ympÄristÖnhuolto puhdistustapalvelualalle osa 2: jätehuolto · 1. osa: perusteet –...
TRANSCRIPT
YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 2: Jätehuolto
1. Osa: Perusteet
– Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu
– Kestävä kehitys
– Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa
2. Osa/päivä: Jätehuolto
– Jätelainsäädäntö
– Tuotteen elinkaari, ekologinen selkäreppu ja ekologinen jalanjälki
– Jätehuolto ja kierrätys
3. Osa/päivä: Siivous ja ympäristö
– Ympäristölähtöiset puhdistusmenetelmät
– Kemikaalit: ympäristö ja turvallisuus
– Siivoojan etiikka ja henkilötietosuojamääräykset
4. Osa/päivä: Ympäristöasiat yrityksissä
– Laatu- ja ympäristöjärjestelmät
– Yrityksen jätehuollon suunnittelu
Sisältö
3
Jätelainsäädäntö
Suomen jätelainsäädäntö kattaa kaikki jätteet
(ei kuitenkaan eräitä erityisjätteitä; esim. ydinjäte)
Jätelainsäädäntö seuraa EU:n jätelainsäädännön kehitystä
• joiltakin osin säädöksemme ovat EU:n vastaavia
säännöksiä tiukemmat
• joillakin aloilla EU:lla ei ole vastaavia säännöksiä tai
ne ovat vielä valmisteilla
4
Yleiset jätelain ja paikallisten jätehuoltomääräysten velvoitteet
Jätelain johtavina periaatteina ovat – jätteen syntymisen ehkäisy
– jätteiden mahdollisimman tarkka
hyödyntäminen
– jätteistä aiheutuvien haittojen estäminen
Tällä tavoin edistetään luonnonvarojen
kestävää käyttöä ja torjutaan
ympäristöongelmia
EU:n jätestrategiassa määritelty jätehierarkia
Jätehierarkia tarkoittaa EU:n jätestrategiassa määriteltyä
jätehuollon tavoitteiden tärkeysjärjestystä, jossa tiivistyvät myös
Suomen jätehuollon keskeiset periaatteet.
Jätehierarkian mukaisesti ensin on pyrittävä estämään jätteen
synty. Jätteen syntyä on kuitenkin joissain tapauksissa
mahdotonta välttää. Jos jätteen syntyä ei pystytä välttämään,
tulisi jäte hyödyntää materiaalina. Syntyvästä jätteestä lajitellaan
ongelma- ja erityisjätteet sekä materiaalikierrätykseen menevät
hyötyjätteet. Jos jätettä ei pystytä hyödyntämään materiaalina,
tulisi se hyödyntää energiana. Viimeisenä jätehierarkiassa on
jätteen turvallinen loppusijoitus kaatopaikalle.
lähde: www.ekokem.fi
Jätehierarkia
Kaatopaikka
Hyödynnetään
energiana
Hyödynnetään materiaalina
Pyritään ehkäisemään jätteen synty
7
Ekologinen jalanjälki
Ekologinen jalanjälki mittaa ihmisen suhdetta luontoon
– Se havainnollistaa, kuinka paljon maa-alaa tarvitaan
kulutustavaroiden ja -palveluiden tuottamiseen sekä jätteiden ja
päästöjen käsittelyyn, mukaan lukien hiilidioksidin sitomiseen
tarvittava metsäala.
– Kaikki energian ja aineen kulutus sekä päästöjen ja jätteiden
palauttaminen takaisin luontoon vaatii tietyn maa-alan. Ekologinen
jalanjälki kuvastaa yksilön, kunnan tai valtion kulutukseen
tarvittavaa pinta-alaa.
Ekologinen jalanjälki
Suomalaisten keskimääräinen ekologinen jalanjälki on
lähes 4 kertaa niin suuri kuin maapallon luonnon
uusiutumiskyky henkilöä kohden
(WWF:n vuoden 2004 Living Planet raportti)
Jokaista maapallon ihmistä kohden on 1,8 hehtaaria
tuottavaa alaa (laskettu 6,1 miljardin ihmisen mukaan)
Maailman ihmisten keskiverto ekologinen jalanjälki oli 2,2
hehtaaria henkilöä kohden vuonna 2001.
9
Näin monta maapalloa tarvitaan…
keskiarvo
Eurooppa
Pohjois-Amerikka
Suomi
10
Oma ekologinen jalanjälkeni ?
Kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki eläisivät niin kuin sinä ?
Käy testaamassa oma ekologinen jalanjälkesi:
http://www2.turkuamk.fi/keke/ekofeet2/index.php?page=laskuri
11
Ekologisen jalanjäljen laskureita verkossa:
Maija Hakanen on laatinut Suomen kuntaliitolle kuntien ekologisen jalanjäljen, www.kunta.net
www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/peli/index.php
www.mec.ca/Apps/ecoCalc/ecoCalc.jsp
www.earthday.net/footprint
Livin Planet 2002 -raportti:
www.panda.org/livinplanet
Valtioiden ekologiset jalanjäljet:
www.earthday.net/goals/footprintnations.stm
Elinkaari ja elinkaariajattelu
• Elinkaari on elävän olennon, laitteen tai ilmiön elämän toiminnallisuutta kuvaava kaari.
• Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen elinkaaren eri vaiheita raaka-aineesta valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan hyötykäyttöön.
• Kertakäyttötuotteet rasittavat ympäristöä eniten elinkaarensa loppuvaiheessa.
13
Tuotteen elinkaari
Jalostus pakkaus
Käyttö
Kunnostus,
korjaus
Purku osiin
Luonnonvara
Energian tuottaminen
Materiaalin ottaminen
Kokoonpano
Vaurioituminen
Kierrätys
14
Tuotteen elinkaareen lasketaan kuuluvaksi:
raaka-aineiden tuottaminen
materiaalien valmistaminen
kuljettaminen eri vaiheissa
käyttö
syntyneiden jätteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely
elinkaaren erivaiheissa – kuluu energiaa
– päästöjä leviää veteen, ilmaan, ja maahan
tuotteen elinkaaren ympäristövaikutuksiin kuuluu myös melu.
EKOTEHOKKUUS eli MIPS
Ekotehokkuus
• Luonnonvarojen tuottavuus eli kuinka paljon saadaan todellista hyötyä käytetystä energiasta ja raaka-aineesta
• Mitä useampia kertoja tuotetta voidaan käyttää sitä parempi sen ekotehokkuus on
• Kannattaa suosia pitkäikäistä, kestävää ja lähellä tuotettua hyödykettä
Tulevaisuudessa voi ehkä nähdä kaupassa eri tuotteiden hinnan rinnalla MIPS-luvun, jota vertailemalla kuluttaja voi valita ekotehokkaamman tuotteen.
MIPS = Material Input Per Service Unit (Materiaalipanos tuotantoyksikköä kohden)
17
EKOLOGINEN SELKÄREPPU
MI = luonnonvarojen kulutuskerroin eli ekologinen selkäreppu
MI-kerroin kertoo, kuinka paljon luonnonvaroja (kg) tarvitaan yhden raaka-ainekilon tuottamista varten
Esim.
teräs noin 7
alumiini noin 60
kierrätetty alumiini 3,5
kulta noin 500 000
timantti 53 000 000
Oman ekologisen selkäreppumme paino määräytyy
elintapojemme mukaan!
18
Esimerkkejä
5 g kultasormuksen ekologinen selkäreppu painaa 2 tonnia
1 litra brasilialaisista appelsiineistä tehtyä mehua painaa 25 kg
puuvillaisen paidan valmistuksessa tarvitaan 680 litraa vettä, 850 g
uusiutumattomia luonnonvaroja, 6 kg uusiutuvia luonnonvaroja ja
300 g ilmaa pilaantuu
Muita ekologisia selkäreppuja:
kahvinkeitin 298 kg
hammasharja 1,5 kg
hopeaketju 20 kg
juomalasi 6 kg
19
20
Jätehuolto
jätettä on:
– aine
– tavara tai
– tuote
jonka haltija on poistanut tai aikoo poistaa tai on velvollinen
poistamaan käytöstä hyödyntämällä tai sijoittamalla
pysyvästi niille varattuun paikkaan
21
Mitä jäte on ?
tähteeksi tai käyttökelvottomaksi jäänyt tuote
Jäte voidaan luokitella
– bio- eli eloperäisiin
– vaikeasti hajoaviin
– kierrätettäviin
– ongelmajätteisiin
22
Jätteiden keräys
”Jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteet on kerättävä ja
pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa
siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle
aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka
jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta
tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.”
Suomen jätelaki, 6§ Jätehuollon järjestämistä
koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet
23
Jätehuollon järjestämisen vastuu
Jätteen haltija on vastuussa jätehuollon järjestämisestä
Yhdyskuntajätteet lajitellaan, ja jätteiden kuljetuksesta
huolehtivat jätteenkuljetusyritykset, jotka ovat rekisteröity
ELY-keskusten ylläpitämään jätetiedostoon (??)
24
Jätteiden lajittelu
Jätehuoltomääräykset velvoittavat yritykset ja laitokset
lajittelemaan jätteensä
– Kunnallisissa ja alueellisissa jätehuoltomääräyksissä
eroja mm. lajiteltavien jätteiden ja niiden määrien
suhteessa
– Jätteiden määritelmissäkin voi olla eroja
Kuntien lakisääteinen tehtävä on jäteneuvonta, jota
hoitaa yleensä alueellinen jätehuoltoyhtiö tai kuntayhtymä
tietoa saa:
– jäteastioiden hankinnasta, jätehuollon toimipisteistä,
ongelmajätteen, biojätteen, sekajätteen sekä
hyödynnettävän jätteen keräyksestä ja kuljetuksista
25
Lajiteltavat jätteet
” Jätehuolto on järjestettävä siten, että jäte on
hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei
aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla
tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. ”
( Suomen Jätelaki 6§, Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset
huolehtimisvelvollisuudet )
26
Lajiteltavat jätteet ovat ( Kiertokapula )
Biojäte
Kuivajäte
Keräyspaperi
Keräyslasi
Pienmetalli
Keräyskartonki
Sähkö- ja elektroniikkalaitteet
Ajoneuvon renkaat
Romuautot
Isot erät remontti- ja rakennusjätettä
Erityisjätteet
Ongelmajätteet
27
BIOJÄTE
Biojäte pakataan maatuvaan materiaaliin ja laitetaan biojäteastiaan. Pakkaamiseen kelpaavat esim. sanomalehti, paperi- ja biohajoavat pussit.
Biojätteeseen kelpaavat: – Hedelmien ja juuresten kuoret – Lihan ja kalan perkuujätteet – Kuivuneet ja pilaantuneet elintarvikkeet – Ruoantähteet ja pienet luut – Kananmunankuoret ja munakennot – Talouspaperit ja lautasliinat – Kahvinporot, suodatin- ja teepussit – Multa ja kuihtuneet kasvinosat – kissanhiekka
28
Kuivajäte
Laitetaan pakattuna kiinteistön kuivajäteastiaan
– Muovi ja styroksi
– Vaipat ja risat tekstiilit
– Posliini ja keramiikka
– Hehkulamput
– Siivousjäte
– Ikkuna- ja peililasi hyvin pakattuna
29
Sekajäte
Sekajäte on energiahyödyntämiseen soveltuvaa jätettä,
jonka seassa ei saa olla materiaalina hyödyntämiseen
soveltuvaa lasia, metallia, paperia tai sähkö- ja
elektroniikkalaitteita eikä ongelmajätteitä
Sekajätettä kerätään kiinteistöillä, joilla biojätettä ei tarvitse
määräysten mukaan lajitella erikseen ja joilla sitä ei
kompostoida. Sekajätteeseen kuiva- ja biojätteet kerätään
samaan pussiin
BIOJÄTE + KUIVAJÄTE = SEKAJÄTE
30
Ongelmajätteet
Ongelmajätteet toimitetaan omissa pakkauksissaan keräyspisteisiin tai –kierroksille. Ongelmajätteet ovat terveydelle tai ympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Niitä ei saa laittaa muun jätteen joukkoon.
Ongelmajätettä ovat:
Paristot ja pienakut
Kuumemittarit ja lääkkeet
Jäteöljyt ja öljyiset jätteet
Akut, kytkin-, jarru- ja jäähdytinnesteet
Maalit, liimat, lakat ja kovetteet
Hapot ja emäkset
Vahvat puhdistusaineet
Liuottimet ja ohenteet
Kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet
Lisätietoa www.ekokem.fi
31
Erikseen kuljetettavat
Painavat ja isokokoiset jätteet on toimitettava itse niitä vastaanottaviin pisteisiin tai järjestettävä niille erilleen kuljetus
Erikseen kuljettevia ovat
Huonekalut
Maa-ainekset ja hiekoitushiekka
Terävät ja viiltävät esineet
Puutarhajätteet
Metalliromut
Erityiskäsittelyä vaativat jätteet
( pölyävä tai märkä jäte)
Autot ( www.autokierrätys.fi )
Autonrenkaat ( www.rwngaskierrätys.fi )
Remontti – ja rakennusjäte
32
Lasi
Lasi laitetaan irrallisena kiinteistön lasiastiaan tai
hyötyjätepisteeseen
Lasinkeräykseen voi laittaa:
Lasipurkit ja –tölkit
Lasipullot
lasiastiat
33
Metalli
Metalli laitetaan irrallisena ja litistettynä kiinteistön
matalliastiaan tai hyötyjätepisteeseen
Säilyke- ja juomatölkit
Alumiinivuoat ja –foliot
Kattilat ja pannut
Tyhjät maalipurkit ja aerosolipullot
Matallikorkit ja tuubit (korkki päällä )
34
Paperit
Paperi laitetaan irrallisena kiinteistön paperiastiaan tai hyötyjätepisteeseen
Paperinkeräykseen kelpaa: – Sanoma- ja aikakausilehdet – Puhelinluettelot – Kirjat ilman kansia – Mainoslehtiset – Kirjekuoret VAIN PUHDAS PAPERI KELPAA !
35
Kartonki
Kartonki laitetaan irrallisena ja litistettynä kiinteistön
kartonkiastiaan tai keräyspisteeseen
Kartonkikeräykseen kelpaavat:
Kartonkipakkaukset ( esim keksipaketti)
Kopiopapereiden kääreet
Askartelukartongit ja piirustukset
Aaltopahvi ja voimapaperi
Talous- ja wc-paperihyvlyt
Paperikassit ja –pussit
Kartonkitölkit huuhdeltuina
36
Pahvi
Pahvi laitetaan irrallisena ja litistettynä kiinteistön
pahviastiaan tai keräyspisteeseen
Voi laittaa:
Pahvilaatikot ja aaltopahvi
Ruskeat paperikassit ja –pussit
Voimapaperi
37
SER = sähkö- ja elektroniikkaromu
Sähkö- ja elektroniikkalaitteita ei saa laittaa kuiva- tai
sekajätestiaan. Ne toimitetaan SER-keräyspisteisiin.
Kylmälaitteet ( pakastimet, jääkaapit)
Televisiot ja monitorit
Pienet SE-laitteet (esim. videot, tuulettimet, keittimet,
radiot)
Valaisimet, loisteputket, energiansäästölamput
Tietokoneet ja sen oheislaitteet
Lämmittimet, työkalut ( esim. porat, trimmerit, hakettimet)
Sähköllä (myös akulla tai paristolla) toimivat laitteet = SE
Mitä hyötyä on jätteiden lajittelusta?
Jätteen lajittelu
• Tuotamme jätettä enemmän, kuin koskaan aikaisemmin.
Jätemäärät ovat jo jätevuoria.
• Tuotamme yhä enemmän maatumatonta jätettä.
• Lajittelematonta jätettä on vaikea kierrättää tai
hyödyntää.
• Jotta jätteitä pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman
hyvin materiaalina ja energiana, on jätteitä lajiteltava
Ympäristö on meillä elinaikamme ”lainassa”, meidän
tulee jättää jälkeemme mahdollisimman hyvä ja puhdas
ympäristö
40
Jätteen synnyn ehkäiseminen
Kulutusvalinnoillaan jokainen voi vaikuttaa tuottamaansa
jätteen määrään
Jätteen synnyn ehkäiseminen koskee niin yksityistä
henkilöä kuin yritystä
Pohdi:
– miten voin vaikuttaa syntyvän jätteen määrään ?
41
Jätteen hyötykäyttö
Hyötykäytöllä tarkoitetaan:
• jätteiden kierrätystä sellaisenaan tai raaka-aineena
tai
• jätteiden energiakäyttöä
Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä
• jos se on teknisesti mahdollista
• siitä ei aiheudu kohtuutonta lisäkustannusta muutoin
järjestettyyn jätehuoltoon
• jätteiden eri jätelajit on eroteltava niiden syntypaikalla
Jätteen hyötykäyttö
KIERRÄTYS = tuotteen sisältämän materiaalin
hyötykäyttö uudelleen raaka-aineena
UUSIOKÄYTTÖ = tuotteen käyttö uudelleen uudessa
käyttötarkoituksessa (esim. keräyslasista lasivillaa)
UUDELLEENKÄYTTÖ = hylätyn tuotteen tai
materiaalin ottaminen uudelleen käyttöön entisessä
käyttötarkoituksessaan (esim. täyttöpullot,
kirpputorivaatteet, rikki menneiden laitteiden
kunnostus)
Jätteen syntyminen
Pohtikaa pareittain
Kuinka voit vaikuttaa jätteen
syntymiseen ostopäätöksilläsi?
Mieti millaista jätettä tuotat viikon
aikana ja kuinka sen lajittelet?
44