010758000 ohjelmistotekniikka - yrityksen l aatujärjestelmät ja mittarit
DESCRIPTION
010758000 Ohjelmistotekniikka - Yrityksen l aatujärjestelmät ja mittarit. Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite. Osa materiaalista on peräisin kurssikirjasta Haikala, Märijärvi: Ohjelmistotekniikka, 2000. Sisältö. Laatu Prosessiajattelu Mittaaminen Auditointi - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
1
010758000 Ohjelmistotekniikka010758000 Ohjelmistotekniikka- -
Yrityksen lYrityksen laatujärjestelmät ja aatujärjestelmät ja mittaritmittarit
Kevät 2003Hanna-Kaisa LammiLTY/Tite
Osa materiaalista on peräisin kurssikirjasta Haikala, Märijärvi: Ohjelmistotekniikka, 2000.
2
SisältöSisältö
LaatuProsessiajatteluMittaaminenAuditointiLaatujärjestelmän kehittäminenLaatujärjestelmästandardeja
3
Laadun käsiteLaadun käsite
Termi on omiaan herättämään tunneperäisiä reaktioita.– Onko laatu virheettömyyttä, mitä on virheettömyys?– Onko laadukkaiden osien summa laadukas?
"Määritelmä"– Tuotteen kyky täyttää asiakkaan kohtuulliset toiveet ja odotukset.– Oikea tuote, oikea hinta, oikeaan aikaan.
Laatu on välttämättä aina jossain määrin subjektiivista, so. riippuvainen käyttäjästä– Objektiivinen laatu: tuote on siinä mielessä virheetön ja
tarkoituksenmukainen, että se on määrittelynsä mukainen. – Subjektiivinen laatu: tuote täyttää käyttäjänsä (ja asiakkaan)
tuotteeseen kohdistamat odotukset. Eri käyttäjillä on erilaisia odotuksia.
4
Laadun määritelmiäLaadun määritelmiä
Deming: Asiakkaalle tärkein tuote Crosby: Täyttää vaatimukset Ishikawa: Asiakastyytyväisyys Wesselius: Laatu = objektiivisesti arvioitavissa oleva
komponentti + subjektiivisesti arvioitavissa oleva komponentti + kokonaan arvioimattomissa oleva komponentti
PIMS-tietokanta: Laatu: hintaa lukuunottamatta kaikki muut ostopäätökseen vaikuttavat attribuutit
Oxford dictionary: Erinomaisuuden aste ISO: Tuotteen tai palvelun kaikki piirteet ja ominaisuudet,
joilla tuote tai palvelu täyttää sille asetetut tai oletettavat vaatimukset
5
LaadustaLaadusta
Yrityksen tavoitteena on kuitenkin tuottaa voittoa tuotelaadun on oltava tarpeeksi hyvä– miksi tehdä liian hyvä kun asiakas ei siitä
kuitenkaan maksa?– tehtäisiinkö kuitenkin vähän odotuksia
parempi?Kilpailutilanne muuttuu jatkuvasti myös
käyttäjien käsitys kunkin tuotteen laadukkuudesta muuttuu
6
Laatujärjestelmä = Laatujärjestelmä = yrityksen toimintatavatyrityksen toimintatavat
ISO 8402 määritelmä: Laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden, menettelyjen, prosessien ja resurssien muodostama järjestelmä
laadunhallinta (quality management, ”laatujohtaminen”) laadunohjaus (quality control) laadunvarmistus (quality assurance). laatupolitiikka (quality policy), laadunsuunnittelu (quality planning) laadun parantaminen (quality improvement)...
Yksinkertaisesti: laatujärjestelmä määrittelee yrityksen toimintatavat
"Virallinen" vs. todellinen toimintatapa? Yrityskulttuuri, arvot.
7
Laatu ja liiketoimintaLaatu ja liiketoiminta
Asiakas - vaatimukset - tarpeet - odotukset
Määritykset, vuorovaikutus
Toimittaja - tuote - palvelu
Asiakaslaatu Toiminnan laatu
" sopii käyttöön" "100% oikein"
Kilpailuetu Tuottavuuden kasvu
Liiketoiminnan edut
8
ProsessiajatteluProsessiajattelu
A1 B2B1 C1
A3 B4B3A2 C2
B6 B5C3 A4
Asiakkaantarpeet
Asiakkaan saama tuote
B6B5
A1
A3
B4
B3
B2B1
A2C1
C2
C3
A4
Johto
Myynti ja markkinointi
Tuotekehitys Toimitukset
Asiakkaantarpeet
Asiakkaan saama tuote
9
Ohjelmistoyrityksen asiakas- Ohjelmistoyrityksen asiakas- ja tuotekehitysprosessitja tuotekehitysprosessit
myynti ja markkinointi
asiakas toimitusjärjestelmä- testaus
toteutusmäärittely asiakas
myynti ja markkinointi
asiakas toimitusjärjestelmä- testaus
paketointimäärittely asiakas
tuotteen versio n
Tuotteen versio n+1testaustoteutusmäärittely
myynti ja markkinointi
asiakas toimitus asiakas
tuotteen versio n
Tuotteen versio n+1testaustoteutusmäärittely
a) asiakasprosessi asiakaskohtaisessa kehitysprojektissa
b) asiakas- ja tuotekehitysprosessit asiakaskohtaista sovittamista edellyttävässä tuotteessa
c) asiakas- ja tuotekehitysprosessit pakettituotteessa
10
Laadun mittaaminenLaadun mittaaminen
Motto: mitä ei mittaa, sitä et voi ohjata mittaaminen on välttämätöntä.
Mitataan, että saadaan tietää– kuinka tavoitteet on saavutettu– kuinka prosessia on kehitettävä: ymmärtäminen,
oppiminen ja kehittäminen.
Mitataan– tuotetta (missä ollaan).– prosessia (kehittäminen, ymmärtäminen, oppiminen).
11
Mittaamisen ongelmiaMittaamisen ongelmia
Mittaaminen aiheuttaa kustannuksia. Käytännössä kovin luotettavia yksittäisiä mittareita ei ole. Asenneongelmat: yleensä ihmiset vastustavat mittareiden
käyttöönottoa:– "epätarkka", – "hukkatyötä", – "voi käyttää/tulkita väärin"– "mahdotonta"– ...
Ihmiset sopeuttavat toimintaansa mittareihin. Tulos ei välttämättä muutu.– Tuottavuutta mitataan koodirivien määrällä.– Virheiden vakavuusaste vaikuttaa palkkaan.
12
Millaisia mittareita?Millaisia mittareita?
Mittaamisen on oltava mahdollisimman automaattista. Mittareita on oltava mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin
riittävästi. Mittaustulosten hyväksikäyttötavan on oltava kaikilla selvillä. Mittarin väärinkäyttö on vältettävissä. Mittaa mielellään prosessia ja ryhmää, ei yksilöä. Objektiivisuus ja luotettavuus: tulos ei saa olla riippuva mittaajasta tai
mittausajankohdasta, mittaukset toistettavissa. Trendit absoluuttisia arvoja tärkeämpiä. Ymmärrettävyys: mistä mittarin arvon muutokset johtuvat. Asiakkaan kannalta mielekäs. Mittarin arvot muutettavissa euroiksi.
13
Esimerkkejä tuotemittareista Esimerkkejä tuotemittareista (monet myös prosessimittareita)(monet myös prosessimittareita) Koko, mutkikkuusmitat (Halstead, McCabe) Virheitä / KLOC (myös prosessimitta) Saatavuus, availability (esim. prosentteina
kokonaisajasta) MTBF (mean time between faults) MTTR (mean time to repair) Luotettavuus, tehokkuus, ymmärrettävyys,
ylläpidettävyys, siirrettävyys, ... Asiakastyytyväisyystutkimukset
14
Esimerkkejä prosessimittareistaEsimerkkejä prosessimittareista
Aikataulut: arvioidut ajat, toteutuneet ajatKatselmoinneissa/testauksessa löytyneet
virheetVirhekustannukset
– Testauksessa löytyneiden virheiden aiheuttamat lisäkustannukset
– Takuuaikaiset korjaukset– Laskutuskelvottomat tunnit
Tuottavuus
15
LiikkeellelähtöLiikkeellelähtö
Aluksi muutamia selkeitä mittareita:– aikataulujen toteutuminen– asiakasvirheiden määrä– takuutyön määrä– asiakastyytyväisyys.
Kokemuksen karttuessa mittareita otetaan lisää.
Mittaustuloksista tiedotetaan: trendit näkyvissä kahvihuoneen seinällä.
16
Auditointi (1/2)Auditointi (1/2)
Auditointi: tarkasteltavasta kohteesta riippumattoman henkilön tekemää laatujärjestelmän arviointia (audit, assessment, review).
Auditointi voi olla joko sisäinen tai ulkoinen: – sisäinen: yrityksen itse tekemä auditointi – ulkoinen: esimerkiksi toisen yrityksen tai kolmannen
osapuolen tekemä. Muodollinen tilaisuus, jonka aikana tarkastetaan tuotteen
tai toiminnan laatu vertaamalla sitä dokumentaatioon tai standardiin.
Toiminnan auditoinnissa toiminnan vertailukohtana on esimerkiksi yrityksen oma laatujärjestelmän kuvaus tai jokin laatustandardi (esimerkiksi ISO 9001).
17
Auditointi (2/2)Auditointi (2/2) Tehdään, usein määrävälein, suunnitelmallisesti ohjeistukseen verraten (sekä
sisäisiä että ulkoisia, ISO9001-vaatimus). Tarkastuksen kohteeksi valitaan yleensä tietty osa laatujärjestelmää. Tulokset dokumentoidaan pöytäkirjaan. Korjaavista toimenpiteistä päätetään esimerkiksi laaturyhmän kokouksessa. Ulkoisen auditoinnin tavoitteita:
– varmistaa, että toimittaja pystyy toimittamaan tuotteen– osoittaa, että toiminta on laatujärjestelmän mukaista (sertifiointi)– yritysten välinen benchmarking, oppiminen.
Sisäisen auditoinnin tavoitteet: – Oman toiminnan vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen.– Kehityskohteiden tunnistaminen. – Koulutus.– Valmistautuminen ulkoisiin auditointeihin.
18
Audiointi ei ole…Audiointi ei ole…
Ihmisten kritisointiaEsimiesten keino alaisten arvointiinPoliisitoimintaa, jolla saadaan “rosvot
kiinni”Mestarointia, jossa auditoija kertoo, miten
asiat tulisi hoitaaEi myöskään suoraan pyri arvioimaan
laatujärjestelmän hyvyyttä / huonoutta
19
Auditoinnin vaiheetAuditoinnin vaiheet
Päätös auditoinnista
Auditoinnin yleisesittely (aloituskokous)
Auditointi - dokumenttien tutkiminen (ohjeet, tulosdokumentit) - haastattelut ja toiminnan tarkastelu - havaintojen teko ja kirjaus
Päätöskokous - tulosten esittely - jatkotoimenpiteet
Auditoinnin suunnittelu
Kirjallisen raportin laadinta
Kehitysssuunnitelman laadintaKorjaavat toimenpiteetSeuranta
Vastuu
Johto
Auditoija(t)
Auditoija(t)
Auditoija(t)
Auditoija(t)
Auditoija(t)
Johto
20
Auditointi käytännössäAuditointi käytännössä
Perustuu laatudokumentaatioon ja valittuun standardiin. Auditoija tutkii ensin mahdollisen laatudokumentaation (ohjeistus,
dokumentointimallit jne.) ja sen riittävyyden standardeihin nähden. Auditoijan työvälineinä laatudokumentaatio, standardi (esim. ISO 9001),
kysymyslistat sekä kynä ja paperi. Oleellista auditoinnissa on käytännön, eli todellisen toiminnan tutkiminen. Auditointi pohjautuu havaintoihin:
– haastattelut,– työvälineiden, -tapojen ja -tulosten tarkastelut.
Dokumenttien sisältöön ei yleensä puututa. Toiminnan tarkastelun jälkeen auditoijat kirjoittavat raportin, johon
havainnot kirjataan. Raportin pohjalta voidaan laatia suunnitelma kehitystoimenpiteiksi. Johdon tehtävänä on huolehtia korjaavista toimenpiteistä ja suunnitelmien
toimeenpanosta.
21
Auditoitavia kohteitaAuditoitavia kohteita
Yleiset vaatimukset– laatupolitiikka, johdon seuranta– organisaatio– sisäiset auditoinnit, korjaavat toimenpiteet– koulutus ja- asiakasohjautuvuus
Projektitoiminta– projektien organisointi– projektien suunnittelu,– projektien seuranta ...,
Tuotteenhallinta: identifiointi, versionhallinta, konfiguraationhallinta ja toimintatavat.
Menetelmät, työvälineet,dokumentit, ohjelmakoodi ... Laadunohjaus: tarkastukset, katselmukset, testaus, mittaus ... Tuotteen toimittaminen asiakkaalle.
22
Laatujärjestelmän kehittäminenLaatujärjestelmän kehittäminen
Smallprograms
Large systems
Programming language, tools, and technical skillsSW design
Requirements specification
DocumentationMethods
Project management
Quality control, inspectionsTesting procedures, planning
Configuration management
More formal, more controlled, more bureaucraticRequirements management
Measurement
Sometimes, for some people, it seems to be more important to “get the process done” than to “get the product done”.
23
Kuinka muutos tapahtuu?Kuinka muutos tapahtuu?
Processperformance
Time
How to manage process improvement simultaneously with ordinary project pressures?
Improvement efforts
"institutionalizing" the change?
24
Eteneminen pienin askelinEteneminen pienin askelinnykytilanteen
kartoitus
kehityskohteenvalinta
ohjeistuksenlaatiminen
menettelynpilotointi
käyttöönotonsuunnittelu
koulutus
harjoittelu ja käyttö
muutoksen vakiinnuttaminen, tuki, seuranta, arviointi, ylläpito, jatkokehitys
kehityskohteenvalinta
ohjeistuksenlaatiminen
menettelynpilotointi
käyttöönotonsuunnittelu
koulutus
harjoittelu ja käyttö
tilanteen kartoitus
25
Kehittämisen askeleetKehittämisen askeleet
Kartoitetaan nykytilanne. Tähänkin asti on eletty, ei liian suuria muutoksia
kerralla. Priorisoidaan kehitystarpeet. Otetaan ensimmäinen askel...
– Yksinkertainen malli toimintaprosessista (mitä vaiheita projektiin kuuluu)
– Usein lähdetään liikkeelle dokumentointimalleista– Määrittely- ja suunnitteludokumentit– Projektinhallintaan liittyvä dokumentaatio
(projektisuunnitelma, seuranta)
26
OngelmiaOngelmia
Monet hankkeet hiipuvat innostuneen alun jälkeen Johdon tuki ja sitoutuminen puuttuu Koulutukseen ei panostetaan tarpeeksi Usko kaikkivoipiin työkaluihin Liian suuret odotukset Rima liian korkealla Liian suuri muutos kerralla Muutosvastarinta Ajankäyttö Cowboy-mentaliteetti Ei toimintamallia - ei käsitystä ongelmista Prosessia ei voi “ostaa”
27
LaatujärjestelmästandardejaLaatujärjestelmästandardeja
ISO9001– Tällä hetkellä käytännössä tärkein (ei silti kovin tärkeä?)– ISO900-standardi määrittelee tietyt puitteet laatujärjestelmän
kehittämiseksi CMMI
– SEI (Software Engineering Institute) CMMI-malli (Capability Maturity Model) määrittelee viisi kypsyystasoa
– Kypsyystasomalli määrittelee asiat, joita kullakin tasolla on kehitettävä seuraavalle tasolle pääsemiseksi.
Muita standardeja– Bootstrap– SPICE (tulevaisuudessa tärkeä?)– Trillium– Laatupalkintokriteerit (www.sly.fi).
28
ISO 9000 -standardisarjaISO 9000 -standardisarja
geneerinen, tarkoitettu kaikille teollisuusaloille, käytetään myös ohjelmistoalalla– esim. Nokia Networks, ICL Personal Systems, Valmet
Automation
ISO 9001 tuotekehitykseen ja tuotantoon ISO 9002 tuotantoon ISO 9003 lopputuotteen laadun varmistaminen ISO 9004 soveltamisohje standardien
soveltamisesta
29
ISO 9001 dokumentaatioISO 9001 dokumentaatio
Laatukäsikirja, sertifiointi tehdään tähän verraten
Työohjeet eri työvaiheisiinEri työvaiheessa sovellettavat käytännöt ja
lomakkeetViitemateriaalit
31
ISO 9001 laatujärjestelmän ISO 9001 laatujärjestelmän minimivaatimuksiaminimivaatimuksia
Laatukäsikirja on olemassa. Johto on määritellyt laatupolitiikan ja sitoutunut siihen. Laatupäällikkö on nimetty huolehtimaan
laatujärjestelmästä. Laatujärjestelmä on todistettavasti olemassa. Organisaation jäsenten toimenkuvat on määritelty. Sisäisiä laatujärjestelmän arviointeja suoritetaan
suunnitelmallisesti. Alihankkijoiden toiminta on valvonnassa. Dokumenttien hallinta on kunnossa. Korjaavat toimenpiteet laatupoikkeamien hallintaan on
määritelty.
32
Sertifiointi (1/2)Sertifiointi (1/2)
arviointitilaisuudessa tutkitaan yrityksen laatujärjestelmä ja arvioidaan, täyttääkö yrityksen toiminta standardin asettamat vaatimukset
esim. SFS (Suomen Standardoimisliitto), BSI (British Standards Institute)
jollain aloilla sertifiointi on käytännön pakko: ilman sertifikaattia ei pääse edes tarjouskilpailuun mukaan
33
Sertifiointi (2/2)Sertifiointi (2/2)
Sertifikaatin saaminen ja pitäminen vaatii paljon töitä.
Työssä lähdetään liikkeelle nykytilan kartoittamisella.
Hyöty sertifiointityöstä nähdään yleensä vasta vuosien kuluttua.
Sertifikaatin saamisen jälkeen arviointeja on säännöllisesti esim. 2 kertaa vuodessa. Sertifiointielin ilmoittaa arvioinnista vain muutaman päivän etukäteen. Tarkempi ohjelma selviää organisaatiolle vasta arviointipäivän aamuna.
34
SertifiointiprosessiSertifiointiprosessiInformaatiotilaisuus - menettelytavat - arviointitaso - laajuus - kustannukset
Hakemus yritykseltä SFS:lle
SFS lähettää - kysymyssarjan itsearviointia varten - arvioijien nimet
SFS arvioi toimitetun aineiston - laatukäsikirja - muut ohjeet, - kysymyssarja
Suunnittelukokous - arviointiohjelman laatiminen - kirjallisen aineiston tarkistus yrityksen edustajan kanssa
Laatujärjestelmän arviointi - aloituskokous - arviointi - tulosten esittäminen
Arviointiraportti yritykselle
Ennakkoarviointi yrityksessä
korjaavat toimenpiteet ja uusinta-arviointi
SFS-sertifikaatti
Uusinta-arviointi kahdesti vuodessa
puutteita
haluttaessa
35
CMMI kypsyystasotCMMI kypsyystasot
Taso 1: Initial Process. Lähtötaso. Taso 2: Repeatable process. Projektit pystytään viemään
läpi suunnitelmien mukaisesti. Taso 3: Defined Process. Prosessi on määritelty, sitä
noudatetaan, ja sitä pyritään tehostamaan. Taso 4: Managed Process. Prosessia mitataan ja
mittaustuloksia käytetään sen parantamiseen. Taso 5: Optimizing Process. Tietoa kerätään
automaattisesti ja sitä käytetään prosessin optimoimiseksi. Suomessa CMMI-malleja edistetään ns. FiSMA -
verkostossa Millähän tasolla yritykset yleensä ovat?
37
SPICESPICE
Software Process Improvement and Capability dEtermination = ISO15504
Voidaan käyttää kahdella tavalla– Kyvykkyyden mittaaminen– Prosessien kehittämiskohteiden selvittäminen
nykytilan ja SPICE-malliin sisältyvien suosituskäytäntöjen ja kyvykkyysasteikon avulla
5-asteikkoinen kypsyystasoluokitus, pääkohdat samoin kuin CMMI:ssä.
38
Spice-tasojen vaatimuksiaSpice-tasojen vaatimuksiaProsessiominaisuus Tyypillisiä vaatimuksia
Taso 1 Toimiva prosessi
1.1 Toimiva prosessi Halutut peruskäytännöt ovat olemassa, halutut työtulokset syntyvät ja toimitetaan
Taso 2 Hallittu prosessi
2.1 Suorittamisen hallinta Työ on suunniteltua ja tilanne on tiedossa koko ajan. Tekemisen menettely tunnetaan.
2.2 Lopputulosten hallinta Lopputulosten laatuvaatimukset tunnetaan, hallitaan ja todennetaan. Vaatimukset saavutetaan.
Taso 3 Vakiintunut prosessi
3.1 Prosessin määrittely ja räätälöinti
Prosessi on standardoitu organisaatiotasolla ja on sovitettu käytännön tarpeisiin. Tilanne tiedetään toteutumamittarien perusteella. Standardiprosessit pysyvät ajantasalla.
3.2 Prosessin resurssit Standardiprosessin mukaiset resurssit, roolit ja vastuut tunnetaan ja saadaan käyttöön. Tarvittava tietotuki ja välineet ovat käytössä.
Taso 4 Ennustettava prosessi
4.1 Prosessin mittaaminen Standardiprosessilla on liiketoiminnasta johdetut saavuttamisen tavoitteet, ne perustuvat tosiasioihin ja ovat saavutettavissa
4.2 Prosessin ohjaus ja valvonta
Prosessin käyttäytyminen ja poikkeamat tunnetaan ja prosessi-instanssit ohjataan pysymään annetuissa rajoissa.
Taso 5 Optimoituva (itseohjautuva) prosessi
5.1 Prosessin muuttaminen Standardiprosessin muutostarpeet tunnetaan ja on analysoitu. Prosessia kehitetään systemaattisesti olemaan ennakoiva.
5.2 Jatkuva parantaminen Standardiprosessin kehittämisvaatimukset tunnetaan sisäisten ja ulkoisten tarpeiden perusteella. Prosessia kehitetään systemaattisesti ja jatkuvasti.
39
Spice-arvioinnistaSpice-arvioinnista
Arvioinnin lopputulosta nimitetään kunkin prosessin kyvykkyysprofiiliksi.
Kyvykkyys voidaan halutessa ilmaista myös tasona. edellisen tason on aina oltava kokonaan kunnossa (fully achieved) ja tulokseksi tulevan kyvykkyystason on oltava vähintään laajasti kunnossa (largely achieved) molempien prosessiominaisuuksien osalta tietyn tason saavuttamiseksi.
40
Esimerkki Spice-arviostaEsimerkki Spice-arviosta
SPICE = ISO15504, pääasiallinen standardi, johon arviointi perustuiCMMI = Capability Maturity Model Integrated, SEI:n kehittämä SPICE-yhteensopiva malli, josta on valittu joitakin hyviksi koettuja prosesseja täydentämään arviointia
Prosessi Arvioi-den lkm
Taso 1 Taso 2 Taso 3 Summa
Projektinhallinta SPICE MAN.2
2 0.95 0.92 0.84 2,71
Vaatimusten hankinta, SPICE CUS.3
4 0.88 0.89 0.60 2,37
Järjestelmätestaus SPICE ENG.1.7
2 1.00 0.93 0.78 2,71
41
Esimerkki, selityksetEsimerkki, selitykset Fully achieved. Vaatimukset kokonaan täytetty, yli 85 % Ei erityisiä kehittämiskohteita, jotakin pientä
kehittämistarvetta voi olla.
Largely achieved. Vaatimukset laajalti täytetty, 51-85 % Joitakin selviä kehittämiskohteita tullut esille arvioinnin aikana.
Partially achieved. Vaatimukset osittain täytetty, 16-50 % Useita selkeitä kehittämiskohteita, jotkut käytännöt ovat vain osin olemassa.
Not achieved. Vaatimukset eivät täyty lainkaan, 15 % tai alle.
Kyseistä kyvykkyyttä ei ole havaittu, vaikka se on sinänsä mielekäs.
Ei arvioitu, joko ei ole arvioitavissa tai ei tarpeellista ”Ei arvioitavissa” = kyvykkyys puuttuu”Ei arvioitu” = rajattiin arvioinnista pois
1 = ykköstaso 1.1= Prosessin olemassaolo (ykköstaso)
2 = kakkostaso 2.1= Prosessin suunnittelu ja valvonta (kakkostaso)
2.2= Prosessin lopputulosten hallinta (kakkostaso)
3 = kolmostaso 3.1= Prosessin määrittely (kolmostaso)
3.2= Prosessin resurssointi (kolmostaso)