Musta vyö -kampanja palkittiins. 23

2•2

012

“Pitkäjänteisyys on osa valistuskampanjointia.”Viestintäpäällikkö kARe OjAniemi s. 16

Martti Korhonen uskoomyönteisen viestin voimaan s. 8

kutsuu pyöräilijää s. 12

kesä

asse Kesti on kokenut longboardailija eli lonkkaaja. Hän sanoo siirtyneensä perinteisestä rullalaudasta long- boardiin lähinnä mukavuussyistä.

– Tässä ei joudu kroppa ihan niin koville, 36-vuotias Kesti nau-rahtaa.

– Vaikka kyllä tässäkin aina välillä paikat aika romuna on. Kesti kertoo muiden tielläliikkujien suhtautuvan lonkkaajiin

tyynesti. Edelleen melko tuntematon laji pitkine lautoineen saa usein myös ihailevia katseita.

– Jotkut jalankulkijat saattavat pelästyäkin pitkää lautaa, usein syyttä. Lonkkaajat pystyvät kyllä hallitsemaan lautansa ja krui-sailunsa yleisillä väylillä. Nopeutta haetaan lajin harrastajien kes-ken alamäissä, jotka nekin pyritään laskemaan mahdollisimman turvallisesti vähän hiljaisemmissa paikoissa tai rauhallisempina aikoina.

Kypärä on tiukasti Jasse Kestin päässä aina kun hän astuu lau-dalle. Tarvittaessa myös kädet on suojattu slide-hanskoilla.

– Kypärä on vakiovaruste ja kuuluu lajin luonteeseen. Kyllä kanssalonkkaajat huomauttavat heti, jos joku vaikka erehtyy lait-tamaan nettiin videon, jossa viiletetään ilman kypärää.

lonkkaillen liikenteessä

Löydä oma väyLäsi

okaisen liikenteessä liikkujan on hyvä löytää oma väy-länsä. usein kulkuväylän joutuu jakamaan muiden

kanssa. silloin on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huomioitava muut liikkujat.

jalankulkijan on liikuttava jalkakäytävällä tai kevyen lii-kenteen väylällä, jos sellainen on. kevyen liikenteen väylä on tarkoitettu jalankulkijoille, polkupyöräilijöille ja usein myös mopoille. se on merkitty liikennemerkillä. Ajoittain jalkakäy-tävää tai kevyen liikenteen väylää ei ole, ja tällöin jalankulki-jan on liikuttava tien reunassa.

jalankulkijoiksi lasketaan moninainen joukko liikkujia ku-ten rullaluistelijat, rullalautailijat, rullasuksilla hiihtäjät, potku-kelkkailijat, pyörätuolilla kulkevat ja polkupyörän taluttajat.

www.liikenneturvA.fi

J

J

tien päällä

tuija holttinen johanna kannasmaa

Jasse Kesti käyttää longboard-lautaansa sekä harrastusvälineenä että kulkuvälineenä kaupungissa – kruisaillen.

2

lonkkaillen liikenteessä

Jasse Kestille longboard on polkupyörän ohella oleellinen ja helposti kau-punkiolosuhteisiin sopiva liikkumis-väline.

3

2 Jalankulkijoita on moneksi

12 Väistämissääntöjä on syytä kerrata

15 Temperamenttieroja tutkijaseminaarissa

16 Miten onnistunut valistuskampanja syntyy?

22 Mopoilijan ihonhoito

23 Tekniikasta apua vireyden valvontaan

26 Liikenteessä tarvitaan tunteita

vaKiot

5 Pääkirjoitus: Kare Ojaniemi

6 Lyhyesti

8 Henkilö: Martti Korhonen

29 Näkökentässä: Mikael Ojala ja Jukka Terttunen

30 Svensk resumé

2/2012

23

16

12

8

4

pääKirjoitus

JulKaisiJaLiikenneturvaSitratie 7, 00420 HelsinkiPuh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303s-posti: liikenneturva@liikenneturva.fiwww.liikenneturva.fi

PäätoimittaJa Kare Ojaniemi

toimitusKunta Kare Ojaniemi, Pasi Anteroinen (toimitussihteeri), Tuula Taskinen, Juha Valtonen, Antero Lammi, Tuija Holttinen

toimitusLiikenneturva ja Legendium OyMelkonkatu 28 D, 00210 HelsinkiPuh. 010 229 1630

taittoLegendium Oy

KansiKuva: Johanna Kannasmaa

tilauKset, PeruutuKset Ja osoitteenmuutoKsetLiikenneturva Tarja HämäläinenPL 29, 00421 HelsinkiFaksi 020 7282 303s-posti: tarja.hamalainen@liikenneturva.fi

PainatusSP-Paino Oy

JaKeluSuomen Posti OyPL 6, 00011 PostiPuh. 020 4517 188faksi 020 4517 578

ISSN 0355-668959. vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

ykyihminen on 200 000 – 250 000 vuotta vanha. Kirjoitus-taito kehitettiin noin 5 000 vuotta sitten. – Aika pitkään kes-kinäisessä yhteydenpidossa siis pärjättiin vain äänteillä, pu-humalla, eleillä, kehon kielellä ja kuvilla.

Suuri osa jokapäiväisiä puheitamme on ennen ja nyt ollut arkisia asioi-ta: toivottavasti tuot saalista tullessasi/käytkö kaupassa kotimatkalla, me-neekö reisussa pitkään, on ilmoja pidellyt, aika töykeä tuo naapurin poika.

Tarinoiden kertominen oli pitkään tärkeä osa kanssakäymistä. Kerrot-tiin toisille omia kokemuksia, kuulopuheita ja täysin mielikuvituksellisia-kin asioita. Hyvä tarinankertoja oli arvossaan. Opetusten välittäminen toi-sille on myös ollut arvokasta tiedon jakamista: saaliin kuivaaminen paran-taa sen säilyvyyttä, tuonväriselle jäälle ei keväällä enää kannata lähteä, älä juo vettä suosta.

Sananlaskuihin ja puheenparsiin on ympäri maailmaa tiivistetty tie-toa, kokemuksia ja opetuksia, usein huumoria viljellen. Otsikossa maini-tulla tavalla on kehotettu kohtuuteen Jalasjärvellä. ’Ei kiiru hyäryt muus ko kirpui kiin ottais’ sanotaan Nakkilassa, ’Elä naura toisen vahinkoo, tulloo se om-mai vuoros’ muistutetaan taas Joensuussa ja ’Ei oo hoppu hyväks eikä kiire kun-niaks’ kerrotaan Lappeenrannassa. ’Viinatrokaria ja hevoshuijaria ei omillaan hauvata’ todetaan koleasti Ähtärissä, ja Liikenneturvalle sopivasti ’Kyll eh-tii ku aikaseen lähtee’ Naantalissa. – Antiikin kreikkalaisen filosofin Aristo-teleen mukaan sananlaskut ovat ammoisen viisauden sirpaleita, jotka ly-hyytensä ja osuvuutensa ansioista ovat säilyneet läpi häviön ja raunioiden.

Valistus on kokemusperäisen tai tutkitun tiedon jakamista. Yksilölle tai laajemmalle joukolle hyvää tai parempaa tai turvallisempaa tarkoittavalla viestillä on kuitenkin lujaa vastustusta perusasenteissa: ”Älä mulle tuu sanoon” tai ”Äiti, anna mun tehdä omat virheeni”. Pyörää ei useim-miten tarvitse enää keksiä uudelleen, mutta samat iän-ikuiset virheet täytyy jokaisen sukupolven saada teh-dä itse.

Liikenneturva on yli 70 vuotta kertonut lu-kuisille ikäluokille, mikä on hyvä ja turvallinen tapa liikkua Suomessa. Sananlaskujen tavoin viesteissämme on viisauden sirpaleita. Meidän tehtävämme on pukea ne sellaiseen muotoon, että niitä kuunnellaan tässä ajassa ja että pys-tymme läpäisemään perusasenteiden muurin.

Kare ojaniemiviestintäpäällikkö

N

Suhta pitää olla kananpoikaanki piiskoos

5

äidin KoULUTUKseLLaon yhTeys LasTen TUrva-LaiTTeiden KäyTTöön

iplomi-insinööri Juha Valtonen aloitti liikenneturvan tutkimuspäällikkönä huhtikuussa 2012. Hän johtaa ja kehittää liikenneturvan tutkimus- ja tilasto-

toimintaa.vuonna 1985 opiskelija juha valtonen tuli lii-

kenneturvaan tekemään diplomityötään nasta-renkaiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. nyt sama mies palaa taloon tutkimuspäälliköksi.

ensimmäinen pesti liikenneturvassa tosin kesti pidempään kuin yhden opinnäytetyön verran. Atk-asioihin koukkuun jääneestä valtosesta tuli tutkimusuran jälkeen liikenneturvan systeemi-suunnittelija. vuonna 1995 valtonen siirtyi tele- alalle, jonka jälkeen tie vei liikenne- ja viestintämi-nisteriöön. siellä suunta kääntyi takaisin liikenne-turvallisuusasioihin.

”ensimmäisenä suurena työnä liikenne- ja viestintäministeriössä oli edellinen liikenneturval-lisuussuunnitelma”, juha valtonen kertoo.

erveyden ja hyvinvoinnin laitos on tutki-nut vanhempien koulutustaustan ja talou-

dellisen aseman vaikutusta lapsen kasvuun ja kehitykseen. tutkimuksessa havaittiin, että äi-din koulutustaustalla ja osin myös alueella on yhteys turvalaitteiden käyttöön.

korkeasti koulutettujen äitien lapsilla iän mukaisen turvalaitteen käyttö autossa oli ylei-sempää kuin vähemmän koulutetuilla. pyöräi-lykypärää aina pyöräillessään käyttävien osuus oli suurempi kouluikäisillä, joiden äidin koulu-tustausta oli korkeampi. Molempia turvalait-teita käytettiin hieman aktiivisemmin turussa kuin kainuussa, etenkin kouluiässä. Heijasti-men käytössä ei ollut nähtävissä eroa sen pa-remmin äidin koulutustaustan kuin turun ja kainuun välillä. Oletus on, että heijastimien muuttuminen lasten vaatteiden ”vakiovarus-teiksi”, helppo saatavuus ja halpa hinta ovat omiaan tukemaan niiden käyttöä yli väestö-ryhmien.

lue lisää Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. THL:n raportti 16/2012.

Tappomopo KierTää iTä-sUomea

iikenneturva on yhdessä taiku-ri puijon paronin ja taikuri Alfren-

don kanssa kehitellyt uudenlaisen tavan lähestyä nuoria. tappomopo-taikurikier-tueella on kevään aikana itä-suomessa ainakin 33 esitystä. tavoitteena on ta-voittaa noin 8 000 yläkouluikäistä.esityksessä on pääroolissa Jouni

VePsäläinen eli taikuri puijon paro-ni. lavalla nähdään niin ajotemppuja kuin jännittäviä taikanumeroitakin. pui-jon paroni myös kertoo mopoilusta omi-en kokemustensa kautta ja jututtaa ylei- söään.

”Mopoturvallisuus ei kohene taika-tempuilla, mutta niiden avulla voimme kertoa nuorille tosiasioita mielenkiintoi-sella tavalla. tavoitteenamme on huu-morin ja taikatemppujen keinoin py-säyttää nuoret miettimään omia valin-tojaan”, liikenneturvasta kerrotaan.

lavalla kurvailee myös mopoilija, jol-la homma ei ole niin sanotusti hanskas-sa. Hänen toilailujensa kautta esitys ete-nee teemasta toiseen. erityisesti kypä-rän tarpeellisuus on jäänyt esityksestä koeyleisön mieleen. 45 minuutin mittai-sen esityksen voi tilata erilaisiin tapahtu-miin suoraan taikureilta.

lyhyesti

© T

imo

Ja

kola

L

© l

iiken

neT

urv

a

T

jUha vaLTonen LiiKenneTUrvan TUTKimUspääLLiKöKsi

d

© l

iiken

neT

urv

a

66

ieliikennekuolemat vähenivät euroopassa vuonna 2011, mutta euroopan komis-sion tilastojen mukaan viime vuosikymmenen ajan jatkunut hyvä tahti hidastui.

eräissä eu:n jäsenvaltioissa, kuten saksassa ja ruotsissa tieliikennekuolemat jopa lisääntyivät viime vuonna merkittävästi. tieliikennekuolemat lisääntyivät myös sel-laisissa jäsenvaltioissa, joissa tieliikenneturvallisuus oli jo ennestään huonolla tolal-la, esimerkiksi puolassa ja Belgiassa. Moottoripyöräilijöitä koskevaa turvallisuuson-gelmaa ei ole edelleenkään saatu ratkaistua, sillä heidän kohdallaan kuolonuhrien määrä on pysynyt samalla tasolla jo yli vuosikymmenen ajan.eu:n liikenneasioista vastaavan komissaarin siim Kallasin mukaan kyseiset tilastot kertovat vakavasta ongelmasta.

”Meidän on tehostettava voimakkaasti eu:n ja jäsenvaltioiden tasolla toteutetta-via toimia, jotta saavutamme tavoitteemme, joka on tieliikennekuolemien määrän puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. eu:n tasolla on syytä vuonna 2012 keskit-tyä erityisesti moottoripyöräonnettomuuksiin”, kallas sanoo.

pahin poroKoLaripäivä on perjanTai

eskimäärin 4 000 poroa kuolee vuodessa liikenneonnettomuuk-

sissa. pahimmilla porokolaripaliskunnilla ja

tieosuuksilla on monia yhteisiä piirtei-tä ja ongelmia, joihin vaikuttamalla voi-daan vähentää myös porokolareita. po-rokolarit painottuivat runsasliikenteisel-le poronhoitoalueelle, ja poroja kuolee eniten pimeän ja liukkaan kelin aikana marras–joulukuussa alkuillasta. pahin porokolaripäivä oli perjantai. runsaasti poroja jäi autojen alle myös räkkäaikana heinä–elokuussa.

koska kesyt porot eivät pelkää lii-kennettä, poroja houkuttelevat porotar-

hat pitäisi ely-keskuksen mukaan siirtää kauemmaksi tiestä, eikä maastoruokin-taa saisi harjoittaa kilometriä lähempänä teitä ja asutusta.

ulkomaalaisille autoilijoille ja turis-teille tulee antaa tietoa kolarivaaroista ja porojen käyttäytymisestä liikenteessä. pahimmilla tieosuuksilla sallittuja liiken-nenopeuksia tulisi laskea ja kiinnittää yli-nopeuksiin huomiota. tienvarsien raiva-usta on myös jatkettava, ja teiden lähei-set pellot ja soramontut pitäisi aidata.

porokolarien vähentäminen onnis-tuu vain yhteistyöllä, ja omavastuu tu-lisi olla autoilijoiden lisäksi myös poron- omistajilla.

eU:n TUrvaLLisUUsKehiTys hidasTUnUT

T

sUomaLaiseT LiiKKUvaT enTisTä pidempiä maTKoja

uuri valmistuneen valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan

suomalaiset tekevät entistä pidempiä mat-koja. yli sata kilometriä pitkät kotimaan-matkat ovat kuudessa vuodessa lisäänty-neet noin 15 prosenttia ja ulkomaanmatkat viidenneksellä.

liikkumisen määrä vaihtelee huomatta-vasti erityyppisillä asuinalueilla. liikkumisen tarve on suurin harvaan asutuilla alueilla ja toisaalta myös suuriksi kasvaneiden kau-punkiseutujen lievealueilla.

suomalaiset liikkuvat jalan ja pyörällä nyt entistä vähemmän. vähennystä on ta-pahtunut kaikissa ikäryhmissä, mutta mer-kittävintä se on ollut nuorten ja ikääntynei-den kohdalla. nuorten jalankulkua ja pyö-räilyä ovat korvanneet liikkuminen mopoil-la ja mopoautoilla. ikäihmiset taas autoilevat enemmän kuin aiemmin.

lue lisää Http://www.Hlt.fi

j

K

alven mittaan on suunni-teltu uKK-instituutin ter-

ve koululainen (teKo)-sivustolle nuori liikenteessä -osiota. teKo on suunnattu yläkoulun/toisen asteen oppilaille ja opettajille.

ensimmäinen versio liikenne-asioista on julkaistu huhtikuus-sa. Kokonaisuus käsittää aiheet: jalankulku, pyöräily ja mopoilu sekä asenteet. lähtöajatuksena oli, että liikenteessä pärjää tie-dolla, taidolla ja kunnon varus-teilla.

lue lisää httP://www.terVe-Koululainen.fi

T

TeKo-sivUT nUoriLLe

© T

hin

ksTo

ck

© ThinksTock

77

henKilöPirkko koivu jaani Föhr

Viestiliikennevalistusta tarvitaan entistä enemmän, sanoo liikenneturvan hallituksen puheenjohtaja martti Korhonen. myönteisellä viestillä on voimaa.

myönteinen

VaiKuttaa

8

9

uomessa ei ollut vie-lä kypäräpakkoa, eikä Martti Korho-sella kypärää, kun hän aloitti moottoripyö-räilyn 70-luvun alussa.

Korhonen nähdään yhä moottoripyörän se-lässä, mutta pyörä on vaihtunut toiseen, ja suojakypärä on itsestäänselvyys. Laki mää-räsi moottoripyöräilijät käyttämään kypärää vuonna 1977.

Korhonen kuvailee itseään pärinämie-heksi. Moottoripyöräilyn ohella harrastuk-siin on kuulunut ralliautoilu, lisäksi hän on ajanut taksia ja saanut autonasentajan kou-lutuksen.

– Ymmärrän, jos joku haluaa ajaa lujaa. Nautin vauhdista itsekin, mutta vauhtia voi jokainen kokeilla radalla. Liikenteessä ote-taan huomioon muut.

ei PahantahtoisuuttaMartti Korhonen aloitti tämän vuoden alus-ta Liikenneturvan hallituksen puheenjohta-jana. Hänen mielestään liikennevalistusta ja lakeja tarvitaan kumpaakin.

– Mieluiten uskoisin vain valistukseen, mutta ihmisluonto on sellainen, että valis-tus yksin ei toimi. Tarvitaan myös sanktioita.

Hän on vakuuttunut, että Liikennetur-valla riittää entistä enemmän työsarkaa tu-levaisuudessa. Liikenne muuttuu ja liikkuji-en määrä kasvaa.

– Liikennevalistuksen tarve on vain li-sääntynyt. Eivät ihmiset pahantahtoisuut-taan toimi varomattomasti, vaan kyse on ajattelemattomuudesta ja asenteista muita kohtaan.

Ralliharrastuksen myötä Korhonen on toiminut myös rallikouluttajana, ratamesta-rina ja tuomaristossa. Kouluttajankokemuk-

toisten huomioon ottaminen on ainoa Keino, Jolla liiKenteen saa suJumaan.

S sensa perusteella hän muistaa, millainen va-listus kuljettajille menee perille.

– On parempi lähestyä ihmisiä myöntei-sesti eikä syyttää. Kun riskeistä kerrotaan konkreettisesti, viesti myös omaksutaan pa-remmin.

KamPanJa Jää mieleenMonista Liikenneturvan ja entisen Taljan kampanjoista on tullut osa yhteistä muistia. Martti Korhonen muistaa ”heijastin heilu-maan” -kampanjan ja 60-luvun litteät hei-jastimet. Hänen mieleensä on myös jäänyt

”Norsu takapenkillä” -teema, joka muistutti turvavöiden käytöstä. Laki velvoitti takana istuvat käyttämään turvavyötä vuonna 1987, ja vöihin on jo totuttu.

Nykyisin totutellaan noudattamaan kän-nykkäkieltoa. Kädet vapauttavaa tekniikkaa olisi saatavilla, mutta silti moni autoilija pi-tää ajaessaan kännykkää kädessään.

Moottoripyörän selässä Korhonen istuu vähän korkeammalla kuin autoilijat. Istui-meltaan hän näkee hyvin, mitä kuljettajat autojen sisällä puuhaavat.

– Kännykkä on kädessä, ja auto tekee mutkaa aivan kuin kuljettaja olisi humalas-sa. Vilkun käyttö vähenee, ja jos ajetaan ma-nuaalivaihteisella autolla, kännykkä haittaa vaihteiden käyttöä. Hurjin näkemäni tapaus oli kuljettaja, jonka toisessa kädessä oli lim-satölkki, toisessa kännykkä ja jalka oli vielä nostettuna kojelaudalle.

Lähes sata prosenttia liikenteen turval-lisuudesta perustuu ihmisten käyttäytymi-seen, Korhonen sanoo.

– Huonoa keliäkään ei voi täysin syyttää, koska nopeus on silloin sovitettava oikeaksi.

Tästä saatiin elävä esimerkki haastattelu-päivänä. Martti Korhonen oli ajamassa mö-kiltään Ouluun, kun hän joutui mutkapai-kassa äkkiä jarruttamaan kovaa. Yöpakka-nen oli jäädyttänyt märän tien, ja varjopai-kalla tie oli mustan jään peitossa. Yksi auto oli suistunut ojaan ja sen lähelle oli pysähty-nyt muita autoja, joita oli pakko väistää.

– Muilta autoilijoilta oli ajattelematonta pysähtyä paikkaan, josta ei ollut näkyvyyttä.

turvallisuustyö on KoKonaisuusKorhonen näkee liikenneturvallisuuden ja

-valistuksen kokonaisuutena, jossa valtiokin on mukana monen reitin kautta. Koulut, po-liisi, Liikenneturva, puolustusvoimat ja jär-jestöt jakavat kukin liikennevalistusta omas-

10

moottoripyöräily on yksi martti Korhosen harrastuksista. Kaksi-pyöräisiin ajokkeihin hän otti ensimmäistä tuntumaa 60-luvulla kokeillessaan naapu-rinpojan mopoa. – savu taisi olla isoin tuotos siitä ajelusta.

työkokemus: liikenneturvan hal-lituksen puheenjohtaja 2012-, kan-sanedustaja vuodesta 1991, oulun kaupunginvaltuuston jäsen, edus-kunnan ympäristövaliokunnan pu-heenjohtaja. - toiminut muun muassa vasemmis-toliiton puheenjohtajana, alue- ja kuntaministerinä lipposen ii hallituk-sessa, eduskunnan liikenne- ja vies-tintävaliokunnan puheenjohtajana 2007–2011, taksinkuljettajana ja pää-luottamusmiehenä.- autonasentajan koulutus.- naimisissa, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.harrastuksia: moottoripyöräily, lukeminen, mökkeily, kitaransoitto,kalastus.motto: elämä on motoristin parasta aikaa.

marTTi Korhonen

sa roolissaan. Liikenneturvallisuuteen lue-taan mukaan rautateiden ja lentoliikenteen turvallisuus.

Valtio voi vaikuttaa myös verotuksella. – Kun autoverotusta muutetaan, muutos-

ten pitäisi aina olla turvallisuuden puolella. Autojen turvallisuutta lisäävien varusteiden verokohtelu on yksi esimerkki.

Korhosen mielestä ajovakautusjärjestel-mät, kaistavahdit ja muut turvavarusteet voisi vapauttaa autoverosta.

– Uutta autoa tilattaessahan nämä varus-teet tilataan kukin erikseen, joten erittely on helppoa. Autokanta kuitenkin uusiutuu hi-taasti, joten tämä olisi pitkä tie.

KulttuurieroJa Jo suomessaKansanedustajan työ vie Martti Korhosen arkipäivisin Helsinkiin. Koti on Oulussa ja mökki Oulujärven rannalla. Autoilu, pyö-

räily ja moottoripyöräily Suomessa ja Eu-roopassa ovat avanneet Korhosen silmiä eri-laisille liikennekulttuureille. Jo Suomen eri puolilla kulttuureissa on eroja.

– Valitettavasti oman kotikaupunkini tap-pioksi. Esimerkiksi pyöräilykypärää näkee Oulussa paljon harvemmin kuin pääkau-punkiseudulla. Suojateitä ei kunnioiteta, vaan autoilijat ylittävät suojatien, vaikka ja-lankulkija olisi lähellä.

Pääkaupungissa Korhonen taas ei jalan-kulkijana uskalla luottaa pelkkiin vihreisiin valoihin, vaan lisäksi hän tarkistaa, ettei au-toa ole tulossa. Hän toisaalta kehuu pääkau-punkiseudun autoilukulttuuria.

– Ilmeisesti on niin, että vilkkaassa lii-kenteessä ihmisten on opittava joustamaan ja antamaan tilaa. Toisten huomioon otta-minen on ainoa keino, jolla liikenteen saa sujumaan.

11

johanna kannasmaa

tuija holttinen

Pyöräilyn väistämissääntöjen tuntemus on harmillisen usein sääntöjen tuntemattomuutta. liikenneturvan julkaisema tuore tutkimus paljastaa, että aihetta tiedottamisen tehostamiseen on reilusti.

kuka väistää?12

muutoksen jälkeen ihmisten tuntemus pyö-räilijöiden väistämisvelvollisuudesta on hei-kentynyt. Kääntyvän auton väistämisvelvol-lisuuden tuntemus on sen sijaan parantunut.

Karvisen viime joulukuisen kyselytutki-muksen vastauksissa näkyi, että pyöräilijät tunsivat autoilijoita paremmin säännön pyö-räilijän väistämisveolvollisuudesta. Kun tar-kastellaan sääntötuntemusta yleensä eli vas-tauksia kaikkiin kyselyn viiteen kysymyk-seen, autoilijat pärjäsivät paremmin kuin pyöräilijät.

– Pyöräilijöistä sääntöjen tuntemus oli parhaiten hallussa sellaisilla pyöräilijöillä, jotka pyörällä liikkumisen lisäksi myös au-toilevat, Salla Karvinen täsmentää.

JoKaiselle mieluiten oma väylänsäSalla Karvinen kysyi tiellä liikkujilta väistä-missääntöjen tuntemisen lisäksi myös koke-muksia pyöräilyn turvallisuudesta, turval-lisuutta parantavista toimenpiteistä, onnet-tomuuksista ja kypärän käytöstä. Kyselyyn vastanneita – autoilijoita, pyöräilijöitä, au-toilevia pyöräilijöitä sekä kumpaakaan

pyöräiLijä väisTäääistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997.

säännön mukaan pyöräilijän tulee pyörätieltä ajoradalle tullessaan väis-tää suoraan ajavaa autoilijaa, elleivät liikennemerkit osoita toisin.

kääntyvän auton tulee kuitenkin väistää risteävää tietä ylittävää pyö-räilijää.

uusi jalan ja pyörällä -opas kertoo väistämissäännöt selkein kuvin ja sa-noin.

INFOäistämisvelvollisuus pyö-rätien jatkeella muuttui jo vuonna 1997. Tällöin voimaan tuli säännös, jonka mukaan ajoradan ja pyörätien risteyksessä

pyöräilijä väistää suoraan ajavaa autoilijaa, elleivät liikennemerkit osoita toisin. Viisitois-ta vuotta voimassa ollut sääntö tunnetaan kuitenkin edelleenkin yllättävän huonosti. Aiheesta Tampereen teknillisen yliopiston tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselle dip-lomityön tehnyt salla Karvinen sa-noo, että heikko sääntötuntemus heikentää pyöräilyn liikenneturvallisuutta.

– Liikenteen ennakointi on vaikeaa, kun osa autoilijoista väistää ja osa ei väistä pyö-räilijää. Lakimuutoksen tullessa voimaan sääntötuntemus oli noin 70 prosentin tasol-la. Nyt vain reilu kolmasosa tielläliikkujista tietää säännön.

autoiliJoiden sääntö- tuntemus hieman ParemPiKaksi vanhempaa tutkimusta, vuodelta 1997 ja 2009, osoittivat, että väistämissäännön

V

V

V

viisitoista vuotta voimassa ollut sääntö tunnetaan

edelleen yllättävän huonosti.

Pia ainola pyöräilee päivittäin hyvinkäällä.

13

kulkumuotoa käyttämättömiä tiellä liikku-jia – oli kaikkiaan 1426.

Vastausten mukaan pyöräilyä pidetään edelleen turvallisena liikkumismuotona; siitä samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli reilusti yli puolet vastaajista. Eri kulkumuo-tojen erottaminen omille väylilleen sai kyse-lyssä paljon kannatusta. Yli puolet vastaajis-ta oli sitä mieltä, että mopoilu pyörätiellä tu-lisi kieltää kokonaan ja pyöräily ja jalankul-kukin olisi hyvä erotella eri väylille.

Pyöräilykypärän käytön laiminlyönnin rankaisemista kannatti 44 prosenttia kyse-lyyn vastanneista.

– Mielenkiintoista oli, että rangaista-vuutta kannatti myös osa niistä pyöräilijöis-tä, jotka eivät kuitenkaan itse kerro käyttä-vänsä kypärää, Salla Karvinen naurahtaa.

Salla Karvinen, Pyöräilyn väistämissääntöjen tuntemus, Liikenneturvan tutkimusmonistei-ta 116/2012.

yvinkäällä on kunnia nauttia tämä vuosi vuoden pyöräi-lykunta -tittelistä. suomi pyöräilee -yhteistyövaliokunnas-

ta valinnan perusteena kerrottiin olevan kaupungin pitkäjäntei-nen pyöräilyolosuhteiden kehittäminen sekä aktiivinen liikku-misenohjaustyö.

Hyvinkää on ollut tunnettu pyöräilijöistään jo 1950-luvul-ta lähtien, jolloin kaupunkiin laadittiin ensimmäiset yleiskaa-van pyörätieverkkosuunnitelmat. tänä päivänä pyörätieverkos-ton laajuus on pyöräilijälle varsin mieluisa. Hyvinkään 45 500 asukkaan kaupungissa on kaikkiaan 215 kilometriä pyöräteitä.

Pia ainolalle valtaosa niistä on tuttuja. päivittäin noin vii-den kilometrin työmatka taittuu ympäri vuoden polkupyöräl-lä, ja pyöräily on työmatkailun lisäksi muutenkin mukava har-rastus.

– työmatkareitilläni on vain muutaman sadan metrin pätkä, jonka joudun ajamaan ajoradalla. Muu matka sujuu turvallises-ti pyörätiellä, Ainola kertoo.

Hän kertoo huomanneensa viime vuosina selvää parannusta kotikaupunkinsa pyöräteiden kunnossapidossa.

– pyörätiet ovat runsaslumisina talvinakin olleet hyvin hoide-tut jo varhain aamulla.

JatKuvaa KehittämistäHyvinkään pyörätieverkoston kehittämiseen on viime syksynä käynnistetty laatukäytävätyö, jonka yhtenä tavoitteena on pyö-rätieverkoston standardin parantamisen entuudestaan.

vuonna 2010 kaupungissa aloitettiin myös liikkumisenoh-jaustyö valtakunnallisena pilottihankkeena. yksi hanketta to-teuttavan työryhmän tärkeimmistä tehtävistä on pyöräilyn edis-

täminen muun muassa erilaisten kampanjoiden ja yritysyhteis-työn kautta.

pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja matti hirVo-

nen arvioi, että Hyvinkäällä on tiiviin maankäytön ja kunnian-himoisen edistämistoiminnan ansiosta loistavat mahdollisuudet kehittyä todelliseksi huippupyöräilykaupungiksi ja liikennesuun-nittelun edelläpolkijaksi suomessa.

autoiliJoilta lisää huomaavaisuuttakypärän käytössä Hyvinkään pyöräilijät voisivat vielä petra-ta. Mutta pyöräilysäännöt näyttävät olevan ainakin keväisenä maanantai-iltana hyvin hallussa. vaikeita tilanteita ei synny yh-distetyillä jalankulku- ja pyöräilyteillä, kun jokainen kulkija py-syy väylän oikeassa laidassa.

pia Ainola sanoo olevansa tyytyväinen kotikaupunkinsa tarjoamaan laajaan ja hyvinhoidettuun pyörätieverkostoon. jos kuitenkin toiveita voi esittää, hän pyytäisi autoilijoilta vie-lä enemmän huo-maavaisuutta jalan ja pyörällä liikkuviin kanssakulkijoihin.

– valottomissa tienylityskohdissa joutuu usein odot-tamaan turhan kauan päästäkseen turvallisesti ylittä-mään kadun.

hyVin Pyörii hyVinKäällä

INFO

uomi pyöräilee on vuodesta

1992 alkaen myöntänyt pyö-

räilykunta-tunnustuksen esimerkilli-

sestä työstä pyöräilyn edistämiseksi

ja sen turvallisuuden parantamisek-

si. tunnustuksen saaneita kaupunke-

ja ovat viime vuosina olleet muun mu-

assa kokkola, rauma ja Hämeenlinna.

S

H

Pia ainola polkupyöräi-lee ympäri vuoden joka päivä. myös naapurikau-punkiin riihimäelle tulee joskus lähdettyä polku-pyörällä, rullaluistimilla tai kävellen.

14

utkija liisa Kelti-Kangas-järvisen mielestä ihmisten tem-peramenttieroihin – eli erilaisiin tapoihin toimia ja reagoida – ei kiinnite-

tä riittävästi huomiota silloin, kun ihmisel-le opetetaan uusia asioita. Hänen mukaansa niiden huomioimisesta opetuksessa on alettu keskustella vasta aivan viime aikoina. Myös liikenneopetuksessa ja kuljettajien jatkokou-lutuksessa pitäisi ottaa huomioon kuljettajan temperamentista lähtevä tapa toimia.

– Kokenut autokoulunopettaja varmasti sen huomaa ja pyrkii siihen vaikuttamaan.Mutta se, että temperamenttierot otettaisiin osaksi koulutuksen suunnittelua, siinä olem-me varmasti vasta alussa, hän totesi.

– Olennaista on pohtia, missä asioissa ih-minen on elämyshakuinen. Ylipäätään pi-täisi miettiä, miten auttaa ihmistä hallitse-maan niitä luonteensa piirteitä, jotka voivat väärässä ympäristössä olla haitaksi toisille.

höyrynPäästön tilalle Positiivista PalautettaLiikenneturva saa usein palautetta ja kysy-myksiä siitä, miksi nuorille ei järjestetä avoi-mia ratapäiviä. Ajatuksena on, että tällöin nuoret voisivat testata vapaasti nopeuksia ja ajaa kovaa turvallisessa ympäristössä. Sa-malla he ikään kuin purkaisivat sitä sisäistä painetta, joka saa heidät ajamaan kovaa ja ot-tamaan ylimääräisiä riskejä liikenteessä.

Keltikangas-Järvinen torjui tämän ns. höyrykattilateorian. Tutkimustiedon valos-sa ihminen ei muuta käyttäytymistään ym-päristönsä mukaisesti.

– Persoonallisuustutkijat ovat sitä mieltä, että jos ihminen saa kovaa ajamisesta posi-tiivista palautetta ja vahvistusta, se vain vah-vistaa tätä käyttäytymistä. Hän siis haluaa jatkossakin ajaa yhä useammin kovaa ja aina vain yhä kovempaa. Ei ole mitään syy-tä olettaa, että kovaa ajaminen jäisi vain ra-dalle, hän sanoo.

– Mieluummin pitäisikin antaa positiivis-ta palautetta sellaisista taidoista, joita liiken-teeseen halutaan lisää. Nuoria voisi esimer-kiksi palkita muita huomioivasta ajotavasta.

Tutkija muistuttaa, ettei ihmisten sovel-tuvuutta liikenteeseen tai vaikkapa tiettyi-hin liikenteen ammatteihin voi aina testata.

– Me voimme kuitenkin opastaa ihmistä ymmärtämään kognitiivisen päätöksenteon kautta omaa käyttäytymistään, hän totesi.

– Temperamenttipiirteet heijastavat tie-dostamattomia ja automaattisia reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin. Nykykäsityksen mu-kaan temperamenttierot ovat pysyviä, perin-nöllisiä ja selitettävissä myös biologisesti.

Liikenneturvan liikenneturvallisuusalan tutki-jaseminaari järjestettiin nyt 37. kerran. Semi-naariin osallistui noin sata liikenteen ja käyt-täytymistieteen tutkijaa.

Kaahaaminen ei jää ralliradalle

synnynnäiset temperamenttierot voivat pahimmillaan johtaa syrjäytymiseen nykyisessä kasvatusilmapiirissä. helsingin

yliopiston psykologian professori Keltikangas-Järvinen puhui temperamentista liikenneturvan tutkijaseminaarissa.

tuula taskinen liikenneturva

T

15

musta Vyö on menestys

hylätyn maauimalan tornissa seisoo mies. ääniraidalla kuulee korpin raakkuvan. Ba-dam, musiikki käynnistyy. mies hyppää.

nopeusmittari käynnistyy. Kello tikittää, maa lähenee. 60 kilometrin nopeudessa kuuluu metallinen iskeytyvä ääni.

- muista turvavyö. loPPu.

16

Pasi anteroinen liikenneturva ja johanna kannasmaa

sekunnin kiteytetty viesti vaati tekijöiltä pal-jon aikaa, rahaa ja pohdintaa. Itse mainos-elokuvan ja sen rinnalla syntyneen Musta vyö -kampanjan tavoitteita ovat lisätä tietoa, vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen, pi-tää liikenneturvallisuusasioita esillä sekä vä-hentää liikenneonnettomuuksia.

– Liikenteen valistuskampanjoiden vai-kutuksia on usein vaikea mitata, vaikka tut-kimuskirjallisuutta, ohjeita ja suosituksia on metritolkulla, viestintäpäällikkö Kare ojanieMi toteaa.

– Mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Valis-tuskampanja voi onnistua, kun vain ymmär-rämme, mitkä ovat sen onnistumisen edelly-tykset ja rajat, hän jatkaa.

– Yksi selkeä sääntökin on. Valistuskam-panjassa tulee sanoa, mitä kohderyhmän halutaan tekevän. Siksi kehotamme, muis-tutamme ja pyydämme. Tekeminen, ”call to action” on tärkeää.

tiedon Keruu on tärKeääMusta vyö -kampanjaa lähdettiin viemään eteenpäin valistuskampanjoista kerätyn tut-kitun tiedon valossa. Turvavyön käyttämät-tä jättäminen on yhä yksi merkittävimmistä syistä tieliikenteen kuolemiin. Turvavyön käyttö on myös tutkitusti sellainen liikenne-käyttäytymisen ilmiö, johon kampanjoinnil-la on pystytty vaikuttamaan.

Kampanjan perustana tulee käyttää tilas-toja ja tutkimuksia sekä teoreettisia malleja, jotta tiedetään liikenneturvallisuusongel-man luonne ja ymmärretään, mikä motivoi ihmistä vaaralliseen tai turvalliseen käyttäy-tymiseen.

– Systemaattinen tiedon keruu on tärkeää sekä valistuksen suunnittelun että seuraami-sen kannalta, Ojaniemi kertoo.

Liikenneturvan keräämän tiedon mu-kaan turvavyötä ei käytetä, koska se unoh-tuu tai on epämukava tai hankala käyttää erityisesti takapenkillä.

änä vuonna vuoden yh-teiskunnalliseksi mai-noselokuvaksi valittu Lii-kenneturvan mainoselo-kuva Hyppy syntyi tielii-kenteen turvallisuustie-

don, liikennekäyttäytymisen ja markkinoin-nin risteyksessä. Kampanjointi on tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä, mutta se kärsii usein liian suurista odotuksista ja tulokselli-suuden osoittamisen vaikeudesta.

30 seKuntia tiivistettyä asiaaLiikenneturvan Hyppy-mainoselokuva ker-too turvavyön käytön tärkeydestä. Sen 30

turvavyön Käyttämättömyys on yhä yKsi merKittävimmistä syistä tieliiKenteen Kuolemiin.

?

Turvavyö suojaa sinua ja läheisiäsi – parhaassa

tapauksessa pelastaa hengen. Käytä turvavyötä. Ja suosittele

sitä kaikille, joista välität.

MUSTA VYÖTURVAVYÖ PELASTAA. VAIN JOS SITÄ KÄYTETÄÄN.

iikenneturvan Hyppy-mainos pal-

kittiin parhaana mainoselokuvana

yhteiskunnallisessa ja kulttuurisarjassa

voitto-kilpailussa. palkitun filmin ohja-

si Jalmari helander ja sen tuotan-

nosta vastasi tuotantoyhtiö Mjölk Oy.

Mainostoimistona toimi Citat Oy.

Hyppy-mainoselokuva on osa Liiken-neturvan Musta vyö -kampanjaa. www.MustAvyö.fi

L

T

INFO

17

– Ihmisten syyt käyttämättömyyteen on syytä tuntea, sillä ne on otettava huomioon valistusviestiä suunniteltaessa, viestintä-päällikkö pohtii.

toimiva valistusKamPanJa valitsee Kohteensa oiKeinJotta valistuskampanja onnistuisi, kannattaa sille valita rajattu kohderyhmä, joka voidaan jakaa edelleen alaryhmiksi. Kohderyhmä tu-lisi tuntea hyvin, jotta pystytään tarjoamaan juuri tälle ryhmälle uskottava ja relevantti viesti.

Musta vyö -kampanjan kohderyhmänä on 25–44-vuotias mies.

Kohdennus miehiin lähtee jälleen ker-ran tilastoista. Miesten heikompi turvavyön käyttö ja suurempi osuus kuolonkolareissa on syynä siihen, että niin monet kampanjat kohdennetaan miehille.

– Ikäryhmät korostuvat erityisesti viestin-täkanavia valitessa, mutta myös viestin sisäl-

tehoKas liiKenne- turvallisuus- KamPanJointi

KesKittyy yhteen aiheeseen

Kerrallaan.

töä ja luovaa toteutusta suunniteltaessa, Oja-niemi toteaa.

yhden Kanavan KaiPuuMediamaailman moninaistuminen on tuo-nut mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita. Koko kansan tavoittaminen yhdel-lä viestillä, yhdellä kanavalla on mennyttä aikaa. Sen sijaan tavoitettavuuden ja kohde-ryhmien valitseminen on luonut uusia mah-dollisuuksia. Tv-kanavien tarkentuneet pro-fiilit ja etenkin verkon kautta tapahtuva mu-siikin kuuntelu, videoiden katselu sekä sosi-aalinen media mahdollistavat yhä tarkem-paan ajankohtaan ja kohteen mielenkiintoi-hin pureutuvan mainonnan kohdennuksen.

Kohdentamisessa on myös haasteensa. Valistuskampanjointia tekevien tahojen on panostettava yhä enemmän viestimään sitä, miten ja missä kampanjointi on käynnissä. Esimerkiksi onnistunut, verkossa moponuo-ret tavoittanut kampanjointi voi jäädä nä-

18

kymättömäksi päättäjille, jotka eivät kuulu suoranaiseen kohderyhmään.

Radio on ollut perinteisesti Liikenne-turvalle tärkeä media, sillä silloin autoile-via suomalaisia tavoitetaan juuri oikeassa paikassa, liikenteessä. Musta vyö -kampan-ja lähti käyntiin poikkeuksellisesti liikkeelle vain verkossa ja levisi tämän jälkeen sekä te-levisioon että radioon.

– Tänä päivänä myös sosiaalisen median kanavat ovat tärkeitä Liikenneturvalle, joka on aina ollut vuorovaikutukseen uskova kes-kusteleva toimija, Ojaniemi toteaa.

sen Pitää olla henKilöKohtaistaMitä lähemmäs valistusviesti kohdennetaan, sitä paremmin se toimii. Alueelliset viestit toimivat paremmin kuin valtakunnalliset.

Henkilökohtaisuus on myös osa Liiken-neturvan edistämää lähipiiriajattelua, jos-sa vaikutuskanava yksilön käyttäytymiseen syntyy pikemmin yhteisön ja lähipiirin odo-tusten kuin yksilön asenteiden muutoksen kautta.

Tutkitusti tiedämme, että yhteisöllä ei ole mahdollisuutta kontrolloida yksilöä tehok-kaasti, jos tämä ei ole sitoutunut yhteisöön. Ihminen kuitenkin haluaa kuulua joukkoon ja olla osa yhteisöä. Siksi yhteisön odotukset ja asettama sosiaalinen normi ovat tärkeitä vaikutuskanavia.

Hyvä esimerkki tästä vaikutustavasta on liikenneraittiusvalistus, jolla on jo vuo-sikausia tuettu rattijuopumusta paheksu-vaa sosiaalista normia. Valtaosa suomalai-sista pitääkin alkoholia liikenteessä pahek-suttavana.

19

Koulu- tus

Ja

tiedo- tus

ePävirallinen

sosiaalinen normi

henKilö- Kohtainen asenne

henKilö- Kohtainen normi

Käyttäy- tyminen

Kampanjoinnilla voidaan kertoa viral-lisista normeista eli säännöistä sekä tukea epävirallisten sosiaalisten normien syntyä. Lisäksi yksilöä voidaan suostutella suoraan.

valistus KaiPaa tueKseen valvontaaLiikennevalistus käy käsi kädessä lainsää-dännön ja valvonnan kanssa. Ilman toimi-vaa lainsäädäntöä valistus jää hampaatto-maksi. Toisaalta etenkin uutta lainsäädän-töä tulisi tukea tiedotuksella. Lakimuutok-set ovat myös valistajalle helpompia koh-teita, sillä lakimuutokset sisältävät usein kohderyhmälle tärkeää tietoa. Näin ollen jo pelkkä tiedon tarjoaminen riittää.

Liikenneturvallisuustyön kärkimaiden kokemusten mukaan tehokkaimpia ovat yh-distelmäkampanjat, eli ne joissa kampan-jointi on yhdistetty esimerkiksi valvontaan, koulutukseen tai lainsäädännön muutok-seen.

– Kampanjointia tulisikin ajoittaa muun muassa poliisin valvontakausien yhteyteen, Ojaniemi sanoo.

Käyttäytymisen taKana asenteet Ja arvot”Se on asenteesta kiinni” tai ”nyt tarvitaan asennekampanjointia”. Näihin lauseisiin tör-mää liikennevalistustyössä päivittäin.

Kare Ojaniemi huomauttaa, että nämä ovat yksinkertaistuksia. Reitti arvoista asen-teisiin ja käyttäytymisen muutokseen on pit-kä ja monimutkainen.

Asenne on itsessään tapojen, tottumusten ja mielipiteiden perusta, joka on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Siksi on liian toiveikas-ta ajatella, että kampanjoinnin tuottama sa-mansuuntainen viesti voisi johtaa dramaat-tisesti paljon syvemmälle juurtuneiden asen-teiden muutokseen. Elämää on myös kam-panjoinnin jälkeen. Sama maailma ja vanhat asenteet toimivat kuten ennenkin. Toinen oppi on, että kampanjoinnilla voidaan hel-pommin vahvistaa olemassa olevia asenteita kuin muuttaa niitä.

– Tämä ei ole kuitenkaan mikään syy lan-nistua. Pitkäjänteisyys on osa valistuskam-panjointia, Ojaniemi toteaa.

On syytä lopettaa pikavoittojen tavoit-teleminen. Siksi Liikenneturvan elinikäi-nen liikennekasvatus antaa enemmän aikaa asennemuutokselle ja valistuskampanjoin-nin voi ymmärtää osana vauvasta vaariin ta-pahtuvaa oppimiskokemusta.

tavoittele tulosta, arvioi onnistumistaKampanjan yleinen päämäärä kannattaa ja-kaa yksittäisiksi tavoitteiksi. Luontevia ta-voitteita turvavyökampanjoinnille ovat käy-tön lisääminen ja turvavyöhön liittyvien tur-vallisten asenteiden vakiintuminen.

Jo alkumetreistä on pohdittava, miten onnistumista mitataan. Arviointi tulee teh-dä huolellisesti, miettien, onko kampanja ol-

PitKäJänteisyys on osa valistus- KamPanJointia.

reitti arvoista asenteisiin ja liikennekäyttäytymisen muutokseen on pitkä ja monivaiheinen.Kaavio: Alkoholipolitiikka 1987 Vol 52, Sirpa Rajalin ja Vesa Hämäläinen

virallinen normi

20

liikenneturvan vuonna 2011 tekemässä ky-selytutkimuksessa 92 prosenttia vastaajista kertoi käyttävänsä aina turvavyötä etupen-killä. turvavyön käyttö lisääntyi vuodes-ta 2008 kolmella prosenttiyksiköillä. käyt-tö oli yleistynyt erityisesti takapenkillä mat-kustettaessa. erityisesti miehet olivat pistä-neet turvavyön aiempaa useammin kiinni.

liikenneturva kampanjoi vuosien 2008–2011 aikana takapenkin turvavyön käytön puolesta. siksi tuoreimpien tutkimusten tu-los siitä, että takapenkillä yhä useampi il-moitti laittavansa vyöt kiinni, oli rohkaise-va. Miehet kuroivat umpeen naisten etu-matkaa turvavyön käytössä myös takapen-killä.

Musta vyö -kampanjointi jatkuu vuonna 2012 ja todennäköisesti myös 2013.

– uskon, että emme ole nähneet vie-lä tämän kampanjan koko potentiaalia, sil-lä ensimmäisten positiivisten mittaustulos-ten aikaan Musta vyö oli muistuttanut tur-vavyön käytöstä vasta puoli vuotta, Kare

oJaniemi sanoo.

– se miten muistijälki synnytetään, on taitolaji, jolla on omat ammat-tilaisensa. tässä mainostoimiston, tuotantoyhtiön ja ohjaajan rooli korostuu. Kaikkea ei voi selittää tilastoilla, tunteet syntyvät luovan työn lisäarvosta, ojaniemi sanoo.

KuinKa KamPanJa onnistui

lut onnistunut ja onko rahat käytetty järkeväs-ti. Kampanjoita arvioimalla pystytään kehittä-mään niistä entistä parempia ja tehokkaampia.

– Mittaamisen sijasta voidaan arviointia tehdä myös perustellen, miten ja miksi valis-tus toimii. Tällöin laadullinen arviointi paik-kaa mielipide- ja havaintomittausten jättämää aukkoa.

Huomioarvo on yksi konkreettinen mitta-ri, jolla voidaan seurata, miten mainoselokuva muistetaan, millaisia tunteita se herätti ja mi-ten viesti ymmärrettiin.

Liikenneturvan kampanjat ovat saaneet läpi vuosien hyviä huomioarvomittaustulok-sia ja voitokas Musta vyö -kampanja ei ollut poikkeus.

Musta vyö -kampanjoinnin osalta turva-vyön käyttöastetta oli mitattu ennen ja jäl-keen ja nämä tulokset voivatkin kertoa onnis-tuneesta kampanjoinnista.

– On tietysti muistettava, että Musta vyö -kampanjointi ei ole yksittäinen kampanja vaan osa Liikenneturvan turvavyökampan-joiden ketjua, Ojaniemi huomauttaa. Silti tu-lokset turvavyön käytön suhteen motivoivat jatkamaan.

liikenneturva valistaa turvavöiden käyttämisestä monipuolisesti kampanjoilla ja tapahtumissa. Kampanjointi jatkuu.

21

auneus on katoavaista – niin on myös terveyden laita. Onnettomuus voi muuttaa elämän hetkes-sä. Jos raahautuu t-pai-dassa asvaltilla, sileä iho

on tipotiessään. Jos välttyy vakavilta vam-moilta, saa olla tyytyväinen.

Laki määrää, että jokaisella mopoilijal-la on oltava päässään kypärä. Remmin täy-tyy olla kiinnitetty ja tarpeeksi kireällä, et-tei kypärä lennä pois päästä onnettomuudes-sa. Kypärä on kuitenkin vasta vähimmäis-vaatimus.

Aurinkoisena kesäpäivänä on suuri kiu-saus päristellä kartsalla pelkissä shortseissa ja t-paidassa. Mopon kuljettajalle kevyen ke-sävaatetuksen antama suoja on olematon.

– Jos olisi edes ajotakki, farkut, tukevat ajokengät ja hanskat kädessä kesälläkin, Au-tokoululiiton koulutussuunnittelija teppo vesalainen neuvoo.

Jo pelkkä kaatuminen aiheuttaa usein käsi- ja jalkavammoja. Kunnollisella ajovaa-tetuksella ja -varusteilla osa näistä olisi väl-tettävissä. Sandaalit siis kannattaa vaihtaa jalkaan vasta siinä vaiheessa, kun mopo jää parkkiin.

huomioväreistä hyötyäVesalaisen mielestä mopoilijat voisivat ottaa mallia moottoripyöräilijöiden varustuksesta.

– Tietysti olisi hyvä, että mopoilijalla oli-si asianmukainen ajopuku, jossa olisi toppa-uksia suojaamassa oikeita paikkoja, Vesalai-nen toteaa.

Ajovaatetuksen valinnassa on myös tär-keää, että mopoilija erottuu liikenteessä sel-keästi. Tummat vaatteet yhdistettynä arvaa-mattomaan ajotapaan ovat vaarallinen yh-distelmä. Jos takista löytyy huomiovärejä, siitä ei ainakaan ole haittaa.

– Usein mopo ilmestyy tielle autoilijan kannalta huomaamattomasta paikasta. Voi olla, että mopolla on ajettu metsäpolkua, josta sitten kurvataan ajotielle. Ajovaatetus on yksi asia, jolla havaittavuuteen voi vai-kuttaa, Vesalainen sanoo.

Sitä paitsi: kesällä kirkkaanvärinen tak-ki on mukavampi päällä, sillä se ei kerää sa-malla tavalla lämpöä!

juho kahilainen juha helasto

K

Mopoilija, pidä huoli ihostasi!Kosmetiikkaosaston tuotevalikoimasta löytyy kymmenittäin purnukoita, jotka pitävät sisällään erilaisia ryppy- ja kosteusvoiteita. sileää ihoa pidetään kauniina. sen säilyttäminen ei ole itsestäänselvyys.

Kevyen KesävaatetuKsen antama suoJa on olematon.

22

n harmaa aamu Hämeen- linnanväylällä ja liikenne soljuu verkkaasti eteen-päin. Jykevän auton peh-meät penkit ja tasainen vauhti alkavat kiskoa sil-

mäluomia alaspäin. Vähitellen radion vaimea musiikki katoaa tumman usvan taakse. Seu-

raava havainto on kojetaulus-ta kuuluva äänimerkki, joka on seurausta auton ajautumises-ta pois omalta kaistalta. Uni ka-toaa silmästä, ainakin hetkeksi.

Liikenneturvan kyselyn mukaan joka viides suomalainen kuljettaja on nukah-tanut tai kokenut muita väsymyson-

vireysvahTi varoittaa väsynyttä autoilijaa

O

autoilijan nukahtamisvaaraa vastaan on tarjolla kuljettajan vireystilaa valvovia järjestelmiä. apuvälineistä huolimatta vastuu riittävästä levosta on aina ajoneuvon käyttäjällä.

ari rytsy Piirla, veho ja Bilia

23

Vireystilan valvonnassa hyödynnetään yleensä ajoneuvon omaa kamera- ja tutka-järjestelmää. Toisissa malleissa korostetaan puolestaan kuljettajan ajotavan seurannan merkitystä. Parhaassa tapauksessa vireys-vahti tarkkailee kuljettajan katsetta, otetta ohjauspyörästä sekä jopa sydämen toimin-taa. Järjestelmä vertaa saatua informaatiota aikaisemmin muodostuneeseen kuljettaja- profiiliin ja reagoi mahdollisiin muutoksiin.– Tällaisen älyjärjestelmän jälkiasennus on liian iso urakka. Markkinoilla on tosin tar-jolla erillisiä kaistavahdin ja törmäysvaroit-timen yhdistelmiä, jotka sopivat useimpiin ajoneuvoihin. Niiden toiminta perustuu edistykselliseen kameratekniikkaan. Niis-sä ei kuitenkaan ole kuljettajan toimintaa aktiivisesti seuraavia ominaisuuksia, ker-

gelmia liikenteessä. Terve ihminen nukah-taa harvemmin rattiin noin vain. Yleisimpiä merkkejä nukahtamisvaarasta ovat haukot-telu, hiekan tunne silmissä sekä huomioi-matta jääneet liikennemerkit. Nykyään mo-net autonvalmistajat tarjoavat omaan mal-listoonsa sopivia järjestelmiä, jotka auttavat kuljettajan vireystilan valvonnassa. Autoon asennettu tekniikka tarkkailee kuljettajan ajotapaa ja havaitsee väsymyksen aiheutta-mat muutokset. Älykäs järjestelmä varoittaa kuljettajaa ja ehdottaa tauon pitämistä.

vaaPPuva ohJaus herättää vahdinParikymmentä kilometriä myöhemmin tuttu puutumus iskee uudelleen. Pelko nukahtami-sesta pysyy takaraivossa, mutta sinnittelystä huolimatta auto hoipertelee kaistan reunalta toiselle. Pari nopeaa korjausliikettä aktivoi-vat vireysvahdin. Järjestelmä reagoi poikke-avaan ohjauskäyttäytymiseen terävällä ää-nellä. Näyttöön syttyy kahvikupin kuva sekä taukoa ehdottava teksti. Tällä kertaa viesti menee paremmin perille ja auto kurvaa seu-raavan huoltoaseman pihaan.

älyKäs JärJestelmä

havaitsee väsymyKsen.

24

too Liikenneturvan turvallisuusinsinööri ari-peKKa elovaara.

Vireysvahteja tarjotaan yleensä uusin au-toihin osana varustelupakettia. Kyseises-tä lisävarusteesta joutuu pulittamaan muu-tamia tuhansia euroja. Elovaaran mainit-semat erillisasennettavat turvajärjestelmät ovat pääsääntöisesti hieman edullisempia.

teKniiKKa ei ole täydellistäKahvikupin ja pienen jaloittelun jälkeen vi-reystila vastaa paremmin tieliikenteen aset-tamia vaatimuksia. Kevätsää palkitsee autoi-lijan pienellä lumikuurolla, johon auton ke-hittynyt turvatekniikka ei näytä reagoivan. Edellä ajavaan yhdistelmäajoneuvoon sää-detty automaattinen etäisyys säilyy samana tienpinnan liukkaudesta huolimatta.

Nykyautojen moderni turvateknologia on hyvä apuväline, mutta siihen liittyy edel-

väLTä väsymys LiiKenTeessä- nuku riittävät yöunet.

- älä syö tukevaa ateriaa ennen

ajoon lähtöä.

- suunnittele matkasi ja pidä riit-

tävästi taukoja.

- Vaihda kuskia tai lepää hetki.

INFOleen omia haasteitaan. Esimerkiksi vireys-vahdin kohdalla väsymyksen määrittely on vaikeaa tekniikan edellyttämin termein. Tästä syystä järjestelmä ei toimi kaupunki-liikenteessä, missä tilanteet ja kuljettajan re-aktiot vaihtelevat jatkuvalla sykkeellä. Tal-vella kaistavahti saattaa puolestaan jättää lu-men peitossa olevan kaistaviivan tunnista-matta. Siitä huolimatta Elovaara rohkaisee autoilijoita hyödyntämään uusia turvajär-jestelmiä aina, kun siihen on mahdollisuus.

– Vireysvahti on omiaan juuri maantie-ajossa, joka on aika passiivista hommaa. Sii-nä väsymys tulee helposti tai sitten huomio herpaantuu pois ajamisesta jostakin muusta syystä. Korkeasta hankintahinnastaan huo-limatta järjestelmä maksaa itsensä takaisin, jos se pelastaa kuljettajan yhdeltäkin törmä-ykseltä.

25

Pasi anteroinen ja laura loikkanen

open sana painaaliikenneturvan opettajientäydennyskoulutus kokosi satapäisen yleisön kuuntelemaan, keskustelemaan ja kokeilemaan, mitä kaikkea liikennekasvatus voi olla. raisa Cacciatoren mukaan

suuttumuksen ja vahvojen tunteiden säätely lisää nuoren turvallisuutta, myös liikenteessä.

liikenneturva

”sosiaaliset taidot ovat merKittävimPiä taitoJa

liiKenteessä.”

26

ampereelle liikennekasva-tusseminaariin kokoontu-neet opettajat olivat teh-neet kotiläksynsä hyvin. Valtaosa opettajista oli osallistunut vuoden 2011

aikana ympäri Suomea järjestettyihin täyden-nyskoulutustilaisuuksiin. Seminaarissa taas puhuttiin erityisesti tunteista ja oppimisesta.

Lääketieteen lisensiaatti, lastenpsykiatri raisa CaCCiatore korosti omassa pu-heenvuorossaan opettajien merkitystä eten-kin teini-ikäisten parissa. Cacciatoren mu-kaan opettajan sana voi olla vanhempia mer-

kityksellisempi murrosikäiselle, joten opetta-jien kannattaa puuttua epäkohtiin ja tukea oppilaita.

– Uskon ennaltaehkäisyyn. Kaikki ennal-taehkäisevät toimet ovat kuin rahaa nuoren pankkiin, Cacciatore totesi.

KyKy Käsitellä tunteita Cacciatoren mukaan nuorilla on erilaisia ris-kialttiita tunteita ja ajatuksia, jotka ovat vaa-rallisia niin elämänhallinnan kuin liikenne-turvallisuudenkin kannalta. Ajatukset kuten ”mitä väliä mulla on” tai ”mä näytän niille kaikille”, voivat johtaa riskinottoon. On tär-

T

raisa Cacciatore

esko Keskinen

27

”hetKeen eläytyminen on tehoKas KasvatusKeino.”

iikenne hurahti verkostoon – ja opettajat menivät mukana -hank-

keen taustalla on nuorten huolestutta-va liikenneturvallisuustilanne. vaikka pää-vastuu liikennekasvatuksesta on lasten ja nuorten vanhemmilla, kouluillakin on merkittävä rooli liikennekasvatustyössä. liikenneturva pyrki koulutuksella kannus-tamaan, motivoimaan ja antamaan opet-tajille uusia tapoja käsitellä liikenneaihet-ta.

vuonna 2011 järjestettiin kaksi täyden-nyskoulutuskiertuetta ja pidettiin 24 kou-lutustilaisuutta eri puolilla suomea. päi-vän mittaiset koulutukset sisälsivät sukel-luksen asenteisiin ja asennekasvatukseen sekä käytännön harjoituksia. itse teke-misellä ja kokemisella pyrittiin tekemään harjoitukset opettajille niin tutuiksi, että kynnys niiden käyttöön oppilaiden kans-

sa olisi mahdollisimman matala. koulutus oli räätälöity peruskoulun ja toisen as-teen opettajia ajatellen. täydennyskou-lutustilaisuuksiin osallistui yli 500 opetta-jaa, ja heidän antama palaute oli erittäin positiivista.

yhteistyökumppanina hankkeessa oli terveys ry, joka yhdistyi elämäntapaliiton ja elämä on parasta huumetta ry:n kans-sa 1.1.2012 ehyt ry:ksi. yksi syy yhteistyöl-le oli ehyt ry:n vahva ehkäisevän päihde-työn osaaminen. Opetushallitus osallistui hankkeen rahoitukseen.

Hanke huipentui tampereella järjes-tettyyn seminaariin 19.4.2012. Osana se-minaaria järjestettiin myös kuusi erilaista työpajaa, joista käsiteltiin muun muassa sääntötuntemuksen särmäämistä, päih-teettömyyttä liikenteessä ja vanhempien- iltojen sähköistämistä.

L

keää oppia käsittelemään näitä tunteita ja op-pia, miten päästä esimerkiksi suuttumuksen yli.

Opettaja voi käydä läpi, mihin välinpitä-mättömyys voi johtaa. Mitkä ovat esimerkik-si epäonnistuneen ajoreissun seuraamuksia? Cacciatoren mukaan nuoret käyvät onnistu-misia läpi itsekin, erilaisten sankaritarinoi-den ja haaveiden kautta. Sen sijaan epäonnis-tumisten ja seuraamusten käsittely voi olla paljon hedelmällisempää.

– Hetkeen eläytyminen on tehokas kasva-tuskeino.

Tunteiden osalta on myös tärkeä ymmär-tää, että eri ääripäät kuten epätoivo tai innos-tus voivat johtaa yhtä lailla riskinottoon .

motiivit KuntoonLiikennepsykologian emeritusprofessori esKo KesKinen alleviivasi tukevien tut-kimustietojen valossa opettajan roolin merki-tystä oppimiselle.

Keskisen mukaan opettajien kannattaa kuitenkin miettiä, miten he tarjoavat esimer-

liiKenneKasVatusta aVaimet Käteen -Periaatteella

kiksi liikennekasvatuksen vuotuisen oppi-määrän. Liikenneturva on suositellut, että liikennekasvatusta annettaisiin joka vuosi ainakin neljän oppitunnin verran.

– Neljä tuntia liikennekasvatusta on osiin pilkottuna tehokkaampaa kuin vaik-kapa kuusi tuntia kerrallaan, Keskinen ko-rosti.

Myös Keskinen innostui listaamaan eri-laisia vaarallisia ajatuksia nuorelle tien-käyttäjälle. Näitä olivat: ”Ei se minua kos-ke, en minä aja kolaria, ei sille sitten mitään voi tai mitä väliä.”

Keskinen myös muistutti, etteivät nuo-ret ole mitenkään puoliksi syyntakeetto-mia vain ikänsä vuoksi. He käyttäytyvät lii-kenteessä riskialttiisti, koska palkkiot tästä käyttäytymisestä ovat niin suuret.

Myös seuraamusten mieltäminen on vaikeaa.

– Negatiivisille asioille annetaan vähän painoarvoa emotionaalisessa mielentilassa, Keskinen totesi.

– Se, millä motiivilla ja millä ajatuk-sella lähdetään matkaan, on merkityksel-listä. Sosiaaliset taidot ovat merkittävim-piä taitoja liikenteessä, liikennetilanteiden ja sääntöjen osaaminen on toissijaista.

28

n pitkään tiedetty, että tärkeä osatekijä liiken-neturvallisuudessa sijaitsee ratin ja istuimen välissä. Turvallinen kuljettaja tuntee ja huol-taa ajoneuvonsa sekä sovittaa ajonsa enna-

koivasti muut tielläliikkujat sekä liikenne- ja keliolosuhteet huomioiden. Turvallisen asenteen lisäksi on kuitenkin tär-keitä kuljettajaominaisuuksia, jotka liittyvät kuljettajan toimintakykyyn ja terveydenti-laan. Väsyneen kuljettajan havaintokyky ja reaktionopeus ovat esimerkiksi väistö- ja jar-rutustilanteissa heikentyneet. Monet sairau-det ja toisaalta niihin annettu lääkehoitokin voivat myös vaikuttaa toimintakykyä ja vire-ystilaa alentavasti.

Ajoterveysasiat ovat pitkään olleet vähäl-lä huomiolla, vaikka niiden merkitys liiken-teessä on suuri. Uudenmaan tutkijalautakun-ta havaitsi, että vuosina 2008–2009 jopa 25 prosenttia kuolonkolareista liittyi keskeisesti kuljettajan terveydentilaan. Varsinaisista liikennekuolema-tilastoista sairauskohtauksista johtuneet turmat kuitenkin poistetaan. Lisäksi kuljettajan alkoholismi (joka on 4/5:lla vakaviin rattijuopumuskolareihin syyllistyvistä kuljettajis-ta) on hyvin keskeinen vaaratekijä liikenteessä.

Kun turvallinen autoilu perustuu riittävään havainto- ja päätöksentekokykyyn, onkin ymmärrettävää, että neuro-logiset sairaudet ovat suurin ajoesteen terveydellinen syy. Keskeisiä tauteja tässä ovat ns. muistisairaudet (Alzheime-rin tauti jne.), aivohalvaukset, epilepsia ja Parkinsonin tau-ti. Ajokorttiryhmässä 1 (henkilöauto) terveysvaatimukset ovat yleisesti ottaen sallivat ja siksi monet näistäkin potilais-ta voivat saada tällaisen ajoluvan. Toisaalta raskaassa lii-kenteessä (ryhmä 2) linja on oleellisesti tiukempi. Ammatti-kuljettajan lupa harjoittaa ammattiaan voi estyä sairauden takia, mikä on iso päätös ja siksi sen tulee perustua erityi-sen tarkkoihin liikennelääketieteellisiin selvityksiin. Mar-raskuussa 2011 voimaan astunut ajoterveysasetus lievensi jossain määrin ryhmä 2:n terveysvaatimuksia diabeteksen, näön ja epilepsian suhteen.

Laki velvoittaa lääkärin ilmoittamaan poliisille, jos hen-kilön terveydentila on pysyväisluonteisesti alentunut niin,

näKöKentässä

Ajoterveys on tärkeä osa liikenneturvallisuutta

JOPA 25 % KUOLON-

KOLAREISTA LIITTYI

KULJETTAJAN TERVEYDEN-

TILAAN.

O ettei tämä pysty enää ajamaan turvallisesti. Tämä laki on osoittautunut tarpeelliseksi esimerkiksi dementiapotilaan kohdalla, joka ei itse tiedosta ajokyvyttömyyttään. Täl-lainen kyvyttömyys oman tilan arvioinnille on tyypillis-tä monille neurologisille potilaille ja on sinänsä suuri vaa-ratekijä.

Ajoterveysasioissa ol-laan ottamassa suuri harppa-us eteenpäin, kun Liikenteen turvallisuusvirastossa (TraFi) aloitti viime vuodenvaihtees-sa toimintansa Liikennelääke-tiede-yksikkö. Yksikköön on keskitetty ilmailun, merenku-lun ja rautatieliikenteenterve-ysasioita. Uutena asiana ale-taan kehittää myös maantie-liikenteen ajoterveysasioita yh-dessä muiden alan toimijoiden

kanssa. Tämä kaikista liikennemuodoista suurin on ollut tähän asti lähes hoitamatta, mitä ajoterveyteen tulee. Uusi yksikkö pyrkii käyttämään muista liikennemuodoista saa-tuja kokemuksia maantieliikenteen sektorilla koulutuk-sen, ohjeistuksen ja jossain vaiheessa mahdollisesti myös ajoterveyden viranomaisvalvonnan saralla. Kehitystarpei-ta on muun muassa ammattiliikenteentyöterveyshuollos-sa. Lisäksi maahamme pitäisi saada liikennelääketieteel-linen tutkimusyksikkö kaikkein vaikeimpia ajokykyarvioi-ta varten.

miKael oJala

liikenneturvallisuuslääkäriLiikennelääketiede Liikenteen turvallisuusvirasto

JuKKa terttunen

yksikönpäällikköLiikennelääketiede Liikenteen turvallisuusvirasto

29

svensK resuMé

svarT bäLTe gör sUccétrafikskyddets reklamfilm ”hoppet” åskådliggör hur viktigt det är att använda bilbältet.

rets samhälleliga reklamfilm, Trafikskyddets reklamfilm ”Hoppet” är en produkt av tra-

fiksäkerhetsinformation, trafikbeteende och marknadsföring. Kampanjer är en viktig del av trafiksäkerhetsarbetet, men oftast har man för stora förväntningar och det är svårt att påvisa resultatet av dem. Filmen ”Hoppet” med det trettio sekunder komprimerade budskapet kräv-de mycket tid, pengar och eftertanke av tillverkarna. Som de flesta trafiksäker-hetskampanjer hade också reklamfilmen och kampanjen ”Svart bälte” som mål att förbättra kunskapen, påverka attityderna och beteendet, lyfta fram trafiksäkerhets-frågorna samt minska trafikolyckorna.

– Inverkan av trafikupplysningskam-panjer är dock ofta svåra att mäta, fast-än det finns metervis med forskningslit-teratur, instruktioner och rekommenda-tioner, konstaterar kommunikationschef Kare ojanieMi.

– Omöjligt är det ändå inte, fortsät-ter han.

En klar regel finns, i upplysningskam-panjen måste man uttrycka vad man vill att målgruppen ska göra. Därför uppma-nar, påminner och ber vi om. Att göra, ”call to action” är viktigt.

Trafikskyddets kampanjer har genom åren fått goda resultat i observations-mätningar och den vinnande kampanjen ”Svart bälte” utgör inget undantag.

– Man behöver känsloelement i upp-lysningen, de viktigaste är en bra berät-telse, visualisering och annat skapan-de arbete. Hur man skapar ett beståen-de minne är en skicklighet som har sina egna utövare. Allt kan man inte förkla-ra med hjälp av statstik, känslor uppstår ur det skapande arbetet, säger Ojaniemi.

Kampanjer för främjande av bilbälte-sanvändningen fortsätter under 2012 och förmodligen också 2013.

– Jag tror att vi inte har sett den här kampanjens hela potential ännu, myser Ojaniemi.

Reklamfilmen ”Hoppet” är en del av Trafikskyddets kampanj ”Svart bälte”. www.MustAvyö.fi

Pasi anteroinen översättning lena von knorring

johanna kannasmaa

början av detta år tillträdde martti Korhonen som ordfö-rande för trafikskyddets styrelse. enligt honom behövs både

trafikupplysning och lagar.Han är övertygad om att trafikskyddet också i framtiden har

tillräckligt med sysselsättning. trafiken förändras och antalet tra-fikanter ökar.

– Behovet av trafikupplysning har bara ökat. inte är männis-korna oförsiktiga på pin kiv, utan det är fråga om tanklöshet och attityder gentemot andra. nästan hundra procent av trafiksäker-heten grundar sig på människornas beteende, säger korhonen.

– inte kan man helt skylla på dåligt före heller, eftersom has-tigheten då måste anpassas.

korhonen ser trafiksäkerheten och upplysningen som en hel-het där också staten är med på många olika sätt. skolorna, poli-sen, trafikskyddet, försvarsmakten och organisationerna ger alla trafikupplysning i sina egna roller.

Ett positivt budskap påverkar

Å

”det är bättre att närma sig människor på ett po-sitivt sätt och inte skuldbelägga. när man konkret berättar om riskerna tar man också till sig budska-pet på ett bättre sätt”, säger martti Korhonen.

Pirkko koivu översättning lena von knorring jaani Föhr

i

30

änniskan har funnits i 200 000 - 250 000 år. skriv-förmågan utvecklades för ungefär 5 000 år sedan. Man klarade sig ganska länge med att kommunicera med enbart ljud, tal, gester, kroppsspråk och bilder.

en stor del av vårt dagliga tal har sitt ursprung i vardagliga sa-ker. Att berätta historier var länge en viktig del av vårt umgänge. vi berättade för andra om våra egna erfarenheter, vad vi hade hört berättas och helt påhittade saker. en bra historieberätta-re uppskattades. Att förmedla kunskap till andra har också va-rit värdefull kommunikation. som exempel på kunskapsförmed-ling kan nämnas: att torka bytet förbättrar dess hållbarhet, att inte gå ut på isar som antagit en viss färg på våren och att inte dricka vatten från kärr.

i ordspråk har man runt om i världen komprimerat kunskap, erfarenhet och lärdomar och ofta med hjälp av humor. – enligt den grekiska filosofen Aristoteles är ordspråken skärvor av vis-

dom från svunna tider, som tack vare sin korthet och träffsäker-het har bevarats.

upplysning är spridande av erfarenhetsbaserad och forskad information. ett budskap där man vill förbättra något eller göra något säkrare stöter på motstånd redan i grundinställningen: ”Kom inte och påstå” eller ”låt mig få göra mina egna fel”. Of-tast behöver hjulet inte uppfinnas på nytt, men samma gamla fel måste varje generation få begå själva.

trafikskyddet har i över 70 år informerat otaliga åldersgrup-per om hur man tryggt ska röra sig i trafiken i finland. på sam-ma sätt som betäffande ordspråk är våra budskap skärvor av visdom. vår uppgift är att forma budskapet så form att det når ut och kan bryta igenom grundinställningens barriär.

Kare ojaniemiöversättning lena von knorring

vem väjer?tuija holttinen översättning lena von knorring johanna kannasmaa

äjningsplikten på en fortsättning av cykelbana ändrades 1997. enligt re-

geln ska en cyklist som kör ut på körba-na lämna företräde för en bil som fortsät-ter rakt fram, om inte annat anges med trafikmärken.

en svängande bilist ska lämna företrä-de för en cyklist som korsar körbanan.

kännedomen om väjningsreglerna för cykling är tyvärr oftast obefintlig. en färsk undersökning avslöjar att det finns skäl att effektivera upplysningen om dem.

skyldigheten att lämna företräde på en fortsättning av en cykelbana ändrades redan år 1997. Då trädde en lag i kraft som förpliktigar cyklisten att väja för en bil som kör rakt fram i en korsning med

cykelbana och körbana, om inte annat anges med trafikmärken. trots att regeln redan varit i kraft i femton år är kännedo-men om den överraskande dålig.

salla KarVinen, som har gjort sitt diplomarbete inom tammerfors tekniska universitets fakultet för informationskon-troll och logistik säger att den svaga kän-nedomen om reglerna innebär en sämre trafiksäkerhet för cyklisterna.

– Det är svårt att förutse trafiken, när en del av bilisterna lämnar företräde för cyklisterna och andra inte. när lagänd-ringen trädde i kraft låg kännedomen om regeln på ca 70 procent och nu är det bara en dryg tredjedel av trafikanter-na som känner till regeln.

leDare

v

M

Måtta med allt

jaani Föhr

31

Miten saadaan humalainen kaveri pois ratista? Kerro ehdotuksesi ja osallistu kilpailuun osoitteessa

www.tyhmasaaolla.fi