1 4 / 2 0 0 5

Perhe-elämää AD/HD:llaväritettynä. ADHD-lap-sen äidin tarina, s 22-23

Koulukiusaaminen eiole ohimenevä ilmiö,s 18-20

Mitä peruskoulun jäl-keen? ADHD-nuorenjatko-opiskelu, s 14-15

ADHD-liiton jäsenlehti

4/2005

4 / 2 0 0 5 2

K I I T O S T U E S T A N N E

3 4 / 2 0 0 5

P Ä Ä K I R J O I T U SKUSTANTAJA JA JULKAISIJA

ADHD-liitto rySitratie 7

00420 HELSINKI

PÄÄTOIMITTAJA

Seija Turtiainen

puh. (09) 4541 1140

TOIMITUSSIHTEERI

Jari Hämäläinen

puh. (09) 4541 1144

TOIMITUSKUNTA

Teija Jalanne

Seija Turtiainen

Marjatta Sievers

Raija Toikkanen

Jari Hämäläinen

ILMOITUKSET, TILAUKSET JALASKUTUS

ADHD-liitto ry

puh. (09) 4541 1120

faksi (09) 4541 1123

adhd@adhd-liitto.fi

ILMOITUSHANKKIJA

Reima-Media Oy

Reima Hätinen

puh. (09) 8044 087

PAINOPAIKKA

Uusimaa Oy, Porvoo

KUVAT

Futureimagebank.com

ILMESTYMISAJAT VUONNA 2006aineisto ilmestyy

1. 9.1 31.12. 17.2 15.33. 12.5 1.64. 11.8 31.85. 25.9 18.106. 21.11 14.12

Lehti 1/2006 on Kuntoutus -erikoisnumero ja lehti 4/2006

on Sosiaaliturva -erikoisnumero

TILAUSHINNAT

Vuosikerta 30 e

Irtonumero 7,50 e

Lahjatilaus (jäsenet) 15 e

Jäsenille lehti tulee

maksutta

ISSN: 1459-5753

Toiminnanjohtaja Seija Turtiainenseija.turtiainen@adhd-liitto.fi

Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö,ADHD, on parin viime vuoden aikanaollut runsaasti esillä mediassa. Televisio,lehdet ja internet ovat omalla tavallaanpiirtäneet ihmismieliin kuvan ADHD-oireyhtymästä ja ADHD-oireisista.Suurelta osin tieto on ollut asianmukaistaja oikeaa, mutta valitettavasti osin myösharhaanjohtavaa ja puutteellista. Mediaon merkittävä vaikuttaja, joten ei oleyhdentekevää, miten ADHD:statiedotetaan.

Yleisessä keskustelussa ADHDluokitellaan toisinaan muotidiagnoosiksi,jota haetaan ja joka annetaan etsittäessänimeä selittämättömälle levottomallekäyttäytymiselle. Puhutaan myösyhteiskunnan medikalisoitumisesta.Suomessa ADHD-oireisia arvioidaanolevan noin 3-5 prosenttia väestöstä.Oireyhtymästä ei siis kärsi valtaosaväestöstä, ei joka toinen, ei edes jokakymmenes. Leimaava julkinen keskusteluei ole omiaan helpottamaan ADHD:statodellisuudessa kärsivien lasten,nuorten, aikuisten ja heidän perheidensäelämää, jossa jokapäiväinen arki tuottaavaikeuksia.

ADHD-diagnosointi perustuu virallisenkansainvälisen tautiluokituksenkriteereihin, jotka ovat tiukat. Ihmistenhuomio kiinnittyy valtaosintarkkaamattomuutta, ylivilkkautta jaimpulsiivisuutta kuvaaviin käyttäyty-mispiirteisiin. Haastavaksi tilanteen tekeese, että vastaavanlaisia piirteitä esiintyymeillä jokaisella joissakin elämän-tilanteissa. ADHD:n kohdalla eikuitenkaan riitä vain joidenkin piirteidenesiintyminen, vaan edellytetään tiettyvähimmäismäärä haittaa aiheuttaviakäyttäytymispiirteitä henkilön ikä- jakehitystasoon sopimattomina. Huomion-arvoista on, että käyttäytymispiirteet ovatvain yksi diagnosointikriteeri. Useim-miten yleisessä keskustelussa vaillehuomiota jäävät muut ADHD-diagnoosinkriteerit, joiden kaikkien tulee täyttyä.Mitä nämä muut edellytykset sitten ovat?

Ensinnäkin - tarkkaamattomuutta,ylivilkkautta ja impulsiivisuuttakuvaavien piirteiden tulee alkaalapsuudessa ennen seitsemättä ikävuottaja olla havaittavissa vähintään kuusikuukautta. ADHD on siis lapsuudestasaakka ilmenevä krooninen tila, ei

ohimenevä vaihe. Tämän edellytyksentulee täyttyä myös diagnosoitaessaaikuisia, joiden kohdalla lapsuusajanoireilun tutkiminen onkin suuri haaste.Mikäli oireilu alkaa vasta nuoruudessa taiaikuisuudessa, on kyse jostakin muusta.Toiseksi - piirteiden tulee esiintyä jaaiheuttaa haittaa vähintään kahdellaelämänalueella, esimerkiksi kotona jakoulussa. Ei riitä, että haitta ilmenee vainyhdessä ympäristössä. Kolmanneksi -edellytetään selviä todisteita kliinisestimerkittävästä häiriöstä sosiaalisessa,koulutuk-sellisessa tai ammatillisessatoiminnassa. Piirteiden aiheuttamanhaitan tulee siis olla merkittävä.Neljänneksi - käyttäytymispiirteet eivätselity mielenterveyshäiriöillä tai milläänmuulla syyllä. Tosin hoitamattomaanADHD:hen liittyy usein liitännäisoireinamielenterveyden ongelmia, mikä onomiaan vaikeuttamaan diagnosointia.

ADHD:n diagnosointi on haastavaa.Osalla ammattihenkilöstöstä onerinomaiset valmiudet, osalla valmiudetpuuttuvat melkeinpä kokonaan. ADHD-liitossa vuosina 2004-2005 toteutettuADHD tutuksi –tiedotusprojekti onosaltaan pyrkinyt jakamaan asiallista,ajantasaista ja oikeaa tietoa ADHD-oireyhtymästä sekä kouluttamaanammattihenkilöstöä. Projekti päättyy,mutta tiedottaminen ja kouluttaminenjatkuvat. Haasteet ADHD-oireistenhyvinvoinnin edistämiseksi eivät lopu.

Iloista joulua ja hyvää vuotta 2006!

Seija ADHD-liitosta

ADHD vai jotakin muuta?

4 / 2 0 0 5 4

ADHD-liitto ry

Liitto edistää ja tukee ADHD -oireisten(Attention Decific Hyperactivity Disorder)henkilöiden kuntoutusta, koulutusta,hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuudenkehitystä. Liitto toimii ADHD -perheiden,opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammat-tilaisten sekä muiden ADHD:sta kiin-nostuneiden yhdyssiteenä.

ADHD–liitto ry, ADHD-förbundet rfSitratie 7, 00420 HELSINKI

Puh. (09) 4541 1120Faksi (09) 4541 1123adhd@adhd-liitto.fiwww.adhd-liitto.fi

Puhelinpalveluaika: ma-pe klo 9-11

TÄSSÄ NUMEROSSA

Toiminnanjohtaja Seija TurtiainenPuh. (09) 4541 1140, 045 636 1841seija.turtiainen@adhd-liitto.fi

Ts. järjestösihteeri Päivi PietiläinenPuh. (09) 4541 1120, 050 400 6478paivi.pietilainen@adhd-liitto.fi

Kuntoutuspäällikkö Mirja HeikkiläPuh. (09) 4541 1141, 040 777 1207mirja.heikkila@adhd-liitto.fi

Ts. tiedottaja Jari Hämäläinen,Puh. (09) 4541 1144, 045 636 1842jari.hamalainen@adhd-liitto.fi

POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTOPuusepänkatu 4, 90100 OULU

Ts. aluesihteeri Jenni Kinnunen(1.1.2006 alkaen),puh. (08) 339 696, 040 541 7696jenni.kinnunen@adhd-liitto.fi

ADHD-liiton hallituksen puheenjohtajaTeija JalannePuh. 040 77 82 677puheen.johtaja@adhd-liitto.fi

T Ä S S Ä L E H D E S S Ä

3 ADHD vai jotakin muuta?5 Puheenjohtajalta7 Yksikin valonsäde voi

näyttää tienLukijakysely jalukijapalaute

8 Varhaiskasvatuksenliikunnan suosituksetLumotut leidit -teemalomaviikko

9 Henkilöstöuutisia ADHD-liitosta

10 Puheenjohtaja- jasihteeripäivät sekäliittokokous 19.-20.11.2005

11 Puheenjohtajan kyselyntulokset jajäsenhankintakilpailu2005

12 Esittelyssä Samdy ry

14-15 Mitä peruskoulunjälkeen? ADHD-nuorenjatko-opiskelu

18-20 “Mulla ei ole ketäänkaveria”

20-21 OKSA-koulutuksellaehkäistään nuortensyrjäytymistä

22-23 Perhe-elämää AD/HD:llaväritettynä

28 Vetoomus ADHD-valmentajakoulutuksenja ADHD-valmennuksenlaadun varmistamiseksi

32-33 Yhteistyö Syke-hankkeessa

34 Äksyt ry:n uusipuheenjohtaja

34-36 PohjolanNeuropsykiatriapäivätOulussa 2.-4.11.2005

36 Lukijoilta38 Uusi työväline tuo

helpotusta ADHD-diagnosointiin, Viivi (5-15)-kyselylomake

ADHD-liiton toiminnan tukemiseksi tarkoitetut rahalahjoitukset voiosoittaa tileille:

SAMPO: 800017-71010197Nordea: 126230-112404Osuuspankki: 578010-214497Varainhankintalupanumero: OKU 1353A / 16.11.2005Voimassa ajalla 1.12.2005 - 30.11.2006

5 4 / 2 0 0 5

Puheenjohtaja Teija JalannePuh. 040 778 2677

puheen.johtaja@adhd-liitto.fi

P U H E E N J O H T A J A

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

S e oli luola tai oikeastaan kallionhalkeama, jonka katolla kasvoi ohdakkeitaja matalia piikkipensaita. Siellä asui aasi jahärkä ja pari lammasta. Ne polkivat savistamaalattiaa, söivät ja sotkivat ahtaassatallissaan, sydäntalven pimeässä. Muttasattui sitten eräänä päivänä, ettäiltahämärissä käveli luolaan pikkuinenKristuslapsi. Hän oli ilkialasti.

-Voi raukkaa, kiljui aasi.-Eikö sinua palella, mylvi härkä.

Ja lampaat mäkättivät hädissään ja pyysivätKristus-lasta väliinsä istumaan, ettei hänelläolisi ollut niin vilu. Lapsi työnsi pienet sormetsyvälle lampaan villaan, ahtoi varpaat lampaan kyljen allelämpimään, ravisti kultaista tukkaansa ja hymyili niin ettäposkiin painui kaksi herttaista kuoppaa.

-Miksi sinä läksit taivaasta tulemaan ilmanvaatteita, torui aasi.

Mutta Kristuslapsi katseli iloisena ympärilleen, silittelilampaita ja hänen katseensa oli niin kirkas ja luottavainen,että koko luola tuli täyteen valoa. Hänen silmänsä loistivatkuin tähtilamput.

-Kyllästytti, sanoi Kristuslapsi ja alkoi leikkiäsavikokkareella, jonka hän oli poiminutmaalattialta.-Eikö taivaan kuningatar laittanut sinulle vaatteita?kysyi härkä.-En jaksanut odottaa, sanoi Kristuslapsi japuhalsi ohimennen saveen, niin että se muuttuipunarintasatakieleksi ja alkoi livertääKristuslapsen kunniaksi.

Luola oli nyt täynnä valoa ja liverrystä ja nurkassa olevaheinä alkoi tuoksua vahvasti kuin pelto tuoksuu raikkaansateen jälkeen. Kristuslapsi kääntyi ja katsoi luolanoviaukosta ulos. Ensimmäiset tähdet olivat juuri syttyneet.

-Istui kyllä pitkään Taivaan Kuningattarenkangaspuiden alla, mutta sitten kyllästyin, sanoiKristuslapsi.-Se työ sujuu liian hitaasti.-Taivaan Kuningatar tekee kaiken hyvin jakauniisti, sanoi aasi ja oli närkästynyt siitä, ettäKristuslapsi oli moittinut Taivaan Kuningatarta.

Kristuslapsi istui lampaiden välissä ja hänellä oli

lämmin. Hänen poskensa punoittivat jahän puhalsi ohimennen unikon siemen-kotaan niin että siemenet varisivatlattialle. Kohta koko luola kukki punai-senaan unikoita vaikka oli sydäntalvi. Heistuivat hiljaa kukkien keskellä ja tuijot-tivat hartaina tähtikirkasta yötä.

-Taivaan Kuningatar kutoo tähdissäkirkkauden viittaa ihmisiä varten, sanoiKristuslapsi.

-Kankaan loimilangat ovat taivaasta,mutta kudinlanka tulee maan päältä.Jokainen lohduttava sana, kaunis ajatustai hyvä teko joka maan päällä tehdään,

puolautuu kultalangaksi Taivaan Kuningattarensukkulaan.Niin puhui Kristuslapsi ja huokasi. Ja kaikki eläimetymmärsivät, että Taivaan Kuningattarella oli tyhjä sukkula.Hänellä oli puute maan päällä puhutuista kauniistasanoista, hyvistä ajatuksista ja keskinäisestäpalvelemisesta. Sen takia Kristuslapsi oli joutunutlähtemään taivaasta ilman viittaa ja kulki nyt maan päälläpuutteessa ja alasti.

(Hannele Huovi)

Taivaan Kuningattaren kangasPieni joululegenda

4 / 2 0 0 5 6

K I I T O S T U E S T A N N E

7 4 / 2 0 0 5

LukijakyselyViime lehdessä olleessalukijakyselyssä tiedusteltiin mitenlukijat ovat kokeneet ammat-tihenkilöstön tietotaidon AD/HD:sta. Vastanneiden keskenarvottiin risteilylahjakortti. Voittomeni Eija Laineelle, Vantaalle. Eijasaa siis Matkapoikien risteily-lahjakortin. Oikein paljon onneavoittajalle!

Kaikkiaan vastauksia tuli ylikuusikymmentä, joten osal-listuminen oli mukavan aktiivista.Kiitokset siitä kaikille vastanneille!

Raija Väisänen, ADHD-liitonPohjois-Suomen aluesihteeri

Sain kortin, jossa luki: Yksikinvalonsäde voi näyttää tien. Kunmietin, mitä kirjoittaisin kuluneistakahdesta vuodesta aluesihteerintyössäni, silmäni osuivat tuohonkorttiin työpöydälläni. Mikä on sevalonsäde, joka voisi näyttää tien, kunon pimeää.

Liiton työntekijänä tehtäväni on ollutedistää ja tukea ADHD-henkilöidenkuntoutusta, hyvinvointia, sosiaalisiataitoja, toimintakykyä ja koulutusta.ADHD-liiton aluesihteerin työssänikeskeistä on ollut ADHD-perheidentapaaminen eri puolilla Pohjois-Suomea. Olen liikuttunut useam-mankin kerran kuunnellessanikertomuksia elävästä elämästä. Olenpahoittanut mieleni, kun olenhuomannut, miten äidit uupuvattaistellessaan heidän lapsilleenkuuluvien oikeuksien puolesta.

Vapaaehtoistyön merkitys perheidenauttamisessa on suuri. Myötä-eläminen, vertaistuki, toisenkuunteleminen. Siinä sellaisia asioita,joiden merkityksen olen oppinut näidenkahden vuoden aikana. Minulla onollut onni tässä työssä löytää paljonsellaisia ihmisiä, joille nämä seikat ovattärkeitä.

Oikean tiedon jakaminen ADHD:staon ollut myös keskeistä aluesihteerintyössäni. Olen käynyt kertomassaADHD-lapsen/nuoren tunnista-misesta ja keinoista tukea lasta tainuorta. Näillä koulutusmatkoillani olentavannut päivähoidon, seurakunnan,koulutoimen, lastensuojelun ym.henkilöstä ja olen ilokseni huomannut,että meitä, jotka välitämme ADHD-lapsen selviämisestä, onkin paljon.

Olen löytänyt kahden vuodenmatkallani Ullan, Raunin, Minnan jatoisenkin Minnan, Virpin, Sarin,Raijan, Markon, Askon, Timon,

Marja-Leenan, Jairin, Hannelen,Railin, Tarun, Tellervon, Päivin, Kirsin,Tuulan, Mirjan ja monet, monet muut.

Onneksi meitä on monta, jotkavalonsäteillään näyttävät tietä. Tienäyttääkin valoisalta.

Oikein rauhallista adventin aikaakaikille ADHD-lehden lukijoilletoivotteleepi,

Raija

Yksikin valonsäde voi näyttää tien

LukijapalauteMyös lukija palautetta viime lehdestätuli runsainmitoin 30.11.2005 mennessä.Lehden suosituimmaksi artikkeliksinousi ylivoimaisesti Perhetera-peuttinen näkökulma AD/HD-oireyhtymässä. Palautteessa esitettiintoiveita tulevien artikkelien aiheista,joista erityisesti nousi esiin kertomusADHD-lapsen äidin näkökulmasta.Tähän toivomukseen olemmevastanneet ripeästi, sillä tällainen tarinalöytyy tästä lehdestä sivulta 22.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiinyksi vapaavalintainen tuotepalkinto.Voittaja on Eetu Hiltunen,Kauniaisesta. Voittaja saa valita ADHD-liiton myynnissä olevista tuotteistajoko haluamansa kirjan, T-paidan taiADHD-muistikko 2006 seinä-kalenterintai joulukortti paketin 20 kpl.

Palautetta tästä lehdestä voi lähettääsähköpostina adhd@adhd-liitto.fi taiosoitteeseen Sitratie 7, 00420 HELSINKI.

Kerro meille oletko saanutapua ADHD-liiton nettisivu-jen kysymyspalstalta? Josolet, niin millaista apua? Liitonsivuille julkaistaan lähiaikoinapalsta, missä voit kertoatarinasi. Tarinat julkaistaannetissä samalla palstalla!

Seuraa liiton www-sivujaosoitteessa www.adhd-liitto.fija kerro tarinasi.

4 / 2 0 0 5 8

“Lapsi tarvitseejoka päivä vähin-tään 2 tuntia rei-pasta liikuntaa.”

L asten elinpiiriin vaikuttaneetyhteiskunnalliset muutokset ovatmerkittävästi vähentäneet lastenpäivittäisen liikunnan määrää. Allekouluikäisten lastenkodeissa tietoteknistenlaitteiden määrän nopealisääntyminen onmuuttanut lastenajankäyttöä siten, ettärunsaiden ulkoleikkiensijaan lapsi viettääkin hyvin suurenosan ajasta sisällä istumassa japuuhaamassa tietokoneen, videoidentai pelien kanssa. Aktiivisesta

leikkivästä lapsesta on tullut sisälläpaikallaan istuva pelaaja.

Nykyisillä 2000-luvun alunliikuntamäärillä lastennormaali fyysinen kasvuja kehitys onvaarantunut. Tästäsyystä Nuori Suomi ry,Sosiaali- ja terveys-ministeriö ja Opetus-

ministeriö ovat laatineet yhdessävarhaiskasvatuksen liikunnansuositukset. Nämä suosituksetpainottuvat päivähoitoon, mutta ne on

Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksettarkoitettu ohjaamaan kaikkea allekouluikäisten lasten erielämänpiireissä tapahtuvaakasvatuksellista vuorovaikutusta.

Jokainen aikuinen pystyyluomaan lapselle liikkumisenmahdollisuuksia!

Suositukset ovat:Lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa. Lapsentulee saada päivittäin harjoitella motorisia perustaitoja monipuolisestieri ympäristöissä. Varhaiskasvattajien tulee suunnitella ja järjestäätavoitteellista ja monipuolista liikuntakasvatusta päivittäin.Varhaiskasvattajien tehtävänä on luoda lapsille liikuntaan houkuttelevaympäristö, poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa turvallistaliikkumista eri ympäristöissä. Päivähoidon toimipisteissä tulee ollalasten liikunnan perusvälineistö, välineitä tulee olla riittävästi ja niidentulee olla helposti lasten saatavilla myös omaehtoisen toiminnanaikana. Varhaiskasvatushenkilöstön tulee olla aktiivisessa javastavuoroisessa yhteistyössä lasten vanhempien kanssa.

Lähde: Varhaiskasvatuksen liikunnansuositukset. STM, OPM ja Nuori Suomiry. Sosiaali- ja terveysministeriönoppaita 2005:17.Internet: www.stm.fi/julkaisut.

Lomayhtymä ry:n järjestämä jaRaha-automaattiyhdistyksen tukemaLumoavat leidit -loma pidetäänKylpylä Kivitipussa Lappajärvellä19.-24.3.2006. Mukaan mahtuukymmenen naista. Lomaan kuuluumuun muassa tutustumistilaisuus jainfo tulopäivänä, palautekeskusteluloman päätteeksi, alustuksia,keskusteluita sekä luentoTerveellinen ravinto. Lisäksilomaan sisältyy romanssikylpy,naamio ja terveys-juoma, ohjattua

liikuntaa vähintään tunti päivässä,kosmetologin alustus ja opastus,tyylitietous, voimavarat sekä vapaa-ajan ohjelmaa.

Omavastuuosuus lomasta on 20 €henkilöltä vuorokaudessa. Lomillehaetaan täyttämällä lomatukihakemushuolellisesti ja vastaamalla kaikkiinkysymyksiin, jotka siinä esitetään.Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin,terveydellisin ja taloudellisin perusteinLomayhtymä ry:ssä. Lomatuki-

hakemusten tulee olla perilläviimeistään kaksi kuukauttaennen loman alkamispäivää.Lomatukihakemukset palautetaanosoitteella: Lomayhtymä ry,Teemalomat, Yrjönkatu 11 C 12,00120 HELSINKI.

Lomatukihakemuksia voi tilataADHD-liitosta puh. (09) 45411120 tai Lomayhtymä ry:stä puh.0207 569 700 taiwww.lomayhtyma.fi.

Tuettu Lumoavat leidit -teemalomaviikko

9 4 / 2 0 0 5

Henkilöstöuutisia ADHD-liitosta

Hei! Nimeni on Jenni Kinnunen, ja olen juuri aloittanut työn ADHD-liitonPohjois-Suomen aluesihteerinä Anu Kippolan perhevapaan jatkuessa.Siirryin ADHD-liiton palvelukseen Epilepsialiitosta, jossa toimin vastaavassatehtävässä. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosiaali-työntekijä. Sosiaalityöntekijänä olen ennen järjestötehtäviin siirtymistänityöskennellyt Helsingissä ja Oulussa.

ADHD-liiton uusi Pohjois-Suomen ts. aluesihteeri

ADHD-liiton Pohjois-Suomen aluetoiminnassa pidän tärkeänä työtäADHD:n tunnettavuuden ja palvelujärjestelmän toimivuuden edistämiseksiyhteistyössä eri toimijaverkostojen kanssa. Annan myös mielellänityöpanokseni yhdistystoiminnan tukemiseen ja toiminnan käynnistämiseenerityisesti niillä paikkakunnilla, joista aktiivisia toimijoita jo löytyy, muttatoiminta ei vielä ole johtanut yhdistyksen perustamiseen. Rekisteröitynäyhdistyksenä toimiminenhan avaa monia ovia ja tuo toimintaan pysyvyyttä.Myös yhteistyö muiden vammais- ja kansanterveystyön järjestöjen kanssajatkuu Pohjois-Suomen alueella vireänä – yhdessä olemme vahvempia!Iloista joulun odotusta kaikille!

ADHD-liiton uusi ts. tiedottajaMinäOlen Hämäläisen Jari. Ikää minulle on kertynyt jo kokonaiset 29vuotta. Koulutukseltani olen yhteisöviestinnän medianomi, ja olenmarraskuun alusta toiminut ADHD-liiton tiedottajana AnuHämäläisen sijaisena. Samasta sukunimestä huolimatta emme olesukua.

KotiOn Hyvinkäällä pienen pienessä rivitaloasunnossa. Siellä asustelenvaimoni kanssa kahdestaan, silloin tällöin siskoni poikaaviihdyttäen.

LuonneOn leppoisa, mutta melkoisen vastuuntuntoinen, joskus jopa haitaksiasti. Pidän uusista työhaasteista, mutta vastapainoksi haluan rentoutua kaikessa rauhassa vaikkapa mökillä soudellen.

TyöTiedottajana ADHD-liitossa on monipuolista ja haastavaa. Tässä alussa suurimman osan aikaani on vienyt tämänlehden tekeminen, juttujen kirjoittaminen ja taittaminen. Päivittäisiin tehtäviin kuuluu www-sivujen päivittämistä jasähköposteihin vastaamista sekä kaikkea mahdollista mitä päivä tuo tullessaan. Iso osa työstä on muun muassa erilaistenjulkaisujen taittamista sekä messuilla edustamista.

TulevaisuusNäyttää työntäyteiseltä, mutta oikein valoisalta. Toivon tulevani tutuksi teidän kaikkien kanssa, vaikkapa tämän lehdenvälityksellä.

4 / 2 0 0 5 10

Tänä vuonna Puheenjohtaja- jasihteeripäiviä sekä liittokokoustavietettiin kirpeän pikku pakkasensäestyksellä Hoikan opistollaKarkussa. Tilaisuus alkoi ilmoit-tautumisien ja majoituksen merkeissäja jatkui tervetulokahveilla.Seuraavaksi olikin sitten aika syventyäkuuntelemaan luentoa vapaaehtoistenjaksamisesta kouluttaja VirpiVesterisen (Mielenterveydenkeskusliitto) opastuksella.

Luennolla keskityttiin voimavara-keskeiseen toimintaan, käytiin läpiaivojen rationaalista ja alitajuistatoimintaa sekä haettiin vastauksiakysymykseen ”Miksi vapaaehtoisetauttaa?” Vastauksia tähänlöydettiinkin melkoisesti ja tässä niistämuutamia: Luova hulluus,vastuullisuus, vertaisten tapaaminen,hyvä mieli, tapa vaikuttaa, halu auttaaja kokemusten jakaminen sekä paljonmuita syitä. Lisäksi tutustuttiinarvostavan vuorovaikutuksen

periaatteisiin eli kolmeen kovaanK:hon; kunnioittaminen, kannus-taminen ja kuunteleminen.

Päivällistauon jälkeen jokainenvoimaantui vuoronperään ns.voimatuolissa keskittyen kuunte-lemaan itsestään muiden positiivisiakuiskauksia. Tämän jälkeen saunaolikin jo lämpimänä ja päästiin illanviettoon. Iloinen puhe kuului kaikkialtataukoamatta ja kaikki tuntuivatviihtyvän erinomaisesti. Sauna olilämmin, ruoka oli hyvää ja sitä oliriittävästi. Ystävien tapaaminen olisen verran mukavaa, että joillakin iltajatkui pitkälle aamuyöhön saakka.

Liittokokous alkoi sunnuntaina puoliyhdentoista maissa. Sitä ennenhallituksen puheenjohtaja TeijaJalanne kertoi paikallisyhdistyksillelähettämänsä liiton toimintaakoskevan kyselyn tulokset.Kokouksen puheenjohtajaksi valittiinKeijo Häkkinen, joka veikin

ADHD-liiton hallitus 2006Sulkeissa oleva luku kertoo jäljelläolevien vuosien määrän halli-tuksessa.Hallitus 2006pj. Teija JalannePekka Räisänen (3)Tuula Palomäki-Jägerroos (3)Antti Teirikko (2)M-M Luabandi-Utriainen (2)Anita Karhu (2)Arja Havilo (1)Keijo Häkkinen (1)Marjatta Sievers (1)VarajäsenetRiitta Virtanen (2)Merja Saartila (1)Raija Toikkanen (3)Rauno Veijanen (3)

Puheenjohtaja- ja sihteeripäivät sekä liittokokousHoikan opistolla Karkussa 19 - 20.11.2005

kokouksen tyylikkäästi ja jämäkästiläpi. Aikataulukin piti hyvin.

Erovuoroisten tilalle hallitukseenvalittiin seuraavaksi kolmivuotis-kaudeksi lastenpsykiatri PekkaRäisänen Vaasasta ja TtM TuulaPalomäki-Jägerroos Kuopiosta sekävarajäseniksi Raija ToikkanenHelsingistä ja Rauno VeijanenMikkelistä.

Kokouksen jälkeen palkittiin vieläjäsenhankintakilpailun voittajat jasitten olikin jo lähtökahvien aika.Toivottavasti kaikilla oli mukavaa jamustamakkara maistui! Jäämmeodottamaan seuraavaa kertaa.

Teksti Jari Hämäläinen

Hallitus 2006

Hallituksen puheenjohtajaksivuodelle 2006 valittiin

Teija Jalanne

ADHD-liitto kiittää lämpimästiKatarina Michelssonia ja LiisaVirkkusta monivuotisestaansiokkaasta hallitustyöskente-lystä.

11 4 / 2 0 0 5

Syksyn Liittokokouksen yhteydessä oli jälleen aika palkita prosentuaalisesti enitenjäseniä keränneet paikallisyhdistykset. Tällä kertaa voitto meni Vaasanalueyhdistykselle ja hyvänä kakkosena seurasi Hymy ry, Hämeenlinnan seudunyhdistys. Kolmantena palkittiin Kymenlaakson MBD-yhdistys ry. Muutenkin kaikkiyhdistykset ovat tehneet hyvää työtä uusien jäsenten hankinnassa, sillä ADHD-liiton kokonaisjäsenmäärä nousi kahdellatoista prosentilla tänä vuonna.

Menestyksen salaisuudeksi Sari Räsänen Vaasan MBD-yhdistys ry:stä kertoovoimakkaan tiedottamisen ja näkyvillä olemisen koko Vaasan alueella. ADHD-liitonkuntakampanjan lisäksi on ollut erilaisia tapahtumia ympäri maakuntaa ja yhdistyksenpuheenjohtaja Raija Karjanlahti on ollut paikallisradiossa haastateltavana.Vertaistukitoiminta on alkanut Vaasassa hyvin aktiivisesti ja toimintaa on myösÄhtärissä ja Seinäjoella. Useat uudet jäsenet ovat löytäneet ADHD-liiton www-sivuilleja sen kautta liittyneet yhdistykseen.

Jäsenhankintakilpailu 2005

Sari Räsänen ja Kari SaarelaVaasan MBD-yhdistys ry:stä

“Sitä on saanut,mitä on tarvinnut”

“Sopeutumisvalmen-nuskurssitkin saivatkehuja osakseen.”

Puheenjohtaja Teija Jalannekertoi tekemänsä kyselyntulokset liittokokouksen yhtey-dessä Karkussa. Tuloksistaselvisi, että liitto on pääsään-töisesti onnistunut tehtävissään,vaikka kehitettävääkin löytyi.Myös tiedotusprojektin koettiinonnistuneen hyvin.

ADHD-liiton tärkeimpiä tehtäviäpaikallisyhdistysten mielestä ovatmuun muassa tiedottaminen,kouluttaminen sekä kuntoutus- jasopeutumisvalmennustoiminta.Paikallisyhdistysten tukeminen nähtiinmyös keskeisenä toimintona. Kyselynmukaan liitto ononnistunut yhdistyksilletiedottamisessa sekälehden ja muidenjulkaisujen teossa.Sopeutumisvalmen-nuskurssitkin saivat kehuja osakseen.Kehitettävää olisi vielä esimerkiksipaikallisyhdistysten esilletuomisessaliiton www -sivuilla ja ADHD-liitonsekä muun Suomen lähentämisessä.Toivottiin myös, että kehitettäisiinasiantuntijaverkostoa, johontarvittaessa voisi ottaa yhteyttä.

Tiedotusprojekti koettiin onnistuneeksija lehti sai kiitosta osakseen.Vastauksista ilmenee,että lehti on hyvä apujäsenhankinnassa jaulkoasu on muuttunutedukseen. Kritiikkiä lehti saiaikatauluista lipsumisesta. Sähköisenviestinnän osalta saatiin hiemanristiriitaisiakin tuloksia. Toisaalta sivutolivat vastanneiden mielestä hyvät jaselkeät sekä hyvännäköiset, muttataas toisaalta kritiikkiäkin sivujenulkoasusta tuli. Kysymys ja vastaus -palsta sai kuitenkin kehuja osakseen.

Keskustoimisto ja Pohjois-Suomenaluetoimisto saivat pääosin

myönteistä palautettaosakseen. Todettiinmuun muassa, että sitäon saanut, mitä ontarvinnut. Kuitenkinkehitettävää löytyisi

myös tällä osa-alueella. Vastauksissatoivottiin enemmän yhteistyötäyhdistysten kanssa sekä toiminnankehittämistä myös muualle Suomeen(ei vain pääkaupunkiseutu).Tiedonkulku liiton ja yhdistysten välilläjakoi taasen mielipiteitä. Kyselynperusteella tiedonkulku on riittävää,

Puheenjohtajan kysely paikallisyhdistyksillekoskien ADHD-liittoa ja sen toimintaa

mutta taas toisaalta toivottiintiedonvälitystä lisättävän. Myös

useammat vierailutpaikallisyhdistysten luooli toivelistalla.

Vastaukset liittyen liitonpuheenjohtajaan olivat myöskaksijakoisia. Sanottiin, että hän ontavoitettavissa ja käytettävissä, muttataas toisaalta sanottiin, että hän onjäänyt melko kaukaiseksi. Pääosinoltiin kuitenkin sitä mieltä, ettäpuheenjohtaja on tavoitettavissatarvittaessa.

Lopuksi liiton tulevaisuudestakysyttäessä, toivottiin ADHD-liitonkiinnittävän entistä enemmänhuomiota kuntoutukseen ja aikuisiin.Myös koulutus, yhteistyö erivammaisjärjestöjen kanssa jaalueellinen toiminta kaipaisivatentistäkin enemmän huomiota.Kaikkiaan kyselyn tulokset olivatpositiivisia ja palaute rakentavaa.

Kyselyn laati Teija JalanneYhteenveto Jari Hämäläinen

4 / 2 0 0 5 12

Satakunnan Autismi-, MBD- jaDysfasiayhdistys Samdy ry onperustettu 20.8.1995 Porissa. Samdyntoimialueena on Satakunnansairaanhoitopiiri. Yhdistyksentarkoituksena on yhdistää ja tukea

Esittelyssä Samdy Ryjäsenperheitään, edistää kuntoutusta,tiedottaa ko. erityisvaikeuksista sekäjärjestää harrastus- ja virkistys-toimintaa jäsenilleen. Samdyltäilmestyy neljä kertaa vuodessa omajäsentiedote ja jäsenet saavat myös

vuosittain yhdis-tyksen oman sei-n ä k a l e n t e r i n .A l u e k e r h o j aSamdy ry:llä onKankaanpäässä,Har javal lassa ,Eurajoella jaRaumalla. Jäseniäon vuoden 2005syyskuuhun men-nessä kertynytkunnioitettavat318 ja Samdyonkin ADHD-liiton paikallis-yhdistyksistäneljänneksi suurin.

Samdy ry:n toi-minta koostuupääosin erilaisesta

kerhotoiminnasta. Tekemistä löytyykaikille aina lasten ja nuorten liikunta-, uinti-, ja keilakerhoista nuortenomaan toimintakerhoon sekävanhempien keskusteluryhmiin.Uintikerho on osoittautunut oikeinsuosituksi, sanoo varapuheenjohtajaMarko Enonkoski Samdystä.Uintikerhossa käy monenikäisiä lapsianeljän ja kymmenen ikävuoden väliltä.Nuorten klubi taas tarjoaa kaikkealevyraadista koripalloiluun ylikymmenenvuotiaille. Perhekerhoissaharrastetaan piirtelyä ja pelailua, jausein paikalla on vanhempien kanssakeskustelemassa neuropsykologiLeena Niskanen.

Samdy on myös pyrkinyt järjestämäänerilaisia tapahtumia kesällä.Esimerkiksi viime kesänä 2005yhdistys järjesti kesäleirin yhdessäseurakunnan kanssa. Suunnitelmissaon, että myös kesälle 2006 saataisiinjärjestettyä jotain toimintaaseurakunnan kanssa, kertooEnonkoski, mutta mitään varmaa eivielä ole sovittu. Toimintaa onmukavasti ja jäsenet osallistuvat siihenhyvin, mutta toki lisäaktiivisuuskin ontervetullutta, kiteyttää MarkoEnonkoski Samdy ry:n hallituksenterveiset jäsenilleen.

Kuva ja teksti Jari Hämäläinen

Samdy ry:tä, Puheenjohtaja- ja sihteeripäivillä sekäliitto-kokouksessa Karkussa, edusti varapuheenjohtajaMarko Enonkoski Jaana vaimoineen.

13 4 / 2 0 0 5

K I I T O S T U E S T A N N E

4 / 2 0 0 5 14

Mitä peruskoulun jälkeen?Miten valita jatko-opiskelu-paikka? Mitä, jos opiskelu-paikka ei heti löydykään? Nämäja monet muut kysymyksettäyttävät nuoren pään, kunperuskoulu lähestyy loppuaan.

On tärkeää, että näihin kysymyksiinaletaan etsiä vastauksia tarpeeksiajoissa, mielellään jo kahdeksannenluokan aikana, sanoo ammatin-valintapsykologi Elli Hakulinen-ÅnäsNurmijärven työvoimatoimistosta. Josnuorella on kouluvaikeuksia, ontärkeää selvittää mistä ongelmatjohtuvat. Nuoren vanhempien sekäkoulun aktiivisuudella on tärkeä osavaikeuksien syiden etsinnässä. Parastapa lähteä selvittämään asiaa on ottaayhteyttä opinto-ohjaajaan,koulupsykologiin tai koulu-terveydenhoitajaan. Koulupsykologivoi antaa lähetteen neuropsykologille,joka tekee tarvittavat tutkimukset.Tärkeintä on, että vanhemmat ja koulumuodostavat yhteisen verkoston,jossa tieto kulkee saumattomastimolempiin suuntiin. Tällöin vältytäänturhilta ristiriita tilanteilta.

Jos nuorella on diagnosoitu AD/HD,on seuraava askel lähteä selvittämäännuoren jatko-opiskelumahdollisuuksiaperuskoulun jälkeen. Tässä vaiheessa

on hyvä ottaa mukaanmyös ammatinvalinta-psykologi, joka pystyy

auttamaan vaihto-ehtojen rajaa-

misessa. Ta-vanomaisim-pien vaihto-ehtojen (esim.lukio tai ammat-tikoulu) lisäksi,

on valittavissa

myös useita ammatillisiaerityisoppilaitoksia, joissa ryhmäkokoon pienempi kuin koulussa yleensä.Ammatilliset erityisoppilaitoksettulevat kyseeseen siinä tapauksessa,että AD/HD-nuori tarvitseeopetuksessa henkilökohtaisempaaotetta. Näihin oppilaitoksiin on syytäottaa yhteyttä ajoissa, sillä monestioppilaitokset haluavat suorittaa omattutkimuksensa, jotta opiskelijanlähtötaso saadaan selville.Esimerkiksi yhdeksännellä luokallavoidaan suorittaa viikon mittainenkoulutuskokeilu jossain ammatillisessaerityisoppilaitoksessa, jonka aikana

selvitetään nuoren opiskeluvalmiudet.Hakulinen-Ånäs muistuttaa, että tokiammatinvalintapsykologikin voisuorittaa testejä opiskelupaikanlöytämisen helpottamiseksi, mutta onsyytä kuitenkin lähteä liikkeelleaikaisemman koulumenestyksentutkimisella. Näin usein löydetään nerajoitukset, joiden puitteissa toimitaan.

Jos katsotaan, että nuoren olisi hyväopiskella ammatillisessa erityis-oppilaitoksessa ja opiskelupaikkalöytyy, voi työvoimatoimisto tukearahallisesti maksusitoumustenmuodossa ainakin testeistä jakokeiluista aiheutuneissa kuluissa.Myös Kela voi myöntää tukeaerityisoppilaitoksessa opiskeluunedellyttäen, että nuorella on AD/HD-diagnoosi sekä lääkärilausunnot.

Usein Kelalle vaaditaan myösoppilaitoksen kanssa yhdessä luotuopiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma.

Entäpä, jos jatko-opiskelupaikkaa eiheti löydykään tai nuori ei vielä olevalmis jatko-opintoihin? Myöställaisissa tapauksissa kannattaa ottaayhteyttä työvoimatoimistonammatinvalintapsykologiin, kertoo ElliHakulinen-Ånäs. Ammatinvalinta-psykologin avulla voi esimerkiksisaada tietoa erilaisista ammatilliseenkoulutukseen valmistavista linjoista,joita ammatilliset erityisoppilaitoksetjärjestävät. Näiden linjojen kestovaihtelee puolesta vuodesta vuoteenja niissä toimitaan pienryhmissä.Opintojakson aikana on mahdollistakorottaa peruskoulun arvosanoja,jonka lisäksi opetukseen kuuluuammatillisia opintoja sekätyöharjoittelujaksoja. Näistäammatilliseen koulutukseenvalmistavista linjoista on saatu hyvääpalautetta, sanoo Hakulinen-Ånäs.Sen lisäksi, että ne valmistavatammatilliseen koulutukseen, antavatne nuorelle lisäaikaa löytää omatkiinnostuksen kohteensa.

Jos kaikesta huolimatta AD/HD-nuoriei pysty osallistumaan opiskeluun, onmahdollista yrittää järjestää erilaisiatyökokeiluita. Työvoimatoimisto tekeemyös työkyvyn arviointeja sekäjärjestää ammatillista kuntoutusta jakuntoutustutkimuksia. Jos kuitenkin

Mitä peruskoulun jälkeen?ADHD-nuoren jatko-opiskelu

15 4 / 2 0 0 5

todetaan, ettei nuoren työkyky oleriittävä, eikä kuntoutuksella saadatoivottuja tuloksia, voi kyseeseen tullaerilaiset eläkeratkaisut. Näidenratkaisujen tulisi kuitenkin olla vastaaivan viimeinen keino, sillä paljon ontehtävissä ennen niitä. Elli Hakulinen-Ånäs haluaakin rohkaista vanhempiaottamaan yhteyttä työvoimatoimiston

Erityisopetusjärjestelyjen avulla pyritään turvaamaan mahdollisuusammatilliseen koulutukseen kaikille, joilla on vammaisuuden,sairauden, kehityksestä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muunsyyn vuoksi vaikeuksia selviytyä ammatillisista opinnoista ilmanerityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja. Koulutuksen järjestäjälaatii opiskelijalle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevansuunnitelman, jossa otetaan huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet.Suunnitelmassa määritellään opetukselle opiskelijan edellytystenmukaiset tavoitteet, oppimisen erilaiset toteutustavat ja tukitoimet,joita opiskelijan oppiminen edellyttää.

Lisää tietoja ammatill isista erityisoppilaitoksista löytyytyövoimatoimistoista opetushallituksen koulutusoppaasta.

Lähde: Opetushallituksen koulutusopas 2005

ammatinvalinnanohjaukseen, jonkaavulla myös AD/HD-nuorenmahdollisuudet voidaan kartoittaa.

Työvoimatoimiston kotisivut löytyvätosoitteesta www.mol.fi.

TekstiJari Hämäläinen

Hei! Olen kasvatustieteen opiskelija japyydän pro-seminaarityötäni vartenADHD-diagnoosin saaneiden lastenvanhempia kirjoittamaan minulleseuraavista asioista 27.1.2006mennessä.Miten ja millä keinoilla perheenneselviytyy arjesta?Millaista arkea ja perheen sekä lapsenhyvinvointia tukevia palveluita olettesaaneet?Millaista tukea olette saaneetvanhemmuuteenne?Mitä palveluja tai millaista tukeatoivoisitte lisää?Kirjoitukset tulevat ainoastaan tutkijankäyttöön ja ne käsitellään nimet-töminä.

Yhteystietoni ovat: Anne Alakotila,Kuuselankatu 22 a 1, 04400Järvenpää, anne.alakotila@co.inet.fi

Kirjoittaneiden kesken arvotaan kaksielokuvalippua, joten halutessasi liitätekstiin yhteystietosi.

Hei!Olemme kaksi sairaanhoitajaopiskelijaaPirkanmaan ammattikorkeakoulusta.Teemme opinnäytetyömme vanhem-pien tunteista ja kokemuksista omanlapsen sairastaessa ADHD:tä.Toivomme saavamme vapaamuotoisiakirjeitä vanhemmilta helmikuun loppuunmennessä. Kirjeet voi kirjoittaanimettöminä ao. osoitteisiin. Voit kertoaesim.: Miten itse reagoit? Entä muuperhe? Miten koulussa? Millaista tukeasaitte/saatte? Miten lapsen ystävätovat suhtautuneet? Mitä hoitomuotojalapsellanne on käytetty? Kiitoksiakaikille vastaajille!

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/neuvontaADHD/opinnäytetyöKuntokatu 433520 TAMPERE

Pia Kestipia.kesti@piramk.fi

Riikka Lahtinenriikka.lahtinen@piramk.fi

ADHD-COACH TAPAAMINEN KUOPIOSSAHei !Järjestämme Kuopiossa 23.1.2006 valtakunnallisen coach-tapaamisen. Tilaisuuteenon tarkoituksena kutsua coach-koulutuksen käyneitä tai koulutuksessa oleviaADHD-ohjaajia sekä muita ohjaustyön kehittymistä tukevia tahoja. Suunnittelimmetilaisuutta Jyväskylän AMK:n järjestämässä coach-kokouksessa syyskuussa.Keskustelimme valtakunnallisesta coach-yhdistyksen perustamisesta. Tätä asiaavoisimme viedä eteenpäin tammikuun Kuopion tapaamisessa.

Ilmoita nimesi ja yhteystietosi 5.1.2006 mennessä, jos pääset tulemaan tapaa-miseen. Tapaaminen alkaa klo 12 ja päättyy klo 16 mennessä. Ilmoitamme tarkanpaikan osallistujille myöhemmin. Toivomme teidän lähettävän ilmoittautumisenyhtey-dessä ajatuksianne seuraavista asioista:- Mitä odotat coachien tapaamiselta? - Onko coach-yhdistyksen perustaminentar-peen? - Mitä tehtäviä coach-yhdistys hoitaisi?Coachit:- Paljonko teet coachin työtä? - Millaista tukea koet tarvitsevasi coachintyössäsi?

Toivottavasti nähdään Kuopiossa!Terveisin

Kirsi RuutalaprojektivastaavaHanskassa! -Aikuistuvien tukiverkosto-projektiSavon VammaisasuntosäätiöKoljonniemenkatu 1570100 KUOPIOPuh. (017) 266 3206, 040-509 3514kirsi.ruutala@savas.fi

Tuula Palomäki-Jägerrooshoitotyön opettajaSavonia ammattikorkeakouluSairaalakatu 6-870100 KUOPIOPuh. 017-255 6446 tai 040-744 5171tuula.palomaki-jagerroos@savonia-amk.fi

4 / 2 0 0 5 16

K I I T O S T U E S T A N N E

17 4 / 2 0 0 5

K I I T O S T U E S T A N N E

4 / 2 0 0 5 18

Perinteisesti ja ansiokkaastikoulukiusaamista on tutkittuKristiina Salmivallin toimestaryhmäilmiönä kouluissa. Koulu-kiusaamista on kuvattu rooleina,jotka ovat kiusattu, apuri, kan-nustaja, puolustaja ja tilanteenhiljainen hyväksyjä. Ymmärtä-misen kannalta on hyödyllistätarkastella koulukiusaamistaryhmäilmiönä. Näiden roolienmuodostuminen edesauttaa sitä,että pienestäkin kiusanteosta, jossiihen ei heti puututa, saattaamuodostua koko luokkaakoskettava ahdistava kiusaa-misen kehä.

Kiusatuksi joutuminen on lapsen tainuoren mielenterveyden kehitykselleriskitekijä. Tämä sen takia, ettäkiusaaminen ei ole ohimenevä ilmiövaan pysyvä tila. Kiusaaminen ei olemyöskään muusta sosiaalisesta

elämästä irrallaan, vaan siihen liittyykokonaisvaltainen ihmisarvonmenetys vertaisryhmässä.Mistä kiusaaminen sitten johtuu?Siihen ei ole olemassa yhtä ainuttaoikeaa vastausta. Tiedetään kuitenkin,että kuka tahansa ei joudu kiusatuksiyhtä todennäköisesti. Kiusatuksijoutu-misen riskiä lisäävät esimerkiksiulkoinen poikkeavuus (poikkeavaruumiin rakenne kuten lihavuus,laihuus, motorinen kömpelyys),temperamentti (arkuus, vetäytyväkäyttäytyminen, ”räjähtämis-herkkyys” provosoitaessa), jopatietynlainen perhetausta jakasvatuskäytännöt (lapsen yli-suojeleminen, lasta alistava kontrolli).Tutkimusten perusteella on havaittu,että tyttöihin verrattuna poikien osuuskorostuu selvästi sekä kiusaajina,uhreina sekä kiusaaja-uhreina.Kaikkein selkeimmin kiusatuksijoutumista ennustavat arkuus,

epävarmuus ja huono itsetunto.Vaikka nämä piirteet ennustavatkiusatuksi joutumista, se ei kuitenkaantarkoita, että näin kävisi kaikissatapauksissa tai että kiusaaminen olisiheidän vastuullaan. Kiusaajaa onluonnehdittu aggressiiviseksi ja itsekinaikoinaan kiusatuksi. Toisaaltakiusaajia on kuvattu myös sosiaalisestitaitaviksi ja lahjakkaiksi. Sosiaaliseentaitavuuteen viittaavat verbaalinennimittely, hienovarainen syrjintä taimuunlainen toisen itsetunnonloukkaaminen. Kiusaajat nousevatusein ryhmässä korkeaan sosiaaliseenasemaan. Se, että kiusaajat koetaankaikkein ”siisteimmiksi” hahmoiksi,rohkaisee kaikenlaista kiusaamis-käyttäytymistä. Toisaalta kiusaajankorkea sosiaalinen status saattaaselittyä pelolla. Heitä pelätään, jasamalla pyritään itse välttämäänkiusatuksi joutumista. Tämä osaltaan

”Mulla ei ole ketään kaveria”

19 4 / 2 0 0 5

selittää, miksi kiusaaminen on ainakoko ryhmän ongelma.

Lasten hyvinvoinnin kannalta onkeskeistä ymmärtää mitä meidänaikuisten tulisi tehdä, jottakiusaaminen saadaan loppumaan?

Joissakin tapauksissa kiusaaminensaattaa loppua spontaanistikin. Osalapsista pääsee kiusatun roolistavuosien myötä. Joskus esimerkiksikesäloman jälkeen kiusatusta löytyyuutta itseluottamusta, joka viestittyymuillekin. Olemalla ikään kuin eivälittäisikään, saa kiusaamisenloppumaan helpommin kuinprovosoitumalla ilmaisemaanheikkoutensa tai käymälläaggressiiviseen vastahyökkäykseen.Siinä vaiheessa kun herää epäily, ettälasta kiusataan, ei pidä enää odotellavaan täytyy toimia lapsen hyväksi.Lapselle tulee tehdä selväksi, ettäollaan hänen puolellaan ja tukenaansekä uskotaan, mitä hän sanoo.Lapset pyrkivät suojelemaanvanhempiaan tai läheisiään jasaattavat kertoa asiasta vainosatotuuden. Koulukiusaamis-epäilyssä tulee välittömästi ottaayhteyttä opettajaan. Jos opettajavähättelee asiaa tai ei ota asiaahoitaakseen, täytyy ottaa yhteyskoulun rehtoriin. Joissakin tapauksissatämäkään ei ole tuottanut toivottuatulosta, vaan asiaa on puitu muunmuassa koululautakunnassa ja jopalääninhallituksessa.

Kouluihin on kehitetty erilaisiatoimintamalleja vähentämäänkoulukiusaamista. Opetushallituksenmukaan kaikilla kouluilla tulee ollayhdessä kotien ja oppilashuollonasiantuntijoiden kanssa sovitutpelisäännöt siitä, miten kiusaamista,väkivaltaa ja häirintää ehkäistään.Kaikkien koulussa työskentelevientulee olla myös tietoinen näistäsäännöistä ja toimia niiden mukaisesti.Suomen Punainen risti on ottanutkouluissa käyttöönsä vertaissovittelun.Vertaissovittelu tarkoittaa sitä, että

sovittelukoulutuksen saaneet oppilaatsovittelevat koulussa oppilaidenkesken syntyneitä ristiriitoja erikseenkehitetyn järjestelmän mukaisesti.Toiminnan tavoitteena on ehkäistäennakolta toimintahäiriöitä kouluissaedistämällä oppilaiden vuorovaikutus-ja elämänhallintataitoja.

Elokuun puolen välin aikoihin (2005)Helsingin Sanomissa oli artikkeli, jossamainittiin, että valituksetlääninhallitukseen opettajien oppilaisiinkohdistamasta kiusaamisesta ovatmuutaman vuoden sisällä lisääntyneet.Pirjo Tilus kirjassaan Pelistä pois(2004) kirjoittaakin, että vaikka suurinosa opettajista tekee työtäänopettajina ja kasvattajina esimer-killisesti, niin aina on myös aikuisia,jotka käyttävät valtaansa jaasemaansa väärin. Opettajanoppilaaseen kohdistamaa kiusaamistavoi olla välinpitämättömyys, oppilaankuuntelematta jättäminen, oppilaanmitätöinti tai siirtäminen poisopetuksesta ilman asianmukaisiaperusteita. Yhdenkin opettajanepäasiallinen tai välinpitämätöntoiminta koulussa lisää myös muidenopettajien stressiä ja huonontaakoulun ilmapiiriä. Jos toimintaa eisaada korjattua esimiehen toimesta,työterveyshuollon tai työnohjauksenavulla, niin joissakin tapauksessaopettaja on jouduttu siirtämään muihin

tehtäviin. Koululaisen asema siinävaiheessa, kun opettaja osoittaaepäasiallista käyttäytymistä, on hyvinvaikea. Koululaisen täytyy ollaerityisen rohkea ja luottaa ympärilläoleviin aikuisiin, että hän tuo tällaisenasian esiin. Meidän aikuistentäytyisikin kuunnella lapsia herkälläkorvalla ja ilmaista heille, että olemmeheidän tukenaan - tapahtui sitten mitätahansa.

Kiusattujen tuki ry:n mukaanensimmäisiä merkkejä, joista voitpäätellä, että lastasi kiusataan:

• Hymy katoaa• Poikkeukselliset kouluajat ja -reitit• Oksentelua, vatsavaivoja, pään-särkyä, ihottumia, tai muitapsykosomaattisia oireita• Univaikeuksia, painajaisia, päivä- taiyökastelua• Tavaroita rikkoutuu, katoaa• Vaatteet repeytyneet, sotkeutuneet• Ei halua panna päälleen joitakinvaatteita, etenkään uusia• Mustelmia, kolhuja, naarmuja• Vetäytyy omaan maailmaansa• Heittäytyy puhumattomaksi• Tulee aggressiiviseksi ja halvek-sivaksi vanhemmilleen tai ennenarvostamalleen opettajalle• Kieltäytyy kertomasta mitäänkouluun liittyvää• Itkuisuutta, etenkin ennen kouluunlähtöä• Puhe muuttuu änkyttämiseksi• Hakeutuu selvästi ikäistäännuorempien tai vanhempien seuraan• Kaupankäyntiä ystävyyssuhteista,joutuu “ostamaan” kavereita• Heittäytyy ajoittain täysin puhu-mattomaksi• Keskittymiskyvyn puute• Taantuminen (etenkin matema-tiikassa ja kielissä)• Piirustusaiheet tulevat “mustiksi”(tuhosymboliikkaa, väkivaltaa)• Välttelee ikätovereita vapaa-aikanaan• Yksinäisyys

Jatkuu seuraavalla sivulla

4 / 2 0 0 5 20

Nuorten kasvatukseen osallistuvat ai-kuisopistolla kaikki. Kaikkien henki-lökuntaan kuuluvien toiminnalla tue-taan kasvatus- ja opetustyölle asetet-tuja tavoitteita. Kuten yhteiskunnassayleensä, on Jyväskylän aikuisopistos-sakin nähtävissä nuorten ja aikuistentoimintakulttuurin erilaisuus. Nuortenkanssa joudutaan lukuvuoden alussakeskustelemaan, miten aikuisoppilai-toksessa käyttäydytään. Aikuisten läs-näololla on merkittävä vaikutus nuor-ten käyttäytymiseen, he alkavat pianitse huomata oman käyttäytymisensävaikutuksen ja alkavat omaksua ai-kuismaista käytöstä.

Mitä tehdä, kun epäilet että lastakiusataan (lähde: Kiusattujen tuki ry)• Älä odota, toimi• Yritä keskustella lapsesi kanssa• Kuuntele ja osoita, että puolustathäntä• Mitä lapsi sanoo, on vain osatotuus.Epäile vielä pahempaa• Ota yhteys opettajaan• Jos opettaja vähättelee, ota yhteysrehtoriin. Jos rehtori vähättelee, etsiylempi virkamiestaho. Jos hänvähättelee, soita tai pyydä opettajaasoittamaan Kiusattujen Tuki ry:lle• Hanki lääkärintodistukset aina, kunjälkiä tai muita seuraamuksia on• Tee väkivaltateoista rikosilmoitus• Tee tuottamuksellisesta vakavastavammasta aina rikosilmoitus• Älä selvitä asiaa suoraan syylliseksiepäillyn oppilaan perheen kanssa. Jos

yhteydenotto on tarpeen, tee se koulunvälityksellä• Ole mukana painostamassa, ettälapsesi luokalle osoitetaan oikean javäärän ero• Puolusta kiusattua lasta tukeviaopettajia• Kiusattujen Tuki ry:n Auttavaanpuhelimeen 0800-9-7474 voi ainasoittaa, kaipasitpa neuvoja tai tukea

TekstiLeena Mannström-Mäkelä

Sosiaalipsykologi, VTMRatkaisukeskeinen valmentaja ja

työnohjaajaRatkaisukeskeinen psykoterapia -

koulutuksessa

Lähteet ja lisää luettavaa

Tilus, P. (2004). Pelistä pois?Huolehtivan koulun haaste. Juva:PS-kustannus.

Salmivalli, C. (2003).Koulukiusaamiseen puuttuminen.Juva: PS-kustannus.

Ollinheimo, A. (2004).Kiusaamisessa se suosionsalaisuus? Psykologia 1, 74-76.

Lisää tietoja saa myös Man-nerheimin Lastensuojeluliitonwww -sivuilta osoitteestawww.mll.fi tai numerosta075 32451.

OKSA-koulutus on Jyväskylän ai-kuisopiston järjestämää perus- jalisäopetusta. Se tarjoaa oppilaanehdoilla perusopetusta niille, joil-ta puuttuu perusopetuksen päät-tötodistus. Koulutuksessa onmahdollisuus saada myös lisäope-tusta tai kohottaa perusopetuksenpäättötodistuksen arvosanoja.OKSA-koulutus antaa opiskelijal-le myös hyvän mahdollisuudenmiettiä tulevaa ammattialaansa.

Seitsemättä vuotta aloittava perus- jalisäopetus syntyi tarpeesta kehittääsellaisia toimintamuotoja, joilla voitai-siin ennaltaehkäistä nivelvaiheessaolevien nuorten syrjäytymistä amma-tillisesta koulutuksesta ja työelämäs-tä. Mitä kauemmin nuori on peruskou-lun jälkeen ilman mitään tukitoimia,sitä vaikeampi hänen näyttää olevankiinnittyä pitkäjänteiseen ammatilli-seen koulutukseen ja sijoittua työelä-mässä.

Opiskelu Jyväskylän aikuisopistossaon päiväopiskelua, ja se toteutetaantiiviissä yhteistyössä perheen kanssa.

Oppilaita OKSA-koulutuksessa onnoin 170. Opiskelijalla on käytettävis-sä henkilökohtainen opiskelusuunni-telma, pätevät aineenopettajat, erityis-opettaja, opinto-ohjaajat, psykologi jakoulunkäyntiavustajat.

OKSA-koulutuksessa on valittavanauseita erilaisia opiskeluryhmiä. Pe-rusopetusryhmät on tarkoitettu niilleopiskelijoille, joilta puuttuu perusope-tuksen päättötodistus. Ryhmässä opis-kellaan pakollisia peruskoulu- ja va-linnaisaineita. Opetuksen kesto on

yksi tai kaksi vuotta. Lisäopetusryh-mät on tarkoitettu niille, jotka ovatsaaneet päättötodistuksen samana taiedellisenä keväänä, joilla on paljonarvosanojen korotustarvetta, jotka ai-kovat opiskelemaan ammatilliseenoppilaitokseen tai lukioon ja jotka ha-luavat selkiyttää ammatinvalintaansaja parantaa opiskeluvalmiuksia. Lisä-opetusryhmissä opiskellaan kaikkiaperuskouluaineita. Opiskelijoilla onjoidenkin valinnaisaineiden korotus-mahdollisuus. Ammatti10-koulutuson yksi OKSA-koulutuksen opiskelu-ryhmistä. Tässä ryhmässä on opiske-lijoita joilla on vähän arvosanojen ko-rotustarvetta ja oma ammattiala onvielä selkiintymätön. Opiskelijoiden onoltava myös valmiita sitoutumaanammattioppilaitos- ja työharjoittelujak-soihin sekä tietotekniikan opiskeluun.

OKSA-koulutukseen ei jouduta, vaansinne hakeudutaan vapaaehtoisestikirjallisella hakemuksella. Vuosittainenhakuaika päättyy 15.8., mutta hake-muksia otetaan vastaan jatkuvasti, sil-lä koulutuksen 20.9. jälkeen lopetta-neen tilalle voidaan valita uusi opis-

OKSA-koulutuksella ehkäistään nuorten syrjäytymistä

21 4 / 2 0 0 5

kelija. Kaikki hakijat haastatellaan.Haastattelun tarkoituksena on selvit-tää hakijan elämäntilanne, aikaisempikoulutus, terveydentila ja motivaatiokoulutukseen. Haastattelun perusteel-la tehdään opiskelijan kanssa yhteis-työssä henkilökohtainen oppimissuun-nitelma (HOPS) tai henkilökohtaisenopetuksen järjestämistä koskeva suun-nitelma (HOJKS), ja mietitään yhdes-sä millainen opiskelumuoto sopii opis-kelijalle parhaiten. Suunnitelma takaaopetuksen yksilöllisyyden ja laadun.

OKSA-koulutuksessa opiskelija voimyös valita erilaisista opiskelutavois-ta itselleen sopivimman, esimerkiksipäivittäinen luokassa opiskelu lukujär-jestyksen mukaan. Päivittäinen luo-kassa opiskelu henkilökohtaisen suun-nitelman mukaan erityisopettajan jakoulunkäyntiavustajan johdolla sopiisilloin, kun päättötodistuksesta puut-tuu vain vähän tai opiskelijan on vai-kea pysyä normaalin luokkaopetuksentahdissa mukana. Itsenäinen opiske-lu sopii useimmiten aikuisille.

OKSA-koulutuksessa opintososiaali-set edut ovat samat kuin peruskou-lussa. Opetus, oppimateriaalit ja ruo-kailu koulupäivinä ovat maksuttomia,matkalippu on oppivelvollisille ilmai-nen, jos koulumatka on yli viisi kilo-metriä, opintorahaan tai opintolainaanei kuitenkaan ole mahdollisuutta.

Erityisopettaja Paula Rossi Jyväsky-län aikuisopistosta kertoo nuorten tar-vitsevan opettajikseen aikuisia, joillaon kykyä toisaalta selkeästi ja jämä-kästi asettaa rajoja, mutta samallamyös antaa turvaa ja huolenpitoa jaennen kaikkea välittää.– He tarvitsevat turvallisia aikuisiajoihin samaistua, joita voi rauhassakritisoida, mutta myös salaa ihailla.Yhteistyö kodin ja koulun välillä onOKSA-koulutuksen keskeinen peri-aate. Lukuvuoden alussa jokaisen alle18-vuotiaan opiskelijan perheen kans-sa pidetään perhepalaveri, jossa yh-dessä sovitaan nuoren koulunkäyntiinliittyvistä asioista, määritetään tavoit-teet, toimintatavat ja periaatteet.Opiskelijan läsnäoloa koulussa seura-taan jatkuvasti, ja kotiin ollaan yhtey-dessä säännöllisesti koko lukuvuodenajan. Myös ryhmässä oleminen ontäällä vapaampaa, mutta ei välttämät-tä helpompaa, tauoilta on osattavatulla ajallaan.

– Yhteistyöstä on sovittava heti alus-ta lähtien, esimerkiksi poissaoloistaolemme heti yhteydessä kotiin. Ko-din ja koulun välinen yhteistyö on tositärkeää, ilman sitä emme pärjää.Nuori voi jossain vaiheessa ajatella,että me olemme hommamme jo opet-tajina tehneen, mutta ei se mene niin.– Meidän velvollisuutemme on ollaantamatta periksi tai peli on menetet-

Ne 15–17-vuotiaat nuoret, jotka eivätsaa perusopetuksen päättötodistustatai eivät ole sijoittuneet 2. asteen kou-lutukseen, eivät kuulu mihinkään in-stitutionaalisen järjestelmän piiriin.Jyväskylän seudulle on kehitetty toi-miva verkottunut järjestelmä, joka ta-voittaa hyvin nämä nuoret.

ty. Silloin kun on vaikeaa ajattelen,ettei tuo nuori tuota minua kiusatak-seni tee. Silloin on vain nöyrryttävä jamuutettava omaa tapaa toimia. Oppi-mistavoitteista ei kuitenkaan tingitä,vaan opetusmenetelmien on muutut-tava, toteaa Paula Rossi.

Teksti: Anu Hämäläinen

Vapa-tukipalvelut, Vammaistenpäihdetyön tukipalvelut, aloittitoimintansa Sininauhaliitossatoukokuussa 2005. Tukipalveluidentehtävä on edistää vammaistenpäihdehoitoon pääsyä, vammais-palveluiden päihdeosaamista,päihdepalveluiden saavutettavuuttasekä päihde- ja vammaispalveluidenverkostoitumista.

Päihdeongelmaisten vammaistenauttamiseen saa lisätietoa

uutuusteoksesta Yhdessä tuettu -opasvammaisten päihdetyöhön. Oppaassakäsitellään päihdetyötä aivo-vaurioisten, kehitysvammaisten sekänäkö- ja kuulovammaisten kohdalla.Jokaisesta vammaryhmästä onkuvattu vammaan liittyvät perustiedot,päihteiden käyttöön liittyväterityispiirteet sekä kerrottu asioista,joiden huomioiminen edistäävammaisen asiakkaan kanssatehtävää päihdetyötä.

Syksyn aikana julkaistaan videoYhdessä tuettu -vammainen asiakaspäihde-palveluissa. Se kertoo kahdenvammaisen henkilön päihde-hoitoprosessista. Video soveltuukäytettäväksi vammais- japäihdepalvelupisteissä sekä sosiaali-ja terveysalankoulutuksessa.

Kirja ja video ovat tilattavissaSininauhaliitosta sekä A-klinikkasäätiöltä.

Lisätietoja löytyy www.vapa.info

Vapa-tukipalvelut lisää vammaisten päihdetyötietoa

4 / 2 0 0 5 22

Perheemme on nelihenkinen: äiti Tiia(35v), isä Peter (42v) ja pojat Perko(8v) ja Jaakko (6v). Ydinperheeseenkuuluu lisäksi jättisuuri ”terapiakoira”Mohku. Pojilla on myös isosiskoja ja–veli isän puolelta, mutta he eivät asukanssamme.Isä ja pojat ovat syntyjäänhelsinkiläisiä, minä tamperelainen.Muuttoja itselläni on takana jo 35kappaletta, joten en oikein koe olevanierityisesti mistään kotoisin.Perheenkin kanssa olemmemuuttaneet opiskelujen ym. vuoksiuseita kertoja. Nyt asumme suuressavanhassa kansakoulussa Vöyrillä,ruotsinkielisessä pikkukunnassaVaasan takana. Tänne olemme myösaikoneet asettua ihan pysyvästi.

Varsinaisia harrastuksia meillä eioikeastaan ole. Remonttia ja muutapuuhaa riittää kotona kiitettävästi.Pojat ovat kokeilleet erilaisia asioita(musiikkitunteja, jalkapalloa,sirkuskoulua), mutta mikään näistä eiole vakiintunut vielä ihan pysyväksijutuksi. Perkon AD/HD:n diagnosointiinjohtanut prosessi lähti liikkeelleesikoulusta, kun pojan ylivilkkaus käviryhmätilanteissa kovin hankalaksi.Sieltä asiaa lähdettiin hoitamaansilloisen asuinpaikkakunnan perhe-neuvolan kanssa, tehtiin Nepsyt jamuut selvitykset. Pitkän, noinpuolitoista vuotta kestäneen prosessinpäätteeksi diagnoosiksi tuli F 90,tarkkaavaisuuden häiriö. Prosessissaoli mukana niin psykologeja kuinlastenpsykiatrikin. Lopullinendiagnoosi saatiin, kun Perko oliensimmäisellä luokalla, vuoden 2005alussa.

Diagnoosi toi helpotustaPerko itse kokee asian hyvinkaksijakoisena: toisaalta hän ei haluaotsaansa leimaa, jossa lukee AD/HD,toisaalta hän pystyy nyt hyväksymäänitsessään tiettyjä asioita, joille hän eivoi toistaiseksi mitään. Fiksunalapsena Perko on tietenkin kokeillutmyös sitä, kuinka pitkälti diagnoosinavulla pystyy luistelemaan erilaisistaasioista: voiko AD/HD-lastaesimerkiksi vaatia ripustamaan takinnaulakkoon tai muistamaanläksykirjat... Näitä harjoitellaanvarmasti pitkään.

Pikkuveljessä Perkon diagnoosi ei olesuuria myllerryksiä herättänyt.Luulisin, että diagnoosin ja sen avullasaadun tiedon myötä muistamme nytkiinnittää tasapuolisemmin huomiotamolempiin lapsiin, mikä ei aina oleaivan helppoa. Nk. erityislapsi kuntuppaa saamaan kaikenlaistahuomiota osakseen melko laillaenemmän. Meille vanhemmillediagnoosi oli suoraan sanottunahelpotus. Poika on aina ollut vilkas jahuono nukkumaan sekä räiskyvänimpulsiivinen – toisinaan tuntuivatloppuvan sekä konstit että kädetkesken. Toisaalta Perko on aina ollut

ihana, lahjakas, aurinkoinen jakekseliäs lapsi. Yhdistelmä erilaisiapiirteitä, kuten me kaikki.

Diagnoosin myötä pääsimme osastaniitä syyllisyydentunteita, joita olimmekasvattajina kokeneet: olikinmahdollista, että kaikki pojanhankaluudet eivät johdu meidänsurkeudestamme kasvattajina.Diagnoosista saimme nimen asialle,suuntaviitan jonka avulla pystyimmesaamaan sekä tukea, apua ettäneuvoja. Diagnoosi oli myösvälttämätön esimerkiksi koulunkäynti-avustajan saamiseksi.

Lapsen diagnoosista lähti liikkeellemyös vanhempien itsetutkiskelu:löysimme molemmat itsestämmepaljon AD/HD-piirteitä. Näidenasioiden pohtiminen on ollut sekätuskallista että hedelmällistä. Omaanlapsuuteen ja kasvamiseen liittyvienasioiden miettiminen auttaa myössuhtautumaan lapseen ymmärtä-väisemmin ja hyväksyvämmin.Diagnoosi muutti monia asioita.Vanhempien pinna kasvoi kertaheitollametrejä. Saimme vihdoin sisäistettyä,että lapsi ei tee tiettyjä asioita”piruuttaan”, vaan siksi, ettei tällä

Perhe-elämää AD/HD:lla väritettynäArjen haastavuus ja rikkaus

Tiia osallistui perheensä kanssa lokakuun perhekurssilleTeksti Tiia Fagerberg

23 4 / 2 0 0 5

hetkellä todella pysty muuhun.

”Tylsää meillä ei olevarsinaisesti koskaan”Koulunkäynti helpottui avustajan jaerityisopetussuunnitelman myötä, jaPerko pystyy jatkamaan tavallisessaluokassa - asia, jota hän itse pitäähyvin tärkeänä. Tietoa on tarjollarunsaasti nyt, kun käytettävissä onhakusana, jolla sitä löytää. Omiakäyttäytymismalleja oppi myöskyseenalaistamaan, ja antamaanitselleen hiukan enemmän armoaarkitilanteissa.

Omaan arkeensa oli jo niin tottunut,että oikeastaan tajusimme kunnollavasta kuntoutustukihakemustatäyttäessä, miten erilaista meidänelämämme onkaan ”normaali-perheisiin” verrattuna. Olemmejoskus esimerkiksi puolivakavissammemiettineet, että pojat saavat tästälähtien leluiksi vain betoniporsaita,jotka eivät mene rikki tai katoaensimmäisen kolmen minuutinaikana… Hävitettyjen tavaroidenlistaa voisi jatkaa metritolkulla.Olimme myös alkaneet vältelläesimerkiksi kyläilyjä, koska ne ottivatliikaa kaikkien voimille. Perus-rutiineista kiinni pitäminen on olluthyvin tärkeää, nukkumiset, syömisetja muut arkiasiat on aina pyrittypitämään mahdollisimman vakioina.Toisaalta meillä ei ole koskaanvarsinaisesti tylsää. Luovuutta ja uusiaideoita löytyy ihan omastaporukastakin pienen kylällisen verran.Meillä nauretaan paljon ja muutakinmeteliä riittää. Impulsiivisuudesta onmyös iloa, sitä tulee kokeilleeksikaikenlaista uutta ja jännittävää.

Terapiasta meillä ei valitettavasti olemitään kokemuksia. Emme saakorotettua hoitotukea, joka oikeuttaisiKelan korvaamaan terapiaan.Edellisellä asuinpaikkakunnallasaimme kaupungilta maksu-sitoumuksen neurologiseen kuntou-tukseen, mutta vapaita paikkoja eiollut. Täällä kuntoutuksen suunnittelu

on vielä aika alkutekijöissään(muutimme tänne vasta viimekesänä). ADHD-liiton järjestämäsopeutumisvalmennus oli arvokaskokemus meille kaikille, ja aiommekinosallistua mahdollisuuksien mukaanpaikallisosaston toimintaan täällä.Viikon kurssilla kristallisoitui kaikenmuun ohella varsinkin vertaistuenmerkitys omalle jaksamiselle.

Oma tukiverkkomme on aina ollutpieni, tätä nykyä lähes olematon. Mevanhemmat vietämme hyvin harvoinaikaa ihan kahden kesken. Olemmepitkään vältelleet muidenkaanhoitajien hankkimista, koska hyöty vs.haitat eivät ole oikein osuneetkohdilleen. Nyt, kun pojat ovat jo näinsuuria, olemme alkaneet tuumia asiaataas uudelta kantilta: kahdenkeskisenajan tärkeys ja oman jaksamisenhoitaminen ovat nousseet listallaylöspäin.

Ennakkoluulot värittävätusein ympäristön AD/HD:hensuhtautumistaYmpäristön suhtautumisen olemmeusein kokeneet äärimmäisyyksiin astikaksijakoisena: on niitä, jotka pitävätAD/HD:ta huuhaana, ikään kuintekosyynä ja vähättelevät senmerkitystä. Toisessa ääripäässä kokoelämä pyörii AD/HD:n ympärillä. Meseilaamme näiden ääripäiden välilläniin hyvin kuin taidamme, ja yritämmemuistaa, että kysymys onennakkoluuloista, nimikkeistä jadiagnooseista huolimatta meidänelämästämme, lapsen pärjäämisestäja tulevaisuudesta. Toisin sanoenyritämme poimia sopasta meilleparhaiten sopivat sattumat ja jättäämuut vähemmälle huomiolle. Tämä eiole aina helppoa, ja varsinkin jatkuvapuolustelu ja setviminen käyvät todellavoimille. Tätä joutuu tekemään niinsukulaisten, tuttavien, naapureidenkuin muidenkin instanssien (koulu ym.)kanssa.

Tilannetta ei varmastikaan helpotaAD/HD:n monimuotoisuus. Erilaisia

liitännäisoireita ja niiden yhdistelmiäon varmaan yhtä paljon kuinihmisiäkin: yhden AD/HD-lapsenkanssa toimivia malleja ei voi suoraansiirtää seuraavaan. Asiallista tietoatunnutaan tarvitsevan joka paikassalisää.

”Emme muuten säikähdäihan vähästä!”Sanoisin, että lapsen erityispiirteetovat tehneet meistä vahvemmanperheyksikön, joskin matka on ollutvälillä melkein ylitsepääsemättömänraskas. Olemme tehneet paljonvaltavirrasta poikkeavia ratkaisuja,joista jotkut ovat onnistuneetparemmin ja jotkut huonommin. Monetasiat, jotka tuntuvat olevan ns.normaaliperheille itsestään selviä,vaativat meillä enemmän pohdintaa jakokeilua. Olemme varmasti menneetkeskimääräistä kovemman prässinläpi, mutta se on ollut myös hyvinantoisaa. Emmekä muuten säikähdäihan vähästä!

Konkreettisimmin lasten tarpeistalähtevät muutokset liittyvät siihen,miten asumme ja teemme töitä. Suurikansakoulu paksuine hirsiseinineenkestää räiskyvää eloamme paremminkuin moni muu paikka. Peltoakin onympärillä sen verran, että pahimmatpaineet saa päästettyä vaarattomasti– eivätkä naapurit häiriinny.Vilkasliikenteiset tiet ovat riittävänkaukana, ja pienessä kylässä olo ja eloturvallista. Mies tekee kuusituntistapäivää, minä työskentelen kotona, javanhemmista jompikumpi on ainapaikalla lasten lähtiessä kouluun jatullessa kotiin. Lastenkin työpäivänpituus on nyt sopiva.Pitäisi jaksaa muistaa, että olemmekaikki oman perheemme ja lapsemmeerityisasiantuntijoita. Luottakaaitseenne ja yrittäkää ajatellapositiivisesti. Vauhdin ja vaarallistentilanteiden lomassa on hyvä välillänollata tilanne ja aloittaa puhtaaltapöydältä taas. Huolehtikaa itsestän-nekin ja pitäkää pintanne elämänristiaallokossa!

4 / 2 0 0 5 24

K I I T O S T U E S T A N N E

25 4 / 2 0 0 5

K I I T O S T U E S T A N N E

4 / 2 0 0 5 26

ANNE-MARI MYLLYKOSKI - NINAMELAMIES - SARI KANGASItsenäistyvä nuori ja AD/HDKirja käy läpi niitä tilanteita, joissa tark-kaavaisuushäiriöinen nuori saattaa tar-vita apua ja opastusta. Kirjassa paneu-dutaan tarkkaavaisuushäiriöiden kun-toutukseen, nuoren itsenäiseen elä-mään, perhe- sekä koulu- ja työelä-mään. Opas tarkkaavaisuushäiriöisilleja muille erityisnuorille, heidän vanhem-milleen ja opettajilleen sekä nuoriatukeville ammattilaisille.PS-kustannus, Opetus 2000 -sarja,nid. 124 s. Hinta: 24 €, jäsenhinta 18 €

MICHELSSON - MIETTINEN -SARESMA -VIRTANENAD/HD nuorilla ja aikuisillaAsiantuntijat esittelevät uusimman tut-kimustiedon AD/HD:sta ja sen oireistaeri ikäkausina sekä kuvaavat oppimi-seen liittyviä ongelmia ja keinoja niistäselviytymiseen. Erityisenä painopis-teenä ovat peruskoulun jälkeiset jatko-opinnot ja niihin siirtyminen sekä AD/HD-henkilön työllistyminen ja sosi-aalietuudet. Opetuksen, kasvatuksensekä terveys- ja sosiaalialan ammatti-laisille.PS-kustannus, Opetus 2000 -sarja,nid. 250 s. Hinta: 32 €, jäsenhinta 27 €

MICHELSSON - SARESMA - VALKAMA -VIRTANENMBD ja ADHDDiagnosointi, kuntoutus ja sopeutumi-nenAsiantuntijat kuvaavat laajasti ADHD-oireyhtymää ja siihen liittyviä ylivilkkaus-ja tarkkaamattomuusoireita. Käyttökel-poisia vinkkejä oppimisenhelpottamiseksi.PS-kustannus, Opetus 2000 -sarja,nid. 160 s. Hinta: 27 € jäsenhinta 22,70 €

KIRSI SAUKKOLA - SARI KANGASOppisopimuksella työhönOpas AD/HD-nuoren oppisopimus-koulutukseenKirja on tarkoitettu oppaaksi AD/HD-nuorelle tai aikuiselle oppisopimus-koulutusta harkittaessa. Oppaastalöytyy lisäksi selkeitä ohjeita arjen-hallintaan opiskeluun ja työhön. Opastarjoaa ohjeita myös työnantajalle jatyötovereille.Hinta: 15 €, Jäsenhinta 12 €

KRISTIINA JOKINEN - KATI AHTIKARIAD/HD-opaskoulunkäyntiavustajilleOpas antaa perustiedot tarkkaavaisuus-häiriöistä, koulun ja terveydenhuollontarjoamista tukipalveluista sekä kun-toutuksesta. Teos auttaa näkemään lap-sen käyttäytymistä ja oppimista mones-ta eri näkökulmasta ja antaa käytän-nönläheisiä, koulupäivän arkeen liitty-viä ohjeita kouluavustajalle. Se opastaayhteistyöhön opettajien, vanhempien jamuiden ammattilaisten kanssa sekätarjoaa tukea työssä jaksamiseen.PS-kustannus, Opetus 2000 -sarja,nid. 96 s. Hinta 15 €, jäsenhinta 12 €

CAROL STOCK KRANOWITZTahatonta tohellustaSensorisen integraation häiriö lapsenarkielämässäKirja sisältää paljon käytännön ohjeitamm. yliherkän, aliherkän, yliaktiivisen,passiivisen tai kömpelön lapsen autta-miseen kotona, päivähoidossa ja kou-lussa. Kirja antaa tietoa vanhemmille,opettajille, toimintaterapeuteille sekäkuntoutuksen ammattilaisille.PS-kustannus, Opetus 2000 –sarja,nid. 240 s. Hinta 36 €, jäsenhinta 27 €

K I R J A K A U P P A

BARBARA PRASHNIGEläköön erilaisuusOppimisen vallankumous käytännös-säKirja esittelee monipuolisesti erilaistenoppimistyylien taustoja, antaa mahdol-lisuuden testata ja tunnistaa oma tyylija tarjoaa runsaasti virikkeitä oman op-pimisen ja työskentelyn kehittämiseksi.PS-kustannus, nid. 251 s.Hinta 25 €, jäsenhinta 18 €

KARI UUSIKYLÄ - JANE PIIRTOLuovuusTaito löytää - rohkeus toteuttaaTiedot luovuuden synnystä, kehitykses-tä ja tutkimustiedoista kiteytyvät tässäkirjassa virikkeiksi kotikasvatusta, ope-tusta ja työelämää varten. Kirja on katta-va tietopaketti, jossa riveiltä ja niiden vä-leistä on luettavissa myös hätäviesti las-ten, nuorten ja aikuisten elämän mielek-kyyden ja paremman tulevaisuudenpuolesta.PS-kustannus, Opetus 2000 –sarja,nid. 156 s. Hinta 27 €

PAULA MÄÄTTÄPerhe asiantuntijanaErityiskasvatuksen ja kuntoutuksenkäytännötTässä kirjassa esitellään uudenlainen,lapsen kehitystä perheen arjessa selit-tävä ekokulttuurinen teoria. Kirja on tar-koitettu sekä erityiskasvatuksen ja kun-toutuksen ammattilaisille että vanhem-mille. Se kyseenalaistaa vakiintuneitanäkemyksiä ja tuo arvioitavaksi uuden-laisen ajattelutavan.PS-kustannus, Opetus 2000 –sarja,nid. 155 s. Hinta 26 €

INKERI SAVA - VIRPI VESANEN-LAUKKANEN (TOIM.)Taiteeksi tarinoitu oma elämäTämä kirja kertoo, mistä taiteeksi tari-noidussa omassa elämässä on kyse.Omaelämäkerrallinen taidetyöskentelyei ole vain yksilökeskeistä vaan jaka-mistapahtuma, jossa tarina kerrotaanja jaetaan muiden kanssa. Kirja tuo esiinalan teoriaa sekä aikuisten taidetyö-pajoissa ja koululuokissa saatuja käy-tännön kokemuksia.PS-kustannus, Opetus 2000 –sarja,nid. 240 s. Hinta 32 €

27 4 / 2 0 0 5

Leik

kaa

irti,

ja lä

hetä

, pos

timak

su o

n m

akse

ttu!

ADHD-liiton julkaisemia oppaitaAD/HD-tietoa päättäjilleKirjanen on tarkoitettu avuksi kunnallisille päättäjille ja johtavilleviranhaltijoille, kun he suunnittelevat palveluja AD/HD-lapsille, -nuorilleja -aikuisille. Kirjanen antaa perustietoa AD/HD-oireyhtymästä ja senvaikutuksista sekä esittelee kevytrakenteisen, jokaisessa kunnassasoveltamiskelpoisen toimintamallin.Opas on ilmainen, useamman kappaleen lähetyseristä perimmetoimituskulut

Kyllä me selviämmeTietoa AD/HD-lapsen vanhemmilleVihkonen opastaa vanhempia lisätiedon lähteille ja antaa muutamiakäytännön vinkkejä arkipäivästä selviytymiseen. Opas on ilmestynytmyös ruotsiksi.

Vi klarar oss nogTill föräldrar Information om AD/HD

Sekä suomen- että ruotsinkielisen oppaan ensimmäinen kappale onilmainen, seuraavista perimme toimituskuluja 5 € / opas. Kaikki ADHD-liitonjulkaisemat oppaat ovat luettavissa osoitteessa www.adhd-liitto.fi

KIRSI SAUKKOLA

AD/HD-aikuisenkuntoutusopasOpas on nyt tilattavissa ADHD-liiton nettisivuilta www.adhd-liitto.fitai puhelimitse (09) 4541 1120.Voit tilata oppaan myös allaolevalla tilauslapulla.

Hinta 10 euroa + toimituskulut

K I R J A K A U P P A

4 / 2 0 0 5 28

ADHD-valmennus on ADHD-oireisilleannettavaa tuki- ja ohjaustoimintaa. Siinävalmennettavalle opastetaan elämän- jaarjenhallinnan taitoja ja harjoitellaanuusia käyttäytymismalleja tavoit-teellisella ohjausmenetelmällä. ADHD-valmennus tunnetaan myös nimilläADHD-ohjaus ja ADHD-coaching.

ADHD-liitto katsoo tärkeäksi varmistaaSuomessa annettavan ADHD-valmentajakoulutuksen ja ADHD-valmennuksen laatu. Koulutustajärjestetään nykyisin jo useassaoppilaitoksessa ja koulutuskeskuksessaympäri Suomen. ADHD-valmentaja-koulutuksen yhtenäiseen laatuun ei olekuitenkaan ADHD-liiton näkemyksenmukaan kiinnitetty riittävästi huomiota.Koulutuksen pääsykriteerit, sisältö,kesto ja koulutusmuoto saattavatvaihdella riippuen kouluttajatahosta.Näin ollen ADHD-valmentajien valmiudettoimia eri ikäisten ja eri elämäntilanteissaolevien ADHD-henkilöiden ohjaajinavoivat vaihdella suurestikin.

Toivottavaa on, että kouluttajalla itselläänon riittävä käytännön kokemus ADHD-valmennuksesta. Lisäksi ADHD-liittotoivoo Suomessa koulutusta antavientahojen tiivistävän verkottumistakeskenään tarkoituksena koulutuksenlaadun varmistaminen, koulutustoimin-

nan yhtenäinen linjaus ja kokemustenvaihto.

Valmentajakoulutukseen hakijoidenpääsykriteereihin tulisi kiinnittäähuomiota varmistaen samalla heidänperusvalmiutensa tavoitteelliseen jahaastavaan asiakastyöhön. Hakijoiltatulisi edellyttää vähintään 1) sosiaali-,terveys- tai kasvatusalan opistoasteentutkintoa tai 2) sosiaali-, terveys- taikasvatusalan kouluasteen tutkintoa jariittävän pitkää käytännön työkokemustakoulutusta vastaavissa tehtävissä.Lisäksi on suositeltavaa, että hakija ontyöskennellyt jo aikaisemmin erityis-lasten, -nuorten tai -aikuisten kanssa.

Lisäksi ADHD-liitto katsoo, ettävalmentajakoulutuksen tulisi ollariittävän pitkäkestoista siten, ettävähintään kuuden opintoviikon laajuinenkoulutus jakaantuisi vähintään neljänkuukauden ajanjaksolle, jonka aikanakoulutettavalla olisi mahdollisuusriittävästi prosessoida rooliaanvalmentajana. Lisäksi koulutukseen tulisisisältyä vähintään yksi käytännönvalmennussuhde ADHD-lapseen, -nuoreen tai -aikuiseen. Asiakas-suhdekriteerin täyttyminen varmistaasen, että ADHD-valmentajalla onkonkreettinen käsitys valmennussuhteenkäytännön toteuttamisesta.

Valmennustoiminnan laadun turvaa-miseksi on tärkeää, että koulutuksessasaatuja valmiuksia ja taitoja käytetäänkäytännön valmennustoiminnassamahdollisimman pian koulutuksenjälkeen. ADHD-valmentajalla tulee ollariittävän laaja ADHD-asiantuntemus sekälaajalti henkilökohtaista tietoa,kokemusta ja erityisosaamista ihmis-suhdetyöstä.

ADHD-liitto on tyytyväinen siihen, ettäADHD-valmentajakoulutuksen käyneethenkilöt keskustelevat oman yhdistyksenperustamisesta tammikuussa 2006Kuopiossa. Yhdistyksen perustaminenon toivon mukaan yksi toimenpide, jonkaavulla ADHD-valmentajien ammattitaitoaja osaamista voitaneen varmistaa. ADHD-liitto toivoo, että mahdollisesti perus-tettava yhdistys kokoaisi ja ylläpitäisiajantasaista luetteloa eri puolilla SuomeaADHD-valmennusta antavistaammattihenkilöistä ja heidän tausta-koulutuksistaan.

Helsingissä 21. marraskuuta 2005

Teija JalannepuheenjohtajaAntti TeirikkovarapuheenjohtajaSeija Turtiainentoiminnanjohtaja

VETOOMUS ADHD-VALMENTAJAKOULUTUKSEN JAADHD-VALMENNUKSEN LAADUN VARMISTAMISEKSI

ADHD-liiton www-sivuille on tulossa lähiaikoina uusi palsta nimeltä “Kerro mulle”. Palstalle ontarkoituksena kerätä aiheeseen liittyviä kokemuksia, kertomuksia, vinkkejä sekä hyviä käytän-töjä. Uusi aihe annetaan aina kussakin ADHD-lehdessä, lukuunottamatta erikoisnumeroita 1/2006 ja 4/2006, ja aiheesta voit kirjoittaa aina seuraavan lehden ilmestymiseen asti. Kerto-mukset julkaistaan “Kerro mulle” palstalla ja parhaat julkaistaan myös ADHD-liiton lehdessä.

Tämän kertainen aihe on: Kirjava tunneskaala ja sen hallinta ADHD-perheissä. Kerromeille onnistumistarina siitä, miten teidän perheessä on onnistuttu tunteiden ja niiden hallinnankäsittelyssä.

Sinulla on siis aikaa kirjoittaa tästä aiheesta seuraavan lehden ilmestymiseen asti(15.3.2006). Lehdessä 2/2006 julkaistaan tämän kertaisen aiheen parhaat kertomukset sekäannetaan uusi aihe. Palsta löytyy osoitteesta www.adhd-liitto.fi, jossa voit kirjoittaa kokemuk-siasi ja lähettää ne meille. Etusivulle ajankohtaista osioon tulee linkki palstalle.Nyt kaikki vain innolla jakamaan kokemuksia, sillä siitä voi olla muilleapua!

29 4 / 2 0 0 5

ETELÄ- JA ITÄ-SUOMI

Etelä-Karjalan Autismi-,dysfasia- ja MBD-yhdistysEKADYM ryAnita Karhupuh. 044 543 0600

• Pikkujoulua ei tänä vuonna vietetäyhdistyksen piirissä,kevättalvella järjestetään kokoperheen toimintapäivä Savi-taipaleella.

• Hippo-Jumppa 6-9 vuotiaille:Peltolan koululla tiistaisin klo18.30-19.30, Hinta jäsenille 17 €/kausi, muille 30 €/kausi, ensim-mäinen kokoontuminen 13.9.

• Lisätietoja ja ilmoittautumisetKirsi Neuvoselle puh. 0503464282

Hollolan erityislastenyhdistys ryJohanna Kuisma-NordmanTervakuja 5 as 8, 15870 Hollolapuh. 044 277 1963help.hollola@pp.inet.fihttp://groups.msn.com/HollolanErityisLastenYhdistysry/

Hymy ry, Kanta-HämeenAsperger-, autismi-, dysfasia-ja MBD-yhdistysSari Rautiopuh. 050 535 2516sari.rautio@pp.inet.fiwww.htk.fi/public/hymy/

• Vertaistapaamisten “Yhdessäkeinot keksitään“ pohjalta tehtyjulkaisu “Tallattuja polkuja” onilmestynyt ja sitä voi tilata Sarilta 8euron hintaan.

• Toimintakalenteri on nähtävissäsivuillamme www.htk.fi/public/hymy

• Yhteyshenkilöt:Autismi: Kati Nurmi, puh. (03) 6883596, kati.nurmi@luukku.comDysfasia: Päivi Kortesniemi, puh.050 595 7138 ja (03) 653 2533,paivi.kortesniemi@kktavastia.fi

Itä-Savon Puatti rySointu KumpulainenVarsatie 3, 57600 Savonlinnapuh. (015) 537 420sointukumpulainen@luukku.comTervetuloa jäsentapahtumiimmekevätkaudella 2006 (tiedot ovatalustavia ja niihin saattaa tulla

muutoksia; seuraa paikallislehtienyhdistyspalstoja):

• Lasten ja nuorten liikuntakerhokokoontuu Sääminkisalilla (Kirkko-katu 12, Sln) lauantaisin klo 10–11.Kerhoa vetää fysioterapeutti Olli-Pekka Pöllänen. Kerho on jäsenil-le maksuton. Lisätiedot / paikka-tiedustelut p. 050-5833 598 (TiinaRedsven) tai s-posti:tiina.redsven@luukku.com.

• Savonlinnan liikuntatoimenjärjestämät uintivuorot jatkuvatSavonlinnan uimahallissa.Tarkemmat ajat selviävät tammi-kuussa. Uintivuoroja ohjaaerityisliikunnanohjaaja AnneKosonen. Uinnista peritään pieniperhekohtainen maksu.

• Puatti järjestää tapahtumapäiviäja -viikonloppuja yhteistyössäSavonlinnan kristillisen opistonkanssa: la 28.1. ulkoilua japilkkimistä jäällä, la 4.2. talvisettouhut ja tarinat, pe-la 3.–4.3.ulkoiluviikonloppu perheille, la22.4. luonto- ja linturetki (mukanamyös Olavin Retkeilijät ja Savon-linnan Urheilukalastajat), 12.–13.5. aikuisten ja lasten yhteinenäitienpäivään virittäytyminen.

Puatin yhteyshenkilöt ja hallituksenjäsenet ovat:

• puheenjohtaja: Sointu Kumpulai-nen, Varsatie 3, 57600 Sln, p. 015-537 420, 040-5389 896,sointu.kumpulainen@luukku.com

• varapuheenjohtaja /vertaistoimin-tavastaava: Tiina Redsven, p. 050-5833 598,tiina.redsven@luukku.com

• sihteeri / tiedottaja / jäsenrekisteri-vastaava: Tiina Pulkkinen, p. 040-7322 355,tiina_pulkkinen@luukku.com

• vertaistukivastaava: Kaisa Törn, p.015-644 929, 050-5674 215,kaisa.torn@pp.inet.fi

• Orvokki Dillström: p. 015-259 442• Airi Tiainen: airi.tiainen@mbnet.fi• Tuomo Tyrväinen: p. 050-5466

296, tuomo.tyrvainen@jippii.fiJos yhteystietoihisi on tullut muutoksia,muistathan ilmoittaa niistä jäsen-rekisterivastaavalle. Iloisiin näkemisiin!

KymenlaaksonADHD-yhdistys ry

kerhot • toimintakalenteriJ Ä S E N Y H D I S T Y K S E T

Erja AuvinenHirventie 5648230 KOTKAPuh. 040 8333 557 VOI SOITTAAmaanantaisin klo 18-20kymenlaaksonadhd@kymp.net

• Aikuisten vertaisillat 2006 ovatKotkan kirjastolla Kirkkokatu 24kokoushuoneella 13.1, 3.2, 3.3avoin ryhmä, 7.4 ja 5.5. klo 18.00alkaen.

• Vanhenpain vertaisillat 2006 ovatMahdollisuuksientalossaKymenlaaksonkatu 20 D 2.krs.KOTKASSA 2.1, 6.2, 6.3 avoinryhmä, 3.4, 8.5 ja 5.6. klo 18.00alkaen.

Lahden seudunMBD-yhdistys ryRiitta VirtanenVuolteenmetsäntie 31,04600 Mäntsäläpuh. 040 415 0084r.virtanen@netti.fiVANHEMPAINRYHMÄLahden Inva-keskus, Hämeenkatu 26A, 3. krs, Lahti, klo 18-20ADHD-NUORTENVERTAISTUKIRYHMÄLahden Inva-keskus, Hämeenkatu 26A, 3. krs, Lahti, klo 18–20:

• ke 7.12. Nuoret osallistuvat kokoperheen joulujuhlaan.

Etelä-Savon ADHD-, autismi-ja dysfasiayhdistys ryPirkko TiainenKoulutilantie 5, 50670 Otavapuh. (015) 177 621pirkkotiainen@hotmail.com

Puheenjohtaja Rauno Veijanen puh.0400 648 511rauno.veijanen@pp.inet.fiRauno Veijanen hoitaa yhdistyksenoppaisiin (mm. Palvelulabyrintinlukko aukeaa) liittyvät kyselyt jatilaukset.

Pieksämäen toimintaryhmäSinikka Ylä-KotolaTahintie 14 B 16,76100 Pieksämäkipuh. 0440 483 364

Pohjois-KarjalanMBD-yhdistys ryKirsi KarvonenKuuselantie 9 A 4, 80140 Joensuupuh. (013) 226 643, 040 578 2511kirsi.karvonen@pp.inet.fi

4 / 2 0 0 5 30

kerhot • toimintakalenteri J Ä S E N Y H D I S T Y K S E T

Pohjois-Savon neurologiseterityisvaikeudet jaautismikirjo-yhdistysEijsveikeet ryToimisto: Merja Parkkinen,Koljonniemenkatu 2, 2krs.70100 Kuopiopuh. (017) 261 6725faksi: (017) 282 2888eijsveikeet@luukku.com

• Toiminnasta ilmoitetaan paikalli-sissa lehdissä

PääkaupunkiseudunADHD-yhdistys ryArja HaviloKrapupolku 1, 01100 Itäsalmipuh. (09) 875 4997arja.havilo@kolumbus.fi

• 15.9. alkaen, klo 18–19vertaistukiryhmä HERO:ssa,osallistua voivat lasten vanhem-mat, mutta tervetulleita ovat myösilman lapsia olevat aikuiset.

• 15.9. alkaen, klo 18–19 Taide japuuhakerho HERO:ssa

• Perjantaisin, klo 19-20 sählykerhoHerttoniemen seurakuntatalollaKettutie 3. Lisätietoja jailmoittautumiset, puh. 050 3806741 Jussi Markkanen

• 19.9. alkaen, klo 17–18 Itämainentanssi tytöille, 5 kertaa maanantai-sin

• 19.9. alkaen, klo 18-19 Itämainentanssi jatkokurssi naisille, maa-nantaisin, jatkuu koko talven

• 3.12. perinteinen lasten pikkujou-lu. Tästä myöhemmin erillinenkutsu.Ilmoittautumiset Arja Havilolle,puh. 050 436 7708 taiarja.havilo@kolumbus.fi

• Vanhempien vertaistukiryhmäVantaan Hakunilassa, Harmokuja4, 01200 Vantaa. Alkaen sunnun-taina 2.10. klo 17-19Lisätietoja Anne Heiskanen,puh. 050 3066 576.

Keravan MBD-kerhoTarja KlemolaKoukkutie 41 B 18,04220 Keravapuh. 0400 803 066

Varkauden seudun autismi-,MBD- ja dysfasiayhdistys,Wamdy ryAnita RikalainenKoivukuja 878210 Varkauspuh. 040 732 8360

anita.rikalainen@pp.inet.fihttp://personal.inet.fi/koti/anita.rikalainen/WAMDY.HTM

• Muista seurata Hyvät Uutisetseuratoiminta palstaa, ilmoitte-lemme siellä mahdollisista muu-toksista.

• Kerhotoiminta: Wamdyn touhuujat(5-12v lasten toimintakerho) tiis-taisin klo 17 -18 Ilopisaranjumppasalissa. Koulujen lukuvuo-den mukaisesti.

• Wamdyn vesipedot ( 5-12v lastenuimakerho) sunnuntaisin 10-11.30 Ilopisarassa. Koulujenlukuvuoden mukaisesti.

Joroisten aluekerho• Kerho kokoontuu kerran kuukau-

dessa ja järjestää erilaisiatapahtumia. Lisätietoja saakerhovastaava Marja-RiittaKansanojalta puh 040 844 5715.

Äksyt ryLauri Anttila, jäsenvastaavaNahkiaisentie 3001480 VANTAAPuh. 050 363 8388risto.anttila@evl.fiKlinefelter-, Jacobsin- ja XXX- oire-yhtymän tukiyhdistys. Toimialueenakoko maa.

LÄNSI- JA KESKI-SUOMI

DyMA ry, Turun SeudunDysfasia-, MBD- jaAutismiyhdistys ryPL 27, 20541 TURKUPuh. 0400 347 385dyma@dyma.info, www.dyma.infoTeija Jalanne, puh. 040 77 82 677puheen.johtaja@adhd-liitto.fi

• DyMA tiedottaa toiminnastaanomilla kotisivuillaan ja jäsen-kirjeellä 4/vuosi. Keväällä 2006mm. seuraavaa toimintaa: As-lasten ja nuortenvanhempainryhmä kokoontuukerran kuussa perjantaisin klo18.00 alkaen Palvelutalo Ruusu-korttelissa, Puistokatu 11, Turkuseuraavasti: 13.1, 10.2, 10.3, 7.4ja 5.5. Tiedustelut puh. 0400-347385.

ADHD-aikuisten vertaisryhmäkokoontuu sunnuntaisin klo 17-19.00seuraavasti: 22.1, 12.2, 19.3 ja 21.5.Paikkana Happy House, Ursininkatu11, Turku. Tiedustelut ja

ilmoittautuniset puh. 050-596 5451 taiminnamaria.lyabandi@dyma.info.

Dysfasianuorten- ja aikuisten ryhmä.Keväällä 2006 ohjelmassa mm.tuparit, hiusstailaus, leffailta,shoppailureissu ja uintireissu.Tiedustelut puh. 0400-347 385.

Harrastustoimintaan ilmoittautumisetjoulukuun aikana.

Tammikuussa Tallinnaan...27 - 29.1.2006 RomantikallaTallinnaan. Tiedustelut jailmoittautumiset22.12.2005 mennessä 02-4327 432.

Kesämatka Turkin Belekiin...6.6-13.6.2006. Lähtö Helsingistä jotenmatka sopii muillekin kuinDyMA:laisille. Tarkemmat tiedot 02-4327 432. Paikat täytetäänilmoittautumisjärjestyksessä.

Loimaan ja lähikuntien aluekerhoPaula Kulmalapuh. (02) 7641 962, 040 5568 409

Keski-SuomenADHD-yhdistys ryTapani SalonenKeltavuokko 540520 JyväskyläPuh. 050 526 0426yrjotapani.salonen@kanetti.fi

jäsensihteeriKatja Aappola-Lindströmkatja.aappola@luukku.com040 7034 073jäsensihteeri

Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry

Vapaudenkatu 4

40100 JYVÄSKYLÄhttp://personal.inet.fi/yhdistys/ksadhdKevään tapaamisten aikatauluista on

jo alustavaa tietoa:• ADHD-aikuiset tapaavat tiistaisin

Kumppanuustalollavammaisneuvoston toimisto-tiloissa klo 18-21 seuraavinapäivinä: 10.1., 24.1., 7.2., 21.2.,7.3., 21.3., 4.4., 18.4., 2.5., 16.5.,30.5.

• ADHD-lasten vanhempienvertaistukiryhmä kokoontuuRistikiven päiväkodin jälkkärissätiistai-iltaisin 17.1., 14.3. ja 11.4.klo 18-21. Lisäksi lauantaina 20.5.on tiedossa koko perheentoimintailtapäivä. Perinteistäkesäretkeä on alustavasti suunni-

31 4 / 2 0 0 5

kerhot • toimintakalenteriJ Ä S E N Y H D I S T Y K S E T

Samdy ry, Satakun-nan autismi- MBD-ja dysfasiayhdistysJouni NevalaValtakatu 7 C 36, 28100PORIPuh. (02) 646 0898samdy.ry@dnainternet.net• Toimistolta onlainattavissa kirjallisuuttasekä kuntouttavia pc-

pelejä, trampoliini ja tasapaino-lautoja. Laina-aika on 1 kk.Lisätietoja: Jouni Nevala, puh.044-344 1541 tai sähköpostilla:samdy.ry@dnainternet.net

• Nuorten kerho yli 10-vuotiaillekokoontuu viikottain Herralahdenkoululla tai erikseen sovittavassapaikassa. Kerhossa pelataan,kokataan ja tehdään muutamukavaa, Ilmoittautumiset jalisätiedot numeroista 0400 121444 / Sari Nevala tai 040 7012420/ Anu Salomäki.

• Lasten uimakerho uimaanopetteleville keskusta uima-hallissa maanantaisin klo 18-19:30. Hinta 50 euroa/lukukausiTiedustelut Sini Huhtala, puh. 0405965 496

Eurajoen aluekerhoMinna Järvinenpuh. 0400 719 536Kaharin nuorisotalolla 4-H -kerhojoka toinen keskiviikko klo 18-19.30Harjavallan aluekerhoSeija Saari-Levolapuh. (02) 674 0588 / 0500 774 852Kankaanpään aluekerhoSatu Holopainenpuh. 040 575 2188Kankaanpään perhekerho jatkaa jototuttuun tapaan joka kuukaudenviimeisenä torstaina päiväkotiImpivaarassa. Osoite: Joukasenkatu37. Tiedustelut Satu Holopaiselta.Rauman aluekerhoMari Fribergpuh. (02) 822 3227Kokoontuminen päiväkotiSinilinnussa, Meijerikatu 4, Rauma.Alkuvuoden kokoontumisajoista voitiedustella Sarilta.

Vaasan MBD-yhdistys ryRaija KarjanlahtiRiihivainionkatu 8, 60100 Seinäjokipuh. (06) 414 0158 tai 040 771 9492(iltaisin )raija.karjanlahti@luukku.com

• Sihteeri Tuula Palovuoripuh. 4127 153 tai 0500-901628,iltaisin sähköpostituula.palovuori@netikka.fi

Vaasan aluekerhoSuzann Eriksson, puh. 041 483 1269tai suzann_67@hotmail.com.

Seinäjoen MBD-kerhoSamu Karjanlahti, (aikuistukihenkilö)puh. 050 521 3702

Ähtärin ADHD-aluekerhoTuula Kuoppa,Puh. 040-593 2147tuula.kuoppa@pp.inet.fi

POHJOIS-SUOMI

Oulun seudunADHD-yhdistys ryTanja Hekkala-Dashtipuh. 040 833 4237adhd@jippii.fi

• Vertaistukiryhmä ADHD-lasten jaAD/HD-oireisten lasten vanhem-mille kokoontuu PuusepänkadullaKumppanuuskeskuksen kahvi-huoneessa. Lisätietoja voi kysyänumerosta 040 833 4237

• Vertaistukiryhmä ADHD-aikuisillesekä ADHD-oireisille kokoontuuPuusepänkadulla kumppanuus-keskuksen kahvihuoneessa.Lisätietoja voi kysyä Timolta p.040 748 3238 tai puheenjohtajalta040 833 4237

Kainuun ADHD-aluekerhoYhteyshenkilöt:Kajaanissa:Minna Heikkinen, puh. 050 5373267Hyrynsalmella:Ulla Heikkinen, puh. 044 345 6970Suomussalmella:Rauni Juntunen, puh. 040 412 7880

Sodankylän ADHD-aluekerhoRaili Valvio,puh. 0400 594 565

Rovaniemen ADHD-aluekerhoADHD-liiton aluesihteeriRaija Väisänen, Puh. (08) 33 96 96GSM 040 541 76 96, sähköpostilla:raija.vaisanen@adhd-liitto.fi

Liityyhdistykseen

jäseneksi! www.adhd-liitto.fi

adhd@adhd-liitto.fi(09) 4541 1120

teltu lauantaiksi 17.6.Näistä lisätietoamyöhemmin. Lapsetovat tervetulleitamukaan myös Risti-kiven jäseniltoihin!

• Ja sokerina pohjalla:Pohjois-Päijänteenomaishoitajat ry jaKeski-Suomen ADHD-yhdistys ry järjestävätyhteistyössä yleisö-luentosarjan ADHD:sta. Luennotovat helmikuussa 2006: 7.2.,14.2., 21.2. ja 28.2. Jyväskylänkaupunginkirjaston Minnan-salissa. Kellonaika todennäköi-sesti klo 18 alkaen. Lähetämmekevään tapahtumista vielä lisätie-toa, ja jos vaan mahdollista,seuratkaa yhdistyksemmenettisivuja osoitteessa http://personal.inet.fi/yhdistys/ksadhd/.Sieltä löytyvät mahdolliset muutok-set ja lisätiedot. Jos nettiin ei olepääsyä, aina voi soittaa puheen-johtaja Tapanille 050-5260426 taiKatjalle 040-7034073.

Jämsänkosken aluekerho• Linnakartanon palvelukeskuksen

takkahuone JämsänkoskellaLaaksotie 18, aika klo 15-17.Kuukauden toinen sunnuntai11.12. Marjo Laine, puh. 0415482366, laimar@jippii.fi

Saarijärven aluekerho• Saarijärven vanhempien

vertaistukiryhmä kokoontuukesätauon jälkeen perhe-neuvolassa maanantaina 12.12.klo 18-20. Yhteydenotot perhe-neuvolaan.

Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ryJairi PalonenTinkitie 23, 67900 KOKKOLApuh. (06) 822 7552, 040 573 0979jairi.palonen@luukku.com

• Ilmaiset uimavuorot ADHD-lapsilleuimahallin aukioloaikoina. Valvojapääsee puoleen hintaan.

• Tuetut keilavuorot ADHD-lasten van-hemmille. Ratamaksu 4 euroa.

• Vanhempain vertaistukiryhmästätiedustelut Hannelelta, p. (06) 8223121.

Pirkanmaan MBD-yhdistys ryMerja SaartilaAnttonintie 3, 33480 Ylöjärvipuh. 0400 485 824merjasaartila@luukku.com

4 / 2 0 0 5 32

Pohjois-Suomen sosiaalialanosaamiskeskuksen SYKE-hankkeessa on yhtenä tavoitteenaollut kehittää yhteistyöverkostojaerityisvarhaiskasvatuksen parissatyöskentelevien ammattilaistentyön tueksi. Hankkeen puitteissaon mm. koottu yhteen lasten japerheiden parissa työskenteleviäkunta-ja järjestösektorilta.Kyseessä on ollut laaja-alainenpäivähoidon, sosiaalityön, sivis-tystoimen, terveydenhuollon,järjestöjen ja seurakunnanyhteistyöhanke, jossa erityis-kasvatukselle on luotu yhtene-väisiä ja alueellisia toiminta-malleja. SYKE-hankkeen jajärjestöjen yhteistyö on painot-tunut yhteisiin työkokouksiin,seminaaritoimintaan ja yhteis-työhön varhaiskasvatuksenverkkokonsultaatiossa.

Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat 0-8 vuotiaat lapset eli koti- japäivähoidosta alkuopetusikäisiinlapsiin. Osa varhaiskasvatusikäisistälapsista tarvitsee erityiskasvatusta,esimerkiksi kielellisen häiriön,sosiaalis-emotionaalisen ongelman taivaikkapa fyysisen avustamisen takia.Erityislapsi voi olla esimerkiksiautistinen tai ADHD-lapsi, sairastaaepilepsiaa tai olla kehitysvammainentai lukihäiriöinen.

Erityisvarhaiskasvatus jakumppanuus-seminaariPohjois-Suomen sosiaalialanosaamiskeskus, vammaisjärjestötsekä Oulun ja Lapin lääninhallitukset

järjestivät erityis-varhaiskasvatus-

s e m i n a a r i nP o h j o i s -S u o m e s s a

neljällä eripaikkakunnalla

vuosina 2003ja 2004.

Erityisvarhaiskasvatusseminaariinosallistuivat ADHD-liitto ry,Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry,Autismi- ja Aspergerliitto ry,Epilepsialiitto ry, Lihastautiliitto ry,Suomen CP-liitto ry jaKehitysvammaisten Tukiliitto ry.Mukana olleiden järjestöjen ja Syke-hankkeen edustajat kokivatmielekkäänä yhdistää voimiaan jatarjota seutukunnittain erityisvarhais-kasvatukseen ja kumppanuuteenliittyvää koulutusta. Useimmatseminaarin yhteistyökumppaneistaolivat jo aikaisemmin järjestäneetomana toimintanaan vastaavanlaistakoulutusta omasta erityisryhmästään.

Erityisvarhaiskasvatus jakumppanuus -seminaarin tavoitteenaoli koota koulutuspäiviin seudullatoimivia varhaiskasvatuksen,perusterveydenhuollon, koulutoimen,sosiaalityön, seurakunnan ja järjestöjenammattilaisia, alan opiskelijoita,erityistä tukea tarvitsevien lastenvanhempia sekä luottamushenkilöitä.Ajatuksena oli, että päivät ovatavoimet ja ilmaiset kaikillekuntalaisille. Seminaarissa olitavoitteena tarkastella erityis-kasvatusta eri näkökulmista ja tarjotakonkreettisia työskentelymalleja arjentyöhön.Seminaaripaikkakunnat olivatYlivieska, Utajärvi, Pello jaSodankylä. Paikkakunniksi valittiinkunnat, jotka olivat muita kuin suuriakasvukeskuksia. Järjestäjät kokivat,että on tärkeää viedä koulutusta myösmaakuntiin. Koulutuspäivät kes-kitettiin suunnitellusti neljään kuntaan,mutta niihin osallistuttiin laajastilähipaikkakunnilta. Päiviin osallistuikaikkiaan noin 250 henkilöä.

Seminaaripäivien rakenne olikaksivaiheinen. Ensimmäisenäseminaaripäivänä pidettiin kaikilleyhteisiä luentoja erityistä tukeatarvitsevan lapsen määrittelystä,

vanhempien kohtaamisesta sekäneurologisista erityisryhmistä ja näidenryhmien kuntoutuksesta.

Seminaarin jälkimmäinen päivä olipajatyöskentelyä. Pajatyöskentelyntarkoituksena oli täydentää jasyventää ensimmäisen seminaari-päivän sisältöä ja tarjota konkreettisiatoimintaideoita arjen työhön. Pajojenaiheita olivat Kasvatus jakumppanuus, Toiminnallinen erityis-liikunta koko ryhmän liikkumisenmalliksi, Struktuuria arkeen,Kommunikoinnin tukeminen,Tarkkaavaisuuden tukeminen jaPortaat -varhaiskuntoutusohjelma.Pajoissa ideoitiin ja jaettiin kokemuksiatyöskentelystä erityistä tukeatarvitsevien lasten kanssa. Päivänpäätteeksi ideat koottiin yhteen jamietittiin, mitä niistä viedä yhteiseenkasvatustyöhön kuntatasolle.

VerkkokonsultaatioSeminaarin lisäksi yhteistyötä onkokeiltu aivan uudenlaisella tavalla:päivähoidon henkilöstölle tarjottiin

Yhteistyö Syke-hankkeessaSeudullisen yhteistyön kehit-täminen erityisvarhaiskasva-tuksessa, SYKE 2003-2005

Seudullisen yhteistyön kehittäminenerityisvarhaiskasvatuksessa (SYKE)on Pohjois-Suomen sosiaalialanosaamiskeskuksessa menneillään olevahanke. Sen toiminta-alueena onPohjois-Pohjanmaa ja Lappi. SYKE onmuotoutunut monitahoiseksi ja -kerroksiseksi erityisvarhaiskasva-tuksen verkostoja ja kehittämistyötäkoordinoivaksi hankkeeksi.Tavoitteet:• kehittää erityispalveluja ja erityis-osaamista varhaiskasvatuksessaPohjois-Suomen alueella• vahvistaa seudullista yhteistyötä• rakentaa koko Pohjois-Suomen alueenkattava konsulttiverkosto• kehittää konsultaatiomalleja• kehittää päivähoidon henkilöstönammatillista osaamista

33 4 / 2 0 0 5

mahdollisuutta konsultoida asian-tuntijoita verkossa. Erityisen tuentarve on lisääntynyt varhais-kasvatuksessa, ja erityiskysymyksissätärkeä tukimuoto on asiantuntijoidenantama konsultaatioapu henkilöstölle.Suurimmassa osassa Pohjois-Suomenkuntia ei henkilöstöllä ole tällä hetkelläriittävästi mahdollisuutta saadakonsultaatioapua työlleen.

Verkkokonsultaatiohankkeessakokeiltiin uutta työmuotoa ensinpilottina 10 kunnassa ja sen jälkeentoimintaa on laajennettu koskemaanuseampia kuntia. Päivähoidonhenkilöstön on siis mahdollista esittääkysymyksensä verkon kauttaasiantuntijatiimille. Kysymyksiä onvoinut esittää lastensuojeluun,vammaispalveluun, erityispeda-gogiikkaan, kielen kehitykseen,monikulttuurisuuteen, autismin kirjoonja ADHD-oireyhtymään liittyvissäasioissa. Kysymyksen voi tehdä jokoyksin, työtiiminä tai yhdessä lapsenperheen kanssa. Asiantuntijatiimi saakysymyksen sähköpostiinsa ja kaikkiasiantuntijat voivat käydä keskusteluakeskenään ennen vastauksenantamista. Kokeilun aikanakonsultointi on ollut kysyjillemaksutonta.

PohdintaaVammaisjärjestöjen aluesihteereidenyhteistyöverkostot Pohjois-Suomessaovat erittäin laajat. Verkostoyhteistyönmerkitys alueella korostuu erityisestisiksi, että alue on harvaan asuttu japieni väestöpohjaltaan. Tärkeimpinätässä aluesihteerien verkostossa ovatperheet, sen jälkeen viranomaistahotja muut yhteistyökumppanit. Sosiaali-ja terveystoimen valtavaviranomaisten paljous, erilaistenjärjestöjen ja hankkeiden ja projektienmoninaisuus ovat oma haasteensa.Yhteistyötä vaikeuttaa palveluidentarjonnan moninaisuus ja osinhajanaisuuskin. Kohtaavatkoperheiden tarpeet ja palvelutarjoajienanti? Kohdistuvatko hankkeet oikein?Kuka koordinoi hankkeita ja

projekteja? Erilaiset tahot ovatkoettaneet ottaa koor-dinoivaa roolia tässäviidakossa.

Yhteistyössä Syke-hankkeen kanssatoteutui mielestämmeuseiden toimijoidentasa-arvoisuus. Kaikkitietyn asian ääreenkokoontuvat ihmisetovat sen suhteenasiantuntijoita. Jokainen pohtii asiaaomalta kannaltaan ja vastavuoropuhelun jälkeen mietitään, mitenasian suhteen toimitaan. Kolmannensektorin asiantuntijuuden esiin-tuominen oli mielestämme tärkeää.Järjestöistä löytyy monenlaisenammattiosaamisen lisäksi arjenasiantuntijuutta, eli ns. hiljaista tietoa.Tämän tiedon esiin tuominen on ollutarvokasta.

Yhteistyö Syke-hankkeen kanssa onollut näköalapaikka kaikille toimijoille.Yhteistyössä seutukuntien toimijoidenkanssa on saatu paremmin esillealueelliset tarpeet sekä myös seerityisosaaminen, mitä alueella on joolemassa. Koimme tärkeäksi, ettäkentän koulutukselliset tarpeethuomioitiin, eli jo suunnitteluvaiheessamietittiin, mistä asioista kannattaatuottaa koulutusta ja kenelle.

Hankkeessa oli mahdollista kokeillauudenlaisia työtapoja, mm.konsultaatiota verkossa. Neuvonta japuhelimitse tapahtuva auttaminen onollut järjestöjen perinteisiä työtapojajo pitkään. Verkkokonsultaatio voisiolla tulevaisuudessa työmuotona uusi,täydentävä tapa kohdata omanjäsenjärjestön perheitä. Verkko-konsultaatiohankkeessa koottiinkäyttäjiltä ja konsulteilta jatkuvastipalautetta, ja konsultointia kehitettiinnäiden palautteiden pohjalta.Asiantuntijat ja kysyjät pääsivätkäymään vuoropuhelua myöskasvokkain, ja näin mahdollistettiinkokemusten vaihto. Kasvokkain

tapahtuvassa konsultaatiossavuoropuhelu on yleensä

merkittävää luottamuksensyntymiselle, ja näin

huomattiin olevan myösv e r k k o k o n s u l t a a -tiohankkeessa.

Erityisvarhaiskasvatus-seminaarissa koettiin

myönteisenä pienryhmissätapahtuva opiskelu, jossa olimahdollisuus kokemusten

vaihtamiseen ja työtapojen vertailuun.Esimerkiksi kaksipäiväisenseminaarin ensimmäisen päivänaikana kuultiin ensin teoriataustaa jasen jälkeen saatiin opastetusti käydäläpi omia tapauksia äsken opitunpohjalta. Perheiden kohdalla olemmeoppineet huomaamaan, että monetasiat etenevät prosessinomaisesti jatarvitsevat usein myös aikaatoteutuakseen. Toivottavasti metyöntekijöinä huomaamme, että myösrinnakkaiselle työntekijälle täytyyantaa aikaa uuden työtavanomaksumisessa ja sisäistämisessä.

Järjestöjen perustehtäviä ovatasiakkaan erityistarpeista tiedot-taminen ja oikeuksienvalvonta.Järjestöjen tehtävänä on vaikuttaasiihen, että kullakin asiakkaalla olisiyhdenvertaiset mahdollisuudetpäivähoitoon, koulunkäyntiin,asumiseen, osallistumiseen ja tasa-arvoiseen elämään asuinpaikka-kunnista riippumatta. Mielestämmeyhteistyö erityisvarhaiskasvatus-hankkeessa on vastannut tähänhaasteeseen. Syke-hankkeenansiosta saimme koottua seutu-kunnassa erityistä tukea tarvitsevienlasten kanssa toimivia henkilöitäyhteen ja mahdollistimme myösammattiryhmien, opiskelijoiden javanhempien kollegiaalisen kohtaa-misen.

Sari Saha, aluesihteeri, Autismi- ja

Aspergerliitto ry

Raija Väisänen, aluesihteeri, ADHD-

liitto ry

4 / 2 0 0 5 34

Syksyllä 2001 perustettiin omayhdistys sukukromosomi-poikkeavien poikien perheidenverkostoksi silloisen MBD-liiton(nyt ADHD-liitto) jäsenyhdistyk-seksi, nimekseen pieni yhdistyssai XXY ja XYY-Tuki ry. Vuonna2002 liittyivät XXX-tyttöjenperheet mukaan toimintaan jasilloin tuli yhdistyksen nimenmuutos ajankohtaiseksi,pitkällisen mietinnän jälkeenpäätettiin nimeksi Äksyt ry, jokasisältää äksää ja yytä sopivassasuhteessa.

Tämän vuoden syyskuusta lähtienÄksyjen puheenjohtajana on toiminutJari Brännare. Brännare on 48-vuotias ATK-merkonomi ja toimiitällä hetkellä koulutuspäällikkönäCognos Oy nimisessä ohjelmistoalanyrityksessä. Koti on jo kuudentoistavuoden ajan ollut Kirkkonummellayhdessä vaimon ja kahden lapsenkanssa. Harrastuksikseen Jarimainitsee golfin, koirien kanssa

ulkoilun sekä joogan, aina kun aikaalöytyy.

Äksyjen toimintaan Brännare kertooajautuneensa oman jäsenyytensäkautta. Kaikki kävi hyvin nopeasti,sillä heti ensimmäisessä kokouksessaJaria kosiskeltiin Äksyt ry:n uudeksipuheenjohtajaksi, ja pienenharkinnan jälkeen mies suostuikinottamaan haasteen vastaan.Puheenjohtajana hän toivoopystyvänsä tarjoamaan jotain uuttaÄksyjen toimintaan. Toiminta tuleekuitenkin toistaiseksi jatkumaansamoilla linjoilla kuin tähän asti, muttapikkuhiljaa sitä olisi tarkoituslaajentaa. Toiminta on ollutsuhteellisen pienimuotoista eli lähinnämuutama perhetapaaminenvuodessa. Perhetapaamisten määrääei aluksi aiota kasvattaa, mutta niidensisältöä kylläkin. Tulevista toiveistaBrännare mainitsee, ettäjäsenperheiden määrää haluttaisiinkasvattaa nykyisestä kuudesta-kymmenestä. Omista www-

Äksyt ry sai uuden puheenjohtajan

sivuistakin on ollut puhetta. Toimintasiis jatkuu ja sitä kehitetään, toteaaJari Brännare. Lopuksi terveisinä hänkannustaa Äksyt ry:n jäseniäosallistumaan aktiivisestiperhepäiville, jotta hyvät ajatukset jaideat saadaan kiertoon.

Teksti ja kuvaJari Hämäläinen

Oulun yliopistollisensairaalan Psykiatrianklinikan tulosyksikköyhteistyössä muidenerikoisalojen jan e u r o l o g i s t e nvammaisjärjestöjenkanssa järjesti ensim-mäiset alan koulutus-ja neuvottelupäivätSuomessa Ouluny l iop i s to l l i sessakeskussairaalassa.Koulutuksen pää-aiheina olivat

neuropsykiatrisen potilaan tutkimus-ja hoitomallit sekä toiminnanohjaus.Neuropsykiatriapäiville osallistui noin250 sosiaali- ja terveydenhuollonammattilaista, potilas- ja vapaa-ehtoisjärjestöissä toimivaa sekä muitaasiasta kiinnostuneita.Keskiviikkona 2.11. tilaisuuden avasiNeuropsykiatriapäivien työryhmänpuheenjohtaja, apulaisylilääkäri AskoNiemelä. Hänen avauksensa jälkeenyleisö syventyi kuuntelemaanJyväskylän yliopiston professori PaulaMäätän luentoa: ”Perheen muuttunutrooli, vammainen lapsi perheessä.”

POHJOLAN NEUROPSYKIATRIAPÄIVÄT JÄRJESTETTIINOULUSSA 2.- 4.11.2005

35 4 / 2 0 0 5

Sandra Kooij

Paula Määttä herätteli yleisöäasennemuutokseen perheen kohtaa-misessa. Kirjassaan ”Perheasiantuntijana” hän esittäätutkimustuloksia perheen asian-tuntijuuden huomioimisesta jakunnioittamisesta palvelujärjes-telmässämme. Määttä kehottiammattilaista ottamaan selvääperheen kulttuurista ja räätälöimääntukitoimet niin, että ne istuvatluontevasti perheen arkeen. Määtänluennon jälkeen Päivi Pietiläinen jatkoiperheen puheenvuorolla. Hän kertoikoskettavasti oman lapsensataipaleesta palvelujärjestelmässä.Potilasjärjestön puheenvuoron pitiADHD-liiton toiminnanjohtaja SeijaTurtiainen. Hän kertoi ADHD-liitontavoitteista ja toiminnastavaltakunnallisena potilasjärjestönä.Aloitusilta päättyi järjestöjennäyttelyyn tutustumiseen jakeskusteluun.

Psykiatrian tulosyksikön johtaja JuhaMoring avasi toisen koulutuspäiväntoivottamalla tervetulleeksi Neuro-psykiatriapäivien ulkomaisenasiantuntijan psykiatri Sandra Kooij´n.Koko torstai oli varattu hollantilaisentutkimuksen tulosten esittämiseen.Sandra Kooij kävi läpi ensin AD/HD:n epidemiologiaa kertoenaivokuvantamismenetelmistä japerinnöllisyydestä. Vaikka AD/HD:n

yhteydessä on löydetty hypo-aktiivisuutta tietyillä aivoalueilla, eiedelleenkään esimerkiksi SPECT-tutkimuksen perusteella voidadiagnoosia tehdä, vaan tarvitaantarkat ja kattavat haastattelut sekäaikuisten kriteeristön mukainenoireisto diagnoosin asettamisenperusteiksi. Kooij´n tutkimuksessaperinnöllisyys oli 50% luokkaa, josvanhemmalla on AD/HD. Riski AD/HD:hen on 30% luokkaa lapsella,jonka sisarella tai veljellä on AD/HD.Muita AD/HD:n taustatekijöitäKooij´n mukaan ovat raskau-denaikainen korkea verenpaine,tupakointi, alkoholinkäyttö, tulehduksettai keskosuus /alhainen syntymäpaino.Hapenpuute oli syynä 2%:lla.

Seuraavassa luento-osuudessaSandra Kooij kävi läpi AD/HD-oireistoa aikuisella, sukupuolten välisiäeroja sekä liitännäisoireistoa jaerotusdiagnostiikkaa. Kooij´ntutkimuksissa lapsena diagnosoiduissatyttöjä oli huomattavasti vähemmän,mutta aikuisissa saman verran naisiakuin miehiäkin. Kooij herätti ajatuksiatoteamalla, ettei AD/HD ala aikuisenaja kiinnitti näin huomiota tyttöjenalidiagnosointiin. Kooij kaipasi DSM–IV kriteeristöä aikuisille. Lastenkriteeristöllä hyvin harva aikuinen saadiagnoosin.

Lopuksi Kooij kertoi aikuisten AD/HD- ja ADD-oireisten hoito- jakuntoutusvaihtoehdoista. Näitä ovatpsykoedukaatio, lääkitys, yksilöllinentai ryhmässä tapahtuva valmennus japsykoterapiat. Kooij kertoiHollannissa käytössä olevistatukimuodoista ja Euroopan aikuistenAD/HD:hen keskittyneestäasiantuntijaverkostosta, jossa Suomeaedustaa Asko Niemelä.

Neuropsykiatriapäivien viimeisenäpäivänä puheenjohtajana toimiapulaisylilääkäri Sami Räsänen.Ensimmäisen alustuksen piti neuro-psykologi Vesa Närhi Niilo MäkiInstituutista. Hän kertoi

toiminnanohjauksen kehittymisestä jaeri näkökulmista, joilla toiminnan-ohjausta tarkastellaan. Tästä jatkoineuropsykologi Ritva Laaksonen, jokaon jo 80-luvulla käyttänytneuropsykologista kuntoutustatyössään. Hän kertoi, mitenneuropsykiatrista kuntoutusta voidaankäyttää aikuisten toiminnanohjauksenhäiriöiden kuntoutuksessa. Lisäksi hänvalotti eroavaisuuksia mm.persoonallisuushäiriöiden ja AD/HD:nvälillä. Aamupäivän päätti AskoNiemelä kertomalla neuropsykiatriantilasta Suomessa. Isoja neuro-psykiatrian yksiköitä on Helsingissä jaOulussa, mutta myös Jyväskylässä jaKokkolassa tehdään neuropsykiatrisiatutkimuksia. Uusi yksikkö on tulossaTampereelle.

Iltapäiväksi yleisö hajaantuiworkshoppeihin, joiden aiheina olivatlapset, päihdetyö ja aikuiset. Lastenworkshop alkoi puheterapeutti AnneliYlihervan alustuksella ”Lastenkommunikaation pragmaattisetvaikeudet”. Iltapäivällä ADHD-liitonperhevapaalla oleva aluesihteeritoimintaterapeutti Anu Kippola kertoisensorisen integraation menetelmästälasten kuntoutuksessa. Lopuksi VesaNärhi kertoi ryhmäinterventioista jatukitoimista koulussa.

Päihdetyön workshop alkoiapulaisylilääkäri Pekka Laineenalustuksella ”Opiaattikorvaushoidonperusteet.” Tästä ylilääkäri HannuLauerma jatkoi aiheella ” AD/HD jastimulanttiriippuvuus”. Lauerman aihepohjautui tietoon siitä, ettäpäihderiippuvuudet ovat AD/HD-potilailla yleisempiä kuin muullaväestöllä. AD/HD-oireisten yleisestivarhain alkavalla tupakoinnilla jahieman myöhemmin alkavallapiristeiden käytöllä saattaa Lauermanmukaan olla myös itsehoidollinenulottuvuus. Ongelmalliseksi onkatsottu päihteitä haitallisesti

Jatkuu seuraavalle sivulle

4 / 2 0 0 5 36

Asko Niemelä

LUKIJOILTA

M inä kerron tässä itsestänija elämästäni. Olen alle 50 -vuotias mieshenkilö ja minullaon AD/HD, paniikkihäiriö jaahdistustiloja aika usein. Minuaon potkittu päähän milteikaikkialla ja ei ole ihme, kunolen tällainen kuin olen.Vahvuuksiani, mitä minulla on,käytän varmasti hyväkseni, oliasia ihmissuhteissa taikaupantekohetkellä! Luon-teeltani olen kiltti, toisethuomioon ottava, inhimillinenja oikeudenmukainen.Muiltakin tulen vaatimaansamoja asioita! Jos minutsuututetaan, niin siinä on leikkikaukana, olkoon miltei kuka

hyvänsä ollut ja puhunutloukkaavaan sävyyn. Pidänkyllä puoleni, että asiassatapahtuu oikeus minuakohtaan! On sen verranpotkittu päähän, niin eiköhäntämä jo minulle riitä. Olenkärsinyt niin paljon ja tullutväärinymmärretyksi kokoelämäni ajan!

Päähän potkittu

Lukijat voivat lähettää omiajuttujaan meille osoitteeseen:ADHD-liitto, Sitratie 7, 00420HELSINKI.Julkaisemme juttuja mahdolli-suuksien mukaan tällä palstalla.

käyttäneiden AD/HD-potilaiden hoitostimulanteilla piristeiden väärin-käyttövaaran vuoksi. Päihteidenkäyttö vaikeuttaa myös AD/HD-diagnoosin tekoa, ja siksi diagnoosinkatsotaankin edellyttävän riittävänpitkää päihteetöntä jaksoa.Katsauksissa on esitetty, että 20-30%:lla päihdehäiriöisistä olisi AD/HD ja 20-40%:lla AD/HD-potilaistajossain elämänsä vaiheessa AD/HD.Eräissä tutkimuksissa stimulanteinhoidetut nuoret AD/HD-potilaat ovatolleet hoitamattomia vähemmäntaipuvaisia riippuvuuksien kehit-tymiseen. Päihdetyön iltapäivän päättiPekka Laine aiheenaan ”Mitä uuttakannabishoidoista”.

Aikuisten workshopin aloitti AskoNiemelä aiheenaan: ”Aikuisen AD/HD-potilaan neuropsykoterapeut-tinen kuntoutus.” Tapausesimerkin

esitteli neuropsykologi RitvaLaaksonen oman terapeutti-kokemuksensa kautta. Tämänjälkeen psykiatrinen sairaanhoitaja jaratkaisukeskeinen valmentaja KirsiSaukkola kertoi valmennuksestaaikuistuvan nuoren tukitoimenaratkaisukeskeisestä näkökulmasta.

Iltapäivän lopuksi Asko Niemelä jatkoivielä neuropsykiatrisen potilaanmoniammatillisesta kuntoutuksesta.

Workshoppien päätyttyä AskoNiemelä evästi neuropsykiatria-päivien osallistujat kotimatkalletoivoen neuropsykiatrian päivillejatkoa ja yhteistyön tiivistymistäkäytännön työssä psykiatrian janeurologian yksiköiden välillä.

Teksti Mirja Heikkilä

Pohjolan Neuropsykiatriapäivätkeräsivät runsaasti kiinnostunei-ta kävijöitä ja päivät saivatosakseen erittäin hyvää palau-tetta.

Lukijoilta saatua

37 4 / 2 0 0 5

K A U P P A

ADHD-muistikko 2006Seinäkalenteriin mahtuu kokoperheen menemiset ja tulemiset• Koko 230 x 390 mm• Jokaiselle päivälle viisi saraketta, joihin

perheenjäsenten menemiset on helppo kirjata• Nimi- ja juhlapäivät• Kätevä muovitasku laskuille ja kynälle• Takakannessa ADHD-liiton paikallisyhdistysten

yhteystiedot sekä AD/HD -tietoa• Eläin- ja kasviaiheinen kuvitus, Ajaston

kalenterimallistostaHinta 10 euroa + toimituskulutVoit tilata kalenterin osoitteesta www.adhd-liitto.fi tai numerosta (09) 4541 1120.Huom! Yhdistykset voivat tilata kalenteria itselleen5 euron kappalehinnalla jälleenmyyntiin.

4 / 2 0 0 5 38

Viivi (5-15)-koulutusasiantuntijoille

Turku 8.2.2006, Jyväskylä 5.4.2006,Oulu 26.4.2006

Kohderyhmä: lääkärit, psykologit, lasten-psykiatriset, pediatriset ja lasten neurologisettyöryhmät sekä neuvola ja kouluterveyden-huollon työryhmät.Tavoite: Perehdytään Viivi (5-15)-kyselylo-makkeeseen ja -käsikirjaan. Päivän aikanatutustutaan myös ADHD-liiton tarjoamiinpalveluihin perheille.Aika ja paikka:Ilmoitetaan myöhemmin!Hinta: 50 €. Hintaan sisältyy Viivi-käsikirja jalomakkeet sekä kahvit.Ilmoittautumiset: ADHD-liitto ry, Sitratie 7,00420 Helsinki, puh. (09) 4541 1120, faksi(09) 4541 1123 tai jari.hamalainen@adhd-liitto.fi, www.adhd-liitto.fiPohjoismaisittain ainutlaatuinen,standardipisteet ja taulukot sisältäväsuomenkielinen Viivi-käsikirjaammattihenkilöstölle, on saatavillaADHD-liitosta. Myös lomakkeet löytyvätADHD-liitosta ja liiton www-sivuilta.

Viivi (5-15) on pohjoismaisten (Norja,Ruotsi, Suomi, Tanska) kokeneidenkliinikkojen ja tutkijoiden yhteistyös-sä suunnittelema kyselylomake van-hemmille. Lomake valaisee yksityis-kohtaisesti 5-15-vuotiaiden lasten ke-hitystä eri toiminta-alueilta kuten; mo-toriikka, toiminnan ohjaus, hahmotus,muisti, kieli, sosiaaliset taidot ja oppi-minen. Lomakkeen ensisijaisia käyt-täjiä ovat lääkärit, psykologit ja lasten-psykiatriset, pediatriset ja lasten neu-rologiset työryhmät, sekä neuvola jakouluterveydenhuollon työryhmät.Lomakkeen antamaa tietoa voi hyö-dyntää eri diagnooseja harkitessa,kuten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäi-riötä (AD/HD). Viiviä voi käyttää lisäk-si laaja-alaisena lapsen neurokognitii-vista kehitystä ja käyttäytymistä sel-

ventävänä yleiskatsauksena, jolloinsaadaan kuvaus lapsen kyvyistä jaheikkouksista. Se on myös erinomai-nen väline keskusteltaessa vanhempi-en kanssa lapsen kehityksellisistäongelmista. Lomake ei kuitenkaanyksinomaan riitä diagnoosin tekemi-seen.Käsikirja antaa ohjeita Viivi-lomakkeensoveltamisesta ja pisteytyksestä. Sii-nä esitetään myös psykometristä tie-toa keskinäisistä korrelaatioista, reli-abiliteetista ja validiteetista. Se ei kui-tenkaan anna suuntaviivoja tulostentulkitsemiseksi. Viivi on erittäin laaja-alainen kliininen väline, joka edellyttäähyvää kliinistä tietoa ja taitoa, tulos-ten tulkinta on riippuvainen käyttäjäntaidoista ja vastuullisuudesta.

Viivi (5-15)-kyselylomakeUusi diagnosoinnin työvälin ammattihenkilöstön käyttöön

ADHD-liitto on syksyn aikanajärjestänyt asiantuntijoille suunnattujakoulutuksia Pohjoismaisen työryhmänsuunnitteleman Viivi-lomakkeistonkäytöstä. Pohjoismaiseen työryhmäänkuuluu ADHD-asiantuntijoita Suomesta,Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.

Viivi-lomakkeita on työstänyt 2-3 kertaavuodessa kokoontuva Pohjoismainentyöryhmä. Työryhmän tarkoituksena olisuunnitella diagnosointia helpottavayhteinen työväline lääkäreille.Viivi-lomake on vanhempien täytet-täväksi tarkoitettu kyselylomake 5-15-vuotiaiden lasten kehityksestä ja käyttäy-tymisestä. Lomake kartoittaa lapsenmotoriikkaa, toiminnanohjausta, hahmo-tusta, muistia, kielen kehitystä, oppimista,sosiaalisia taitoja sekä tunne-elämän jakäyttäytymisen ongelmia.Lomakkeistoon liittyvät standardipisteeton nyt saatu valmiiksi. Syksyllä valmistuimyös suomalaisen työryhmän kokoamasuomenkielinen ja Pohjoismaisittainainutlaatuinen Viivi-käsikirja, joka sisältää

pisteiden lisäksi ohjeistuksen taulu-koiden tulkintaan. Käsikirjasta on valmis-tumassa myös ruotsinkielinen painos.

- Lomakkeiden työstäminen on olluthidasta, prosessi on kestänyt lähes 10vuotta kertoo Pohjoismaiseen työ-ryhmään kuuluva lastenlääkäri KatarinaMichelsson. Viivi-lomakkeet ovat olleetkäytössä ilman standardipisteitäPohjoismaissa jo joitakin vuosia. – Nytlomakkeet ovat valmiit laajempaan levi-tykseen kun niihin liittyvät standardi-pisteet ja taulukot ovat valmiit ja ole-massa.- Yksi tämän lomakkeen ero ja etu muihinvastaaviin lomakkeisiin on se, että tämäei ole ”salainen”, vanhempien ei tarvitsemiettiä, että mitähän tälläkin kysymyksellähaetaan. Kysymykset on jaettu reilustiaihepiireittäin eri otsikoiden alle. Tämälomake on kattavampi kuin esim. aiemminkäytössä ollut CBCL-lomake. Viivintoiminnanohjauksen alue, joka sisältäämyös tarkkaavaisuuteen liittyvät osiot,korreloi vahvasti CBCL:n kanssa. Viivin

validiteettia kehityksellisten ongelmienseulontamenetelmänä on tutkittuvertaamalla tuloksia viisivuotiaidenlasten neuropsykologiseen tutkimukseen(NEPSY). Tutkimuksissa verratut viisiosa-aluetta korreloivat merkitsevästiNEPSY- aluepisteiden kanssa.Seulontamenetelmänä Viivi on siisosoittautunut erittäin toimivaksi. Osa-alueiden pistemäärien perusteellavoidaan myös katsoa, mitä muita testejälapselle on syytä tehdä.

- Viivi-lomakkeet ovat olleet meilläkäytössä jo 2-3 –vuotta kertoo ADHD-liiton järjestämään koulutukseenosallistunut lastenneurologi EijaNikkanen Peijaksen sairaalastaVantaalta. Lomakkeita on tähän mennessäkäytetty ihan perusdiagnostiikassa.Vanhemmat täyttävät lomakkeet kotonaja palauttavat sen seuraavalla käynti-kerralla. Lomakkeen avulla pääsee hyvinkäsitykseen lapsen ongelmista. – Uskonettä otamme tästä lähtien käyttöömmemyös standardipisteet.

Uusi työväline tuo helpotusta ADHD-diagnosointiinViivi-lomakkeiden standardipisteet ovat nyt valmiit

39 4 / 2 0 0 5

K I I T O S T U E S T A N N E