0'2.0/ ). '1'1'1 oSA. /

\<."1-':\'1

la tu:C" . )~. i 08

GE0I,OGIASTl ,. A CljO.lJOClnlf'TA ·,rÖIF:1rX

yl;:,.... ik'ci5rlti, jolla 0'1 p '.tUe t'L, n. '1,) km j 1 veyt'~ä 300 - 350 m. EX'iiis-

11l;;<'. sii'!ir koo .. sa i 0:1 c:cllisia. muu ol~sia 0 e

12r.Y3i·~ ':"l•.,.:i ssa. 1..: j: lczneiGf;1; l~iel leA ka":l~ai ee JJlafH}i:Lvin L"."l'tC8ll OC8.DJl y

E'~c' i:i. 'in, ~}ohj \L:J··I·itu~f.'~.l1. (Jiii;e 1)

!:aU_ic·.or.·:~ä peittJ.i?;. tqlJä. all1 , 11' ke~k' äärin': G .., °0 m 1 a'::su irtoI!lc a­

h~r:L'(H~·~;':.i]i:1. "·~"'.YVL~i.:tLC1'l. nitm1.kil1 nykyiseJJ.ii, kai\'uf: lue .112. "O.i)'.' 40 L1~D.

l(,r E;:1.ihorisont.ti. on N. I~ ;t 'olr:;.n U1 -

Y... ,.. ,.

rn··):~l'.'~~G·t:(jll 2,n(:'J.•..;.(.·.1.

t.:d k;.i.1'::I.:\"r~p())"'t':i.nu:' n 'hte~il' '·Sf,;."i, voi ?,pit<;;l' 2~ i '), k ra,:L'1;s.· i i.t:' Ulai~i;:~

-/;:'.i • nfi.bLi.i tt.i.Jl·~iIJ.;II . r,j :t:i.h~·":r·Jksia ,ja ,:rJY'tB.k: ~in lä..h'2::' ';,1 ;V,l":~J ;~ l)iO·$

ti:ltti k ..... ;:i :di·ij jj" ",_.il:;8. 7 nr: '~~I~ ·u._ill.:'..l.i:i.'l;:C:i.t0.i. ... i.:"J sc:q c tilnLli,l".G ·uo··

_. 2 -

Ultraemäksieen massiivin geologiasta

UI traemäksi:::;en massiivin kiv.Uajikoostu.mus on melko monotoninen~ Kon­

takteja. myötäilee muutamasta. m:stä pariinkymmeneen m:in levyinen amfi­

bolikivivyBhyke~ jonka si3äpuolella on massiivin valtaosaa hallitseva

serpentini5_ t ti. Yksi tyiBkohdif:Sa. kivilaj jJ~8XGtaan s.ntavat väriä vcd-

hettumismuodot <1rufibol.i.ki ven ja 8c:r.pcntiniitin välillä, mittasuhteil­

taan melko laajatkin pääasiasDa graniittiset juonikivet sekä kontaktin

läheis~r;.\'desf,i.i esiintyvä.t sivugnGi s~likappaleet.

Hassiivin kontaktit ovat voimakkaan ruhj8iset ja ~rksi.tyiskohdi8sw3.n san­

gen mutkikkaat. PrimääriDiksi katsottavia liimasaumakontakteja ei juu­

ri ole ta.ViJ/.;t~Uf vaan m8,8siivi on aive,n kuin hauraaksi hiertyneen klo­

rii ttimassan ympä.:l.'istöstää.n eristämä.. Itse massiivikin on lukuisten

ruhjeiden, hierteiden ja rakojen rikkoilla. Tarkkojenkaan havaintojen

avulla. esim. +205-tasol1e, ei rikkoutumisvyBhykkeio,en kU.lulla ja kaateel­

1a ole havr..ittavissa selvää maksimia tai systeemiä.

Alunperin ilmeisestikin duniittisena massana kiteytynyt massiivi on

myöhemmissii vaiheissaan joutun.ut voim2.kkaan hyd)~autumisprosessin~ ser··

pentinisation alaiseksi. Tämän. prosessin ja osittain myöskin tektonis­

ten liikuntojen aiheuttama mett'1.T!l0:cfoosi on muokannut kivilajivaria.ntti-·

en mineraalikoostumuksen. Amfibolikivessä on monoklinisen arnfibolin

(tremoliitti) ohella poikkeuksetta myös kloriittia ja. usein talkkia tai

Si; on kokonaan muu.ttunut kloriittil.iuskeeksi. Vaihett1J..r~isv:'Töliykkee8sä

serpentinii ttiin päin tavataan joskus reliktejä mm. :L'orabiseste, pyrokGG­

niota. Serpentiniitin päämineraalin ssrpcntiinin ohella kivessä on

yleensä klo:di tha ja pi1.ikoin t(11kkic. Hyös kaX'l;onaatti on ylGinGn~ to­

sin suhtcelli3cn pienissä määrin f ja pääo8altaa,n seku:ndäärinen magne·­

tii tU. on sorpentiniitin. oleellinen 3ine8088.. KatkeLllcct ja ruhjoutu~

neet juonet ovat yleensä. keskirakeista maasälpä-kvertsi-biotiittikiveä.,

vaaleata apli..i t tie. tai mJ,asälpäpog;]atii ttia. J'oi takin epc-i.määräiGiä,

kH.:::'k<.'I.H'c,keiEd,a plagioh:lrJ2.SiL:iviosuei ta (Cn.-pi toisuus kOl~kE-;a.) on t~wattu,

8ivUgDGissi.murckaleet ova.t toi c;j.naan mU1J.ttu~lC8i.; biot,U. tti~~klor:Li·~tj,k:i.­

viksi.

Pääkivila.ji.en kemiallisessa 1:oo;:;t'l~rxuJcs(,:8S2. kiintyy huon)o E':uneY.l kaj.kt.ea

korkeaan NgO-pitoisuuteen, joka 8orp~ntinij.tiss~ on ke8kimj~rin 7, r.; c~ .; ':'././ /'., "" Q ...

- 3 ~

pentiiniytymisen cdL::tyncen pi tktille. (liito 2) Serpentinii tin lujuus·­

ominaisuuksia heikentivää huokoisuutta. ilmentää huokosveden määrä, joka.

H. Papusen mu.kaan on n. 1 .- 2 p_.%.

Kj.isurr.in8X'alisatio s ta.

Yleisesti ottaen kiisumineralisatio on "saastuttanutll huomattavan osan

massiivia. ja osittain myBskin sivugneissiä. Eräin paikoin kiisut ovat

J.:"ikastunce·l; walmiluokan rajoilla oleviksi yksiköiksi, joihin Hi turan

kaivostoiminta tukeutuu.

Luottelomaiscsti esitettynä kiisuroineralisation pääkomponentit ova"'.:::

"" magn8Gttikiisu, pentlandiitti, m2.ckinaviitti, kuparikiisu, kubaniitti

ja valleriitti • Kiisu,jen yleisin esiintymistapa on pirote: se:cpenti­

ni.i tin alueeJ.la hyvin hienorakeinen, reunaosissa karkeampirakeil1en tEd

joskus kauniiksi kiisuverkoksi tihelltyvä. Kontaktin ympäristöGsä on

kiisuläiskiä te,i Qil1le:o.ssioil taen usoihin metreihinkin yl täviä kOr:J.p2"kte­

ja kiisubwal).rrd.a.

KiiE-lUmineraalien suhteellisesta. jakaantumisesta masdivissa on E. Hänni­

nen tehnyt leikkcwksen x 3575 alueelta tutkimukson, jossa tarkastellaan

toisaal ta H.:i.~mineraalien - magneettiki.isu~ pent12vudii tti, maeldnavii tti

- toisaaltD, Cu-mineraaJ.i.en - kuparikiisu, kub8.J'li.i tti, v8,llerii t·i;j, ­

keskinäis.hi paljoussuhtei.t3... Nikkelin kantajista on mag-neettikiisu suh­

teellisesti ru.nsain massiivin reunaosissa, kun taas pe:ltlandiitti hal­

litsee serpentj.niittialuetta. Aikaisemmin suuren huomion kohteena ol­

lut mackinaviitti on pKä-Ni-mineraali suhteellisen pienellä alueella ja

mackinaviittiin sitoutunut Ni-osuus on kaiken kaikkiaankin n. 10 ~:n

tienoilla. (lii tteet 3~ 4 ja 5) Kuparin )!,~ant(-'.jista kuparikiisu. keskit··

tyy rcuMl.osiin ja vaJ.lcriitti serpentinii ttiin. N;,{öheIfilllissD, tutkimuks:LB­

sa on kuitenkin valleriitti-tyyppicistä ~ineraaloista Cu-val.leriitiJl

ohella ideutifioitu myös Fe- ja Ni-valleriitit, joten kuparin jakaantu­

miskuviot s2.attaVaG hU0J::Jattavastikin muuttua.

Myös }<jtelii.-·Hi turaan lii.ttyy eräi tä mineX'n,lisatio[.(.luei ta. Herki ttiivin

niistä on länsi-kontaktin läheisyydessä oleva. Sillä ei ole puW~eamaa,

- 4 -

I1almiiyspit

Ui turan mDlmi t on totuttu jablmaan kahdeksi tyypiksi, rcunamalmiksi ja.

välimassaksi. Niiden välinen raja on sulfidifaasin Ni-pitoisuusarvo

8 %: reuXl8kialmin arvot ovat 8 ~h:n alapuolella. ja välimassa.n yläpuolel­

la.. Tai S-J{-suhteella ilmaistune, raja-arvo on 4,6: reunamalmilla suu­

remmat, väljmassalla pienemmät arvot. Reunamalmista välimassaan siir­

rJrttäessä ilmaantuu u:agnetii tU. vähi tellcl1 mukaan kuvaan; välimassassa

sitä on keskimäärin 6 - 7 %.Heune..malDli on arofi bo likivi-, kiil1egneissi- tai joskus myös s81~penti­

niittipohjaista ja on siis sijoittunut massiivin reunoille. Välimassa

on aina eerpentiniittipohjaista.

Ekonomian kannalta malmi tyyppien ero on siinä, että reunamalmi on hel­

pommin rikastettavisGa ja siitä saadaan paremmat saannit kuin välimas­

sasta. Rikastettavuuserojen syihin palataan tuonnempana.

Lohkomalmiarvion mukaan välillä x 3438 - x 3790 ja 200 - 380 m:n syvyy~

teen reunamalmia n. 9,9 milj. tn ja välimassaa n. 28,1 milj. tn eli·

malmia (eut off 0,3 %Nl) yhteensä n. 38 milj. tn keskimääräiseltä Ni­

pitoisuudeltaan 0,49 %.Aikaisemmin mainitusoi3. Etelä.-Hituran malmiossa on arvioitu Ni-pitoisuu­

deltaan edellisen kaltaista malmia n. 1,1 milj. tn. Malmiou harja on

n. 100 !.Om 8Jrvyydellä~ sen jatkeita 250-tason alapuolella ei hnmeta.

Sulfidifaasin ja silikaattifaasin Ni-pitoisuus

Hituran malmista puhuttaessa jo jokapäiväisessä kielenlräytössä on käsi~

te sulfj.difaasin lU~pitoisu.ns, tai vaiht08htoisesti fJ-Ni-::mhdc s vallan­

nut suorastaan keskeisen aseman. Se on kuin maagillinen avain, joka

avaa oven Ui turan hyväksikäytön salaisuuksiin. Kieltämättä Ui tll:C8,21 m<:<l·~

mi onkin tässä suhteessa poikkeuksellinen nimenomaan faasi-Ni-pitoisuu­

den lanjan vG,ihtoluskaalan tg,kia. Sen alaraja:ctCl on magneettikiisun ken-·

kirnäfträinel1 Ni-pitoisuus 0t 11 % ja ylärajana pentla.ndii tin J::U.-·pi toicuvo

32 %. ltlh:;j.. simmillaan 8ulfidifaasin Ni-pi toiSo.UD on ll1assiiYin reunoil·­

la tai kiiJ.logneissin puolella nousten melko tasaicecti keskustaa kohti,

kuten grRafisesti eri leikkausten kohdalla voidaan osoittaa. (liite 6)

"

- 5 .-

Käytlinnössä k.o. Di-pitoisuuden arvo lasketaan suhdeyhtälBstä Nisf:Nima=

Sei ~Srr.a' Sulfidifa8.si.n S~pit()i~mus on suurin piirtein valdo, 37 %. Kui­

(.onkIn n. 250-tasosta al;'M::päin S..·pi toisuus a:nrioidaan 11. 36 %:kr:;i ~ koska

m~gneettikiiBU siellä esiintyy troiliittina. Ja aivan pintaosissa se

88,D,ttaa olla jopa yli 40 ~b sekunc1.äc-i.:.cif;en pyr.5.i't1n runGaan esiintymisen

vuoksi. SulfidifaasiJl Ni-pitoisuutta ei ole syytä käyttää johtopäätös­

ten tukena profH'mtt;j,ykoikön tarkl~ulHlella.

YlcL:H;)sti otta,en sulficUfaa,sin Ni-pitoisu.us kasvaa rinta rinnan w.uuttu~

misproBOBsin intensiteetin kera.

Sulfidifaasin Ni-pi toisunden rinnalle on kohonnut viirue Edkoina. riullS'Jc­

kaisfaasin t silikaattifaasin Ni-pitoisuus. Yleensä tutkimuksissa on

tultu Hituran kohdalla sollaiseen tulokseeu t että silikaatteihin sisäl­

tyvän nikkelin määrä on varsin alhainen, alle 500 ppm. Luku on jopa niin

alhainen, että sen varmistamiseksi on louhintavaiheen aikana yhä ~udel­

lean analysoitu sekä yksittäisiä mineraaleja että totaalifaaseja. (liito

7) Viime syl~synä eräistä uuden avolouhoksen eteläosan pintanäytteistä

saatiin korkoi ta Ni-arvoja saraalla kun rikki puuttui näytteestä t2,i 8i tä.

oLi. hyvin vähän. Soija- ja stuffinäytteistä tehdyissä rinnakkaio:i.sf:>a

bromiruete.noli- ja happoliuotusanal:f.'(seissä saatiin vel.rsin laajalla alu­

eella huomattavia Ni~pitoisuuseroja~ kuten esim. soijarei'istä 46, 47 ja

49 88,8,dut tlJ.l()J~.set 080i ttavat. (liite 8) Eräitä pilkahdukGcnomaisesti

malmikas82.sJ? olleita eriä oli siirrettävä :raakun puolelle. l<Jsim. lohko­

malmic?,).:,vioon ne eivät ole kuuJ.uneet missään vaiheessa. - l.ähinnä Ger~

pontiiniin nikkeljä näyttää si.toutunecn. Miksi näin on tapahtunut juu:d.

edell~ mainitulla alueella, ei ole vielä täysin selvitetty, mutta tietty

maJ.'ki tJrkserwä varmaan on pintao8icn rapautumisalttiudella. l,iclleeki.n

niiu v että louhinnau edetessä alemmillo tasoillc~ silikaattisen nikkalin

pi toh:uusa,:cvot painuvat tälläkin 2.1ueella O,i %alapuolelle.

RikarJtuksesta

Keko Hituran toiminta-ajan on nimonomaan rikastussektori joutunut kanta-

n;rt :r:ikastuii;;.'.iJ.ster; tacdd:aa hiuk:,;1;.k~',8')1 hc;lpott;::,a, (:ttä. pcrilIlfo:i.l tii)jn p:L'oh..

loemat juontavat alkunsa geoJ.ocisista aspektcista.

"

- 6 '"

Se mullistava I! si sii.poliit tinen ll tap2vht.um8,~ jota serpentini.;'{tymi n811 mer·­

kitsi, on t~88ä mielessä korostetusti tuotava esille.

Sek~ silikaatticn että kiisujen keskuudessa tapahtui uudelleenj~rjeste­

lyjä, jopa ainesten siirtymistä faasista toiseen. Uudelleenkiteytymi­

sessä r (syrjäytyksisBä jne.) muodostui runsaasti intiimejä ybteenkasvet­

tumia esim. magnetiitin ja kiisujen, silikaattien ja kiisujen tai gra­

fi! tin ja kiisuj en kosken. Lisäksi osa kii surakeista. ,läi kasvus8aan SUQ­

rastaan alkioasteelle, alle mikroniluokan "pö l yksi ll• Tällainen malmi

vö,atisi hyvin hienon jaubatuksen. Tällöin joudut2.an liejuvaikeuksiin~

joiden vaara juuri Hituran talkki-kloriitti-serpentiini-rikkaan malmin

yhteydessä muutenkin on aivan ilmeinen. Ko Pelkonen on mikroskooppitut­

kimuksissaan havaim1Ut,~ että pentlandiitti on herkästi ylijauhau.tuva,

joka seikka vielä mutkistaa jauhatuksen säätelyä.

Kiisujen määrän epätasainen jakautuminen on omiaan vaikeuttamaan rikas~

tuksessa optimituloksiin pääsemi8essä. Reunamalmeissa kiisuja on 5 -

6 %, jopa yli 10 %, mutta välimassassa saattaa kiisujen osuus jäädä al­

le 2 %:n. Reunarnalmi-välimassasekoi tuksean en tässä yhteyo.essä ota kan­

taa.

Kuparin saannissa tulee ylimääräisiä tappioita aiheuttamaan valleriitti~

joka mahdollisesti on Cu:n päämineraali eräissä osissa massiivia. Täl­

laiset kerroshilamineraalit eivät ymmärrettävästi voi olla rikastusmi8S­

ten 1l1 emp ilapsia".

Serpentinii tti sinä.nsä huokoisen<'N ja helppoliukoisia silikaatteja 8i821l-·

tävänä voi olla arvaam8.ton syöt.emateriaalina s varsin,kin koska 8.m. omi··

naisuudet ovat opätasaisesti jakautuneet. Rikastamolta onkin aika ajoin

kuulunut äänj.ä rikkihapon suuren kulutuksen johdosta.

RapautUIiliscw vaiklltll::"ta ja osuutta. rikasttwhadcaluuksiin ei liene tois~

taiseksi kovin perusteellisesti tutkittu. Uuden avolouhoksen eteläosan

malwissa lienee rapautumisen haittoja ollut normaalia runsaammin. Toi~-BB,al ta vapaan taivaan alla' L ncnkin a" C,D. seisonut f'lalmikö,sa BC;,Q. nopcas~

ti pintaansa valkoisen sulfaattihärroän ja lohkar'eet hajoavc:.t.

Nyös louhintapuoli saattaa osoi.Jr;ella SOI'Jl18JJ,a ma~trlJiil geologisia ominai"­

suuksia, koska tuottaa suuria vaikeuksia piellten e~illisten osueiden

louhinta rikastamol18 ajet.ta,vakEd. Vaihtoehtoisi:n2. r8..tke.i.8unle,11oina

tähän voisi a.jatella 1;.011 tr"ls1 Bta toJer''.1.Dssin. Ii en t ofi' ~ 8sa" tai nw.lm:l-·

tappioiden hyväksymj.stäo

- 7 .-

Uuden avolouhoksen pohja tulee olemaan tason +140 tienoilla (liitteet 6

ja 9). Malmiarviolohkoista laf,kien 8.volouhoks8sse.. on reunwnalmia n. 1,5

milj. tn, välimassa.a 4,6 milj. tn (malmi.a yht. 6~1 milj. tn) ~j3, ra.2Jckua.

no 7,0 milj. tn. Vä.l:i.mBsS8.-reunamalmisuhd.e n. 2,5 - 3 ja. raakku-malmi­

suhde n. 1,2. Erä.istä piirros- ja laskentateknillisistä syistä e.rn. lu­

vut ilmeisestikin ovat ylä.kanti.ssa ja näin ollen vain suuruusluokkaa i1­

maisevia. Paikallisesti- jo aloi tetul1 J.ouh:i.nnan tarpeita sekä lyh;YGropi­

aikaisten ennusteiden tekemistä varten on paljastetuilta alueilta otettu

pintanäyttei tä sekä soijanäJrttei tä. V.ll. on alueen eteläos2,sta, otettu.

n. 90 kpl ja muualta n. 300 kpl. Pääosa näyterei'istä ulottuu 10 m~n

• 3yvyyteen. Osasta Boijanäytteitä tehdään rikastuskokeet. Näytteet on

toistaiseksi otettu Malminetsinnän kalustolla.

Pintanäytteiden antamat malmin rajat poikkeavat jonkin verran syväkaira­

usten perusteella konstruoiduista. Suurimpana syynä tähän on pidettävä

kairausreikien vähälukuisuutta ja siitä johtuvia ylipitkiä interpolointi­

matkoja. Lopulliset arvioinnit pintanäyttsonoton arvosta voidaan tehdä

vasta maanpoiston ja kairausten päätyttyä.

Isomman avolouboksen alueella on huomattavan paljon kairausleikkauksia,

joissa vain 1 - 2 reilcää voidaan katsoa antavan avoJ.ouhoksen osalta tie­

tOja. I1ainittakoon r että kun nykyisen louhoksen jokaista kairausmetriä

vastaa n. 700 malmi tonnia) on vastaava tonniluku uudessa louhoksessa n.

3 000. Harvasta kairausverkosta on tietenkin seurauksena ennusteiden

epäluotettavuus.

Vuoden v-aihtcessa tehdyn kairallGohj elman mukaan tul1()"an avolouhosalueel­

la kairaarnaan n. 30 reikää, yht. n. 4 100 m. Tämän jälkeen äsken mainit­

tu malmitonnimä.ärä kairausmetriä kohti tulee alenemaan n. 1 OOO:ksi (Ja

tonnilu.V'uilla leiki tellessä, pmtta samalla esimerklc:i.nä kairausten osuu­

desta kol::onG.:i.6kustgnnuksisfW,~ voida~n nanoa f että ohjelman jä.lkeen ri­

kastevarastossa olevl:1.11 n. 3 tn:n nikkclie:rän kannettavaksi ;Gulee keski­

määrin 1 kairausmetrin hinta.)

HelmiJ<::uun alussa saatiin l1alminet13innän kone paikalle je n. kuukautta

my5hemwin toinon.

KaiJ:'a:usnäytteiden );~iisi ttel;'Y8i.;~;, on tehty l!~7YO."-sopilJ]u.8. Pääofla, näytt0.is~~

tä analysoidaan OKHE:n laboratoriosE<J. 9 loput 0K:P~8f;i:i, ja OK1U:n!:!8, jo. kt),y·'·

- 8 -~

tetä~n bromimetanoliliuotuata kiisu-Ni-pitoisuuden tarkemmaksi selvittä­

miseksi. Näytteet valokuvataan ja niistä tehdään Fem-pitoisuusmäärityk­

set sekä osasta tiheysmääri tykset. Lohkomalmiarviota tullaan tarkista·­

maan uusien tietojen nojalla.

Kairau80hjelmasta on tähän mennessä tehty 1/3, ja jo nyt on selviä to­

d-i.stei ta kairauksen tarpeellisuudesta, esimerkkitapauksena leikkaus

x 3450. Laajempien kokonaisuuksien, miljoonien tai 10 miljoonien toruli­

en, suhteen tuskin on odotettavissa suuriakaan muutoksia, sen sijaan kyl­

läkin malmin rajoihin, muotoihin ja. ehkä pitoisuuksiinkin. On myös reaa­

lista toivoa, että osa 0,3 %:n alapuolella olevaa tava.)~aa voidaan siirtää

malmivaroihin. KairauB ei kuitenkaan voi olla niin tiheä., etteikö lou­

hinnan edistyessä tarvita esim. soijanäytteellottoa tiettyjen detaljien,

. ennenkaikkea malmin rajojen tarkistamiseksi. Tästä on jo alustavia

suurmitelmia tehtykin.

Muita tutkimuksia

Avolouhoksen ja tehtaan välillä peltoaukealla on heikko pohjois-etelä­

suuntainen magneettinen häiriö. Häiriövyöhyke on poikitettu 2 rei'ällä.

l1alminetsinnän geofys. laboratoriosta irronnee aikanaan totuus häiriön

syistä, jotka eivät ainakaan raportoinnin yhteydessä tehtyjen havaintojen

mukaan merkitse malmi-indikatiota.

Eräänlaisena pitkän tähtäyksen työnä on menossa jakaantv~istutkimukGen

täyclennys sekä Pt-metalli tu tkimus. l"lolemmissa on päärooli l:1alminetsin­

nällä.

Jokapäiväisten ilojen ja huolten myötä voisi seuraa.jalle jättää kivenä

kengäsfJä hiertämään ne muut8.mat korkean luokan malmilohkareet, jotka ovat

eri vaiheissa ma~npoiston yhteydessä löytyneet ja joiden alkuperästä on

tähän asti puhuttu suurten kysymysmerkkien kera.

NivalGsBa 22.4.1974Kauno Vormisto

ooIt>- •

• •

x 3200

x 2800

• ••• •

•• •

•

•

•

•

lL!;:!l kgn- mL

EHEHB kvdr~U~ afk

111111 sptma

•

Xf73 KVj RfL

OUTOKUMPU OY HITURAPintalehti 1:4000

•

\ 1-· • I •\ 1-'!1I -,

'\ ......... '-'V'

•

••

•

•

•

••

••• • •• •

•

,.

..••

• •__II::T"-_~. . .t ~r-... •- i\ •

t.~ \, • ,~- \

•••

•

•• • J~.. ~

•

1· -1- nO.

I IJ. -~"". ,.

\) ..

LIite?...

~\aul ukko 1

---- ()re e;.( 0

Hrm,KI PArU1\1m, SuJfido millC'l'fllagy af tho Kat.nlnllti un<i Hitlll'l1 2"-----

·'HWI{}-}H-

Chcrnicn.l cOlllposition af tho rockfJ af tllo JIitufa Jnflfmif(nvcmges of diffcrcnt rock tYI'('I;)

11.4.~

13.08

14.(;8 0.64 37.!i-t 2.tH 0.07

lJ.20 0.03 :J:l.00 0.77 0.00

41.04 l.G3 13.71 :!.4-1 20.7? 2.35 0.07 7.S.') I \l7 ..H'1 4

:ltJ.80 (l.fJO

38.10 0.12Jimits ofvlll'intioll

pl'l'il1otito

---_._---------------_S_"_Tj_)r_I_\t._il_)i_(.O....__~._3_()_._1O__O_.:_l_D__I_I_.~_()_0_._:l_G_3_5_.R_O__l_.4_0__0_.0_l~.1:.;ir,Jl~lÖ--

"

uppcriow<'l'

limiWj of,·arint.ion

42.00 1.00 ?O.OO 4.llO 30.40 4.:W 0.12

30.75 '1.20 10.13 0.02 22.02 1.20 0.01

lJ.3/j

0.48

No. = Numbor af fill(\lYOO3

Taulukko II

·,Hwhtk-k-o-I. /::iiov in-l\ ivnlf\1l kllrtl·nlcllt·jn luccn k iv iCIJ kCl11itllli~lil\ !woRtu Jnll kAin.

fJJair/c-i-. Chcmical c01np(J8I'tioHS 0/ TOC/.:S

IHI.ll:! !l1l.ClO 1 09.Cl711111.:!(\ 1 IHI.73 1 IlIl,lJO I ;;-;;;-jfi;'nA

7. I 13.

4.50 3.6;;

0.04 2.8fl

0.14 I 0.1 ~

0.0 I 0.0

0.7~ 0.01

0.0& O.O!.

I .1. I 2. I :1.

ISi0 2 31.11 41.nl 4~.OG

Ti0 2 0.04 0.14 0.2G

,\1 2°3 •••••• 1.20 I.n :1.~4

]<'''303 •...•. , G.2~ 5.11 2.22

Fdl •...••• 10.nn 7.2G 110.n~)111(l 0.211 O.I~ 0.20

)[;:0 3:l.l\j 2fJ.~11 27.r.0

('aO l.~ö 4.02 1.00

i'a 20 0.0:1 O.IH 0.22

1\20 0.111 0.10 0.01

1'2°, 0.02 0.02 O.I\G

CO 2 ,. • • •• •• J.!l4 0.>1 \ O.n](20 + 11.\18 7.I)B ;j.no ,.11 2°.- O.~I 0.180.13

1Cr20. 0..';0 0.47 0.3G

l'IiO 0.811 O.H 1.02

enO 0.2;, 0.10 0.4-1

eoo 0.041 0.01

s I 2.1Hl 0.78 3.87

I 99.011 !100.01l !100.23 I

4.

GG. :\:.0.4 :1

122.0>1·0.12

2.G2

0.02

2.1114.12

1.00

O.H

0.0

0.88

0.07

:J. I5G.o;;

0.7;,

liU 2

a.2:l5.06

0.12

4.80

.1.40

.'l.G.;3.00

0.07

0.0

1.1',

0.00

G. j

GO.220,.',(\

lf>.1 G2... 2

.1.:1:\0.12

5.224.~;,

2.0(\2.60

0.12

0.05

l.300.12

IG2. ~ 0 I

O.:lS

1(;.80.1.r. .';

4.140.07

2.02

5.1:\

(i~.lig

O.:)~

1:>.llO:3.22

il.120.1\0a.20

3.40

j

!J. I

GI.I;; I0.:'21

17.on(I.r.:1

a.:12

0.0;,

2.!i-l

4.2;,

il.o:;2.20

0.110.10

0.82

0.10

10. i(iG.:.2 !

0.:,0

1(i.r,G

O.r.&<!.70

0.0:,

:l.OG

3.18

:J.oo2..';;)O.onlI.oll

1.0.';

0.00

II.

ei'.; 1I

0.11

1·Ud2.2~

1. 2;,

(I.nG

0.G8

~.1I8

3.2;;

·t~2

0.11

0.·\11

O.GS

0.08

1. I'P\·["'1I1iinipt'l'i<lnl.iini - ,<,'crl'cllfillC [laii/olifc. Jlit.lIJ'/\., Xivall\. Alml. A. ll-:-illki'h"l. JIi-135/i 57.20"'0872. ~(,l'p(,llt.iini.aJllfihnlikivi - ""CT})('.IlthlC'((JIl/iliu!e ,·vc/.:. ) Til.um, ;-..; ivo la. Alla!. A. J-1I',il\· -, II - 1~ 27 •06-. (, (;

killell.

2. A\llfib(\lip(~ricl()t.iil.t.i ---AlII/iliolr pcridofilc . .llit~lT·(l., ;-";iVllln. ÅIlf\1. ,\, ll\·jkltiIlO!1. _"- l'f41.15·-.1'j4, PllIginkln.f\lli.lJiot.iitt.ikivi - J'I{'(f/i{)d(1.~c /,lr;la" rntk. Hilt:m, :/-:ivf\ln.. I\Jl(\1. A. III,ik· Ri.-1251 1:IO.54·-.9?

kiJl(,ll.

-

I

Hi- 204

liite 3. Fek Liite3.magneettikiisu Fe 0.9 S

-- .

,II

•1>' Hi -/97

Hi 170

r

//

/

n

Mi-183

/

r Hi l69

\ r •-H0- 201

,.,

...........""'17' Hi 219••-•

rr

F

F Hi 196

~Hi-' me m0/0 iI

CJ 0-20 rmwm 60-80 = 3575~ 20 - 40 ~ 80 -100

X

~ 40-60 1: 2000

9

te 4-.Nip

"liite 4. L"l"l

~~Hi-2i_penllandiittl (Nl4-.3 re 4-7) S 8

I

~---1- -

"' " ......./ "' / "' '\-

,

I"\ >::

~

x"' Hli -197

-

I ----1

-----{ Hi-170I

---( 7;'

j- 204 7t+ "7

;' ./;' '-

~

././

~ /, ~

Ir A

I1- 6' I---V i Hi- 159

Hi-183-"--'

"\.

""/

"\........... ---1

"' / "'/ "'"\. "'/ "'l"\. / "\. \-- 7

"'"- "' -~'-/

"\. ""'="' "'.......-===-... "-

/Y "' ---7

~ ;'

",'

\ / "'\1 "' ~

'1.---1 "'"')f ~

/ ~ / "'/

/ ~ "''-I

/ 1------4"\.

"'/ i------\ "' "' I

"'

--< • /

1,

/ Hi-21"'

"\

"' '\

"' ./

1- /

7 ./;'

/ "'"\. ../

"' :>.- '\7

"-"\. ./

--, -- "'"'"'"',

-..;:

"\

• Hi-195

1---

t=-Hi 203 % %

c=J 0-20 mm 60 - 80

~ 20-40 ~ 80 -100 X = 3575

Hi ;:.20

40- 60 2000

Hi-170

. liite 5. Mac LiiteS.mac ki naYi i tt i (Fe 0.9 Ni0.1) s

Hi-2/9

Hi-196

x = 35751: 2000

0/0mmIm 60 - 80

~ 80-100

0/0c::::J 0-20

~ 20-40

40- 60

Hi - 201

.,' ,-",

"..<~.?:~:,.~:" .

.... "', ..'. ,, .

----...----~~._~----~--------LiiteG.

ZO°

:' " ..' ~..""..l ~ ..1' ." #......

" ,~:: ".".~ ••,,/<t r

, .'" ,

fJUT1JKUMPU tAy HI1fIIIAPOIXIIlllKlfA1IS

1- J575 IIN" JHI

N()()()

s6%

kgn

lRv

--

• •1-.. . I

r

'--7-__,....r-A1H-r-i-n~:H~ •

.~ I Nl r r Ikgn R

.

,r-t~---r--,..-r""---r---'}---'" ~-rr-r->--"'l'~--' _ ~ L r _r-- ~-.-,~ I - .----t-----r:;r:rHfr-=t-Y--t-t++-l-+----1-+_'H'+-+-'-j=f........-}-f-+-+...,LJ-FFt-l-·-t"-'r-j-'--:..J....::=-=-=.;.:...,...;......:=;·=r-."......J-__l!.8~%' NiSf

r-=---'--t:fr1'Tt1tt!rt-ttrj1jltlt±j'li::~lttttl±Iij:rj:zjq=JtIIt:I±r1'8:I ±±JII ~lt-~f-:h1l'iiHI-r..~T~tHhf------::-::-....:-._--f1"" . ,1; i;. . I. , I ' I .1 : 1 ·...JI U l lJ .1. I j' f---LJ LLlJ 4LI""", oH I ; 200- Ui 'j' '2%

5

6%

OUTOKfJItIRj tAy HITlJIIAfJ/),UII.EIJ(1fA1JS

J' JbZ5 llNn H-+I{12000_._

".,4, .... iIIj,II_

I

'-'

, l....,

§ 1;)

~... ~>, >,...>,

Hi tur;,u1 kai V08

P?m keskiarvona):

),.", i k-"i oY) v",sv-i 8"'V0.J1~1 n~l'"l'\...... ~ ... .[""_ ...... .l .• _"'t.; ..... lo_)... J'" ,~.t- ......__L -_ •• -

3/171,3/527,3/1 8 7,9/376,5/926,5/972, 6/878, 4/375, 5/746, 6/538,

3/ 11C)1, ,/ , 3/ Cl 76' " / '7 F' C1./ " '-'1 0./,

6/1631.

Bioti5.. tti:..--..-..--._--

Klor5itti:

T81kki:.__......._...-..-

5/251, 6/49, 3/132, 3/488, 5/22, 4/17, 4/239, 3/163.

ls~l10 P:?lJ

4/239, 5/965, 3/432, 4/707.

!.s.1~_.~C;8 :P:f:' m

3/197, 3/72, 1/203.

Silikeattinen Ni koko n~ytteessä:

5/740, 9/73, 11/420, 10/63°, 10/490, 11/550, 10/460.

!~':._.21.Q ppm

II 3)'7. "'nr.] V'{Si i1 1,,, 0 07)t:; ol "T-je;..., CJ- _"'" lo. _'Y' ~~__~~.I) .l._.

erotuksene ~ä~ritctty).

(tot.-Ni:n ja kiisu-Ni:n

II 8 i",na,lyysi::i k.2. 0,31 %Ni (uuc:1.'9!1 avo1.ouhos?,luocn 8-082.:0

pint2n~ytteist~).

Nival~ss2 1974-01-31koonnut K. Vo~mi8t2

Outokumpu Oy

Hituran kaivos

Litte8.

soijanäyteanalyysit

oK11E OKNI I OKP !OKJII!OKP-~

näyte Ni-tot. Ni/br.met. "Nisil" la/happo S Ni/bremeto S "Ni ·1"S~

46/1 0,37 % 0,08 % 0,29 0,37 % 0,30 % 0,08 % 0,35 0,29 %46/2 0,54 0,28 0,26 0,54 0,95 0,30 0,95 0,2446/3 0,55 0,22 0,33 0,55 0,B2 0,25 0,75 0,30

"- 46/4 0,54 0,32 0,22 0,54 0,99 0,34 1,05 0,20

47/1 0,39 o,or 0,38 0,38 0,01 2,05 0,3747/2 0,47 0,21 0,26 0,48 1,11 0,23 1,00 0,2547/3 0,43 0,14 0,29 0,42 0,92 0,16 1,15 0,2647/4 0,51 0,11 0,40 0,49 0,79 0,12 0,65 0,37

49/1 0,39 0,17 0,22 0,40 1,40 0,18 1,30 0,2249/2 0,38 0,17 0,22 0,40 0,97 0,18 1,60 0,2249/3 0,44 0,11 0,33 0,44 . 0,83 0,10 0,70 0,3449/4 0,43 0,07 0,36 0,40 0,48 0,07 0,35 0,33

~-~

49/5 0,35 0,05 0,29 0,34 0,24 0,05 0,10 0,2949/6 0,43 0,15 0,28 0,44 0,93 0,14 0,75 0,30

1804.1974

K. Vormisto

8 Liite3.~~

-0

x3700

........

"\\

\......... ..... .. \

......./ {

1"I'......:

........

.'

-t-....

-0

------------ --

l' cr- I

!L !I

".I ",

" ":.I ••••~ •••••••••••••• -0 v.

....

I,/

'"

'-QI --------CJ -- __ --. ---

--

\ .. ~\ ,I \\ \

\ \. 1\ \ 1\ \ J\ \ ,\' -.\', j\" ,"" ~--_ ... --,,

............. - --

.­.-'",/ ~

/' ~/I ,, /

/(jG\1, I

\ II \ I

\ \ :\ \ I\ \ I\ \ I\ \

\ \I \I \I \\ I

.'

........' ,

b-

b-

.- -­l,...--

-0

-'"......

...." '."

....................;

".--:><

....

:..

~.

-'. "" ".......

.,r;-

------ l1alm/ (Ni i?O.J%)pinnassakairausten mukaan

................. Pa(jasletl.1t alueet

Kalraukset__ ennen v.1974

0- vn 1971.r ohjelma

OUTOKUMPU OyHITURAN KAIVOS

Suhde: Piirto 1/74 KA!SKu

1:20001 Tark.I---I----I·--~

Hyv.

.. .. Ay.o I q..q):LQ.? 00' ••