poliisiurheiluspul.fi/wp-content/uploads/2015/03/poliisiurheilu_2-2015...2/2015 poliisiurheilu 5...

2/2015

POLIISIURHEILUNaisten lentopallon

Suomalaiset ensi kertaa

SPUL:n hallituksen konkarit

Risto Heinonen ja Markku Suonenvirta

eläkkeelle

maratonin PM-kilpailuissa

EM-kilpailut peruuntuivat

Kannen kuva

Suomen maratonjoukkue PM-kilpailuissa Islannissa. Kuva: Riku Hassi

5 Pääkirjoitus

6 Suomen maratoonarit mitalijahdissa Islannin Reykjavikissa

10 USPE kilpailukalenteri

11 Poliisinaisten EM-karsinta Suomi-Hollanti ei jättänyt tilaa jossittelulle

13 Markku Suonenvirta eläkkeelle

14 Risto ”Rike” Heinonen eläkkeelle

16 Poliisien työkuntoa ylläpitävän viikkoliikunnan esteet tunnistettu − Mars liikkeelle!

20 Venäläiset ”sössivät” toistamiseen lentopallon EM–kilpailut

21 Tulokset

POLIISIURHEILU-LEHTI

Suomen Poliisin Urheiluliitto ry:n jäsenlehti

Tämän lehden ilmoitusmyynnillä tuetaan suomalaista poliisiurheilua.

29. vuosikerta

Ilmestyy 2 kertaa vuodessa

Painosmäärä 1300 kpl

ISSN-0780-8747

Lehti jaetaan poliisiasemille, poliisin palvelupisteisiin ja valtakunnallisiin yksiköihin.

Päätoimittaja 31.12.2015 saakka

ylikonstaapeli, viestintäpäällikkö Nina Juurakko-VesikkoPL 7, 37501 Lempäälä puh. 040 555 5588 email [email protected] lisää jatkosta sivuilta www.spul.fi

Lehden ilmoitushankinta,

taitto ja painatus

Scanetto OyMalminkaari 23 A, PL 117, 00701 Helsinki puh. 09 782 [email protected]

Taitto

[email protected]

www.spul.fi

Lehti 2016 julkaisuaikataulu

Aikataulu päivitetään sivulle www.spul.fi

Osoitteenmuutokset

sähköpostitse osoitteeseen [email protected]

Sisältö2/2015

POLIISIURHEILUNaisten lentopallon

Suomalaiset ensi kertaa

SPUL:n hallituksen konkarit

Risto Heinonen ja Markku Suonenvirta

eläkkeelle

maratonin PM-kilpailuissa

EM-kilpailut peruuntuivat

Kaikissa Poliisiurheilulehteen liittyvissä yhteydenotoissa käytä sähköpostia

[email protected]

SUOMEN POLIISIN URHEILULIITTO RY

Puheenjohtaja

Kari Puolitaival, apulaispoliisipäällikkö, lupapalvelulinjan johtaja Lounais-Suomen poliisilaitos Eerikinkatu 40-42, PL 51, 20101 Turku, p. vaihde 0295 440 501

Varapuheenjohtaja

ylikomisario Heikki Eronen, Sisä-Suomen poliisilaitos/Tampereen pääpoliisiasemaHatanpään valtatie 16, 33100 Tampere, puh. vaihde 0295 440 131

Sihteeri

ylikonstaapeli Jouko Hassi, Oulun poliisilaitosPL 45, 90101 Oulu, puh. vaihde 071 876 0211

Rahastonhoitaja

yrittäjä Sirpa Kolistaja, Sporttiapu, Juolukkatie 10, 57710 Savonlinna puh. ja fax 015 277 123, GSM 0500 691 574, email sirpa.kolistaja@ sporttiapu.fi

SPUL:n tili FI49 1555 3000 1004 39

2/2015 POLIISIURHEILU 5

Pääkirjoitus

Jotkut asiat on hoidettava itseTaas on vuosi taittumassa kohti loppua. Tuntuu, kuin aivan äsken olisimme vuot-ta aloittaneet ja miettineet, miten SPUL:n toimintaa jatketaan tapahtuneiden muutosten - mm. SPUL:n taustajäsenistön muutoksen ja poliisin liikuntaohjeen uudistamisen - jälkeen. Ennakoidusti urheilutoiminta on kuluneen vuoden aika-na selkeästi painottunut kansainväliseen suuntaan. Kotimaan kisoja taas ei enti-seen tapaan ole tänä vuonna ollut. Muutos on tältä osin ollut selkeä.

Muutoksesta huolimatta on myös jotakin säilynyt. Poliisiurheilun hyväksi työskentelevien, asialleen omistautuneiden ihmisten panos on pysynyt. Tämä on ollut ilo nähdä. Niin tänä vuonna kuin edellisinäkin vuosina on kotimaassa ja ulkomailla ollut kisoja, joihin osallistuminen ja joiden järjestäminen ei ole hoi-tunut itsestään. Joku on aina järjestelyistä huolehtinut niin, että kisat on saatu organisoitua tai joukkue on pystynyt tekemään kilpailumatkan. Välillä tämä ei ole ollut helppoa. Järjestelyjä hoitaneilta on mennyt runsaasti aikaa, vaivaa ja asiaan paneutumista, mitä ei aina huomaa ajatella, kun asiat jonkun järjestämä-nä toimivat. Useimmiten suurimman taakan ovat kantaneet SPUL:n lajivastaa-vat, mutta heidän ohellaan on myös muita, jotka urheilulle omistautuneina ovat oman osaamisensa ja aikansa antaneet tapahtumien toteuttamisessa. Kiitos siis kaikille, jotka mukana ovat olleet!

Urheilutapahtumien järjestämisen ja itse urheilemisen sijasta jotakin muuta tekemällä varmasti helpommallakin voisi siis päästä. Toisaalta monta kokemusta köyhemmäksi jää, jos ei urheilussa tavalla tai toisella mukana ole tai itse aktiivi-sesti liiku. Kisoihin osallistumalla ja niitä järjestämällä näkee vanhoja tuttuja ja saa uusia, kun tapaa oman lajinsa muita harrastajia. Toisaalta myös jo yksin tehty iltalenkki antaa paljon; mietipä vain tunnelmia kävely- tai hiihtolenkillä pienessä pakkasessa, kuun hohtaessa pimeältä iltataivaalta...

Urheilu ja liikkuminen ylipäätään tuo hyvää oloa niin mielelle kuin kehol-le. Kaikki tiedämme ja tunnemme poliisin työstä johtuvat paineet ja fyysiset vaatimukset. Hyvä kunto auttaa pärjäämään ja jaksamaan näiden paineiden ja vaatimusten kanssa. Siten liikunnan ja urheilun tukeminen on hyödyllistä työn-antajalle yhtenä työssä jaksamisen tuen muotona. Se heijastuu positiivisesti työ-tehtävien hoitamiseen. Tärkeintä on silti pitää mielessä, että omasta kunnosta huolehtimisesta on suoraan hyötyä meille jokaiselle. Sitä ei kuitenkaan kukaan meistä voi jättää jonkun toisen järjestettäväksi - se on hoidettava itse.

Kari Puolitaival

SPUL:n puheenjohtaja

6 POLIISIURHEILU 2/2015

Teksti ja kuvat Riku Hassi

Suomen maratoonarit mitalijahdissa Islannin Reykjavikissa-Uusi lajitarjonta kilpailukalenterissa tarjosi kisareissun Islantiin

Suomen joukkue.


PM-tasolla ei aikaisemmin ole kisat-tu maratonin parissa. Syynä tähän on se, että maraton lisättiin kilpailu-kalenteriin uutena lajina vasta viime vuoden puolella. Järjestäjämaaksi asettautui Islanti ja ajankohta PM-kisoille valikoitui elokuulle 2015, jolloin Reykjavikissa juostaan pe-rinteikäs kansainvälinen maratonkil-pailu. Toinen positiivinen uudistus oli myös se, että saimme alkuvuodesta "pohjoismaiden perheeseemme" uuden jäsenen, kun Viro hyväksyttiin mukaan osallistumaan tuleviin PM-kilpailuihin. Tämä on tulevaisuutta ajatellen tosi mukava uutinen, koska näin ollen tulevissa kilpailuissa osal-listujamäärät kasvavat ja tapahtuma-paikat lisääntyvät.

Joukkueen kokoamistaMaratoniin liittyen joukkueen va-lintoihin liittyvät työt ja muut val-mistelut alkoivat heti alkuvuodesta 2015. Tällöin alkoi mm. potentiaa-listen juoksijoiden kartoitus ja kisa-matkaan liittyvät valmistavat toimet. Joukkueen koko ja ilme alkoi hah-mottua minulle loppukeväästä ja kuulostelu juoksijoiden kunnon ke-hittymisestä alkoi. Tavoitteet ja eräs kriteeri joukkueeseen valituksi tule-miselle oli miehillä kolmen tunnin ai-ka-alitus ja naisilla kolmen ja puolen aika-alitus.

Kisojen lähestyessä juoksijoiden suunnalta tuli hyviä ja vähemmän hyviä uutisia. Suurin osa juoksijoista

oli pystynyt harjoittelemaan suun-nitelmiensa mukaan, mutta parilla henkilöllä oli ilmennyt harjoittelua haittaavia lieviä vaivoja, mutta on-neksi niistä selvittiin ja kaikki pää-sivät lähtemään matkaan alkupe-räisen suunnitelman mukaisesti. Joukkue muodostui sopivanlaisel-la sekoituksella uusia ja kokeneita juoksijoita, jotka myöhemmin osoit-tautuivat täysin oikeiksi valinnoiksi, toinen toistaan tukemaan reissun varrella.

Suomen edustusjoukkueIslantiin lähti Suomea edustamaan kolme naista, kokenut arvokisakävi-jä Pauliina Seppänen Lounais-Suo-men poliisilaitokselta, Saila Katajai-

nen Sisä-Suomen poliisilaitokselta ja Kerttu Nironen Lapin poliisilaitok-selta. Kaksi viimeksi mainittua nais-ta olivat ensikertalaisia arvokisojen suhteen. Miesten puolella valin-noissa lähdettiin parista "varmasta" juoksijasta, jotka tiedettiin varmoik-si suorittajiksi, jos vaan paikat oli-sivat kunnossa ja nehän olivat, eli Sisä-Suomen poliisilaitoksen kestä-vyysurheilulajien spesialisti Petteri

Kuorikoski, joka on ollut useissa ar-vokisoissa mukana ja on varsin kel-po juoksija myös kansallisella tasol-la. Toinen luottohenkilö oli nykyään KRP:ssä työskentelevä Markus Väli-

mäki, joka on ollut vuosien varrella sanojensa mittainen mies tulosta-voitteiden toteutumistensa suhteen.

Mukaan valikoitui myös Oulun po-liisilaitoksella työskentelevä Jukka-

Pekka Ojala, joka on niittänyt me-nestystä eritoten hiihdon puolella ja kuuluu myös kokeneisiin arvokisakä-vijöihin. Muut kolme joukkueeseen valittua miestä olivat erittäin moti-voituneen kuuloisia ja kuntopuolen-kin ollessa ylävireinen, joten arvo-kisakokemuksia luottavaisin mielin matkaan lähti kerryttämään Timo

Kokkonen Itä-Suomen poliisilaitok-selta, Jukka Vänttinen Helsingin poliisilaitokselta, sekä Jan Uggeldal

Länsi-Uudeltamaalta. Delegaattina toimi Kristian Mickelsson Lounais-Suomen poliisilaitokselta ja joukku-een huoltajana toimi Jouko Hassi Oulun poliisilaitokselta. Allekirjoitta-nut toimi joukkueenjohtajana.

Muutokset kansainvälisessä poliisiurheilutoiminnassaPoliisiurheilussa viime aikoina tapah-tuneet muutokset heijastuvat myös tähän maratonkilpailuun ja tuleviin kansainvälisiin kisamatkoihin siten, että käytännössä reissuun liittyvistä kotimaan kustannuksista ja päivära-hoista vastaa omavirkapaikka ja ul-komaan kustannuksien osalta Poha. Spul:n tehtävänä on kilpailijoiden va-lintojen teko, matkan käytännön jär-jestelyt kokonaisuudessaan vastaten myös kilpailijoiden vaatettamisesta. Tämä muutos toisaalta tuo hieman lisää varmuutta toimintaan tulevai-

Maisemaa kisapaikalta.

Avajaiset käynnissä.

Huoltaja Hassi esittelee

laguunin maisemia.

Lähdön huumaa.

J-P Ojalan maaliin tulo.


suuteen kun tiedetään varmuudella tietty rahakehys joka vuodelle. Ku-luva vuosi näyttää, miten reissuihin liittyvät käytännön asiat asettuvat uomiinsa.

Reissuun lähtöIslantiin saavuttiin torstaina iltapäi-vän puolella paikallista aikaa. Lento-kentällä meitä oli vastassa järjestäjän edustaja, joka kuljetti meidät hotellil-le, joka sijaitsi noin 15 minuutin pääs-sä Reykjavikista. Majoittautumisten jälkeen juoksijat kävivät palautte-lemassa lennon aiheuttamia tunte-muksia kropasta ja sen jälkeen syö-tiin hotellilla myöhäinen päivällinen.

Perjantaina aamupäivällä pidet-tiin eri maiden joukkueenjohtajien kanssa palaveri, jossa käytiin kisaan liittyvät kuviot vielä kertaalleen lä-pi. Lounaan jälkeen lähdettiin tutus-tumaan järjestäjän johdolla ja kyy-dityksellä kisareittiin. Tutustumisen aikana takapenkiltä kuului juoksijoi-

den suusta pohdintaa, kuinka paljon reitillä on nousuja ja kuinka pitkiä sellaisia, maratonin virallinen järjes-täjä oli kuulemma mainostanut reit-tiä hyvinkin tasaiseksi, mutta maal-likkokin pystyi ymmärtämään hyvin pian, että tällä reitillä on varsin pal-jon nousuja ja osa niistä oli vielä var-sin raastavan pitkiä. Reitistä huoli-matta joukkueemme ei masentunut, vaan pikemminkin pohti keliolosuh-teita, jotka vaikuttivat varsin hyväl-tä maratoonarin vinkkelistä: ei liian kuumaa eikä liian tuulista.

Reittiin tutustumisen jälkeen kul-jettajamme kurvasi paikalliseen messunäyttelyhalliin, jossa oli mara-tonin virallinen näytteilleasetteluta-pahtuma. Siellä oli tarjolla ja myyn-nissä paljon erilaisia tuotteita, jotka liittyivät ko. kilpailuun. Kilpailuiden avajaiset olivat alun perin tarkoitus järjestää ulkona messuhallin lähei-syydessä, mutta vesisateen vuoksi ne siirrettiin sisätiloihin. Tapahtuma oli

perinteitä noudattava, joukkueet sei-soivat jonossa eri maiden kilpailijat rinnakkain kuunnellen avajaispuhet-ta. Puheen jälkeen otettiin pakolliset kuvat, jonka jälkeen suuntasimme takaisin hotellille. Sielä alkoi virittäy-tyminen seuraavan päivän rankkaan suoritukseen.

Kisapäivä alkoi sään puolesta var-sin harmaana ja kuivana, eli hyvänä maratonsäänä. Aamupalat oli syö-ty hyvissä ajoin, koska kilpailu alkoi paikallista aikaa kello 08.40. Fiilis pik-kubussissa oli hyvä, mukana menos-sa oli sopivalla tasolla jännitystä, joka kuuluu aina tällaiseen kuvioon. Kul-jettaja vei meidät Reykjavikin polii-siasemalle, jossa juoksijat suorittivat viimeiset omat rituaalinsa ennen läh-töpaikalle siirtymistä.

Lähdön hetkiLähtöpamauksen jälkeen Petteri Kuorikoski ampaisi heti kärjen mat-kaan muiden suomalaisten seurates-sa hyviltä paikoilta. Pääsääntöisesti Suomen juoksijat pitivät alussa otta-mansa sijoituksensa alusta loppuun saakka. Juoksijoiden saapuessa puo-len välin krouviin pyörillä liikkeellä ollut huoltotiimi "team Hassi" huo-masi, että juottopisteeltä puuttuivat meidän kahden juoksijan henkilö-kohtaiset juomapullot. Pullojen pai-kalle toimituksesta vastasi järjestäjä, joka ei ollutkaan syystä tai toisesta muistanut toimittaa pulloja huolto-pisteeseen. Tämä oli kova pala mei-dän J-P Ojalalle, jonka maraton juok-su perustui täysin omalle huollolle, joten arvata saattoi, että ongelmia

Miesten sarjan mitali- ja

henkisiä voittajia,

Markus Välimäki

toinen oikealta.

Naisten kolme

parasta.

Miesten sarjan kolme

parasta, Petteri Kuorikoski

vasemmanpuolisin

palkituista.

Petteri Kuorikosken

hopeamitali.


saattoi olla luvassa. Tämän jälkeen alkoi ankara selvittely järjestäjän suuntaan, jotta toiset juomapullot saataisiin viimeiseen huoltopistee-seen johon sai toimittaa "omia eväi-tä". Selvittely tuotti tulosta ja pullot löysivät lopulta hyvissä ajoin perille.

"Loppusuoran tuskaa"Viimeisellä 10 km:llä rantalenkki-osuudella puhalsi varsin jäätävä vas-tatuuli, joka vaati juoksijoilta muuta-kin kuin kovaa fysiikkaa. Viimeinen kymppi kun on muutenkin erittäin haastava juoksijalle, joten tässä koh-taa reittiä juoksijoilta vaadittiin sitä paljon puhuttua sisua, jottei totaa-lihyytymistä päässyt tapahtumaan. Ja sitä ei tapahtunut, maaliin tultiin seuraavasti. Miesten sarjan voitto meni Tanskaan Thorkild Sundst-

rupille ajan ollessa 2.33.27 toiseksi tuli Suomen Petteri Kuorikoski, ai-ka 2.38.59 ja kolmanneksi Tanskan Torben Klose ajalla 2.43.13. Muiden suomaismiesjuoksijoiden sijoituk-set, 5. Jan Uggeldal 2.47.25 (oma en-nätys), 8. Markus Välimäki, 2.50.07, 9. Jukka Vänttinen, 2.51.34, 14. Timo Kokkonen omalla uudella ennätyk-sellä 2.58.33 ja huollon takerrelles-sa parhaaksi omassa ikäluokassaan (M50) juossut J-P Ojala tuli maaliin viidentenätoista ajalla 3.00.08.

Naisten mestaruus meni Viroon Kaisa Kukkille ajalla 2.53.09, tällä samalla ajalla hän voitti myös ylei-sen maratonin mestaruuden, eli ai-van huikea suoritus ja osoitus myös meidän "virkanaisten" juoksukun-nosta. Hopea meni Norjaan Hilde

Plassenille ajalla 3.05.10. Pronssisen mitalin nappasi Suomen kokenut ar-vokisakävijä Pauliina Seppänen var-sin hyvällä ajalla 3.09.48. Muut Suo-mea edustaneet naiset ylsivät myös hyville sijoille. Kerttu Nironen oli 7. omalla uudella ennätyksellä 3.18.46. Samoin Saila Katajainen juoksi oman uuden ennätyksen ja sijoittui heti Kertun perään kahdeksanneksi ajal-la 3.21.55.

Kilpailuiden jälkeen juoksijoiden kunto ja vointi oli vaihteleva. Osa tarvitsi pitkän ja raskaan rasituksen jälkeen hieman enemmän aikaa pa-lautumiseen kuin joku toinen jouk-kuetoveri, mutta varmaa oli se, et-tä jokainen oli ansainnut vierailun "siniselle laguunille", joka on yksi suurimmista turistinähtävyyksistä Islannissa. Paikka on tunnettu lämpi-mistä vesistä, jotka aikanaan hoksat-tiin kun teollisuutta alettiin rakentaa saarelle. Lämpimissä altaissa juoksi-joiden lihaksiston oli hyvä aloittaa aktiivinen palautuminen.

Laguunivierailun jälkeen ohjel-massa oli maratonin virallinen juhla illallinen, palkintojen ja muis-tamisten jaot paikallisen poliisiyh-distyksen tiloissa aivan Reykjavikin keskustan tuntumassa. Palkintojen jaon yhteydessä jaettiin myös epävi-ralliset joukkuemitalit, joissa miehet saivat hopeaa ja naiset kultaa. Ruo-ka, seura ja tunnelma olivat päätösti-laisuudessa hyvä ja mukavan vapau-tunut, jonka seurauksena myös osa meidän joukkueestakin jatkoi lihak-siston palauttelua Reykjavikin kes-kustassa.

Kotiinpaluu oli rankka myös sen-kin vuoksi, että jokaisen juoksijan kropassa oli tuntumaa edelliseltä päivältä ja että lähtö hotellilta lento-kentälle oli kello 05.00 aamulla. Kaik-ki matkaan lähteneet pääsivät ylös sängyistään sanan todellisella mer-kityksellä ja paluu kotia kohti alkoi.

Joukkueenjohtajan näkökulmas-ta katsottuna kisat olivat menestys Suomen joukkueelle monessa eri merkityksessä. Uutena lajina PM-ki-soissa kisojen järjestelyt olivat on-nistuneet hyvin paria pikku juttua lukuun ottamatta, näistä on hyvä ot-taa oppia toiminnan kehittämisek-si jatkossa tulevissa kisoissa. Jouk-kueen valinta oli täysin onnistunut. Joukkueeseen haettiin tarkoituksel-la kokemusta ja uusia kisakävijöitä, jotta tulevaisuuden kisoihin saadaan muodostettua vähintään yhtä hy-vä joukkue kuin tällä kertaakin. Täs-tä osoituksena PM-hopea- ja prons-simitalit sekä lukuisia onnistumisia henkilökohtaisina ennätyksinä ja ennen kaikkea kaikki Suomen jouk-kueen juoksijat pääsivät maaliin, mi-kä ei ole aina maratonpiireissä aivan läpihuutojuttu! Lisäksi delegaattina toimineelle Kristian Mickelssonille kuuluu iso kiitos, hän oli mies oikeas-sa tehtävässä pitäen reissun aikana Suomen joukkueen puolia, ja huo-lehti myös paljon käytännön asioi-den toteutumisista.

Mahtavaa Suomen poliisia edus-taneet maratoonarit, tästä on hy-vä jatkaa eteenpäin pitkällä ja vä-lillä hieman vastatuulisellakin tiellä eteenpäin. ■

PM- ja EM-kilpailukalenteri

CONGRESS NPM

Finland USPE

Germany 14.-16.10.

NPM Norway

USPE ?

NPM Denmark

USPE ?

CROSS COUNTRY EPM UK

NPM Finland

EPM Belgium

ORIENTEERING & FIELDSPORT

NPM Norway

NPM

FOOTBALL NPM

Norway 22.-26.6.

EPM – Women

Czech Rep.

EPM – Men France ?

NPM Sverige/Finland

EPM - Women Norway?

GOLF NPM

Sweden

HANDBALL EPM MenDenmark

NPM Denmark

EPM Women ?

EPM Men ?

MARATHON NPM

Iceland 22/8-2015

EPM Russia

NPM

SKIING EPM

AustriaNPM

Norway

SHOOTING NPM

EstoniaEPM

? NPM

Iceland ? EPM

?

VOLLEYBALL NPM

Finland May

EPM – Men Ukraine ?

EPM – Women ?

NPM Norway or

Estonia

BASKETBALL EPM –

Women France

EPM Men Greece

EPM – Women ?

JUDO EPM

GermanyEPM

?

TABLE TENNIS EPM

Bulgaria EPM

Slovak Rep.

CYCLING EPM EPM

Schweitz

TENNIS EPM EPM

TRIATHLON EPM

SWIMMING EPM

Germany

WRESTLING EPM

Slovak Rep.EPM

?

TRACK AND FIELD EPM

Russia EPM



Suomen naisten 6. sija vuoden 2012 jalkapallon EM-kilpailuissa tarkoitti, että Suomi oli viimeinen maa, jon-ka tarvitsi karsia päästäkseen ke-sän 2016 EM-kilpailuihin Prahaan. Lopputurnaus pelataan kahdeksalla joukkueella ja kisoihin oli ilmoitta-nut halukkuutensa 11 maata. Ottelu-paikaksi valikoitui ei paitsi taloudel-lisesti kannattava vaan myös hyvän sijaintinsa vuoksi Tikkurilan urhei-lupuisto Vantaalla. Suomen jouk-kue kokoontui Hotelli Tikkurilaan 5.10.2015 iltapäivästä. Päivän ohjel-ma oli tiivis, sillä kello viiden jälkeen saapui Hollannin joukkue. Hollanti-laisten saavuttua hotellille ruokail-tiin ja siitä edelleen jatkettiin pelaa-jien tarkastuksella otteludelegaatin johdolla.

Ottelun teknisen delegaatin, tanskalaisen Ole K. Jacobssen tar-kastettua pelaajien pelikelpoisuu-den ja aikataulujen läpikäymisen jälkeen joukkueille oli järjestetty vielä iltaharjoitusmahdollisuus en-nen seuraavan päivän ottelua. Suo-men joukkue käytti harjoitusaikansa tehokkaasti hyväkseen harjoitellen koko tunnin. Hollanti sen sijaan oli ilmeisesti hionut kuviot kuntoon jo kotimaassaan. Niinpä Hollanti kes-kittyikin lähinnä seuraamaan vastus-tajansa harjoittelua.

Ottelupäivän aamu valkeni au-rinkoisena pienen pakkasen kera. Hollannin joukkue keskittyi päivän

peliin pitkällä aamiaisella ja musiik-kia kuunnellen. Suomen joukkue kä-vi vielä pelikentällä aamuverrytte-lyn merkeissä. Itse ottelu alkoi kello 12.30. Suomi lähti otteluun kurinalai-sen puolustuksen kautta. Hollannin joukkue loi maalipaikkoja pelin alus-ta lähtien ja ottelun ensimmäinen maali tuli pelin 19. minuutilla. Puoli-ajalle mentäessä lisämaaleja ei nähty.

Toinen puoliaika meni Hollannin komennossa. Hollannin nopea pal-lon kierrätys sai Suomen puolustuk-sen rakoilemaan. Pallo löysi tiensä Suomen maalin verkkoon vielä kol-mesti ja lopputulos 0-4 ei jättänyt sijaa jossitteluille. Hollanti oli yksin-kertaisesti taitavampi joukkue ja an-saitsi voittonsa.

Muut otteluparit karsinnoissa ovat Tanska - Irlanti sekä Unkari- Englanti. Budabestissä 8.10.2015 pe-lattu Unkari-Englanti päättyi Englan-nin voittoon 1-5 (1-3). Tanska - Irlanti –ottelu tullaan pelaamaan Kööpen-haminassa 30.10.2015. Hieman keh-no arpaonni karsintojen suhteen on ollut myös miesten jalkapallojouk-kueella EM-karsinnoissa niin vuonna 2009 kuin myös vuoden 2013 karsin-nassa. Samaa voitaneen sanoa myös naisista tällä kertaa. Suomen naiset voittivat Englannin EM-kisoissa 2012 6-1! Tämä kertoo siitä, että mitä to-dennäköisemmin Unkari olisi var-masti ollut mieluisampi karsintavas-tustaja Suomelle. ■

Teksti Aki Vihtalahti Kuva SPUL arkisto

POLIISINAISTEN JALKAPALLON EM-KARSINTA SUOMI-HOLLANTI ei jättänyt tilaa jossittelulle

Suomen joukkue: Sini Rasilainen Anu Leppänen Essi Henttonen Kia Järvinen Veera Vartiainen Katariina Pirinen Kati Koskelin Hanna Liikala Jaana Anttikoski Tuija Putkonen Annukka Liukkonen Sofia Söderberg Tytti Porkka Tiina Purjo Outi Säilä

Markku oli mukana poliisien judon EM-kilpailuissa keväällä Saksassa.


Teksti Nina Juurakko-VesikkoKuvat SPUL arkisto

Markku Suonenvirta on monille poliiseille tuttu, samoin mo-nille Suomen vahvin mies -kilpailuja seuraaville. Markku jäi eläkkeelle tämän vuoden toukokuussa. Hän oli poliisissa töissä noin 34 vuotta. Noihin vuosiin mahtuu monenlaista keikkaa, mutta mitä Markulla on päällimmäisenä mielessä?

Markun ura alkoi vuonna 1975 Turun poliisilaitokselta pas-sia polkemalla ja sen jälkeen kentän hälytystehtävien parissa. Vuosiksi 1988-1996 voimailu vei hänet noin kuudeksi vuo-deksi pois poliisin töistä, ja Markku hankki elantonsa Vah-vin mies ja vahvin nainen -kilpailujen parissa. Vuonna 1989 Markku voitti itse kilpailun Suomen vahvimman miehen tit-telistä, ja hän oli paljon lehtien otsikoissa ja tehtiinpä hänes-tä ja Ilkka Nummisesta parodiaakin Vintiöt-tv-sarjassa.

Lounais-Suomesta poliisikouluunVuonna 1996 Markku palasi ajamaan keikkaa Lounais-Suo-meen. 2000-luvun alussa hän alkoi pitää kehäkursseja sil-loisella poliisikoululla Rinteen Tapanin kanssa ja alkoi työs-kennellä vakituisesti koululla. Kahden vuoden ajan hän oli poliisihallituksen palkkalistoilla, kun hän käynnisteli vati-pro-jektia valtakuntaan. Vuodesta 2011 lähtien hän työskenteli viestijärjestelmien ja kenttäjohtojärjestelmän kehittämisen

parissa eläkkeelle jäämiseensä saakka. Poliisiurheiluliiton parissa Markun taival alkoi vuonna

2006, kun häntä kysyttiin mukaan hallitukseen voimailun la-jipäälliköksi.

-Koin tekeväni tärkeää työtä, ja Reijo Naulapään ylijohta-juusaikaan urheilua todella arvostettiin. Markku kertoo, että kilpailut olivat aikoinaan juhlatilaisuuksia, joissa oli paikal-la lääninjohtoa, poliisisoittokuntaa ja muutenkin kilpailuista henki arvokkuus.

Markulla on puolisen tusinaa poliisien SM-mestaruutta voimanostosta.

-Mestaruuksia on neljältä eri vuosikymmeneltä, joten jo oli aikakin jäädä eläkkeelle, Markku naurahtaa.

Vierivä kivi ei sammaloiduEläkepäivistään Markku tuumaa, että kerrankin hänellä on kunnolla aikaa voimailun yleisiin SM-kilpailuihin. Hän vaka-voituu ja toteaa, että hänen olonsa on huojentunut, kun vii-meiset vuodet poliisissa olivat henkisesti raskaita.

-Tykkäsin siitä työstä, mutta kun se alkaa maistua pelkältä suorittamiselta, on aika väistyä.

Markku pohtii urheilun tärkeyttä poliisille ja ihmettelee, miten urheilu on jäänyt kaiken säästämisen jalkoihin. - Hal-linto ja urheilu ovat erkaantuneet liikaa toisistaan. Onneksi sain nähdä ajan, kun poliisiurheilu toimi.

Markku painottaa ilon kautta tekemistä, sitä, että nähtäi-siin positiivisia asioita. Urheilussakin miettisimme enemmän, mitä hyvää liikkuminen tuo juuri minulle.

Eläkepäiviänsä Markku aikoo voimailun lisäksi käyttää pal-veluskoirien, ampumisen, moottoripyöräilyn ja kodinmaala-uksen parissa.

- Hienoa, kun voin lähteä minne haluan, silloin kun haluan. Sohvalle en jää makaamaan. Luvassa on mm. tv-projektia Vah-vin mies -kilpailujen parissa ja muuta mielenkiintoista. Jääm-me mielenkiinnolla odottamaan. Vauhdikkaita eläkepäiviä! ■

- vauhti jatkuu muualla

Markku Suonenvirta eläkkeelle poliisin töistä

Markulla riitti juttuja kaikkiin tilaisuuksiin, kuvassa

SPUL:n hallituksen pikkujoulu tunnelmaa takavuosilta.

Kuvassa toisena vasemmalta Risto Heinonen,

josta voit lukea myös tästä lehdestä.


Teksti ja kuvat Nina Juurakko-Vesikko

Liiku säännöllisesti, elä kohtuullisesti!!

-Risto ”Rike” Heinonen eläkkeelleRisto Heinonen, 67, jäi eläkkeelle elokuun lopussa. Työuran-sa alusta vuodesta 1975 tämän vuoden elokuuhun hän ehti nähdä ja kokea paljon poliisiurheilun parissa. Risto on tun-nettu poliisipiireissä erityisesti lentopallon parissa teke-mästään työstä, niin pelaajana, valmentajana kuin lajipääl-likkönäkin. Hän on saavuttanut menestystä myös yleisellä puolella valmentajana.

Risto valmistui liikunnanohjaajaksi Vierumäen urheilu-opistosta vuonna 1974. Poliisiorganisaatiossa hän aloitti seuraavana vuonna poliisien kuntotestausten parissa ensin tilapäisenä, sitten ylimääräisenä ja lopulta vakinaisena liikun-nanohjaajana.

Menestystä niin poliisienkin kuin yleisellä puolellaRisto edusti SPULia monta vuotta pelaajana ja valmentajana, ja yhdistyksen hallitukseen hänet valittiin vuonna 1998 len-topallon lajipäälliköksi. Tuossa roolissa hän oli vuoteen 2007 asti, jolloin hänestä tuli kuntoliikunnan lajipäällikkö eläkkeel-le jäämiseensä saakka.

Poliisiurheiluvuosilta Ristolle on jäänyt mieleen mm. po-liisien Euroopan mestaruudet lentopallossa vuosina 1981 ja 1985 sekä vuonna 2000 olleet Euroopan poliisiurheiluliiton Uspen 50-vuotisjuhlakilpailut, jonne Suomesta meni lento-pallojoukkue, ampujia ja 5-ottelijoita. Delegaatiossa oli mu-kana myös nykyinen poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

–Järjestelyt olivat erinomaiset ja sieltä toimme lentopallo-hopeaa tullessamme.

Lisäksi Ristolla on lukuisia mestaruuksia ja mitalisijoja po-liisien lentopallon SM-kilpailuissa yleisissä ja ikämiessarjoissa.

Yleisellä puolella hänet on valittu vuoden lentopalloval-mentajaksi vuosina 1978 ja 1985 sekä herrasmiesvalmen-

tajaksi vuonna 1989. Lisäksi Risto oli mukana voittamassa lentopallon SM-kultaa vuonna 1985, pronssia vuonna 1986 ja hopeaa vuonna 1996. Risto veti aikoinaan PPS:n valmen-nusta. Hän oli nuorten maajoukkuevalmentajana viisi vuotta.

Poliisiurheilua tarvitaan ainaKun Riston mietteitä kysyy poliisiurheilusta, hän toteaa, että poliisiurheilua on aina tarvittu ja tullaan tarvitsemaan.

–Ehkä nyt haetaan uusia muotoja urheilemiseen. Jos ur-heilijana haluaa menestyä, työaikaa on käytettävä siihen. Pelkästään kansainväliset kisat eivät tuo urheilijoita poliisin ammattiin. Poliisin ammatista pitäisi näyttää, että fysiikkaa tarvitaan entistä enemmän. Näin liikunnallisia, urheilua har-rastavia ihmisiä saataisiin hakeutumaan poliisiksi. Tällä het-kellä ei satsata riittävästi fyysiseen kuntoon. Jos joku väittää, että poliisilla ei ole siihen riittäväsi aikaa, niin saman verran sitä aikaa on kuin aikaisemminkin!

SPUL:n hallituksen

puheenjohtaja

Kari Puolitaival

vei urheiluliiton

tervehdyksen Ristolle.


Eläkepäivistä Risto toteaa, että kiireistä on ollut. Omakoti-talon pihahommissa riittää puuhaa, ja golf sekä lentopallo vievät oman aikansa.

–Olen kiitollinen, että tässä iässä pystyn harrastamaanmolempia. Matkoillekin Risto suuntaa perheensä kanssa ai-na kun ennättää.

Testaustoiminta loppui tämän vuoden alussa Helsingin poliisilaitoksessa, ja uransa loppukuukaudet Risto oli liiken-neturvallisuuskeskuksessa töissä. Sitäkin Risto piti antoisana kokemuksena ennen eläkkeelle jäämistä.

Mitä hän haluaa meille töissäkävijöille sanoa? –Liiku säännöllisesti, elä kohtuullisesti! Täällä ollaan vain

käymässä, koitetaan olla mahdollisimman pitkään. Siinähän sitä hyväää tavoitetta kerrakseen. Hyviä eläkepäiviä Risto! ■

Riston läksiäiskahvilla riitti

onnittelijoita jonoksi asti.

Risto sai työkavereiltaan

lukuisia muistamisia.

Riston oma puheenvuoro ja kiitossanat

saivat kuulijat vakavoitumaan hetkeksi,

muuten tunnelma olikin varsin leppoisa.


Teksti Nina Juurakko-VesikkoKuvat Niemen arkistot

Rikosylikonstaapeli Jorma Niemi

opiskeli Itä-Suomen yliopistossa ter-veystieteitä liikuntalääketiede pää-aineenaan ja valmistui terveystietei-den maisteriksi kesäkuussa. Hän teki gradunsa aiheesta "Liikunta poliisin työkunnon ylläpidon välineenä: työ-paikkaliikunnan toteutuminen, edis-tävät tekijät, esteet, asenteet ja odo-tukset" Seuraavassa Jorma kertoo ajatuksistaan, joita gradun tekemi-sessä nousi esiin.

Kerro omasta taustastasi sekä työ-

uralla että urheilun parissa.

Aloitin virka-uran poliisina vuonna 1983 ja liki koko tämän yli 30 vuoden ajan olen työskennellyt rikostutkijana muun muassa väkivaltarikostutkijana. Nykyisin toimin rikosylikonstaapelina talousrikostutkintayksikössä esikäsit-telytoiminnossa ryhmälle, joka on eri-koistunut ensimmäisenä Suomessa ympäristörikoksiin. Olen toiminut po-liisityön ohessa pitkään myös liikun-tayhdyshenkilönä, kuntotestaajana ja aiemmin jonkin aikaa myös voiman-käytön oto-kouluttajana.

Urheilijana olen yleisen SM-tason mitalisti painissa. Poliisiurheilu on ollut virassa ollessani aina lähellä sy-däntä. Siviilipuolen kilpailujen lisäk-si osallistuminen ammattikunnan omiin kilpailuihin on ollut luontevaa. Poliisiurheilussa olen saavuttanut lu-kuisia mestaruuksia SM-kisoissa ja myös kansainvälisissä kisoissa muun muassa PM- ja EM-kisoissa. Minul-le on näistä ansioista myönnetty SPUL:n suurmestarimerkki. Painin lisäksi olen kilpaillut menestyksellä myös sisäsoudussa.

Selvitit työssäsi vastauksia seuraa-

viin kysymyksiin:

A) Miten poliisit liikkuvat?

B) Mitä esteitä poliiseilla on mää-

räyksen ja liikuntaohjeiden mu-

kaiseen viikkoliikuntaan osallistu-

miselle?

C) Miten poliisit itse toivovat työ-

kuntoaan ja liikuntaa edistettävän?

D) Miten poliisit suhtautuvat työn-

antajan työkunnon ylläpitämisek-

si järjestämään toimintaan?

Miksi valitsit juuri tämän aiheen

graduusi ja juuri nämä kysymykset?

Aihevalinta kypsyi ja vahvistui työnohessa liikuntalääketieteen opinto-jen aikana ja alaa tuntevien asiantun-tijoiden kanssa käytyjen keskustelu-jen myötä. Liikuntayhdyshenkilönätyöskennellessäni koin, että poliisi-hallinnon henkilöstöliikunnan to-teutuksen oikein suuntaamiseksi jakehittämiseksi tarvittaisiin muutakinkuin ”mutu-tietoa”. Tutkielma on työ-elämälähtöinen.

Aihetta valitessani näin tärkeäk-si onnistua valitsemaan sellaiset tutkimuskysymykset, jotka autta-vat selvittämään poliisien liikun-takäyttäytymistä, kohderyhmän esteitä osallistua työkuntoa ylläpi-tävään liikuntaan sekä saada tietoa heidän omista toiveistaan ja asen-teistaan fyysistä työkuntoa ylläpi-tävän toiminnan tarpeellisuudesta. Tarkoituksena on ollut kuvata po-liisien liikuntaa, esteitä osallistua työpaikkaliikuntaan ja tunnistaa kei-noja liikuntaan osallistumisen edis-tämiseksi erityisesti poliisien omasta näkökulmasta. Toiminnassa onnistu-minen edellyttää näkemykseni mu-

kaan kohderyhmän tarpeiden tun-nistamista ja heiltä saatavan tiedon hyödyntämistä toiminnan kehittämi-seksi.

Poliisityön yhteyksistä eri ter-veysmuuttujiin, ammatin stressaa-vuudesta ja esimerkiksi poliisien kuntotesteistä on tehty verrattain runsaasti tutkimuksia kotimaassa se-kä kansainvälisesti. Hyvä kunto on yhteydessä kaikkiin edellä mainittui-hin tutkimusaiheisiin. Työn edellyt-tämää fyysistä kuntoa pyritään yllä-pitämään liikuntaharjoittelun avulla kaikkialla maailmassa poliisikuntien keskuudessa, mutta juuri liikuntaan ja sen toteutuksen liittyen lisätutki-mukselle oli ja on edelleen havainto-jeni mukaan tilausta. Poliisien liikun-taa valitsemastani näkökulmasta on tutkittu niukemmin.

Miten aineiston keruu onnistui

omasta organisaatiostasi?

Tutkimuskysely oli osa Poliisien fyy-sisen toimintakyvyn arviointi ja kun-totestauskäytännöt - kehittämishan-ke -tutkimusta vuosina 2010−2011. Tutkimus tehtiin asiantuntevien yh-teistyötahojen kanssa ja se sisälsi useita mielenkiintoisia osioita kuten työnkuormitusmittauksen ja moni-puoliset fysiologiset testaukset. Työ-terveyslaitoksen kanssa yhteistyössä aineiston keruu onnistui luotettavas-ti ja sain tutkimusryhmän tutkijoilta konkreettista tukea. Itä-Uudenmaan poliisit olivat asiasta innostuneita ja satunnaistamalla valittujen osallistu-jien vastausprosentti oli poikkeuksel-lisen hyvä, itse asiassa tutkija ei olisi voinut juuri parempaa toivoa.

Poliisien työkuntoa ylläpitävän viikkoliikunnan esteet tunnistettu

− Mars liikkeelle!


Jorma Niemi puhuu vahvasti niin

työpaikkaliikunnan kuin muunkin

liikunnan puolesta. Hyvä työkunto

tuo fyysistä ja henkistä voimaa.


Mitkä olivat työsi keskeisimmät

tutkimustulokset? Mitkä asiat

hämmästyttivät siinä sinua eni-

ten?

Tutkimus osoitti, että poliisit liikkui-vat monipuolisesti ja pääosin ter-veysliikuntasuositusten mukaises-ti. Valtaosa (85 %) harrasti liikuntaa säännöllisesti, tyypillisesti 4−6 päivä-nä viikossa. Suosituinta liikuntaa oli-vat juoksulenkkeily (75 %), kuntosa-liharjoittelu (65 %) ja pyöräily (48 %).

Puolet poliiseista osallistui työ-kuntoa ylläpitävään kahden tunnin viikkoliikuntaan hyvin, mutta kol-mannes vain huonosti. Yleisin este liikuntaharjoittelulle oli työympäris-töön ja resurssivajeeseen liitetty kiire sekä tosiasiallisen osallistumismah-dollisuuden puuttuminen. Merkit-tävinä työyhteisön esteinä kuvattiin virka-asema, tehtäväkuva ja esimie-hen negatiivinen suhtautuminen liikuntaan. Omaehtoisina esteinä korostuivat laiskuus ja motivaation puute. Kehitysehdotuksissa ylei-sin toive oli viikkoliikunnan suunni-telmallisempi ja parempi toteutus. Asenteet liikuntaa ja sen tarpeelli-suutta kohtaan olivat yhdensuuntai-sesti myönteisiä.

Hämmästyttävintä minulle oli eh-kä tuloksissa yksimielisyys liikunta-harjoittelun merkityksestä työssä ja ammatissa selviytymisen kannalta. Asenteet henkilöstöliikunnan tar-peellisuutta kohtaan ovat poliiseilla hyvin positiiviset liikunnan suhteen. Samalla on ristiriitaista se, että tästä huolimatta jopa kolmasosalla viik-koliikuntaan osallistuminen toteu-tuu huonosti. Työkunnon ylläpitoon liittyvät liikuntatottumukset ovat

yksi hyvä indikaattori organisaati-omme arvoista ja kuvastavat työhy-vinvointia ylläpitävien rakenteiden toimivuutta. Tutkimukseen osallis-tuneiden naispoliisien hyvää kuntoa testeissä voi ainakin jonkin verran hämmästellä.

Mitä muutoksia haluaisit organi-

saatiossamme tapahtuvan tutki-

muksesi perusteella?

Tulosten perusteella poliisit odot-tivat työnantajalta ja esimiehiltään vahvempaa sitoutumista asiaan. Ke-hitysehdotuksissa esitettiin liikunta-harjoitusten edistämiseksi parempaa ennakkosuunnittelua, järjestelmälli-syyttä, joustavuutta, kannustusta ja motivointia. Yhden työkuntoa ylläpi-tävän viikkoliikunnan väliin jääminen ei ole katastrofi. Jos liikunta laiste-taan sen sijaan toistuvasti vuodesta toiseen jossain poliisilaitoksessa, yk-sikössä, ryhmätasolla tai tehtävän-kuvissa, on työpaikalla perusteltua syytä huolestua ja ryhtyä asiantilaa korjaaviin kohdennettuihin toimiin. Toivoisin että tutkimuksen tulokset voisivat osaltaan aiheuttaa tähän suuntaan johtavaa ”havahtumista” ja näihin edellä mainittuihin toiveisiin liittyvien hyvien käytäntöjen lisään-tymistä.

Mihin toivoisit työnantajamme

kiinnittävän huomiota?

Ammatin erityisvaatimukset, työn-piirteet sekä työympäristön olosuh-teet työnantajan kannattaa huomioi-da ja hyödyntää liikunnan sisällöistä - esimerkiksi toiveet itsepuolustusla-jeista - ja toteutuksesta päätettäes-sä. Oikein toteutettuna työpaikkalii-

kunta on yksi moniulotteisimmista ja tehokkaimmista keinoista työkun-non lisäksi työhyvinvoinnin ylläpi-dossa.

Tutkimustyöni antoi viitteitä, et-tä liikuntaan liittyvien määräysten toteutumista kannattaisi seurata ja henkilöstöä on hyödyksi ”kuunnel-la” sekä ottaa mukaan myös liikuntaa koskevaan päätöksentekoon koko hallinnon sekä yksittäisten laitosten paikallistason toimintaa suunnitelta-essa.

Mihin meidän työntekijöiden olisi

hyvä kiinnittää huomiomme työsi

perustella tai ylipäätään liikunnan

suhteen?

Kirjallisuuskatsauksen aikana sain todeta, että poliiseilla tehtyjen tutki-musten mukaan sydän- ja verisuoni-tautien riskitekijät, ylipaino, kohon-nut verenpaine, suosituksiin nähden riittämätön liikunta, stressi sekä sel-kävaivat ovat tutkimuksissa ikään-tyvillä poliiseilla yhtä yleisiä ja osin yleisempiäkin kuin väestöllä kes-kimäärin. Olemme ammattiin tul-lessamme hyvässä kunnossa, mut-ta virkauran edetessä tilanne usein muuttuu.

Työelämään siirryttäessä kannat-taakin kiinnittää erityistä huomio-ta siihen, että liikunta pysyisi osana omaa arkea muodossa tai toisessa. Työkuntomääräyksen suoma oikeus viikoittaiseen työkuntoa ylläpitävään liikuntaharjoitteluun oikein ja mah-dollisimman säännöllisesti käytetty-nä palkitsee hyvillä vaikutuksillaan. Sen toteutumisen suhteen kannat-taa olla jokaisen osaltaan aktiivinen työyhteisössään. Erityisesti nyt olisi


Liikuntakäyttäytymiseen

vaikuttavien tekijöiden

teoreettinen malli mukailtuna.

(Green ym. 1999; Aura ja Sahi 2006; Vuori ym. 2010)

Kahvakuulat ovat yksi esimerkki

välineistä, joilla saa treenattua

koko vartaloa.

ajankohtaista maailmanpoliittisesti että yhteiskunnallisesti kiristyneen tilanteenkin vuoksi kiinnittää huo-miota kunnon ylläpitoon ja varmis-taa, että poliisit selviävät työkuor-mastaan.

Kertaatko vielä, mitkä ovat keskei-

simmät liikkumisen hyödyt työs-

sämme? Saitko tähän jotakin lisä-

valaistusta työsi perusteella?

Järkevällä tavalla toteutetusta työ-kuntoa ylläpitävästä liikunnasta on saatavissa lähes yksinomaan tervey-den sekä työ- ja toimintakyvyn kan-nalta positiivisia vasteita ja muutok-sia. Liikunnan hyödyt poliisityötä ajatellen ovat monipuolisia ja yksilöl-lisiäkin. Keskeisimmiksi nostaisin lii-kunnan merkityksen yleisesti tervey-den ylläpidon ja jaksamisen kannalta yleisesti työssämme, joka sinällään on pääosin liikunnallisesti passiivis-ta istumatyötä ja muodostaa sitä kautta terveydellisen riskin. Tärkeää on myös hyvän kunnon seurauksena kohentuvan fyysisen ja kognitiivisen suorituskyvyn myötä parantuvat työ-turvallisuus, stressin- ja paineen sie-tokyky sekä työkyky.

Liikunnan hyödyt eivät olleet var-sinaisena tutkimuskysymyksenä, mutta sain kyllä lisävahvistusta sille käsitykselle, että poliisit jotka liikku-vat ja hoitavat kuntoaan, saavat sii-tä myös hyötyä työssä selviytymisel-leen.

Ja vielä yksi kysymys SPUL:n näkö-

kulmasta - Mitä mieltä olet poliisi-

en kilpaurheilusta ja sen tarpeel-

lisuudesta työkuntoa ylläpitävän

liikunnan ohella?

Joudun myöntämään olevani monen muun tapaan pettynyt poliisihallin-nossa tehtyyn ratkaisuun lopettaa poliisien viralliset mestaruuskilpailut kotimaassa. Hyvin järjestettyä kil-paurheilua ja siihen osallistumiseen annettua tukea tarvittaisiin poliise-ja liikuttamaan. Useat viralliset lajit ovat olleet yhteydessä poliisityön vaatimuksiin ja työnpiirteisiin ja esi-merkiksi SPUL:n toiminnalla on ollut tärkeä merkitys fyysisen kunnon ja pitkäjänteisen liikunnan harrastami-sen edistäjänä ammattikunnassam-me.

On tuoretta uutta tutkimustie-toa siitä, että menestyksen tavoit-telu urheilussa ja tapahtumiin liitty-vät yhteisöllisyyttä lisäävät kontaktit motivoivat ja synnyttävät liikuntaan osallistumista aktivoivia vaikutuksia vielä uskottua enemmän. Urheilun ja sen sosiaalisten vahvuuksien merki-tystä tässä tarkoituksessa on osin ali-arvioitu.

Poliisien kansainvälisessä kilpai-lutoiminnassa urheilun ohessa pää-määränä on lisäksi ollut vakiinnuttaa sosiaalisia, yhteistyöllisiä ja ammatil-lisia suhteita. Näitä asioita on mah-dollista tavoitella myös muilla toi-minnan tasoilla ja eri turva-alojen viranomaisten keskinäisessä kilpaur-heilussa. Toiminta hakee nyt uusia muotoja syntyneen tyhjiön täyttä-miseksi. Ratkaisujen seurauksena näyttää kuitenkin passiivisuus lisään-tyneen ja epävirallisienkin kisojen osanottajissa on ilmennyt katoa. Kai-kesta huolimatta jaksan uskoa siihen, että poliisilaitoksilla ”taukoliikunnan” lisäksi myös urheillaan tulevaisuu-dessakin. Pysytään liikkeessä! ■


Teksti ja kuvat Kristian Mickelsson

Suomen poliisin naislentopallomaa-joukkue oli keväällä hienosti selvit-tänyt tiensä EM-lopputurnaukseen. Tanskassa järjestetyssä kevään kar-sintaturnauksessa naisemme olivat ylivoimaisia ja voittivat oman kar-sintalohkonsa Slovakiaa ja Tanskaa vastaan. Karsintaturnauksen voi-tolla maajoukkue lunasti menolip-punsa EM-kisoihin, jotka piti olla 5.-11.10.2015 Venäjällä, Pietarissa. Noin kuukausi ennen lopputurnauksen alkamista Euroopan poliisiurheilulii-tolta (USPE) tuli ilmoitus, että kisat lykätään pidettäväksi myöhempään ajankohtaan.

Tämä oli jo toinen kerta kun USPE joutui peruuttamaan ja siirtämään

poliisin EM-kisoja venäläisten takia. Vuonna 2014 venäläisillä oli tarkoitus järjestää yleisurheilun EM-kisat Sot-shissa. Silloin SPUL oli tehnyt mitta-vat valmistelut ja hankinnat matkaa varten. Vuonna 2014 USPE ilmoitti, että he eivät ole päässeet tarkasta-maan kisajärjestelyitä ajoissa, minkä vuoksi yleisurheilukisat peruttiin. Tä-mä ilmoitus tarkoitti SPUL:lle merkit-täviä rahamenetyksiä mm. lentolip-puhankintojen vuoksi.

Tänä vuonna SPUL:ssa oltiin kui-tenkin viisaampia, kun tiedettiin venäläisten kisaisännyys lentopal-lokisojen suhteen. Kaikki matkaval-mistelut oli tarkoitus tehdä ihan vii-me tinkaan, jos kuitenkin kävisi niin,

Venäläiset ”sössivät” toistamiseen lentopallon EM–kilpailut

että kisat Venäjällä peruuntuvat. Ke-vään karsintaturnauksen jälkeen SPUL:ssa jäätiin odottamaan ilmoi-tuksia venäläisiltä. Kesä meni ja syk-sy tuli, eikä venäläisistä kuulunut mi-tään. Syksyllä piti jo selvittää UPSE:n toimistosta, missä mennään kisojen suhteen. Ilmeni, että venäläisiin ei ole viimeisen puolen vuoden aikana saa-tu yhteyttä edes USPE:n toimistosta. Lopulta peruutuspäätös oli ilmeinen.

Lentopallokisojen peruuntuminen oli joukkueemme kannalta harmin paikka. Naisemme olivat Tanskassa osoittaneet kuntonsa ja odotukset kisamenestyksen suhteen olivat kor-kealla. Tavoitteet oli asetettu mitalisi-joille. Nyt jäi kuitenkin vain tyhjä arpa käteen. Mielenkiintoista asiassa on, että EM -kisoja varten on järjestetty mittavat karsintaturnaukset ympäri Eurooppaa. Käytännössä joukkueet lopputurnaukseen on selvillä, mutta tiedossa ei ole varmuudella, milloin kisat pidetään. USPE on linjannut ki-sat pidettäväksi 2016. Epävarmuuste-kijä asiassa on kuitenkin se seikka, et-tä kisajärjestelyt 2016 on alustavasti annettu venäläisten käsiin.

Lentopalloilijoiden kisavuosi 2016 tulee joka tapauksessa olemaan erit-täin mielenkiintoinen ja tiivis. Suomi järjestää varmuudella PM -kisat 23.-27.5.2016 Tampereella. Kisoihin osal-listuvat näillä tiedoilla Tanska, Norja, Viro ja tietysti Suomi. PM -kisojen li-säksi on mahdollista, että naisten EM-kisat toteutuvat ja miehet aloittavat EM-karsinnat vuoden 2016 aikana. ■

Suomen joukkue kevään

EM-karsinnoissa Tanskassa.

Jalkapallon EM-karsintaottelu Suomi-Hollanti 6.10.2015 VantaaSUOMI -HOLLANTI 0-4 (0-1)

Hollannin maalit: 19min. Charlotte Koppers, 48min. Laura Van Enck, 71 min.

Cynthia Beckhuis, 80 min. Lianne Ekkel

Maratonin PM-kilpailut Islanti 22.8.2015 Miehet1. Thorkild Sundstrup 2.33.27 Tanska

2. Petteri Kuorikoski 2.38.59 Suomi

3. Torben Klose 2.43,13 Tanska

Muut suomalaiset

5. Jan Uggeldal 2.47.25

8. Markus Välimäki 2.50.07

9. Jukka Vänttinen 2.51.34

14. Timo Kokkonen 2.58.33

15. Jukka-Pekka Ojala 3.00.08

Naiset1. Kaisa Kukk 2.53.09 Viro

2. Hilde Solland Plassen 3.05.10 Norja

3. Pauliina Seppänen 3.09.48 Suomi

Muut suomalaiset:

7. Kerttu Nironen 3.18.46

8. Saila Katajainen 3.21.55


TULOKSIA

SPUL:n hallituksen väkeä puolisoineen

pikkujoulutunnelmissa viime vuonna.

poliisiurheiluspul.fi/wp-content/uploads/2015/03/poliisiurheilu_2-2015...2/2015 poliisiurheilu 5...

Documents