Porvoonkaupungin

väestöennuste vuoteen 2040

Maakuntien väestöennuste 2017-2040 ja

Uusimaa

▪ MDI:n ennusteen mukaan Uudenmaan

väestö kasvaa vuosien 2017-2040 aikana:

+292 622 asukkaalla

+17,7 prosentilla

▪ Ennusteen perusteella Uudellamaalla asuu

yhteensä 1 948 246 asukasta vuonna 2040.

▪ Trendivaihtoehdossa Uudenmaan väkiluku

kasvaa 19,3 prosentilla.

▪ Uudenmaan väestö kasvaa 19 704 henkilöä

vähemmän matalamman syntyvyyden

skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon.

Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia

heikommaksi.

Uudenmaan maakunnan

ennuste1948246

1928542

1600000

1650000

1700000

1750000

1800000

1850000

1900000

1950000

2000000

MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015

Maakuntien

määrällinen ja

suhteellinen

väestönkehitys

vuosina 2017-2040

6178

20,9

Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain 2017-2040

45,4 11,6 %14,9

+ 3 + 1 + 19

Väestönkehityksen osatekijät maakuntien väestöennusteessa 2017-2040

71 2339 3768

Keskeisimmät nostot maakuntien ennusteista

1. MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2017-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla.

2. Kaikissa muissa maakunnissa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosina 2017-2040. Seitsemässä maakunnassa väkiluku laskee yli 10 prosenttia, ja kahdessa näistä jopa yli 15 prosenttia. Supistuvissa 15 maakunnassa väkiluku laskee lähes 240 000 asukkaalla.

3. Työikäisen väestön määrä (15-64-vuotiaat) kasvaa vain Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pirkanmaalla vuosien 2017-2040 aikana. Pirkanmaalla työikäisen väestön määrä kääntyy lasku-uralle 2030-luvulla. Työikäisen väestön määrä laskee kahdessa maakunnassa peräti neljänneksellä nykyiseen verrattuna.

4. Alle 15-vuotiaan väestön määrä kasvaa ennusteen mukaan vain Ahvenanmaalla, jossa lasten määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Kuudessa maakunnassa lasten määrä vähenee noin kolmanneksella (yli 30 %).

5. Eläkeikäisten (yli 65-vuotiaat) määrä kasvaa kaikissa maakunnissa. Iäkkäiden määrä kasvaa määrällisesti ja suhteellisesti eniten niissä maakunnissa, joissa on tälläkin

hetkellä vähän eläkeikäisiä, kuten Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Iäkkäiden kasvu on maltillista niissä maakunnissa, jotka ovat aikaisemmin kokeneet vastaavan muutoksen, kuten Kainuussa.

6. Väestö vähenee useimmissa maakunnissa etenkin negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi (syntyneet-kuolleet). Luonnollinen väestönlisäys on positiivinen vain kolmessa maakunnassa vuosina 2017-2040. Lukuun ottamatta kolmea maakuntaa supistuvissa maakunnissa luonnollinen väestönlisäys oli merkittävin väkilukua vähentävä tekijä.

7. Nettosiirtolaisuus on positiivista kaikissa maakunnissa ennustejakson aikana. Joka toisessa maakunnassa nettosiirtolaisuus korvaa maan sisäisestä muuttoliikkeestä kärsityt muuttotappiot.

8. MDI:n ennusteen mukaan enemmän kuin joka kolmas (35 %) suomalainen asuu Uudellamaalla vuonna 2040 (nyt 30 %). Enemmän kuin joka toinen (55,8 %) asuu kasvukolmion alueella (Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa ja Kanta-Häme).

Porvoon kaupungin väestöennuste 2017-2040

Porvoon ennuste

▪ MDI:n ennusteen mukaan Porvoon kaupunki kasvaa

vuosien 2017-2040 aikana:

+6 861 asukkaalla

+13,2 prosentilla

▪ Ennusteen perusteella Porvoon kaupungissa asuu

yhteensä 57 020 asukasta vuonna 2040.

▪ Trendiennuste perustuu olettamaan, että muutto-

liikkeen taso on määrällisesti vastaava kuin vuosina

2010-2017 koko ajanjakson ajan vuoteen 2040 saakka,

jonka vuoksi trendiennuste jää heikommaksi kuin

MDI:n ennuste. Trendiennusteen mukaan Porvoon

väkiluku kasvaisi vain 3,2 prosenttia.

▪ Syntyvyyden lasku 5 prosentilla tarkoittaisi, että

Porvoon väestönkehitys jää 523 henkilöä (0,9%)

heikommaksi

▪ MDI:n ennusteen mukaan Porvoon kaupunki tulee

kasvamaan selvästi vahvemmin kuin Tilastokeskuksen

vuoden 2015 ennusteessa. MDI:n ennusteen mukaan

Porvoon kaupungissa asuu 3 137 henkilöä enemmän

vuonna 2040 kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015

ennusteen mukaan.

▪ Ennusteen mukaan Porvoon väkiluku kasvaa koko

ajanjakson ajan.

57020

56497

48000

49000

50000

51000

52000

53000

54000

55000

56000

57000

58000

MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendiennuste TK2015

Porvoon vuotuinen

väestönlisäys▪ Kuviossa on kuvattu MDI:n ennusteen

perusteella Porvoon väestönlisäystä

vuosittain.

▪ Porvoon väestönlisäys on vahvasti

positiivista koko ajanjakson ajan.

▪ MDI:n ennusteen mukaan Porvoon väkiluku

kasvaa keskimäärin 298 asukkaalla ennus-

teajanjakson aikana. Väestönlisäyksen

trendi on kasvava koko ajanjakson aikana:

kasvu painottuu etenkin ennusteajanjak-

son alkupuolelle

▪ Porvoon väestö kasvaa keskimäärin 0,57

prosentilla vuosien 2017-2040 aikana.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

Toteutunut väestönlisyäs Ennuste

Väestönkehityksen osatekijät▪ Porvoon väestöä kasvattavat muuttovoitot maan sisäisestä muuttoliik-

keestä sekä nettosiirtolaisuus.

▪ Vuosien 2017-2040 aikana Porvoon kaupunki saa MDI:n ennusteen

mukaan 5 251 henkilöä muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä

ja 3 364 henkilöä kansainvälisestä muuttoliikkeestä.

▪ Maan sisäisen muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta on 61

prosenttia ja nettosiirtolaisuuden 39 prosenttia.

▪ Luonnollinen väestönlisäys on huomattavan negatiivista vuosien

2017-2040 aikana.

▪ Porvoossa syntyneiden lasten määrä on laskenut voimakkaasti

2010-luvulla. Vuonna 2017 Porvoossa syntyi 21 prosenttia

vähemmän lapsia kuin vuonna 2010. Ennusteen oletuksen on että

hedelmällisyysaste pysyy viimevuosien tasolla. Tämän johdosta

Porvoossa syntyneiden määrä kasvaa maltillisesti tarkastelujakson

aikana, sillä muuttoliike kasvattaa hedelmällisessä iässä olevien

asukkaiden määrää Porvoossa.

▪ Kuolleiden määrä kasvaa voimakkaasti tarkastelujakson aikana,

johtuen väestön ikärakenteen vanhentumisesta. Kuolleisuus on

koko ajanjakson ajan syntyvyyttä suurempaa.

Syntyvyys ja kuolleisuus

5251

3364

-1755

-4000

-2000

0

2000

4000

6000

Maan sisäinenmuuttoliike

Nettosiirtolaisuus Luonnollinenväestönlisäys

Yhteensä vuosina 2017-2040

300

350

400

450

500

550

600

650

700

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

2036

2037

2038

2039

2040

Toteutunut syntyneet Toteutunut kuolleet Syntyneet Kuolleet

Tulo- ja lähtömuutto maan

sisällä▪ Alla olevassa kuviossa kuvataan tulo- lähtömuuttoa Porvoon ja muun

maan välillä MDI:n ennusteen mukaan. On huomionarvoista, että

ennuste ei kuvaa täsmällisesti vuositason vaihtelua vaan pidemmän

jakson kokonaistrendiä.

▪ Ennusteen perusteella tulomuuttojen määrä kasvaa tasaisesti 2030-

luvulle saakka, jonka jälkeen tulomuuttojen määrät vähentyvät maltil-

lisesti. Porvooseen tehdään keskimäärin 2 273 tulomuuttoa vuodessa.

▪ Lähtömuuttojen määrä Porvoosta vähenee voimakkaasti ennustejakson

aikana. Lähtömuuttojen vähentyminen perustuu muuttoalttiiden ikäluok-

kien pienentymiseen: tulevaisuudessa muuttoalttiita henkilöitä on

vähemmän. Porvoosta tehdään keskimäärin 2 044 lähtömuuttoa

vuodessa.

▪ Kuviossa on kuvattu Porvoon maan sisäistä nettomuuttoliikettä vuosittain

ajanjaksolla 2018-2040.

▪ MDI:n ennusteen mukaan Porvoon muuttovoitot kasvavat merkittävästi

ajanjakson aikana. Kasvu on tasaista koko ajanjakson ajan.

▪ Porvoo saa ennusteen mukaan keskimäärin 228 henkilöä vuodessa

muuttovoittoa vuosien 2017-2040 aikana.

▪ Porvoon muuttovoitot perustuvat pitkälti pääkaupunkiseudun ennus-

tettuun kasvuun, joka lisää myös Porvoon vetovoimaisuutta, kun osa

kasvavista muuttovirroista hakeutuu Porvooseen. Lisäksi muuttoalttii-

den ikäluokkien pienentyminen vähentää, ainakin väliaikaisesti, Porvoon

lähtömuuttoa.

Maan sisäinen nettomuutto

1800

1900

2000

2100

2200

2300

2400

Tulo- ja lähtömuutto

Tulo Lähtö

0

50

100

150

200

250

300

350

Nettomuutto

Netto

Tavoiteltava työllisyysaste, jotta taloudellinen

huoltosuhde pysyy vuoden 2017 tasolla

▪ Alla olevassa kuviossa on kuvattu, miten Porvoon työllisyysasteen

pitäisi kehittyä tulevaisuudessa, jotta Porvoon taloudellinen

huoltosuhde pysyy vähintään vuoden 2017 tasolla. Taloudellinen

huoltosuhde kuvaa työllisten osuutta suhteessa muuhun väestöön, ja

on yksi parhaimmista alueen elinvoimaisuudesta kertovista

indikaattoreista.

▪ Vuonna 2017 Porvoon taloudellinen huoltosuhde oli 126,4, eli Por-

voossa oli 124,6 ei-työllistä 100 työllistä kohden. Arvo on yksi koko

maan vahvimmista. Porvoon työllisyysaste oli 75,3 % vuonna 2017.

▪ Koska työikäisen väestön osuus vähenee ennustejakson aikana, Por-

voon työllisyysasteen tulee nousta tasaisesti koko ajanjakson ajan.

Vuonna 2040 Porvoon työllisyysasteen tulee olla vähintään 78,7 %,

jotta Porvoon taloudellinen huoltosuhde pysyy nykytasolla.

Piirakkakuviossa on kuvattu Porvoon lasten, työikäisten ja eläkeikäis-

ten osuuksia koko kaupungin väestöstä vuonna 2017 ja 2040.

Vuosien 2017-2040 aikana:

▪ Alle 15 -vuotiaiden määrä vähenee 390 henkilöllä (-4,5%)

▪ Työikäisten määrä kasvaa 2 576 henkilöllä (+8,3%)

▪ Eläkeikäisten (yli 65) määrä kasvaa 4 675 henkilöllä (+45,9%)

Tällä hetkellä noin joka viides porvoolainen on yli 65-vuotias.

Vuonna 2040 hieman yli joka neljäs on yli 65-vuotias.

Porvoon ikärakenne 2017 ja 2040

78,7 %

75%

76%

76%

77%

77%

78%

78%

79%

79%

Vaadittu työllisyysaste

18 %

62 %

20 %

Väestö 2017

Alle 15 15-64 Yli 65

15 %

59 %

26 %

Väestö 2040

Alle 15 15-64 Yli 65

Porvoon

huoltosuhteiden kehitys▪ Kuviossa on kuvattu MDI: ennusteen perusteella Porvoon

väestöllisen huoltosuhteen (ei-työikäiset suhteessa 100

työikäistä kohden) ja vanhushuoltosuhteen (yli 65-vuo-

tiaat suhteessa 100 työikäistä kohden) vuosien 2015-2040

aikana.

▪ Porvoon väestöllinen huoltosuhde vastaa tällä hetkellä

koko maan keskimääräistä tasoa, ja kehitys tulee

jatkumaan samankaltaisena kuin keskimäärin koko

maassa. Vuonna 2040 Porvoossa asuu 67,7 ei-työ-

ikäistä 100 työikäistä kohden: Väestöllinen huolto-

suhde heikkenee 13,3 prosentilla vuosien 2017-2040

aikana.

▪ Porvoon vanhushuoltosuhde on tällä hetkellä hieman

koko maan tasoa matalampi. Porvoon vanhushuolto-

suhde heikkenee koko maan huoltosuhdetta vastaavalla

tavalla. Vuonna 2040 Porvoon vanhushuoltosuhde on yhä

hieman koko maan tasoa ”kilpailukykyisempi”. Porvoon

vanhushuoltosuhde heikkenee yhteensä 34,8 prosen-

tilla vuosien 2017-2040 aikana. Tällöin Porvoossa

asuu 43,9 yli 65-vuotiaista 100 työikäistä kohden.

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

2036

2037

2038

2039

2040

Vanhushuoltosuhde Vanhushuoltosuhde koko maa

Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde koko maa

Alle 7-vuotiaiden ja 7-17-

vuotiaiden määrän kehitys

Kuviossa on kuvattu MDI: ennusteen perusteella Porvoon alle 7-vuotiaiden ja 7-

17-vuotiaiden ikäluokkien kehitys ajanjaksolla 2010-2040.

▪ Porvoon alle 7-vuotiaiden lasten määrä on laskenut 2010-luvulla. Alle 7-

vuotiaiden määrä on laskenut 6,7 prosentilla (269 henkilöä) vuosien 2010-

2017 aikana. Syntyvyyden laskun vuoksi tulevat ikäkohortit ovat pienempiä.

▪ MDI:n ennusteen mukaan alle 7-vuotiaiden määrät alenevat 2020-luvun

alkuun asti. Vuonna 2023 on ennusteen mukaan 16 prosenttia (-631) vähem-

män lapsia kuin vuonna 2010. Tämän jälkeen muuttoliike lisää maltillisesti

alle 7-vuotiaiden lasten määrää: ennusteen mukaan lasten määrä on 7,7 %

matalampi vuonna 2040 kuin vuonna 2010

▪ Syntyvyyden lasku ei heijastu vielä 7-17-vuotiaisiin: MDI:n ennusteen mu-

kaan ikäluokan koko kasvaa vielä 2020-luvulle asti. Huippuvuonna 2021 on

ennusteen mukaan 7-17-vuotiaita 2,4 prosenttia (+164) enemmän kuin

vuonna 2017

▪ Alentunut syntyvyys heijastuu 2020-luvulla 7-17-vuotiaiden määrään: ikäluo-

kan koko laskee 2030-luvulle asti. Vuosien 2020-2034 aikana ikäluokan koko

supistuu 10,5 prosentilla (-737). Tämän jälkeen ikäluokan koko lähtee jälleen

loivaan nousuun.

▪ Jos syntyvyys joko kasvaa tai vähenee vuoden 2018 tasosta tulevaisuu-

dessa, tämä heijastu merkittävästi alle 18-vuotiaiden ikäluokan

kehitykseen

3000

3300

3600

3900

4200

4500

4800

5100

5400

5700

6000

6300

6600

6900

7200

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

2036

2037

2038

2039

2040

Toteutunut alle 7 Toteutunut 7-17 Alle 7 7-17

Nuorten ja nuorten aikuisten kehitys

Kuviossa on esitetty 18-24 ja 25-34-vuotiaiden ikäluokkien kehitys vuosien

2010-2040 aikana Porvoossa.

▪ Nuorten (18-24 –vuotiaat) määrän kehitys on ollut vaihtelevaa 2010-luvul-

la ja on vaihtelevaa myös lähitulevaisuudessa. Porvoon muuttotappiot

kohdistuvat nuoriin rajallisen koulutustarjonnan vuoksi. MDI:n ennus-

teen mukaan nuorten ikäluokan koko vaihtelee 3 577 henkilön

(vuonna 2020) ja 4 145 henkilön (vuonna 2033) välillä. Nuorten määrä

supistuu tarkastelujakson alussa, mutta kääntyy kasvuun vuodesta 2020

lähtien. Kasvu taittuu 2030-luvulla, kun 2010-luvun alhaisen synty-

vyyden ikäluokat tulevat muuttoalttiiseen ikään.

▪ Porvoo saa muuttovoittoa 25-34 -vuotiaista nuorista aikuisista. Ikäluokka

on tärkeä tulevan kehityksen kannalta, sillä nuorten paikkaan liittyvillä

valinnoilla on suuret kerrannaisvaikutukset. Nuorten aikuisten määrä on

kasvanut 2010-luvulla, ja kasvu jatkuu ennusteen mukaan koko

ajanjakson ajan. Kasvu on vaihtelevaa 2020-luvulla, mutta 2030-

luvulla ko. ikäluokka kasvaa voimakkaasti: kasvu perustuu etenkin

kasvaviin muuttovoittoihin tästä ikäluokasta.

▪ Syntyvyydessä tapahtuvat tulevat muutokset eivät enää vaikuta

merkittävästi 18-34-vuotiaiden määrän kehitykseen vuosina 2017-2040. 3000

3300

3600

3900

4200

4500

4800

5100

5400

5700

6000

6300

6600

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

2036

2037

2038

2039

2040

Toteutunut 18-24 Toteutunut 25-34 18-24 25-34

▪ Kuviossa on kuvattu Porvoon aikuisväestön eli 35-49 - ja 50-64 –

vuotiaiden ikäluokkien kehitystä vuosien 2010-2040 aikana

▪ 35-49-vuotiaiden määrä on vähentynyt merkittävästi Porvoossa

2010-luvun aikana. MDI:n ennusteen mukaan 35-49-vuotiaiden

määrä kääntyy kuitenkin 2020-luvun alussa nousuun. Porvoossa asuu

ennusteen mukaan 10 % enemmän 35-49 –vuotiaita kuin vuonna

2017. Ikäluokan kasvu perustuu kasvaviin muuttovoittoihin 35-49-

vuotiaista sekä ajanjakson alkuvaiheessa 25-34 –vuotiaista nuorista

aikuisista.

▪ 50-64-vuotiaiden määrän kehitys on suhteellisen tasaista 2030-luvun

puoliväliin asti. Tämän jälkeen ikäluokan kehitys kääntyy kasvuun.

Vuonna 2040 Porvoossa asuu ennusteen mukaan noin 5 % enemmän

50-64 –vuotiaita kuin vuonna 2017

▪ Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset 2010-luvulla eivät ehdi

näkymään 30-64-vuotiaiden ikäluokassa ennustejakson aikana.

Aikuisten ikäluokkien kehitys

9000

9300

9600

9900

10200

10500

10800

11100

11400

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

2036

2037

2038

2039

2040

Toteutunut 35-49 Toteutunut 50-64 35-49 50-64

▪ Kuviossa on kuvattu Porvoon yli 65-vuotiaiden ikäluokkien

kehitystä vuosien 2010-2040 aikana.

▪ Porvoossa asuvien 65-74-vuotiaiden määrä on kasvanut

voimakkaasti vuosina 2010-2017 (+43 %/+1841 henkilöä). Ikäryhmä

kasvaa 2020-lun alkuun saakka. Vuosina 2020-2040 ikäluokan

koko vaihtelee 6 000 ja 6 350 asukkaan välillä: vaihtelu

perustuu pitkälti tulevien ikäkohorttien kokoeroihin. Muuttoliike

pysyy koko ajanjakson vähäi-senä 65-74-vuotiaiden ikäryhmässä.

▪ Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ”räjähdysmäisesti” vuosien 2017-

2040 aikana. Porvoossa asui 4 046 yli 75-vuotiasta henkilöä vuonna

2017. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä

kaksinkertaistuu (+109 %). Yli 75-vuotiaiden määrän kehitys on

todennäköistä, sillä kyseisessä ikäryhmässä ei ole juurikaan

muuttoliikettä.

▪ Yli 65-vuotiaiden ikäluokissa maan sisäisen muuttoliikkeen sekä

kansainvälisen muuttoliikkeen vaikutus ikäluokkien kokoon

jäänee vähäiseksi: tuleva väestönkehitys vanhemmissa ikäluokissa

on lähes täysin riippuvaista tulevien ikäluokkien koosta sekä kuol-

leisuuden kehityksestä.

Yli 65-vuotiaiden ikäryhmien kehitys

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500

8000

8500

9000

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

2031

2032

2033

2034

2035

2036

2037

2038

2039

2040

Toteutunut 65-74 Toteutunut Yli 75 65-74 Yli 75

Yhteenveto Porvoon ennusteesta1. Porvoon kaupunki kasvaa huomattavasti MDI:n ennusteen mukaan

vuosina 2017-2040. Porvoon väkiluku kasvaa ennusteen mukaan 6 831

henkilöllä (13,2 %). Porvoon väkiluku nousee tasaisesti koko ennus-

tejakson ja saavuttaa noin 57 000 asukkaan rajapyykin vuonna 2040.

Porvoon kasvu on selvästi nopeampaa kuin Tilastokeskuksen vuoden

2015 väestöennusteessa.

2. Porvoon hyvä väestönkasvu perustuu etenkin muuttovoittoihin maan

sisältä: muuttovoitot kasvavat ennusteen mukaan etenkin Helsingin

seudulta. Helsingin seutu saa ennusteen mukaan väestönlisäystä noin

300 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä, joka lisää myös Porvoon

suuntautuvia muuttovirtoja ja jatkomuuttoja. Porvoo integroituu

muuttoliikkeen, pendelöinnin ja työasialiikkuvuuden lisääntymisen

vaikutuksesta vielä nykyistä kiinteämmin osaksi Helsingin seudun

työmarkkinoita. Porvoon tulevan väestönkehityksen kannalta

pääkaupunkiseudun tulo- ja lähtömuuttojen määrä on avaintekijä.

Lisäksi maahanmuutto lisää Porvoon väestöä, mutta sen merkitys on

maan sisäistä muuttoliikettä vähäisempi.

3. Porvoossa syntyvyys on alentunut voimakkaasti muun maan tavoin

2010-luvulla. Porvoon luonnollinen väestönlisäys on ennakoitua hei-

kompaa. Syntyneiden määrä jää kuolleita alhaisemmaksi koko ennus-

tejakson ajan. Alhainen syntyvyys heijastuu nuorten ikäluokkien

tulevaan kehitykseen varsinkin alle 18-vuotiaiden määrän kehityksessä.

Jos syntyvyys pysyy vuoden 2018 tasolla ajanjakson aikana,

syntyneiden määrä kasvaa hieman ajanjakson aikana nuorten

aikuisten muuttovoittojen ansiosta, mutta syntyneiden määrät eivät

tule oletettavasti tavoittamaan koko ajanjakson aikana 2010-luvun

alun tasoa.

4. Porvoon väestörakenne vanhenee muun maan tavoin: joka viides

porvoolainen oli yli 65-vuotias vuonna 2017 ja joka neljäs vuonna

2040. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 50 % ajanjakson aikana.

Porvoon tilannetta kohentaa moneen muuhun alueeseen verrattuna

työikäisen väestön kasvu samanaikaisesti: työikäisten määrä kasvaa

ennusteen mukaan 8,3 prosenttia ajanjakson aikana. Lasten määrä

vähenee maltillisesti. Porvoon huoltosuhteet heikkenevät iäkkäiden

määrän suuren kasvun vuoksi. Jos Porvoon taloudellinen huoltosuhde

haluttaisiin pitää nykytasolla, se edellyttäisi työllisyysasteen nousua

3,4 %-yksiköllä vuoteen 2040 mennessä.

5. Porvoossa etenkin 25-34 -vuotiaiden nuorten aikuisten määrä kasvaa

vuosien 2017-2040 aikana. Tämä luo merkittäviä positiivisia kerran-

naisvaikutuksia alueen tulevan kehittämisen kannalta. Nuorten

aikuisten muuttovoitot vaikuttavat myönteisesti potentiaalisessa

synnytysiässä olevien naisten määrään. Porvoon eri ikäluokkien kasvu-

paine on suurin yli 75-vuotiaissa, jossa ikäryhmän suhteellinen osuus

kaksinkertaistuu nykytasoon verrattuna.

Liitteet

Miten väestöennuste toteutettiin?

▪ Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja

kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto)

▪ Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys

projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi

alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen.

▪ MDI:n ennusteen oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin

keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka

huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla.

▪ Syntyvyyden oletuksena on, että ikäluokittaiset hedelmällisyysasteet pysyvät 15-30-vuotialla vuoden 2018 tasolla ja yli 30-vuotialla

vuosien 2016-2018 tasolla. Hedelmällisyysasteet perustuvat Porvoossa syntyneiden määriin.

▪ Kuolleisuus perustuu Uudenmaan väestön kuolemanvaaroihin vuosina 2010-207, huomioiden 2010-luvulla tapahtuneet muutokset,

alueelliset erityspiirteet sekä odotettavissa olevan eliniän nousun vuosien 2017-2040 aikana.

▪ Nettosiirtolaisuuden oletuksena on, että maahan ja maastamuutto pysyy vuosien 2010-2018 tasolla, lukuun ottamatta vuotta 2016,

johon heijastuu vuoden 2015 poikkeuksellinen maahanmuutto.

Miten syntyvyys laskettiin

▪ Syntyvyys perustuu alueen 15-49 –vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyys-

luvulla.

▪ Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat

huomioiduksi. Porvoon kaupungin syntyvyys perustuu Porvoon omiin syntyneiden määriin.

▪ Ikäryhmän 15-30 –vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30–vuotiaiden

ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa.

▪ Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.

▪ Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti koko

maassa 2010-luvun ajan.

Miten kuolleisuus laskettiin?

▪ Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryh-

missä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan

viisivuotisryhmän sisällä. Porvoon kuolleisuus perustuu Uudenmaan kuolleisuuteen, ilman Helsingin seutua.

▪ Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen

edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman

väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen.

▪ Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2017 aikana.

▪ Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen

kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040.

▪ Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa

vaikuttava tekijä.

Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin?

▪ MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin.

Muuttoalttiudet perustuvat vuosien 2015-2017 muuttoliikkeeseen.

▪ Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset

muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet perustuvat 5-vuotisikäluokkiin,

mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34 -vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin. Alueen

sisällä ja alueelle ulkopuolelta muuttaneet lasketaan käyttäen samalta ajanjaksolta laskettuja kertoimia,

jotka määrittävät kunkin kunnan tulo- ja lähtömuuton alueen sisällä ja ulkopuolella.

▪ MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen

vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos

tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys

hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä.

▪ Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson

ajan.

Miten nettosiirtolaisuus laskettiin?

▪ Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-

2018. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto.

▪ Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko

ajanjakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto.

▪ Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton

vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa.

▪ Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus

jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.

Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2)

ENNUSTEEN

KOMPONENTTI

TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE

SYNTYVYYS Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyys-

alueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70

000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta

vastaavien kuntien kanssa. 14-50 -vuotiaille naisille on

laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden

edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän

vakiona koko ajanjakson ajan.

Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue.

Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa

vastaavaa aluetta. 15-49 -vuotiaille naisille lasketaan

viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime

vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen.

Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson

ajan.

KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukas-

luvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia

kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150

000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan

kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan

vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden

perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä

vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli

90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta

Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2017 kuolleisuuteen,

jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana.

Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava

alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään

pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman

alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi,

siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty

alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20–vuotiaiden ja yli

90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan

arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden

vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu

Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.

ENNUSTEEN

KOMPONENTTI

TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE

KUNTIEN VÄLINEN

NETTOMUUTTO

Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0–6- ja 16–44-

vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010–

2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita,

pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen

alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15

suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja

väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien

avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikä-

ja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä

muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista

muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen

edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan

pysyvän samoina koko ajanjakson ajan.

MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin

suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2017 aikana.

Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu

ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin.

Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain.

Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.

Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin

ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle.

NETTOMAAHAN-

MUUTTO

Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan

olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä

vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa

vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan

jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton

osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille

perustuen tulomuuton osuuskertoimiin.

Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan

maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä

lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016

kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton

ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-

2017 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia).

Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan

pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.

Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2)

Ennusteen lähteet

Kuolleisuuden lähteet:

▪ Tilastokeskus: kuolleet

▪ Tilastokeskus: väestörakenne

▪ Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet

▪ THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus

Syntyvyys lähteet:

▪ Tilastokeskus: Syntyvyys

▪ Tilastokeskus: Väestörakenne

Maan sisäinen muuttoliike lähteet:

▪ Tilastokeskus: muuttoliike

▪ Tilastokeskus: väestörakenne

▪ Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset

Kansainvälinen muuttoliike:

▪ Tilastokeskus: muuttoliike

@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi