yhteenvetoa valmennuksesta: fasilitoinnin tehopäivä...h e u r i s t i c a w w w . h e u r i s t i...

H e u r i s t i c a w w w . h e u r i s t i c a . f i

Yhteenvetoa valmennuksesta:

Fasilitoinnin tehopäivä

12.3.2019

Tilastokeskus

Mari Vihervaara-Nikulainen Heuristica Oy


Mukana olivat:

• Andelin Jaana

• Kokkinen Mia

• Kuussaari Mira

• Mäkinen Riikka

• Paavola Tuomas

• Pitkänen Anna-Riikka

• Potila-Kyläkoski Anna

• Raittinen Leena

• Rajala Mirjami

• Rantanen Mari

• Saris Mirella

• Wanhatalo Pentti

• Jalonen Juha

• Pakarinen Johanna

• Valkonen Valtteri

• Vuorio Elina


Näillä tavoilla esittäydyimme 1/2:

Voit antaa esimerkin

esittelemällä ensin itsesi




Näillä tavoilla esittäydyimme 2/2:

Anna kaikkien miettiä hetki ennen esittelyjen

alkamista. Heijasta koneeltasi sähköinen

tiimalasi tai varaa mukaan oikea.

Ole tarkkana, että ihmiset eivät käytä

enempää aikaa.

Jos kysyt samalla myös odotuksia,

voit kirjata ne fläpille.

Kortit voivat olla levitettynä yhdelle pöydälle tai

ryhmätyöpöytiin. Voit myös jakaa korttipinoja

selattavaksi ja laitettavaksi eteenpäin seuraavalle.

Tämä tapa sopii hyvin porukalle, jossa

ainakin osa ihmisistä tuntee jo hieman toisiaan.


Päivän teemamme olivat:

• Mitä fasilitointi tarkoittaa? Mitä hyötyä siitä on?

• Millainen on hyvä fasilitaattori? Omat vahvuuteni ja kehityskohteeni fasilitaattorina

• Erilaisia fasilitointimenetelmiä erilaisiin tilanteisiin: – Ice Breakers

– Nopeat ja helpot toiminnalliset mittarit

– Menetelmiä eri tavoitteisiin: ideointiin, ongelmanratkaisuun, päätöksentekoon

– Tapoja työskentelyn clousaukseen

• Ryhmän motivointi työskentelyyn ja työskentelyn ohjaus

• Missä tilanteissa meidän työssämme fasilitointia kannattaa käyttää?

• Oma caseni: tavoitteista suunnitelmaan, suunnitelmasta toteutukseen

• Pari-sparraus


Valmennuksen tavoitteena oli:

•Valmennus antaa osallistujille käytäntöön sovellettavaa tietoa ja käytännön menetelmiä tulokselliseen ryhmän työskentelyn ohjaamiseen (fasilitointi)

•Tavoitteena on aikaa säästävät sekä työskentelyn tuloksellisuutta parantavat konkreettiset ja pysyvät muutokset osallistujien ja työpaikan yhteistyön käytännöissä


Mitä toivot tältä valmennukselta? Mitä tavoitteita sinulla on tälle valmennukselle?

n=7

• Toivon etenkin työn tehostumista paremman fasilitoinnin kautta ja

että jatkossa saan paremmin kaikkien äänet kuuluviin ja

huomioitua, eli parempaa osallistamista.

• Oppia uutta, inspiroitua, kokeilla uusia menetelmiä omassa

tekemisessä.

• Toivon saavani etenkin tällaisiin pikaisempiin fasilitoinnista

hyötyviin tilanteisiin apuvälineitä.

• Uudet menetelmät ja työkalut

• Uusia menetelmiä kikkapussiin

• Oppia jotain uutta, josta hyötyä työhön

• Ideoita työn tapoihin, ryhmän virittämiseen.

Ennakkokyselystä


Reaktiot

Oppiminen

Toiminta

Tulokset

Return

Of

Investment?

Valmennuksen vaikuttavuuden

arvioinnin tasot Donald Kirkpatrick 1975

Mitä voit viedä nyt heti

käytäntöön siten, että

sillä on vaikutuksia

oman ja yhteisen työn

tuloksellisuuteen?


Fasilitoinnin ABC

Tutkimusten mukaan työ on sitä tehottomampaa,

mitä useampi ihminen sen tekemiseen osallistuu.

Miten saamme fiksut ihmiset

”lyömään viisaat päänsä yhteen”

tuloksellisella tavalla?


Mitä fasilitointi on?

Latinankielinen sana

facil tarkoittaa helppoa:

Fasilitaattorin tehtävä on

helpottaa ryhmän työskentelyä:

saada esille ryhmän ideat,

auttaa suunnittelussa,

päätöksenteossa ja

tehtävän loppuun

saattamisessa. .


Mitä fasilitointi on?

• Fasilitointi on

ryhmän työskentelyprosessin suunnittelua ja toteuttamista

siten, että kaikkien ryhmän jäsenten panos saadaan

mahdollisimman hyvin käyttöön.

• Fasilitointiin on olemassa

paljon erilaisia menetelmiä, joista fasilitaattori valitsee

parhaan mahdollisen tehtävän tavoitteen mukaan.

• Fasilitoija ei ota kantaa sisältöön.

Fasilitoinnissa siis erotetaan toisistaan työskentelyprosessi ja

sisältö:

Fasilitaattori

ohjaa

PROSESSIA

Ryhmä

tuottaa

SISÄLLÖN


Mikä seuraavista lähinnä vastaa sinun

kokemustasi fasilitoinnista? n=8


Kuka käyttää valtaa?

Kuka ottaa tilaa? ”Villissä tilanteessa”

suurin vallankäyttäjä

ottaa tilasta 50%,

seuraava 30% ja

seuraava 10%.

Viimeinen 10%

jää jaettavaksi

muille!

Erilaisilla työtavoilla ja

pelisäännöillä voimme

vaikuttaa siihen, että tilan

ottaminen ja vallankäyttö

ovat tarkoituksenmukaisia

ko. tilanteessa!


Erityyppisiä tavoitteita

Erityyppisiä palavereita / tilaisuuksia

Erityyppisiä (fasilitoinnin, aktivoinnin ja osallistamisen)

menetelmiä

Tavoite työtapojen valinnassa


Mikä on fasilitointia, mikä jotain muuta?

ALKU… …KESKIKOHTA… …LOPPU

TUTUSTUMINEN ”LÄMMITTELY”

ORIENTOITUMINEN

PALAUTE LOPETTAMINEN SOVITUT ASIAT

SEURANTA

TAVOITTEEN MUKAINEN TYÖSKENTELY

•Fasilitointimenetelmä 1



•Palaveri •Kokous •Koulutus •Asiantuntijaluento •Puhe…


Tässä valmennuksessa tutustumme… ALKU… …KESKIKOHTA… …LOPPU


Muutamiin ns. ”varsinaisiin fasilitointi-menetelmiin”

Sekä lukuisiin osallistaviin, aktivoiviin ja toiminnallisiin menetelmiin , jotka sopivat sekä ALKUUN että LOPPUUN, usein

myös osaksi varsinaista työskentelyä


Kolme roolia:

• Ryhmä – sisällön tuottaja

• Fasilitoija – prosessin ohjaaja

– Mieluummin(?) ryhmän ulkopuolelta, jolloin ei omaa

sisällöllistä intressiä ja tarvetta puuttua sisältöön

• Vastuuhenkilö (asian ”omistaja”, esim

tiiminvetäjä, projektipäällikkö, toimitusjohtaja)

– Voi osallistua myös ryhmän jäsenenä sisällön

tuottamiseen


Fasilitoidun (virtuaali)palaverin kulku


Fasilitoinnin käsitteitä


Millainen on hyvä fasilitaattori?

Fasilitaattori on… • Sisältöneutraali

• Tulosorientoitunut

• Suunnittelee ennen kuin tekee

• Käyttää tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä ja työkaluja

• Ymmärtää mikä edistää ryhmän ja yksilöiden työskentelyä

• Edistää osallistumista

• Rohkaisee tarvittaessa konsensuslähtöiseen päätöksentekoon

• Varmistaa tulosten tallentamisen

• Hallinnoi tilaa ja tunnelmaa tapahtumissa

• Hallitsee konflikteja ja erilaisuutta

• Antaa ja pyytää palautetta

• Ymmärtää fasilitaattorin roolin ja tehtävän

(Lähde: Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_(organisaatio)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_(organisaatio)


Mitkä ovat vahvuuteni ja haasteeni

ryhmän ohjaajana (fasilitoijana) ja

ryhmän jäsenenä ohjatussa tilanteessa?

Mikä minussa

tekee minusta

haasteen

ryhmälle?

Mitkä ovat

vahvuuteni

ryhmälle?

…kun ohjaan/fasilitoin

ryhmän työskentelyä

…kun olen yhtenä

jäsenenä ryhmässä

yhteistyötilanteessa

© Heuristica Oy


Kysymyshierarkia

miksi?

AVOIMET

miten? mitä?

missä? milloin? kuka?

a, b vai c? kyllä vai ei?

SULJETUT

kysymyksen

voima

Mieti, voisitko

lisätä avoimien

kysymysten

määrää

palavereissasi

(sopivissa kohdin,

esim.

passiivisia tai

vähäsanaisia

aktivoidaksesi)?

Esim. ”Tiina, onko

sinulla lisättävää?”

”Tiina, mitä sinä

ajattelet

äskeisestä?”


Kirjallisuusvinkkejä


Työtapoja, joihin tutustuimme:

• Kaksi sanaa, kolme sanaa

• Kaksi totuutta ja yksi valhe

• Minuuttikierros

• Symbolit:

postikortit, pikkuesineet

• Jana (rinki, koordinaatisto)

• Cocktail-kutsut

• Projektikolmio

• Popcorn

• Käsimittari

• Fläppimittari

• Helmenkalastus

• Me – We – Us

• Paikkojen sekoitus

• Palapeli

• Kuusi ajatteluhattua

• Idealogi

• Päätöksenteko-analyysi

• Aivoriihi

• ”Kolmen värin/lapun menetelmä”

• Open space

• Fiilismittari

• Ongelmista tavoitteiksi

(ja tavoitteista keinoihin)

• Priorisointi (tähdet, arvosanat jne.)

• Talking Stick


TAVOITTEET,

ODOTUKSET

JA

MOTIVOINTI


Projektikolmio

tavoitteen havainnollistajana

AIKA:

Kuinka paljon meillä

on aikaa tähän?

RESURSSIT:

Mitä resursseja meillä on

käytettävissämme?

TULOS:

Mitä tästä syntyy?


Odotuksiamme:

Tällä tavalla motivoit osallistujia ja saat selville, mitä he

odottavat/tarvitsevat. Tätä käyttäessäsi ole valmis ”muuttamaan

suunnitelmiasi” niin, että osallistujat saavat sitä mitä ”tilaavat”.

Tästä voi poimia vaikka Open Spaceen ne asiat, joita ei muuten ole

vielä käsitelty…

1-2 asiaa, joita haen täältä / toivon vieväni mukanani, kun lähden klo 16


Esittäytyminen & odotukset

kolmella sanalla

Kerro meille muille nimesi ja

tehtävänimikkeeksi sekä

kaksi sanaa, jotka kuvaavat

odotuksiasi tälle iltapäivälle:

Esimerkiksi:

Olen Eija,

palvelupäällikkö

haastamista

työtapoja




Alku-kokkarimme

(ns. cocktail-kutsut) oli:

Tässä käytimme Kokkari-keskustelua eli lyhyttä

vaihtuvaa keskustelua pareittain.

Kokkari-keskusteluun voi yhdistää musiikkia ja sen

cocktailin: kahvia, vettä, kuplivaa..

1. Mihin janoja voisi käyttää sinun työssäsi?

2. Mihin äsken tutustumiseen käyttämiämme

työtapoja voisi käyttää sinun työssäsi?

3. Mitkä olivat tärkeimmät oivalluksesi

kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen

oppaista?


Motivoinnista

• Käytä menetelmiä, jotka tunnet omaksesi.

Näin pystyt perustelemaan kyseisen menetelmän

käytön niin itsellesi kuin muille

• Jos kysyt ihmisten mielipidettä, kysy sitä aidosti!

• ”Myy” menetelmä porukallesi

esim. ”käytetään nyt tätä työtapaa, jotta kaikki

saavat näkemyksensä/ideansa esille ja

säästetään aikaa”.

• Muista myös rohkeasti ”kokeilla”.

Pidä mielessä istumapaikkojen sekoitus!


Ryhmän motivointi työskentelyyn:

MIKSI? – MITÄ? – MITEN? ALKU… …KESKIKOHTA… …LOPPU &

Jatkosta sopiminen

”Tämän palaverimme

tavoitteena on…. ”

Jotta työskentely sujuu

parhaalla mahdollisella

tavalla,

katsotaan, keitä meitä on:

Tehdään tämä x-

menetelmän

avulla,

jotta kaikki pääsevät jo

aluksi ääneen.”

”Jotta pääsemme tämän

tapaamisen tavoitteisiin,

olen valinnut

työtavaksemme...

Tämän menetelmän avulla

saamme aikaa säästäen

kaikki näkökulmat esille

yhteiseen tarkasteluun….

Aloitetaan….

”Nyt meillä on kaikki ideat

esillä ja olette valinneet

niistä tärkeimmät….

Nämä kolme asiaa, ovat nyt

tosi tärkeitä, ja jotka vien

ensi viikolla eteenpäin

johtoryhmällemme….

Laitan teille heti viestiä, kun

olemme kuulleet heidän

kommenttinsa…”


Kiinnostuksen herättäminen ja ylläpito

Ota huomioon se, että eri ihmisten motivaatio ja into syttyy eri asioista. Esimerkiksi enneagrammin (”Yhdeksän hyvää tyyppiä”) mukaan erilaisia ihmisiä motivoivat:

1. asioiden tekeminen huolella ja oikein

2. avuliaisuus ja toisista huolehtiminen

3. menestys, tavoitteet ja aikaansaaminen

4. aitous, luovuus ja yksilöllisyys

5. asioiden syvällinen ymmärtäminen ja uuden oppiminen

6. luottamus sekä varmuus asioista

7. uusien asioiden ideointi ja suunnittelu, miellyttävät vaihtoehdot

8. vastuu ja johtavassa roolissa oleminen

9. rauhallinen ilmapiiri ja sopuisa yhteistyö (Ks lisää esim www.namaste.fi

Tällä sivustolla voit myöt testin avulla tutkia omaa enneagrammityyliäsi.)

Mitkä asiat auttavat sinua motivoitumaan? Entä ryhmäsi jäseniä?

http://www.namaste.fi/


MITTARIT JA

JANAT

… ovat työtapoja näkemysten ja mielipiteiden

jakaantumisen tarkasteluun

Näiden avulla saat helposti ja nopeasti

kokonaiskuvan ryhmästä ja sen jäsenistä.


Jana (matto) 1/2

• Janalla saa helposti tietoa ja kokonaiskuvan asiasta, jossa on kaksi ääripäätä. Ääripäät voivat osoittaa esim. määrää (0%..100%) tai vastakohtia (hidas – nopea).

• Jana vaatii paljon tilaa ja on sitä hankalampi, mitä enemmän on ihmisiä. Toisaalta: sopu sijaa antaa – jana on kuitenkin tehokkuuteensa nähden varsin helppo tehdä isossakin porukassa.

• Instruktio - esimerkkejä: – Tulkaa kaikki tänne kuvitteelliselle matolle (janalle). Ota paikkasi janalta

sen mukaan, mitä parhaiten kuvaa itseäsi/mielipidettäsi : – Kuinka suuri osa työstäsi on projektipäällikkötyötä? Ei yhtään…

puolet…vain 100%? (puhuessasi liiku itse ko. kohtaan janalla) – Oletko hiljainen vai puhelias? Kärsivällinen vai kärsimätön? Hidas vai

nopea? – Miten hyvin olet valmistautunut tähän palaveriin: ”Olen valmistautunut

tosi hyvin” … ”Siis pitikö valmistautua jotenkin?”

• Instruktiota antaessasi liiku itse ko kohtaan janalla. Joskus on hyvä tehdä keskikohdasta ”kielletty alue”


Jana (matto) 2/2

• Kun kaikki ovat ottaneet paikkansa, voidaan

tilannetta käyttää hyväksi monella tavalla:

– Lähellä toisiaan olevat voivat vaihtaa ajatuksia siitä, miksi

valitsivat juuri tuon kohdan.

– Ihmiset voivat keskustella homogeenisissa pienryhmissä,

kun ryhmä valitaan toisiaan lähekkäin olevista.

– Heterogeeniset pienryhmät saadaan ottamalla luku, kun

ollaan janalla.

– Ohjaaja voi kysyä paikan valinnan syytä kaikilta tai

muutamilta, esim. ääripäissä ja keskellä.

Jotkut käyttävät kouluarvosanojakin janan asteikkona.

Lattiajanan käytölle löytyy monia kohtia, esim.:

kokouskäytännön toimivuus, kuulluksi tuleminen, töiden

jakautuminen/kuormitus…


Aamujanamme

(-mattomme) oli:

• Millainen aamusi on ollut? Loistava, päivä paistaa - - - - - - - - Normi - - - - - - - - - Katastrofin aineksia (Jatkona esim: ”Kerro kaverille, mitä kaikkea aamulla on tapahtunut!”)

• Millä innolla olet mukana tässä päivässä? Mitä teen täällä? - - - - Odottaen - - - - 110%, mikään ei voisi olla (Jatkona: ”Kerro kaverille, mitä odotat tältä päivältä!”) parempaa

• Minkä verran tutustuit saamiisi e-Oppaisiin Kuuntelemisen tärkeä taito ja Haluatko tulla kuulluksi? Luin ajatuksella läpi - - - - Selailin - - - - Mitkä oppaat? En yhtään, mutta aion kyllä

Nelikot: ”Mitä haluatte kysyä janan avulla tältä porukalta?”

Tällä lattiajanalla

lämmittelimme ja

orientoiduimme

päivään:


Jana & koordinaatisto JANA on nopea, konkreettinen ja ilmaisu-voimainen tapa

selvittää paikalla olijoiden kokemuksia, mielipiteitä,

odotuksia… ihan mitä vain, jota voidaan eksaktisti tai

kuvitteellisesti mitata määränä.

KOORDINAATISTO on vähän monimutkaisempi ohjata. Sen

avulla voi tarkastella kahta asiaa samanaikaisesti.

Kolmannenkin asian saa tarkasteluun ottamalla

PYSTYAKSELIN käyttöön (kyykyssä…varpaillaan tai

käsimittarilla pystysuunnassa näyttäen).

Janaa voi käyttää paitsi isossa porukassa myös yksin tai

kaksin.


Jana fläpillä 1/2

• Janalla saa helposti tietoa ja kokonaiskuvan asiasta, jossa on kaksi ääripäätä. Ääripäät voivat osoittaa määrää (0%..100%) tai vastakohtia (hidas – nopea).

• Jana fläpille piirtäen on helppo ja nopea toteuttaa, kunhan porukka ei ole kovin iso. Yleiskuvan tilanteesta näkee selvästi.

• Fläppijanasta jää myös dokumentointi (ks seuraava slaidi)

• Instruktio: – Piirrän tähän fläpille janan. Sen ääripäät kuvaavat nopeasti

kantaa ottavaa ja hidasta pohdiskelijaa (kirjoita nämä sanat fläpille). Huuda ”hep”, kun olen piirtämisessä siinä kohdassa janaa, joka parhaiten kuvaa itseäsi/mielipidettäsi


Tällä saat

nopeasti

selville

jokaisen

”aseman

/paikan”.

Jana fläpillä 2/2


Käsimittari

• Käsimittari on erittäin helppo ja nopea tapa saada paljon-vähän –tyyppistä tietoa isoltakin porukalta. Sen etuna on myös, että kokonaisuus on helposti nähtävillä.

• Instruktio - esimerkkejä: Näyttäkääpä käsillänne näin… (siis samalla tavalla kädet levittäen, kuin näytetään kuinka ison kalan sai):

– Kuinka innostunut olet tästä asiasta? – Kuinka valmis tämä asia jo on? – Kuinka tärkeä tämä projekti on

sinulle/ryhmälle/yrityksellemme? – Kuinka paljon tässä projektissa on riskejä? – Kuinka paljon olet panostanut asiaan? – Kuinka hyvä asiantuntija olet tässä asiassa?

Käsimittarilla voit pyytää näyttämään myös:

Kuinka hyvin onnistuin esittämään asian,

eli kuinka hyvin ymmärsit, mistä on kyse?


Fiilismittari


YKSIN,

KAKSIN,

YHDESSÄ

… on fasilitoinnin perusfilosofiaa ja sisältyy

vaiheistuksena moneen ns. varsinaiseen fasilitoinnin

menetelmään. Kun jokainen miettii ensin vähän aikaa

itsekseen, sitten kaverin kanssa ja vasta lopuksi

kerätään asiat yhteisesti saadaan sekä laadultaan että

määrältään parempaa informaatiota.


Tapoja jakaa ryhmiin


Palapeli – Yhteistoiminnallinen ryhmätyö

Tutustuimme palapeli-

tekniikalla seuraaviin

menetelmiin:

A) Ideointi: Idealogi

B) Fasilitoitu keskustelu:

Ajatteluhatut

C) Päätöksenteko:

Päätöksentekoanalyysi


Palapelin käyttö henkilöstötutkimuksessa

1/2

- esimerkki asiantuntijaryhmien teemoista


Palapelin käyttö henkilöstötutkimuksessa

2/2


”Kolmen värin menetelmä” keskusteluun


Open Space –esimerkki:

Mietithän, mihin tämä menetelmä sopii. Aikaa on hyvä varata

”tositoimissa” n. 20min per palaveri.

Dokumentaatiota omasta Open Space-harjoituksestamme

löytyy neljältä seuraavalta slidelta.

Suora valokuvadokumentaatio aukenee varmaankin vain ko. palaveriin

osallistuneille (näkö-)muistin kautta.


Dokumentaatiota Open Spacesta 1/4


ONGELMAT

TAVOITTEIKSI

JA

TAVOITTEISTA

KEINOIHIN


Ongelmat tavoitteiksi,

tavoitteet ratkaisuiksi 1/2: Eli kirjaa itse ongelmat/haasteet ensin itse ylös (esim. henkilöstökyselyn tuloksista tai asiakaspalautteista) ja muokkaa ne ennen yhteistä käsittelyä tavoitteiksi. Toki tarvittaessa voit muokata ne ryhmän kanssa yhdessäkin Esittele ryhmällesi sitten nämä toiveet. Sen jälkeen ideoikaa yhdessä konkreettisia keinoja/ratkaisuja, joilla saavutatte toiveet/tavoitteet.


Ongelmat tavoitteiksi,

tavoitteet ratkaisuiksi 2/2:


Symbolit apuna nykytilan ja tavoitteen

havainnollistajina:


Hyödynnä apulomakkeita työskentelyn jämäköittäjinä.


KOONTI

JA

PALAUTE


Helmenkalastusta 1/2 Ison ryhmän helmien jakaminen kaikille:

• Kun iso ryhmä työskentelee pienemmissä ryhmissä, kerätään kaikkien tietoon ”helmet”: ”Mitä kaveri sanoi niin arvokasta, että kaikkien on hyvä kuulla se?”

Jokainen jakaa oman helmensä:

• Tilaisuuden lopuksi jokainen kertoo, mikä tilaisuudessa oli parasta/mieleenjäävintä/tärkeintä…: ”Mikä oli sinulle tärkeä helmi tänään?”

Myös Helmenkalastelu vaatii tottumista ryhmältä ennen kuin helmiä alkaa sujuvasti tulla. Helmenkalastelu usein käytettynä työtapana laittaa ihmisiä ottamaan vastuuta tiedonjakamisesta ja tärkeiden asioiden esille ottamisesta. Helmenkalastelussa pätee hyvin ”Kun annan niin saan”-periaate.


Helmenkalastusta 2/2

(aamun cocktail-kutsuilta)


Kaksi sanaa

• Nopea tapa saada yleisvaikutelmaa jostakin

asiasta.

• Jos sanat sanotaan ääneen, on riskinä se, että

tieto on ”värittynyttä” (ei uskalleta sanoa vaikeita

asioita tai ensimmäiset sanojat määräävät

tunnelmaa liikaa)

• Instruktio - esimerkkejä: Sano kaksi sanaa (tai adjektiivia), jotka kuvaavat… – … tätä valmennuspäivää – … sitä, mitä toivot uudelta intraltamme – … tätä asiakasta – … meidän äskeistä palaveriamme – … sitä, mitä tältä nyt alkavalta palaverilta toivot


Pikapalaute kahdella sanalla (kaksi sanaa tästä päivästä kahvitaukoon asti):


Talking stick (Puhuva keppi)

• Talking Stick (Puhuva keppi) on intiaanien vanha

perinne, jossa jokainen saa vuorollaan kertoa

tuntemuksiaan yhteisestä hetkestä tai antaa palautetta

päivästä

• Jokainen saa vuorollaan sanoa jotain tai olla sanomatta

(siinä tapauksessa keppi annetaan seuraavalle)

• Kepiksi sopii mikä tahansa esine esim. tussi tai

mikrofoni

Me lopettelimme päivän tällä, ”keppinä” oli hattu.

(”Mitä viet mukanasi hatussasi tästä päivästä?)”

Voit käyttää vaikka taskulamppua tai sytkäriä;

”Mihin asiaan sait tänään valoa/valaistusta?”,

”Mikä asia sytytti sinut?”


Ideaparkki

(ohjeet)

• Fläpille kerätään keskustelun aikana

tulleita ideoita ja ajatuksia,

• Jotka ovat käsittelyn arvoisia

• Joiden käsittelyyn ei ole juuri nyt aikaa

Tämä on

palaverissa

parkkipaikka

niille asioille,

jotka eivät

ole nyt

tärkeitä,

tavoitteena.

Mutta

ansaitsevat

tulle

kirjatuiksi….


PRIORISOINTI,

TÄRKEYS

4-10


Priorisointi

Rahoittaminen/rahan jakaminen


Priorisointi kouluarvosanoin

• Kouluarvosanoja voidaan käyttää kuvaamaan

mielipidettä jonkin asian nykytilasta esim.

- Miten hyvin meidän tiimimme säännöt ovat mielestäsi arjessa toteutuneet?

- Minkä kouluarvosanan annat omalle työhyvinvoinnille tänään?

• Kouluarvosanan antamista voidaan käyttää myös

tavoitteen asettamisessa - Mitä kouluarvosanaa tiimimme haluat tavoittelevan tiimisääntöjen noudattamisessa? - Minkä kouluarvosanan haluat antaa omalle työhyvinvoinnillesi puolen vuoden päästä? (ja jatkona: mitkä asiat ovat silloin muuttuneet? Mitä olet itse tehnyt?)

4-10


Vielä priorisoinnista:


OMA CASENI

&

PARI-SPARRAUS

- OHJEISTUSTA


Suunnittele valmiiksi (ja toteuta sitten!)

oma casesi:


• Sparraus on toimintaa, jolla voimme kollegiaalisesti auttaa toinen toisiamme.

• Siinä ei ole tiukkoja sääntöjä tai tiukkaa muotoa. Kaikki on sallittua, mikä vie asioita eteenpäin eikä vahingoita ketään!

• Jokainen sparraaja käyttäköön omaa osaamistaan ja omia vahvuuksiaan parhaan kykynsä mukaan sparrattavansa hyväksi.

Sparraus – mitä se on?


Kysyit jo päivän lopussa

sparraus-pariltasi:

•Mihin casesi liittyy?

Millaisia alustavia suunnitelmia sinulla on

siihen?

•Millaista apua toivot

minulta?


Oman fasilitointi-caseni & tavoitteideni

tuki: pari-sparraus Sovi sparraus-parisi kanssa:

• Tapaaminen /soittoaika aikoineen ja

paikkoineen (30-60min) viikoille 12-14.

Sparraus-keskustelussa:

1) Esittele casesi ja pyydä pariltasi ajatuksia

siihen (fasilitoinnin suunnittelu-lomake).

2) Keskustelkaa tuoreista käytännön

kokemuksistanne ja fasilitointitaitojenne

(työtavat, osallistaminen ja aktivointi)

konkreettisesta kehittämisestä.

Tsempatkaa toisianne!

Sparraus-parit ovat:


Mitä seuraavaksi?

Keskiviikkona 13.3.:

• Palautekysely tästä päivästä

• Fasilitoivien työtapojen käytäntöön soveltaminen jatkuu!

Huomisesta alkaen:

• Ala viedä kohti toteutusta omaa caseasi

• Ole yhteydessä sparraus-pariisi

Ensi viikolla (vko 12):

• Yhteenveto tästä päivästä työkalujen ja sparrausohjeen kera

Vkoilla 12-14:

• Pari-sparraus

Tehdään todeksi

positiivinen kierre!

Mari Vihervaara-Nikulainen

Valmentaja

puh. 050-5272151

[email protected]

https://heuristica.fi/

mailto:[email protected]

yhteenvetoa valmennuksesta: fasilitoinnin tehopäivä...h e u r i s t i c a w w w . h e u r i s t i...

Documents