4/2

013

KemiKEMIAKEMISTI- VILJELIJÄNmahtava bioreaktori

TAUTI- KENTTÄmuuttuu – mutta miksi?

JÄTE VAI kemikaali – mitä sanoo Reach?

INTIANlääkepatentit puhuttavat

www.hosmed.fi , p. 020 7756 330, info@hosmed.fi

Haake viskosimetrit, reometrit, pienen mitta-kaavan ekstruuderit ja sekoittajat.

Täydellinen valikoima materiaalitekniikan tutkimuslaitteita

Innovation with Integrity

bruker_ad_A4.indd 1 12/21/2011 4:06:48 PM

Bruker Optics Scandinavia ABVallgatan 5SE-170 67 SOLNASwedenTel: +358 400 792 581E-Mail: timo.saarela@bruker.se

Kansainväliset kumin ja muovin ykkösmessut maailmassa

TULEVAISUUDEN INSTRUMENTTI: K 2013Olipa kyse tutkimuksesta, laboratorioista, sairaaloista tai lääkärikeskuksista: moderni lääketieteellinen

tekniikka ilman kumia ja muovia ei ole mahdollista. Erityisesti lääketieteen korkeille vaatimuksille ja haasteille

polymeerit tarjoavat ihanteelliset ratkaisut. Maailman johtava kumi- ja muoviteollisuuden messutapahtuma

esittäytyy Sinulle yli 50 maasta tulevalla 3.000 näytteilleasettajalla. Suunnittele nyt käyntisi. Tervetuloa

K 2013 -messuille.

k-online.de

Edustaja Suomessa:

Suomen Messut

Interfair _ PL 21 _ 00521 Helsinki

Puh. 050 376 0846 _ interfair@finnexpo.fi

kmd1302_Medizin_210x297+3_FI.indd 1 03.05.13 10:15

4 4/2013KEMIA

SISÄLLYS

Yehi

a Ew

eis

18 AJANKOHTAISTA Tuuli-hanke tekee Tuhkasta parempaa raaka-ainetta Jan Österbacka

20 UUTISIA

26 VIHREÄT SIVUT

32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

35 PIENI SUURI NANO Nanoseosaineet tuovat uusia ulottuvuuksia muoveihin Maija Pohjakallio

36 Rehtori Tuula Teeri Aallon harjalla kohti tulevaisuutta Sisko Loikkanen

47 NÄKÖKULMA Remontti-ihmeitä Anja Nystén

47 KEMIA SILLOIN ENNEN

48 Kuka suojelee ja ketä? Intian patenttipäätös kuumentaa tunteita Lauri Lehtinen

51 Kliiniset laboratoriot Mobiiliratkaisu tuo työrauhan ja reaaliaikaisen seurannan Sanna Alajoki

52 Laatua laboratoriomäärityksiin Teemu Näykki

54 Laboratorioanalyytikko on laboratorion moniosaaja Jarmo Palm

57 NAISET JA KEMIA Irène Joliot-Curie oli huippututkijoiden sukua Sisko Loikkanen

58 ULKOMAILTA

60 KEEMIKKO Vakoilija keittiössä

61 HENKILÖUUTISIA

64 TULEVIA TAPAHTUMIA

65 SEURASIVU

66 LABORATORIOSTA TUTUT Penisilliini syntyi Émile Roux’n pulloissa Pekka T. Heikura

Tiukalla patenttipolitiikallaan Intia yrittää pitää lääkkeet 1,2 miljardin asukkaansa ulottuvilla. Leukemialääk-keen patenttisuojan hylkääminen hier-tää tutkivaa lääketeollisuutta. (s. 48)

Pian tohtoriksi väittelevä Tuomas Mattila tutkii virkatyökseen tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Sukutilan isäntänä hän uskoo luomu-viljelyyn. (s. 6)

Har

vard

in y

liopi

sto

Ympäristöaltisteista saatu vaurio voi periytyä yli sukupolvien, varoittaa Har-vardin yliopiston ympäristöepigenetii-kan professori Andrea Baccarelli. ”Va-linnoillani voi olla vaikutusta lastenlap-siini ja vieläkin kauemmas.” (s. 12)

Aal

to-y

liopi

sto

”Meidän on kyettävä tekemään kemia, fysiikka ja matematiikka kiinnostaviksi jo peruskoululaisille”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. (s. 36)

6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Kemisti ja maanviljelijä Tuomas Mattilalla on oma 600 000 kuution bioreaktori Arja-Leena Paavola

10 TÄTÄ MIELTÄ Hännänhoitoa Riku Rinta-Jouppi

12 Epigenetiikka linkittää ympäristön ja sairaudet Katja Pulkkinen

40 Jäte vai kemikaali Kierrätysmateriaali on haastava Reach-tapaus Joonas Alaranta

42 KESKUSTELUA Kosteusvaurioiden korjaaminen kannattaa aina Huonepölyn toksisuuden mittaaminen voi johtaa harhaan Maija-Riitta Hirvonen ja Anne Hyvärinen

43 REACH RAKENTUU Helsingistä tulee EU:n biosidipääkaupunki Tim Becker

44 Orion puolustaa asemiaan lääkemarkkinoilla Taidolla, tuurilla ja tehokkuudella Sisko Loikkanen

Scan

stoc

kpho

to

54/2013 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS11. kesäkuuta 2013

Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäälliköt • Forsäljningschefer • Sales ManagersKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520 tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16(special issue 5/2013 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 4 800, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu.

Forssa Print, Forssa 2013ISO 9002

Äitini sai äskettäin syntymäpäivälahjaksi oman lehden, jonka sukumme oli tuottanut yhteisvoimin. Tekijän luvalla lainaan juttua, jossa jälkipolvi muistelee työuriensa alkutai-paleen hauskimpia (ja noloimpia) hetkiä.

”Leluosaston hoitaja huokaisi. Henkilös-töpäällikkö oli taas palkannut apulaiseksi jonkun tumpelon. Siis minut.

Tilanne valkeni itsellenikin heti ensimmäi-sen asiakkaani myötä.

Pappa halusi kruunata pojanpojan merk-kipäivän jalkapallolla. Tarjoustuotteina ne myytiin ilman pakkausta.

”Pannaanko pakettiin”, kysyin urheasti, ja osastonhoitaja huoahti toisen kerran.

Vartin verran taisteltuani olin kyhännyt kasaan ilmestyksen, joka näytti epämuodostuneelta merihirviöltä. Asiakas tuijotti ”paketista” poukkoile-via, ryppyisiä ulokkeita, joita hiestä kosteat teippimuhkurat eivät miten-kään kyenneet hillitsemään, ja poistui sanomatta sanaakaan.”Töistä ikimuistoisimpia ovat juuri kesäduunit. Tänäkin kesänä monet nuoret pääsevät tienaamaan ja hankkimaan kullan arvoista kokemusta tulevaisuutta varten. Kemian yritykset ovat mukana talkoissa ja tarjoa-vat tuhansille nuorille kesätyöpaikan.

Kaikkia ei ole onnistanut ahkerasta hakemisesta huolimatta. Työpaik-kojen kulukuuri vähentää tarjontaa, ja paikkoihin riittää tulijoita. Kan-nattaa silti jatkaa ja ottaa reippaasti yhteyttä työnantajiin. Vaikka netti on helppo väylä hakea töitä, on hyvä muistaa, että pestaajat valitsevat usein ne, jotka uskaltavat soittaa heille. Menetettävää ei ole.

Työn oppii tekemällä, ja sitkeys palkitaan. Näin kävi myös leluosaston aloittelijalle.

”Mutta tumpelokin voi oppia. Pian osasin valita täsmälleen sopivanko-koisen paperin, taitella sen hermeettisesti kohteen ympärille – tarvitse-matta välttämättä lainkaan teippiä – ja koristaa kokonaisuuden värik-käin naruin, jotka kiersivät pakettia symmetrisinä kuvioina kihartuen kultaisessa leikkauksessa koreaksi ruusukkeeksi.

”Ei olis uskonu”, osastonhoitaja myönsi, kun pestini aikanaan päättyi.”Onnistuneita kesätyökokemuksia!

Suviuunosta superosaajaksi

Mar

kku

Jout

sen

P.S. Kemia-lehden vuosikerran saa tästä numerosta eteenpäin yli 200 uutta ylioppilasta, jotka kirjoittivat kemiasta laudaturin. Lämpimät onnit-telut hienosta suorituksesta ja kiitokset yhteistyökumppaneille, jotka mahdollistivat lehtistipendien jakamisen!

Kemia-lehden toimitus lähtee kesälaitumille heinäkuussa.

Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa!

Scan

stoc

kpho

to

6 4/2013KEMIA

Kemisti ja maanviljelijä

Tuomas Mattilalla on oma600 000 kuution bioreaktori

Tutkija-kemisti Tuomas Mattila selvittää työssään teollista ekologiaa eli tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Käytännön tuntumaa asiaan hän saa omalla sukutilallaan.

KEMISTIN kääntöpuoli

Sarjassa esitellään kemistien kakkos-ammatteja ja epätavallisia harrastuksia.

Arja-Leena Paavola

Nummi-Pusulan Töllissä si-jaitsevalle Kilpiän tilalle ajaa Helsingistä noin tunnin verran. Varhaisen kesän vihreät sävyt täplittävät kumpuilevaa harju-maisemaa.

Tilan isäntänä toimii kemian diplomi-insinööri ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tuo-mas Mattila, jonka suku on vil-jellyt maata samalla paikalla jo noin 240 vuotta. Vuonna 2007 tilalla siirryttiin sukupolven-vaihdoksen myötä luomutuo-tantoon.

”Viljelijän kannalta kevät ja kesä ovat vuoden parasta aikaa. Kasvu käynnistyy, ja pelloilla on paljon seurattavaa. Samalla voi tehdä havaintoja siitä, mikä tuotannossa kenties on heikko lenkki ja mitä seuraavana vuon-na voisi tehdä paremmin”, Mat-tila kuvailee.

Tänä vuonna kevät tuli kolmi-sen viikkoa myöhässä. Vappua

edeltävät päivät ottivat hurjaa kiriä, mutta maa jäi vielä melko märäksi. Koska suurilta sateilta säästyttiin, kylvöt päästiin kui-tenkin aloittamaan ajoissa.

Juuri kevätkylvöt ovat Tuo-mas Mattilalle vuodenkierron suurin rupeama. Viime syksyn jäljiltä työtä on ollut tavallista enemmän.

”Toukokuussa pellot muoka-taan kylvökuntoon, siemenet lajitellaan ja sijoitetaan huolel-la maahan. Yleensä koneitakin joudutaan jossain välissä kor-jaamaan. Lisäksi olemme istut-tamassa puolen hehtaarin ome-natarhaa jyrkimmille pelloille eroosion estämiseksi, mikä tie-tää hieman lisäpuuhaa”, Mattila kertoo.

Luomutuotanto vaikuttaa esi-merkiksi viljelykiertoon, jonka avulla maan elävyyttä ja vilja-vuutta ylläpidetään. Tarkoituk-senmukaisella viljelykierrolla pannaan kuriin rikkakasvit, tau-dit ja tuholaiset.

Kilpiän tilalla maita viljellään viiden vuoden sykleissä. Kahte-na ensimmäisenä vuotena pellol-la kasvatetaan esimerkiksi apilaa tai timoteitä, kolmantena viljaa, seuraavaksi palkokasveja ja vil-jaa, ja viidentenä vuotena suoja-vilja nurmelle.

Vuoroviljely on keskeinen väline aineen kiertojen manipu-lointiin. Typensitojakasvien, ku-ten puna-apilan, valkomesikän ja sinimailasen, juuribakteerit sitovat ilmakehästä typpeä kas-vien käyttöön vastineeksi kasvi-en antamasta sokerista.

”Syväjuuriset kasvit louhivat syvemmältä maasta sinne kerty-nyttä fosforia ja rapauttavat ka-liumia. Tiheäjuuristen nurmien viljely parantaa multavuutta ja nostaa maan kationinvaihtoky-kyä eli vaihtuvien ravinteiden varastoja. Siten kriittiset hiven-aineet saadaan pysymään kasvi-en saatavilla.”

”Lisäksi viljelykierto on pa-rantanut maan rakennetta ja ve-

74/2013 KEMIA

Sadonkorjuun aika on viljelijälle hikinen mutta mieluisa rupeama.

Yehia Eweis

Tuomas MattilaSyntynyt Nummi-Pusulassa 1981.•

Kemian diplomi-insinööri, Teknilli-•nen korkeakoulu.

Maa- ja metsätalouden maisteri, •Helsingin yliopisto.

Väittelee tekniikan tohtoriksi Aalto-•yliopistossa syyskuussa 2013.

Maanviljelijä, Suomen ympäristö-•keskuksen tutkija 2006–.

Naimisissa, yksi lapsi ja toinen •tulossa.

Harrastukset luonto, lukeminen, •painonnosto, bändi.

8 4/2013KEMIA

denpidätyskykyä, jolloin kasvit saavat isomman tilavuuden ravinteiden haali-miseksi. Olemmekin laajentaneet maati-laamme lähinnä alaspäin”, Mattila nau-rahtaa.

Tutkija selvittää tuotannon ekologiaa

Kevättöiden takia isäntä viettää haastat-teluhetkellä kolmen viikon virkavapaata palkkatyöstään Suomen ympäristökes-kuksen Kulutuksen ja tuotannon keskuk-sen ympäristötehokkuusyksiköstä.

Tutkijana Mattila selvittää teollista ekologiaa eli tuotannon ja kulutuksen prosessien kytkentöjä, ainevirtoja ja ym-päristövaikutuksia. Käytännössä hän laa-tii elinkaariarviointeja ja mallintaa erilai-sia järjestelmiä.

Työn alla ovat esimerkiksi kansanta-louden globaalit kerrannaisvaikutukset, kuten suomalaisen ravitsemuksen vaiku-tukset maankäyttöön eri puolilla maapal-loa. Tuloksia voidaan hyödyntää vaikka-pa poliittisessa päätöksenteossa tarkas-teltaessa eri toimenpiteiden vaikutuksia laajempaan kokonaisuuteen.

Kahden ammatin välinen tasapainoi-lu on joskus raskasta, sillä peltopäivinä virkatyöt eivät etene. Normaalisti Mat-tila tekee pari päivää viikossa etätöitä. Lähikonttoripäivät Helsingin Töölös-sä kuluvat usein pitkälti palavereissa ja ryhmätyössä.

”Yleensä ratkomme jotain tutkimus-kysymystä muutaman hengen porukalla. Usein tutkimuskysymyksiä on eri hank-keissa ja eri kokoonpanoilla useampia pöydällä samaan aikaan, mikä tuo omat haasteensa projektien ja ihmisten aika-taulujen yhteensovittamiseen.”

Viljely opettaa kärsivällisyyttä

Kahden urakan, palkkatyön ja viljelyn, väliltä Tuomas Mattila löytää monia yh-tymäkohtia.

”Esimerkiksi sen, että kaikessa on tär-keää ymmärtää systeemejä ja oman toi-minnan vaikutusta niihin. Koulutukseni pohjalta ajattelen viljeltävää peltoa erit-täin suurena, noin 600 000 kuution bio-reaktorina, jossa kaiken lisäksi kasvaa useita lajeja ja jossa säätömahdollisuu-det ovat melko rajalliset.”

Maanviljelijän työ opettaa ainakin kär-sivällisyyttä, huolellisuutta ja sinnikkyyt-tä. Etenkin luomuviljelyn suurinta antia ovat sen tarjoamat oppimiskokemukset, Mattila sanoo. Virheistä saa palautetta heti, sillä niitä ei voi paikata teollisilla kemikaaleilla.

”Olen myös havainnut, että kaikki on-gelmat ovat ratkaistavissa, mutta siinä voi kestää kauan ja ratkaiseminen voi

olla melko raskasta”, Mattila myöntää.Luomuviljely kannattaa siinä, missä

muukin yritystoiminta. Jos tekisi samaa kuin kaikki muut, samalla tuotantotaval-la ja myymällä tuotteet samoille hyödy-kemarkkinoille, ei tietenkään pärjäisi.

”Toimintaa on kehitettävä jatkuvasti ja etsittävä omia vahvuuksia. Markkinointi on selvästi isoin haaste, samoin luovien ratkaisujen löytäminen.”

Mahdollisuuksia on kuitenkin ”rajat-tomasti”.

”Viime vuonna meillä oli vielä suo-ramyyntiäkin, mutta nyt keskitymme oleelliseen eli ruuan tuotantoon ekologi-sesti kukoistavassa ympäristössä. Tällä hetkellä viljelykasvit menevät suoraan rekkalastilla markkinoille, mutta tuotan-tokustannuksista tinkimällä ja satotasoa nostamalla tämäkin on riittävän kannat-tavaa”, Mattila on havainnut.

Perheeseen kuuluu tätä nykyä vaimo ja kaksivuotias tytär. Toista lasta odo-tetaan lokakuussa. Tilanpitoon liittyvät päätökset ja suunnitelmat tehdään yh-dessä, mutta perheenlisäyksen myötä to-teutusvastuu on jäänyt pääosin isännälle. Kunhan lapset kasvavat, suoramyyntikin todennäköisesti palaa ohjelmaan.

Hiilijalanjäljestä ekologiseen kädenjälkeen

Ilmastonmuutos on jo tosiasia. Toden-näköisesti sen seuraukset vaikuttavat jo parissakymmenessä vuodessa ruuantuo-tantotapoihin myös meillä Suomessa. Maapallon keskilämpötila on sadan vii-me vuoden aikana kohonnut 0,74 astetta, merenpinta noussut ja jää- ja lumipeitteet kaventuneet.

Uusimpien arvioiden mukaan planee-tan keskilämpötila nousee vuoteen 2100 mennessä 1,1–6,4 astetta verrattuna vuo-siin 1980–1999. Myös sadanta muuttuu. Jo nyt kuivuudesta kärsivät alueet kuivu-vat entisestään. Toisaalta sateiden määrä lisääntyy napa-alueiden lähettyvillä.

Muutoksen pysäyttäminen on osin myöhäistä, sillä monet kasvihuonekaa-sut säilyvät ilmakehässä satoja vuosia ja jatkavat ilmaston lämmittämistä.

”Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii suuria muutoksia. Minusta ei kuitenkaan kannata vaipua epätoivoon, sillä meillä on käytettävissä tietoa, resursseja ja luo-via ihmisiä enemmän kuin koskaan ai-emmin”, tutkija ja viljelijä huomauttaa.

”Ihmisestä jää aina jälki ympäristöön-sä, sekä hyvässä että pahassa. Haittavai-kutusten osoittamisen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää siihen, mitä kaikkea hyvää jokaisen meistä on mahdollista tehdä.”

Hiilijalanjäljen vastapainoksi on otet-tu käyttöön myös toinen mittari: ekolo-ginen kädenjälki, jolla viitataan siihen, mitä jokainen voi ympäristönsä hyväksi tehdä.

Ekologisen kädenjäljen kriteeri on oman haittavaikutuksen pienentäminen. Suomalaisten hiilijalanjäljen kolme suu-rinta tekijää ovat asuminen, liikenne ja ravinto. Lämmitysmuodon valinta, eko-sähköön siirtyminen ja kasvisruuan li-sääminen ovat toimivia ja suhteellisen helposti toteutettavia asioita, jotka vä-hentävät ilmastokuormitusta.

”Arjen keinoina voisi olla esimerkik-si kimppakyyti työmatkalle tai harras-tuksiin tai vaikka se, että ylipuhuu ta-loyhtiönsä hankkimaan aurinkopaneelit

Tutkijan työtä Tuomas Mattila tekee myös kotitoimistossaan.

Tuom

as M

attil

an a

lbum

ista

94/2013 KEMIA

Tuomas Mattila on viime aikoina sel-vittänyt trooppisista maista lähtöisin olevan peltometsäviljelyn soveltuvuut-ta Suomen olosuhteisiin.

Puiden palauttamisella peltomai-semaan voitaisiin lisätä maatalouden tuottavuutta ja luonnon monimuotoi-suutta. Maailmalla tämä on tunnistettu keskeiseksi tavaksi tuottaa enemmän ruokaa vähemmillä fossiilisilla polt-toaineilla, ja esimerkiksi Worldwatch-instituutti kannustaa viljelijöitä pelto-metsäviljelyyn.

Durbanin ilmastokokouksessa vuon-na 2011 sovittiin hiilinielujen lasken-tasäännöistä, jotka johtavat Suomelle lisämaksuihin metsäpinta-alan vähe-nemisestä. Tätä on pidetty rasitteena, mutta asian voi nähdä myös toisin.

Puukujanteiden ja piennarpuuston li-säämisellä voitaisiin kompensoida val-taosa metsähävikistä. Lisäksi jyrkillä rinnepelloilla puukujanteet voivat vä-hentää eroosiota merkittävästi.

Tuulensuojan kasvattaman lämpö-summan ja hyötyhyönteisten määrän ansiosta puiden istutus voi jopa lisätä kokonaissatotasoa kymmeniä prosent-teja. Puiden palauttamisesta peltomai-semaan ei koidu viljelytoimille haittaa,

kun kujanteet istutetaan samansuuntai-sesti.

”Oikein rakennettuina puukujanteet vähentävät tuulen haihduttavaa vaiku-tusta ja lisäävät lämpösummaa maan tasolla. Laidunnuksessa puut suojaa-vat eläimiä viimalta. Puukujanne voi sitoa typpeä, tuottaa polttoainetta ja ruokaa ja tarjota elinympäristön pö-lyttäjille ja muille hyötyhyönteisille. Kerroksellinen, peltoaukean poik-ki kulkeva kujanne lisää myös riis-talinnuston ravintoa ja suojapaikko-ja”, Mattila listaa peltometsäviljelyn etuja.

Teorian lisäksi tutkija perehtyy ai-heeseen myös käytännössä hyödyntä-mällä tietoa omalla tilallaan.

”Istutamme parhaillaan noin 500 metriä tervaleppää, koripajua ja vadel-maa monikäyttöiseksi tuulensuojaksi. Ympäröivien peltojen kasvuedellytys-ten parantuessa kokonaissatotaso to-dennäköisesti nousee.

”Suomen olosuhteissa vaikeutena ovat ennen kaikkea lyhyt kasvukau-si ja matala auringon paistekulma, eli puut varjostavat runsaasti. Istutukset on siksi paras sijoittaa pohjois-etelä-suuntaisesti.”

katolle. Olisi tärkeää, että ihmiset taju-aisivat mahdollisuudet, joita meillä on. Vihreä sijoitustoiminta on muuten myös mahdollisuus, jota kuitenkin käytetään melko vähän.”

Paluu maaseudulle ja kohti yhteisöviljelyä

Kasvukausi on hyvällä alulla. Pyrkimys mahdollisimman laajaan kasvipeitteisyy-teen ja monipuoliseen viljelykiertoon nä-kyy Kilpiän tilalla myös maisemassa, jo-ka on kuin pelloista ja puustosta koostu-vaa mosaiikkia. Maita katsellessa puhe kääntyy väistämättä tulevaisuuteen.

”En usko, että lasteni aikuistuttua vil-jely on samanlaista kuin tänään tai et-tä mahdollisimman pienellä ihmistyöllä pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon”, nuoren perheen isä sanoo.

”Koneistamisen tie on käyty loppuun, lihan kulutuksen jatkuvan kasvun aihe-uttama kuormitus ja fossiilisten polt-toaineiden väheneminen vievät omaan suuntaansa. Todennäköisesti maaseudun tyhjeneminen alkaa kääntyä päinvastai-seksi.”

”Jo nyt on havaittavissa, että ruoka-osuuskunnat ja yhteisöviljely ovat lisän-neet suosiotaan. Uskon, että ihmiset al-kavat yhä enemmän osallistua ruuantuo-tantoon”, Mattila visioi.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

Tuomas Mattila uskoo, että muuttoliikenne kääntyy ennen pitkää kohti maaseutua. ”Ihmiset alkavat yhä enemmän osallistua ruuantuotantoon.”

Yehia Eweis

Puut tehostamaantuotantoa

TÄTÄ MIELTÄ

HännänhoitoaHÄNNÄNHOIDOLLA EN nyt viittaa häntien pesuun ja pörhentämiseen kes-kittyneiden koiratrimmaamoiden uutuus-menetelmiin, vaikka nekin varmaan olisi-vat hyvä kolumnin aihe.

Sen sijaan puhun kuvitteellisesta Reach-koirasta, jonka etutassut merkit-sevät ensimmäistä suurivolyymisten ai-neiden rekisteröintivaihetta 2010 ja ta-katassut vuoden 2013 keskivolyymisten aineiden rekisteröintiä. Sitten alkaa pitkä häntä, jonka huippuna ovat vuoden 2018 pienivolyymisten aineiden rekisteröinnit.

Monessa kemian alan yrityksessä mie-titään parhaillaan rekisteröintityön uudel-leenorganisointia ja resursseja tilantees-sa, jossa perusrekisteröinnit on jo saatu lähetettyä Euroopan kemikaalivirastoon, ja seuraavaan rekisteröintivaiheeseen on vielä aikaa.

Tilanne on toki erilainen yrityksissä, joissa on käytössä lupamenettelyyn me-neviä aineita tai joiden aineet ovat viran-omaisten arvioitavina. Uusia tehtäviä on tulossa maakohtaisten tuoterekisterien, luokitus- ja merkintäasetusten ja käyttö-turvallisuustiedotteisiin liittyvien velvoittei-den hoitamisessa. Useat yritykset kuiten-kin etsivät yksinkertaisinta tapaa hoitaa monenkirjavat Reach-hännät.

ENSIMMÄINEN KANDIDAATTI hän-nänhoitoratkaisuksi on viimeaikaisissa kansainvälisissä rekrytointi-ilmoituksis-sa näkynyt osa-aikaisten työntekijöiden

haku. Yritykseen etsitään esimerkiksi 70- tai 50-prosenttista työaikaa tekevää henkilöä, joka huolehtii Reachin ja usein maailmanlaajuisesti kaikkien muidenkin kemikaaliturvallisuusvelvoitteiden nou-dattamisesta.

Yrityksen kannalta tällainen rekrytoin-ti säästää kustannuksia. Toisaalta asiaan liittyy ongelmia, kuten yhden ihmisen ra-jallinen kyky hallita laajenevaa ja moni-mutkaistuvaa lainsäädäntöä, hitaampi mahdollisuus reagoida yllättäen ilmene-viin ongelmiin ja henkilöstön suurempi vaihtuvuus, kun päätoiminen työpaikka vie voiton osa-aikaisesta.

On myös muistettava, että kun osa-ai-kainen Reach-asiantuntija lähtee uusiin tehtäviin, hänen mukanaan poistuu usein pitkän prosessin aikana kertynyttä hiljais-ta tietoa, jota voi olla vaikea korvata.

TOINEN YLEINEN RATKAISU on ko-konaisulkoistus. Palveluntarjoajilta on mahdollista ostaa Reach-asiantuntijoita, jotka hoitavat velvoitteiden noudattami-sen asiakkaan puolesta usein pitkänkin aikaa, jolloin toiminnan jatkuvuus säilyy.

Kokonaisulkoistus on toimiva ratkai-su silloin, kun tarvitaan hyvin määritel-tyyn tarkoitukseen asiantuntemusta, jo-ta oman talon sisältä ei löydy. Toisaalta Reach-hännänhoitoon liittyvät tehtävät ja vastuunjaot pitää silloin määritellä niin, et-tä työnjako ja kokonaiskustannukset py-syvät selvillä kummallekin osapuolelle.

Kolmantena vaihtoehtona voidaan miet-tiä tehtäväulkoistusta. Siinä yritys määrit-telee ulkoistettavat tehtävät, jotka oste-taan palveluntarjoajalta. Ratkaisun etuna on, että kontrolli säilyy palvelun ostajalla paremmin. Samalla saadaan asiantun-teva henkilö hoitamaan projektityyppisiä tehtäviä, joita varten yritykseen ei kanna-ta palkata uutta työntekijää.

Toisaalta tehtäväulkoistus on siten vaa-tivaa, että ostajalla pitää olla omassa or-ganisaatiossaan ihminen, joka tuntee vel-voitteet ja pitää kirjaa siitä, että kaikki tar-vittavat tehtävät tulevat hoidettua.

REACH-HÄNNÄNHOIDOSSA konstit ovat siis monet. Se, miten velvoitteet voi-daan parhaiten hoitaa, pitää luonnollisesti arvioida kussakin yrityksessä erikseen.

Jatkossakin on odotettavissa, että ke-mian alan tuoteturvallisuusvelvoitteet li-sääntyvät, kun Reach-tyyppiset lainsää-dännöt tulevat voimaan uusissa maissa. Rekisteröinnit alkavat pian esimerkiksi Kroatiassa, kun se liittyy Euroopan unio-niin. Vuoden 2015 alusta puolestaan as-tuu voimaan Reach-tyyppinen lainsää-däntö Etelä-Koreassa. Asiantunteville hännänhoitajille löytyy töitä tulevaisuu-dessakin.

Riku Rinta-Jouppiriku.rinta-jouppi@reachlaw.fi

10

Riku Rinta-Jouppi on partneri REACH-

Law Oy:ssä. Australianpaimen-

koira Lina pitää häntänsä hyvässä

kunnossa.

www.orion.fi

Hyvinvointia rakentamassa!

Uskallatko ottaa riskin ja tarttua haastee-seen? Kuunteletko sisäistä ääntäsi, joka houkuttelee sinua johonkin uuteen? Annatko mahdollisuuden muutokselle, joka voi käynnistää jotain ainutlaatuista?

Me etsimme tulevaisuuden sankareita,ihmisiä, joilla on tahto tehdä jotain merkityksellistä ja uteliaisuutta valloittaa uusia alueita. Oletko sinä yksi meistä?

Uteliaisuus on keksintöjen äiti.

www.nesteoil.fi/tyopaikat

12 4/2013KEMIA

Katja Pulkkinen

Ympäristölähtöiset muutokset geenien toiminnassa saattavat olla periytyviä.

Tämä havainto on epigeneettisen tut-kimuksen järisyttävimpiä oivalluksia.

Kun tutkijat ovat altistaneet kanta-via hiiriemoja torjunta- ja homeenesto-aineille sekä bisfenoli A:lle, poikasten ulkoasu ja sairastuvuus on muuttunut selvästi. Osa tutkimushiirien ja verrok-kijyrsijöiden välisistä eroista periytyi neljänteen polveen asti.

Vaikutus välittyi tiettyjen avaingeeni-en metylaation kautta. Itse geeneissä ei tapahtunut muutoksia, vaan geenien oh-jautuvuus muuttui: eri geenit aktivoitui-vat tai hiljenivät.

Muuntunut geeniaktivaatio vaikutti poikasten väriin, käytökseen ja sairas-tumistaipumukseen, ja teki niistä ylipai-noisia riippumatta siitä, kuinka paljon hiiri söi tai liikkui.

Vielä neljännen sukupolven hiiret oli-vat keltaisia ja lihavia, ja niillä oli huo-mattava syöpä- ja diabetesriski, vaikka altistusta oli saanut vain ensimmäinen sukupolvi.

”Tämä muuttaa käsitystämme siitä, et-tä yksilön valinnoilla olisi vaikutusta vain häneen itseensä”, kertoo Harvardin yli-opiston ympäristöepigenetiikan professo-ri Andrea Baccarelli Kemia-lehdelle.

”Sen sijaan minun valinnoillani voi olla vaikutusta lapsiini, lastenlapsiini ja vieläkin kauemmas.”

Ympäristön vaikutus on selvä

Professori Baccarellin mukaan enää ei ole epäilystä siitä, vaikuttaako ympäris-tö sairauksien kehittymiseen.

Epigenetiikkalinkittää ympäristön ja sairaudet Hankittu epigeneettinen vaurio voi periytyä yli sukupolvien, osoittavat

jo useat tutkimukset. Ihmiskunnan tautikentän muutoksen selittäjää kannattaa etsiä ympäristölähtöisistä geenitoiminnan muutoksista.

”Minun valinnoillani voi olla vaikutusta lapsiini, lastenlapsiini ja vieläkin kauemmas.”

”Tiedämme myös, että ympäristö aihe-uttaa muutoksia epigeneettisiin toimin-toihin ja että moniin sairauksiin liittyy epigeneettisiä muutoksia”, Baccarelli sanoo.

”Tätä nykyä kysymys kuuluu, mitkä ovat kunkin epigeneettisen tekijän tarkat vaikutusmekanismit ja mikä niiden mer-kitys on sairauksien kehittymisessä. Var-masti emme tiedä vielä sitäkään, kuinka pitkälti epigenomi toimii sairauksia aihe-uttavasti, ja voiko se toimia myös sopeu-tumismekanismina.”

Italialainen Ernesto Burgio, kansain-välisen ympäristölääkärijärjestön Isden tiedekomitean puheenjohtaja ja syöpä-tutkimusjärjestö Ecerin jäsen, on seu-rannut alaa jo pitkään. Hänen mielestään epigenetiikalla on käsissään kaikki bio-lääketieteellisen ja biologisen vallanku-mouksen avaimet.

Burgio puhuu tautikentän selvästä muuttumisesta ja uusien oireyhtymien ilmaantumisesta korostaen epigenomin mahdollista roolia tässä muutoksessa.

”Epigeneettiset mekanismit toimivat dna:n ja ympäristön välillä monimuotoi-sena molekulaarisena antenniverkkona”, Burgio kertoo.

”Perinteisesti on ajateltu informaatio-suunnan olevan geeneistä alaspäin, mut-ta tieto kulkee myös ympäristöstä geene-jä kohti ja niistä edelleen proteiineihin ja ilmiasuun.”

Burgion mukaan epigenomi ei ole klas-sisen dna-perusteisen genetiikan lisäosa vaan monimutkainen elävä, reaktiivinen ja aktiivinen verkosto, jonka toiminnan syvällinen ymmärtäminen mullistaa sen, miten hahmotamme ympäristön, geenien ja elimistömme toimintaa, sopeutumista ja sairausmekanismeja.

Kollektiivinen epigeneettinen stressi

Tautikentässä eletään rajua, globaalia muutosta. Hormonaalis-aineenvaihdun-nalliset sairaudet, allergiat ja autoim-muunitaudit, neurodegeneratiiviset sai-raudet ja kehityshäiriöt lisääntyvät, mo-net hyvin nopeasti.

Burgion mielestä muutosta ei kyetä ymmärtämään, jos ongelmia tarkastel-laan vain yksilötasolla.

”Jotta ihminen sopeutuisi jatkuvaan ympäristömuutokseen, hänen elimistön-sä toimintojen on kyettävä muuntumaan, mutta tällä muuntumisella on rajansa”, Burgio tähdentää.

”Rajan ylittyessä syntyy epigeneettis-tä stressiä, joka voi pitkittyessään johtaa myös geneettisen tason muutoksiin. Tie-tyissä olosuhteissa muuntumisyrityksistä tulee sairauksia aiheuttavia mekanisme-ja. Epigeneettinen stressi on kollektiivis-

”Enää ei ole epäilystä siitä, vaikuttaako ympäristö sairauksien kehittymiseen.”

134/2013 KEMIA

Harvardin yliopiston ympäristöepigenetiikan professorin Andrea Baccarellin tutkimukset ovat paljastaneet meka-nismeja ympäristön ja sairauksien välillä.

Harvardin yliopisto

14 4/2013KEMIA

ta ja se koskee kaikkia.”Burgion mukaan ympäristön ja ravin-

non molekyylitason muutos on ollut liian nopea. Käynnissä olevaa tautikentän muutosta pitäisikin hänen mielestään tarkastella tästä näkökulmasta.

Ympäristö ja elämän- tavat muuttuvat

Ympäristö, ravinto ja elämäntavat ovat muuttuneet selvästi.

”Elämme nykyään monikemikaalises-sa maailmassa. Tutkimuksessa tavallisil-ta amerikkalaisilta löydettiin virtsasta yli 140 kemikaalin jäämiä”, Harvardin An-drea Baccarelli kertoo.

Epigeneettinen tutkimus tapahtuu usein laboratorio-oloissa, joissa tarkas-tellaan yhtä altistetta kerrallaan, mutta todellisessa elämässä yksittäistä altistus-ta ei enää esiinny.

Baccarelli ja hänen laboratorionsa ovat väestötason epigeneettisen tutkimuksen tienavaajia. Laboratorio on selvittänyt eri altistusten mekanismitason seurauk-sia eri kansoilla, esimerkiksi bentseenin haittoja Bulgariassa, vahvoille teolli-suuspäästöille altistuneita Thaimaassa ja korkeiden ilmansaastepitoisuuksien ai-heuttamia telomeeripituuksien muutok-sia Kiinassa.

Tutkimuksissaan Baccarelli ja hänen kollegansa ovat tehneet lukuisia meka-nismitason löydöksiä ja hahmottaneet epigeneettisiä mekanismeja esimerkiksi veritulppariskin ja sydän- ja verisuoni-tautien ja pienhiukkasaltistuksen välillä. Muita esimerkkejä ryhmän löydöksistä ovat alustavat tutkimustulokset munu-aissyövän mitokondriotason dna-muu-toksista ja ennenaikaisten synnytysten taustalta paljastuneet häiriöt epigenomin toiminnassa.

Tutkimusten määrä kasvaa

Epigeneettisten tutkimusten määrä on huimassa kasvussa. Andrea Baccarelli kertoo, että ratkaisevassa asemassa on ollut tutkimusvälineistön kehitys ja sen hintojen lasku.

”Hyvän laitteen voi nykyisin hankkia 6 000 dollarilla, mikä tekee tutkimukses-ta mahdollista mille tahansa epigeneetti-selle laboratoriolle.”

Epigenomin merkitys on tutkijapiireis-sä ymmärretty.

”En usko, että epigeneettisiä mekanis-meja jätetään enää tutkimatta minkään sairauden osalta”, Baccarelli sanoo.

Alalta odotetaan vastauksia moniin kysymyksiin, joihin perinteinen geeni-

pohjainen lähestymistapa ei ole kyennyt vastaamaan.

”Pelkästään viiden viime vuoden ai-kana on löytynyt kokonaan uusia meka-nismeja, kuten epigeneettisen sääntelyn ymmärtämisessä olennainen hydroksi-metylaatio ja mikro-rna-ekspressio”, lis-taa professori, jonka mukaan uusia me-kanismeja löydetään varmasti vielä jat-kossakin.

Alan tuoreimpia havaintoja tehtiin transgenerationaalisten hiirikokeiden jatko-osassa. Uudet, laajemmalla altis-teskaalalla tehdyt kokeet yllättivät tutki-jat itsensäkin.

Jokainen tutkituista aineista – joita bis-fenoli A:n ja tuholaistorjunta-aine Deetin lisäksi olivat bentseeni, dioksiini, ftalaa-tit sekä lentokoneiden polttoaine J8 – ai-heutti huomattavia transgenerationaa-lisia vaikutuksia geenien toimintaan ja sairastuvuuteen.

Ympäristömuutos näkyy sairastavuudessa

Euroopan ympäristölääketieteen aka-temian havaintojen mukaan ympäristö-muutos näkyy selvästi sairauskentässä, vaikka väestön ikääntymisen vaikutus poistettaisiin.

Akatemiajohtaja Peter Ohnsorgen

Kansainvälisen ympäristölääkä-rijärjestön Isden tiedekomitean puheenjohtaja Ernesto Burgio tutkii sairauk-sien syntyyn vaikuttavia molekyylitason malleja. Hän keskittyy etenkin ympäristölähtöi-siin syöpiin.

”Jotta ihminen sopeutuisi jatkuvaan ympäristömuutokseen, hänen elimistönsä toimintojen on kyettävä muuntumaan, mutta tällä muuntumisella on rajansa.”

Erne

sto

Bur

gion

alb

umis

ta

154/2013 KEMIA

Kun hankitut häiriöt geenien toiminnassa siirtyvät eteenpäin tuleville sukupolville, puhutaan epigeneettisestä periytymisestä. Epigenomi on genomin elävä ohjausverkko. Ilmiössä geenit aktivoituvat ja sammuvat ympäristön ohjaamina.

Kreikankielinen etuliite epi merkitsee jonkin yläpuolella olevaa. Epigenetii-kalla tarkoitetaan tekijöitä, jotka vaikut-tavat geenien säätelyyn niiden ulkopuo-lelta ilman, että dna:n emäsjärjestyksessä tapahtuu muutoksia.

Mekanismeja, jotka vaientavat, akti-voivat tai hidastavat geenien toimintaa, ovat esimerkiksi metylaatio sekä histo-nien ja rna:n toiminnan muutokset. Osa muutoksista voi olla periytyviä.

Epigenetiikkaa voisi kutsua genomin käyttöjärjestelmäksi. Esimerkiksi dna:ta pakkaavien histonien ”häntien” vara-ukset muuttuvat ympäristöstä tulevi-en viestiaineiden ohjaamina. Tuolloin dna:n pakkaus tiivistyy tai aukeaa niin, että geeni joko luetaan tai se jää luke-matta. Metylaatiossa taas metyyliryhmän liittyminen geeniin vaientaa sen.

Kuningattaren dieetti

Epigeneettiset mekanismit ohjautuvat usein ympäristölähtöisesti. Esimerkik-si kuningatarmehiläinen ja hedelmätön työmehiläinen kehittyvät samoista tou-kista. Kuningatarmehiläisen geenejä kui-tenkin aktivoi ja niiden toimintaa vaien-taa ruokavalio eli työmehiläisten tuotta-ma, kuningatarhyytelöksi kutsuttu aine, jolla tulevaksi kuningattareksi valittua toukkaa syötetään.

Hyytelön vaikuttava aine 10HDA toi-mii geenien lukemiseen vaikuttavana te-kijänä aktivoimalla genomissa hiljaisena

Kun geenien toimintaaohjaa ympäristö

Kun geenien toimintaa ohjataan, samasta toukasta voidaan tehdä kaksi erilaista elämää: kuningatarmehiläisen (keskellä) ja työmehiläisen.

olevan geenin. Kun toukan geeniaktivaa-tio muuntuu, sille kasvavat munasarjat ja suurempi vatsaontelo. Myös toukan käytös muuttuu niin, että se tappaa kil-pailijansa ja osallistuu parittelulennoille. Samasta geenipohjasta tehdään siis kaksi erilaista elämää.

Dna-keskeisyydestä uuteen ymmärrykseen

Epigeneettisen muutoksen lopputulos riippuu kohdegeenistä. Esimerkiksi tor-junta-aine Diazenonin on solukokeissa

todettu metyloivan noin tuhatta geeniä, joista osa hillitsee syövän kasvua. Dia-zenon on siten epäsuorasti karsinogee-ninen aine.

Epigeneettisten toimintojen tuntemus auttaa ymmärtämään ihmisen ja ympä-ristön välistä vuorovaikutusta. Se myös avaa monien sairauksien ja ominaisuuk-sien alkuperää. Tulevaisuudessa Diaze-nonin luokitus ”todennäköisesti syöpää aiheuttamattomaksi” voikin muuttua, jos syöpäriskiluokitukseen otetaan mukaan myös muita kuin suoria dna-mutaatioita aiheuttavia tekijöitä.

mielestä muutos on niin raju, että se uh-kaa eurooppalaisen terveydenhuoltojär-jestelmän kestokykyä jo nyt.

Ohnsorge puhuu huomattavasta kas-vusta ympäristöperäisissä neurologisissa sairauksissa, kuten Alzheimerin ja Par-kinsonin taudeissa, joka alkaa koskea myös nuorta väestöä. Muina yleisinä ym-päristöön liittyvinä sairauksina hän mai-nitsee muun muassa sydän- ja verisuoni-taudit, monet psyykkiset häiriöt, aivove-

renvuodot ja autoimmuunisairaudet.Andrea Baccarelli kertoo, että korkei-

den ilmansaastetasojen on todettu no-peuttavan vanhenemisprosessia.

”Koska eliniän odote on kasvanut, meillä on aina enemmän kognitiivisista häiriöistä kärsiviä ikäihmisiä. Näin ei en-nen ole ollut.”

Ernesto Burgio on huolestunut herk-känä sikiöaikana tapahtuvasta altistumi-

”Koska eliniän odote on kasvanut, meillä on yhä enemmän kognitiivisista häiriöistä kärsiviä ikäihmisiä. Näin ei ennen ole ollut.”

16 4/2013KEMIA

sesta sekä pikkulasten ja nuorten syöpi-en lisääntymisestä Euroopassa 20 viime vuoden aikana. Yhdysvalloissa puoles-taan jo yhdellä 88:sta syntyvästä lapses-ta todetaan autistisia häiriöitä, ja puber-teetti on muutamassa vuosikymmenessä aikaistunut huomattavasti.

Suomessa voimakkaasti lisääntyviä sairauksia ovat muun muassa kilpirau-hastaudit, munuaisvauriot ja vakavat suolistosairaudet. Diabeteksestä kärsii jo joka kymmenes suomalainen, samoin astmasta. Parkinsonin tautia ja muita neurodegeneratiivisia sairauksia tode-taan yhä nuoremmilla, jopa lapsilla, ja autistiset häiriöt yleistyvät myös meillä.

Selittämättömistä oireista kärsii Suo-messa eri arvioiden mukaan 30–50 pro-senttia perusterveydenhuollon potilais-ta.

Kirjoittaja on työkokeilussa Kemia-lehdessä.

pulkkinen.katja@gmail.com

Harvardin yliopiston ympäristöepigene-tiikan laitoksessa tutkitaan mahdollisuutta määrittää aiempia altistumisia ympäristö-tekijöille solun mitokondrioiden kautta.

Tutkijoiden tarkoituksena on tuottaa spesifejä, mitokondrioihin perustuvia biomarkkereita eli merkkejä altistumi-sesta eri ympäristötekijöille.

Ryhmä on jo havainnut, että altistuk-sen jälkeen mitokondrio-dna:n kopioi-den määrä veressä kasvaa, ja muutos korreloi epigeneettisten markkereiden kanssa. Tämä kertoo mitokondrion yri-tyksestä tuottaa uutta dna:ta altistuksessa

Mitokondrioista tulossamarkkereita altistumiselle

vaurioituneen tilalle.Mitokondrioiden dna on tuman dna:ta

alttiimpaa vaurioille, sillä sen rakenne on avoimempi. Harvardilaistutkimuk-sessa määritetään mitokondrion dna:n vahingoittumista kartoittamalla sen ok-sidatiivisia vaurioita, heteroplasmisuut-ta ja mitokondrio-dna:n esiintymistihe-yttä. Lisäksi tutkijat määrittävät tumasta dna:n metylaation mitokondrioproteiine-ja koodaavien geenien osalta.

Käynnissä olevassa tutkimuksessa haetaan lyijyn ja kognitiivisten toimin-tojen mitokondriopohjaisia biomarkke-

Huimaavin esimerkki geenien ohjautuvuu-den merkityksestä on Nobel-palkittu kek-sintö, jossa erikoistuneet solut palautetaan kantasolutilaan ohjaamalla niiden toimin-taa. Tämän jälkeen ne voidaan edelleen kasvattaa toisen kudoksen soluksi. Tutkija Shinya Yamanaka ohjasi muuntamiensa solujen toimintaa suorilla, dna:n transkrip-tioon vaikuttavilla proteiiniruiskeilla.

Ympäristön kyvystä ohjailla meitä – to-sin astetta vähemmän dramaattisesti – on saatu yhä yksityiskohtaisempaa tietoa. On muun muassa havaittu, että altistumi-nen ftalaateille varhaisten kehitysvaihei-den aikana häiritsee myeliinin muodos-tumista keskushermostossa ja muuttaa dna-metyylitransferaasin, keskeisen epi-geneettisiä muutoksia tuottavan entsyy-min, tasoja.

Myeliini on oleellinen osa toimivaa keskus- ja ääreishermostoa, sillä se suo-jaa hermoja, ja sitä tarvitaan toimivassa hermoviestien välityksessä. Vauriot mye-

liinin muodostumisvaiheessa näkyvät ke-hitys- ja käytöshäiriöinä sekä kognitiivi-sina ongelmina.

Monet ympäristöaltisteet ja spesifit epi-geneettiset muutokset on yhdistetty niin endokrinologisiin kuin neurologisiinkin häiriöihin. Esimerkiksi alumiinin ja tiet-tyjen raskasmetallien aiheuttamien muu-tosten on havaittu liittyvän Alzheimerin taudin puhkeamiseen.

Dioksiinin aiheuttama epigeneettinen mekanismi on yhdistetty muun muassa sen kykyyn toimia tiettyjen mikro-rna-verkkojen kanssa. Tämä liittyy todennä-köisesti ohjelmoidun solukuoleman ja syövän syntymekanismeihin.

Epigeneettisiä häiriöitä on vastikään löydetty myös ms-taudin, epilepsian ja Parkinsonin taudin taustalta. Lisäksi epi-genetiikka hahmottaa autoimmunisaation – elimistön hyökkäämisen omia kudok-siaan vastaan – kaltaisten perustavanlaa-tuisten häiriöiden syntymekanismeja.

Vaurioiden mekanismit tarkentuvat

Epigeneettiset mekanismit voivat hidastaa, muuntaa, vaientaa tai tehostaa geenien toimintaa. Häiriötilassa oleva geenien ohjausjärjestelmä tuottaa ohjelmointivirheitä: yliaktiivisuutta, sammumisia, vääräaikaisuutta ja virheluentaa.

reita. Aiemmissa tutkimuksissa on osoi-tettu lyijyn ja ilmansaasteiden yhteys vanhuusiän kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen. Nyt tutkijat hakevat muuttujia, joiden avulla altistumispoh-ja ja sairastumisriski voitaisiin löytää ennen vakavien vaurioiden syntymistä, professori Andrea Baccarelli kuvailee.

”Käytössämme voi pian olla mittari, joka kertoo, minkä tyyppiselle ympä-ristötekijälle olemme altistuneet ja mil-lainen sairastumisriskimme on”, sanoo Baccarelli, jonka mukaan ensimmäisiä tuloksia on luvassa jo tänä vuonna.

KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖNJATKO-OPISKELUAPURAHAT

julistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitettu kemian aloilla yliopistoissa tohtorintutkintoihin tähtääville opiskelijoille. Apurahat ovat määräl-tään enintään 2000 euron suuruisia. Hakijoilta edellytetään Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetin tai Kemiallisteknilli-sen Yh distyksen jäsenyyttä.

Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoit-teessa http://kemianseurat.fi/kemia/apurahat/ kpshakemus/

Hakemuk set on postitettava viimeistään 31.8.2013 Kemian Seurojen toimistoon, Urho Kekkosen katu 8 C 31, 00100 Helsinki.

Lisätietoja antaa Kemian Seurojen toimistossa Heleena Karrus, puh. 010 425 6302.

KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS

Hanki henkilökohtainen IPR-valmentaja.

Laita teollisoikeusasiasi kerralla kuntoon. Meiltä saat henkilökohtaista ohjausta patentteihin, tavaramerkkeihin ja muotoilun suojaukseen liittyvissä asioissa – kaikkialla maailmassa.

www.papula-nevinpat.com

Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan

Mechelininkatu 1 a, PL 981, 00101 Helsinki. Puh. 09 348 0060

Muoviteollisuus Pakkaaminen ja materiaalinkäsittely

Elintarviketeknologia Graa� nen teollisuus, painoviestintä ja markkinointi

Kontakteja yli toimialarajojen3.–5.9.2013 Helsingin Messukeskus

Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu kävijäksi jo nyt!

www.plastec.� | www.pactec.� | www.foodtechelsinki.� | www.graftec.�

Tule Itämeren alueen vuoden tärkeimpään tapahtumaan!

Päivitä tietosi, verkostoidu ja katsasta kiinnostavimmat uutuudet PlasTec 2013 -messuillaHelsingin Messukeskukseen kokoontuu koko arvoketju saman katon alle, pakkaamisen ja materiaalinkäsittelyn koko tuotantoketju suunnittelusta käyttöön ja raaka-aineisiin sekä painokoneista markkinointiin. Neljän ammatti-tapahtuman samanaikaisuus tarjoaa tilaisuuden luoda asiakas ja kumppanuus-suhteita yli toimialarajojen.

Ohjelmassa mm. ajankohtainen konferenssi ”Suomalaisen pakkaus- ja muoviteollisuuden tutkimus, kehitys ja aikaansaannokset”, lisäksi seminaareja, tietoiskuja ja kilpailuja. Tutustu ohjelmaan tapahtumien verkkosivuilla.

Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu kävijäksi jo nyt!

toimialarajojen3.–5.9.2013 Helsingin Messukeskus

18 4/2013KEMIA

AJANKOHTAISTA

Jan Österbacka

Joukko suomalaisia yrityksiä ja tutkimus-laitoksia on käynnistänyt tutkimushank-keen nimeltä Tuuli. Hankkeessa tehtävän tutkimuksen päämääränä on luoda edel-lytykset tuhkan entistä laadukkaammalle hyötykäytölle.

Suomessa syntyy vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia energiantuotannon jät-

Tuuli-hanke tekee

Tuhkasta parempaa raaka-ainetta Tuuli-tutkimushanke on koon-

nut yhteen toistakymmentä suomalaista yritystä ja tutki-muslaitosta kehittämään tuh-kan hyötykäyttömahdollisuuksia. Tulevaisuuden tavoitteena on kyetä hallitsemaan tuhkan laatua nykyistä paremmin.

teitä, joista karkeasti arvioiden noin puo-let on peräisin biovoimaloista ja puolet kivihiilen poltosta.

Tekesin tukemassa, Ekokemin koordi-noimassa Tuuli-hankkeessa pyritään ke-hittämään uusia menetelmiä, joiden avul-la teollisten tuhkien ja kuonien hyöty-käyttöpotentiaalia saadaan parannettua.

Tuhkaa stabiloi-daan Ekokemin

Porin-keskuk-sessa.

Ekok

em

194/2013 KEMIA

Kun kaatopaikoille sijoitettavan tuhkan määrä pienenee, vähenee myös neitseel-listen raaka-aineiden käyttö.

Alan kehitystyössä on aiemmin kes-kitytty tuhkien käytön edistämiseen sel-laisena kuin tuhkat ja kuonat ovat synty-essään. Tuuli-hankkeessa tuhkan laatuun pyritään vaikuttamaan jo polttoprosessin yhteydessä tai sen jälkeen, jotta tuhkasta voitaisiin saada materiaalikierrätykseen tai jopa teollisuuden raaka-aineeksi kel-paavaa materiaalia.

Tavoitteena laadun hallinta

Kivihiilituhkia hyödynnetään yleisesti esimerkiksi asfaltissa ja betonissa, sillä kivihiilituhka on ominaisuuksiltaan hy-vää ja tasalaatuista. Biopolttoainetuhkien hyötykäyttö on sen sijaan ollut vaikeam-paa, koska niiden laatu vaihtelee enem-män. Tuuli-tutkimuksen tärkein tavoite onkin tuhkan laadun hallittavuuden li-sääminen.

Tuhkan perinteinen maanrakennus-hyötykäyttö on ollut siinä mielessä kii-tollista, että siinä pienet laatuvaihtelut on voitu hyväksyä. Biopolttoainetuhkilla pitäisi kuitenkin päästä samaan laatuun kuin kivihiilituhkilla, jotta niiden käyt-töä esimerkiksi rakennusmateriaalina, lannoitteina ja prosessin raaka-aineina voitaisiin lisätä.

Samalla on huomattava, että myös ki-vihiilen tuhkien laatu on menossa huo-nompaan suuntaan. Typpimonoksidi- ja typpidioksidipäästöjen rajoittaminen laskee tulipesien polttolämpötilaa, jol-loin tuhkan palamattoman aineen osuus kasvaa ja sen hyväksi ominaisuudeksi osoittautunut lasimaisuus vähenee. Tuh-

kan hyödynnettävyyttä voi heikentää myös kivihiilen osittainen korvaus puu-pelleteillä.

Pureudutaan mineraalitasolle

Tuuli-tutkimuksen pääpaino kohdistuu materiaaliominaisuuksiin eli mineralo-giaan. Tutkijoiden tarkoituksena on sel-vittää, mitkä mineraalit ovat termisten

prosessien jätteissä toivottavia ja mitkä eivät. Samalla tutkitaan sitä, voidaanko mineraalien syntyyn vaikuttaa vaihtele-malla raaka-aineita, prosessia tai jättei-den talteenottomenetelmiä.

Lisäksi hankkeessa paneudutaan tuh-kien morfologisiin eli ulkonäköön liitty-viin ominaisuuksiin.

Korkeassa lämpötilassa syntyvien la-sittuneiden tuhkien rakenteet ovat pyö-reitä, kun taas matalamman lämpötilan prosessien jätteet jäävät helposti huokoi-siksi, lastumaisiksi tai neulamaisiksi.

Juuri vaihteleva morfologia on to-dennäköinen syy tuhkien suureen laa-dunvaihteluun. Hankkeessa pyritäänkin käsittelemään kerättyjä tuhkia mekaani-sesti jauhamalla tai luokittelemalla, jotta morfologiaan liittyviä laadunvaihteluja saadaan vähennettyä.

Näytteiden ominaisuudet pyritään si-tomaan prosessiolosuhteisiin keräämällä prosessidataa tuhkien syntyajalta. Tieto-konemallinnuksella simuloidaan, mitä erilaisia lisäaineita tulipesään voisi lisätä aiheuttamatta tulipesän syöpymistä, sekä sitä, kuinka lisäaineet vaikuttavat tuhki-en ominaisuuksiin.

Biopolttoainetuhkien lannoituskäyttöä rajaavat joidenkin tuhkien osalta niiden sisältämät raskasmetallit. Raskasmetal-lien rikastuminen samoihin tuhkajakei-siin ravinteiden kanssa yritetään siksi ehkäistä.

Pioneeritutkimus laajana yhteistyönä

Tuuli-hankkeen tehtävä on haastava. Hanketta ei siksi pidä nähdä tuhkatutki-muksen puuttuvana viimeisenä lenkkinä vaan uuden lähestymistavan uraauurta-vana aloituksena.

Suuri osa tutkimustyöstä tehdään Ou-lun yliopiston eri laitoksissa. Mukaan hankkeeseen ovat tähän mennessä läh-teneet myös VTT, Rovaniemen yliopis-to, Åbo Akademi, Ekolite, Stora Enso, Jyväskylän Energia, Helsingin Energia, Fortum Power and Heat, Rovaniemen Energia, Kemira Chemicals, Ruukki Me-tals, Boliden Harjavalta, Metsä Group, Metso Power, Nordkalk ja Paroc.

Saman pöydän ääreen on koottu osaa-minen polttotekniikasta, tuhkan ja kuo-nan muodostumisesta, vesikemiasta, partikkelitekniikasta, pölyjen proses-soinnista ja erilaisista sovelluksista. Tuh-kanäytteet kerätään hankkeessa mukana olevilta tuhkantuottajilta. Parin vuoden kuluessa selviää, mitä tutkimusyhteis-työllä saadaan aikaan.

Kirjoittaja toimii tutkimus- ja kehitys-päällikkönä Ekokem Oy Ab:ssä.

jan.osterbacka@ekokem.fi

Ekok

em

Tuhkan morfologia eli ulkonäkö antaa vihjeitä sen laadusta.

Rinnakkais-hankkeessatutkitaan geopolymeerejä

Tuuli-hankkeen rinnalla viedään eteenpäin myös toista tutkimusta, jonka koordinointivastuu on Ou-lun yliopistolla.

Rinnakkaisessa Geopo-hank-keessa kehitetään menetelmiä raskasmetallipitoisten tuhka- ja kuonajakeiden sitomiseen syn-teettisesti muodostettavaan, liu-kenemattomaan geopolymeerira-kenteeseen.

Geopolymeerit ovat kaksikom-ponenttijärjestelmiä, joissa akti-voidaan alkaleilla tuhkan sisäl-tämiä mineraaleja kovettumaan sementin kaltaisesti.

20 4/2013KEMIA

UUTISIA

VTT Expert Services virtaviivaistaa

toimintaansa yhdistämällä tytär-

yhtiöitään. Laboratorioyritys Labtium

toimii elokuun alusta lähtien myös

Jyväskylässä.

Laboratoriopalveluyritys Labtium Oy:n tar-jonta kasvaa entisestään tämän vuoden elo-kuussa, kun yritykseen yhdistetään energia- ja ympäristösektorin laboratoriopalveluihin keskittyvä jyväskyläläinen ENAS Oy.

Labtium ja ENAS ovat molemmat VTT Expert Services Oy:n tytäryhtiöitä.

”Kyseessä on osa koko konsernin järjeste-lyjä. Tuotamme molemmat laboratoriopal-veluita, joten on järkevää yhdistyä”, sanoo Labtiumin toimitusjohtaja Tiina Hausalo. Suuremmassa yhtiössä on myös enemmän osaamista, ja palveluiden maantieteellinen kattavuus paranee.

”Jo aiemmin meille siirtyi VTT:n metsä-teollisuuden palveluista noin 30 henkeä, ja nyt jatketaan samalla linjalla.”

Labtiumin henkilöstömäärä nousee noin 130 henkeen, kun ENAS Oy:n palvelukses-sa olevat 19 työntekijää vaihtavat yhtiön

VTT trimmaa toimintaansa

Labtium ja ENAS yhteenpalkkalistoille. Fuusiossa ei näillä näkymin katoa työpaikkoja, eikä ainakaan alkuun ole tulossa suuria muutoksiakaan.

”Meillä ei ole päällekkäisiä asiakkuuksia, joten kaikkia osaamisia tarvitaan edelleen. Myöskään nykyisten toimipaikkojen suh-teen ei ole siirtosuunnitelmia. Kun fuusio on tehty, ryhdymme miettimään, miltä Lab-tium näyttää tulevaisuudessa.”

Nyt yhtiössä pohditaan, onko jotain toi-mintoja tarpeen keskittää eri toimipisteisiin, jotta laitteistot ja toimitilat saadaan mahdol-lisimman tehokkaaseen käyttöön.

”Säästöjä voidaan saada aikaan muun muassa sillä, että analyysilaitteet tekevät töitä vuorokauden ympäri. Tähän taas tar-vitaan suurempia näytemääriä”, Hausalo kuvailee.

Asiakkaan kylkeen

”Joillakin toimialoilla on tärkeää olla asi-akkaan lähellä. Esimerkiksi kaivosteolli-suudessa näytteen analysoinnin vasteajat voivat olla vaikkapa neljä tuntia. Silloin ei voi kuljettaa näytettä kauas, vaan on sijait-tava aivan asiakkaan kyljessä”, Hausalo se-littää.

ENASin Markku Herranen ja Labtiumin Tiina Hausalo uskovat firmojen yhdistä-misen tuovan ta-loon lisää virtaa. ”Suuremmassa yhtiössä on enemmän osaa-mista.”

”Voisi sanoa, että mitä tiukemmin ollaan kiinni yhden asiakkaan liiketoiminnassa, si-tä lähempänä asiakasta laboratorion on si-jaittava.”

ENAS Oy näkee yhdistymisen positiivi-sena muutoksena, sanoo yhtiön toimitus-johtaja Markku Herranen.

”Saamme suuremmasta yhtiöstä apua markkinointiin. Tavoitteenamme on kasvat-taa energiapalvelujen tarjontaa entisestään. Myös Labtiumin antama taustatuki asiak-kaisiin päin vahvistaa meitä.”

Tiina Hausalo ennustaa, että laboratorio-alan tulevaisuutta Suomessa ovat suuret yh-tiöt, joilla on useita toimipaikkoja eri puo-lilla maata.

Myös Herranen uskoo, että laboratorioala on keskittymässä entisestään.

”Sellainen näyttää olevan suunta kan-sainvälisestikin.”

”Yhdistymisissä pienemmän yksikön toi-minta jatkuu usein aivan samanlaisena kuin ennenkin. Kun puhutaan jo olemassaole-vasta yksiköstä, maantieteellinen siirtämi-nen ei olisi toiminnan kannalta järkevää”, Herranen toteaa.

Sanna Alajoki

Labt

ium

Oy

21KEMIA4/2013

SÄHKEITÄ

Yrityskylä on vauhdilla kasvava

menestystarina. Ensi lukuvuoden

aikana jo puolet peruskoulun kuudes-

luokkalaisista pääsee kokeilemaan

työelämän toimenkuvia ja bisneksen

tekoa eri puolella Suomea.

Uusia Yrityskyliä avataan ensi syksynä Pirkanmaalle, Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Tätä ennen tulevat bisneksente-kijät ovat päässeet vierailemaan kiinteissä tai kiertävissä Yrityskylissä muun muassa Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa, Mik-kelissä, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n koordinoima Yrityskylä on peruskoulun kuudesluokkalaisille suunnattu työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Jokai-nen oppilas toimii päivän aikana kuluttaja-na, kansalaisena ja työntekijänä tehtävissä, joita on tarjolla noin 65 erilaista ja joihin oppilaat pääsevät hakemuksen kautta.

”Yhden päivän aikana Yrityskylään mah-tuu noin 70 koululaista. Oppilaille kerrotaan pelisäännöt, yritykselle hankitaan pankki-laina ja sitten aletaan pyörittää bisnestä”, kuvailee Yrityskylän toiminnanjohtaja To-mi Alakoski.

”Toimitusjohtajan homma on yleensä suosituin ainakin siihen asti kun selviää, että johtajalla on myös muita enemmän vastuita. Työllistymisprosentti on joka ta-pauksessa sata”, hymyilee Alakoski, joka esitteli konseptia Kemianteollisuus ry:n

Yrityskylässä opitaan

”Bisnestä, palapelin tekoa ja asiakaspalvelua”Yrityskylässä, ja yhteydenpitoa on jatkettu sen jälkeenkin.

Neste Oil on jo vahvistanut mukaantulon-sa ensi syksynä avattavaan Varsinais-Suo-men Yrityskylään. Alakoski on innoissaan uudesta yhteistyökumppanista.

”Saimme hyviä ehdotuksia suunnittelu-palaverissamme. Neste Oil tuo Turun Yri-tyskylään myös uusia ammatteja, kuten lo-gistiikkaoperaattorin ja laborantin. Suun-nitteilla on myös oma laboratorio Turun tiloihin.”

Alakoski muistuttaa, että Yrityskylä on yhteistyökumppaneille konkreettinen väli-ne harjoittaa yhteiskuntavastuullisuutta ja osallistua nuorten yrittäjyyskasvatukseen.

”Samalla toiminta on kumppaneillemme parasta mahdollista ennakoivaa rekrytointia ja yrityskuvan luomista.”

Leena Laitinen

Yrity

skyl

ä/TA

T

Miltä tuntuisi työ metsäko-neen kuljettaja-na? Yrityskyläs-sä lapset pääse-vät testaamaan taitojaan työelä-män aidoissa ammateissa.

teemafoorumissa huhtikuussa.Sekä oppilailta että opettajilta saatu pa-

laute on ollut innostunutta.”Tänään opimme bisnestä, palapelin te-

koa ja asiakaspalvelua”, kiteyttää eräs yrit-täjän alku päivän annin.

Viime syksynä Yrityskylä palkittiin Eu-roopan parhaana yhteiskunnan, liike-elä-män ja koulutuksen kumppanuushankkee-na. Palkinnon myönsi International Partner-ship Network Etelä-Afrikassa järjestetyssä kansainvälisessä IPN-konferenssissa.

Neste Oil kumppaniksi

Konsepti on kasvanut vauhdilla kolmen toimintavuotensa aikana. Yrityskylissä on käynyt päättyvän lukuvuoden aikana jo noin neljännes kuudesluokkalaisista. Ensi luku-vuoden aikana kävijöitä kertyy jopa 30 000, mikä on noin puolet koko ikäluokasta.

”Olemme tilanteessa, jossa joka kymme-nes nuori ei jatka opintoihin eikä työelä-mään peruskoulun päättymisen jälkeen. Nyt tarvitsemme muutosta – tekoja juhlapuhei-den sijasta”, Alakoski sanoo ja kannustaa uusia kumppaneita mukaan Yrityskylän toi-mintaan.

Yrityskumppaneista pioneerina on ol-lut UPM, jota ovat seuranneet muun mu-assa Wärtsilä, ABB ja Boliden Kokkola. Kiinnostus on kasvussa myös kemian yri-tyksissä. Kemianteollisuus ry:n viestintä-valiokunta vieraili toukokuussa Tekniikan museon yhteydessä toimivassa Helsingin

Lääkevalvonta- laboratoriot kokoontuvat HelsingissäEuroopan viralliset lääkevalvontalabora-toriot järjestävät vuoden 2013 kokouksen-sa Suomessa. Kokoontuminen pidetään Helsingissä 10.–14. kesäkuuta, ja sitä isännöivät EDQM-virasto, Fimea ja Evira. Kokouksessa käsitellään muun muassa laadunvalvontaohjelmien tuloksia, labora-torioiden toimintajärjestelmiä sekä verival-misteiden ja rokotteiden erävapautuksia.

22 4/2013KEMIA

SÄHKEITÄ

UUTISIA

Patenttitoimisto Borenius & Co on vaih-tanut nimensä. Yhtiön uusi nimi Boco IP perustuu yrityksen pitkäaikaiseen lempini-meen, johon liitetty IP viittaa aineettoman omaisuuden (intellectual property) toimi-alaan.

Uudistuksella yritys haluaa tuoda esiin arvojaan, kuten ihmisläheisyyttä ja osaa-mista. Lisäksi sillä halutaan korostaa toi-minnan monipuolisuutta, johon kuuluvat laajasti aineettomaan omaisuuteen liittyvät palvelut, eivät pelkästään patentit.

Nimiuudistus ja myös yhtiön visuaalisen ilmeen uudistus tehtiin juhlavuotena, sillä tänä vuonna tulee kuluneeksi 85 vuotta yri-tyksen perustamisesta. Boco IP juhlii myös sitä, että yritys valittiin helmikuussa Suo-men parhaiden työpaikkojen listalle. Yhtiö sijoittui sijalle 9 pienten organisaatioiden sarjassa.

Kuopiossa on aloittanut toimintansa Euroo-passa ainutlaatuinen jatkuvatoiminen lääk-keenvalmistuslinjasto.

Linjaston rakensi Promis Centre, lääk-keenvalmistuksen prosesseja ja mittausme-netelmiä kehittävä tutkimuskeskus, jonka perustajia ovat Itä-Suomen yliopisto, VTT ja ammattikorkeakoulu Savonia.

Tutkimus- ja kehityskäyttöön tarkoitettu linjasto on sijoitettu yliopiston tiloihin, ja sitä voidaan hyödyntää myös farmasian ja tekniikan alojen koulutuksessa.

Suomessa lääkeväärennöksiä ei ole toistaiseksi päätynyt lailliseen jakeluketjuun. Sen sijaan niitä tulee meillekin silloin, kun lääkkeitä tilataan internetin kautta laittomista nettiapteekeista.

Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol ja kansainvälinen lääketeollisuuden järjestö Ifpma taistelevat yhdessä lääkeväärennök-siä vastaan, kertoo Lääketeollisuus ry.

Järjestöt ovat käynnistäneet kolmivuoti-sen yhteistyöhankkeen, jossa väärennöksiä pyritään torjumaan. Euroopassa pyritään estämään väärennettyjen lääkkeiden pää-sy lailliseen jakeluketjuun direktiivitason päätöksillä. Myös Suomessa vastaavaa la-kimuutosta odotetaan pian.

Direktiivin avulla on tarkoitus torpata

Scan

stoc

kpho

to

Uusi suomalainen lääketuotannon konsepti on jo he-rättänyt merkittä-vää kansainvälistä kiinnostusta.

Boc

o IP

Oy

Ab

”Boco IP on mutkaton ja selkeä nimi, joka sopii kasvavalle ja kansainväliselle yritykselle”, sanoo toimitusjohtaja Karri Leskinen.

Patenttitoimisto Boreniuson nyt Boco IP

Lääkkeitä uudeltajatkuvatoimiselta linjalta

Lääketeollisuudelle linjasto toimii tes-tausalustana, jonka avulla selvitetään, mil-laiset tuotteet voidaan ja kannattaa siirtää jatkuvatoimisesti valmistettaviksi ja mil-laisia muutoksia esimerkiksi valmisteiden koostumuksiin on tehtävä.

Linjaston ytimen muodostaa kuivarakeis-tin eli rullapuristin. Lisäksi se käsittää syöt-tölaitteita, sekoittimia, massan siirtolaitteita ja tablettikoneen. Liuottimia ei käytetä.

Taistelu lääkeväärennöksiävastaan tehostuu

väärennökset liittämällä lääkepakkauksiin turvaominaisuuksia, joiden avulla yksittäi-set pakkaukset voidaan tunnistaa ja lääk-keiden aitous tarkistaa. Järjestelmän yksi-tyiskohtien julkistamista odotetaan vuonna 2014, minkä jälkeen järjestelmä on otettava käyttöön kolmen vuoden kuluessa.

Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestö Efpia on suunnitellut toimijoiden hallinnoi-maa ratkaisua turvajärjestelmän rakentami-seksi. Suomessa järjestelmää toteuttaa Lää-keteollisuus ry.

Nanomerkinnät kosmetiikkapakkauksiinKosmetiikkatuotteiden pakkausselostei-siin on jatkossa merkittävä, sisältääkö tuote nanomateriaaleja. Lisäksi pakka-uksissa on mainittava tuotteen alkuperä-maa, mikäli tuote on valmistettu EU:n ul-kopuolella. Pakkausselosteet on uusittava viimeistään 11. heinäkuuta 2013, jolloin unionin uutta kosmetiikka-asetusta ale-taan soveltaa käytännössä.

Scan

stoc

kpho

to

SÄHKEITÄ

”Oli ilo huomata, kuinka tärkeänä alan toimijat pitävät vuorovaikutusta koulujen ja nuorten kanssa. Stipendi sai kouluissa innostuneen ja ilahtuneen vastaanoton”, Kemia-lehden päätoimittaja Leena Laiti-nen sanoo.

Tämänvuotisten lehtistipendien jaon mahdollistavat yhdessä Kemia-lehden kans-sa Aalto-yliopisto, Kemianteollisuus ry, Kiilto Oy, Neste Oil, Lappeenrannan tek-nillinen yliopisto, Orion Oyj ja Tukes.

Stipendillä halutaan palkita kemiassa lahjakkaita nuoria alan erikoislehden vuo-sikerralla. Samalla nuoret saavat tuntumaa siihen, millaisia mahdollisuuksia kemia tar-joaa koulutusalana ja työelämässä.

”Uudistus on onnistunut erinomaisesti. Ulkoasu on selkeä ja helppolukuinen.”

”Uudet sivut ovat selvät, raikkaat ja modernit.”

Muun muassa näin kommentoivat lukijat Kemia-lehden uusittuja kotisivuja osoit-teessa www.kemia-lehti.fi.

Palautteesta palkintona arvotut vapaali-put Linnanmäelle osuivat Ari Sylvelle Van-taalta. Toimitus onnittelee voittajaa!

Tutustu digiarkistoon

Kemia-lehdet vuodesta 2008 lähtien löyty-vät nyt pdf-tiedostoina uudesta näköisleh-tien arkistosta www.kemia-lehti.fi/nakois-lehdet. Palvelu on veloitukseton lisäetu Suomalaisten Kemistien Seuran, Kemiallis-teknillisen yhdistyksen ja Finska Kemist-samfundetin jäsenille.

Seurojen jäsenet pääsevät näköislehtien arkistoon henkilökohtaisella jäsennumerol-laan, joka löytyy painetun lehden osoite-kentästä. Tunnuksen voi myös pyytää osoit-teesta toimitus@kemia-lehti.fi.

Muut kuin jäsenet voivat tilata digilehden joko kestotilauksen lisäetuna tai itsenäise-nä lehtenä. Palvelun hinta on tilaustyypistä riippuen 25–75 euroa vuodessa.

Lisätietoja löytyy osoitteesta www.ke-mia-lehti.fi/tilausasiat.

Kemia-lehden uudet nettisivutmiellyttävät silmää

Yli 200 abiturienttia kirjoitti tänä keväänä kemiasta parhaan arvosanan. Kemia-lehti onnittelee uusia ylioppilaita!

Kemia-lehden vuosikertalaudaturin kemiasta kirjoittaneille

Scan

stoc

kpho

to

Kemiasta laudaturin kirjoittaneet uudet ja tulevat ylioppilaat palkitaan tänä vuonna Kemia-lehden vuosikerralla. Lehtistipendit jaettiin koulujen päättäjäisjuhlissa 1. kesä-kuuta.

Laudaturin eli parhaan arvosanan kemi-asta sai kaikkiaan 221 opiskelijaa 123 luki-osta. Syksyllä on luvassa hyvä joukko lisää kemiassa menestyneitä.

Lehtistipendit jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Jatkossa lahjoituksesta on tarkoitus tehdä traditio.

Uusi avaus on herättänyt myönteistä vas-takaikua alan yrityksissä, oppilaitoksissa ja organisaatioissa. Useita toimijoita lähti mu-kaan tukemaan hanketta.

Roal laajentaa entsyymitehdastaanRajamäkeläinen bioteknologiayhtiö Roal Oy laajentaa entsyy-mitehdastaan. Laajennuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Neste Jacobs. Huhtikuussa 2013 käynnistynyt laajen-nusurakka valmistuu kesäkuuhun 2016 mennessä.

Roal on yksi maailman suurimmista entsyymejä valmistavis-ta yhtiöistä. Yritys palvelee elintarvike-, vaate-, rehu- ja puu-teollisuuden aloja maailmanlaajuisesti.

Elintarvikeala kokoontuu seminaariinMiltä näyttää elintarvikealan huominen? Mitä uusia ideoita tut-kimus mahdollistaa? Muun muassa näitä asioita pohditaan Food for Life -seminaarissa, joka järjestetään Helsingin mes-sukeskuksessa 2. syyskuuta. Puhujina esiintyvät muun muas-sa teknologiajohtajat Matti Harju Valiosta ja Anu Kaukovirta-Norja VTT:stä.

24 4/2013KEMIA

UUTISIA

Kemian vuoden valokuvakisan satoa

Sari Vaaranvuo tallensi kesän ja pisarat.

”Jossakin vaiheessa ymmärsimme, että tuotteemme ovat hyvin monimutkaisia, jo-ten matka ideasta valmiiseen tuotteeseen kestää useita vuosia. Sen vuoksi on turha pelätä, että joku varastaa idean”, kertoo Rob Kommeren Philipsistä.

Matka kohti avoimempaa tuotekehitystä vaati yhtiössä vielä lisää havaintoja. Tek-nisten laitteiden rakentaminen edellyttää useiden erikoistuneiden yhteistyökumppa-neiden osaamista, joten tuotteiden kopioi-minen on joka tapauksessa vaikeaa.

Teknologiatalosta ihmistaloksi

Kommeren tunnustaa, että Philips oli aiem-min hyvin teknologialähtöinen. Suunnan-muutos loppukäyttäjä- ja markkinalähtöi-seksi on tarkoittanut sitä, että ajatusmaailma on pitänyt kääntää toisinpäin. Eri taustoista tulevien ihmisten ottaminen mukaan ide-ointiin lisää mahdollisuuksia saada aikaan jotain poikkeuksellista ja ainutkertaista.

”Ennen ajattelimme, että kilpailun kulut-tajamarkkinoilla voittaa hienoin teknologi-nen ratkaisu. Tänään ymmärrämme, että on

Maailmanbrändi Philipskeksii avoimesti

välttämätöntä ottaa loppukäyttäjät mukaan jo alkumetreillä. Näin olemme oikeilla jäl-jillä, eli kehittämässä tuotetta jolle on yli-päätään olemassa kysyntää ja markkinoita.

Vuonna 2003 Philips rakensi Eindhove-nissa sijaitsevaan keskuksensa yhteyteen avoimen kampusalueen, jonka ympärille on kehittynyt laaja innovaatioekosysteemi. Tänään alueella toimii sata organisaatiota pienistä start up -yrityksistä aina kansainvä-lisiin suuryrityksiin. Yritykset hyötyvät toi-sistaan, sillä ne eivät välttämättä ole toisten-sa kilpailijoita vaan yhteistyökumppaneita.

Philipsillä on alueella omat innovaatio-palvelut, jossa esimerkiksi pk-yritys voi ostaa tarvitsemansa tutkimus- tai tuoteke-hityspalvelut ja hyödyntää näin ison talon osaamista ja laitteita.

Avoin innovaatio on aivojumppaa

Ajatus avoimesta innovaatiosta on tavoit-telemisen arvoinen, mutta silti siinä tulee ottaa huomioon, että kyse ei ole omien ide-oiden tai immateriaalioikeuksien luovutta-misesta ilman korvauksia. Ennemminkin on kyse idean jalostamisesta yhdessä, isom-malla porukalla, jolloin kaikki osallistuvat tahot voivat hyötyä.

”Meille avoin innovaatio on kuin yhtei-nen aivojumppa, jossa osallistujat omalla panoksellaan, osaamisellaan, taustallaan ja erilaisilla näkökulmillaan tuovat yhteiseen ideaan enemmän kuin talon sisäinen tiimi olisi koskaan voinut saada aikaan”, Kom-meren toteaa.

Taija Vento

Rob Kommeren esiintyi huhtikuussa Hel-sinki Business and Science Parkin tilai-suudessa, joka järjestettiin yrittäjyyteen kannustavassa Helsinki Think Compa-nyssä.

Vielä 1990-luvulla Philipsin tuotekehitys oli salaista. Tutkijat ja insinöörit työskentelivät korkein aidoin rajatulla alueella, johon ulkopuolisilla ei ollut asiaa. Tietoa ei päästetty tihkumaan suuntaan eikä toiseen. Tänään on toisin, sillä tuotekehitystä tehdään avoimen innovaation hengessä.

ORION-FARMOS TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHAT VUODELLE 2014 JULISTETAAN HAETTAVIKSI Apurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvien luonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille

1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten (suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä

2) äskettäin (13.9.2013 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen (suuruudeltaan enintään 25 000 euroa).

Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiä matka-apurahoja esim. kongresseihin.

Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla www.orion.fi. Hakemus laaditaan äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi, ja muussa tapauksessa englannin kielellä. Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti.

Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti. Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksesta www.mela.fi.

Hakuaika päättyy 13.9.2013. Päivityksiä jätettyihin hakemuksiin ei käsitellä. Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2013 aikana ja myönnetyt apurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden loppua.

Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Anu Imppola, puhelin: 010 426 3803. Orion-Farmos Tutkimussäätiön hallitus

• Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät (LIMS) kaikentyyppisille laboratorioille

• Laboratory Intelligence © Laboratoriotiedon analysointi ja integrointi muihin tietoihin

LIMS goes Mobile!

www.softwarepoint.com

Kemian opiskelijat Elina Autio ja Tuukka Kangas ahkeroivat Kemian Seurojen osastolla ChemBio Finland 2013 -tapahtumassa.

Kemian Seurojen jäsen!Saatko nykyiseen sähköpostiisi Kemian Seurojen tiedotteet?Jos et, ole hyvä ja ilmoita sähköpostiosoitteesi Kemian Seurojen toimistoon, toimisto@kemianseura.fi, puh. 010 425 6300. Näin pysyt ajan tasalla Seurojen kuulumisista ja voit ilmoittautua tapahtumiin sähköpostitse.

Kaikkien sähköpostinsa 20.6.2013 ilmoittaneiden kesken arvotaan SKS:n uusia upeita teepaitoja!

P.S. Käy tutustumassa Kemia-lehden näköislehtiarkistoon osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Näköislehdet. Seurojen jäsenenä pääset käyttämään arkistoa veloituksetta!

Mar

kku

Oja

la

Kysy ensin meiltä • At your serviceVIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

ARWINA OY21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arwina@arwina.fiwww.arwina.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Jäteliuottimien puhdistus

– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely

– Hazardous Wastes Treatment

BANg & BONSOMER gROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.com

BAYER OYTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 Turku

Espoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjunta-

aineet – Crop Protection Agents and Control Substances

Reseptilääkkeet, itsehoitovalmisteet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy

Teollisuuden raaka-aineet ja kemi-kaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum Pumps

BERgIUS TRADINg ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – Mixers

For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseen ja sekoitukseen

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

DOSETEC ExACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

26

CHEMATUR ECOPLANNINg OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

Vihreät sivut huomataan.

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 Vantaa

Asiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fi

FINEx OYSeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 1180etunimi.sukunimi@finex.fiwww.finex.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIoninvaihtohartsit – Ion Exchange

Resins

Tavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesFINEx

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.com

Muut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläElektroniikkatie 890590 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENgINEERINg

Oy FINN-KASEI Ltd.FINN-KASEI OY LTD.Puotilantie 1 H 4400910 Helsinkipuh. (09) 32 80 800kimmo.heinonen@finn-kasei.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsultointi – CLP-consultingKemian logistiikan konsultointi –

Consulting of LogisticsREACH-konsultointi – REACH-

consulting

gEA PROCESS ENgINEERINg OYKoivuhaankuja 201510 VantaaPL 33, 01511 Vantaapuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969info@gea-pe.fiwww.gea-pe.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – Evaporator

PlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid Bed

DryersSpray-kuivurit – Spray Dryers

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGEA NIRO

27

ELEKTROKEM OYPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502info@elektrokem.fiwww.elektrokem.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriovälineet – Laboratory

Equipment

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900faksi (09) 565 2536innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

Uudet tilaukset: irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908

Tietojen päivitykset:

leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850

www.kemia-lehti.fi > Ilmoitustiedot

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

Vihreiden sivujennettiversio

UUDISTUI!Tule mukaan!

www.kemia-lehti.fi> Vihreä sivut

28 4/2013KEMIA

Kysy ensin meiltä • At your serviceVIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

METSO AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instru-

ments for Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation Systems

IS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

28

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of

Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of

mercuryIonikromatografit – Ion chromato-

graphspH- ja johtokykymittarit – pH and

conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability

measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-

cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators

and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 faksi 09 2212 585 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.comwww.asdi.com www.oblf.de

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit

(XRF) – x-ray fluorescence spectro-meters (xRF)

Röntgendiffraktometrit (XRD) – x-ray diffractometers (xRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems

Näytteenvalmistus – Sample preparation

Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR)

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

VIHREÄT SIVUT -nettipalvelu uudistui.

TULE MUKAAN –SE KANNATTAA!

www.kemia-lehti.fi

29KEMIA4/2013

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 73 C15140 Lahtipuh. 020 755 7800faksi 020 755 7911analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

Vihreät sivut huomataan!

• Jokaisessa lehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemia-lehti.fi Vihreät sivut

Lue lisää: www.kemia-lehti.fi ilmoittajalle

Varaa paikkasi: ilmoitukset@kemia-lehti.fi.

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Automated Wet Chemistry Analyzers (Continu-ous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)

29

SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

Vihreät sivut myös netissä.

SUOMEN LäMPöMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611nieppola@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

PERKINELMER LIFE AND ANALYTICAL SCIENCESPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305cc.nordic@perkinelmer.comwww.perkinelmer.com

Asiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit

– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit

– Atomic Absorption Spectro- photometers

Biotekniikan laitteet – Equipment for Biotechnology

DMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – Electro-

phoresis EquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – Immuno-

analyzersImmunokemialliset reagenssit –

Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –

IR-Spectrophotometers In vivo -kuvantamislaitteet – In vivo

Imaging Equipment IR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas Chromato-

graphsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate Readers Kuoppalevypesurit – Well-Plate Washers Kuvantamislaitteet – Imaging Equipment Laboratorioautomaatit – Laboratory

AutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –

Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – Microwave

Induced Wet Calcination

Mikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid

ChromatographsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting Robots Polarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemi-

kaalit – Radioactive Reagents and Chemicals

Radioaktiivisuuden mittauslaitteet – Analyzers for Radioactivity Detection

Raman-spektrometrit – Raman Spectrometers

Ravistelijat ja sekoittimet – Shakers and Mixers

Termoanalysaattorit – Thermal Analyzers

TGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –

Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-

Spectrometers

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIBERNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

30 4/2013KEMIA

Kysy ensin meiltä • At your serviceVIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle

– Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

TEKNOS OYTakkatie 300370 HelsinkiPL 107, 00371 Helsinkipuh. (09) 506 091faksi (09) 5060 9503www.teknos.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKorroosionestoaineet ja -maalit

– Corrosion Preventing Materials and Paints

Maalit ja lakat – Paints and Lacquers

Puun pinnan suojausaineet – Wood Shieldings Materials

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

WACKER-KEMI ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

Vihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot.

30

TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 619ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation

services

TURUN KYLMä-HUOLTO OYAkselintie 720200 Turkupuh. 0500 524 917www.turunkylmahuolto.fiturunkylmahuolto@dnainternet.net

Huolto ja myynti: Panasonic (Sanyo)Huolto: Forma, Heto, Revco, Heraeus,

NuAire, Kendro, Thermo ym.

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups

Syväjäähdyttimien asennus ja huol-to – Installation and maintenance of deep freezers

Kylmäkuivurien huolto – Maintenan-ce of cold dryers

31KEMIA4/2013

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedotirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

32 4/2013KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Luultua pienempi osa orgaa-nisen aineen palaessa syn-tyvästä ns. mustasta hiilestä pysyy maaperässä. Mustan hiilen hautaaminen maahan ei muodosta hiilivarantoa ei-kä siten hillitse ilmastonmuu-tosta, sillä hiiltä valuu maape-rästä jokiin ja edelleen valta-meriin. ”Biohiilestä” ei siten ehkä olekaan maailman pe-lastajaksi.

Näin todetaan Science-leh-dessä julkaistussa kansainvä-lisessä tutkimuksessa, jonka pohjana on tutkija Anssi Vä-hätalon Helsingin yliopis-tossa aloittama hanke. Tätä nykyä Vähätalo toimii yli-opistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa.

Muun muassa metsäpalois-sa, kaskeamisessa ja peltojen kulotuksessa syntyy vuosit-

tain 40–250 miljoonaa tonnia mustaa hiiltä, jonka on oletet-tu säilyvän maaperässä jopa miljoonia vuosia. Sitä kuiten-kin siirtyy jokiin 27 miljoo-naa tonnia vuodessa.

Määrä selvitettiin tutkimal-la jokinäytteitä eri puolilta maailmaa. Vähätalon mukaan jokainen näyte sisälsi merkit-tävästi mustaa hiiltä.

Tietyt pyrrolidinonit voidaan syntetisoida, vaikka toisin on luultu. Asian osoitti tutkija Os-kari Karjalainen, joka val-mistelee väitöskirjaansa Aal-to-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa professori Ari Koskisen tutkimusryhmässä.

Tulokset julkaistiin helmi-kuussa Angewandte Chemie -lehdessä.

Karjalainen tarttui tehtävään pari vuotta sitten. Pyrrolidino-nien synteesi osoittautui lopul-ta varsin suoraviivaiseksi, eikä siinä tarvita aikaa vieviä vä-limuotojen eristystä ja niiden puhdistamista. Lopputuloksena saadaan kaksi saman yhdisteen diastereomeeria eli optisesti aktiivista muotoa, joiden pitoi-suussuhteet eri johdannaisilla vaihtelevat.

Kukaan ei ollut aiemmin val-mistanut yhdisteitä, ja niiden syntetisointia pidettiin ennen Karjalaisen luomaa metodia mahdottomana.

Muistuttavat nikotiinia

Pyrroli on orgaaninen molekyy-li, jonka runkorakenne on vii-sikulmio. Yksi rungon viidestä

”Mahdoton” synteesimuuttui mahdolliseksiAalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa on onnistuttu ratkaisemaan mahdottomaksi luultu tehtävä: pyrrolidinonien synteesin kehittäminen.

hiiliatomista on korvautunut ty-pellä. Jäljelle jääneet neljä hii-liatomia ovat niitä mahdollisia kohtia, joihin voidaan liittää eri-laisia uusia ryhmiä. Lisäykset tapahtuvat reaktiomekanismien kautta, jolloin saadaan synteti-soitua uusia yhdisteitä eli joh-dannaisia.

Mitä useampia ja suurempia ryhmiä pyrroliin yritetään liit-tää, sitä hankalammaksi syn-teesi muodostuu. Lähtöaineena joudutaan ehkä pyrrolin sijasta käyttämään jotain muuta mole-kyylia.

On myös yhdisteluokkia, joi-den synteesi ei ole koskaan on-nistunut. Juuri näihin luokkiin kuuluvat myös pyrrolidinonit, joita muistuttava rakenne on esimerkiksi nikotiinilla ja kas-veissa sekä eläinten sidekudok-sissa esiintyvällä aminohapolla proliinilla.

”Lähtöaineina käytetään ami-nohappoja, jotka ovat halpoja ja helposti saatavissa. Syntee-sien saannot vaihtelevat 50 ja 90 prosentin välillä, ja haluttu diastereomeeri saadaan tarvitta-essa ulos puhtaana yksinkertai-sella kolmiaskelisella reaktiol-la”, Oskari Karjalainen tiivistää tutkimustuloksensa.

Pyrrolidinoneista valmistetuilla johdannaisilla voisi olla käyttöä esimerkiksi katalyytteina tai bioaktiivisina aineina, kertoo tutki-ja Oskari Karjalainen.

Tuik

e Le

hko

Musta hiili virtaamaaperästä meriin

Reaktiomekanismit vielä tuntemattomiaSynteesin kaikkien vaiheiden reaktiomekanismia ei vielä tun-neta, mutta Karjalainen aikoo väitöskirjassaan esittää siitäkin oman ehdotuksensa. Lisäksi hän käsittelee työssään pyrroli-dinonien reaktiivisuutta ja joh-dannaisia.

Yhdisteiden runkorakenteen perusteella voidaan arvioida, et-

tä niistä valmistetuilla johdan-naisilla voisi olla käyttöä esi-merkiksi katalyytteina tai bio-aktiivisina aineina.

”Toivon työn herättävän kiin-nostusta ja johtavan näiden ra-kenteiden edelleen kehittämi-seen. Tuloksena saattaa olla uusia, teollisestikin hyödynnet-täviä yhdisteitä”, Karjalainen arvelee.

Jari Koponen

TILAA VELOITUKSETTAKemia-lehden uutiskirje

www.kemia-lehti.fi

33KEMIA4/2013

Oulun yliopiston tutkijatohtori Saana-Mai-ja Huttula ja professori Marko Huttula ovat yhdessä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa esittäneet uuden tavan positiivisten ionien kokeelliseen tutkimukseen.

Physical Review Letters -sarjassa julkais-tussa hankkeessa tutkittiin esimerkkinä ar-gon-ionien elektroniverhon rakennetta. Tut-kimuksessa hyödynnettiin synkrotronisä-teilyä. Teoreettiset mallinnukset laadittiin Oulun yliopiston elektronispektroskopian tutkimusryhmän kehittämien menetelmien avulla.

Ionien elektronirakenteen tutkimus perin-teisin menetelmin on hyvin haastavaa varat-tujen ioninäytteiden vaikean tuotettavuuden eli pienen kokeellisen intensiteetin vuoksi.

Suomalais-ranskalais-japanilaisen tutki-jayhteisön kehittämä menetelmä perustuu vastaavan neutraalin atomin moninkertai-seen ionisointiin yhden fotonin avulla ja niin sanottuun koinsidenssi-mittaustekniik-kaan, jolla pystytään havaitsemaan lähes kaikki atomin lähettämät elektronit yhtäai-kaisesti.

Apua nanopartikkelien tutkimukseen

”Menetelmän etuna on sen huikean inten-siteetin lisäksi myös se, että ionien elekt-roninen alkutila tunnetaan tarkasti”, kertoo hankkeen päävastuullisena tutkijana toimi-nut Saana-Maija Huttula.

Nyt kehitetyn menetelmän odotetaan yleistyvän ja johtavan sen myötä uusiin tu-loksiin ionitutkimuksessa. Koinsidenssitek-niikkaan perustuvaa menetelmää voidaan

Tunturikoivuille kehittyy erityinen ”muisti-jälki”, kun kasvituholaiset käyvät niihin kä-siksi, ilmenee Turun yliopistossa väitelleen Sanna Haviolan tutkimuksesta.

Tunturimittarin aiheuttamat tuhot saavat koivun muuttamaan lehtiensä kemiaa hyön-teiselle haitalliseksi ja puolustautumaan si-ten tehokkaammin ötökkää vastaan.

Haviolan mukaan muistijälki lehtiä syö-västä tuholaisesta säilyy jopa viisi vuotta,

Tunturikoivu häätäätuholaiset kemiallisesti

Tunturikoivut painavat mieleensä tuho-hyönteisen hyökkäyksen ja kehittävät vastaisen varalle oman kemiallisen aseensa.

Uusia menetelmiäionien tutkimukseen

jonka ajan koivu on vastustuskykyisempi hyönteisille kuin puu, joka ei ole joutunut hyökkäyksen kohteeksi.

Osa tunturikoivujen lehtien kemiallisis-ta eroavuuksista riippuu kasvin perimästä. Etenkin lehtien fenolipitoisuudet osoittau-tuivat tutkimuksessa perinnöllisiksi ominai-suuksiksi.

Tunturikoivuun sekä puun ja kasvitu-holaisten väliseen suhteeseen vaikuttavat myös ilmastonmuutos ja muut ihmisen ai-heuttamat muutokset ympäristössä. Esimer-kiksi typpilannoitus lisää tai vähentää feno-lien pitoisuutta yhdisteestä riippuen.

Scan

stoc

kpho

to

hyödyntää suoraan myös molekyylimateri-aalien ominaisuuksien tutkimuksessa.

Oulussa tutkitaan uuden menetelmän avulla raskasmetalliyhdisteitä ja nanopar-tikkeleita. Viime aikoina oululaisryhmä on

selvittänyt muun muassa elohopeamolekyy-lien ja -klustereiden elektronirakennetta ja dynamiikkaa.

Tuoretta tutkimusta rahoitti muun muassa Suomen Akatemia.

Oulussa on uuden menetelmän avulla tutkittu muun muassa ilmakehän kemialle tärkeiden

elohopeayhdisteiden dynamiikkaa.

34 4/2013KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Metlan Rovaniemen laboratoriossa on käynnistynyt uusi kasvikemian tutkimus-hanke. Tavoitteena on muodostaa labora-toriosta arktisen biotalouden näytteiden ja analyysimenetelmien osaamiskeskittymä.

Laboratorion laitteistoa ja menetelmiä kehitetään niin, että siellä pystytään toden-tamaan arktisten luonnon- ja puutarhakasvi-en kemialliset pitoisuudet ja puhtaus.

Pohjoiset kasvit ovat todennäköisesti yli-vertaisen puhtaita, ja niillä on korkeat ter-veysvaikutteisten yhdisteiden ja aromiai-

Kotimaisilla hunajilla saattaa olla eri-tyistä merkitystä bakteerien aiheuttamien hengitystieinfektioiden ennaltaehkäisys-sä, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimus.

Hunajalla tiedetään olevan antimikro-bisia vaikutuksia noin 60:een eri baktee-rilajiin, mutta tuoreessa tutkimuksessa osoitettiin ensi kertaa sen teho pneumo-kokkia vastaan. Myöskään suomalaisten hunajien antimikrobisuutta ei ole aiem-min tutkittu.

Ruralian selvityksen kohteena olivat kotimaiset yksikukkahunajat. Niiden vai-kutuksia tutkittiin hengitystieinfektioita aiheuttavaa pneumokokkia, kurkunpää-tulehdusta aiheuttavaa Streptococcus py-ogenes -bakteeria sekä sairaala- ja haa-vainfektioita aiheuttavia Staphylococcus aureus- ja mrsa-bakteereita vastaan.

Hunajilla havaittiin merkittävää anti-mikrobista aktiivisuutta kaikkia neljää tautia bakteeria vastaan. Erityisen aktii-visia olivat horsma-, kanerva- ja tattari-hunajat sekä myös puolukka- ja lakka-hunajat.

Kotimaiset valkuaiskasvit voisivat tulevai-suudessa korvata rehuissa käytettävän tuon-tisoijan. Tähän tulokseen tultiin MTT:n tut-kimushankkeessa.

Suomen kotieläintuotanto on muun Eu-roopan tapaan vahvasti riippuvainen tuon-tisoijasta. Valkuaiskasvien tuotanto voi kui-tenkin tulevaisuudessa olla omavaraisem-paa, ja ilmaston lämpeneminen voi lisätä valkuaiskasvien viljelyä myös Suomessa.

Kotoisten palkokasvien viljelyyn kan-nustaa sekä soijan että typpilannoitteiden

Kotimaiset palkokasvitvoivat päihittää soijan

Lupiini, herne ja här-käpapu voisivat korvata tuontisoijan kokonaan.

Suomalainen hunaja torjuupneumokokkia

Hunajan käyttö hengitystieinfektioiden yhteydessä saattaisi vähentää pneumo-kokin aiheuttamia jälkitauteja, kuten korva- ja poskiontelotulehduksia.

Arktisten kasvienanalytiikka kehittyy

Muun muassa karpalon ter-veysvaikutteiset yhdisteet on tarkoitus päästä analysoimaan entistä tarkem-min.

Scan

stoc

kpho

toPä

ivi I

kone

n

korkea hinta. Valkuaisomavaraisuuden li-sääminen edellyttää kuitenkin sitoutumista sekä uusia ratkaisuja niin maatiloilta kuin koko tuotantoketjulta.

Tutkimuksen mukaan öljykasvivalkuai-sen omavaraisuusasteen voisi jo nyt nostaa neljänneksestä kolmannekseen, ja satotaso-jen nousun myötä Suomi hipoisi täydellis-tä omavaraisuutta. Selvästi alituotetut pal-koviljat, herne, härkäpapu ja lupiini voivat korvata nyt 70 prosenttia tuontisoijasta ja ilmaston hivenen lämmettyä jopa kaiken.

neiden pitoisuudet. Ominaisuudet on kui-tenkin voitava todentaa luotettavasti ennen tuotekehittelyä tai niiden käyttöä markki-naetuna. Kasvien analyysitulokset antavat merkittävää tietoa myös ympäristössä ta-pahtuvista muutoksista.

Metlan tiloissa toimiva Lynet-yhteislabo-ratorio on vuodesta 2011 käsittänyt myös Lapin ely-keskuksen ja MTT:n kasvituo-tannon laboratoriotoiminnot. Laboratorion osaamisalueeseen kuuluu entuudestaan ark-tisten vesi- ja jäänäytteiden analysointi.

Scan

stoc

kpho

to

354/2013 KEMIA

PIENI SUURI NANO Sarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.

Kumin nokimustaa on käytetty jo satakunta vuotta ja polymee-reihin lisätty nanokokoluokan seosaineita jo parikymmentä vuotta. Työ yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä on päässyt hyvään vauhtiin, ja kehitys jatkuu.

Maija Pohjakallio

Nanokomposiitti tarkoittaa yhdistelmä-materiaalia, jossa polymeerin sekaan on sekoitettu esimerkiksi nanosavea tai ho-peasta tai titaanidioksidista koostuvia nanopartikkeleita.

”Polymeeripohjaisilla nanokomposii-teilla on sovelluksia lähes kaikilla muo-vien käyttöalueilla, joista pakkaukset on yksi suurimpia”, kertoo professori Jyrki Vuorinen Tampereen teknillisen yliopis-ton materiaaliopin laitoksesta.

”Nanotäyteaineiden etuja on muun muassa se, että aineen suuren ominais-pinta-alan ansiosta sitä tarvitaan poly-meerin sekaan vain vähän, tyypillisesti 1–5 massaprosenttia.”

Myös hapen ja muiden kaasujen ete-nemisnopeutta polymeerissä kyetään te-hokkaasti pienentämään juuri nanoko-koluokan aineilla. Nanohiukkaset luovat esteitä kaasumolekyylien etenemiselle, jolloin diffuusiopolku pitenee, ja kaasu läpäisee siten polymeerin hitaammin.

Seosaine voi myös sisältää happea ”syövää” yhdistettä. Esimerkiksi ruoka-pakkauksissa hapen läpäisevyysnopeu-den aleneminen parantaa pakkauksen si-sällä olevan elintarvikkeen säilyvyyttä.

Elintarvikepakkausten nanosovellus-ten kehittämisen kärjessä ovat muun mu-assa Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa sekä maan puolustusvoimat. Ne rapor-toivat jo vuosia sitten nanosavella seos-tetusta polypropeenipakkauksesta, jonka sisällä voileipä säilyy huoneenlämpöti-lassa pilaantumatta 3–5 vuotta.

Monikansallinen Honeywell puoles-taan valmistaa nanosavella seostettuja nailonkalvoja, joita voidaan liittää muun

muassa PET-muovisiin juomapulloihin parantamaan niiden säilytyskykyä. Muo-vipullojen käyttö raskaampien lasipullo-jen sijasta vähentää kuljetuksiin tarvitta-van energian määrää huomattavasti.

Avuksi atomi- kerroskasvatus

Jyrki Vuorisen tutkimusryhmän hank-keista suuri osa liittyy tätä nykyä poly-meerien lujittamiseen hiilinanoputkil-la esimerkiksi tuulivoimalasovelluksia varten.

”Yhteinen haaste kaikille polymeeri-nanokomposiittien kehittäjille on saada seosaine dispergoitumaan eli sekoittu-maan tasaisesti ja hienojakoisena poly-meerin sekaan”, Vuorinen sanoo.

Ryhmä on hiljattain kokeillut, voisiko asiassa olla apua atomikerroskasvatus- eli ALD-menetelmästä. Huhtikuussa väi-telleen Katja Nevalaisen tutkimuksessa valmistettiin ALD:lla erilaisia nanopak-suisia metallioksidipinnoitteita polymee-rijauheen pintaan. Kun pinnoitettu jauhe sitten sulatettiin ja työstettiin, pinnoite murtui, ja muodostui nanokomposiittia.

”Varsinaista läpimurtoa Nevalaisen tutkimuksessa ei vielä saavutettu, mut-ta ALD-pinnoitus osoittautui kehittämi-sen arvoiseksi menetelmäksi myös po-

lymeerikomposiittien valmistuksessa.”

Nanoseostus edistää biomuovien käyttöä

Nanoaineilla on tärkeä rooli myös aktii-visten ja älykkäiden pakkausten kehittä-misessä. Kun polymeereihin on sekoitet-tu esimerkiksi hopeananohiukkasia, on saatu aikaan antibakteerisia materiaaleja. Myös erilaisten entsyymien sekä happi-sensoreina toimivien titaanidioksidina-nopartikkelien kiinnittämistä pakkaus-materiaaleihin on kokeiltu.

”Biopolymeerien käytön lisääminen on kasvava suuntaus”, Vuorinen sanoo.

”Monien biopolymeerien, kuten po-lylaktidin, selluloosan ja tärkkelyksen, mekaaniset ja läpäisevyysominaisuudet eivät yllä öljypohjaisten tasolle, mutta ominaisuuksia voidaan parantaa nano-seosaineiden avulla. Uusin trendi on saostaa biopolymeerejä biopohjaisilla nanotäyteaineilla, kuten nanoselluloo-salla, jolloin komposiitti on kokonaisuu-dessaan bioa.”

Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori, joka työskentelee tiedeviestintään erikoistuneena konsulttina Katme

Consulting Oy:ssa.maija@pohjakallio.com

Nanotäyteaineiden lisääminen biopolymeereihin voi parantaa niiden pakkausominaisuuksia huomattavasti.

Scan

stoc

kpho

to

Nanoseosaineet tuovatuusia ulottuvuuksia muoveihin

36 4/2013KEMIA

Rehtori Tuula Teeri

Aallon harjalla kohti tulevaisuutta

Sisko Loikkanen

Aalto-yliopistoa on myllerretty viime vuosina perusteellisesti. Muutokset pan-tiin toimeen vauhdikkaasti, koska yli-opisto pyrkii maailman parhaimpien joukkoon kymmenessä vuodessa.

”Piti ottaa nopea alku, mutta mielestä-ni tilanne rupesi rauhoittumaan jo viime vuonna”, kuvaa tilannetta rehtori Tuula Teeri.

”Nyt olemme eräänlaisessa vakiintu-neessa muutostilanteessa.”

Uudistukset ovat koskeneet sekä sisäl-töjä että rakennuksia. Rehtorin työhuo-nekaan ei sijaitse minkään perustajakor-keakoulun vanhassa päärakennuksessa vaan Aalto-yliopiston väliaikaiseksi pää-rakennukseksi remontoidussa entisessä VTT:n laboratoriorakennuksessa.

Remontissa rakennuksen 1960-luku-lainen tyyli sai uuden värikkään sisus-tuksen. Jo siitä huomaa, että kyse on nyt myös taideyliopistosta. Tuula Teeri ker-too saaneensa positiivista palautetta tai-teellisesta sisustusratkaisusta.

”Viihtyisä ympäristö vaikuttaa täällä kyllä työtunnelmaan”, hän iloitsee.

”Sanomme aina, että toteutamme hy-viä ideoita pienellä rahalla, mikä sopii hyvin yliopistosisustamiseen.”

Rehtorin raikkaassa, valoisassa työ-huoneessa istuimet ovat perinteisten si-sutusihanteiden vastaisesti ensinnäkin erilaisia mutta myös erivärisiä ja osa sel-västi prototyyppejä. Nurmenvihreä mat-to tuo kesän talvenkin keskelle.

”Olen kesän rakastaja”, Teeri hymyi-lee.

Laaja-alaisia kandidaatteja

Aalto-yliopisto yhdisti Teknillisen kor-keakoulun, Kauppakorkeakoulun ja Tai-deteollisen korkeakoulun. Alussa liittoa kritisoitiin ankarastikin. Kun akuutein

siirtymävaihe on ohi, uusi yliopistomalli herättää kiinnostusta kotimaassa ja myös maan rajojen ulkopuolella.

Viime vuonna Aaltoon kävi tutustu-massa kuutisenkymmentä kansainvä-listä arvovierasta, muun muassa Venä-jän pääministeri Dmitri Medjedev, jota kiinnostivat varsinkin yliopiston toimet yrittäjyyden edistämisessä ja tuotekehi-tyskoulutus Design Factoryssä.

Työelämän tarpeet muuttuvat nopeasti, ja niihin Aallon pitäisi kyetä vastaamaan ripeästi.

”Se on meille haaste”, Tuula Teeri myöntää.

”Jo viisivuotisen maisterikoulutuksen aikana muutokset voivat olla huomatta-via. Luovumme siksi täsmäkoulutukses-ta jonkin erityisalan tarpeisiin ja pyrim-me sen sijaan antamaan opiskelijoille vahvan peruskoulutuksen tekniikassa. Opetamme heidät myös oppimaan nope-asti uutta.”

Tavoitteena on, että aaltolaiset pär-jäävät ja menestyvät tulevaisuudessa-kin. Kandidaattivaiheen opetus uudis-tuu jo ensi syksynä ensinnäkin siten, että opetus keskitetään entiseen pääraken-

nukseen. Tähän ”kanditaloon” siirtyvät kaikki kandidaattiopiskelijat, syksyllä insinöörilinjojen uudet opiskelijat ja seu-raavina vuosina myös taide- ja talousai-neiden fuksit.

”Kun kaikki sijoitetaan samaan taloon, he tutustuvat luontevasti myös muiden ohjelmien opiskelijoihin. Uskon, että kohtaamiset ja keskustelut murtavat ra-joja eri linjojen välillä ja antavat myös vinkkiä siitä, mitä muuta kuin omaa alaa Aallossa voi opiskella”, Teeri kuvailee.

Tuleville kandeille pyritään antamaan laaja-alainen pohjakoulutus, jotta he ym-märtävät muidenkin kuin oman alansa kysymyksiä ja osaavat soveltaa omak-sumiaan tietoja käytäntöön. Oman alan perusasiat on edelleen opittava kunnolla, mutta monitieteisyyttä korostetaan entis-tä enemmän.

”Työelämän ongelmana voi olla esi-merkiksi puu, josta tehdään vielä tänään paperia mutta josta tulevaisuudessa ha-lutaan valmistaa komposiittimateriaalia tai energiaa. Silloin tarvitaan monialaista osaamista bio- ja geenitekniikasta mate-riaalitekniikkaan ja insinööritieteisiin”, Teeri selittää.

”Tällainen koulutus ja tutkimus luovat pohjaa tulevaisuuden työelämälle.”

Laaja-alaisuutta opiskelijat saavat va-litessaan tutkintoonsa kursseja jousta-

”Luovumme täsmäkoulutuksesta jonkin erityisalan tarpeisiin ja pyrimme sen sijaan antamaan opiskelijoille vahvan peruskoulutuksen tekniikassa. Opetamme heidät myös oppimaan nopeasti uutta.”

”Rekrytoimme professoreita kansainvälisesti, ja jotta voimme hyödyntää heidänkin asiantuntemuksensa opetuksessa, opetuskielenä on englanti.”

Aalto-yliopiston ensimmäisenä rehtorina vuodesta 2009 toiminut Tuula Teeri rakentaa tekniikan, taiteen ja talouden liittoa ja uudenlaista kasvuyrittämisen keskusta.

374/2013 KEMIA

”Tekniikkaan valmistaviin oppiaineisiin on kiinnitettävä enemmän huomiota jo ennen lukiota”, sanoo vuoden 2012 luonnontieteilijäksi valittu Tuula Teeri. ”Kemia, fysiikka ja matematiikka pitäisi kyetä tekemään kiinnostaviksi jo peruskoululaisille.”

Aal

to-y

liopi

sto

38 4/2013KEMIA

vasti. Syksystä lähtien neljässä insinööri-korkeakoulussa aloittavilla opiskelijoilla koko kandivaiheen opetus on yhteinen saman korkeakoulun sisällä. Valintansa mukaan he voivat ottaa kursseja myös Aallon muista kouluista.

Ulkomaiset professorit tuovat kieleksi englannin

Syventyminen omaan erikoisalaan to-teutuu uudessa mallissa vasta maisteri- ja tohtoriopintojen aikana, jotka – toisin kuin kandiopetus – toteutetaan edelleen yliopiston eri kampuksilla.

Kanditasolla opetuskielenä on suo-mi, mutta maisterivaiheessa siirrytään englannin kieleen. Tämä on luontevaa, koska vuosittaisessa maisteritason haus-sa yliopistoon otetaan paljon myös ul-komaisia opiskelijoita. Uusista profes-soreistakin jo lähes kolmannes on ulko-maalaisia.

”Rekrytoimme professoreita kansain-välisesti, ja jotta voimme hyödyntää hei-dänkin asiantuntemuksensa opetuksessa, opetuskielenä on englanti”, rehtori pe-rustelee.

Myös opetusmenetelmät ja -ympäris-töt uudistuvat. Perinteisiä luentosaleja ei enää priorisoida opetustiloina.

”Kun yliopistojen rakennuksia nyt re-montoidaan, yhtään uutta luentosalia ei enää rakenneta”, paljastaa Teeri, jonka mukaan opiskelijat eivät välitä myöskään istua rivissä kirjastopöytien äärellä.

”Nykynuoriso valitsee mieluummin pehmeät tuolit ja istuu ryhmässä”, hän kertoo huomanneensa.

Ryhmässä oppiminen saattaa olla in-novatiivisin tapa vuorovaikutteisuuden vuoksi.

”Eri kampuksille on rakennettu oppi-miskeskuksen ituja, joissa kokeilemme erilaisia oppimisympäristöjä ja niiden

edellyttämiä vaatimuksia.”Mallina voi toimia vaikkapa Yhdys-

valtain maineikas MIT, Massachusetts Institute of Technology.

”Sinne on rakennettu opetustiloja, jois-sa opiskelijat istuvat pyöreiden pöytien ympärillä ja kiinnittävät läppärinsä pöy-tään. Kun uusi videoprojektoritekniikka on korvannut liitutaulut, niin projektori-en avulla oppilaat voivat esittää tulok-sensa pöydän ääreltä koko ryhmälle”, Teeri kuvailee.

Kun oppiminen toteutetaan tiimis-sä, opiskelijat näkevät, miten tiimissä toimitaan ja työskennellään, ja samalla mukaan voi ottaa luontevasti ryhmän-vetämis- ja johtamiskoulutuksen, mikä taas opettaa tärkeitä taitoja alasta riip-pumatta.

Opettajille uusi vinkkeli

Myös opettajan tehtävät näyttäytyvät uudesta vinkkelistä. Kun opettajaa en-nen tarvittiin jakamaan tietoa luennoil-la, opiskelija voi nyt läppärinsä ansiosta hankkia ja omaksua tietoja vaikkapa bus-sissa matkalla Otaniemeen.

Opettajaa toki kaivataan yhä, tätä ny-kyä usein tulkiksi ja dialogiin oppilaan kanssa.

”Opettajan ei pidä syöttää valmista tietoa eikä antaa valmiita vastauksia. Pi-kemminkin hänen kuuluu esittää oppi-laille hyviä kysymyksiä ja haastaa heidät miettimään yhden askeleen pidemmälle niin, että he keksivät ongelman ratkaisun itse”, Tuula Teeri sanoo.

Yhdestä Teeri on varma: opettajan am-matti ja yliopisto instituutiona säilyvät.

”Opettajia ja kokeneita tutkijoita tar-vitaan opetuksen tueksi vielä pitkälle tu-levaisuuteen. Sen voin luvata, koska eri kehitysvaiheessa olevien ihmisten väli-

nen keskustelu ei suinkaan lopu.””Kokeneiden ja kokemattomampien

välinen dialogi on tarpeen, mutta opis-kelijoidenkaan potentiaalia ei pidä aliar-vioida. He ovat yhtä fiksuja kuin opetta-jat, mutta opettajien kokemustausta vain on laajempi”, rehtori pohdiskelee.

Aalto-yliopistossa on tällä hetkellä 18 000 opiskelijaa, joista kokopäiväisiä 12 000. Professoreita on nyt noin 350. Suhde ei ole aivan ihanteellinen.

”Meillä pitäisi olla ehkäpä pikkuisen vähemmän opiskelijoita kuin nyt. Tarkoi-tus on siirtyä graduate school -malliin, joten vähennämme sisäänottoa kandi- tasolla ja pidämme maisterivaiheen opis-kelijamäärän entisenä. Otamme edelleen myös ulkomaalaisia oppilaita maisterioh-jelmiin, mikä vähentänee tarvetta omaan kandidaattiopetukseen ilman, että loppu-tutkintojen määrä laskee”, Teeri arvioi.

Muutokset tuovat mukanaan avoi-muutta ja uusia yhteistyömuotoja.

”Olemme suunnitelleet rakentavamme biotalouden tarvitsemaa infrastruktuuria yhdessä VTT:n kanssa.”

Yhdessä tehden tässä säästetään myös kustannuksia. VTT:n kanssa on synty-mässä myös sopimus, jossa kumpikin osapuoli avaa tutkimusohjelmansa toi-selle.

”Jos Aallon professori haluaa tutki-musohjelmaan mukaan VTT:n tutkijan, niin VTT maksaa oman osuutensa pro-jektista ja päinvastoin. Tällä mallilla väl-tämme turhan byrokratian ja kannustam-me tutkijoitamme yhteistyöhön.”

Osana menestystä laadukas tutkimus

Tulevaisuus tuo tullessaan myös kump-panuusprofessorit, jotka työskentelevät Aallossa vaikkapa viidenneksen työajas-taan ja lopun ajan oman työnantajansa palveluksessa. Esimerkiksi Zürichin kuuluisassa teknillisessä korkeakoulus-sa ETH:ssa käytettävä malli antaa mah-dollisuuden hyödyntää eri alojen huippu-osaajia opetuksessa.

”Heidän täytyy toki täyttää riittävät tieteelliset kriteerit”, rehtori korostaa.

Ensimmäinen adjunct-professori, jos-sa yhteistyötahona toimii Outotec Oyj, on jo aloittanut Aallossa.

Menestyvään yliopistoon kuuluu oleel-lisesti myös laadukas tutkimus. Tuula Teeri iloitsee Aallon tutkijoiden menes-tyksestä.

”EU:ssa on kaksi lippulaivahanketta, joista toisessa tutkitaan grafeenia ja toi-sessa aivoja, ja molemmissa on ainoana suomalaisena yliopistona mukana Aal-to.”

Aallossa on satsattu etenkin tutkimuk-sen tukipalveluihin, jotta hankkeisiin hakeminen sujuu ongelmitta EU:n byro-

Tuula TeeriFM (molekyyligenetiikka) 1981 ja FT Helsingin yliopisto 1987.•

Tutkimus- ja johtotehtävissä VTT:ssä 1980–1996.•

Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (Tukholma) vieraileva professori •1996–1998, puubiotekniikan professori 1998, biotekniikan korkeakoulun varadekaani 2005–2007, yliopiston vararehtori ja rehtorin varamies 2008–2009. Tutkijanurallaan keskittyi selvittämään selluloosan entsymaattista hajotusta, entsyymien ja vasta-aineiden toimintamekanismeja sekä kasvien soluseinien biosynteesiä.

Aalto-yliopiston ensimmäinen rehtori 2009–.•

Luottamustehtäviä mm. Ruotsin Pintakemian instituutissa 2001–2004, •Tutkimusneuvoston luonnontieteiden ja teknologian neuvostossa 2004–2006 ja Strategisen tutkimuksen säätiössä 2004–2007.

Mm. Kuninkaallisen tiedeakatemian, Ruotsin kuninkaallisen insinööri- •tieteiden akatemian, Tekniikan Akatemian, Suomen ruotsinkielisen tekni-sen tiedeakatemian ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen jäsen.

Ulkomaisten opiskelijoiden ja professorei-den myötä Aallosta on tulossa monikulttuu-rinen yhteisö. Rehtori Tuula Teeri on itse-kin hyvä esimerkki monikulttuurisuudesta. Vaikka hän asuu työviikon Espoon Otanie-messä, varsinainen koti on pysynyt hänen entisessä työkaupungissaan Tukholmassa, jossa muu perhe edelleen asuu.

Teerin aviomies on italialaisesta perhees-tä syntynyt ranskalainen ja Ranskan kan-salainen. Kotikielenä perheessä puhutaan englantia. Teeri sukkuloi Suomen ja Ruot-sin väliä yleensä lentäen, mutta puolison työmatkojen aikana perheen koira on hä-nen vastuullaan, ja silloin matkat taittuvat laivalla.

”Tämä elämäntapa vaatii kyllä hyvää organisaatiokykyä”, matkustava rehtori myöntää.

”Suurin lisäarvo on se, että lähden työpai-kalta perjantaina, enkä tule sinne takaisin ennen kuin maanantaina. Kotona Tukhol-massa rauhoitun työstä ja lauantaina yleen-sä lepään. Sunnuntaina saatan kyllä jo kat-sella tulevan viikon työpapereita”, hän ku-vailee elämäänsä kahdessa maassa.

”Jos asuisin Suomessa, viettäisin varmas-ti enemmän aikaa työpaikalla viikonloppui-sin. On kuitenkin vain hyvä, etten istu lu-kemassa meilejä täällä vaan olen rauhassa kotona, koska siellä ajatukset lentävät pa-remmin.”

Viikolla työpäivät Otaniemessä toki ve-nyvät monesti iltaan asti.

”Olen antanut itselleni luvan tehdä paljon töitä viikolla, mutta vastapainoksi viikon-loppuna en työskentele.”

”Oppisivatpa suomalaiset positiivisen ajattelun”

Entiseen molekyyligenetiikan ja puubio-tekniikan tutkijan elämäänsä Tuula Teeri ei enää tunne kaipuuta.

”Sitä tein täysillä niin monta vuotta, että se osuus tuli jo käytyä läpi”, hän hymyilee.

”Tosin koen rehtorin tehtävät myös aka-teemiseksi työksi, joka pyrkii loppujen lo-puksi samaan päämäärään kuin tutkijankin työt.”

Teerin työelämä on ollut jatkumoa ensin väitöskirjaoppilaasta tutkijaksi, sitten ryh-män johtajaksi, laitoksen johtajaksi, vara-rehtoriksi ja lopulta rehtoriksi.

Pitkä työrupeama kului Ruotsissa. Oliko sokki palata takaisin Suomeen?

”Ruotsissa ehdin unohtaa, että Suomi ei ole kovinkaan positiivisesti ajatteleva maa, mikä näkyy täällä kaikessa”, paluumuutta-ja myöntää.

”Kun Suomi valitaan parhaaksi maaksi jossakin asiassa, suomalaiset toteavat, että nyt on varmaan laskettu väärin. Me olem-me hyviä monella alalla, mutta miten hy-viä olisimmekaan, jos vielä ajattelisimme myönteisesti. Mikään ei ole täydellistä, mutta juuri siksi pitäisi katsoa vahvuuksia eikä keskittyä heikkouksiin.”

Tässä suhteessa ruotsalaiset ovat hänen mielestään suomalaisten edellä.

”Suomessa positiivinen palaute on usein se, että kukaan ei sano mitään. Pidetään suorastaan piinallisena, jos joku kehuu”, rehtori hämmästelee.

”Työt työaikana,viikonloput vapaalla”

kratiasta huolimatta. Erityinen ilon aihe Tee-rille ovat yliopiston tutkijoiden saamat ERC-apurahat.

Niistä hän nostaa esiin sähkötekniikan kor-keakoulun professorille Hele Savinille myön-netyn nuoren tutkijan ERC-rahoituksen, joka on erittäin kilpailtu perustutkimuksen rahoitus-muoto. Rehtorin mukaan Savin on erinomai-nen esikuva varsinkin Aallon muille naistut-kijoille.

”Se kannustaa tyttöjä tajuamaan, että hekin voivat saada näitä erityisen kilpailtuja rahoja”, Teeri tähdentää.

Vaikka Aalto ei pyri tulevaisuudessa kasva-maan, biotieteiden osuutta se aikoo silti lisätä.

”Biotieteet tarjoavat mahdollisuuksia monil-le muille tieteen ja teollisuuden aloille, ja bio-tieteiden pohjalta voi nousta aivan uusia tuot-teita”, Teeri perustelee.

Opiskelijoiden tasoa rehtori pitää hyvänä, varsinkin aloilla, joissa hakupaine on kova. Tu-levaisuudesta hän silti on hiukan huolissaan.

”Nyt pitäisi kiinnittää huomiota tekniikkaan valmistavien aineiden opetukseen jo ennen lukiota. Kun peruskoulussa opetetaan matema-tiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, jo siellä pitäisi pystyä näyttämään oppilaille, miksi nämä ai-neet ovat mielenkiintoisia.”

”Olemme keskustelleet Helsingin yliopis-ton pedagogiikan laitoksen kanssa mahdolli-suudesta olla mukana kehittämässä opetusta tekniikkaan valmistavissa aineissa, jotta ope-tus konkretisoituisi jo varhaisessa vaiheessa ja oppilaat motivoituisivat näille aloille.”

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Together, we canget your cell culture harvest application moving forward.

www.parker.com/processfiltration or www.scilog.comParker Hannifin Oy: phone +358 (0)20 753 2212 email: lifescience.finland@parker.comEurope: phone +44 (0)191 4105121email: dhprocess@parker.com

Straight from the box, this intergrated solution for cell culture harvest combines SciLog automation and sensor leadership with Parker domnick hunter filtration expertise for fast and cost-effective clarification of bioreactor outputs up to 20L.

HarvestClear™Complete Cell Culture Harvest System

”Kun Suomi valitaan parhaaksi maaksi jossakin asiassa, suomalaiset toteavat, että nyt on varmaan laskettu väärin.”

40 4/2013KEMIA

Jäte vai kemikaali

Kierrätysmateriaali onhaastava Reach-tapaus

Jäte- ja kemikaalilainsäädännön ristiveto tuo haasteita prosessiteollisuuden jätteiden hyöty-käyttöön pyrkiville yrityksille.

Joonas Alaranta

Scan

stoc

kpho

to

Jäte vai hyödyn-nettävä kemikaali? Reach-rekisteröin-

nissä kannattaa olla tarkkana.

RE

AC

H

Kun vuoden 2013 rekisteröinnit touko-kuussa päättyivät, kemianteollisuuden yritysten Reach-osastoille on luvas-sa hetki rauhallisempaa aikaa. Edessä on kuitenkin pian uusia haasteita, sillä monet yritykset joutuvat täydentämään rekisteröintejään uusilla tiedoilla oma-aloitteisesti tai kemikaaliviraston päivi-tyspyyntöjen seurauksena.

Oma lukunsa ovat tuotekehityksessä valmisteilla olevat uudet aineet. Uusia aineita koskevia Reach-selvityksiä ja -re-kisteröintihankkeita käynnistetään jatku-vasti muun muassa prosessiteollisuuden sivutuotevirtojen tuotteistamiseen liitty-vissä tapauksissa.

Kun yritys pyrkii hyötykäyttämään prosessiteollisuuden jätteitä, ongelmia aiheuttaa jäte- ja kemikaalilainsäädän-nön välinen ristiveto. Yhtäältä olisi pyrit-tävä parantamaan materiaalitehokkuutta ja täyttämään uuden jätelain myötä tiu-kentuneet kierrätysvaatimukset.

Jätelain etusijajärjestys edellyttää, että jäte on ensisijaisesti valmisteltava uudel-leenkäyttöön ja toissijaisesti kierrätettä-vä materiaalina johonkin muuhun käyt-töön. Mikäli kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, esi-merkiksi polttamalla se energiaksi. Jäte-määrien vähentämiseen ajaa myös vuo-den alussa kiristynyt jätevero.

Jätteiden kierrätystä takaisin tuotteiksi saattavat kuitenkin vaikeuttaa Reach-ase-tuksen asettamat velvollisuudet. Reach-rekisteröinti voi aiheuttaa jätemateriaa-lia kierrättävälle yritykselle merkittäviä lisäkustannuksia ja viedä aikaa useita kuukausia.

Tärkeä ympäristö- lupahakemus

Reach-asetuksen perussääntö on, että kaikki EU:ssa valmistetut ja unionialu-eelle maahantuodut kemialliset aineet on rekisteröitävä kemikaalivirastoon.

Jätteet ovat kokonaan asetuksen ulko-puolella, eikä sivutuotteitakaan tarvitse rekisteröidä silloin, kun niitä ei saateta markkinoille.

Reach-velvoitteet kuitenkin realisoitu-vat, mikäli jäte lakkaa olemasta jäte, tai sivutuote toimitetaan hyötykäyttöön.

Kun pohditaan, oliko jäännösmate-riaali alun perinkään jätettä tai onko se lakannut olemasta jätettä, pohjana ovat jätelakiin kirjatut EU:n yleiset sivutuo-te- ja tarkemmat ei enää jätettä -määritel-mät, joita EU-komissio on antanut ja an-taa jatkossakin yksittäisille jätejakeille. Monien jäännöstuotevirtojen jätestatus perustuu kuitenkin ainakin toistaiseksi jätelainsäädännön yleisiin periaatteisiin ja aiempiin viranomaispäätöksiin.

Hieman yllättäen Reach-vaatimusten ratkaiseva kirjaus saatetaankin tehdä sil-

loin, kun kirjoitetaan ympäristölupapää-töksen jätteitä koskevaa lukua.

Kirjaamalla päätöksen selkeästi yritys voi osoittaa jäännösmateriaalin pysyvän jätteenä, lakkaavan olemasta jätettä tai olevan alun perinkin sivutuote. Reach-näkökulma tulisi siksi mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon jo ympäristölu-paa haettaessa.

Kierrätyspoikkeus vapauttaa rekisteröinnistä

Käytännössä kierrätysmateriaalien re-kisteröintivelvoite konkretisoituu hyvin-kin usein, sillä kemikaalivirasto tulkitsee valmistusprosessiksi niin jätemateriaalia kemiallisesti kuin mekaanisestikin muut-tavat käsittelyprosessit.

Jos kierrätystä varten tehtävän käsitte-lyn seurauksena kuitenkin syntyy aine, jonka joku muu on jo rekisteröinyt, ei kierrättäjällä ole rekisteröintivelvoitetta.

Tämän niin sanotun kierrätyspoikke-uksen hyödyntäminen edellyttää, että materiaali sopii rekisteröinnin tehneiden ainemäärittelyn piiriin ja että kierrättäjäl-lä on käytössään käyttöturvallisuustiedo-te tai vastaavat tiedot.

Merkittäviä kustannuksia saattaakin syntyä siitä, että kierrättäjä joutuu kui-tenkin ostamaan oikeudet rekisteröinti-asiakirjan keskeisen osaan, altistumis-skenaarioihin, jotka tarvitaan vaaralli-siksi luokitelluille aineille.

Ainemäärittely ratkaisee paljon

EU:n uusi kemikaalilainsäädäntö edel-lyttää yrityksiltä kaikissa tapauksissa riittävän aikaista ennakkovarautumista. Oikean Reach-strategian valinta koros-tuu kuitenkin silloin, kun kyseessä on niin sanottu uvcb-aine, joita ovat koos-tumukseltaan tuntemattomat tai vaihtele-vat aineet, monimutkaiset reaktiotuotteet

tai biologiset materiaalit. Prosessiteolli-suuden sivutuotteet ja jätteistä jalostetut tuotteet ovat uvcb-aineita lähes poik-keuksetta.

Reach-strategian tärkein siirto saattaa olla sen ensimmäinen askel eli ainemää-rittely. Aineiden samuudesta päätetään Reach-asetuksen mukaan lähtökohtai-sesti yritysten kesken. Vaikka ainemää-rittelylle on annettu sinänsä selvät peli-säännöt, uvcb-aineiden määritelmään jää useimmiten pelivaraa.

Kustannusten jaon tai oman liiketoi-minnan suojaamisen kannalta ei olekaan yhdentekevää, millaisen ainemäärittelyn yritys esittää esirekisteröinnissä tai kemi-kaalivirastolle tehtävässä tiedustelussa.

Rekisteröintiyhteistyötä voi ja tulee tehdä saman aineen muiden rekisteröi-jien kanssa, sillä se säästää kustannuk-sia. On kuitenkin myös tilanteita, joissa Reachin mukainen yhteistyö muiden re-kisteröijien kanssa saattaa olla yrityksen liiketoiminnalle haitallista. Silloin yh-teistyö kannattaa rajata vain lainsäädän-nön edellyttämään minimiin.

Onko rekisteröinnistä yritykselle hyötyä?

Tämän kysymyksen kuulee usein, kun puhutaan jäteperäisten tuotteiden Reach-rekisteröinnistä.

Rekisteröinti on ensisijaisesti velvol-lisuus, joka jokaisen EU:ssa toimivan kemiallisen aineen valmistajan ja EU-maahantuojan on täytettävä. Myös jään-nöstuotteiden tuotteistamisessa kyse on yrityksille kuitenkin liiketoiminnan nä-kökulmasta kannattavien ratkaisujen et-simisestä.

Rekisteröinnistä aiheutuneiden kus-tannusten takaisinmaksuaika voi joskus olla niin pitkä, että on taloudellisempaa jatkaa läjittämistä kaatopaikalle, vaik-ka jätevero onkin korkea. Lainsäätäjän toivoisi pyrkivän poistamaan tällaiset kierrätysmateriaalien käyttöä ehkäisevät kannustinloukut.

Pelottavia esimerkkejä Reach-rekis-teröinnin kustannuksista riittää. Yhden aineen rekisteröinnin kustannukset jää-vät kuitenkin useimmiten kymmeniin tuhansiin euroihin, jos niitä voidaan ja-kaa saman aineen muiden rekisteröijien kanssa.

Toisaalta Reach-rekisteröinti voi jä-temateriaalien kierrätyksessä olla yksi merkittävä askel kohti ”virallisen tuot-teen” asemaa ja tuoda merkittävää lisä-tietoa materiaalista ja sen käytön turval-lisuudesta.

Kirjoittaja toimii muun muassa kemikaali- ja jätelainsäädäntöön erikoistuneena laki-

asiantuntijana Linnunmaa Oy:ssä.joonas.alaranta@linnunmaa.fi

Aloita kierrätysmateriaalien Reach-velvoitteiden hallinta selvittämällä vastaukset näihin kysymyksiin:

Onko kyseessä Reachin mukaan •jäte, aine, seos vai esine?

Onko Reach-rekisteröinti välttä-•mätön tai kannattaako se tehdä tuotestatuksen vuoksi?

Voiko kierrätyspoikkeusta sovel-•taa?

Voidaanko hyödyntää kevennettyä •välituoterekisteröintiä?

Onko mahdollista saada väliaikai-•nen vapautus Reach-rekisteröin-nistä tuote- tai prosessikehityksen vuoksi (ns. PPORD-vapautus)?

4/2013 KEMIA 41

Kosteus- ja homevauriot koskettavat monia ihmisiä, perheitä, työyhteisöjä, pieniä koululaisia. Pahimmil-laan ihmiset ovat menettäneet terveytensä, kotinsa tai työpaikkansa jouduttuaan asumaan tai työskentele-mään kosteusvaurioituneessa rakennuksessa.

Paras neuvo talonomistajalle on korjata kosteus- ja homevauriot mahdollisimman nopeasti. Huonepölyn toksisuuden eli myrkyllisyyden mittaamista ja terve-ysriskin arviointia sen perusteella ei taas valittavasti voi vielä suositella.

Huonepölyn toksisuutta tutkimalla ei pystytä erot-telemaan kosteusvaurioasuntoja, joissa asukkaat saa-vat runsaasti oireita, niistä asunnoista, joissa ei ole kosteusvaurioita eivätkä asukkaat oireile. Toksisuuden määrittämistä huonepölystä ei voida käyttää kosteus-vauriokohteiden korjaustarpeiden kiireellisyyden pe-rusteena eikä terveyshaitan arvioinnissa.

Tämä kävi ilmi äskettäin Suomessa tehdyssä laa-jassa Toxtest-tutkimuksessa, jonka tuloksista kerrot-tiin Kemia-lehdessä 3/2013. Terveyden ja hyvinvoin-nin laitos THL, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos sekä Helsingin ja Turun yliopistot tutkivat, voidaanko kosteusvauriorakennusten terveyshaitan vakavuutta ja korjaustarpeen kiireellisyyttä arvioida mittaamalla sisäilman pölynäytteiden toksisuutta. Tavoitteena oli löytää nopea, helppo ja kenttäkäyttöön sopiva tapa ke-rätä näyte toksisuusanalyysejä varten.

Miksi pölyn toksisuuden mittaus ei kyennyt erotta-maan kosteuden vaurioittamia ja hyväkuntoisia asun-toja toisistaan?

Ensinnäkin pölynäytteiden keräämiseen asuntojen pintoja pyyhkimällä liittyy virhelähteitä. Näytteisiin vaikuttaa muun muassa, kuinka kauan pölyä on kerty-nyt pinnoille, mitä materiaalia pinta on ja kuinka pal-jon sitä on pyyhitty erilaisilla pesuaineilla.

Toiseksi huonepölyn toksisuus ei ole peräisin yksis-tään kosteusvaurioista. Toksisuuteen vaikuttavat myös pesuaine- ja kemikaalijäämät sekä ulkoa liikenteestä tai sisältä takasta peräsin olevat polttoperäiset hiuk-kaset. Mukana voi olla myös mikrobien aineenvaih-dunnan seurauksena syntyviä mikrobitoksiineja. Niitä voi olla huonepölyssä kosteusvaurioiden vuoksi, mut-ta niitä voi kulkeutua pölynäytteeseen myös ulkoil-masta.

Kotien pölyisyydessä on suuria eroja. Pelkkä pölyn toksisuuden vertailu voi johtaa harhaan, sillä pölyn laadun lisäksi myös sen määrä voi vaikuttaa toksisuu-teen. Siistin kodin hyvin pieni määrä myrkyllistä pölyä

voi antaa saman tai jopa pienemmän toksisuustuloksen kuin rennommin siivotun kodin suuri määrä vähem-män myrkyllistä pölyä. Pölyn määrään vaikuttaa sekin, mitä kodissa tehdään ja paljonko siellä on asukkaita, kotieläimiä ja tekstiilejä.

Koska huonepölyn toksisuus ei useinkaan kerro yk-sinomaan asunnossa olevasta kosteusvauriosta, ei se siten välttämättä selitä oireita, joita kosteusvauriora-kennuksiin liitetään.

Kosteusvauriorakennuksissa on useita mahdollisia terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä, kuten mikrobipe-räiset epäpuhtaudet, mikrobien aineenvaihduntatuot-teet sekä kostuneiden materiaalien päästöt. Niiden va-pautumiseen ja pitoisuuksiin huoneilmassa vaikuttavat esimerkiksi vaurion sijainti ja laajuus sekä ilmanvaih-to. Oireiden ja sairauksien takana on tuskin koskaan yksi yksittäinen tekijä.

Ympäristöaltistumisessa on aina kyse ”cocktailista” eli useista epäpuhtauksista ja niiden yhteisvaikutuk-sista. Ihmisten yksilöllinen herkkyys ja aiempi altis-tuminen vaikuttavat oireiden ilmaantumiseen ja niistä koettuun haittaan. Kosteusvauriot ja niistä aiheutuvat terveyshaitat ovat siis varsin monimutkainen koko-naisuus.

Terveyshaittojen arviointiin ja korjaustarpeiden pri-orisointiin tarvitaan ja kehitetään entistä parempia menetelmiä ja toimintatapoja. Toxtest-projekti osoitti, että toksikologisten menetelmien mahdollinen sovel-taminen terveyshaitan arvioinnissa vaatii vielä kehi-tys- ja tutkimustyötä. Jatkamme työtä yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa.

Terveyshaitan minimoimiseksi sekä rakennuksen hyvän kunnon ja arvon säilyttämiseksi on tärkeintä korjata kosteus- ja homevauriot mahdollisimman no-peasti ja ammattitaitoisesti. Rakennusten hyvä suun-nittelu, rakentaminen ja huolto ovat myös osa terveys-haittojen ehkäisyä.

Maija-Riitta Hirvonenprofessori, Itä-Suomen yliopisto

ja Ympäristötoksikologian yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Anne Hyvärinenjohtava tutkija

Ympäristömikrobiologian yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kosteusvaurioiden korjaaminen kannattaa aina Huonepölyn toksisuuden mittaaminen voi johtaa harhaan

42 KEMIA 4/2013

KESKUSTELUA

434/2013 KEMIA

HELSINKIIN VUONNA 2007 pe-rustettu Euroopan kemikaaliviras-to valmistautuu uuteen tehtävään. Kemikaalilainsäädäntö Reachia hal-linnoiva virasto saa keskeisen roolin myös EU:n biosidiasetuksessa, joka astui voimaan kesäkuussa 2012 ja jota ryhdytään soveltamaan käytän-nössä 1. syyskuuta 2013. Uusia teh-täviä hoitamaan palkataan sata uutta työntekijää.

Biosidivalmisteita hyödynnetään monissa teollisissa ja kuluttajakäy-töissä, kuten desinfiointiaineissa, suoja-aineissa (esimerkiksi puunsuo-ja-aineissa), tuholaistorjunta-aineissa (esimerkiksi hyttysmyrkyissä) ja ve-neiden pohjissa käytettävissä kiinnit-tymisenestoaineissa.

EU on säädellyt biosidivalmisteiden

markkinointia ja käyttöä tiukasti jo 15 vuoden ajan biosididirektiivillä, joka nyt päivittyy ja jonka uusi biosidiase-tus vaiheittain korvaa.

Asetus edellyttää nykyiseen ta-paan tehoaineiden kaksivaiheista hy-väksyntämenettelyä. Aineet tulee en-sin hyväksyttää Euroopan komissiol-la osana biosidien arviointiohjelmaa. Seuraavaksi yritysten pitää hankkia lupa tehoaineen sisältävän biosidival-misteen saattamiseksi markkinoille.

TOISAALTA BIOSIDIASETUS tuo mukanaan uusia tai uudistettuja käsit-teitä ja sälyttää enemmän velvoitteita teollisuudelle.

Yritykset on hyväksyttävä kemikaa-liviraston listalle tehoainetoimittajista ennen 1. syyskuuta 2015, ja tietyil-le biosidivalmisteille astuu voimaan unioninlaajuinen lupamenettely vaih-toehtona kansalliselle menettelylle. Lupa voidaan myöntää myös biosidi-valmisteperheille.

Vastavuoroista tunnustamista voi-daan hakea yhtäaikaisesti alkupe-räjäsenvaltion käsittelyn kanssa, ja asetus tarjoaa myös vertailevan ar-vioinnin turvallisempiin vaihtoehtoi-hin aineille, jotka aiheuttavat erityistä huolta. Toisaalta tietyille matalan ris-kin biosidivalmisteille tulee yksinker-taistettu hakuprosessi.

Asetuksen mukaan hakemusvai-heessa tulee käyttää it-järjestelmiä, biosidituoterekisteri R4BP:tä ja Iucli-dia. Käsitellyt esineet voivat sisältää vain hyväksyttyjä tehoaineita, ja ne saattavat vaatia etiketöintiä.

TEHOAINEHYVÄKSYNTÄ JA val-mistelupamenettely ovat monimutkai-sia, kalliita ja pitkäkestoisia prosesse-ja. Odotettavissa oleva läpimenoaika lupahakemuksen valmistelusta toimi-valtaisen viranomaisen päätökseen on 4–5 vuotta. Hakemuksen aikarajat

riippuvat tehoaineen hyväksymisajan-kohdasta.

Viranomaismaksut, tutkimuskus-tannukset ja konsulttimaksut valmis-telutyöstä riippuvat hyvin paljon haet-tavan luvan tyypistä ja tuotteesta, mutta voivat helposti nousta useisiin satoihintuhansiin euroihin. Toimitus-ketjuviestinnästä tulee yhtä tärkeää kuin Reachissa, sillä yksityiskohtaista tuotekoostumustietoa ja tietoa asiak-kaiden käyttöskenaarioista tarvitaan vaaraominaisuuksien, riskin ja altistu-misen arvioinnissa.

Vaikka asetuksessa on pyritty joustavuuteen ja yksinkertaisuuteen, on odotettavissa, että tehoaineiden, biosidivalmisteiden ja niitä EU:ssa markkinoivien yritysten määrä vähe-nee. Uudet säännöt lisäävät painetta valmisteiden koostumusten muutta-miseen niin, että huolta aiheuttavia aineita ei käytetä, käyttöön otetaan biosidivalmisteperheitä ja valmisteet muokataan vastaamaan myös Reach-in ja muiden uusien lainsäädäntöjen vaatimuksia.

BIOSIDIVALMISTEITA markkinoivi-en yritysten tulisi huomioida biosidi-asetuksen noudattaminen strategise-na toimilupakysymyksenä eikä pel-kästään yleisenä lupien ja määräysten noudattamisasiana. Siksi on suositel-tavaa, että formulaatioiden valmistajat ja biosidivalmisteiden maahantuojat ryhtyvät valmistelemaan tulevaa tuo-testrategiaansa nyt varhaisessa vai-heessa tarkastellen asetusta toimi-lupa-asiana ja vaatimusten teknisen toteuttamisen kannalta ja myös hyvän kaupallisen ymmärryksen pohjalta.

Osallistuminen kemikaaliviraston biosidisidosryhmäpäivään 25. kesä-kuuta 2013 voi olla hyvä ensimmäi-nen askel asiassa.

Tim Beckertim.becker@reachlaw.fi

Helsingistä tulee EU:nbiosidipääkaupunki

Tim Becker on Chief EU Compliance Officer REACHLaw Oy:ssä.

REACH RAKENTUUAsiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista.

44 4/2013KEMIA

Sisko Loikkanen

Lääkeyhtiö Orionin kehittämien Parkin-sonin taudin lääkkeiden patentteja on al-kanut raueta, mikä näkyy yhtiön omien tuotteiden myynnin pienentymisenä.

”Tulos ei tullut yllätyksenä Orionille, mutta meidän on pakko paikata mene-tettyä tuloa muualla”, sanoo yhtiön tut-kimus- ja tuotekehitysjohtaja Reijo Sa-lonen.

Kiireisellä miehellä on silti syytä hy-myyn, sillä yhtiössä on meneillään useita lupaavia lääkehankkeita.

”Kuusi lääkeainetta on parastaikaa tut-kimuksen kliinisessä vaiheessa. Lisäksi lähes kaksikymmentä kiinnostavaa lää-keainemolekyyliä on edennyt tutkimuk-sen myöhäisvaiheeseen”, Salonen luet-telee.

Uusi inhalaatiovalmiste on lähetetty rekisteröitäväksi maaliskuun lopussa, ja toisesta on lupaava projekti kesken.

Hiukan yli kymmenen prosenttia Orio-nin budjetista kuluu nykyisin tutkimuk-seen ja tuotekehitykseen. Salosen mu-kaan luku on samaa luokkaa avaruustek-nologiayrityksissä.

Uuden lääkkeen kehittäminen vie vuo-sia.

”Siinä vaiheessa, kun siirrytään ih-miskokeisiin ja onnistumisen todennä-köisyys on 5–10 prosentin luokkaa, ai-kaa on yleensä kulunut jo runsaat viiti-sen vuotta”, Salonen kuvailee todellista riskibisnestä.

Suomalaisyritys ei ole lääkeyhtiönä suuren suuri, mutta menestyksen salai-suus ei olekaan koko vaan tehokkuus.

”Ratkaisevaa on, mikä on ’output ver-sus input’, eli kuinka paljon tuotetaan sillä, mitä on käytettävissä”, Salonen sa-noo.

”Orionin resurssit ovat sen verran hy-vät, että tulosta syntyy.”

Lääkekehityksen loppuvaiheen klii-nisten tutkimusten kustannukset ovat kuitenkin niin suuret, että niitä yritys ei käynnistä ilman sopivia yhteistyökump-paneita.

”Olemme pyrkineet verkottumaan ja etsimään yhden tai kaksikin partneria loppuvaiheen tutkimuksiin jakamaan

Orionilla on ulkomaisia yhteistyökump-paneita nyt kaikissa lääkekehityksen vai-heissa. Projektien kimpussa työskentelee ulkomailla suuri joukko asiantuntijoita.

”Emme osta pelkkää työpanosta, vaan meillä on erilaisia riskinjakomalleja yri-tysten kanssa”, Salonen selvittää.

Jo tutkimuksen alkuvaihe – eli lääke-molekyylin etsiminen ja synteesi – toteu-tetaan yhdessä ulkomaisten kumppanien kanssa.

”Kun yhteistyön tuloksena sitten saa-daan lääkeainekandidaatti valmiiksi, yh-teistä hyvää ryhdytään jakamaan jo sil-loin. Yritys saa palkkion, jos lääke siir-tyy omistukseemme kokonaan, mutta on myös yrityksiä, joiden kanssa teemme yhteistyössä koko homman.”

Orionin kumppanina on muun muassa amerikkalainen Endo Pharmaceuticals, jonka kanssa suomalaisfirma on solminut laajan syöpälääkkeiden tutkimus-, kehi-tys- ja tuotteistamissopimuksen.

”He laittoivat neljä ja me laitoimme neljä syöpäprojektia yhteiseen koriin, jo-ten neljästä tulikin kahdeksan. Kun pro-jektit siirtyvät aikanaan kliiniseen vai-heeseen, toinen yritys voi tulla siihen mukaan, niin että muodostuu yhteinen kehityshanke. Tällainen on Orionin etu-rauhassyöpälääkehanke, joka lähestyy jo kakkosfaasin loppua”, Salonen kertoo.

Menestyksen salaisuus ei ole koossa vaan tehokkuudessa, Orionin

Reijo Salonen sanoo. ”Ratkaisevaa on, kuinka paljon tuotetaan sillä,

mikä on käytettävissä.”

Orion puolustaa asemiaan lääkemarkkinoilla

Taidolla, tuurilla ja tehokkuudella Suomalainen Orion pitää sinnikkäästi puoliaan maailman

valtavilla lääkemarkkinoilla. Menestymiseen tarvitaan osaavia kumppaneita, tehokkuutta ja ripaus onnea.

”Emme osta pelkkää työpanosta, vaan meillä on erilaisia riskinjakomalleja yritysten kanssa.”

riskiä. Tällä mallilla saamme aikaiseksi aivan valtavasti.”

Riskien jakaminen tarkoittaa toki myös voittojen jakamista.

Tehoa eturauhas- syövän hoitoon

Reijo Salosen mielestä Orionille on ollut iso hyöty Suomen biolääketieteen korke-asta osaamistasosta. Yhtiöön on saatu ra-kennettua osaava ja aikaansaava organi-saatio, jonka ansiosta pieni suomalainen kykenee toimimaan hyvin ulkomaalais-ten partnerien kanssa.

”Lisäksi olemme olleet onnekkaita, ja onneahan tarvitaan yhtä paljon kuin tai-toakin”, tutkimusjohtaja toteaa.

Tärkeää menestymiselle on se, että tunnetaan parhaat tutkijat kautta maa-pallon ja verkotutaan heidän kanssaan.

454/2013 KEMIA

Orio

n O

yj

46 4/2013KEMIA 4/201346 KEMIA

Kyseinen lääkeaine on tulosta andro-geenireseptoritutkimuksesta, jota on tehty paitsi Orionissa myös isoissa yh-teistyöverkostoissa sekä Suomessa että ulkomailla. Tutkimusten ansiosta resep-torin biologiaa ymmärretään hyvin.

Androgeenireseptori kuuluu sukupuo-lihormonireseptoreihin, jotka aktivoitu-vat mieshormonien, kuten testosteronin, vaikutuksesta. Juuri testosteroni sysää eturauhassyövän kasvuun.

Taudin kimppuun pyritäänkin käy-mään testosteronin vastavaikuttajilla eli antiandrogeeneilla, jolloin puhutaan suo-rastaan kemiallisesta kastraatiosta. An-tiandrogeeneista huolimatta syöpä kar-kaa joskus hallinnasta, mikä on merkki siitä, että testosteroni on kuitenkin jäänyt vaikuttamaan taka-alalla. Lääkkeet eivät siis olleetkaan riittävän tehokkaita.

”Avuksi kehitettiin uuden polven an-drogeenireseptori-inhibiittoreita ja näi-den lisäksi sellaisia uusia lääkkeitä, jot-ka estävät testosteronin synteesiä. Nämä ovat nyt mullistamassa prostatasyövän hoidon”, Salonen selvittää tilannetta.

Orionin uusi lääkekandidaatti kuuluu uuden polven androgeenireseptori-inhi-biittoreihin.

”Tarkoituksemme on kehittää maail-man tehokkain androgeeni-inhibiittori, jolla saisimme parempia tuloksia kuin vasta markkinoille tulleilla uusilla lääk-keillä. Hyvin toiveikkaina uskomme, että lääkeaineemme tuo huomattavan li-säarvon eturauhaspotilaille”, sanoo Sa-lonen, jonka mukaan lääkkeen kliinisistä kokeista saadaan lopullisia tuloksia ehkä vielä kuluvan vuoden aikana.

Uusia Parkinson- lääkkeitä tutkitaan

Kliinisissä tutkimuksilla Orionilla ovat myös uusi lääkekandidaatti ja uusi COMT-inhibiittori Parkinsonin taudin hoitoon. Juuri Parkinson- ja muut kes-kushermostoon vaikuttavat lääkkeet ovat suomalaisyrityksen keskeistä osaamis-aluetta.

Orionin kehittämät ja rekisteröimät Stalevo ja Comtess/Comtan ovat tätä ny-kyä myös maailman eniten myytyjä Par-kinsonin taudin lääkkeitä. Stalevo sisäl-tää kolmea vaikuttavaa ainetta eli levo-dopaa, karbidopaa ja entakaponia, joista viimeksi mainittu on yrityksen oma in-novaatio.

Kun yhtiö lähti arvioimaan uudestaan

Stalevon ainesosia, syntyi uusi lääkekan-didaatti, joka nyt on edennyt kliinisten tutkimusten kakkosvaiheeseen.

”Tutkimme, millaisia lääkkeen aines-osien pitäisi parhaimmillaan olla, mitkä niiden farmakokineettiset profiilit ovat ja missä vaiheessa niiden pitäisi imey-tyä. Mietimme myös, mikä on ainesosi-en optimaalinen suhde”, Salonen kuvaa prosessia.

”Selvitysten jälkeen kehitimme aivan uuden yhdistelmän ja huomasimme, että sillä saavutetaan yhtä paljon etuja Sta-levoon verrattuna kuin Stalevolla aikoi-naan saatiin, kun sitä verrattiin aiempiin Parkinson-lääkkeisiin.”

Uutuudessa, joka kantaa koodinimeä ODM-101, karbidopan annosta on nos-tettu, mutta kyse on Salosen mukaan muustakin.

”Etuja saadaan varsinkin kaikkien ai-nesosien uusilla formulaatioilla”, Salo-nen paljastaa.

”Uusien formulaatioiden imeytymis-profiilit ovat erilaisia kuin aiempien lää-keainesosien.”

Salonen uskoo uuden lääkekandidaa-tin etenevän jatkossa kliinisten tutkimus-ten kolmanteen vaiheeseen, jota varten yhtiö etsii paraikaa sopivaa yhteistyö-kumppania.

Stalevon sisältämä entakaponi on COMT-entsyymin estäjä eli COMT-in-hibiittori, mikä tarkoittaa sitä, että se hi-dastaa levodopa-lääkeaineen hajoamis-ta elimistössä. Dopamiinin määrä pysyy tällöin kauemmin korkeana niin, että sitä riittää runsaammin aivojen käyttöön.

Tutkimuksen tuloksena kehitetty aivan uusi, entakaponin tavoin toimiva COMT-entsyymin estäjä vaikuttaa Salosen mu-kaan lupaavalta.

”Kyseinen yhdiste on kliinisten tutki-musten ykkösvaiheessa, ja näyttää tosi-aankin siltä, että se on entakaponiakin tehokkaampi. Toki olemme vasta tutki-muksen alkuvaiheessa.”

COMT-entsyymiä syntyy eri paikois-sa elimistöä, mutta Orionin lääke pyrkii vaikuttamaan suolistossa oleviin entsyy-meihin.

”Myös aivoihin vaikuttavia molekyy-lejä on olemassa, ja ne voivat olla jopa

tehokkaampia. Niillä voi kuitenkin olla ikäviä vaikutuksia keskushermostossa.”

Toiveissa Alzheimerin taudin hidastaminen

Kliinisissä kokeissa yhtiöllä on myös Alzheimerin taudin suitsimiseen tarkoi-tettu lääkekandidaatti ORM-12741. Ky-seessä on alfa-2c-reseptorin salpaaja, jol-la tehtyjä tehotutkimuksia Orion esitteli vuoden 2012 keväällä kansainvälisessä neurologikongressissa. Tulokset herätti-vät suurta huomiota.

Kyseistä reseptoria on paljon aivojuo-vion soluissa. Orion on tutkinut resep-torin alatyyppejä jo parisenkymmentä vuotta yhteistyössä muun muassa Turun yliopiston kanssa. Salosen mukaan juuri suomalaiset ovat alan huippuja.

ORM-12741 salpaa alfa-2c-reseptorin toiminnan siten, että vaikutukset ulottu-vat hermoston moniin välittäjäainejär-jestelmiin, kuten asetyylikoliini-, dopa-miini- ja noradrenergiseen järjestelmään. Salpauksen ansiosta välittäjäaineiden määrät lisääntyvät, mikä taas vaikuttaa positiivisesti älyllisiin suorituksiin.

”Pystyimme tehotutkimuksessamme osoittamaan, että kun lääkekandidaatti-amme lisättiin potilaiden lääkitykseen, heidän kognitiivinen suorituskykynsä parani. Lisäksi saimme viitteitä siitä, että lääkkeellä saattaa olla vaikutuksia myös potilaiden käytösongelmiin”, kertoo Sa-lonen, jonka mukaan oireet saattavat ol-la psykoottistyyppisiä, hallusinaatioita ja depressiota.

Kolmen kuukauden testeissä saadut tulokset ovat tosin vasta alustavia.

”Työtä on vielä edessä. Erinomaista kuitenkin olisi, jos pääsisimme tilantee-seen, jossa taudin paheneminen voitai-siin ehkäistä jopa kahdeksi vuodeksi.”

Siihen tarvittaisiin kuitenkin lisätut-kimuksia, joista ei vielä ole tehty pää-töksiä.

”Ennen kuin kliinisten tutkimusten kolmanteen vaiheeseen on asiaa, pitää ensin selvittää oikea annostus ja saada lisää tuloksia isommassa potilasaineis-tossa”, Salonen sanoo. Kolmosvaihe edellyttäisi myös sopivan partnerin etsi-mistä.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi

”Erinomaista olisi, jos Alzheimerin taudin paheneminen voitaisiin ehkäistä jopa kahdeksi

vuodeksi.”

”Uskomme, että lääkeaineemme tuo huomattavan lisäarvon eturauhaspotilaille.”

474/2013 KEMIA

NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN

Kemia-lehden kolum-nisti Anja Nystén on

Kemikaalikimara-kirjan (Teos, 2008)

kirjoittaja, joka pitää blogia osoitteessa

www.kemikaalikimara.blogspot.com.

REMONTILLA ON TAIPUMUS levitä kuin vuohenput-kella puutarhassa. Kun saat yhden kohdan siistiksi, vie-ressä putkahtaa silmille uutta siistittävää.

Ensin maalataan katto, sitten seinät. Lattia alkaa näyt-tää tosi nuhruiselta, joten se pitää hioa ja lakata, minkä jälkeen portaikko tummine laminaattipäällysteineen on-kin järkyttävän ruma.

Miten ihmeessä sitä ei ole aiemmin huomannut? Us-kallanko katsoa keittiönkaappeja kymmentä metriä lä-hempää vai haenko eväät silmät kiinni?

REMONTTITARVIKKEISSA ON viime vuosikymmen-ten aikana tapahtunut melkoinen mullistus. Tummuneen paneelikaton voi maalata valkoiseksi vesiohenteisella maalilla. Parkettilakatkin ovat kehittyneet huimasti. Ko-tonamme hiottiin ja lakattiin ikivanha mosaiikkiparketti. Vain yhtenä iltana lattialla ei voinut kävellä.

Parkettimies kertoi kauhutarinoita entisajan ”myrkky-lakoista”, joita käytettäessä oli pidettävä hengityssuo-jaimia, ja siltikin pyörrytti. Kuivuminenkin kesti paljon kauemmin kuin nykyisillä tuotteilla.

Oli kuulemma joskus jäänyt huoneeseen viherkasvi, joka lattianlakkauksen jälkeen oli kuollut. Lieneekö sit-ten veden puute vai tosiaan kemikaalihöyryt, jotka olivat kasvin nitistäneet, mutta uskotaan, uskotaan: kamalia aineita oli ennen vanhaan käytössä.

JALKALISTAT JOKO paukutetaan kiinni naulapyssyllä tai liimataan seinään. Vaativampiin kiinnityksiin voi käyt-tää liimaa, joka kestää heti kahdensadan kilon painon ja kuivuttuaan vaikka kuorma-auton massan. Kaikkea ne kemistit osaavat.

Mutta jos kemia on tehnyt vaikutuksen parkettimie-heen, niin sama kävi toisin päin. Miten ihmeessä siitä naarmuisesta, kuluneesta ja kellastuneesta lattiasta tuli niin upean tasainen, vaalea ja hieno. Kemiaa vai sitten-kin taikuutta?

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Remontti-ihmeitä

Kemia-Kemi 5/1978Osmo Mäkitie pohti pääkirjoituksessaan kemian opetuksen tilaa Suomessa.

Kemia-Kemi 5/1988Jouko Koskikallion pääkirjoituksen aiheena olivat kemian olympialaiset.

Suuri osa kemian opiskelijois-ta joutuu meillä korkeakouluis-sa aloittamaan opintonsa aivan puutteellisin kemian tiedoin; mo-net eivät ole lukeneet kemiaa lainkaan lukiossa. Ensimmäiset kurssit joudutaan korkeakou-luissa pitämään todellisina pe-ruskursseina, joilla ei voida tu-keutua aikaisemmin hankittuun tietopohjaan, vaan aloitetaan kemian alkeista.

Tässä nimenomaisessa vai-heessa olemme pahasti jäljes-sä muista Euroopan maista. Edellä mainittujen tilastojen mukaan luetaan ja opitaan kemiaa lukiota vastaavassa kouluvaiheessa selvästi enemmän; esim. Tanskassa lähes kaksinkertainen tuntimäärä, Ruotsissa ja Norjassa noin kaksi ja puolikertainen, Neuvostoliitossa kolmin-kertainen ja mm. Englannissa yli nelinkertainen määrä.

Meillä opiskeluaika venyy korkeakouluissa luonnollisesti pi-demmäksi kuin muualla. Edellä mainittujen tilastojen mukaan kemian korkeakoulututkinto vaatii 5–6 vuoden opiskeluajan. Tutkintoon on kuitenkin todettu kuluvan, tehokkaastikin opis-kellen keskimäärin 6–7 vuotta.

Suomen joukkue on osallistunut jo 10 vuoden aikana kemian olym-pialaisiin kohtalaisesti menestyen. Olemme saaneet kerran hopea-mitalin ja useita pronssimitaleja, mutta täysosuma puuttuu vielä. Vaikka kilpailut ovat henkilö-kohtaiset, kukin osanottaja las-kee myös maiden yhteispisteitä.

Voidaan kysyä, merkitseekö hyvin menestyneen joukkueen tulos sitä, että maassa koulu-opetuksen taso on korkea tai että joukkue on hyvin valmen-nettu tai ehkä sitä, että kemiaa arvostetaan ja se tarjoaa hyviä työpaikkoja ja siten kiinnostaa lahjakkaita oppilaita tai onko lukiolaisille järjestetty hyvät mahdollisuudet harrastustoimintaan ja että tarjolla on apua ja innostavia opettajia ohjaamassa nuoria tutkimaan kemian salaisuuksia. Hyvään tulokseen tarvitaan näi-den kaikkien eri tekijöiden yhteisvaikutusta.

Kemian olympialaisiin osallistuvien joukkueiden lukumäärä on joka vuosi kasvanut muutamalla. Näyttää siten siltä, että kil-pailujen arvostus on samalla lisääntynyt. Voidaan kysyä, miksi näin monet maat uhraavat varoja ja vaivaa joukkueiden valitse-miseksi kansallisissa kilpailuissa ja valittujen valmentamiseen sekä matkakustannuksiin. Tuskin tätä tehdään vain niiden nel-jän kilpailuun osallistuvan hyväksi. Kansallisissa kilpailuissa tehdään kemiaa tunnetuksi ja täten tuetaan kemian opetusta ja harrastustoimintaa.

48 4/2013KEMIA

tia sekä Intiassa että Kiinassa. Intias-sa vuotuinen kasvu on 15–25 prosentin luokkaa, ja viennin arvo on nyt vajaat kahdeksan miljardia euroa. Maiden pää-asiallinen metodi on valmistaa halpoja kopiolääkkeitä kehittyvien maiden mark-kinoille, ja ne hallitsevat lääkekauppaa näissä maissa.

Lääkemarkkina on jyrkässä kasvussa kehittyvissä maissa, joiden osuus koko maailmanmarkkinasta oli noin 20 pro-senttia vuonna 2011. Vuoteen 2016 men-nessä osuuden ennustetaan kasvavan 30 prosenttiin.

Aasian teollisuus ei kuitenkaan val-mista pelkkiä kopioita vaan myös raaka-aineita. Intia ja Kiina tuottavat yhdessä yli 80 prosenttia Yhdysvalloissa käytet-tävien lääkkeiden aktiivisista komponen-teista. Lääketeollisuus on ollut aina ver-

Kuka suojelee ja ketä?

Intian patenttipäätös kuumentaa tunteita Novartiksen leukemia-

lääkkeen patenttisuoja Intiassa

hylättiin maan korkeimman

oikeuden päätöksellä. Kiistelty

päätös antaa vetoapua Intian

kopiolääkkeisiin perustuvalle

tuotannolle, ja samalla se

uhkaa murentaa patentti-

suojan periaatetta.

siinsä vähäisiä muutoksia ja tuovat ne markkinoille uudella nimellä. Näin mo-nikansalliset lääkejätit yrittävät kikkai-lemalla jatkaa potilaille kalliiksi käyvää patenttisuojaa.

Intian syöpäpotilaiden järjestön laki-mies Anand Grovner on kommentoinut korkeimman oikeuden päätöstä toteamal-la, että Yhdysvalloissa haaskataan paljon rahaa kehittämällä vanhoista lääkkeistä uusia muotoja. Tuoreen oikeuspäätöksen jälkeen näin ei voi toimia Intiassa.

Lääkkeiden erittäin vahvan patentti-suojan takia yhdysvaltalaiset maksavat lääkkeistään ylivoimaisesti eniten maail-massa. Novartisin Gleevecillä leukemian hoito maksaa jopa 50 000 euroa vuodes-sa. Intialaisella kopiolla vastaavan lääki-tyksen saa alle 2 000 eurolla vuodessa.

Toisaalta Novartis tarjoaa erilaisten yhteiskuntavastuuohjelmien kautta Gli-vec-valmisteen Intiassa ilmaiseksi 95 prosentille potilaista, tällä hetkellä yli 16 000 potilaalle. Vuodesta 2002 alkaen Novartis on antanut Glivec-valmistetta potilaille Intiassa yli 1,7 miljardin dol-larin arvosta.

Tästä näkökulmasta on yksipuolista väittää, että länsimainen lääketeollisuus yrittää yksinomaan riistää kehittyvää maailmaa.

Ennustamaton tulevaisuus

Miten tilanne kehittyy tästä eteenpäin? Kehittyvien maiden patenttiasioiden

ja niihin liittyvien lakien tulevaisuus voi kulkea kahta rataa. Toisaalta monet maat, kuten Argentiina ja Filippiinit, ovat jo säätäneet Intian kaltaisen patenttilakien

Mistä lääkkeet yli 1,2 miljardille intialaiselle? Intian korkeimman oikeuden 1. huhtikuuta antama

päätös on saanut sekä kannatusta että vastustusta.

Lauri Lehtinen

Kun Intia liittyi Maailman kauppajär-jestö WTO:n jäseneksi vuonna 1995, maahan saatiin myös kemiallisten yh-disteiden patenttisuoja. Intiassa otettiin kuitenkin käyttöön tulkinta, että suoja ei koske ennen vuotta 1995 patentoituja lääkkeitä eikä niiden edelleenkehitelmiä, ellei uudella versiolla ole oleellisia lää-kinnällisiä etuja.

Kun Novartis vuonna 2006 haki pa-tenttia leukemialääke Glivecille (Ame-rikassa Gleevec), Intian patenttiviras-to kieltäytyi antamasta sitä, sillä se piti kyseistä tuotetta vanhemman, tunnetun lääkkeen muotona. Lääke oli alun perin patentoitu vuonna 1993, mutta Novartis oli hylännyt alkuperäisen version omassa tuotekehityksessään. Siihen tehdyt muu-tokset liittyivät esimerkiksi kiteiseen olomuotoon, joka paransi lääkkeen säi-lyvyyttä.

Patenttiviranomaiset ja lopulta myös Intian korkein oikeus katsoivat, että muutokset eivät paranna lääkkeen lää-kinnällisiä ominaisuuksia. Sen vuoksi kyseessä oli heidän mielestään ennen vuotta 1995 kehitetty valmiste, joten pa-tentti evättiin.

Kopiot vauhdittavat Intian lääketeollisuutta

Lääketeollisuus kasvaa vinhaa vauh-

”On hälyttävää, jos patentin antama kannuste tutkimukseen ja kehittämiseen heikkenee.”

rattain kansainvälistä, ja lääkkeen alku-perämaan määrittäminen on tätä nykyä mutkikasta.

Intian viranomaiset ovat antaneet maan lääkevalmistajille luvan valmistaa kopi-oita Bayerin ja Pfizerin syöpälääkkeistä. Alkuperälääkkeiden kehittäjät ovat luon-nollisesti valittaneet asiasta.

Euroopassa ja Yhdysvalloissa katso-taan, että Intia tulkitsee lakejaan oman lääketeollisuutensa tukemiseksi protek-tionistisessa hengessä. Länsimaiden nä-kökulmasta kehittyvissä maissa ei suo-jella kylliksi yritysten aineettomia omai-suuksia.

Oleellista uutta vai silmänlumetta?

Kehittyvät maat puolestaan syyttävät länsimaisia ja etenkin amerikkalaisia lääkejättejä siitä, että ne tekevät lääkkei-

49

Scan

stoc

kpho

to

50 4/2013KEMIA

kokonaisuuden. Toisaalta Yhdysvaltojen edustajat kiertävät lobbaamassa amerik-kalaistyylisten lakien puolesta erilaisten vapaakauppasopimusten yhteydessä.

Kauempaa katsottuna molemmilla lää-keteollisuuden suurvalloilla, sekä Intial-la että Yhdysvalloilla, on selvästi myös kauppapoliittisia motiiveja.

”Tutkimuksen ja kehitystyön kannal-ta on hälyttävää, jos patentin antama kannuste tutkimukseen ja kehittämiseen heikkenee. Se on globaalisesti merkittä-vä ja hälyttävä kehityssuunta. Kalliin tut-kimuksen kohdalla riskinottohalu madal-tuisi, jos innovaatiointensiivisen alan toi-minta vaikeutuu”, sanoo Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio.

Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä kehittyvien maiden halua saada kansa-laisilleen kohtuuhintaisia lääkkeitä. Joi-denkin yksittäisten valmisteiden kohdal-la tapahtuva patenttisuojan lyheneminen ei ole vielä kokonaisuutta järkyttävä ta-pahtuma, ellei aineettomien omaisuuksi-en suoja joudu laajasti uhan alle.

”Jos tämä kiista jää yksittäistapauk-seksi, siitä ei ole oleellista haittaa. Jos se sen sijaan muuttuu maailman tavaksi, jolla parannetaan talouspoliittisesti oman maan kilpailukykyä, tutkimuksen riskin-ottomahdollisuudet kapenevat oleellises-ti”, Merikallio katsoo.

”Se olisi uuden ajan alku, jonka tuo-mat hyödyt olisi kuitenkin nopeasti ulos-mitattu myös kehittyvien maiden kannal-ta katsottuna.”

Kallista ja aikaa vievää

Merikallio muistuttaa, että lääkkeiden kehitystyö on muuttunut yhä kalliim-maksi ja pitkäkestoisemmaksi. Uuden tehoaineen patentoimisesta kuluu pitkä aika sen laajaan käyttöönottoon, sillä esi-merkiksi erilaiset koekäyttövaiheet ovat yhä tarkempia ja aikaa vieviä.

Muun muassa lääkeaineen imeytymi-seen, säilyvyyteen tai annostelutarkkuu-teen liittyvät ongelmat tulevat yleensä esiin vasta koevaiheen aikana. Intian ta-pauksessa tällainen jatkokehitys tulkit-tiin kosmeettisiksi parannuksiksi, joille ei tarvitse myöntää patenttisuojaa.

Kehitystyö kohdistuu yhä useammin kapean potilassektorin tarvitsemiin hoi-toihin. Potilasmäärä voi olla niin rajalli-

nen, ettei lääkkeen kehittäjä saa kenties koskaan takaisin investointejaan tutki-mukseen ja kehitykseen. Tämä heiken-tää luonnollisesti yritysten motiivia kehi-tystyöhön, vaikka todennäköisyys uuden lääkkeen löytymisestä olisi suuri.

Konkurssista ei kannata puhua

Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toimin-nanjohtaja Heikki Bothas huomauttaa, että tutkimuksen kannustimista puhumi-nen kuuluu tavanomaiseen tapaan ajaa omia etuja.

”Liikevaihtoja ja -voittoja tarkastele-malla voi nähdä, että tutkiva lääketeolli-suus on voinut ja tuottanut hyvin, vaikka kilpailu kovenee patenttien rauettua. Tut-kiva lääketeollisuus käyttää enemmän rahaa markkinointiin kuin tutkimustoi-mintaan.”

Bothaksen mukaan Suomessakin on koettu se, että yhdysvaltalaiset yritykset ovat uhanneet vetää tutkimustoimintaa pois maasta, ellei niiden patentti- tai hin-noittelupoliittisia näkemyksiä toteuteta.

Lehtitietojen mukaan suuret lääkeval-mistajat ovat siirtäneet kaikki uudet tut-kimusprojektinsa pois Intiasta, pääosin Kiinaan. Onko kyse pitkäaikaisesta boi-kotista vai retorisesta eleestä, jää nähtä-väksi.

Tasapainoilua kuluttajien ja lääketeollisuuden välillä

Lääketieteen tohtori, erikoistutkija Me-ri Koivusalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta muistuttaa, että valtioilla on oikeus asettaa kriteerejä patentoitavuu-delle. Intian asettamat kriteerit eivät hä-nen käsityksensä mukaan murenna inno-vaatiopolitiikan tai patenttijärjestelmän perustaa.

”Oma kysymyksensä on se, että tutki-mus- ja kehitystoimien kohdentaminen kansanterveydellisesti merkityksellisiin innovaatioihin on ollut ongelmallista. Esimerkiksi antibioottien tutkimus on ol-lut kannustimista huolimatta heikkoa.”

Jos lääketeollisuuden tutkimus- ja ke-hityspanosta suhteessa voittoihin tar-kastellaan terveyspolitiikan tavoitteis-ta lähtien, jako kehittyvien maiden ja teollisuusmaiden välillä ei ole Koivusa-lon mukaan niin jyrkkä kuin äkkiseltään näyttää.

”USA:n ja EU:n näkökannoissa ovat painottuneet tutkivan lääketeollisuuden prioriteetit. Hinnat ja saatavuus ovat nousemassa esiin myös Euroopassa ja USA:ssa uusien lääkkeiden osalta. Kyse on tasapainosta kuluttajien ja lääketeol-lisuuden etujen välillä sekä siitä, miten terveyden kannalta merkittäviä innovaa-tioita voidaan parhaiten edistää kohtuul-lisin kustannuksin.”

Merikallio, Bothas ja Koivusalo ovat lopulta samoilla linjoilla siitä, että se-kä patenttisuoja että kehittyvien maiden asukkaiden oikeus kohtuuhintaisiin lääk-keisiin ovat oikeutettuja periaatteita.

Kirjoittaja on prosessi-insinööri ja vapaa toimittaja.

lehtinen.lauri@kolumbus.fi

”Kyse on tasapainosta kuluttajien ja lääketeollisuuden etujen välillä.”

Scan

stoc

kpho

to

Intia on kiehtova sekoitus vuosituhantisia traditioita ja moderneja teknologioita.

”Tutkiva lääketeollisuus käyttää enemmän rahaa markkinointiin kuin tutkimustoimintaan.”

514/2013 KEMIA

”Laitteet ovat pääsääntöisesti toimi-neet hyvin. Nyt ne ovat kuitenkin pikku-hiljaa tulossa elinkaarensa päähän, joten meillä on parhaillaan selvityksessä seu-raavan sukupolven laiteratkaisu.”

Kuljetuksen olosuhteita seurataan

Näytteenoton lisäksi suurissa kliinisissä keskuslaboratorioissa aiheuttaa päänvai-vaa näytteenkuljetus.

”Meillä näytteiden ottamiseen ja nii-den tutkimiseen liittyi viime vuonna yli kahdeksan miljoonaa yksittäistä suori-tetta. Tänä vuonna toiminta-alue on laa-jentunut, joten kirjattavien tapahtumien määräkin kasvaa entisestään”, kertoo Fimlab Laboratories Oy:n tuotantojoh-taja Pauli Vuorinen.

Yhtiö onkin pyrkinyt optimoimaan kuljetusreittejä ja pohtinut kuljetusten yhdistämistä esimerkiksi kirjaston kul-jetuksiin.

Lisäksi Fimlab toteutti alkuvuodes-

Kliiniset laboratoriot

Mobiiliratkaisu tuo työrauhanja reaaliaikaisen seurannan

Kun kliinisen laboratorion näytemäärät ovat suuria ja laboratorio huolehtii maantieteellisesti laajasta alueesta, tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja näytteenkäsittelyn laadun varmistamiseksi. Näytteenoton ja -kuljetuksen tätä päivää ovat mobiiliratkaisut.

ta kokeilun, jossa seurattiin mobiilisti näytteiden olosuhteita koko kuljetuksen ajan, kun ajon aikana kertynyt tieto on aiemmin purettu vasta jälkikäteen yhdel-lä kertaa.

”Järjestelmä seuraa näytteen tarkkaa sijaintia ja lämpötilaa, ja poikkeamat voidaan nähdä reaaliajassa. Vastaanot-toon tulee hälytys kännykkään, jos jokin näyte on joutunut väärään lämpötilaan. Siten se voidaan poimia pois heti kulje-tuksen saapuessa perille”, Vuorinen ku-vaa.

Pilotista saadut kokemukset ovat Vuo-risen mukaan olleet myönteiset.

”Seuraavaksi on vuorossa eri osa-alu-eiden kilpailutus, ja järjestelmä otetaan näillä näkymin käyttöön ensi vuonna.”

Mustila ja Vuorinen kertoivat yhtiön uusista ratkaisuista Helsingissä helmi-kuussa järjestetyillä Labquality-päivil-lä.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja.

sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Sann

a A

lajo

ki

”Mobiiliratkaisu tehostaa näytteen-

ottoprosessia, säästää näytteen-

ottajien askelia ja takaa heille

työrauhan”, kertoo ylilääkäri Anu

Mustila Fimlab Laboratories

Oy:stä.

Sanna Alajoki

Laboratoriopalveluja terveydenhuollon tarpeisiin tuottava Fimlab Laboratoriot Oy otti kolmisen vuotta sitten käyttöön mobiililaitteen näytteenottajan kutsumis-ta varten.

”Tilanne oli tuolloin kaoottinen. Näyt-teenottajilta pyydettiin enemmän kuin he pystyivät tekemään”, kertoo asiakaspal-velusta ja näytteenotosta yhtiössä vastaa-va ylilääkäri Anu Mustila.

Varsinaisten näytteenottokiertojen ul-kopuolella tarvitut näytteet hoidettiin aiemmin kutsumalla näytteenottaja pai-kalle puhelimitse. Tämä johti siihen, että näytteenottajat kulkivat suunnittelemat-tomasti edestakaisin. Lisäksi puhelimeen vastaaminen häiritsi työtä.

”Piti yhtä aikaa keskittyä vuorossa ole-vaan potilaaseen ja uuteen pyyntöön, mi-kä lisäsi virheriskiä”, Mustila kuvailee.

Fimlab Laboratoriot palvelee Pirkan-maan ja Kanta-Hämeen sairaanhoito-piirien julkista terveydenhuoltoa, joten yhtiön toiminta-alue on laaja. Kun Tam-pereella keväällä 2009 otettiin käyttöön yhteispäivystysyksikkö Acuta – joka toi-mii erillisissä tiloissa kauempana labo-ratoriosta – näytteenoton ongelma kas-voi niin suuriin mittoihin, että jotakin oli pakko tehdä.

Ratkaisu oli suojatussa, langattomassa verkossa toimiva erillislaite, joka kulkee näytteenottajan mukana ja jonka avulla tämä voi suunnitella reittinsä ja säästää askeliaan.

”Pyynnöt tehdään suojattuun sovelluk-seen, jossa ne menevät työjonoon. Siel-tä näytteenottajat kuittaavat ne itselleen. Kun puhelinliikenne saatiin pois, näyt-teenottajilla on taas työrauha.”

Sovellukseen pääsee kirjautumaan myös laboratorion tietokoneilta. Vanha kutsupuhelinnumero on silti säilytet-ty varajärjestelmänä, johon on jouduttu muutaman kerran turvautumaan vikati-lanteissa.

52 4/2013KEMIA

Teemu Näykki

Suomen ympäristökeskuksen laborato-rio on vuodesta 2010 alkaen toiminut sopimuslaboratoriona, joka vastaa ve-siympäristön kemiallisiin analyyseihin liittyvistä jäljitettävistä kalibroinneista

Laatualaboratoriomäärityksiin Suomen ympäristökeskuk-

sen laboratoriossa on käynnissä useita hankkeita, joiden avulla pyritään nostamaan kemian laboratorioiden toiminnan laatua. Analyysitulosten mittaus-epävarmuuden laskentaa varten laboratorioille on tarjolla uusi, tehokas työkalu.

Koulutusta kalibrointilaboratoriolla on tarjolla niin analyysimenetelmien vali-doinnista kuin mittausepävarmuuden ar-vioinnista. Koulutusta annetaan yksittäi-sinä luentoina seminaareissa tai vaikka räätälöityinä koulutuspaketteina yrityk-sissä sekä oppilaitoksissa.

Useita kehityshankkeita

Vesien seurantaa Suomessa kehitetään jatkossa ympäristön tilan seurannan stra-tegisten linjausten mukaisesti. Toimintaa viedään jatkuvatoimisten mittausten se-kä kaukokartoituksen, mallinnuksen ja kansalaishavainnoinnin laajemman hyö-dyntämisen suuntaan.

Suomen ympäristökeskuksen labora-toriossa on meneillään tai käynnistymäs-

ja asiantuntijatehtävistä.Sopimuslaboratoriotoimintaan kuu-

luvia tehtäviä hoidetaan kalibrointila-boratoriossa, jonka tunnistaa nimestä ENVICAL SYKE. Kalibrointilaborato-riotoiminta on akkreditoitua ja perustuu Suomen ympäristökeskuksen ja Mitta-tekniikan keskuksen väliseen sopimuk-seen.

Kalibrointilaboratorio tarjoaa monen-laisia palveluja. Se tuottaa esimerkiksi tarkkoja vertailuarvoja Proftest SYKEn järjestämiin laboratorioiden välisiin pä-tevyyskokeisiin erityisesti metallianaly-tiikan alueella.

Kalibrointilaboratorion muihin tehtä-viin kuuluvat kotimainen laatuasioihin liittyvä tiedotus- ja koulutustoiminta se-kä metrologialaitosten kansainvälinen yhteistyö.

Suomen ympäristökeskuksen laboratoriossa kehitetään muun muassa tarkkoja ja jäljitettäviä

analyysitekniikoita ja mitta-laitteiden analyysitulosten

laadunvarmistusta.

Scanstockphoto

534/2013 KEMIA

sä useita kemiallisten analyysitulosten laatuun ja laadunvarmistukseen liittyviä hankkeita. Ne ovat uusia avauksia, joi-den avulla laboratorion asiantuntijaroo-lia kenttämittausten laadunvarmistukses-sa voidaan kasvattaa entisestään.

Tutkimuksen ja kehittämisen kohtee-na ovat esimerkiksi laboratorion tarkat ja jäljitettävät analyysitekniikat sekä kenttä- ja jatkuvatoimisten mittalaittei-den tuottamien analyysitulosten laadun-varmistus.

Muun muassa Eurooppalaisessa met-rologian tutkimushankkeessa (EMRP) kehitetään kentällä mitattavan, veteen liuenneen hapen mittauksen pätevyys-koetta ja jäljitettävää primäärimenetel-mää. Vuonna 2013 järjestetään kehitys-hankkeena pätevyyskoe hapen, lämpö-tilan, pH:n ja sähkönjohtavuuden in situ -määrityksistä pintavedestä.

Lisäksi ympäristökeskus on valmis-tellut kenttämittauslaitteiden testaus- ja kalibrointipalvelua, jotta testaaminen ja kalibrointi voidaan tehdä hallitusti la-boratorio-oloissa ja laboratoriotuloksiin verraten.

Ohjelma mittausepävarmuuden laskentaan

Analyysituloksen jäljitettävyyden ja vertailukelpoisuuden ohessa on erittäin tärkeää tuntea tuloksen mittausepävar-muus.

Mittausepävarmuuden laskentaa var-ten julkaistiin vuonna 2003 pohjoismai-nen opaskirja. Nordtest-järjestön julkai-seman TR 537 -oppaan (Handbook for calculation of measurement uncertain-ty in environmental laboratories) laati-

miseen osallistui tuolloin myös Suomen ympäristökeskus.

Vuonna 2007 analyyttisen kemian kansainvälistä jäljitettävyyttä edistävä CITAC-järjestö palkitsi oppaan yhtenä parhaista metrologian alan julkaisuista maailmalla. Samana vuonna opas kään-nettiin myös suomen kielelle.

Nordtest-oppaan mukaista mittaus-epävarmuuden laskentaa on kuitenkin näihin aikoihin asti tehty pääsääntöises-ti Excel-taulukoiden avulla, ja lasken-taa helpottava tietokoneohjelma oli pit-kään pelkkä haave – joka nyt on vihdoin muuttunut todeksi.

ENVICAL SYKE on kehittänyt mit-tausepävarmuuden laskentaohjelman, joka on suunnattu ensisijaisesti kemian laboratorioille. Vuoden 2012 lopussa jul-kaistu MUkit (Measurement Uncertainty Kit) -ohjelma on tarkoitettu laboratori-oille työkaluksi, jonka avulla hankalak-si koettu mittausepävarmuuden arviointi käy entistä sujuvammin.

Maksuton ohjelmakaikkien käyttöönUusi mittausepävarmuuden laskentaohjelma MUkit ja sen lähdekoodit ovat la-dattavissa maksutta Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilta osoitteesta www.syke.fi/envical.

Ohjelma on toteutettu suomen, englannin ja venäjän kielillä. Sen toivotaan leviävän mahdollisimman laajalle niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti.

Ohjelman kehitystyö on saanut rahoitusta muun muassa CLEEN Oy:n MMEA-ohjelmasta.

Tietokone-ohjelma tekee mittaus-epävarmuu-den laske-misesta aiempaa helpompaa.

Ohjelma perustuu yleisesti käytettyi-hin, Nordtestin TR 537 -oppaassa esi-tettyihin laskentatapoihin. Niissä ana-lyysimenetelmien mittausepävarmuu-den arvioimisen lähtökohtana on, että se pystyttäisiin suorittamaan laboratoriossa käyttämällä hyväksi valmiina olevaa tu-losaineistoa, kuten laadunvarmistus-, va-lidointi- ja pätevyyskoetuloksia.

Yhtenäisen mittausepävarmuuden ar-viointitavan toivotaan parantavan ana-lyysitulosten vertailukelpoisuutta labora-torioiden välillä. Samalla eri laboratori-oiden arvioimien mittausepävarmuuksien toivotaan parantuvan, mikä tarkoittaisi selkeiden yli- ja aliarviointien vähenty-mistä.

Kirjoittaja on kemisti, joka työskentelee Kemian metrologian tutkimusta tekevän

ENVICAL-tiimin vetäjänä Suomen ympäristökeskuksen laboratorio-keskuksen ympäristömittaus- ja

testauslaboratoriossa.

teemu.naykki@ymparisto.fi

Scan

stoc

kpho

to

ww

w.k

emia

-leh

ti.fi

Lisätiedot ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi irene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908 puh. 040 827 9778

SPECIAL ISSUE• Kansainvälinen lisäjakelu!• Erikoisjakelu PlasTec-messuilla Helsingissä 3.–5. syyskuuta!

Ilmoita Kemia-lehden suurnumerossa!Numero 5/2013 ilmestyy 2. syyskuuta

Varaa paikkasi viimeistään 13. elokuuta.

KEMIAKemi

54 4/2013KEMIA

Vuonna 2013 laboratorioanalyytikko-koulutuksen koko aloituspaikkamäärä on noin 90, jossa ovat mukana myös aikuis-koulutuspaikat.

”Määrä on pieni, mitä eurooppalaiset kollegat ihmettelevätkin. Esimerkiksi Hollannissa opiskelijamäärät ovat mo-ninkertaiset”, kertoo Metropolian labo-ratorioalan koulutusvastaava Mia Ruis-mäki.

Sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä

Laboratorioanalyytikkojen Bachelor-tasoisen koulutuksen sisältö on muok-kautunut pikkuhiljaa. Metropolian ope-tussuunnitelmia hiotaan lähes vuosittain yhdessä työelämän kanssa vastaamaan pääkaupunkiseudun osaamistarpeita.

Nykyään 3,5-vuotisesta koulutuksesta noin vuosi toteutetaan yhteistyössä työ-elämän kanssa harjoittelun, opinnäyte-töiden ja työelämäprojektien muodossa.

Opinnot sisältävät osittain samoja kursseja kuin ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutusohjelmat. Niihin kuu-luu kuitenkin vähemmän matematiikkaa ja fysiikkaa eikä lainkaan prosessiteknii-kan opintoja.

Laboratorioanalyytikkoon laboratorion moniosaaja Laboratorioanalyytikkoja on

koulutettu Suomessa jo reilut 15 vuotta. Korkeakoulutasoiset opinnot ovat tuottaneet suoma-laislaboratorioihin ison joukon monitaitoisia ammattilaisia.

Koulutuksen painopistealueita ovat ke-miallinen ja biotieteellinen analytiikka, laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät toimenpiteet, laatuasiat sekä menetelmi-en kehitys ja validointi. Myös englannin kielen hallintaan, raporttien kirjoittami-seen ja atk-taitoihin panostetaan. Tule-vaisuudessa koulutukselle asettaa uusia haasteita automaation lisääntyminen.

Työelämähankkeissa opiskelijat ovat paneutuneet muun muassa sisäilman tut-kimiseen, kertoo laboratorioalan hank-keista Metropoliassa vastaava Tiina Soi-ninen.

”Olemme onnistuneet yhdistämään opetukseen hankkeet ja uudet tekniikat, mikä on innostanut opiskelijoita teke-mään projektejaan jopa vapaa-aikoina”, Soininen kuvaa.

Moni opiskelija työllistyy hänen mu-kaansa jo opiskeluaikana joko harjoit-telupaikkaansa tai työelämäprojektien puitteissa.

”Tilastojen mukaan pääkaupunkiseu-dulla ei juuri ole työttömiä laboratorio-analyytikoita”, Mia Ruismäki huomaut-taa.

Jarmo Palm

Laboratorioalan korkeakoulutasoinen opetus aloitettiin Helsingin ammattikor-keakoulussa, nykyisessä ammattikorkea-koulu Metropoliassa, vuonna 1997, jol-loin opistoasteen koulutus lakkautettiin.

Tutkintonimikkeeksi tuli tuolloin labo-ratorioanalyytikko. Laboratoriohoitajien nimikkeeksi oli jo aiemmin valittu bio-analyytikko. Laborantti-tutkintonimike puolestaan siirtyi ammatilliselle toiselle asteelle.

Kun ammattikorkeakoulut perustet-tiin, tarkoituksena oli vähitellen lisätä la-boratorioanalyytikkojen (AMK) koulu-tuspaikkoja ja laajentaa koulutusta koko Suomen alueelle. Toisin kuitenkin kävi, ja nykyisin koulutusta annetaan Helsin-gin lisäksi ainoastaan Tampereella.

Laatuasiantuntija Tiina Kolehmainen Valion Jyväskylän meijeristä valmistui laboratorioanalyytikoksi Metropolian aikuiskoulutuksesta syksyllä 2012.

”Olin aikaisemmalta koulutukseltani laborantti. Laboratorioala on kuitenkin alati muuttuvaa, ja kehitys analyysime-netelmissä ja laitteissa käy vinhaa vauh-tia, joten halusin päivittää tietojani. Am-mattikorkeakoulututkinnosta hain myös potkua urakehitykseeni”, Kolehmainen kertoo.

Koulutus antaaeväät etenemiselle

Koulutuksessa mukavinta oli opettaji-en joustavuus. Nämä myös ymmärsivät, että yhdistetyt työ- ja koulupäivät olivat välillä rankkoja, eikä uusien asioiden oppiminen välttämättä aina onnistunut normaalia vauhtia. Opintosuunnitelmaa kuitenkin muutettiin aina tarpeen ja ti-lanteen mukaan.

Haastavinta Kolehmaiselle oli moni-muotoinen, pääosin iltoihin ja viikonlop-puihin sijoittunut opiskelu.

”Toisaalta se oli myös hyvä puoli, kos-

ka pääsi vähän rikkomaan normaalia kah-deksasta neljään -rutiinia.”

Tiina Kolehmainen oli suurimman osan opiskeluajastaan työpaikastaan opintova-paalla ja suosittelee samaa kaikille, joilla on siihen mahdollisuus.

Tutkinnon suoritettuaan Kolehmainen pääsi etenemään uusiin tehtäviin, joissa yksi valintakriteereistä oli ammattikor-keakoulututkinto.

”Laatuasiantuntijan tehtävissä nimen-

554/2013 KEMIA

Met

ropo

lia/M

arkk

u Le

mpi

nen

Laboratorio-analyytikko-opiskelija Viivi Malkki harjoittelee soluviljelyä.

56 4/2013KEMIA

Laboratorioanalyytikot työllistyvät usein jo opiskeluaikanaan joko harjoittelupaik-kaansa tai työelämähankkeissa, kertovat Metropolian laboratorioalan koulutusvas-taavat Mia Ruismäki (vas.) ja Tiina Soininen.

Met

ropo

lia/M

iika

Kui

vikk

o

sekä analyysimenetelmien kehitykseen ja validointiin. Lisäksi syvennettiin la-boratorioalan ammattitietämystä vapaas-ti valittavilla opinnoilla.

Erikoistumisopinnot suoritti muun muassa laboratorioanalyytikko Tiina Hannunen Suomen molekyylilääketie-teen instituutin (FIMM) sekvensointila-boratoriosta.

Vuosia työelämässä olleelle opiskelu-jakso merkitsi raikasta tuulahdusta.

”Töissä samat tehtävät toistuvat usein viikosta toiseen, joten oli virkistävää saa-da aivoille uutta pureskeltavaa”, Hannu-nen sanoo.

Opintojen tuoma lisätieto esimerkiksi ympäristölainsäädännön ja julkisten han-kintojen koukeroista sekä ihmisten joh-tamisesta sai Hannusen ymmärtämään paremmin kokonaiskuvaa itsestään työ-yhteisön ja yhteiskunnan toimivana jä-senenä.

”Eikä sovi unohtaa sitä, että matema-tiikan salat paljastuivat minulle jälleen

kerran. Sattui työkaveri kysymään yhte-nä päivänä, onko kukaan koskaan teh-nyt excelillä studentin t-testiä, ja hihkuin heti, että minä! Lupasin kuitenkin antaa koulusta saamani materiaalin vain lai-naksi.”

Tiina Hannunen suosittelee lämpimästi erikoistumisopintoja etenkin niille, joilla on jo vierähtänyt hetki koulun penkillä istumisesta.

”Monet kurssit olivat hyvin yleishyö-dyllisiä ja sovellettavissa oikeastaan mil-le tahansa alalle, joten vaikka olisi mie-lessä työpaikan tai jopa alan vaihto, kou-lutus ei mene hukkaan.”

Positiivinen asia on sekin, että mie-leen jäi kaihertamaan jatkuva pieni tie-donnälkä.

”Sisälläni uinuva opiskelija ilmeisesti heräsi. Olenkin useasti päätynyt katsele-maan sekä avoimen AMK:n että yliopis-ton kurssitarjontaa, josko sieltä löytyisi jotain kiinnostavaa, millä voisi vielä it-seään viihdyttää ja kehittää.”

Tarjolla myös aikuiskoulutusta

Metropolia tarjoaa ainoana ammattikor-keakouluna myös tutkintoon johtavaa la-boratorioalan aikuiskoulutusta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä bio- ja elintarvi-ketekniikan, kemiantekniikan sekä mate-riaali- ja pintakäsittelytekniikan insinöö-rikoulutusohjelmien kanssa.

Aikuiskoulutuksen tutkintorakenne on samanlainen kuin nuorisokoulutuksessa-kin, mutta opiskelija voi saada aiemman osaamisensa hyväksytyksi mukaan tut-kintoon. Opintojen kesto vaihtelee sik-si opiskelijan työkokemuksen ja tämän edeltävien opintojen perusteella. Perus-periaatteena on, että jo osattavaa asiaa ei enää tarvitse suorittaa uudelleen.

Suurin osa aikuiskoulutukseen hakeu-tuneista on koulutukseltaan laborantteja. Vuosittain joukkoon mahtuu muutama alanvaihtajakin. Käytännönläheistä am-mattikorkeakoulututkintoa suorittamaan etsiytyy myös luonnontieteiden korkea-koulututkinnon suorittaneita. Metropo-lian kemian alojen aikuiskoulutuksis-ta juuri laboratorioanalyytikko-opinnot ovat olleet kaikkein suosituimmat.

Laboratorioalan koulutusohjelma puo-lestaan nappasi vuonna 2011 ensimmäi-

sen sijan opiskelijoiden tyytyväisyysky-selyssä. Ohjelman henkilökunta palkittiin samaan aikaan eniten työilmapiiritulok-sia parantaneena työyhteisönä.

”Uskon, että hyvä työilmapiiri ja yh-teen hiileen puhaltaminen heijastuu

omaan laboratorion laatuun liittyvät kysymykset tulevat päivittäin vastaan. Koen, että koulu antoi minulle hyvät eväät uuteen toimenkuvaani.”

Täydennyskoulutuksesta lisää potkua

Metropolia on järjestänyt laboratorio-analyytikoille myös täydennyskoulutus-ta. Lukuvuotena 2011–2012 toteutettiin vuoden kestänyt erikoistumisopintojakso nimeltään Laboratorio – Muuttuva työ-ympäristö. Opintokokonaisuus toteute-taan uudestaan monimuoto-opetuksena lukuvuosien 2013–2014 aikana.

Vuonna 2011–2012 koulutuksensa suorittaneen ryhmän opiskelijat olivat laboratorioanalyytikkojen lisäksi bio-ja elintarviketekniikan insinöörejä ja ke-mistejä.

Koulutuksessa keskityttiin johtamis- ja esimiestaitojen kartuttamiseen, hankinta- ja kemikaalilainsäädännön tuntemiseen

opiskelijoihin asti, ja he viihtyvät täällä siksikin”, Mia Ruismäki sanoo.

Kirjoittaja työskentelee lehtorina ammattikorkeakoulu Metropoliassa.

jarmo.palm@metropolia.fi

574/2013 KEMIA

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.

Irène Joliot-Curie oli huippututkijoiden sukua

Irène Joliot-Curie toi Curien perheeseen kolmannen Nobelin palkinnon. Uhkarohkeasta työstään hän maksoi hengellään.

Sisko Loikkanen

Kun Irène Joliot-Curie (1897–1956) onnistui yhdessä miehensä Frédérick Joliot’n (1900–1958) kanssa valmista-maan uusia radioaktiivisia alkuaineita, pari palkittiin kemian Nobelin palkin-nolla vuonna 1935.

Irènen äiti Marie Curie (1867–1934) oli saanut oman palkintonsa vuon-na 1911 ja puolisonsa Pierre Curien (1859–1906) kanssa myös fysiikan No-belin vuonna 1903.

Joliotit pommittivat booria ja alumii-nia heliumatomin ytimillä tuottaen radio-aktiivista typpeä ja fosforin isotooppeja. Kuten muutkin keinotekoisesti tuotetut aineet, ne hajoavat edelleen hyvin no-peasti. Pariskunnan löytämät ilmiöt oli-vat sittemmin ensiarvoisen tärkeitä sekä ydinfysiikassa että radioaktiivisten iso-tooppien lääketieteellisessä hyödyntä-misessä.

Lähellä löytöjä

Pariisissa syntynyt Irène Curie oli äly-käs tyttö, jolle ei löytynyt riittävän hyvää yläkoulua. Tällöin Marie Curie kollegoi-neen perusti yhteisön, joka koulutti lap-sensa yksityisesti perheiden kodeissa.

Fysiikanlehtorina toimi Marie itse, matematiikkaa opetti akateemikko Paul Langevin ja kemiaa vuoden 1926 nobe-listi Jean Perrin. Lisäksi jälkikasvu sai oppia muun muassa kiinan kielessä ja it-seilmaisussa.

Ylioppilastutkintonsa Irène suorit-ti Sévigné-lukiossa juuri ennen ensim-mäistä maailmansotaa. Pian hän ryhtyi

väärin olettaessaan säteilyn koostuvan protoneista. Tutkija James Chadwick tajusi ilmiön paremmin, julkaisi kuu-kautta myöhemmin lisähavaintoja ja vei vuoden 1935 fysiikan Nobelin.

Vuonna 1937 Irène oli löytämäisillään myös ytimen hajoamisen työskennel-lessään jugoslavialaisen Pavle Savićin kanssa. Tälläkin kertaa hän kuitenkin tulkitsi havainnot väärin. Niinpä Otto Hahn ja Fritz Strassmann kuvasivat neutroneilla aikaansaadun uraanin fissi-on, ja Hahn palkittiin kemian Nobelilla vuonna 1944. Frédérick Joliot totesi sit-temmin, että jos hän olisi ollut vaimon-sa vierellä tekemässä kokeita, he olisivat havainneet fission ennen saksalaisia.

Perintö elää

Antifasistisessa älymystöjärjestössä toi-minut Irène Joliot-Curie haki Ranskan tiedeakatemian jäsenyyttä neljästi, vaik-ka arvasi, ettei häntä sinne hyväksytä. Vasemmistolaisten mielipiteiden takia häntä ei huolittu myöskään Amerikan kemian seuraan.

Äitinsä tavoin Irène sairastui vakavas-ti tutkimusten aikana saaduista suurista säteilyannoksista. Äiti menehtyi aplas-tiseen anemiaan, tytär akuuttiin leuke-miaan.

Marie ja Pierre Curien käynnistämä tutkimusperintö on kukoistanut Ranskas-sa voimallisesti. Joliotit saivat kaksi las-ta, Hélène-tyttären (s. 1927) ja Pierre-pojan (s. 1932). Ydinfyysikko Hélène loi uran Pariisin yliopistossa ja CNRS-tutki-muslaitoksessa. Paul Langevinin fyysik-kopojanpojan Michelin kanssa naimisiin mennyt nainen jatkaa yhä työtään.

Pierre puolestaan perusti biofysiikan tutkimusryhmän Collège de Franceen, jossa hän toimii emeritusprofessorina.

Kirjoittaja on kemisti ja Ylen tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Iréne Joliot-Curie ei koskaan lähtenyt omille poluilleen vaan rakensi koko ikänsä perheen omaa tutkimusperintöä.

auttamaan äitiään kenttäsairaaloissa, joi-hin Marie Curie oli teettänyt alkeellisia röntgenlaitteita.

Tohtoriksi Irène väitteli vuonna 1925. Tuolloin hän oli jo nouseva tähti, jonka ei tarvinnut osoittaa pätevyyttään äitinsä tyttärenä. Ura urkeni, kun hän sai paikan äitinsä Radium-instituutissa, jossa työs-kenteli koko ikänsä. Nobelin jälkeen hän tosin hoiti professuuria myös Parii-sin yliopistossa.

Radium-instituutissa hän tapasi Frédérick Joliot’n, joka oli Marien toh-torioppilaita. Aviomies perusti sittem-min oman tutkimusryhmänsä Collège de Franceen.

Pariskunta Joliot oli lähellä myös neutronin löytämistä. Puolisot pommit-tivat poloniumlähteestä irtoavien alfa-hiukkasten avulla eri aineista tehtyjä ohuita kalvoja. He huomasivat uuden säteilylajin, jonka kuitenkin tulkitsivat

58 4/2013KEMIA

ULKOMAILTA

Dresdeniläisessä Fraunhofer-instituu-tissa on kehitetty uusi, ihmiselle ja ym-päristölle turvallinen menetelmä, jolla siemenvilja voidaan puhdistaa taudin-aiheuttajista: siementen säteilyttäminen elektroneilla.

Elektronisäteily tuhoaa viljansieme-nissä mahdollisesti olevat sienet, baktee-rit ja virukset välittömästi, mutta vaikut-taa pelkästään jyvien kuoreen ja pintaan, jolloin jyvien sisus säilyy vahingoittu-mattomana.

Siemenvilja käsitellään tätä nykyä ylei-simmin peittausaineilla eli sienikasvus-toja ja tuholaisia torjuvilla kemikaaleilla. Sekä jauhe- että nestemäiset peittauske-mikaalit saattavat kuitenkin aiheuttaa ih-miselle allergiaa ja muita terveyshaittoja, kuten kohonnutta keuhkosyövän riskiä.

Kaksi raskasta, loppuun palanutta neut-ronitähteä tai mustaa aukkoa törmäsi voimalla toisiinsa jossakin päin Linnun-rataa vuonna 774 tai 775.

Siinä selitys oudolle ilmiölle, joka löytyi viime vuonna, kun tutkijat tarkas-telivat vanhojen puiden vuosirenkaita: hiilen radioaktiivisen isotoopin C-14:n määrä pomppasi yhdessä renkaista ou-don korkeaksi.

Näin sanovat saksalaisen Jenan yli-opiston astrofyysikot, joiden mukaan

kehän, se muutti muun muassa typpiato-meja C-14-atomeiksi. Ihmisten tai eliöi-den massatuhoa ei kuitenkaan tapahtu-nut, sillä ilmakehän otsonikerros nielaisi pääosan säteilystä itseensä.

Ei supernova

Jenalaistutkijoiden mukaan ilmiö ei ole voinut johtua esimerkiksi voimakkaasta aurinkopurkauksesta.

Kyseessä ei heidän mielestään ole voi-nut olla myöskään supernova eli yksittäi-sen tähden räjähdys, sillä Maahan näky-neestä valoilmiöstä ei ole minkäänlaista mainintaa yhdessäkään keskiaikaisessa, vuosina 774–775 tai niiden jälkeen laa-ditussa kirjallisessa lähteessä.

Avaruudestakaan ei löydy sopivia su-pernovan jäänteitä, saksalaiset sanovat.

Ikipuut eivät ole tähtikolarin ainoita todistajia. 770-luvun säteilypurkaus on ikuistunut myös Etelämantereelta kairat-tuihin jäänäytteisiin. Niistä on löytynyt berylliumatomeja, joiden massaluku on 10.

Tutkimuksesta kirjoitti Süddeutsche Zeitung -lehti.

Pekka T. Heikura

Taiteilijan näkemys kosmisesta kolarista. Neutronitähdet tai mustat aukot törmäsivät saksalaistutkijoi-den mukaan toisiinsa vuoden 775 tienoilla.

Säteilytys puhdistaasiemenviljan

Tähtien törmäysjätti jälkensä puihin

Peittausaineet voivat olla haitallisia myös pölyttäville hyönteisille, kuten ki-malaisille ja mehiläisille, koska aineet siirtyvät siemenen pinnalta myös kasvin runkoon.

Säteilytysmenetelmällä vältyttäisiin

kemikaalien käytöltä, eikä peittausaineil-le vastustuskyvyn kehittäviä taudinaihe-uttajiakaan pitäisi enää syntyä, saksalais-tutkijat sanovat Die Zeit -lehdessä.

Pekka T. Heikura

Elektronisäteily puhdistaisi siemen-

viljan turvallisemmin kuin perinteinen peittauskäsit-

tely, tutkijat esittävät.

Scanstockphoto

kosminen kolari on loogisin syypää sii-hen, että puut kantavat sisällään erikois-ta radiokemiallista muistoa yli tuhannen vuoden takaa.

Saksalaistutkijoiden laskelmien mu-kaan tähtien dramaattinen turma on ta-pahtunut suhteellisen lähellä eli noin 3 000–12 000 valovuoden päässä Maas-ta. Äkillinen jysäys on sylkäissyt ympä-ristöönsä pari sekuntia kestäneen massii-visen gammasäteilyryöpyn.

Kun säteilysokki tavoitti Maan ilma-

594/2013 KEMIA

Iberian niemimaalla tehdyissä arkeolo-gisissa kaivauksissa löytyneet muinaiset kotilonkuoret paljastavat kiinnostavia tietoja ilmasto-oloista, jotka vallitsivat Välimeren alueella 2 500–9 000 vuotta sitten.

Monissa osissa Espanjaa ja Italiaa oli tuhansia vuosia sitten selvästi kosteampi ilmanala kuin nykyisin. Atlantin ranni-kolla Pohjois-Espanjassa ilmasto näyt-tää olleen hyvin samantapainen kuin tä-nä päivänä, mutta eteläisessä Espanjassa ja Sisiliassa saatiin runsaita sateita, joista keräsivät hyödyn alueiden varhaisimmat maanviljelijät.

Näin kertoo Yorkin yliopiston arke-ologin André Colonesen johtama kan-sainvälinen tutkijaryhmä, joka on tutki-nut Pomatias elegans -kansikotiloiden kuorten hapen ja hiilen isotooppikoos-

Aktiivisia toimijoita

Vaikka lentäviä mikrobeja on paljon, yli-voimaisesti suurin osa niistä on kuiten-kin ihmiselle vaarattomia, David Smith rauhoittelee löydöstä mahdollisesti huo-lestuvia kansalaisia.

”Mikrobien vaellusta ilmakehässä on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan, mutta tutkijat ovat alkaneet vasta nyt ymmär-tää, kuinka vaellus vaikuttaa elämään maapallolla”, Smith sanoo.

Jatkossa tutkijat haluavat selvittää muun muassa sen, voivatko mikrobit osallistua myös pilvien ytimien tiivisty-miseen.

”On mahdollista, että bakteerit saatta-vat kasautua yhteen ja muodostaa sieme-nen, jonka ympärille pilvet syntyvät”, us-koo ilmakehätutkija Susannah Burrows Washingtonin Richlandissa sijaitsevasta Pacific North National Laboratorystä.

Tutkijoita mietityttää myös se, pysty-vätkö mikrobit lisääntymään korkealla ilmakehässä. Tähänastinen tutkimus viit-taa siihen, että ne ovat hyvinkin eläviä ja aktiivisia.

Pekka T. Heikura

Kotilot kertovatilmaston historiasta

Lentävät mikrobitmuuttavat maailmaa

Nas

a

Kuva esittää avaruussukkula Endeavou-ria, joka on kohonnut oranssinvärisestä alailmakehästä vaaleaan stroposfääriin eli yläilmakehään. Myös mikro-organis-mit kykenevät matkailemaan samoissa korkeuksissa.

Korkealla ilmakehässä vaeltaa runsaasti mikro-organismeja, jotka voivat vaikut-taa merkittävästi ihmisten terveyteen ja maapallon ilmastoon.

Asia käy ilmi tuoreesta amerikka-laistutkimuksesta, jota esitteli Scientific American -lehti.

Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Kennedyn avaruuskeskuksessa työsken-televän mikrobiologin David Smithin johtama tutkijaryhmä on löytänyt yli 2 100:aa lajia edustavia mikrobeja ilma-pylväistä, jotka kohoavat jopa parinkym-menen kilometrin korkeuteen stratosfää-riin eli yläilmakehään.

Löydetyt mikrobit purjehtivat ilma-virtausten mukana Tyynenmeren yli Aa-siasta Pohjois-Amerikkaan. Osa mikro-organismeista osoittautui tutkimuksessa bakteereiksi, jotka saattavat olla ihmisel-le haitallisia.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että Afrikan niin sanottua aivokalvotu-lehdusvyöhykettä pitävät yllä ilmakehän pölymyrskyt, jotka kuljettavat mukanaan tautia aiheuttavaa meningokokkia, Neis-seria meningiditis -bakteeria. Bakteeri sairastuttaa vuosittain noin 200 000 alu-eella asuvaa ihmistä.

tumuksia ja verrannut niitä saman lajin nykyään elävien yksilöiden kuoriin.

Ryhmä aikoo käyttää samaa menetel-

mää myös jatkotutkimuksissaan muilla alueilla, kertoo Science Daily.

Pekka T. Heikura

Kansikotilo on osoittautunut viestinvälittä-jäksi, joka tuo tutkijoille ilmas-totietoja vuositu-hansien takaa.

60 4/2013KEMIA

KEEMIKKO

PAPU SEN paljasti.Espressoautomaatin kahvimyllyyn

juuttunut mölpyrä oli pakottanut vie-mään laitteen huoltoon.

”Jaaha, onpas koneella paljon kilo-metrejä. Mittari näyttää 15 625 kuppia”, teknikko loihe lausumaan.

Mitä? Täh? Häh?Teknikon selostuksesta kävi ilmi, että

aparaatti oli vakoillut kahvitteluani lait-teen ostosta asti. Ennen vanhaan juoru-ja isäntäväestä levitti palvelusväki, mut-ta nyt tuokin tehtävä on siis ulkoistettu koneelle.

SYVÄSSÄ JÄRKYTYKSEN tilassa keittiön koneita alkoi katsoa uudesta nä-kökulmasta. Jos espressokone tarkkaili juomatapoja, niin ehkä myös jääkaappi laski kaloreita.

Kaapin taakse kurkistaessa nousi hiki otsalle. Siellä oli elektroniikkaa vaikka minkälaista valvontaa varten. Ohjekirjan mukaan jääkone vahti vain lämpötilaa, mutta voiko manuaaleihin luottaa? Mitä jos jääkaappi tarkkailee joka suupalaa ja raportoi niistä vaa’alle?

Henkilövaaka taas lupaa ohjekirjas-saan laskea kehon-koostumusprosentit jokaiselle perheenjä-senelle erikseen. Vaa-kaa saattoi hyvästä syystä pitää epäluo-tettavana. Se liioitteli henkilön painoa selvästi. Juorusiko se myös rasvaprosentit eteenpäin?

Entä oliko olohuoneen viinikaappi mukana tässä kodinkoneiden konspi-raatiossa? Kertoiko se kulutusluvut muille koneille? Olisihan noloa, jos tieto jokaisesta laatikkoviinin venttiilinvään-nöstä menisi koko keittiön tiedoksi. Ja jäikö tieto edes omaan keittiöön?

NYT MUISTIN, kuinka naapuri oli ker-ran saanut omalla kaukosäätimellään meidänkin videot sekaisin. Televisio napsahteli päälle aina, kun naapuri käs-kytti omaa konettaan. Viestitys saattoi selvästi läpäistä paksummankin seinän ikkunoista nyt puhumattakaan.

Jos naapurin koneet olivat juonessa mukana, niin sama salaliitto saattoi kos-kea koko korttelia ja sitä kautta kaupun-ginosaa. Tai kaupunkia.

Espressokone oli selvästi johdattanut suuremman kokonaisuuden jäljille. Tätä vyyhteä oli kelattava eteenpäin.

TASKUSSA VÄRÄHTI älypuhelin. Naamakirjapäivitys oli saanut sen ki-lahtamaan. Känny siis kuului samaan liittoon keittimen kanssa. Se saattoi pal-jastaa sijaintini ja ajatukseni googlelle.

Henkilövaakani epäilemättä seurasi sportstrackerista ur-heilusuorituksiani, tai paremminkin niiden puuttumista. Vaaka-pirulaista varmaan

huvitti suuresti se, että ilmoitin lähtevä-ni lenkille, kun se trackeristä näki koi-

toksen tyssäävän korttelikapakkaan heti alkumetreillä.

Alkoi hävettää. Kuinka voisi enää as-tua petolliselle vaa’alle?

Poistin painomittarista paristot. Ähä-kutti, lörpöttelepä nyt kiloistani!

Kiskaisin myös espressokoneen töp-selin seinästä ja kaivoin esiin vanhan kahvipannun. Jääkaapin siivosin kella-rikomeroon. Virtajohdon tempaisin irti ja oven jätin hieman raolleen. Älypu-helimelle en tehnyt mitään, en edes la-dannut sitä puolen tunnin välein. Näyttö himmeni nopeasti.

MINUA EIVÄT koneet enää valvo. Is-tun pimeässä keittiössä ja pohdin, mitä naamakirjakaverit tekevät.

En voi enää peukuttaa kuin omia te-kemisiäni. Tykkään vapaudesta kovasti, vaikka on pimeää. Kohta en näe edes peukaloani.

Kaipaan espressoa. Porokahvi ei aja samaa asiaa. Filtteri taas veisi maun.

Jos rakennan keittimelle hatun alu-miinifoliosta, niin ehkä se keittäisi juo-ruamatta?

Jos uskaltaisi avata älypuhelimen, voisi selvittää asian googlaamalla.

Mutta ei! Jos koneille antaa periksi, ne ryhtyvät laskemaan kuppeja ja kol-pakoita.

Espressokoneeseen leimautunut

Keemikko

Vakoilija keittiössä

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

4/2013KEMIA60

”Vaakapirulaista varmaan huvitti suuresti, kun se näki lenkkini tyssäävän korttelikapakkaan heti

alkumetreillä.”

61KEMIA4/2013

HENKILÖUUTISIA

Moottorien päästöistä voidaan puhdistaa haitallisia komponentteja katalyyttien avulla. Ympäristövaatimusten muuttuessa on kehitet-tävä jatkuvasti uusia katalyyttimateriaaleja vastaamaan vihreän kemian tarpeisiin.

”Prosessiteknologiassa kata-lyyteillä saadaan parannettua selektiivisyyttä. Katalyyttien avulla voidaan esimerkiksi saa-da savukaasuista tai jätevesistä hiilivedyt ja hiilidioksidi sekä ravinteet talteen ja hyödynnet-täväksi uudelleen”, kertoo pro-fessori Riitta Keiski Oulun yli-opistosta.

Katalyyttejä voidaan ympä-ristöteknologiana käyttää eri-laisiin sovelluksiin. Keiskin ryhmä tutkii muun muassa sa-vu- ja pakokaasujen päästöjen hallintaa ja biokemiallista kata-lyysiä.

”Kestävän kehityksen arvi-ointi kulkee koko ajan mukana tutkimuksessamme. Otamme huomioon vihreän kemian peri-aatteet ja pyrimme aina selvittä-mään uuden menetelmän kestä-vyyden”, Riitta Keiski kertoo.

Tutkimusta esimerkiksi auto-jen, laivojen ja voimalaitosten moottorilähtöisten päästöjen hallintaan soveltuvista katalyy-teistä on tehty jo pitkään. Eräs ajankohtainen aihe on laivan moottorin typen oksidien hal-linta.

”Laivojen moottoreissa on yleensä käytetty vanadiinipoh-jaisia katalyyttejä. Nykyään va-nadiinin toksisuudesta tiedetään enemmän, joten nyt kehitetään uudenlaisia vanadiinittomia ka-talyyttejä”, Keiski valottaa.

Sen lisäksi, että katalyytin avulla varsinainen tuote puh-distuu, niiden avulla voidaan tehostaa päästöjen sisältämi-

Professori Riitta Keiski:

Katalyytit tuovat vihreämmän prosessin

Orgaaninen aines pois jätevesistä

Keiskin ryhmä tutkii myös or-gaanisen kuorman vähentämistä vesistä valokatalyyttien avulla.

”Ilmiö on sama kuin vaikka-pa itsepuhdistuvissa ikkunois-sa. Vesivirroista saadaan pois orgaaninen aines, ja lopputuot-teena voidaan saada vaikkapa vetyä.”

Tekesin koordinoimassa Hy-mepro-projektissa on tarkoitus saada ensi vuoden aikana ai-

Riitta Keiskin tutkimusryhmä sai keväällä toimitusjohtaja Tapani Järvisen (vas.) ympäristötekno-logiarahaston 8 000 euron apurahan ympäristökatalyytteihin liittyvää tutkimustaan varten.

Tapani JärvisenympäristöteknologiarahastoOutotec Oyj:stä eläkkeelle jääneen toimitusjohtajan Tapani Järvisen nimeä kantava rahaston on perustanut Aalto-yliopis-ton teknillisen korkeakoulun hallitus vuonna 2009. Peruspää-oman lahjoitti Outotec Oyj. Rahasto jakaa vuosittain apurahan ansioituneelle osaajalle alan tutkimus- ja kehitystyöhön.

Apurahan tarkoituksena on edistää teollisuuden ympäristö-teknologian tutkimusta ja tutkimustulosten hyödyntämistä tek-nologiatuotteina ja -palveluina. Apurahan jakamisesta päättää yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani apurahatoi-mikunnan ehdotuksesta.

Mat

ti R

ajal

a

en arvokkaiden komponenttien hyötykäyttöä.

Savukaasuista voidaan saada talteen muun muassa hiilidiok-sidi, jonka hyödyntämismah-dollisuuksia Keiskin ryhmä par-haillaan tutkii.

”Myös biopolttoaineiden ai-heuttamat muutokset savu- ja pakokaasujen koostumukseen ja katalyyttien mahdollinen deaktivoituminen ja deaktivoi-tumisen minimointi ovat meil-lä aktiivisen tutkimuksen koh-teina.”

kaan valokatalyysin, kalvotek-niikan ja adsorption avulla toi-miva laboratoriodemonstraatio-yksikkö.

Projektissa on Oulun yliopis-ton ja Lappeenrannan teknilli-sen yliopiston lisäksi mukana yrityksiä, kuten Outotec, Ke-mira ja Talvivaara, jotka käyt-tävät tai kehittävät vastaavia järjestelmiä. Yritysten ansiosta testaukseen saadaan aitoja teol-lisuusvesiä.

Keiskin mukaan prosessitek-nologian ja ympäristöteknolo-gian ilmiöt ja yksikköoperaati-ot ovat paljolti samoja.

”Ympäristöteknologiassa olosuhteet vain ovat usein lie-vemmät. Olemmekin huoman-neet, että nykyisiä tekniikoita yhdistämällä löydämme ympä-ristötekniikkaan hyviä ratkai-suja.” Tutkimusryhmässä on jo väitelty muun muassa katalyyt-tien käytöstä ympäristötekno-logiana, liuotinaineiden kierrä-tyksestä ja fosforikierroista.

Sanna Alajoki

62 4/2013KEMIA

HENKILÖUUTISIA

VÄITÖKSIÄAalto-yliopistoDI Norsuria Mahmedin väitös-kirja Development of multifunc-tional magnetic core nanoparti-cles tarkastettiin 26.4.2013. Vas-taväittäjänä toimi akatemiaprof. Markku Leskelä (Helsingin yli-opisto) ja kustoksena prof. Simo-Pekka Hannula.

DI Jari Malmin väitöskirja Surface functionalization by ato-mic layer deposited binary oxide thin films tarkastettiin 3.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Korne-lius Nielsch (Hampurin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen.

DI Riku Ojan väitöskirja Strain and Interface Effects in Polar Oxides tarkastettiin 10.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Nicola Spaldin (Zürichin teknillinen kor-keakoulu, Sveitsi) ja kustoksena prof. Risto Nieminen.

DI Jaana Vapaavuoren väitöskirja Design of efficient photoresponsive materials through supramolecular functionaliza-tion tarkastettiin 17.5.2013. Vas-taväittäjänä toimi prof. Géraldi-ne Bazuin (Montrealin yliopisto, Kanada) ja kustoksena prof. Matti Kaivola.

DI Anna Mikolan väitöskir-ja The effect of flow equalization and low-rate prefermentation on the activated sludge process and biological nutrient removal tar-kastettiin 22.5.2013. Vastaväit-

täjänä toimi prof. Karin Jönsson (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kus-toksena prof. Riku Vahala.

FM Khattiya Chalapatin väi-töskirja Nanostructured Materials under Ion and Microwave Radia-tion tarkastettiin 24.5.2013. Vas-taväittäjänä toimi prof. Eyal Buks (Israelin teknologiainstituutti) ja kustoksena prof. Jukka Pekola.

DI Santtu Ollilan väitöskirja A Quantitative Multiscale Appro-ach to Nanofluidics tarkastettiin 24.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. José María Ortiz de Zárate (Madridin Complutense-yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Tapio Ala-Nissilä.

DI Maria Pusan väitöskirja Numerical methods for nuclear fuel burnup calculations tarkastet-tiin 24.5.2013. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Antonella Zanna Munthe-Kaas (Bergenin yliopisto, Norja) ja kustoksena prof. Olavi Nevan-linna.

Helsingin yliopistoMD Neda Mosakhanin väitöskir-ja MicroRNAs as Predictive and Prognostic Biomarkers inHuman Neoplasia: With Specific Focus on Colorectal Cancer, Giant Cell Tu-mor of Bone, and Leukemias tar-kastettiin 12.4.2013. Vastaväittä-jänä toimi prof. Markus Mäkinen (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Tom Böhling.

MMM Nina Atanasovan väi-

töskirja Prokaryotic microorga-nisms, viruses, and antimicrobial agents from hypersaline envi-ronments tarkastettiin 26.4.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Mark Young (Montanan yliopisto, Yh-dysvallat) ja kustoksena prof. Ti-mo Korhonen.

M.Sc. Heikki Laurilan väitöskirja Spring wheat (Triticum aestivum L.) ideotype responses to elevated CO2 and temperature levels—A cereal yield modeling study using satellite information tarkastettiin 3.5.2013. Vastaväittä-jänä toimi dos. Tapio Salo ja kus-toksena prof. Juha Helenius.

LL.M Wim Helwegenin väitöskirja Nanotechnology Pat-ents—The next technological rev-olution and the future of the pat-ent system tarkastettiin 17.5.2013. Vastaväittäjänä toimi apul.prof. Matthew Rimmer (Australian kansallinen yliopisto) ja kustokse-na prof. Niklas Bruun.

FM Jani Hämäläisen väitös-kirja Atomic Layer Deposition of Noble Metal Oxide and Nob-le Metal Thin Films tarkastettiin 17.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Mato Knez (CIC nanoGUNE Consolider, Espanja) ja kustokse-na prof. Mikko Ritala.

FM Tiina Rasilan väitöskir-ja Functional Mapping of Mu Transposition Machinery—MuA Protein Modification and Engin-eering for Hyperactivity tarkas-tettiin 17.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Jari Valkonen (Helsin-gin yliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Finne.

MMM Jaakko Repolan väi-töskirja Modelling tree biomasses in Finland tarkastettiin 17.5.2013. Vastaväittäjänä toimi dos. Lauri Mehtätalo (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Annika Kan-gas.

Ph.D. Timothee Blanquartin väitöskirja Atomic Layer Deposi-tion of Group 4 and 5 Transition Metal Oxide Thin Films: Focus on Heteroleptic Precursors tarkastet-tiin 23.5.2013. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Christophe Detavernier (Gentin yliopisto, Belgia) ja kus-toksena prof. Markku Leskelä.

FM Joonas Koiviston väitös-kirja Source Specific Risk Assess-ment of Indoor Aerosol Particles tarkastettiin 23.5.2013. Vastaväit-täjänä toimi prof. Ian Kolbeck (Es-sexin yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Kaarle Hämeri.

FM Lauri Kuutin väitöskirja Cellulose, starch and their de-rivatives for industrial applica-tions—Structure-property studies tarkastettiin 24.5.2013. Vastaväit-täjänä toimi prof. Tapani Vuorinen (Aalto-yliopisto) ja kustoksena prof. Heikki Tenhu.

LL Olga Tatin väitöskirja Membrane-type matrix metallo-proteinases in pericellular prote-olysis and melanoma cell invasion

tarkastettiin 31.5.2013. Vastaväit-täjänä toimi prof. Cornelia Mauch (Kölnin yliopisto, Saksa) ja kus-toksena prof. Jorma Keski-Oja.

Itä-Suomen yliopistoM.Sc. Mihail Petrovin väitöskir-ja Glass-metal nanocomposites for photonics applications tarkas-tettiin 12.4.2013. Vastaväittäjänä toimi dos. Gerhard Seifert (Halle-Wittenbergin Martin Luther -yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Seppo Honkanen.

FM Eira Kelon väitöskirja Ca-talytic and therapeutic charac-teristics of human recombinant glycosylasparaginase and bacte-rial L-asparaginases tarkastettiin 19.4.2013. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Aimo Ruokonen (Ou-lun yliopisto) ja kustoksena prof. Ilkka Mononen (Turun yliopisto).

FM Mika Tiaisen väitöskirja Quantitative Quantum Mechani-cal Analysis of 1H NMR Spectra: Applications and Strategies tar-kastettiin 16.5.2013. Vastaväittäjä-nä toimi dos. Elina Sievänen (Jy-väskylän yliopisto) ja kustoksena prof. Reino Laatikainen.

Prov. Reeta Heikkilän väi-töskirja Lääkevaihto lääkkeiden käyttäjien ja lääkäreiden näkö-kulmasta Suomessa tarkastettiin 17.5.2013. Vastaväittäjänä toi-mi joht. Erkki Palva (Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea) ja kustoksena prof. Riitta Ahonen.

FM Laura Tompon väitöskir-ja Novel applications of electrical impedance and ultrasound meth-ods for wood quality assessment tarkastettiin 17.5.2013. Vasta-väittäjänä toimi prof. Timo Kärki (Lappeenrannan teknillinen yli-opisto) ja kustoksena prof. Reijo Lappalainen.

FM Vesa Turkin väitöskir-ja Lentiviral integrase-fusions: Genomic interactions, site se-lection and cellular delivery of heterologous proteins tarkastettiin 25.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Arto Urtti (Helsingin yli-opisto) ja kustoksena prof. Seppo Ylä-Herttuala.

Oulun yliopistoDI Matti Kuokkasen väitöskirja Development of an eco- and ma-terial-efficient pellet production chain tarkastettiin 26.4.2013. Vas-taväittäjänä toimi prof. Lauri Sika-nen (Itä-Suomen yliopisto) ja kus-toksena prof. Jouni Pursiainen.

FM Jonna Kulmunin väitös-kirja Genetic differences between species and their implications for speciation and adaptation in ants tarkastettiin 10.5.2013. Vastaväit-täjänä toimi prof. Roger Butlin (Sheffieldin yliopisto, Iso-Britan-nia) ja kustoksena prof. Outi Sa-volainen.

FM Tiina Jokelan väitöskirja Analyses of kidney organogenesis

NIMITYKSIÄAalto-yliopistoKemian tekniikan korkeakoulun kehityspäälliköksi on nimitetty DI Eija Zitting.

Algol Chemicals OyToimitusjohtajaksi 15.4.2013 alkaen on nimitetty DI, eMBA Juha Jokinen. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Suominen Yhtiöissä, Yarassa ja Kemirassa.

Berner OyToimitusjohtajaksi 1.9.2013 al-kaen on nimitetty Antti Korpi-niemi, joka on nykyisin yhtiön kasvinsuojelu ja puutarhanhoito -osaston johtaja. Nykyinen toi-mitusjohtaja George Berner jää syyskuussa eläkkeelle mutta jat-kaa hallituksen jäsenenä ja aktii-visena omistajana.

Ekokem OyEnergialiiketoiminnan kehitys-päälliköksi on nimitetty DI Ant-ti Kokko.

Labkotec OyTuotekehitysinsinööriksi on ni-mitetty DI Vesa Aaltonen.

Linnunmaa OyLinnunmaa Oy:n hallituksen pu-heenjohtaja ja yhtiön perustaja Eeva Punta palaa yhtiön toimi-tusjohtajaksi 1.8.2013 alkaen. Nykyinen toimitusjohtaja Ma-ri Tarvainen jättää tehtävänsä omasta aloitteestaan heinäkuun lopussa.

ServPro OyFT Heikki Ollila on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi. Hänen tehtävänään on kehittää energia-liiketoiminta-alueiden asiantun-tijapalveluja ja toimia asiantunti-jana erityisesti kiinteisiin poltto-aineisiin ja savukaasupäästöihin liittyvissä toimeksiannoissa.

Tamro OyjFarmaseutti Terhi Liukko-Joen-polvi on nimitetty palvelupäälli-köksi. Farmaseutti Riku Sipilä on nimitetty tuoteryhmäpäälli-köksi.

63KEMIA4/2013

through in vitro and in vivo approaches: gene-ration of conditional Wnt4 mouse models and a method for applying inducible Cre-recom-bination for kidney organ culture tarkastettiin 17.5.2013. Vastaväittäjänä toimi tohtori Peter Hohenstein (Edinburghin yliopisto, Iso-Britan-nia) ja kustoksena prof. Seppo Vainio.

FM Tuija Huuskon väitöskirja Genetic and molecular background of ascending aortic an-eurysms 24.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Helena Kuivaniemi (Temple-yliopisto, Yhdys-vallat) ja kustoksena prof. Markku Savolainen.

FM Tuomas Saarisen väitöskirja Temporal and spatial variation in the status of acid rivers and potential prevention methods of AS soil- related leaching in peatland forestry tarkastet-tiin 24.5.2013. Vastaväittäjänä toimi FT Pasi Peltola (Linnæus-yliopisto, Ruotsi) ja kustok-sena prof. Bjørn Kløve.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Heikki Liimataisen väitöskirja Future of Energy Efficiency and Carbon Dioxide Emissions of Finnish Road Freight Transport

tarkastettiin 17.5.2013. Vastaväittäjänä toimi tutk.prof. Nils-Olof Nylund (VTT) ja kustok-sena prof. Jarkko Rantala.

DI Mikko J. Huttusen väitöskirja Second-harmonic Generation with Focused Vector Beams tarkastettiin 18.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Niek van Hulst (Fotoniikkatieteiden instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Martti Kauranen.

M.Sc. Rajeev K. Dubeyn väitöskirja Syn-thesis and Function of Photoactive Donor-

Jäteveden saastuttamissa vesissä elävät ka-lat ja muut vesieliöt altistuvat lääkeaineille. Kaloihin biokertyy varsin runsaasti lääkeai-neiden jäämiä, ilmenee Jenny-Maria Bro-zinskin väitöstyöstä.

Brozinski tutki järvessä eläviä lahnoja ja särkiä, joiden sapesta löytyi kolmea tuleh-duskipulääkettä, diklofenaakkia, naprok-seenia ja ibuprofeenia, noin tuhat kertaa enemmän kuin järven vedestä analysoitiin.

Myös laboratoriokokeissa kalojen todet-tiin kerryttävän sappeensa samoja kolmea tulehduskipulääkettä. Lisäksi kalojen sa-pesta löytyi yhdisteiden aineenvaihdunta-tuotteita eli metaboliitteja, jotka olivat pää-osin glukuronidi- ja tauriinikonjugaatteja. Yksittäisten tulehduskipulääkkeiden ja nii-den metaboliittien yhteenlasketut pitoisuu-det sapessa olivat korkeammat kuin altis-tuspitoisuudet akvaariossa.

Lääkeaineet kulkeutuvat virtsan ja ulos-teiden mukana jätevedenpuhdistamoille, joissa ne eivät kuitenkaan puhdistu täydel-lisesti vaan joutuvat edelleen purkuvesis-töihin.

Lääkeaineet kertyvätjärvikaloihin

Uusia työkalujageeninsiirtoon

Jenny-Maria Brozinski

FM Jenny-Maria Brozinskin väitöskirja Identification and application of bile me-tabolites to assess the exposure of fish to pharmaceutical in the environment tarkas-tettiin Åbo Akademissa 26.4.2013. Vasta-väittäjänä toimi prof. Margareta Törn-qvist (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kus-toksena prof. Leif Kronberg.

Tutkija Diana Schenkwein kehitti väitös-työssään uusia keinoja geenihoitojen turval-lisuuden ja tehokkuuden parantamiseen.

Schenkwein muokkasi tutkimuksessaan ihmisen hi-virukseen pohjautuvaa geenin-kuljetinta, jota käytetään myös perinnöllis-ten sairauksien hoitamiseen geeniterapial-la. Muokkauksen ansiosta siirtogeeni pää-tyy turvalliseksi katsotulle ribosomaalisen dna:n alueelle 27 kertaa todennäköisemmin kuin muokkaamattomilla kuljettimilla. Tä-mä voi auttaa välttämään geenihoitoihin mahdollisesti liittyviä sivuvaikutuksia.

Tutkimus antaa viitteitä myös siitä, että sama menetelmä voi soveltua myös muiden geenivirheiden korjauksessa sekä kohden-netussa integraatiossa hyödyllisten entsyy-mien kuljetukseen solun sisälle.

Geenihoidon perustavanlaatuisena aja-tuksena on korjata viallisen tai puuttuvan geenin aiheuttama sairaus siirtämällä poti-laan soluihin hoitavaa geneettistä materiaa-lia. Perinnöllisten sairauksien hoidossa tä-mä tarkoittaa yleensä toimivan geenin liittä-mistä pysyväksi osaksi solujen perimää.

FM Diana Schenkweinin väitöskirja An Improved Lentivirus Vector for Safer Trans-gene Integration and Protein Transducti-on tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 10.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Kalle Saksela (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Seppo Ylä-Herttuala.

Diana Schenkwein

Professori Kari AlitaloYhdysvaltain tiedeakatemiaan

Professori Terho Lehtimäkiteki Vuoden tiedeteon

Akatemiaprofessori, syöpätutkija Kari Alitalo Helsingin yliopistosta on valittu Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (NAS) ulkomaiseksi jäseneksi. Tunnustus on osoitus siitä, että tutkija kuuluu tieteen kansainväliseen kärkijoukkoon.

Yhdysvaltain tiedeakatemia valitsee jä-senensä erittäin merkittävien tieteellisten ansioiden ja menestyksekkään tutkimus-työn perusteella. Akatemiassa on nyt 2 179

kotimaista ja 437 ulkomaista jäsentä. Jä-senistä noin 500 on saanut Nobelin pal-kinnon.

Alitalo on NAS:n kolmas suomalaisjä-sen. Häntä ennen akatemiaan ovat päässeet akatemiaprofessorit Ilkka Hanski Hel-singin yliopistosta ja Riitta Hari Aalto-yliopistosta. Lisäksi akatemiaan kuuluvat Yhdysvaltoihin pysyvästi asettuneet Al-bert de la Chapelle ja Erkki Ruoslahti.

Professori Terho Lehtimäki on saanut Tampereen yliopiston myöntämän ensim-mäisen Vuoden tiedeteko -palkinnon.

Lehtimäki työskentelee kliinisen kemi-an professorina ja biokemian dosenttina Tampereen yliopistossa sekä kliinisen ke-mian dosenttina Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimusryhmänsä selvittää etenkin sydän- ja verisuonisairauksia ja on osallis-

tunut useisiin merkittäviin kansainvälisiin yhteistutkimuksiin.

Lisäksi Lehtimäki toimii sekä kansalli-sen lasten sepelvaltimotaudin riskitekijöi-den tutkimuksen että Tampereelta johdet-tavan sydän- ja verisuonitautitutkimuksen Fincavasin geneettisen osion vastaavana tutkijana.

64 4/2013KEMIA

TULEVIA TAPAHTUMIA

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT The 7th International Conference on Physical and Numerical Simu-lation of Materials ProcessingOulu 16.–19.6.2013www.icpns13.orgHelsinki Chemicals ForumHelsinki 18.–19.6.2013www.helsinkicf.euChemistry and Physics at Low Temperatures 2013Jyväskylä 14.–19.7.2013www.jyu.fi/cplt2013 FinMedChemHelsinki 29.–30.8.2013finmedchem.fiTieteen päivätJoensuu ja Kuopio 30.8.2013www.uef.fiFood for Life -vuosiseminaariHelsinki 2.9.2013www.foodforlife.fiPlasTec, PacTec, GrafTec ja FoodTec 2013Helsinki 3.–5.9.2013www.plastec.fiwww.pactec.fiwww.graftec.fiwww.foodtechelsinki.fi Bioenergia 2013Jyväskylä 4.–6.9.2013www.jklpaviljonki.fiEuroMining 2013Tampere 11.–12.9.2013www.euromining.fiLaboratorio tänäänHelsinki 20.9.2013fi.vwr.comAlihankintaTampere 24.–26.9.2013www.alihankinta.fi

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

Farmasian päivätHelsinki 15.–17.11.2013www.farmasianoppimiskeskus.fiTekniikan päivätEspoo 16.–18.1.2014www.tekniikanpaivat.fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT 1st EuCheMS Congress on Green and Sustainable ChemistryBudapest, Unkari 16.–19.6.2013www.1eugsc.mke.org.huXXXVIII Colloquium Spectro-scopicum InternationaleTromssa, Norja 16.–21.6.2013site.uit.no/csi2013Swedish Days of Inorganic ChemistryÅhus, Ruotsi 17.–19.6.2013www.oorgan.se13th Scandinavian Symposium on ChemometricsTukholma, Ruotsi 17.–20.6.2013www.ssc13.seEurammon SymposiumSchaffhausen, Sveitsi 28.6.2013www.eurammon.com5th Eurovariety in Chemistry Education ConferenceLimerick, Irlanti 3.–5.7.2013www.eurovariety2013.ul.ieFEBS Congress 2013Pietari, Venäjä 6.–11.7.2013febs-2013.org18th European Symposium on Organic ChemistryMarseilles, Ranska 7.–12.7.2013www.esoc2013.eu33rd International Conference on Solution ChemistryFukuoka, Japani 7.–12.7.2013www.solnchem.jp/33ICSC

19th European Symposium on Polymer SpectroscopyPraha, Tšekki 8.–11.7.2013www.imc.cas.cz/en/umch/konfe-renceInternational Conference of the Polymer Processing SocietyNürnberg, Saksa 15.–19.7.2013www.pps-29.com44th Iupac Congress – Clean Energy Through ChemistryIstanbul, Turkki 11.–16.8.2013iupac2013.istanbul.org9th International Conference for the History of ChemistryUppsala, Ruotsi 21.–23.8.2013www.9ichc.se9th World Congress of Chemical EngineeringSoul, Etelä-Korea 18.–23.8.2013www.wcce9.org7th Nordic Separation Society ConferenceSigtuna, Ruotsi 25.–28.8.2013www.nosss.seEuropean Conference on Analytical ChemistryVarsova, Puola 25.–29.8.2013www.euroanalysis2013.pl17th International IUPAC Conference on Organometallic Chemistry Directed Towards Organic SynthesisGeneve, Sveitsi 28.8.–1.9.2013www.omcos17.com9th European Conference of Com-putational ChemistrySopron, Unkari 1.–5.9.2013www.euco-cc9.mke.org.huEuropean Aerosol ConferencePraha, Tšekki 1.–6.9.2013www.eac2013.czPolyolefin AdditivesDüsseldorf, Saksa 11.–13.9.2013www.amiplastics.com/events

Flavours & FragrancesLeipzig, Saksa 11.–13.9.2013www.gdch.deEuropean Adhesive & Sealant ConferenceIzmir, Turkki 11.–13.9.2013www.feica.euThe 5th EMBO MeetingAmsterdam, Alankomaat 21.–24.9.2013www.the-embo-meeting.orgSFBBM SymposiumMarstrand, Ruotsi 2.–4.10.2013www.sfbbm.seBiotechnica 2013Hannover, Saksa 8.–10.10.2013www.biotechnica.deRadTech Europe 2013Basel, Sveitsi 15.–17.10.2013www.radtech-europe.comBioindustry 2013Pietari, Venäjä 16.–18.10.2013www.bioindustry.ruK 2013Düsseldorf, Saksa 16.–23.10.2013www.k-online.deIFAT IndiaMumbai, Intia 24.–26.10.2013www.ifat.de/ifatindia3rd European Energy ConferenceBudapest, Unkari 27.–30.10.2013www.e2c2013.mke.org.huThe 14th EMBO EMBL Science & Society ConferenceHeidelberg, Saksa 7.–8.11.2013www.embo.org12th International Conference on Frontiers of Polymers and Advanced MaterialsAuckland, Uusi-Seelanti 8.–13.12.2013www.icfpam2013.com8th European Bioplastics ConferenceBerliini, Saksa 10.–11.12.2013www.conference.european- bioplastics.org

Acceptor Systems of Bay Functionalized Perylene Diimine Dyes in View of 1,7 and 1,6-Regioisomers tarkastettiin 24.5.2013. Vas-taväittäjänä toimi prof. Ángela Sastre Santos (Miguel Hernándezin yliopisto, Espanja) ja kustoksena prof. Helge Lemmetyinen.

DI Juha Kontion väitöskirja Fabrication of Sub-wavelength Photonic Structures by Nanoimprint Litography tarkastettiin 24.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Clivia M. Soto- mayor Torres (Katalonian nanotieteiden ja nano- teknologian instituutti, Espanja) ja kustoksena prof. Tapio Niemi.

M.Sc. Ali H. Al-Subinin väitöskirja Pho-to-inducted Electron Transfer in Porphyrin- and Phthalocyanine-Fullerene Dyads in Non- Coordinating and Halide-Coordinating Envi-ronments tarkastettiin 31.5.2013. Vastaväittä-jänä toimi tohtori René M. Williams (Amster-damin yliopisto, Hollanti) ja kustoksena prof. Helge Lemmetyinen.

Tampereen yliopistoFM Pasi Pennasen väitöskirja Hormonal Regulation of Endocrine-resistant Breast Can-cer tarkastettiin 19.4.2013. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Pirkko Härkönen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Timo Ylikomi.

FM Henna Myllymäen väitöskirja Negative regulation of Drosophila immune response tar-kastettiin 24.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Steven A. Wasserman (Kalifornian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Mika Rämet.

Turun yliopistoFM Tiina Kelkan väitöskirja Reactive Oxygen Species in Inflammation tarkastettiin 26.4.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Lars Rönnblom (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Sirpa Jalkanen.

FM Soile Tuomelan väitöskirja System-level characterization of Th2 cell development and immune cell responses to ZnO and TiO2 nano-particles tarkastettiin 26.4.2013. Vastaväittäjä-nä toimi PhD Federica Sallusto (Bellinzonan biolääketieteen tutkimusinstituutti, Italia) ja kustoksena prof. Riitta Lahesmaa.

FM Johanna Vuojolan väitöskirja Lumines-cent Lanthanide Reporters: New Concepts for Use in Bioanalytical Applications tarkastettiin 17.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Niko Hildebrandt (Pariisin eteläinen yliopisto, Rans-ka) ja kustoksena prof. Tero Soukka.

FM Marko Tarvaisen väitöskirja Analysis of lipid oxidation during digestion by liquid chro-matography–mass spectrometric and nuclear

magnetic resonance spectroscopic techniques tarkastettiin 21.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Joseph Kanner (Israelin maatalouden tut-kimuskeskus) ja kustoksena professori Heikki Kallio.

LL Teemu Aholan väitöskirja Antihyperten-sive Drug Therapy in Finland. Utilization of Antihypertensive Medication, Control of Blood Pressure, and Achievable Reduction of Cardio-vascular Morbidity with Intensified Treatment tarkastettiin 24.5.2013. Vastaväittäjänä toimi dos. Ilkka Tikkanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Jorma Viikari.

FM Outi Heikkilän väitöskirja Receptors and endocytosis of coxsackievirus A9 tarkastet-tiin 25.5.2013. Vastaväittäjänä toimi tohtori Re-nate Fuchs (Wienin lääketieteellinen yliopisto, Itävalta) ja kustoksena prof. Veijo Hukkanen.

Åbo AkademiFM Anna Brandtin väitöskirja Prediction of 3D structure and ligand-binding properties: ABC transporters and flavodiiron proteins from Synechocystis sp. strain PCC 6803 tar-kastettiin 24.5.2013. Vastaväittäjänä toimi prof. Ramanathan Sowdhamini (Kansallinen bio-tieteiden instituutti, Intia) ja kustoksena prof. Mark Johnson.

65KEMIA4/2013

SEURASIVU

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

SEUROISSA TAPAHTUU

Suomalaisten Kemistien SeuranSyyskuun kokous18.9.2013 klo 16.30Mittatekniikan keskus (Mikes), Tekniikantie 1, Espoo.Kokouksen yhteydessä Mikesin tutkimustoiminnan esittely ja laboratoriokierros. Kahvitarjoilu.Ilmoittautumiset SKS:n verkkosivujen kautta: www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranLokakuun vierailu23.10.2013 klo 16.30Arvopaperihoitoyhtiö A. Berg, Pohjoisesplanadi 37 A, Helsinki.Varainhoitaja Kari Kulpakko: Miten sijoitan arvopapereihin?Varainhoitaja Juhana Jatila: Alfred Bergin ratkaisut sijoittajalle.Kahvitarjoilu.Vierailulle otetaan 45 henkeä.Ilmoittautumiset SKS:n verkkosivujen kautta: www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Suomalaisten Kemistien SeuranPikkujoulukokous28.11.2013 klo 17.30Kansallisteatteri, Läntinen teatterikuja 1, Helsinki.Viralliset kokousasiat, uudet jäsenet, Kompan palkinnon julkistaminen, iltapala.Klo 19.00 Kansallisteatterin esitys Kirsikkapuisto.Osallistumismaksu seuran jäseniltä 30 euroa. Kokoukseen ilmoittautuneille ja siten lipun varanneille lähete-tään maksutiedot 2.10.2013. Varatut mutta maksamattomat liput luovutetaan pois 15.10.2013.Ilmoittautumiset SKS:n verkkosivujen kautta: www.suomalaistenkemistienseura.fi.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulut

Numero Aineistopäivä Ilmestymispäivä5/2013 7. elokuuta 2. syyskuuta6/2013 11. syyskuuta 9. lokakuuta7/2013 14. lokakuuta 11. marraskuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Liity Kemian Seuroihin:www.kemianseurat.fi

SAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!

Kemian ja kemiantekniikan opiskelija!

Kemian Seurat tarjoavat jäsenilleen Kemia-lehden nyt myös näköislehtenä!Kemia-lehdet löytyvät vuodesta 2008 lähtien pdf-tiedostoina uu-desta näköislehtien arkistosta osoitteessa www.kemia-lehti.fi > Nä-köislehdet.

Uusi palvelu on veloitukseton lisäetu Suomalaisten Kemistien Seuran, Kemiallisteknillisen Yhdistyksen ja Finska Kemistsam-fundetin jäsenille.

Pääset näköislehtien arkistoon henkilökohtaisella jäsennume-rollasi, jonka löydät painetun lehden osoitekentästä oman nimesi yläpuolelta. Voit myös pyytää tunnuksesi sähköpostitse osoittees-ta toimitus@kemia-lehti.fi. Merkitse viestin aiheeksi Tunnukset digiarkistoon.

Kansallisteatterin Kirsikkapuiston pääosissa nähdään näyttelijälegendat Ismo Kallio, Tea Ista ja Esko Salminen.

Kan

salli

stea

tteri

66 4/2013KEMIA

LABORATORIOSTA TUTUTSarjassa kerrotaan kemisteistä,

jotka ovat antaneet nimensä laboratoriovälineille.

Sarjan päälähde on tietokirjailija Michael Huberin artikkeli

Schott AG:lle.

Penisilliini syntyi

Émile Roux’npulloissa

Roux-viljelypullo on pitkällään makaava litteä lasipullo, jota hyödynnetään ylei-sesti mikrobiologisissa ja soluviljelmis-sä.

Laboratoriolasivalmistaja Schottin te-kemä Roux-pullo löi itsensä lopullisesti läpi 1940-luvulla, jolloin sitä käytettiin valtavassa mittakaavassa penisilliinin massatuotantoon.

Roux-viljelypullon keksi ranskalainen bakteorologi ja immunologi Émile Roux

Bakteorologi Émile Roux muistetaan ennen muuta Louis Pasteurin työtoverina.

(1853–1933), joka lähti vuonna 1872 opiskelemaan lääkäriksi Clermont-Fer-randin yliopistoon. Opintojaan hän ra-hoitti työskentelemällä kemian assistent-tina Émile Duclaux’n alaisuudessa.

Valmistuttuaan Roux työskenteli jon-kin aikaa sairaalalääkärinä, mutta kemia pysyi edelleen hänen kiinnostuksen koh-teenaan. Jo vuonna 1878 hän palasikin tutkimusapulaiseksi Duclaux’lle, joka oli tällä välin siirtynyt Sorbonnen yliopis-toon.

Kun Duclaux pian suositteli Roux’ta kuuluisalle kollegalleen Louis Pasteuril-le, tästä tuli Pasteurin tutkimusassistentti pariisilaisessa ENS-instituutissa.

Louis Pasteur osoitti ensimmäisenä bakteerien ja rokotusten merkityksen tautien synnyssä ja niiden ehkäisyssä. Nämä nousivat myös Émile Roux’n tut-kimustyön kantaviksi teemoiksi.

Euroopan sankaritutkijaksi

Pasteurin opissa Roux paneutui aluksi eläimiä kiusanneiden tautien, kuten ka-nakoleran, ja paiseruttorokotteen tutki-miseen ja kehittämiseen.

Vuonna 1883 valmistuneen väitöstut-kimuksensa Roux teki vesikauhurokot-teen kehittämisestä, jonka Pasteur ja hän olivat aloittaneet pari vuotta aiemmin. Maailman ensimmäinen rokote vesikau-hua vastaan näki päivänvalon vuonna 1885.

Väitösvuonnaan Roux matkusti Egyp-tiin, jossa oli puhjennut ihmiskolera-epidemia. Hän ei kuitenkaan onnistunut löytämään tautia aiheuttavaa patogeenia, jonka sen sijaan tunnisti saksalainen Ro-bert Koch. Samana toiminnantäyteisenä vuonna Roux ryhtyi yhdessä esimiehen-sä kanssa suunnittelemaan myös tulevaa Pasteur-instituuttia, joka käynnisti toi-mintansa vuonna 1887.

Vuonna 1888 Roux julkaisi yhdessä Alexandre Yersinin kanssa tutkimuk-sen lavantaudista, joka tuohon aikaan oli hengenvaarallinen vitsaus. Perehdytty-ään tautia aiheuttavaan bakteeriin ja sen tuottamiin toksiineihin Roux kehitti tau-tiin vasta-aineen, joka toimi sensaatio-maisen tehokkaasti. Tämä teki ranskalai-sesta juhlitun ”sankaritutkijan”.

Roux jätti juhlinnan omaan arvoonsa ja siirtyi tutkimaan jäykkäkouristuksen, tuberkuloosin, syfiliksen ja keuhkokuu-meen mekanismeja. Vuonna 1904 hänes-tä tuli Pasteur-instituutin johtaja, jossa virassa hän toimi eläköitymiseensä saak-ka.

Émile Roux’n tärkein ansio ei ole min-kään yksittäisen patogeenin määrittämi-sessä. Sen sijaan hänen pysyvin antinsa tieteelle on oivallus, että infektiosairauk-sien haitallinen vaikutus ei yleensä joh-du taudinaiheuttajista itsestään vaan nii-den tuottamista toksiineista. Tulehduksia voidaan siksi hoitaa neutraloimalla tok-siinit.

Pekka T. Heikura

Kirjoittaja on historioitsija ja vapaa toimittaja.

Émile Roux’n nimi elää Roux-pullon lisäksi monien ranskalaisten koulujen, sairaaloiden ja katujen nimissä.

Émile Roux’n kehittämissä pulloissa on viljelty muun muassa Penicillium notatum -homesientä, jonka avulla syntyi 1940-luvun uusi ihmelääke

penisilliini.

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

KemiKEMIAAikataulu ja teemat

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2013 3.1. 16.1. 5.2. Laboratoriot, turvallisuus, yrittäjyys

2/2013 7.2. 20.2. 12.3. ChemBio Finland 2013; kemian osaajat ja tulevaisuus

3/2013 22.3. 5.4. 25.4. Biotekniikka, ympäristö, analytiikka

4/2013 8.5. 22.5. 11.6. Laboratoriot, patentit, lääkkeet, Reach

5/2013 1.8. 13.8. 2.9. Special issue: Finnish Chemical Industry; muovit

Kansainvälinen lisäjakelu; PlasTec ja PacTec 2013, Helsinki 3.–5.9.2013

6/2013 5.9. 19.9. 9.10. Laboratoriot, puhdastilat, prosessit

7/2013 8.10. 22.10. 11.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat

8/2013 7.11. 21.11. 12.12. Laboratoriot, mittaukset, patentit

Erikoisjakelut 2013Nro 1 Labquality-päivät, Helsinki 7.–8.2.2013

Nro 2 ChemBio Finland 2013, Helsinki 20.–21.3.2013

Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2013, Jyväskylä 15.–16.5.2013

Nro 4 Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 18.–19.6.2013

Nro 5 Kansainvälinen lisäjakelu; PlasTec ja PacTec 2013, Helsinki 3.–5.9.2013

Nro 6 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Nro 7 Väri ja pinta 2013, Helsinki 15.–17.11.2013

Nro 8 Lisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille

Tavoita päättäjät!• Yli10000lukijaa.

• Neljäviidestälukijastatekeetai valmistelee hankintapäätöksiä.

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Ääriolosuhteiden asiantuntija

Labo Line Oy

Karjalankatu 2, 00520 Helsinki

Puhtaasti parempi

FINNSONICUltraäänipesurit

GKEIndikaattorit pesu- jasterilointiprosesseille

SYSTECLaboratorioautoklaavit

SMEG-laboratoriopesukoneet

• Testatusti tehokas pesuprosessi

• Desinfektio- ja kuivausominaisuudet

• Puhdasvesihuuhtelumahdollisuus

• Monipuolinen kori- ja lisävarustevalikoima

• Useita kokoja, myös läpiantomallit