Aatsitassanut Suliassaqarfimmi Nassuiaat 2013

SaqqummersitsisoqNaalakkersuisut

CopyrightNaalakkersuisut

NaqiterneqarneraProGrafisk ApS

Imaasa allattorsimaffiat

1.0 Aallaqqaasiut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   4

2.0 Aatsitassanut suliassaqarfimmi aaqqissuussaanermi allannguutit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   5

3.0 Innuttaasunik peqataatitsineq . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   6

4.0 IBA-mut isumaqatigiissutit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   7

5.0 Aatsitassat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

5 .1 Aatsitassarsiornissamut akuersissutit – Ataatsimut isigalugu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

5 .2 Nittarsaassineq . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

5 .3 Akuersanngilluinnarnissamik politikki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

5 .4 Aatsitassarsiornermi ingerlatassaalersinnaasut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

5 .4 .1 Kalaallit Nunaata kujataani Killavaat Alannguanni aatsitassanut qaqutigoortunut suliassaq . . . 11

5 .4 .2 Narsap eqqaani Kuannersuarni aatsitassat qaqutigoortut aamma urani . . . . . . . . . . . . . . . 11

5 .4 .3 Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubinit / safirit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

5 .4 .4 Nuup avannaani Isukasiani (Isua) saviminissarsiorfissaq . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

5 .4 .5 Kalaallit Nunaata avannaani Citronen Fjorden-imi zinkisiorfissaq . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

5 .4 .6 Kangerlussuup qanittuani Anorthosit-inut suliassaq ”White Mountain” . . . . . . . . . . . . . . . . 13

6.0 Uuliasiorneq/gassisiorneq 2012 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

6 .1 Kalaallit Nunaanni Tunup avannaani neqeroortitsineq . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

6 .2 Uuliasiorluni misissuineq . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

7.0 Aatsitassanut suliassaqarfimmi inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut sunniutaasussat . . . . . . . . . . . . . 19

7 .1 Aatsitassanut suliassaqarfimmi aningaasaliinerup annertussusaa, nalilinnik pilersitsineq aamma isertitat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

7 .2 Ilinniartitaanermi immikkut suliniuteqarneq . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

8.0 Nakkutilliineq . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

4

Aatsitassanut nassuiaat 2013 manna marlunnut avillugu ag-guarneqarsinnaavoq . Immikkoortumi siullermi qulequttat immik-kuullarissut aatsitassanut imaluunniit politikkikkut siunnerfimmik allannguinermut tunngatillugu maannakkut sammineqartut arlal-lit allaaserineqarput . Aammalu immikkoortup aappaa 2012-imi aatsitassanut uuliamullu suliassaqarfinni susoqarsimanersoq kil-liffinnik allattuiffiuvoq . Qulequttat ilanngunneqartut tassaapput aatsitassanut suliassaqarfimmi aaqqissuussaanikkut allannguutit, innuttaasunik peqataatitsineq, IBA-mut isumaqatigiissutit aamma urani immikkut nassuiarneqartussaq .

Aaqqissuussaanikkut allannguineq Ulloq 1 . januar 2013 Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik atorunnaarsinneqarpoq . Tamatumunnga taarsiullugu suliassaq im-mikkoortortanut amerlanerusunut agguataarneqarput – ilaatigut immikkoortortamut nutaamut Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfimmut, ilaatigut Inuussutissarsiornermut, Aatsitas-saqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut aam-malu ilaatigut avatangiisinut aqutsisoqarfimmut Ineqarnermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup ataani-ittumut . Naalakkersuisoqarfiup iluani aaqqissuussaanermi al-lannguuteqartitsineq immikkoortoq 2 .0-imi itisiliiffigineqarput . Aaqqissuussaanerup iluarsineqarneranut Aatsitassanut Ikumma-tissanullu inatsimmi allannguuteqartitsineq 2012-imi ukiaanerani ataatsimiinnermi akuerineqartoq pissutaavoq . Tassani ilaatigut akuerineqarpoq aatsitassanut suliassaqarfimmut avatangiisinut oqartussaasoq aamma nakkutilliineq/pisinnaatitsissutinik allaffis-sornikkut aqutsineq immikkoortinneqassasut .

Innuttaasunik peqataatitsineqNaalakkersuisut siunertaraat aatsitassarsiornermut suliassanik pil-ersaarusiornermut atatillugu innuttaasut pitsaanerusumik paasis-sutissinneqartassasut peqataatinneqartassasullu . Isumaqarpugut pitsaasumik paasissutissiineq innuttaasut suliassat ingerlaneranni peqataatinneqarnissaannut pisariaqartoq . Immikkoortoq 3 .0-imi innuttaasut pitsaanerusumik peqataatinneqarnerat qanoq iliorluni ingerlanneqassanersoq atuarneqarsinnaassaaq .

IBA-mut isumaqatigiissutitImpact and Benefits Agreement (IBA-mut isumaqatigiissut) tassaa-voq suleqatigiit pingasut isumaqatigiissutaat Namminersorlutik Oqartussat, kommunip (-it) kalluarneqartussat aamma aatsitassar-siorfiutileqatigiiffiup aatsitassamik piiaanissamut akuersissum-mik kissaateqartup imaluunniit uuliasiorluni gassisiorluniluun-niit misissuinermi qillerinissamik akuersissuteqarfigitinnissamik kissaateqartup akornanni isumaqatigiissutigineqartartoq . IBA-mut isumaqatigiissuteqarnermik misilittagaqalereerpugut, tamanna Cairn Energy-p 2010-imi aamma 2011-imi misissuilluni qillerin-eranut atatillugu pivoq . IBA-mut isumaqatigiissutinit taakkunannga misilittakkat assersuutigalugu London Mining-imut aamma True North Gems-imut isumaqatiginninniarnitsinni pisussani atorluar-niarpavut . Immikkoortoq 4 .0-imi IBA-mut isumaqatigiissuteqarnissap tun-gaanut suliap ingerlasarnera – aammalu suliap ingerlanerani suleqataasut sorliit peqataasimanersut – paasisaqarfigineqassaaq .

Akuersanngilluinnarnissamik politikki2013-imi ukiaanerani ataatsimiinnermi Naalakkersuisut urani-mut akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atuuttup al-lannguuteqartinneqarnissaa pillugu siunnersuummik Inatsisartunut saqqummiussiniarput . Immikkoortoq 5 .3-imi suliap ingerlaneranut tassunga nassuiaasoqassaaq, ilanngullugu qanoq apeqqummut tunngatillugu tamanut ammasumik ilisimatitsisoqassamaarnersoq aammalu peqataatitsisoqassamaarnersoq .

Tassalu Aatsitassanut suliassaqarfimmi nassuiaat 2013 qanoq im-aqarnersoq tigulaariffigineqarpoq . Atuarniariuk .

1 .0 Aallaqqaasiut

Nuuk, ulloq 2 . september 2013

Jens-Erik Kirkegaard, Inuussutissarsiornermut, Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoq

5

Ulloq 1 . januar 2013 atuutilersumik Aatsitassanut Ikummatissan-ullu Aqutsisoqarfik atorunnaarsinneqarpoq . Tamatumunnga taar-siullugu Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiup suliassai immikkoortunut pingasunut makkuusunut agguataarneqarput:• Inuussutissarsiornermut, Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermul-

lu Naalakkersuisoqarfik• Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik• Aatsitassanut suliassaqarfimmi Avatangiisinut Aqutsisoqarfik

(aaqqissuussaanikkut Ineqarnermut, Pinngortitamut Avatangiisi-nullu Naalakkersuisoqarfiup ataani inissisimasoq)

Aaqqissuussaanermi allannguuteqartitsinermut tunngaviusoq tas-saavoq aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi iluarsiissute-qarneq, Inatsisartuni 2012-imi Ukiaanerani ataatsimiinnermut ata-tillugu akuerineqartoq . Kissaateqarneq marlunngorlugu avitaasoq aallaavigalugu allannguuteqartitsineq pivoq, makkuninnga ilaqar-luni:• Aatsitassanut aamma avatangiisinut ingerlatsivimmi ingerlat-

sinerup avissaartinneqarnissaat• Nakkutilliinermut aamma akuersissuteqartarnermut suliassat pe-

riusissanik pilersaarusiortarnermit aamma nittarsaassisarnermit avissaartinneqarnissaat

Immikkoortortat suliassaat tassaapput:

Aatsitassanut Ikummatissanullu PisortaqarfimmitAatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfimmut• Aatsitassarsiornissamut pisinnaatitsissutinik allaffissornikkut

aqutsineq (uulia, aatsitassat aamma sermeq/imeq)• Misissuisarneq aamma nakkutilliineq (uulia, aatsitassat aamma

sermeq/imeq)• Asimi ingerlatanik akuersissuteqartarneq

Aatsitassanut Ikummatissanullu PisortaqarfimmitAvatangiisinut Aqutsisoqarfimmut• Aatsitassanut suliassaqarfiup avatangiisinut tunngasortaa Aat-

sitassanut suliassaqarfimmi Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmut

nuunneqarpoq, aqutsisoqarfik Ineqarnermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniittoq . Avatangi-isinut Aqutsisoqarfiup akisussaaffeqarfia ilaatigut tassaavoq aatsitassanut suliassaqarfimmi arlaannaannulluunniit attuumas-suteqanngitsumik ilisimatusarnermik tunngaveqartumik siun-nersuinerit tunngavigalugit Naaakkersuisunut ingerlasussanik avatangiisinut tunngatillugu nalilersuinernik, aalajangiinernik inassuteqaateqarnernillu suliaqarneq . Tassunga atatillugu Ava-tangiisinut Aqutsisoqarfiup DEC (National Center for Miljø og En-ergi) aamma Pinngortitaleriffik suliaqartittarpai .

Aatsitassanut Ikummatissanullu PisortaqarfimmitInuussutissarsiornermut, AatsitassaqarnermutSuliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut• Aatsitassanut suliassaqarfimmi inatsisiliornissamik suliniute-

qarnerit (uulia, aatsitassat aamma sermeq/imeq)• Nittarsaassineq (ilanngullugu ujarassiornikkut misissuinerit)

aamma aatsitassanut politikkimi periusissanik ineriartortitsineq (uulia, aatsitassat aamma sermeq/imeq)

• Aatsitassarsiornermi ingerlatanut, IBA-mut isumaqatigiissuti-nut, innuttaasunik peqataatitsinermut aamma inuiaqatigiit an-ingaasaqarnerannut pissutsinut/Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutaasussanik nalilersuineq (VSB), pisuus-sutinut ernialiussassanut ilusilianut tunngavissianut il .il . atatil-lugu suliffeqarnermi suliassat aamma malittaasunik inuussutis-sarsiornermi suliassat il .il .

Ujarassiornermut immikkoortortaqarfik ujarassiornermi misis-sueqqissaarnernik suliaqarnermi suliassanik isumaginnittuusoq, Naalakkersuisoqarfiup ataani immikkoorluni immikkoortor-taqarfinngorpoq . Tunngaviusoq tassaavoq Ujarassiornermut im-mikkoortortaqarfiup nittarsaassinermut aamma periusissanik ineriartortitsinermut immersueqataalluni tunniussisartussaanera – taamaattumillu immikkoortortaqarfik Aatsitassanut Ikummatiss-anullu Aqutsisoqarfimmut attuumassuteqanngitsumik inissisimas-saaq .

2 .0 Aatsitassanut suliassaqarfimmi aaqqissuussaanermi allannguutit

6

3 .0 Innuttaasunik peqataatitsineq

Maannakkut Naalakkersuisuusut anguniagaraat innuttaasut aatsi-tassarsiornermut suliassaalertussanik pilersaarusiornermut ata-tillugu pitsaanerusumik ilisimatinneqartarlutillu peqataatinneqar-tassasut . Peqataatitsineq ingerlatat assigiinngitsorparujussuit aqqutigalugit pissaaq, takkunani ilaassallutik soqutigisaqartunik ataatsimeeqateqarnerit, paasititsiniaalluni ataatsimiititsinerit aamma innuttaasunik ataatsimiititsinerit, aallusseqatigiittartunik ataatsimeeqateqarnerit, apersuinerit, aviisitigut (aviisini ilanngus-sat), raatiukkut, aatsitassarsiornermut uuliasiornermullu filmit, nittartakkat assigisaallu aqqutigalugit paasissutissanik ingerlatit-sineq .

Innuttaasunik peqataatitsinerit allatut ilusillit tassaapput ataatsi-meersuartitsinerit, ataatsimiit ataatsimut ataatsimeeqatigiinnerit, isumasioqatigiinnerit aamma ataatsimeersuarnerit, aamma sulias-sat imarisai, taakkua unammilligassartai aammalu inuiaqatigiinni iluanaaruteqarfiusinnaaneri pillugit paasissutissiisarnermi pin-gaaruteqarluinnartut .

Kikkut tamarmik peqaatinneqarnissaannik Naalakkersuisut kissaateqarput makkua peqqutigalugit: • Aatsitassarsiornermik suliassaq iluatsitsiviussappat kikkunnut

tamanut pitsaasumik paasititsiniaanissaq pisariaqarpoq . Aatsi-tassarsiornermik suliassanik inerisaaneq, isumassarsinermit in-gerlatsilernermut, suliniutaavoq annertoorujussuaq innuttaasunik annertungaatsiartumik kalluaasartoq . Taakkua tassaasinnaapput sumiiffimmi aalajangersimasumi pinngortitap sunnerneqarnerani-it – assersuutigalugu aatsitassarsiorfimmi atorfinitsinneqarner-mut . Allatut oqaatigalugu aatsitassarsiornermik suliassamik in-erisaaneq, aatsitassarsiorfiutileqatigiiffinnut aammalu kikkunnut tamanut pilersitsiviulluartumik imminnullu suleqatigiilluartumik ingerlanneqartariaqarpoq – immikkullu marlunnik ingiaqatigiit-tunik ingerlatsisoqartariaqarani .

• Kikkut tamarmik aatsitassarsiornermik suliassamik pitsaaneruler-sitsisussamik – immaqaluunniit innuttaasunut aatsitassarsiorfiup qanitaani najugaqartunut akornusiinissamik annikillisitsisin-naasumik –pissutsinik ulluinnarni pisartunik ilisimasaqarsimasin-naapput (assersuutigalugu sila aamma silap qanoq pissuseqar-tarnera) . Aatsitassarsiornermik suliassat aallartinneranni kikkut tamarmik peqataatinneqarnissaat, tamannarpiaq pissutigalugu pingaaruteqarpoq .

Naalakkersuisut naalakkersuisooqatigiinnissamut tunngavig-isaanni, aatsitassarsiornermik suliassaq Kalaallit Nunaanni ine-riartortinneqartussanngoraangat, innuttaasunik annertunerusu-mik peqataatitsinissamik kiisalu innuttaasunik pitsaanerusumik

paasissutissiisarnissamik oqaloqateqartarnissamillu kissaate-qarneq oqaatigineqarpoq .

Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut tunngaviusut arlallit pit-saanerusumik innuttaasunik peqataatitsinermi aqutsisuusussat akueraat:• Suliassap ineriartortitsinermut immikkoortuani aatsitassarsiorfi-

up, soqutigisaqartut aamma innuttaasut akornanni oqaloqatigiin-nermik nukittorsaaneq

• Suliassamut aalajangersimasumut tamanut ammasumik tusar-niaanerup ingerlanera aamma tusarniaalluni ataatsimiititsinerit pitsanngorsarneqassapput

• Aatsitassarsiornermik suliassamut aamma aatsitassarsiornermut suliassaqarfimmut tunngatillugu tamanut ammasumik oqallinneq aamma paasissutissiisarneq pitsanngorsarneqassaaq, taamaalil-luni paasissutissat attuumassuteqartut inuiaqatigiinnut atituumik annguttassallutik .

Aatsitassarsiornermik suliassami ineriartortitsinermut atatillugu pitsaanerusumik innuttaasunik peqataatitsisarnissamik aamma tamanut ammasumik tusarniaanerup ingerlasarnerata pitsaanerun-issaanik Naalakkersuisut kissaateqarnerat tunngavigalugu, soqutigisaqartut aamma inuiaqatigiinni kalaallini kattuffiit at-tuumassuteqartut attaveqarfiginissaannut Naalakkersuisut sulin-iuteqarput . Siunertaavoq suliassanut aalajangersimasunut aamma nalinginnaasumik aatsitassarsiornermut suliassaqarfimmi ineriar-tortitsinermi pitsaanerusumik innuttaasunik peqataatitsisarnissaq aamma tusarniaanerit ingerlasarnissaat pillugu oqaloqatigiinnerit aallartinneqarnissaat .

Tamatuma saniatigut ingerlatseqatigiiffiit suliap ingerlanerani siu-sissukkut innuttaasunik soqutigisaqartunillu kalluarneqartussanik peqataatitsisassapput, taamaalilluni taakkua suliap ingerlanerani sunniinissamut periarfissaqassallutik . Taamaattumik suliffissuit aamma oqartussaasut unammilligassanik taakkuninnga pitsaaneru-sumik iliuuseqarfiginnittarnissaat pingaaruteqarpoq .

”Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniuttaasus-sanik nalilersuinermut malittarisassat” (VSB) 2009-imeersut iluarsaanneqarnerannut atatillugu allassimassaaq, qanoq iliior-luni inuiaqatigiinni kalluarneqartussanik oqaloqateqarneq at-taveqaqateqarnerlu siuarsarneqarsinnaanersoq . Ilitsersuutit nu-tarterneqarneranni misilittakkat ilaatigut Cairn-ip 2010-mi aamma 2011-imi misissuilluni qillerinerinut aamma London Mining-ip Isu-kasiani saviminissarsiorfissaanut atatillugu misilittagarineqalersi-masut aallaavigineqassapput .

1 London Mining-imut IBA-mut isumaqatigiissut nassuiaatip allaaserineqarnerata naammassinerani suli naammassinngilaq . Taamaattumik immikkoortoq manna

isumaqatigiissummi ilaasussat pingaarnerit suut ilaasussaassanersut ilimanaateqarnersoq pingaarnertigut nassuiaataavoq .

Impact Benefit Agreements (IBA) sunaava?

Impact Benefit Agreement (IBA) tassaavoq Namminersor-lutik Oqartussat, kommunip (-it) kalluarneqartussat aamma ingerlatseqatigiiffiup akornanni suleqatigiinnissamut isu-maqatigiissut . IBA-mut isumaqatigiissummi nunaqavissunik sulisoqarnissamut, suliffeqarfinnik kalaallinit pigineqartunik atuinissamut, ilinniartunut sungiusarfissanik kiisalu sulisus-sanik pikkorissaanissamut ilinniartitsinissamullu anguniakkat isumaqatigiissutigineqartarput . Aammattaarli pissutsit allat arlallit isumaqatigiissutigineqartarput, soorlu inooqataaner-mi, ilinniartitaanermi, kulturikkut suliniutit .

7

4 .0 IBA-mut isumaqatigiissutit

Ingerlatseqatigiiffiup piiaanissamut akuersissummik qinnute-qaataanut ingiaqatigitillugu IBA-mut isumaqatigiissummik taaneqartartoq, Impact Benefit Agreements-imut taaguutaasoq (takuuk boks) 1 pillugu isumaqatiginninniartoqartartussaavoq .

2010-imi aamma 2011-imi Cairn Energy uuliasiorluni gassisior-lunilu misissuilluni qillerinernik arlalinnik suliaqarpoq . Tassunga atatillugu IBA-mut isumaqatigiissut atsioqatigiissutigineqarpoq . Misilittagaalersut taakkua siunissami IBA-mut isumaqatigiis-sutaasartussani Naalakkersuisut atsioqataaffigisartagassaanni ilaatinneqassapput .

Naalakkersuisut naatsorsuutigaat 2013-imi IBA-mut isumaqa-tigiissummut isumaqatiginninniarnerit ingerlatseqatigiiffinnut makkununnga aallartinneqassasut: London Mining (Isukasiani savi-minissarsiorfissaq) aamma True North Gems (Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubiinit aamma safirit) .

IBA-mut isumaqatigiissut marlunnik immikkoortortaqarpoq . Allak-kiaq pingaarneq inatsisit malillugit suliarineqartoq isumaqatigiis-summut sinaakkutissanik imaqartoq . Tulliullugu isumaqatigiissut ilanngussanik arlalippassuarnik imaqarpoq, tassani pisussaaffiit aalajangersimasut allattorneqartussaallutik . Aallaaviusoq tas-saavoq IBA-mut isumaqatigiissut pingaarneq - aallaaviatigut – ataasiaannarluni isumaqatiginninniutigineqartassasoq .

Ukiut tamaasa anguniagassatut aalajangersagaasut, qanoq an-nertutigisumik anguneqarsimanersut nalilersorneqartarput . Nalilersuinermi paasisat ukiup tullianut anguniagassat isumaqa-tiginninniutigineqarnerisa naammassinissaannut tunngavissali-isarput . Allannguutaasimasinnaasut ilanngussani ukiut tamaasa isumaqatiginninniutigineqartartussani allassimassapput . Piffis-sap suliassap ingerlanneqarfissaata ingerlanerani piumasaqaatit iluarsineqarsinnaanissaat naapertuuppoq . Taamaallilluni IBA-mut isumaqatigiissut ineriartortuarluni uummaarittuartumillu isumaqa-tigiissutaavoq .

8

5 .0 Aatsitassat

Misissuinermik ingerlatanik aallartinnissamik ingerlatseqatigiiffiit nunanit allaneersut soqutiginninnerat Naalakkersuisut 2012-imi misigaat . Tamanna aatsitassarsiornissamut akuersissutinik qin-nuteqaatit amerlaneranni takuneqarsinnaavoq – aammalu suliassat arlallit (amerlanerusullu) piiaanissamut akuersissummut qanilliar-tuinnarput, taamaalillutik aatsitassarsiorfissaminnik pilersitsinis-samut periarfissaqalerlutik . 2013-imi piiaanissamut akuersissutit amerlanerusut suliarineqarput . Taakkunannga marluk tassaapput True North Gems-ip Qeqertarsuatsiaani rubininut aamma safirinut suliassaa aamma London Mining-ip Nuup Kangerluata qinnguani Is-uakasiani suliassaa .

Ukioq 2011 misissuinermi ingerlatanut aningaasartuutinut tunn-gatillugu rekortiliiffiuvoq . Ukioq 2012-imi misissuinerit annertus-susaat 2010-mut assiguvoq, taanna 2002-miilli misissuinerit iluan-ni ingerlataqarnerit annertussusaanni annertunerpaamut tulliulluni . Kisitsisit aalajangersimasut isigissagaanni assigiinnarpaa 2012-imi ingerlatseqatigiiffiit misissuinermut aningaasartuutaat halv milli-ard koruunit pallillugit annertussuseqartut .

Naalakkersuisut naliliipput, nunarsuarmi ajornartoornermiinnerput isigissagaanni, tamanna angusaq kusanartuusoq . Tamanna ataat-simut isigalugu isumaqarpoq aningaasaliisartut nunarsuaq tamaat isigalugu aatsitassarsiornermik ingerlatanut annaasaqaataasin-naasumik aningaasaliinissamut tunuarsimaarnerulersimasut .

Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut iluarisimaarlugu malug-iniarpaat, nunani aatsitassarsiorfiusuni angisuuni arlalinni nuisit-sinernik ingerlatsiviusimasuni, annertoorujussuarmik nittarsaas-sisoqartoq . Assersuutigalugu Canadami, Kina-mi, Korea kujallermi aamma Australien-imi . Ilaatigut nunarsuarmi nuisitsinerit anner-saanni, PDAC-mi Toronto-mi peqataavugut . Tassani nuisitsinermi Kalaallit Nunaata ulluanik aaqqissuussivugut, tassani sulianik in-gerlatsisut 100-nit amerlanerusut sulianut tunngatillugu aaqqis-suussinitsinni peqataallutik .

Immikkoortoq matuma kingulianiittoq misisuinermik suliassat amarlassusaasa – kiisalu taakkununnga aningaasartuutit – ineri-artornerannut tunngassuteqarpoq . Tamatuma kingorna suliassat suliap ingerlanerani siuarsimanerpaat killiffissiorneqarput .

5.1 Aatsitassarsiornissamut akuersissutit – Ataatsimut isigalugu

Soqutiginninnermut uuttuutaasartoq pingaarnerpaaq tassaavoq misissuinissamut aamma misissueqqissaarnissamut akuersissutit amerlassusaat, pissutigalugu taakkua Kalaallit Nunaanni misis-suinerpiamut tunngaviusarmata . Akuersissutit tamarmik piiaanis-samut suliassanut ineriartornissamut periarfissaqarfiusanngim-mata, taamaattumillu taamaatinneqartarlutik, taamaattumik suliassaqarfik taamaaginnassappat, ingerlaavartumik nutaanik akuersissutinik tunniussisarnissaq pingaaruteqarpoq . Takussutis-siami matuma kingulianiittumi akuersissutit aamma qinnuteqaatit 2011-imi aamma 2012-imi amerlassusaat allassimavoq .

Matuma siuliani takussutissiaq 1-imi takuneqarsinnaasutut Kalaal-lit Nunaanni misissuinissamut aamma misissueqqaarnissamut ak-uersissutit tamakkiisumik amerlassusaat 2011-ip aamma 2012-ip akornanni apparialaarsimavoq . 2011-ip, pissutaapput . Taamaat-toq tamanna 2002-imiilli Kalaallit Nunaanni misissuinissamut ak-uersissutit amerlassusaanni nalinginnaasumik ineriartornerannut naapertuuppoq . Matuma kinguliani titartakkami 2002-imiilli ineri-artorneq takutinneqarpoq:

2011-imi aamma 2012-imi akuersissutit tunniunneqartut aamma qinnuteqaatigineqartut

Suussusaat Akuersissutit ingerlatsiviusut

Ukioq 2011 2012

Kisermaassisussaatitaanani misissueqqaarneq

19 21

Kisermaassisussaatitaalluni misissuinissamut akuersissutit

74 68

Piiaanissamut akuersissutit 4 4

Annikitsumik aatsitassarsior-nissamut akuersissutit

7 6

Qinnuteqaatit 31 . dec . suliari-neqarnerat suli ingerlasoq

24 10

Akuersissutit katillugit 128 109

Takussutissiaq 1.

9

20020

20

40

60

80

100

120

140

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Kalaallit Nunaanni akuersissutit qinnuteqaatigineqartut aamma tunniunneqartutPiiaanissamut akuersissut

Annikitsumik aatsitassarsiorneq

Misissueqqaarnissamut akuersissutit

Misissuinissamut akuersissutit

Ilusiliaq 1.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

DKK

mill

iuni

nngo

rlugu

Misissuinermut aningaasartuutit

Ilusiliaq 2.

Aningaasalersuinermi pisut ajornakusooraluartut Kalaallit Nunaan-ni misissuinissamut akuersissutit amerlassusaasa qaffasissumi-itiinnarnissaat attanneqarsinnaasimavoq .

Akuersissutit tunniunneqartut amerlassusaasa saniatigut ineri-artornermut uuttuutaasartoq pingaaruteqartoq tassaavoq, mi-sissuinermut aningaasartuutit ingerlatseqatigiiffiit asimi misis-suinerminnut atatillugu aningaasartuutigisartagaat . Titartakkami matuma kingulianiittumi 2002-miilli aammalu 2012 tikillugu ineri-artorneq takutinneqarpoq .

Takuneqarsinnaasutut 2002-imiilli misissuinermut aningaasaliin-erit malunnaateqarluartumik qaffassimapput, 2011 ukioq rekor-

tiliiffiulluni . 2012-imi aningaasaliinerit annertussusaat 2010-mut, aatsaat pernaammik qaffasinnerpaamut tulliusussamut, nallersu-uppoq .

5.2 NittarsaassineqIngerlatseqatigiiffinnut misissuinermik suliaqartartunut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornissamut periarfissaqarnera pilerisaaru-tiginiarlugu Naalakkersuisut ukiut tamaasa nittarsaassinermik suliniutinik ingerlataqartarput . Ukiorpassuit ingerlaneranni Kalaal-lit Nunaanni aatsitassarsiornermik periarfissaqarnera Canada-mi Vancouver-imi (Roundup) aamma Toronto-mi (PDAC) saqqummer-sitsinerni nuisitsinernilu saqqummiunneqartarpoq . Pisuni taakku-

10

nani saqqummersitsinermut najoqqutassat allagartasuit naqitallu assigiinngitsut saqqummiunneqartarput . Naqitat tassaapput as-sersuutigalugu ’Geology and Ore’, ’Fact sheet’ aamma nutaarsiassa-nut aviisi ’Minex’ (takuuk www .greenmin .gl) . Toronto-mi PDAC-imi ukiut tamaasa Kalaallit Nunaata ulluat ingerlanneqartarpoq, tassani ujarassiornermut tunngasut qulequttat allallu sinaakkutissanut atugassarititaasut aatsitassarsiornermi suliffissuarnut saqqum-miunneqartarlutik . Tamatuma saniatigut ukiut tamaasa ’Prospector & Developer’ tunniunneqartarpoq, tassaasoq suliffeqarfimmut im-aluunniit inummut ukiup ingerlanerani immikkut maluginiarneqar-simasumut akissarsisitsisoqartarluni . Nuisitsinerni taakkunani aningaasaliisartut aamma aatsitassarsiorfiutileqatigiiffiit arlalip-passuit ukiorpassuarni Kalaallit Nunaannut soqutiginnikkiartuin-narsimasut peqataasarput . 2012-imi PDAC-imi ileqquusumik Ka-laallit Nunaata ulloqartinneqarnerani inuit sulianik ingerlatsisartut 100-it sinnerlugit peqataapput, taamatullu aamma niuffatsitsiner-mi tassani networking-imut aaqqissuussinermut peqataasut 100-it sinneqarlutik .

2011-imiilli Kalaallit Nunaat Tianjin-imi China Mining-imut saqqum-miunneqarpoq aammalu Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornissamut periarfissaqarnera pillugu saqqummersitsisoqarluni, tamatumalu saniatigut Kina-miunut suliffissuarnut misissuinermik aatsitassar-siornermillu ingerlataqartunut aningaasaliisartunullu Kalaallit Nu-naata ullua ingerlanneqarluni .

2012-imi Korea Kujallermi atituumik nittarsaassinermik ingerla-taqarnerup ilaatut, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik peri-arfissaqarnera sammillugu immikkut Kalaallit Nunaat ulloqartillugu (Greenland Day) ingerlanneqarpoq . Aaqqissuussinermi Korea Ku-jallermi aatsitassarsiorfiutileqatigiiffiit aamma uuliasiorfiutileqa-tigiiffiit/gassisiorfiutileqatigiiffiit arlallit peqataapput .

Perth-imi Australiamiunut suliffissuarnut misissuinermik suliaqar-tartunut aamma aningaasaliisartunut Kalaallit Nunaata ullua 2010-imili ingerlanneqartarpoq . Kalaallit Nunaata ulluata tulliani ingerlatseqatigiiffiit Australiamiut Kalaallit Nunaanni misissuinis-samut periarfissat aammalu suliaqarnissamut piumasaqaatit pil-lugit tusagaqarusuttut ataasiakkaarlugit ataatsimeeqatigineqar-put . 2012-imi aaqqissuussineq Western Australian University suleqatigalugu ingerlanneqarpoq . Tassani inuit 80-it missaanniittut peqataapput, aammalu ullut tulliini ingerlatseqatigiiffiit nutaat aammalu ilisarisimaneqareersut ataasiakkaarlugit ataatsimeeqa-tigineqarput .

Maannakkorpiaq nunani avannarlerni ingerlatseqatigiiffiit misis-suinermik suliaqartartut aamma aatsitassarsiorfiutileqatigiiffiit aallunneqarput, taakkua tassaallutik sumiiffiit ikittuinnaat Euro-pami suli aatsitassarsiornermi suliffissuaqarnerup iluani ingerla-tanik annertusiartorfiusut aammalu aningaasaliisussanit anner-toorujussuarmik soqutigineqartut . Tamatuma malittaanik Kalaallit Nunaat akuttunngitsumik aningaasaliisartunit taakkunannga so-qutigisaqarfiusutut ilaatinneqartarpoq . Tamanna pissutigalugu Kalaallit Nunaat tullianik nunani avannarlerni ingerlatat aamma ineriartorneq pillugu Fennoskandiske-mi ataatsimeersuarnermi saqqummersitsinermilu peqataassaaq . Tamatuma saniatigut Ka-laallit Nunaat nunani avannarlerni aatsitassarsiornissamik peri-

arfissaqarnera pillugu sammisaqarluni ataatsimeersuarnerni allani peqataasarpoq, assersuutigalugu London-imi ataatsimeersuarneq Mining Journal aamma Oslo-mi ataatsimeersuarneq ’High North’ .

Kalaallit Nunaani nunanit tamalaanit soqutiginninnermik iner-isaaniarnermi ingerlaavartumik nittarsaassisarneq pingaarute-qartumik tunngaviusimavoq aammalu ineriartornermut Kalaallit Nunaanni 2002-imili misigineqarsimasumut aqqutissiuisuusimal-luni . Taamaattumik ineriartornerup taassuma attatiinnarneqarnis-saanut aamma nuisitsinerni aaqqissuussinernilu aningaasaliisartut suliffissuillu naapiffigisartagaanni siunissami peqataasarnissaq pilersaarutaavoq .

5.3 Akuersanngilluinnarnissamik politikkiAatsitassanik qinngornernik ulorianartunik pinngoqqaatilinnik, soorlu uranitut aamma thorium-itut ittunik piiaanissamut tunnga-tillugu akuersaanngilluinnarnissamik politikkeqarnerup atorun-naarsinneqarnissaa Naalakkersuisut siunnersuutigaat . 2010-imi misissuinermut akuersissutinut atugassarititaasussat nutaat Naalakkersuisut akueraat . Atugassarititaasussat taakkua, peqarfik qinngornernik ulorianartunik pinngoqqaatilinnik nunami pinngorti-tamiittartumit annertussutsinit annertunerusumik akoqartillugu, imminut akilersinnaatsutsimut misissuinermik suliaqartoqarni-alernerani avatangiisinik, isumannaallisaanermik peqqinnissamillu misissuinernik suliaqarnissamut akuersissuteqarfigineqarnis-samik qinnuteqarnissamut periarfissiipput . Misissuinernik matu-ma siuliani taaneqartutut suussusilinnik Naalakkersuisut akue-rsissuteqarnerannut tunngaviuvoq, suliassanut qinngornernik ulorianartunik nunami pinngortitamiittartumit annertunerusumik akoqartunut tunngatillugu avatangiisinut, isumannaallisaaner-mut peqqinnissamullu tunngasut pillugit annertunerusumik ilisi-masaqalernissap kiissaatigineqarnera . Taamtuttaaq Australiamiut ingerlatseqatigiiffiata GME-p misissuinissamut akuersissutip pi-gisaata annertusineqarnissaa siusinnerusukkut Naalakkersuisuu-sut akueraat, taamaalilluni taanna uranimik misissuinissamut akue-rsissummik tunniussilluni .

Maannakkut Naalakkersuisuusut 2013-imi ukiaanerani ataatsimiin-nermi suliassaqarfimmi qinngornernik ulorianartunik pinngoqqaati-linnut tunngatillugu siunissami politikkimut isummissamaarput .

Danskit naalakkersuisui, ilaatigut nunani tamalaani pisussaaffinnut Naalagaaffiup killeqarfiisa iluanni piiaanermut taamatullu avam-mut annissuinermut aamma uranimik suliaqarnermut tunngatillugu Naalagaaffimmut atuuttunut takussutissiamik suliaqartussanik, danskit aamma kalaallit ministereqarfiinit/naalakkersuisoqarfi-init il .il . peqataaffigineqartumik, Nunanut allanut ministereqarfiup ataani ministereqarfiit iluanni suleqatigiissitaliamik pilersitsipput . Suleqatigiissitaliami aamma qulaajarneqassaaq nunami nammin-ermi maleruagassat suut Kalaallit Nunaannut atuunnersut aammalu nunani tamalaani pisussaaffiit ilaannik Kalaallit Nunaannut atuun-natik Danmarkimuinnaq atuutunik peqarnersoq, kiisalu taamaat-toqarsimappat nunani tamalaani pisussaaffiit Naalagaaffimmut tamarmut atuutilernissaat qulakkeerniarlugu qanoq alloriartoqas-sanersoq .

11

Takussutisiaq 2.

5.4 Aatsitassarsiornermi ingerlatassaalersinnaasut

Aatsitassarsiornermut suliassaqarfimmi suliassat arlallit siuar-simasorujussuarmik killiffeqarput, siunissami qanittumi inger-latseqatigiiffinnit assigiinngitsunit arlalinnit piiaanissamut qin-nuteqaateqartoqarnissaa naatsorsuutigineqarsinnaalluni . Matuma kinguliani suliassat siuarsimanerpaat pingaarnersiorlugit tulleri-iaarneqanngitsut nassuiarneqarput .

5.4.1 Kalaallit Nunaata kujataani Killavaat Alannguanni aatsitassanut qaqutigoortunut suliassaq

Australiamiut ingerlatseqatigiiffiat Tanbreez Mining Greenland A/S ukiorpassuit ingerlaneranni sumiiffimmi Killavaat Alannguanni Narsap aamma Qaqortup akornanniittumi aatsitassanik qaquti-goortunik peqarfimmi misissuisimapput . Peqarfik aatsitassanik assigiinngitsunik, piiaanissamut soqutiginaateqartunik arlalinnik peqarpoq; pingaartumik niobium, tantalum, zirkonium, feldspat aamma aatsitassat qaqutigoortut . Taakkua aatsitassaapput pin-gaartumik teknologiimik annertuumik atuiffiusunik tunisassianut atorneqartartut, soorlu oqarasuaatit angallattakkat, timmisartut motoorii aamma igalaamernit immikkuullarissut .

Ingerlatseqatigiiffik missiliuivoq 3 mia . tons missaanni saffiugas-saqartoq . Tamanna pilersaarutit maannakkut pigineqartut malillu-git ukiut hunnorujut arlallit tunisassiornissamut naammassaaq .

Ukiuni marlussunni kingullerni ingerlatseqatigiiffiup avatangiisini paasissutissanik katersinermut aamma suliassami imminut akil-ersinnaasutsip misissorneranut piffissaq atorsimavaa . 2013-ip ingerlanerani qinnuteqaatip inaarutaasup tigunissaa Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiup naatsorsuutigaa (nassuiaatip matuma tamanut saqqummersinneqarnerani tiguneqareersimas-sasoq ilimanarpoq) .

Illuliortiternermut sanaartornermullu immikkoortumi 35-niit 135-nut amerlassusilinnik aammalu ingerlatsinermut immikkoortumi

Suliassaq Nunami sumiiffimmi inissisimaffikPiiaanissamut qin-nuteqaat naatsor-suuti-gineqarpoq

Suliffissaqar-tit-sinissaq naatsor-suuti-gineqartoq (ingerlatsineq)

Suliffissaqar-tit-sinissaq naatsor-suu-tigineqartoq (sanaartorneq)

Eudialyt / aatsitas-sat qaqutigoortut

Killavaat Alannguat – Narsap aamma Qaqortup akornanni

Qinnuteqaat 2013-imi tiguneqarpoq

80 35-135 miss .

Rubin / safir Qeqertarsuatsiaat Qinnuteqaat 2013-

imi tiguneqarpoq80 miss . 40-50 miss .

Saviminissaq Isukasia (Isua) – Nuup avannaaniQinnuteqaat 2012-

imi tiguneqarpoq680-810

Peak 3 .000-init annertuneq

Zink / aqerloqCitronen Fjord – Kalaallit Nunaata avannaa

2014 300 -

Aatsitasat qaqutig-oortut /uran

Kuannersuit – Narsaq 2014 380 miss . 465

AnorthititSønder Strømfjord Kangerlussuup qanitaani

2014 30 40

90-ngajannik sulisoqarnissaq ingerlatseqatigiiffiup naatsorsu-utigaa . Tamatuma saniatigut ingerlatseqatigiiffiup ilisimatitsis-sutigaa, sanaartornermut immikkoortumi sulisussat 75 procentin-gajalluinnai nunaqavissuussasut aammalu sulisussat 25 procentit tikisitaassasut naatsorsuutigalugu . Tunisassiornerup immikkoor-tuani agguataarnerani sulisussat 85 procentingajalluinnai nu-naqavissuussapput aammalu sulisussat 15 procentingajalluinnai tikisitaassallutik . Inaarutaasumik agguataarnera IBA-mut isumaqa-tigiissuteqarnermut atatillugu isumaqatigiissutigineqassaaq .

Ingerlatseqatigiiffiup pilersaarutigaa saffiugassaq aatsitassar-siorfimmi akuiarlugu suliarineqartassasoq . Akuiariigaq Kalaallit Nu-naata avataani suliareqqiisarfimmi suliareqqinneqartussanngorlu-gu umiarsuarmik aallarunneqartassaaq . Ingerlatseqatigiiffiup Kalaallit Nunaata avataani suliareqqiisarfimmut isumaqatigiissut suli inississimanngilaa – aammalu tunisassiamik pisisartussat suli inississimanagit .

Aatsitassarsiorfimmi Narsamiit aamma Qaqortumiit nunami sumiiffimmi aatsitassarsiorfimmut qanittumiittunit nunaqavis-sunik sulisussarsisoqartarsinnaassaaq . Aatsitassarsiorfik nunap qaavaniit piiaaffiusussaammat nunaqavissut sulisussat ajornarpal-laanngitsumik piginnaanngorsarneqarsinnaassapput aammalu san-aartornerup aamma ingerlatsinerup immikkoortuini atorfiit arlalip-passuit atorfiniffiginissaannut sungiusarneqarsinnaassallutik .

Ingerlatseqatigiiffik 2013-imi aggustimi piiaanissamut akuer-sissummut qinnuteqaammik tunniussivoq, taannalu tamanut amma-sumik tusarniaassutigalugu nassiunneqareerpoq .

5.4.2 Narsap eqqaani Kuannersuarni aatsitassat qaqutigoortut aamma urani

Killavaat Alannguanni Australiamiut ingerlatseqatigiiffiat Green-land Mineral and Energy Ltd . aatsitassanut qaqutigoortunut aamma uranimut tunngatillugu misissuinermut suliaqarpoq, maannakkut qinngornernik ulorianartunik akulinnut akuersaanngilluinnarnissa-

12

mik politikkeqarnerup atuuttup atuunnerani piiarneqarsinnaann-gitsunik . Tassunga atatillugu oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq, 2013-imi ukiaanerani ataatsimiinnermi akuersaanngilluinnarnis-samik politikkeqarnerup atorunnaarsinneqarnissaa pillugu siun-nersuummik saqqummertoqartussaammat (takuuk matuma siuliani immikkoortoq uranimut tunngasoq) .

Maannakkorpiaq ingerlatseqatigiiffiup piiaanissamut qinnuteqaat suliarileruttorpaa . Greenland Mineral and Energy Ltd . ukiut arlallit ingerlaneranni mi-sissuinermik ingerlatarsimavoq aammalu nunaqavissunik suliso-qartarsimalluni aamma suliffeqarfinnik kalaallinit pigineqartunik atuisimalluni . Kalaallit siulittaasuusussat ilinniartitaanissaannut pisussanut pilersaarummik pilersitsisoqarsimavoq . Tamatuma san-iatigut ingerlatseqatigiiffik assigiinngitsutigut Narsami aammalu nunaqarfinni qanittumiittuni aamma savaateqarfinni ersarissima-voq, tassami suliassap ilusilersorneqarnissaata ilaa pillugu innut-taasut oqaloqatigisimavaat .

Sulisussat nunaqavissut aatsitassarsiorfimmi aammalu sanaar-tornerup ingerlanerani atorfinitsinneqarsinnaassapput . Kisiannili naatsorsuutigineqartariaqarpoq sanaartornermut immikkoortumi aamma ingerlatsinermut immikkoortumi tikisitanik sulisoqarnissaq pisariaqartinneqassasoq, tassami suliareqqiinermi suliap ingerlan-erisa ilai aalajangersimasut inunnik immikkut piginnaasaqartunik sulisoqartinneqartariaqarmata . Aatsitassarsiorfimmi taassumalu suliareqqiisarfiani aamma sulisut isumannaatsuunissaat peqqis-susaallu qulakkeerniarlugit immikkut sillimaniarnermi iliuuseqarfi-gineqartariaqartussaapput .

5.4.3 Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubinit / safiritQeqertarsuatsiaat eqqaanni Canadamiut ingerlatseqatigiiffiat True North Gems Inc . rubininik aamma safirinik peqarfimmi misis-suisimavoq uppernarsisitsisimallunilu . 2013-imi qinnuteqaat in-aarutaasoq tunniuppaat aammalu suliassaq 2013-imi septembarip qiteqqunnerata tungaanut tamanut ammasumik tusarniaassutigi-neqarpoq .

Aatsitassarsiorfiup ingerlanneqarneranut atatillugu inuit 80-inga-jalluinnaat sulisorineqassasut aammalu sanaartornermut immik-koortumi 40-niit 50-nut sulisorineqassasut ingerlatseqatigiiffiup naatsorsuutigaa . Suliassaq tassaavoq piiaaffippiaq aamma aatsi-tassarsiorfiup eqqaani sequtserivik immikkoortiterivillu – aammalu tamatuma kingorna Nuummi saliineq immikkoortiterinerlu . Siuner-taavoq piiaaffippiaq ukiumut qaammatit arfineq pingasugajaat ingerlasassasoq, Nuummili atortorissaarutit ukioq tamaat ingerla-sassapput .

Naatsorsuutigineqarpoq sulisussat Qeqertarsuatsiaaniit, Nuum-miit aamma Paamiuniit aggersuunerussasut . Aatsitassarsiorfim-mut nunap qaavaniittumut piginnaasat ujartorneqartut ilaatigut tassaassapput biilinik oqimaatsunik aquttussat, mekanikerit, in-naallagisserisut, igasut aamma eqqiaanermi sulisussat . Tulliullugu sulisut saffiugassamik sequtsikkamik, rubininik aamma safirinik aatsitassarsiorfiup eqqaani aamma Nuummi immikkoortiterinissa-mut ilinniartinneqassapput .

Rubinit aamma safirit Namminersorlutik Oqartussanit ilaatigut ak-ileraarutinik akiliisitsiniarnissamut nalilersorneqassapput .

5.4.4 Nuup avannaani Isukasiani (Isua) saviminissarsiorfissaq

London Mining Greenland A/S piiaanissamut qinnuteqaatini 2012-imi tunniuppaa . Tamatuma kingorna tamanut ammasumik ingerla-tassaq tusarniaalluni aamma tamanut ammasumik innuttaasunik ataatsimiititsinerit ingerlanneqarnerisigut ingerlanneqarpoq . Ingerlatseqatigiiffiup qinnuteqaataa – tusarniaanermut akissute-qaatit tiguneqartut ilanngullugit – tamatuma kingorna oqartus-saasunit attuumassuteqartunit suliarineqarpoq .

Aatsitassarsiorfeqalissappat ukiumut saffiugassaq akuiariigaq 15 millioner tonsigajalluinnaq tunisassiarineqarsinnaassaaq . Sulias-saq pilersinneqassappat naatsorsuutigineqarpoq, sanaartorner-mut immikkoortumi sulisut 3 .000-nit amerlanerussasut (peak-it amerlassusaat) . Aatsitassarsiorfimmi suliassaq piviusunngorpat aammalu sanaartornermut immikkoortumit ingerlatsinermut im-mikkoortorpiamut ikaarsaarluni, ingerlatseqatigiiffiup naatsorsu-utigaa aatsitassarsiorfimmi inuit 680-niit 810-inut suliffissaqar-tinneqassasut .

Isuakasiani suliassaq sanaartornermut suliassaavoq ima annertu-tigisoq, sulisussat amerlassusaannut kissaatigineqartut sulisus-sarsiarineqarsinnaanissaannut, sulisussat nunaqavissut naam-massinnaanatik . Tamannarpiaq pissutigalugu sanaartornerup immikkoortuani sulisussanik avataaneersunik annertoorujussuar-mik pisariaqartitsisoqartussaavoq .

Naalakkersuisut naatsorsuutigaat suliassaq Kommuneqarfik Ser-mersuup ineriartorneranut annertoorujussuarmik sunniuteqas-sasoq, ilanngullugit kommunimi suliffeqarfiit nunaqavissut, pissuti-galugu taakkua suliassami sanaartornerup aamma ingerlatsinerup immikkoortuini pilersuisuulernissamut periarfissaqarluartussaam-mata . Kisianni kommunit eqqaaniittut taamatuttaaq suliffeqarfii aammalu innuttai sulisussatut suliassat ilaannik pissarsisinnaas-sasut naatsorsuutigineqarpoq .

5.4.5 Kalaallit Nunaata avannaani Citronen Fjorden-imi zinkisiorfissaq

Citronen Fjorden-imi Kalaallit Nunaata avannarpasinnerusortaani Australiamiut ingerlatseqatigiiffiat Ironbark Zink Inc . Nunarsuarmi zinkimik peqarfiit annersaannik uppernarsaatissarsisitsivoq .

2012-imi ingerlatseqatigiiffiup piiaanissamut qinnuteqaammik tunniussinissaq anguniarlugu suliaqarpoq, taannalu 2014 inger-laneranni tunniussinnaassallugu naatsorsuutigalugu . Ingerlatse-qatigiiffiup naatsorsuutigaa ukiumut zinki akuiariigaq 250 .000 tons tunisassiarisassallugu, aqerlumik akuiariikkamik 30 .000 tonsit missaaniittumik annikinnerusumik tunisassiornertaqartu-mik . Ingerlatseqatigiiffiup aatsitassarsiorfeqalissappat piffis-saq atuuffissaa, maannakkut pisuussutinut missiliuinerit aamma tunisassiornermut pilersaarutit atuutsillugit, ukiunik 16-inik siv-isussuseqassasoq missiliorpaa .

13

Ingerlatsinermut immikkoortorpiami sulisut amerlassusissaat 300-it missaaniissasoq ingerlatseqatigiiffik naliliivoq . Aatsitassar-siorfik Nunami allanngutsaaliukkami inissinneqassaaq – taamaalil-lunilu kommunit aggornerisa avataanniissalluni . Naalakkersuisut kissaatigaat ingerlatseqatigiiffik, ingerlatseqatigiiffiit allat pi-iaanissamut akuersissummik pissarsisut assigalugit, sulisussanik nunaqavissunik aatsitassarsiorfimmi sulinissamut periarfissiinis-saq qulakkiissagaa – aammalu suliffeqarfiit kalaallinit pigineqartut pilersuisuulernissamut periarfissinneqassasut .

5.4.6 Kangerlussuup qanittuani Anorthosit-inut suliassaq ”White Mountain”

Aatsitassamik qaqortumik anorthosit-imik piiaanissamik akuer-ineqarnissamut qinnuteqaammik Canadamiut ingerlatseqatigiiffiat Hudson Resources Inc . suliaqaleruttorpoq . Aatsitassaq ilaatigut fiberglasinik aamma assersuutigalugu qalipaatini immersuutitut tunisassiornermi atorneqartarpoq .

Suliassami ilaavoq ujaqqerivik ujarattarfimmut assigusoq annikin-nerusoq puttasunik minnerusunik umiarsuarmik aallarussinermi umiarsualivittaqartoq . Ingerlatseqatigiiffiup naatsorsuutigaa san-aartornermut immikkoortumi inuit 30-ngajaat aammalu ingerla-tsinermut immikkoortumi inuit 40-it sulisorissallugit . Suliassaq suussutsimini aamma annertussutsimini Seqimi siusinnerusukkut olivinisiorfiusumut assinguvoq .

2014-ip ingerlanerani piiaanissamik qinnuteqaammik nassiussinis-saq ingerlatseqatigiiffiup pilersaarutigaa . Qinnuteqaammik tamak-kiisumik tunniussisinnaanissamut 2013-ip ingerlanerani avatangi-isini misissuinerit aamma misissugassanik katersinerit kingulliit suliarineqassapput .

Suliassaq Qeqqeta Kommuniani inissisimassaaq aammalu kommu-nimi innuttaasunut suliffissanik pilersitsiviusinnaassalluni aamma aatsitassarsiorfimmut aalisartut piniartullu pisaminnik tunisisin-naanissamut periarfissaqassallutik . Aatsitassarsiorfik ukiumut qaammatini arfineq pingasungajanni tunisassiortassaaq .

14

6 .0 Uuliasiorneq/gassisiorneq 2012

Naatsumik oqaatigalugu

KANUMAS-imut suliassaq tassaavoq nunap immikkoortuani sajuppillatsitsisarnernut pisussanut pilersaarut 1989-ip naanerani aallar-tinneqartoq . Kalaallit Nunaanni Avannaata kitaani aamma Tunup avannaani ikummatissiassanik misissueqqaarnissaq tassani pineqarpoq .

KANUMAS-imut suliassap kingunerisaanik misissuinissamut akuersissut ”KANUMAS-imi suleqatigiinnut”, tassaasunut Exxon, Statoil, BP, Japan National Oil Corporation (JNOC), Texaco, Shell aamma NUNAOIL A/S tunniunneqarpoq . Misissueqqaarnissamut akuersissut akuersissummik pigisaqartunut kisermaassisussaatitaaffiliinermik imaqanngilaq . KANUMAS-imi suleqatigiit ukiuni 1991-imi, 1992-imi, 1994-imi aamma 1995-imi Kalaallit Nunaanni Tunup avannaani sajuppillatsitsisarnernit nalunaar-suutit 6,839 km tiguaat . Kalaallit Nunaata avannaata kitaani sajuppillatsitsisarnernit nalunaarsuutit 4,071 km suleqatigiinnit 1992-imi pissarsiarineqarput . NUNAOIL A/S suleqataavoq aammalu suliffissuarmut suliaqartuulluni .

Misissueqqaarnissamut akuersissut KANUMAS-imi suleqatigiinnut annertoorujussuarmik misissuinissamut pisussaaffeqarnermik kingu-neqarpoq . Paarlattuanik KANUMAS-imi suleqatigiinni ingerlatseqatigiiffiit ilaasut, Kalaallit Nunaanni Tunumi aamma avannaata kitaani ikummatissiassanik misissuinissamut qalluinissamullu akuersissutinik neqeroortitsisoqartussanngoraangat, immikkut salliusussaatita-anermik tunineqarput .

Uuliasiornermut / gassisiornermut suliassaqarfik 2012-imi ul-apaarfiusimavoq, tassami Kalaallit Nunaanni Tunup avannaani kisermaassisussaatitaalluni misissuinissamut akuersissummik pissarsinissamut neqeroortitsineq marlunnik immikkoortoqartoq Naalakkersuisut ingerlatileruttorpaat . Neqeroortitsinermi tassani KANUMAS-imi ingerlatseqatigiiffinnik taaneqartartut (Exxon, Sta-toil, BP, Japan National Oil Corporation, Texaco, Shell aamma NU-NAOIL A/S) salliusussaatitaapput . Tamatuma saniatigut 2012-imi sajuppillatsitsisarluni aammalu allanik nunap sannaata pinngoriar-tuaarsimaneranik nalunaarsuutinik katersisoqarpoq .

Uuliasiornissamut/gassisiornissamut akuersissutit: Ukioq 2012-imi ikummatissiassanut misissueqqaarnissamut akuersissutit tallimat tunniunneqarput . Kalaallit Nunaanni Tunup avannaani neqeroortitsinerup immikkoortuata siulliup ilaatut ikummatissias-sanik misissuinissamut qalluinissamullu kisermaassisussaatitaal-luni akuersissummik qinnuteqaatit 11-it tunniunneqarput .

Takussutissiami matuma kingulianiittumi uuliasiornissamut / gas-sisiornissamut akuersissutinut 31 . december 2012 ingerlatsiviusu-nut takussutissiaq takutinneqarpoq:

6.1 Kalaallit Nunaanni Tunup avannaani neqeroortitsineq

Ukiuni 2012-2013 Grønlandshavet-imi, Kalaallit Nunaanni Tunup avannaani ikummatissiassanik misissuinissamut qalluinissamullu kisermaassisussaatitaalluni akuersissutinut neqeroortitsineq mar-lunnik immikkoortortaqartoq ingerlanneqarpoq . Neqeroortitsiner-mi ilaapput piareersaataasumik neqeroortitsineq aamma nalingin-naasumik neqeroortitsineq .

Piareersaataasumik neqeroortitsineq KANUMAS-imi ingerlatse-qatigiiffinnik taagorneqartut KANUMAS-imut isumaqatigiissutit (1989-meersoq aamma 2009-imeersoq) malillugit salliusussaati-taanerannik piviusunngortitsineruvoq .

Taamaattumik piareersaataasumik neqeroortitsinermi piu-masaqaataavoq, qinnuteqaateqaqatigiinni suliaqartuusussaq KA-NUMAS-imi ingerlatseqatigiiffinnut ilaasuussasoq (StatoilHydro, BP, ExxonMobil, ChevronTexaco, Shell, Japan Oil, Gas and Metals National Corporation) imaluunniit taakkununnga ingerlatseqatigiif-fittut immikkoortortaqarfinnut ilaassasoq .

Neqeroortitsinermut ammaassinissaq sioqqullugu misissuinerit annertuut arlallit ingerlanneqarput, ilanngullugit sumiiffimmi pivi-usunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq, nunap sannaani periarfissaqarneranik nalilersuineq, aningaasatigut atugassarititaasut pillugit nunanik sanilliussilluni misissueqqis-saarneq kiisalu sikunik misissuinerit .

Piviusunngortitsinermi avatangiisinut sunniutaasussanik naliler-suineq ilaatigut pisinnaatitsissuteqarfissat sinerissamut ungasis-susaannut naleqqiullugu inissinneqarnerannut pisooqataavoq . Aammattaaq ilisimasanik amigaateqarfiusut sumiiffissarsineqar-tussat suussusersineqarput, tassami pisinnaatitsissummik pi-gisaqartuulertussat oqartussaasut sumiiffimmi avatangiisinik suli

Uuliasiornissamut/gassisiornissamut akuersissutit 31. december 2012 ingerlatsiviusut

Kisermaassisussaatitaanani misissueqqaarnissamut akuersissutit

27

Ikummatissiassanik misissuinissamut qalluinissamullu kisermaassisussaatitaalluni akuersissutit

20

Takussutissiaq 3.

15

4

1

8

56

32

9

18

7

19

10

16

17

14

12

11

15

13

0°0'0"5°0'0"W

10°0'0"W

10°0'0"W

15°0'0"W

15°0'0"W

20°0'0"W

20°0'0"W

25°0'0"W

25°0'0"W30°0'0"W

80°0'0"N

80°0'0"N

79°0'0"N

79°0'0"N

78°0'0"N

78°0'0"N

77°0'0"N

77°0'0"N

76°0'0"N

76°0'0"N

75°0'0"N

75°0'0"N

74°0'0"N

74°0'0"N

73°0'0"N

73°0'0"N

Piareersaataasumik pisinnaatitsissuteqarfissat

Nalinginnaasumik neqerortitsinermi pisinnaatitsissuteqarfissat

Grønlandshavet-imi neqerooruteqartitsineq

Nunap assingani takuneqarsinnaavoq, sumi uuliasiornissamut 2013-imi qinnuteqartoqarsimanersoq

16

Takussutissiaq 4.

allanik misissuinernik ingerlatsinerannut aningaasaqarnikkut pil-liuteqarnissamik pisussaaffeqalertussaapput . Sumiiffik nunap sannaa eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni peri-arfissaqarfiuneranut tunngatillugu soqutiginaateqarnerpaajuvoq . Sumiiffimmi uulia/gassi nappartat 31 milliardiusinnaasut Amerika-mi ujarassiornikkut misissuisarfik USGS nalunaarusiami 2008-im-eersumi naliliivoq .

Immersukkami matuma kingulianiittumi neqeroortitsinerup immik-koortuini marluusuni anguniakkani killiffissat takussutissiorneqar-put:

Qinnuteqarnissamut killissaliussami ulloq 15 . december 2012 uuliasiornissamut gassisiornissamullu misissuinissamut qalluin-issamullu akuersissummik qinnuteqaatit 11-it Naalakkersuisut tiguaat . Qinnuteqaatit qinnuteqaateqaqatigiinnit assigiinngitsunit pingasuneersuupput . Taamaalilluni pisinnaatitsissuteqarfissanut unammilleqatigiittoqarpoq . Qinnuteqaatit tiguneqartut toqqaanis-samut tunngavissarititaasut, neqeroortitsinermut najoqqutassani aalajangersarneqartut, tunngavigalugit nalilersorneqarput:

A . Qinnuteqartup teknikkikkut paasisimasaqarnera B . Qinnuteqartup aningaasalersuinissamut nukittussuseqarneraC . Ingerlatseqatigiiffiup suliaqarnermini periaaserisartagaa: 1 . Isumannaallisaanermut, peqqinnissamut avatangiisinullu

tunngatillugu qinnuteqartup periaasii suleriaasiilu 2 . Qinnuteqartup misissuinermi ingerlatassatut neqeroorutigisai

(suliaqarnermi pisussanut pilersaarut) aamma uppernarsaatit tassunga atasut

Qinnuteqaatit marluk amerlanerusulluunniit pingaarnertut to-qqaanissamut tunngavissarititaasunut A)-p, B)-p aamma C)-p ataanni allassimasunut naleqqiullugu assigiimmik pingaartin-neqarpata, taakkua akornanni inaarutaasumik toqqaaneq sani-atigut toqqaanissamut tunngavissarititaasunik makkuninnga aallaaveqassaaq: Qinnuteqartup piviusunngortitsinermi avatangi-isinut sunniutaasussanik nalilersuinermik Kalaallit Nunaanni oqar-tussaasut ineriartortitsinerisa ingerlaannarnissaanut peqataanis-samut piumassuseqarnera piginnaaneqarneralu .

Piareersaataasumik neqeroortitsineq

1 . marts 2012 Piareersaataasumik neqeroortitsinermi suliaqartuusussatut piukkunneqar nissamik qinnuteqaaammik tunniussinissamut piffissamut killissaliussaq

15 . december 2012 Piareersaataasumik neqeroortitsinermi qinnuteqaammik tunniussinissamut piffis-samut killissaliussaq

Aasaanera 2013 Piareersaataasumik neqeroortitsinermi qinnuteqaatinut tunngatillugu Naalakkersuisut aalajangiinissaat naatsorsuutigineqartoq

Nalinginnaasumik neqeroortitsineq

1 . juli 2013 Nalinginnaasumik neqeroortitsinermi suliaqartuusussatut piukkunneqarnissamik qinnuteqaammik tunniussinissamut piffissamut killissaliussaq

15 . oktober 2013 Nalinginnaasumik neqeroortitsinermi qinnuteqaammik tunniussinissamut piffissamut killissaliussaq

2013/14 ukiup nikinnera

Nalinginnaasumik neqeroortitsinermi qinnuteqaatinut tunngatillugu Naalakkersuisut aalajangiinissaat naatsorsuutigineqartoq

6.2 Uuliasiorluni misissuineqTitartakkami matuma kingulianiittumi piffissami 2002-2012-imi sajuppillatsitsisarluni katersinerup ineriartornera takutinneqar-poq . Titartakkami takuneqarsinnaasutut ukiunut siusinnerusunut pingaartumik 2D-nik sajuppillatsitsisarnernik nalunaarsuutinik kat-ersinermik periaaseqarfiunerusimasunut naleqqiullugu 2012-imi 3D-inik sajuppillatsitsisarnerit annertoorujussuit katersorneqarsi-mapput .

2D-nik sajuppillatsitsisarnerit nipinut assit sajuppillatsitsi-sarnerneersut 3D-nik sajuppillatsitsisarnerniit sukumiinngin-nerusut takuneqarsinnaasarput . Paarlattuanik 3D-nik saju-ppillatsitsisarnerit akisunerujussuusarput . Taamaattumik uuliasiorluni misissuinerup immikkoortuani aallarniutaasumi amer-lanertigut 2D-nik sajuppillatsitsisarnerit atorneqartarput, 3D-nilli sajuppillatsitsisarnerit amerlanertigut misissuilluni qillerinernut si-unnerfiusinnaasunik paasiniaanermut atatillugu atorneqartarlutik . Ingerlatseqatigiiffiit arlallit 2010-imi Baffin Bugtimi kisermaas-sisussaatitaalluni akuersissummik tunineqarsimasut, ukiuni kingul-liunerusuni 3D-nik sajuppillatsitsisarnernik katersisimapput .

2D-nik aamma 3D-nik sajuppillatsitsisarnernik katersinerup sani-atigut 2012-imi qaleriiaarnerni qillerinissamut pilersaarummik Baffin Bugtip sumiiffiani ingerlatsisoqarpoq (qaleriiaarnerni qill-erinissamut pilersaarummi nunap iluata qaleriiaarnerani qalleq mi-sissorneqartarpoq, red .) . qaleriiaarnerni qillerinissamut pilersaarut ingerlatseqatigiiffiit Shell-ip, Statoil-ip, GDF Suez-ip, DONG-ip, ConocoPhillips-ip, Mærsk-ip, Cairn Energy-p aamma Nunaoil-ip, tamarmik Baffin Bugt-imi kisermaassisussaatitaalluni akuer-sissummik peqartut, akornanni suleqatigiinnikkut ingerlanneqar-poq .

Asimi suliaqarfiusumi 2013-mi Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiup Kalaallit Nunaanni Tunup avannaani, Kalaallit Nu-naanni Tunup kujataani aamma Kalaallit Nunaata kujataata kitaani sajuppillatsitsisarluni misissuinissamik kiisalu Baffin Bugt-imi ”site surveys”-imut nalunaarsuutinik annikitsumik katersinissamik qin-nuteqaatit tiguai . Site surveys tassaavoq misissuilluni qillerinissaq sioqqullugu immap naqqani aammalu nunap iluani qaleriiaani qaller-ni misissuinermut taaguutaasoq .

17

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

50000

45000

40000

35000

30000

25000

20000

15000

10000

5000

0

Km

Piffissami 2002-2012-imi Kalaallit Nunaanni sajuppillatsitsisarluni nalunaarsuutinik katersineq

3D Kalaallit Nunaata kitaa

2D Tunu

2D Kalaallit Nunaata kitaa

Ilusiliaq 3.

18

!

!

!

!

!

!

!

!

! !

!

!

!

!

!

!

!

Nuuk

Narsaq

Qaanaaq

Aasiaat

Paamiut

Tasiilaq

Sisimiut

Qaqortoq

Upernavik

Uummannaq

Ilulissat

Maniitsoq

Nanortalik

Kangaatsiaq

Qeqertarsuaq

Qasigiannguit

Illoqqortoormiut

Shell 2D HR atorlugu sajuppillatsitsilluni misissukkat paasissutissartaannik katersineq

TGS-NOPEC 2D atorlugu sajuppillatsitsilluni misissukkat paasissutissartaannik katersineq

TGS-Nopec 2D atorlugu sajuppillatsitsilluni misissukkat paasissutissartaannik katersineq

TGS-NOPEC 2D atorlugu sajuppillatsitsilluni misissukkat paasissutissartaannik katersineq

Sikunik misissuineq, Norges Tekniske Universitet

Cairn Qillikkanik inaarutaasumik militsineq avatangiisinillu misissuineq

Nunap assingani matuma kingulianiittumi uuliasiorluni ingerlatat sorliit 2013-imi qinnuteqaatigineqarnersut takutinneqarpoq .

19

7 .0 Aatsitassanut suliassaqarfimmi inuiaqati-giinni aningaasaqarnikkut sunniutaasussat

Ilusiliaq 4. Najoqqutarisaq: Kalallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik, 2012-mut taamaattoq Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik aamma Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik. * 2012-imi uulisiorluni misissuineq ilanngunneqanngilaq aammalu aningaasarsianut aningaasartat ilanngaasiinnginnermi isertitanik akileraaru-teqaataasussanik taamaallaat aallaaveqarput.

0

50

100

150

200

250

300

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Mis

issu

ineq

mio

. kor

uuni

nngo

rlugu

Anin

gaas

arsi

at m

io. k

oruu

ninn

gorlu

git

Aatsitassarsiorluni ingerlatani uuttuutaasut

Aatsitassarsiorluni aamma uuliasiorluni misissuineq Aningaasarsiat mio. koruuninngorlugit

*

Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorluni ingerlatat inuiaqatigiinnut atituumik isiginnilluni pingaaruteqartorujussuupput . Misissuinerup immikkoortuani kiffartuussissutinik nioqqutissanillu pisisoqarner-atigut – kiisalu sulisussat nunaqavissut suliffissaqartinneqarnerisa annertunerulerneratigut – inuiaqatigiit suliassanit iluanaarute-qalereertarput .

Inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut ataatsimut katillugu sun-niutaasoq maannakkorpiaq tunngavissat atorlugit eqqoqqissaar-tumik naatsorsorneqarsinnaanngilaq . Kisiannili arlalinnik uuttu-utissaqarpugut, suliassaqarfiup maannakkorpiaq inuiaqatigiinnut sunniuteqarneranik paasinarsisitsisunik .

Aatsitassarsiornermut suliassaqarfiup ineriartornerata aamma inuiaqatigiit ilai allat sunnertussaavai . Tamanna nioqqutissanik kif-fartuussissutinillu piumanninnerulerneq suliffeqarfiit taakkualu sulisuisa pilersitaat aqqutigalugu pisussaavoq . Taamatuttaaq Nam-minersorlutik Oqartussat maannakkorpiaq siunissami periarfissa-nut sulisussat aamma suliffeqarfiit piareersartinnissaat siunerta-ralugu suliniutinik aallartitsereerput .

7.1 Aatsitassanut suliassaqarfimmi aningaasaliinerup annertussusaa, nalilinnik pilersitsineq aamma isertitat

Ingerlatat amerlanersaasa misissuinermi ingerlatanut sam-misuunerat aatsitassanut suliassaqarfimmi suli ilisarnaataavoq . Taamaattumik misissuinermut aningaasaliineq – nunami namminer-mi naatsorsuutini tamanut saqqummiunneqartutut – misisuinermi ingerlatat ataatsimut katillugit annertussusaannut takussutissaal-luarpoq .

Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup taamatuttaaq aat-sitassanut suliassaqarfimmi suliffissaqartitsineq aamma anin-gaasarsiat ataatsimut katillugit nunami namminermi naatsorsuutini tamanut saqqummersittarpai .

20

2 Mianersortumik amerlisitsinermi sunniutaasoq 1,2-uvoq . Kalaallit Nunaannut amerlisitsissutaasoq maannakkorpiaq nunami namminermi naatsorsuutinut kisits-isitigut paasissutissat tunngavigalugit naatsorsorneqarsinnaanngilaq . Taamaattumik missiliuineq tassani pineqarpoq .

3 Najoqqutarisaq: Kalallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup aamma Naalakkersuisoqarfiit naatsorsugaat .

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

700000

0

100

200

300

400

500

600

700

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Sulis

ut am

erla

ssus

aat

Sulis

umut

ataa

tsim

ut ag

guaq

atig

iissi

llugu

anin

gaas

arsi

ariti

taq

Aatsitassanut suliassaqarfimmi sulisut aamma aningaasarsiat annertussusaat

Qaammammut ataatsimut agguaqatigiissillugu sulisut

Agguaqatigiissillugu aningaasarsiat aamma aatsitassat piiarneqartut

*

Ilusiliaq 5. Najoqqutarisaq: Kalallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik. * 2012 maannakkorpiaq pigineqanngilaq.

Nioqqutissat sullississutillu ilai annikinnerit suliffeqarfinnit najuk-kaneersuupput – misissuinermulli aningaasartuutit ataatsimut ka-tillugit amerlanersaat tassaapput nioqqutissat kiffartuussissutillu nunani allani pisiarineqartut .

Suliffeqarfiit najukkameersut pissarsiaat 10 procentiusoq naatsor-suutigigaanni, 2011-imi toqqaannartumik piumanninnerup 576 mio . koruuniuneranut naapertuuppoq . Aammalu 2011-imi misissuinermi ingerlatanit aningaasaqarnikkut ingerlatat ataatsimut katillugit naatsorsoraanni 2, tamanna 691 millioner koruuniusussaavoq .

Aatsitassanut suliassaqarfik maannangaaq suliffissaqartitsiner-mut aalajangiisuulluinnartumik inissisimalereerpoq . 2011-imi aat-sitassanut suliassaqarfimmi sulisut agguaqatigiissillugu 595-iup-put . Tassunga atatillugu maluginiassallugu soqutiginaateqarpoq

suliassaqarfimmi sulisumut ataatsimut agguaqatigiissillugu an-ingaasarsianit isertitat aalajaatsuullutik, suliassaqarfinni allani sulinermi agguaqatigiissillugu aningaasarsianit isertitanit anner-tunerujussuusimammata . 2011-imi aatsitassanut suliassaqarfimmi agguaqatigiissillugu aningaasarsiat 459 .000 koruuniupput . Suli-assaqarfinnut allanut agguaqatigiissillugu aningaasarsianit qaf-fasinnerungaatsiarlutik . Tassani taakkua 298 .000 koruuniugamik .3

Assigiinngissutaasoq 161 .000 koruuniuvoq . Tamanna aatsitassa-nut suliassaqarfimmi sulisumut ataasiakkaamut iluaqutaavoq – taamaalillunilu aamma inuiaqatigiinnut iluaqutaalluni .

7.2 Ilinniartitaanermi immikkut suliniuteqarneqMaannakkorpiaq aatsitassarsiorfinnut suliassaalertussanut ilinni-arsimanngitsut suliffeqangitsullu piareersartinnissaannut anner-

21

toorujussuarmik suliniuteqartoqarpoq . Piareersartitsinerit Oqaat-sinut ilinniarfimmi aamma Aatsitassanut ilinniarfimmi Sisimiuni ingerlanneqarnerupput .

Oqaatsinut ilinniarfik assigiinngitsunik pingasunik inissisimaffilin-nik tuluit oqaasiinut pikkorissaanernik ingerlatsivoq . Inissisimaffik 1 aamma 2 tassapput nalinginnaasumik tuluttut pikkorissarneq, inissisimaffilli 3 toqqaannartumik aatsitassanut suliassaqarfim-mut sammitinneqarpoq . Aamma Aatsitassanut ilinniarfimmi pik-korissaanerit ingerlanneqarnerpaajusut tassaapput common core-mut pikkorissaanerit, pikkorissartunik aatsitassarsiorfinnut suliassaqarfimmut tunngaviusumik ilisimasaqalersitsisussat . Pik-korissarnermut tigusaanissamut minnerpaamik piumasaqaataavoq Oqaatsinut ilinniarfimmit aatsitassarsiornermi tuluit oqaasiinut modul 3 assigisaaluunniit naammassineqarsimassasoq . Qillerum-mit qaqitassanik qillerinermi aamma surface mining-imi pikkoris-sarnerit tassaanerupput common core-mi pikkorissarnernut tunn-gatillugu ”pikkorissarnerit ingerlaqqiffiusut”, kisiannili aamma inuit inuussutissarsiummit misilittagaqartut pikkorissarnerni taakkuna-ni toqqaannartumik peqataasinnaapput . Tamatuma saniatigut qaar-titerinermut pikkorissarnerit aamma mine dump truck neqerooru-tigisarpai .

Aammattaarli Inuili Narsamiittoq umiarsuarni tapersersortaasuni kiffartuussisutut sulisunut sinerissap avataani sulisussatut pik-korissartitsisarpoq .

Takussutissiami matuma kingulianiittumi takuneqarsinnaavoq pik-korissaanerit suut ingerlanneqarsimanersut – aammalu peqataasut qassit peqataasimanersut .

Takussutissiaq 5 Inuussutissarsiutinut atuarfinni pikkorissaanerit aatsitassarsiornermut tunngassuteqartut

Pikkorissaanerup suussusaa

Pikkorissaanerit amerlassusaat

Peqataasut amerlassu-saat

Aatsitassarsiornermi atorneqartut tuluit oqaasii, modul 1

2 20

Aatsitassarsiornermi atorneqartut tuluit oqaasii, modul 2

4 45

Aatsitassarsiornermi atorneqartut tuluit oqaasii, modul 3

8 63

Common core 3 51

Qillerummit qaqitassa-nik qillerineq 1 18

Maskiinani aquttoq/surface mining 2 22

Maskiinani aquttoq – annertunermut 2 14

Mine dump truck 1 6

Qaartiterinermi aquts-isoq 2 20

Qaartiterinermi aqutsisunut misilitta-gaqartunut malitseqar-titsineq

2 16

Qaartiterinermi sajuku-laartitsineq 1 12

Sinerissap avataanut tunngatillugu pikkoris-saanerit

1 7

Katillugit 29 294

s

22

8 .0 Nakkutilliineq

Takussutissiaq 6: Aatsitassanut Ikummatisanullu Aqutsisoqarfimmi Teknikkimut Nakkutilliinermullu immikkoortortaqarfimmi 2012-imi pissusiviusut malillugit ingerlatat

Naalakkersuisut ingerlatseqatigiiffinnut aatsitassarsiorfimmik in-gerlataqartunut imaluunniit uuliasiorluni misisuinermi ingerlatamik annertunerusumik ingerlatsisunut nakkutilliisuupput . Siunertaasoq pingaarneq tassaavoq, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik piiaaso-qarnerani misissuisoqarneranilu isumannaallisaanerup peqqinnis-sallu ajunngitsumik inissisimanissaasa qulakkeerneqarnissaa .

Nakkutilliinermi pingaartumik isumannaallisaaneq, peqqinnissaq aamma sulinermi avatangiisit (sinerissap avataani) sammineqar-tarput, pissutigalugu aatsitassarsiornermi ingerlatanut atatillugu sinerissap avataani sulinermi avatangiisit aatsitassanut ikumma-tissanullu inatsit naapertorlugu maleruagassiuunneqarmata . Ki-siannili Kalaallit Nunaanni nunami sulinermi avatangiisit Suliffinnik Nakkutilliisoqarfimmit maleruagassiuiffigineqarput .

2007-imi taamanikkut Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisor-taqarfiusup aamma Suliffinnik Nakkutilliisoqarfiup akornanni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut atsioqatigiissutigineqar-poq, pingaarnertut siunertaralugu nakkutilliinermut tunngatillugu ataqatigiissaarinissaq, sunniuteqarluarnerulersitsinissaq aam-malu suliniuteqarnermik nukittorsaanissaq . Tamatuma saniatigut suleqatigiinnermi ataatsimoorluni nakkutilliinissamut periarfissaq ilaatinneqarpoq, 2012-imi Nalunaq-mi ataatsimoorluni nakkutilli-inerit marluk ingerlanneqarlutik . Tamatuma saniatigut Kalaallit Nu-

Sumiiffik Nakkutilliine-rit amerlas-susaat

Akulikissusaa Peqqusissute-qarnerit amer-lassusaat

Peqqusissutaasunut assersuutit Killiffik

Nalunaq 6Qaammatit pingasukkaar-lugit

28

• Qaartiterutissanut isumannaallisaanermi ungasissusissat

• Ajutoornerit ajoqusernerillu eqqortumik nalunaarutigineqartarnissaat

• Cyanid-mut nalunaarutiginnittarnermut suleriaatsit

Ingerla-voq

Maarmori-lik

1 Ukiut tamaasa 4 Uuliakoornerup kingorna saliinissaqTunisas-siunngi-laq

Seqi 1 Ukiut tamaasa - -Matune-qarpoq

Maqqagai 0 Soqanngilaq - -Inger-lanngi-laq

Uulia-siorluni ingerlatat

0 - - - -

naanni innaallagiaqarnermut oqartussaasumut kiisalu Aatsitassa-nut suliassaqarfimmi Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmut (Nationalt Center for Energi og Miljø (DCE) aamma Pinngortitaleriffik (GN) aal-lartitarineqarlutik) nakkutilliinermi suleqatigiittoqarpoq .

Nakkutilliinerup akulikissusaanut ingerlatat annertussusaat apeqqutaavoq, kisianni aatsitassarsiorfimmi ingerlasumi minner-paamik qaammatit pingasukkaarlugit ataasiarluni nakkutilliisoqar-tarpoq . Aatsitassarsiorfiup ineriartornerani killiffik apeqqutaatil-lugu nakkutilliinerit pingaartumik qulequtanik aallaaveqartumik ingerlanneqartarput, tassa imaappoq pingaartumik suliassaqarfik ataaseq sammineqartarpoq, assersuutigalugu qaartiterutissaasi-vik, piiaanermi periaatsit imaluunniit aatsitassarsiorfiup iluani silataanilu isumannaallisaanermi pissutsit .

Aatsitassarsiorluni misissuinissamut akuersissutinut amer-lasoorpassuarnut tunngatillugu Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik misissuinermi ingerlatani immikkuullarissuni nak-kutilliinermik ingerlatsisarpoq . Nakkutilliinerit misissugassanik tigusillattaarluni ingerlanneqartarput, pissutigalugu Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik asimi suliaqarfiusup ingerlan-erani misissuinermi ingerlatanut tamaginnut nakkutilliinissamut isumalluutissaqanngimmat .

Nakkutilliinerup nalaani pissutsinik inatsisinut, akuersissutinut imaluunniit akuersissuteqarnernut attuumassuteqartunut unioqqu-titsisunik paasisaqartoqarpat, nakkutilliisut peqqusissuteqarsin-naapput . Peqqusissutaasumut aammalu taassuminnga iluarsiinis-samut piffissaliussamut unioqqutitsinerup annertussusaa kiisalu unioqqutitsinerup sunniutai isumannaallisaanermut, peqqinnissa-mut avatangiisinullu tunngatillugu malittaasinnaasut apeqqutaas-sapput . Peqqusissuteqarneq uuliasiorluni aamma aatsitassarsior-luni ingerlatani suliaqarfigineqartareerpoq .

2012-imi Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfimmit aatsitassarsiorfinni piiaanissamut akuersissummik peqartuni nak-kutilliinerit 8-it ingerlanneqarput, peqqusissuteqarnerit 32-iullu-tik kiisalu nalunaaquttap akunneri 650-it missaanniittut ullut an-galaffiusut ilanngullugit nakkutilliinermut atorneqarlutik .

23

Sumiiffik Piffissaq Siunertaasoq

Seqi Juli Avatangiisinit misissugassanik katersineq

Maarmorilik August Ilisimatusarneq aamma alapernaarsuineq

Nalunaq September Avatangiisinit misissugassanik katersineq aamma avatangiisini nakkutilliineq

Narsarsuarmi, Aasianni, Nuummi, Tasiilami aamma Kangerlussuarmi ujaqqanik aserorteriviit

Aasaanera 12 Avatangiisinit misissugassanik katersineq aamma avatangiisini nakkutilliineq

Isua Aasaanera 12 Nakkutilliineq aamma asimi suliaqarneq

Tamatuma saniatigut Nationalt Center for Miljø og Natur (DCE)-mit aamma Suliffinnut Nakkutilliisoqarfimmit aatsitassarsiorluni suli-assat nakkutilliiffigineqarput .

Suliffinnut Nakkutilliisoqarfimmut tunngatillugu taakkua 2012-imi Nalunami kuultisiorfimmi marlunnik nakkutilliinernik suliaqarput, marlunni taakkunani tamaginni Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfik suleqatigalugu . Taakkua inernerisaannik ingerlaan-nartumik peqqusissuteqarnerit 12-it, piffissaliilluni peqqusissute-qarnerit 10-it kiisalu allaganngorlugu ilitsersuut peqqusissutigi-neqarput .

DCE-p 2012-imi aatsitassarsiorluni sulianik nakkutilliinera.