2/20022/2002

Kulttuurin ja

liikunnan vuosi

Kulttuurin ja

liikunnan vuosi

2 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

3U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

Pääkirjoitus pääkirjoitus

Sisältö

Syksy on sadonkorjuun aikaa

Pääkirjoitus 3Hallituksen palsta - puheenjohtajan sana 4Kokouskutsu 4Tapahtumakalenteri 6Muut jäsentapahtumat 7Vertaistuen voimalla Kyyrönkaidassa 8Liikunnasta iloa ja virkeyttä 9Kerhotoiminta 10Edunvalvonta on vaikuttamistyötä 12Maksajaoston toiminta 13Helsingissä sosiaaliasiamiehellä kysyntää 14Elinsiirtotilasto 14

Korvaushakemuskaavake 15Päivä apteekissa 16TEEMAVUOSI: Kilpaurheilua ja sauvakävelyä 18Liikuntaa - mutta miksi? 20Matkailu avartaa 21Vierailulla Lastenklinikalla 24Mitä kuuluu murkkujen sähköpostilistalle? 25Terveisiä Musa-päiviltä! 26Oikeus elämään - velvollisuus elää? 28Pieniä paloja 30UUMUn Infosivu 35Toimitustiedot 35

uosi alkaa taas olla lopuillaan ja kovastisuunnitellaan tulevaa. On myös aika kat-

soa mitä olemme saaneet aikaan ja ottaa oppia ta-pahtumista. Vuosi 2002 on ollut saavutusten ai-kaa vaikka joukkoon mahtuu myös sekasortoa jaepävarmuutta tulevasta. HUS:n suunnitelmatuhkaavat terveydenhuollon kokonaisuuden toi-mivuutta ja monet pohtivat onko meillä enää ta-loudellisesti ja henkisestikään varaa sairastaa.Onko minulla yksilönä arvoa vai olenko vain jo-kin tilastoluku joka kertoo päättäjille mitä halu-taan sanoa? Samalla on kuitenkin saavutettu iso-ja juttuja - maksansiirroissa ollaan ennätysluke-missa, ja yleiseen keskusteluun on nostettu esillevaikeita asioita, kuten dialyysipaikkojen sijoitta-minen sinne missä niitä todella tarvitaan ja eu-tanasian tarve kuolevan potilaan armolliseenkuolemaan.

Mitä olemme matkan varrella oppineet? Puoli-toista vuotta sitten lääkärit olivat lakossa ja ai-heuttivat henkistä päänvaivaa niin potilaille kuinmyös sairaalahenkilökunnallekin. MaailmallaBrittein tuomioistuin ei myöntänyt huhtikuisel-la päätöksellään apua nuoren, vaikeasti sairaannaisen aviomiehelle auttaa rakastaan kuolemaantämän tuskista huolimatta. Samaan aikaan kui-tenkin Hollanti myöntää lääkäreille luvan päät-tää ihmisen elämä laillisin keinoin. Maksasairai-den kuolemaan johtavissa tilanteissa tehtiin läpi-

murto uudella laitteella joka ostaa lisää aikaa en-nen siirron saamista. Onko laitetta kuitenkaanvaraa käyttää koska joka puolella supistetaan jakarsitaan nimenomaan hoitomenetelmien ja hen-kilökunnan kustannuksia? Kuka tekee päätöksenihmisen elämästä, ja sen arvosta?

Tämänkertainen Uumunen on täynnä vaikeitaasioita; edunvalvontaa, kustannusajattelua, ar-mokuolemaa ja vertaistukea. Onneksi joukkoonmahtuu myös paljon positiivisia, helppojakinjuttuja; muistoja kesän ja syksyn tapahtumista,liikunnan iloa, tutustumista apteekin toimintaanja terveydenhuollon uusiin ihmisiin sekä muisti-listaa matkustajille. Lisäksi meillä on ilo kutsuajäsenistöä syyskokoukseen, pikkujouluihin ja tal-viurheilupäiville.

Aiemmasta poiketen pääkirjoitus on vain suo-men kielellä. Heitänkin tässä haasteen kaikillekaksikielisille jäsenillemme; kaipaamme toimi-tukseen ruotsin kielen hallitsevaa kirjoittajaa.Toinen haaste heitetään kaikille pöytälaatikko-kirjoittajille sekä asioita tutkiville jäsenille; kai-paamme vieraskynään uusia kirjoittajia eri aihe-alueista.

Syksy on sadonkorjuun aikaa, ja on hetki naut-tia työmme hedelmistä.

hannanurmi@jippii.fi

V

4 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

P U H E E N J O H T A J A N S A N A

Millainen järjestö on Uumu?UMU on yksi monista maassamme toimi-vista potilasjärjestöistä. Järjestömme tär-

keimpänä tehtävänä voidaan pitää munuais- jamaksasairauksien ennaltaehkäisyä, mutta siihenUUMU ei järjestönä pysty kovinkaan paljon vai-kuttamaan. Käytännössä ovat tärkeimmiksi teh-täviksi muotoutuneet hoidon saatavuuden seu-ranta sekä jo sairastuneiden ja siirtoleikkauksenkokeneiden elämänlaadun parantaminen Uuden-maan alueella. Kuluneiden 35 toimintavuodenaikana on saatu varmasti paljon hyvää aikaan.Tässä yhteydessä ei ole mahdollista eikä tarpeentehdä siitä kaikesta yhteenvetoa.

Allekirjoittanut on tässä järjestössä uusi toimi-henkilö. Olen toiminut kuluvan vuoden alustaensin varapuheenjohtajana ja sitten puheenjohta-jana. Tilalleni johtokuntaan valittiin HannaNurmi, joka toimii myös UUMUNEN-lehdenpäätoimittajana. Olen koko ajan mielessäni päh-käillyt, mitä hyötyä järjestöstä on minulle ja mi-tä hyötyä minusta voi olla järjestölle. En osaa sa-noa, milloin pystyn vastaamaan näihin pohdin-toihini. Ajatuksissani olen yhä enemmän pääty-nyt siihen suuntaan, että UUMU ei voi olla vainpelkkä potilasjärjestö. Sen on oltava hyvin sel-keästi myös Uudenmaan munuais- ja maksapoti-laiden etujärjestö ja samalla myös painostusjär-jestö, eräällä tavalla jopa potilaiden “ammattijär-jestö” ainakin edunvalvonnan näkökulmasta.Tämä seikka on ollut lähtökohtana, kun tämänvuoden aikana olemme yrittäneet vahvasti vai-kuttaa Espoon ja Vantaan päättäjiin dialyysihoi-topaikkojen saamiseksi näiden kaupunkienalueille. Hankkeemme ei ole vielä ehtinyt eikävoinutkaan johtaa siihen, mitä me tavoittelem-me. Hankkeemme idea syntyi liiton järjestämälläedunvalvontaristeilyllä maaliskuussa. Olisimmehuono järjestö ja huonoja toimihenkilöitä, josemme ajaisi näin hyvää ideaa eteenpäin. Hank-keen vastustus löytyi yllättävältä taholta. Koskahankkeesta ei oltu etukäteen neuvoteltu HUS:nkanssa, HUS:n toimialajohtaja on hanketta vas-taan! Mielestäni hoitopaikkoja tarvitaan siellä,missä on hoidon tarpeessa olevia ihmisiä. Muual-ta maasta on saatu hyviä kokemuksia satelliitti-

asemien perustamisesta, ja onhan sellaisia joomallakin toimialueellamme. Asemalle tai hoito-yksikköön tarvitaan tietysti ammattitaitoinenhoitohenkilöstö ja vastaava lääkäri. OlettaakseniHUS:ssa pelätään, että sellaisia ei saada. Se voipitää paikkansa, mutta ainakin hoitajia voitaneenkouluttaa suhteellisen nopeasti ja joustavat lääkä-rijärjestelytkin lienevät mahdollisia. Tästä hank-keesta ei UUMU:n ole syytä luopua!

Edunvalvontatehtäviä on myös muilla rinta-milla. Selvitysmies esittää, että lääkkeiden täysi-määräisistä KELA-korvauksista luovutaan ja esi-merkiksi elinsiirtopotilaiden hyljinnänestolääk-keiden omavastuu tulisi olemaan 10 prosenttia.Jos tämä hanke toteutuu, munuais- ja siirtopoti-laiden lääkekustannukset voivat nousta sadoilla,jopa tuhansilla euroilla vuodessa. Kyllä tämähanke on estettävä. Nyt potilasjärjestöillä on toi-minnan paikka! Töihin vain etujamme ajamaanja päättäjiä painostamaan tällaisten hankkeidentorjumiseksi!

Marraskuussa UUMU:lla on sääntömääräinensyyskokous, jossa käsitellään ensi vuoden toimin-tasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan uudettoimihenkilöt tulevalle vuodelle. Meillä on yli1000 jäsentä. Toivon, että kokoukseen uskaltau-tuvat myös uudet jäsenet. Älkää ajatelko, että jo-ku toinen hoitaa minunkin asiani! Kyllä jokainenvoi itsekin vaikuttaa jollakin tavalla, jos haluaavaikuttaa! Uskon, että jäsenet seuraavat varsin-kin nyt aktiivisesti yhteiskunnan ja erikoisestiterveydenhoitosektorin tapahtumia. Siispä mu-kaan syyskokoukseemme ja muihin tapahtumiin,kuten tulossa olevalle helmikuun laivaristeilylle.

Asko Räsänenpuheenjohtaja

P.S. Tarvitsemme ensi vuoden alusta mm. uudenluottamustoimisen taloudenhoitajan, kun HarriSavolainen haluaa keskittyä enemmän muihinharrastuksiinsa. Kiinnostaako tehtävä?

U

5U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

H A L L I T U K S E N P A L S T A

Kutsu syyskokoukseen Kallelse till höstmöte

Föreningen för Nylands Njur-och Transplanta-tionspatienter rf:s stadgeenliga höstmöte hålls tisda-gen 12.11.2002 klockan 18.00 , adr. Runebergsgatan15 A 1, 00100 Helsingfors. På mötet behandlas stad-geenliga ärenden enligt 10 §. Under mötet väljs sty-relsens ordförande och medlemmarna som tillträderistället för de avgående för följande mandatsperiod.Därutöver behandlas år 2003 verksamhetsplan ochbudgetestimat samt väljes revisorer. Mötesprotokollkan avhämtas vid föreningens kontor en vecka föremötet.

Kaffeservering, välkommen!

Styrelsen

Uudenmaan Munuais- ja Siirtopotilaiden yhdistysry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina12.11.2002 kello 18.00 yhdistyksen toimitiloissaRuneberginkatu 15 A 1, 00100 Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10§:n asiat. Ko-kouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäse-net erovuoroisten tilalle seuraavaksi toimikaudeksi.Lisäksi käsitellään vuoden 2003 toimintasuunnitel-ma ja talousarvio sekä valitaan tilintarkastajat. Ko-kousasiakirjat ovat noudettavissa yhdistyksen toimis-tosta viikkoa ennen kokousta.

Kahvitarjoilu, tervetuloa!

Hallitus

Lipasvahteja haussaeduskuntavaalien aikaan

maaliskuussa 2003

LahjoituksetLahjoituksetLahjoitukset

Uumu osallistuu

omalla toimialueellaan muiden

kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen

kanssa valtakunnalliseen

vaalikeräykseen eduskuntavaalien

yhteydessä. Tarvitsemme Uudenmaan

alueen kuntiin vapaaehtoisia

lipasvahteja. Jos voit antaa muutaman

tunnin aikaasi tärkeän asian hyväksi,

ota yhteys toimistoon

(09) 440 094/Paula.

Haluatko Sinä

tukea lahjoituksin

yhdistyksemme tärkeää toimintaa

munuaispotilaiden ja

maksansiirron saaneiden hyväksi?

Lisää aiheesta voit kysyä

yhdistyksen toimistosta

järjestösihteeriltä,

(09) 440 094/Paula.

6 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

J Ä S E N T A P A H T U M I A

MARRASKUU JOULUKUU

TAMMIKUU

HELMIKUU

Vantaan Terveysmessut

16.11.2002 kello 10 - 15

Kilterin koululla Vantaan Myyrmäessä,

Iskostie 8

Ohjelmassa luentoja:

sisäilmatutkija Marja Tuomainen,

dosentti Pertti Mustajoki “arjen pienet

valinnat - painonhallinnan avain”,

melusaasteluento

Oheisohjelma:

laulava posetiivari Matti Pasanen,

fysioterapian temppurata lapsille, buffetti

Uumun pikkujouluja vietetää torstaina5.12.2002 kello 18 Furuvikin Huvilalla, Furuvikintie 5, 00870 Helsinki (Laajasalo) Luvassa yhteinen ilta hyvän ruoan, seurustelunja musiikin merkeissä.Buffet-pöydän antimia:Kylmät ruoat: Graavilohi, salaatti tuoreista tomaateista ja kurkuista, pasta-pesto salaatti, sillejä 2 lajia, kalkkunan rintaa, maustekurkkuja, joululeipä, voi Lämmin ruoka: makaronilaatikko, kinkku, keitetyt perunat Jälkiruoka: joulutorttu, kahvi, tee Juomat: kotikalja ja vesiOta mukaan pikku paketti (arvo noin 4 €)!Ilmoittautumiset Paulalle toimistoon viimeistään22.11.2002, puhelimitse tai sähköpostitse (katso tiedot infosivulta). Joukkoliikenneyhtey-det: ensin metrolla Herttoniemeen ja bussilla 86Hevossalmentien pysäkille, josta 700 metrin kä-vely Keulakuvantietä ja Furuvikintietä.Pikkujoulu on ilmainen jäsenille, ei-jäsenille hin-ta on 20 €.

Elinsiirtoväen liikuntaliiton talviliikuntapäivätKuortaneen Urheiluopistolla 25.-26.01.2003.Katso lisää sivulta 10.

* Yhteinen jäsentapaaminen Uumun, Kymen- laakson ja Etelä-Karjalan munuais- ja siirtopoti-laiden yhdistysten kanssa risteilyn merkeissä

* Uusien jäsenten ilta* LaskiaistapahtumaLisää suunnitelluista jäsentapahtumista alku-vuodelle 2003 jäsentiedotteessa 01/2003.

MHerttoniemen metroasema

Linnanrakentajantie

Itävä

yläLaajasalontie

Santahaminantie

KeulakuvantieFuruvikintie

Furuvikin huvila

7U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

J Ä S E N T A P A H T U M I A

Keskusteluryhmä Maksakerho

Ystävää etsimässäI-tyypin nelikymppinen naimisissa/eläkkeelläoleva aktiivinen ja puhelias nainen etsii I-tyypindiabeetikkoystäviä, joilla on päivisin aikaa liik-kua Helsingissä erilaisten aktiviteettien merkeissäesim. ulkoilu, näyttelyt, shoppailu, elokuvat,kuntosali, matkailu, kahvilat, ravintolat ym. taivain laiskottelemassa keskustellen. Olen hoikkaeikä vuosikymmenten diabetes näy päällepäin,vaikka komplikaatioita onkin jo kertynyt. Toi-

von tupakoimattomia, avoimia ja luotettavia ih-misiä, joilla on em. intressejä, ystävikseni.

Nim. “ Periksi ei anneta “

Vastaukset: Uudenmaan Munuais- ja Siirtopotilaiden yhdistys ry, Runeberginkatu 15 A 1, 00100 Helsinki

Uudenmaan Munuais- ja Siirtopotilaiden yh-distyksessä aloittanut maksakerho toivottaa alu-eensa maksapotilaat ja maksansiirron saaneet lä-heisineen tervetulleiksi kerhotoimintaan. Toi-mintaa voimme omien tarpeittemme ja toiveit-temme pohjalta kehittää mieleiseksemme. Ta-voitteenamme on koota samaa kokeneita yhteenkeskustelemaan, kuuntelemaan asiantuntijoita,luoda kontakteja alueemme sairaanhoitohenki-löstöön, pitää virikkeellisiä teemailtoja sekä vir-kistäytyä. Kerhon vastuuvetäjänä toimii TarjaJaakonen, jolle voi esittää toiveitaan kerhon ke-hittämiseksi. Tarjan tavoitat puhelimitse (09)350 6292, gsm:040-7300344 ja e-mail: tarja.jaakonen@luukku.com

Maksakerho kokoontuu seuraavina torstai-il-toina, klo 17.00-19.00

07.11.2002, jouluaskartelun opetusta, Uumun toimistolla, Runeberginkatu 15 A 1,00100 HELSINKI

12.12.2002, joulukahville Itäkeskukseen, Cafe Gamla Faster: Itäkatu 5B, 00930 HKI(joulukahville lähtijät, ilmoita tulostasi toimis-toon Paulalle: (09) 440 094.)

Ensivuoden mahdolliset teemat vielä avoimia,lähemmin niistä myöhemmin ilmestyvässä jäsen-tiedotteessa. Ensi vuoden kevätkaudelle alusta-vasti suunnitellut maksakerhoillat: 09.01, 13.02,13.03, 10.04. ja 15.05.2003.

Tervetuloa kerhoiltoihin!

Munuais- ja maksapotilaille sekä heidän läheisilleen

Uumun alueella keskusteluryhmän toiminta onmuuttunut syksyllä siten, että munuaispotilailleja maksa- ja munuaissiirron saaneille läheisineenjärjestetään ohjattu keskustelutilaisuus keskiviik-koisin, kerran kuukaudessa. Ryhmän vetäjänätoimii Uumun hallituksen jäsen, projekti-koor-dinaattori Timo Nerkko.

Ryhmä kokoontuu 13.11 sekä 11.12.2002 kel-lo 17.00 Uumun toimistolla Runeberginkatu 15A 1, 00100 HELSINKI. Lisätietoja keskustelu-ryhmän toiminnasta Uumun toimistosta Paulal-ta, p. (09) 440 094. Kevätkauden keskusteluryh-mästä ei ole vielä tietoa, asiaan palataan jäsentie-dotteessa myöhemmin.

8 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

V E R T A I S T U K I A S I A A

Vertaistuen voimalla Kyyrönkaidassaunuais- ja Siirtopotilaiden Liittojärjesti vertaistukijoiden ja sairaa-

loiden yhdyshenkilöiden toiminnan tuke-miseksi koulutustilaisuuden 20.-21.9.2002Kyyrönkaidassa Ristiinassa. Koulutuksentarkoituksena oli tarjota eri puolilla Suomeatoimiville vertaistukijoille sekä yhdyshenki-löille toimintaan tukea sekä kohtaamista.Uumun alueella on vertaistukijoina noinkaksikymmentä henkilöä, joista osa on dia-lyysipotilaita, munuais- tai maksansiirronsaaneita sekä läheisiä. Joukkoon mahtuuvielä lisää motivoituneita vertaistukitoimin-nasta innostuneita, jotta saisimme luoduksimonipuolisen joukon palvelemaan kaikkiatuen tarvitsijoita, myös läheisiä.

Pääkaupunkiseutulaiset eivät tällä kertaaolleet innostuneita matkaamaan Kyyrönkai-taan, koska lähdin ainoana potilasvertaistu-kijana Helsingistä. Matkustin junalla Lah-teen, josta uumulainen läheisjäsen otti mi-nut ja riihimäkeläisen Raimon kyytiinsä.Matkasimme yhdessä määränpäähän. Kou-lutukseen osallistui kolmisenkymmentä ver-taistukijaa ja yhdyshenkilöä. Hoitohenkilö-kuntaa tosin oli vain muutama mukana. Oliilo havaita, että joukko koostui hyvin moni-puolisesta väestä: dialyysipotilaita, mu-nuais- ja maksansiirron saaneita, läheisiä,nuoria, iäkkäämpiä, miehiä ja naisia, uusiaja vanhoja vertaistukijoita sekä motivoitu-neita yhdyshenkilöitä, joita ilman toimintaei onnistu. Koulutuksesta vastasi vertaistu-kityöryhmän sihteeri (Itä-Suomen aluesih-teeri) Helena Rokkonen ja kouluttajanatoimi psykologi Anna Säynäjäkangas, jokaoli osalle jo viimevuodesta tuttu.

Vertaistukityöryhmä työsti keväällä kyse-lyn alueellisesta toiminnasta piiriyhdistyk-sille sekä erikseen sairaaloiden yhdyshenki-löille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaaalueellista toimintaa sekä niiden eroavai-suuksia. Yhdyshenkilö- ja yhdistyskyselyntuloksista Helena laati yhteenvedon, johon

jaostolaiset kommentoivat työryhmässä ha-vaintojaan. Helena esitti koulutuksessa tu-lokset, joiden pohjalta keskusteltiin. Työ-ryhmän tavoitteisiin kuuluu vielä tämänvuoden puolella tehdä valtakunnallisen toi-minnan malleja. Tarvitaan erilaisia alueelli-sia toimintamalleja, koska toimintaan vai-kuttaa paljon erilaisia tekijöitä, kuten väli-matkat ym. Ei ole olemassa yhtään oikeatamallia, mutta pääasia, että toimintaa on sitätarvitseville kaikkialla Suomessa.

Opiskelimme vertaistukitoiminna työn-ohjauksen avulla “apua ja tukea solmutilan-teisiin” toiminnallisesti. Teimme ryhmätöi-tä sekä toimimme näyttelijöinä, jotka esitte-livät ryhmissä erilaisia malleja vertaistuki-toiminnasta. Se oli oikein hauskaa. Päivä olimahdottoman antelias, vaikkakin aika täys-työllistetty, sillä herkullisen seisovan pöydänääreltä, oli vielä palattava työryhmän ko-koukseen. Kaiken tämän jälkeen ei jaksanutenää viettää sosiaalista elämää (vaikka allas-osasto olisikin saunoineen houkutteleva),vaan katsoin parhaakseni painua lakanoidenväliin, jotta jaksaisin aloittaa aamusta uudenpäivän pirteänä. Lauantaina aamupalan jäl-keen jatkoimme “tarinoilla tukisuhteista -kohtaamisen ilo ja hankaluus”. Havainnolli-sen näytelmäesityksen muodossa käytiin lä-pi vertaistuen pattitilanteita ja mietittiin yh-dessä ratkaisumalleja.

Mielestäni koulutustilaisuus oli erittäinantoisa ja rento. Koulutustilaisuus toimiierittäin hyvänä tukena niin vertaistukijoillekuin yhdyshenkilöille. Alueellisia koulutuk-sia on lisää tulossa ensivuodelle ja jos toi-minta kiinnostaa tai haluat itsellesi vertais-tukijan, niin ota arkailematta yhteyttäaluesihteeriimme Veijo Kivistöön.

Kotimatkakin sujui mukavasti Mikkelistämökille ja sieltä sunnuntaina kotiin, ver-taistuneena ja uusia kokeneena.

Vertaistukiterveisin: Tarja Jaakonen

M

9U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

L I I K U N N A S T A I L O A J A V I R K E Y T T Ä

Elinsiirtoväen liikuntaliiton

Talviliikuntapäivät Kuortaneen

Urheiluopistolla 25.-26.01.2003

Etelä-Pohjanmaan Munuais- ja Siirtopotilaiden yhdistys ry järjestää yhdessä Elinsiirtoväen Liikuntaliiton kanssa talviliikuntapäivät Kuortaneella 25.-26.1.2003.

Ilmoittautumislomakkeen löydät Elinehto-lehdestä 4/2002.

Talviliikuntapäivillä järjestettävien terveysliikunta- sekä lasten lii-kuntatuokioihin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki haluk-kaat. Tarjolla on muun muassa bailatinoa, palautumisliikuntaa,temppurata sekä oivat mahdollisuudet harrastaa omatoimistaliikuntaa (sauvakävely, hiihto jne.) Uumu järjestää matkan lii-kuntapäiville joko yhteiskuljetuksella tai jos lähtijöitä on vain vä-hän niin halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Ilmoittautumiset mat-kan osalta toimistolle (09) 440 094/Paula tai sähköpostitse uu-mu.sihteeri@uumu.inet.fi viimeistään 31.12.2002 mennessä.

LENTOPALLO

SYKEMITTARIT

KEILAILU

LASTEN LIIKUNTAAKUNTOSALI JA UINTI

SAUVAKÄVELY

Pelaamme keskiviikkoisin Töölön Kisahallissakello 17-18, osoite Paavo Nurmenkuja 1.Huomio! Voit tulla pelaamaan jo kello 16.00,silloin alkaa SYKE ry:n vuoro ja pelaamme yh-dessä. Syyskausi loppuu joulukuussa ja kevät-kausi alkaa tammikuun alusta ja jatkuu huhti-kuulle. Tule mukaan! Lisätietoja saat Paulaltatoimistosta puhelin (09) 440 094.

Yhdistys korvaa potilasjäsenilleen kuittia vastaan25% omaehtoisesta kuntosaliharjoittelusta jauinnista. Maksettu kuitti(t), jossa näkyy maksa-jan nimi sekä tilinumero lähetetään Uumun toi-mistoon, os. Runeberginkatu 15 A 1, 00100Helsinki.

Yhdistys vuokraa jäsenilleen kävelysauvoja.Vuokraus tapahtuu Uumun toimistosta, panttion 3,35 €, joka annetaan takaisin sauvojen pa-lautuksen yhteydessä.

Sykemittarilla voidaan seurata liikkujan harjoit-telun tehokkuutta. Vuokraus tapahtuu Uumuntoimistosta, pantti on 8,40 €, joka annetaan ta-kaisin sykemittarin palautuksen yhteydessä.

Talviliikuntapäivät lähestyvät! On aika ruvetaharjoittelemaan kisoja varten tai pelata omaksiilokseen! Yhdistys on varannut harjoitteluaikaaHelsingin Urheilutalolta (Helsinginkatu 25) Aika: maanantaisin kello 17.30-18.30, 4.11.,11.11., 18.11., 25.11., 2.12.2002 sekä 13.1. ja20.1.2003. Ilmoittautumiset toimistoon Paulallepuhelin (09) 440 094.

UUMU järjestää yhdessä Elinsiirtoväen Liikun-taliiton ELLIN kanssa dialyysipotilaille ja elin-siirron saaneille sekä heidän perheilleen vapaanuintivuoron Helsingin Käpylinnassa (Mäkelän-katu 86-96) perjantaisin kello 18-20.

Altaalla ei uimavalvontaa!Kirjaathan käyntisi valvojilla olevaan vihkoon,kiitos!

Uintivuoro on maksuton syyskaudella 2002.

Lisätietoja saat järjestösihteeri Paula Lappalai-selta (09) 440 094 tai liikuntasuunnittelija/EL-LI Kati Kauravaaralta (09) 434 22734.

Kaikki joukolla mukaan kilpailemaan ja kuntoliikkimaan!

10 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

K E R H O T O I M I N T A

erho kokoontuu joka kuukauden keskim-mäinen keskiviikko kello 13.00 Hyvinkään

Sveitsin uimahallilla sauvakävelyn ja uinnin mer-keissä. Marraskuussa on uimalan terapia-altaillaohjaajan opastuksella vesivoimistelua. Joulukuun

Tammisaaren kerho

Hyvinkään kerho

ervehdys kerhon vetäjältä Pirkko Lindber-giltä Hangosta! Täällä Suomen Rivieralla

kesä sen kun jatkuu... Ihmisiäkin on enemmänkuin laki sallii, ainakin koulun alkuun asti. Sittentämä pikku kaupunki hiljenee ja pimeys valtaamyrskyineen ja ihmisiä ei näy missään, ainoas-taan pakollisissa kuvioissa kuten koirien pissitte-lyssä ja jos mitä lähikaupasta tarttis. Joten naut-tikaamme Suomen kesästä aivan loppuun asti!

T

K

No, jos vaikka sais jonkun liikkeelle pimeinä il-toina kahvikupposen ääreen kertoilemaan kesäntarinoita ja elämyksiä ja jakamaan ne ja keksi-mään talveksi jotain ajantappotapoja muillekin!Älkää hyvät ihmiset käpertykö itseenne, vaan ot-takaa rohkeasti yhteyttä tuttuihin ja vietetäänmukavia hetkiä yhdessä!

elokuussa 2002

tapaaminen vietetään joulujuhlan merkeissä. Josolet kiinnostunut tulemaan mukaan, ota yhteyt-tä kerhon vetäjään Terttu Ranta-Knuuttila-Laaksoon puhelin 019-454 551, hän kertoo lisääkerhon tapahtumista.

Tammisaaren kerhon tapaaminen Rosvikissa 10.9.2002 yhdessä Raaseporin Sydänyhdistyksen kanssa.

11U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

K E R H O T O I M I N T A

umun Hyvinkää järjesti 21.8.2002 kokouksen-sa grillijuhlien merkeissä kerhon uskollisten jä-

senten, Tittosten, puutarhassa Nurmijärvellä. Sää suo-si juhlia ja puitteet olivat mitä parhaimmat kuten myösilmakin - 24 astetta lämmintä elokuun 21. päivänä.

Juhlat alkoivat kello 13 ja paikalle oli kutsuttu myösmuita, joilla on dialyysikone kotona. Osanottajia oliyhteensä 14. Ohjelmassa oli halukkaille pieni kävely-retki läheiselle Myllykoskelle. Aluesihteeri Veijo Kivis-tö kertoi ajankohtaisista asioista ja sitten syötiin grilli-makkaraa, salaattia ja patonkia. Päälle juotiin kahvit jasyötiin leivonnaisia ja herkullista täytekakkua. Väliajattäytettiin iloisella jutustelulla ja kello 16 jälkeen väkialkoi poistua kotejaan kohti.

Hyvinkään kerhon grillijuhlat

U

On hyvästien aika, kiitokset mukavasta iltapäivästä.

Alkaa olla valmista.

Keskustelua riitti kaikenlaisista asioista. Myllykosken kuohuntaa.

Joukko katselee Myllykosken kuohuntaa.

Teksti ja kuvat Timo Seppänen

yhmä on alkuvaiheessakartoittanut muutoksia,

joita tulisi seurata tai joihintulisi puuttua. Kuluvan vuo-den keväällä on saatettu käsit-telyyn jo kaksi kunnallisaloi-tetta. Liitossa on ollut reilunvuoden edunvalvontatyöryh-mä valmistelemassa strategia-ohjelmaa, jossa vaikuttamis-työ on keskeisessä roolissa.Strategiaohjelmaan on koottuvaltakunnallisesti tärkeätedunvalvontatyön painopis-teet: hyvä ja riittävä hoito, hy-vä sosiaaliturva ja yksilön elä-mänhallinnan tukeminen.

Mitä edunvalvonnalla oi-kein tarkoitetaan? Edunval-vonta on vaikuttamistyötä. Seon kansalaisten tarpeiden ka-navoimista poliittiseen pää-töksentekoon eli toimintaa,jolla pyritään vaikuttamaan asioiden tilaan pää-töksenteossa. Se on oman jäsenkunnan tarpeis-ta tiedottamista, asioiden ja muutosten vireillesaattamista ja niihin puuttumista jo suunnitte-luvaiheessa sekä niin sanottua korjaavaa työtä elihuonoihin päätöksiin ja epäkohtiin puutumistaneuvottelemalla tai muutoksenhakuteitse uusiaratkaisuja etsien. Vaikuttamistyön kohteena onusein julkishallinnon viranomaiset: yhdistysta-solla kuntien ja kuntayhtymien virkamiehet jaluottamushenkilöt.

Toinen tärkeä tehtävä edunvalvontatyössä onoman jäsenistön ohjaaminen. Tämä tarkoittaatiedottamista jäsenille heidän oikeuksistaan taimahdollisuuksistaan erilaisiin etuisuuksiin, kor-vauksiin ja palveluihin. Tämä tapahtuu jäsen-lehden tai -tiedotteiden muodossa sekä antamal-la suoraa neuvontaa ja ohjausta esimerkiksialuesihteerin kautta.

Vaikuttamistyö ei ole helppoa ja nopeaa. En-sin on tunnettava järjestelmä, jossa asia käsitel-lään, sekä sen toimintatavat. Esille tuotavat asiatvaativat pohjakseen tietoa, jonka tulee olla tot-ta. Taustatietojen kokoaminen vie aikaa. Asianeteenpäin viemistä edesauttaa, jos tuntee järjes-

telmässä toimivia henkilöitä:virkamiehiä ja tai luottamus-henkilöitä. Vaikuttamistyö onmyöskin taktiikkalaji, jossakannattaa suorittaa harkintaasiitä, kenelle asian esittää.Asialle on aina hyvä saada“saattaja”: henkilö, joka ottaasen sydämenasiakseen. “Saat-taja” löytyy hyvin usein poliit-tisista luottamushenkilöistä,sillä heidän poliittinen kanna-tuksensa on riippuvainen nä-kyvyydestä ja asioiden etene-misestä. On hyvä muistaa, et-tä hallintovirkamiehet valmis-televat ja toimeenpanevat pää-tökset, mutta poliittiset luot-tamushenkilöt päättävät asiat.Tosin nykyään virkamiestenpäätöksentekovalta on lisään-tynyt.

Mistä vaikuttamistyön haas-teet syntyvät? Usein yksittäiset ihmiset keskus-televat ilmenevistä ongelmista keskenään ja jokurohkea sitten saattaa ne yhdistyksen tietoon.Yhdistys voi lähteä ajamaan asioita, jotka ovatjäsenkunnan edunmukaisia eli ne ovat ryhmäta-soisia ongelmia. Tällaisia ovat esimerkiksi dia-lyysihoitopaikkojen riittävyys tai viranomais-tenpäätökset, jotka ovat ristiriitaisia yleiseen lin-jaan nähden. On tärkeää, että yksittäiset jäsenetviestittäisivät asioista, jotka eivät kulje mallik-kaasti, suoraan yhdistykseen tai aluesihteerille.Yksittäisen ihmisen henkilökohtaista asiaa yh-distys ei voi ajaa. Tässä tilanteessa apua antaaaluesihteeri. Jos samantapaisia asioita on useita,muodostuu niistä ryhmätasoisia edunvalvonta-tehtäviä. Kaikki asiat eivät ratkea alue- ja pai-kallistasolla. Yhdistys välittää tietoa edunval-vonta haasteista liittoon, joka hoitaa omaaedunvalvonta-tehtäväänsä valtakunnallisella ta-solla pitämällä yhteyttä ja vaikuttamalla keskus-viranomaisiin.

Edunvalvontatyö on vaikuttamistyötä, jossa tiedonsiirrolla on merkittävä osuus.Tiedonsiirrosta on vastuu meillä jokaisella.

12 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

S O S I A A L I T I E D O T U S

Edunvalvonta on vaikuttamistyötä

Aika ja elämismaailmamuuttuvat ja niidenmyötä myös tarpeet. Jäsenistön muuttuvattarpeet asettavat uusiahaasteita yhdistyksentoiminnalle tai niidenpainopisteille. Viime

aikoina edunvalvonta onollut vahvasti esillä niin

yhdistyksissä kuin liitossakin. Uumussa on

jo parinvuoden ajan toiminut

edunvalvontatyöryhmä.

R

Veijo Kivistö

13U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

S O S I A A L I T I E D O T U S

Mitä mieltä jäsenet ovat liiton maksajaoston toiminnasta?

iiton maksajaosto teki tyytyväisyyskyselynmaksajaoston postituslistalla oleville kulu-

neena vuonna. Kyselyjä lähetettiin 240kpl joista130 kpl (54,2%) palautui. Vastauksia on sekä jä-seniltä että ei-jäseniltä. Tässä on esillä valtakun-nallisesti maksansiirron saaneiden mielipiteet elikoko Suomi on katettuna. Kyselyn tarkoitukse-na oli kartoittaa maksansiirron saaneiden liitty-misastetta, ajatuksia yhdistysten toiminnasta se-kä mielipiteitä oman, valtakunnallisen yhdistyk-sen perustamisesta.

Vastaajista 98 henkilöä (75,4%) on liittynytoman alueensa piiriyhdistykseen. Heillä jotka ei-vät olleet liittyneet syynä oli se ettei heidän mie-lestään ollut kiinnostavaa toimintaa, ei ollutmuistanut, kerinnyt tai heillä ei ollut tietoa yh-distyksestä. Jäsenistä 42 henkilöä oli osallistunutpiiriyhdistyksen toimintaan, ja ei-jäsenistä yksi-kään ei ollut osallistunut toimintaan.

Kun kysyttiin jos perustettaisiin oma valtakun-nallinen yhdistys maksapotilaille niin jäsenistä31,6% haluaisi olla lisäksi toisen piiriyhdistyksenjäsen ja 38,8% ei enää liittyisi toiseen piiriyhdis-tykseen. Ei-jäsenistä 53,1% olisi halukas liitty-mään vain maksansiirron saaneiden omaan yh-distykseen, ja kaksi vastaajaa ei halua liittyä mi-hinkään yhdistykseen.

Vastauksia tuli luonnollisesti paljon erilaisia erikysymysiin. Toiset olivat tyytyväisiä mm. tiedo-tukseen, yhdistyksen virkeyteen, maksansiirtopo-tilaiden huomioimiseen sekä keskusteluryhmiin.Toisten mielestä taas kaivattiin enemmän tietoa

maksansiirron saaneiden asioista sekä enemmänomalle ikäryhmälle aktiviteetteja. Parannusehdo-tuksina tuli että järjestettäisiin mm. asiantunti-jaluentoja, omia kohdennettuja tiedotteita, sekäjärjestämällä keskustelu/tapaamisiltoja tms.omaa toimintaa.

Munuais- ja siirtopotilaiden liiton toimintaantoivottiin enemmän tiedotusta esimerkiksi lisää-mällä artikkeleita maksansiirron saaneiden ai-heista Elinehto-lehteen. Edunvalvonnan osa-alu-eelta toivotaan tietoa sosiaaliturva-asioista sekälääkekorvaavuuksista. Yhteistyön lisääminen lää-käreiden ja hoitohenkilökunnan kanssa on myöstärkeää. Lisäksi yhteistyöstä Kelan ja eduskunnankanssa tuli ehdotuksia.

Tiedottamisesta yleensä kommentoitiin paljon.Muutama jäsen oli sitä mieltä että jaoston “mak-sakirje” on käsite jonka voisi vaihtaa esimerkiksitervehdykseksi tai informaatiokirjeeksi koska ei-hän elämä pyöri maksan ympärillä. Useimmillekirjeen ilmestyminen kahdesti vuodessa on ollutriittävää, mutta sitä toivottiin ilmestyväksi jopa4-6 kertaa vuodessa.

Asioita joista vastaajat haluaisivat lisätietojaovat mm. matkustaminen, siirtoon liittyvät asiatsekä siirron jälkeiset ongelmat, maksansiirtojennykytilanteesta Suomessa ja ulkomailla, verotuk-sesta, selviytymistarinoista, hepatiiteista sekä am-matillisista näkökulmista siirron jälkeen.

Liiton maksajaoston sihteerin yhteenvedosta referoinut Hanna Nurmi

L

Haluatko Liiton maksajaostolta postia? Jaostolähettää 4 kertaa vuodessa maksatiedoteen mak-sansiirron saaneille, lapsiperheille sekä niillemaksapotilaille, jotka haluavat postia. Kirjeessätiedotetaan ajankohtaista asiatietoa kyseiselleryhmälle. Postin saamiseksi tietosuojalaki vaatiiluvan kirjeen lähettämiselle. Oletko täyttänytkirjallisen luvan, jotta osoitetietojasi saa käyttää

Maksajaoston postitusrekisteriin? Jos olet, niinjatkossa saat postin kuten aiemminkin. Jos et ole,mutta haluat jatkossakin postia, niin ilmoita sii-tä kirjallisesti Musiliin Rauni Jukkaralle tai lähe-tä kirjasesta “Maksansiirtoa odottaville, siirronsaaneille sekä heidän läheisilleen” takasivu täytet-tynä siinä mainittuun osoitteeseen. Tämä kirja-nen on toimitettu kaikille listassa olleille.

Huomio maksansiirron saaneet ja maksapotilaat!

14 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

S O S I A A L I T I E D O T U S

Työntekijä tai työpaikka.Yhdellä puhelinsoitolla.

Helsingissä sosiaaliasiamiehellä kysyntää

Elinsiirtotilasto

uolet yhteydenotoista koski toimeentulotukea.Lastensuojelua, vammaispalvelua ja vanhusten-

huoltoa koskevia yhteydenottoja oli yhteensä noin nel-jännes. Myös muusta sosiaalihuollosta ja muidenkinviranomaisten toimialaan kuuluvista asioista kyseltiinneuvoja. Toimeentulotukeen liittyvien yhteydenottojenmäärä ei tullut yllätyksenä, sillä toimeentulotukipää-töksiä tehtiin viime vuonna Helsingissä yhteensä 217 790.

Yhteistä kaikille yhteydenotoille on ollut asiakkaidentarve saada tietää tarkemmin, millä perusteella tiettyjäpalveluja ja etuuksia myönnetään. Asiakkaat ovat ha-

Viime vuonna toimintansa aloittanut Helsinginsosiaaliasiamies Lilli Autti sai vajaan vuoden aikana kaikkiaan 1026 asiakasyhteydenottoa, janoin 200 henkilöä halusi tavata asiamiehenhenkilökohtaisesti.

lunneet selvittää, onko heidän kohdallaan toimittu oi-kein.

Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on välittömän asiakas-työn lisäksi esittää omalle organisaatiolleen paran-nusehdotuksia työkäytäntöihin. Viime vuoden toimin-nastaan kaupunginhallitukselle laatimassaan selvityk-sessä sosiaaliasiamies ehdottaa useita kehittämistoimen-piteitä, jotka perustuvat pääosin asiakaspalautteisiin.Kaikki kehittämisehdotukset on annettu tiedoksi so-siaalilautakunnalle ja sosiaalivirastolle.

Sosiaaliasiamiehen toimipaikka on sosiaaliviraston la-kimiesyksikössä. Puhelinaika on maanantaista torstai-hin klo 10 -13, jolloin voi sopia myös henkilökohtaises-ta tapaamisesta, puh. (09) 310 43365.

Kaikissa kunnissa tulee olla nimetty sosiaaliasia-mies. Kysy oman paikkakuntasi sosiaaliasiamiestäkunnanvirastosta!

(Länsi-Helsingin Uutiset 11.08. 2002)

P

Elin 1.1.-30.9.2002 2001 Yhteensä vuosien varrella(suluissa lasten lkm)

Munuainen 124 (7) 169 43451964- eläviä luov. 1 joista eläviä luov. 334Maksa 36 (2) 38 4521982-Sydän 13 (4) 13 3221985-Keuhko 3 1 491990-Sydänkeuhko - 3 271988-Yhteensä 176 224 5195Sarveiskalvot 136 174 3766

15U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

S O S I A A L I T I E D O T U S

Uudenmaan Munuais- ja Siirtopotilaiden Yhdistys ry:n potilasjäsenille

Yhdistys korvaa vähävaraisille potilasjäsenilleen osansairaudesta aiheutuvista kustannuksista. Varat myön-netään vuosittain yhdistyksen saaman testamenttilah-joituksen tuotosta. Vuoden 2002 sairauskuluihin käy-tetään 8409 €.

Yhdistyksen hallitus on päättänyt, että vuoden 2002sairauskuluista korvataan:

● julkisen sairaanhoidon asiakasmaksut: hoitopäivä-maksut, poliklinikkamaksut (asiakasmaksukatto 590 €)

● suuret lääkekustannukset (lääkärin hakijan sairau-denhoitoon määräämät lääkkeet, omavastuu 594,02 €)

● kunnallinen hammashoito

Täytä alla oleva lomake ja leikkaa se irti. Liitä mukaankopiot tai kaksoiskappaleet tositteista. Hoitopaikastasisaat maksuyhteenvedon, jos olet hukannut maksuto-sitteesi. Kopioita ei tarvitse todistaa oikeiksi. Mukaanei liitetä sairauskertomuksia eikä lääkärintodistuksia.

Palauta lomake 31.1.2003 mennessä osoitteella:Uudenmaan Munuais- ja Siirtopotilaiden yhdistys ryRuneberginkatu 15 A 1, 00100 Helsinki

Nimi ja puhelin numero

Osoite

Pankki ja tilinumero

Sairaalan hoitopäivämaksuja €

Poliklinikkamaksuja €

Lääkekuluja €

Kunnallinen hammashoito €

Yhteensä €

Anon korvausta seuraavista sairauskuluista:

➧

16 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

S O S I A A L I T I E D O T U S

Päivä apteekissaAsioidessaan apteekissamonelle tulee varmastimieleen mitä kaikkeaapteekki itse asiassa

käsittää; keistä henkilökunta koostuu,

lääkepakkausten merkinnät

askarruttavat ja esim.mihin Kela-korttia tarvitaan. Otimme

asiasta hieman selvää,ja seuraavassa juttua

Pähkinätorin Apteekista, vastaajana

apteekkari Heli Lainonen.

pteekin omistaa ja apteekkia johtaa apteekkari.Apteekkarilta vaaditaan proviisorin koulutus jo-

ka on ylempi korkeakoulututkinto. Jonkin apteekkilu-van vapauduttua, tai mikäli perustetaan uusi apteekki(kuten Pähkinätorin apteekin tapauksessa) Lääkelaitosvalitsee hakijoista ansioituneimman, jolla katsoo olevanparhaat edellytykset hoitaa kyseistä apteekkia.

Apteekissa voi palvella apteekkarin lisäksi myös mui-ta proviisorin tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Heil-lä on usein työnjohdollisia, taloudellis-hallinnollisia taimuita erityistehtäviä. Yleensä apteekin suurin henkilös-töryhmä ovat farmaseutit. Farmaseutin tutkinto yli-opistossa suoritettava alempi korkeakoulututkinto. Far-maseutilla on koulutuksensa perusteella oikeus suorit-taa kaikkia apteekin farmaseuttisia töitä.

Osassa apteekkeja työskentelee myös farmanomintutkinnon suorittaneita henkilöitä. Farmanomin tut-kinto on jo lopetettu. Farmanomeilla on käsikauppaoi-keudet, eli he voivat myydä asiakkaille käsikauppa(itse-hoito)lääkkeitä, mutta eivät voi osallistua reseptin toi-mitukseen.

Lisäksi apteekeissa on lääketyöntekijöitä. Koulutustaon viime vuosien aikana ollut monissa eri oppilaitoksis-

sa ja monilla eri pohjakoulutusvaatimuksilla. Viimevuosina valmistuneilla on monilla ollut taustalla yliop-pilastutkinto. Lääketyöntekijät samoin kuin toimipaik-kakoulutetut tekniset apulaiset suorittavat monenlaisiaavustavia tehtäviä; tulevien tavaroiden tarkastusta, pai-kalleen asettelua, lääkkeiden pakkaamista farmaseutti-sen tutkinnon suorittaneen henkilön valvonnassa, ap-teekkiin myöhemmin noudettavaksi jätettyjen resep-tien kirjoitusta, KELA- laskutusta jne.

Pähkinätorin apteekin henkilökuntaan kuuluu ap-teekkari, proviisori, 3 farmaseuttia, 2 osa-aikaista tek-nistä apulaista sekä 2 osa-aikaista farmaseuttista henki-löä.

Asiakkaita on monenlaisiaPähkinätorin apteekin asiakkaista pääosa asuu lähel-

lä, Pähkinärinteessä, Hämevaarassa ja Hämeenkylässä.Asiakkaita liikkuu myös laajemmalta alueelta, esim.työpaikka on lähellä apteekkia. Nykyinen apteekki onollut tällä alueella vasta vajaan vuoden. Alue oli välillä5 vuotta ilman omaa apteekkia ja apteekin saaminenalueelle uudelleen onkin ollut aktiivisten asukasyhdis-tysten ansiota. Koska apteekki on vielä “nuori” ja mo-nilla on mielikuva vain pois siirtyneestä apteekista,kaikki lähialueenkaan asiakkaat eivät vielä valitettavas-ti ole tietoisia apteekin olemassaolosta. Lähimpiin mui-hin apteekkeihin on ilmansuunnasta riippuen 3,5 -5km matkaa.

Asiakaskunnassa on myös siirtopotilaita sekä dia-lyysihoidossa olevia joten tällaiset asiat ovat ko. aptee-kille tuttuja.

Apteekki ei saa “markkinoida” lääkkeitä. Tarjouksetapteekissa voivat koskea ravintolisiä ja vapaan kaupanvalmisteita. Lisäksi lääkkeiden tulee olla samanhintai-sia kaikissa apteekeissa. Tämä on tällä hetkellä Lääke-laitoksen ohje, mutta asia tulee lakiin ensi vuoden alus-ta.

Apteekissa on jaossa maksutta asiakkaille jaettava Ap-teekkariliiton julkaisema Terveydeksi -lehti, joka ilmes-tyy 4 kertaa vuodessa. Apteekki järjestää myös teema-päiviä, sekä osallistuu valtakunnallisiin tapahtumiin.

“Tämä on minulle jo tuttua”Ymmärrettävästi jokaisesta asiakkaasta omat lääkkeet

tuntuvat tavallisilta. Kuitenkin pienessä PähkinätorinApteekissakin on asiakkaita, jotka ainoina Suomessa

A

Määräykset edellyttävät Suomessa, että ohjelippukiinnitetään kaikkiin reseptillä myytäviin valmisteisiin.Vaikka ohje onkin jo asiakkaalle tuttu, ohjelippu sisäl-tää paljon muuta tietoa, joka on tarpeen. Ohjelippuakiinnitettäessä tarkastetaan tuotenumeroista, että onesim. hinnoiteltu oikea tuote. Samalla tarkastetaanmyös että valmistepakkaus sisältää kaiken oleellisen.Kyse on myös kuluttajansuojasta; jos tuotteessa on jo-tain vikaa, tai vaikka olisi käynyt sellainen onneksi har-vinainen erehdys, että on toimitettu väärää lääkettä,nähdään ohjelipusta mistä apteekista lääke on saatu jakuka on lääkkeen toimittanut. Joskus kun asiakkaaltaon resepti kadonnut, nähdään edellisen ostokerran oh-jelipuista ohje, valmiste ja lääkkeen määrännyt lääkäri,jolloin näillä tiedoilla voidaan ottaa yhteys lääkäriin.Kyse on myös lääketurvallisuudesta; mikäli pakkausjostakin poikkeuksellisista syistä joutuu vieraisiin kä-siin. Joskus myös omaisten tai jonkun ulkopuolisen(esim. kotisairaanhoito) on hyvä tietää oikea annostus-ohje ja indikaatio.

Nykyisin apteekkien tärkein tehtävä ei ole olla lääk-keiden jakelupiste, vaan huolehtia lääkkeen oikeasta jaturvallisesta käytöstä sekä lääkeinformaation antami-sesta asiakkaille.

Pähkinätorin Apteekin yhteystiedot:

Lammaslammentie 9 (Pähkinärinteen ostoskeskus)

puhelin (09) 849 4180Avoinna: ark. 9-18 ja la 9-14

17U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

S O S I A A L I T I E D O T U S

käyttävät tiettyä lääkettä. Usein siirtopotilailla, tai var-sinkin siirtoa odottavilla munuaispotilailla on hyvinkalliita, erikoisia lääkkeitä. Esim. Eprex, jota on 15 eri-laista vahvuutta ja pakkauskokoa ja hinnat 200 € -1000 € pakkaus. Lisäksi käyttöajat ovat lyhyitä. Tällai-sia ei suurikaan apteekki voi pitää vakituisesti varastos-sa tietämättä vakituisista käyttäjistä. Tällaisista syistäon hyvä ilmoittaa etukäteen lääkkeen tarpeesta aptee-kille.

Yleensä asiakkaat, joilla on kortissaan jokin erityis-korvausnumero osaavat apteekissa esittää hyvin Kela-korttinsa. Monille harvoin apteekissa asioiville onepäselvää miksi kortti pitää esittää. Kaikilla suomalai-silla on henkilötunnus, jonka näkee muistakin henkilö-korteista. Kaikilla ei kuitenkaan ole oikeutta Kela-kor-vaukseen, osa henkilöistä kuuluu työpaikkakassan vas-tuulle; kassan tunnus näkyy Kela-kortista. Myöskäänulkomailla pysyvästi asuvat suomalaiset eivät ole oikeu-tettuja Kela-korvauksiin.

Monet, jotka ovat pitkään jo käyttäneet samaa lääket-tä, eivät haluaisi ohjelippuja liimattavaksi pakkauksiin.“Tiedän jo kuinka sitä otetaan kun olen jo monta vuot-ta sitä syönyt.”

18 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

T E E M A V U O S I

Kilpaurheilua ja sauvakävelyäünchenin viime kesäiset yleisurheilunEM-kisat eivät olleet suomalaisille kovin

suuret mitalikarkelot. Silti Heli Koivulan hopea-mitali kolmiloikassa tai Janne Holménin mara-tonkulta muistetaan pitkään. Kun mitalikahvit onjuotu ja lahjashekit lunastettu, jatkavat nämä ny-kyajan sankarit seikkailujaan naistenlehtien ihmis-suhdepalstoilla.

Suomessa on myös lukuisia muita urheilijoita,jotka vuosittain voittavat maailman kilparadoillakymmeniä arvokisamitaleita. Heidän edesotta-muksistaan emme kuitenkaan lue iltapäivälehdis-tä emmekä liiemmin naistenlehdistäkään. Esimer-kiksi elinsiirtoväellä on maassamme pieni ja pis-kuinen urheilujoukkue, joka viime syyskuussaomissa EM-kisoissaan eli II European Transplantand Dialysis Gamesissa Unkarin Balatonaligassakahmi peräti 35 mitallia.

Kiinnostuksen puute ihmetyttää, sillä tarjolla onesimerkiksi lähes kaikki yleisurheilulajit, vain kei-häänheitto ja pitkät ratamatkat puuttuvat. Ja tasokansainvälisissä mittelöissä on kova, luulisi siis ur-heiluhullua kansaa kiinnostavan. “Jos urheilijoi-demme fysiikkaa vertaa tavallisiin matti meikä-läisiin, on se aivan eri luokkaa. Tokihan se näkyy,kun treenaa säännöllisesti ja ympäri vuoden; par-haat äijät vetää 1500 metriä viiteen minuuttiin”,hehkuttaa Jukka Nurmikin, ELLIn, Elinsiirtovä-en liikuntaliiton varapuheenjohtaja. Hän antaamyös valmennuskonsultaatiota elinsiirtourheili-joille ja toimii kisamatkoilla suomalaisten joukku-eenjohtajana.

Kaiken takana on hyvä peruskuntoUnkarissa oli mukana 11 urheilijaa. Elinsiirto-

väen liikuntaliitto tukee urheilijoiden valmentau-tumista ja kilpailuihin osallistumista. Suomi ontällä hetkellä yksi kärkimaista, sijoilla 7-8. Edelläpinkovat vain isot, Iso-Britannia, Ranska, U.S.A,Kanada, Australia sekä Saksa.

Suomen taso on hämmästyttävä, varsinkin kunelinsiirtourheilijamme eivät Nurmen mukaan ko-vin tiukkapipoisesti harjoittele. Joukkueenjohta-jan mukaan osa urheilijoiden menestyksen salai-suudesta on terveydenhuollossa. “Sairaanhoitojär-jestelmä, potilaan hoito ja seuranta on uskomatto-man hyvää”, Nurmi kiittelee. “Ilmapiiri on kan-nustavaa ja potilaita ohjataan liikkumaan. Niinpähe myös uskaltavat lähteä liikkeelle.”

Nurmi kuitenkin muistuttaa, ettei kilpailu olekaikki kaikessa eikä kilpaurheilu sovi läheskään

kaikille siirron saaneille. Liikunnan ja säännölli-sen liikkumisen puolesta hän kuitenkin puhuu.“Liikunta on tärkeää. Fysiologiset syyt puhukootpuolestaan: verenpaine laskee, verensokeri ja ko-lestroli pysyvät kurissa ja luuntiheyden haurastu-minen hidastuu. Lisäksi urheilu antaa paljon. Esi-merkiksi lisää hyvinvointia, lisää vuosia ja lisääelämänlaatua.”

Tavallisille kuntoliikkujille elinsiirtoväen kil-

M

Anne Helander työtää kuulaa.

19U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

T E E M A V U O S I

Esa Terohyppääpituutta.

Miesten100 metrinpika-juoksunlähtö.

paurheilujoukkueen urheilijat ovat oiva esimerkki.Vuosi toisensa jälkeen he osoittavat, kuinka mitätahansa voi tehdä. Heidän edesottamuksiensa jäl-keen lienee turha vedota, ettei siirteen kanssa us-kalla. “On vain kunnioitettava omia rajojaan japohdittava mikä tuntuu mielekkäältä”, Nurmi sa-noo ja kehoittaa lähtemään liikkeelle vaikka Ellintarjoamista palveluista. Ensiaskeleita liikkuvam-

paan elämään voi ottaa esimerkiksi kesä- ja talvilii-kuntapäivillä tai perheliikuntatapahtumassa. Pää-kaupunkiseudulla siirtopotilaat voivat harrastaauintia, sauvakävelyä, keilausta sekä lentopalloa.Näistä liikuntaharrastuksista vastaavat Syke ja Uu-mu.

Päivi Kärjä

Kuvat Ellin kesäkisoista 2002

iikunnalla on kolme kiista-tonta ja helposti havaitta-

vaa hyötyä. Liikunta parantaafyysistä kuntoa ja suorituskykyarjessa paranee. Liikunta on väli-ne virkistykseen: se lisää henkis-tä hyvinvointia, poistaa stressiäja toimii vireystilan säätelijänä.Liikunta lisää sosiaalista pää-omaa: suorituspaikoilla tapaamuita ihmisiä ja kaikkia yhdistääyhteinen asia - liikunta.

Eivätkö edellä mainitut tekijätole riittävä perusta liikunnanharrastamiselle? Pitääkö hyötyjäperustella tarkemmin? Liikunta-harjoittelu parantaa sydän ja ve-renkiertoelimistön toimintaky-kyä. Sydän pumppaa tehok-kaammin, jolloin elimistö selvi-ytyy paremmin rasituksesta. Lii-kunta ehkäisee sydän- ja veren-kierto-elimistön sairauksia.Liikkuminen lisää energiankulu-tusta ja vähentää näin lihomisenvaaraa.

Vahva lihaksisto on vartalon tukikorsetti. Hy-vä lihaskunto ehkäisee niska-, selkä- ja nivelvai-voja. Liikunta hidastaa luumassan vähenemistäja luun heikkenemistä aktivoimalla uuden luuku-doksen muodostumista.

Liikunta lisää tasapainoa ja liikesujuvuutta pa-rantaen kehon hallintaa erilaisissa tilanteissa.

Harjoittelu lisää lihasten kykyä käyttää rasvojapolttoaineena ja verensokeria energian tuotan-nossa, ehkäisten esimerkiksi aikuisiän sokeritau-tia. Liikunta tarjoaa keinon rentoutua, virkistyäja kokea mielihyvää.

Jotta edellä mainituista hyödyistä pääsisi naut-timaan, täytyy tietää, miksi haluaa liikkua ja mi-tä tavoittelee. Yksilöllinen motiivi liikkua on tie-dettävä ja ymmärrettävä.Lähtökohtana ovat yksi-lön halu ja kyky liikkua.Toimintakyvyn ylläpitä-miseksi liikkujalla ja ma-ratoniin tähtäävällä kun-toilijalla on erilaiset ohjel-mat ja tarpeet. Tiedätkö

sinä, miksi harrastat liikuntaatai miksi sinun pitäisi harrastaaliikuntaa?

Tuloksia syntyy vain säännölli-sellä harjoittelulla. Nyrkkisään-tö on, että yleiskuntokunto ko-hoaa vain säännöllisesti - vä-hintään kolme kertaa viikossaharjoittelemalla. Myös liikunta-tuokion kestolla on merkityk-sensä. Jos olet jo hyvässä taikohtalaisessa kunnossa riittää ly-hyempikin tuokio ylläpitämäänkuntoa. Mutta jos kuntosi on joromahtanut, vaatii kunnon ko-hottaminen jo pitkäkestoisem-man liikuntatuokion - vähin-tään puolituntia.

Kun ryhdyt kuntoilemaan an-na kehollesi aikaa tottua uuteentilanteeseen. Aloita varovaisestija lisää suorituksen kestoa ja te-hoa pikkuhiljaa. Muista kuiten-kin liikkua riittävällä teholla.On tärkeää opetella kuuntele-

maan kehoa ja ymmärtää sen lähettämiä viestejä.Ellet ymmärrä kaikkia viestejä, kysy muilta.

Liikuntaa tulisi harrastaa monipuolisesti: ke-hittää yleiskuntoa, hankkia lihasvoimaa, rentout-ta ja notkeutta.

Kuntoilijan on hyvä muistaa myöskin levätä janauttia asiallista ravintoa. Tarina kertoo, että li-hakset kasvavat levossa, joten niille on suotavakasvunhetki. Elimistölle on annettava aikaa pa-lautua rasituksesta.

Oikea ja terveellinen ravinto antavat puhtia jarakennusaineita lihasten kasvulle. Kuntoilijan eitarvitse lisätä ravinnon määrää vaan ainoastaansen laatua voi kontrolloida.

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikun-taharrastusta. Aloita turvallisesti konsultoiden

terveydenhuollon am-mattilaisia. Näin torjutturhat riskit ja pääset no-peasti nauttimaan lii-kunnan lukemattomistahyödyistä!

20 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

T E E M A V U O S I

Liikuntaa - mutta miksi?Kun pysäyttää

kadunmiehen ja kysyy,miksi ihmisten olisi

hyvä harrastaa liikuntaa, ja miten

harrastettuna liikuntatuottaa parhaiten tuloksia? Oikeat

vastaukset tulevat kuinapteekinhyllyltä.

Mutta nopea vilkaisuympärille osoittaa

kuitenkin sen toisasian, etteivät kansalaiset liiku

tarpeeksi: liian monikantaa matkassaan

liian montaa liikakiloa!

L

Veijo Kivistö

21U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

T U T U S T U N I I N O P I T

Matkailu avartaaaksan- ja munuaisensiirtopotilaat voivatmatkustella ulkomailla samalla tavalla

kuin muutkin ihmiset, mutta on muutamia tär-keitä asioita, joita siirtopotilaan on hyvä ottaahuomioon. Ennen matkasuunnitelmien tekoaasiasta tulee aina keskustella hoitavan lääkärinkanssa, koska jokaisen potilaan kohdalla matkal-le lähtemisen ratkaisee hänen henkilökohtainenterveydentilansa. Matkalle lähtemistä ei myös-kään suositella, ennen kuin siirrosta on kulunutvuosi aikaa.

Matkakohteista voidaan sanoa yleisesti ohje, et-tä kohteen terveysvaarat kannattaa selvittää hy-vissä ajoin ennen matkalle lähtemistä. Siirtopoti-laan kannattaa välttää paikkoja, joissa on huonotsaniteettitilat, ruoka valmistetaan epähygieeni-sesti ja vesi on likaantunutta. Yleisimmän ongel-man, eli ripuliin sairastumisen voi välttää huo-lehtimalla käsihygieniastaan ja valitsemalla tar-kasti syömiset ja juomiset. Hoitavalta lääkäriltäkannattaa pyytää jo etukäteen varmuuden vuoksiripulilääkkeen resepti.

Juomavesi pitää aina hankkia pullotettuna jajuoda ilman jääpaloja. Ruoista on syytä välttääkylmänä tarjottavia leikkeleitä ja kananmunia se-kä huonosti kypsennettyä lihaa, kalaa tai muitamereneläviä. Erilaiset kastikkeet, majoneesipoh-

jaiset salaatit ja kuorimattomat/pesemättömäthedelmät tai vihannekset voivat myös aiheuttaaongelmia.

Matkalle tulee muistaa ottaa mukaan kaikkilääkkeet ja mahdolliset vara-annokset sekä lääkä-rin kirjoittama lista lääkkeistä ja niiden annos-tuksista. Näin selvitään mahdollisista tullitarkas-tuksista ilman että suuretkaan lääkemäärät ai-heuttavat turhia epäilyksiä. Mahdollisen lääke-purkkien katoamisen varalta listassa on hyvä mai-nita sekä lääkkeen tuotenimi että sen geneerinennimi (esim. Sandimmun Neoral ® on tuotenimi,siklosporiini vastaava geneerinen nimi). Omaanlääkepakkiin kannattaa varata myös esim. särky-lääkkeitä omien tarpeiden mukaan.

Lääkelistan lisäksi lääkäriltä kannattaa pyytääepikriisi englanniksi, jossa mainitaan myös lati-nankielinen nimi sairaudelle/sairauksille. Ei olemyöskään pahitteeksi pitää mukanaan jonkin-laista englanninkielistä tietokorttia, jossa on hoi-tavan lääkärin nimi ja yhteystiedot kotimaassa.Näin mahdollisen hätätilanteen sattuessa mat-koilla myös ulkomaalainen lääkäri pystyy helpos-ti selvittämään potilaan taustan.

Rokotusten ottamisesta täytyy keskustella lää-kärin kanssa. Eläviä tai heikennettyjä taudinai-heuttajia sisältäviä rokotuksia ei saa ottaa hyljin-

Ku

va: V

ille

Lau

sam

a

M

23U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

Matkapalveluistamme saat haluamasi matkakokonaisuuden yhdellä puhelinsoitolla.

Pohjolan Matkatoimisto Oy Aurinkobussit OyOlkontie 4, 82500 Kitee Sunny Buses

013-411211 Vanha Porvoontie 246, 01380 Vantaawww.pohjolanmatkatoimisto.fi 09-54949000

www.aurinkobussit.fi

Matkatuotannostamme löydät monipuolisia ja laadukkaita bussimatkatuotteita• Kylpylämatkat Viroon: Pärnu, Haapsalu, Viimsi, Kuressaare, Pühäjärvi, Toila • Kiertomatkat Baltiassa

• Hotellimatkat Tallinnaan • Risteilymatkat Tallinnaan • Risteilymatkat Tukholmaan • Kiertomatkat kotimaassaRyhmille

• räätälöimme matkapaketit ryhmän omien toiveiden pohjalta • tilausbussipalvelut

T U T U S T U N I I N O P I T

* Aloita matkasuunnitelmien teko aina keskuste-lemalla asiasta hoitavan lääkärisi kanssa* Selvitä matkakohteesi terveysvaaratja rokotustarve lääkäriltäsi hyvissäajoin* Tarkista ajoissa että lääkkeesiriittävät matkan ajaksi ja otamyös käyttämiesi lääkkeidenvara-annokset matkan mah-dollisen venymisen varalta * Kysy lääkäriltäsi varmuudenvuoksi mukaan otettavista lääk-keistä (mm. vaikeaan ripuliin taivirtsatieinfektioon)

Muistilista tärkeimmistä asioista:

* Listaa lääkkeesi (miel. englanniksi) sekä tullivi-ranomaisia varten että lääkepurkkien kato-

amisen varalta* Pidä mukanasi epikriisiä jossa

näkyy diagnoosisi ainakin lati-nankielisenä* Ota matkalle mukaan pas-sin lisäksi Kela-korttisi* Pakkaa kaikki lääkkeet AI-NA käsimatkatavaroihin

* Ota lääkereseptit mukaasi jajätä kopiot niistä kotiväelle mah-

dollista lisätarvetta varten* Varaa riittävästi mukaan auringolta

suojaavia vaatteita ja suojavoidetta

nänestolääkkeistä johtuvan heikentyneen puolustusky-vyn vuoksi. Heikko puolustuskyky lisää myös ihosyö-vän riskiä, ja siksi aurinkoa pitäisi muistaa ottaa maltil-lisesti. Suojavoiteen lisäksi auringolta kannattaa suo-jautua vaikkapa lippalakilla ja pitkähihaisella paidalla.Myös jotkut lääkkeet voivat herkistää ihoa auringonva-lolle.

Heli Koivisto

Lisää hyödyllistä tietoa matkailusta löydät internet -osoitteesta:http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/index.htmltai kirjasta “Matkailijan terveysopas 2002” Kustannus Oy Duodecim, 2002

24 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

tei siitä aiheutuisi kaikille ylimääräistä vaivaa.”Asenne on Sirpan mielestä tärkeä; positiivinen

ja kunnioittava asenne lapsia, vanhempia ja työ-kavereita kohtaan saa ihmeitä aikaan. Joka päivävoi oppia uutta. Sirpan viesti perheille on, ettämissä tahansa asiassa saa soittaa. “Jos en osaa he-ti vastata, otan selvää. Ja tulkaa moikkaamaanosastolla käydessänne, minusta on kiva nähdä ke-nen kanssa olen puhelimessa jutellut. Tehdäänyhdessä arvokasta työtä lasten hyväksi!”

Katja Merontausta

L A P S E T & V A N H E M M A T

Vierailulla Lastenklinikallairpa Antila työskentelee osastonsihteerinäHUS-yhtymään kuuluvan Lasten ja nuor-

ten sairaalan Lastenklinikan elinsiirtokansliassa,joka toimii osasto K3:n yhteydessä. Sirpa onkansliassa joka arkipäivä, hän vastaa potilaidenvanhempien soittoihin, ottaa vastaan talon si-säisiä puheluita, järjestelee ajanvarauksia, valmis-telee poliklinikkakäyntien paperit, varaa konsul-taatiot, kirjoittaa laboratoriotutkimuspyynnöt japaljon muuta. Sirpalla on huoneessaan lähiarkis-to, jota hän myös hoitaa. Joka maanantai on ko-kous, jossa lääkärit ja hoitajat käyvät läpi edelli-sen ja tulevan viikon poliklinikkapotilaat. Maa-nantain, keskiviikon ja perjantain poliklinikka-käynnit työllistävät Sirpaa. Kaikki Sirpan työpäi-vät ovat erilaisia ja erirytmisiä. “Aamulla ei kos-kaan voi varmasti tietää mitä päivän aikana tuleevastaan.”

Sirpa aloitti työnsä elinsiirtokansliassa maalis-kuussa 2002 Airi Pyykkösen jäätyä tehtävästäeläkkeelle. Lastenklinikka on tuttu ympäristöSirpalle, sillä hän tuli Lastenklinikalle jo vuonna1999 osasto K2:lle. Osastonsihteerin työtään hänpitää onnenpotkuna, sillä hän haluaa olla lastenja perheiden kanssa tekemisissä. Elinsiirtokans-liassa tarvitaan erikoisosaamista ja Sirpa haluaakehittää itseään ja yhteistyössä toisten kanssamyös kanslian toimintaa.

Sirpan lähimmät työtoverit ovat dialyysihoita-jat Lisbet Björkstam ja Ulla Sandholm. Sirpakiittelee työpaikkansa leppoisaa ilmapiiriä jamyönteisiä ihmisiä. Hän sanoo olevansa joka aa-mu iloinen ja kiitollinen töihin tulosta. “Vaikkakiire painaisi päälle suurin osa työstä on mukavaaja kielteisetkin asiatkin ovat voitettavissa”, sanoohymyilevä Sirpa. Tapa, jolla kansliassa ja osastol-la tehdään töitä, ilahduttaa Sirpaa erityisesti, sil-lä säästöt eivät näy hoitotyön laadussa. Mukavaaon, että vaikka nuoret hoitajat ovat peloissaantöiden loppumisesta, niin lähes aina heille on töi-tä kuitenkin järjestynyt.

Ikävintä Sirpan työssä ovat kiireiset päivät, jol-loin tulee riittämättömyyden tunne. “Meillä käypaljon potilaita ja siksi olisi hyvä ,jos vastaanotto-käynneillä tai sairaalajakson aikoina muistet-taisiin pistää todistukset ja reseptit kuntoon, et-

S

25U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

M U R K K U K E R H O

evään numerossa kerroimme murkkujen sähkö-

postilistan perustamisesta ja kehoitimme nuori-

soa käydä rekisteröitymässä sähkopostirenkaaseen.

Toistaiseksi kukaan ei ole rekisteröitynyt. Nyt alamme

olemaan jo aivan hukassa mitä keksiä seuraavaksi. Jos te

hyvät murkut ette auta meitä ideoinnissa ja tule

puolitiehen vastaan niin meidän on Ilonan

kanssa aika vaikea keksiä mitään mikä miel-

lyttäisi teitä! Mahdollisuudet ovat kuitenkin

avoinna mutta se vaatii kaikkien osallistu-

mista.

Siispä, käykää rekisteröitymässä Uumun

kotisivujen (http://personal.inet.fi/yhdis-

tys/uumu/) murkkuosiossa sähköpostilis-

talle. Jaetaan ideoita, toiveita, ja ajatuksia

Mitä kuuluu murkkujen sähköpostilistalle?K maailmanmenosta ja kehitellään talvelle 02-03 kaikkeamukavaa puuhaa!

Terkuin Hanna

26 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

T U T U S T U N I I N O P I T

Terveisiä MusaPäiviltä

usa ry:n eli munuaistautialan sairaanhoitajajärjestön koulutuspäivät,MUSA-päivät järjestettiin 4.-5.4.2002 Oulussa. Koulutuspäivien luento-

jen joukossa oman aihekokonaisuuden muodostivat luennot lasten ja nuortendialyysiin johtavista munuaissairauksista ja lasten ja nuorten hemodialyysihoidos-ta. Osaston ylilääkäri Matti Nuutinen luennoi lasten ja nuorten dialyysihoitoonjohtavista munuaissairauksista ja nefrologi Helena Jaakkola luennoi lasten januorten hemodialyysin erityispiirteistä. Lasten ja nuorten hemodialyysistä kertoimyös sairaanhoitaja Jaana Malinen.

Lasten ja nuorten krooniseen munuaisten vajaatoimintaan johtavista sairauksis-ta suurin osa on synnynnäisiä munuaissairauksia tai mu-nuaisten ja virtsateiden rakennevikoja, jotka johtavatmunuaisten vajaatoimintaan. Ei-synnynnäisiä munuais-ten vajaatoimintaan johtavia sairauksia ovat mm. mu-nuaiskerästulehdukset, erilaisten lääkkeiden tai myrk-kyjen (liima tai liuotin haistelu) aiheuttama akuuttimunuaisten vajaatoiminta ja HUS eli hemolyyttisuree-minen syndrooma.

Suomessa krooniseen munuaisten vajaatoimintaan joh-tavista lasten ja nuorten sairauksista yleisin on kongenitaa-linefroosi eli CNF. CNF on suomalaiseen tautiperintöönkuuluva, väistyvästi periytyvä sairaus, jonka aiheuttaa eräänkromosomin geenivirhe. Näillä lapsilla on syntymästä lähtien tur-votuksia ja voimakas valkuaishukka virtsaan. Hoitona ovat mm. suo-neen annettavat lääkitykset useita kertoja päivässä ja valkuaisrikas ruoka-valio. Sairauden aiheuttamista haitoista johtuen näiden vauvojen kasvu ja ke-hitys on hidastunutta ja sen vuoksi lapsilta pyritäänpoistamaan omat munuaiset ja aloittamaan perito-neaalidialyysihoidot mahdollisimman varhain, n.vuoden iässä (tai kun lapsi painaa 7 kg). Jatkossapyritään tekemään munuaissiirto.

Lasten polykystinen munuaistauti on useidengeenivirheiden aiheuttama, väistyvästi periytyvä sai-raus. Näillä vauvoilla voi olla alkuun vaikeita keuhko-ongelmia ja sen jälkeen mm. verenpaine- ja munuais-ongelmia. Pienin lasten polykystistä munuaistautiasairastava vauva, jolle on aloitettu dialyysit, on ollut al-le viikon ikäinen. Syksyyn 2002 mennessä Lastenklinikallaon hoidettu kolmea lasten polykystistä munuaistautia sairastavaa lasta dia-lyysihoidolla ja kaikki nämä kolme lasta ovat saaneet munuaisensiirron.

Alportin oireyhtymä on vallitsevasti periytyvä, suvuittain esiintyvä sairaus. Sai-raus ilmenee verivirtaisuutena, kuulonheikkoutena ja silmämuutoksina. Sairauson miehillä pahempi kuin naisilla. Munuaisten vajaatoiminta kehittyy yleensä

M

27U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

T U T U S T U N I I N O P I T

Terveisiä MusaPäiviltä

10-20-30-vuotiaana. Kroonista munuaisten vajaatoimintaa lapsilla voivat aiheut-taa erilaiset synnynnäiset munuaisten rakennepoikkeavuudet ja virtausesteet virt-sateissä. Muita synnynnäisiä lasten munuaisten vajaatoimintaa aiheuttavia sai-rauksia ovat mm. nefronoftiisi (rakkulatauti) ja prune-belly syndrooma.

Nopeasti etenevää munuaiskerästulehdusta hoidetaan erilaisilla lääkkeillä mm.immunosupressiivisilla lääkkeillä ja sytostaateilla. Osalla lapsista sairaus paraneespontaanisti; osalle kehittyy munuaisten vajaatoiminta. Dialyysihoitoja vaativaakuutti munuaisten vajaatoiminta voi aiheutua mm. erilaisista myrkytyksistä taihemolyyttisureemisesta syndroomasta eli HUS:sta. Osalle HUS:n sairastaneistalapsista jää pysyviä munuaisvaurioita.

Dialyysihoitomuoto lapsilla on yli 90%:sti ollut peritoneaalidialyysi. Lapsillaperitoneaalidialyysihoito on helpompi toteuttaa ja se voidaan tehdä kotona. Hoi-to on tehokas ja komplikaatioita on vähän. Pienillä lapsilla peritoneaalidialyysitehdään yöllä koneella ja lisäksi päivällä 1 tai useampi vaihto tarvittaessa. Yli 7-vuotiaat lapset pärjäävät yleensä pelkällä yökonehoidolla.

Hemodialyysihoito on lapsilla ensisijainen akuuttia dialyysihoitoa vaativissa ti-lanteissa. Vuoden 2002 aikana on akuuttia hemodialyysiä tehty jo yli kymmenel-le lapselle. Krooniseen hemodialyysihoitoon päädytään esim. tilanteissa, joissavatsakalvo ei toimi.

Lasten hemodialyysihoidon perusperiaatteet ovat samat kuin aikuisilla, muttahoidon suunnittelu ja toteutuminen on aikuisten hoitoa vaativampaa. Lasten hoi-dossa volyymit ovat pienet, mutta toisaalta lapset kasvavat koko ajan, mikä täytyyhuomioida hoidon suunnittelussa. Lasten elimistön vesiprosentti on suurempikuin aikuisten ja se huomioidaan dialyysihoidon poistoa suunniteltaessa. (Lapsil-ta ei voi poistaa yli 5 % painosta.) Yleensä kaiken ikäisille lapsille tehdään 3 noin3-4 tunnin pituista hemodialyysihoitoa viikossa, mutta joskus joudutaan teke-mään useampia dialyysihoitoja viikossa. Pienillä lapsilla dialyysitie on useimmi-ten tunneloitu, pysyvä dialyysikatetri, isommille yli 10 vuotiaille lapsille voidaanrakentaa fisteli. Akuuteissa hemodialyyseissa dialyysitienä käytetään väliaikaista,sentraalista hemodialyysikatetria.

Ensimmäinen lasten hemodialyysihoito Suomessa tehtiin vuonna 1994 Lasten-klinikalla. Vuoden 2001 aikana Oulussa tehtiin hemodialyysihoitoa 5:lle lapselle.Näistä lapsista 2 oli akuutisti sairastunutta, jotka paranivat, yksi on saanut mu-nuaisensiirron, yksi on peritoneaalidialyysihoidossa ja yksi lapsi edelleen hemo-dialyysihoidossa.

Syyskuussa 2002 koko Suomessa on 15 lasta peritoneaalidialyysihoidossa ja 4lasta pysyvässä hemodialyysihoidossa.

TerveisinAnne Törnroossairaanhoitaja

28 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

V I E R A S K Y N Ä

Oikeus elämään - velvollisuus elää?

utanasia tulee kreikankielisistä sanoista eu=hyväja thanatos=kuolema. Aktiiviseksi eutanasiaksi

kutsutaan kuolinavun antamista potilaalle tämän ni-menomaisesta pyynnöstä. Yleisesti eutanasiasta puhut-taessa sen ajatellaan koskevan vain sietämättömistä ki-vuista kärsiviä. Heidät mielletään vaikeaa, parantuma-tonta syöpää sairastaviksi potilaiksi, joiden elämä onpäätöstä vailla. Silloin kuitenkin helposti unohdetaanne potilaat, jotka joutuvat makaamaan vuodesta toiseensairaaloiden tai vanhainkotien kroonikko-osastolla il-man parantumisen tai kuntoutumisen toiveita. He ovatmenettäneet totaalisesti oman elämänsä hallinnan, ovatavuttomia ja toimintakyvyttömiä, ja joutuvat makaa-maan vuoteissaan usein puhumattomina, syötettävinäja käänneltävinä. Kuitenkin sitä mukaa kun terveyden-huolto ja lääketiede pystyy hoitamaan yhä vaikeamminsairaita henkilöitä, törmätään tilanteisiin joissa kysy-tään missä kohden elämä on elämisen arvoista. Kuinkapitkälle ihmistä on pidettävä hengissä ja onko tässä te-hokkuuden terveydenhuollossa tilaa inhimilliselle kuo-lemalle? Ja missä määritellään elämisen arvoinen elämä?Herääkin siis kysymys; sisältääkö oikeus elämään myösvelvollisuuden elää silloinkin kun elämä on enää vainbiologista elossa olemista, eikä enää sisällöllistä elämistä?

Queenslandilainen Nancy Crick surmasi itsensä lähiomaisten todistaessa tapahtumaa. Hänellä oli vakava suolisyöpä, jonkavoittamiseksi oli kokeiltu kaikkia mahdollisia hoitoja joitaAustraliassa oli saatavana, ja sairaus oli vaatinut jo kaksi isoaleikkausoperaatiota. Kuollessaan Nancy painoi 27kg.

Yhdysvalloissa “Tohtori Kuolema” Jack Kevorkian on avustanut 130 ihmisen itsemurhassa 1990 puolivälin jälkeen.Michiganilainen Kevorkian on 70 vuotias patologi joka on omiensanojensa mukaan “lopettanut potilaan kärsimykset”. Hänet on kolmesti haastettu oikeuteen, ja joka kerta hänet on vapautettu syytteistä. Vuonna 1998 hän sai haluamansa ja esittiyhden tapauksen televisiossa. Siitä oli seurauksena syyte ensimmäisen asteen murhasta. Samaan aikaan hänestä on noussut ihmisarvoista kuolemaa vaativien ja “oikeus kuolla” liikkeiden sankarihahmo.

Tämä johdattaa kysymykseen saattohoidon tehok-kuudesta, kivusta ja sen lievityksestä. Eutanasiaa laillis-tettaessa yhtenä huolenaiheena on se että kroonisesti javaikeasti sairaat voivat alkaa tuntea velvollisuutena pyy-tää kuolinapua, jotta he eivät olisi lähiympäristölle jayhteiskunnalle vaivaksi. Eutanasian pyytämisen taustal-la on todettu olevan vajavainen oirehoito, ehkä myöspotilaan hoitajien väsymys tai oletettu väsymys, tiedonpuute, kestämättömän kivun ja ahdistuksen tunne, pel-ko arvokkuuden menetyksestä, kontrollin menetykses-tä sekä masennuksesta. Voidaankin kysyä kuinka elä-män loppuvaiheen hoidot saataisiin inhimillisiksi,mahdollisimman kivuttomiksi ja kullekin kuolevallepotilaalle “oman näköisiksi”?

Tekojen tuomittavuus vs Hollannin ratkaisuEettinen näkökanta antaa aihetta ajatteluun silloin,

kun puhutaan lääkärin tekojen tuomittavuudesta. Josesim. lääkäri antaa potilaalle runsaan annoksen hengi-tystä lamaavaa kipulääkettä ja hänen tarkoituksenaanon vain kivun lievittäminen, mutta potilas kuoleekintämän kivun lievityksen seurauksena, sitä ei pidetä tuo-mittavana. Jos taas lääkäri antaa tuskissaan makaavallekuolevalle potilaalle kipulääkityksen ensisijaisena tar-

E

29U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

V I E R A S K Y N Ä

koituksenaan nopeuttaa potilaan kuolemaa, niin tekovoi olla rangaistava vaikka potilas olisi tätä kuolinapuapyytänyt ja toivonut. Mihin siis raja vedetään tekojentuomittavuuden kannalta?

Kuluneena vuonna 10.huhtikuuta astui voimaanHollannin päätös laillistaa ensimmäisenä maana Euroo-passa armokuolema, kuitenkin äärettömän tiukoin eh-doin. Näitä ehtoja noudattaessa lääkäri ei voi enää saa-da syytettä murhasta. Ehtoihin kuuluvat mm. että po-tilaan on oltava parantumattomasti sairas potilas jonkafyysiset ja psyykkiset kärsimykset ovat vakavia, toistu-via ja selvästi vaativat kuolinapua. Potilaan on esitettä-vä pyyntö kirjallisesti, hoitavan lääkärin tulee konsul-toida ainakin yhtä riippumatonta toista lääkäriä sekädokumentoida tarkkaan tapahtumien kulku. KuitenkinHollannissa kuten myös monissa muissa maissa onhuomattu että vaikeasti sairaan potilaan esittämä pyyn-tö saada kuolinapua saattaakin monesti olla osoitushuomion, hoivan ja riittävän lääkityksen puutteesta.Kun näihin seikkoihin on kiinnitetty enemmän huo-miota, ei potilas useissa tapauksissa olekaan enää toivo-nut armokuolemaa.

Suomen Lääkäriliitto julkaisi vuonna 2000 LääkärinEtiikka -kirjassa kannanoton eutanasiaan. Lauselmanmukaan he, kuten myös monet kansainväliset lääkäri-järjestötkin suhtautuvat aktiiviseen armokuolemaankielteisesti ja painottavat että potilaan tahallinen sur-maaminen kaikissa tapauksissa on lääkärin etiikan vas-taista. Suomessa on kuitenkin olemassa yhdistys, Exi-tus, joka pyrkii eutanasian laillistamiseen tarkoin mää-ritellyin säännöin niin, että se olisi viimeinen mahdol-lisuus silloin kun ei ole enää mitään muuta keinoa aut-taa potilasta. Yhdistys kuitenkin painottaa vahvasti sitäettei ketään saa painostaa eikä pakottaa tekemään euta-nasia-päätöstä. Vain ja ainoastaan potilaan oma selkeäs-ti ilmaisema toivomus ja tahto, joko suullisesti tai kir-jallisesti ilmaistu on ainoa ratkaiseva tekijä. LisäksiSuomessa on olemassa Pro Gratia Humana - yhdistys,jolla on tällä hetkellä kaksi keskeistä tavoitetta: hoito-tahtoon liittyvien ongelmien sekä parantumattomastisairaan ja kuolevan potilaan oikeuksien selvittäminen.

Myös Valtakunnallisessa Terveydenhuollon EettisessäNeuvottelukunnassa (ETENE) on käsitelty kuolemanongelmallisuutta. Neuvottelukuntaa ovat askarrutta-neet niin hoitotahto, saattohoito sekä sen ohjeistus, ki-vunlievitys ja kuolemaan liittyvät oikeudelliset näkö-

kohdat kuin myös eutanasia. Neuvottelukunta on miet-tinyt asiaa laajalta moniammatilliselta kantilta, näkö-kantoja on haettu niin potilaan ja hänen omaistensatarpeista ja tilanteista kuin myös hoito- ja kuolinympä-ristöistä, kulttuurista sekä hengellisestä ja sosiaalisestaprosessista. ETENE, yhdessä monien ammattilaistenkanssa, on tehnyt johtopäätöksiä sekä ehdotuksia toi-menpiteiksi, joilla kuolevan potilaan oikeutta hyväänhoitoon voidaan paremmin toteuttaa maassamme(Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveyden-huollossa. Helsinki 2002).

LopuksiTämän artikkelin tarkoituksena ei ole ottaa kantaa

puolesta eikä vastaan eutanasia-keskustelussa, vaan he-rättää ajatuksia ja keskustelua aiheesta, jakaa tietoa jakertoa eri näkökantoja. Allekirjoittaneella asia on ollutmuutaman kerran mielessä, sekä isoisän parantumatto-man sairastelun aikaan kolme vuotta sitten että omansairauden kanssa kamppaillessa puolitoista vuotta sit-ten. Vasta nyt aiheesta kirjoittaessa ja lähteitä lukiessaon kyennyt käsittämään ongelmien syvyyden ja laaja-alaisuuden. Aikaisemmin katsoin tilannetta hyvin itse-keskeisesti ja kapeasti; oli vain mustaa tai valkoista eikäniitä lukuisia harmaita sävyjä joita nyt toivon onnistu-neeni esittämään tässä artikkelissa. Jos ja kun asia herät-tää teissä ajatuksia ja keskustelua, olen saavuttanut kir-joitukseni tavoitteen.

Hanna Nurmi

Lähteet:* Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa.

ETENE, Helsinki 2002* www.google.com - hakusana eutanasia (suom.),

euthanasia (engl.)* www.etene.org, www.sairaanhoitajaliitto.fi,

www.internationaltaskforce.org, www.it-lehti.fi* www.yle.fi/arkisto/1996/231e.htm - Juontajien Anne Flinkkilä

ja Pasi Toivosen aiheina: Armokuolema ilta, Onko hoitotestamentti pitävä paperi, En halua verta, Oikeus kuolla, Velvollisuus kuolla, Hyvä kuolema

30 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

P I E N I Ä P A L O J A

Risteily Vanajavedellä

Lämmin ja aurinkoinen päivä antoi mitä parhaimmat puitteet onnistuneelle retkelle! Katseltavaa ja nähtävää riitti; Emil Wikströmin erämaa-ateljeessa Visavuoressa, Iittalan lasimuseossa,

hunajapuodissa ja suklaakaupassa.

31U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

P I E N I Ä P A L O J A

Kesäistä kisailua Kotkassa

o perinteiseksi muodostunut Uumun,Kymsin ja Etelä-Karjalan Munuais- ja

Siirtopotilaiden yhdistyksen kesätapaa-minen oli tänä vuonna Kotkassa, Kymsintoimiessa isäntänä. Ehkä yksi kesän kau-neimmista päivistä saatteli runsaan 30-henkisen uumulaisryhmän elokuun3.päivän aamuna matkaan kohti Kotkaa.Sapokan vesipuiston naapurisatamaankokoontui n. 80 henkeä käsittävä jouk-ko, joka siirtyi vesibussi Tekla III:lla his-torialliseen Varissaareen. Tämä luonnon-kauniin saaren nähtävyyksiä ovat FortElisabethin merilinnoitus sekä Ruotsin-salmen taistelujen muistomerkki.

Helteisen saaripäivän ohjelmaan kuu-lui kahvittelun ja ruokailun lisäksi leikki-mielinen yhdistysten välinen 4-ottelu,jonka tiimoilta jäi erityisesti mieleen Uu-mun Pekka Hämäläisen näyte siitä, mi-tä “ sisulla ja sydämellä “ voi saada ai-kaan. Eräässä kilpailuosiossa piti nimit-täin saada petankkipallo jäämään pienenrenkaan sisään.

Monen epäonnistuneen suorituksenjälkeen todettiin, että tehtävä taitaa ollalähes mahdoton. Pekka kumosi ensim-mäisellä heitollaan tämän väitteen! Otte-lun voitti niukasti Etelä-Karjala Uumunseuratessa pisteen päässä. Kuudetta ker-taa tavoiteltavana ollut kiertopalkinto jäinyt lopullisesti Etelä-Karjalan yhdistyk-selle. Yleisölajina olleen luontopolkuki-san voitto tuli Uumun Seija Saastamoi-selle.

Kymsin Tuula Karhun kerrottuaRuotsinsalmen taisteluista palasimmemantereelle ja tutustuimme harvinaiseenYrttipuiston, jossa sai vapaasti haistella jamaistella erilaisia yrttikasveja. Tuula tar-joutui vielä ystävällisesti opastamaan uu-mulaisia Langinkosken keisarillisessa ka-lamajassa.

Tapahtumarikkaasta päivästä esittävätmukana olleet parhaimmat kiitoksetisäntäyhdistys Kymsille ja aivan erityises-ti Karhun Tuulalle!

RM

J

32 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

P I E N I Ä P A L O J A

Uumu 35 vuotta!

umussa juhlittiin 35-vuotistaivalta 26.4. avoi-mien ovien merkeissä. Iltapäivän aikana kävi jä-

seniä liki 60 henkeä. Oli mukava tavata tuttuja ja ys-täviä ja muistella yhteistä taivalta vuosien varrelta.Yhdistys oli anonut Munuais- ja Siirtopotilaiden Lii-ton ansiomerkkejä aktiivisille vapaaehtoistoimijoil-leen.

Ansiomerkin saajia olivat:Numeroitu viiri: Mirja KauppilaKultainen ansiomerkki: Helinä MielikäinenHopeinen ansiomerkki: Seija Metsola, Jukka Nurmi,Terttu Juurikkala, Sami MäläskäPronssinen ansiomerkki: Raimo Savolainen, MikkoSaarela, Timo Hampaala, Voitto Parvikoski

Kiitokset kaikille yhdistystä muistaneilleja mukana olleille!

U

Valtakunnallista dialyysipäivää vietettiin

15.5.2002. Uumunalueella tarjottiin

kahvit ja vierailtiinkaikissa

dialyysiyksiköissä. Kuvassa Mirja

Kauppila tervehtimässäAnja Simosta

Kirurgisessa Sairaalassa.

33U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

P I E N I Ä P A L O J A

Molskis! Molskis! Molskis!

Uinnin riemua kesän jälkeenkin! Katso sivulta 9 lasten uintivuoroista lisätietoa.

34 U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

P I E N I Ä P A L O J A

Kesäkisat 2002llin kesäliikuntapäivät ja SM-kilpailut pi-dettiin Hämeenlinnassa 28.-30.6. melko

vaihtelevassa säässä.Perjantaina pelattiin golfin SM-mitaleista Ta-

wast Golfin kauniilla kentällä. Osanottajia oli11, joista 4 oli uumulaisia. Vaikka sää oli vielä aa-mulla ajaessa kohti Hämeenlinnaa melko masen-tava, vähän väliä niin rajuja sadekuuroja etteieteensä meinannut nähdä, saatiin pelit kuitenkinpelattua ihan mukavissa olosuhteissa.

Lauantaina oli Uumulla laittaa kehiin kaksi pe-tanquejoukkuetta. Joukkueita oli mukana niin

E

monta, että jouduttiin pelaamaan useassa lohkos-sa. Lohkojen voittajat selvisivät jatkopeleihin.Uumun toinen joukkue pelasi lopulta finaalissaja voitti! Palkintona Uumu sai kolmannen kiin-nityksen kiertopalkintoon ja voitti sen omakseen.Sunnuntaina kilpailtiin yleisurheilulajeissa ja uu-mulaisia oli jälleen mukana lähes kaikissa lajeis-sa. Palkintopallillekin nousi yksi sun toinen uu-mulainen.

Viikonloppu Hämeenlinnassa oli tosi mukava,siellä tapasi taas monta uutta “lajitoveria”. Eikö-hän lähdetä ensi kesän liikuntapäiville vielä suu-remmalla joukolla?

AH

35U u m u n e n 2 / 2 0 0 2

U U M U N I N F O S I V U

T O I M I T U S T I E D O T

Toimiston osoite:Runeberginkatu 15 A 100100 HelsinkiPuhelin (09) 440 094Fax (09) 454 4176E-mail: uumu.sihteeri@uumu.inet.fi Kotisivut: http://personal.inet.fi/yhdistys/uumu/

Tervetuloa käymään!Toimisto on avoinna ma, ke, to, pe kello 10-14ti kello 14-18

Uumunen 2/2002Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa

Julkaisija:Uudenmaan Munuais- ja Siirtopotilaiden yhdistys ryFöreningen för Nylands Njur-och Transplantationspatienter rf

Runeberginkatu 15 A 100100 HelsinkiPuhelin (09) 440 094Fax (09) 454 4176E-mail: uumu.sihteeri@uumu.inet.fikotisivut: http://personal.inet.fi/yhdistys/uumu/

Toimituskunta:Nurmi Hanna, päätoimittajaLappalainen Paula, toimitussihteeriJaakonen TarjaKoivisto HeliKärjä PäiviMerontausta KatjaMetsola Seija

Uudenmaan Munuais- ja Siirtopotilaiden yhdistys ryFöreningen för Nylands Njur- och Transplantationspatienter rf

Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton jäsen

Etelä-Suomen aluesihteeriVeijo KivistöRuneberginkatu 15 A 100100 HelsinkiPuhelin/Fax (09) 454 0211, gsm 040 524 0674E-mail: veijo.kivisto@musili.fi

Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2002 on 11,80 €.Tilinumero Nordea 102830-1511765

Ilmoitathan osoitteen muutoksen!Muistathan ilmoittaa osoitteen muutoksestasi Uumun toimistoon joko käyttämällä postista saatavaa

osoitteenmuutoskorttia, soittamalla, sähköpostitse tai faksaamalla. Näin saat yhdistyksen ja liitonpostin viivyttelemättä oikeaan osoitteeseen.

Paino:OffsetKolmio, Hämeenlinna

Painos:1300 kpl

Ilmoitushinnat:1/1 sivu 336 €1/2 sivu 168 €1/4 sivu 84 €rivi-ilm. 34 €

Kannen kuva:Liikunnan iloa / OffsetKolmio

Graafinen suunnittelu:Hanna Nurmi

Kiitämme kaikkia, jotka ilmoituksin ovat tukeneet toimintaamme!

Uumunen 1/03 ilmestyy huhtikuussa 2003.