tornion-muonionjoen yhteistarkkailu …...vuonna 2016 turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus...

TORNION-MUONIONJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2016

Vesistötarkkailu

AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10692

i Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailu Vesistötarkkailu vuonna 2016 ______________________________________________________________________________

TORNION-MUONIONJOEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2016 VESISTÖTARKKAILU 2.6.2017 Satu Ojala, limnologi (FM) Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK)

Sisällysluettelo: 1 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................ 1

SAMMANFATTNING ............................................................................................................................................. 4

2 JOHDANTO ............................................................................................................................................... 7

3 TARKKAILUN PERIAATTEET .............................................................................................................. 7

4 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS ...................................................................................................... 8

4.1 YLEISTÄ .................................................................................................................................................................. 8 4.2 ALUEIDEN SUOJELU JA ALUEEN HANKKEET .................................................................................................. 10 4.3 TORNIONJOEN VESIENHOITOALUEEN VESIENHOITOSUUNNITELMA ....................................................... 11

5 VUODEN 2016 HYDROLOGISET OMINAISPIIRTEET .............................................................. 13

6 TARKKAILUN KUORMITTAJAT ...................................................................................................... 18

7 KUORMITUSTARKKAILU .................................................................................................................. 21

7.1 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT .............................................................................................................................. 21 7.2 TEOLLISUUS ........................................................................................................................................................ 25 Rautuvaaran rikastamon varastoallas ....................................................................................................................... 25 Maxit Oy Ab:n Karungin fylliittilouhos ....................................................................................................................... 27 7.3 KALANKASVATUS .............................................................................................................................................. 27 7.4 TURVETUOTANTO ............................................................................................................................................. 29 7.5 KOKONAISKUORMITUS PISTEKUORMITTAJIEN OSALTA ............................................................................. 32 7.6 HAJAKUORMITUS .............................................................................................................................................. 34

8 VESISTÖTARKKAILU ........................................................................................................................... 35

8.1 VESISTÖTARKKAILUN TOTEUTUMINEN ......................................................................................................... 35 8.1.1 INTENSIIVINEN TARKKAILU .............................................................................................................................. 35 8.1.2 ALUEELLINEN TARKKAILU ................................................................................................................................ 37 8.1.3 MUU TARKKAILU ............................................................................................................................................... 37 8.2 VEDENLAADUN TARKASTELU .......................................................................................................................... 38 8.2.1 INTENSIIVINEN TARKKAILU .............................................................................................................................. 38 8.2.1.1 INTENSIIVISEN TARKKAILUN YHTEENVETO ................................................................................................... 48 8.2.2 ALUEELLINEN TARKKAILU ................................................................................................................................ 48 8.2.2.1 PÄÄUOMA .......................................................................................................................................................... 48 8.2.2.2 SIVUJOET ............................................................................................................................................................ 54 8.2.2.3 RUOTSIN PUOLEN TARKKAILU ......................................................................................................................... 59 8.2.2.4 ALUEELLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO ..................................................................................................... 59 8.3 MINIMIRAVINNETARKASTELU ......................................................................................................................... 60 8.4 AINEVIRTAAMAT ............................................................................................................................................... 62

ii Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailu Vesistötarkkailu vuonna 2016 ______________________________________________________________________________ 8.5 PÄÄUOMAN KUORMITTAJIEN TARKKAILU .................................................................................................... 65 8.5.1 KARESUVANNON JÄTEVEDENPUHDISTAMO ................................................................................................ 65 8.5.2 MUONION JÄTEVEDENPUHDISTAMO ............................................................................................................ 66 8.5.3 KOLARIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO ............................................................................................................... 66 8.5.4 PELLON JÄTEVEDENPUHDISTAMO ................................................................................................................. 66 8.5.5 YLITORNION JÄTEVEDENPUHDISTAMO ........................................................................................................ 67 8.5.6 KARUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO ........................................................................................................... 67 8.6 SIVUVESISTÖJEN KUORMITTAJIEN TARKKAILUT .......................................................................................... 67 8.6.1 KILPISJÄRVI ........................................................................................................................................................ 67 8.6.1.1 KILPISJÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO ...................................................................................................... 67 8.6.1.2 YMPÄRISTÖHALLINNON SEURANTA KILPISJÄRVELLÄ JA KÖNKÄMÄENOSSA ......................................... 70 8.6.2 JERISJOKI ............................................................................................................................................................ 71 8.6.2.1 JERISJÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO ........................................................................................................ 71 8.6.3 KANGOSJOKI...................................................................................................................................................... 72 8.6.3.1 SÄRKIJÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO....................................................................................................... 72 8.6.3.2 RKTL:N MUONION KALANVILJELYLAITOS ................................................................................................... 73 8.6.4 NIESAJOKI .......................................................................................................................................................... 73 8.6.4.1 YLLÄKSEN KESKUSPUHDISTAMO JA RAUTUVAARAN RIKASTAMON VARASTOALLAS ............................ 73 8.6.5 NAAMIJOKI ......................................................................................................................................................... 75 8.6.5.1 SIEPPIJÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO ...................................................................................................... 76 8.6.6 MIEKOJÄRVI ....................................................................................................................................................... 77 8.6.6.1 MELTOSJÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO .................................................................................................. 77 8.6.6.2 YMPÄRISTÖHALLINNON SEURANTA MIEKOJÄRVELLÄ ............................................................................... 78 8.6.7 LIAKANJOKI ........................................................................................................................................................ 78 8.6.7.1 KOURILEHDON JÄTEVEDENPUHDISTAMO .................................................................................................... 78 8.7 ERILLISTARKKAILUJEN YHTEENVETO ............................................................................................................. 79 8.7.1 KAATOPAIKAT ................................................................................................................................................... 79 8.7.1.1 PIETARAISENVAARA, MUONIO ....................................................................................................................... 79 8.7.1.2 LAPIOKUUSIKON JÄTEASEMA, KOLARI .......................................................................................................... 79 8.7.1.3 MUSTIMAAN JÄTEASEMA, PELLO ................................................................................................................... 79 8.7.1.4 RIUKKAJÄNGÄN KAATOPAIKKA, TORNIO ..................................................................................................... 80 8.7.2 TURVETUOTANTO ............................................................................................................................................. 81

9 ARVIO VESISTÖVAIKUTUKSISTA .................................................................................................. 81

10 YHTEENVETO ........................................................................................................................................ 82

VIITTEET .................................................................................................................................................................. 84

iii Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailu Vesistötarkkailu vuonna 2016 ______________________________________________________________________________

LIITTEET Liite 1. Pääuoman vesistötarkkailupisteet ja kuormittajat Liite 1.1-1.9. Kuormittajien lähialuetarkkailun havaintopisteet Liite 2.1. Viemäriverkostojen virtaamat ja jätevedenpuhdistamoiden kuormitukset v.2016 Liite 2.2. Jätevedenpuhdistamoiden puhdistustulokset suhteessa raja-arvoihin v. 2016 Liite 2.3. Rautuvaaran rikastamon varastoaltaan tarkkailutulokset v. 2016 Liite 3. Maxit Oy:n Karungin fylliittilouhoksen tarkkailutulokset v. 2016 Liite 4. Tornion-Muonionjoen intensiivisen vesistötarkkailun tulokset 2016 Liite 5. Tornion-Muonionjoen alueellisen tarkkailun tulokset 2016 Liite 6. Ympäristöhallinnon seuranta 2016 Liite 7. Ruotsin puolen tulokset 2016 Liite 8.1-8.2. Muut tarkkailut 2016 Liite 9.1-9.5. Kuormittajien lähialuetarkkailun tulokset 2016 Liite 10. Tornio-Muonionjoen valuma-aluekartta Copyright © Ahma ympäristö Oy Kaupintie 5 00440 HELSINKI p. 040-1333 800

pohjakartta©Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/15

1 Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailu Vesistötarkkailu vuonna 2016 ______________________________________________________________________________

1 TIIVISTELMÄ Tornion-Muonionjoen vesistötarkkailu jakautuu intensiiviseen, alueelliseen ja kuormittajien lähialuetarkkailuun ja sisältää myös sivuvesistöjen vedenlaadun tarkkailun sekä biologisen tarkkailun. Lisäksi on hyödynnetty ympäristöhallinnon seurantatuloksia.

Jätevesien ja kuormituksen tarkkailu

Vuonna 2016 yhteistarkkailussa oli mukana 10 jätevedenpuhdistamoa, joiden tarkkailutulokset on raportoitu myös erillisissä raporteissa. Teollisuutta edustaa lopetetun Kolarin Rautuvaaran rikastamon varastoaltaasta Niesajoen vesistöön johdetut jätevedet sekä Maxit Oy Ab:n Karungin fylliittilouhos. Neljällä turvetuotantoalueella tuotannossa oli yhteensä 292 ha.

Vuonna 2016 viemäriverkostojen jätevesimäärä kasvoi noin 10 % edellisvuodesta. Puhdistamoiden yhteenlaskettu tulokuormitus pieneni BOD7:n osalta 50 % ja kiintoaineen osalta 39 % vuoteen 2015 verrattuna. Kokonaistypen tulokuormitus kasvoi 9 % edellisvuodesta ja kokonaisfosforin osalta tulokuormitus pysyi vuoden 2015 tasolla. Vuoden 2016 keskimääräinen yhteinen tulokuormitus vastasi kuormitteesta riippuen noin 5 918–12 089 hengen jätevesiä.

Puhdistamoilta vesistöön johdettu kuormitus vuonna 2016 kasvoi kaikkien kuormitteiden osalta 22-29 % vuoteen 2015 verrattuna. Jätevesistä saatiin poistettua kokonaisfosforia keskimäärin 91 %, kiintoainetta 86 %, orgaanista ainetta (BOD7) 88 %, ja kokonaistyppeä 22 %. Keskimääräinen vesistökuormitus vastasi vuonna 2016 kiintoaineen, orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin osalta noin 504–939 hengen ja kokonaistypen osalta noin 9 489 hengen puhdistamattomia jätevesiä.

Yksittäisistä puhdistamoista suurimmat kuormitusosuudet vuonna 2016 olivat Ylläksen, Ylitornion ja Pellon jätevedenpuhdistamoilla. Pienimpiä vesistökuormittajia vuonna 2016 olivat vastaavasti Jerisjärven ja Kourilehdon puhdistamot.

Rautuvaaran rikastamon varastoaltaan vesienjohtamisjärjestelyä on muutettu niin, että vesi virtaa painovoimaisesti eikä virtausmittausta ole järjestetty. Kuormitusta ei siten ole pystytty laskemaan vuodesta 2004 lähtien. RKTL:n (nyk. Luonnonvarakeskus) Särkilompolon kalanviljelylaitoksen toiminnan päättymisen seurauksena koko Tornion-Muonionjoen vesistöalueen kalankasvatusmäärät ja samalla kuormitus on selvästi vähentynyt aiemmista vuosista.

Vuonna 2016 turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus Tornionjoen vesistöalueella koostui Vapon turvetuotantoalueiden lisäksi Jaivuoman, Kapustavuoman ja Leväjänkkän kuormituksista. Turvetuotannon piirissä oleva kokonaispinta-ala (555 ha) on 0,01 % koko vesistöalueen pinta-alasta.

Hydrologiset olosuhteet

Alkuvuosi 2016 oli Tornion-Muonionjoen alueella lämpötiloiltaan tavanomaista hieman lämpimämpi lukuun ottamatta tammikuuta, joka oli lämpötiloiltaan keskimääräistä kylmempi. Huhtikuu oli lämpötiloiltaan keskimääräinen. Touko-, heinä-, syys- ja lokakuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. Muina ajankohtina lämpötilat olivat hyvin pitkän keskiarvon tasoa. Sademäärät olivat alkuvuodesta Pellossa ja Muoniossa pääosin tavanomaista alhaisempia, paitsi helmikuussa ja huhtikuussa Pellossa jonkin verran keskimääräistä sateisempaa. Kevättulvat ajoittuivat Tornion-Muonionjoella pääosin toukokuulle. Toukokuussa virtaamat olivat pääsääntöisesti keskimääräisistä hieman suurempia. Kesä-, heinä- ja elokuussa oli keskimääräistä selvästi sateisempaa ja syyskuussa satoi hieman keskimääräistä enemmän. Muuten sadanta oli tavanomaista tai sen alle. Erityisen kuivaa, edellisten vuosien tavoin, alueella oli lokakuussa.


Vesistön vedenlaadun tarkkailu

Tornion-Muonionjoen veden laatu muuttuu latvoilta jokisuulle edettäessä huuhtouman kasvaessa ja hajakuormituksen lisääntyessä. Tarkkailtujen kuormittajien osuus joen ainevirtaamista oli hyvin pieni, mutta sivujokien veden laatu vaikutti paikoitellen pääuoman veden laatuun. Vuoden tarkkailutuloksiin vaikutti osaltaan ajoittaiset runsaat valumat.

Intensiivisen tarkkailun näytepisteillä Muonionjoessa Muonion ja Kolarin kohdalla sekä Tornionjoen alaosissa Kukkolassa jokiveden happitilanne säilyi hyvänä pääsääntöisesti läpi tarkkailukauden. Edellisvuoden tavoin jokiveden pH-arvot kohosivat hieman perustuotantokauden myötä loppukesällä. Kevään valumavesien vaikutus oli selvästi nähtävissä jokiveden sähkönjohtokyvyn pienetessä toukokuulla tulvien aikaan. Yleisesti ottaen jokiveden sähkönjohtokyky on ollut sisävesille tyypillisen alhainen. Kokonaisuutena tarkasteltuna vuonna 2016 edellä käsitellyt vedenlaatutulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin vuonna 2015.

Pääuoman vuoden 2016 alueellisen tarkkailuun kuuluvien Tornionjoen näytepisteillä jokivesi oli keskimäärin tummempaa väriltään ja humuspitoisempaa sekä osin myös sameampaa kuin Muonionjoen näytepisteillä. Keväällä alueellisen tarkkailun tuloksissa ei ollut havaittavissa vielä selvää kevään valumavesien voimakasta vaikutusta, mutta osalla pisteillä vesi oli huhtikuun näytekerralla osin muita näytekertoja ravinteikkaampaa ja sameampaa. Pääosin ravinnepitoisuudet ja lähinnä fosforipitoisuudet olivat kevään näytekerralla jonkin verran suuremmat kuin muina näyteaikoina. Kokonaisuutena tarkastellen Tornion-Muonion joen vedenlaatu ei ole tutkituilta osin merkittävästi muuttunut alueellisen tarkkailun näytepisteillä edellisvuodesta.

Kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Tornion-Muonionjoen vesi voitiin luokitella lähinnä karuksi tai lievästi reheväksi. Pääsääntöisesti jokiveden hygieeninen laatu oli erinomainen tai hyvä vuonna 2016. Kokonaisuutena tarkasteltuna vuonna 2016 vedenlaatutulokset olivat tutkituilta osin hyvin samankaltaisia kuin aiempinakin vuosina. Ruotsin puolen tarkkailutulokset eivät merkittävästi eronneet yhteistarkkailun näytepisteiden tuloksista.

Sivujoet voitiin luokitella vuoden 2016 kokonaisfosforipitoisuuden perusteella lähinnä lievästi reheviksi tai reheviksi vesistöiksi. Tarkastelluista sivujoista Niesajoella oli mahdollisesti ajoittain paikallista vaikutusta Tornion-Muonionjoen pääuoman vedenlaatuun. Sivuvesistöjen kuormittajilla on ajoittain havaittu ja havaittiin myös vuonna 2016 ajoittaisia vaikutuksia alapuolisten vesistöjen tarkkailupisteiden vedenlaatuun. Tältäkin osin selvin vaikutus näkyy Niesajoella, johon laskevat mm. Ylläksen keskuspuhdistamon jälkiselkeytysaltaasta johdettavat vedet.

Tornion-Muonionjoki oli mineraaliravinteiden suhteiden ja pitoisuuksien perusteella lähinnä yhteisrajoitteinen rajoitteisuuden kallistuessa joen alaosilla typen puolelle. Sivujoista Niesajoki sijoittui selvimmin fosforirajoitteisten vesistöjen luokkaan. Naamijoki ja Sorvanoja kuuluivat potentiaalisesti typpirajoitteisiin vesistöihin. Yhteisrajoitteinen sivujoista oli vain Jerisjoki.

Aiempien vuosien tavoin ainevirtaamat olivat talvella pieniä, mutta kasvoivat touko- ja kesäkuussa lumien alkaessa sulaa ja huuhtouman kasvattaessa pitoisuuksia. Tulva-aika ajoittui Tornion-Muonionjoella pääosin toukokuulle, mikä näkyi myös ravinteiden ainevirtaamissa. Toukokuun aikana Perämereen kulkeutui lähes 31 % koko vuoden kokonaistyppivirtaamasta ja 36 % koko vuoden kokonaisfosforivirtaamasta. Vuotuinen typen ainevirtaama muutettuna koko vesistöalueen pinta-alalta tulevaksi huuhtoumaksi olisi vuoden 2016 tietojen perusteella noin 150 kg/km2. Fosforilla huuhtouma olisi noin 9 kg/km2.

Typen ravinnehuuhtoumat kasvoivat jonkin verran vuodesta 2009 vuoteen 2012, mikä todennäköisesti johtui Karungin mittauspisteen virtaamissa havaitusta vastaavanlaisesta kehityksestä.


Myös Kukkolankosken typpipitoisuudet nousivat keskimäärin vuodesta 2009 vuoteen 2012, mutta nousu ei ollut suurta. Tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä vuodesta 2004 alkaen ei kuitenkaan voida nähdä selvää nousevaa suuntausta typen huuhtoutumisessa.


SAMMANFATTNING Recipientkontroll av Torne-Muonioälvens vattenområde består av en intensiv del, en regional del och en kontroll av belastare i närområdet. I den ingår också kontroll av biflödenas vattenkvalitet och biologisk kontroll. Resultat från NTM-centralens provtagning har också nyttjats.

Kontroll av avloppsvatten och belastning

År 2016 omfattade den samordnade recipientkontrollen 10 avloppsreningsverk vars kontrollresultaten finns redovisade även i separata rapporter. Industriverksamheten representeras genom avloppsvatten som leds till Niesajoki från det nedlagda anrikningsverkets förvaringsbassäng i Kolari Rautuvaara och genom Maxit Oy Ab:s fyllitbrott i Karungi. Det finns fyra torvtäkter med en sammanlagd produktionsyta på 292 ha.

Mängden avloppsvatten från avloppsnäten ökade med cirka 10 % under 2016 jämfört med året innan. Reningsverkens sammanlagda inkommande BOD7 -belastning för alla reningsverk minskade med cirka 50 %, belastningen i form av fasta ämnen från avloppsreningsverken till vattendraget minskade med 39 % jämfört med 2015.

Inkommande belastning av totalkväve ökade med 9% medans totalfosfor var oförändrad jämfört med 2015.

Den genomsnittliga gemensamma inkommande belastningen motsvarade år 2016, beroende på belastningstyper, cirka 5 918–12 089 personers avloppsvatten.

Belastningen från avloppsreningsverken till vattendraget ökade med 22-29 % (alla belastningsämnen räknade) jämfört med 2015.

Avloppsvattnets totalfosfor kunde reduceras i genomsnitt med 91 %, fasta ämnen med 86 %, organiskt ämne (BOD7) med 88 %, och totalkväve med 22 %. Den genomsnittliga belastningen för vattendrag motsvarade under 2016 cirka 504-939 personers orenade avloppsvatten gällande fasta ämnen, organiskt ämne och totalfosfor och avloppsvatten från cirka 9 489 personer när det gäller totalkväve.

De största belastningsandelarna från enskilda reningsverk kom under 2016 från reningsverken i Ylläs och Pello. Reningsverken i Jerisjärvi och Kourilehto var de minsta vattenbelastarna under 2016.

Ledningssystemet från anrikningsverkets förvaringsbassäng i Rautuvaara har ändrats så att vattnet nu rinner med hjälp av tyngdkraft. Ingen mätning av tillströmningen förekommer. Belastningen har därför inte kunnat beräknas från och med år 2004. Verksamhetsnedläggningen vid RKTL:s (nuvarande Naturresursinstitutet LUKE) fiskodling i Särkilompolo har kraftigt minskat fiskodlingen i området och därmed även belastningen av Torne-Muonioälvens vattenområde jämfört med tidigare år.

Torvbrytningens belastning för Torneälvens avrinningsområde under 2016 kom från Vapos produktionsområden samt torvtäkterna i Jaivuoma, Kapustavuoma och Leväjänkkä. Området som används för torvbrytning (555 ha) motsvarar 0,01 % av avrinningsområdets totala yta.

Hydrologiska förhållanden

Början av 2016 var någonlunda varmare än normalt i Torne-Muonioälvens område med undantag av januari, då den genomsnittliga temperaturen var lägre än genomsnittet. April månad hade genomsnittlig temperatur. Under maj, juli, september och oktober var temperaturerna högre för årstiden. Under andra månader var temperaturerna i linje med långvariga genomsnittvärden.


I början av året var nederbördsmängderna i Pello och Muonio för det mesta mindre än de genomsnittliga, förutom i februari och i april då nederbörden var något större än normalt. Vårfloderna i Torne-Muonioälven inträffade huvudsakligen under maj. I maj var flödena huvudsakligen lite större än genomsnitt. Juni, juli och augusti vara tydligt regningare än genomsnitt och i september var regnmängden lite större än vanligt. Annars var regnmängdena normala eller mindre. Särskillt tortt, i linje med de föregående åren var det i oktober.

Kontroll av vattendragets vattenkvalitet

Torne-Muonioälvens vattenkvalitet ändras på vägen från dess källflöden fram till älvmynningen på grund av ökad nedspolning och en större diffus belastning. De belastare som kontrollerades påverkade ämnesflöden i liten utsträckning, men påverkan av biflödenas vattenkvalitet kunde märkas på en del ställen i huvudfåran. Årets resultat påverkades också av tidvis rikliga avrinningar.

Vid de intensiva kontrollpunkterna i Muonioälven i höjd med Muonio och Kolari samt i de nedre delarna av Torneälven i Kukkola var syresättningen huvudsakligen bra under hela kontrollperioden. Precis som året innan steg pH-värdet något i samband med den intensiva produktionsperioden i slutet av sommaren. Den större avrinningen på våren syntes tydligt som lägre strömledningsförmåga under högvattenperioden i maj. I allmänhet har älvvattnets strömledningsförmåga varit låg vilket är typiskt för inlandsvatten. Rent allmänt kan man konstatera att vattenkvalitetsresultaten under 2016 är ganska lika som 2015.

Vid Torneälvens provpunkter var älvvattnet i genomsnitt mörkare och mer humusrik samt delvis grumligare än vid kontrollpunkterna i Muonioälven. På våren kunde den ökade avrinningen inte ännu märkas som någon kraftig påverkan i de regionala kontrollresultaten, men vid vissa kontrollpunkter vatten var mer näringsrik och grumligare vid kontroll i april. Näringshalterna och framförallt fosforhalterna var delvis något högre på våren än vid de andra provtagningstillfällena. Det kan konstateras att vattenkvalitetsresultaten under 2016 utifrån de delar som kontrollerades var mycket lika som under de tidigare åren.

Utifrån näringsmineralämnenas halter och förhållanden kan Torne-Muonioälven närmast betraktas som oligotrofiskt eller svagt eutrofierade vattendrag. Som regel var den hygieniska kvaliteten på älvvatten hög eller god under 2016. Vattenkvalitetsresultat under 2016 var i sin helhet likadana med resultat från föregående år. Resultaten från svenska sidan skiljde sig inte i någon större utsträckning från resultaten av den samordnade recipientkontrollens provpunktsresultat.

Beroende på halten av totalfosfor under 2016 kunde biflödena klassificeras som svagt eutrofierade eller eutrofierade vattendrag. Bland de biflöden som kontrollerades var det Niesajoki som möjligen tidvis påverkade vattenkvaliteten lokalt i Torne-Muonioälvens huvudfåra. Påverkan syntes framförallt som förhöjd strömledningsförmåga i älven. Att biflödenas belastare även kan påverka vattenkvaliteten vid nedströms liggande vattendragens kontrollpunkter har konstaterats tidigare och även under 2016. Tydligast var påverkan även i det här fallet i Niesajoki som tar emot vattnet från slutsedimenteringsbassängerna av det centrala reningsverket i Ylläs.

Utifrån näringsmineralämnenas halter och förhållanden kan Torne-Muonioälven närmast betraktas som sammansatt begränsat vattendrag där begränsnande faktor är framförallt kväve i älvens nedre förlopp. När det gäller biflöden var det Niesajoki som är mest tydligt fosforbegränsad. Naamijoki och Sorvanoja ingår i klassen potentiellt kvävebegränsade vattendrag. Av biflödena endast Jerisjoki visades vara sammansatt begränsad.

Precis som under tidigare år var ämnesflödena små under vintern, men ökade i maj-juni i samband med snösmältningen och på grund av nedspolningen som ökade halter av olika ämnen. Högvatten infann sig huvudsakligen i maj, vilket även syntes i flöden av näringsämnen.


I maj fick Bottenviken ta emot nästan 31 % av hela årets totala kväveflöde och 36 % av årets totala fosforflöde.

Det årliga kväveflödet kan utifrån 2016 års uppgifter, uppskattas till cirka 150 kg/km2, om man delar det jämt på hela avrinningsområdet. Fosforns flöde skulle motsvara cirka 9 kg/km2.

Kvävets flöden ökade något från 2009 till 2012, vilket sannolikt berodde på motsvarande utveckling av vattenflöden som konstaterats vid mätpunkten i Karungi.

Även kvävehalterna vid Kukkolaforsen steg från 2009 till 2012, men ökningen var liten. Under en längre period från 2004 och framåt kan dock ingen tydlig ökning av kvävemängden ses.


2 JOHDANTO Tornion-Muonionjoen vesistöalueen Suomen puoleisen osan vesistötarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 2003 alkaen. Tornion-Muonionjoen pääuoman vedenlaatua seurattiin aiemminkin yhteistarkkailuna, mutta vesistöalueen muilla kuormittajilla pääuoman ulkopuolella oli omat erilliset tarkkailunsa. Tornion-Muonionjoen vesistöalueella sijaitsevien kaatopaikkojen ja turvetuotantoalueiden tarkkailut toteutetaan edelleenkin omien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Yhteistarkkailussa on tällä hetkellä mukana 10 asumajätevedenpuhdistamoa, yksi teollisuuslaitos ja yksi kalankasvatuslaitos.

Lapin ELY-keskus hyväksyi päivitetyn tarkkailuohjelman 15.2.2013 (LAPELY/338/07.00/2010). Tarkkailuohjelma otettiin käyttöön vuoden 2013 heinäkuusta lähtien. Vuonna 2013 tammikuusta kesäkuuhun tarkkailtiin vielä vuosille 2007-2012 laaditun Tornion-Muonionjoen tarkkailuohjelman mukaisesti (Pöyry Environment Oy 2006).

Vuoden 2016 raportti on ns. suppea raportti.

3 TARKKAILUN PERIAATTEET Kaatopaikkojen ja turvetuotannon tarkkailut eivät kuulu tämän tarkkailun piiriin, mutta niidenkin vesistötarkkailujen tulokset esitetään yhteenvetona tässä tarkkailuraportissa. Lisäksi raportissa käytetään ympäristöhallinnon seurantatuloksia sekä Ruotsin puolen tarkkailutuloksia. Kuormitustarkkailut toteutetaan erillään, mutta myös kuormitustarkkailujen tuloksista on laadittu yhteenveto tähän raporttiin.

Vesistön yhteistarkkailu koostuu pääuoman intensiivisestä ja alueellisesta tarkkailusta sekä sivuvesien kuormittajien ja lähialueiden tarkkailuista. Intensiivisen tarkkailun pisteitä on vain kolme, mutta niiden tarkkailu on selvästi muita pisteitä tiheämpää. Pääuoman alueellisen tarkkailun pisteet on sijoitettu kuormitetuimmille alueille sekä osin suurimpien sivujokien suille. Sivuvesien kuormittajilla on omat lähialueidensa tarkkailut, koska ne sijaitsevat kaukana pääuomasta, eikä pääuoman tarkkailulla siten saada kuvaa sivuvesien kuormittajien vaikutuksista.

Vuosille 2013-2018 laadittuun tarkkailusuunnitelmaan (Ahma ympäristö Oy 2013) tehtiin seuraavia muutoksia verrattuna 2007-2012 suunnitelmaan:

Ylläksen jätevedenpuhdistamon perifytonin piilevästön tarkkailupisteiden sijaintia muutettiin niin, että yläpuolinen piste on selvästi jätevedenpuhdistamon yläpuolella ja alapuolisille pisteille tulee mukaan myös Rautuvaaran lopetetun kaivoksen saostusaltaan vaikutus.

Kilpisjärven ja Niesajoen pohjaeläintarkkailua jatketaan edelleen. Näytteitä otetaan kummastakin tarkkailukohteesta kolmelta pisteeltä.

Ympäristöhallinto päivittää alueellisia vesienhoitosuunnitelmia noin kuuden vuoden välein. Seuraavan kerran vesienhoitosuunnitelmaa päivitetään vuonna 2015. Vesienhoitosuunnitelmissa tarkastellaan myös alueella tapahtuvaa hajakuormitusta. Hajakuormitustiedot päivitetään aina yhteistarkkailuraporttiin, kun ne ovat saatavilla vesienhoitosuunnitelmista.

Särkijärven puhdistamo lopetettiin vuoden 2010 lokakuussa. Lapin ELY-keskus hyväksyi velvoitetarkkailun lopettamisen pisteiltä Sä1 ja Säj2. Havaintopisteen Säj2 tarkkailua jatketaan kuitenkin osana RKTL:n Muonion kalanviljelylaitoksen tarkkailua.


Karesuvannon puhdistamon alapuolelle lisättiin näytepiste Muonionjoki Karesuv.T3, jonka

vedenlaatutarkkailu kuvastaa paremmin mahdollisia jätevedenpuhdistamon kuormitusvaikutusta.

Äkäsjoensuun vesiosuuskunta on sopinut Lapin ELY-keskuksen kanssa, että vesiosuuskunta ja sen Kalkkikankaan jätevedenpuhdistamo jäävät pois Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailusta, koska puhdistamolle johdettava jätevesimäärä ja sen asukasvastineluku ovat nykyään paljon alle luvanvaraisuuden rajan ja on luovuttu hankkeesta tämän puhdistamon toiminta-alueen laajentamiseksi.

Näytepisteiden nimiä päivitettiin tarvittaessa kuvaamaan paremmin pisteiden sijaintia.

4 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 4.1 Yleistä

Tornion-Muonionjoen ylin osa, Könkämäeno, alkaa Kilpisjärvestä, mistä se laskee Suomen ja Ruotsin rajajokena Käsivarren tunturiylänköä pitkin kohden kaakkoa. Könkämäenoon yhtyy Karesuvannon yläpuolella toinen latvahaara, Lätäseno. Könkämäenon ja Lätäsenon yhtymäkohdan alapuolella jokea kutsutaan Muonionjoeksi. Muonionjoki virtaa Suomen ja Ruotsin rajajokena Enontekiön, Muonion ja Kolarin kuntien alueella. Tornionjoki alkaa Ruotsin Lapissa Tornionjärvestä. Ruotsin Junosuannossa noin 70 km ennen Suomen rajaa erkanee Tornionjoesta Kalixjokeen bifurkaatiouoma, joka on nimeltään Tärentöjoki. Suomen ja Ruotsin rajalla Kolarin eteläpuolella Lappean kohdalla Muonionjoki yhtyy lännestä tulevaan Tornionjokeen. Jokien yhtymäkohdan alapuolella jokea kutsutaan Tornionjoeksi. Tornionjoki jatkaa etelään Suomen ja Ruotsin rajajokena Pellon, Ylitornion ja Tornion kuntien kautta päätyen Perämereen. Kilpisjärveltä Perämereen rajajoen pituus on noin 500 km, kokonaisputouskorkeus noin 470 m ja keskikaltevuus noin 0,94 o/oo. Vesistöalueen pinta-ala on 40 131 km2 (Ekholm 1993), josta Suomen puolella on 14 280 km2 (36 %). Kartta valuma-alueesta on esitetty liitteessä 10.

Taulukoissa 4-1 ja 4-2 on esitetty hydromorfologisia tunnuslukuja Tornion-Muonionjoen vesistöalueelta. Kevättulva on Tornion-Muonionjoessa yleensä voimakas ja jakautuu joen alaosalla ajoittain kahteen osaan. Lumet sulavat ensin pelloilta ja metsistä aiheuttaen ensimmäisen tulvahuipun. Vesistöalueen yläosan tunturiylängöiltä lumi puolestaan sulaa hieman myöhemmin aiheuttaen toisen tulvahuipun.


Taulukko 4-1. Hydro-morfologisia tunnuslukuja Tornion-Muonionjoen vesistöalueelta (nro 67) kuntakeskusten kohdalta. (Ekholm 1993, Korhonen 2007*).

Taulukko 4-2. Hydro-morfologisia tunnuslukuja Tornion-Muonionjoen vesistöalueen yhteistarkkailussa mukana olevista sivuvesistöistä (Ekholm 1993, Korhonen 2007*).

Tornion-Muonionjoki on vesiluonnoltaan ja vesimaisemaltaan erityisen arvokas vesistö, jolla on vaelluskalojen poikastuotantoalueena ja lähes luonnontilaisena vesistönä myös kansainvälistä merkitystä. Suomen puolella vesistöalueen runsasjärvisin sivuvesistö, Tengeliönjoki, on voimataloudellisesti rakennettu.

Uitto Tornion-Muonionjoessa loppui vuonna 1971. Uittosääntö kumottiin ja siihen liittyneet uittoväylien kunnostustyöt on tehty. Tornionjoen sivuvesistöillä uittokunnostuksia on tehty kaikkiaan 90 hehtaarin alalla. Jerisjoella ja Ylläsjoella on lisäksi tehty kalataloudellinen kunnostus 1990-luvulla. Äkäsjoella tehtiin vastaavanlainen kunnostus vuosina 1999-2000 ja Naamijoella alaosalla vuosina 2008-2009. Naamijoen yläosan valuma-alueen kunnostuksen suunnittelu aloitettiin vuonna 2011. Kunnostus sisältää mm. kalataloudellisia kunnostuksia. Lapin ELY-keskuksessa on aloitettu Tengeliönjoen säännöstelyn kehittämistyö vuonna 2012. Kehittämistyön tuloksena saadaan toimenpidesuositukset säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Suosituksiin tulee kirjaus mm. vaelluskalakantojen palauttamisesta ja kalataloudellisista kunnostuksista. Kalataloudellisilla kunnostuksilla pyritään parantamaan vesistön kalakantojen elinoloja.

Tornion-Muonionjoen vesistön tärkeimmiksi käyttömuodoiksi ovat uiton päättymisen jälkeen nousseet kalatalous ja vesien virkistyskäyttö. Vuodesta 1996 lähtien merilohia on noussut jokeen huomattavasti aikaisempaa enemmän ja kalastus ja sen myötä myös matkailu lisääntyivät jokivarressa. Jokeen nousee lisäksi meritaimen ja vaellussiika, sekä joen alajuoksulle myös nahkiaista.

Jokivarsi on kulttuuriympäristönä arvokasta ja hyvin säilynyttä etenkin Ruotsin puolella. Lapin sodassa Suomen puoleisen rannan asutus tuhoutui huomattavalta osalta. Vesistöalueen alaosalla ovat Lapin merkittävimmät maatalousalueet ja pysyvä maatalousasutus on Lapin vanhinta. Joen latvoilla hallitsevat alkuperäinen luonto ja luontaiselinkeinot.

vesistöalue valuma-alue järvisyys MHQ MQ MNQ

nro km2 % m3/s m3/s m3/sKilpisjärvi 67.64 293 15 38 5 1

Karesuvanto 67.52 5732 3 647 88 16

Muonio 67.422 9259 4 862 135 22

Kolari* 67.32 14138 3 199

Pello 67.23 33847 4 2051 374 70

Ylitornio* 67.132 38923 5 358

Karunki 67.12 39624 5 2276 430 86

vesistöalue valuma-alue järvisyys MHQ MQ MNQ

nro km2 % m3/s m3/s m3/sJerisjoki 67.47 318 13 - - -

Kangosjoki 67.48 291 5 - - -

Äkäsjoki 67.34 393 1 - - -

Naamijoki* 67.8 1266 2 56 8 1

Niesajoki 67.36 108 1 - - -


Ihmisen toiminnan vaikutukset keskittyvät joen alaosalle, missä suurimmat kuormittajat ovat maa- ja metsätalous sekä taajamien ja haja-asutuksen jätevedet. Asutuksesta yli puolet keskittyy vesistön alaosalle. Vesistöä kuormittavaa teollisuutta tarkkailualueella, eli Tornio-Muonionjoen Suomen puoleisella valuma-alueella, on suhteellisen vähän. Vesistöalueen alaosalla maaperä on pääosin ravinteikasta entistä merenpohjaa, mistä johtuen myös alueen vesistöt ovat luonnostaan ravinteikkaampia kuin pohjoisten tunturiylänköjen vesistöt.

Northland Resources S.A:n Kaunisvaaran kaivos Pajalassa aloitti toimintansa vuoden 2012 lopulla. Kaunisvaaran kaivokselta johdettiin ylivuotovesiä Muonionjokeen Äkäsjokisuun tienoille ja Ruotsin puoleisen Muonion-Tornionjoen tarkkailuun sisältyvät vesien johtamispisteen ylä- ja alapuolella tarkkailupisteet SS38 ja SS39. Vuoden 2014 lopulla kaivos ajautui kuitenkin konkurssiin.

Ainoa Tornionjoen rajajokiosuudella Ruotsin puolella sijaitseva pistekuormittaja on Övertorneån jätevedenpuhdistamo. Muut pistekuormittajat sijaitsevat sisämaassa tarkkailupisteen To141 yläpuolella ja niiden vaikutus on mukana tarkkailupisteen To141 tuloksissa, tai niiden purkuvesistö on Perämeri.

4.2 Alueiden suojelu ja alueen hankkeet

Suojelualueet

Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella on Suomen puolella 9 Natura 2000 verkostoon kuuluvaa suojelualuetta (pinta-ala yhteensä 5962 km2), jotka kuuluvat lisäksi VPD suojelualuerekisteriin.

Ne ovat: Pallas-Ounastunturin kansallispuisto (FI1300101), Käsivarren erämaa (FI1300105), Ylläs-Aakennus (FI1300618), Muonionjärvi-Utkujoki (FI1300801), Pellojärvi-Säynäjäjärvi (FI1301005), Torniojoen-Muoniojoen vesistöalue (FI1301912), Meltosjärvet-Pysäjärvi (FI1302104), Kainuunkylän saaret (FI1302105) ja Karunginjärvi (FI1301913).

Karunginjärvi on syksyisin Lapin paras muuttolintujen ruokailu- ja levähdyspaikka (www.ymparisto.fi >Luonto>Suojelualueet>Natura 2000- alueet>Lapin Ely-keskus).

Hankkeet

Tornion-Muonionjoen alueen vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma laadittiin vuonna 2004 yhteistyössä vaikutusalueen kuntien ja Lapin ympäristökeskuksen (nykyinen Lapin ELY-keskus) kesken (Pellikka & Sandquist 2004). Alueellisen suunnittelun tarkoituksena oli selvittää pääasiassa kuntarajat ylittävää vesihuoltoa. Jätevesien osalta pääpaino oli taajamien ja niiden lievealueiden jätevesien käsittelyn tehostamisessa. Lapin ympäristökeskus (nyk. Lapin ELY-keskus) laati myös vuonna 2004 edellä mainittuun yleissuunnitelmaan pohjautuvan Tornion-Muonionjokivarren vesihuollon toimenpideohjelman. Lähtökohtana oli, että jokaisesta kunnasta valitaan yksi vesihuoltohanke kärkihankkeeksi. Kolarin ja Pellon kunnissa kärkihankkeet olivat jätevesien käsittelyn järjestämiseen liittyviä.

Merkittävimpinä vesistöalueen yksittäisinä teollisuushankkeina voidaan pitää Suomen puolelle Kolarin Hannukaiseen valmisteilla olevia suurta rautamalmin hyödyntämiseen tähtäävää kaivoshanketta. Tapojärvi Oy osti kaivoksen vuonna 2015 Northland Resources S.A:lta. Vuonna 2015 tavoitteena oli, että tuotanto voitaisiin aloittaa 3-5 vuoden kuluessa. Hankkeella on toteutuessaan myös merkittäviä välillisiä vaikutuksia alueiden elinkeinotoimintaan ja mm. rautatieliikenteeseen. Vuoden 2012 lopulla aloitti toimintansa Northland Resources S.A:n Kaunisvaaran kaivos Pajalassa. Pajalan kaivos ajautui kuitenkin konkurssiin vuoden 2014 lopussa.

Tornionjoen alaosalla Tornionjoen ja Muonionjoen yhtymäkohdasta merelle saakka on toteutettu suomalaisruotsalainen yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena oli kartoittaa mahdolliset tulvariskialueet.


Hanke käynnistyi vuonna 2009 ja päättyi vuonna 2012. Kartoitukseen kuuluu mm. hydrologisen mallinnuksen kehittäminen, jonka avulla voidaan tarkemmin laskea alueiden vallitsevat tulva-aikaiset vedenpinnan tasot.

Lisäksi hankkeessa saatiin uutta tietoa mm. jäästä ja sen käyttäytymisestä tulva-aikana. Projektin lopputulemana alueelle laadittiin uusi digitaalinen korkeustietokanta, jonka avulla valmistetaan tarkemmat kartat tulvavaarassa oleville alueille. Näitä riskikarttoja hyödynnetään mm. aluesuunnittelussa, pelastustehtävissä ja toimintaohjelmissa. Projektin hallinnoinnista ja koordinoinnista vastasi Lapin ELY-keskus ja muita suomalaisia yhteistyötahoja olivat Maanmittauslaitoksen Lapin maanmittaustoimisto ja Suomen ympäristökeskus. Mukana oli myös neljä Ruotsin puoleista yhteistyötahoa. Projektin kokonaiskustannukset olivat noin 1 000 000 €.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi 22.2.2012 Kaulinrannan vesi- ja viemäriosuuskunnalle ympäristöluvan (Nro 16/12/1, Dnro PSAVI/34/04.08/2011) Kaulinrannan jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja luvan johtaa puhdistetut jätevedet Tornionjokeen puhdistamolta suoraan Tornionjokeen johtavaa purkujohtoa pitkin.

Tornion Vesi Oy:llä on hanke Karungin jätevedenpuhdistamon poistamiseksi käytöstä ja jätevesien johtamiseksi jatkossa Karungista Haaparannan jätevedenpuhdistamolle rakentamalla siirtoviemäri Karungista Tornion keskustaajamaan. Samalla Karungin ja Kivirannan välillä oleva haja-asutus saatetaan keskitetyn jätevesiviemäröinnin piiriin. Viemärilinja valmistui käyttökuntoon 11.11.2013. Karungin käytöstä poistetun jätevedenpuhdistamon lopetustyöt suoritettiin loppuun lokakuussa 2014 (Urpo Viinikka, Tornion Vesi Oy).

4.3 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma

EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin perustuvan vesienhoitolain (Laki vesienhoidon järjestämisestä, 2004) mukaisesti jokaiselle vesienhoitoalueelle laadittiin ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi. Vesienhoitosuunnitelmaan tarvittavaa tietoa saatiin mm. TRIWA-hankkeiden I ja II (Torne River International Watershed) kautta, joiden avulla selvitettiin Tornionjoen valuma-alueen pintavesien tilaa ja ominaispiirteitä vuosina 2003-2008. TRIWA –hankkeet olivat EU:n rahoittamia Suomen ja Ruotsin yhteistyöhankkeita, joiden toteuttamisesta vastasivat silloinen Lapin ympäristökeskus (nyk. ELY- keskus) ja Norbottenin lääninhallitus. TRIWA II -hankkeessa olivat mukana myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus ja Ruotsin Fiskeriverket. Projekteilla luotiin edellytykset Tornionjoen vesialueen yhteiselle seurannalle ja hoidolle. Hankkeiden aikana seurattiin erityyppisten järvien ja jokien eliöstöä sekä vedenlaatua yhtenäisin menetelmin tulosten vertailukelpoisuuden takaamiseksi, määriteltiin luonnontilaa vastaavat olosuhteet yleisimmille pintavesityypeille ja kehitettiin erilaisia malleja yhteisen, kustannustehokkaan seurantaohjelman pohjaksi.

Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin 10.12.2009. Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma laadittiin vesistön asema rajajokena huomioiden sovittamalla suunnitelma yhteen Ruotsin ja Norjan vastaavien suunnitelmien kanssa. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään yhteenvedonomaisesti suomenpuoleisen alueen vesistöt.

Suunnitelmaan kuului mm. arvio vesien tämänhetkisestä tilasta ja vesiin kohdistuvista ihmistoiminnan vaikutuksista, ympäristötavoitteet pinta-, pohja- ja rannikkovesille, toimenpideohjelma, jossa esitetään suunnitelmat tarvittavista vesienhoidon toimenpiteistä kuten päästöjen vähentämisestä, vesiensuojelutoimenpiteistä ja vesistöjen kunnostuksesta, sekä seurantaohjelmat, joiden avulla kerätään tietoa vesistöjen tilasta.


Vesiensuojelun ja -hoidon yleinen tavoite on jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Nämä tavoitteet ovat yhteisiä koko Euroopan unionin alueella. Vesistöjä rehevöittävien, pilaavien sekä muiden haitallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan. Tulvien ja kuivuuden aiheuttamia haittoja vähennetään. Vesien tilaa arvioidaan uuden luokittelun keinoin. Ensimmäinen uuden luokittelun mukainen pintavesien tilan arviointi valmistui kesäkuussa 2008 (1. kausi). Luokittelun päivitys on käynnistynyt ja se valmistui vuonna 2013 (2. kausi). Jokien, järvien ja rannikkovesien tila luokitellaan ekologisen ja kemiallisen tilan perusteella erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi ottaen huomioon vesialueen luontaiset ominaisuudet. Aiemmin veden laatua luokiteltiin sen mukaan, miten käyttökelpoista se on ihmisen kannalta. Vesien tilan seurantaa kehitetään niin, että sillä saadaan luokitteluun tarvittavaa tietoa.

Kokonaisuutena katsoen Tornionjoen vesienhoitoalueen virtavedet ovat suhteellisen karuja, ja etenkin alueen eteläosissa turvemailta vetensä kokoavia jokia. Haja- ja pistekuormituksen ravinnekuormituksen takia rehevähköt joet keskittyvät pääosin valuma-alueen eteläosiin, joskin alueen vedet ovat luontaisestikin pohjoisosia ravinteikkaampia. Vesienhoitoalueen vedet eivät kärsi happamoitumisesta, eikä vakavia keväisiä happamuuspiikkejä ilmene. Tarkasteluun otetuista virtavesistä suurin osa pystyttiin luokittelemaan olemassa olevan aineiston pohjalta. Pääosa vesienhoitoalueen virtavesistä on erinomaisessa tai hyvässä tilassa.

Pintavesien luokittelun ytimenä on vesistöjen ekologinen tila, joka on kokonaisarvio monesta eri tekijästä. Ekologisen tilan arvio tehdään biologisten, veden fysikaalis-kemiallisten ja hydrologis-morfologisten tekijöiden pohjalta.

Tornionjoen vesienhoitoalueella virtavesistä erinomaiseen ekologiseen luokkaan kuuluvat mm. Muonionjoki ja Könkämäeno (ala-, keski- ja yläosa). Tornionjoki, Kangosjoki ja Jerisjoki on puolestaan luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyviksi. Hyvää huonompaan, eli toimenpiteitä edellyttävään tyydyttävään luokkaan luokittuivat 1. kaudella maa- ja metsätalouden hajakuormituksen ja turvetuotannon kuormittamat, sekä voimakkaiden perkausten vaikutuksista kärsivät Liakanjoki, Martimojoki, ja Naamijoki (ylä- ja alaosa). 2. kaudella Liakanjoki ja Naamijoki luokiteltiin kuitenkin ekologiselta tilaltaan hyviksi. Särkijoki ja Alainenjoki luokiteltiin 2. kaudella tilaltaan tyydyttäviksi, kun taas Ylitornion Palojoen tila arvioitiin hyväksi.

Suurin osa alueen järvistä oli hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Kilpisjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan erinomaiseksi. Suuremmista järvistä tyydyttäväksi luokittui Kolarin Pasmajärvi. Pienemmistä luokitelluista järvistä tyydyttävään tilaan mm. luokiteltiin lintujärvistä Ylitorniolla sijaitsevat Iso Meltosjärvi ja Vähä Meltosjärvi. Kolarissa sijaitsevien Aalisjärven tila muuttui 2. kaudella tyydyttävästä hyväksi. Kurtakkojärven, Pellossa sijaitsevien Lampsijärven, Ratasjärven ja Ylitorniossa sijaitsevan Pysäjärven tila puolestaan oli 2. kaudella edelleen tyydyttävä. Muoniossa sijaitsevien Jerisjärven ja Särkijärven ekologinen tila oli 2. kaudella määritelty hyväksi. Edellä mainittujen vesistöjen tilan arviointi on otettu ympäristöhallinnon ylläpitämästä OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelusta (tilanne 10.4.2017).

Toinen keskeinen näkökulma on vesien kemiallinen tila, joka määritetään haitallisten aineiden ympäristölaatunormien perusteella hyväksi tai hyvää huonommaksi. Kansallisesti valitut aineet ja niiden ympäristölaatunormit on vahvistettu valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006.


Ympäristön tilaa koskevien selvitysten ja seurantojen perusteella Tornionjoen tai Muonionjoen alueen sisävesiin ei toistaiseksi ole havaittu asetuksessa (1022/2006) määriteltyjen haitallisten aineiden tai yhdisteiden vesiin kohdistuvaa kuormitusta, joka ylittäisi ympäristölaatunormit, joten haitallisia aineita ei ole toistaiseksi tarvetta tarkkailla kyseisellä alueella. Tornionjoen ja Muonionjoen kemiallinen tila on yleisesti luokiteltu hyväksi.

Toiminnassa olevan laitoksen valvojan ja toiminnan harjoittajan kesken ja viimeistään luvan uusimisen yhteydessä tulee kuitenkin harkittavaksi erillisselvityksen tekeminen, mikäli on mahdollista, että laitos päästää vesistöön vaarallisten aineiden asetuksen (1022/2006) liitteiden C ja D aineita, ja vesihuoltolaitoksen kyseessä ollen kansallisessa esiselvityksessä potentiaaliseksi todettuja aineita (Karvonen et al. 2012). Erillisselvityksen perusteella tehdään tarvittaessa muutokset vaikutustarkkailuun, tarkkailumääräyksiin tai lupamääräyksiin.

5 VUODEN 2016 HYDROLOGISET OMINAISPIIRTEET Tarkkailuvuoden 2016 hydrologiset tiedot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin. Lämpötilahavaintoja on tarkastelu Ilmatieteen laitoksen Pellon (7037) ja Muonion (8201) säähavaintoasemalta (kuva 5-1). Tornion- ja Muonionjoen virtaamamittauksia on poimittu ympäristöhallinnon Karesuvannon, Muonion, Pellon ja Karungin havaintoasemilta (kuvat 5-2 ja 5-3, taulukko 5-1).

Alkuvuosi 2016 oli Tornion-Muonionjoen alueella lämpötiloiltaan tavanomaista hieman lämpimämpi lukuun ottamatta tammikuuta, joka oli lämpötiloiltaan keskimääräistä kylmempi. Huhtikuu oli lämpötiloiltaan keskimääräinen. Touko-, heinä-, syys- ja lokakuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. Muina ajankohtina lämpötilat olivat hyvin pitkän keskiarvon tasoa. Sademäärät olivat alkuvuodesta Pellossa ja Muoniossa pääosin tavanomaista alhaisempia, paitsi helmikuussa ja huhtikuussa Pellossa jonkin verran keskimääräistä sateisempaa. Kevättulvat ajoittuivat Tornion-Muonionjoella pääosin toukokuulle. Toukokuussa virtaamat olivat pääsääntöisesti keskimääräisistä hieman suurempia. Kesä-, heinä- ja elokuussa oli keskimääräistä selvästi sateisempaa ja syyskuussa satoi hieman keskimääräistä enemmän. Muuten sadanta oli tavanomaista tai sen alle. Erityisen kuivaa, edellisten vuosien tavoin, alueella oli lokakuussa.

Vuoden 2016 sääolot käydään alla tarkemmin kuukausittain läpi. Tornionjoen Karungin mittausaseman (6702200) keskimääräisiä kuukausivirtaamia on verrattuna pitkän ajan (1971-2000) keskimääräisiin kuukausivirtaamiin.

Tammikuu 2016 oli lämpötiloiltaan Muonion ja Pellon alueella keskimääräistä kylmempi, mutta jonkin verran vähäsateisempi. Vuosi alkoi koko maassa kipakoiden pakkasten merkeissä, kun idästä virtasi arktista ilmaa ja lämpötila laski nopeasti suojasäästä yli 20 asteen pakkasiin. Tornionjoen virtaama oli hieman keskimääräistä korkeampia. Ylitornion Meltosjärven mittausasemalla routatilanne oli pääosin ajankohtaa alhaisempi ja lunta oli tammikuussa tarkastellulla alueella vuosia 1971-2000 vähemmän.

Helmikuu oli koko maassa pääosin tavanomaista leudompi ja sademäärä oli tavanomaista pienempi. Myös Pellossa ja Muoniossa oli keskimääräistä lämpimämpää. Kuukauden aikana satoi Pellossa ja Muoniossa jonkin verran kuitenkin keskimääräistä enemmän. Roudan syvyys ja lumen määrä olivat Ylitornion Meltosjärven mittausasemalla hyvin keskimääräisiä. Tornionjoen virtaama oli kuukauden päättyessä hieman tavanomaisen yli (n. 119 %).

Maaliskuu oli yleisesti vähäsateinen ja lauha, kuten myös Pellossa ja Muoniossa. Ylitornion Meltosjärven mittausasemalla roudan syvyys oli pidemmän ajan keskiarvoa pienempi ja lunta oli mittausasemalla vähemmän. Tornionjoen virtaama oli pitkän aikavälin keskiarvoa hieman korkeampi (117 %).


Huhtikuu oli suuressa osassa maata tavanomaista lämpimämpi. Pellossa ja Muoniossa lämpötilat olivat hyvin keskimääräiset. Sademäärät kasvoivat yleisesti jopa kaksinkertaisiin lukemiin tavanomaiseen nähden. Pellossa huhtikuu oli keskimääräistä jonkin verran sateisempi, mutta Muoniossa vähäsateisempi. Ylitornion Meltosjärven mittausasemalla roudan syvyys oli pidemmän ajan keskiarvoa pienempi ja lunta oli mittausasemalla vähemmän. Kuukauden lopussa virtaama oli Tornionjoella hieman keskimääräistä korkeampi (n. 115 %). Tornionjoen alajuoksu vapautui jäistä vapunpäivänä noin kymmenen kilometrin matkalta ja tulvatilanne on rauhallinen. Kuukausi päättyi etenkin pohjoisessa vuodenaikaan nähden hyvin korkeisiin lämpötiloihin. Lunta oli kuukauden päättyessä lähinnä vain Lapissa.

Toukokuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata 3-5 astetta tavanomaista korkeampi. Sademäärät olivat pääosin keskiarvojen alapuolella ja salamamäärät jäivät noin puoleen tavanomaisesta. Myös Pellossa ja Muoniossa kuukausi oli keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Lumet ja jäät sulivat kuukauden aikana lähes koko Pohjois-Suomesta. Kuukauden lopussa virtaama oli Tornionjoella hieman tavanomaista korkeampi (n. 120 %). Routaa esiintyi vielä maan pohjoisosissa ja myös Meltosjärven mittausasemalla.

Kesäkuussa maan pohjoisessa kuukauden keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Sademäärä oli monin paikoin tavanomaista suurempi. Kesäkuu oli Muoniossa ja Pelossa lämpötiloiltaan hyvin tavanomainen, mutta selvästi keskimääräistä sateisempi. Tornionjoen virtaama oli kuun lopussa n. 100 % pitkän aikavälin keskiarvosta eli hyvin tavanomainen.

Heinäkuu oli Lapissa laajalti harvinaisen lämmin, eli näin lämmin heinäkuu toistuu korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Muoniossa ja Pelossa lämpötilat olivat kuitenkin vain hieman keskimääräistä korkeampia. Heinäkuu oli kesäkuun lailla huomattavasti tavanomaista sateisempi. Tornionjoen virtaama oli kuun päättyessä hieman tavanomaista korkeampi (n. 122 %).

Elokuu oli paikoin poikkeuksellisen sateinen Lapissa kuten myös Muoniossa ja Pellossa. Elokuun keskilämpötila oli suuressa osassa, myös Muoniossa ja Pellossa, maata lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Tornionjoen virtaama oli kuun lopussa keskimääräistä hieman korkeampi (n. 137 %) verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon.

Syyskuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi. Lapissa sademäärä oli tavanomaista suurempi, muualla maassa sademäärät jäivät pääasiassa keskiarvojen alapuolelle. Muoniossa ja Pellossa kuukausi oli tavanomaista hieman lämpimämpi ja sateisempi. Keskimääräinen virtaama Tornionjoessa kuun päättyessä oli n. 129 % pitkän aikavälin keskiarvosta.

Lokakuu oli maan pohjoisosassa monin paikoin poikkeuksellisen kuiva eli vastaavaa esiintyy keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Kuukauden keskilämpötila oli Lapissa 1-2 astetta tavanomaista korkeampi. Myös Muoniossa ja Pellossa kuukausi oli hieman tavanomaista lämpimämpi ja selvästi kuivempi. Tornionjoen virtaama oli kuukauden päättyessä n. 117 % pitkän aikavälin keskiarvosta eli joessa virtasi lokakuussa tavanomaista hieman enemmän vettä. Ensilumi satoi kuun puolivälissä Lapin keskiosaan.

Marraskuu oli maan Pohjois-Lapissa puolestaan asteen tavanomaista leudompi. Tosin marraskuu oli lämpötiloiltaan kahtiajakautunut: alkupuoli oli monin paikoin jopa poikkeuksellisen kylmä, kun taas loppupuoli oli selvästi lauhempi. Sademäärässä oltiin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Muoniossa ja Pellossa sademäärä ja lämpötilat olivat hyvin tavanomaisia ajankohdalle. Kuun päättyessä Tornionjoen virtaama oli n. 109 % vuosien 1971-2014 keskiarvosta. Tornionjoessa virtasi näin ollen tavanomainen määrä vettä marraskuussa. Ylitornion Meltosjärven mittausasemalla roudan syvyys oli pidemmän ajan keskiarvoa pienempi ja lunta oli mittausasemalla vähemmän.


Tornionjoen virtaama vuoden päättyessä oli hieman tavanomaisen tason yli ollen n. 139 % pitkän aikavälin keskimääräisestä virtaamasta. Joulukuu oli lauhaa koko Suomessa. Muoniossa ja Pellossa ajankohta oli hieman tavanomaista lauhempi ja vähäsateisempi. Ylitornion Meltosjärven mittausasemalla roudan syvyys oli pidemmän ajan keskiarvoa pienempi ja lunta oli mittausasemalla vähemmän.

Kuva 5-1. Kuukauden keskilämpötila (°C) ja -sadanta (mm) Ilmatieteenlaitoksen Muonion ja Pellon havaintoasemilla vuosina 2014-2016 sekä pitkän ajan (1971–2015) keskiarvo.


Kuva 5-2. Kuukauden keskivirtaamat (m3/s) vuosina 2014-2016 Tornino-Muonionjoen valtakunnallisilla virtaamahavaintopaikoilla sekä pitkän ajan (1971–2015) keskiarvo, paitsi Karesuvannon pisteeltä mittaus alkoi vasta vuonna 1972.

0

100

200

300

400

500

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

Karesuvanto (6700510)

2014

2015

2016

1972-2015

virtaama (m3/s)

0

100

200

300

400

500

600


Muonio (6700800)

2014

2015

2016

1971-2015

virtaama (m3/s)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600


Pello (6701500)

2014

2015

2016

1971-2015

virtaama (m3/s)

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800


Karunki (6702200)

2014

2015

2016

1971-2015

virtaama (m3/s)


Kuva 5-3. Tornion-Muonionjoen virtaamat valtakunnallisilla virtaamahavaintopaikoilla 2014-2016 (alla) ja näytteenottoajankohdat vuonna 2016 (yllä). Näytepisteet: Karesuvanto/TM1, Muonio/TM2, Pello/TM8 ja Karunki/Kukkola 14310.

Taulukko 5-1. Keski-, yli- ja alivirtaamat Tornion-Muonionjoen valtakunnallisilla virtaama-havaintopaikoilla vuonna 2016 sekä vuosina 1990-2015.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

Virtaama (m³/s)Karesuvanto (6700510) Muonio (6700800) Pello (6701500) Karunki (6702200) Näytteenotto

2016

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

tam

mi

helm

i

maa

lis

huht

i

touk

o

kesä

hein

ä

elo

syys

loka

mar

ras

joul

u

tam

mi

helm

i

maa

lis

huht

i

touk

o

kesä

hein

ä

elo

syys

loka

mar

ras

joul

u

tam

mi

helm

i

maa

lis

huht

i

touk

o

kesä

hein

ä

elo

syys

loka

mar

ras

joul

u

Virtaama (m³/s) Karesuvanto (6700510) Muonio (6700800) Pello (6701500) Karunki (6702200)

2014 20162015

2016 1990-2015 2016 1990-2015 2016 1990-2015

Karesuvanto (6700510) 114 93 475 824 12 10

Muonio (6700800) 196 148 799 1058 19 15

Pello (6701500) 524 421 2260 2469 104 59

Karunki (6702200) 609 483 2618 2717 126 76

MQ

m3/s

HQ

m3/s

NQ

m3/s


6 TARKKAILUN KUORMITTAJAT Tornion-Muonionjoen Suomen puoleisen vesistöalueen jätevedenpuhdistamot, teollisuuslaitokset ja kalankasvatuslaitokset sekä niiden lupapäätökset ja purkuvesistöt on esitetty taulukossa 6-1. Yhteistarkkailun osapuolten sijoittuminen kartalla on esitetty liitteessä 1.

Tornion-Muonionjoen Suomen puoleisella vesistöalueella yhteistarkkailussa on mukana 10 vesistötarkkailuvelvollista jätevedenpuhdistamoa. Oloksen puhdistamon toiminta päättyi 24.6.2008. Särkijärven jätevedenpuhdistamon toiminta loppui vuonna 2010 ja vedet alettiin johtaa 28.10.2010 alkaen Muonion keskusjätevedenpuhdistamolle. Karungin jätevedenpuhdistamolta ryhdyttiin vuoden 2013 lopusta lähtien johtamaan jätevedet uutta siirtoviemäriä pitkin Haaparannan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Ritavalkean ja Kangosjärven pienet jätevedenpuhdistamot ovat tarkkailun ulkopuolella. Äkäsjoen vesiosuuskunta eli aiempi Kalkkikankaan Huolto Oy on sopinut Lapin ELY-keskuksen kanssa, että vesiosuuskunta ja sen Kalkkikankaan jätevedenpuhdistamo jäävät pois yhteistarkkailusta. Meltosjärven jätevedenpuhdistamon tarkkailuvelvoite lakkasi vuonna 2015. Kalkkikankaan jätevedenpuhdistamoa ei ole käsitelty tässä raportissa. Puhdistamolle johdetaan nykyisin vain muutaman talouden jätevedet ja verkoston laajentamishankkeesta on luovuttu. Ympäristönsuojeluasetuksen muutos vuoden 2010 alussa lakkautti ympäristöluvat niiden laitosten osalta, jotka eivät ole nykyisen asetuksen mukaan ympäristölupavelvollisia. Näin ollen luvan perusteella vaadittu tarkkailuvelvoite myös lakkasi. Yhteistarkkailussa on lisäksi mukana yksi toimintansa lopettanut kalankasvatuslaitos ja Rautaruukki Oyj:n Rautuvaaran suljettu rikastamo.

Rautuvaaran rikastamon toiminta päättyi kesäkuussa 1995. Kultamalmin rikastamisessa syntyneet jätevedet johdettiin rikastushiekka-altaaseen, josta niitä ajoittain päästettiin Niesajokeen ja edelleen Muonionjokeen. Niesajoen latvaosa on käännetty Kylmäojaan, joka johtaa vedet Äkäsjokeen. Vettä johdetaan edelleenkin Niesajokeen patoturvallisuuden säilyttämiseksi yleensä kevättulvan yhteydessä, mutta sateisina vuosina myös syksyllä. Nykyisin pumppauksesta on luovuttu ja altaan tyhjennys tapahtuu patoon tehdyn ylijuoksutusaukon kautta.

RKTL:n Muonion kalanviljelylaitoksen toiminta päättyi syksyllä 2013. Karungin puhdistamo oli toiminnassa 11.11.2013 saakka, jonka jälkeen jätevedet ryhdyttiin johtamaan valmistunutta paineviemäriä pitkin Kivirannalle ja edelleen Haaparannan jätevedenpuhdistamolle.

Pellon Lempeässä toiminut North-Fresh Oy:n, myöhemmin Fresh Fin Food Oy:n, peruna- ja juuresjalostamo lopetti jalostamotoimintansa vuonna 2005, jolloin myös vesistöä kuormittava toiminta loppui. Toiminta loppui kokonaan kesällä 2012 ja ympäristölupa raukesi lokakuussa 2012.

Vuonna 2007 Vapo Oy ja Simon Turvejaloste Oy laativat yhteisen Lapin turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman. Yhteistarkkailuun kuuluvien soiden lisäksi Tornion-Muonionjoen valuma-alueella (Suomen puolella) sijaitsee Jaivuoman (Juha Vanhanen) ja Kapustavuoman (Palaturve Veijo Palokangas) turvetuotantoalueet. Tornionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden (4 kpl) yhteenlaskettu tuotantopinta-ala Suomen puolella vuonna 2016 oli 555 ha.

Tarkkailuvelvollisia toiminnassa olevia kaatopaikkoja alueella sijaitsee yksi: Jätekeskus Jäkälä (ent. Riukkajängän kaatopaikka). Suljettuja kaatopaikkoja, joiden toimintaan on liittynyt tarkkailua, vesistöalueella on kuusi: Muonion, Kolarin, Pellon, Kolarin kirkonkylän, Sieppijärven ja Ylitornion suljetut kaatopaikat. Lisäksi alueella on vielä vanhempia suljettuja kaatopaikkoja, joihin ei ole liittynyt erityistä tarkkailua. Muonion kunnan Pietaraisenvaara, Kolarin kunnan Lapiokuusikko ja Pellon Mustimaan kaatopaikat suljettiin vuonna 2007.


Kolarin kunta lopetti kaatopaikkatoiminnan Kirkonkylän sekä Sieppijärven kaatopaikalla vuoden 1996 lopussa. Ylitornion suljetulla Kopanmäen kaatopaikalla on kompostoitu puhdistamolietettä vuoden 2004 loppuun asti ja uudelleen vuoden 2009 alusta alkaen. Puhdistamolietteen kompostoinnille on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa 28.10.2008 (Ylitornion kunnan perusturvalautakunta).


Taulukko 6-1. Tornion-Muonionjoen vesistöalueen (Suomen puolella) jätevedenpuhdistamot, teollisuuslaitokset ja kalankasvatuslaitokset sekä niiden lupapäätökset ja purkuvesistöt.

Kuormittaja Lupa Uusiminen Purkuvesistö Asumajätevedenpuhdistamot Kilpisjärvi (Enontekiö) PSAVI/146/04.08/2012 2026 Kilpisjärvi (67.64)

Karesuvanto (Enontekiö) PSYV 21/07/1, 27.2.2007 SRRJK M 6/06, 15.2.2007

2017 2014

Muonionjoki (67.52)

Jerisjärven Huolto Oy PSAVI 110/2013/1, 11.11.2013 2028 Jerisjoki (67.472) Olos (Muonio)

1) PSYV 13/06/1, 6.2.2006, SRRJK, 29.4.1987 Oloslamminoja (67.472)

Muonion kirkonkylä PSYV 34/07/1, 3.4.2007 SRRJK M 5/06, 15.3.2007

2017 2017

Muonionjoki (67.421)

Särkijärvi (Muonio)1)

VH 8.7.1982, SRRJK 22.12.1998

Särkijärvi (67.484)

Kalkkikangas, Äkäsjoensuu 2)

PSYV 79/04/1, 11.10.2004 SRRJK M1/04, 1.10.2009

2014 2014

Muonionjoki (67.33)

Ylläksen yhdyskuntatekninen huolto Oy

PSYV 66/06/1, 28.6.2006 SRRJK M51/04, 21.12.2006

2016 2012

Niesajoki (67.36)

Kolarin kirkonkylä PSAVI/70/04.08/2012, 9.12.2016, SRRJK 1.9.2010

2021

Muonionjoki (67.321)

Sieppijärvi PSAVI 103/2013/1, 22.10.2013 2023

Naamijoki (67.821)

Pellon kirkonkylä PSYV 113/05/1, 28.10.2005 PSAVI 37/2013/1

2015 2014

Tornionjoki (67.231)

Meltosjärvi (Ylitornio)2) LAP 15/2005, 13.6.2005 2014

Alainenjoki (67.981)

Ylitornion kirkonkylä SRRJK M 21/89, 24.11.1989 PSAVI 43/2013/1, 14.5.2013

2017 Tornionjoki (67.132)

Karunki (Tornio)1)

PSYV 94/04/1, 1.11.2004 SRRJK M 35/04, 25.4.2008

2014 Tornionjoki (67.12)

Kourilehto (Tornio) SRRJK M4/93, 15.7.1993 Ymp-lupahak. vireillä, siirretty 2010 PSAVI:n käsittelyyn

2003 Liakanjoki

Teollisuus

Maxit Oy Ab, Karungin fylliittilouhos 3)

SRRJK M2/99, 23.6.1999 PSAVI 72/12/2, 26.10.2012

Tornionjoki

Rautaruukki Oyj, Rautuvaara SRRJK Ä109/92, 19.2.1993 SRRJK M4/94, 7.10.1994 Ymp-lupahak. vireillä, siirretty 2010 PSAVI:n käsittelyyn

Niesajoki

North-Fresh Oy, myöh. Fresh Food Fin Oy

1)

Toiminta loppunut kesällä 2012 ja ympäristölupa rauennut lokakuussa 10/2012

Tornionjoki

Kalankasvatus

RKTL, Muonion kvl1)

PSAVI 76/2014/1, 9.7.2014 Särkilompolo

Tornionlaakson jaloste Ky 3)

(SRRJK M48/05, 22.9.2009) (2020) (Naamijoki)

1) Toiminta loppunut 2) Tarkkailuvelvoite päättynyt 3) Ei mukana yhteistarkkailussa


7 KUORMITUSTARKKAILU 7.1 Jätevedenpuhdistamot

Jätevedenpuhdistamoiden kuormitukset puhdistamoittain on esitetty erillisissä raporteissa. Seuraavassa on esitetty yhteenveto jätevedenpuhdistamoiden vuoden 2016 kuormituksesta. Kangosjärven ja Ritavalkean pieniä jätevedenpuhdistamoita ei huomioitu vuoden 2016 tarkkailutuloksissa edellisvuosien tapaan. Myöskään Kalkkikankaan jätevedenpuhdistamoa ei ole käsitelty, koska se ei enää kuulu yhteistarkkailun piiriin. Meltosjärven jätevedenpuhdistamon tarkkailuvelvoite päättyi vuonna 2015.

Vuonna 2016 viemäriverkostojen jätevesimäärä kasvoi noin 10 % edellisvuodesta. Puhdistamoiden yhteenlaskettu tulokuormitus pieneni BOD7:n osalta 50 % ja kiintoaineen osalta 39 %vuoteen 2015 verrattuna. Kokonaistypen tulokuormitus kasvoi 9 % edellisvuodesta ja kokonaisfosforin osalta tulokuormitus pysyi vuoden 2015 tasolla. Vuoden 2016 keskimääräinen yhteinen tulokuormitus vastasi kuormitteesta riippuen noin 5 918–12 089 hengen jätevesiä (liite 2.1 ja kuva 7-1). Jätevedenpuhdistamoiden puhdistustulokset suhteessa raja-arvoihin on esitetty liitteessä 2.2.

Puhdistamoilta vesistöön johdettu kuormitus vuonna 2016 kasvoi kaikkien kuormitteiden osalta 22-29 % vuoteen 2015 verrattuna. Jätevesistä saatiin poistettua kokonaisfosforia keskimäärin 91 %, kiintoainetta 86 %, orgaanista ainetta (BOD7) 88 %, ja kokonaistyppeä 22 %. Keskimääräinen vesistökuormitus vastasi vuonna 2016 kiintoaineen, orgaanisen aineen ja kokonaisfosforin osalta noin 504–939 hengen ja kokonaistypen osalta noin 9 489 hengen puhdistamattomia jätevesiä. (Liite 2.1 ja kuva 7-1.)

Kilpisjärven jätevedenpuhdistamon luvassa määrätään mm., että puhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden BOD7/ATU –pitoisuus saa olla enintään 17 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus alle 0,8 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi oltava BOD7:n osalta vähintään 85 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 90 %. Edellä esitetyt puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina laskettuina. Kilpisjärven jätevedenpuhdistamon toiminta vuonna 2016 ei täyttänyt sille asetettuja puhdistusvaatimuksia kaikilta osin. Kokonaisfosforin jäännöspitoisuus ylitti ympäristöluvan raja-arvon ja myös poistuma jäi hieman raja-arvon alle ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Alkuvuoden puhdistustulosta kokonaisfosforin osalta huononsi puutteellinen kemikalointi. Vuosikeskiarvoina laitoksen toiminta täytti VNA 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset hyvin. (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017b.)

Karesuvannon jätevedenpuhdistamon luvassa edellytetään, että puhdistamolta vesistöön johdettavan veden BOD7/ATU–arvo saa olla enintään 20 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Puhdistustehon tulee BOD7:n ja kokonaisfosforin osalta olla vähintään 90 %. Puhdistustulokset on laskettava puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja ylivuodot huomioiden. Karesuvannon jätevedenpuhdistamon toiminta täytti sille jäteveden laskuluvassa asetetut puhdistusvaatimukset vuonna 2016 kaikin puolin. Vuosikeskiarvoina laitoksen toiminta täytti VNA 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimukset hyvin. (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017a.)

Jerisjärven Huolto Oy:n jätevedenpuhdistamon luvan mukaan laitoksen jälkiselkeytysaltaasta poistuvan jäteveden kokonaisfosforipitoisuus saa olla enintään 1,0 mg/l ja orgaanisen aineen BOD7/ATU –arvo enintään 30 mg/l vuosikeskiarvoina laskettuina. Puhdistustehon on oltava fosforin osalta vähintään 90 % ja BOD7/ATU:n osalta vähintään 80 % vuosikeskiarvoina laskettuina. Laitoksen puhdistustulos vuonna 2016 täytti sille ympäristöluvassa asetetut puhdistusvaatimukset vain BOD7/ATU:n suhteen. Kokonaisfosforin suhteen lupamääräysten raja-arvoista jäätiin sekä pitoisuuden että poistuman osalta.


Kokonaisfosforin poistumat olivat heikkoja läpi vuoden ja pitoisuudet korkeita vuoden kahdella ensimmäisellä tarkkailukerralla. Esim. 17.8. tarkkailukerralla kemikalointi ei ollut optimaalista ja sen lisäksi laitokselta karkasi kiintoainetta runsaasti. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 annettuihin vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin lähes kaikkien kuormitteiden osalta vuosikeskiarvoina laskien. Vain kiintoaineen pitoisuus ylitti raja-arvon lievästi. (Kaikkonen & Pusa 2017a.)

Muonion keskusjätevedenpuhdistamon lupa edellyttää, että vesistöön johdettavan veden pitoisuudet saavat olla BOD7/ATU–arvon osalta enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuuden osalta enintään 0,8 mg/l puolivuosikeskiarvoina laskettuina. Puhdistustehon tulee em. kuormitteiden osalta olla vähintään 90 %. Muonion keskusjätevedenpuhdistamon toiminta täytti vuonna 2016 sille puolivuosikeskiarvoina asetetut lupaehdot kaikilta osin molemmilla jaksoilla. Yksittäisistä tarkkailukerroista Valtioneuvoston jätevesiasetuksessa 888/2006 annettuihin raja-arvoihin yllettiin kaikkien kuormitteiden osalta jokaisella tarkkailukerralla. (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017d.)

Ylläksen jätevedenpuhdistamon luvan mukaan jälkiselkeytysaltaaseen johdettavan veden pitoisuus ei saa BOD7/ATU–arvon osalta ylittää 60 mg/l ja kokonaisfosforin osalta 0,8 mg/l. Vastaavien puhdistustehojen tulee olla vähintään 70 % ja 90 %. Raja-arvot on saavutettava puolivuosikeskiarvoina laskien mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Laitoksen puhdistustulos täytti sille asetetut puhdistusvaatimukset kaikilta osin vuonna 2016. Valtioneuvosto asetuksessa (VNA 888/2006) annetut vähimmäispuhdistusvaatimukset ylittyivät kiintoaineen jäännöspitoisuuden osalta ja alittuivat poistuman osalta tammi-, kesä- ja marraskuussa. Muilta osin asetuksen vaatimuksiin yllettiin. (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017g.)

Kolarin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon lupa asettaa vesistöön johdettavan veden laadullisiksi raja-arvoiksi BOD7/ATU–arvon osalta 17,5 mg/l ja kokonaisfosforin osalta 2,0 mg/l puolivuosikeskiarvoina laskettuina. BOD7:n osalta puhdistustehon tulee lisäksi olla vähintään 65 %. Kolarin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminta vuonna 2016 täytti sille jäteveden laskuluvassa ja ympäristöluvassa asetetut puhdistusvaatimukset kokonaisfosforin osalta. BOD7:n jäännöspitoisuus ylitti sekä jäteveden laskuluvan – että ympäristöluvan raja-arvon ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Lisäksi BOD7:n reduktio alitti uudessa ympäristöluvassa asetetun puhdistusvaatimuksen ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Uusi ympäristölupapäätös annettiin vasta 9.12.2016, joten vuoden 2016 osalta raja-arvoina käytetään jäteveden laskuluvassa esitettyjä raja-arvoja. Valtioneuvoston jätevesiasetuksessa 888/2006 annettuihin vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin vuosikeskiarvona laskien kaikkien kuormitteiden suhteen. (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017c.)

Sieppijärven jätevedenpuhdistamon lupa asettaa laitokselta vesistöön johdettavalle vedelle BOD7/ATU–arvon osalta raja-arvon 20 mg/l ja kokonaisfosforin osalta raja-arvon 0,8 mg/l vuosikeskiarvoina laskettuina. BOD7:n osalta puhdistustehon tulee lisäksi olla vähintään 85 % ja kokonaisfosforin osalta 90 %. Puhdistamon toiminta vuonna 2016 täytti ympäristöluvassa annettujen lupaehtojen puhdistusvaatimukset vuosikeskiarvoina kokonaisfosforin osalta. BOD7:n jäännösarvokin oli lupaehtojen mukainen, mutta poistuma jäi alle vaaditun laimeasta tulevasta vedestä johtuen. Valtioneuvoston jätevesiasetuksen 888/2006 vähimmäisvaatimuksiin jäännöspitoisuuksien osalta yllettiin vuosikeskiarvoina vaikka poistumat kiintoaineen ja CODCr:n osalta jäivätkin alle vaaditun. Laimea tuleva jätevesi vaikutti myös tähän. (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017f.)

Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon luvan lupaehdoissa on raja-arvoiksi määrätty BOD7:n osalta jäännöspitoisuudeksi 17,5 mg/l ja poistumaksi 65 %. Kokonaisfosforin osalta jäännöspitoisuudeksi on määrätty 1,0 mg/l. Puhdistusvaatimukset on saavutettava puolivuosikeskiarvoina. Laitoksen toiminta vuonna 2016 täytti sille asetetut lupaehdot kaikilta osin puolivuosikeskiarvoina laskettuna.


VNA 888/2006 vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin lähes kaikkien kuormitteiden osalta vuosikeskiarvoina laskien. Kiintoaineen reduktio jäi hieman alle raja-arvon. (Kaikkonen & Pusa 2017b.)

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään nro 43/2013/1 14.5.2013 myöntänyt Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevien asioiden osalta. Uusi ympäristölupa edellyttää, että vesistöön johdettavan veden BOD7–arvo on enintään 15 mgO2/l ja sen poistoteho 90 % puolivuosikeskiarvoina laskettuna. Kokonaisfosforipitoisuuden tulee olla enintään 0,8 mg/l ja poistotehon vähintään 90 %. Ylitornion jätevedenpuhdistamon toiminta vuonna 2016 täytti ympäristöluvassa sille asetetut puhdistusvaatimukset puolivuosikeskiarvoina laskien BOD7:n osalta ja kokonaisfosforin jäännöspitoisuuden osalta. Ainoastaan fosforireduktio alitti raja-arvon ensimmäisellä vuosijaksolla. Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 annettuihin vähimmäispuhdistusvaatimuksiin yllettiin BOD7:n, CODCr:n ja kokonaisfosforin osalta. Kiintoaineen osalta puhdistusvaatimuksiin ei ylletty maalis-, huhti-, kesä- ja joulukuussa. Jätevedenpuhdistamolta karkasi kiintoainetta ja kemikalointi oli puutteellista läpi vuoden. (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017h.)

Kourilehdon jätevedenpuhdistamon luvan mukaiset raja-arvot vesistöön johdettavalle vedelle ovat BOD7/ATU–arvon osalta 20 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuuden osalta 1,5 mg/l vuosikeskiarvoina laskettuina. Vastaavat raja-arvot puolivuotiskeskiarvoin laskettuina ovat 15 mg/l ja 1,0 mg/l. Kokonaisfosforin puhdistustehon on oltava vähintään 90 % ja BOD7:n vähintään 75 %. Laitoksen puhdistustulos oli BOD7:n osalta sekä ohje- että raja-arvot täyttävä molemmilla vuosipuoliskoilla ja vuosikeskiarvona laskien. Kokonaisfosforin reduktion osalta sekä ohje- että raja-arvo alittui ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja vuosikeskiarvona laskien. Myös pitoisuus ylitti ohjearvon ensimmäisellä vuosipuoliskolla sekä vuosikeskiarvona. VNA 888/2006 mukaiset puhdistusvaatimukset saavutettiin BOD7:n ja CODCr:n osalta jokaisella tarkkailukerralla. Kiintoainepoistuma jäi jokaisella tarkkailukierroksilla alle minimivaatimuksen (90 %), ja tästä syystä myös vuosikeskiarvo painui alle vaaditun reduktioprosentin. (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017e.)


Kuva 7-1. Tornion-Muonionjoen vesistöalueen jätevedenpuhdistamoiden tulokuormituksen ja vesistökuormituksen kehitys vuosina 1995–2016.

Yksittäisistä puhdistamoista suurimmat kuormitusosuudet vuonna 2016 olivat Ylläksen, Ylitornion ja Pellon jätevedenpuhdistamoilla. Pienimpiä vesistökuormittajia vuonna 2016 olivat vastaavasti Jerisjärven ja Kourilehdon puhdistamot. (Kuva 7-2.)

0

200

400

600

800

1000

1200

95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

kg/d

BOD7

Tuleva

Lähtevä

0

5

10

15

20

25

30

35

40

95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

kg/d

Kok. PTuleva

Lähtevä

0

50

100

150

200

250

300

95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

kg/d

Kok. NTuleva

Lähtevä

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15

kg/d

KiintoaineTuleva

Lähtevä


Kuva 7-2. Jätevedenpuhdistamot Tornionjoen vesistöalueella vesistökuormituksen perusteella vuonna 2016.

7.2 Teollisuus

Rautuvaaran rikastamon varastoallas

Rautuvaaran rikastamon varastoaltaan veden johtamisjärjestelyitä on muutettu siten, että allasta ei enää tyhjennetä pumppaamalla vaan vesi johdetaan pois painovoimaisesti. Virtaamia ei mitata ja tästä syystä kuormitusten laskeminen on mahdotonta. Pois johdettavasta vedestä on otettu kuitenkin näytteitä. Vuonna 2016 rikastamon varastoaltaasta otettiin näytteet kaikkiaan viisi kertaa touko-lokakuun välisenä aikana. (Liite 2.3.)

0

5

10

15

20

25

30

Yllä

ksen

…

Ko

lari

kk

Pel

lo k

k

Ylit

orn

io k

k

Siep

pijä

rvi

Mu

onio

kk

Kilp

isjä

rvi

Kar

esu

van

to

Jeri

sjär

ven…

Ko

uri

leh

to

kg/d

BOD7

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

Ylit

orn

io k

k

Yllä

ksen

…

Pel

lo k

k

Ko

lari

kk

Mu

onio

kk

Kilp

isjä

rvi

Kar

esu

van

to

Ko

uri

leh

to

Jeri

sjär

ven…

Siep

pijä

rvi

kg/d

Kok. P

0

10

20

30

40

50

60

Yllä

ksen

…

Pel

lo k

k

Ko

lari

kk

Mu

onio

kk

Ylit

orn

io k

k

Kar

esu

van

to

Kilp

isjä

rvi

Siep

pijä

rvi

Jeri

sjär

ven…

Ko

uri

leh

to

kg/d

Kok. N

05

1015202530354045

Yllä

ksen

…

Ylit

orn

io k

k

Ko

lari

kk

Pel

lo k

k

Siep

pijä

rvi

Mu

onio

kk

Kar

esu

van

to

Kilp

isjä

rvi

Jeri

sjär

ven…

Ko

uri

leh

to

kg/d

Kiintoaine


Taulukko 7-1. Rautuvaaran rikastamon varastoaltaasta purettu vesimäärä vuosina 1991–2002

Taulukossa 7-2 on esitetty varastoaltaasta lähtevän veden keskimääräinen laatu v. 1997–2016 ja kuormitus v. 1997–2002. Rautuvaaran rikastamon varastoaltaasta otettujen näytteiden tulokset kokonaisuudessaan vuodelta 2016 on esitetty liitteessä 2.3.

Taulukko 7-2. Rautuvaaran rikastamon varastoaltaasta vesistöön puretun veden keskimääräinen laatu vuosina 1997–2016 ja kuormitus vuosina 1997–2002.

Vuosina 2003–2016 kuormituksia ei ole laskettu, koska vesimääriä ei ole voitu mitata.

vuosi happiBOD7/

ATUkok.P liuk.P kok.N NO2+3-N NH4-N

kiinto-aine

sähk. joht.

pH CODCr Fe Cu Co As Ni

veden laatu mg/l mgO2/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mS/m mgO2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l

2016 (n=5) 10,3 < 3 0,03 0,02 0,2 0,003 0,01 2,1 42 7,74 16 0,18 1,7 0,5 4,7 9,12015 (n=6) 10,3 < 3 0,03 0,02 0,3 0,01 0,02 1,8 32 7,50 38 0,24 2,0 0,7 3,3 5,62014 (n=6) 9,7 < 3 0,02 0,01 0,3 0,02 0,07 2,0 32 7,42 < 40 0,24 2,0 1,3 4,7 8,32013 (n=8) 9,1 < 3 0,03 0,03 0,3 0,02 0,02 3,2 35 7,47 < 40 0,25 2,2 0,7 4,3 8,72012 (n=7) 9,7 < 3 0,02 0,02 0,3 0,04 0,02 2,4 21 6,47 20 0,48 1,5 < 4 5,5 8,02011 (n=9) 9,2 < 3 0,02 0,02 0,3 0,02 0,03 1,7 19 7,27 25 0,43 13 < 4 6,8 622010 (n=7) 10,0 < 3 0,03 0,03 0,3 0,02 0,02 1,9 21 7,42 37 0,43 < 3 < 4 3,7 8,02009 (n=7) 10,3 < 3 0,03 0,03 0,2 0,08 0,01 1,8 23 7,20 < 40 0,47 1,7 < 4 2,3 8,02008 (n=9) 10,5 < 3 0,04 0,03 0,3 0,01 0,01 2,0 26 7,26 < 40 0,35 1,5 < 4 2,1 102007 (n=2) < 3 0,06 0,05 0,2 0,01 0,01 2,2 55 7,76 32 0,14 2,0 < 4 2,0 212006 (n=2) < 3 0,05 0,05 0,2 < 0,02 < 0,01 1,7 52 7,72 < 40 0,25 < 10 < 3 < 13 < 152005 (n=7) 8,7 3 0,05 0,05 0,3 0,02 0,03 2,7 54 7,57 40 0,26 5,0 2,7 3,0 212004 (n=4) 10,0 3 0,07 0,06 0,5 0,02 0,02 2,3 51 7,43 41 0,39 5,5 1,5 2,8 252003 (n=1) 3 0,07 0,07 0,3 0,001 0,05 2,0 51 7,57 48 <1 2,0 < 12002 (n=4) 10,6 3 0,06 0,05 0,6 0,04 0,05 3,2 45 7,37 44 0,44 8,0 2,0 1 222001 (n=3) 11,8 2 0,08 0,07 2,3 0,2 0,01 2,3 39 7,45 51 13 < 1 < 1 < 12000 (n=6) 10,2 2 0,07 0,06 0,6 0,10 0,05 3,6 35 7,45 0,57 10 2,0 3,0 21999 (n=4) 9,6 3 0,10 0,10 0,5 0,02 0,03 2,2 44 7,66 19 0,0 6,0 161998 (n=4) 13,4 3 0,17 0,17 0,7 0,15 0,11 5,2 81 7,39 40 9,0 8,0 61997 (n=2) 0,25 0,04 0,2 0,55 11,5 30 7,04 7,0 6,0 47 5

kuormitus kg/a

2002 151 3 3 31 2 3 159 2229 22 0,1 0,4 0,1 1,12001 2166 75 68 2185 186 7 2119 47798 12 1 1 12000 1570 66 55 603 94 47 3391 10 2 3 21999 1185 44 43 226 11 12 950 8 0,0 3 71998 3786 206 201 871 182 127 6162 15 47 11 91997 84 15 98 209 4347 3 2 18 2

kuormitus kg/d

2002 0,4 0,0 0,01 0,09 0,01 0,01 0,43 6,1 0,06 0,00 0,00 0,002001 5,9 0,2 0,19 6,0 0,51 0,02 5,8 130 0,03 0,00 0,00 0,002000 4,3 0,2 0,15 1,7 0,26 0,13 9,3 0,03 0,01 0,01 0,011999 3,3 0,1 0,12 0,6 0,03 0,03 2,6 0,02 0,00 0,01 0,021998 10 0,6 0,55 2,4 0,50 0,3 17 0,04 0,13 0,03 0,021997 0,2 0,04 0,3 0,6 12 0,01 0,01 0,05 0,01

1) Bruttokuormitus, eli luonnon taustahuuhtoumaa ei ole vähennetty.


Maxit Oy Ab:n Karungin fylliittilouhos

Vuoden 2016 aikana suoritettiin louhoksen tyhjennyspumppausta 19.5.-24.6. välisenä aikana ja vesinäytteet otettiin pumppauksen alkupuolella (24.5.2016) (liite 3). Tyhjennyspumppauksen aikana vettä johdettiin louhoksesta Tornionjokeen yhteensä 79 200m3. Taulukossa 7-3 on esitetty Karungin fylliittilouhoksen kuormitus Tornionjokeen.

Vuosien 2003-2008 kuormitus laskettu pisteen P2 vedenlaatutiedoilla. Vuodesta 2009 lähtien kuormitus on laskettu pisteen P1 vedenlaatutiedoilla. Kuormituslaskennan tulokset ovat suuntaa antavia, sillä ne perustuvat yksittäisen näytteen analyysituloksiin.

Taulukko 7-3. Karungin fylliittilouhoksen kuormitus Tornionjokeen vuosina 2003-2016.

Vuosi Vesimäärä m3

Kiintoaine kg/a

Kok. N kg/a

Kok. P kg/a

Fe kg/a

Mn kg/a

Cl kg/a

SO4

kg/a 2016 79 200 158 19 - 6,4 68 507 7 920 2015* 0 0 0 0 0 0 0 0 2014 55 874 112 11 - 7,8 27 302 3 129 2013 70 138 140 13 - 14 33 330 3 717 2012 70 858 163 21 0,1 13 23 368 3 401 2011 39 362 89 13 0,1 12 21 256 2 263 2010 50 385 71 7,6 0,2 24 29 418 3 023 2009 44 310 191 9,0 0,4 84 33 323 3500 2008 55 750 3 903 67 8 51 16 301 1 617 2007 43 942 88 31 4,6 25 23 374 2 329 2006 46 368 56 56 7 34 51 399 510 2005 39 830 327 26 1,7 68 18 211 2 069 2004 26 201 29 30 0,6 13 29 191 3 197 2003 18 760 4 27 0,1 * vuonna 2015 ei suoritettu tyhjennyspumppausta alapuoliseen vesistöön.

Vuosien 2003-2008 kuormitus laskettu pisteen P2 vedenlaatutiedoilla. Vuodesta 2009 lähtien kuormitus laskettu pisteen P1 vedenlaatutiedoilla.

7.3 Kalankasvatus

RKTL:n Muonion kalankasvatuslaitoksella ei ollut kaloja enää vuonna 2014, eikä päästötarkkailua tämän jälkeen ole toteutettu. Siten ei myöskään enää esitetä ainetaselaskelmien tai päästötarkkailun mukaisia kuormitusarvioita.

Tornionlaakson Jaloste Oy:n kasvatusmäärä oli vuonna 2016 edellisvuotta pienempi. RKTL:n (nyk. Luonnonvarakeskus) Särkilompolon kalanviljelylaitoksen toiminnan päättymisen seurauksena koko Tornion-Muonionjoen vesistöalueen kasvatusmäärät ja samalla kuormitus on selvästi vähentynyt aiemmista vuosista. (Taulukko 7-4)


Taulukko 7-4. Tornion-Muonionjoen vesistöalueen kalankasvatuslaitokset (vuodesta 2014 lähtien enää 1 kpl), niiden lupaehdot sekä rehunkäyttö- ja kasvatusmäärät vuosina 1995-2016.

LAITOS LUPAEHDOT VUOSI 2016 kasvatus rehun käyttö kasvatus rehun käyttö kg/a kg/a kg/a kg/a Tornionlaakson Jaloste Oy* 45000 Yhteensä v. 2016 6 350 6 305 Yhteensä v. 2015 17 286 18 559 Yhteensä v. 2014 15 293 15 886 Yhteensä v. 2013 15 457 18 014 Yhteensä v. 2012 27 998 28 713 Yhteensä v. 2011 27 804 31 767 Yhteensä v. 2010 19 182 23 267 Yhteensä v. 2009 30 039 33 262 Yhteensä v. 2008 35 531 39 389 Yhteensä v. 2007 31 002 34 456 Yhteensä v. 2006 30 843 34 862 Yhteensä v. 2005 29 435 32 982 Yhteensä v. 2004 34 077 41 115 Yhteensä v. 2003 35 910 39 510 Yhteensä v. 2002 39 409 48 681 Yhteensä v. 2001 55 447 60 401 Yhteensä v. 2000 43 535 49 780 Yhteensä v. 1999 42 858 48 582 Yhteensä v. 1998 44 053 46 729 Yhteensä v. 1997 40 630 45 720 Yhteensä v. 1996 42 484 48 591 Yhteensä v. 1995 47 341 56 273 * Uusitalon kala-altaita ei ole laskettu mukaan, toimintaa ei ole ollut vuosina 2005-2016.

Kalankasvatuksesta aiheutuva kuormitus on arvioitu vuotuisen rehunkulutuksen avulla jakamalla vuosikuormitus koko vuodelle. Vesistökuormitus ajoittuu kuitenkin lähes kokonaisuudessaan kesän ja syksyn tuotantoajalle, joten vuorokautiset kuormitukset ovat kesällä seuraavassa esitettyjä kuormituksia suurempia ja talvella pienempiä. Kuormituksissa havaitut erot johtuvat pääosin erilaisista lähtötiedoista, laskentaoletuksista ja kasvatusmäärien viime vuosien vähenemisestä. Vuodesta 2006 lähtien laskentaoletuksissa kalan lisäkasvun typpipitoisuutena on käytetty 2,75 %:a, eikä lietteenpoiston arvioitua vaikutusta ole otettu enää huomioon.


Taulukko 7-5. Kalankasvatuksen vesistökuormitus vuosina 1997-2016. (Laskentaoletukset 1997-2005: kalan fosforipitoisuus 0,4 %, kalan typpipitoisuus 2,5 %, rehun fosforipitoisuus 1,0 % ja rehun typpipitoisuus 7,5 %, lietteenpoistolla saadaan talteen rehun ravinteista 13 %.)

Kuormitus kg/d

Fosfori rehunkulutuksen ja

kalan lisäkasvun perusteella

Typpi rehun kulutuksen ja kalan

lisäkasvun perusteella Tornionlaakson jaloste Ky v. 2016 0,07 0,59 Yhteensä v. 2015 0,19 1,75 Yhteensä v. 2014 0,16 1,46 Yhteensä v. 2013 0,23 1,96 Yhteensä v. 2012 0,45 3,33 Yhteensä v. 2011 0,44 2,13 Yhteensä v. 2010 0,38 2,71 Yhteensä v. 2009 0,47 3,43 Yhteensä v. 2008 0,55 3,99 Yhteensä v. 2007 0,74 4,74 Yhteensä v. 2006 0,35 3,08 Yhteensä v. 2005 0,46 3,88 Yhteensä v. 2004 0,66 5,19 Yhteensä v. 2003 0,59 4,92 Yhteensä v. 2002 0,78 6,35 Yhteensä v. 2001 0,91 7,50 Yhteensä v. 2000 0,77 6,30 Yhteensä v. 1999 0,75 6,13 Yhteensä v. 1998 0,69 5,73 Yhteensä v. 1997 0,61 4,96

7.4 Turvetuotanto

Turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailu oli vuoden 1994 loppuun asti järjestetty erillisillä suokohtaisilla tarkkailuohjelmilla. Nykyisellään tarkkailu hoidetaan yhteistarkkailuna keskitetysti ns. tehotarkkailuna muutaman suon osalta ja niiltä saaduilla kuormitustiedoilla lasketaan muidenkin soiden kuormitukset. Vuoteen 2005 asti turvetuotannon tarkkailu toteutettiin Lapin ELY-keskuksen alueella yhteistarkkailuna. Vuonna 2006 Vapo Oy ja Simon Turvejaloste Oy laativat yhteisen Lapin turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Nurkkala & Vaaramaa-Hiltunen 2007). Vuoden 2016 kuormitukset Tornionjoen vesistöalueella laskettiin ainoastaan Vapon turvetuotantoalueille. Tornionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueista vuonna 2016 tarkkailtiin Teuravuomaa. Tässä esitetyt tiedot perustuvat Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun vuoden 2016 raporttiin (Nikula & Taskila 2017).

Tuotannossa olevia turvetuotantoalueita Tornionjoen vesistöalueella oli Suomen puolella yhteensä neljä (292 ha). Tuotantokunnossa oleva pinta-ala oli 240 ha ja tuotannosta poistunut pinta-ala 23 ha.

Martimon turvetuotantoalueen tuotanto on päättynyt vuonna 2005. Teikovuoman tuotanto päättyi vuonna 2013, Leväjänkän sekä Laukkuvuoman turvetuotantoalueilla tuotanto päättyi vuonna 2014.

Turvetuotannon piirissä oleva kokonaispinta-ala (555 ha) on 0,01 % koko vesistöalueen pinta-alasta. Tornionjoen vesistöalueella sijaitsevat turvetuotantoalueet olivat Vapo Oy:n, Juha Vanhasen, Palaturve Veijo Palokankaan sekä Nopes Oy:n hallinnassa. (Taulukko 7-6.)


Taulukko 7-6. Tornion-Muonionjoen vesistöalueen (Suomen puoli) turvetuotantoalueet vuonna 2016 (pvk = pintavalutuskenttä ja la = laskeutusallas).

haltija / tuottaja suo

vesien- käsittely- menetel-mä

tuotannossa ha

tuotanto-kunnossa ha

poistunut tuotannosta ha

kuntoon- panossa ha

pinta-ala yhteensä ha

lupapäätös

Vapo Oy SRRJK M28/971), Leväjänkkä pvk/la 0 PSAVI 166/2014/1 Martimo

0 PSAVI 165/2014/1

Laukkuvuoma

pvk/la 0 PSAVI 165/2014/1

Teikovuoma la 0 SRRJK M22/03, PSY 93/04/1* Teuravuoma pvk/la 174 211 0,7 386 PSAVI 59/2015/1 Juha Vanhanen Jaivuoma la 30 20 50 PSAVI 21/2015/1, 9.3.2015 Palaturve V. Palokangas

Kapustavuoma la 45 9 22 76 SRRJK 18.11.2004* Nopes Oy Leväjänkkä pvk/la 43 43 SRRJK M36/04* yhteensä v. 2016 292 240 23 0 555 yhteensä v. 2015 307 211 220 0 738 yhteensä v. 2014 581 101 33 0 712 Yhteensä v. 2013 807 0 44 0 875 yhteensä v. 2012 873 0 63 0 936 yhteensä v. 2011 672 48 66 0 786 yhteensä v. 2010 703 480 155 0 906 yhteensä v. 2009 721 76 86 0 866 yhteensä v. 2008 730 94 68 0 875 yhteensä v. 2007 730 94 68 0 875 yhteensä v. 2006 744 59 93 879 yhteensä v. 2005 845 19 4 29 902 yhteensä v. 2004 836 841 4 31 896 yhteensä v. 2003 808 838 4 31 873 yhteensä v. 2002 667 695 5 35 735 yhteensä v. 2001 650 700 5 31 736 yhteensä v. 2000 623 700 5 31 736 yhteensä v. 1999 696 0 696 yhteensä v. 1998 667 11 678 yhteensä v. 1997 680 11 691 yhteensä v. 1996 645 yhteensä v. 1995 567 1)SRRJK:n lupa voimassa *hakemus vireillä PSAVI:ssa

Råsjö Torv Ab:n Kaartivuoman turvetuotantoalue sijaitsee Ruotsin puolella Haaparannan kunnan Korpikylässä. Hankkeelle on suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio myöntänyt luvan 18.12.1997. Tuotantopinta-ala on 628 ha. Suon kuivatusvedet johdetaan Kaartijokeen ja edelleen Tornionjokeen Karungin yläpuolelle.

Juha Vanhasen Jaivuoman turvetuotantoalue sijaitsee Pellon kunnassa Orajärvellä. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on myöntänyt hankkeelle luvan 16.6.2004. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi lupamääräysten tarkistamista koskevan päätöksen 9.3.2015. Jaivuoman tuotantopinta-ala on 35 ha. Jaivuoman kuormitukset on laskettu Vapon Tornionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden ominaispäästöjen perusteella (Nikula & Taskila 2017).

Palaturve Veijo Palokankaan Kapustavuoman turvetuotantoalue sijaitsee Ylitornion kunnan Kainuunkylässä Kapustan alueella. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt hankkeelle ympäristöluvan 7.6.2006. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus jätettiin Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 30.12.2014. Luvan käsittely on edelleen kesken.


Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on 18.11.2004 antamallaan päätöksellä myöntänyt Palaturve Veijo Palokankaalle määräaikaisen luvan turvetuotantoalueella ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Kapustaojan-Ahvenoja-Kuijasjoen-Lohijärven kautta sekä Kivijoen-Kuijasjoen-Lohijärven kautta Tornionjokeen. Kapustavuomalla ei ole ollut tuotantoa jaksolla 2006-2011. Vuonna 2016 tuotannossa oli 45 ha. Kapustavuoman kuormitukset on laskettu Vapon Tornionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden ominaispäästöjen perusteella (Nikula & Taskila 2017). Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus jätettiin 30.12.2014 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, luvan käsittely on edelleen kesken.

Nopes Oy:n Leväjänkän turvetuotantoalue sijaitsee Tornion kaupungin Alaraumon kylässä. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on 29.6.2006 antamallaan päätöksellä myöntänyt Nopes Oy:lle luvan. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus jätettiin 25.1.2013 Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Luvan käsittely on edelleen kesken. Tuotantopinta-ala on 43 ha. Kuivatusvedet johdetaan Martimojoen kautta Tornionjokeen. Leväjänkän kuormitukset on laskettu Vapon Tornionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden ominaispäästöjen perusteella (Nikula & Taskila 2017).

Tornionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueista vuonna 2016 tarkkailtiin Teuravuomaa. Taulukossa 7-6 on esitetty Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden sekä Jaivuoman, Kapustavuoman ja Leväjänkkän turvetuotantoalueiden vuosikuormitus Tornion-Muonionjoen vesistöalueella vuonna 2016.

Taulukko 7-7. Tornionjoen vesistöalueelle turvetuotannon aiheuttama vuosikuormitus vuosina 2004–2016.

Vuosikuormitus Kiintoaine kok.N NH4-N kok.P PO4-P Fe CODMn

kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a2016 Brutto 22284 5337 96 61718

Netto 17466 2898 342015 Brutto 28039 6155 91 60706

Netto 20058 3113 92014 Brutto 15 963 3 582 62 35 120

Netto 13 103 2 158 112013 Brutto 29 708 4 766 97 50 408

Netto 26 266 3 046 322012 Brutto 39 369 7 145 118 77 936

Netto 33 572 5 138 362011 Brutto 17 473 3 746 64 39 843

Netto 12 812 2 562 212010 Brutto 25 003 6 351 113 74 035

Netto 18 271 4 505 402009 Brutto 40 073 5 589 113 6 755

Netto 32 878 3 706 402008 Brutto 51 302 9 388 318 82 990

Netto 41 862 6 989 2272007 Brutto 37 530 8 741 144 78 300

Netto 25 807 5 832 29

20061) Brutto 40 401 8 805 122 52 733Netto 24 033 6 734 35

2005 Brutto 181 710 14 358 5 635 206 36 17 998 129 077Netto 147 960 11 727 66

2004 Brutto 73 952 16 464 8 857 191 44 21 154 107 396Netto 44 195 14 327 8 842 84 8 13 510

1) Jaivuoman kuormitus ei sisältynyt laskelmaan.


7.5 Kokonaiskuormitus pistekuormittajien osalta

Pistekuormittajien aiheuttamaan kuormitukseen vuonna 2016 on huomioitu 10 jätevedenpuhdistamoa. Teollisuuden aiheuttamaan kuormitukseen on laskettu Maxit Oy:n fylliittitehdas. Turvetuotannon osalta on tuotantokauden kuormituksen sijasta käytetty koko vuodelle laskettua kuormitusta (nettokuormitus).

Taulukko 7-8. Tornion-Muonionjoen vesistöalueen tarkkailtujen pistekuormittajien aiheuttama vesistökuormitus vuonna 2016 sekä vuosina 1995-2015.

Vesistökuormitus v. 2016 kuormitus kg/d BOD7 fosfori typpi kiintoaine jätevedenpuhdistamot 56 2,0 142 99 kalankasvatus 0,07 0,59 turvetuotanto 555 ha (netto)1)

0,09 7,9 48

2016 yhteensä kg/d 56 2,2 151 147 AVL 807 544 10059 1397 2015 43 1,8 127 135 2014 43 1,9 140 103 2013 53 2,1 157 125 2012 73 3,5 149 196 2011 74 3,4 145 132 2010 74 3,1 164 132 2009 57 2,9 165 175 2008 78 4,6 200 216 2007 70 4,2 164 146 2006 62 4,54 125 131 2005 60 3 167 199 2004 67 6 193 290 2003 77 4 153 72 2002 83 4 151 110 2001 79 4 194 99 2000 102 4 170 96 1999 87 3 192 80 1998 97 4 169 97 1997 92 5 177 196 1996 94 7 185 196 1995 106 7 188 220 Turvetuotannon kuormituksena käytetty nettovuosikuormitusta. Jai- ja Kapustavuoman sekä Leväjänkkän (Nopes Oy) kuormitukset sisältyvät laskelmaan

Asukasvastineluvun (AVL) laskentaperusteet vuodesta 2010 lähtien: BOD7 70 g/d/asukas, fosfori 4 g/d/as., typpi 15 g/d/as., kiintoaine 105 g/d/as.

Vesistökuormituksen asukasvastinelukujen (AVL) perusteella (kuva 7-3) arvioitu kokonaiskuormituksen kehitys vuosina 1987–2016 on seurannut pääosin jätevesien käsittelyn kehitystä ja puhdistustoiminnan tehokkuutta.


Kuva 7-3. Tornion-Muonionjoen vesistökuormituksen kehitys vuosina 1987–2016 asukasvastinelukuina (AVL) ilmoitettuna.

Vuonna 2016 vesistökuormitus kasvoi biologisen hapenkulutuksen osalta 23 %, fosforin ja typen osalta 15 % sekä kiintoaineen osalta 6 % edellisvuodesta. Jätevedenpuhdistamot kuormittivat vesistöä eniten ja vesistöön johdettu kuormitus kasvoi kiintoaineen, biologisen hapenkulutuksen sekä ravinteiden osalta 22-29 % edellisvuodesta.

Teollisuuden aiheuttama kuormitus kasvoi vuonna 2016 edellisvuodesta. Vuonna 2015 kuormitusta ei aiheutunut lainkaan, sillä Karungin fylliittilouhoksella ei suoritettu tyhjennyspumppausta. Kalankasvatuksen kuormitus pieneni kokonaisravinteiden osalta noin 63-67 % vuoteen 2015 verrattuna. RKTL:n (nyk. Luonnonvarakeskus) Särkilompolon kalanviljelylaitoksen toiminnan päättymisen seurauksena koko Tornion-Muonionjoen vesistöalueen kalankasvatusmäärät ja samalla kuormitus on selvästi vähentynyt aiemmista vuosista. Turvetuotannon vesistökuormitus pieneni kiintoaineen ja typen osalta noin 7-13 % edellisvuodesta. Fosforin osalta kuormitus lähes 4-kertaistui vuoteen 2015 verrattuna. Turvetuotanto oli toiseksi suurin kiintoaine- ja typpikuormittaja myös vuonna 2016.

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16

Ko

k. N

(AV

L)

BO

D7,K

ok.

P, k

iinto

ain

e (A

VL)

BOD7 Fosfori Typpi Kiintoaine


Kuva 7-4. Jätevedenpuhdistamoiden, teollisuuden, kalankasvatuksen ja turvetuotannon vesistökuormituksen kehitys ja kuormitusosuudet Tornion-Muonionjoen pistemäisestä kuormituksesta vuosina 1997–2016.

7.6 Hajakuormitus

Vesistöjen hajakuormitusta aiheutuu mm. maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Tornionjoen osa-alueella noin kolmannes fosforin ja noin 17 % typen ainevirtaamasta on ihmisen toiminnasta peräisin. Tästä huomattava osa tulee hajakuormituksena maa- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta.

Hajakuormituksen arvioinnissa on käytetty Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmasta ja toimenpideohjelmasta saatuja arvoja haja-asutuksen, maatalouden ja metsätalouden osalta (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015 a-b.)

0

1

2

3

4

5

6

7

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

kg/d

Fosfori

puhdistamot teollisuus kalankasvatus turve

0

20

40

60

80

100

120

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

kg/d

BOD7


0

50

100

150

200

250

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

20

16

kg/d

Typpi


0

50

100

150

200

250

300

3501

99

71

99

81

99

92

00

02

00

12

00

22

00

32

00

42

00

52

00

62

00

72

00

82

00

92

01

02

01

12

01

22

01

32

01

42

01

52

01

6

kg/d

Kiintoaine



Haja- ja loma-asutus

Tornionjoen vesienhoitoalueella Suomen puolella jätevesiverkostojen ulkopuolella asuu noin 11 300 henkilöä. Haja-asutuksen osuus sisävesiin kohdistuvasta fosforikuormituksesta on 17 % ja typpikuormituksesta 10 %. Tornionjoen vesienhoitoalueen Suomen puolelta tuleva haja-asutuksen kokonaisfosforikuormitus on yhteensä noin 4,2 t/a. Vastaavasti rannikkovesiin suoraan maalta kohdistuva Suomen puolelta tuleva kokonaistyppikuormitus on yhteensä 26,9 t/a. Tornionjoen osa-alueella noin kolmannes fosforin ja noin 17 % typen ainevirtaamasta on ihmisen toiminnasta peräisin. Tästä huomattava osa tulee hajakuormituksena maa- ja metsätaloudesta sekä haja- ja loma-asutuksesta. (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015 a-b.)

Maatalous

Lapissa harjoitettava maatalous on maitotilavaltaista ja peltoviljely on pääasiassa nurmiviljelyä. Tornionjoen vesienhoitoalueella laskennallisesti suurin ihmistoiminnasta peräisin oleva fosforin ja typen päästölähde on maatalous. Tornionjoen vesienhoitoalueella maatalous muodostaa 52 % ihmisperäisestä fosforikuormituksesta ja 20 % ihmisperäisestä typpikuormituksesta. Tornionjoen vesienhoitoalueella maataloudesta aiheutuva fosforikuormitus jaksolla 2006-2012 oli keskimäärin 14 t/a ja typpikuormitus 105 t/a. (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015 a-b.)

Metsätalous

Metsätalouden suhteellinen osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta vaihtelee alueittain riippuen metsätalouden toimenpiteistä, toimenpidealojen suuruudesta sekä muiden kuormittajien osuudesta. Metsätaloustoimista maan muokkaus, avohakkuut sekä rantametsien hakkuut vaikuttavat ojituksen ohella eniten vesiluonnon tilaan. Tornionjoen vesienhoitoalueella metsätaloudesta aiheutuva fosforikuormitus jaksolla 2000-2012 oli keskimäärin 6 t/a ja typpikuormitus 81 t/a. (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015 a-b.)

8 VESISTÖTARKKAILU Suomen puoleisen Tornion-Muonionjoen vesistötarkkailu on toteutettu vuodesta 2003 lähtien yhteistarkkailuna. Vesistötarkkailu koostuu intensiivisestä ja alueellisesta tarkkailusta sekä sivuvesien kuormittajien lähialuetarkkailusta. Vuonna 2007 tarkkailuohjelmaan lisättiin biologisena tarkkailuna perifytonin piilevästön tarkkailu (Pöyry Environment Oy 2006), jota toteutetaan määrävuosin. Intensiivisessä tarkkailussa seurataan muutaman vesistön ydinpisteen veden laadun ajallista vaihtelua mahdollisimman tarkasti. Alueellisessa tarkkailussa puolestaan tarkastellaan pääuoman ja kuormitettujen sivu-uomien veden laadun alueellista vaihtelua kevättalvella ja kesällä. Kuormittajien lähialuetarkkailussa pyritään havaitsemaan yksittäisten kuormittajien vaikutukset vesistössä.

8.1 Vesistötarkkailun toteutuminen

8.1.1 Intensiivinen tarkkailu

Intensiivitarkkailua suoritetaan kolmella eri havaintopaikalla, joista kaksi sijaitsee Muonionjoella ja yksi Tornionjoella (taulukko 8-1, liite 1). Tornionjoen Kukkolan havaintopiste on pääosin ympäristöhallinnon havaintopiste, jolla on suoritettu vedenlaatuseurantaa pidemmän aikaa. Pisteet TM2 ja piste TM6 ovat uudempia tarkkailupisteitä. Intensiivisen tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 4.


Taulukko 8-1. Tornion-Muonionjoen intensiivisen vesistötarkkailun havaintopaikat.

Intensiivitarkkailun aikataulu on esitetty taulukossa 8-2. Vuonna 2016 konsultin toteuttama näytteenotto toteutui Muonionjoen näytepisteillä pääosin suunnitellusti. Näytepisteet TM2 ja TM6 kuuluvat myös alueelliseen tarkkailuun, jossa näytteitä otettaan huhti-, heinä- ja syyskuussa. Alueellisen näytteenoton yhteydessä tehdään samat analyysit kuin intensiivisessä seurannassa. Kukkolan näytteenottoajankohdat edustavat hyvin pääuoman vedenlaatua erilaisissa virtaamatilanteissa, mutta Pellon tai Karesuvannon tarkkailupisteillä kevättulvan aikainen näytteenotto ei ajoittunut yhtä kattavasti (kuva 5-3).

Konsultin ottamista intensiivitarkkailun näytteistä määritettiin seuraavat veden laatua kuvaavat muuttujat:

-lämpötila -happi ja hapenkyllästysaste

-pH -sameus

-väri -kok.N

-sähkönjohtavuus -kemiallinen hapenkulutus (CODMn)

-kok.P

Kesällä (touko-syyskuu) määritettiin edellisten lisäksi epäorgaanisten ravinteiden (PO4-P, NO2+3-N ja NH4-N) pitoisuudet ja fekaalisten koliformisten bakteerien määrät.

Taulukko 8-2. Tornion-Muonionjoen vesistöalueen intensiivitarkkailun ohjelman mukainen näytteenotto ja toteutuminen jokialueella vuonna 2016.

Tunnus Havaintopiste Koordinaatit (YK) Vesistö Pisteen sijainti

TM2 MUONIONJOKI TVL1 7543080 3360330 67.421 silta Jerisjoen alap. ja Muonion yläp.

TM6 MUONIONJOKI KAUNISJOKIS. 7472910 3360060 67.321 silta Kolarin ap.

14310 TORNIONJ KUKKOLA 14310 7322080 3365742 67.111 ELY-keskus, Kukkolan havaintop.

näytepiste I II III IV V-VI VII VIII IX X XI XII yht.

MUONIONJOKI TVL1

2016 1 - 1 - 4 2 2 1 - 1 - 12

ohjelma 1 - 1 - 4 2 2 1 - 1 - 12

MUONIONJOKI KAUNISJOKIS.

2016 1 - 1 - 4 2 2 1 - 1 - 12

ohjelma 1 - 1 - 4 2 2 1 - 1 - 12

TORNIONJ KUKKOLA 14310

2016 1 - 1 - 6+2 0+1 1+1 1 1 1 - 12+4

ohjelma 1 1 1 1 2+2 1+1 1+1 1 1 1 1 12+4

Huom! Näytepisteellä 14310 konsultin ottamat näytteet on merkitty lihavoidulla tekstillä.


8.1.2 Alueellinen tarkkailu

Tornion-Muonionjoen alueellista tarkkailua suoritetaan taulukossa 8-3 esitetyillä havaintopaikoilla.

Havaintopaikka TM8 on lähes sama kuin ympäristöhallinnon seurantapiste Tornionjoki Pello 14100 ja tulokset käsitelläänkin tältä osin samassa yhteydessä. Alueellisen tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 5.

Alueellisen tarkkailun näytteet otetaan vuosittain kevättalvella maalis-huhtikuussa sekä kaksi kertaa kesällä: kerran heinäkuussa ja kerran elo-syyskuussa. Vuonna 2015 alueellisen tarkkailun vesistötarkkailunäytteet otettiin huhtikuussa 5.-7.4., heinäkuussa 19.-21.7. ja elokuussa 15.-18.8. Näytteistä tehdään samat analyysit kuin intensiivisessä tarkkailussa.

Huhtikuun näytteenottopäivinä virtaamat olivat vielä pieniä kaikilla mittauspaikoilla. Heinäkuun näytekerran aikaan touko-kesäkuun virtaamahuiput olivat jo tasaantuneet ja syyskuussa näytteenotto ajoittui suhteellisen vähäisen virtaaman aikaan. (Kuva 5-3)

Taulukko 8-3. Tornion-Muonionjoen alueellisen vesistötarkkailun havaintopaikat.

8.1.3 Muu tarkkailu

Alueellisen tarkkailun yhteydessä tarkastellaan myös pääuomassa sijaitsevia ympäristöhallinnon näytepisteitä Muonionjoki Paloj 14110 ja Tornionjoki Pello 14100 sekä sivujokipisteitä Jerisjoki 1, Niesajoki 4, Naamijoki 290 ja Sorvanoja P2. Tarkastelun apuna on käytetty myös tuloksia Ruotsin puoleisilta näytepisteiltä (liite 7), jotka sijaitsevat hieman jokien yhtymäkohdan yläpuolella Muonionjoella (Muonionjoki 10) ja Tornionjoella (Tornionjoki 141).

Alueellisen tarkkailun lisäksi vesistöalueella suoritetaan kuormittajien lähialuetarkkailua Kilpisjärven, Jerisjoen, Niesajoen ja Naamijoen alueilla. Lähialuetarkkailun yhteydessä tarkastellaan myös ympäristöhallinnon seurantapisteitä Kilpisjärvi 157, Könkämäeno Pättikä 1 ja Miekojärvi 149.

Tunnus Havaintopiste Koordinaatit (YK) Vesistöalue Pisteen sijainti

Muonionjoki

TM1 MUONIONJOKI KARESUV. T2 7602220 3314800 67.511 tien 959 silta Karesuvannon yläp.

TM, Karesuv.T3 MUONIONJOKI KARESUV.T3 7599937 3319697 67.511 Karesuvannon puhdistamon alap.

TM2 1) MUONIONJOKI TVL1 7543080 3360330 67.421 tien 954 silta Muonion puhdistamon yläp.

TM3 MUONIONJOKI PAHTONEN 30 7540180 3359050 67.421 Muonion puhdistamon alap.

TM4 MUONIONJOKI M5/B 7487943 3358825 67.331 Kalkkikankaan alap., joen keskellä

TM5 MUONIONJOKI M71 7482248 3360212 67.321 Niesajoen alap., Putaanniemi

TM6 1) MUONIONJOKI KAUNISJOKIS. 7472910 3360060 67.321 tien 943 silta Kolarin alap.

Tornionjoki

TM8 TORNIONJOKI T6 7415490 3367700 67.231 tien 937 silta Pellon yläp.

TM9 TORNIONJOKI P 5 7411008 3362702 67.221 Pellon puhdistamon alap., Lehmivaara

TM10 TORNIONJOKI AAVASAKSA 23 7369200 3352079 67.132 tien 98 silta Aavasaksa

TM11 TORNIONJOKI ARMASSAAR 16 7354720 3351530 67.131 Ylitornion alap. Armassaari

TM12 TORNIONJOKI KARUNKIJÄRVI 7328900 3365200 67.111 Karunki Husanpää

Sivujoet

Je1 JERISJOKI 1 7544867 3361025 67.422 n 100 m Puthaanrannantien sillalta jokisuulle päin

1) Intensiivisen tarkkailun havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat on esitetty taulukossa 8-2.


Lisäksi tarkkailtiin Mustimaan jäteaseman vaikutuksia Sorvanojalla Pellon kuntakeskuksen pohjoispuolella. Näiden lisäksi vesistöalueella seurataan kaatopaikkojen ja turvetuotannon kuormitusvaikutuksia alapuolisissa vesistöissä.

8.2 Vedenlaadun tarkastelu

8.2.1 Intensiivinen tarkkailu

Seuraavassa on esitetty veden laadun vuodenaikaista vaihtelua Muonionjoen ja Tornionjoen intensiivitarkkailun havaintopaikoilla. Taulukoissa 8-4, 8-5 ja 8-6 on esitetty veden keskimääräinen laatu vuodenajoittain eri intensiivisen tarkkailun näytepisteillä. Kevät on rajattu ensisijaisesti valumien mukaan, jolloin sulamisvesien (kevättulvat) aikaiset näytteet luetaan kevätkauteen kuuluviksi. Lisäksi tarkastelussa on käytetty hyväksi ympäristöhallinnon seurantatuloksia pisteeltä Tornionj Kukkola 14310 (liite 6) sekä alueellisen tarkkailun tuloksia pisteiltä TM2 ja TM6.

Talvi

Alkuvuosi 2016 oli Tornion-Muonionjoen alueella lämpötiloiltaan keskimääräinen tai tavanomaista hieman lämpimämpi lukuun ottamatta tammikuuta, joka oli lämpötiloiltaan hieman keskimääräistä kylmempi. Sademäärät olivat alkuvuodesta Pellossa ja Muoniossa pääosin tavanomaista alhaisempia, paitsi helmikuussa Pelossa ja Muoniossa sekä huhtikuussa Pellossa oli tavanomaista sateisempaa. Tornionjoen virtaamat olivat pääosin tavanomaisia. (Kuvat 5-1, 5-2 ja 5-3)

Talviaikainen veden happitilanne oli Muonionjoen näytepisteillä keskimäärin lähinnä tyydyttävällä tasolla (68 -73 %) ja Tornionjoen Kukkolassa keskimäärin hyvällä tasolla (80-82 %). Keskimäärin happitilanne oli hieman heikentynyt viime vuoden vastaavasta ajankohdasta Muonionjoessa, kun taas Tornionjoessa happitilanne oli hyvin edellisvuoden kaltainen. Veden pH-arvot olivat pääosin vuonna 2016 lähellä neutraalia kaikilla näytepisteillä (pH 6,9-7,0). Kukkolan näytepisteeltä mitatut alkaliniteetit olivat alkuvuonna lähellä 0,3 mmol/l, ja muinakin näytekertoina >0,14 mmol/l, joten jokivesi oli keväällä erittäin hyvin ja muina aikoina hyvin puskuroitua happamoitumista vastaan. Jokiveden sähkönjohtokyky oli kaikilla näytepisteillä pintavesien yleistä tasoa (ka. 4,9-5,9 mS/m). (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-1)

Tarkasteltavista näytepisteistä pisteellä TM6 vesi oli selvästi sameampaa, väriltään tummempaa ja humuspitoisempaa kuin edellisvuonna johtuen tammikuun näytekerran pitoisuusnousuista. Muilla pisteillä vesi oli hyvin edellisvuoden kaltaista. (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-2)

Muonionjoen näytepisteellä TM2 ja Tornionjoen Kukkolan pisteellä kokonaisfosforipitoisuudet olivat talven näytekerroilla pieniä ollen pääosin tyypillisiä karuille vesistöille. Muonionjoen pisteellä TM6 vesi oli fosforipitoisuuksien perusteella keskimäärin rehevää, mikä johtui todennäköisesti kohonneesta tammikuun näytekerran kiintoainepitoisuudesta, joka nostatti osaltaan myös ravinnepitoisuuksia. Myös typpipitoisuudet olivat pisteellä TM6 muista pisteitä ja edellisvuotta korkeampia viitaten keskimäärin lievään rehevyyteen. Tornionjoen Kukkolassa ja Muonionjoen pisteellä TM2 keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat hyvin edellisvuoden kaltaisia, mutta Muonionjoen pisteellä TM6 jonkin verran vuotta 2015 korkeammat. (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-3)


Taulukko 8-4. Veden keskimääräinen laatu eri vuodenaikoina Muonionjoen intensiivitarkkailu-pisteellä TM2 vuonna 2016. Taulukossa on esitetty myös vuosien 2011-2015 keskiarvot.

t O2 O2 Sameus Säh.joh. pH Väri CODMn Kok.N NO2+3-N NH4-N Kok.P PO4-P Lämpök.kolit

°C mg/l % FTU mS/m mgPt/l mgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml

Muonionjoki TM2Talvi I-IV

2016 ka. 0,1 9,9 68 0,9 5,5 6,9 27 3 210 11Minimi 0,1 9,9 68 0,8 5,4 6,9 23 3 210 9

Maksimi 0,1 9,9 68 1 5,5 7,0 31 3 210 13n 2 1 1 2 2 2 2 2 2 2

2015 0,2 11,3 79 2,0 5,3 6,7 28 4 223 112014 0,2 10,2 72 0,9 5,6 7,0 18 4 197 92013 0,3 10,7 74 1,4 5,0 6,7 49 4 310 92012 0,3 10,7 75 1,1 5,2 6,8 40 4 250 82011 0,3 10,2 71 0,9 5,7 6,9 27 2 180 6

Kevät V-VI2016 ka. 8,6 10,6 92 1,7 2,1 6,8 88 9 265 3 4 18 4 8

Minimi 1,8 9,4 86 0,9 2,0 6,7 67 7 200 3 3 11 2 0Maksimi 14,1 12,0 100 3,3 2,3 6,8 110 11 350 6 9 26 6 24

n 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 42015 8,7 10,1 86 1,0 2,4 6,8 72 10 284 3,18 14 21 3 252014 8,0 10,8 89 1,6 2,6 6,7 89 10 285 14 9 18 4 152013 10,1 10,1 87 1,5 2,2 6,6 69 9 260 13 12 19 3 52012 7,7 10,8 90 1,4 3,0 7,0 77 7 245 25 23 17 4 282011 9,9 9,9 88 1,2 2,7 6,9 69 9 283 10 17 18 3 3

Kesä VII-VIII2016 ka. 15,1 8,8 87 1,5 2,6 7,0 66 10 235 3 4 11 2 7

Minimi 12,5 7,7 77 1,2 2,5 6,9 44 7 190 3 3 7 1 1Maksimi 16,2 9,8 94 1,6 2,6 7,2 120 14 280 3 6,8 13 4 12

n 4 4 4 4 4 4 4 4 4 2 3 4 4 42015 16 9,6 97 0,9 3,0 7,1 35 5 180 9 16 13 2 42014 16,6 8,8 91 0,9 2,9 7,0 64 8 223 3 20 8 3 52013 16,3 9,8 101 0,8 3,1 7,1 46 6 205 10 5 10 2 22012 14,4 9,4 94 1,2 2,8 7,3 50 6 205 10 7 10 5 42011 15,4 9,1 91 1,1 3,1 7,3 50 7 228 10 8 9 2 12

Syksy IX-XII2016 ka. 5,0 11,5 88 1,2 6,5 7,1 54 7 175 3 3 8 1 2

Minimi 0,4 9,9 86 0,9 3,8 6,9 42 5 140 3 3 7 1 2Maksimi 9,5 13,0 89 1,5 9,1 7,2 66 8 210 3 3 9 1 2

n 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 2 1 12015 8,0 10,1 85 0,9 3,3 6,2 45 6 193 3 11 13 2 32014 5,4 12,0 93 0,6 3,8 7,2 39 5 160 7 6 8 2 52013 6,3 11,5 91 0,7 4,4 7,2 36 5 170 10 7 5 1 32012 3,8 12,0 91 0,9 3,8 7,0 40 6 225 10 11 9 2 42011 7,4 10,0 82,7 1,3 3,0 7,1 77 9 263 10 16,5 13 4 6

Koko vuosi I-XII2016 ka. 8,8 10,0 87 1,4 3,6 6,9 65 8 231 3 4 13 3 7

Minimi 0,1 7,7 68 0,8 2,0 6,7 23 3 140 3 3 7 1 0Maksimi 16,2 13,0 100 3,3 9,1 7,2 120 14 350 6 9 26 6 24

n 12 11 11 12 12 12 12 12 12 7 8 12 9 92015 8,2 10,3 87 1,2 3,3 6,7 50 7 229 4 14 15 2 142014 8,8 10,3 88 1,0 3,6 7,0 56 7 221 8 13 11 3 92013 9,9 10,3 90 1,2 3,4 6,8 54 7 242 11 9 12 2 42012 7,4 10,5 88 1,2 3,6 7,0 54 6 231 16 15 12 4 152011 8,9 9,8 84 1,1 3,5 7,1 56 7 241 10 13 12 3 7


Kevät

Toukokuu oli lämpötiloiltaan keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Kesäkuussa lämpötilat olivat alueella hieman keskimääräisiä ja alueella satoi selvästi tavanomaista enemmän. Kevättulvat ajoittuivat Tornion-Muonionjoella pääosin toukokuulle. Toukokuussa virtaamat olivat pääsääntöisesti keskimääräisistä hieman suurempia. (Kuvat 5-1, 5-2 ja 5-3)

Happitilanne oli keväällä kaikilla näytepisteillä keskimäärin erinomaisella tasolla. Hapen kyllästysasteet vaihtelivat keskimäärin näytepisteillä välillä 78-100 %. Happamista sulamisvesistä huolimatta veden pH-arvot kohosivat näytepisteillä ajoittain lievästi emäksiseksikin (pH 6,5-7,2). Veden pH-arvot olivat keskimäärin hyvin vuoden 2015 kaltaisia.

Aiempien tarkkailuvuosien tavoin kaikilla näytepisteillä pH-arvot olivat keväällä kesää hieman alhaisimpia. Veden alkaliniteetti laski Kukkolassa tyypillisesti talviselta tasoltaan veden ollessa keväällä kuitenkin heikoimmillaankin tyydyttävästi puskuroitua happamoitumista vastaan. Edellisvuosien tavoin jokiveden sähkönjohtokyky laski lähes kaikilla näytepisteillä keväälle tyypilliseen tapaan vuoden alhaisimmalle tasolleen. Näytepisteiden keskimääräiset sähkönjohtavuudet olivat sisävesille tyypillisiä ja aiemman vuoden tasoa. (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-2)

Keväiset sulamisvedet vaikuttavat yleensä vesistöjen veden väriarvoihin valumavesien mukana kulkeutuvan humuksen ja muun aineksen kautta. Näytepisteiden vesi on keväällä yleisesti ottaen sameampaa sekä selvästi tummempaa ja humuspitoisempaa kuin talvella. Muonionjoen näytepisteen vesi oli keskimäärin väriltään tummempaa ja sameampaa kuin edellisenä vuonna. Tornionjoessa veden vastaavat parametrit olivat edellisvuotta alhaisempia. Näytepisteillä vesi voitiin pääosin luokitella keskimääräisten väriarvojen perusteella humusta jonkin verran sisältäväksi jokivedeksi, paitsi Muonionjoen TM6 pisteellä vesi oli humuspitoisempaa. (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-2)

Kokonaisfosforipitoisuudet kohosivat kevään valumavesien ja lämpenemisen myötä talvisista arvoistaan jonkin verran. Muonionjoen näytepisteillä vesi voitiin luokitella ajoittain kokonaisfosforin perusteella tulvahuipun aikaan reheväksi pitoisuuksien laskiessa kuitenkin virtaamien tasaannuttua. Tornionjoessa fosforipitoisuudet olivat tyypillisiä karulle vedenlaadulle. Kokonaisfosforipitoisuudet eivät eronneet Muonionjoessa merkittävästi näytepisteillä edellisvuoden keskimääräisistä pitoisuuksista ja olivat osin hieman alhaisempia. Tornionjoen Kukkolan pisteen fosforipitoisuus oli keskimäärin edellisvuoden kevättä alhaisempi. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kevätjaksolla kokonaisuudessaan suhteellisen pieniä. (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-3)

Aiempien vuosien tavoin vuonna 2016 näytepisteiden kokonaistyppipitoisuudet olivat pääosin tulva-aikaan talvea korkeammat. Näytepisteiden keskimääräiset typpipitoisuudet olivat edellisvuotta hieman alhaisemmat, paitsi pisteellä TM6 hieman korkeammat. Epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat fosfaattifosforin tavoin pääosin pieniä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat kevätjaksolla pääosin pieniä ja vesi hygieeniseltä laadultaan heikoimmillaankin hyvää. Runsaimmin suolistoperäisiä indikaattoribakteereja havaittiin keväällä TM6 pisteellä (49 pmy/100 ml). (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-3)


Kesä

Heinäkuussa lämpötilat olivat alueella hieman keskimääräistä lämpimämpiä ja elokuussa tavanomaisia. Kesällä oli selvästi tavanomaista sateisempaa. Kesän sateisuus Muoniossa näkyi osaltaan Tornionjoen virtaamissa, jotka olivat paikoittain keskimääräistä suurempia. (Kuvat 5-1, 5-2 ja 5-3)

Näytepisteiden happitilanne( 77-97 %) oli aiempien vuosien tavoin kesällä pääsääntöisesti hyvä tai erinomainen. Veden pH-arvot olivat keskimäärin neutraalin tuntumassa tai lievästi emäksisiä. Kasvukauden alettua pH-arvot olivat keskimäärin talvi- ja kevätkautta lievästi korkeampia. Pisteiden pH-arvot vaihtelivat välillä 6,9-7,2. Muonionjoen näytepisteillä ja Tornionjoen Kukkolassa veden kesäiset sähkönjohtokyvyt olivat tasoltaan alhaisia ja alueelle tyypillisiä. Jokiveden keskimääräinen sähkönjohtokyky oli pääsääntöisesti näytepisteillä hieman kevättä korkeampi, mutta talvea alhaisempi. (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-1)

Jokivesi kirkastui hieman kesällä näytepisteillä keväisten tulvahuippujen jälkeen. Jokivesi oli sameampaa Tornionjoessa, mutta hieman väriltään tummempaa Muonionjoen pisteellä TM6. Keskimääräisen värin perusteella näytepisteiden jokivesi voitiin luokitella jonkin verran humusta sisältäväksi. Vaikka väriarvot ja humuspitoisuus laskivat osin pisteillä kevään jälkeen, havaittiin niiden osalta myös nousuja kesän aikana sateisuudesta johtuen. (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-2)

Kokonaisfosforipitoisuudet laskivat kesällä intensiivitarkkailun näytepisteillä keväisistä arvoistaan ja vesi voitiin luokitella kaikilla näytepisteillä keskimäärin lähinnä karuksi. Pääsääntöisesti näytepisteiden vesi sisälsi keskimäärin hieman vähemmän kokonaisfosforia kuin vuonna 2015. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat myös aiempaan tapaan alhaisia. Kaikkien näytepisteiden vesi sisälsi keskimäärin edellisvuotta hieman tai jonkin verran enemmän typpeä. Kokonaistyppipitoisuudet olivat kesällä näytepisteillä alhaisemmalla tasolla kuin kevään tulva-aikoina. Vapaita epäorgaanisia typen yhdisteitä oli perustuotannon käytettävissä vähän. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja havaittiin ajoittain kesällä kaikilla näytepisteillä. Veden hygieeninen laatu oli huonoimmillaan tyydyttävä. Runsaimmin lämpökestoisia koliformisia bakteereja havaittiin Muonionjoen alemmalla näytepisteellä TM6 (69 pmy/100 ml). (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-3)

Syksy

Syys-joulukuu Pellon ja Muonion alueella lämpötilat olivat tavanomaista hieman suurempia, paitsi marraskuussa lämpötilat olivat keskimääräisiä. Pellon seudulla satoi keskimääräisesti tai sen alle syys- ja joulukuussa, paitsi syyskuu oli hieman tavanomaista sateisempi. Tornionjoessa virtasi syksyllä 2016 tavanomaista hieman enemmän vettä. (Kuvat 5-1, 5-2 ja 5-3)

Tornion-Muonionjoen veden happitilanne oli keskimäärin erinomainen tai hyvä syksyllä hapenkyllästysasteen vaihdellessa välillä 83-100 %. Jokiveden keskimääräiset pH-arvot (ka. 6,9-7,4) vaihtelivat jonkin verran. Pisteiden vesi oli pääosin neutraalin tuntumassa tai lievästi emäksistä. Jokiveden keskimääräinen sähkönjohtokyky oli näytepisteillä hyvin kesän tasoa tai hieman korkeampi. (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-1)

Näytepisteiden vesi oli edellisvuotta osin lievästi väriltään tummempaa ja humuspitoisempaa sekä sameampaa, paitsi Tornionjoen pisteellä veden sameus oli vuotta 2015 alhaisempaa. Sameusarvot olivat näytepisteillä syksyllä pääsääntöisesti pieniä. Värin perusteella jokivedet voitiin luokitella lähinnä jonkin verran humusta sisältäviksi. (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-2)

Kokonaisfosforipitoisuudet olivat syksyllä näytepisteillä keskimäärin karun vedenlaadun luokissa, paitsi pisteellä TM6 vesi oli keskimäärin lievästi rehevää.


Näytepisteillä keskimääräinen fosforipitoisuus oli hieman aiempaa alhaisempi, kun taas Muonionjoen pisteen TM6 keskimääräinen fosforipitoisuus oli edellisvuotta hieman korkeampi.

Myös kokonaistyppipitoisuudet olivat pääsääntöisesti suhteellisen pieniä ja suunnilleen kesäisellä tasollaan. Vesi sisälsi keskimäärin edellisvuotta hieman vähemmän typpeä, paitsi pisteellä TM6 oli typpeä vedessä runsaammin. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat edelleen varsin alhaisia kesän tavoin.

Syksyllä veden hygieeninen laatu oli kaikilla pisteillä erinomainen. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja havaittiin enimmillään 2 pmy/100 ml Muonionjoen näytepisteillä. (Taulukot 8-4, 8-5 ja 8-6, kuva 8-3)


Taulukko 8-5. Veden keskimääräinen laatu eri vuodenaikoina Muonionjoen intensiivitarkkailu-pisteellä TM6 vuonna 2016. Taulukossa on esitetty myös vuosien 2011-2015 keskiarvot.


°C mg/l % FTU mS/m mgPt/lmgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml

Muonionjoki TM6Talvi I-IV

2016 ka. 0,2 10,5 72 7,8 5,8 6,9 39 6 530 41Minimi 0,2 10,0 71 1,5 5,7 6,9 34 4 350 13

Maksimi 0,2 11,0 73 14 5,9 7,0 43 8 710 69n 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

2015 0,2 13,0 87 1,9 4,8 6,7 33 3 267 112014 0,2 10,3 71 1,1 6,0 7,0 23 4 407 82013 0,2 11,3 80 3,6 5,3 6,7 36 4 347 192012 0,3 10,3 71 1,4 5,1 6,9 46 4 243 112011 0,3 10,3 73 1,2 5,7 6,8 31 2 187 9

Kevät V-VI2016 ka. 8,5 10,9 92 2,1 2,3 6,7 103 11 293 4 6 20 5 22

Minimi 3 9,6 86 1,3 1,8 6,5 88 8 240 3 3 15 4 7Maksimi 13,5 12,0 100 3,5 2,9 6,9 120 13 360 7 8,8 29 7 49

n 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 42015 8,9 8,3 71 1,2 2,4 6,8 87 10 268 3 6 20 3 192014 7,3 10,9 91 2,0 2,5 6,8 87 11 385 10 25 22 4 62013 9,4 11,0 96 2,1 2,2 6,7 74 9 284 11 13 22 4 72012 7,0 11,0 91 2,4 2,6 7,0 100 10 293 33 17 22 6 1032011 10,0 10,2 90 2,5 2,8 6,9 78 14 280 10 18 16 4 7

Kesä VII-VIII2016 ka. 15,6 9,0 91 1,9 2,9 7,1 102 12 278 6 5 13 4 42

Minimi 12,7 8,6 87 1,2 2,6 7,0 59 8 230 3 3 10 1 1Maksimi 17,2 10,0 95 2,3 3 7,1 160 16 330 10 7,6 15 5,8 68

n 4 4 4 4 4 4 4 4 4 2 3 4 4 42015 15,3 9,8 98 1,1 3,3 7,2 48 7 190 3 15 14 3 652014 17,0 9,3 97 0,9 3,1 7,1 64 8 248 3 28 6 1 62013 15,4 9,8 99 1,1 3,5 7,0 47 6 280 10 12 10 2 62012 14,4 9,4 92 1,2 2,9 7,3 58 7 215 9 10 18 9 262011 15,4 9,4 94 1,1 3,5 7,2 58 7 263 10 9 10 3 4

Syksy IX-XII2016 ka. 4,9 13 99 1,9 4,7 7,1 92 9 455 2,5 2,5 20,0 3,6 2

Minimi 0,7 11 97 1,4 3 7,1 92 8 180 3 3 11 4 2Maksimi 9 15,0 100 2,3 6,3 7,1 92 9 730 3 3 29 4 2

n 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 1 2 1 12015 7,9 9,7 83 1,7 3,8 7,1 67 8 203 3 9 13 3 162014 5,4 12,1 92 1,5 4,4 7,2 56 6 177 3 7 9 5 222013 6,5 9,65 79 1,7 4,8 7,0 65 6 250 10 24 8,6 1 482012 3,9 12,0 92 1,4 3,7 7,2 61 6 154 10 4 13 2 1102011 7,8 10,6 88 1,3 3,0 7,2 95 8 227 10 9 11 3 32


Minimi 0,2 8,8 8,6 1,2 1,8 2,9 7 4 8 3 3 3 1 1Maksimi 17,2 17,2 100 91 6,3 7,1 120 160 730 310 10 69 15 49

n 12 12 12 12 12 12 12 12 12 8 9 12 9 92015 8,2 9,9 83 1,5 3,4 6,9 63 7 237 3 9 15 3 322014 8,1 10,6 89 1,4 3,8 7,0 60 7 306 6 23 11 3 92013 9,4 10,5 91 2,1 3,6 6,9 57 7 291 10 14 16 3 112012 7,2 10,5 87 1,7 3,4 7,1 68 7 236 19 13 17 7 692011 9,0 10,1 87 1,6 3,6 7,1 66 8 244 10 12 12 3 11


Taulukko 8-6. Veden keskimääräinen laatu eri vuodenaikoina Tornionjoen Kukkolan (14310) havaintopaikalla vuosina 2011–2016.


°C mg/l % FTU mS/m mgPt/lmgO2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml

Tornionjoki, Kukkola 14310Talvi I-IV

2016 ka. 0,2 12,0 81 1,5 5,1 6,9 47 5 303 111 16 11 7Minimi 0,2 12,0 80 1,2 4,9 6,9 45 5 290 92 16 7 6 0

Maksimi 0,2 12,0 82 1,6 5,2 6,9 50 6 310 120 17 13 8 0n 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 0

2015 0,1 12,4 84,5 2,0 5,5 6,9 45 4 280 110 22 7 62014 0,45 13,1 90,8 2,75 4,95 6,8 65 7 343 109 23 16 8 72013 0,2 12,4 84 1,8 5,1 6,7 51 6 365 142 30 17 10 22012 0,2 10,9 75 2,0 5,0 6,8 52 5 287 104 15 9 7 32011 0,3 12,1 84 1,5 5,9 6,7 35 3 300 160 20 7 10 4

Kevät V-VI2016 ka. 9,3 10,8 94 3,5 2,6 6,8 79 11 354 17 6 9 6 6,5

Minimi 0,2 9,1 78 1,4 2,1 6,6 50 7 220 2 2 4,2 3 3Maksimi 17,2 12,0 100 7,0 3,8 7,2 110 16 540 89 15 13 13 10

n 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 7 9 22015 7,5 11,3 94 4,7 2,4 6,7 110 14 402 17 4 17 11 72014 10,4 10,9 96 3,3 2,6 6,8 89 11 329 9 7 23 6 62013 10,5 9,2 82 3,1 2,5 6,8 86 9 313 12 5 25 8 22012 7,2 11,2 92 4,9 2,9 6,6 91 11 430 126 16 28 10 52011 10,2 10,7 94 2,6 2,9 6,9 69 9 291 8 5 18 4 2

Kesä VII-VIII2016 ka. 17,7 9,1 95 2,3 3,2 7,1 87 11 277 2 4 5 5 11

Minimi 13,8 8,2 92 2,1 3 7,1 50 7 220 2 2 5 3 4Maksimi 21,1 10 97 2,4 3,4 7,2 140 15 340 2 8 5,3 6 17

n 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 1 3 22015 16,3 9,3 95 1,6 3,4 7,2 54 7 223 2 9 14 5 22014 21,1 8,8 99 1,0 3,7 7,3 45 5 193 2 14 7 2 42013 17,8 9,1 95 1,3 3,8 7,2 52 6 233 4 3 11 3 52012 15,7 9,7 97 1,8 3,2 7,3 66 7 247 1 4 14 4 132011 17,1 9,4 97 1,3 3,5 7,2 55 7 265 7 10 9 3 3

Syksy IX-XII2016 ka. 4,9 12,0 92 2,6 3,7 7,2 98 10 263 19 5 6 6

Minimi 0,2 11 83 2,3 3,2 7,0 60 9 260 6 2 5 4 0Maksimi 10,3 14,0 97 3 4,0 7,4 150 11 270 37 11 8 6 0

n 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 02015 5,9 12,2 96 3,3 3,9 7,2 72 8 287 34 7 8 62014 5,5 12,5 98 2,3 4,3 7,2 53 6 327 18 8 12 52013 6,1 12,3 97 2,4 4,5 7,3 45 5 197 16 6 12 5 32012 5,1 12,2 95 1,7 3,5 7,0 60 8 267 28 10 12 3 52011 8,3 11,2 94 3,1 3,5 6,9 83 11 335 32 3 7 8 82


Minimi 0,2 8,2 78 1,2 2,1 6,6 45 5 220 2 2 4 3 3Maksimi 21,1 14,0 100 7 5,2 7,4 150 16 540 120 17 13 13 17

n 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 18 14 18 42015 8,4 11,1 93 3,5 3,2 6,9 84 10 329 27 8 13 8 42014 9,8 11,2 96 2,5 3,6 7,0 69 8 303 30 12 17 5 52013 9,6 10,4 88 2,3 3,7 7,0 64 7 287 40 10 18 7 32012 7,1 11,1 90 3,2 3,4 6,8 74 9 344 83 13 19 7 62011 10,5 10,6 94 2,2 3,5 7,0 63 8 291 30 8 13 5 13


Kuva 8-1. Veden happipitoisuus (%), pH, ja sähkönjohtavuus (mS/m) Tornion-Muonionjoen intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla Muoniossa TM2, Kolarissa TM6 ja Kukkolassa 14310 vuosina 2014-2016.


Kuva 8-2. Veden sameus (FTU), väri (mgPt/l) ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn, mg O2/l) Tornion-Muonionjoen intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla Muoniossa TM2, Kolarissa TM6 ja Kukkolassa 14310 vuosina 2014-2016.


Kuva 8-3. Veden kokonaisfosforipitoisuus (µg/l), kokonaistyppipitoisuus (µg/l) sekä lämpökestoisten kolibakteerien määrä (pmy/100 ml) Tornion-Muonionjoen intensiivisen tarkkailun havaintopaikoilla Muoniossa TM2, Kolarissa TM6 ja Kukkolassa 14310 vuosina 2014-2016.


8.2.1.1 Intensiivisen tarkkailun yhteenveto

Veden happitilanne säilyi pääsääntöisesti intensiivisen tarkkailun näytepisteillä läpi tarkkailukauden suhteellisen hyvänä kuten aiempinakin vuosina. Jokiveden pH-arvot kohosivat loppukesällä ja ajoittain loppuvuodesta yli seitsemään, mutta muuten ne olivat jokseenkin neutraalin tuntumassa tai lievästi happamia. Perustuotanto nostattaa pH-arvoja.

Jokiveden sähkönjohtokyky on tarkkailun aikana ollut sisävesille tyypillisen alhainen. Toukokuussa tulvien aikaan kevään valumavesien vaikutusta oli nähtävissä, kun veden sähkönjohtokyky aleni talvisista arvoista. Kokonaisuutena tarkasteltuna vuonna 2016 edellä käsitellyt vedenlaatutulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin aiempinakin vuosina.

Tornion-Muonionjoen alueella jokiveden sameus on ollut yleisesti vähäistä. Sameusarvot, kuten veden kemiallinen hapenkulutus ja väriarvot, ovat kohonneet lähinnä kevättulvan aikaan näytepisteillä. Pitoisuusnousut olivat pisteillä vuonna 2016 hyvin edellisvuoden tasoa.

Vuoden 2016 kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Tornion-Muonionjoen vesi voitiin luokitella lähinnä karuksi tai lievästi reheväksi. Edellisvuosien tavoin ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2016 pääsääntöisesti kevättulvan aikaan korkeimmillaan. Selvää muutossuuntaa ei voida viime vuosien tarkkailutulosten perusteella havaita. Jokiveden hygieeninen laatu oli keskimäärin erinomainen tai hyvä vuonna 2016. Vuonna 2016 runsaimmin lämpökestoisia koliformisia bakteereja (68 pmy/100 ml) havaittiin Muonionjoen TM6 näytepisteellä heinäkuussa, jolloin veden hygieeninen laatu voitiin luokitella edelleen hyväksi. Veden hygieeninen laatu vaihteli suuresti jokivesille ominaiseen tapaan.

Kokonaisuutena tarkastellen vedenlaatu ei ole merkittävästi muuttunut vuosina 2014-2016 eikä selviä kehityssuuntia ole havaittavissa intensiivisen tarkkailun vedenlaadussa tutkituilta osin.

8.2.2 Alueellinen tarkkailu

8.2.2.1 Pääuoma

Tornionjoen vesistö alkaa karulta tunturiylängöltä, joten veden laadun muutokset jokisuulle edettäessä havaitaan yleensä selvästi. Seuraavassa on arvioitu Muonion- ja Tornionjoen sekä niiden sivujokien veden laatua vuoden 2016 alueellisen vesistötarkkailun tulosten perusteella (liite 5). Lisäksi tarkastelussa on käytetty ympäristöhallinnon seurantatuloksia pisteiltä Muonionjoki Paloj 14110 ja Tornionjoki Pello 14100 (liite 6). Alueellisesta tarkkailusta poikkeavien näytteenottoajankohtien vuoksi näitä tuloksia ei ole mukana kuvissa 8-4, 8-5 tai 8-6. Vertailuaineistoksi kuviin on lisätty keskiarvot vuosilta 2007–2015 sekä vuodelta 2016.

Kevät

Pääuoman alueellisen tarkkailun näytepisteillä happitilanne vaihteli keväällä hyvän ja tyydyttävän välillä. Hapen kyllästysaste oli keväällä heikoimmillaan Muonionjoen näytepisteillä TM6 (71 %). Happitilanne vaihteli välillä 71-87 %. Tornionjoen ja Muonionjoen happipitoisuudet eivät merkittävästi eronneet toisistaan vuonna 2016.

Yleisesti alueen keväiset sulamisvedet ovat happamia, mikä vaikuttaa myös Tornion-Muonionjoella pH-arvoja alentavasti. Veden pH-arvot olivat keväällä keskimäärin lievästi happamia (pH ka. 6,9). Alhaisin veden pH-arvo keväällä mitattiin Muonionjoena Kaunijokisuun pisteellä TM6, jossa pH oli huhtikuussa 6,7.

Ympäristöhallinnon näytteenoton tulosten mukaan Muonionjoen veden pH-arvo oli Paloj 14110 näytepisteellä lievästi hapanta, paitsi elo- ja lokakuussa pH-arvot olivat neutraalin tuntumassa. pH-arvot vaihtelivat välillä 6,8-7,1.


Tornionjoen näytepisteen 14100 pH-arvot vaihtelivat keväällä välillä 6,8–7,2. Jokiveden sähkönjohtokyky oli näillä pisteillä edellisvuosien tavoin näytepisteillä suurimmillaan kevään näytekerroilla. Jokiveden sähkönjohtavuus vuoden 2016 huhtikuussa ei merkittävästi vaihdellut alueellisen pisteiden välillä. Korkeimmillaan sähkönjohtokyky keväällä oli (7,4 mS/m) näytepisteillä TM6 (Kuva 8-4).

Huhtikuussa 2016 Muonionjoen ja Tornionjoen vesi oli alueellisen tarkkailun kaikilla näytepisteillä keskimäärin lievästi sameaa (FTU ka. 2,6). Sameimmillaan vesi oli keväällä pisteellä TM6 (FTU 7,4). Torniojoen näytepisteillä vesi oli Muonionjokeen verrattuna myös jonkin verran tummempaa väriltään ja kemiallisen hapenkulutuksen perustella humuspitoisempaa. Korkeimmat veden väriarvot sekä kemiallinen hapenkulutukset huhtikuussa mitattiin Torniojoen näytepisteeltä TM11 ja TM12. Väriarvot vaihtelivat näillä pisteillä (99-100 mgPt/l) ja humuspitoisuudet olivat 9-10 mg/l. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vesi oli Muonionjoessa keväällä keskimäärin väritöntä ja vähähumuksista (CODmn ka. 4,0 mg/l), kuten myös Tornionjoessa (CODMn ka. 6,0 mg/l.) Ympäristöhallinnon näytepisteillä 14110 ja 14100 ei havaittu tulva-aikaan sameusarvojen, väriarvojen tai humuspitoisuudet nousua. (Kuva 8-5)

Keväiset vuoden 2016 kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat jonkin verran Muonionjoen ja Tornionjoen näytepisteillä. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus Muonionjoessa huhtikuun näytekierroksella oli 312 µg/l ja Tornionjoessa 414 µg/l. Keskimääräinen veden kokonaistyppipitoisuus koko alueellisessa tarkkailussa huhtikuussa (ka. 355 µg/l) ilmensi karua tilaa. Muonionjoen näytepisteillä korkein pitoisuus keväällä todettiin näytepisteillä TM4 (630 µg/l). Tornionjoella puolestaan korkein kokonaistypen pitoisuus (610 µg/l) todettiin näytepisteellä TM12. Tornion- ja Muonionjoen näytepisteillä sekä kokonaistyppi- että kokonaisfosforipitoisuudet olivat ajoittain keväällä kesää korkeampia. Koska kevättulvat ajoittuivat pääosin toukokuulle, ei niiden vaikutuksia näkynyt vielä huhtikuun näytekerralla ravinnepitoisuuksissa. Tornio-Muoniojoen vesi luokiteltiin keskimääräisen kokonaisfosforipitoisuuden perusteella huhtikuussa lievästi reheväksi (ka. 19 µg/l). Korkein kokonaisfosforipitoisuus (32 µg/l) todettiin huhtikuussa pisteillä TM4 ja TM11. Kevään sulamisvesien ja valuman vaikutus ei näkynyt selvästi ravinnepitoisuusnousuina ympäristöhallinnon näytteissä toukokuussa. (Kuva 8-6)

Kesä

Kesäaikainen happitilanne oli kaikilla alueellisen tarkkailun näytepisteillä keskimäärin erinomainen (ka. 93 %). Alhaisin hapen kyllästysprosentti heinäkuun näytekierroksella mitattiin Torniojoen Karunkijärven näytepisteellä TM10 (83 %). Veden pH-arvot kohosivat pääosin keväästä perustuotannon ja yhteyttämisen seurauksena. Tornio-Muoniojoen pH- arvot vaihtelivat näytepisteillä välillä 6,6–7,3. Keskimääräinen jokiveden pH oli alueellisen tarkkailun pisteillä heinä- ja elokuussa 7,0. Jokiveden sähkönjohtokyvyt olivat pienimmillään kesän näytekierroksilla ja tasoltaan keskimäärin sisävesille ja alueelle normaaleja (ka. 2,9 mS/m). (Kuva 8-4)

Jokivesi oli kesällä 2016 pääsääntöisesti sameudeltaan kevään tasoa. Muonionjoen ja Tornionjoen veden väriarvot ja humuspitoisuudet pääsääntöisesti nousivat keväästä alueellisen tarkkailun näytepisteillä. Tumminta vesi oli elokuussa Tornionjoen alueellisen tarkkailun pisteillä TM11 ja TM12 (140 mgPt/l). Vesi oli Tornionjoessa hieman väriltään tummempaa, sameampaa ja humuspitoisempaa kuin Muonionjoessa. Kemiallisen hapenkulutuksen tulosten perusteella jokivesi oli kesällä vähähumuksista tai humuspitoista. Keskimääräinen väriarvo viittasi humuspitoisuuteen. (Kuva 8-5)

Muonionjoen ja Tornionjoen alueellisen tarkkailun näytepisteillä veden kokonaistyppipitoisuudet olivat heinäkuussa pääosin kevään tasoa alhaisempia ja vesi luokiteltiin karuksi (ka. 302 µg/l),


Kokonaistyppipitoisuudet Muonionjoessa (ka. 255 µg/l) olivat alhaisempia kuin Tornionjoessa (ka 355 µg/l). Runsaimmin typpeä havaittiin heinäkuussa Tornionjoen näytepisteellä TM10 (550 µg/l). Alueellisen tarkkailun Muonionjoen ja Tornionjoen näytepisteillä kokonaisfosforipitoisuus pääsääntöisesti laski kevään lukemista. Kokonaisuudessaan kesän ravinnepitoisuudet ilmensivät Tornio-Muoniojoessa kokonaisfosforin (ka. 16 µg/l) osalta lievästi rehevää vedenlaatua.

Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat pääosin alhaisia tai alle määritysrajan. Jokivesi oli hygieeniseltä laadultaan pääosin erinomaista tai hyvää, mutta ajoittain heikoimmillaan tyydyttävää. Runsaimmin suolistoperäisiä indikaattoribakteereja (100 pmy/100 ml) havaittiin Muonionjoen pisteellä TM4 elokuun näytekerralla. (Kuva 8-6)

Syksy

Alueellisen tarkkailun viimeiset näytteet otettiin jo elokuun puolivälissä, joten näitä tuloksia on käsitelty edellisessä kappaleessa.


Kuva 8-4. Veden happipitoisuus (mg/l), pH ja sähkönjohtavuus (mS/m) alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla maalis-huhtikuussa, heinäkuussa sekä syyskuussa vuonna 2016. Mukana vuosien 2016 ja 2007-2015 keskiarvot.

0

20

40

60

80

100

120

TM1 TMKareT3 TM2 TM3 TM4 TM5 TM6 TM8 TM9 TM10 TM11 TM12

Happi (%)

5.-7.4. 19.-21.7. 15.-18.8 ka 2007-2015 ka 2016

6,2

6,4

6,6

6,8

7

7,2

7,4


pH

5.-7.4. 19.-21.7. 15.-18.8 ka 2007-2015 ka 2016

0

1

2

3

4

5

6

7

8


Sähkönjohtavuus (mS/m)

5.-7.4. 19.-21.7. 15.-18.8 ka 2007-2015 ka 2016


Kuva 8-5. Veden sameus (FTU), väri (mgPt/l) ja kemiallinen hapenkulutus (mgO2/l) alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla maalis-huhtikuussa, heinäkuussa sekä syyskuussa vuonna 2016. Mukana vuosien 2016 ja 2007-2015 keskiarvot.

0

1

2

3

4

5

6

7

8


Sameus (FTU)

5.-7.4. 19.-21.7. 15.-18.8 ka 2007-2015 ka 2016

0

20

40

60

80

100

120

140

160


Väriluku (mgPt/l)

5.-7.4. 19.-21.7. 15.-18.8 ka 2007-2015 ka 2016

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20


CODMn (mg/l)

5.-7.4. 19.-21.7. 15.-18.8 ka 2007-2015 ka 2016


Kuva 8-6. Veden kokonaisfosforipitoisuus (µg/l), kokonaistyppipitoisuus (µg/l) ja lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuus (pmy/100ml) alueellisen tarkkailun havaintopaikoilla huhtikuussa, heinäkuussa sekä syyskuussa vuonna 2016. Mukana vuosien 2016 ja 2007-2015 keskiarvot.


8.2.2.2 Sivujoet

Alueellisessa tarkkailussa hyödynnettiin myös taulukon 8-7 mukaisten Tornion–Muonionjokeen laskevien sivujokien suualueiden tarkkailupisteiden tuloksia. Kuvissa 8-7 – 8-9 on esitettynä graafisesti sivujokien veden laatu vuonna 2016.

Taulukko 8-7. Alueellisessa tarkkailussa mukana olleiden Tornion-Muonionjoen sivujokien näytepisteet.

Jerisjoki kuuluu alueelliseen tarkkailuun ja vedenlaatutulokset löytyvät liitteestä 5. Niesajoen näytepiste kuuluu Ylläksen keskuspuhdistamon tarkkailuun ja tältä pisteeltä näytteet otettiin kuluneena vuonna kaikkiaan viisi kertaa. Niesajoen tarkempi veden laadun kuvaus on kappaleessa 8.6.4 ja tulokset on esitetty liitteessä 9.2. Naamijoen näytepiste kuuluu osin Tornionlaakson jalosteen kalankasvatuslaitoksen tarkkailuun. Pisteeltä Naamijoki 290 löytyi vedenlaatutuloksia Hertasta kuudelta kerralta (liite 6). Sorvanojan näytepiste kuuluu Pellon kunnan Mustimaan jäteaseman tarkkailuun, ja näytteenottokertoja oli kaksi (liite 8.2). Näytteenottoajankohdat poikkeavat, ainakin osittain, alueellisen tarkkailun näytteenotoista. Muonion kaatopaikan lakkauttamisesta johtuen Kangosjoen vedenlaatua ei enää vuodesta 2009 lähtien ole tarkkailtu.

Jerisjoen happitilanne oli vuoden 2016 hyvä kesällä (92-94 %), paitsi huhtikuussa tyydyttävä (76 %). Jerisjoen sähkönjohtavuus oli kaikilla tarkkailukerroilla aiempien vuosien tapaan alhainen (ka. 2,8 mS/m) ja pintavesien yleistä tasoa. Veden pH-arvot vaihtelivat välillä 6,9-7,1. Happaminta vesi oli keväällä. (Kuva 8-7)

Vuonna 2016 vesi oli Jerisjoessa vähähumuksista ja vain lievästi sameaa. Vuonna 2016 veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Sekä kokonaistyppi- että kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Jerisjoen vesi ilmensi karua vedenlaatua, paitsi huhtikuussa fosforipitoisuus oli lievästi rehevälle vedenlaadulle ominainen. Kokonaisuutena tarkastellen Jerisjoen veden laatu on pysynyt viimeisen aikana hyvänä, eikä veden laadussa ole tapahtunut vuonna 2016 merkittäviä muutoksia. (Kuva 8-7).

Niesajoen veden happitilanne vaihteli hyvästä huonoon (44-86 %). Heikoin happitilanne oli pisteellä Niesajoki 4 lokakuun näytekerralla. Niesajoen veden pH-arvot vaihtelivat välillä 6,8-7,2. Happamimmillaan vesi oli toukokuussa. Korkeimmillaan pH-arvot olivat pääosin kesän näytekerroilla perustuotannon vaikutuksesta. Aiempien vuosien tapaan jokiveden sähkönjohtokyky oli muita alueellisessa tarkkailussa mukana olevia sivujokia korkeampi. Sähkönjohtavuus oli lokakuun näytekerralla korkeimmillaan pisteellä Niesajoki 10 (23 mS/m), mikä oli sisävesien yleistä tasoa selvästi korkeampi.

Niesajoen vesi voitiin vuonna 2016 luokitella keskimääräisen värin (ka. 93 mgPt/l) ja kemiallisen hapenkulutuksen (ka. 11 mg/l) keskihumuksiseksi. Sameuden perusteella Niesajoen vesi oli läpi vuoden lievästi samea (ka. 3 FTU).

Kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuonna 2015 keskimäärin lievästi rehevän vedenlaadun luokassa (ka. 16 µg/l). Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus viittasi myös lievästi rehevään vedenlaatuun (ka. 432 µg/l). Korkein kokonaisfosforipitoisuus (21 µg/l) sekä kokonaistyppipitoisuus (870 µg/l) mitattiin toukokuussa.

nimi koordinaatit vesistöalue selite

Jerisjoki 1 7544867 3361025 67.422 silta jokisuullaNiesajoki 4 7484130 3361390 67.36 n. 100 m sillan yläpuolellaNaamijoki 290 7429802 3364008 67.811 silta jokisuullaSorvanoja P2 7421854 3369089 67.231 jäteaseman alapuolella


Ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin hieman Jerisjokea korkeampia mutta alhaisempia kuin Naamijoessa ja Sorvanojassa. Veden hygieeninen laatu Niesajoessa oli heinäkuussa erinomainen ja elokuussa hyvä. Epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat jokivedessä suhteellisen pieniä.

Vedenlaatumuutokset korreloivat kohtalaisen hyvin Ylläksen keskuspuhdistamon kuormituksen ajoittumista. Jälkiselkeytysaltaasta juoksutettiin vettä huhti-marraskuussa. Kokonaisuudessaan altaasta juoksutettiin vettä vuoden 2016 aikana 3,0 milj.m3, mikä oli lähes puolet suurempi kokonaisvesimäärä kuin edellisvuosina. Niesajoen normaalia sisävettämme ajoittain lievästi korkeampaa sähkönjohtavuutta lukuun ottamatta veden laatu on ollut hyvä viimeisen 10 vuoden aikana. Ajoittain Niesajoessa on havaittu pitoisuusnousuja kokonaistypen ja kokonaisfosforin suhteen, mutta nousut ovat olleet hyvin kertaluonteisia eikä ravinnepitoisuuksissa tai muussa vedenlaadussa ole viimeisen 16 vuoden aikana ollut havaittavissa selviä kehityssuuntia. (Kuvat 8-7 – 8-9)

Naamijoen näytepisteen 290 jokiveden hapen kyllästysaste vaihteli välillä 75–92 %. Happitilanne oli näin ollen elokuussa tyydyttävä ja muilla kerroilla erinomainen tai hyvä. Naamijoen vesi oli aiempien vuosien tavoin keskimäärin sameampaa, humuspitoisempaa ja väriltään tummempaa kuin edellä käsiteltyjen Jerisjoen ja Niesajoen vesi.

Veden pH-arvot vaihtelivat välillä 6,4-7,1. Happamimmillaan vesi oli toukokuun näytekerralla. Jokiveden sähkönjohtokyky vuonna 2016 oli Naamijoelle tyypillisesti alhainen ja sisävesille ominainen (mS/m 2,8–7,2). Edellisvuoden tavoin Naamijoen vesi oli myös jonkin verran ravinteikkaampaa kuin Jerisjoen tai Niesajoen vesi. Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella vesi oli rehevälle vesistölle ominaista, kun taas kokonaistyppipitoisuus lievästi rehevään vedenlaatuun. Nitraatti-nitriittitypen pitoisuus oli hieman koholla maaliskuussa, mutta muilta osin epäorgaanisten ravinneyhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia. Suolistoperäisiä indikaattoribakteereja havaittiin muihin sivujokiin sekä alueellisen tarkkailun näytepisteisiin verrattuna runsaasti (ka. 105 mpy/100ml) ja runsaimmin 170 kpl/100 ml elokuun näytekerralla, jolloin veden hygieeninen laatu oli välttävä. Kokonaisuutena tarkastellen Naamijoen vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisen 16 vuoden aikana. (Kuvat 8-7 – 8-9)

Sorvanojan happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä (63–91 %). Jokivesi oli vuoden 2016 molemmilla näytekerroilla hapanta (ka. pH 6,4). Veden sähkönjohtavuus oli Sorvanojassa alhainen ja pintavesille ominainen. Ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin hyvin Naamijoen luokkaa ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella (ka. 34 µg/l) Sorvanojankin vesi voitiin luokitella reheväksi. Lämpökestoisia koliformisten bakteereja havaittiin syyskuun näytekerralla vain vähän ja veden hygieeninen laatu oli tällöinkin hyvä. (Kuvat 8-7 – 8-9)

Yksittäisten sivujokien vedenlaadun vaikutus ei pääsääntöisesti näkynyt Tornion-Muonionjoen pääuoman näytepisteillä. Niesajoella on kuitenkin saattanut olla osaltaan vaikutusta mm. pääuoman sähkönjohtavuuteen. Useimpien sivujokien osalta myös joko pääuoman ylä- tai alapuoliset näytepisteet sijaitsivat melko kaukana sivujoen suualueelta, jolloin vertailu oli hyvin vaikeaa.


Kuva 8-7. Veden happipitoisuudet, pH-luvut ja sähkönjohtavuudet alueellisen tarkkailun sivujokien havaintopaikoilla vuonna 2016.

40

50

60

70

80

90

100

1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.

Happi (%)

Jerisjoki 1 Niesajoki 4 Naamijoki 290 Sorvanoja P2

5

5,5

6

6,5

7

7,5

8

1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.

pH


0

2

4

6

8

10

12

14

16

1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.

sähkönjohtavuus (mS/m)



Kuva 8-8. Veden sameusarvot, väriluvut ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot alueellisen tarkkailun sivujokien havaintopaikoilla vuonna 2016.

0

1

2

3

4

5

6

1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.

Sameus (FTU)


0

50

100

150

200

250

300

350

1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.

Väri (mgPt/l)


0

5

10

15

20

25

30

35

40

1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.

CODMn (mg/l)



Kuva 8-9. Veden kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet, sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät alueellisen tarkkailun sivujokien havaintopaikoilla vuonna 2016.

0

100

200

300

400

500

600

700

1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.

Typpi (µg/l)


0

10

20

30

40

50

60

1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.

Fosfori (µg/l)


0

40

80

120

160

1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.

Lämpökestoiset koliformiset bakteerit (pmy/100 ml



8.2.2.3 Ruotsin puolen tarkkailu

Yhteistarkkailussa hyödynnetään Ruotsin puolen tuloksia Muonionjoen pisteiltä 10 ja 70 sekä Tornionjoen pisteiltä To45 ja To141 (liite 7). Pisteeltä To35 ei otettu näytteitä vuonna 2016. Pisteiden sijainnit löytyvät liitteestä 1.

Vuonna 2016 näytteet otettiin Ruotsin puolen pisteiltä osittain helmi- toukokuussa sekä syys- ja lokakuussa.

Näytteenottoajankohdat poikkesivat Suomen tarkkailusta. Jokivesi oli Ruotsin puolella pääosin lievästi hapanta tai neutraalin tuntumassa, paitsi vesi oli lievästi emäksistä ajoittain syyskuussa perustuotannosta johtuen. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli heikoimmillaankin tyydyttävä. Vuonna 2016 jokivesien sähkönjohtokyky oli alhainen ja pintavesille ominainen. Kiintoainepitoisuudet olivat pääsääntöisesti määritysrajaa pienempiä, mutta ajoittain kiintoainetta havaittiin Muonionjoessa jokivedessä runsaasti. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli joissa pääosin karua tai lievästi rehevää. Epäorgaanisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat osin alle määritysrajan. Tutkitut metallipitoisuudet olivat alhaisia.

Ruotsin puolen tarkkailutulokset eivät pääosin poikenneet merkittävästi yhteistarkkailun alueellisen tarkkailun tuloksista. Yksittäisiä poikkeamia kuitenkin oli, huomattavimpana korkea kiintoainepitoisuus (16 mg/l) pisteellä Mu10 6.9.2016.

Northland Resources S.A:n Pajalan Kaunisvaaran kaivokselta johdettiin vuonna 2014 ylivuotovesiä Muonionjokeen Kolarin ja Muonion välisen kunnanrajan yläpuolelle ja Ruotsin puoleisessa Muonion-Tornionjoen tarkkailussa oli näiden vesien johtamispisteen ylä- ja alapuolella tarkkailupisteet SS38 ja SS39. Kaunisvaaran kaivos ajautui konkurssiin vuoden 2014 lopussa, joten vuoden 2016 tarkkailutuloksia ei käsitellä tässä raportissa.

8.2.2.4 Alueellisen tarkkailun yhteenveto

Vuonna 2016 Tornionjoen näytepisteillä jokivesi oli keskimäärin tummempaa väriltään ja humuspitoisempaa sekä osin myös sameampaa kuin Muonionjoen näytepisteillä. Keväällä alueellisen tarkkailun tuloksissa ei ollut havaittavissa vielä selvää kevään valumavesien voimakasta vaikutusta, mutta osalla pisteillä vesi oli huhtikuun näytekerralla osin muita näytekertoja ravinteikkaampaa ja sameampaa. Pääosin ravinnepitoisuudet ja lähinnä fosforipitoisuudet olivat kevään näytekerralla jonkin verran suuremmat kuin muina näyteaikoina. Keskimääräisten kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella pääuoman vesi voitiin luokitella lähinnä karuksi tai lievästi reheväksi. Kokonaisuutena tarkastellen Tornion-Muonion joen vedenlaatu ei ole tutkituilta osin merkittävästi muuttunut alueellisen tarkkailun näytepisteillä edellisvuodesta. Alueellisen tarkkailun yhteydessä tarkasteltujen sivujokien tarkkailupisteiden tuloksissa ei havaittu vuonna 2016 selvästi aiemmasta poikkeavaa. Tarkastelluista joista Niesajoella lienee selvin paikallinen vaikutus Tornion-Muonionjoen pääuoman vedenlaatuun.


8.3 Minimiravinnetarkastelu

Perustuottajien kasvua rajoittavaa minimiravinnetta voidaan tarkastella ravinnesuhteiden avulla. Mineraaliravinnesuhde kuvaa leville välittömästi käyttökelpoisten ravinteiden määrää ja on siten kokonaisravinteita luotettavampi ravinteiden rajoittavuuden kuvaaja.

Forsberin (1978) mukaan, kun mineraaliravinteiden N/P-suhde on suurempi kuin 12 voidaan rajoittavana ravinteena katsoa olevan fosforin. Kun N/P-suhde on pienempi kuin 5, on rajoittava ravinne typpi. Näiden arvojen välillä (N/P-suhde 5-12) rajoittavana ravinteena on joko P tai N.

Pelkkiä ravinnesuhteita paremmin ravinnerajoittavuuden voimakkuutta kuvaa seitsenluokkainen vesistöjen minimiravinneluokitus, joka huomioi myös ravinnepitoisuudet ja niiden vaihtelut (Pietiläinen ja Räike 1999).

Kuvan 8-12 perusteella Muonionjoen pisteet kuuluivat pääosin ravinnerajoitteisuusluokituksessa luokkaan 4, jossa molemmat pääravinteet rajoittavat samanaikaisesti levien kasvua. Tällaiset vesistöt ovatkin usein vesistöalueiden latvoilla ja niihin kohdistuva haja- ja pistekuormitus on vähäistä. Alimmalla Muonionjoen näytepisteellä TM6 rajoitteisuus alkoi kuitenkin jo kallistua typen suuntaan. Tornionjoen puolella vesistön voitiin katsoa olevan typpirajoitteisen suuntaan, joskin molempien pääravinteiden pitoisuudet olivat pääosin pieniä ja rajoitteisuus siten todennäköisimmin sekä typen että fosforin aikaansaamaa. Pietiläisen ja Räiken 1999 mukaan Oulujoelta Tornionjokeen saakka joet kuuluvat luokkaan 4, vaikka ajoittain heikkoa typpirajoitteisuuttakin on havaittavissa. Sivujoista Niesajoki sijoittuu selvimmin fosforirajoitteisten vesistöjen luokkaan. Naamijoki ja Sorvanoja kuuluvat luokkaan 5 eli potentiaalisesti typpirajoitteisiin vesistöihin. Yhteisrajoitteinen sivujoista oli vain Jerisjoki, joka sijoittui pääuoman tapaan luokkaan 4.


Kuva 8-12. Kasvukauden aikaiset (kesä-syyskuu) typpi-fosfori suhteet ja pitoisuudet Tornion-Muonionjoella ja sivujoissa vuosina 2007-2016.

0

10

20

30

40

50

0 2 4 6 8

TM1 14110

TM2 TM3

TM4 TM5

TM6

P rajoittaa

N rajoittaa

P ja N rajoittavat

NO23+NH4 (µg/l)

PO4 (µg/l)

Muonionjoki

0

25

50

75

100

125

150

175

0 5 10 15 20 25

Je1 Ni2 Na2 P2

P rajoittaa

N rajoittaa

P ja N rajoittavat

NO23+NH4 (µg/l)

PO4 (µg/l)

Sivujoet

0

20

40

60

80

100

120

140

0 4 8 12 16 20

TM8 TM9

TM10 TM11

TM12 14310

P rajoittaa

N rajoittaa

P ja N rajoittavat

NO23+NH4 (µg/l)

PO4 (µg/l)

Tornionjoki


8.4 Ainevirtaamat

Ravinteiden ainevirtaamia Torniojoesta Perämereen arvioitiin Kukkolankosken havaintopaikalla (14310) mitattujen pitoisuuksien ja Tornionjoen Karungin (valtakunnallinen virtaama-asteikko nro 2200) virtaamatietojen avulla. Ainevirtaaman arvioinnissa käytettiin integrointimenetelmää, jossa vuoden jokaisen vuorokauden ainevirtaamat lasketaan vuorokautisista virtaamista (m3/s) kutakin ajankohtaa lähimpänä olleen pitoisuushavainnon perusteella. Ympäristöhallinnon ottamia seurantanäytteitä pisteeltä 14310 oli 12 kpl ja yhteistarkkailun näytteitä 4 kpl (liite 4 ja 6).

Aiempien vuosien tavoin ainevirtaamat olivat talvella pieniä, mutta kasvoivat toukokuussa lumien alkaessa sulaa ja huuhtouman kasvattaessa pitoisuuksia. Tulva-aika ajoittui Tornion-Muonionjoella toukokuulle, mikä näkyi ravinteiden ainevirtaamissa. (Kuva 8-13)

Ainevirtaamat olivat vuonna 2016 typen ja fosforin osalta jonkin verran suuremmat kuin edellisenä vuonna. Typen ainevirtaamat olivat tarkastelujakson 2004-2015 suurimmat. Fosforin osalta ainevirtaama oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2012. Vuosi 2016 oli keskimääräistä sateisempi ja erityisesti kesäaika, mikä nostatti virtaamia ja näin ollen osaltaan myös ainevirtaamia.

Toukokuun aikana Perämereen kulkeutui lähes 31 % koko vuoden kokonaistyppivirtaamasta ja 36 % koko vuoden kokonaisfosforivirtaamasta. Vuotuinen typen ainevirtaama muutettuna koko vesistöalueen pinta-alalta tulevaksi huuhtoumaksi olisi vuoden 2016 tietojen perusteella noin 150 kg/km2 eli hieman enemmän kuin edellisvuonna ja suurin tarkastelujaksolla 2004-2015. Fosforilla huuhtouma olisi noin 9 kg/km2, mikä oli hyvin edellisvuoden kaltainen. Typen ravinnehuuhtoumat kasvoivat jonkin verran vuodesta 2009 vuoteen 2012, mikä todennäköisesti johtui Karungin mittauspisteen virtaamissa havaitusta vastaavanlaisesta kehityksestä. Myös Kukkolankosken typpipitoisuudet nousivat keskimäärin vuodesta 2009 (ka. 270 µg/l) vuoteen 2012 (ka. 306 µg/l), mutta nousu ei ollut suurta. Tarkasteltaessa pidemmällä aikavälillä vuodesta 2004 alkaen ei kuitenkaan voida nähdä selvää nousevaa suuntausta typen huuhtoutumisessa. (Taulukko 8-8).


Kuva 8-13. Typen ja fosforin kokonaisainevirtaamat (t/d) Tornionjoesta Perämereen sekä havaitut pitoisuudet (µg/l) vuosina 2014-2016.

01002003004005006007008009001000

0

20

40

60

80

100

120

tam

mi

helm

im

aalis

huht

ito

uko

kesä

hein

äel

osy

yslo

kam

arra

sjo

ulu

tam

mi

helm

im

aalis

huht

ito

uko

kesä

hein

äel

osy

yslo

kam

arra

sjo

ulu

tam

mi

helm

im

aalis

huht

ito

uko

kesä

hein

äel

osy

yslo

kam

arra

sjo

ulu

µg/lKokonaistypen ainevirtaama t/d ainevirtaama pitoisuus

2014 2016

0

10

20

30

40

50

60

70

80

0

2

4

6

8

10

12

14

tam

mi

helm

im

aalis

huht

ito

uko

kesä

hein

ä

elo

syys

loka

mar

ras

joul

u

tam

mi

helm

im

aalis

huht

ito

uko

kesä

hein

ä

elo

syys

loka

mar

ras

joul

u

tam

mi

helm

im

aalis

huht

ito

uko

kesä

hein

ä

elo

syys

loka

mar

ras

joul

u

µg/lKokonaisfosforin ainevirtaama t/d ainevirtaama pitoisuus

2014 2016

2015

2015


Taulukko 8-8. Tornionjoen ainevirtaamat (t) kalenterikuukausittain, koko vuoden ainevirtaama sekä huuhtouma (kg/km2) vuosina 2004-2016.

Eri kuormittajien osuudet ainevirtaamassa on laskettu olettaen, että kaikki kuormitus tulee tasaisesti ympäri vuoden. Kuitenkin mm. kalankasvatuksen ja turvetuotannon kuormitus painottuu kesään ja matkailun aiheuttama jätevesikuormituksen huippu on kevättalvella. Laskennalliset kuormitusosuudet ovat toisaalta yliarvioita siinä mielessä, ettei sedimentaatiota ym. ainetta vesifaasista poistavia prosesseja ole huomioitu.

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vuosi kg/km²

2016 (n= 17)

Kok-N t 145 117 114 200 1848 725 668 787 560 367 203 269 6005 150

Kok-P t 7 6 6 14 139 41 43 35 29 19 14 19 370 9

2015 (n= 18)

Kok-N t 121 109 118 250 1593 989 299 333 386 606 237 258 5301 132

Kok-P t 4 4 4 14 122 76 10 10 15 15 9 12 296 7

2014 (n=19)

Kok-N t 91 85 99 230 1018 1027 231 288 213 349 146 109 3887 97

Kok-P t 3 3 4 13 84 86 9 10 9 9 6 5 240 6

2013 (n=18)

Kok-N t 91 78 78 250 1448 646 412 159 100 119 177 271 3829 95

Kok-P t 3 3 3 14 123 54 19 8 5 9 7 11 259 6

2012 (n=17)

Kok-N t 159 112 101 131 1783 884 548 186 300 524 255 163 5146 128

Kok-P t 6 4 4 5 163 66 35 9 14 23 11 7 347 9

2011 (n=16)

Kok-N t 75 63 64 212 637 675 422 216 544 857 437 295 4497 112

Kok-P t 2 2 2 3 18 27 14 7 14 14 7 5 115 3

2010 (n=18)

Kok-N t 78 66 64 108 1544 663 354 316 150 125 153 101 3722 93

Kok-P t 3 3 2 6 148 46 18 18 7 14 9 5 279 7

2009 (n=20)

Kok-N t 126 89 75 142 1417 460 154 113 195 113 98 227 3209 80

Kok-P t 3 3 3 7 133 27 8 6 12 9 5 10 225 6

2008 (n=19)

Kok-N t 149 115 110 169 1525 904 539 252 150 219 177 113 4422 110

Kok-P t 5 5 4 8 160 63 33 16 9 20 8 4 332 8

2007 (n=21)

Kok-N t 117 87 111 332 1579 639 263 278 284 368 266 215 4541 113

Kok-P t 4 3 5 18 146 45 15 32 12 17 11 7 314 8

2006 (n=20)

Kok-N t 74 63 73 215 952 650 287 216 155 196 127 96 3103 77

Kok-P t 3 3 3 8 90 40 19 9 7 10 6 4 202 5

2005 (n=19)

Kok-N t 109 90 88 103 895 1419 353 382 439 238 236 113 4465 111

Kok-P t 4,7 4,6 4,1 4,8 84 96 19 17 33 18 16 5,6 306 82004 (n=20)

kok-N t 79 51 50 68 1207 321 728 717 659 430 204 104 4618 115kok-P t 2 2 2 4 100 17 41 37 34 20 12 5 275 7


Kaikesta huolimatta pistemäisen jätevesikuormituksen osuus joen ravinnevirtaamasta oli vähäinen (taulukko 8-9). Käyttökelpoisten ravinteiden, etenkin fosfaattifosforin ainevirtaamassa kuormittajien osuus olisi kuitenkin suurempi. Varsinkin kalankasvatuksen fosforikuormituksesta valtaosa on fosfaattifosforina.

Taulukko 8-9. Tarkkaillun kuormituksen osuus (%) Tornion-Muonionjoen kokonais-ravinnevirtaamissa Kukkolankoskella (14310) vuonna 2016.

8.5 Pääuoman kuormittajien tarkkailu

Tässä luvussa tarkastellaan Tornio-Muonionjoen pääuoman vesistötarkkailuvelvollisten kuormittajien vaikutuksia Tornio-Muoniojoen vesistötarkkailupisteillä.

8.5.1 Karesuvannon jätevedenpuhdistamo

Enontekiön kunnan Karesuvannon kylän jätevedet on vuoden 1980 lopulta alkaen johdettu Muonionjokeen käsiteltyinä tehostetussa lammikkopuhdistamossa. Vuoden 2007 loppupuolella puhdistamo uusittiin biologis-kemialliseksi puhdistamoksi ja käsitellyt jätevedet johdetaan nykyään purkuputkea pitkin Muonionjokeen vuonna 2007 myönnetyn uuden ympäristöluvan ja rajajokikomission vuonna 2007 päätöksen mukaisesti (Kaikkonen & Pusa 2017a).

Jätevedenpuhdistamon yläpuolella Muonionjoessa sijaitsee alueellisen tarkkailun vesistöpiste TM1. Lähin alapuolinen piste on ollut ympäristöhallinnon vesistötarkkailupiste Muonionjoki Paloj 14110, mutta tämä piste sijaitsee 30 km alavirtaan Karesuvannon jätevedenpuhdistamolta (liite 1). Yläpuolisen ja alapuolisen pisteen näytteenottoajankohdat eroavat toisistaan, joten tämänkin vuoksi vaikutuksia on vaikea tai jopa mahdotonta arvioida (liite 5 ja 6). Vuoden 2013 heinäkuussa käyttöön otetun tarkkailuohjelmassa (Ahma ympäristö Oy 2013) puhdistamon alapuolelle lisättiin näytepiste nimeltään Muonionjoki Karesuv.T3, jonka vedenlaatutarkkailu kuvastaa paremmin mahdollisia jätevedenpuhdistamon kuormitusvaikutusta. Piste sijaitsee Muonionjoessa virtaussuunnassa hieman ylempänä ympäristöhallinnon näytepistettä (Muonionjoki, Jatuni 2), jonka vedenlaatuun vaikuttaa Jatunin kohdalta Muonionjokeen tuleva kuormitus.

Puhdistamon ylä- ja alapuolisen pisteen vedenlaatu ei merkittävästi eronnut toisistaan vuoden 2016 näytekerroilla. Keskimäärin vesi oli alapuolisella pisteellä hieman typpipitoisempaa ja väriltään tummempaa, mutta sähkönjohtavuudet olivat kummallakin pisteellä alhaisia. Suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrät olivat alhaisia ja vedenlaatu oli alapuolisellakin pisteellä vuonna 2016 erinomainen (liite 5).

Osuus ainevirtaamasta (%) fosfori typpijätevedenpuhdistamot 0,20 0,87kalankasvatus 0,01 0,00teollisuus 0,00 0,00turvetuotanto (netto) 0,01 0,04tarkkailtu kuormitus yhteensä 0,21 0,91


8.5.2 Muonion jätevedenpuhdistamo

Muonion kirkonkylän jätevesien johtaminen Muonionjokeen perustuu suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission 11.1.1980 myöntämään lupaan.

Huhtikuussa 2008 otettiin käyttöön uusi Muonion biologis-kemiallinen keskuspuhdistamo, josta käsitellyt jätevedet johdetaan vuonna 2007 myönnetyn uuden ympäristöluvan ja rajajokikomission päätöksen mukaisesti Muonionjokeen purkuviemäriä pitkin (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017a). Muonion keskuspuhdistamolle johdettiin siirtoviemäriä pitkin 24.6.2008 alkaen myös Oloksen alueen jätevedet, kun Oloksen jätevedenpuhdistamo lakkautettiin. Särkijärven jätevedenpuhdistamon toiminta loppui vuonna 2010 ja vedet johdettiin 28.10.2010 alkaen Muonion keskusjätevedenpuhdistamolle.

Muonion jätevedenpuhdistamon yläpuolella sijaitsee intensiivisen vesistötarkkailun piste TM2 ja alapuolella alueellisen tarkkailun piste TM3, joilta molemmilta näytteet otettiin vuonna 2016 samoina näytekertoina huhti-, heinä- ja elokuussa (liite 5). Ajoittain ravinnepitoisuudet, humuspitoisuudet ja bakteeripitoisuudet olivat puhdistamon alapuolisella näytepisteellä TM3 lievästi suurempia, mikä voi viitata vähäiseen kuormitusvaikutukseen. Lisäksi vesi oli väriltään hieman tummempaa alapuolisella pisteellä. Kokonaisuutena tarkastellen näytepisteiden vedenlaatu oli kuitenkin melko samanlainen puhdistamon ylä- ja alapuolella eikä selviä kuormitusvaikutuksia havaittu. Veden hygieeninen laatu oli kullallakin pisteellä erinomainen. (Liite 5).

8.5.3 Kolarin jätevedenpuhdistamo

Kolarin kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on aktiivilietelaitos (Metoxy), jossa fosforin rinnakkaissaostus suoritetaan ferrosulfaatilla (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017b). Laitoksen toiminnalle myönnettiin uusi ympäristölupa vuonna 2007 ja jätevedet johdetaan Muonionjokeen rajajokikomission päätöksen perusteella. Pohjois-Suomen aluehallintaviraston uutta lupaa ei tätä kirjoitettaessa ole vielä myönnetty. Kolarin jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu suoritetaan puhdistamon yläpuolisen alueellisen tarkkailun pisteen TM5 ja puhdistamon alapuolisen alueellisen tarkkailun pisteen TM6 (liite 5) perusteella. Näytteet otettiin vuonna 2016 molemmilta pisteiltä huhti-, heinä- ja elokuussa samoina näytekertoina.

Vesi oli ajoittain hieman typpipitoisempaa alapuolisella pisteellä TM6, mutta sähkönjohtavuudet olivat pisteillä alhaisia. Kokonaisuutena tarkastellen vedenlaatu ei kuitenkaan merkittävästi eronnut puhdistamon yläpuolisen näytepisteen TM5 ja alapuolisen näytepisteen TM6 välillä. Pisteiden veden hygieeninen laatu oli keskimääri hyvä ja suolistoperäisiä indikaattoribakteereja havaittiin elokuussa runsaiten. (Liite 5)

8.5.4 Pellon jätevedenpuhdistamo

Pellon vesihuolto-osuuskunnan jätevesien velvoitetarkkailu perustuu suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission päätökseen 2.9.1977, jossa myönnetään lupa jätevesien johtamiseen käsiteltyinä Tornionjokeen (Kaikkonen & Pusa 2017b). Pellon jätevedenpuhdistamon yläpuoleisena tarkkailupisteenä on alueellisessa tarkkailussa TM8 ja ympäristöhallinnon tarkkailussa oleva piste TORNIONJOKI PELLO 14100. Alapuolisena pisteenä seurataan alueellisessa tarkkailussa mukana olevaa pistettä TM9 (liite 5). TM8 ja TM9 pisteiltä näytteet otettiin samoina päivinä huhti-, heinä- ja elokuussa, minkä lisäksi ympäristöhallinto otti näytteitä ylemmältä pisteeltä TORNIONJOKI PELLO 14100 maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Näytepäivät eivät olleet samat.


Ympäristöhallinnon ottamissa näytteissä ei havaittu tänä vuonna kevättulva vaikutusta. Kokonaisuutena tarkastellen vedenlaatu ei merkittävästi poikennut näytepisteiden välillä vuonna 2016 eikä selviä kuormitusvaikutuksia havaittu. Vesi oli alapuolisella pisteellä kuitenkin ajoittain hieman typpipitoisempaa. Veden hygieeninen laatu oli pääosin hyvä. (Liite 5)

8.5.5 Ylitornion jätevedenpuhdistamo

Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on päätöksellään M 21/89, 24.11.1989 myöntänyt Ylitornion kunnalle luvan käsiteltyjen jätevesien johtamiseen jätevedenpuhdistamolta Tornionjokeen tietyin lupaehdoin (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017c). Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään nro 43/2013/1 14.5.2013 myöntänyt Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevien asioiden osalta. Ylitornion jätevedenpuhdistamon yläpuolella sijaitsee alueellisen tarkkailun vesistöpiste TM10 ja alapuolella TM11, joilta näytteet otettiin vuonna 2016 huhti-, heinä- ja elokuussa (liite 5).

Puhdistamon yläpuolisella näytepisteellä TM10 ja alapuolisella näytepisteellä TM11 vedenlaatu oli pääosin hyvin samankaltaista vuonna 2016. Happitilanne oli näytepisteillä vuonna 2016 hyvä. Kuormitusvaikutukselle tyypillinen sähkönjohtavuus oli alhainen pisteillä. Kokonaisuutena tarkastellen vuoden 2016 vedenlaatu ei viitannut jätevesikuormitukseen. Pisteiden veden hygieeninen laatu oli hyvä. (Liite 5)

8.5.6 Karungin jätevedenpuhdistamo

Tornion pienten puhdistamoiden yhteisraportissa on aikaisempina vuosina ollut mukana Karungin jätevedenpuhdistamo. Karungin jätevedenpuhdistamolta ryhdyttiin vuoden 2013 lopusta lähtien johtamaan jätevedet uutta siirtoviemäriä pitkin Haaparannan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tästä syystä puhdistamon toiminnasta tai vaikutuksista ei ole raportoitu vuodelta 2015.

8.6 Sivuvesistöjen kuormittajien tarkkailut

Seuraavassa on tarkasteltu yksittäisten kuormittajien vaikutuksia lähialueensa vesistöissä Tornion-Muonionjoen sivuvesistöillä.

8.6.1 Kilpisjärvi

Kilpisjärven jätevedenpuhdistamolta puhdistetut jätevedet johdetaan Muonionjoen latvoilla sijaitsevaan Kilpisjärveen. Kilpisjärvi on Muonionjoen latvajärvi ja kuuluu Tornion-Muonionjoen vesistöalueeseen. Kilpisjärvi muodostuu kahdesta altaasta: Ylinen Kilpisjärvi ja Alajärvi. Kilpisjärven vesipinta-ala on 37,3 km2. Kilpisjärven Suomen puoleisen osan keskisyvyys on 20,2 m.

Maksimisyvyys on Alajärvessä 57 m ja ylemmässä altaassa 47 m. Valuma-alueen pinta-ala Kilpisjärven luusuassa on 293 km2 ja järvisyys 15 % (Ekholm 1993). Keskivirtaama järven luusuassa vuosina 1991-2005 on ollut 5,3 m3/s (Korhonen 2007).

8.6.1.1 Kilpisjärven jätevedenpuhdistamo

Kilpisjärven puhdistamon tarkkailupisteistä toinen sijaitsee pienessä Kilpisjärven lahdelmassa puhdistamon purkupaikasta 50 m järvelle (JVP1) ja toinen noin 400 m purkuputken suulta jätevesien leviämisreitillä olevassa syvänteessä (JVP2) (taulukko 8-10, liite 1.1). Vuoden 2016 näytteet otettiin Kilpisjärven puhdistamon vesistötarkkailupisteiltä huhtikuussa (5.4.), heinäkuussa (19.7.) ja syyskuussa (26.9) (liite 9.1). Kilpisjärven jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailusta on laadittu erillinen raportti (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017d).


Taulukko 8-10. Kilpisjärven puhdistamon vesistötarkkailupisteet.

Huhtikuun näytekerralla Kilpisjärven pisteillä oli havaittavissa lämpötilakerrostumista, mutta happitilanne oli kuitenkin pääosin vähintäänkin hyvä pinnasta pohjaan. Sähkönjohtavuus oli aiempaan tapaan alhainen ja pintavesille ominainen (<4 mS/m). Vesi oli molemmilla näytepisteillä ja kaikilla syvyyksillä huhtikuussa melko kirkasvetistä (FTU < 0,18), vähähumuksista (CODMn < 1,7) ja lievästi emäksistä (pH 7,10–7,22). Väriarvot olivat alle määritysrajan (<5 mgPt/l) ja näkösyvyys 3,2 m. Ravinnepitoisuudet olivat karulle vedenlaadulle ominaisia. Vedenlaatutulokset eivät viitanneet kuormitusvaikutuksiin. (Kuva 8-14 ja 8-15, liite 9.1).

Heinäkuun näytekerralla vedenlaadussa ei ollut tapahtunut juurikaan muutoksia huhtikuun tuloksiin. Happipitoisuus oli hieman parantunut ja oli kaikilla syvyyksillä oli erinomainen. Ravinnepitoisuudet ilmensivät karua vedenlaatua. Väriarvot olivat edelleen alle määritysrajan. Vesi ei ollut lämpötilakerrostunut.

Syyskuussakin vesi oli suhteellisen tasalaatuista lämpötilan suhteen. Järvivesi oli edelleen lievästi emäksistä ja sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Ravinnepitoisuudet olivat edelleen alhaisia ja fosforipitoisuudet alle määritysrajan. Kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella järvivesi oli karua. Järviveden hygieeninen laatu oli erinomainen. Vedenlaatu ei viitannut kuormitusvaikutukseen. (Kuva 8-14 ja 8-15, liite 9.1)

Ravinnepitoisuuksien ja klorofylli-a:n pitoisuuksien perusteella järvivesi oli kaikilla näytekerroilla ja kaikilla syvyyksillä karua. Järviveden hygieeninen laatu oli erinomainen-hyvä (Kuva 8-14 ja 8-15, liite 9.1). Vuoden 2016 vesistötarkkailutulosten perusteella aiempien vuosien tavoin Kilpisjärven jätevedenpuhdistamon kuormitusvaikutukset Kilpisjärveen ovat olemattomia tai vähäisiä.

Tunnus Havaintopiste Koordinaatit (YK) Vesistöalue Sijainti

JVP1 Kilpisjärvi JVP1 7674000 3253480 67.6450 m purkuputken suulta järvelle päin

JVP2 Kilpisjärvi JVP2 7673680 3253530 67.64400 m purkuputken suulta järvelle päin etelä-kaakkoon


Kuva 8-14. Veden sameus (FTU) ja kemiallinen hapenkulutus CODMn (mgO2/l) Kilpisjärven jätevedenpuhdistamon tarkkailupisteillä (JVP1 ja JVP2) vuonna 2016.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7

Syvy

ys (m

)

Sameus (FTU) Kilpisjärvi JVP1

5.4.2016 19.7.2016 26.9.2016

0

2

4

6

8

10

12

14

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0

Syvy

ys (m

)

Sameus (FTU)Kilpisjärvi JVP2

5.4.2016 19.7.2016 26.9.2016

0

1

2

3

4

5

6

7

8

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0

Syvy

ys (m

)

COD (mgO2/l) Kilpisjärvi JVP1

5.4.2016 19.7.2016 26.9.2016

0

2

4

6

8

10

12

14

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5

Syvy

ys (m

)

COD (mgO2/l) Kilpisjärvi JVP2

5.4.2016 19.7.2016 26.9.2016


Kuva 8-15. Veden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) Kilpisjärven jätevedenpuhdistamon tarkkailupisteillä (JVP1 ja JVP2) vuonna 2016.

8.6.1.2 Ympäristöhallinnon seuranta Kilpisjärvellä ja Könkämäenossa

Seuraavassa on käsitelty ympäristöhallinnon tuloksia Kilpisjärven havaintopisteeltä Kilpisjärvi 157 ja Könkämäenolta pisteeltä Pättikä 1 (liite 6). Vuoden 2016 näytteiden perusteella vesi oli Kilpisjärvellä ja Könkämäenossa edelleen pääosin erittäin hyvälaatuista, hapekasta, kirkasta, väritöntä ja vähäravinteista.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

-50 50 150 250 350

Syvy

ys (m

)

Kok. N (µg/l) Kilpisjärvi JVP1

5.4.2016 19.7.2016 26.9.2016

0

2

4

6

8

10

12

14

0 50 100 150 200

Syvy

ys (m

)

Kok. N (µg/l) Kilpisjärvi JVP2

5.4.2016 19.7.2016 26.9.2016

0

1

2

3

4

5

6

7

8

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0

Syvy

ys (m

)

Kok. P (µg/l) Kilpisjärvi JVP1

5.4.2016 19.7.2016 26.9.2016

0

2

4

6

8

10

12

14

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0

Syvy

ys (m

)

Kok. P (µg/l) Kilpisjärvi JVP2

5.4.2016 19.7.2016 26.9.2016


Vuonna 2016 näytteitä otettiin Kilpisjärveltä maaliskuussa, heinäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Kilpisjärven happitilanne oli tyypilliseen tapaan heikoimmillaan kevään näytekerralla, jolloin alusveden hapen kyllästysaste oli 62 %. Alusvettä ja 40 metrin vesikerrosta lukuun ottamatta happitilanne oli kevään näytekerralla muissa vesikerroksissa erinomainen tai hyvä. Muilla näytekerroilla vesipatsaan happitilanne oli pääosin hyvä/erinomainen. Kilpisjärven vesi oli syyskuuta lukuun ottamatta lämpötilakerrostunut. Vesi oli pH-arvoiltaan järvessä välillä lievästi hapan-lievästi emäksinen (pH 6,7–7,4). Edellisvuosien tavoin kokonaistyppipitoisuus oli kevään näytekerralla alusvedessä hieman koholla (230 µg/l) ja se koostui suurelta osin nitraatti-nitriittitypestä. Muissa syvyyksissä ja muilla näytekerroilla veden typpipitoisuus vaihteli 86–140 µg/l välillä. Kokonaisuutena tarkastellen ravinnepitoisuudet olivat vesipatsaassa alhaisia kaikilla näytekerroilla. Myös kokonaisfosforipitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun.

Vuonna 2016 Könkämäenon Pättikässä vesi oli aiempien vuosien tapaan humuspitoisempaa ja näin ollen tummempaa kuin Kilpisjärven vesi. Pättikässä vesi oli myös hieman Kilpisjärveä ravinnepitoisempaa.

Keskimääräisen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuden (Kok.P ka. 9,8 µg/l, Kok.N ka. 200 µg/l) perusteella vesi oli myös Pättikässä karua vuonna 2016. Toukokuun näytekerralla ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa kevään valumavesien vaikutusta, mutta vesi oli keväällä väriltään tummempaa ja humuspitoisempaa. Kiintoainetta oli Pättikässä läpi tarkkailukauden 0,5-1,6 mg/l. Vesi oli keskimäärin lievästi emäksistä ja keväällä pH-arvot olivat neutraalin tuntumassa. Kokonaisuutena tarkastellen joen vedenlaatu oli vuonna 2016 Kilpisjärven tavoin erinomainen.

8.6.2 Jerisjoki

Jerisjokeen johdetaan Jeriksen alueen käsitellyt jätevedet. Jerisjoki on Muonionjoen sivujoki, joka alkaa Jerisjärven jälkeisestä Törmäslommol-lammesta (=Törmäslommolammesta), laskee Toras-Siepin, Torasjärven, Olosjärven sekä Pikku- ja Isolompolon kautta Muonionjokeen Muoniossa. Vesistön valuma-alue on Jerisjärven luusuassa 132 km² ja laskussa Muonionjokeen 318 km². Muonionjoen valuma-alue on Muoniossa ennen Jerisjokea noin 9 130 km².

8.6.2.1 Jerisjärven jätevedenpuhdistamo

Jerisjärven jätevedenpuhdistamon vedet on johdettu Hanhiojan kautta Jerisjoen yläosalle, Jerisjärven alapuolelle. Hanhioja kulkee puhdistamon purkualueen jälkeen Pallas-Ounastunturin kansallispuiston alueella. Yhdyttyään Jerisjokeen kansallispuiston rajalla, se laskee Kurunojaan. 16.9.2010 Lapin ELY-keskuksen tekemällä tarkastuskäynnillä havaittiin pintavesien kulkeutuvan kuitenkin altaasta pintavaluntana Jerisjärven suuntaan. Tarkastuksen jälkeen vesistönäytteet on otettu poikkeuksellisesti puhdistamon alapuolella sijaitsevasta Takajänkkäojasta (taulukko 8-11). Takajänkkäojan näytteenottoa jatkettiin vuodesta 2011 vuoteen 2014 keväällä (maalis-touko) ja loppukesällä (heinä-syys), kunnes ELY-keskuksen kanssa toisin sovitaan (18.9.2012 ELY-keskus, Risto Romakkaniemi). Tilanteen palauduttua puhdistamolla normaaliksi otettiin vuonna 2015 vesinäytteet aiempaan tapaan taas Hanhiojasta puhdistamon ylä- ja alapuolelta (taulukko 8-11). Vuonna 2016 vesinäytteet otettiin Hanhiojasta 22.3. ja 17.8. (Kaikkonen & Pusa 2017c)


Taulukko 8-11. Jerisjärven puhdistamon vesistötarkkailupisteet (Ta1= väliaikaisesti 2011–2014, Je1-2 = aiemmat pisteet ja vuosien 2015-2016 näytteenotto)

Maaliskuun näytekerralla Hanhiojan happitilanne oli puhdistamon pisteillä hyvä (82-88 %). Ojavesi oli maaliskuussa puhdistamon alapuolella typpipitoisempaa ja väriltään hieman tummempaa, mikä viittasi osaltaan puhdistamon lievään kuormittavaan vaikutukseen. Vesi oli lievästi hapanta molemmilla pisteillä. Sähkönjohtavuus oli kuitenkin sisävesille tyypillisen alhainen sekä puhdistamon yläpuolella että alapuolella (< 6 mS/m). Vesi oli kokonaistypen pitoisuuksien perusteella pisteillä karua ja fosforin pitoisuuksien perusteella lievästi rehevää (Kok.N 180-300µg/l, Kok.P 18-22 µg/l).

Elokuun näytekerralla happipitoisuus oli Hanhiojan yläpuolisella pisteellä hyvä (88 %) ja alapuolisella pisteellä tyydyttävä (73 %). Vesi oli heinäkuussa sekä ylä- että alapuolisella pisteellä sameuden perusteella kirkasta (FTU < 1) mutta väriarvo ilmaisi molemmilla pisteillä humuspitoisuutta (Je1 = 97 mgPt/l, Je2 = 66 mgPt/l). Kemiallinen hapenkulutus ilmaisi sekä alemmalla pisteellä (CODMn = 12) että ylemmällä pisteellä (CODMn = 15) veden olevan humusvettä. Ravinnepitoisuudet olivat pisteillä hyvin samaa suuruusluokkaa kokonaisfosforin ollessa 9 µg/l ja kokonaistypen ollessa 220-240 µg/l, eikä viitanneet kuormittavaan vaikutukseen. Alapuolisella pisteellä mitattiin elokuussa hieman runsaammin suolistoperäisiä bakteereja (42 pmy/100ml) verrattuna yläpuoliseen pisteeseen (13 pmy/100ml).

8.6.3 Kangosjoki

Särkijärven vedet laskevat lyhyttä Välijokea pitkin Särkilompoloon. Särkijärveen ei enää johdeta Särkijärven jätevedenpuhdistamon vesiä. Välijoen suulla sijaitsee RKTL:n Muonionjoen kalanviljelylaitos, joka on suljettu.

Särkilompolosta saa alkunsa Särkijoki, joka laskee muutaman pienemmän lammen ja järven kautta noin 20 km päässä Kangosjärveen. Kangosjärvestä vedet laskevat edelleen Kangosjokea pitkin Muonionjokeen. Kangosjoen koko valuma-alueen pinta-ala on 291 km2 ja Särkijoen valuma-alueen pinta-ala sen laskiessa Kangosjärveen on 190 km2.

Kangosjärveä kuormittaa myös Kangosjärven jätevedenpuhdistamo, joka ei kuitenkaan kuulu yhteistarkkailun piiriin. Lisäksi Kangosjoen alaosalla sijaitsee suljettu Muonion Pietaraisenvaaran kaatopaikka, jonka pinta- ja pohjavesien tarkkailu vuodelta 2016 on esitetty omassa raportissaan (Vaaramaa-Hiltunen & Vierelä 2017a).

8.6.3.1 Särkijärven jätevedenpuhdistamo

Särkijärven jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä vuoteen 2010 asti ollut Särkijärvi on 503 hehtaarin laajuinen ja suurimmalta syvyydeltään 15 m. Järven valuma-alue luusuassa on 20,7 km2, järvisyys 24 %, keskivirtaama 0,2 m3/s ja keskialivirtaama 0,02 m3/s. Yleispiirteisesti Särkijärveä luonnehditaan karuksi, kirkasvetiseksi sekä vähän humusta sisältäväksi järveksi. Järven tärkein käyttömuoto on virkistyskäyttö ja lähinnä kalastus kotitarpeeksi.

Tunnus Havaintopiste Koordinaatit (YK) Vesistöalue Sijainti

Ta1 Takajänkkäoja 7543413 3375461 67.473 puhdistamon alapuolella

Je1 Hanhioja 1 7544950 3375640 67.472 puhdistamon yläpuolella

Je2 Hanhioja 2 7545140 3374860 67.472 puhdistamon alapuolella


Muonion kalankasvatuslaitoksen kalanviljelytoiminta päättyi syksyllä 2013. Järven kuormitus koostuu muutaman tilan ja ranta-asutuksen aiheuttamasta hajakuormituksesta. Särkijärven jätevedenpuhdistamon toiminta loppui vuonna 2010 ja vedet alettiin johtaa 28.10.2010 alkaen Muonion keskusjätevedenpuhdistamolle. Lapin ELY-keskus hyväksyi velvoitetarkkailun lopettamisen pisteiltä Sä1 ja Säj2. Havaintopisteen Säj2 tarkkailua jatkettiin kuitenkin osana RKTL:n Muonion kalanviljelylaitoksen tarkkailua, joka myös lopetettiin vuoden 2014 lopulla.

8.6.3.2 RKTL:n Muonion kalanviljelylaitos

Laitos suljettiin vuoden 2013 syksyllä. Vesistötarkkailua jatkettiin vuoden 2014 loppuun, jonka jälkeen tarkkailu loppui taulukon 8-12 pisteillä. Myös kalanviljelylaitokseen liittyvä pohjaeläintarkkailu ja kasvillisuuskartoitus lopetetaan vuoden 2014 jälkeen.

Taulukko 8-12. Muonion kalanviljelylaitoksen vesistötarkkailun havaintopaikat.

8.6.4 Niesajoki

Niesajokeen johdetaan Ylläksen keskusjätevedenpuhdistamon sekä Rautaruukki Oyj:n Rautuvaaran lakkautetun rikastamon varastoaltaan vedet. Ylläksen keskuspuhdistamon jälkiselkeytysaltaan vedet pumpataan ja johdetaan Niesajokeen, kun taas Rautuvaaran rikastamon varastoaltaan vedet valuvat ylivalumana vesistöön.

Niesajoki on aikanaan Rautuvaaran kaivoksen toimintaa varten katkaistu ja sen latvaosan vedet johdetaan Kylmäojaa pitkin Äkäsjokeen.

Rautuvaaran kaivoksen raakavesiallas ja jätevesiallas on rakennettu Niesajoen entiseen laaksoon noin 3 km:n jokiosuudelle. Vittajärven vedet on ohjattu altaiden ohi ja ne muodostavat pääosan Niesajoen nykyisen yläosan vesistä.

Niesajoki laskee noin 12 km Rautuvaarasta Muonionjokeen, jonka valuma-alue on Niesajoen kohdalla noin 12 200 km². Niesajoen valuma-alue on noin 107 km² ja järvisyys 1,3 %, jolloin mukaan on laskettu Kylmäojaan käännetty joen latvaosa.

Nykyinen valuma-alue on noin 85 km², johon sisältyvät vanhan raakavesialtaan ja vanhan jätevesialtaan valuma-alueet. Niesajoen muuttamattoman alaosan valuma-alue on noin 73 km².

8.6.4.1 Ylläksen keskuspuhdistamo ja Rautuvaaran rikastamon varastoallas

Ylläksen jätevedenpuhdistamo kuuluu vesistökuormitukseltaan Tornion-Muoniojoen vesistöalueen suurimpiin kuormittajiin. Keskuspuhdistamon ja rikastamon kuormitus on esitetty omassa raportissaan (Kaikkonen & Vaaramaa-Hiltunen 2017e).


Säl8 Särkilompolo 8 7538491 3370449 67.483 Särkilompolo itäreuna

Säl4A Särkilompolo 4A 7538118 3369870 67.483 Särkilompolon syvänne

Säj2 Särkijärvi luusua 7539006 3370984 67.483 Särkijärvi luusua

Säl3 Särkijoki3 7539073 3369586 67.483 n. 400 m Särkilompolon alapuoli


Ylin jätevesien purkupaikan alapuolinen vesistötarkkailun havaintopiste sijaitsee noin 2 km Rautuvaaran kaivoksen varastoaltaan alapuolella Kivikkopalossa (Ni10). Edelleen noin 5 km alempana sijaitsee toinen piste (Ni5) ja juuri ennen Niesajoen laskua Muonionjokeen kolmas havaintopiste (Ni2) (taulukko 8-13, liite 1.3). Vesistötarkkailu Niesajoen pisteitä suoritettiin vuonna 2016 huhti-lokakuussa 4-5 kertaa (liite 9.2).

Taulukko 8-13. Ylläksen keskuspuhdistamon vesistötarkkailun havaintopaikat.

Huhtikuussa vesinäyte otettiin ainoastaan Niesajoesta Saarenputaan kylätien sillalta (Ni2). Jokiveden happipitoisuus huhtikuussa oli erinomainen (85 %), pH oli lievästi emäksinen (7,2) ja sähkönjohtavuus oli sisävesille tyypillisen matala (10 mS/m). Veden väri (45 mgPt/l), sameus (FTU 3,0) ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn 4 mg/l) ilmensivät vähäistä humuspitoisuutta ja lievää sameutta. Kokonaistyppi (200 µg/l) ilmensi karua vedenlaatua ja kokonaisfosfori (16 µg/l) lievää rehevyyttä. Metallipitoisuudet eivät olleet koholla pintavesien yleiseen tasoon nähden.

Toukokuussa vesinäytteet otettiin kaikilta kolmelta tarkkailupisteeltä. Näytekerralla happitilanne oli kaikilla pisteillä hyvä tai tyydyttävä (77–82 %) ja veden pH-arvo pääosin lievästi hapan (pH 6,8–6,9). Sähkönjohtavuus oli Kivikkopalon pisteellä (Ni10) lievästi koholla (mS/m 20) pintavesien yleiseen tasoon nähden. Kokonaisfosforipitoisuus ilmensi lievästi rehevää vedenlaatua (17–21 µg/l), kun taas typpipitoisuus ilmensi karua-rehevää vedenlaatua (370–870 µg/l). Metallipitoisuudet ja kalsium olivat hieman koholla Kivikkopalon pisteellä Ni10. (Liite 9.2 ja kuva 8-16)

Heinäkuun näytekerralla happitilanne oli hyvin toukokuun kaltainen (76-84 %). Vesi oli neutraalin tuntumassa (pH 6,0–7,0). Vesi oli pisteillä väriltään tummaa ja humuspitoista. Sähkönjohtavuudet olivat pisteellä Ni10 hieman koholla (19 mS/m). Fosforipitoisuudet (14-21 µg/l) ilmensivät lievää rehevyyttä kuten myös pääosin typpipitoisuudet (440-690 µg/l) pääosin alhaisia ja kalsiumpitoisuus pisteille ominainen. Veden hygieeninen laatu oli kaikilla pisteillä erinomainen. (Liite 9.2 ja kuva 8-16)

Elokuun näytekerralla vesi oli fosforipitoisuuden perusteella karua tai lievästi rehevää ja typpipitoisuuden perusteella karua. Fosforipitoisuus oli jonkin verran noussut heinäkuisista lukemista pisteellä Ni5. Vesi oli heinäkuuta hieman väriltään tummempaa, sameampaa ja hieman emäksisempää. Typpipitoisuudet olivat edellistä näytekertaa alhaisemmat. Pisteillä havaittiin heinäkuuta enemmän suolistoperäisiä indikaattoribakteereja, mutta veden hygieeninen laatu oli edelleen hyvällä tasolla. (Liite 9.2 ja kuva 8-16)

Lokakuun näytekerralla Niesajoen happitilanne oli keskimäärin tyydyttävä, paitsi Niesajoki 4 pisteellä huono. Sähkönjohtavuudet olivat pisteillä välillä 14–23 mS/m. Kalsiumpitoisuudet (13-21 µg/l) olivat aiempia näytekertoja hieman korkeampia. Ravinnepitoisuudet ilmaisivat karua tai lievästi rehevää tilaa. Väriarvojen perusteella vesi oli hieman kirkastunut elokuusta. (Liite 9.2 ja kuva 8-16)

Jätevesivaikutukset näkyivät vuonna 2016 edelleen pääosin lähimpänä kuormituslähdettä sijaitsevalla Niesajoen yläosan pisteellä Ni10, josta pääosin mitattiin korkeimmat sähköjohtavuudet ja typpipitoisuudet sekä osin korkeimmat fosforipitoisuudet.


Ni10 Niesajoki N10 7489489 3368053 67.36 Kivikkopalo

Ni5 Niesajoki N5 7486318 3365096 67.36 Hevosaitatievan silta

Ni2 Niesajoki 4 7484130 3361390 67.36 Saarenputaan kylätien silta


Alavirtaan mentäessä myös useimpien metallien pitoisuudet yleensä hieman laimenivat esim. sedimentoitumisen ja biologisten prosessien vaikutuksesta.

Kuva 8-16. Sähkönjohtavuus (mS/m), väriluku (mgPt/l) sekä kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus (µg/l) Ylläksen keskuspuhdistamon ja Rautuvaaran rikastamon varastoaltaan tarkkailupisteillä vuonna 2016.

8.6.5 Naamijoki

Naamijoki toimii Sieppijärven jätevedenpuhdistamon purkuvesistönä. Naamijoen alaosalla sijaitsee myös Tornionlaakson Jaloste Ky:n kalankasvatuslaitos, joka ei kuitenkaan ole mukana yhteistarkkailussa. Tarkkailutulokset on kuitenkin esitetty liitteessä 8.1.

Naamijoki saa alkunsa Kolarin itäpuolen suoalueilta. Sen koko valuma-alueen pinta-ala on 1 266 km2 ja järvisyys 1,9 %. Naamijoen valuma-alue Sieppijärven luusuassa on 732 km2, keskivirtaama 9 m3/s ja keskialivirtaama 1,6 m3/s. Naamijoki laskee Tornionjokeen Pellon yläpuolella.

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

Ni10 Ni5 Ni2

Sähkö (mS/m) 17.5. 12.7. 9.8. 18.10.

0

20

40

60

80

100

120

140

160

Ni10 Ni5 Ni2

Väri (mgPt/l) 17.5. 12.7. 9.8. 18.10.

0100200300400500600700800900

1000

Ni10 Ni5 Ni2

Kok.N (µg/l) 17.5. 12.7. 9.8. 18.10.

0

5

10

15

20

25

Ni10 Ni5 Ni2

Kok.P (µg/l) 17.5. 12.7. 9.8. 18.10.


8.6.5.1 Sieppijärven jätevedenpuhdistamo

Sieppijärven jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan Naamijoen keskivaiheille Sieppijärven alapuolelle. Puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailusta on laadittu erillinen raportti (Kaikkonen & Vaaramaa 2017f).

Puhdistamon jätevesien vaikutuksia tarkkaillaan puhdistamon yläpuolella Sieppijärven luusuassa sekä puhdistamon alapuolella Naamijoessa kahdessa pisteessä (taulukko 8-15, liite 1.4). Vuonna 2016 näytteet otettiin tarkkailupisteiltä maaliskuussa (21.4.) heinäkuussa (19.7.) ja elokuussa (11.8.) (Liite 9.3)

Taulukko 8-14. Sieppijärven puhdistamon vesistötarkkailun havaintopaikat.

Huhtikuun näytekerralla vesi oli hieman fosforipitoisempaa puhdistamon alapuolisilla vedenlaadun tarkkailupisteellä Naamijoessa (Si5, Si6) kuin Sieppijärven luusuassa (Sj3) puhdistamon yläpuolella. Muuten vedenlaatu oli hyvin samankaltaista pisteiden kesken. Happipitoisuus puhdistamon yläpuolella oli välttävä (67 %) kun alapuolisilla pisteillä se oli hyvä tai erinomainen (77–78 %). Kokonaistypen määrissä ei ollut havaittavissa selviä eroja puhdistamon ylä- ja alapuolella. Sähkönjohtavuudet olivat huhtikuussa kaikilla pisteillä sisävesille tyypillisellä tasolla (6–7 mS/m) ja vesi oli lievästi sameaa (FTU 5-6). (Kuva 8-17 ja liite 9.3)

Heinäkuussa happitilanne oli hyvä kaikilla pisteillä (84-89 %). Sähkönjohtavuus, väri- ja sameusarvot sekä kemiallisen hapenkulutuksen tulokset olivat hyvin samanlaiset kaikilla kolmella pisteellä (sähkönjohtavuus 3,6–3,8 mS/m, väri = 270-280 mgPt/l, FTU 4,6–5,6, CODMn 23–26 mg/l). Vesi oli kaikilla pisteillä hieman hapanta tai neutraalin tuntumassa (pH 6,8–7,0). Kuormitusvaikutuksia ei ollut havaittavissa. Veden hygieeninen laatu oli kaikilla pisteillä vähintäänkin hyvä. (Kuva 8-17 ja liite 9.3)

Elokuun näytekerralla pisteiden vesi oli edellistä näytekertaa hieman ravinnepitoisempaa ja bakteeripitoisempaa, mutta muuten pitoisuudet olivat hyvin heinäkuun tasoa tai alhaisempia. Elokuun näytekerroilla veden happipitoisuus oli kaikilla kolmella pisteellä hyvä tai tyydyttävä. Vesi oli lievästi hapanta (pH 6,4-6,4), sähkönjohtavuus oli alhainen (mS/m 3,3–3,5). Vesi oli pisteillä värin ja sameuden perusteella lähinnä lievästi sameaa ja runsashumuksista. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa eroja puhdistamon ylä- ja alapuolisten pisteiden välillä, paitsi vesi oli typpipitoisempaa yläpuolisella pisteellä. Veden hygieeninen laatu vaihteli välillä hyvä- tyydyttävä (48-100 pmy/100 ml). Runsaimmin suolistoperäisiä indikaattoribakteereja havaittiin alapuolisilla pisteillä, mikä viittasi osaltaan kuormittavaan vaikutukseen. (Kuva 8-17 ja liite 9.3)

Vuoden 2016 tarkkailutulosten perusteella Sieppijärven jätevedenpuhdistamon vaikutukset Naamijoen vedenlaatuun ovat vähäisiä.


Sj3 Sieppijärvi luusua Sj3 7453214 3370234 67.82 puhdistamon yläpuoli, pohjapato

Si5 Naamijoki 302 7452590 3369230 67.82 puhdistamon alapuoli, maantiesilta

Si6 Naamijoki P6 7443110 3365900 67.82 Koivumaan kylä, silta


Kuva 8-17. Pintaveden sameuden (FTU) ja värin (mgPt/l) arvot sekä kokonaistypen- ja kokonaisfosforin pitoisuudet (µg/l) Sieppijärven jätevedenpuhdistamon tarkkailupisteillä vuonna 2016.

8.6.6 Miekojärvi

Miekojärvi sijaitsee Tornionjoen alaosalla Pellon taajaman kaakkoispuolella. Miekojärven valuma-alueella sijaitsee Ylitornion Meltosjärven jätevedenpuhdistamo. Miekojärvestä vedet laskevat säännöstellyn Tengeliönjoen kautta Tornionjokeen Aavasaksan kohdalla. Miekojärven vesipinta-ala on 5 334 ha ja rantaviivan pituus on 107,5 km. Järven valuma-alueen pinta-ala Kurunninnivassa on 407 km2 ja järvisyys 21 %.

8.6.6.1 Meltosjärven jätevedenpuhdistamo

Meltosjärven jätevedenpuhdistamon tarkkailuvelvoite lakkasi vuonna 2015. Meltosjärven puhdistamolta käsitelty jätevesi johdettiin Iso Meltosjärven ohi putkella ja purettiin vasta Alainenjokeen. Alainenjoki laskee noin 7 km purkupaikan alapuolella Miekojärven Meltoslahteen. Miekojärvestä vedet laskevat Tengeliönjoen kautta Tornionjokeen.

Alainenjoen valuma-alue Iso Meltosjärven luusuassa on 182 km2 ja järvisyys 1,8 % ja laskussa Miekojärveen 229 km2 ja 1,5 %. Keskivirtaama Meltosjärven luusuassa on arviolta 1,9 m3/s ja keskialivirtaama 0,2 m3/s.

0

1

2

3

4

5

6

7

Sj3 Si5 Si6

Sameus (FTU) 21.4. 19.7. 11.8.

0

50

100

150

200

250

300

350

Sj3 Si5 Si6

Väri (mgPt/l) 21.4. 19.7. 11.8.

0100200300400500600700800900

1000

Sj3 Si5 Si6

Kok. N (µg/l) 21.4. 19.7. 11.8.

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Sj3 Si5 Si6

Kok. P (µg/l) 21.4. 19.7. 11.8.


8.6.6.2 Ympäristöhallinnon seuranta Miekojärvellä

Seuraavassa on käsitelty ympäristöhallinnon tuloksia Miekojärven havaintopisteeltä Miekojärvi 149 (liite 1,7 ja 6). Näytteitä otettiin 2.3., 15.3., 27.7., 24.8. ja 18.10.2016.

Miekojärvellä vesi oli kaikilla syvyyksillä keskimäärin kokonaistypen osalta karua (ka 382 µg/l) ja kokonaisfosforin osalta rehevää (47 µg/l). Korkein typpipitoisuus (560 µg/l) mitattiin pohjanläheisestä (20 m) vesikerroksesta 5.3. ja samoin korkein fosforipitoisuus (40 µg/l). Järviveden sähkönjohtavuus oli alhainen (1–4 mS/m) ja pH lievästi happamalla tasolla (6,5–7,2) kaikissa vesikerroksissa. Vesi oli lämpötilakerrostunutta, paitsi lokakuussa ja elokuussa vain lievästi.

Lämpötilakerrostuneisuus heikensi happitilannetta syvyyden lisääntyessä ja alusveden happitilanne heikentyi näillä näytekerroilla alusvedessä välttäväksi-huonoksi, mikä osaltaan kasvatti raudan, mangaanin aja ammoniumtypen pitoisuuksia alusvedessä. Vesi oli alusvedessä näytekerroilla myös selvästi tummempaa kuin pinnan läheisissä vesikerroksissa. Hapettomuutta ei kuitenkaan esiintynyt. Pintaveden happitilanne oli pääosin erinomainen-hyvä.

8.6.7 Liakanjoki

Liakanjoki on noin 20 km pitkä Torniojoen bifurkaatiouoma. Liakanjoki eroaa Tornionjoesta Karungin alapuolella ja laskee Perämereen usean pienen haaran kautta Tornionjoen päävirtauksen itäpuolella. Liakanjoen kautta virtaa noin 7 % Tornionjoen keskivesimäärästä.

8.6.7.1 Kourilehdon jätevedenpuhdistamo

Tornion kaupungin Kourilehdon jätevedenpuhdistamon vedet johdetaan Liakanjoen keskivaiheille.

Puhdistamon vaikutuksia tarkkaillaan Liakanjoessa puhdistamon yläpuolella (Ko1) ja alapuolella (Ko2) kahden vuoden välien eli vuosina 2014, 2016 ja 2018 (taulukko 8-16). Vuonna 2016 vesistönäytteet otettiin 20.4. ja 20.7. Kourinlehdon jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailutulokset vuodelta 2016 on esitetty omassa raportissaan (Kaikkonen & Vaaramaa 2017g).

Taulukko 8-16. Kourilehdon puhdistamon vesistötarkkailun havaintopaikat.

Huhtikuussa vesi oli kummallakin pisteellä rehevää tai erittäin rehevää sekä humuspitoista ja väriltään tummaa. Alapuolisen pisteen vedenlaatu ei viitannut kuormitusvaikutukseen, koska pitoisuudet olivat taustapisteen tasoa tai alhaisempia. Vesi oli hieman väriltään tummempaa alapuolisella pisteellä. Sähkönjohtavuudet olivat pintavesille ominaisia ja vesi oli pisteillä lievästi hapanta. Pisteiden happitilanne oli tyydyttävä.

Heinäkuussa vedenlaatu oli edelleen pisteillä samankaltaista tai yläpuolisilla pisteillä pitoisuudet olivat korkeammat. Alapuolisella pisteellä havaittiin kuitenkin hieman enemmän suolistoperäisiä indikaattoribakteereja. Veden hygieeninen laatu oli kuitenkin heikoimmillaankin hyvä. Heinäkuun pitoisuudet olivat pääosin huhtikuuta alhaisemmat. Ravinnepitoisuudet viittasivat lähinnä karuun tai lievästi rehevään vedenlaatuun. Sähkönjohtavuudet olivat alhaisia.


Ko1 LIAKANJ. KOURIL. VK.YP 7320850 3372070 67.11 puhdistamon yläpuoli, voimalinja

Ko2 LIAKANJ. KOURIL. VK.AP 7320080 3372480 67.11 700 m puhdistamon alapuoli


8.7 Erillistarkkailujen yhteenveto

8.7.1 Kaatopaikat

8.7.1.1 Pietaraisenvaara, Muonio

Pietaraisenvaaran kaatopaikka suljettiin 31.10.2007. Kaatopaikka-alue sijaitsee Pietaraisenvaaran itärinteellä, josta pintavedet laskevat aluksi pohjois-koilliseen ja noin 0,5 km etäisyydellä viljelysojiin ja edelleen 1,7 km etäisyydellä Kangosjokeen (valuma-alue 67.481) Suukoskessa. Kangosjokeen laskevaan Kangosjärveen johdetaan puhdistettuja yhdyskuntajätevesiä. Kangosjoki laskee noin 0,5 km alempana Muonionjokeen (valuma-alue 67.481). Pietaraisenvaaran juurella on pieniä lähteitä.

Pietaraisenvaaran suljetun kaatopaikan aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan seuraamalla pohjaveden ja pintaveden laatua kaatopaikan lähiympäristössä sekä suotoveden laatua ja kaatopaikkakaasun koostumusta kaatopaikalla. Pohjaveden laatua tarkkaillaan kolmesta havaintoputkesta ja pintaveden laatua kahdesta havaintopisteestä. (Vaaramaa-Hiltunen & Vierelä 2017a)

Pietaraisenvaaran suljetun kaatopaikan vesistövaikutukset ovat hyvin vähäisiä. Kuormitusta osoittavien indikaattorien pitoisuudet kaatopaikan alapuolisessa ojassa ovat matalia. Kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella kaatopaikanojan vedenlaatu vastaa rehevää vesistöä ja lähteen vedenlaatu karua vesistöä. Pintavesien hygieeninen laatu vuonna 2016 oli erinomainen. (Vaaramaa-Hiltunen & Vierelä 2017a)

8.7.1.2 Lapiokuusikon jäteasema, Kolari

Lapiokuusikon jäteasema suljettiin vuoden 31.10.2007 ja tarkkailua on jatkettu laaditun jälkitarkkailuohjelman mukaisesti vuodesta 2008 lähtien. Jäteaseman alueen suoto- ja valumavedet kerätään alueen eteläreunalle kaivettuun jako-ojaan, josta ne johdetaan noin 1 ha:n laajuiselle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän alapuolelle on kaivettu kokoojaoja, jonka avulla pintavalutuskentältä tuleva vesi kerätään ja johdetaan edelleen tasausaltaaseen. Tasausaltaasta vesi johdetaan ylivirtaamana laskuojaan. Laskuoja laskee noin 1 km:n päässä valtaojaan ja edelleen Heinäojaan. Heinäoja purkaa vetensä Iso-Kurkkionojan kautta Lompolojokeen ja edelleen Muonionjokeen noin 10 km:n päässä laskuojan suusta.

Lapiokuusikon suljetun kaatopaikan aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan seuraamalla pohja- ja pintaveden laatua kaatopaikan lähiympäristössä sekä suotoveden laatua ja kaatopaikkakaasun koostumusta kaatopaikalla. Pohjaveden laatua tarkkaillaan kolmesta havaintoputkesta ja pintaveden laatua kahdesta havaintopisteestä.

Sähkönjohtavuuden sekä kloridipitoisuuden osalta kaatopaikan ylä- ja alapuolisen vesistöhavaintopisteiden välisessä vedenlaadussa ei vuonna 2016 ollut havaittavissa merkittäviä eroja. Pintaveden hygieeninen laatu oli vuonna 2016 kevään tarkkailukierroksella erinomainen ja syksyllä hyvä. (Vaaramaa-Hiltunen & Vierelä 2017b)

8.7.1.3 Mustimaan jäteasema, Pello

Pellon kunnalla on ollut lupa jatkaa jätteiden loppusijoittamista Mustimaan jäteasemalle enintään 31.10.2007 saakka ja kaatopaikan toiminta onkin lopetettu luvan mukaisesti. Tarkkailua jatkettiin vuodesta 2008 alkaen laaditun jälkitarkkailuohjelman mukaisesti. Jäteaseman valuma- ja suotovedet kootaan ympärysojilla ja käsitellään tasausaltaassa, josta ne valuvat ylivuotokynnyksestä suodatusaltaaseen. Siitä ne johdetaan suo-ojiin jäteaseman pohjoispuolella.


Suo-ojista vedet suotautuvat noin 200 metrin päähän Sorvanojaan, joka laskee Tornionjokeen noin 3 km:n päässä. Purkupaikka on 2,5 km Myllyojan suuta ylempänä.

Mustimaan jäteaseman aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan seuraamalla pohjaveden ja pintaveden laatua kaatopaikan lähiympäristössä sekä suotoveden laatua ja kaatopaikkakaasun koostumusta kaatopaikalla. Pohjaveden laatua tarkkaillaan neljästä havaintoputkesta ja pintaveden laatua kahdesta havaintopisteestä.

Mustimaan jäteaseman ja suljetun kaatopaikan vaikutukset pintaveteen ovat tarkkailun tulosten perusteella vähäisiä. Jäteaseman ylä- ja alapuolisten havaintopisteiden vedenlaadussa ei ole havaittavissa merkittäviä eroja. Selvimmin jäteaseman ja suljetun kaatopaikan vaikutus on havaittavissa jäteaseman alapuolisella tarkkailupisteellä P2 hieman kohonneena kloridipitoisuutena. Kaiken kaikkiaan kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus ovat hyvin matalia molemmilla havaintopisteillä, eikä näiden parametrien osalta vedenlaadussa ole havaittavissa selkeitä muutoksia kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Kokonaisravinteiden pitoisuudet ovat alentuneet kaatopaikan sulkemisen jälkeen etenkin jäteaseman alapuolisella pisteellä P2. Vedenlaatu Sorvanojassa vastaa kokonaisravinnepitoisuuksien perusteella lievästi rehevää vesistöä. Vesistöpisteiden hygieeninen laatu oli vuonna 2016 erinomainen, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. (Vaaramaa-Hiltunen & Vierelä 2017c)

8.7.1.4 Riukkajängän kaatopaikka, Tornio

Riukkajängän vanha kaatopaikka suljettiin 20.8.2007, jolloin uudet käsittely- ja loppusijoitusalueet otettiin kokonaisuudessaan käyttöön. Tarkkailua jatkettiin vuonna 2006 laaditun ohjelman mukaan. Jätehuoltokeskuksesta johdettavat jätevedet puretaan niskaojan kautta Riukkaojaan. Riukkaoja yhtyy Hammasojaan, joka laskee Keltunojaan ja siitä edelleen Kyläjoen kautta Perämereen Tornionjoen suistoalueella. Keltunojan varressa havaintopaikan yläpuolella on muutamia maataloja ja viljelyksiä, joilla saattaa osaltaan olla vaikutusta ojan veden laatuun.

Jätekeskus Jäkälän aiheuttamia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan seuraamalla pohjaveden ja pintaveden laatua jäteaseman lähiympäristössä. Suotovesipuhdistamon toiminnan tehokkuutta tarkkaillaan puhdistamolle tulevan veden ja käsitellyn veden laatua seuraamalla. Pohjaveden laatua tarkkaillaan viidestä havaintoputkesta ja pintavesien laatua viidestä havaintopisteestä. (Vaaramaa-Hiltunen 2017a)

Vesistötarkkailun tulosten perusteella Jätekeskus Jäkälän vaikutukset alapuoliseen vesistöön ovat selvimmin havaittavissa vesienkäsittelyjärjestelmästä johdettavan veden purkupisteessä (P7) ja välittömästi sen alapuolella sijaitsevalla havaintopisteellä P6 mm. kohonneina sähkönjohtavuuden, kloridin, typpiyhdisteiden ja kokonaisfosforin pitoisuuksina. Pitoisuudet alenevat systemaattisesti mentäessä purkupisteeltä alaspäin vesistössä ja alimman havaintopisteen vedenlaatu ei enää merkittävästi poikkea vertailupisteen vedenlaadusta. Vuoden 2016 tarkkailussa mm. sähkönjohtavuudessa sekä kloridi- ja ravinnepitoisuuksissa oli havaittavissa kohoamista edellisvuosiin nähden Hammasojassa tarkkailupisteellä P2. Vuonna 2016 erot vesistöpisteiden P10 ja P2 veden laadussa olivat suurempia kuin aikaisempina vuosina. Vesistöpisteiden P2, P7 ja P8 kokonaisfosforin pitoisuudet kohosivat edellisvuoteen nähden. Eniten fosforipitoisuudet kohosivat pisteillä P7 ja P8. Vertailupisteellä P10 fosforipitoisuus oli vuonna 2016 pääosin samaa tasoa kuin aikaisempina vuosina. Pintaveden hygieeninen laatu vuonna 2016 vaihteli tarkkailupisteillä erinomaisesta huonoon. Pintavesien laatu voi luontaisesti vaihdella eri vuosien ja eri vuodenaikojen välillä. Kesäaikana pintavedet ovat lämpimiä ja bakteerien esiintyminen on usein runsaasta. (Vaaramaa-Hiltunen 2017a)


8.7.2 Turvetuotanto

Tuotannossa olevia turvetuotantoalueita Tornionjoen vesistöalueella oli Suomen puolella yhteensä neljä (292 ha). Tuotantokunnossa oleva pinta-ala oli 240 ha ja tuotannosta poistunut pinta-ala 23 ha. Turvetuotannon piirissä oleva kokonaispinta-ala (555 ha) on 0,01 % koko vesistöalueen pinta-alasta. Tornionjoen vesistöalueella sijaitsevat turvetuotantoalueet olivat Vapo Oy:n, Juha Vanhasen, Palaturve Veijo Palokankaan sekä Nopes Oy:n hallinnassa.

Tornionjoen vesistöalueen turvetuotantoalueilla ei suoritettu vesistötarkkailua vuonna 2016.

9 ARVIO VESISTÖVAIKUTUKSISTA Tornion-Muonionjoen kuormittajien aiheuttamia laskennallisia pitoisuusmuutoksia on arvioitu kuormitusosiossa (luku 7) esitettyjen vuosittaisten kuormitusarvojen (kg/d) ja vuoden keskivirtaamien (m³/s) avulla.

Taulukossa 10-1 on esitetty kunkin virtaamamittausaseman (Karesuvanto, Muonio, Pello ja Karunki) yläpuolisten kuormittajien yhteenlaskettu ravinnekuormitus sekä kuormituksen aiheuttama laskennallinen pitoisuusmuutos kyseisellä virtaamanmittausasemalla vuonna 2016. Arvion tulkinnassa on otettava huomioon, ettei laskennassa ole huomioitu vesistöissä tapahtuvia ravinnepitoisuuksia alentavia prosesseja kuten sedimentoitumista tai denitrifikaatiota.

Eri kuormituslähteistä tuleva kuormituksen aiheuttama pitoisuusmuutos Tornion-Muonionjoen pääuomassa oli olemattoman vähäistä.

Suurinta kuormitus on Pellon yläpuolella, jossa pitoisuusmuutos on fosforin osalta noin 0,02 µg/l ja typen osalta 2,1 µg/l. Karungin virtaamamittausaseman alapuolelle tulevien kuormittajien vesistövaikutus on karkeasti arvioituna Karungin virtaamien perusteella fosforia 0,02 µg/l ja typpeä 0,7 µg/l.

Tarkkaillut kuormittajat eivät tämän karkean arvion perusteella aiheuta merkittäviä vesistövaikutuksia. Pistekuormittajien kuormitus ei kuitenkaan välittömästi laimene koko joen virtaamaan, joten paikallisia vaikutuksia niiden lähialueilla voidaan, ainakin ajoittain, havaita.


Taulukko 10-1. Tornion-Muonionjoen pääuoman virtaamamittausasemille vaikuttavan kuormituksen aiheuttama laskennallinen pitoisuusmuutos vuonna 2016.

10 YHTEENVETO Vuonna 2016 jätevedenpuhdistamot olivat Tornio-Muonionjoen alueella edelleen merkittävin vesistökuormittaja. Pistekuormittajien vaikutus vesistöihin oli etenkin pääuoman osalta edelleen hyvin vähäistä ja niiden aiheuttamat arvioidut pitoisuusmuutokset olivat lähes olemattomia. Paikallisesti ja ajoittain kuormittajilla on kuitenkin ollut havaittavia vaikutuksia vedenlaatuun, näin etenkin pienempien sivuvesistöjen osalta.

Intensiivisen tarkkailun vedenlaatutuloksista oli havaittavissa osin kevään valumavesien vaikutusta pääuoman vedenlaatuun. Jokivedessä mm. sähkönjohtavuus pieneni, väri tummui, humus- ja ravinnepitoisuudet kasvoivat talven jälkeen ylivirtaaman aikaan keväällä. Kesän ja syksyn ajoittainen sateisuus puolestaan näkyi mm. jokiveden tummumisena. Kokonaisuutena tarkastellen vedenlaatu ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosina eikä selviä kehityssuuntia ole havaittavissa intensiivisen tarkkailun vedenlaadussa tutkituilta osin.

Jokiveden hygieeninen laatu oli keskimäärin erinomainen tai hyvä vuonna 2016. Vuonna 2016 runsaimmin lämpökestoisia koliformisia bakteereja havaittiin näytepisteellä TM6 kesällä, jolloin veden hygieeninen laatu voitiin luokitella tyydyttäväksi.

Keväällä alueellisen tarkkailun tuloksissa ei ollut havaittavissa vielä selvää kevään valumavesien voimakasta vaikutusta. Kokonaisuutena tarkastellen Tornion-Muonion joen vedenlaatu ei ole tutkituilta osin merkittävästi muuttunut alueellisen tarkkailun näytepisteillä tarkkailuvuodesta 2015. Keskimääräisten kokonaisfosforipitoisuuksien perusteella Tornion-Muonionjoen vesi voitiin pääosin luokitella karuksi tai lievästi reheväksi.

Ruotsin puolen tarkkailutulokset eivät poikenneet merkittävästi yhteistarkkailun alueellisen tarkkailun tuloksista.

Edellisvuosien tavoin ravinnerajoitteisuustarkastelun mukaan Torni-Muonionjoella pääosin molemmat pääravinteet rajoittivat samanaikaisesti perustuotantoa. Alavirtaan siirryttäessä rajoitteisuus alkoi kallistumaan heikosti typen suuntaan. Ravinnetasot ovat pääuomalla kuitenkin niin alhaisia, että todennäköisimmin kasvua rajoittavat pääosin molemmat pääravinteet. Sivujoista Niesajoki sijoittui selvimmin fosforirajoitteisten vesistöjen luokkaan. Naamijoki ja Sorvanoja kuuluivat potentiaalisesti typpirajoitteisiin vesistöihin. Pääuoman tavoin yhteisrajoitteinen sivujoista oli vain Jerisjoki.

fosfori typpi

kuormitus kg/d 0,09 6,9pitoisuusmuutos µg/l 0,01 0,7

kuormitus kg/d 1,07 94pitoisuusmuutos µg/l 0,01 0,4

kuormitus kg/d 0,89 38pitoisuusmuutos µg/l 0,02 2,1

kuormitus kg/d 0,03 0,82pitoisuusmuutos µg/l 0,02 0,7

Karesuvanto (MQ= 114 m3/s)

Muonio (MQ= 196 m3/s)

Pello (MQ= 524 m3/s)

Karunki (MQ= 609 m3/s)


Aiempien vuosien tavoin ainevirtaamat olivat talvella pieniä, mutta kasvoivat toukokuussa lumien alkaessa sulaa ja huuhtouman kasvattaessa pitoisuuksia. Tulva-aika ajoittui Tornion-Muonionjoella pääosin toukokuulle, mikä näkyi ravinteiden ainevirtaamissa. Toukokuun aikana Perämereen kulkeutui lähes 31 % koko vuoden kokonaistyppivirtaamasta ja 36 % koko vuoden kokonaisfosforivirtaamasta. Ainevirtaamat olivat vuonna 2016 typen ja fosforin osalta jonkin verran suuremmat kuin edellisenä vuonna. Typen ainevirtaamat olivat tarkastelujakson 2004-2015 suurimmat. Fosforin osalta ainevirtaama oli samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2012. Vuosi 2016 oli keskimääräistä sateisempi ja erityisesti kesäaika, mikä nostatti virtaamia ja näin ollen osaltaan myös ainevirtaamia.


VIITTEET

Ahma ympäristö Oy 2013. Tornion-Muonionjoen vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013–2018. Moniste.

Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallitus. 163 s.

Forsberg, C., Ryding, S. -O., Claesson, A. & Forsberg, Å. 1978. Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt. Internat. Verain. Limnol. 21: 352–363.

Kaikkonen, K. & Pusa, O. 2017a. Enontekiön kunta. Karesuvannon jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 12 s. + liitteet.

Kaikkonen, K. & Pusa, O. 2017b. Pellon vesihuolto-osuuskunta, Pellon jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 11 s. + liitteet.

Kaikkonen, K. & Pusa, O. 2017c. Jerisjärven Huolto Oy. Jerisjärven jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy.

Kaikkonen, K. & Vaaramaa-Hiltunen, M. 2017a. Muonion kunta, Muonion keskusjätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 12 s. + liitteet.

Kaikkonen, K. & Vaaramaa-Hiltunen, M. 2017b. Kolarin kunta, Kolarin kk:n jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 11 s. + liitteet.

Kaikkonen, K. & Vaaramaa-Hiltunen, M. 2017c. Ylitornion kunta, Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 11 s. + liitteet.

Kaikkonen, K. & Vaaramaa-Hiltunen, M. 2017d. Enontekiön kunta. Kilpisjärven jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun raportti vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 13 s. + liitteet.

Kaikkonen, K. & Vaaramaa-Hiltunen, M. 2017e. Ylläksen yhdyskuntatekninen huolto Oy, Ylläksen keskuspuhdistamo, Rautaruukki Oy, Rautuvaaran varastoallas. Velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 17 s. + liitteet.

Kaikkonen, K. & Vaaramaa-Hiltunen, M. 2017f. Tunturilapin Vesi Oy, Sieppijärven jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 11 s. + liitteet.

Kaikkonen, K. & Vaaramaa-Hiltunen, M. 2017g. Tornion Vesi Oy, Jätevedenpuhdistamoiden (Karunki, Kourilehto, Kaakamon rivitalot, Alakaakamo Laiduntie) velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy.Rovaniemi. 24 s. + liitteet.

Kaikkonen, K. & Vaaramaa-Hiltunen, M. 2017h. Ylitornion kunta, Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2016. Käyttö- ja päästötarkkailu. Ahma ympäristö Oy.


Karvonen, A., Taina, T., Gustafsson, J., Mannio J., Mehtonen, J., Nystén , T., Ruoppa, M., Sainio, P., Siimes, K., Silvo, K., Tuominen, S., Verta, M., Vuori, K-M. ja Äystö, L. 2012. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen. Kuvaus hyvistä menettelytavoista. - Ympäristöministeriön raportteja 15 / 2012. Ympäristöministeriö. 149 s.

Korhonen, J. (toim.). 2007. Hydrologinen vuosikirja 2001-2005. Suomen ympäristö 44/2007. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015a. Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2021. 119 s. + liitteet.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015b. Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021. 153 s.

Nikula, A. & Taskila, E. 2017. Vapo Oy, Simon Turvejaloste O. Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2016. Luonnos. Pöyry Finland Oy.

Nurkkala, A. & Vaaramaa-Hiltunen, M. 2007. Vapon ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2006-2015. Lapin Vesitutkimus Oy. Rovaniemi. 14 s. + liitteet.

Pellikka, K. & Sandquist, H. 2004. Enontekiön, Muonion, Kolarin, Pellon, Ylitornion ja Tornion kunnat. Tornion-Muonionjoen jokilaakson vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma. Jaakko Pöyry Infra. PSV-Maa ja Vesi. Oulu. 21 s. + liitteet.

Pietiläinen O. P. & Räike, A. 1999. Typpi ja fosfori Suomen sisävesien minimiravinteina. Suomen ympäristö 313. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 64 s.

Pöyry Environment Oy 2006. Tornion-Muonionjoen vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2007–2012. Moniste.

Triwa 2003-2008. Torne River International Watershed. [WWW]. Viitattu 28.4.2010. Saatavissa (http://www.triwa.org/fin/index.htm)

Vaaramaa-Hiltunen, M. 2017a. Perämeren Jätehuolto Oy – Jätekeskus Jäkälän velvoitetarkkailun raportti vuodelta 2016. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 17 s + liitteet.

Vaaramaa-Hiltunen, M. & Vierelä, M. 2017a. Muonion kunta/Lapin jätehuolto kuntayhtymä – Pietaraisenvaaran suljetun kaatopaikan ympäristötarkkailun raportti 2016. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 13 s + liitteet.

Vaaramaa-Hiltunen, M. & Vierelä, M. 2017b. Kolarin kunta – Lapiokuusikon jäteaseman ympäristötarkkailun raportti 2016. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 11 s + liitteet.

Vaaramaa-Hiltunen, M. & Vierelä, M. 2017c. Napapiirin Residuum Oy – Mustimaan jäteaseman ympäristötarkkailun raportti vuodelta 2016. Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 14 s + liitteet.

http://www.triwa.org/fin/index.htm

Viemäriverkostojen virtaama ja jätevedenpuhdistamoiden kuormitukset vuonna 2016. LIITE 2.1Tiedot koottu puhdistamoiden velvoitetarkkailuraporteista (Ahma ympäristö Oy 2017).

VIRTAAMA 1) TULOKUORMITUS VESISTÖKUORMITUSBOD7 Fosfori Typpi Kiintoaine BOD7 Fosfori Typpi Kiintoaine

m3/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d

Kilpisjärvi 103 30 1,1 8,0 33 1,5 0,09 6,5 1,2Karesuvanto 214 25 1,0 8,4 26 1,1 0,07 6,6 1,6Jerisjärven Huolto Oy 16 3,7 0,2 1,4 6 0,2 0,02 0,3 0,6Muonio kk 462 55 3,2 23 63 1,7 0,11 19 2,0Ylläksen keskuspuhdistamo 866 124 7,7 58 228 28 0,57 51 40Kolari kk 416 64 2,8 22 76 14,1 0,24 20 9,9Sieppijärvi 108 4,4 0,3 2,5 7,8 1,8 0,03 2,6 2,2Pello kk 933 32 3,1 24 47 4,8 0,28 22 8,1Ylitornio kk 942 134 4,4 34 234 3,4 0,58 15 33Kourilehto 5,9 0,4 0,02 0,2 0,4 0,04 0,024 0,2 0,2

Yhteensä 2016 4 066 472 24 181 722 56 2,0 142 99AVL 6 736 5 918 12 089 6 876 807 504 9 489 939

poistumat % 88 91 22 86

Yhteensä 2015 3681 939 24 166 1186 44 1,6 117 80AVL 13409 5941 11047 11297 625 406 7781 762

poistumat % 95 93 30 93Yhteensä 2014 3336 468 22 157 630 43 1,7 133 67

AVL 6689 5434 10449 5998 610 430 8881 641poistumat % 91 92 15 89

Yhteensä 2013 3669 503 25 161 660 53 1,8 147 53AVL 7181 6332 10739 6287 760 454 9820 500

poistumat % 89 93 8,6 92Yhteensä 2012 4323 462 24 151 672 73 3,0 132 103

AVL 6604 6027 10081 6403 1039 740 8767 978poistumat % 84 88 13 85

Yhteensä 2011 3860 550 25 185 990 74 3 136 96AVL 7859 6373 12324 9427 1059 723 9050 916

poistumat % 87 89 27 90Yhteensä 2010 3614 652 30 202 951 74 3 150 81

AVL 9310 7553 13442 9058 1062 654 9971 768poistumat % 89 91 26 92

Yhteensä 2009 3 664 568 31 199 951 57 2 152 91AVL 8 116 7 695 13 269 9 056 819 581 10 109 862

poistumat % 90 92 24 90Yhteensä 2008 4 072 668 35 231 966 78 3 177 91

AVL 9 543 8 745 15 399 9 204 1 120 850 11 813 867poistumat % 88 90 23 91

Yhteensä 2007 4 001 595 38 205 893 70 3 146 88AVL 8 501 9 440 13 653 8 501 999 838 9 740 834

poistumat % 88 91 29 901) Viemäriverkoston keskivirtaama (ohitukset mukana).2) AVL:n laskentaperusteet vuodesta 2002 lähtien: BOD7ATU 70 g/d/asukas, fosfori 4 g/d/asukas, typpi 15 g/d/asukas, kiintoaine 105 g/d/asukas

Kilpisjärvi Liite 2.2 1/2 BOD7/ATU P kiintoaine CODCr mgO2/l % mgP/l % mg/l % mg/l %

jakso I 15 94 1,0 88 13 96 56 91 jakso II 14 96 0,8 93 11 96 62 92 vuosikeskiarvo 14 95 0,9 91 12 96 59 92 raja-arvot 17 85 0,8 90 VNA 888/2006 30 70 2,0 80 35 90 125 75 Karesuvanto BOD7/ATU P kiintoaine CODCr mgO2/l % mgP/l % mg/l % mg/l %

jakso I 4,9 96 0,3 94 6,5 94 30 94 jakso II 6,2 98 0,3 98 9,0 98 35 97 vuosikeskiarvo 5,2 95 0,3 93 7,2 94 31 93 raja-arvot 20 90 0,8 90 VNA 888/2006 30 70 3,0 80 35 90 125 75 Jerisjärvi BOD7/ATU P kiintoaine CODCr mgO2/l % mgP/l % mg/l % mg/l %

vuosikeskiarvo 14 94 1,5 86 36 91 42 94 raja-arvot 30 80 1,0 90 VNA 888/2006 30 70 3,0 80 35 90 125 75 Muonio BOD7/ATU P kiintoaine CODCr mgO2/l % mgP/l % mg/l % mg/l %

jakso I 3,9 97 0,3 96 6,0 95 27 92 jakso II 3,6 97 0,2 97 2,9 98 33 92 vuosikeskiarvo 3,7 97 0,2 96 4,3 97 30 92 raja-arvot 15 90 0,8 90 VNA 888/2006 30 70 2,0 80 35 90 125 75 Ylläs BOD7/ATU P kiintoaine CODCr mgO2/l % mgP/l % mg/l % mg/l %

jakso I 42 75 0,8 92 50 82 120 79 jakso II 17 83 0,5 93 40 84 60 84 vuosikeskiarvo 32 78 0,7 93 46 83 96 80 raja-arvot 60 70 0,8 90 VNA 888/2006 30 70 2,0 80 35 90 125 75

Liite 2.2 2/2 Kolari BOD7/ATU P kiintoaine CODCr mgO2/l % mgP/l % mg/l % mg/l %

jakso I 52 66 0,5 92 25 78 107 75 jakso II 12 93 0,7 90 22 92 58 88 vuosikeskiarvo 34 78 0,6 92 24 87 85 81 raja-arvot 17,5 65 2,0 VNA 888/2006 30 70 3,0 80 35 90 125 75 Sieppijärvi BOD7/ATU P kiintoaine CODCr mgO2/l % mgP/l % mg/l % mg/l %

vuosikeskiarvo 17 58 0,3 91 20 72 55 60 raja-arvot 20 85 0,8 90 VNA 888/2006 30 70 3,0 80 35 90 125 75 Pello BOD7/ATU P kiintoaine CODCr mgO2/l % mgP/l % mg/l % mg/l %

jakso I 6,2 81 0,4 88 11 74 31 80 jakso II 4,3 88 0,2 93 7,1 88 26 89 vuosikeskiarvo 5,2 85 0,3 91 8,7 83 28 86 raja-arvot 17,5 65 1,0 VNA 888/2006 30 70 3,0 80 35 90 125 75 Ylitornio BOD7/ATU P kiintoaine CODCr mgO2/l % mgP/l % mg/l % mg/l %

jakso I 2,9 98 0,7 78 43 77 43 88 jakso II 4,4 97 0,5 92 25 92 48 91 vuosikeskiarvo 3,6 98 0,6 87 35 86 46 89 raja-arvot 15 90 0,8 90 VNA 888/2006 30 70 2,0 80 35 90 125 75 Kourilehto BOD7/ATU P kiintoaine CODCr mgO2/l % mgP/l % mg/l % mg/l %

jakso I 9,7 89 5,4 -41 34 31 62 69 jakso II 1,5 97 0,9 70 20 76 44 72 vuosikeskiarvo 7,3 90 4,1 -15 30 50 56 69 ohjearvot 15 75 1,0 90 raja-arvot 20 75 1,5 90 VNA 888/2006 30 70 3,0 80 35 90 125 75

16 ylläs/jsallas laskenta

AHMA YMPÄRISTÖ OY KOHDE: Ylläksen keskuspuhdistamon jälkiselkeytysallas analyysitulokset ja kuormituslaskelma(vanha Rautuvaaran rikastamon raakavesiallas)

VUOSI: 2016

3 000 000 m3/a

8 197 m3/d

Määritykset O2 PO4-P Kok-N NO2+3-N NH4-N S-joht.Alkalini-

teettipH Lämpötila

pvm / hav.piste työnro mgO2/l mgP/l mg/l mg/l mg/l mS/m mmol/l °C

6.4.2016 1,6 1,5 0,068 0,045 0,79 0,47 0,06 15 30 0,40 6,49 15 10 0,015 0,69.8.2016 8,4 1,5 0,013 0,001 0,86 0,34 0,15 2,4 33 0,17 6,69 15 10 0,015 16,3

Keskiarvo 5,0 1,5 0,041 0,023 0,83 0,41 0,11 8,7 32 0,29 6,59 15 10 0,015 8,5

Kuormitus kg/a 4500 122 69 2475 1215 315 26100 45000 45

Kuormitus kg/d 12,3 0,33 0,189 6,8 3,3 0,9 71,3 123 0,12

Tulos ollut alle määritysrajan, jolloin laskelmassa käytetty arvoa 0,5 x määritysraja.

Kok.P CODCr

mg/l mgO2/l

Purettu vesimäärä:

LIITE 2.3

BOD7/ATU Liuk.Al

mg/lmgO2/l

Kiintoaine

mg/lpmy/

100 ml

Lämpök. kolit

KOONTITAULUKKO

Asiakas:

*Lämpökestoiset koliformiset

bakteerit

*pH *Sähkön-johtavuus

*Happi, kyllästysaste

*Happi, liuennut

*Kemiallinen hapenkulutus,

CODMn

*Sameus *Väri *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen

summa

*Ammonium-typpi

*Fosfori *Fosfaattifosfori Näkösyvyys Lämpötila (näytteenottajan

mittaama)

SFS 4088:2001 / ROI

SFS 3021:1979 /

ROI

SFS-EN 27888:1994 /

ROI

SFS-EN 25813:1993 /

ROI

SFS-EN 25813:1993 /

ROI

SFS 3036:1981 /

ROI

SFS-EN ISO 7027:2000 /

ROI

SFS-EN ISO 7887:2012(C

) / ROI

SFS-EN ISO 11905-

1:1998 / ROI

SFS-EN ISO 13395:1997 /

ROI

SFS-EN ISO 11732:2005 /

ROI

SFS-EN ISO 15681-

2:2005 / ROI

SFS-EN ISO 15681-2:2005 /

ROI

± 0,2 pH yks, <2: ± 10%>2: ± 4%

<2: ± 20%>2: ± 10%

<3: ± 20%>3: ± 10%

<1: ± 30%>1: ± 20%

<25: ± 35%>25: ± 20%

<100: ± 20%>100: ± 15%

<20: ± 25%20-50: ± 15%>50: ± 12%

<20: ± 45%20-50: ± 15%>50: ± 10%

<20: ± 35%20-50: ± 20%>50: ± 10%

<10: ± 30%10-30: ± 15%>30: ± 10%

1,0 1,0 0,20 0,50 0,15 5 50 5,0 5,0 3,0 2,0Päivämäärä Näytepaikka pmy/100ml mS/m % mg O2/l mg/l FTU mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l m °C19.1.2016 3966 TM2 1,00 6,98 5,4 2,9 0,83 31 210 13 0,8 0,18.3.2016 3966 TM2 1,00 6,89 5,5 68 9,9 2,7 1,0 23 210 9,2 0,15.4.2016 3966 TM2 1,00 6,96 6,1 77 11 2,7 1,1 37 190 10 0,8 0,411.5.2016 3966 TM2 0,50 6 6,70 2,0 88 12 11 3,3 110 350 5,5 9,1 26 5,7 0,8 1,817.5.2016 3966 TM2 1,00 24 6,78 2,1 86 10 10 1,3 91 280 <5,0 <5,0 20 4,1 7,425.5.2016 3966 TM2 0,20 0 6,75 2,3 100 11 8,5 1,2 83 230 <5,0 <5,0 11 2,3 1,3 11,131.5.2016 3966 TM2 0,30 2 6,82 2,1 92 9,4 7,2 0,90 67 200 <5,0 <5,0 15 2,2 1,5 14,15.7.2016 3966 TM2 1,00 12 7,01 2,5 85 8,4 8,4 1,5 44 230 <5,0 <5,0 13 2,1 0,8 16,29.8.2016 3966 TM2 0,30 7 6,89 2,6 77 7,7 14 1,6 120 280 <5,0 <5,0 13 3,5 0,6 15,628.9.2016 3966 TM2 1,00 2 6,93 9,1 86 9,9 8,1 1,5 66 210 <5,0 <5,0 8,8 <2,0 9,58.11.2016 3966 TM2 1,00 7,19 3,8 89 13 5,4 0,86 42 140 7,3 0,419.1.2016 3967 TM6 1,00 6,96 5,9 71 10 7,7 14 43 710 69 1,4 0,28.3.2016 3967 TM6 1,00 6,90 5,7 73 11 3,8 1,5 34 350 13 0,26.4.2016 3967 TM6 1,00 6,74 7,4 71 10 6,3 7,2 81 210 48 16 26 18 1,4 0,311.5.2016 3967 TM6 0,50 49 6,51 1,8 89 12 13 3,5 120 360 5,5 8,8 29 7,4 0,8 3,017.5.2016 3967 TM6 0,30 10 6,61 2,1 86 11 12 1,6 95 280 <5,0 7,9 21 4,8 6,425.5.2016 3967 TM6 0,30 21 6,58 2,9 100 11 9,6 1,9 110 290 7,1 <5,0 15 4,1 0,6 11,030.5.2016 3967 TM6 0,60 7 6,91 2,4 92 9,6 8,2 1,3 88 240 <5,0 5,6 16 3,5 1,5 13,55.7.2016 3967 TM6 1,00 68 7,10 3,0 87 8,6 8,0 1,8 59 240 10 5,0 15 3,6 1,5 16,19.8.2016 3967 TM6 0,30 54 6,97 2,9 91 8,7 16 2,1 160 310 <5,0 <5,0 14 4,5 0,6 17,226.9.2016 3967 TM6 1,00 2 7,12 3,0 97 11 8,1 1,4 92 180 <5,0 <5,0 11 3,6 1,4 9,08.11.2016 3967 TM6 1,00 7,12 6,3 100 15 9,2 2,3 92 730 29 0,712.5.2016 3968 14310 0,20 10 6,64 2,1 96 12 13 6,0 110 380 13 15 35 10 4,52.6.2016 3968 14310 0,20 3 6,89 2,4 95 9,1 7,2 1,4 93 240 <5,0 <5,0 20 3,5 17,220.7.2016 3968 14310 0,20 4 7,12 3,0 95 9,0 11 2,4 71 270 <5,0 <5,0 19 6,1 0,5 18,115.8.2016 3968 14310 0,20 17 7,07 3,1 97 10 15 2,3 140 340 <5,0 7,6 14 5,1 0,6 13,8

ROI = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan.Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800

Mikrobiologinen analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, 044 700 8511, [email protected]

Laboratorio on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T131. Kuvaus akkreditoinnista on saatavissa www.finas.fi tai laboratoriosta. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu.Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet:

Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, 040 667 2377, [email protected]

R-16-05369-003R-16-06332-001

Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

Kommentti R-16-00256-001: Happipullo rikkoutunut.

R-16-04750-002R-16-06081-002R-16-07858-001R-16-09240-002R-16-03092-001R-16-03803-001

R-16-01257-002R-16-01915-002R-16-03003-002R-16-03192-001R-16-03552-001R-16-03639-001

R-16-03707-001R-16-04750-001R-16-06081-001R-16-07858-002R-16-09240-001R-16-00256-002

R-16-00256-001R-16-01257-001R-16-01915-001R-16-03003-001R-16-03222-001R-16-03580-001

ELY-keskuksen Kukkolan havaintop.Analyysit

Menetelmä

Mittausepävarmuus

MääritysrajaNäytetunnus N.ottosyv. (m)

3968 Tornionjoki Kukkola 14310 14310 7319017 365623 67.111

silta Jerisjoen alap. ja Muonion yläp.3967 Muonionjoki Kaunisjokis. TM6 7469788 359944 67.311 silta Kolarin alap.3966 Muonionjoki TVL1 TM2 7539930 360214 67.421

Tornion-Muonionjoen intensiivinen tarkkailuNäytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite

VESISTÖTUTKIMUS

Ahma ympäristö OyTeollisuustie 696320 Rovaniemi

Tornio-Muonionjoki yhteistarkkailu Liite 4

Asiakas:


bakteerit

*pH *Sähkön-johtavuus

*Happi, kyllästysaste

*Happi, liuennut

*Kemiallinen hapenkulutus,

CODMn

*Sameus *Väri *Typpi *Nitraatti- ja nitriittitypen

summa

*Ammonium-typpi

*Fosfori *Fosfaattifosfori

*Fosfaattifosfori Lämpötila (näytteenottajan

mittaama)

SFS 4088:2001 / ROI

SFS 3021:1979 /

ROI

SFS-EN 27888:1994 /

ROI

SFS-EN 25813:1993 / ROI

SFS-EN 25813:1993 /

ROI

SFS 3036:1981 / ROI

SFS-EN ISO 7027:2000 /

ROI

SFS-EN ISO 7887:2012(C

) / ROI

SFS-EN ISO 11905-

1:1998 / ROI

SFS-EN ISO 13395:1997 /

ROI

SFS-EN ISO 11732:2005 /

ROI

SFS-EN ISO 15681-

2:2005 / ROI

SFS-EN ISO 6878:2004 /

ROI

SFS-EN ISO 15681-2:2005 /

ROI

± 0,2 pH yks, <2: ± 10%>2: ± 4%

<2: ± 20%>2: ± 10%

<3: ± 20%>3: ± 10%

<1: ± 30%>1: ± 20%

<25: ± 35%>25: ± 20%

<100: ± 20%>100: ± 15%

<20: ± 25%20-50: ± 15%>50: ± 12%

<20: ± 45%20-50: ± 15%>50: ± 10%

<20: ± 35%20-50: ± 20%>50: ± 10%

<26: ± 19%>26: ± 5%

<10: ± 30%10-30: ± 15%>30: ± 10%

1,0 1,0 0,20 0,50 0,15 5 50 5,0 5,0 3,0 2,0 2,0Päivämäärä pmy/100ml mS/m % mg O2/l mg/l FTU mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l °C5.4.2016 1,00 7,01 5,3 84 12 2,0 0,76 24 160 10 0,320.7.2016 1,00 1 7,20 2,6 95 9,5 5,6 1,2 33 160 <5,0 <5,0 11 <2,0 15,517.8.2016 1,00 3 7,23 2,9 93 10 7,2 0,80 25 180 <5,0 8,2 4,3 <2,0 11,75.4.2016 1,00 6,96 6,1 77 11 2,7 1,1 33 210 10 0,420.7.2016 1,00 1 7,18 2,6 94 9,3 6,6 1,5 53 190 <5,0 <5,0 12 <2,0 16,218.8.2016 1,00 6 7,00 2,6 92 9,8 10 1,2 46 240 <5,0 6,8 6,8 <2,0 12,55.4.2016 1,00 6,87 5,3 77 11 4,1 2,1 46 400 19 0,220.7.2016 0,20 4 7,14 2,5 95 9,2 8,7 1,2 66 310 <5,0 <5,0 12 3,2 17,018.8.2016 1,00 7 6,94 2,5 87 9,3 11 1,5 77 270 <5,0 7,5 10 2,7 12,46.4.2016 1,00 6,87 6,0 87 13 4,7 4,5 35 630 32 0,221.7.2016 1,00 2 7,03 2,8 94 9,2 8,7 1,6 65 240 <5,0 <5,0 13 2,5 16,416.8.2016 0,30 100 7,17 3,0 96 10 11 1,4 96 250 <5,0 7,8 14 6,8 12,66.4.2016 0,20 6,91 6,6 77 11 3,3 1,3 44 180 14 0,321.7.2016 0,20 5 6,98 3,3 95 9,4 8,7 1,4 77 230 8,1 <5,0 16 4,1 16,116.8.2016 0,30 90 7,16 3,0 100 11 13 1,5 97 260 <5,0 7,6 19 12 12,46.4.2016 1,00 6,74 7,4 71 10 6,3 7,4 87 290 26 0,321.7.2016 1,00 1 7,08 2,6 90 8,8 8,7 1,2 68 230 <5,0 <5,0 10 <2,0 16,416.8.2016 0,30 44 7,05 2,9 95 10 16 2,3 120 330 <5,0 7,6 14 5,8 12,76.4.2016 1,00 6,85 5,8 12 3,8 2,5 37 360 1419.7.2016 0,40 10 7,16 3,1 91 9,1 12 2,3 120 290 <5,0 <5,0 19 6,7 15,616.8.2016 0,30 34 7,10 3,0 98 10 17 2,5 130 350 <5,0 8,9 24 13 13,46.4.2016 1,00 6,88 5,6 13 4,9 2,2 48 370 1619.7.2016 0,30 15 7,20 3,0 93 9,1 11 2,3 110 480 <5,0 <5,0 16 6,7 16,116.8.2016 0,30 26 7,12 3,0 97 10 16 2,3 120 370 <5,0 9,4 20 8,9 13,67.4.2016 1,00 6,76 5,1 77 11 8,3 5,0 90 470 28 0,420.7.2016 0,50 13 6,64 2,6 83 8,1 14 2,8 110 550 5,5 <5,0 25 9,1 16,615.8.2016 0,20 15 6,77 2,7 96 9,9 19 3,1 110 410 5,2 11 26 9,8 14,27.4.2016 1,00 6,73 3,2 87 13 9,7 2,3 99 530 32 0,220.7.2016 0,30 9 6,61 3,0 86 8,1 14 4,8 100 460 <5,0 19 32 15 18,115.8.2016 0,20 15 6,94 3,4 95 9,9 18 4,3 140 410 7,8 16 24 8,1 13,37.4.2016 1,00 6,73 5,0 84 12 8,7 3,6 100 610 29 0,320.7.2016 0,30 10 6,88 3,2 90 8,5 11 2,6 96 390 <5,0 20 26 9,3 18,215.8.2016 0,20 27 6,96 3,6 92 9,6 17 3,0 140 370 8,2 13 17 6,3 13,75.4.2016 0,20 6,85 4,0 76 11 5,8 2,2 43 370 18 0,620.7.2016 0,20 4 7,10 2,8 94 9,0 8,7 0,98 53 260 <5,0 <5,0 13 <2,0 17,718.8.2016 1,00 1 7,07 2,8 92 9,4 9,5 1,3 36 280 <5,0 6,2 9,5 2,3 14,05.4.2016 0,20 7,01 5,4 81 12 1,9 0,79 28 190 8,8 0,220.7.2016 1,00 3 7,27 2,6 94 9,1 6,1 0,76 42 160 <5,0 <5,0 6,0 <2,0 16,817.8.2016 0,20 3 7,17 2,9 99 11 7,8 0,96 31 190 <5,0 6,6 4,3 <2,0 12,1

Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet:ROI = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800

Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan.Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800

Yhteyshenkilöt Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, 040 667 2377, [email protected] analytiikka (Rovaniemi): Tarja Mettänen, 044 700 8511, [email protected]


Menetelmät: * = Menetelmä on akkreditoitu.

R-16-06329-013 7800

Yleiset huomiot Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.

R-16-01900-013 7800 0,7R-16-05334-013 7800

R-16-05334-012 4258 Je1R-16-06329-012 4258 Je1

R-16-06329-011 4257 TM12 0,6R-16-01900-012 4258 Je1 0,8

R-16-01900-011 4257 TM12R-16-05334-011 4257 TM12 0,7

R-16-05334-010 4256 TM11 0,7R-16-06329-010 4256 TM11 0,8

R-16-06329-009 4255 TM10 0,9R-16-01900-010 4256 TM11

R-16-01900-009 4255 TM10R-16-05334-009 4255 TM10 1,0

R-16-05334-008 4254 TM9 0,7R-16-06329-008 4254 TM9 0,6

R-16-06329-007 4253 TM8 0,6R-16-01900-008 4254 TM9 1,4

R-16-01900-007 4253 TM8 1,2R-16-05334-007 4253 TM8 0,7

R-16-05334-006 4252 TM6R-16-06329-006 4252 TM6 0,7

R-16-06329-005 4251 TM5 0,6R-16-01900-006 4252 TM6 1,4

R-16-01900-005 4251 TM5 0,8R-16-05334-005 4251 TM5

R-16-05334-004 4250 TM4R-16-06329-004 4250 TM4 0,8

R-16-06329-003 4249 TM3R-16-01900-004 4250 TM4 1,2

R-16-01900-003 4249 TM3 1,4R-16-05334-003 4249 TM3

R-16-05334-002 4248 TM2R-16-06329-002 4248 TM2

R-16-06329-001 4247 TM1 4,7R-16-01900-002 4248 TM2 0,8

R-16-01900-001 4247 TM1 3,2R-16-05334-001 4247 TM1

MääritysrajaNäytetunnus Näytepaikka N.ottosyv. m

Karesuvannon puhdistamon alapuoliAnalyysit Näkösyvyys

Menetelmä

Mittausepävarmuus

7800 Muonionjoki Karesuv. T3 TMKareT3 7596765 319597 67.511

Karunki, Husanpää4258 Jerisjoki 1 Je1 7541716 360908 67.422 n. 100 m Puthaanrannantien sillalta jokisuulle päin4257 Tornionjoki Karunkijärvi TM12 7325835 365082 67.111

tien 98 silta Aavasaksa4256 Tornionjoki Armassaar 16 TM11 7351645 351417 67.131 Ylitornion alap. Armassaari4255 Tornionjoki Aavasaksa 23 TM10 7366119 351966 67.132

tien 937 silta Pellon yläpuoli4254 Tornionjoki P5 TM9 7407911 362584 67.221 Pellon puhdistamon alap. Lehmivaara4253 Tornionjoki T6 TM8 7412391 367580 67.231

Niesajoen alap., Putaanniemi4252 Muonionjoki Kaunisjokis. TM6 7469788 359944 67.321 tien 943 silta Kolarin alapuoli4251 Muonionjoki M71 TM5 7479122 360096 67.321

Muonion puhdistamon alap.4250 Muonionjoki M5/B TM4 7484815 358709 67.331 Kalkkikankaan alap., joen keskellä4249 Muonionjoki Pahtonen 30 TM3 7537031 358934 67.421

tien 959 silta Karesuvannon yläpuoli4248 Muonionjoki TVL1 TM2 7539930 360214 67.421 tien 954 silta Muonion puhdistamon yläpuoli4247 Muonionjoki Karesuv. T2 TM1 7599047 314702 67.511

Tornion-Muonionjoen alueellinen tarkkailu 2013-2018Näytepaikka Kuvaus Tarkenne Koordinaatit ETRS-TM35FIN Vesistöalue Selite

VESISTÖTUTKIMUSKOONTITAULUKKO

Ahma ympäristö OyTeollisuustie 696320 Rovaniemi

Tornio-Muonionjoki yhteistarkkailuLiite 5

Ympäristöhallinnon seuranta 2016 Liite 6

havaintopiste koordinaatit

Kilpisjärvi 157 7665524 3256471

Könkämäeno Pättikä 1 7624846 3285148

Muonionjoki Paloj 14110 7577154 3341044

Tornionjoki Pello 14100 7415256 3367442

Miekojärvi 149 7392712 3383330

Tornionj Kukkola 14310 7322080 3365742

Naamijoki 290 7429802 3364008

paikka pvm sy- lämpö- O2 O2 pH alkali- sa- väri CODMn kiinto- sähk. kok. NH4 NO2+3 kok. PO4 chl- Fe bakt.

vyys tila teetti meus aine joht. N N N P P a pmy/

m ºC mg/l % mmol/l FTU mgPt/l mgO2/l mg/l mS/m μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l 100 ml

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 1 0,6 15 100 7,15 0,24 0,1 5 5,5 4,6 140 20 42 7,3 1 5,2

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 5 1,7 12 84

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 10 2,4 12 85

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 15 2,4 12 85

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 20 2,2 11 83

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 25 2,7 12 86 7,01 0,17 0,1 5 1,3 2,9 110 17 34 5,3 1 2,9

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 30 2,7 11 83

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 40 3 10 78

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 55 2,9 8,4 62 6,66 0,19 0,2 5 1,4 3,2 230 12 150 5,9 1 4,1

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 1 0,6 15 100 7,15 0,24 0,1 5 5,5 4,6 140 20 42 7,3 1 5,2

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 5 1,7 12 84

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 10 2,4 12 85

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 15 2,4 12 85

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 20 2,2 11 83

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 25 2,7 12 86 7,01 0,17 0,1 5 1,3 2,9 110 17 34 5,3 1 2,9

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 30 2,7 11 83

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 40 3 10 78

KILPISJÄRVI 157 21.3.2016 55 2,9 8,4 62 6,66 0,19 0,2 5 1,4 3,2 230 12 150 5,9 1 4,1

KILPISJÄRVI 157 19.7.2016 0,0-2,0 0,5

KILPISJÄRVI 157 19.7.2016 1 10,7 11 96 7,28 0,17 0,2 5 1,6 3,1 100 2 19 1,5 1 4,4




KILPISJÄRVI 157 19.7.2016 5 10,6 10 94

KILPISJÄRVI 157 19.7.2016 10 9,8 11 93

KILPISJÄRVI 157 19.7.2016 15 8,5 11 94

KILPISJÄRVI 157 19.7.2016 20 8,2 11 93

KILPISJÄRVI 157 19.7.2016 25 7,9 11 90 7,2 0,17 0,2 5 1,5 3,1 86 2 24 3,3 1 4

KILPISJÄRVI 157 19.7.2016 30 7,8 11 95

KILPISJÄRVI 157 19.7.2016 40 7,5 11 90

KILPISJÄRVI 157 19.7.2016 55 7,2 11 92 7,18 0,17 0,2 5 1,8 3,1 100 2 25 1,5 1 7,9

KILPISJÄRVI 157 16.8.2016 0,0-2,0 1,6

KILPISJÄRVI 157 16.8.2016 1 11,2 11 96 7,35 0,17 0,3 5 1,6 3,1 98 6 15 4,8 1 5,2

KILPISJÄRVI 157 16.8.2016 5 11,2 10 95

KILPISJÄRVI 157 16.8.2016 10 10,9 11 95

KILPISJÄRVI 157 16.8.2016 15 10,8 10 94

KILPISJÄRVI 157 16.8.2016 20 10,7 11 95

KILPISJÄRVI 157 16.8.2016 25 9,7 11 93 7,24 0,17 0,4 5 1,7 3,1 110 8 17 1,5 1 5,1

KILPISJÄRVI 157 16.8.2016 30 9,5 11 98

KILPISJÄRVI 157 16.8.2016 40 8,7 11 94

KILPISJÄRVI 157 16.8.2016 55 8,2 11 91 7,16 0,17 0,3 8 1,5 3,1 100 8 22 1,5 1 8

KILPISJÄRVI 157 26.9.2016 0,0-2,0 1,2

KILPISJÄRVI 157 26.9.2016 1 8,9 10 91 7,04 0,18 0,3 5 1,7 3,1 110 6 19 1,5 1 5,1

KILPISJÄRVI 157 26.9.2016 5 9 10 91

KILPISJÄRVI 157 26.9.2016 10 8,9 10 91

KILPISJÄRVI 157 26.9.2016 15 9 10 91

KILPISJÄRVI 157 26.9.2016 20 9 10 90

KILPISJÄRVI 157 26.9.2016 25 9 11 91 7,14 0,16 0,3 5 1,6 3,1 98 6 20 3,4 1 1,2

KILPISJÄRVI 157 26.9.2016 30 8,9 11 91

KILPISJÄRVI 157 26.9.2016 40 8,9 11 91

KILPISJÄRVI 157 26.9.2016 55 8,9 11 91 7,15 0,18 0,2 5 1,6 3,1 93 5 20 1,5 1 2,7




KÖNKÄMÄENO 22.3.2016 1 8,6 59 7,05 0,5 0,7 15 3 0,5 8 350 2 140 14 4,5 216

KÖNKÄMÄENO 18.5.2016 0,2 12 87 7,02 0,16 0,8 45 7,4 0,5 2,6 210 8 2 16 1 272

KÖNKÄMÄENO 17.8.2016 0,2 11 99 7,36 0,23 0,6 30 4,5 1,6 3,3 130 6 2 4,6 1 148

KÖNKÄMÄENO 27.9.2016 0,2 10 88 7,33 0,23 0,7 15 3,6 0,5 3,6 110 2 2 4,7 1 137

TJ/PELLO 14100 3.3.2016 1 0,1 12 82 6,91 0,4 1,4 35 3,8 0,5 5,4 240 18 110 9,8 4,4 681

TJ/PELLO 14100 17.5.2016 0,3 7,1 11 90 6,8 0,15 1,9 85 11 4 2,3 320 5 11 26 5,4 756

TJ/PELLO 14100 3.8.2016 0,1 16,5 8,6 88 7,14 0,2 2,8 85 14 7 3,2 310 2 6 25 14 1010

TJ/PELLO 14100 15.8.2016 0,2 12,6 10 94 6,99 0,19 2,3 110 20 12 3 340 2 2 15 4,8 1200

TJ/PELLO 14100 18.10.2016 0,5 2,3 13 94 7,16 0,23 2,3 75 9,5 5,3 3,6 230 6 23 15 5,7 1100

MJ/PALOJ 14110 9.3.2016 1 0,1 11 79 6,77 0,4 2,4 50 4,1 0,5 5,4 260 32 77 16 5,7 1190

MJ/PALOJ 14110 18.5.2016 1 5 11 88 6,79 0,12 1,8 65 9,9 0,5 1,9 290 2 2 23 3,3 674

MJ/PALOJ 14110 17.8.2016 0,2 12 10 94 7,06 0,18 1,8 75 12 0,5 2,6 270 6 2 13 1 969

MJ/PALOJ 14110 19.10.2016 0,2 1,7 11 75 6,9 0,23 3,1 55 5,9 0,5 3,7 160 12 6 15 8,7 1350

NAAMIJOKI 290 3.3.2016 0,2 12 83 6,89 0,42 3,7 100 9,2 2 7,2 380 9 150 26 15 1700

NAAMIJOKI 290 17.5.2016 0,3 9,9 83 6,42 0,17 3,1 140 21 8 2,8 490 6 15 31 10 1470

NAAMIJOKI 290 19.7.2016 0,3 8,5 86 6,93 6 300 25 4 610 14 23 45 19 110

NAAMIJOKI 290 3.8.2016 0,5 7,6 75 7,1 0,21 5,5 260 31 16 3,9 620 2 29 58 31 2690 170

NAAMIJOKI 290 15.9.2016 0,2 9,9 88 6,7 4,7 310 33 3,6 660 8 22 31 13 36

NAAMIJOKI 290 10.10.2016 0,2 12 92 6,8 0,21 4,6 200 24 8 3,9 510 15 44 31 14 2550

MIEKOJÄRVI 149 2.3.2016 1 12 86 7,03 0,14 0,4 80 13 0,5 370 2 51 18 5,8 707

MIEKOJÄRVI 149 2.3.2016 5 11 84

MIEKOJÄRVI 149 2.3.2016 10 7,3 54 7,21 0,12 0,6 80 12 3 360 2 63 21 7,6 880

MIEKOJÄRVI 149 2.3.2016 15 8,4 63

MIEKOJÄRVI 149 2.3.2016 20 2,6 19 6,64 0,27 3,2 120 11 4 520 10 160 43 21 1860

MIEKOJÄRVI 149 15.3.2016 1 12 85 6,76 0,13 0,6 75 13 3 370 2 55 14 5,6 719

MIEKOJÄRVI 149 15.3.2016 5 12 87

MIEKOJÄRVI 149 15.3.2016 10 8,8 66 6,55 0,13 0,6 85 12 2,9 370 2 71 20 8,9 873

MIEKOJÄRVI 149 15.3.2016 15 7,8 59

MIEKOJÄRVI 149 15.3.2016 20 3,6 27 6,51 0,24 4,7 130 12 3,3 560 6 210 29 16 1410




MIEKOJÄRVI 149 27.7.2016 0,0-2,0 12

MIEKOJÄRVI 149 27.7.2016 1 8,5 95 6,94 0,13 1,4 75 21 2,4 370 2 2 16 3 649

MIEKOJÄRVI 149 27.7.2016 5 8,5 94

MIEKOJÄRVI 149 27.7.2016 10 7,4 79 6,61 0,13 1,2 85 12 2,4 350 10 14 13 4,2 744

MIEKOJÄRVI 149 27.7.2016 15 6,7 66

MIEKOJÄRVI 149 27.7.2016 20 6,5 64 6,45 0,13 2,2 90 12 2,5 390 47 34 28 16 1260

MIEKOJÄRVI 149 24.8.2016 0,0-2,0 9

MIEKOJÄRVI 149 24.8.2016 1 9 89 6,96 0,14 1,6 65 12 2,6 360 6 5 17 5,6 864

MIEKOJÄRVI 149 24.8.2016 5 8,5 84

MIEKOJÄRVI 149 24.8.2016 10 8,2 80 6,92 0,13 1,6 75 13 2,5 350 7 6 18 5,9 845

MIEKOJÄRVI 149 24.8.2016 15 8,1 79

MIEKOJÄRVI 149 24.8.2016 20 7,4 71 6,94 0,13 1,8 85 12 2,5 340 7 2 19 6,7 865

MIEKOJÄRVI 149 18.10.2016 1 9,2 76 6,98 0,14 1 85 15 2,7 340 15 12 20 4,9 978

MIEKOJÄRVI 149 18.10.2016 5 9,3 77

MIEKOJÄRVI 149 18.10.2016 10 9,6 80 6,97 0,13 0,9 85 14 2,7 330 15 11 26 5,3 946

MIEKOJÄRVI 149 18.10.2016 15 9,6 79

MIEKOJÄRVI 149 18.10.2016 20 10 84 7,0 0,13 1,1 85 15 2,7 340 13 12 21 5,7 1030

TJ/KUKKOLA 14310 28.1.2016 0,2 0,2 12 82 6,86 0,33 1,2 50 5,8 0,5 4,9 290 17 92 14 5,9 767

TJ/KUKKOLA 14310 8.3.2016 0,3 0,2 12 80 6,85 0,37 1,6 45 5 6 5,2 310 16 120 15 7,5 824

TJ/KUKKOLA 14310 2.5.2016 0,2 0,2 11 78 6,83 0,16 7 100 16 6 3,8 540 10 89 41 13 1440

TJ/KUKKOLA 14310 11.5.2016 0,2 4,7 12 95 6,65 0,15 5,7 90 14 20 2,1 380 8 19 30 7 1630

TJ/KUKKOLA 14310 12.5.2016 0,2 4,5 12 96 6,64 6 110 13 2,1 380 15 13 35 10 10

TJ/KUKKOLA 14310 17.5.2016 0,2 7,8 11 92 6,61 0,14 3,6 85 12 2 2,4 370 9 14 30 7,9 1080

TJ/KUKKOLA 14310 25.5.2016 0,2 11,3 11 100 6,75 0,15 2,7 65 10 4 2,4 300 2 8 21 6,6 850

TJ/KUKKOLA 14310 30.5.2016 0,2 15,7 10 100 6,86 0,14 1,6 60 8,5 4 2,4 480 2 2 20 4,1 588

TJ/KUKKOLA 14310 2.6.2016 0,2 17,2 9,1 95 6,89 1,4 93 7,2 2,4 240 2 2 20 3,5 3

TJ/KUKKOLA 14310 6.6.2016 0,2 9,4 9,8 86 7,05 0,22 1,5 50 8,2 2,7 2,6 220 8 2 14 2,8 611

TJ/KUKKOLA 14310 15.6.2016 0,2 13,3 11 100 7,17 0,16 1,8 60 8,8 5 2,8 280 2 2 14 2,6 641

TJ/KUKKOLA 14310 20.7.2016 0,2 18,1 9 95 7,12 2,4 71 11 3 270 2 2 19 6,1 4




TJ/KUKKOLA 14310 1.8.2016 0,2 21,1 8,2 92 7,21 0,22 2,1 50 7 3,3 3,4 220 2 2 12 2,5 701

TJ/KUKKOLA 14310 15.8.2016 0,2 13,8 10 97 7,07 2,3 140 15 3,1 340 8 2 14 5,1 17

TJ/KUKKOLA 14310 27.9.2016 0,1 10,3 11 97 7,42 0,22 3 85 11 16 4 260 2 6 17 5,9 1100

TJ/KUKKOLA 14310 12.10.2016 0,2 4,3 11 83 7,02 0,2 2,3 150 10 0,5 3,2 270 2 13 13 4,3 1020

TJ/KUKKOLA 14310 7.11.2016 0,2 0,2 14 95 7,11 0,24 2,5 60 8,5 16 3,9 260 11 37 18 6,3 1020

paikka pvm lämpö- pH alkal. sähk. kiinto- CODMn Fe kok.N NO2+3 kok.P Cl SO4 Ca K Mg Mn Na Liite 7

tila joht. aine abs

mekv/l mS/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 420 nm

Mu 10 26.4.2016 2 7,1 <0.010 5,4 <5.0 3,6 1,1 0,15 0,048 0,011 <1.0 3,8 5,7 0,78 1,6 0,006 1,8 0,148Mu 10 9.6.2016 8 7,0 <0.010 3 16 9,6 4,1 0,4 <0.005 0,054 <1.0 1,6 3,8 0,44 1,1 0,14 1,2 0,354Mu 70 16.3.2016 -2 6,9 <0.010 5,2 <5.0 1,5 0,33 0,21 0,073 0,007 <1.0 3,6 5,6 0,9 1,5 <0.002 1,7 0,048Mu 70 26.5.2016 5 6,9 <0.010 1,7 <5.0 5,6 0,31 0,24 0,006 0,015 <1.0 1,1 1,7 0,62 0,51 <0.020 0,76 0,149Mu 70 20.9.2016 10 7,2 <0.010 3,1 <5.0 4,4 0,22 0,2 <0.005 0,008 <1.0 2,1 3,3 0,67 0,93 <0.020 1,2 0,095

To 35

To 45 9.2.2016 4 6,8 <0.010 5 <5.0 4 - 0,3 0,096 0,015 - - - - - - - 0,150To 45 26.4.2016 4 6,7 <0.010 3,9 <5.0 9,8 - 0,47 0,097 0,033 - - - - - - - 0,321To 45 16.5.2016 5 6,7 <0.010 4,6 <5.0 8,4 - 0,27 0,025 0,022 - - - - - - - 0,261To 45 6.10.2016 - 6,9 <0.010 2,8 <5.0 9,4 - 0,28 0,012 0,021 - - - - - - - 0,266To 141 26.4.2016 2 7 <0.010 5,8 <5.0 2,6 1,1 0,18 0,066 0,008 1,3 3,7 5,8 0,79 1,7 0,008 1,9 0,128To 141 6.9.2016 8 7,3 <0.010 3,3 <6.7 5,8 0,8 0,21 <0.005 0,01 <1.0 2,1 3,8 0,47 1,1 <0.020 1,3 0,166

paikka pvm As Pb Cd Hg Zn

μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l

To 141 26.4.2016 0,044 <0.02 <0.01 <0.1 <1.0To 141 6.9.2016 0,069 0,039 <0.01 <0.1 <1.0

vuonna 2016 ei otettu näytteitä

TestausselosteRaporttinumero 043149

VESISTÖTUTKIMUS

(2)1

Tornionlaakson Jaloste Ky

95710 NAAMIJOKI

Orankitie 13

Asiakas:Ahma ympäristö OyTeollisuustie 696320 Rovaniemi

Tornionlaakson Jaloste Ky, vesistötarkkailu 19.7.2016Koordinaatit ETRS-TM35FINNäytepaikka Kuvaus Vesistöalue SeliteTarkenne

172 7427705 363958 67.811 Laitokselle tuleva vesiNaamijoki Na1 p1

173 7426697 363890 67.811 Silta jokisuullaNaamijoki 290 p2

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit

PäivämääräNäytetunnus N.ottosyv. (m)


bakteerit

pmy/100ml

SFS 4088:2001/ ROI

*pH

SFS 3021:1979/ ROI

± 0,2 pH yks,

*Sähkön-johtavuus

mS/m

SFS-EN27888:1994 /

ROI

1,0

<2: ± 10%>2: ± 4%

*Happi,kyllästysaste

%

SFS-EN25813:1993 /

ROI

1,0

*Happi,liuennut

mg O2/l

SFS-EN25813:1993 /

ROI

0,20

<2: ± 20%>2: ± 10%

*Kemiallinenhapenkulutus,

CODMn

mg/l

SFS 3036:1981/ ROI

0,50

<3: ± 20%>3: ± 10%

*Sameus

FTU

SFS-EN ISO7027-

1:2016:en /ROI

0,15

<1: ± 30%>1: ± 20%

*Väri

mg Pt/l

SFS-EN ISO7887:2012(C) /

ROI

5

<25: ± 35%>25: ± 20%

*Typpi

µg/l

SFS-EN ISO11905-1:1998 /

ROI

50

<100: ± 20%>100: ± 15%

*Nitraatti- janitriittitypen

summa

µg/l

SFS-EN ISO13395:1997 /

ROI

5,0

<20: ± 25%20-50: ± 15%>50: ± 12%

*Ammonium-typpi

µg/l

SFS-EN ISO11732:2005 /

ROI

5,0

<20: ± 45%20-50: ± 15%>50: ± 10%

*Fosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

3,0

<20: ± 35%20-50: ± 20%>50: ± 10%

*Fosfaattifosfori

µg/l

SFS-EN ISO6878:2004 /

ROI

2,0

<26: ± 19%>26: ± 5%

*Fosfaattifosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

2,0

<10: ± 30%10-30: ± 15%>30: ± 10%

Lämpötila(näytteenottaja

n mittaama)

°C

R-16-05333-001 172 p119.7.2016 0,20 36 6,95 4,0 85 8,5 26 5,4 300 590 20 <5,0 31 17 15,8

R-16-05912-001 172 p13.8.2016 0,10 130 6,75 3,9 79 7,8 31 5,9 250 770 27 <5,0 42 18 15,8

R-16-07514-001 172 p115.9.2016 0,20 17 6,68 21 82 9,2 32 4,5 310 640 13 5,4 31 12 9,9

R-16-05333-002 173 p219.7.2016 0,30 110 6,93 4,0 86 8,5 25 6,0 300 610 23 14 45 19 15,8

R-16-05912-002 173 p23.8.2016 0,50 170 7,10 3,9 75 7,6 31 5,5 260 620 29 <5,0 58 31 15,3

R-16-07514-002 173 p215.9.2016 0,20 36 6,70 3,6 88 9,9 33 4,7 310 660 22 8,3 31 13 10,1

Kiintoaineella ei ole varsinaista määritysrajaa, vaan määritysraja riippuu käytetystä näytemäärästä.Yleiset huomiot

Satu Ojala10.5.2017

Jakelu

Lappi, Kirjaamo

Pikkupirtti, Maria

Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, 040 667 2377, [email protected]öt




Menetelmäviittausten lopussa olevien laboratoriotunnusten selitteet:

ROI = Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800

Mittaustulokset: Tutkimustulokset koskevat vain näitä näytteitä. Selosteen saa kopioida vain kokonaan.

Yhteystiedot: Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 96320 Rovaniemi, p. 040 133 3800

Liite 8.1


VESISTÖTUTKIMUS

(2)1

Napapiirin Residuum Oy

96320 ROVANIEMI

Betonitie 3


Mustimaan jäteasema, pintavesitarkkailu (normaali) 19.5.2016Koordinaatit ETRS-TM35FINNäytepaikka Kuvaus Vesistöalue SeliteTarkenne

10030 7418216 369608 Jäteaseman yläpuolellaSorvanoja P5 P5

10031 7418752 368969 Jäteaseman alapuolellaSorvanoja P2 P2

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit



bakteerit

pmy/100ml

SFS 4088:2001/ ROI

*pH

SFS 3021:1979/ ROI

± 0,2 pH yks,

*Sähkön-johtavuus

mS/m

SFS-EN27888:1994 /

ROI

1,0

<2: ± 10%>2: ± 4%


%

SFS-EN25813:1993 /

ROI

1,0

*Happi,liuennut

mg O2/l

SFS-EN25813:1993 /

ROI

0,20

<2: ± 20%>2: ± 10%

*Kloridi

mg/l

SFS-EN ISO10304-1:2009 /

ROI

0,10

<1: ± 20%>1: ± 10%


CODMn

mg/l

SFS 3036:1981/ ROI

0,50

<3: ± 20%>3: ± 10%

*Sameus

FTU

SFS-EN ISO7027-

1:2016:en /ROI

0,15

<1: ± 30%>1: ± 20%

*Väri

mg Pt/l

SFS-EN ISO7887:2012(C) /

ROI

5

<25: ± 35%>25: ± 20%

Haju

Aistinvarainen /ROI

*Typpi

µg/l

SFS-EN ISO11905-1:1998 /

ROI

50

<100: ± 20%>100: ± 15%

*Fosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

3,0

<20: ± 35%20-50: ± 20%>50: ± 10%


n mittaama)

°C

R-16-03369-001 10030 P519.5.2016 0,20 0 6,68 3,2 86 11 1,7 20 3,1 260 Hajuton 530 31 5,8

R-16-07518-001 10030 P515.9.2016 0,20 0 6,12 2,7 63 7,0 1,5 35 2,4 290 Hajuton 560 24 10,6

R-16-03369-002 10031 P219.5.2016 0,20 0 6,68 3,1 91 11 1,7 21 4,0 230 Lievä maa-turve

570 50 6,2

R-16-07518-002 10031 P215.9.2016 0,20 14 6,28 3,3 77 8,5 2,1 37 4,9 330 Hajuton 670 29 11,0


Satu Ojala10.5.2017









Liite 8.2


VESISTÖTUTKIMUS

(4)1

Enontekiön Vesihuolto Oy

99400 ENONTEKIÖ

Ounastie 165


Kilpisjärven jvp:n vaikutustarkkailu 2013-2017 (To-Muo yt.)Koordinaatit ETRS-TM35FINNäytepaikka Kuvaus Vesistöalue SeliteTarkenne

3979 7670799 253407 67.64 50 m purkuputken suulta järvelle päinKilpisjärvi JVP1 JVP1a, JVP1b, JVP1c

3980 7670479 253456 67.64 400 m purkuputken suulta järvelle päin etelä-kaakkoonKilpisjärvi JVP2 JVP2a, JVP2b, JVP2c, JVP2d

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit



bakteerit

pmy/100ml

SFS 4088:2001/ ROI

*pH

SFS 3021:1979/ ROI

± 0,2 pH yks,

*Sähkön-johtavuus

mS/m

SFS-EN27888:1994 /

ROI

1,0

<2: ± 10%>2: ± 4%


%

SFS-EN25813:1993 /

ROI

1,0

*Happi,liuennut

mg O2/l

SFS-EN25813:1993 /

ROI

0,20

<2: ± 20%>2: ± 10%


CODMn

mg/l

SFS 3036:1981/ ROI

0,50

<3: ± 20%>3: ± 10%

*Sameus

FTU

SFS-EN ISO7027-

1:2016:en /ROI

0,15

<1: ± 30%>1: ± 20%

*Väri

mg Pt/l

SFS-EN ISO7887:2012(C) /

ROI

5

<25: ± 35%>25: ± 20%

*Klorofylli a

µg/l

SFS 5772:1993/ ROI

1,0

<2: ± 30%>2: ± 18%

*Typpi

µg/l

SFS-EN ISO11905-1:1998 /

ROI

50

<100: ± 20%>100: ± 15%


summa

µg/l

SFS-EN ISO13395:1997 /

ROI

5,0

<20: ± 25%20-50: ± 15%>50: ± 12%

*Ammonium-typpi

µg/l

SFS-EN ISO11732:2005 /

ROI

5,0

<20: ± 45%20-50: ± 15%>50: ± 10%

*Fosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

3,0

<20: ± 35%20-50: ± 20%>50: ± 10%

*Fosfaattifosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

2,0

<10: ± 30%10-30: ± 15%>30: ± 10%

Näkösyvyys

m

R-16-01898-001 3979 JVP1a5.4.2016 1,00 7,22 3,8 100 15 1,7 0,18 <5 130 7,6

R-16-05410-001 3979 JVP1a19.7.2016 1,00 14 7,28 3,0 110 12 1,6 0,27 <5 1,1 100 310 8,6 <3,0 <2,0 6,5

R-16-07900-001 3979 JVP1a26.9.2016 1,00 0 7,15 3,0 90 10 1,6 0,30 26 1,0 100 15 5,6 <3,0 <2,0 5,0

R-16-01898-002 3979 JVP1b5.4.2016 3,00 7,16 3,4 92 13 1,7 0,15 <5 120 6,0

R-16-05410-002 3979 JVP1b19.7.2016 3,00 7,25 3,0 100 11 1,6 0,24 <5 100 20 6,4 <3,0 <2,0

R-16-07900-002 3979 JVP1b26.9.2016 3,00 7,15 3,0 91 10 1,6 0,30 25 100 15 5,4 <3,0 <2,0

R-16-01898-003 3979 JVP1c5.4.2016 6,00 7,18 3,2 87 12 1,6 <0.15 <5 150 6,8

R-16-05410-003 3979 JVP1c19.7.2016 7,00 7,23 2,9 94 10 1,7 0,36 <5 91 18 <5,0 6,8 <2,0

R-16-07900-003 3979 JVP1c26.9.2016 6,00 7,23 3,0 92 11 1,6 0,35 26 120 15 6,0 <3,0 <2,0

R-16-01898-004 3980 JVP2a5.4.2016 1,00 7,16 3,7 100 15 1,6 0,17 <5 120 8,2 320,0

R-16-05410-004 3980 JVP2a19.7.2016 1,00 1 7,24 2,9 97 11 1,3 0,24 <5 <1,0 98 16 <5,0 4,0 <2,0 6,7

R-16-07900-004 3980 JVP2a26.9.2016 1,00 0 7,16 3,0 91 10 2,1 0,57 26 1,1 160 16 7,6 <3,0 <2,0 5,0

R-16-01898-005 3980 JVP2b5.4.2016 5,00 7,13 3,2 79 11 1,6 <0.15 <5 120 6,2

R-16-05410-005 3980 JVP2b19.7.2016 5,00 7,25 2,9 96 11 1,3 0,24 <5 98 16 <5,0 6,1 <2,0

R-16-07900-005 3980 JVP2b26.9.2016 5,00 7,17 3,0 90 10 1,6 0,32 25 100 16 6,5 <3,0 <2,0

R-16-01898-006 3980 JVP2c5.4.2016 10,00 7,10 3,2 92 13 1,6 0,15 <5 120 6,9

R-16-05410-006 3980 JVP2c19.7.2016 10,00 7,23 2,9 94 10 1,8 0,29 <5 110 16 5,5 <3,0 <2,0

R-16-07900-006 3980 JVP2c26.9.2016 10,00 7,20 3,0 90 10 1,7 0,30 12 110 15 6,9 <3,0 <2,0

R-16-01898-007 3980 JVP2d5.4.2016 13,00 7,16 3,1 85 12 1,5 <0.15 <5 140 6,8

R-16-05410-007 3980 JVP2d19.7.2016 12,00 7,23 3,0 93 10 1,9 0,24 <5 110 16 5,1 <3,0 <2,0

R-16-07900-007 3980 JVP2d26.9.2016 12,00 7,18 3,0 90 10 1,8 0,35 25 110 16 6,9 <3,0 <2,0

Liite 9.1


VESISTÖTUTKIMUS

(4)2

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit



n mittaama)

°C

R-16-01898-001 3979 JVP1a5.4.2016 1,00 0,5

R-16-05410-001 3979 JVP1a19.7.2016 1,00 11,0

R-16-07900-001 3979 JVP1a26.9.2016 1,00 9,2

R-16-01898-002 3979 JVP1b5.4.2016 3,00 0,7

R-16-05410-002 3979 JVP1b19.7.2016 3,00 10,9

R-16-07900-002 3979 JVP1b26.9.2016 3,00 9,0

R-16-01898-003 3979 JVP1c5.4.2016 6,00 2,1

R-16-05410-003 3979 JVP1c19.7.2016 7,00 10,8

R-16-07900-003 3979 JVP1c26.9.2016 6,00 9,0

R-16-01898-004 3980 JVP2a5.4.2016 1,00 0,4

R-16-05410-004 3980 JVP2a19.7.2016 1,00 11,3

R-16-07900-004 3980 JVP2a26.9.2016 1,00 9,2

R-16-01898-005 3980 JVP2b5.4.2016 5,00 1,7

R-16-05410-005 3980 JVP2b19.7.2016 5,00 11,1

R-16-07900-005 3980 JVP2b26.9.2016 5,00 9,0

R-16-01898-006 3980 JVP2c5.4.2016 10,00 2,3

R-16-05410-006 3980 JVP2c19.7.2016 10,00 10,9

R-16-07900-006 3980 JVP2c26.9.2016 10,00 9,0

R-16-01898-007 3980 JVP2d5.4.2016 13,00 2,6

R-16-05410-007 3980 JVP2d19.7.2016 12,00 10,9

R-16-07900-007 3980 JVP2d26.9.2016 12,00 8,9



VESISTÖTUTKIMUS

(4)3

Satu Ojala27.4.2017

Jakelu

Romakkaniemi, Risto

Lappi, Kirjaamo

Mäkelä, Heli

Ollila, Esko

Kalttopää, Perjouni

Talonmies, Kilpisjärvi

Lämsä, Kimmo

Keskitalo, Kalevi

Karhunen, Minna










VESISTÖTUTKIMUS

(3)1

Tornio-Muonionjoki yhteistarkkailuAsiakas:Ahma ympäristö OyTeollisuustie 696320 Rovaniemi

Ylläksen jvp:n ja Rautuvaaran rikastamon yht. vaikutustarkkailu 2013-18 To-Muo yKoordinaatit ETRS-TM35FINNäytepaikka Kuvaus Vesistöalue SeliteTarkenne

4006 7486351 367931 67.36 KivikkopaloNiesajoki N10 Ni10

4007 7483183 364972 67.36 Hevosaitatievan siltaNiesajoki N5 Ni5

4008 7481004 361273 67.36 Saarenputaantien siltaNiesajoki 4 Ni2

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit



bakteerit

pmy/100ml

SFS 4088:2001/ ROI

*pH

SFS 3021:1979/ ROI

± 0,2 pH yks,

*Sähkön-johtavuus

mS/m

SFS-EN27888:1994 /

ROI

1,0

<2: ± 10%>2: ± 4%


%

SFS-EN25813:1993 /

ROI

1,0

*Happi,liuennut

mg O2/l

SFS-EN25813:1993 /

ROI

0,20

<2: ± 20%>2: ± 10%


CODMn

mg/l

SFS 3036:1981/ ROI

0,50

<3: ± 20%>3: ± 10%

*Sameus

FTU

SFS-EN ISO7027-

1:2016:en /ROI

0,15

<1: ± 30%>1: ± 20%

*Väri

mg Pt/l

SFS-EN ISO7887:2012(C) /

ROI

5

<25: ± 35%>25: ± 20%

*Typpi

µg/l

SFS-EN ISO11905-1:1998 /

ROI

50

<100: ± 20%>100: ± 15%


summa

µg/l

SFS-EN ISO13395:1997 /

ROI

5,0

<20: ± 25%20-50: ± 15%>50: ± 12%

*Ammonium-typpi

µg/l

SFS-EN ISO11732:2005 /

ROI

5,0

<20: ± 45%20-50: ± 15%>50: ± 10%

*Fosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

3,0

<20: ± 35%20-50: ± 20%>50: ± 10%

*Fosfaattifosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

2,0

<10: ± 30%10-30: ± 15%>30: ± 10%

*Arseeni, As

µg/l

SFS-EN ISO17294-2:2016 /

OUL

0,05

<0,2: ± 25%0,2-1: ± 15%

>1: ± 10%

*Kalsium, Ca

mg/l

SFS-EN ISO11885:2009 /

OUL

0,05

<1: ± 20%1-5: ± 15%>5: ± 10%

R-16-03221-001 4006 Ni1017.5.2016 0,20 6,90 20 77 9,4 8,8 3,2 88 870 21 0,62 16,7

R-16-05099-001 4006 Ni1012.7.2016 0,20 9 6,93 19 84 8,6 12 2,7 88 690 240 110 21 7,8 0,40 16,8

R-16-06082-001 4006 Ni109.8.2016 0,15 15 7,02 17 86 8,7 14 3,6 140 450 110 6,1 14 5,8 0,42 16,4

R-16-08651-001 4006 Ni1018.10.2016 0,20 7,07 23 70 9,8 5,7 3,1 29 480 15 0,18 20,7

R-16-03221-002 4007 Ni517.5.2016 0,20 6,81 7,9 82 10 11 1,4 99 390 17 0,14 6,72

R-16-05099-002 4007 Ni512.7.2016 0,20 8 6,90 12 76 7,7 14 1,7 97 450 130 20 14 5,4 0,25 10,7

R-16-06082-002 4007 Ni59.8.2016 0,20 34 6,92 9,7 77 8,1 16 8,3 150 340 40 <5,0 21 8,1 0,34 9,94

R-16-08651-002 4007 Ni518.10.2016 0,20 7,05 15 70 9,6 5,8 2,3 60 310 13 0,13 13,2

R-16-01988-001 4008 Ni26.4.2016 0,20 7,17 10 85 12 3,5 2,7 45 200 16 0,32 11,5

R-16-03221-003 4008 Ni217.5.2016 0,20 6,87 7,3 81 10 12 1,5 99 370 17 0,15 6,51

R-16-05099-003 4008 Ni212.7.2016 0,20 8 7,02 10 80 8,1 15 2,1 100 440 110 6,1 14 5,0 0,25 10,3

R-16-06082-003 4008 Ni29.8.2016 0,20 26 7,13 9,5 83 8,6 17 2,7 150 330 34 <5,0 13 5,3 0,25 10,3

R-16-08651-003 4008 Ni218.10.2016 0,20 7,17 14 44 6,0 6,1 2,8 68 300 13 0,12 12,8

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit


*Koboltti, Co

µg/l

SFS-EN ISO17294-2:2016 /

OUL

0,05

<0,25: ± 25%0,25-1: ± 15%

>1: ± 10%

*Kupari, Cu

µg/l

SFS-EN ISO17294-2:2016 /

OUL

0,15

<0,5: ± 30%0,5-5: ± 15%

>5: ± 10%

*Rauta, Fe

µg/l

SFS-EN ISO17294-2:2016 /

OUL

2,5

<10: ± 25%10-25: ± 15%>25: ± 10%

*Nikkeli, Ni

µg/l

SFS-EN ISO17294-2:2016 /

OUL

0,1

<0,5: ± 25%0,5-2: ± 15%

>2: ± 10%

Näkösyvyys

m


n mittaama)

°C

R-16-03221-001 4006 Ni1017.5.2016 0,20 12,5 7,5 879 7,2 6,7

R-16-05099-001 4006 Ni1012.7.2016 0,20 3,9 6,0 1110 5,3 14,5

R-16-06082-001 4006 Ni109.8.2016 0,15 1,8 4,7 1110 4,2 0,3 14,7

R-16-08651-001 4006 Ni1018.10.2016 0,20 5,9 5,8 670 5,4 1,9

R-16-03221-002 4007 Ni517.5.2016 0,20 2,1 2,7 540 2,7 6,6

R-16-05099-002 4007 Ni512.7.2016 0,20 0,82 3,0 854 2,8 14,5

R-16-06082-002 4007 Ni59.8.2016 0,20 0,48 2,1 2440 2,0 0,5 13,3

Liite 9.2


VESISTÖTUTKIMUS

(3)2

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit


*Koboltti, Co

µg/l

SFS-EN ISO17294-2:2016 /

OUL

0,05

<0,25: ± 25%0,25-1: ± 15%

>1: ± 10%

*Kupari, Cu

µg/l

SFS-EN ISO17294-2:2016 /

OUL

0,15

<0,5: ± 30%0,5-5: ± 15%

>5: ± 10%

*Rauta, Fe

µg/l

SFS-EN ISO17294-2:2016 /

OUL

2,5

<10: ± 25%10-25: ± 15%>25: ± 10%

*Nikkeli, Ni

µg/l

SFS-EN ISO17294-2:2016 /

OUL

0,1

<0,5: ± 25%0,5-2: ± 15%

>2: ± 10%

Näkösyvyys

m


n mittaama)

°C

R-16-08651-002 4007 Ni518.10.2016 0,20 1,5 2,8 547 2,6 2,0

R-16-01988-001 4008 Ni26.4.2016 0,20 0,18 0,42 659 0,88 0,1

R-16-03221-003 4008 Ni217.5.2016 0,20 1,1 2,7 664 2,3 6,2

R-16-05099-003 4008 Ni212.7.2016 0,20 0,66 2,9 1010 2,6 14,7

R-16-06082-003 4008 Ni29.8.2016 0,20 0,37 1,8 1230 1,8 0,8 13,6

R-16-08651-003 4008 Ni218.10.2016 0,20 0,74 2,3 728 2,1 2,4


Satu Ojala19.4.2017

Jakelu

Alkuaineanalytiikka: Ilkka Välimäki, 044 256 3322, [email protected]öt

Fysikaalis-kemiallinen analytiikka (Rovaniemi): Piia Hiltunen, 040 667 2377, [email protected]





OUL = Ahma ympäristö Oy, Sammonkatu 8, 90570 Oulu, p. 044 588 5260





VESISTÖTUTKIMUS

(3)1

Tunturi-Lapin Vesi Oy

95970 ÄKÄSLOMPOLO

Martinsaarentie 3


Sieppijärven jvp:n vaikutustarkkailu 2013-18 (To-Muo yt)Koordinaatit ETRS-TM35FINNäytepaikka Kuvaus Vesistöalue SeliteTarkenne

4236 7450100 370114 67.82 Puhdistamon yläpuoli, pohjapatoSieppijärvi luusua Sj3 Sj3

4237 7449476 369110 67.82 Puhdistamon alapuoli, maantien siltaNaamijoki 302 Si5

4238 7440000 365781 67.82 Koivumaan kylä, siltaNaamijoki P6 Si6

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit



bakteerit

pmy/100ml

SFS 4088:2001/ ROI

*pH

SFS 3021:1979/ ROI

± 0,2 pH yks,

*Sähkön-johtavuus

mS/m

SFS-EN27888:1994 /

ROI

1,0

<2: ± 10%>2: ± 4%


%

SFS-EN25813:1993 /

ROI

1,0

*Happi,liuennut

mg O2/l

SFS-EN25813:1993 /

ROI

0,20

<2: ± 20%>2: ± 10%


CODMn

mg/l

SFS 3036:1981/ ROI

0,50

<3: ± 20%>3: ± 10%

*Sameus

FTU

SFS-EN ISO7027-

1:2016:en /ROI

0,15

<1: ± 30%>1: ± 20%

*Väri

mg Pt/l

SFS-EN ISO7887:2012(C) /

ROI

5

<25: ± 35%>25: ± 20%

*Klorofylli a

µg/l

SFS 5772:1993/ ROI

1,0

<2: ± 30%>2: ± 18%

*Typpi

µg/l

SFS-EN ISO11905-1:1998 /

ROI

50

<100: ± 20%>100: ± 15%


summa

µg/l

SFS-EN ISO13395:1997 /

ROI

5,0

<20: ± 25%20-50: ± 15%>50: ± 12%

*Ammonium-typpi

µg/l

SFS-EN ISO11732:2005 /

ROI

5,0

<20: ± 45%20-50: ± 15%>50: ± 10%

*Fosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

3,0

<20: ± 35%20-50: ± 20%>50: ± 10%

*Fosfaattifosfori

µg/l

SFS-EN ISO6878:2004 /

ROI

2,0

<26: ± 19%>26: ± 5%

*Fosfaattifosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

2,0

<10: ± 30%10-30: ± 15%>30: ± 10%

R-16-02487-001 4236 Sj321.4.2016 0,20 6,83 6,8 67 9,7 17 5,9 230 550 38

R-16-05332-001 4236 Sj319.7.2016 0,30 6 6,83 3,6 84 8,0 26 5,0 280 600 <5,0 <5,0 30 13

R-16-06226-001 4236 Sj311.8.2016 0,30 48 6,52 3,5 75 7,5 32 5,2 330 6,4 940 17 7,8 39 14

R-16-02487-002 4237 Si521.4.2016 0,20 6,91 6,6 77 11 18 4,9 200 560 67

R-16-05332-002 4237 Si519.7.2016 0,50 3 6,87 3,7 84 8,1 23 5,6 280 570 12 9,8 34 13

R-16-06226-002 4237 Si511.8.2016 0,30 72 6,42 3,5 81 8,1 35 4,5 300 800 19 8,7 43 17

R-16-02487-003 4238 Si621.4.2016 0,20 6,91 6,2 78 11 18 4,8 210 550 42

R-16-05332-003 4238 Si619.7.2016 0,40 17 6,98 3,8 89 8,7 24 4,6 270 560 17 <5,0 37 16

R-16-06226-003 4238 Si611.8.2016 0,30 100 6,42 3,3 85 8,6 36 4,3 300 760 34 5,5 40 14

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit


Näkösyvyys

m


n mittaama)

°C

R-16-02487-001 4236 Sj321.4.2016 0,20 0,5

R-16-05332-001 4236 Sj319.7.2016 0,30 0,7 17,8

R-16-06226-001 4236 Sj311.8.2016 0,30 0,5 15,4

R-16-02487-002 4237 Si521.4.2016 0,20 0,5

R-16-05332-002 4237 Si519.7.2016 0,50 0,8 17,1

R-16-06226-002 4237 Si511.8.2016 0,30 0,5 15,0

R-16-02487-003 4238 Si621.4.2016 0,20 0,2

R-16-05332-003 4238 Si619.7.2016 0,40 0,7 16,8

R-16-06226-003 4238 Si611.8.2016 0,30 14,8


Liite 9.3


VESISTÖTUTKIMUS

(3)2

Satu Ojala3.5.2017

Laiho, PetriJakelu

Laiho, Petri










VESISTÖTUTKIMUS

(2)1

Jerisjärven Huolto Oy

99301 MUONIO

PL 125


Jeriksen jätevedenpuhdistamon vaikutustarkkailu 2007-12, 2013-18 (To-Mu yt)Koordinaatit ETRS-TM35FINNäytepaikka Kuvaus Vesistöalue SeliteTarkenne

3981 7541799 375518 67.472 Puhdistamon yläpuoliHanhioja 1 Ha1

3982 7541989 374738 67.472 Puhdistamon alapuoliHanhioja 2 Ha2

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit



bakteerit

pmy/100ml

SFS 4088:2001/ ROI

*pH

SFS 3021:1979/ ROI

± 0,2 pH yks,

*Sähkön-johtavuus

mS/m

SFS-EN27888:1994 /

ROI

1,0

<2: ± 10%>2: ± 4%


%

SFS-EN25813:1993 /

ROI

1,0

*Happi,liuennut

mg O2/l

SFS-EN25813:1993 /

ROI

0,20

<2: ± 20%>2: ± 10%


CODMn

mg/l

SFS 3036:1981/ ROI

0,50

<3: ± 20%>3: ± 10%

*Sameus

FTU

SFS-EN ISO7027-

1:2016:en /ROI

0,15

<1: ± 30%>1: ± 20%

*Väri

mg Pt/l

SFS-EN ISO7887:2012(C) /

ROI

5

<25: ± 35%>25: ± 20%

*Typpi

µg/l

SFS-EN ISO11905-1:1998 /

ROI

50

<100: ± 20%>100: ± 15%

*Nitraattityppi

µg/l

SFS-EN ISO13395:1997 /

ROI

5,0

<20: ± 30%20-50: ± 15%>50: ± 12%

*Ammonium-typpi

µg/l

SFS-EN ISO11732:2005 /

ROI

5,0

<20: ± 45%20-50: ± 15%>50: ± 10%

*Fosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

3,0

<20: ± 35%20-50: ± 20%>50: ± 10%

*Fosfaattifosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

2,0

<10: ± 30%10-30: ± 15%>30: ± 10%


n mittaama)

°C

R-16-01675-001 3981 Ha122.3.2016 0,20 6,94 5,6 82 12 7,1 2,1 64 180 18 0,1

R-16-06490-001 3981 Ha117.8.2016 0,20 13 6,84 3,0 88 9,8 15 0,89 97 240 <5,0 <5,0 8,7 2,2 10,7

R-16-01675-002 3982 Ha222.3.2016 0,20 6,89 5,9 81 12 8,5 2,4 73 300 22 0,2

R-16-06490-002 3982 Ha217.8.2016 0,20 42 6,55 2,8 73 8,0 12 0,74 66 220 <5,0 <5,0 9,3 2,9 11,1


Satu Ojala28.4.2017

Jakelu

Romakkaniemi, Risto

Lappi, Kirjaamo

Karhunen, Minna

Harriniva, Safari









Liite 9.4


VESISTÖTUTKIMUS

(2)1

Tornion Vesi Oy

65420 TORNIO

Varikonkatu 5


Kourilehdon jvp:n vaikutustarkkailu 2013-18 (To-Muo yt)Koordinaatit ETRS-TM35FINNäytepaikka Kuvaus Vesistöalue SeliteTarkenne

4019 7317788 371949 67.11 puhdistamon yläpuoli, voimalinjaLiakanj.Kouril.vk.yp Ko1

4020 7317019 372359 67.11 700 m puhdistamon alapuolellaLiakanj.Kouril.vk.ap Ko2

Mittausepävarmuus

Näytepaikka

Määritysraja

Menetelmä

Analyysit



bakteerit

pmy/100ml

SFS 4088:2001/ ROI

*pH

SFS 3021:1979/ ROI

± 0,2 pH yks,

*Sähkön-johtavuus

mS/m

SFS-EN27888:1994 /

ROI

1,0

<2: ± 10%>2: ± 4%


%

SFS-EN25813:1993 /

ROI

1,0

*Happi,liuennut

mg O2/l

SFS-EN25813:1993 /

ROI

0,20

<2: ± 20%>2: ± 10%


CODMn

mg/l

SFS 3036:1981/ ROI

0,50

<3: ± 20%>3: ± 10%

*Sameus

FTU

SFS-EN ISO7027-

1:2016:en /ROI

0,15

<1: ± 30%>1: ± 20%

*Väri

mg Pt/l

SFS-EN ISO7887:2012(C) /

ROI

5

<25: ± 35%>25: ± 20%

*Typpi

µg/l

SFS-EN ISO11905-1:1998 /

ROI

50

<100: ± 20%>100: ± 15%


summa

µg/l

SFS-EN ISO13395:1997 /

ROI

5,0

<20: ± 25%20-50: ± 15%>50: ± 12%

*Ammonium-typpi

µg/l

SFS-EN ISO11732:2005 /

ROI

5,0

<20: ± 45%20-50: ± 15%>50: ± 10%

*Fosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

3,0

<20: ± 35%20-50: ± 20%>50: ± 10%

*Fosfaattifosfori

µg/l

SFS-EN ISO15681-2:2005 /

ROI

2,0

<10: ± 30%10-30: ± 15%>30: ± 10%

Näkösyvyys

m


n mittaama)

°C

R-16-02428-001 4019 Ko120.4.2016 1,00 6,76 7,5 75 11 22 5,2 180 1700 130 0,5 0,5

R-16-05368-001 4019 Ko120.7.2016 0,30 6 6,75 3,4 85 7,9 11 3,6 100 350 <5,0 39 29 18 0,6 18,8

R-16-02428-002 4020 Ko220.4.2016 1,00 6,52 6,3 76 11 25 4,6 210 1400 110 0,5 0,9

R-16-05368-002 4020 Ko220.7.2016 0,30 12 7,16 3,1 97 9,0 10 2,4 87 280 <5,0 8,2 16 5,4 0,9 18,6


Satu Ojala4.5.2017

Jakelu

Tekninen keskus

Romakkaniemi, Risto

Lappi, Kirjaamo

Ylioinas, Juha

Karhunen, Minna









Liite 9.5

NapapiiriPolcirkeln

©Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659, SYKE

0 50 100km

© GISCO - Eurostat (European Comission), EuroGeographics

Liite 10

Lähde: http://www.fsgk.se/

tornion-muonionjoen yhteistarkkailu …...vuonna 2016 turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus...

Documents