TAMPEREEN veto- ja pitovoima

| Timo Aro | @timoaro | Huhtikuu 2019 |

Tampereon Suomen kiinnostavin,houkuttelevin, mukavin,hauskin,vetovoimaisin ja

herratiesmitämuutakaikkeasuperlatiivi paikka…

… vai onko sittenkään?

Mutta mistä mepuhumme, kun

puhummeTampereen

vetovoimasta japitovoimasta?

TAMPERE KUKOISTAVAN ALUEEN VIITEKEHYKSESSÄ?

01Elinvoima

02Vetovoima

03Pitovoima

04Valovoima

05Kipinä- tai

kitkatekijät

- Kasvun ja menestymisenperusta

- Kaikki kasvuun liittyvätosatekijät

- Alueen sisäinen jaulkoinen elinvoima

- Muuttovetovoima- Sijaintivetovoima- Paikkavetovoima- Kiertovetovoima

- Ihmisten omat kokemuk-set ja havainnot

- Tyytyväisyys, viihtyvyys jamukavuus

- Hyvinvointi ja turvallisuus- Sujuva arki

- Wau!- Erottautuminen- Merkittävää, spesiaalia

- Ilmapiiri- Luottamus- Yhteinen tekeminen- Tulevaisuususko,- Tahto- Tunne

VETOVOIMA= mikä tekee alueesta kiinnostavan, houkuttelevan tai

vetovoimaisen ULKOPUOLISTEN näkökulmasta

1. Muuttovetovoima: paikkaan liittyvä muuttohalukkuus, kiin-nostavuus ja houkuttelevuus jne., joka vetää puoleensa uusiamuuttajia tai potentiaalisia muuttajia

2. Sijaintivetovoima: paikan fyysinen ja logistinen sijainti sol-mupisteenä tai suhteessa solmupisteisin, sujuvat ja nopeat lii-kenneyhteydet, aikaetäisyys suurimpiin kasvukeskuksiin jne., jokavetää puoleensa liikenne-, tavara-, investointi- ja pääomavirtoja

3. Paikkavetovoima: paikan tapahtumiin, elämyksiin, vetovoi-mapalveluihin, ilmapiiriin, elävyyteen, luontoon ja ympäristöönliittyvät veto-voimatekijät jne., joka vetää puoleensa matkailija-,tapahtuma-,vierailija- ja kävijävirtoja

4. Kiertovetovoima: paikan kyky houkutella takaisin sieltälähteneitä (paluumuutto ja aivokierto) ja joka toimii alustanamuualta tuleville niin sanotuille alumnikehittäjille, jotka ovat alu-eelta kotoisin tai sinne on jokin vahva tunneside

PITOVOIMA= mitkä tekijät saavat alueella olevat viihtymään ja

jäämään alueelle sekä kuinka tyytyväisiä he ovat pal-veluihin, omaan asuin- ja elinympäristöönsä ja valintoihinsa

1. Tyytyväisyys: alueen toimijoiden tyytyväisyys ja omakohtaisetkokemukset alueen lähi- ja vetovoimapalveluista, omasta asuin- jaelinympäristöstä, omasta työpaikasta tai alueen urakehitys- ja työ-paikkamahdollisuuksista

2. Viihtyvyys ja mukavuus…ja onnellisuus: alueen toimijattuntevat ja kokevat oman arkensa sujuvaksi, viihtyisäksi, hauskaksijne. sekä samaistuvat vahvasti alueen elävöittämiseen ja kehittämi-seen

3. Koettu hyvinvointi ja turvallisuus: arkikokemukset, havain-not ja tunne omasta asuin- ja elinympäristöstä sekä kokemukset hy-vän arjen kannalta merkityksellisistä asioista

4. Ilmapiiri, identiteetti ja maine: paikkaan sitova yhteen-kuuluvuuden ja samaistumisen tunne, paikkaan liittyvät siteet, juuretja perinteet, omaleimaisuus, hyvä maine ja imago, tunne eteenpäinmenevästä ja kehittyvästä alueesta jne.

1.Tampere on kasvanut viime

vuodet yli 3000 uudellaasukkaalla vuosittain.

Kaupungistuminen jatkuuvoimakkaana ja olemme tällä

kasvu-uralla myöstulevaisuudessa

Tampereenväestöennuste

§ MDI:n ennusteen mukaan Tampereenkaupunki kasvaa vuosien 2018-2040aikana:

+26 013 asukkaalla+11,1 prosentilla

§ MDI:n ennusteen mukaan Tampereenväkiluku kasvaa vuosittain keskimäärin1131 henkilöä vuoteen 2040 saakka eliselvästi vähemmän kuin Tampereen aset-tamassa strategisessa tavoitteessa

§ Tampereen strateginen tavoite 275 000asukkaasta jää MDI:n ennusteessa yhteen-sä noin -19 000 henkilöä alhaisemmaksivuonna 2030 kuin Tampereen oma tavoite

MIKSI?Lähde: MDI:n ennuste 2040; Tampereen väestösuunnite 2018; Tampereen seudun asuntopoliittinen ohjelma 2010

261252

220000

230000

240000

250000

260000

270000

280000

290000

300000

MDI:n ennuste TK2015 Tampereen väestösuunnite 2018 Tampereen asuntop. 2010 suunnite

Tampereen strateginen tavoite 2030: 275 000 asukasta

KOLME TÄRKEINTÄSYYTÄ JA LIIKKUMAVARA1. Syntyvyyden aleneminen vuoden 2015 jälkeen

(328 lasta vähemmän 2018 kuin 2010 = 4300 lastavähemmän vuoteen 2030 mennessä)

2. Muuttoalttiiden ikäluokkien merkittävä ohe-

neminen eli potentiaalisten maan sisällä muutta-vien nuorten ja nuorten aikuisten väheneminen2030-luvulla

3. Tampereen tulomuuton kannalta tärkeiden

lähtöalueiden vähittäinen tyhjeneminen 2030-luvulle tullessa

LIIKKUMAVARA: maahanmuuttajien merkittäväkasvu, lähtömuuttojen määrän väheneminen pk-seudulle ja kehysalueelle (veto- ja pitovoima kas-vaa) ja syntyvyys kääntyy nousuun

1500160017001800190020002100220023002400250026002700

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Elävänä syntyneet Kuolleet

25,6 % 15,8 %

8,6 %

4,8 %

3,7 %

3,2 %

3,1 %

3,4 %

2,8 %

1,8 %

1,6 %

3,3 %

2,1 %

1,2 %

Tampereen tulomuutto seuduittain 2015-2017 (N=47 952)

Tampereen elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrä vuosina 2010-2018

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

1500

1700

1900

2100

2300

2500

2700

2900

3100

3300

3500

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Tulomuutto Tampereelle Helsingin seudulta

Lähtömuutto Tampereelta Helsingin seudulle

Helsingin seutu ja Tampereenkehysalue avainroolissa

§ Tampereen muuttotappiot Helsingin seudulle oli-vat yhteensä noin 4 900 henkilöä vuosina 2010-2017 eli keskimäärin -611 henkilöä vuodessa.Tampereen muuttotappiot Helsingin seudulleovat kasvaneet 2010-luvun aikana

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Tulomuutto Tampereelle muulta Tampereen seudulta

Lähtömuutto Tampereelta muulle Tampereen seudulle

§ Tampereen muuttotappiot Tampereen kehysalu-een kunnille olivat yhteensä noin -7 600 henki-löä vuosina 2010-2017 eli keskimäärin -952 hen-kilöä vuodessa. Tampereen muuttotappiot ovatvähentyneet kehysalueelle 2010-luvun aikana.Vuonna 2017 (-338) pienempi kuin kertaakaanlähihistorian aikana.

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

TAMPEREENSEUDUN VÄESTÖNMUUTOS

5 X 5 KM RUUDUISSAVUOSINA 2010-2017

- jatkuuko siirtymäreunoilta kohti ydintä?

Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto

VÄITE 1Tampere on kasvanut viime

vuodet yli 3000 uudellaasukkaalla vuosittain.

Kaupungistuminen jatkuuvoimakkaana ja olemme tällä

kasvu-uralla myöstulevaisuudessa

2.Tampere on monella

mittarilla vetovoimainen(muuttohalukkuus ja

suositelluin opiskelupaikka).Olemme pystyneet

hyödyntämään vetovoimamme

TAMPEREENMUUTTOVETOVOIMA

1990-2018

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

§ Tampere on ollut muuttovetovoimainenyhden sukupolven aikana sekä maan si-säisen että kansainvälisen muuttoliikkeenosalta

§ Tampereen muuttovetovoima on ollutsuurimmillaan vuosina 2017-2018 jaylittänyt 3000 henkilön määrän: veto-voima jopa samalla tasolla kuin koti-kuntalain jälkeen vuosina 1994-1996

§ Tampereen muuttotaseessa maan sisäi-sellä muuttoliikkeellä erittäin suuri mer-kitys: 2010-luvun muuttovoitosta 73pro-senttia tullut muualta Suomesta javain 27 prosenttia ulkomailta

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

20

25 26

31 31 32 32 32 33 33 3335

38 38 38 38 39 39 40 40 40 40 41 41 41 41 42 42 43 4345 45 46 46 47 47 47

Tam

pere

Turk

uJy

väsk

ylä

Häm

eenl

inna

Kuop

ioEs

poo

Naa

ntal

iPo

rvoo

Vant

aaLa

hti

Oul

uHe

lsink

iHy

vink

ääLa

ppee

nran

taVa

asa

Savo

nlin

naJä

rven

pää

Mik

keli

Rova

niem

iSe

inäj

oki

Kotk

aPo

riKe

rava

Kokk

ola

Lohj

aRa

uma

Joen

suu

Salo

Kouv

ola

Piet

arsa

ari

Torn

ioRa

ahe

Kaja

ani

Vark

aus

Iisal

mi

Imat

raKe

mi

VETOVOIMAKaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (37 kaupunkia)

Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

8,077,73 7,64 7,5 7,42 7,4 7,3 7,25 7,22 7,22

7,03 7 6,96 6,92 6,9 6,85 6,76 6,71 6,71 6,64 6,6 6,59 6,58 6,57 6,566,38 6,29 6,28 6,27 6,26 6,23 6,22 6,22 6,12 6,04 5,99 5,95

Tam

pere

Turk

uJy

väsk

ylä

Kuop

ioHe

lsink

iO

ulu

Naa

ntal

iEs

poo

Häm

eenl

inna

Porv

ooLa

hti

Lapp

eenr

anta

Vant

aaRo

vani

emi

Vaas

aSa

vonl

inna

Joen

suu

Mik

keli

Sein

äjok

iKo

tka

Hyvi

nkää

Järv

enpä

äPo

riRa

uma

Kokk

ola

Lohj

aSa

loKa

jaan

iKe

rava

Kouv

ola

Torn

ioPi

etar

saar

iIm

atra

Iisal

mi

Raah

eKe

mi

Vark

aus

§ Yleisarvosanat: kouluarvosana-asteikko 10–4 (10 = erinomainen, 4 = huono)§ Annetuista arvosanoista on laskettu kaupunkikohtaiset keskiarvot§ Kaupunkien keskiarvo 6,88

VETOVOIMAKokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina (37 kaupunkia)

Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

PITOVOIMAKokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina, joissa asuu nyt tai on asunut aikaisemmin

9,178,98 8,85 8,71 8,67 8,66 8,66 8,63 8,59 8,59 8,57 8,55 8,53 8,42 8,4 8,36 8,34 8,34 8,24 8,24 8,24 8,17 8,12 8,11 8,08 8,03 8,02 8,01 7,98 7,95 7,92 7,84 7,78 7,74 7,74 7,64 7,59

Naa

ntal

i*Ta

mpe

reHe

lsink

iSe

inäj

oki

Rova

niem

iKu

opio

Espo

oVa

asa

Jyvä

skyl

äKo

kkol

aTu

rku

Oul

uHä

mee

nlin

naLo

hja

Järv

enpä

äJo

ensu

uLa

ppee

nran

taTo

rnio

*Va

ntaa

Mik

keli

Iisal

mi

Hyvi

nkää

Raum

aLa

hti

Vark

aus

Kaja

ani

Kera

vaIm

atra

Kouv

ola

Kotk

aPo

rvoo

Raah

e* Pori

Salo

Kem

iPi

etar

saar

i*Sa

vonl

inna

§ Yleisarvosanat: kouluarvosana-asteikko 10–4 (10 = erinomainen, 4 = huono)§ Annetuista arvosanoista on laskettu kaupunkikohtaiset keskiarvot§ Kaupunkien keskiarvo 8,50

Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

38

24

30

23

24

21

19

14

11

11

11

12

9

13

12

9

11

6

8

7

45

51

37

52

41

45

46

47

49

51

46

42

47

39

39

42

37

47

38

39

17

25

33

26

35

33

35

39

40

38

43

46

44

48

48

48

52

47

54

55

21

0

-3

-3

-12

-12

-16

-24

-28

-28

-32

-34

-35

-35

-36

-39

-40

-41

-46

-48

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

TampereTurku

HelsinkiJyväskylä

EspooKuopio

OuluNaantali

HämeenlinnaPorvooVantaa

LappeenrantaLahti

VaasaKaupunkien…

RovaniemiJoensuu

SavonlinnaSeinäjokiHyvinkää

%

Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI

SUOSITTELUINDEKSIKaikkien vastanneiden henkilöiden suosittelu kaupungista asuinpaikkana

7

8

5

5

4

5

4

4

5

3

3

2

4

3

2

2

2

2

39

36

39

38

38

34

33

33

32

34

31

34

28

29

30

29

24

25

55

56

56

57

58

61

63

63

63

63

66

65

68

68

68

70

74

73

-48

-48

-52

-53

-54

-55

-58

-59

-59

-60

-62

-63

-64

-65

-66

-68

-71

-71

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Järvenpää

Mikkeli

Kotka

Rauma

Pori

Kokkola

Lohja

Kajaani

Kerava

Tornio

Salo

Pietarsaari

Iisalmi

Imatra

Kouvola

Kemi

Raahe

Varkaus

%

Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI

Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016Tulkintaohje NSI: 40 + erinomainen, 20-39 hyvä, 0-19 tyydyttävä ja alle 0 heikko tulos

8,28,06

7,84 7,81 7,76 7,67 7,64 7,6 7,58 7,57 7,56 7,48 7,47 7,46 7,46 7,43 7,42 7,39 7,38 7,35 7,27 7,22 7,21 7,21 7,16 7,14 7,11 7,11 7,06 7,06 7,05 7,05 7,04 6,936,69

6,43

Kaar

ina

Kuop

io

Sein

äjok

i

Raum

a

Oul

u

Helsi

nki

Vaas

a

Joen

suu

Nur

mijä

rvi

Ylöj

ärvi

Tam

pere

Porv

oo

Järv

enpä

ä

Turk

u

Rova

niem

i

Espo

o

Jyvä

skyl

ä

Hyvi

nkää

Nok

ia

Kotk

a

Kang

asal

a

Kera

va

Salo

Häm

eenl

i…

Lapp

eenr

…

Laht

i

Vant

aa

Pori

Kouv

ola

Mik

keli

Kaja

ani

Lohj

a

Tuus

ula

Kokk

ola

Kirk

konu

…

Savo

nlin

na

KOKONAISVAIKUTELMA36 suurimman kunnan kokonaisvaikutelma vastaajien näkökulmasta

Lähde: Taloustutkimus Oy, Kuntien imagotutkimus 2017

§ Kokonaisvaikutelma kunnasta, kun annetut arvosanat vaihtelivat 4-10 välillä§ Yhteensä 1 456 vastaajaa 36 suurimmasta kunnasta§ Vastaajina vain elinkeinoelämän edustajat (pääosin toimitus- ja talousjohtajat)

VÄITE 2Tampere on monella mittarilla

vetovoimainen(muuttohalukkuus ja

suositelluin opiskelupaikka).Olemme pystyneet

hyödyntämään vetovoimamme

3.Tampereen strategian

tavoiteltavana tuloksena2030 on olla kansainvälisesti

houkutteleva osaamisenkaupunki. Tampereen veto- japitovoima ovat vahvistaneet

tämän tavoitteentoteutumista.

TAMPEREENKANSAINVÄLINEN

HOUKUTTELEVUUS 1 (2)§ Tampere on saanut muuttovoittoa maahanmuu-

tosta koko 2000-luvun ajan muiden suomalaistenkuntien tavoin. Tampereen nettomaahanmuut-to oli yhteensä noin 9 500 henkilöä vuosina2000-2018 eli keskimäärin noin 500 henkilöävuodessa

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Maahanmuutto Suomeen Maastamuutto Suomesta

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

2010 2011 2013 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu

§ Helsinki sai määrällisesti viisi kertaa sekä Es-poo ja Vantaa 2,5 kertaa enemmän muutto-voittoa maahanmuutosta kuin Tampere vuosina2010-2018. Tampereen kansainvälinen muutto-voitto määrällisesti hieman suurempi kuinOulussa ja hieman pienempi kuin Turussa

§ Vieraskielisten osuus (%) korkein pääkaupunki-seudulla: Vantaa (18,9 %), Espoo (17,0 %) jaHelsinki (15,7 %). Tampereella vieraskielistenosuus 7,7 %, Turussa 11,4 % ja Oulussa 4,2 %

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

TAMPEREENKANSAINVÄLINEN

HOUKUTTELEVUUS 2 (2)

§ Graafissa on tarkasteltu ulkomailta Suomeen vaihtoontai harjoitteluun tulevia yliopisto-opiskelijoita vuosien2015-2017 aikana. Kyse on jokaisen alueen kannaltamerkittävästä potentiaalireservistä

§ Tampereen yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yli-opistoon tuli vaihtoon tai harjoitteluun 2 774 ulko-maista yliopisto-opiskelijaa eli määrällisesti kolman-neksi eniten Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopistonjälkeen vuosina 2015-2017

§ Olennaiset kysymykset ovat:1. millaisia jälkiä Tampere jättää vaihdon tai

harjoittelun jälkeen,2. kuinka moni päättää jäädä tai palata myö-

hemmin alueelle ja3. millaisia alueen puolestapuhujia tai alumnike-

hittäjiä opiskelijoista on mahdollista saada?

378

531

624

649

758

869

1311

1463

1712

1756

1892

2236

3150

3987

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500

Taideyliopisto

Svenska handelshögskolan

Vaasan yliopisto

Lappeenrannan-Lahden teknillinen…

Lapin yliopisto

Åbo Akademi

Tampereen teknillinen yliopisto

Tampereen yliopisto

Itä-Suomen yliopisto

Turun yliopisto

Oulun yliopisto

Jyväskylän yliopisto

Aalto-yliopisto

Helsingin yliopisto

Lähde: OKM, vipuset -tilastotietopalvelu

VÄITE 3Tampereen strategian

tavoiteltavana tuloksena 2030on olla kansainvälisestihoukutteleva osaamisen

kaupunki. Tampereen veto- japitovoima ovat vahvistaneet

tämän tavoitteentoteutumista.

4.Kaupunkien ns. pehmeät

tekijät ohjaavattulevaisuudessa yhä enemmänihmisten muuttopäätöksiä ja

työpaikat siirtyvät sinne missäon osaavaa työvoimaa.

§ Työpaikkatarjonta§ Koulutustarjonta§ Alue- ja paikallistalouden kehitys§ Yritysdynamiikka§ Alueen koko jne.

§ Sijainti: sijaintietu – sijaintihaitta§ Liikenneväylät, -käytävät ja –vyöhykkeet§ Nopeat ja sujuvat yhteydet, aikaetäisyys

kasvukeskuksiin§ Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus§ Asemanseudut jne.

§ Tapahtumat, elämykset ja kokemukset§ Alueen ilmapiiri ja yleinen fiilis, tunnelma§ Vetovoimapalvelut§ Vetovoimakohteet§ Porina jne.

§ Paikkaan liitetyt mieli- jamainekuvat

§ Talousmaine§ Tarinamaine§ Toimintamaine

§ Tunne: syntymä-, koti-, opiskelu-tai asuinpaikka

§ Henkilökohtaiset siteet jakytkökset

§ Historia, tarina(t), kulttuuri,kieli/murre jne.

§ Paikka itsessään

OK! OK! OK!

OK! OK! ?

1.Mitä siellä on?

2.Keitä siellä on?

3.Mitä siellä tapahtuu?

4.Miten sinne pääsee?

ALUEIDEN VÄLISESSÄKILPAILUSSA KOROSTUVAT

PAIKAN VALINTAANLIITTYVÄT TEKIJÄT

VÄITE 4Kaupunkien ns. pehmeät

tekijät ohjaavattulevaisuudessa yhä enemmänihmisten muuttopäätöksiä ja

työpaikat siirtyvät sinne missäon osaavaa työvoimaa.

5.Mahdollinen tunnin junayhteysTampereen ja Helsingin välille

vahvistaisi Tampereenhoukuttelevuutta

asuinpaikkana

Tunnin juna(t) nopeuttaisivatEtelä- ja Lounais-Suomenyhteisen suuralueen tai

työssäkäyntialueenmuodostumista

TAMPEREEN JA HELSINGIN VÄLISENLIIKKUVUUDEN EDISTÄMINEN KOROSTUU

KAIKESSA JA KAIKKIALLA§ PÄÄRATA: Noin 5-6 miljoonaa kaukoliikenteen junamatkaa vuodessa

Helsingin ja Tampereen välillä (vilkkain väli koko maassa)§ VALTATIE 3: Noin 12 miljoonaa matkaa vuorokausiliikenteen mukaan

omalla autolla§ MUUTTOLIIKE: Joka kolmas kuntien välinen muutto tehdään

kasvukäytävän alueella (noin 100 000 muuttoa vuodessa)§ PENDELÖINTI: Yli puolet (52,7 %) maan pendelöinnistä tapahtuu

kasvukäytävän alueella (noin 400 000 työllistä pendelöikasvukäytävän alueella tai alueelta)

§ TYÖASIALIIKKUVUUS: Kasvukäytävän alueella sijaitsevat yrityksettekevät toimialasta riippuen keskimäärin 4–5 työasiamatkaa henkilöäkohti vuodessa sijaintikunnan ulkopuolelle. Arviolta yhteensä noin400 000 työasiamatkaa vuodessa

§ MOBIILIPAIKANNUS: Mobiilipaikannustietojen mukaan kasvukäytävänalueella tehdään joka päivä 11,5 miljoonaa matkaa, joista 15 %ylittää kuntien väliset rajat

Tampere

Lähde: Tilastokeskus, väestö; yritykset; työssäkäynti; aluetilinpito; koulutus;rakentaminen; tutkimus- ja tuotekehitys; väestörakenne

Tampere

HML

TAMPEREEN ROOLI JA MERKITYSLAAJAN VAIKUTUSALUEEN

PELINTEKIJÄNÄ JA EDUNAJAJANAKOROSTUU

§ Tampereen tunnin vyöhykkeellä (tumman sininenalue kartassa) asuu yhteensä noin 547 000 asu-kasta ja kahden tunnin vyöhykkeellä noin 3,2miljoonaa asukasta

§ Tampereen laajan 1,5 tunnin vaikutusalueen ra-joilla ovat Lahti, Hyvinkää, Forssa, Pori, Parka-no, Keuruu ja Muurame

§ Tampereen rooli ja merkitys ”pelintekijänä” jaedunajajana korostuu alueellisella, ylialueel-lisella ja kansallisella tasolla (vrt Oulun polis –verkoston luominen ja kasvusopimukset 2000-luvun vaihteessa laajalla vaikutusalueella)

Tampere

Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto

VÄITE 5Mahdollinen tunnin

junayhteys Tampereen jaHelsingin välille vahvistaisi

Tampereen houkuttelevuuttaasuinpaikkana

LOPUKSI NELJÄ ISOAJOHTOPÄÄTÖSTÄ

1. Tampereen veto- ja pitovoimansuunnitemallinen ja pitkäjänteinen”palastelu”

2. Tampereen kansainvälinen kiin-nostavuus ja houkuttelevuus

4. Tampereen pelintekijän rooliylialueellisena ja kansallisena tekijänä

3. Tampereen ja Helsingin välisen liikku-vuuden edistäminen kaikin käytettävissäolevin keinoin

MDI.FI /MDIFRIENDS @MDIFRIENDS ALUEKEHITTÄMISENKONSULTTITOIMISTO

MDI