yhteiskunnallisten yritysten koulutukseen · › erilaisuuden näkeminen voimavarana, joka tapahtuu...
TRANSCRIPT
KoulutuskokonaisuusYhteiskunnallisten yritysten koulutukseen
› Opettajan työkalu
toim. Anna Kirstinä
3
Esipuhe
Tämän koulutuskokonaisuuden taustalla on ollut ajatus yrittäjän ammattitutkin-
toon valmistavien opintojen täydentämisestä yhteiskunnallisten yritysten erityis-
näkökulmalla. Yhteiskunnallisten ja henkilöstöomisteisten yritysten näkökulmia
pohtimaan perustettiin yhteistyöryhmä, joka pääsi toteuttamaan koulutuskokonai-
suuksia Opetushallituksen hanketuella. Mukana hankkeessa olivat Coop Finland
ry edustajanaan Sataosaajat Osuuskunta, Coop Network Studies – Helsingin
yliopisto (Ruralia-instituutti), Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Kankaanpään
opisto, Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry ja Sosiaalisen yritystoiminnan forum
Syfo Oy.
Yrittäjän ammattitutkintoon valmistavat opinnot soveltuvat suurelta osin myös yh-
teiskunnallisten yritysten tarkoituksiin. Joitakin erityispiirteitä kuitenkin on ja näihin
haluttiin antaa eväitä opiskelijoille, joita erityisesti yhteiskunnallinen yritystoiminta
kiinnostaa sekä opettajille, jotka yhteiskunnallisten yritysten teemoja opettavat.
Vastaava koulutuskokonaisuus laadittiin hankkeen puitteissa myös henkilöstö-
omisteisten yritysten näkökulmasta.
Käsillä on koulutuskokonaisuus, jota opettajat voivat hyödyntää koulutuksia ja
opintoja suunnitellessaan. Koulutuskokonaisuutta ei tarvitse käyttää sellaisenaan,
vaan sitä voidaan vapaasti soveltaa kunkin opintoryhmän ja opettajan tarkoituk-
siin. Toivomme, että siitä löytyy vinkkejä ja näkökulmia, jotka innostavat opettajaa
tuomaan esille yhteiskunnallisten yritysten erityisiä piirteitä ja asioita. Koulutusko-
konaisuuden ajatuksia ja osioita voi hyödyntää myös lyhyemmissä koulutuksissa
ja ei-tutkintoon tähtäävissä lisä- ja täydennyskoulutuksissa. Myös korkeakoulu-
opinnoissa ja vapaan sivistystyön piirissä näitä näkökulmia ja ideoita voi käyttää –
missä vain, missä ollaan kiinnostuneita yhteiskunnallisten yritysten asiasta.
Tämän koulutuskokonaisuuden ovat laatineet Jaana Merenmies, Elina Vanhapiha
ja Jussi Mankki Sosiaalisen yritystoiminnan forum Syfo Oy:stä, joka on yhteis-
kunnallinen yritys sekä Harri Kostilainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Heillä
kaikilla on usean vuoden kokemus työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten
Taitto ja ulkoasu: Henrich Konček
Kuvitus: Piia Myllyselkä
Paino: M&P Paino Oy, 2010
4 5
kehittämistyöstä. Pedagogisia ohjeistuksia on kirjoittanut koulutustuottaja Anna
Kirstinä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:stä.
Tämän koulutuskokonaisuuden taustalla on hankkeen toimien myötä saatua tietoa
yhteiskunnallisten yritysten tarpeista. Yhteiskunnallisille yrityksille tehtiin laaja
kysely, jonka tuloksia koulutuskokonaisuuden laatimisessa on hyödynnetty. Lisäksi
järjestettiin työseminaari, jossa alan osaajat jakoivat ideoita ja ajatuksia. Kiitämme
kaikkia työhön osallistuneita!
Helsingissä 18.11.2010
Anna Kirstinä
koulutustuottaja
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
Johdanto
Yhteiskunnallisten yritysten keskeinen ominaispiirre on se, että niillä on erilaisia
yhteiskunnallisia tehtäviä. Tässä yrittäjän ammattitutkintoon valmistavaa koulu-
tusta tukevassa ja täydentävässä koulutuskokonaisuudessa keskitytään niihin
yhteiskunnallisiin yrityksiin, joiden tehtävänä on työmarkkinoille integrointi. Niistä
käytetään tästä eteenpäin termiä yhteiskunnallinen yritys. Koulutuskokonaisuus on
suunnattu yhteiskunnallisten yritysten johdolle, esimiehille ja kehittäjille tai näihin
tehtäviin suuntautuville.
Tämän koulutuskokonaisuuden rungon tavoite on antaa kouluttajille työvälineitä
yhteiskunnallisten yritysten johdon ja esimiesten koulutukseen. Tavoitteena on
vahvistaa osallistujien yhteiskunnallisten yritysten johtamiseen liittyviä tiedollisia ja
taidollisia valmiuksia sekä liiketoimintaosaamista siten, että näistä koituvat hyödyt
välittyvät kunkin oman työorganisaation menestystekijöiksi.
Koulutuskokonaisuutta voidaan tarjota yhteiskunnallisille yrityksille myös erikseen,
joko yrittäjätutkintoon orientoivana tai sitä täydentävänä. Oppilaitoksissa kokonai-
suutta voidaan käyttää osana oppilaitosten yrittäjyysopintoja, sekä harjoittelu- ja
opiskelijayritysten suunnittelussa ja valmennuksessa.
Koulutuskokonaisuus on laadittu siten, että se soveltuu oman osaamisen kehittä-
misen lisäksi yhteiskunnallisten yrityksen toiminnan kehittämiseen. Näin se sovel-
tuu myös eri oppilaitosten tarjoamaan täydennys- ja lisäkoulutukseen, ja yhteisyrit-
täjäryhmien valmennukseen.
6 7
Ohjeistuksia opettajalle
Koulutuskokonaisuusrungon työskentelyä jäsentävät yhteiskunnallisen yrittämisen
kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyvät työkalut. Vastaavasti oppimista, koulu-
tusta ja yksilön kehittymistä ohjaavia periaatteita ovat oppimisen monimuotoisuus,
työelämävalmiuksien kehittäminen, asiantuntijuuden kasvu sekä oppiminen aidois-
sa tilanteissa.
Koulutus lisää ja kehittää yhteiskunnallisten yritysten johtajien osaamista tuottaa ja
tuotteistaa palveluita kunnille ja yrityksille. Kehittämisen välineenä on kompetens-
silähtöinen koulutus, joka tuottaa työkaluja sekä osaamista palveluista ja toimin-
nan kehittämisestä vastaavalle johdolle ja henkilöstölle toimien perustana ammatti-
taidon kehittymiselle. Koulutus tukee organisaatioiden kehittämistä uudenlaisessa
kumppanuus- ja palvelutuotantoympäristössä.
Koulutusta ja kehittämistehtäviä edeltävät toimijakohtaiset osaamis- ja kehit-
tämistarveanalyysit, jotka määrittävät strategisia valintoja sekä kehittämisen ja
osaamisen painopistealueita. Koulutus kehittää ja vahvistaa osallistujien vastuulli-
seen ansaintalogiikan kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä tiedollisia ja taidollisia
valmiuksia. Koulutuksen kehittämistehtävä ja sitä tukeva mentorointi siirtää uuden
osaamisen sosiaalisia päämääriä ajavien toimijoiden muutosvoimaksi.
Taustaa
Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka on olemassa jonkin yhteis-
kunnallisen tavoitteen hoitamiseksi ja se on selkeästi määritellyt tämän ensisijaisen
tehtävänsä. Tämä tehtävä liittyy ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen.
Tavoite voi olla esimerkiksi tärkeän hyvinvointipalvelun tuottaminen tai heikossa
työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistäminen, joka on työmarkkinoil-
le integroivan yhteiskunnallisen yrityksen tehtävä. Se harjoittaa liiketoimintaa ja
tavoittelee kohtuullista voittoa, jonka se pääsääntöisesti käyttää yhteiskunnallisten
tavoitteidensa edistämiseen. Kannattava liiketoiminta on työväline yhteiskun-
nallisten tulosten ja vaikutusten saavuttamiseksi. Tämä näkökulma on punaise-
na lankana koulutuskokonaisuudessa.
Tämän koulutuskokonaisuuden tarkoituksena on tuoda esille yhteiskunnallisen yri-
tyksen erityispiirteet. Yhteiskunnallisten yritysten johtamiskoulutuksen tavoitteena
on kehittää yhteiskunnallisten yritystoimijoiden vastuullista liiketoiminta- ja johta-
misosaamista. Tämä koulutuskokonaisuus lähestyy niitä aiheita, jotka ovat
yhteiskunnalliselle yritystoiminnalle välttämättömiä ja lisäarvoa luovia. Siten
tämä on täydentävä koulutuskokonaisuus. Koulutuskokonaisuutta voidaan so-
veltaa yhteiskunnallisen yrityksen suunnitteluun, perustamiseen ja kehittämiseen.
Koulutuskokonaisuuden hyödyntäminen vahvistaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden
liiketoiminta- ja johtamisosaamista sekä nostaa näiden yritysten henkilöstön päte-
vyyttä ja luo varmuutta yrittäjyyteen.
8 9
sa? Kuinka niitä tuen? Kuinka opetan yhteistyötaitoja? Kokemuksellisen ja tutkivan
oppimisen lähtökohdat ovat hyviä johtolankoja opettajalle, kun etsitään vaikkapa
motivaatiota ja sitoutumista.
Yhteistoiminnalliset tehtävät ja harjoitukset voivat erinomaisella tavalla opettaa
yhteisöllisiä ohjaamisen taitoja, jotka ovat tarpeen yritysjohtamisessa:
› erilaisuuden näkeminen voimavarana, joka tapahtuu ryhmässä
› yhteisten tavoitteiden asettaminen ja niiden eteen ponnistelu
› vastuullisuus
› yhteistyön rikastava vaikutus useampien ideoiden ja näkökulmien muodossa
› kuunteleminen
› omien ideoiden ja ajatusten esiin tuominen rakentavalla tavalla yhteiseksi hyväksi
› rakentava palautteenanto ja palautteen vastaanottaminen
› toisten huomioiminen
› kunnioitus
Tämän koulutuskokonaisuuden raameista kukin opettaja voi koota ryhmälleen /
opiskelijoilleen sopivia kokonaisuuksia opiskelijoiden tason, käytettävissä olevan
ajan ja tavoitteiden mukaan.
Pedagogisia ohjeistuksia
Yhteiskunnallisten yritysten erityispiirre on yhteiskunnallinen tehtävä yrityksen
lähtökohtana. Yritysten johdolta tämä vaatii erityistä näkökulmaa koko johtamis-
työhön ja työn motivointiin. Työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yri-
tyksissä erityisen tärkeää on kyky ohjata erilaisia työntekijöitä ja vahvistaa heidän
osaamistaan. Näitä taitoja opiskelijat voivat harjoitella koulutuksen aikana myös
toiminnallisesti, ei ainoastaan teoreettisesti.
Koulutukseen osallistuvat opiskelijat voivat oppia ohjaamisen taitoja ja motivointia
paitsi koulutuskokonaisuuden sisältöjen, myös käytettyjen opetusmenetelmien
kautta. Mallioppiminen on tärkeällä sijalla tässä suhteessa – tämän koulutuksen
opettajan antaman esimerkin kautta opiskelija saa kokemuksen siitä, minkälaista
on työskennellä hyvässä ryhmässä ja ohjauksessa. Hän saa myös mallin siitä, min-
kälaisia työtapoja itse voi käyttää johtajana ja työnohjaajana. On tärkeää huolehtia
siitä, että opetustilat, työskentelyryhmien koot, opiskelumenetelmät ja ilmapiiri
tukevat näitä tavoitteita. Opettajan tehtävä onkin näissä opinnoissa toimia ennen
muuta opiskelijoiden oman oppimisen ja yhteistoiminnan ohjaajana.
Opettajan on hyödyllistä kiinnittää erityistä huomiota antamaansa ohjaamisen mal-
liin. Valitut menetelmät ovat erityisessä keskiössä tässä koulutuksessa. On hyvä
myös antaa opiskelijoille toiminnallisia harjoituksia, joiden avulla he voivat reflek-
toida vaikkapa seuraavanlaisia kysymyksiä ohjaamiseen liittyen: Kuinka syntyy si-
säinen motivaatio? Kuinka tapahtuu aito sitoutuminen? Kuinka annan rakentavaa,
rehellistä palautetta? Kuinka opin itse näkemään ihmisen vahvuudet erilaisuudes-
Opettajan tsekkauslistaa:
opetustilassa kaikki näkevät toisensa ja istumajärjestys tukee tasa-arvoista osallistumista opiskelijat luovat opiskelun alussa ohjatusti tasa-arvoa tukevat, yhteiset ryhmätoiminnan pelisäännöt opintoryhmä on niin pieni, että kaikkien ääni pääsee kuuluville ryhmässä jokainen joutuu ottamaan vastuuta ja harjoittelemaan sekä kuuntelemista että puhumista opiskelijat tuottavat mahdollisimman paljon oppimistehtäviä omista kiinnostuk- senkohteistaan käsin opetusmenetelmät ovat yhteistoiminnallisia ja monenlaisia oppimistyylejä tukevia korostetaan opiskelijoiden omaa tekemistä passiivisen tiedon vastaanottajan roolin sijaan opetetaan opiskelijoille oman ajattelun kehittämistä, ei ”perässä ajattelua” tai muiden tuottamien ajatusten kopioimista yksilötehtävien lisäksi tehdään myös yhteisiä tehtäviä (harjoitellaan yhteistä tavoitteiden asettamista ja niihin pääsemistä yhdessä)
10 11
Yhteiskunnallinen yritys voi saavuttaa kilpailuetua tunnistetuilla markkinoilla, joilla
vahvaa yhteiskuntavastuun kantamista arvostetaan ja sen merkitys ymmärretään.
Tavoite:
• opiskelija osaa arvioida liikeideoiden soveltuvuutta yhteiskunnalliselle yritykselle
• opiskelija tunnistaa ja tulee tietoiseksi yrittäjäominaisuuksistaan
• opiskelija tunnistaa liikeidean ja oman osaamisen välisen yhteyden
Sisältö:
• liikeidean käsite ja osatekijät
• yrittäjän ominaisuudet
MODUULI 1: LIIKEIDEA
Yhteiskunnallisella yrityksellä on oltava kannattava liikeidea. Kannattavuustavoit-
teeksi riittää kohtuullisuus. Yhteiskunnallisen yrityksen liikeidean on lisäksi oltava
sellainen, että yrityksessä tehtävää työtä voivat tehdä myös henkilöt, joiden työ-
teho tai -taidot ovat heikentyneet. Yritysmuoto voi olla mikä tahansa ja henkilöstö
voi olla omistaja.
Yrityksen sielu on yrittäjä. Joskus yrittäjä on yksi henkilö, joskus taas puoles-
taan ryhmä yhteen hiileen puhaltavia henkilöitä, joiden ominaisuudet täydentävät
toisiaan. Hyvässä ryhmässä on erilaisuutta ja kykyä käyttää sitä voimavarana.
Haastavaa on saada erilaiset persoonallisuudet näkemään toisensa voimavarana
ja tasapainottavana tekijänä. Yrittäjältä vaaditaan monenlaista osaamista ja taitoja.
Yrittäjäominaisuuksien kysymyksiä(Lähde: Uusyrityskeskus)
› Minkälainen työkokemus ja koulutus sinulla on?
› Mitä yrittäjyyskokemusta tai koulutusta sinulla on?
› Onko sinulla erityisiä taitoja, tietoja tai osaamista, joista on hyötyä yrittäjänä?
› Kuinka aiot hyödyntää kokemusta, koulutusta ja osaamistasi yritystoiminnassasi?
› Mitkä ovat vahvat puolesi?
› Miten aiot hyödyntää vahvuuksiasi?
› Mitkä ovat heikot puolesi, joita mielestäsi voisit kehittää?
› Miten aiot kehittää heikkouksiasi?
› Mitä ominaisuuksia tarvitset lisää ja mistä niitä saa?
› Mitä koulutusta voisit ajatella hankkivasi?
› Mistä olet varautunut kysymään neuvoja tarvittaessa?
› Onko kontaktiverkostossasi muita tahoja, joilta tiedät tarvittaessa saavasi neuvoja ja tukea?
12 13
2) Tuotteet, palvelut
Asiakkailla on yrityksen tuotteisiin ja palveluihin luontainen tarve. Mikäli tarvetta ei
ole, se tulee luoda. Yrityksellä tulee olla riittävä osaaminen tuotteiden ja palvelui-
den kehittämiseen ja tuottamiseen. Tuotteita ja palveluita tulee voida tuottaa myös
henkilöstöllä, joista osalla on alentunut työkyky ja/ tai taidot.
Tavoite:
• opiskelija ymmärtää, mitkä tuotteet ja palvelut soveltuvat työmarkkinoille
integroiville yrityksille
• opiskelija ymmärtää, millaisille tuotteille ja palveluille voi löytyä asiakkaita
• opiskelija ymmärtää, millaista osaamista tuotteiden ja palveluiden kehittäminen
ja tuottaminen edellyttää
Sisältö:
• asiakkuuden ja tuotteiden/palveluiden yhteensopivuus
• oma vai yhteistyöhön perustuva tuote/palvelu? – verkostoituminen saman alan
yritysten kanssa
• tuotteistaminen
• elinkaari
1. MODUULIN OSIOT:
1) Asiakkuus
Yrityksen tärkein voimavara ovat maksavat asiakkaat. Ilman heitä yritys ei pysy
hengissä. Yrityksessä tehdään työtä asiakkaan ehdoilla. Mitä lähemmäksi asiak-
kaan ja yrityksen toiveet saadaan, sitä parempaa on asiakaspalvelu. Joissakin ta-
pauksissa yhteiskunnallisten yritysten työntekijät voivat olla asiakkaita. Asiakkaan
näkemyksiä ja tyytyväisyyttä pitää ymmärtää, seurata ja oppia.
Tavoite:
• opiskelija ymmärtää asiakkaiden merkityksen yrityksen tärkeimpänä voimavarana
• opiskelija ymmärtää, ketkä ovat yrityksen asiakkaita
• opiskelija ymmärtää yhteiskunnallisen yrityksen työyhteisössä asiakkaana olevan
työntekijän roolin
Sisältö:
• yrityksen tuotteista ja palveluista kiinnostuneiden tahojen tunnistaminen
• asiakkaiden segmentointi
• asiakasstrategia
• asiakkuuden elinkaari
• asiakaslähtöiset verkostot
14 15
MODUULI 2: LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
Liiketoimintasuunnitelma on kuvitelma siitä, miten yritys toimii. Kuvitelma konkre-
tisoituu liiketoimintasuunnitelmaksi vastaamalla liiketoiminnan kannalta oleellisiin
kysymyksiin systemaattisesti. Liiketoimintasuunnitelma muodostaa loogisen koko-
naisuuden ja vastauksia tarkennetaan useaan kertaan.
Keskeisiä kysymyksiä ovat:
• mitä tarkoitusta varten yritys on olemassa (missio ja visio)?
• ketkä ovat yrityksen asiakkaita (asiakaskunta)?
• mitä tuotteita ja palveluita näille asiakkaille myydään (myynti)?
• miten asiakkaille kerrotaan tuotteista ja palveluista (markkinointi)?
• miten yritys toimii käytännössä (toimintatapa)?
• ketkä ovat yrityksessä töissä ja mitä osaamista tarvitaan (työvoima)?
• miten pidetään huolta työvoiman jatkuvasta kehittymisestä ja osaamisesta
(jatkuva oppiminen)?
• mitä koneita, laitteita, tiloja ja materiaaleja tarvitaan (tuotantoresurssit)?
• mistä yrityksen rahat tulevat (ansaintalogiikka)?
• mitä tarvitsee ostaa ja panostaa ennen kuin asiakkailta saadaan rahaa ja toiminta
on kannattavaa (investointi)?
• mitä voimia ja mahdollisuuksia sekä vastaavasti uhkia ja riskejä toimintamalli
sisältää ja miten näitä tilanteita käsitellään (SWOT-analyysi)?
• minkälaisilla juridisilla ja teknisillä järjestelyillä yritys toimii (yritysmuoto, rutiinien
hoitaminen)?
• miten yrityksen taloudellinen tilanne pysyy hallinnassa ja ennustettavissa
(kustannuslaskenta ja budjetointi)?
• ketkä ryhtyvät yrittäjiksi ja ottavat vastuun kantaakseen?
3) Tapa toimia
Kaikessa yrityksen toiminnassa on kysymys eri tekijöiden välisestä tasapainosta ja
”oikeasta” suhteesta. Yrityksen omasta toiminnasta riippuvat asiat – asiakaspal-
velu, oma tuotantoprosessi ja talous – on sovitettava yhteen ympäristöstä tulevien
tarpeiden ja vaatimusten kanssa.
Yhteiskunnallinen yritys toimii kestävän kehityksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa,
että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteos-
sa ja toiminnassa.
Yhteiskunnallinen yritys ymmärtää, millaisia tuloksia ja vaikutuksia se saa aikaiseksi.
Tavoite:
• opiskelija ymmärtää, miten yritys voi toimia ihmistä ja ympäristöä kunnioittaen
kannattavasti
• opiskelija ymmärtää, miten yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan arvioida ja mitä
menetelmiä on käytettävissä
Sisältö:
• kestävän kehityksen periaatteet: ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen
• sosiaalinen tilinpito
• investoinnin yhteistuotto (SROI)
• kahden edellisen yhdistelmä yhteismitta
• Global reporting iniative (GRI)
16 17
2. MODUULIN OSIOT:
1) Arvot, missio, visio ja strategia
Ajatuksen ja idean hyvyyttä yrityksen näkökulmasta on aina tarkasteltava suh-
teessa yrityksen tavoitteisiin. Jos yritys asettaa tavoitteeksi taloudellisen tuloksen
maksimoimisen, ovat loogiset ja järkevät päätökset aivan erilaisia kuin siinä tapa-
uksessa, että yrityksen tavoitteena on työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa
olevia henkilöitä ja toimia kannattavasti.
Arvot ovat yrityksen maailmankatsomus. Kestävän kehityksen periaatteet anta-
vat arvopohjan yhteiskunnalliselle yritykselle. Arvoja tulee tarkastella yrityksen eri
sidosryhmien näkökulmasta: mitä ne ovat asiakkaiden, työntekijöiden, omistajien ja
muiden sidosryhmien kannalta. Arvojen tulee näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa.
Missio kertoo, miksi yritys on olemassa. Missio ja arvot harvoin muuttuvat yrityk-
sessä. Sen vuoksi on tärkeää panostaa näiden pohdintaan yrityksen alkuvaiheessa.
Visio on tulevaisuuden kuva, jonka yritys haluaa toiminnallaan saavuttaa. Visio
ohjaa yrityksen työtä ja toiminnan kehittämistä. Se motivoi ja innostaa työntekijöitä
ja sitouttaa omistajia. Visio laaditaan yleensä 3-5 vuoden päähän.
Strategia kertoo teot, joilla yritys aikoo saavuttaa määrittelemänsä vision.
Tavoite:
• opiskelija ymmärtää arvojen, mission, vision ja strategian merkityksen yrityksen
toiminnassa
Sisältö:
• mitä ovat arvot, missio, visio ja strategia
• miten niitä käytetään yrityksen jokapäiväisessä johtamisessa
Tavoite:
• opiskelija ymmärtää liiketoimintasuunnitelman laatimisen periaatteet ja keskeiset
kysymykset
• opiskelija osaa soveltaa oppimaansa yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminta
suunnitelman laatimiseen
Sisältö:
• liiketoimintasuunnittelun periaatteet
• liiketoimintasuunnitelman keskeiset kysymykset
• suunnitteluun osallistuvat henkilöt
18 19
3) Johtaminen
Yhteiskunnallisen yrityksen johtaminen on vaativa tehtävä kahden keskeisen
tavoitteen vuoksi. Tavoitteet ovat kannattava liiketoiminta ja yhteiskunnallisen
tavoitteen saavuttaminen.
Vaatimus monipuolisista henkilöstöjohtamisen taidoista ja yhteistyöverkostoista
korostuu työelämään integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä, koska osa henki-
löstöstä on ollut pitkään poissa työelämästä.
Tavoite:
• opiskelija ymmärtää kaksoistavoitteen merkityksen johtamisessa
• opiskelija ymmärtää monipuolisen yhteistyöverkoston merkityksen
• opiskelija ymmärtää henkilöstöjohtamisen keskeiset periaatteet ja ohjauksen
ja tuen merkityksen henkilöstölle
• opiskelija ymmärtää yrityksen tuloksen arvioinnin vaatimuksen molempien
tavoitteiden osalta
Sisältö:
• itsensä johtaminen
• osaamisen johtaminen
• yhteiskunnallisten vaikutusten osoittaminen: miten vaikutukset syntyvät,
vaikutusten osoittamisen menetelmiä
• verkostojen johtaminen
2) Toimintaympäristö
Yritys ei ole irrallaan, vaan se on aina osa ympäröivää yhteiskuntaa. Ymmärtääk-
seen toimintaympäristön merkityksen liiketoiminnalle yrityksen on analysoitava
toimintaympäristöään. Toimintaympäristöanalyysissa tarkastellaan useita eri näkö-
kulmia, joita ovat
• poliittinen toimintaympäristö
• ekonominen toimintaympäristö
• sosio-kulttuurinen toimintaympäristö
• teknologinen toimintaympäristö
• ekologinen toimintaympäristö
• lainsäädännöllinen toimintaympäristö
Tavoite:
• opiskelija ymmärtää toimintaympäristöanalyysin hyödyt liiketoimintasuunnitel-
maa laadittaessa
Sisältö:
• PESTEL toimintaympäristöanalyysi
20 21
4) Henkilöstö
Työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä kuntoutujien ja työllistet-
tyjen kanssa työskentelevillä on yleensä tuotannollinen ammattipätevyys, mutta ei
ohjaukseen liittyvää ammattipätevyyttä. Sen vuoksi ohjaus perustuu työntekijän aikai-
sempiin kokemuksiin ja toiminnot ovat enemmän tai vähemmän tietoisia. Ohjauskäy-
tännöt voivat siten vaihdella organisaation sisällä paljonkin. Jotta ohjaus olisi teho-
kasta, organisaation ohjauskäytäntöjen tulisi olla suunniteltuja ja toisiaan täydentäviä.
Tavoite:
• opiskelija ymmärtää ohjaustaitojen merkityksen johtamisessa
• saada opiskelijat pohtimaan omaa ohjaustaan, tiedostamaan omia ohjaamiskäy-
täntöjään ja niiden vaikutusta organisaation ohjausjärjestelmässä, sekä
vertaiskehittämisen avulla kehittää omia käytäntöjä
• edistää kokonaisvaltaisen ohjausnäkökulman ymmärtämistä, oman ohjaustoi-
minnan tiedostamista ja tiedon lisäämistä organisaation ohjausprosessista
Sisältö:
• monimuotoinen työyhteisö voimavarana
• terveyttä ja hyvinvointia edistävä työympäristö
• työllistymistä edistävä voimaannuttava ohjaus
• perehdyttäminen
• motivointi
• osallistava johtaminen
• työsuhteen päättäminen
• rekrytointi, kanavat ja viranomaisyhteistyö
5) Talous
Budjetti tarkoittaa toimintasuunnitelman esittämistä numeroina, se on ennuste tu-
levaisuuden tuloista ja menoista. Budjetti ja toimintasuunnitelma kulkevat yhdessä,
kertovat samasta asiasta eri näkökulmasta. Yhteiskunnallisessa yrityksessä tämä
yhdistetty näkemys on erittäin tärkeä. Budjetti ei ole olemassa rahan ansaitsemis-
tavoitteen määrittävänä laskelmana, vaan tarkastuksena siitä, että tehty toiminta-
suunnitelma on myös talouden kannalta toteuttamiskelpoinen.
Yrityksen taloutta seurataan tuloslaskelman ja taseen kautta. Tuloslaskelma kuvaa
yrityksen toimintaa ja sen kannattavuutta. Tase kuvaa yrityksen taloudellista ase-
maa, sen varoja ja velkoja. Tase kertoo myös yrityksen historiasta, koska siihen
kumuloituvat voitot ja tappiot eri tilikausilta.
Tavoite:
• opiskelija ymmärtää taloussuunnittelun keskeiset elementit ja käsitteet
• opiskelija ymmärtää että yritys ei voi kuluttaa pitkällä aikavälillä enempää kuin
sillä on tuloja
Sisältö:
• oleelliset käsitteet ja tunnusluvut
• budjetti
• käyttöpääoma
• rahoitus
• verotus
• taloushallinto
• julkiset avustukset ja tuet
22 23
6) Markkinointi
Markkinointi on yritykselle välttämätöntä, jotta asiakkaat tietävät sen tuotteista ja
palveluista, ja ovat halukkaita ostamaan niitä.
Yhteiskunnallisilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää vahvaa yhteiskuntavas-
tuunkantoaan osana markkinointiviestintää.
Mikäli yritys tuottaa tuotteita ja palveluja julkiselle sektorille, se voi saada kilpai-
luetua, mikäli tarjouspyynnöissä käytetään hinnan lisäksi sosiaalisia kriteerejä
valitsemisperusteina.
Tavoite:
• opiskelija ymmärtää markkinoinnin merkityksen yrityksen asiakkaiden
tavoittamisessa
• opiskelija ymmärtää yhteiskuntavastuun osana markkinointiviestintää
Sisältö:
• yhteiskuntavastuun erityispiirteiden hyödyntäminen
• verkostojen hyödyntäminen markkinoinnissa
• hankintalaki ja kilpailutukset
• markkinointikeinot
• brändinhallinta työmarkkinoille integroivissa yhteiskunnallisissa yrityksissä
Aineistoa opiskeluun
www.exhange2improve.euwww.yhteinenyritys.fi
Borzaga, Carlo & Monica Loss: Profiles and trajectories of participants in Europe-an work integration social enterprises. in Nyssens, Marthe ed.: Social Enterprise. London and New York: Routledge, 2006
Defourny, Jacques: From Third Sector to Social Enterprise, teoksessa Borzaga Carlo and Defourny Jacques: The Emergence of Social Enterprise. Routledge. London, 2001
Defourny, Jacques & Marthe Nyssens: The EMES Approach of Social Enterprise in a Comparative Perspective: EMES European Research Network. Trento, 2009
Defourny, Jacques & Marthe Nyssens: Conceptions of Social Enterprise and Social Entrepreneurship in Europe and the United States: Convergences and Divergen-ces. Journal of Social Entrepreneurship. Vol. 1. No. 1. Routledge, 2010
European Commission, Buying social: A guide to taking account of social conside-rations in public procurement, draft 2009
Gautier, Jean: The main governance characteristics of worker cooperatives in the light of the social enterprise phenomenenon. Roelants, Bruno (ed.): Cooperatives and social enterprises –Governance and normative frameworks. CECOP. Brussels, 2009
Huotari, Tiina, Miika Pyykkönen & Pekka Pättiniemi: Sosiaalisen ja taloudellisen vä-limaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Helsinki, 2008
Karjalainen, Jari & Atso Andersen, Ilkka Kuosa & Pekka Pättiniemi: Sosiaalisten yritysten lain toimivuus ja toimeenpano. Työpoliittinen tutkimus 307. Helsinki: Työ-ministeriö, 2006
Laki sosiaalisista yrityksistä L1351/2003
Lilja, Inka & Jussi Mankki: Yhteiskunnallinen yritys- luova ja yhdistävä toimintatapa, Selvitys yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta Suomessa ja sen mahdollisuuksista työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Yhteinen yritys –hanke. TEM (painossa). Helsinki, 2010
24
Merenmies, Jaana & Harri Kostilainen: Workshop-paperi, Sosiaalipolitiikan päivät. Sosiaalipoliittinen yhdistys. Kuopio, 2009
Merenmies, Jaana & Saukkola, Pekka: Kehittäjä – Opas itsearviointiin ja jatkuvaan parantamiseen työllistäville organisaatioille. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007
Merenmies, Jaana & Sevón, Pia: Vastuunkantaja – Opas sosiaaliseen tilinpitoon työllistäville organisaatioille. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007
Noya, Antonella (ed.): The Changing Boundaries of Social Enterprises. OECD, 2009
Nyssens, Marthe (ed.): Social Enterprise. London and New York: Routledge, 2006
Pättiniemi, Pekka: Social Enterprises as Labour Market Measure. Publications E. University of Kuopio: Kuopio, 2006
Pättiniemi, Pekka: Work Integration Social Enterprises in Finland. EMES Working Paper 04/07: Liege, 2004
Pöyhönen, Eveliina, Esko Hänninen, Jaana Merenmies, Inka Lilja, Harri Kostilainen & Jussi Mankki: Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys, Uuden talouden edelläkävi-jöitä?. Yhteinen yritys –hanke. TEM (painossa). Helsinki, 2010
Pöyhönen, Eveliina, Jaana Merenmies, Inka Lilja, Harri Kostilainen & Jussi Mankki: Yhteinen yritys -hankkeen toimenpide-ehdotukset yhteiskunnallisten yritysten (ml. sosiaaliset yritykset) toimintaedellytysten vahvistamiseksi Suomessa, ESR/TEM, 2010
Rantanen, Ulla: Mahdollistaja – Työllistymistä edistävän ohjauksen lukukirja. ESR, Equal/SPR. Helsinki, 2007
Sosiaalisten yritysten rekisteri, www.mol.fi, Työ- ja elinkeinoministeriö, 27.5.2010
Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työllistämistukijärjestelmästä, Ohje 7.5.2010 Dnro 1130/03.0, 2010
Vidal, Isabel: Beyond the Welfare State: New Trends in Social Welfare Policies in Spain Implications for Nonprofit Organizations. Working Paper n.52. Facolta´Di Economia Universita´Di Bologna Sede Di Forli: Bologna, 2008
A WISE Way of Working. Work Integration Social Enterprises and their role in Euro-pean Policies. Guidelines for European policy makers: http://www.wiseproject.eu/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=24&&Itemid=27
A WISE Way of Working. Work Integration Social Enterprises and their role in Euro-pean Policies. National Cross Cutting Reports.
Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry