maatalouskoneet liikenteessÄ ......kun hidas ajoneuvo on tunnistettu, on valmistauduttava...

MAATALOUSKONEET LIIKENTEESSÄ

LIIKENNETILANTEIDEN ENNAKOINTI

Veli-Matti Tuure

TTS Työtehoseura

Työtehoseura www.tts.fi

TTS:n julkaisuja 427

Oppaaseen on koottu keskeiset keinot

tiellä liikkujille liikenneturvallisuuden

edistämiseksi kohdattaessa liikenteessä

hidas maatalousajoneuvo.

Julkaisija: Työtehoseura ryKiljavantie 6, 05200 Rajamäki www.tts.fi | 09 2904 1200

TTS:n julkaisuja 427

ISBN: 978-951-788-439-6ISSN: 1799-2443Nurmijärvi 2017

SISÄLTÖ

HITAAT AJONEUVOT LIIKENTEESSÄ 2

MAATALOUDEN KONETYÖT 5

HITAAN AJONEUVON KOHTAAMINEN 8

HITAAN AJONEUVON OHITTAMINEN 11

HIDAS AJONEUVO JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ 18

MAATALOUSKONEET LIIKENTEESSÄ - LIIKENNETILANTEIDEN ENNAKOINTI


LIIKENNETILANTEIDEN ENNAKOINTI

Maatalousajoneuvon kohtaaminen liikenteessä on usein yllättävä tilanne. Vaikka maatalousajoneuvo on usein suurikokoinen, sitä ei heti tunnisteta hitaaksi ajoneuvoksi, jolloin reaktioaika toimia tilan-teen edellyttämällä tavalla jää helposti lyhyeksi. Maltti ja ennakointi ovat sekä hitaan ajoneuvon kuljettamisessa että kohtaamisessa tar-peen. Hitaasti kulkevat maatalousajoneuvot ovat tyypillisesti suuri-kokoisia ja raskaita koneita, joille on viisasta antaa tilaa.

Tähän oppaaseen on koottu tietoa maatalousajoneuvojen tun-nistamisesta ja toimimisesta liikenteessä tilanteissa, joissa maatalo-usajoneuvo kohdataan tai hidas ajoneuvo saavutetaan takaapäin. Lisäksi oppaan lopussa esitellään liikenneympäristöön liittyviä rat-kaisuja, joilla hitaiden ajoneuvojen liikkumista ja tieliikennettä voi-daan sujuvoittaa.

Vaikka maatalousajoneuvo on usein suurikokoinen, sitä ei heti tunnisteta hitaaksi ajoneu-voksi, jolloin reaktioaika toimia tilanteen edellyttämällä tavalla jää helposti lyhyeksi.

Eerikki Kaila

1


HITAAT AJONEUVOT LIIKENTEESSÄ

Liikkuvien, ajettavien työkoneiden käyttö on lisääntynyt maatalou-dessa. Peltolohkojen etäisyydet ovat tilojen kasvun seurauksena kas-vaneet huomattavasti 2000-luvulla. Samaan aikaan maateillä liikku-va automäärä ja autojen liikennesuoritemäärä jatkavat kasvuaan. Niinpä maatalousajoneuvojen liikenneturvallisuuteen kohdistuvaan vaikutukseen on kiinnitetty huomiota vasta tällä vuosituhannella.

Traktoreiden rinnalle maatiloilla ovat tulleet muut ajettavat työ-koneet. Esimerkiksi erilaiset pienkuormaimet ja mönkijät ovat yleis-tyneet erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Konekannan monipuolistuessa suurimmat koneet, kuten traktorit, leikkuupui-murit ja ajosilppurit, ovat samaan aikaan kasvaneet ulkomitoil-taan. Maatalousajoneuvossa kuorma tai työkone voi olla leveämpi kuin muissa ajoneuvoissa ja jopa leveämpi kuin ajoneuvon leveys. Maatalousajoneuvoista puuttuvat usein toista osapuolta törmäyk-sissä suojaavat rakenteet, kuten sivutörmäyssuojat tai suojapuskurit.

Yhdysvaltalaisaineiston mukaan onnettomuudessa, jossa osa-puolena on maatalousajoneuvo, kuolemanriski on viisinkertainen

muihin moottoriajoneuvoihin verrattuna. Hitaasti liikkuviin maatalousajoneuvoihin liittyvissä kolareissa kuolee tai loukkaan-tuu yleisimmin henkilöauton kuljettaja ja matkustaja, todetaan puolestaan ruotsa-laisessa tutkimuksessa. Uhreina voivat olla

myös maatalousajoneuvon kuljettajat, matkustajat tai suojaamat-tomat tienkäyttäjät (jalankulkijat, moottoripyöräilijät, mopoilijat ja polkupyöräilijät).

Suomessa vuosina 2008–2013 sattuneissa tieliikenneonnetto-muuksissa, joissa traktori on ollut onnettomuudessa osallisena ajo-neuvona, onnettomuuksissa on kuollut vuosittain keskimäärin 6,5 ja loukkaantunut 68 henkilöä. Kuolleista keskimäärin 51 prosenttia on ollut toisena osapuolena, 44 prosenttia traktorin kuljettajana ja 5 prosenttia matkustajana traktorissa. Vastaavasti loukkaantumiseen johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa 56 prosentissa loukkaan-tunut on ollut toisena osapuolena, 36 prosentissa traktorinkuljetta-jana ja 10 prosentissa matkustajana traktorissa.

”Hitaiden ajoneuvo-

jen tieliikenneonnet-

tomuuksien on

havaittu kasvavan.”

2


HITAAT AJONEUVOT LIIKENTESSÄ

Hitaasti liikkuvat työkoneet ovat Suomessa vuosittain osallisena noin 400 poliisin tietoon tulleessa liikenneonnettomuudessa. Näistä onnettomuuksista 245:ssä traktori oli vuonna 2013 vähintään yh-tenä osapuolena. Vastaavasti samana vuonna traktorimönkijä tai

muu 400–1000-kiloinen mootto-riajoneuvo oli osallisena noin 80 onnettomuudessa ja työkone tai

muu yli 1000-kiloinen moottoriajoneuvo noin 70 onnettomuudessa. Näiden moottoriajoneuvojen lisäksi hitaasti liikkuviksi ajoneuvoiksi lasketaan myös hevonen, joka on osallisena vuosittain noin 10:ssä poliisin tietoon tulleessa liikenneonnettomuudessa.

Hitaat maatalousajoneuvot heikentävät liikenteen sujuvuutta; niistä aiheutuu ohitustilanteita, jotka voivat johtaa onnettomuuksiin,

”Tyypillisimpiä ovat

kääntymisonnettomuudet”

Traktorionnettomuudet maanteillä tie- ja onnettomuustyypeittäin 2004–2013 (N=2 010).

Valtatie Kanta-tie

Seutu-tie

Yhdys-tie

Paikal-listie

YHT.

Samat ajosuunnat 152 63 97 53 47 412Samat ajosuunnat & käänty-

minen

130 57 128 72 52 439

Kohtaamisonnettomuus 17 11 40 77 132 277Vastakkaiset ajosuunnat &

kääntyminen

9 3 21 10 17 60

Risteysonnettomuus 19 14 25 29 23 110Risteysonnettomuus & käänty-

minen

19 11 42 43 47 162

Jalankulkijaonnettomuus

suojatiellä

0 0 1 0 0 1

Muu jalankulkijaonnettomuus 1 1 0 0 0 2Suistuminen 33 25 66 77 130 331Eläinonnettomuus 0 2 1 7 4 14Muu onnettomuus 34 19 43 45 61 202YHTEENSÄ 414 206 464 413 513 2010

3


HITAAT AJONEUVOT LIIKENTESSÄ

Traktorionnettomuuksien 2004–2013 jakautuminen eri nopeusrajoitusalueille (N=2 614).

420

402

361

10

1181

240

alle 50 km/h

50 km/h

60 km/h

70 km/h

80 km/h

100 km/h

joissa maatalousajoneuvo ei välttämättä itse kuitenkaan ole varsi-nainen onnettomuuden osapuoli. Pääteillä, valtateillä ja kantateillä, liikenneonnettomuudet traktorin kanssa ovat tyypillisesti samaan ajosuuntaan kulkevien kulkuneuvojen onnettomuuksia. Vastaavasti pienemmillä paikallisteillä sattuvia onnettomuuksia ovat tyypillises-ti kohtaamisonnettomuudet ja suistumiset.

Vuosina 2004–2013 sattuneista ja poliisin tietoon tulleista liiken-neonnettomuuksista, joissa traktori on ollut osallisena ja onnetto-muuspaikan nopeusrajoitus on tiedossa, yli puolet sattui nopeusrajoi-tusalueella 80 km/h tai 100 km/h. Pääteillä ajoneuvojen nopeuserot ovat suurimmillaan, mikä lisää onnettomuusriskiä. Niinpä hitaan ajo-neuvon kohtaamiseen erityisesti pääteillä liikuttaessa tulee aina va-rautua tarkkaavaisesti ja varovaisuudella.

4


MAATALOUDEN KONETYÖT

Maatilat laajenevat, ja samaan aikaan pelloille kuljettavat matkat pi-tenevät. Lisäksi maataloustuotannossa käytettävät koneet kasvavat ulkomitoiltaan ja aikaisempaa useampi maataloustyö tehdään ajet-tavilla koneilla. Maataloustyöt noudattavat vuodenkiertoa: keväällä

pellot muokataan kylvökuntoon ja uusi kas-vusto kylvetään; kesällä kasvustoa hoidetaan ja nurmikasveista kerätään satoa; syksyllä on useimpien kasvien sadonkorjuuaika. Talvella maatilan konekalustoa käytetään puolestaan erilaisissa kuljetustehtävissä, tienhoidossa sekä

metsätöissä. Eri töihin tarvitaan erilaisia koneita, mikä näkyy myös maanteillä koneiden siirtyessä peltolohkoille ja kuljettaessa milloin tuotantopanoksia, milloin satotuotteita.

Kevättyökoneista erityisesti erilaiset muokkaimet ovat usein le-veitä traktorin taakse kytkettyjä laitteita. Kuljetusasennossa ne voivat olla varsin korkeita, jos sivut on käännetty pystyasentoon. Kasvuston

Muokkaustyökoneet ovat keväällä yleinen näky myös maanteillä maatalousvaltaisilla alueilla.

Markku Lätti

”Maataloudessa

käytettävät koneet

ovat entistä

suurempia”

5



perustamistyöt pyritään tekemään ripeästi heti, kun olosuhteet sen sallivat, jotta pellon kevätkosteus saadaan hyödynnettyä kasvun al-kuvaiheessa. Muokkainten lisäksi maanteillä näkee traktorin peräs-sä lisäksi kylvölannoittimia ja pellolle lannoitteita ja kylvösiemeniä kuljettavia perävaunuja. Tyypillistä kevättöiden aikaa on huhti-tou-kokuun vaihteesta eteenpäin – Etelä-Suomessa työt alkavat noin viikkoa aikaisemmin kuin Keski-Suomessa ja muutamaa viikkoa ai-kaisemmin kuin Pohjois-Suomessa.

Kesällä maatalouden työkoneista liikkeellä ovat erilaiset kasvus-ton hoitoon tarkoitetut koneet: harat, multaimet ja kasvinsuoje-lukoneet, sekä hieman myöhemmin kesällä nurmikasvien sadon-korjuussa käytettävät koneet. Näitä ovat niittokoneet, pöyhimet ja karhottimet sekä silppurit, paalaimet, paalien käärintälaitteet ja nur-misadon kuljetuksessa käytettävä kalusto. Suurimmat silppurit ovat niin sanottuja ajosilppureita, jotka muistuttavat ulkonäöltään leik-kuupuimureita. Myös osa erikoiskasvien viljelyssä käytettävistä työ-koneista on itsenäisiä, ajettavia työkoneita.

Syksytyökoneita ovat muun muassa sadonkorjuussa ja maan muokkauksessa käytettävä työkoneet. Leikkuupuimureiden lisäksi

Ajosilppuri kokoamassa tuoreheinäsatoa rinnalla ajavan traktorin perävaunuun.

Veli-Matti Tuure

6



suurikokoisia sadonkorjuukoneita ovat esimerkiksi perunan- ja juu-rikkaannostokoneet. Sadonkorjuun aikana tien päällä liikkuu lisäksi runsaasti erilaista kuljetuskalustoa.

Talvella maatalouden hitaista ajoneuvoista liikenteessä liikkuvat erityisesti traktorit erilaisissa kuljetustehtävissä. Kotieläintiloilla kul-jetettavana on usein eläinten rehua etävarastoista tilakeskukseen. Traktoreiden lisäksi rehunsiirtotehtävissä voi tulla vastaan myös mui-ta maatalousajoneuvoja, kuten kuormaimia ja seosrehuajoneuvoja. Talvella maantiellä kohdattava traktori voi olla varustettuna myös metsätöihin tai polttopuun tekoon. Vielä useammin talvella koh-dattava traktori on lumitöissä.

Leikkuupuimurit ovat hitaita mutta suurikokoisia maatalousajo-neuvoja, joita voi tavata liikenteessä erityisesti syksyisin.

Talvella maantiellä voi kohdata myös rehua siirtävän seosrehuajoneuvon.

Markku Lätti

Reetta Palva

7


HITAAN AJONEUVON KOHTAAMINEN

Monet maatalouden hitaat ajoneuvot ovat suurikokoisia . Vastaantulevan ajoneuvon normaalia suurempi leveys on otettava huomioon etenkin alimpien tieluokkien teillä liikuttaessa. Kapeilla

paikallisteillä ajonopeus on syytä sovittaa sellaiseksi, että oman ajoneuvon ehtii tar-vittaessa pysäyttämään tai ainakin laske-maan reilusti ajonopeutta ennen leveän ajoneuvon kohtaamista. Traktorin taakse

kytketty työkone tai perävaunussa oleva kuorma voi olla traktoria leveämpi, mikä on myös syytä ottaa huomioon tunnistettua edes-täpäin lähestyvä traktori.

Veli-Matti Tuure

”Maatalouskoneen

suuri koko voi yllättää

tielläliikkujan.”

Leikkuupuimuri voi viedä yli puolet tien leveydestä, joten vastaantulevan on varauduttava väistämään normaalista ajolinjasta oikealle.

Reetta Palva

8



Liikenneonnettomuusriskin pienentämiseksi muista tiellä liikku-vista ajoneuvoista mitoiltaan poikkeavan ajoneuvon edessä voidaan käyttää saattoajoneuvoa, jonka tarkoituksena on varoittaa etukäteen vastaantulevia lähestyvästä leveästä ajoneuvosta. Jos siis paikallistiel-lä tulee vastaan normaalia hitaammin kulkeva ajoneuvo (esimerkik-si henkilöauto), on viisasta varautua siihen, että sitä seuraa jonkin matkaan päässä takana isokokoinen, hidas ajoneuvo.

Maatalousajoneuvoista voidaan myös varoittaa joko pysyvillä tai siirrettävillä liikennemerkeillä tai kylteillä. Nämä varoitukset on syy-tä ottaa vakavasti ja sovittaa ajonopeus sellaiseksi, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää näkyvällä tienosalla.

Hilla Tuure

Levikepyörillä varustettu traktori saattaa peittää leveydellään näkyvyyttä eteenpäin.

Veli-Matti Tuure

9



Hitaasti kulkeva saattoajoneuvo varoittaa takana tulevasta, muusta liikenteestä poikkeavas-ta ajoneuvosta.

Poikkeavasta liikenteestä – esimerkiksi maataloustyökoneista sesonkitöiden aikana – voi-daan varoittaa siirrettävillä varoitusmerkeillä.

Reetta Palva

Veli-Matti Tuure

10


HITAAN AJONEUVON OHITTAMINEN

Pääteillä hitaan maatalousajoneuvon tunnistaminen ja sen liikku-misen ja liikeratojen tunteminen auttavat parantamaa liikennetur-vallisuutta. Erityisesti ohitustilanteisiin on kiinnitettävä korostetusti huomiota. Maatalousajoneuvon ohittamiseen on varattava riittä-västi tilaa, jotta ohittava ajoneuvo ehtii palata omalle kaistalleen turvallisesti ohituksen jälkeen. Maatalousajoneuvo voi edetä ole-tettua nopeammin – uusien säännösten mukaiset nopeat traktorit

yli 60 km/h – ja ajoneuvon mittoja voi olla ta-kaa lähestyttäessä vaikea hahmottaa. Niinpä ääriosien merkinnät ja poikkeavista mitoista ilmoittaminen esimerkiksi ajoneuvon perässä olevalla kilvellä kertovat nopeammin liikkuvil-

le kookkaasta liikkujasta. Monet tiellä liikkujat eivät tunnista hitaas-ti etenevää maatalousajoneuvoa, jolloin pääteillä nopeusrajoitusten mukaan liikkuva ajoneuvo saavuttaa nopeasti edellä kulkevan maa-talousajoneuvon. Ellei nopeuseroon ole osannut varautua, vaarana on peräänajo. Huonosta tunnistamisesta johtuva pitkä reaktioaika ajoneuvojen suuren nopeuseron kanssa lisää siis onnettomuusriskiä.

Takaa päin saavutettavan hitaan ajoneuvon tunnistaa hitaan ajo-neuvon kilvestä. Omamassaltaan yli 0,5 tonnin painoisissa traktoreissa

Hitaan ajoneuvon kilpi.

Hilla Tuure

”Hitaan ajoneuvon

kilpi muistuttaa

varovaisuuteen.”

11



ja moottorityökoneissa, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h, tulee olla hitaan ajoneuvon kilpi. Hitaan ajoneuvon kilpi tarvi-taan myös kolmipyöräiseen mopoon ja kevyeen nelipyörään, jonka leveys on yli 1,00 metriä. Jos traktoriin on kytketty hitaan ajoneuvon kilvellä varustettu hinattava laite, kilpeä ei tarvitse itse ajoneuvossa.

Hitaan ajoneuvon voi tunnistaa myös keltaisesta vilkkuvalosta (”majakasta”) ajoneuvon katolla. Muusta liikenteestä leveydeltään ja nopeudeltaan poikkeavaa kuljetusta voidaan verrata tienhuolta-miseen ja korjaukseen tarkoitettuihin ajoneuvoihin sekä erikoiskul-jetuksiin, jolloin vilkkuvaa keltaista valoa voi käyttää, jos pakotta-vista syistä on liikuttava pimeään aikaan tai ruuhka-aikaan. Valoa ei kuitenkaan ole varsinaisesti tarkoitettu tähän käyttöön eikä sitä saa käyttää kuin tarvittaessa.

Pääteillä liikkuvat hitaat ajoneuvot antavat usein hyvin tilaa takana tuleville.

Veli-Matti Tuure

12



Kun hidas ajoneuvo on tunnistettu, on valmistauduttava sovit-tamaan oma ajonopeus hitaan ajoneuvon nopeuden mukaiseksi. Käytännössä siis hidastamaan tuntuvasti omaa ajonopeutta liikut-taessa pääteillä.

Ennen hitaan ajoneuvon ohittamista on aina syytä huolella var-mistaa, että ohitukseen ja omalle kaistalle palaamiseen on riittävästi tilaa ja ettei ohitettava ajoneuvo ole aikeissa kääntyä tieltä pois. Myös takaa lähestyvää liikennettä on tarkkailtava. Hitaat ajoneuvot anta-vat yleensä tilaa ohittajille. Raskas ajoneuvo ei kuitenkaan voi väis-tää kovin reunaan, sillä tien reuna voi pettää raskaan kuorman alla. Erityisesti alimpien tieluokkien teillä liikuttaessa tien varressa voi olla rakenteita, esimerkiksi kaiteita tai postilaatikoita, joita leveä ajoneu-vo joutuu väistämään, mikä on myös syytä ottaa huomioon ohitus-ta suunniteltaessa.

Kapealla tiellä ohitustilaa voi olla vain niukasti, joten ennen ohittamista on syytä varmistaa, että ohitettava näkee ohitusaikeet ja ohittaminen voi tapahtua turvallisesti.

Markku Lätti

13



Etenkin kapealla tiellä liikuttaessa on syytä varmistaa, että leveän ohitettavan työkoneen kuljettaja on huomannut ohitusaikeet, jot-ta ohitustilanteessa ei tule yllätyksiä. Ohituksia helpottamalla ja jo-noa purkamalla hitaan ajoneuvon kuljettaja vähentää myös muu-ta ohittelua liikenteessä.

Ohitettavan ajoneuvoyhdistelmän pituutta ja siten ohitukseen tarvittavaa aikaa ja matkaa voi olla takaa lähestyttäessä vaikea arvioi-da. Maataloustraktoriin voi olla kytkettynä jopa kaksi peräkkäistä pe-rävaunua tai perävaunu ja jokin toinen työkone. Hinattavan laitteen

Maatalouskäy-tössä perävau-nuun voidaan kytkeä vielä toinen hinattava laite.

Hyvän ohi-tustilaisuuden tullen hitaan ajoneuvon ohittaminen vä-hentää muuta ohittamista, kun jonoa ei pääse syntymään hi-taan ajoneuvon taakse.

Veli-Matti Tuure

Markku Lätti

14



kytkeminen perävaunuun on sallittu vain maatalouden käytössä. Traktoriin kytkettyyn perävaunuun saa liittää massaltaan pienem-män perävaunun tai vastaavan maataloudessa käytettävän laitteen.

Jos hitaan ajoneuvon perään on jo kertynyt jonoa, sitä ei ole yleensä järkevä lähteä purkamaan jonon hänniltä. Tässä tilantees-sa maltti on paikalla, jotta pitkiltä ja turhilta ohituksilta vältytään. Usein jonoa vetävä hidas ajoneuvo väistää tieltä sivuun, kun sopiva paikka ilmaantuu, ja jono pääsee purkautumaan.

Kun hitaan ajo-neuvon taakse on jo kertynyt jono, maltti on paikallaan, jotta pitkiltä ja tur-hilta ohituksilta vältytään.

Maatalousajo-neuvot siirtyvät toisinaan pelloil-le tai tilakeskuk-seen harvassa jonossa, joten yhden ohitetta-van ajoneuvon jälkeen edessä voi olla toinen hidas ajoneuvo.

Veli-Matti Tuure

Veli-Matti Tuure

15



Koneiden ja erityisesti koneyhdistelmien kääntyminen vaatii tilaa, jonka vuoksi aivan lähelle konetta ei kannata mennä eikä varsinkaan pyrkiä ohittamaan kääntymisaikeissa olevaa tai joskus epätavallises-tikin ryhmittyvää maatalousajoneuvoa. Vaarallisimpia tilanteita pää-teillä syntyy maatalousajoneuvon kääntyessä kulkusuuntaansa näh-den vasemmalle, ellei takana tuleva huomaa maatalousajoneuvon

kääntymisaikeita tai tulkitsee väärin liit-tymän paikan, jonne edellä kulkeva ajo-neuvo on kääntymässä. Niinpä erityistä huomiota ohitustilanteissa on kiinnitet-tävä siihen, että ohitettava ajoneuvo ei

ole kääntymässä vasemmalle. Vaarana on törmääminen kääntyvän ajoneuvon kylkeen. Liittymien kohdalla ei pidä tämän vuoksi läh-teä ohittamaan.

Maatalousajoneuvoissa suuntavilkkujen paikat vaihtelevat suures-ti eivätkä ne välttämättä erotu kirkkaassa säässä. Maataloustyökone voi kääntyä pois päätieltä myös muualla kuin varsinaisten liitty-mien kohdalla, joten vasemmalle vilkuttavaa konetta ei pidä lähteä

Aina ennen hitaan ajoneuvon ohittamaan lähtemistä on syytä huolellisesti varmistaa, että ohitettava ajoneuvo ei ole kääntymässä vasemmalle.

Veli-Matti Tuure

”Maatalouskone voi

kääntyä yllättävässä

paikassa siirtyessään

pellolle.”

16



ohittamaan, vaikka itse tunnistama risteys tai liittymä on vielä mat-kan päässä edessä.

Myös oikealle kääntyvää maatalousajoneuvoa on varottava. Takapyöräohjattavien leikkuupuimureiden ja ajosilppureiden perä kaartuu vastaantulevan kaistan suuntaan, mikä myös muiden tiel-

lä liikkujien on hyvä tiedostaa. Samoin traktorin nostolaitekiinnitteiset työko-neet, esimerkiksi kyntöaurat, voivat ulot-tua pitkälle vastaantulevan kaistalle trak-torin kääntyessä jyrkästi maantieltä pois.

Näiden koneiden kääntymiskehät ovat tulleet monelle autoilijoille yllätyksenä, mikä on johtanut nopeisiin väistöliikkeisiin, vaaratilan-teisiin ja jopa onnettomuuksiin.

Takapyöräohjattavien ajoneuvojen, esimerkiksi leikkuupuimurin, kääntymiskehä on etupyörä-ohjattavista poikkeava: perä koukkaa oikealle käännyttäessä keskitien suuntaan.

Reetta Palva

”Autoilijalle voi tulla

yllätyksenä kääntyvän

koneen perän

kaartuminen pitkälle.”

17


HIDAS AJONEUVO JA LIIKENNEYMPÄRISTÖ

Hitaiden, suurikokoisten ajoneuvojen liikenteessä kulkemiseen liit-tyy monenlaisia liikenneympäristöön kohdistuvia haasteita. Pääteillä suuret nopeuserot ovat keskeinen turvallisuusriski, joten olisi eduksi saada hitaat maatalousajoneuvot erotettua liikenteellisesti muusta moottoriliikenteestä. Tällaisia ratkaisuja onkin käytössä eräillä maa-talousvaltaisilla alueilla. Ratkaisu sujuvoittaa huomattavasti päätiellä tapahtuvaa liikennettä erityisesti maatalouden sesonkitöiden aikana, kun hitaat ajoneuvot kulkevat eri kulkuväyliä pitkin kuin muu liikenne. Pääväylällä nopeampien ajoneuvojen äkilliset hidastukset ja kiihdy-tykset jäävät pois ja ohittelu vähenee. Maatalousajoneuvoliikenteen erottaminen liikenteellisesti muista moottoriajoneuvoista onkin te-hokas tapa vähentää ajoneuvojen nopeuseroja maatalousvaltaisten alueiden pääteillä.

Toisen liikenneympäristöön liittyvän haasteen suurikokoisten maa-talousajoneuvojen kannalta muodostavat liittymät ja liikenneympyrät.

Hitaiden maatalousajoneuvojen erottaminen liikenteellisesti muusta liikenteestä tasaa liikenteen kulkua pääväylällä, sillä ajoneuvojen nopeuseroista johtuvat äkilliset hidastukset ja kiihdytykset sekä ohittelu vähenevät.

Veli-Matti Tuure

18



Suurikokoinen ajoneuvo tarvitsee kääntymiseen paljon tilaa, joten jyrkät ja ahtaat liittymät pakottavat maatalousajoneuvon toisinaan käyttämään kääntymiseen oman kaistan lisäksi myös vastaan tulevaa kaistaa. Liittymiä loiventamalla ja leventämällä myös isot ajoneuvot pääsevät kääntymään sujuvasti. Tilaa jää näin enemmän muulle lii-kenteelle, ja vastaavasti sivutieltä päätielle tulevan suurikokoisen ajo-neuvon on helpompi liittyä päätien liikenteeseen. Lisätilaa liittymiin

voidaan järjestää muun muassa linja-autopy-säkkien avulla. Myös liikenneympyröiden mi-toituksen tulisi olla riittävän väljä, jotta myös suurikokoiset maatalouskoneet voivat kulkea niiden läpi sujuvasti ja ongelmitta.

Olisi myös tärkeää, että liittymät sijoitetaan turvallisiin paikkoihin. Näkyvyyttä on oltava riittävästi, jotta sivutieltä päätielle tuleva tai päätien ylittävä hidas ajoneuvo voi toimia turvallisesti ja aiheuttamat-ta tahattomasti äkkitilanteita muille tienkäyttäjille. Vilkasliikenteisillä teillä vasemmalle kääntymisen ja keskiviivan tuntumaan tapahtuvan

Linja-autopysäkki tuo lisää tilaa sivutielle kääntyvälle.

Veli-Matti Tuure

”Suuret koneet

vaativat paljon tilaa

kääntyessään.”

19



ryhmittymisen tarvetta voidaan vähentää järjestelyllä, jossa ajoneu-vo ohjataan ylittämään vilkasliikenteinen tie kohtisuoraan, silloin kun ryhmittymiskaista olisi liian järeä tai muuten toimimaton rat-kaisu kyseiseen tilanteeseen. Tässä ratkaisussa kääntyvän ajoneu-von ei tarvitse pysähtyä ajoradalle odottamaan tien vapautumista. Myös tässä järjestelyssä tien ylittäjällä on oltava hyvä näkyvyys mo-lempiin suuntiin.

Myös keskikaidehankkeita päätieverkostoon suunniteltaessa maatalousajoneuvot pitää ottaa huomioon; maatalousvaltaisella alueella hidas maatalousliikenne voi puurouttaa täysin liikenteen, el-lei hitaiden ajoneuvojen ohittamismahdollisuuksia ole otettu suun-nittelussa huomioon.

Vilkasliikenteisellä tiellä vasemmalle kääntyvän ryhmittyminen ja pysähtyminen keskelle tietä voidaan välttää liikennejärjestelyin.

Veli-Matti Tuure

20

TTS Työtehoseura ry

Kiljavantie 6

05200 Rajamäki

puh. (09) 2904 1200

www.tts.fi

Maanviljelijöiden ja muiden tiellä liikkujien turvallisuuden paran-tamiseksi TTS Työtehoseurassa selvitettiin vuosina 2015–2016 Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Maatalouskoneiden tutkimus-säätiön tuella hitaiden ajoneuvojen kanssa sattuneet onnettomuus- ja vaaratilanteet Suomen teillä ja kartoitettiin keinoja turvallisuuden parantamiseksi. Tähän oppaaseen on koottu keskeiset keinot tiellä liikkujille liikenneturvallisuuden edistämiseksi kohdattaessa liiken-teessä hidas maatalousajoneuvo.


Liikennetilanteiden ennakointi

maatalouskoneet liikenteessÄ ......kun hidas ajoneuvo on tunnistettu, on valmistauduttava...

Documents