yhdistelmä tp 2017 - riihimäki...uusi strategia tuottaa tulosta, ja sen keskeisten...

TILINPÄÄTÖS 2017

Riihimäen kaupunki

Konserni- ja hallintopalvelut

Eteläinen Asemakatu 2

11130 Riihimäki

Kaupunginhallituksen hyväksymä 26.3.2018

Kaupunginvaltuuston hyväksymä 4.6.2018

TILINPÄÄTÖS 2017 Sivu

1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA1.1. Kaupunginjohtajan katsaus 11.2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 21.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 61.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 71.5. Kaupungin henkilöstö 81.6. Ympäristöasiat 81.7. Muut ei-taloudellisen asiat 91.8. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 101.9. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan 10 kehittymiseen vaikuttavista seikoista

2. SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN 12 JÄRJESTÄMISESTÄ

3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 163.2. Toiminnan rahoitus, rahoitusasema ja sen muutokset 163.3. Kokonaistulot ja -menot 173.4. Tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden tunnusluvut 19

4. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS4.1.Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 234.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja konsernitavoitteiden toteutuminen 234.3. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä 334.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 334.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 364.6. Konsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden tunnusluvut 37

5. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 47

6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN6.1. Riihimäkistrategian toteutuminen 436.2. Tuloslaskelman toteutuminen 476.3. Rahoituslaskelman toteutuminen 496.4. Käyttötalouden toteutuminen 526.5. Investointien toteutuminen 556.6. Toimintakatsaukset ja käyttötalousosan toteutuminen toimialoittain sekä 59 strategiaan liittyvät kehittämiskohteet 2017 - 2019 ja niihin liittyvät toiminnalliset tavoitteet 20176.7. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 118

7. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 119

8. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 127

9. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET: RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS 143

10. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 167

11. LIITTEET 171

1 Tilinpäätös 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kaupunginjohtajan katsaus Iso kiitos viime vuoden onnistumisista kaupungin henkilöstölle, johtoryhmälle ja päättäjille! Ilman pää-töksenteon rohkeutta ja avarakatseisuutta, esimiesten toimeenpanokykyä ja henkilöstön halua olla aktiivisesti mukana muutoksissa, emme olisi saaneet tärkeiden muutosten ensiaskeleita otetuksi. Nyt suunta on selvillä ja toimenpiteet aloitettu. Lisäksi viime vuosi ylitti tärkeimmät odotukset lähes kaikilta osin. Vuoden 2017 tilinpäätös osoittaa ylijäämää 2,5 milj.euroa kaupunkiemon osalta ja vesihuoltoliikelai-toksen kanssa yhteensä 5 milj.euroa. Tilinpäätös sisältää omaisuuden alas kirjauksia ja lisäpoistoja yhteensä 5,7 milj.euroa. Ilman näitä kaupunkiemon tulos olisi ollut peräti 8,2 milj.euroa ylijäämäinen. Tilinpäätöksessä on purettu terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämistä tehtyä varausta 1,8 milj.eurolla, mikä osaltaan paransi tilikauden tulosta. On kuitenkin huomioitava, että omaisuuden myynnistä saatuja kertaluonteisia tuloja kertyi 2,3 milj. euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa. Kaupungin ja kaupunkikonserniin kuuluvan suu-rimman vuokra-asuntoyhtiön laskennallinen korjausvelka jatkaa kasvuaan ollen yhteensä noin 50 milj.euroa. Lisäksi kaupungin yleisten alueiden kunnossapitovelka on arviolta 30 milj.euroa. Vuoden 2017 talousarvion valmistelua pidettiin haastavana siihen sisällytetyn puolen miljoonan euron tasapainotuserän vuoksi. Lopputulos on, että kaupunkiemon toimintamenot alittivat alkuperäisen talo-usarvion peräti 3,5 milj.eurolla. Tulosta voimme pitää erinomaisena lähtötilanteeseen sekä sopeutusta edeltäneisiin ennakko-odotuksiin nähden. Yhteisövero-osuus lähti ennakoitua vauhdikkaammin kasvuun ja ylitti alkuperäisen talousarvion 1,4 milj.eurolla ja tuloverot 0,7 milj.eurolla. Tuloverokehityksestä on tarpeen olla huolissaan, varsinkin kun asukasmäärä laski jo kolmatta vuotta peräkkäin. Vuoden 2017 asukasmäärä pieneni alustavan tiedon mukaan 131 henkilöllä. Koko Kanta-Häme oli viime vuonna väestötappiollinen, mitä ei voi pitää hyvänä asiana, kun otetaan huomioon Riihimäen sijainti metropolialueella. Kysymys on myös siitä, että meidän pitäisi arvioida uudelleen ja tiivistää kaupungin toimintaa Riihimäki-Hyvinkää -talousalueen yhteistyörakenteissa ja sitä kautta met-ropolialueella. Toimenpiteet Toimintavuoden aikana uudistimme kaupungin strategian kaupunkilaisia, sidosryhmiä ja henkilöstöä osallistavilla menetelmillä. Lisäksi uudistimme johtamisjärjestelmän ja hallintosäännön mahdollista-vaksi, jossa selkeästi poliittisen ohjauksen ja operatiivisen toiminnan rajapintoja selkiytettiin. Johtamis-järjestelmä on nyt pääpiirteissään sellainen, että meillä on hyvät mahdollisuudet tulosvastuullisen ajat-telun ja toisin tekemisen ennakkoluulottomaan läpivientiin. Organisaatiokulttuuri muuttuu kuitenkin hitaammin ja vaatii meiltä kaikilta kärsivällisyyttä, yhteistyötä ja johdonmukaisuutta viestinnässä. Uudella strategialla luomme pohjan kaupungin toimintojen ja operaatioiden määrittämiselle ja kehittä-miselle. Vuoden 2018 aikana hyväksytään strategiaa toimeenpanevat politiikkaohjelmat ja kärkihank-keet. Uuden strategian ja sen kärkihankkeista sekä politiikkaohjelmista johdetut tavoitteet toiminnallis-tamme tasapainotetulla tuloskortistolla vuoden 2019 talousarvioon ja siitä eteenpäin. Mittareita ja kon-serniohjausta tavoitteineen on muutenkin tarpeen selkiyttää ja kytkeä tiiviimmin strategiaan. Tämä koskee myös konserniyhtiöitä. Sosiaali- terveystoimialalla viime vuosina tehdyt rohkeat muutokset ja uudelleenjärjestelyt ovat johta-neet merkittävään toimintojen tehostumiseen. Suurena huolena edelleen on kuntayhtymien menokehi-

2 Tilinpäätös tyksen hallinta. Riihimäen ja seutumme näkökulmasta tilanne ei ole aivan yksinkertainen, mikäli maa-kuntauudistus ei toteudu ja sairaanhoitopiiri toteuttaa jo päätetyllä tavalla uuden 390 milj.euron sairaa-laan yhtymän taseeseen. Yhtäältä se voi todella merkittävällä tavalla rajata mahdollisuuksiamme teh-dä valintoja mm. yhteistyösuuntien suhteen, ja toisaalta emme voi rajata ihmisten tekemiä valintoja mm. hoitavien sairaanhoitopiirien osalta. Näillä valinnoilla on tulevaisuudessa vääjäämättä merkitystä. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 118,8 euroa (ilman vesihuoltoliikelaitosta 108,3 milj.euroa) ja konsernin lainakanta 171,3 milj.euroa. Kaupungilla on merkittäviä vanhojen lainojen uusimistarpeisiin liittyviä rahoitusriskejä tulevaisuudessa. Parhaillaan valmistelemme korkosuojauspolitiikkaa. Velkaan-tuminen on kaupungin isoin haaste. Se rajoittaa merkittävällä tavalla liikkumavaraamme tulevaisuu-dessa. Velkakierteen pysäyttäminen ja tilanteen palauttaminen kestävälle tasolle voi olla pahimmillaan 15 - 20 vuoden operaatio. Riskienhallintatyössä olemme edistyneet toimintavuoden aikana, mutta paljon on vielä edessä. Jat-kamme sisäisen valvonnan kehittämistä ja siinäkin tavoitteena on toimintakulttuuriin tähtäävä muutos, jossa sisäinen valvonta mielletään normaaliksi jokapäiväiseksi esimiestyöksi. Päätelmät Talouden haasteiden hallinta, velkakierteen katkaisu ja velkamäärän saattaminen kestävälle tasolle, sekä kaupungin elinvoiman ja sitä kautta veropohjan laajentaminen vaatii meiltä johdonmukaista työtä, priorisointeja ja rohkeutta. Pidemmällä aikavälillä keskeistä on palveluverkon supistaminen ja aseman seudun ja keskusta-alueen vahvistaminen. Tämä edellyttää myös julkisten palvelujen keskittämistä laajemmassa mitassa aseman seudulle. Uusi strategia tuottaa tulosta, ja sen keskeisten toimeenpano-ohjelmien eteenpäinvieminen on tärkeää. On myös tarpeen tutkia, voisimmeko löytää talousalueel-lamme vahvempia yhteistyömalleja ja strategisia kumppanuuksia. Valmistaudumme parhaillaan mahdollisen maakuntauudistuksen toteuttamiseen. Uudistukseen liittyy omat riskinsä ja ne olemme tunnistaneet. Uudistus vaikuttaa kaikkeen taloussuunnitteluun sekä kau-pungin asemointiin enemmän edunvalvojaksi. Riihimäen päätöksenteossa on hyvä yhdessä tekemisen meininki. Se on keskeisin vahvuus, kun täh-dätään pitkäkestoiseen ja onnistuneeseen muutokseen. On kunnia-asia saada olla töissä Riihimäellä ja olla mukana edistämässä muutoksia, joilla tehdään pitkässä juoksussa kuntakentän historiaa ja kytketään Riihimäkeä entistä vahvemmin Suomen kasvu-käytävän ja metropolialueen aktiiviseksi toimijaksi. Sami Sulkko kaupunginjohtaja

3 Tilinpäätös

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginhallitus

Kaupunginhallituksen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala

Konserni- ja hallintopalvelut

Sivistyksen ja hyvinvoinnin

toimialue

Kaupunki-kehityksen toimialue

yleiset hallintotehtävät kehittämistehtävät taloushallinnon tehtävät henkilöstöhallinto ja

työllisyyden hoito

hallinto- ja tukipalvelut varhaiskasvatuspalvelut opetus- ja nuorisopalvelut kulttuuri- ja hyvinvointi

hallintopalvelut kaupunkisuunnittelu tilakeskus kaupunkitekniikka viranomaispalvelut

yhteispalveluyksikkö lasten, nuorten ja perheiden palvelut aikuisten ja vammaisten palvelut koti- ja vanhuspalvelut terveyspalvelut

Riihimäen kaupungin organisaatio

1.2. Riihimäen kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2017 uuden hallintosäännön. Uusi hallintosääntö uudisti merkittävästi kaupungin organisaatiota ja johtamista. Kaupunkiin muodostettiin kaksi toimialaa: kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta. Kaupunginhallitus jakaantuu kolmeen toimialuee-seen, jotka ovat konserni- ja hallintopalvelut, kaupunkikehitys sekä sivistys ja hyvinvointi. Aiemmin sivistys- ja hyvinvointi (ent. sivistystoimi) ja kaupunkikehitys (ent. tekniikan ja ympäristön toimiala) toimivat itsenäisinä toimialoina ja valmistelivat mm. oman talousarvionsa. Uudistuksen jälkeen toimi-alueiden talousarviot valmistelee ja hyväksyy kaupunginhallitus. Sosiaali- ja terveyslautakunta säilyy itsenäisenä toimialana, jotta se voidaan vaivattomasti siirtää maakuntaan yhtenä kokonaisuutena, kun maakunta- ja sosiaali- ja terveystoimen uudistus toteutuu. 1.2.1. Riihimäen kaupungin hallinto-organisaatio

4 Tilinpäätös 1.2.2. Riihimäkikonserni ja alakonsernit 2017 (määräysvalta)

TytäryhteisötI

Osakeyhtiöt

Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy konserni 100 %: * Riihimäen Messut Oy 100 % * Oy Expomade-Kiinteistöt Ab 100 % Riihimäen Kotikulma Oy konserni 100 %: * Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy 100 % Riihimäen Teatteri Oy 100 % Riihimäen Kaukolämpö Oy 90 %* RHL-Data Oy 56,43 % Kiinteistöosakeyhtiöt Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalo 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Kalevanrinne 100 % Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli 88,12 % Kiinteistö Oy Paimenpolku 2 51 %

Osakkuusyhteisöt

I Osakeyhtiöt Hyria koulutus Oy 25,12 % Ilves-halli Oy 24,88 %

KuntayhtymätI

Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 64,26 % Hämeen maakuntaliitto ky 16,94 % Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 16,18 % Eteva ky 0,94 %

5 Tilinpäätös 1.2.3. Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet Kansallinen Kokoomus 11 Sosiaalidemokraattinen puolue 11 Vasemmistoliitto 9 Vihreä liitto 5 Perussuomalaiset 3 Suomen Kristillisdemokraatit 3 Suomen Keskusta 1 Kaupunginvaltuusto Puheenjohtaja Bitter Riku I varapuheenjohtaja Pekonen Aino-Kaisa II varapuheenjohtaja Vilkman Kari Jäsenet Aittola Eija Nahkuri Miia Antila Anni Nokkala Hannu Bitter Riku Nurmi Silja Heikkinen Jari Paajanen Risto Heimonen Kai Pekonen Aino-Kaisa Hiltunen Juha-Pekka Portin Ismo Hirviniemi Erja Romu Riitta Hirviniemi Rauli Runsamo Seppo Islander Hanna-Leena Ruottinen Ari Jokinen Sari Räsänen Päivi Jormanainen Lauri Räty Tommi Lammi Mirja Saari Hannele Lehtonen Kari-Veli Saarinen Tessa Leskenmaa Kirsti Siivonen Petri Liimatainen Matti Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Majaranta Kari Tervatuli Riikka Mattila Jere Uuttu Pilvi Mattila Petri Vilkman Kari Merentie Anna Yrjö-Koskinen Eero Mäkelä Pertti Yrjölä Janna Mämmela Tiina Özgün Derya Mäntymaa Terhi 1.2.4. Kaupunginhallitus Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Nahkuri Miia, puheenjohtaja Leskenmaa Kirsti Jokinen Sari S, varapuheenjohtaja Yrjö-Koskinen Eero Heikkinen Jari Saarinen Tessa Hirviniemi Erja Mäntymaa Terhi Jormanainen Lauri Mattila Petri Saari Hannele Portin Ismo Siivonen Petri Heimonen Kai Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Tarkkonen Marja Räty Tommi Mattila Jere Yrjölä Janne Hiltunen Juha-Pekka Özgün Derya Merentie Anna

6 Tilinpäätös 1.2.5. Tilintarkastaja Tilintarkastajana on toiminut BDO Oy. 1.2.6. Tilivelvolliset toimielimet sekä viran- ja toimenhaltijat Tilivelvolliset toimielimet sekä viran- ja toimenhaltijat on esitetty liitteessä. Samoin liitteessä on esitetty toimielimet, niiden jäsenet sekä kaupungin edustajat. 1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys Talous lähti kasvuun vuonna 2017. Ennakkotietojen mukaan BKT kasvoi 3,1 %. Talouden kehitysnä-kymät ovat suotuisat. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talous kasvaa 2,4 % vuonna 2018. Kasvun myötä työllisyys lisääntyy, julkisen talouden alijäämä pienenee ja velkaantuminen hidastuu. Suomen Kuntaliiton tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien tilikauden tulos parani noin 200 miljoonalla eurolla. Toimintamenot laskivat noin prosentin edellisestä vuodesta. Lasku johtuu perustoimeentulo-tehtävien siirrosta Kelalle, kilpailukykysopimuksen henkilöstömenoja alentavasta vaikutuksesta ja kun-tien säästötoimista. Verotulot kasvoivat 2 %, mutta samanaikaisesti valtionosuudet laskivat 3,3 %. Kuntien lainakanta kasvoi vajaan prosentin ja oli 16 miljardia euroa. Kunnilla oli lainoja keskimäärin 2.921 euroa/asukas. 1.3.2. Talousalueen kehitys Kanta-Hämeen asukasluku oli vuoden vaihteessa 172.752 asukasta. Väestömäärä väheni Kanta-Hämeessä 1.029 hengellä. Riihimäen seudun asukasluku väheni 334 asukkaalla ja oli vuoden lopussa 45.565 asukasta. Hämeenlinnan seudun asukasluku väheni 342 asukkaalla ja oli 93.899 asukasta. Forssan seudun asukasluku väheni 353 asukkaalla ja oli 33.288 asukasta. 1.3.3. Riihimäen kaupungin kehitys Riihimäen kaupungin asukasluku väheni 131 hengellä ja oli vuoden lopussa 29.029 asukasta. Asukas-luku väheni 0,4 % edellisestä vuodesta. Työvoimahallinnon tilastojen mukaan Riihimäen työttömyysaste oli vuonna 2017 keskimäärin 10,3 % ja koko maan keskimäärin 11,5 %. Edellisen vuoden vastaavat luvut olivat 11,8 % ja 13,3 %. Tilasto-keskuksen tilastojen mukaan koko maan työttömyysaste oli vuonna 2017 keskimäärin 8,6 %. Riihimä-ellä oli vuoden 2017 aikana työttömiä keskimäärin 1.456 henkilöä. Joulukuussa 2017 työttömänä oli 1.413 henkilöä. Rakennus- yms. lupia myönnettiin 290 kpl (vuonna 2016 327 kpl). Lupien sisältämä asuntojen määrä oli 239 kpl (151 kpl), joista pientaloissa oli 16 kpl, rivitaloissa 15 kpl ja kerrostaloissa 208 kpl. Uusille asuinrakennuksille rakennuslupia myönnettiin 22 kpl (20 kpl), joista pientaloja oli 13 kpl (16 kpl), rivita-loja 3 kpl (0 kpl) ja kerrostaloja 6 kpl (4 kpl). Ympäristölautakunta myönsi 5 kpl (7 kpl) isompaa raken-nuslupaa. Asuntoja valmistui vuonna 99 kpl (116 kpl).

7 Tilinpäätös 1.4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupunginvaltuusto hyväksyi huhtikuussa 2017 uuden hallintosäännön, jonka myötä uudistettiin kau-pungin organisaatio. Uudesta organisaatiosta on kerrottu enemmän sivulla 3 kohdassa 1.2. ”Kaupun-gin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset”. Uudessa organisaatiossa korostuu kaupunginvaltuuston rooli strategisena johtajana. Moniportaista päätöksenteko järjestelmää uudistettiin siten, että kaupunginhallituksen päätösvaltaan kuuluvat asiat käsitellään ainoastaan kaupunginhallituksessa ilman että myös lautakunta käsittelisi saman asian. Toisaalta siirrettiin päätöksentekovaltaa viranhaltijoille lähemmäksi asiakkaan rajapintaa. Vuoden 2016 loppusyksyn ja 2017 kevään aikana valmisteltiin Riihimäki-strategia 2030, joka hyväk-syttiin valtuustossa 29.5.2017. Strategian valmisteluun osallistui kaupunkilaisia, yrityksiä, luottamus-henkilöitä, henkilöstöä sekä sidosryhmiä. Valmistelussa otettiin saatujen näkemysten ja lausuntojen ohella huomioon uuden kuntalain vaatimukset sekä valmisteilla olevat kuntia koskevat ja muut toimin-taympäristön muutokset. Strategian merkityksen syventäminen ja siihen kytkeytyvien politiikkaohjelmi-en sekä valtuustokauden kehittämiskokonaisuuksiin liittyvien kärkihankkeiden valmistelutyö jatkuu vuonna 2018. Kaupunginhallitus päätti alkuvuodesta 2015 maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhty-män perustamisen valmistelusta, jolla valmistaudutaan valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseen. Valmistelutyötä jatkettiin vuonna 2016 ja 2017 ja työ jatkuu vuonna 2018. Maan hallituksen hallitusohjelman mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, itsehallintoaluei-den perustaminen ja aluehallintouudistus piti tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Uudistushanke ei valmistunut aikataulussa ja uuden aikataulun mukaan uudistuksen tulisi tulla voimaan vuoden 2020 alusta. Kaupungin taloudellisen tilanteen huonontuessa kaupunginvaltuusto päätti 3.10.2016 § 102 talouden sopeuttamisesta vuosina 2016 ja 2017 ja samalla käynnistää työnantajan ja henkilöstön yhteistoimin-nasta annetun lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn kaupungin henkilöstöä koskien. Kaupunginval-tuusto täsmensi tasapainottamistavoitteita 23.1.2017 § 18 ja asetti vuodelle 2017 0,5 milj.euron ja vuodelle 2018 1,5 milj.euron menosäästötavoitteet. Kun toimialat ennustivat jo alkuvuodesta 2017, että säästötavoitteet eivät toteudu, kaupunginvaltuusto käsitteli talouden sopeuttamista uudestaan 12.6.2017 § 91 kokouksessaan ja velvoitti kaupunginhalli-tuksen ryhtymään tarvittaessa voimakkaisiinkin toimenpiteisiin vuoden 2017 talousarvion toteutumisen varmistamiseksi. Vuodelle 2017 asetetut säästötavoitteet toteutuivat ennakoitua paremmin ja myös muita poikkeamia kaupungin vuoden 2017 talousarvioon (ilman vesihuoltoliikelaitosta) verrattuna on useita. Kaupungin toimintakulut ilman vesihuoltoliitelaitosta alittuivat muutetusta talousarviosta 2,9 milj.euroa (ja alkuperäisestä talousarviosta 3,5 milj.euroa). Henkilöstökulut alittuivat 1,8 milj.euroa ja palvelujen ostot 0,6 milj.euroa. Sekä toimintatuotot kuin myös verotulot ja valtionosuudet toteutuivat ennakoitua paremmin. Toimintatuotot ylittyivät 2,5 milj.euroa omaisuuden myyntitulojen ylityksestä johtuen. Vero-tuloja kertyi 121,7 milj.euroa ja 1,9 milj.euroa arvioitua enemmän. Ylitys johtuu suurelta osin yhteisöve-rotulojen ennakoitua paremmasta kehityksestä. Valtionosuudet ylittyivät 0,6 milj.euroa Vesihuoltoliikelaitoksen liiketuotot ylittyivät talousarviosta 0,5 milj.euroa. Liikekulut puolestaan alittuivat 0,8 milj.euroa.

8 Tilinpäätös 1.5. Kaupungin henkilöstö Vuoden 2017 lopussa kaupungin palveluksessa oli 1.278 (1.275 vuonna 2016) vakinaista työntekijää ja 213 (260 vuonna 2016) määräaikaista työntekijää. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni tai pysyi ennallaan kaikilla toimialoilla sosiaali- ja terveystoimialaa lukuun ottamatta, jossa vakinaisen henkilös-tön määrä lisääntyi 15 henkilöllä. Lisäys selittyy suurelta osin sillä, että Riihimäen seudun terveyskes-kuksen kotisairaanhoito siirtyi kaupungin toiminnaksi 1.1.2017 lukien ja kaupungin palvelukseen siirtyi 9 kotisairaanhoitajan vakanssia. Määräaikaisten työntekijöiden määrän väheneminen selittyy suurelta osin sillä, että sosiaali- ja terveystoimessa siirryttiin lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa vuokratyövoi-man käyttöön Seuturekry Oy:lta. Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 4,6 %. Henkilöstölle kertyi sai-rauspoissaoloja vuonna 2017 keskimäärin 14,4 työpäivää (15,1 työpäivää vuonna 2016 ja 14,2 vuon-na 2015). Pitkäaikaiset osatyökykyisyystilanteet ja niistä johtuneet pitkät poissaolot kuormittivat henki-löstötilannetta erityisesti vanhuspalvelujen tehtävissä. Syksyllä 2017 tehdyn henkilöstökyselyn mukaan työhyvinvoinnin vahvuudet ovat säilyneet edelliseen vuonna 2015 toteutettuun kyselyyn verrattuna entisellään. Omasta työstä pidetään ja se koetaan mer-kitykselliseksi. Työ kaupungilla koetaan myös palkitsevana ja oman työn, osaamisen ja sen arvostuk-sen merkitys on yhä korkealla. Tyytyväisyys esimiestyöhön on hyvällä tasolla. Aikaisempaa heikompana koettiin työyksiköiden resurssien mitoitus ja sijaisjärjestelyt. Vastaajista 42 % oli sitä mieltä, että omassa työyksikössä resursseja ei ole mitoitettu työtä vastaavaksi (2015 vuonna 32 %). Henkilöstön työuupumuksen kokemus on lisääntynyt. Vastaajista 33 % ilmoitti kokeneensa viime aikoina jonkinasteista työuupumusta (2015 vuonna 26 %). Tyytyväisyys työterveyshuoltoon laski kaikilla toimialueilla. Kokonaisuutena kaupungin työnantajakuva on heikentynyt edellisistä kyselyistä. Henkilöstön työtyytyväisyyden lasku voi selittyä kaupungin mittavilla organisaatiomuutoksilla ja talou-dellisen tilanteen kireydellä sekä niistä johtuvasta epävarmuudesta. Vuosittain laadittavassa henkilöstöraportissa kerrotaan tarkemmin henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja mm. henkilöstön määrästä, rakenteesta, poissaoloista, palkkauksesta sekä tasa-arvon, työsuojelun ja henkilöstön työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan toteutumisesta. 1.6. Ympäristöasiat Petsamonkadun pohjoispään asemakaavamuutokseen liittyen Petsamonkadun ja Hallakadun risteyk-sen tuntumassa on todettu vanha kaatopaikka, josta suurin osa sijoittuu kaupungin omistamalle alu-eelle. Kaatopaikan pilaantuneisuusselvitys on tehty ja kunnostustarve määräytyy tulevan maankäytön sekä Joutsen Finland Oy:n kanssa laaditun sopimuksen mukaan. Kiinteistön muiden riskitoimintojen (öljysäiliöt, jakelupisteet, viemärit) osalta maaperän pilaantumista ei ole vielä selvitetty. Niiden pilaan-tuminen on tutkittava ja maaperä kunnostettava viimeistään rakentamisen yhteydessä. Myös Uhkolan-suolla on todettu vanha kaatopaikka ja alueen maaperä pilaantuneeksi. Kunnostustarpeen arviointi edellyttää lisätutkimuksia. Maaperä on kunnostettava viimeistään, jos alueen maankäyttö muuttuu tai alueella tehdään maansiirtotöitä. Hämeen Ely-keskus on edellyttänyt kaupungilta Riihimäen Lasi Oy:n entisen kaatopaikka-alueen kun-nostustarpeen arviointia riskinarviointeineen. Tutkimukset valmistuivat syksyllä 2016. Hämeen Ely-keskus ratkaisee mahdollisen puhdistustarpeen kaupungin tulevien maankäyttösuunnitelmien pohjalta. Pilaantuneen pohjaveden seuranta jatkuu kaupungin omistamalla entisellä Neste Oy:n jakeluasemalla Valtakadulla. Hämeen Ely-keskus tulee tarpeen mukaan päättämään tarvittavista jatkotoimista. Kaupunki edistää ympäristöasioiden huomioon ottamista omassa toiminnassaan kaikki hallinnon alat kattavan ympäristöjärjestelmätyön avulla. Myös Riihimäkikonsernin tytäryhteisöt ovat mukana ympä-ristöjärjestelmätyössä. Järjestelmän ytimenä on valtuustokausittain tarkistettava ympäristöpolitiikka.

9 Tilinpäätös Voimassa oleva ympäristöpolitiikka hyväksyttiin 13.1.2014. Ympäristöpolitiikka päivitetään kevään 2018 aikana kaupungin uusitun strategian pohjalta. Riihimäen kaupunki hyväksyttiin vuoden 2017 lopulla mukaan kahteen edelläkävijäkuntien verkostoon; FISU -Elinvoimaa resurssiresurssiviisaudesta sekä kierto-taloutta edistävä CIRCWASTE -hanke. Hakeutuessaan näihin kaupunki sitoutui kunnian-himoisiin resurssiviisauden tavoitteisiin. Pitkän tähtäimen tavoitteena kaupungilla on päästöttömyys, jätteettömyys sekä kestävä kulutus. Vuonna 2018 Riihimäelle laaditaan resurssiviisauden tiekartta, joka kattaa kaupungin lisäksi myös muiden toimijoiden sitoumukset näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma vuosille 2018 - 2025 hyväksyttiin kaupunginhalli-tuksessa joulukuussa 2017. Ympäristöjärjestelmään liittyen kaupunki laatii vuosittain erillisen ympäristöraportin. Raportissa tarkas-tellaan ympäristöpolitiikan toteutumista hallintokuntien toimenpiteiden ja kehitystä kuvaavien mittarei-den avulla. Ympäristötilinpäätösosiossa tarkastellaan ympäristötuottoja, -kuluja, -investointeja sekä ympäristötaloudellisia tunnuslukuja. Vuonna 2017 merkittäviä ympäristöpanostuksia kohdistui mm. vesi- ja viemäriverkoston saneeraukseen sekä katuvalojen uusimiseen LED-valoiksi. Energiatehok-kuutta parannettiin mm. saneeraamalla Herajoen koulun Mäntylä rakennus sekä rakentamalla uusi keittiö Herajoen Haapala rakennuksen yhteyteen sekä tasapainottamalla ja säätämällä varikon toimis-torakennuksen, Uunilinnun päiväkodin ja Riihimäen lukion lämmitysjärjestelmät. Lisäksi Vanhan jää-hallin kaukaloa on pienennetty (pienempi jäädytettävä pinta-ala), uusittu kiinteistöjen pihavalaistusta LED pohjaiseksi sekä muutettu urheilupuiston huoltorakennuksen lämmitysjärjestelmän öljystä ilma-lämpöpumppuun. Vuonna 2017 toteutetussa sähkönhankinnan kilpailutuksessa vuosille 2018 - 2021 päädyttiin täysin uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön hankintaan. Vuonna 2017 työyksiköiden ympäristöohjelmat painottuivat kaupungin yhteisiin ympäristönäkökohtiin eli energian-, veden ja paperin säästöön, jätehuoltoon, kaupunkirakenteen kehittämiseen, verkostojen saneeraamiseen ja täydentämiseen, liikenteen haittojen pienentämiseen sekä ympäristökasvatuk-seen. Kaupungin ilmastostrategian 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” sekä energiatehokkuusso-pimuksen toimintasuunnitelman toteutusta jatkettiin. Riihimäen kaupunki seuraa ympäristöntilassa, eli ilman laadussa, vesien tilassa sekä luonnon moni-muotoisuudessa, tapahtuvia muutoksia suunnitelmallisesti. Kaupunki seuraa myös oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Vuonna 2017 tutkimukset liittyivät mm. arvokkaisiin luontokohteisiin sekä kasvi-huonekaasupäästöjen laskentaan. Riihimäen Veden toimesta seurattiin pohjaveden laatua Herajoen tärkeällä pohjavesialueella. Lisäksi seurattiin Kinturinmäen toiminnassa olevan ja Korttiomäen lopete-tun maankaatopaikan toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Viranomaisvalvonnassa seurattiin myös muiden riskitoimintojen ja laitosten ympäristövaikutuksia. Ympäristöjärjestelmää ja kaupungin tekemää ympäristötyötä sekä ympäristöntilan seurantaa esitel-lään tarkemmin Riihimäen kaupungin ympäristöraportissa 2017. 1.7. Muut ei- taloudelliset asiat Hyvään hallintoon ja julkisen vallan käyttöön kuuluu, että kansalaiset voivat luottaa viranomaisen ja virkamiehen toimintaan. Tasapuolisuus ja virkamiesten puolueettomuus luovat perustan viranomais-toiminnalle. Toiminnan on oltava puolueetonta ja sen on myös näytettävä puolueettomalta sidosryhmi-en ja kansalaisten näkökulmasta. Riihimäen kaupungilla on ohjeet mm. ”Vieraanvaraisuudesta, eduista ja lahjoista” ja ”Virkamie-hen/esimiehen esteellisyydestä”. Sosiaalisen median ohjeissa ohjeistetaan asialliseen viestintään ja yksilön suojan kunnioittamiseen. Mm. näillä ohjeilla kaupunki pyrkii varmistamaan hyvää hallintotapaa.

10 Tilinpäätös 1.8. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kaupungin heikon taloudellisen tilanteen vuoksi kaupunginvaltuusto päätti 3.10.2016 § 102 talouden sopeuttamisesta vuosina 2016 ja 2017 ja samalla käynnistää työnantajan ja henkilöstön yhteistoimin-nasta annetun lain mukaisen yhteistoimintamenettelyn kaupungin henkilöstöä koskien. Kaupunginval-tuusto täsmensi tasapainottamistavoitteita 23.1.2017 § 18 ja asetti vuodelle 2017 0,5 milj.euron ja vuodelle 2018 1,5 milj.euron menosäästötavoitteet. Vuonna 2017 talouden tervehdyttämistavoitteissa onnistuttiin asetettua tavoitetta paremmin. Kaupun-gin tilinpäätös ilman vesihuoltoliikelaitosta oli 2,5 milj.euroa ylijäämäinen. Kaupungin taseeseen kerty-nyt kumulatiivinen alijäämä ilman liikelaitosta on kuitenkin edelleen suuri, - 8,1 milj.euroa. Valtuuston päättämästä lainanlyhennystavoitteesta, jonka mukaan lainakannan olisi tullut laskea vuo-sina 2015 – 2017 yhteensä noin 7 milj.euroa, ollaan kaukana, vaikka lainakanta laskikin vuonna 2017 1,7 milj.euroa. Lainakanta on edelleen suuri, 118,8 milj.euroa, (ilman vesihuoltoliikelaitosta 108,3 milj.euroa) ja suhteellinen velkaantuneisuus 74 %. Kaupunki on rahoittanut lisämaksuilla vuodesta 2015 saakka terveydenhuollon kuntayhtymien taloutta, koska nämä ovat olleet vuosia alijäämäisiä. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tulos oli vuonna 2017 niin paljon odotettua parempi, että kuntayhtymän alijäämät on saatu katettua, eivätkä kunnat maksa kuntayhtymälle enää lisämaksuja vuonna 2018. Suunnitelman mukaan myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämät tulisi saada katetuiksi vuonna 2018. Riihimäen kaupungin tasees-sa oleva sairaanhoitopiiriä koskeva alijäämävaraus oli vuoden 2017 lopussa vajaa miljoona euroa. Epävarmuutta taloussuunnitteluun tuo valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistapaan liittyvä uudistus. Kaupungin tulevan kehityksen kannalta on tärkeää, että talouden tervehdyttämistyö jatkuu ja lainakan-taa pystytään pienentämään ja näin varautumaan tulevien vuosien investointeihin. 1.9. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittämi-seen vaikuttavista seikoista

Toiminnalliset riskit Kaupungin merkittävin toiminnallisen riski on heikko rahoituspohja ja velkaantuneisuus. Näitä ja muita riskejä on käsitelty tarkemmin edellä kohdassa ”Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä” Riihimäen kaupungin vuosien 2012, 2014 ja 2015 tilinpäätöksistä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi valituksista päätökset 13.10.2017. Hallinto-oikeus kumosi päätöksil-lään ko. tilinpäätöksiä koskevat kaupunginvaltuuston päätökset. Hallinto-oikeuden mukaan muutetun poistosuunnitelman käyttäminen tilinpäätöksissä on merkinnyt poistojen määrän alenemista ja osal-taan johtanut keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien merkittävään erotukseen. Hallinto-oikeus katsoo, etteivät hyödykkeiden taloudelliset pito-ajat ole tosiasiassa olennaisesti pidentyneet aiempaan nähden ja tilinpäätöksessä käytetyt poistot ovat varovaisuuden periaate huomioiden liian alhaiset. Tilinpäätösten ei ole sen johdosta katsottava anta-van kuntalain edellyttämällä tavalla oikeita ja riittäviä tietoja kunnan toiminnan tuloksesta, taloudelli-sesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Kaupunginvaltuuston päätökset tilinpäätösten hy-väksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä ovat lainvastaisia. Riihimäen kaupunki on valittanut päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Riihimäen kaupunki on tehnyt sopimuksen Mehiläinen Oy:n kanssa määräaikaisen kehittämisprojektin käynnistämisestä kotihoidon palvelutuotannon monipuolistamiseksi. Sopimusta ei ole kilpailutettu. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on ottanut asian tutkittavaksi siitä näkökulmasta onko kyseessä hankinta-

11 Tilinpäätös lain vastainen suorahankinta ja harkitsee asian viemistä markkinaoikeuteen seuraamusmaksun mää-räämiseksi. Riihimäen kaupunki on ostanut 1980-luvun lopulla Polttosuon alueen, jolla sijaitsee Riihimäen lasiteh-taan vanha kaatopaikka, jolla on vaarallisia jätteitä. ELY-keskuksen asiasta vaatima selvitystyö on valmistunut vuonna 2017 ja on ELY-keskuksella tarkastettavana. Kaupungilla on velvoite puhdistaa omistamansa alue. Mahdollisuuksia saada pilaaja vastuuseen selvitetään myös. Alueen puhdistami-sessa on useita vaihtoehtoja riippuen alueen tulevasta käyttötarkoituksesta. Puhdistamiskustannuk-siksi on arvioitu 0,4 – 5,5, milj.euroa. Paras hyötysuhde saadaan noin 2,4 milj.euron puhdistamiskuluil-la, jotka mahdollistavat alueen jalostamisen noin neljän milj.euron elinkeinotonttimaaksi. Tilintarkastuksessa havaittiin, että kaupunkikehityksen toimialueella vuonna 2013 aloitettu maa-aluerekisterin päivitys on yhä kesken. Tilintarkastushavaintojen johdosta taloushallinnossa tehtiin sel-vitys maa-omaisuuden kirjanpitoarvoista. Vuonna 1997 kunnat ryhtyivät noudattamaan kirjanpitolain mukaista kirjanpitoa. Vuoden 1997 aloittavaan taseeseen omaisuus arvostettiin tuolloin hankintahin-taan. Maaomaisuuden arvo on selvitetty 1.1.1997 alkaen vuosien 1997 – 2004 tilinpäätösten liitetie-doista ja vuosilta 2005 – 2016 teknisen viraston ylläpitämistä taulukoista. Selvityksen mukaan tasear-vot täsmäävät kirjanpitoon. Kaupunkikehityksen toimialueelle on annettu ohjeet maa-aluerekisterin päivittämiseksi ajan tasalle. Henkilöstöön liittyvät keskeiset tavoitteet osaamisen, saatavuuden ja työhyvinvoinnin turvaamiseksi on kirjattu henkilöstöstrategiaan ja sen toimintasuunnitelmaan. Henkilöstöpolitiikka, joka korvaa henkilös-töstrategian, valmistellaan alkuvuonna 2018. Henkilöstön työturvallisuuden parantamiseksi on laadittu työsuojelun toimintaohjelma ja työkyvyn tu-kemiseksi työterveydenhuollon toimintasuunnitelma, joita päivitetään säännöllisesti. Henkilökunnan vaihtuvuuden kasvuun on varauduttu rekrytointi- ja perehdyttämiskäytäntöjä kehittämällä ja pitämällä yllä hyvää työnantajamainetta. Kirjanpidon, maksuliikenteen, palkkalaskennan, keskitetyt hankintapalvelut sekä tietohallinnon hoitaa sopimuksen perusteella kuntien omistama RHL-Data Oy. Tietojärjestelmien hallintaa ja käyttöä on kehitetty kouluttamalla ja ohjeistamalla henkilöstöä sekä parantamalla edelleen laitekantaa. Rahoitusriskit Kaupungin lainamäärä on suuri. Lainat ovat kotimaisilta rahoituslaitoksilta otettuja, joten niihin ei koh-distu valuuttariskejä. Lainasalkku on pyritty hajauttamaan siten, että salkusta noin puolet on vaihtuva-korkoisia ja puolet kiinteäkorkoisia. Matalien korkojen aikaan lainasalkkua on kuitenkin painotettu kiin-teisiin korkoihin. Vuoden 2017 lopussa 76 % lainoista oli kiinteäkorkoisia ja 24 % vaihtuvakorkoisia. Lainojen keskikorko oli 0,73 %. Vahinkoriskit Kaupungilla oli vuonna 2017 lähes kaiken kaupungin toiminnan kattaa vakuutussopimus Pohjola Va-kuutus Oy:n kanssa. Vahinkoriskien kannalta merkittävimmät sopimukseen sisältyvät vakuutukset olivat lakisääteinen ja vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, vahinko-, omaisuus- ja keskeytysvakuutus sekä toiminnan vakuutus. Lisäksi vakuutussopimukseen sisältyivät ajoneuvovakuutukset.

12 Tilinpäätös 2. SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMI-SESTÄ 2. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Riihimäen kau-pungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä nou-datetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Riihimäen kaupungin sisäisen valvonnan selonteon pohjana ovat toimialojen selonteot. Toimialoille on selonteon laatimista varten lähetetty tammikuussa 2017 ohjekirje ja sen liitteinä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan muistilista ja riskienarviointilomake toimialan selonteon laatimisen tueksi. Lisäksi se-lonteossa on otettu huomioon tarkastusta ja arviointia suorittavien tahojen toiminnassa esille tulleet seikat. Valvontaympäristö Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan perusteet 3.3.2014. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden hallintosäännön astu-vaksi voimaan 1.6.2017 alkaen. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin toimintaa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt voimassa olevan riskienhallintapolitiikka-asiakirjan 2.6.2014. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu kon-sernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Riskienhallinnan koordinoinnin vastuu on hallintojohtajalla. Muut tilivelvolliset toimielimet, luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hal-linnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Edellä mainituissa asiakirjoissa on määritelty riskienhallinnan keskeiset käsitteet, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatavat, riskien-hallinta osana johtamista ja hallintokulttuuria, tehtävät ja vastuut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisessä ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointi. Uuden hallintosäännön myötä toimialat/-alueet ovat laatineet vuoden 2017 aikana delegointisäännöt. Toiminnan edellyttämät delegointipäätökset tehdään ja pidetään ajan tasalla. Delegointipäätökset ja -säännöt on kerätty kaupungin intranettiin. Lisäksi ne löytyvät kaupungin asianhallintajärjestelmästä. Päivitettyjen talousohjeiden (KH 25.9.2017) mukaan kaupungin toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava niin, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Tämä edellyttää mm., että kunkin hallintokunnan toimintarutiineihin on sisällytettävä jatkuvaa toimintoja ja varainkäyttöä kontrolloivaa toimintaa, jolla ehkäistään virheiden, vahinkojen ja väärinkäytösten syntyminen. Tällaisia toimintoja on mm. selkeästi määritellyt työnjaot. Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vastaa toimielin ja sen alainen johtava viranhal-tija. Esimiehet vastaavat yksiköiden sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta, tavoitteiden linjanmu-kaisuudesta, henkilöstöstään ja sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan kehittämisestä. Riihimäen kaupungin omistajapoliittiset linjaukset on hyväksytty 13.11.2006. Kaupunginvaltuusto hy-väksyi uudistetun konserniohjeen 25.4.2016. Päivitetty Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje vietiin kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi niin, että päivitetty ohje astui voimaan 1.4.2017. Kaupun-gin hankintoja ohjaava hankintaohje astui voimaan 1.7.2017. Hankintastrategian korvaavaa hankinta-politiikkaa valmisteltiin vuoden 2017 aikana ja se on tarkoitus saada voimaan vuoden 2018 aikana. Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2017 uuden Riihimäki 2030 -strategian, jonka myötä myös monet muut politiikka-asiakirjat ovat valmistelussa.

13 Tilinpäätös Riskienhallinnan järjestäminen ja riskienarviointi Riskienhallinnan tarkoituksena on tukea kaupunkia ja kaupunkikonsernia sen perustehtävän toteutta-misessa, asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä kuntalaisten, henkilöstön ja omaisuuden tur-vaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallintaprosessi tukee myös strategian toteutumista. Toimivan riskienhallinnan avulla varmistetaan kaupungin toiminnan jatkuminen ilman keskeytyksiä. Riskienhal-lintapolitiikassa määritellään riskienhallinnalle asetetut tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kuvataan riskienhallinnan toteuttamisen organisoinnin periaatteet ja vastuut. Riskienhallintapoli-tiikan jalkauttaminen on ensisijaisesti johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten vastuulla. Riskienhallintatyöryhmän tehtävänä on hallintojohtajan ohjauksessa koordinoida riskienhallinnan to-teuttamista ja tukea hallintokunnissa sekä tytäryhteisöissä tehtävää riskienhallintatyöskentelyä. Ris-kienhallintatyöryhmän koordinoima riskien arviointi suoritettiin viimeksi vuoden 2017 alkupuoliskolla kaikilla toimialoilla, vesihuoltoliikelaitoksessa ja merkittävissä tytäryhteisöissä. Käytännön työkaluna riskien tunnistamisessa ja analysoinnissa käytettiin riskien arviointilomaketta. Toimialat, liikelaitos ja tytäryhteisöt nostivat tekemänsä riskien kartoituksen perusteella seurattavaksi kolme riskiä, joiden todennäköisyydestä ja vaikutuksesta annetut riskipisteet olivat koholla. Seurantaraporttiin sisältyi riski-en kuvaus, hallintatoimet sekä vastuu ja seuranta. Kooste toimialojen riskeistä vietiin toukokuussa 2017 kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus velvoitti riskienhallintatyöryhmän toteut-tamaan vastaavanlaisen riskienarvioinnin seuraavan kerran vuoden 2018 alkupuoliskolla. Vuoden 2018 seurantaraportissa arvioidaan lisäksi vuonna 2017 nimettyjen hallintatoimien toimivuutta. Ris-kienhallintaa aiotaan jatkossa kytkeä tiiviimmin osaksi talouden seurantaa. Tytäryhteisöille on lisäksi lähetetty kysely, jonka vastausten perusteella voidaan todeta, että tytäryhtei-söistä merkittävimmät ovat laatineet riskienhallintapolitiikka-asiakirjan. Yhteisöjen hallitukset seuraavat ja arvioivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa, ja riskejä arvioidaan osana toimintaa, mutta näitä toimenpiteitä ei aina dokumentoida. Yhteisöt katsovat pääosin, että tilikaudella 2017 on onnistut-tu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa. Yhteisöistä kolme katsovat, ettei toteutuneiden riskien ennakoinnissa kaikilta osin onnistuttu. Konserniyhteisöjen tavoitteiden to-teutuminen sekä olennaiset seikat yhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan toisaalla kaupun-gin toimintakertomuksessa. Kaupungin työpaikoilla toteutetaan työturvallisuuslain edellyttämä työpaikan vaarojen kartoitus ja riski-en arviointi keskitetysti kolmen vuoden välein sekä aina työolosuhteiden muuttuessa. Viimeisin kaikki työpaikat kattava riskien arviointi toteutettiin syksyllä 2015 yhteistyössä kaupungille meklaripalvelut tuottavan Walpas Oy:n kanssa. Keskeisimpinä riskeinä koko kaupungin tasolla nousivat esille työssä koettu kiire ja resurssien riittämättömyys, ihmissuhdekuormitus ja haastavat tilanteet asiakastyössä, työmatkaliikkumiseen liittyvät riskit sekä osassa työpaikkoja työolosuhteisiin liittyvät ongelmat kuten melu, puutteellinen ulkovalaistus ja sisäilmaan tai ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat. Toimialat hyödynsi-vät riskien arvioinnin tuloksia työsuojelun toimintaohjelman tavoitteiden laadinnassa vuosille 2016 - 2018. Toimintakertomuksen sivulla 10 ”1.9. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muis-ta toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista”, on kaupungin merkittävimpänä toiminnallisena riskinä mainittu heikko rahoituspohja ja velkaantuneisuus. Riskejä on käsitelty tarkemmin kohdassa ”Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä”, joka löytyy toimintakertomuksen sivulta 10. Näitä koh-tia ei toisteta tässä. Riihimäen kaupungin vakuutusturva on kilpailutettu ja siihen liittyvät riskienkartoitukset tehty vuoden 2013 aikana. Vakuutuksista tehtiin sopimus vuosille 2014 - 2018. Riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan myös osana toimialojen ja -alueiden johtoryhmien toimin-taa sekä päivittäistä toimintaa. Riskien tunnistaminen, kartoitus ja niiden hallinta on osa normaalia johtamista.

14 Tilinpäätös Valvontatoimenpiteet Riihimäen kaupungin toimintaa ja resurssien käyttöä ohjataan kaupunginvaltuuston talousarviossa asettamilla strategisilla, toiminnallisilla ja taloudellisilla tavoitteilla. Tavoitteet luovat perustan toiminnan sekä toiminnan tuloksellisuuden arvioinnille. Lautakunnat ohjaavat ja valvovat alaistaan toimintaa ja suorittavat osaltaan sisäistä valvontaa. Taloutta seurataan kuukausittain ja havaittuihin poikkeamiin reagoidaan. Toimintojen tuloksellisuutta ja taloudellisuutta suhteessa muihin kuntiin on seurattu erilais-ten vertailutietojen avulla. Säännöllisesti käytävissä kehityskeskusteluissa selkiytetään työntekijöille oman organisaation toimin-nan perustarkoitus, arvot ja tavoitteet sekä käydään yhdessä esimiehen kanssa läpi, mitä edellä mai-nitut asiat käytännössä tarkoittavat kunkin työntekijän omassa työssä. Kehityskeskusteluilla, työpaik-kakokouksilla ja muilla tapaamisilla osaltaan varmistetaan henkilökunnan sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan valmiuksia. Sopimusasiakirjat tallennetaan TWeb-järjestelmään. Sopimustenhallintaan liittyviä heikkouksia on havaittu ja sopimustenhallinnan järjestelmällisyyttä aiotaan kehittää vuoden 2018 aikana. Esimerkiksi sopimusten tekoa ei ole keskitetysti ohjeistettu. Apua sopimusten laatimiseen ja hallintaan liittyviin kysymyksiin saa konserni- ja hallintopalvelukeskuksesta. Kaupungin toimintoja koskevat ohjeet ja säännöt löytyvät keskitetysti kaupungin intranetistä (RINKKA) sekä S: -aseman asetuskokoelmasta. Myös Salkku -asianhallintajärjestelmään on kerätty ohjeistuksia. Väärinkäytöksiä ehkäistään selkeillä työn- ja toimivallanjaoilla sekä järjestämällä työtehtäviä niin, ettei vaarallisia työyhdistelmiä pääsisi syntymään. Työpaikoilla väärinkäytöksiä ei noussut esiin tilikaudella 2017, mutta yksi kaupungin viranhaltija on hovioikeuden päätöksellä tuomittu virka-ajan ulkopuolisena aikana tapahtuneista rikoksista kolmen vuoden vankeuteen ja viraltapantavaksi. Sisäinen tarkastus on osa kaupungin ohjaus- ja valvontajärjestelmää ja se avustaa kaupungin johtoa sen toteuttaessa hallinnon ja talouden hoidon valvontavelvollisuuttaan. Sisäisen tarkastuksen kohtee-na voivat olla rajoituksetta sekä kaupungin että sen määräysvallassa olevien yhteisöjen toiminnot ja yksiköt. Tehtäviin kuuluu vuosittain toistuvia ja erikseen päätettyjä tarkastus- ja konsultointitehtäviä. Tieto ja tiedonvälitys Kaupungilla on käytössään pääsääntöisesti hyvin toimivat sisäiset ja ulkoiset tiedotus- ja raportointi-kanavat ja -menettelyt, jotka mahdollistavat sen, että kaupungin johto, henkilöstö ja sidosryhmät saa-vat oikea-aikaisesti olennaista ja käyttökelpoista tietoa toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Oikea, riittä-vä ja luotettava tieto on välttämätöntä päätöksenteossa ja toiminnan arvioinnissa. Vuoden 2017 aika-na kokeiltiin merkittävien lautakuntapäätösten yhteydessä lautakuntapäätösten ennakkoarviointi –lomakkeita. Kaupunginhallitus ottaa kantaa lomakkeiden käyttöön uudelleen vuonna 2018. Konserniyhteisöjen osalta tiedonkulkua on viime vuosina pyritty parantamaan. Vuonna 2017 konser-niyhteisöt toimittivat kaupungille esityslistat ja pöytäkirjat. Lisäksi kolmen eri merkittävän tytäryhteisön toimitusjohtajat osallistuvat säännöllisesti kaupungin laajennetun johtoryhmän toimintaan. Tiedonväli-tyksen kehittämiseen aiotaan panostaa konsernitasolla edelleen. Seuranta Kaupunginhallitukselle on raportoitu talousarvion toteutumisesta vähintään kuusi kertaa vuodessa; neljä kertaa kuukausiraportti ja kaksi kertaa osavuosikatsaus. Osavuosikatsaukset sisältävät myös raportit kriisikuntakriteereiden näkökulmasta. Lisäksi valtuustolle raportoidaan talousarvion toteutumi-nen kahdessa kuukausiraportissa. Raportointi sisältää myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Sosiaali- ja terveystoimessa ja sivistystoimessa raportointi on tapahtunut kuukausittain. Tekniikan ja

15 Tilinpäätös ympäristön toimialalla seurataan toteutumista osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä. Viranhaltijat seuraavat tavoitteiden toteutumista ja määrärahojen käyttöä ja poikkeamiin pyritään reagoimaan nopeasti. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutuminen vuonna 2017 on esitetty muu-alla toimintakertomuksessa. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden ja niiden toteuman olennaiset poikkeamat selityksineen sekä niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin toimialan kohdalla eikä niitä toisteta tässä. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoi-tuksenmukaisella tavalla. Pohjatietoa kerätään kokoustyöskentelyssä ja tilintarkastajan raportoinnin avulla. Valtuustolle esitetään vuosittain arviointikertomus. Sisäinen tarkastaja raportoi kaupunginhalli-tukselle, kaupunginjohtajalle ja tarkastuslautakunnalle kaupunginhallituksen vuosittain hyväksymän toimintasuunnitelman toteutumisesta. Sisäisen tarkastuksen tehtävät toteutuivat suunnitellusti vuonna 2017. Kaupunginhallituksen kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vuonna 2017 ja kehittämiskohteet Yhteenvetona toimialojen selontekojen ja muun materiaalin perusteella voidaan sanoa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olleet pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Yleisesti ottaen valvontajärjes-telmä toimii ja hyvän hallintotavan keskeiset elementit ovat tiedossa ja niitä noudatetaan. Kehittämis-toimenpiteitä tehdään osana normaalia toimintaa. Merkittäviä puutteita valvonnassa tai riskienhallin-nassa ei ole havaittu kuluneella tilikaudella, mutta yksittäisiin asioihin joillakin toimialueilla ja tytäryh-teisöissä on jouduttu puuttumaan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Toimialakohtaiset kehittämiskohteet on esitetty toimialojen omissa selonteoissa. Kehittämistyön toteu-tumisesta toimialat raportoivat asianomaiselle toimielimelle seuraavan vuoden selonteon yhteydessä. Kaupunkitasoisina kehittämiskohteina ovat jatkossakin konsernivalvonnan, sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Jatkossa sisäisen valvonnan suorittamisen dokumentoin-tia aiotaan parantaa Sisäisen valvonnan dokumentointipohjan käyttöönotolla ja riskienhallintaa aiotaan sitoa tiiviimmin osaksi talouden seurantaa.

16 Tilinpäätös 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilinpäätös sisältää Riihimäen kaupungin ja erilliskirjanpitoon kuuluvan Riihimäen kaupungin vesihuol-toliikelaitoksen tilinpäätöksen. Tilinpäätös on noin 5 milj.euroa ylijäämäinen. Kaupungin tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta on 2,5 milj.euroa ylijäämäinen ja vesihuoltoliikelaitoksen tulos 2,6 milj.euroa ylijäämäinen. Tilinpäätöksessä on purettu vuonna 2015 terveydenhuollon kuntayhtymien alijäämistä tehtyä pakollis-ta varausta 1,8 milj.euroa. Varausta on tämän jälkeen jäljellä vajaa miljoona euroa. Tilinpäätöksessä on tehty arvonalennuksia ja lisäpoistoja sijoituksista ja rakennuksista, joiden arvo on alentunut tai joita ei enää käytetä kaupungin palvelutoiminnassa. Arvonalennusten ja lisäpoistojen määrä on yhteensä 5,7 milj.euroa, mikä osaltaan pienentää vuoden 2017 tulosta. Toimintatulot olivat 30,2 milj.euroa ja laskivat - 1 % edellisestä vuodesta. Toimintakulut olivat 169,4 milj.euroa ja laskivat - 5 %. Toimintatulojen että toimintakulujen laskuun edelliseen vuoteen verrattuna vaikutti suuresti toimeentulotukitehtävien ja niihin liittyvien tulojen (n. 1,7 milj.euroa) ja kulujen (n. 3,4 milj.euroa) siirto Kelalle. Tämän lisäksi toimintakulujen laskuun vaikutti kilpailukykysopimuksen mukai-set henkilöstömenovähennykset (n. 2,5 milj.euroa) sekä kaupungin talouden tervehdyttämistoimenpi-teet. Toimintatuotoilla katettiin 18 % toimintakuluista. Toimintakate, - 139,2 milj.euroa, laski 5,8 %. Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet), kasvoi 1 % ja oli 157,4 milj.euroa. Verotuloja kertyi 121,7 milj.euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 1,3 %. Kaupungin tuloveropro-sentti oli 20,50 %. Kiinteistöveroprosentit olivat seuraavat: yleinen kiinteistövero 1,45 %, vakituiset asunnot 0,50 %, muut asunnot 0,93 %, rakentamattomat rakennuspaikat 6,00 % ja voimalaitokset 3,10 %. Valtionosuudet, 35,7 milj.euroa, laskivat 0,1 % edellisestä vuodesta. Vuosikate oli 19,1 milj.euroa ja 659 euroa/asukas. Vuosikatteella katettiin 136 % poistoista. 3.2. Toiminnan rahoitus, rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoitusasema on heikko, vaikkakin se parantui edellisestä vuodesta. Vuosikatteella, 19,1 milj.euroa, pystyttiin rahoittamaan nettoinvestoinnit (=bruttoinvestoinnit - rahoitusosuudet), jotka olivat 12,4 milj.euroa. Maksuvalmius on heikko. Kassan riittävyys oli vuoden lopussa 5,2 päivää. Lainakanta oli vuoden lopussa 118,8 milj.euroa ja laski 1,7 milj.euroa. Lainakannasta kaupungin var-sinaisen palvelutoiminnan osuus oli 108,3 milj.euroa ja vesihuoltoliikelaitoksen osuus 10,6 milj.euroa. Lainamäärä oli 4.093 euroa/asukas, josta kaupungin osuus 3.730 euroa/asukas ja vesihuoltoliikelai-toksen osuus 363 euroa/asukas. Koska lainakanta on korkea, kaupungin omavaraisuus heikko. Omavaraisuusaste oli 39 % ja suhteel-linen velkaantuneisuus 74 %. Lainanhoitokate oli 0,6. Tunnusluku ”lainanhoitokate” kertoo lainanhoito-kyvystä. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2 ja tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 – 2. Kun tunnusluku jää alle yhden, lainanhoitokyky on heikko.

17 Tilinpäätös 3.3. Kokonaistulot ja -menot

YHTEENVETO KOKONAISTULOISTA JA -MENOISTA 2017

TULOT 1.000 € MENOT 1.000 €Toiminta ToimintaToimintatuotot 30 207 Toimintakulut 169 365 - Verotulot 121 704 - valmistus omaan käyttöön - Valtionosuudet 35 720 Korkokulut 973 - Korkotuotot 10 Muut rahoituskulut 10 - Muut rahoitustuotot 1 851 Satunnaiset kulut - Satunnaiset tuotot - Tulorahoituksen korjauserät - Tulorahoituksen korjauserät - - pakollisten varausten lisäys+/vähennys- 1 926 - - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 3 448 - - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot - Investoinnit - Investoinnit - Rahoitusosuudet investointimenoihin 237 Investointimenot 12 651 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 742 Rahoitustoiminta - RahoitustoimintaAntolainasaamisten vähennykset - Antolainasaamisten lisäykset - Pitkäaikaisten lainojen lisäys 30 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 32 195 - Lyhytaikaisten lainojen lisäys - Lyhytaikaisten lainojen vähennys - Oman pääoman lisäykset - Oman pääoman vähennykset - Yhteensä 220 522 Yhteensä 217 120 -

14%

55%

16%

14% 1%

Kokonaistulot 220,5 milj.euroa

Toimintatulot

Verotulot

Valtionosuudet

Lainat

Rahoitus- ja muut tulot

-78%-6%

-16%

Kokonaismenot 217,1 milj.euroa

Toimintamenot

Investoinnit

Rahoitus- ja muut menot

18 Tilinpäätös Tunnuslukujen laskentaperiaatteet Toimintatuotot/toimintakulut % = Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) x 100 * Tunnusluku kertoo kuinka monta prosenttia toimintakuluista rahoitetaan toimintatuotoilla. Vuosikate * Tuloslaskelman välitulos ”vuosikate” osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate % poistoista = Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset * Kun tunnusluvun arvo on 100 %, kunnan tulorahoituksen oletetaan olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointien omahankinta-menoa (= investoinnit – rahoitusosuudet). Vuosikate euroa/asukas = Vuosikate/kaupungin asukasluku 31.12. * Tunnuslukua käytetään tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo saadaan jakamalla kes-kimääräinen vuotuinen investointitaso asukasluvulla. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä = Rahoituslaskelman välitulos ”Toiminnan ja investointien rahavirta” on jo itsessään tunnusluku, jonka positiivinen määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhentämiseen ja kassan vahvistamiseen. Investointien tulorahoitus = Vuosikate/Investointien omahankintameno x 100 * Tunnusluku kerto, kuinka paljon investointien omahankintamenosta (= investoinnit - rahoitusosuudet) on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainan lyhennykset) * Tunnusluku kertoo lainanhoitokyvyn eli tulorahoituksen riittävyyden lainojen lyhennysten ja korkojen maksuun. Lainan-hoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 – 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys = 365 x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella * Tunnusluku kuvaa maksuvalmiutta ja se ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroil-la Omavaraisuusaste % = 100 x (Oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / Koko pääoma – Saadut ennakot) * Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvä tavoitetaso on 70 %. Jos tunnusluvun arvo on 50 % tai alle, se tarkoittaa että kunnalla on merkittävä velkarasite, Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot * Käyttötuloilla tarkoitetaan tässä toimintatuloja + verotuloja + valtionosuuksia. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan ”käyttötuloista” tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. On parempi kuin edellinen tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien (=käyttöomaisuuden) ikä, arvostus ja poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) * Tunnusluku kertoo, paljonko on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana tai alijäämää katettavana. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) / asukas = (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / asukasluku 31.12. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) * Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat euroa/asukas = Lainakanta / asukasluku 31.12. Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset * Lainasaamisilla tarkoitetaan kunnan myöntämiä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen rahoittamiseen

19 Tilinpäätös

TULOSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS

2017 2016 Muutos %

ToimintatuototMyyntituotot 12 049 10 695 12,7Maksutuotot 7 728 7 790 -0,8Tuet ja avustukset 2 049 4 225 -51,5Muut toimintatuotot 8 381 7 816 7,2

30 207 30 526 -1,0

ToimintakulutHenkilöstökulut Palkat ja palkkiot 51 071 - 52 221 - -2,2 Henkilösivukulut Eläkekulut 11 730 - 12 806 - -8,4 Muut henkilösivukulut 2 406 - 3 394 - -29,1Henkilöstökulut yhteensä 65 207 - 68 422 - -4,7Palvelujen ostot 82 986 - 84 876 - -2,2Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 061 - 8 194 - -1,6Avustukset 8 894 - 12 552 - -29,1Muut toimintakulut 4 218 - 4 275 - -1,3

169 366 - 178 318 - -5,0

TOIMINTAKATE 139 159 - 147 791 - -5,8

Verotulot 121 704 120 165 1,3Valtionosuudet 35 720 35 755 -0,1

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 10 16 -37,4Muut rahoitustuotot 1 851 1 759 5,2Korkokulut 973 - 1 196 - -18,7Muut rahoituskulut 10 - 14 - -30,3

878 564 55,5

VUOSIKATE 19 143 8 694 120,2

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 13 172 - 8 233 - 60,0Arvonalentumiset 932 - 1 449 - -35,7

14 104 - 9 682 - 45,7

TILIKAUDEN TULOS 5 039 988 - -609,8

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 47 47 0,0Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 50 - -

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 5 036 941 - -634,9

TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut % 18 17 Vuosikate/Poistot % 136 90 Vuosikate €/asukas 659 298 Asukasmäärä 29 029 29 160

1 000 €

20 Tilinpäätös

RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS

1 000 € 2017 2016 Muutos %

Toiminnan rahavirtaVuosikate 19 143 8 694 120,2Tulorahoituksen korjauserät -5 374 -4 448 20,8

13 769 4 246 224,3

Investointien rahavirtaInvestointimenot -12 651 -10 462 20,9Rahoitusosuudet investointimenoihin 237 83 187,1Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 742 2 451 52,7

-8 672 -7 928 9,4

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 5 097 -3 681 -238,5

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset -31Antolainasaamisten vähennykset

0 -31 -100,0

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 30 500 37 000 -17,6 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -32 195 -34 782 -7,4

-1 695 2 218 -176,4

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 6 -94 -106,4 Vaihto-omaisuuden muutos -4 -4 0,0Saamisten muutos 579 13 4192,7Korottomien velkojen muutos -1 215 219 -655,6

-634 135 -569,7

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -2 329 2 321 -200,3

Rahavarojen muutos 2 768 -1 361 -303,4

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 3 068 300Rahavarat 1.1. 300 1 661

2 768 -1 361

TUNNUSLUVUTToiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, 1 000 € -17 500 -27 587Investointien tulorahoitus % 154,0 84,0Lainanhoitokate 0,6 0,3Kassan riittävyys pv 5,3 0,5Asukasmäärä 29 029 29 160

21 Tilinpäätös

TASE, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS

1000 €2017 2016

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 333 284Muut pitkävaikutteiset menot 140 20

473 305Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 20 409 19 850Rakennukset 73 582 79 300Kiinteät rakenteet ja laitteet 51 572 49 712Koneet ja kalusto 1 334 1 195Muut aineelliset hyödykkeet 206 206Ennakkomaksut ja 5 418 3 962keskeneräiset hankinnat

152 521 154 225Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 68 616 69 064Muut saamiset 891 891

69 507 69 956

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 222 501 224 486

TOIMEKSIANTOJEN VARATLahjoitusrahastojen erityiskatteet 419 419

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 416 412416 412

SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 348 380Muut saamiset 620 921

968 1 301Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 3 249 3 290Lainasaamiset 0 0Muut saamiset 820 1 284Siirtosaamiset 1 025 765

5 094 5 3406 062 6 641

Rahat ja pankkisaamiset 3 069 300

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 9 547 7 353

VASTAAVAA YHTEENSÄ 232 468 232 258

22 Tilinpäätös

1000 €2017 2016

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 67 551 67 551Muut omat rahastot 1 965 1 915Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 15 928 16 869Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 5 036 -941

90 480 85 394

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSETPoistoero 1 144 1 191

1 144 1 191

PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 4 42Muut pakolliset varaukset 1 126 3 013

1 130 3 055

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATLahjoitusrahastojen pääomat 644 679Muut toimeksiantojen pääomat 138 96

782 776

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutus-laitoksilta 91 837 90 078Lainat julkisyhteisöiltä Liittymismaksut ja muut velat 4 875 4 438

96 712 94 516Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutus-laitoksilta 26 992 30 445Lainat julkisyhteisöiltä 0 0Saadut ennakot 23 33Ostovelat 4 832 5 676Muut velat 1 023 1 152Siirtovelat 9 350 10 019

42 220 47 326138 932 141 842

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 232 468 232 258

TUNNUSLUVUTOmavaraisuusaste % 39 36Suhteellinen velkaantuneisuus % 74 76Velat ja vastuut % käyttötuloista 79 -Kertynyt yli+/alijäämä-, 1 000 € 20 964 15 928Kertynyt yli+/alijäämä-, €/asukas 722 546Lainakanta 31.12. 1 000 € 118 828 120 523Lainakanta €/asukas 4 093 4 133Asukasmäärä 29 029 29 160

23 Tilinpäätös 4. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 4.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Riihimäkikonserni on esitetty sivulla 4. Vuonna 2017 konserniin kuului 11 tytäryhteisöä, 2 osakkuusyh-teisöä ja 4 kuntayhtymää Yhteisö Yhdistelty

1. Tytäryhteisöt* Osakeyhtiöt 5 * Kiinteistöosakeyhtiöt 6 2. Osakkuusyhteisöt 2 3. Kuntayhtymät 4 Yhteensä 17

Riihimäen kaupunki myi vuonna 2017 Riihimäen Linja-autoasema Oy:n. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy myi tytäryhtiönsä Kiinteistö Oy Riihimäen Kynttilätie 17:n. Riihimäen kaupunki myi YritysVoimala Oy:n osakkeet tytäryhtiölleen Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:lle. Myös Kiinteistö Oy Museokatu 4 myytiin. Riihimäen kaupunki luovutti tytäryhtiölleen Riihimäen Kotikulma Oy:lle Asunto Oy Riihimäen Riihenka-ton, Asunto Oy Riihimäen Tarmokkeen ja Asunto Oy Telluksentienoon osakkeet. Luovutuksen jälkeen Riihimäen kaupungin vuokra-asuntojen hallinnointi ja vuokra-asuntotuotanto on kokonaan keskitetty Riihimäen Kotikulma Oy:lle. 4.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja konsernitavoitteiden toteutuminen 1. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n tulee edistää kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä ja edesauttaa uusien ja olemassa olevien yritysten kehittymistä ja uusien yritysten saamista kaupunkiin. Tavoite on, että uusia osaamisintensiivisiä yrityksiä siirtyy tai aloittaa Riihimäellä vähintään kaksi vuodessa. Mittari: Uusien yritysten lukumäärä Yhtiön tulee lisätä yritysten toimitilatarjontaa ja kasvattaa yritystyöpaikkojen määrää. Tavoite on, että Riihimäelle syntyy yhtiön toimenpiteiden myötävaikutuksella uusia, pysyviä työpaikkoja vähintään 30 kappaletta vuodessa. Mittari: Pysyvien työpaikkojen määrä Yhtiön vuokrausasteen tulee olla keskimäärin vähintään 95 % luottotappioilla vähennettynä. Mittari: Vuokrausaste Yhtiön on oltava mukana vähintään yhden uudis- tai jalostusrakennushankkeen toteutuksessa. Mittari: Uudis- tai jalostusrakennushankkeen toteutus Yhtiön tuloksen ennen veroja ja elinkeinopoliittisiin kohteisiin maksettuja eriä tulee olla vähintään 200.000 euroa. Mittari: Tilikauden tulos

24 Tilinpäätös Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 1. Yritysten kehittämisessä teema on tänä vuonna ollut metallialan alihankintayritysten kehittämisessä, alihankinta. info-portaalin kehittämisessä ja lanseerauksessa. Erityisprojektina on selvitetty kiertotalo-uskylän kehittämistä. Yhtiö on toiminut kaupungin ja yritysten välisessä rajapinnassa koskien mm. asema- ja yleiskaavoi-tusasioita, keskustan kehittämistä, asemanseudun kehittämistä, matkailun yhteismarkkinointia sekä oppilaitos-yritys-yhteistyötä. Osaamisintensiiviset yritykset keskittyvät vanhassa Voimalassa sijaitsevaan First Round Oy:n yritys-kiihdyttämöön sekä Matkakeskuksen toimisto-osaan. Osaamisintensiivisistä yrityksistä viime vuonna aloittivat Logistone Oy ja VR Track Oy. First Round Oy:n yrityskiihdyttämössä kiihdytetään tällä hetkel-lä kolmea paikallistaustaista ja useita muita alkavia yrityksiä. 2. Toimitiloja on vuokrattu ja tarjottu lukuisille yrityksille. Merkittävimpiä yhtiön hankkimia uusia toimi-pisteen avaajia Riihimäelle olivat VR Track Oy, Fixus-ketju / Koivunen Oy, Byggmax Oy, Melaja Oy ja Logistone Oy. Yhtiö on ollut edesauttamassa myös esim. Sislin Oy:n (RTV-yhtymä), ja Würth Oy:n investointihankkeissa. Useille Riihimäellä sijaitseville kasvaville ja kehittyville yrityksille on pystytty järjestämään uudet entistä paremmat toimitilat. Viime vuodelle ajoittui uusien toimitilojen valmistuminen HRV-Palvelut Oy:lle. Uusia toimitiloja järjestettiin myös monille muille yrityksille. Yhteensä näillä toimenpiteillä syntyi yli 110 työpaikkaa. 3. Yhtiön tilojen vuokrausaste oli keskimäärin 92,29 % nousten vuoden kuluessa yli 97 %:iin. 4. Yhtiö oli toisena rakennuttajana Korttiontie 1 toimitilojen rakennuttamisprojektissa, jossa valmistui vajaat 1.200m2 toimitilaa. Yhtiö rakennuttaa parhaillaan yhdessä yksityisten kumppanien kanssa Kiinteistö Oy Riihimäen Autota-loa Etelä-Mattilan yritystontille. 2. Riihimäen Kotikulma Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti ja tarjota vuokra-asuntoja lähialueen kuntiin verrattuna kilpailukykyisellä vuokratasolla. Mittari: Vuokratason määrä verrattuna lähialueen kuntiin Yhtiön tulee uudistaa, peruskorjata ja kunnostaa kiinteistökantaansa pitkäjänteisesti nykyvaatimuksia vastaavaksi varusteluiltaan ja energiankulutukselta. Mittari: Yhtiön hallituksen raportointi Yhtiön tulee saavuttaa 3 % suuruinen energiansäästö vuoteen 2019 mennessä verrattuna nykyhet-keen. Mittari: Raportointi energiasäästön määrästä Yhtiön tulee toimia siten, että yhtiön vuokra-asuntojen käyttöaste pysyy hyvänä eli on vähintään 97 %. Mittari: Käyttöaste

25 Tilinpäätös Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 1. Yhtiön tulee toimia taloudellisesti kannattavasti ja tarjota vuokra-asuntoja lähialueen kuntiin verrat-tuna kilpailukykyisellä vuokratasolla. Vuokratason kilpailukykyisyyttä seurataan vertaamalla sitä lähialueiden, pääkaupunkiseudun ja koko maan arava- ja vapaarahoitteisten vuokratalojen vuokratasoon. Yhtiön asuntojen vuokrataso on pyritty pitämään kilpailukykyisenä. Tiukalla talouden pidolla asuntojen keskivuokra oli 11,73 €/m²/kk vuonna 2017. Tämä vuokra jää alle vapaarahoitteisten asuntojen keski-määräisiä vuokratasoja. Sekä ARA- että vapaarahoitteisen asuntojen vuokravertailussa vuokrataso on alhaisempi lähikuntiin verrattuna lukuun ottamatta Loppea ja Hausjärveä. Riihimäen alueella postinumerovertailussa vapaa-rahoitteisten asuntojen vuokriin verrattuna vuokra alittuu alueilla 11100, 11120 ja 11130. ARA-asuntoja verrattaessa vuokra alittuu vain 11100 alueella. Vertailussa tulee kuitenkin huomioida, että Kotikulman vuokriin sisältyy yleensä vuokran lisäksi perittävät vesimaksut sekä Peltosaaren alueen taloissa vuokraan sisältyy myös asunnoissa käytetyn taloussähkön kustannukset. Ympäristökunnilla on kohteita haja-asutusalueilla, vuokrataso on siitä syystä alhaisempi. Kotikulman asunnot sijaitsevat Riihimäen ydin keskustassa tai keskustan tuntumassa. Yhtiön asuntojen kilpailukykyyn vaikuttaa myös huoneistokoosta riippumaton, muuttokynnystä alenta-va 250 euron vuokravakuuden suuruus. 2. Yhtiön tulee uudistaa, peruskorjata ja kunnostaa kiinteistökantaansa pitkäjänteisesti nykyvaatimuk-sia vastaavaksi varustelultaan ja energiankulutukseltaan. Vuokrattavien asuntojen kunto on pyritty pitämään tyydyttävällä tasolla muuttojen yhteydessä suoritet-tavien huoneistoremonttien avulla ja suorittamalla kohteissa peruskorjausluonteisia kylpyhuone- ja saunaremontteja. Peruskorjausten yhteydessä myös laatutasoa on parannettu mm. lisäämällä pesu- ja saunatiloihin lattialämmitykset. Korjauksiin käytettiin vuonna 2017 yhteensä n. 3,72 milj. €, josta huoneistoremonttien osuus oli n. 1,45 milj. €. Taseeseen aktivoitiin peruskorjauksia n. 1,4 milj. €. Yh-tiön kiinteistöjen teknistä ylläpitoa ja korjaustoimintaa ohjaamaan on tehty tekninen-PTS. Tämän pit-käntähtäimen suunnitelman pohjalta yhtiö tarkentaa vuosittain toteutettavat investoinnit. Hankkeet rahoitetaan yhtiön omin varoin ja korkotuetuilla tai normaaleilla pankkilainoilla. Yhtiön omistamien asuntojen keskimääräistä laatu- ja varustelutasoa pyritään lähivuosina nostamaan myös uudisrakentamalla. Yhtiön tavoitteena on käynnistää uudishanke korvaamaan purettavien epä-kuranttien kiinteistöjen asuntokantaa hyödyntäen yhtiön omia tontteja. Hallitus toteaa, että yhtiön kiinteistöjen PTS:n mukaisia ja edellyttämiä korjaustarpeita on karkean arvion mukaan 35 milj. euroa. Tätä korjausvelkaa yhtiö ei pysty kohtuullisella ja kilpailukykyisellä vuok-ratasolla hoitamaan. Tarvitaan omistajan pääomapanostuksia tai kokonaisvuokra-asuntokannan mää-rän alentamista käyttämällä nykyiset kiinteistöt loppuun ja luopumalla niistä siinä vaiheessa, kun eivät ole enää asumiskelpoisia. Yhtiö ei kykene tulorahoituksellaan asukkailta perittävillä vuokrilla hoita-maan kiinteistökannan arvon säilyttäviä peruskorjaustoimia. Yhtiö on hakenut Riihimäen kaupungin 5 vuoden investointiohjelmaan 5 milj. €. Riihimäen kaupunki luovutti yhtiölle vuoden 2017 aikana omis-tamansa 48 huoneiston osakkeet asunto-osakeyhtiöistä. Osakkeiden käypä arvo on n. 2,3 milj. € kir-jattiin sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. 3. Yhtiön tulee saavuttaa 3 % suuruinen energiansäästö vuoteen 2019 mennessä verrattuna nykyhet-keen Yhtiö on mukana kaupungin energiansäästösopimuksessa ja noudattaa laatimaansa energiankäytön hallintaohjelmaa. Hallintaohjelma sisältää mm. energiakatselmukset ja energiatodistukset koko kiin-teistökantaan, sähkölämmitteisten lämminvesivaraajien siirtämistä kaukolämpöön, hankintojen keskit-

26 Tilinpäätös tämistä energiaa säästäviin koneisiin ja laitteisiin, yhtiön kiinteistöjen peruskorjaussuunnittelun, toteu-tuksen ja valvonnan suorittamista energiatehokkaasti tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus (elinkaarikustannukset) huomioiden sekä suunnitelmat energia-asioiden koulutuksesta ja tiedottami-sesta asukkaille. Lämmityskustannusten karsimiseksi kaukolämmöllä lämmitettäviin kiinteistöihin on hankittu Ouman säätöjärjestelmä. Hallintaohjelmaa noudattamalla, huollon koulutuksella ja vuonna 2013 laadittujen energiakatselmusten toimenpide-esityksiä noudatellen yhtiö odottaa pääsevänsä asetettuun 3 % säästötavoitteeseen vuo-teen 2019 mennessä. Energiankulutuksissa kaudella 2017 päästiin seuraaviin tuloksiin:

2017 2016 Vesi 113 134 m³ (- 5,4 %) (-0,6 %) Sähkö 7 245 783 kWh (- 0,4 %) (-3,3 %) Kaukolämpö (normeerattu) 7 456 MWh (+0,8 %) (-1,7 %) Säästö veden kulutuksessa johtuu osittain kolmen talon käyttövesiputkiston peruskorjauksesta. Korja-uksen aikana oli runsaasti katkoja veden toimituksessa. Kaukolämmön lisääntyneeseen energiankulu-tukseen vaikuttaa säätökäyrien nostot esimerkiksi Vanhainkodintiellä. 3. Yhtiön tulee toimia siten, että yhtiön vuokra-asuntojen käyttöaste pysyy hyvänä eli on vähintään 97 %. Yhtiön talouden toteutumiseen merkittävällä tavalla vaikuttava asuntojen käyttöaste oli v. 2017 koko vuoden osalta n. 92,5 %. Tämän käyttöaste- %:n määrittelyssä on mukana ei tarjottavissa olevat huo-neistoremonttien vuoksi tyhjät huoneistot. Käyttöasteeseen on vaikuttanut mm. runsaasti lisääntynyt uusien asuntojen rakentaminen Riihimäen alueelle ja Kelan kiristyneet tukisäännökset. Yhtiö strategi-ansa mukaisesti pyrkii luopumaan purkamalla epäkuranteista huonon kysynnän taloista, joiden perus-korjauskustannukset nousevat uudishanketta suuremmiksi. Tyhjien asuntojen markkinointia on lisätty vuoden 2017 aikana mm. Vuokraovi.com palvelun kautta. 3. Riihimäen Teatteri Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset Teatterin tehtävänä on tarjota kaupunkilaisille laadukasta teatteria ja osana Riihimäen monipuolista kulttuuritarjontaa tukea kaupungin positiivista imagoa. Mittari: Yhtiön hallituksen arvio Teatterin tulee huolehtia talouden tasapainosta ja talousarvion noudattamisesta. Mittari: Talousarvion noudattaminen Teatterin tulee kehittää yhteistyötä alueen muiden kulttuuri-, sivistys-, ja kasvatustoimijoiden sekä teattereiden kanssa. Yhtiön tulee jatkaa yhteistyötä Hämeenlinnan kaupunginteatterin kanssa, jos yhtiö näkee sen hyödylliseksi. Mittari: Yhtiön hallituksen arvio Yhtiön tulee pyrkiä kasvattamaan lipputuloja tai vähintään säilyttää lipputulot vuoden 2017 tasossa. Mittari: Lipputulojen määrän tarkastelu Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 1. Teatterin tehtävänä on tarjota kaupunkilaisille laadukasta teatteria ja osana Riihimäen monipuolista

kulttuuritarjontaa tukea kaupungin positiivista imagoa.

27 Tilinpäätös Riihimäen Teatteri Oy valittiin vuonna 2017 Vuoden Teatteri -palkinnon saajaksi. Valtakunnallisesti merkittävän palkinnon myöntää vuosittain Suomen Teatteri ry. Vuoden 2017 palkinnosta päätti edus-kunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumalainen. Perusteet Riihimäen Teatterin valinnalle olivat: ”Riihimäki on avannut teatterinsa ovia ennakkoluulot-tomasti ja ojentanut kätensä vapaan kentän suuntaan. Erilaisten yhteistyöhankkeiden määrä hakee teatterin kokoluokassa vertaistaan. Riihimäki on valmistautumassa 2020-lukuun ennakkoluulottomalla otteella kaikilla rintamilla. Työn tuloksena riihimäkeläiset ja kauempaakin tulevat pääsevät nauttimaan lukuisista ensi-illoista ja erityyppisistä esityksistä tiuhaan tahtiin. Esitykset saavat yhteistyön kautta myös pidemmän kaaren ja laajemman yleisön. Suuren vaikutuksen minuun teki Riihimäellä myös teat-terin sisäinen maailma, jossa jokainen henkilökunnan jäsen on yhtä arvokas. Se näkyi ja kuului kai-kessa tekemisessä. Satavuotias Suomi ansaitsee juuri tätä: Yhdessä tekemistä, tinkimätöntä asennet-ta ja titteleiden jättämistä narikkaan.” Merkittävä tunnustus taiteellisesti korkeatasoisesta työstä huomioitiin valtakunnallisesti eri medioissa ja näin Riihimäen Teatteri oli osaltaan tukemassa Riihimäen kaupungin positiivisen imagon rakentu-mista. Vuoden Teatteri -palkinnon lisäksi Riihimäen Teatteri kutsuttiin kolmantena perättäisenä vuote-na Tampereen Teatterikesän pääohjelmistoon esityksellä PUOLUSTUSVOIMAT, rakastettuni. Tampe-reen Teatterikesän liki 50-vuotiaassa historiassa kolmas perättäinen kutsu on poikkeuksellinen. Tämä kutsu osoittaa osaltaan, että Riihimäen Teatterin taiteellista tasoa pidetään korkeana ja teatterin toi-minnan laatua arvostetaan laajasti. Riihimäen Teatterin itsensä tuottamat ensi-illat ja yhteistuotantoensi-illat saivat vuonna 2017 laajaa huomiota mediassa. Esimerkiksi Helsingin Sanomat arvioivat jokaisen teatterisaliin tuotetun ensi-illan. Näistä Helsingin Sanomien arvioimista esityksistä Janne Kataja Riihimäki ja Pesärikko ylsivät viiden tähden arvioihin. Edellä kuvatut taiteelliset saavutukset toivat Riihimäen Teatterille ja tätä myötä myös Riihimäen kaupungille merkittävästi positiivista julkisuutta. Tämän saavutetun julkisuuden nojalla voi-daan todeta, että kaupungin asettama toimintalinjaukset laadukkaasta teatteritarjonnasta ja Riihimäen kaupungin positiivisen imagoa tukemisesta ovat toteutuneet odotusten mukaisesti. 2. Teatterin tulee huolehtia talouden tasapainosta ja talousarvion noudattamisesta. Teatterin vuoden 2017 toimintakulut ylittyivät korjatun talousarvion luvuista noin 125 000 euroa (+9 %) ja vastaavasti tuloja oli noin 56 000 euroa (+4 %) enemmän kuin korjatussa talousarviossa oli alusta-vasti ennakoitu. Toimintavuoden tulos oli tappiolla 61 157,32 euroa. Toiminnan tuottojen kasvua tavoi-teltiin esitysmäärää lisäämällä, mikä ei lopulta tuottanut toivottua tulosta. Näin ollen yhtiö ei näiltä osin päässyt kaupungin asettamaan tavoitteeseen. 3. Teatterin tulee kehittää yhteistyötä alueen muiden kulttuuri-, sivistys-, ja kasvatustoimijoiden sekä teattereiden kanssa. Yhtiön tulee jatkaa yhteistyötä Hämeenlinnan kaupunginteatterin kanssa, jos yhtiö näkee sen hyödylliseksi. Riihimäen Teatteri teki vuonna 2017 yhteistyötä seuraavien Riihimäen toimijoiden kanssa: kaupungin kulttuuripalvelut, hallinto- ja konsernipalvelut ja koulutoimi, sekä Riihimäen kaupunginmuseo, Riihimä-en taidemuseo, Riihimäen Nuorisoteatteri, Etelä-Hämeen Tanssiopisto ja Riihimäen Yrittäjät. Osa yhteistyöstä tuotti esitystoimintaa ja osassa Riihimäen Teatteri oli mukana tapahtumatuotannossa. Muiden taidetoimijoiden kanssa Riihimäen Teatteri teki yhteistyötä seuraavien organisaatioiden kans-sa: Tanssiteatteri Minimi, Helsingin Kaupunginteatteri, Turun Kaupunginteatteri, Hämeenlinnan Teatte-ri, Kouvolan Teatteri, Jyväskylän Kaupunginteatteri, Kotkan Kaupunginteatteri, Kuopion Kaupunginte-atteri, Logomo, Teatteri Eurooppa Neljä, Teatteri 2.0/Uuden näytelmän ohjelma, Lahden Kaupungin-teatteri, Tampereen yliopisto/Näty, Ars Häme, Hämeenlinnan Seudun työvalmennussäätiö Luotsi, Suomen Teatterit ry, Teatterin tiedotuskeskus. Näissä yhteistöissä suurimmassa osassa konkreettiset sisällöt ovat liittyneet yhteistuotantojen toteuttamiseen ja yhteisten hankkeiden toteuttamiseen.

28 Tilinpäätös Riihimäen Teatteri ylsi sekä kaupungin asettamiin toimintalinjauksiin että omalle toiminalle asetettuihin tavoitteisiin. Ainoastaan talousarvion noudattaminen ei onnistunut tavoitteiden mukaisesti, kun yhtiö teki tappiota 61 157,32 euroa. 4. Yhtiön tulee pyrkiä kasvattamaan lipputuloja tai vähintään säilyttää lipputulot vuoden 2017 tasossa. Vuoden Riihimäen Teatteri lisäsi pääsylipputuloja 30 000 eurolla vuoden 2016 tasosta. Lisäys oli 14 %. Kokonaisliikevaihto kasvoin vuoden 2016 tasosta noin 125 000 euroa, joka on 16 %. Yhtiön oman arvion mukaan Riihimäen Teatteri ylsi sekä kaupungin asettamiin toimintalinjauksiin että omalle toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin. Ainoastaan talousarvion noudattaminen ei onnistunut ta-voitteiden mukaisesti, kun yhtiö teki tappiota 61 157,32 euroa. 4. RHL Data Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset 1. Tietohallinto- ja ICT-palvelut RHL-Data Oy huolehtii siitä, että palveluja hallintotoimintojen kehittämisestä vastaavilla on käytös-sään riittävä ICT-asiantuntemus. RHL-Data huolehtii siitä, että ICT-perusratkaisuja kehitetään koko-naisarkkitehtuurin mukaisen toiminnan vaatimusten mukaisesti. ICT-ratkaisujen valinnassa kiinnite-tään erityistä huomiota käytettävyyteen ja toimintavarmuuteen ja siihen, että ratkaisu tukee joustavasti palvelurakenteen ja hallintorakenteen kehittymistä. Omassa hallinnassa olevien ohjelmistojen ja lait-teiden operoinnilla ja IT-tukipalveluilla varmistetaan, että ICT-palvelu on kaikilta osiltaan käyttäjille mahdollisimman häiriötöntä. Mittarit:

ICT:n käyttömahdollisuuksien paraneminen: Mittarina käyttömahdollisuuksia parantavat toimenpiteet, kuten uusien laitteiden, ohjelmistojen ja yhteyksien käyttöönotot, koulu-tukset yms. (lukumäärä).

Katkoton ICT-palvelu: Mittareina vika- ja häiriötilanteiden määrä ja vasteaika niihin sekä muiden kuin vikojen ja häiriöiden aiheuttamien katkojen (esim. salasanan vanhentumi-nen tai unohtuminen) määrä (kpl).

Kustannustehokkuus: Mittarina toiminnan kokonaiskustannus (euroa) verrattuna toimin-taympäristön laajuuteen (mm. laitteiden ja käyttöpaikkojen määrä).

2. Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut RHL- Data Oy suorittaa henkilökunnan ja luottamushenkilöiden palkan- ja palkkioiden laskennan ja maksatuksen sekä taloushallinnon tehtävät sovitun työnjaon mukaisesti oikea-aikaisesti, virheettömäs-ti ja kustannustehokkaasti. Palkanlaskennan ja taloushallinnon palvelut tarjotaan asiantuntevasti ja joustavasti. Palvelun ja prosessien (asiakkaan ja palvelukeskuksen yhteisten) toimivuutta seurataan säännöllisesti. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelmiston sekä taloushallinnon ohjelmistojen ominaisuuksia ja toimivuutta kehitetään tiiviissä yhteistyössä palvelun toimittajien ja käyttäjien kanssa vastaamaan kehittyviä tarpeita. Mittarit:

Oikea-aikaisuus prosessien kaikissa osissa: Palkan- tai muuta maksua varten tarvitta-vien tietojen myöhästyminen (lukumäärä, kpl) ja ostolaskujen hyväksynnän myöhästy-minen (myöhästyneiden laskujen määrä ja maksettujen viivästyskorkojen määrä (eu-roa)).

Virheettömyys: Prosesseissa tapahtuneet virheet (lukumäärä). Kustannustehokkuus: Laskennalliset suoritehinnat €/suorite).

29 Tilinpäätös 3. Hankintapalvelut RHL-Datan hankintapalvelut seuraa lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehittymistä ja tuottaa asian-tuntevia hankintapalveluja ja hankinnan tulipalveluita hallintokunnille. Hankintapalvelut avustaa hallin-tokuntia erityisesti palveluhankintojen suorittamisessa. Hankintapalvelut vaikuttaa aktiivisesti siihen, että Riihimäen kaupungin hankinnoissa toteutuvat hankintastrategian mukaiset tavoitteet. Mittarit:

Sähköisen hankintamenettelyn käyttö: Sähköisen menettelyn käyttö kynnysarvot ylittä-vissä kilpailutuksissa (lukumäärä, osuus kaikista kilpailutuksista) ja sähköisen menette-lyn käyttö pienhankinnoissa (luku- määrä, osuus kaikista kilpailutuksista).

Hankintaosaamisen kehittyminen: Järjestetyt koulutus- ja tiedotustilaisuudet (lukumäärä).

Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 Tietohallinto- ja ICT-palvelut Tietohallinto ja IT-palvelut on järjestetty siten, että palvelu on helposti saatavilla ja mahdollisimman lähellä toiminnan kehittämisestä vastaavia. Tietohallinto ja IT-palvelut on huolehtinut siitä, että it-ratkaisuissa on otettu huomioon kokonaisarkkitehtuurin vaatimukset. Huomiota on kiinnitetty erityisesti käyttävyyteen ja toimintavarmuuteen hankintavaiheessa. Palveluina hankitut tietojärjestelmät ja yhtey-det ovat toimineet palvelutasovaatimusten mukaisesti niin, ettei reklamaatioita ole tarvittu. Järjestelmä-toimittajat toteuttavat palveluiden käyttöönottoja yhdessä IT-palveluiden kanssa asiakaslähtöisesti ja toteutuksissa huomioidaan asiakkaiden ilmoittamat tarpeet. Tietoliikennetoimittajan vaihtuessa 1.1.2017 siirryttiin 6 kk:n käyttöönottojaksolla uuteen tekniseen ratkaisuun, joka vastaa valtakunnallisten toimittajien tuotteistamaa käytäntöä. Muutos koski kaikkia seutuverkon käyttäjiä ja kaikkia käytössä olevia tietojärjestelmiä. Kiinteiden yhteyksien osalta käyt-töönotto valmistui aikataulussa ja toimii suunnitellusti. Langattomien yhteyksien siirtäminen uuteen verkkoon sen sijaan viivästyi suunnitellusta, koska RHL-Datan resursseja jouduttiin käyttämään uuden tietoliikennetoimittajan apuna merkittävästi suunniteltua enemmän ja aiheutti erityisesti koulujen alkamisen aikaan ongelmia. Opetustoimen nopean tietotekniikan hyödyntämisen laajentumisen ja monipuolistumisen myötä on pyritty kuntien opetustoimien kanssa sopimuksiin IT-tuen lisäresursoinnista. Tietojärjestelmien mobiilin käytön ja etätyön edistämiseksi ja laajentamiseksi otettiin käyttöön, ulko-puolisten palveluntarjoajien pilvipalveluiden ohella, vuonna 2016 tai jo aikaisemmin kokeiltuja erilaisia ns. paikallisia etäkäyttövaihtoehtoja. 1. ICT:n käyttömahdollisuuksien paraneminen: Mittarina käyttömahdollisuuksia parantavat toimenpi-teet, kuten uusien laitteiden, ohjelmistojen ja yhteyksien käyttöönotot, koulutukset yms. (lukumäärä). ICT:n käyttömahdollisuuksia ovat parantaneet mm. seuraavat yksittäiset toimenpiteet ja toimenpide-kokonaisuudet (yhteensä 12 kpl):

Koko seutuverkkoa koskeva tietoliikennepalveluiden toimittajavaihdos (2) Mobiililaitehallintaratkaisun käyttöönotto kaupungin päätelaitteille. Sosiaalitoimelle järjestettiin (3) sähköinen ajanvarauspalvelu, (4) kilpailutettiin koti-

hoidon toiminnanohjaus ja mobiilijärjestelmä ja otettiin käyttöön (5) salattu sähköpostien välitys.

Kaupunkikehityksessä toteutettiin useita (6) tietojärjestelmäpäivityksiä. Hallinnossa (7) päivitettiin asiahallintajärjestelmä Twebiin ja samassa yhteydessä toi-

mintaa muutettiin. (8) Etäkäyttömahdollisuuksia laajennettiin.

30 Tilinpäätös

Opetustoimessa edistettiin (9) pilvipalveluiden käyttöönottoa ja (10) järjestelmien integ- raatioita. (11) Langattomia verkkoja uusittiin kouluille budjetin puitteissa.

(12) Skype-kokousten käyttö lisääntyi merkittävästi. Tietoliikennepalveluiden käyttöön-oton yhteydessä pidettiin n. 200 Skype-kokousta.

2. Katkoton ICT-palvelu: Mittareina vika- ja häiriötilanteiden määrä ja vasteaika niihin sekä muiden kuin vikojen ja häiriöiden aiheuttamien katkojen (esim. salasanan vanhentuminen tai unohtuminen) määrä (kpl). Vuonna 2016 tehtiin IT-palveluiden työtilausten yksityiskohtainen seuranta. Tulokset käytiin läpi seu-dun tietohallinnon neuvottelukunnassa ja kaupungin tietohallinnon työryhmässä. Neuvottelukunta otti kannan, että vastaavan tasoista seurantaa ei tarvita vuodelta 2017. Työtilausten määrä on ollut vuon-na 2017 samalla tasolla kuin vuonna 2016. 3. Kustannustehokkuus: Mittarina toiminnan kokonaiskustannus (euroa) verrattuna toimintaympäristön laajuuteen (laitteiden ja käyttöpaikkojen määrä). Vertailuhintaa vastaavista ympäristöistä ei ole saatavilla lähinnä siksi, että ei ole yhteisesti määriteltyjä vertailtavia sisältöjä. Toiminnan kustannustehokkuutta osoittaa se, että yhtiön IT-palvelualueen (kaikki asiakkaat yhteensä) ns. oman työn (palkat+sivukulut+yleiskustannukset) kustannus aleni edellisestä vuodesta 2,5 % ollen 675.000 e, vaikka käyttöön otettiin merkittävä määrä uusia laitteita ja tietoteknii-kan käyttö laajeni asiakkaiden kaikilla tietotekniikan käyttöalueilla. Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut ovat toteutuneet suunnitellun työnjaon mukaisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä yhteistyö kaupungin organisaation kanssa on sujunut hyvin. Asiakkaiden kanssa pidettävissä säännöllisissä seurantapalavereissa käy-dään läpi ajankohtaisia asioita, seurataan prosessien toimivuutta ja nostetaan esille operatiivisesta näkökulmasta kehittämistä vaativia asioita. Palvelualueille asetetut tavoitteiden mittarit ovat selkeitä, mutta mittaavat prosessin aikaisia asiakkai-den toiminnassa tapahtuvia viiveitä. Läheskään kaikki tietojärjestelmät eivät itsessään tuota mittareita vastaavaa yksityiskohtaista tietoa, vaan edellyttävät mm. käsikirjanpitoa analyysin tekemistä varten. Vuoden 2016 ja 2017 suoritehinnat eivät ole sellaisenaan vertailukelpoisia osoittamaan kustannuste-hokkuutta, koska Lopen kunnan tulo palveluiden käyttäjäksi vuoden 2017 alussa kasvatti suoritemää-riä kauttaaltaan, mikä aiheutti jo pelkästään yksikköhintojen laskua. 1. Oikea-aikaisuus prosessien kaikissa osissa: Mittarina palkan- tai muuta maksua varten tarvittavien tietojen myöhästyminen (lukumäärä, kpl) ja ostolaskujen hyväksynnän myöhästyminen (myöhästynei-den laskujen määrä ja maksettujen viivästyskorkojen määrä (euroa). Asiakkaita ohjataan oikea-aikaiseen toimintatapaan laatimalla tulevaa vuotta varten aikataulut aineis-tojen toimittamiselle sekä erillistä ohjeistusta. Talous- ja henkilöstöhallintopalvelut muistuttavat pro-sessiin osallistuvia henkilöryhmiä sähköpostiviestein, jotta oikea-aikaisuus ja virheettömyys voidaan saavuttaa. 2. Virheettömyys: Mittarina prosesseissa tapahtuneet virheet (lukumäärä). Sekä talous- että henkilöstöhallinnon kymmenissä tuhansissa tapahtumissa esiintyy yksittäisiä puuttei-ta ja virheitä, jotka on kuitenkin voitu korjata oikea-aikaisesti ilman pysyviä vahinkoja ja ilman laajoja korjaavia toimenpiteitä.

31 Tilinpäätös 3. Kustannustehokkuus: Mittarina laskennalliset suoritehinnat (e/suorite). Vuosien 2016 ja 2017 suoritehinnat eivät ole vertailukelpoisia edellä mainitusta Lopen kunnan palve-luiden käyttäjäksi tulosta johtuen. Vertailu esitetään seuraavan kerran vuosien 2017 ja 2018 toteutu-neista hinnoista. Hankintapalvelut RHL-Datan hankintapalvelu kilpailutti vuoden 2017 aikana 6 palveluhankintaa ja 9 tavarahankintaa. Lisäksi hankintapalvelu avustaa pyydettäessä toimialoja heidän itse hoitamissaan hankinnoissa ja antaa kommentteja asiantuntijana. Hankintapalvelut on onnistunut hyvin kilpailutuksissa. Yksikään kilpailutus ei ole johtanut markkinaoikeuteen. Hankintapalvelut pitää yllä hankintakalenteria, osto-ohjeita, tiedottaa ja muistuttaa hankinta-ohjeista, yhteis-hankintayksiköiden kilpailutuksista ja sopi-muksista sekä seuraa sopimuksia optioiden käyttöönoton näkökulmasta. Sähköistä hankintamenetelmää on käytetty vuodesta 2015 lähtien. Tiivistä yhteistyötä on tehty erityi-sesti sosiaali- ja terveystoimen kanssa erilaisissa palveluja tavarahankinnoissa (yhteensä 10 kpl). Muut kilpailutukset ovat jakautuneet seuraaville hankinnasta vastanneille yksiköille: konserni- ja hallin-topalvelut (2 kpl), kaupunkikehitys (20 kpl), sivistys ja hyvinvointi (4 kpl), Riihimäen kotikulma Oy (1 kpl), Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä (3), Riihimäen Messut Oy (1 kpl) ja RHL-Data Oy (2 kpl). Sähköisen menettelyn käyttö on ollut vuoden 2017 aikana 100 %:sta sekä kynnysarvot ylittävissä että pienhankinnoissa:

EU-hankinnat: kilpailutuksia yhteensä 15 kpl, joista yksi on ollut EU-kynnysarvon ylittä- vä palveluhankinta; osuus 6,25 % kaikista hankinnoista.

Kansalliset hankinnat: seitsemän kansallista kilpailutusta, joista neljä oli tavarahankinto ja ja kolme palveluhankintoja ja joiden osuus kaikista hankinnoista on 43,75 %.

Pienhankinnat: kilpailutettu kahdeksan pienhankintaa, joista viisi oli tavarahankintoja ja kolme palveluhankintoja ja joiden osuus kaikista hankinnoista on 50 %.

Koulutus- ja tiedotustilaisuudet: Vuonna 2017 oli yksi kaupungin järjestämä yhteinen koulutustilaisuus, jossa ulkopuolinen oli kouluttaja. Toimialoilla oli lisäksi itse järjestet- tyjä koulutuksia ja opastuksia.

5. Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset 1. Yhtiön tulee toimia liiketaloudellisin ja ekologisin periaattein Mittarit:

Kiinteiden kustannusten määrä ja kasvu, tavoite on säilyttää kiinteät kustannukset olennaisilta osin vuoden 2017 tasossa

Yli 90 % tarvittavasta energiasta hankitaan päästöttömillä (CO2) polttoaineilla tuotetulla energialla

Jätteet Oy Ekokem Am Biopolttoaineet Versowood Riihimäen yksikkö

2. Yhtiön tulee tarjota alueilla, joissa se on taloudellisesti perusteltua, ympäristöystävällinen ja kilpailu-kykyinen lämmitysvaihtoehto kiinteistöille Mittari: Peltosaaren sähkölämmitteinen kerrostaloalue on kokonaisuudessaan kaukolämmön jakelu-aluetta

32 Tilinpäätös 3. Yhtiön tulee jakaa osinkoa taloudellisen tilanteen sallimissa rajoissa Mittari: osinkoa jaetaan vähintään 1,6 M€/vuosi (kolmen vuoden keskiarvo) 4. Riihimäen Kaukolämpö Oy:n tulee toimittaa asiakkailleen kohtuuhintaista energiaa Mittari: Kaukolämmön hinta on Riihimäellä alle Suomen keskiarvohinnan. Hinnan tulee olla kilpailuky-kyinen myös naapurikuntien hintoihin verrattuna (Hausjärvi, Janakkala, Loppi, Hyvinkää, Hämeenlin-na) Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 Yhtiön toimintaa ohjasi hallituksen vahvistama budjetti- ja tariffipolitiikka ja niillä luotiin perusta liiketa-loudelliselle toiminnalle ja edulliselle kaukolämmön hinnalle. Riihimäellä kaukolämmön verollinen keskihinta oli 74,70 (75,87) €/MWh kun koko maan hintataso oli 78,00 (78,77) €/MWh. Vuonna 2017 peräti 96,5 % tarvittavasta lämpöenergiasta hankittiin paikallisilta yrityksiltä, jotka tuottavat lämpöä jätteiden ja bioenergian avulla. Yhtiön toimintatapaa jatkettiin tehokkaalla ja pitkään käytössä olleella konseptilla. Kiinteät kulut pysyi-vät vuoden 2016 tasolla eikä näköpiirissä ole suuria muutoksia. Yhtiö tarjosi jokaiselle kaukolämpö- tai maakaasuputkiston läheisyydessä olevalle kiinteistölle kauko-lämmitys- tai maakaasuperusteisen energiavaihtoehdon. Riihimäen kaupungin edustajien työskentely yhtiön hallituksessa vahvistaa kaupungin osaamisperus-taa energia-asioissa. Koska yhtiö on nyt kaupungin omistuksessa, sen harjoittama energiapolitiikka on kokonaan kaupungin edustajien päätettävissä Yhtiön toimittaman kaukolämmön hinta on seutukunnan edullisin. Tehokkaan toimintatavan ansiosta vuonna 2017 yhtiön tulostaso kehittyi edelleen hyvin ja osingon määrää on mahdollista hieman kas-vattaa. 6. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 1. Terveyskeskus huolehtii talouden tasapainosta ja alijäämän kattamissuunnitelman noudattamisesta. Mittari: Talousarvion noudattaminen 2. Terveyskeskus tehostaa tilojen käyttöä. Tarpeettomista/tehottomista tiloista luovutaan. Mittari: Vertailu terveyskeskuksen käytössä olevat tilat 31.12.2017 vs. 31.12.2018. 3. Terveyskeskus kehittää ja lisää sähköistä asiointia ja palvelua Mittari: Sähköisten palvelujen tilanne 31.12.2017 vs. 31.12.2018, 4. Tuottavuus- ja taloudellisuusmittariston käyttöä laajennetaan Mittari Käyttöönoton tilanne 31.12.2017 vs. 31.12.2018 Tavoitteiden toteutuminen vuonna 2017 1. Kuntayhtymä on onnistunut toiminnan ja talouden tasapainon ylläpitämisestä talousarvion mukai-sesti. Alijäämän kattamissuunnitelma on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Tämän hetken arvionpe-rusteella kuntayhtymä tekee tilikaudelta 2017merkittävästi ylijäämäisen tuloksen. 2. Terveyskeskus on luopunut tarpeettomaksi käyneistä kiinteistöistä (esim. Ryttylän kylätalon myynti). Tarpeettomien kiinteistöjen myyntiä on tarkoitus jatkaa kuluvana vuonna. Kuntayhtymän vision mukai-

33 Tilinpäätös sesti toimintoja on edelleen keskitetty Riihimäen sairaalan yhteyteen ja kuntayhtymä on vuokrannut perusterveydenhuollon toimintaan tiloja sairaanhoitopiiriltä. Tilakustannukset eivät tämän vuoksi ole vuonna 2017 pienentyneet, vaan ovat merkittävästi korkeammat kuin vuonna 2016. 3. Terveyskeskus on toiminut aktiivisesti minunterveyteni.fi-palvelun käyttöönotossa, jonka oli tarkoitus käynnistyä 12/2017. Ko. palvelun varmennus siirtyi Suomi.fi-varmenteeseen ja käyttöönotto tältä osin siirtyi vuoden 2018 puolelle. 4. Terveyskeskuksessa on otettu käyttöön pDRG mittaristo diagnoosipohjaisten käyntien ja episodien kustannusten tarkasteluun ja seurantaan. Mittaristo on käytössä terveyskeskuksen yleisjohdolla, cont-rollerilla ja avosairaanhoidossa. 4.3. Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Riihimäkikonsernin haasteena on edelleen palvelutarjonnan turvaaminen kaupunkilaisille korkeasta velkamäärästä huolimatta. Konsernin velkaantuminen johtuu ennen kaikkea kaupunkiemon, Riihimäen kaupungin, velkaantumisesta. Vuokra-asuntoyhtiöistä suurimman, Riihimäen Kotikulma Oy:n perus-korjaustarpeet ovat merkittävät ja samaan aikaan yhtiöllä on myös suuret velkavastuut. Konsernin lainat olivat vuoden 2017 lopussa 171,3 milj.euroa ja 5.903 euroa/asukas. 4.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tulok-sellista, asetetut tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voi-mavarat turvataan. Selontekoa varten tietoa kerättiin tytäryhteisöille lähetetyllä kyselyllä ja pyytämällä valvontavastuussa olevilta viranhaltijoilta heidän käsityksensä konsernivalvonnan toteutumisesta. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa sekä tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpano ja nimit-täminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden Riihimäen kaupungin konserniohjeen 25.4.2016. Riihimäkikon-sernin ohjaus perustuu konserniohjeen lisäksi kaupunginvaltuuston 13.11.2006 hyväksymiin omistaja-poliittisiin linjauksiin. Voimassa olevan konserniohjeen mukaan konsernijohdon muodostavat kaupun-ginhallitus, kaupunginjohtaja ja hallintojohtaja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden hallintosäännön astuvaksi voimaan 1.6.2017, ja sen mukaan hallintojohtaja vastaa kaupunginhallituksen ja kaupungin-johtajan apuna kaupungin konserniohjauksesta ja omistajapolitiikan toteuttamisesta sekä huolehtii kaupungin riskienhallinnan koordinoinnista. Kaupungin konserniohje koskee kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Kuntayh-tymissä ja kaupungin osakkuusyhteisöissä kaupungin edustajien tulee pyrkiä siihen, että konsernioh-jeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Konserniohjeen mukaan ao. lautakunta vastaa erityistoimialaansa kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toiminnan seurannasta ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista yhtiön johdolle ja raportoi tarvittaessa kaupun-ginhallitukselle. Toimialajohtajat seuraavat toimialallaan kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoivat tarvittaessa konsernijohdolle. He myös seuraavat toimialallaan kaupunkikonsernin ja kon-serniohjeiden toimivuutta ja tekevät tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittä-misestä konsernijohdolle sekä osallistuvat toimialaansa kuuluvien tytär- ja osakkuusyhteisöjen toimin-nallisten ja taloudellisten tavoitteiden valmisteluun.

34 Tilinpäätös Konserniohjauksen ja -valvonnan perustana on konserniyhteisöjen hallitusten nimeäminen siten, että yhteys kaupungin operatiiviseen johtoon on kiinteä ja hallituksissa toimivat kaupungin edustajat tunte-vat kaupungin strategiat ja toimintalinjat ja ohjaavat tätä kautta konsernin toimintaa kaupungin tavoit-teiden mukaisesti. Kuntalain 47 §:n mukaan kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otet-tava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Kon-serni- ja hallintopalvelut pyysi vuonna 2017 kunnallisjärjestöiltä selvityksen niistä henkilöistä, joita kunnallisjärjestöt aikovat ehdottaa tytäryhteisöjen hallitusten jäseniksi. Puolueiden toimittamat selvi-tykset nimettävistä ehdokkaista on käyty läpi hallintojohtajan ja sisäisen tarkastajan toimesta. Valtuustokauden alussa Riihimäen kaupungin edustajille (yhtiöiden hallitusten jäsenet, yhtiökokous-edustajat, kuntayhtymien valtuustojen ja hallitusten jäsenet) annetaan omistajaohjaukseen liittyvä ohjeistus, jota täydennetään ja päivitetään tarvittaessa valtuustokauden kuluessa. Merkittävimmille konserniyhteisöille toimitetaan kaupunginhallituksen antamat yksityiskohtaiset omistajapoliittiset linja-ukset. Yksityiskohtaiset linjaukset perustuvat kaupunginvaltuuston toimikautensa alussa antamiin lin-jauksiin. Voimassa olevan konserniohjeen mukaan tytäryhteisön tilintarkastajaksi tulee valita kaupungin tilintar-kastusyhteisö, ellei toisin toimimiseen ole perusteltua, tarkastuksen järjestämiseen liittyvää syytä. Vuonna 2017 BDO Oy toimi tilintarkastajana seuraavissa tytäryhteisöissä: Riihimäen Kaukolämpö Oy, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy (konserni), Riihimäen Kotikulma Oy, Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy, Riihimäen Teatteri Oy, RHL-Data Oy, Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli, Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalo, Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema, Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli, Kiinteistö Oy Paimen-polku ja Kiinteistö Oy Riihimäen Kalevanrinne. Konsernijohdon nimeämällä sisäisellä tarkastajalla on oikeus tarkastaa tytäryhteisön toimintaa halua-massaan laajuudessa. Sisäinen tarkastus pyrkii toteuttamaan ohjelmansa mukaisesti vuosittain vähin-tään yhden konserniyhteisön tarkastuksen. Vuonna 2017 kohteena oli Riihimäen Teatteri Oy. Ohjeiden anto kunnan edustajille yhteisöissä päättyneellä tilikaudella sekä tiedonkulku ja sen toimi-vuus Konserniohjeen periaatteiden mukaisesti yhteisöjen tulee jo valmisteluvaiheessa hankkia omistajan ennakkokäsitys tehdessään päätöstä merkittävästä asiasta. Vuoden 2017 aikana yksi konserniyhteisö pyysi kaupungilta konserniohjeen mukaista ennakkokäsitystä. Konsernijohto on toteuttanut omistajaohjausta keskusteluilla tytäryhteisöjen toimitusjohtajien ja halli-tusten jäsenten kanssa sekä sähköpostilla ynnä muilla keinoilla. Lisäksi kolmen eri merkittävän tytär-yhteisön toimitusjohtajat ovat osallistuneet säännöllisesti kaupungin laajennetun johtoryhmän toimin-taan. Tilikauden lopulla kaupunginhallitus hyväksyi uuden Hyvä hallinto ja johtaminen –ohjeen ja edel-lytti, että merkittävimmät tytäryhteisöt noudattavat sitä hallitustoiminnassaan. Myös muiden osak-kuusyhteisöjen suositellaan noudattavan ohjetta. Ohjeiden anto on kaupungin johdon käsityksen mukaan ollut riittävää tilikaudella. Myös tiedonkulkua on pidetty riittävänä ja toimivana. Yhteydenpito on ollut säännöllistä kaupungin johdon toimesta. Oh-jeiden noudattamisessa ei ole todettu erityisiä puutteita vuonna 2017. Kehittämistoimina omistajapoli-tiikka uudistetaan kevään 2018 aikana ja tavoitteena on, että yhtiöiden johto käy kaupunginhallituksen kokouksissa kertomassa yhtiöiden tilanteesta. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konserniohjeiden mukaan kaupunginvaltuusto määrittelee valtuustokausittain kuntayhtymille, merkit-tävimmille tytär- ja osakkuusyhteisöilleen sekä toiminnallisesti merkittäville muille yhteisöille yksityis-kohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet. Linjaukset tarkistetaan vuosittain. Vuonna 2017 merkittävik-si luettuja yhteisöjä ovat olleet Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, Riihimäen Kotikulma Oy, Riihimäen Teat-

35 Tilinpäätös teri Oy, RHL-Data Oy, Riihimäen Kaukolämpö Oy, Yritysvoimala Oy, Hyria koulutus Oy, Hämeen am-mattikorkeakoulu Oy, Riihimäen Seudun terveyskeskuksen Ky ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Ky. Konserniyhteisöt ovat päättäneet kaupungin antamien tavoitteiden perusteella omista tavoitteistaan, jotka on käsitelty osana Riihimäen kaupungin vuoden 2017 talousarviota ja vuosien 2017 – 2019 talo-ussuunnitelmaa. Tavoitteiden toteutuminen sekä olennaiset seikat yhteisöjen toiminnasta ja taloudesta raportoidaan kaupungin toimintakertomuksessa. Tytäryhteisöille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Tilikauden aikana on kuitenkin tiedostettu tavoitteiden asetantaan liittyviä heikkouksia ja jat-kossa asetettavia tavoitteita kehitetään mitattavimmiksi. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet, ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tar-koituksenmukaisella tavalla. Riihimäen kaupungin tarkastuslautakunta on kuullut konsernivalvontaan ja tavoitteisiin liittyen kaupungin hallintojohtajaa ja arvioinut tarkemmin Riihimäen Teatteri Oy:tä, Rii-himäen Kotikulma Oy:tä, Riihimäen Messut Oy:tä ja RHL-Data Oy:tä kuulemalla toimitusjohtajia sekä muita olennaisia henkilöitä. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi sekä keskitettyjen konsernitoimintojen ja -palvelujen käyttö Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan raportoimalla yhteisöille asetettujen toimintalinja-usten ja niiden perusteella yhteisöjen asettamien tavoitteiden toteutuminen osana tilinpäätöstä. Yhtei-söiltä ei ole edellytetty muuta säännöllistä vuoden mittaan tapahtuvaa raportointia emon suuntaan, esim. osavuosikatsauksia. Tytäryhteisöt toimittavat kuitenkin esityslistat ja pöytäkirjat kaupungille. Lisäksi yhteisöjen hallitusten työskentelyssä mukana olevat osallistuvat tuloksellisuuden seurantaan osana hallitustyöskentelyä ja myös käytännön konserniohjauksen kautta. Konserniohjeen mukaan tytäryhtiöiden hallitusten kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on kaupunginhallituksen puheenjohta-jalla, kaupunginjohtajalla ja hallintojohtajalla. Kaupunginhallitus seuraa ja arvioi sekä tytär- että osakkuusyhteisöjen taloudellista asemaa vuosittain laadittavan tilinpäätösyhteenvedon avulla. Yhteenvedossa analysoidaan yhteisöjen talouden kehitystä usealta vuodelta taloudellisten tunnuslukujen perusteella. Vuoden 2016 analyysit samoin kuin yhteen-vedot kuntayhtymien talouden kehittymisestä on käsitelty kaupunginhallituksessa elokuussa 2017. Vastaavat vuotta 2017 koskevat selvitykset käsitellään kaupunginhallituksessa elokuun 2018 loppuun mennessä. Seuranta ja arviointi toteutuvat niin ikään myös kaupungin laajan johtoryhmän kautta. Laa-jennetussa johtoryhmässä valikoitujen yhtiöiden toimitusjohtajat käyvät läpi yhtiöiden näkymiä sään-nöllisesti. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurannan, analyysin ja raportointijärjestelmän toimivuudessa on kuitenkin edelleen kehittämistä. Raportoinnin lisäksi säännöl-lisyys yhtiöiden johdon ja hallituksen puheenjohtajan kanssa tehtävästä yhteistyöstä on osa yhtiöiden markkina-aseman jatkuvaa arviointia ja tavoitteena on jatkossa luoda tähän toimivat käytännöt. Konserniohjeissa on ohjeet keskitetyistä konsernitoiminnoista ja -palveluista. Yhteisöt käyttävät keski-tettyjä konsernipalveluja vain vähän. Riihimäen kaupungin hankintaohjeistus koskee myös tytäryhtei-söjä. Tytäryhteisöjen tulee pyrkiä noudattamaan toiminnassaan soveltuvin osin kaupungin henkilöstö-politiikan periaatteita. Omistajapoliittisten linjausten mukaisesti kaupunki ei pääsääntöisesti myönnä lainaa omistamilleen yhtiöille, mutta voi myöntää yhtiöiden lainarahoitukseen omavelkaisen takauksen ja avustaa rahoituksen järjestämisessä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja toteuttamista koskeva raportointi Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi Riihimäen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan perusteet 3.3.2014. Asiakirjassa on määritelty tehtävät ja vastuut sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan toteuttamisessa. Lisäksi tytäryhteisöjen riskienhallinnasta on mainittu vielä erikseen: ”Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kunkin yhteisön hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat

36 Tilinpäätös yhteisön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta lainsäädännön ja konserniohjeis-tuksen mukaisesti.” Riskienhallintapolitiikka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2.6.2014 ja Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan päivitetty ohje astui voimaan 1.4.2017. Suurin osa yhteisöistä on päättänyt dokumentoidusti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteis-ta. Merkittävien tytäryhteisöjen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Myös uusien ja pienien yhtiöiden hallituksia on ohjeistettu hoitamaan sisäinen valvonta ja riskienhallinta asianmukaiseen kuntoon. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella yhtiöissä ollaan selvillä hallituk-sen ja toimitusjohtajan vastuista, ja riskienkartoituksen nähdään olevan ajan tasalla ja riittävän katta-vaa. Kaupungissa toimii riskienhallintatyöryhmä, jonka työ ulottuu myös konserniyhteisöihin. Merkittävim-mät tytäryhteisöt ovat mukana riskienhallintatyöryhmän koordinoimassa vuosittaisessa riskien arvioin-nissa ja seurannassa. Vuoden 2017 alussa merkittäviä tytäryhteisöjä pyydettiin toimittamaan ajan-tasaiset riskien arviointilomakkeet sekä seurantaraportit riskienhallintatyöryhmälle. Seurantaraportissa selostetaan, mitä riskejä arviointilomakkeen pohjalta on nostettu seurantaan, mitä riskienhallintatoimia on tehty tai aiotaan tehdä sekä miten seuranta ja vastuu on järjestetty. Saatujen lomakkeiden ja seu-rantaraporttien pohjalta riskienhallintatyöryhmä laati koosteen, jonka kaupunginhallitus käsitteli touko-kuussa 2017. Vastaava raportointi tehdään seuraavan kerran vuoden 2018 alkupuoliskolla. Tytäryhteisöjen hallitukset seuraavat ja arvioivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa sekä ar-vioivat riskejä osana toimintaa. Yhteisöissä katsotaan pääosin, että tilikaudella 2017 on onnistuttu toteutuneiden riskien ajallisessa ja rahamääräisessä ennakoinnissa. Yhteisöistä kolme ilmoittivat, ettei toteutuneiden riskien ennakoinnissa kaikilta osin onnistuttu tilivuonna. Tytäryhteisöt katsovat, että sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita tilikaudella. Yhdessä yhtiössä havaittiin laiminlyöntejä, jotka korjattiin toimitusjohtajan puuttuessa asiaan. Voimassa olevien konserniohjeiden mukaan tytäryhteisö ei ole oikeutettu myöntämään toisen velasta takauksia tai muita sitoumuksia tai antamaan pantteja ellei konsernijohto toisin päätä. Riskienhallin-nassa vahinkovastuu on tytäryhteisöllä, mutta riskienhallintaperiaatteista yleensä ja vakuutuspolitiikas-ta voi konsernijohto antaa ohjeita. Kannanotto konsernivalvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vuonna 2017 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on yhteisöjen koon ja toiminnan laajuuden kannalta toteutettu pää-sääntöisesti toiminnan vaatimalla tavalla, eikä niissä ole havaittu merkittäviä puutteita. Riskienhallintaa aiotaan edelleen kytkeä tiiviimmin mukaan koko kaupunkikonsernin toiminnan ohjaukseen, suunnitte-luun ja seurantaan. Omistajaohjausta on lisätty vuoden aikana uudella Hyvä hallinto ja johtaminen -ohjeella. Konsernitavoitteiden asettamisessa on kehitettävää. Yhtiöiden toiminnan strateginen ase-mointi ja rooli osana kaupunkikonsernia vaativat tarkastelua. Tähän vastataan omistajapolitiikan uudis-tamisella. Lisäksi asetettujen tavoitteiden mitattavuus on jatkossa yhtenä kehittämiskohteena. Konser-nivalvonta on ollut tilikaudella pääosin asianmukaista ja riittävää, mutta kehittämistarpeita on tiedostet-tu ja niihin panostetaan jatkossa. 4.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Riihimäkikonsernin toimintatuotot olivat 94,2 milj.euroa ja toimintakulut 224,7 milj.euroa. Toimintakate oli 130,4 milj.euroa. Toimintatuotot kasvoivat 0,2 %. Toimintakulut laskivat -2,8 % edellisestä vuodes-ta. Toimintatuotoilla katettiin 42 % toimintakuluista. Vuosikatteella, joka oli 26,5 milj.euroa, katettiin 138 % poistoista.

37 Tilinpäätös Konsernin tilikauden ylijäämä oli 7,4 milj.euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 27 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 85 % mikä tarkoittaa sitä, että konsernilla on erittäin suuri velkarasite. Lainakanta laski - 3,8 milj.euroa edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopussa 171,3 milj.euroa ja 5.903 euroa/asukas. 4.6. Konsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden tunnusluvut

38 Tilinpäätös

4.6.1.KONSERNITULOSLASKELMA , RIIHIMÄKIKONSERNI -ilman sisäisiä eriä

2017 2016 Muutos %Toimintatuotot

Myyntituotot 70 305 68 984 1,9Maksutuotot 11 444 11 632 -1,6Tuet ja avustukset 2 442 4 480 -45,5Vuokratuotot 0,0Muut toimintatuotot 10 479 8 943 17,2Valmistus omaan käyttöön

94 670 94 040 0,7Toimintakulut

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -78 010 -79 207 -1,5 Henkilösivukulut Eläkekulut -17 465 -18 874 -7,5 Muut henkilösivukulut -3 544 -5 003 -29,2Henkilöstökulut yhteensä -99 019 -103 084 -3,9Palvelujen ostot -83 850 -86 277 -2,8Aineet, tarvikkeet ja tavarat -19 685 -19 559 0,6Avustukset -8 400 -11 906 -29,4Muut toimintakulut -13 786 -10 556 30,6

-224 739 -231 382 -2,9

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 146 4 3550,0

TOIMINTAKATE -129 923 -137 337 -5,4

Verotulot 121 704 120 165 1,3Valtionosuudet 36 250 36 248 0,0

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 127 142 -10,6Muut rahoitustuotot 477 142 235,9Korkokulut -1 611 -1 882 -14,4Muut rahoituskulut -17 -27 -37,0

-1 024 -1 625 -37,0

VUOSIKATE 27 007 17 451 54,8

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -19 529 -15 390 26,9Omistuksen eliminointierot 856Arvonalentumiset -15 -100,0

-18 673 -15 405 21,2

TILIKAUDEN TULOS 8 334 2 046 307,3

TilinpäätösssiirrotRahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -44 7 -728,6Tilikauden verot -613 -850 -27,9Laskennalliset verot -254 -203 25,1Vähemmistöosuudet -32 -282 -88,7

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 7 390 718 929,2

TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut, % 42 41Vuosikate/Poistot, % 138 113Vuosikate, €/asukas 930 598Asukasmäärä 29 029 29 160

39 Tilinpäätös

4.6.2. KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄKI KONSERNI

2017 2016 Muutos %

Toiminnan rahavirtaVuosikate 27 006 17 451 54,8Tilikauden verot -613 -850 -27,9Tulorahoituksen korjauserät -2 559 -2 317 10,4

23 834 14 284 66,9

Investointien rahavirtaInvestointimenot -19 198 -14 478 32,6Rahoitusosuudet investointimenoihin 591 507 16,6Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 156 2 878 79,2

-13 451 -11 093 21,3

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 10 383 3 190 225,5

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys -1Antolainasaamisten vähennys 24 12 100,0

23 12 91,7Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 32 779 38 623 -15,1Pitkäaikaisten lainojen vähennys -36 554 -39 004 -6,3Lyhytaikaisten lainojen muutos -689 -100,0

-3 775 -1 070 252,8

Oman pääoman muutokset -32 0

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 8 -89 -109,0Vaihto-omaisuuden muutos 96 -51 -288,2Saamisten muutos 242 30 706,7Korottomien velkojen muutos -701 424 -265,3

-355 314 -213,1

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -4 139 -744 456,3

Rahavarojen muutos 6 244 2 446 155,3

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 23 679 17 434Rahavarat 1.1. 17 434 14 988

6 244 2 446

TUNNUSLUVUTToiminnan ja investointien rahavirran kertymä5 vuodelta, € -10 401 938 -26 636 830Investointien tulorahoitus, % 145 125Lainahoitokate 0,7 0,5Kassan riittävyys 31 22

40 Tilinpäätös

4.6.3. KONSERNITASE, RIIHIMÄKIKONSERNI

VASTAAVAA 2017 2016


Aineettomat oikeudet 1 062 800Konserniliikearvo 247 342Muut pitkävaikutteiset menot 184 52Ennakkomaksut ja keskeneräiset 1aineettomat hyödykkeet

1 493 1 196Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 24 193 23 805Rakennukset 126 527 133 678Kiinteät rakenteet ja laitteet 67 044 64 952Koneet ja kalusto 3 372 3 225Muut aineelliset hyödykkeet 287 301Ennakkomaksut ja 6 298 5 487keskeneräiset hankinnat

227 721 231 448Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 31 077 30 470Muut lainasaamiset 124 137Muut saamiset 263 279

31 465 30 886TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 100 82Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 419 419Muut toimeksiantojen varat 23

542 501VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet 913 1 010Muu vaihto-omaisuus 4 4

917 1 014SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 1 071 1 404Muut saamiset 1 150 1 145

2 221 2 549Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 6 466 6 472Lainasaamiset 347 147Muut saamiset 1 526 1 952Siirtosaamiset 1 451 1 132

9 790 9 703Rahoitusarvopaperit

Osakkeet ja osuudet 1 11 1

Rahat ja pankkisaamiset 23 677 17 433

VASTAAVAA YHTEENSÄ 297 828 294 730

41 Tilinpäätös

VASTATTAVAA 2017 2016

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 67 551 67 551Arvonkorotusrahasto 12 12Muut omat rahastot 2 039 1 994Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 3 416 2 351Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 7 390 718

80 408 72 627

VÄHEMMISTÖOSUUDET 375 1 577

PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 4 42Muut pakolliset varaukset 2 245 1 516

2 249 1 558

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimeksiannot 104 85Lahjoitusrahastojen pääomat 666 700Muut toimeksiantojen pääomat 161 97

931 882


Lainat rahoitus- ja vakuutus-laitoksilta 139 710 140 272Lainat julkisyhteisöiltä 19Liittymismaksut ja muut velat 12 252 11 672Laskennalliset verovelat 2 782 2 529

154 763 154 473Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutus- 31 614 34 829laitoksiltaLainat julkisyhteisöiltä 1Lainat muilta luotonantajilta 18Saadut ennakot 446 264Ostovelat 9 615 10 117Liittymismaksut ja muut velat 2 205 2 491Siirtovelat 15 220 15 895

59 101 63 614213 864 218 087

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 297 828 294 730

TUNNUSLUVUTOmavaraisuusaste, % 27 25Suhteellinen velkaantuneisuus, % 84 87Velat ja vastuut % käyttötuloista 89 -Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 € 10 806 3 069Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas 372 105Konsernin lainat, €/asukas 5 903 6 005Konsernin lainakanta 31.12, 1 000 € 171 344 175 119Konsernin lainasaamiset 31.12, 1 000 € 124 137Kunnan asukasmäärä 29 029 29 160

42 Tilinpäätös 5. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa:

- tuloutetaan Eteläisen koulun ja Pohjoisen koulun perusparannuksiin kohdistuvat poistoeron vähennykset yhteensä 46.840,82 euroa

- siirretään Riihimäen kaupungin vuokra-asuntorahastoon 50.392,98 euroa rahaston sääntöjen mukaisesti

- kirjataan tilikauden ylijäämä, 5.035.903,56 euroa, kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

43 Tilinpäätös 6.1. Riihimäkistrategian toteutuminen Päättyneen valtuustokauden, joka jatkui kuntavaalien siirtymisen vuoksi kevääseen 2017, määriteltyä strategiaa päivitettiin noudatettavaksi vain vuonna 2017. Päivityksessä muutokset kohdistuivat paino-pisteisiin, jotka olivat muuttuneet valtuustokauden aikana. Kaupungille valmisteltiin ennen uuden val-tuustokauden alkua uusi Riihimäki-strategia 2030, jonka valtuusto hyväksyi 29.5.2017. Kaupungin toimintaa ohjaavat perusarvot ovat

- luovuus - oikeudenmukaisuus - turvallisuus - yhteistyökykyisyys ja -haluisuus - ympäristötietoisuus

Kaupungin visio ”Hyvän elämän Riihimäki” painottaa kuntalaisen näkökulmaa, jonka mukaan

- Riihimäellä on turvallista, - Riihimäellä on viihtyisää, - Riihimäellä arkielämä on sujuvaa, - Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa, - Riihimäellä toimeentulo on turvattu

Strategian vaikuttavuuden toteutuminen Strategialla tavoiteltavat tulokset ovat vaikutuksia kaupunkiin ja sen asukkaisiin. Strategian vaikutta-vuutta vuodesta 2007 alkaen mitattu parin vuoden välein kuntalaisille osoitetuilla kyselyillä, joissa ky-symykset kytkeytyivät strategian visioon. Marraskuussa 2017 tehdyllä kuntalaiskyselyllä haettiin vas-tauksia tämän strategian vaikuttavuudesta ja pohjatietoa uuden strategian vaikuttavuuden seurantaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 710 henkilöä. Kaupungin asukkaiden ikärakenteeseen verrattuna vastaajia oli suhteellisesti aiempaa enemmän vanhimmissa ikäryhmissä. Vastaajista 57 % oli ansiotyössä, 25 % eläkeläisiä ja muut opiskelijoita, työttömiä tai yrittäjiä. Kuntalaiskyselyn kysymykset kohdistuivat aiempien vuosien tapaan pääosin visioon kytketyistä Hyvän elämän Riihimäki -väitteistä eli kaupungin turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä työssäkäyntimahdollisuuksista, imagosta ja verkkopalveluista. Lisäksi tiedusteltiin kuntalaisten halukkuutta osallistua kaupungin kehittämiseen. Vastaajat arvioivat väittämien toteutumista (eri mieltä - samaa mieltä) ja merkitystä (merkitys pieni - merkitys suuri) itselleen (asteikolla 1-5). Asukkaiden mielestä kaikki edellä mainitut ”Hyvän elämä Riihimäki” -visioon liittyvät asiat ovat heikentyneet ja myös niiden merkitys kuntalaisille on edellistä kyselyä alhaisempi. Vastausten keskiarvot: turvallisuus 3,26 (3,49), viihtyisyys 2,88 (3,34), arkielämän sujuvuus 3,41 (3,77), osallistuminen ja vaikuttaminen 2,69 (3,01), työssäkäyntimahdollisuudet 3,55 (3,96) ja imago 2,29 (2,86). Näiden väittämien toteutumien keskiarvo oli tässä kyselyssä 3,02, kun se edellisessä vuoden 2015 kyselyssä oli 3,41. Vastaavat keskiarvot merkityksen osalta olivat tässä kyselyssä 3,18 ja edellisessä 3,53. Kyselyn heikentyneistä tuloksista huolimatta riihimäkeläiset haluavat osallistua kaupungin kehittämi-seen ja osaltaan näin sitoutua kaupungin strategian toteuttamiseen: - 67 % haluaa osallistua kaupungin palveluiden kehittämiseen - 70 % haluaa muiden mukana olla luomassa Riihimäelle yhteisöllisyyttä - 84 % haluaa kertoa myönteisiä asioita Riihimäestä

44 Tilinpäätös - 91 % haluaa olla itse kantamassa vastuuta ympäristöstä omalla toiminnallaan Strategiset päämäärät ja niiden tavoitteiden toteutuminen Toisen arvioitavan kokonaisuuden muodostaa päämäärien toteutuminen, jota on arvioitu strategisten päämäärien saavuttamiseksi asetettujen toiminnallisten tavoitteiden kautta. Näitä koskevat yksityis-kohtaiset toteutumatiedot sisältyvät kunkin toimialan ja toimialueiden toiminnallisten tavoitteiden toteu-tumisraporttiin. Strategian päämäärät 1. TOIMIVAT PALVELUT

Tämän päämäärän keskeisiksi painopisteiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi määriteltiin:

Kunnan palvelutuotanto - Kaikkia toimialoja koskeva toimenpide: kaupungin keskeisten palveluprosessien tarkistaminen

ja uudistaminen siten, että prosessit ovat optimaaliset ja kustannustehokkaat. - Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityksen hillitsemiseksi - Asiakkaiden hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen toimivuuden kehittäminen - Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen toiminnan kehittämisvälineenä

Talouden tasapainottaminen ja toiminnan kustannustehokkuus Kaupungin palvelutuotanto sopeutetaan tulojen kehitykseen (talouden tervehdyttäminen) ja laina-määrä vähenee vuosittain kaupunginvaltuuston päättämän lainanlyhennysohjelman tai valtuuston talousarviopäätöksen mukaisesti. - Palvelujen järjestäminen siten, että henkilöstömenot eivätkä niitä kompensoivat palveluiden

ostomenot kokonaisuutena kasva (tuottavuustavoite 0,5 %) - Tuloperustan vahvistaminen korottamalla maksuja ja taksoja kustannuskehitystä vastaavasti - Tilojen käytön tehostaminen - Investointien suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistaminen - Kustannusvertailujen toteuttaminen, arviointi ja hyödyntäminen toiminnassa Henkilöstöpolitiikka - Henkilöstön työhyvinvointityön tehostaminen - Henkilöstön muutosvalmiuksien edistäminen - Sujuvien henkilöstövaihdosten varmistaminen

Työllisyyspolitiikka - Toimintamuotojen kehittäminen nuorten työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi ja pitkäai-

kaistyöttömien aktivoimiseksi. Päämäärän ja sen painopisteisiin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kunnan palvelutuotanto painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Joissakin palveluissa tavoitteita ei saavutettu, vaikka useiden osalta tavoitteiden suuntaan oli edis-tymistä tapahtunut. Merkittävimmät poikkeamat näistä kohdistuivat kaupunkikehityksen vastuulla olevaan vuokra-asuntostrategian uudistamiseen/päivittämiseen sekä sosiaali- ja terveystoimen omaishoidon tuen piirissä olevien yli 75 -vuotiaiden määrään ja Perhekeskukseen, jonka valmiste-lutyö jatkuu edelleen. Talouden tasapainottamiseen ja toiminnan kustannustehokkuuteen liittyneet kaikki toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet. Investointien suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden osalta työ jat-kuu edelleen.

45 Tilinpäätös

Henkilöstöpolitiikan osalta toiminnalliset tavoitteet toteutuivat osittain. Henkilöstön sairauspoissa-olojen määrä laski edellisestä vuodesta 4,6 % tavoitteen ollessa 10 %. Sosiaali- ja terveystoimen tähän painopisteeseen liittyvät tavoitteet jäivät osittain toteutumatta. Kaupunkikehityksen osalta asetettu tavoite ei toteutunut. Haasteita on jonkin verran ollut myös henkilöstön muutosvalmiuksi-en edistämiseen ja henkilöstövaihdosten sujuvuuden varmistamiseen liittyneissä toimenpiteissä. Työllisyyspolitiikka painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet ovat nuorisotyöttömyyttä lu-kuun ottamatta toteutuneet osin jopa erinomaisesti. Nuorisotyöttömyys on vuoden 2017 aikana vaihdellut jonkin verran ja seurannut pitkälti sekä valtakunnan että maakunnan alenevaa kehitystä. Vuoden lopussa nuorisotyöttömyys oli hieman valtakunnan tasoa korkeampi, kun taas tammi-kuussa 2018 se oli jonkin verran alhaisempi.

2. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ

Tämän päämäärän keskeisiksi painopisteiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi määriteltiin:

Elinkeinopolitiikka - Kaupunginvaltuuston (8.6.2015 § 60) hyväksymän Riihimäen elinkeinostrategian 2015-2020

mukaan. Sidosryhmäyhteistyö, markkinointi ja viestintä - Edunvalvonta ja markkinointi kaupungin elinvoimaisuuden lisäämiseksi ja liikenteellisen toimi-

vuuden turvaamiseksi - Kaupungin strategiaa ja palvelutuotantoa tukeva perusviestintä - Kuntalaisten tarpeista lähtevä vuorovaikutteinen viestintä

Päämäärän ja sen painopisteisiin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Painopisteeseen Elinkeinopolitiikka on toiminnalliset tavoitteet osittain kytketty elinkeinostrategi-aan. Elinkeinostrategian tavoitteet ovat suhdannetilanteesta huolimatta pääosin toteutuneet. Ase-tettujen tavoitteiden toteutumia ei kaikilta osin pysty vuositasolla arvioimaan, kun mm. tilastokes-kuksen työpaikka- ja yritysten määriä koskevat tilastot julkaistaan parin vuoden viiveellä. Etelä-Mattilan elinkeinoalueen katuverkkoa koskevat suunnitelmat valmistuivat vuonna 2017 ja raken-tamistoimenpiteet ajoittuvat vuoteen 2018. Sidosryhmäyhteistyötä, markkinointia ja viestintää koskevaan painopisteeseen ei asetettu toimin-nallisia tavoitteita. Vuonna 2017 kaupungin edunvalvonta kohdistui mm. liikenneyhteyksiin ja vies-tintä mm. uuden strategian valmisteluun osallistamiseen. Syksyn 2017 kuntalaiskyselyssä asuk-kailta tiedusteltiin näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia sekä palveluihin että viestintään.

3. EKOLOGISESTI KESTÄVÄ JA TOIMIVA YHDYSKUNTARAKENNE

Tämän päämäärän keskeisiksi painopisteiksi ja niihin liittyviksi toimenpiteiksi määriteltiin: Maapolitiikka - Aktiivinen maanhankinta asumis- ja yritystarpeisiin - Kaupunkirakenteen tiivistäminen luontoarvot säilyttäen Ympäristöpolitiikka Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.1.2014 § 7 ja Riihimäen Ilmastostrategia 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” 10.10.2011 § 73. - Viheralueiden turvaaminen ja ekologisen kestävyyden huomioiminen kaupungin toiminnassa - Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja kunnostaminen

46 Tilinpäätös

Päämäärän ja sen painopisteisiin liittyvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Painopisteen maapolitiikka tavoitteet toteutuivat lukuun ottamatta raakamaan hankintoja. Ympäristöpolitiikkaa koskevat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat.

47 Tilinpäätös 6.2. Tuloslaskelman toteutuminen (Riihimäen kaupunki ilman vesihuoltoliikelaitosta, sisältää sisäiset erät) Riihimäen kaupungin tilinpäätös ilman vesihuoltoliikelaitosta on 2,5 milj.euroa ylijäämäinen. Tilinpää-töksessä on tehty yhteensä 5,7 milj.euron lisäpoistot ja arvonalennukset osakkeisiin ja rakennuksiin, mikä vastaavasti pienensi tilikauden tulosta. Toimintatuotot ja toimintakulut Tuloslaskelman toteutumisvertailu on esitetty sivulla 50. Toimintatuottoja kertyi 43,8 milj.euroa ja ne laskivat 1,9 % edellisestä vuodesta. Toimeentulotukitehtä-vien siirryttyä Kelan hoidettavaksi myös vastaavat tulot, arviolta 1,7 milj.euroa, siirtyivät Kelalle. Toi-mintatuotot ylittyivät talousarvioon ennakoidusta. Ylitys, 2,5 milj.euroa, johtuu suurimmaksi osaksi omaisuuden myyntitulojen ylittymisestä. Toimintakulut olivat 188,5 milj.euroa ja laskivat 4,5 % edellisestä vuodesta. Toimeentulotukitehtävät ja niitä vastaavat menot, arviolta 3,4 milj.euroa, siirtyivät Kelalle, kilpailukykysopimus vähensi henkilös-tömenoja arviolta 2,5 milj.euroa. Talouden tervehdyttämistoimet toteutuivat ennakoitua paremmin. Toimintakulut alittuivat alkuperäisestä talousarviosta 3,5 milj.euroa ja muutetustakin talousarviosta 2,9 milj.euroa. Henkilöstökulut alittuivat 1,8 milj.euroa ja palvelujen ostot 0,6 milj.euroa. Tekniikan ja kehityksen toimialueen toimintamenoista on siirretty Kiinteistö Oy Jäähallin ja Kiinteistö Oy Paloaseman rahoitusvastikkeet, 0,3 milj.euroa, investointiosan menoiksi. Tilinpäätöksessä on purettu vuonna 2015 tehtyä kuntayhtymien alijäämien kattamiseen liittyvää pakol-lista varausta 1,8 milj.euroa. Tällä summa on kirjattu terveydenhuollon menojen vähennykseksi. Riihi-mäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän alijäämävaraus on nyt kokonaan purettu eikä kuntayh-tymälle makseta enää vuonna 2018 erillistä alijäämien kattamismäärärahaa. Kanta-Hämeen sairaan-hoitopiirin kuntayhtymän alijäämävarausta oli vuoden lopussa jäljellä vajaa miljoona euroa. Terveydenhuollon kuntayhtymien Varaus Varauksen purku Varaus alijäämistä tehty pakollinen varaus 31.12.2016 Tp 2017 31.12.2017

Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 833 141,22 833 141,22 - - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 2 002 876,02 1 005 005,24 - 997 870,78 Yhteensä 2 836 017,24 1 838 146,46 - 997 870,78 Toimintatuottojen ja toimintakulujen lisäksi tuloslaskelman muita sitovia eriä valtuustoon nähden ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Verotulot Verotuloja kertyi 121,7 milj.euroa. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,3 % ja ylittyivät talousar-viosta 1,9 milj.euroa. Kunnallisverot ylittyivät 0,7 milj.euroa ja yhteisöverot 1,4 milj.euroa. Verotulot Ta 2017 Talousarvio- Ta 2017 Tp 2017 Ero Muutos-%

muutokset + muutosKunnan tulovero 102 700 000 - 102 700 000 103 379 398 679 398 0,0 - Kiinteistövero 9 808 000 - 9 808 000 9 621 506 186 494 - 1,3 - Yhteisövero 7 300 000 - 7 300 000 8 703 231 1 403 231 24,6 Yhteensä 119 808 000 - 119 808 000 121 704 136 1 896 136 1,3 Verotuloista kunnallisveron osuus oli 85 %, kiinteistöveron 8 % ja yhteisöveron 7 %.

48 Tilinpäätös Tuloveron määräytymisen perusteet Tulovero-% Verotettava tulo Muutos-%

milj.euroa2007 18,50 406 8,0 2008 19,00 438 7,9 2009 19,00 444 1,5 2010 19,75 447 0,7 2011 19,75 470 5,1 2012 19,75 486 3,4 2013 19,75 500 2,8 2014 20,50 513 2,6 2015 20,50 509 0,8 - 2016 Ennuste 20,50 507 0,3 - 2017 Ennuste 20,50 505 0,4 - Valtionosuudet Valtionosuuksia kertyi 35,7 milj.euroa ja 0,6 milj.euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Valtion-osuudet laskivat edellisestä vuodesta 0,1 %. Valtionosuudet Ta 2017 Talousarvio- Ta 2017 Tp 2017 Ero Muutos-%

muutokset + muutosPeruspalvelujen valtionosuus ml. tasaukset 36 408 400 - 36 408 400 36 807 686 399 286 2,5 - Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 1 332 400 - - 1 332 400 - 1 088 164 - 244 236 45,5 - Harkinnanvarainen valtionosuuden korotusYhteensä 35 076 000 - 35 076 000 35 719 522 643 522 0,1 - Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottojen ja -kulujen netto ylittyi 0,5 milj.euroa talousarviosta. Suuri osa lainoista nostettiin loppuvuodesta ja korkotaso oli edelleen alhainen. Rahoitustuotot ja -kulut Ta 2017 Talousarvio- Ta 2017 Tp 2017 Ero

muutokset + muutosKorkotuotot * Vesihuoltoliikelaitos 200 500 - 200 500 153 392 47 108 - * Muut 10 000 - 10 000 10 289 289 * Yhteensä 210 500 - 210 500 163 681 46 819 -

Muut rahoitustuotot* Osingot ja osuuspääomien korot * Riihimäen Kaukolämpö Oy 1 600 000 - 1 600 000 1 710 000 110 000 * Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy 100 000 - 100 000 100 000 - * Muut 7 000 - 7 000 11 489 4 489 * Korvaus vesihuoltoliikelaitoksen peruspä 525 000 - 525 000 525 105 105 * Muut 37 000 - 37 000 27 166 9 834 - * Yhteensä 2 269 000 - 2 269 000 2 373 761 104 761

Korkokulut 1 367 100 - - 1 367 100 - 972 688 - 394 412

Muut rahoituskulut 23 000 - - 23 000 - 10 192 - 12 808

Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 1 089 400 - 1 089 400 1 554 562 465 162 Tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden ylijäämä oli 2,5 milj.euroa.

49 Tilinpäätös 6.3. Rahoituslaskelman toteutuminen (Riihimäen kaupunki ilman vesihuoltoliikelaitosta) Rahoituslaskelman toteutuminen on esitetty sivulla 51. Rahoituslaskelman sitovia eriä valtuustoon nähden ovat antolainojen lisäys, antolainojen vähennys sekä lainakannan muutos. Antolainauksen muutokset Antolainojen lisäykset ovat taseessa pysyvien vastaavien sijoitusten ryhmään kuuluvat antolainat. Näitä ovat mm. kunnan tytäryhteisöille ja muille kunnallisia palveluja tuottaville yhteisöille investointien rahoittamiseen myönnetyt lainat Antolainojen muutokset Ta 2017 Talousarvio- Ta 2017 Tp 2017 Ero

muutokset + muutosAntolainojen lisäyksetVesihuoltoliikelaitoksen liittymismaksu 40 000 - - 40 000 - 30 391 - 9 609

Antolainojen vähennykset* Vesihuoltoliikelaitokselta 650 000 - 650 000 650 000 -

Yhteensä 610 000 - 610 000 619 609 9 609 Lainakannan muutos Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 30,5 milj.euroa ja lyhennettiin 32,2 milj.euroa. Lainojen määrä laski edel-lisestä vuodesta 1,7 milj.euroa. Lainoja oli vuoden lopussa 118,8 milj.euroa ja 4.093 euroa/asukas. Lainakantaa on eritelty tarkemmin rahoituslaskelman lopussa sivulla 51. Lainakannan muutos Ta 2017 Talousarvio- Ta 2017 Tp 2017 Ero

muutokset + muutosPitkäaikaisten lainojen lisäys 41 424 100 - 41 424 100 30 500 000 10 924 100 - Pitkäaikaisten lainojen vähennys 35 259 100 - - 35 259 100 - 32 194 762 - 3 064 338 Lyhyaikaisten lainojen muutos - - - - Yhteensä 6 165 000 - 6 165 000 1 694 762 - 7 859 762 -

50 Tilinpäätös

TULOSLASKELMA Tp 2016 Ta 2017 Ta 2017 Tp 2017 Tot % Ero vrt

+muutos Ta+muutos

Toimintatuotot 42 333 218 40 765 300 40 182 600 40 398 240 100,5 215 640Muutos % 2,1 -3,7 -5,1 -4,6Omaisuuden myyntivoitot 2 371 398 1 180 000 1 180 000 3 448 357 292,2 2 268 357Toimintatuotot yhteensä 44 704 616 41 945 300 41 362 600 43 846 597 106,0 2 483 997Muutos % 0,9 -6,2 -7,5 -1,9

Toimintakulut yhteensä -197 476 045 -192 011 000 -191 465 100 -188 527 831 98,5 2 937 269Muutos % 0,5 -2,8 -3,0 -4,5

TOIMINTAKATE -152 771 429 -150 065 700 -150 102 500 -144 681 234 96,4 5 421 266Muutos % 0,4 -1,8 -1,7 -5,3

Verotulot 120 164 969 119 808 000 119 808 000 121 704 136 101,6 1 896 136Muutos % -2,2 -0,3 -0,3 1,3

Valtionosuudet 35 755 474 35 076 000 35 076 000 35 719 522 101,8 643 522Muutos % 2,1 -1,9 -1,9 -0,1

Rahoitustuotot ja -kulut 1 252 588 1 089 400 1 089 400 1 554 563 142,7 465 163Korkotuotot 183 857 210 500 210 500 163 681 77,8 -46 819Muut rahoitustuotot 2 279 026 2 269 000 2 269 000 2 373 762 104,6 104 762Korkokulut -1 196 162 -1 367 100 -1 367 100 -972 688 71,1 394 412Muut rahoituskulut -14 132 -23 000 -23 000 -10 192 44,3 12 808

VUOSIKATE 4 401 602 5 907 700 5 870 900 14 296 986 243,5 8 426 086Muutos % -33,8 34,2 33,4 224,8

Suunnitelman mukaiset poistot -6 170 647 -6 343 000 -6 343 000 -10 909 240 172,0 -4 566 240Arvonalentumiset -1 449 356 -932 241 0,0 -932 241Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -7 620 003 -6 343 000 -6 343 000 -11 841 481 186,7 -5 498 481

TILIKAUDEN TULOS -3 218 401 -435 300 -472 100 2 455 505 -520,1 2 927 605

Poistoeron lisäys (-)/vähennys(+) 46 969 47 000 47 000 46 841 99,7 -159Varausten lisäys-/vähennys 0 0 0 0 0,0 0Rahastojen lisäys -/vähennys+ 0 60 000 60 000 -50 393 -84,0 -110 393

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -3 171 432 -328 300 -365 100 2 451 953 -671,6 2 817 053

51 Tilinpäätös

RAHOITUSLASKELMA Tp 2016 Ta 2017 Ta 2017 Tp 2017 Tot % Ero vrt

+muutos Ta+muutos

Toiminnan rahavirtaVuosikate 4 401 602 5 907 700 5 870 900 14 296 986 243,5 8 426 086Satunnaiset erät 0 0 0 0 0,0 0Tulorahoituksen korjauserät -4 447 724 -3 282 500 -3 282 500 -5 373 908 163,7 -2 091 408

-46 122 2 625 200 2 588 400 8 923 078 344,7 6 334 678

Investointien rahavirtaInvestointimenot -5 283 029 -11 725 000 -8 726 000 -9 705 275 111,2 -979 275Rahoitusosuudet investointimenoihin 60 615 380 000 150 000 37 230 24,8 -112 770Pysyvien vastaavien hyöd. Luovutustulot 2 450 746 1 262 000 1 262 000 3 741 625 296,5 2 479 625

-2 771 669 -10 083 000 -7 314 000 -5 926 420 81,0 1 387 580

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 817 791 -7 457 800 -4 725 600 2 996 658 -63,4 7 722 258

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -150 40 000 40 000 -30 391 -76,0 -70 391 Antolainasaamisten vähennykset 1 141 542 650 000 650 000 650 000 100,0 0 Yhteensä 1 141 392 610 000 610 000 619 609 101,6 9 609Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 37 000 000 41 424 100 41 424 100 30 500 000 73,6 -10 924 100 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -34 782 232 -35 259 100 -35 259 100 -32 194 762 91,3 3 064 338 Lyhytaikaisten lainojen muutokset 0 0 0 0 0,0 0 Yhteensä 2 217 768 6 165 000 6 165 000 -1 694 762 -27,5 -7 859 762

Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0Muut maksuvalmiuden muutokset -1 902 098 682 800 682 800 846 919 124,0 164 119

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 457 062 7 457 800 7 457 800 -228 234 -3,1 -7 686 034

RAHAVAROJEN MUUTOS -1 360 729 0 2 732 200 2 768 424 0,0 36 224

LAINAERITTELY Tp 2016 Ta 2017 Ta 2017 Tp 2017

+muutos

LAINAERITTELYLainakanta 1.1. 118 305 404 120 526 304 120 526 304 120 523 172Nettomuutos 2 217 768 6 165 000 6 165 000 -1 694 762Lainakanta 31.12. 120 523 172 126 691 304 126 691 304 118 828 410Asukasluku 29 160 29 450 29 450 29 029Lainakanta euroa/asukas 4 133 4 302 4 302 4 093

Lainakannan erittelyRiihimäen kaupunki 109 348 172 116 166 304 116 166 304 108 303 410* euroa/asukas 3 750 3 945 3 945 3 731Vesihuoltoliikelaitos 11 175 000 10 525 000 10 525 000 10 525 000*euroa/asukas 383 357 357 363

Lainojen lyhentämisohjelma*Tuloveroprosentin muutos 0,75 %, 3 827 600 3 777 983 3 777 983 3 777 983josta 0,25 % osuus -1 275 900 -1 259 328 -1 259 328 -1 266 880* Kaukolämpö Oy:n ostoon 19.12.2013 otettu laina- pääoma ennen lyhennystä 6 600 000 5 500 000 5 500 000 5 500 000- lyhennys -1 100 000 -1 100 000 -1 100 000 -1 100 000- pääoma 31.12. 5 500 000 4 400 000 4 400 000 4 400 000Ohjelma yhteensä -2 375 900 -2 359 328 -2 359 328 -2 366 880Ero lainakanta vrt. ohjelma -4 593 668 -8 524 328 -8 524 328 -672 118

52 Tilinpäätös

KÄYTTÖTALOUS Tp 2016 Ta 2017 Ta 2017 Tp 2017 Tot % Muutos € Muutos %+ muutos vrt vrt vrt

Ta+m 2017 Ta 2017+m Tp 2016

Menot 197 476 044 192 011 000 191 465 100 188 527 831 98,5 2 937 269 - 4,5 - Tulot 44 704 613 41 945 300 41 362 600 43 846 596 106,0 2 483 996 1,9 - Netto 152 771 431 150 065 700 150 102 500 144 681 235 96,4 5 421 265 - 5,3 -

KAUPUNGINHALLITUS (sitovuus)Menot 95 497 921 94 109 000 93 920 800 91 845 922 97,8 2 074 878 - 3,8 - Tulot 36 929 582 35 422 800 34 910 100 37 149 772 106,4 2 239 672 0,6 Netto 58 568 339 58 686 200 59 010 700 54 696 150 92,7 4 314 550 - 6,6 -

KONSERNI- JA HALLINTOPALVELUJEN TOIMIALUEMenot 9 830 421 8 605 600 9 282 600 8 613 718 92,8 668 882 - 12,4 - Tulot 1 712 827 1 557 600 1 557 600 1 564 053 100,4 6 453 8,7 - Netto 8 117 594 7 048 000 7 725 000 7 049 665 91,3 675 335 - 13,2 -

Yleiset hallintotehtävätMenot 4 421 760 3 870 700 4 347 700 3 792 231 87,2 555 469 - 14,2 - Tulot 765 320 649 100 649 100 637 936 98,3 11 164 - 16,6 - Netto 3 656 440 3 221 600 3 698 600 3 154 295 85,3 544 305 - 13,7 - KehittämistehtävätMenot 123 882 69 600 69 600 133 798 192,2 64 198 8,0 Tulot - - - - - - - Netto 123 882 69 600 69 600 133 798 192,2 64 198 8,0 Henkilöstöhallinto ja työllisyydenhoito (netto)Menot 3 266 410 3 171 000 3 371 000 3 317 855 98,4 53 145 - 1,6 Tulot 947 507 908 500 908 500 926 117 101,9 17 617 2,3 - Netto, määräraha 2 318 903 2 262 500 2 462 500 2 391 738 97,1 70 762 - 3,1 TaloushallintoMenot 1 363 369 1 494 300 1 494 300 1 369 834 91,7 124 466 - 0,5 Tulot - - - - - - - Netto 1 363 369 1 494 300 1 494 300 1 369 834 91,7 124 466 - 0,5 KulttuuritoimintaMenot 655 000 - - - - - - Tulot - - - - - - - Netto 655 000 - - - - - -

SIVISTYKSEN JA HYVINVOINNIN TOIMIALUE Menot 61 671 229 61 472 700 60 671 500 60 246 017 99,3 425 483 - 2,3 - Tulot 11 011 673 10 545 700 10 033 000 9 975 028 99,4 57 972 - 9,4 - Netto 50 659 556 50 927 000 50 638 500 50 270 989 99,3 367 511 - 0,8 -

Hallinto- ja tukipalvelutMenot 4 580 205 4 673 500 4 436 700 4 352 188 98,1 84 512 - 5,0 - Tulot 4 266 199 4 037 400 3 567 400 3 604 564 101,0 37 164 15,5 - Netto 314 006 636 100 869 300 747 624 86,0 121 676 - 138,1 VarhaiskasvatuspalvelutMenot 18 322 332 18 260 600 17 839 100 17 726 974 99,4 112 126 - 3,2 - Tulot 2 851 254 3 095 100 2 893 100 2 874 808 99,4 18 292 - 0,8 Netto 15 471 078 15 165 500 14 946 000 14 852 166 99,4 93 834 - 4,0 - Opetus- ja nuorisopalvelutMenot 28 487 845 27 910 300 27 630 800 27 427 903 99,3 202 897 - 3,7 - Tulot 1 812 637 1 480 000 1 553 900 1 525 223 98,2 28 677 - 15,9 - Netto 26 675 208 26 430 300 26 076 900 25 902 680 99,3 174 220 - 2,9 - Kullttuuri- ja hyvinvointiMenot 10 280 848 10 628 300 10 764 900 10 738 952 99,8 25 948 - 4,5 Tulot 2 081 583 1 933 200 2 018 600 1 970 433 97,6 48 167 - 5,3 - Netto 8 199 265 8 695 100 8 746 300 8 768 519 100,3 22 219 6,9

6.4. Käyttötalouden toteutuminen

53 Tilinpäätös


Ta+m 2017 Ta 2017+m Tp 2016

KAUPUNKIKEHITYKSEN TOIMIALUEMenot 23 996 271 24 030 700 23 966 700 22 986 187 95,9 980 513 - 4,2 - Tulot 24 205 082 23 319 500 23 319 500 25 610 691 109,8 2 291 191 5,8 Netto 208 811 - 711 200 647 200 2 624 504 - 405,5 - 3 271 704 - 1 156,9

HallintopalvelutMenot 541 609 526 800 516 900 584 735 113,1 67 835 8,0 Tulot 66 917 56 000 56 000 54 920 98,1 1 080 - 17,9 - Netto 474 692 470 800 460 900 529 815 115,0 68 915 11,6 KaupunkisuunnitteluMenot 2 371 133 1 758 200 1 758 200 1 648 656 93,8 109 544 - 30,5 - Tulot 3 481 672 2 232 000 2 232 000 4 342 598 194,6 2 110 598 24,7 Netto 1 110 539 - 473 800 - 473 800 - 2 693 942 - 568,6 2 220 142 - 142,6 TilakeskusMenot 12 366 807 12 733 000 12 695 700 12 045 569 94,9 650 131 - 2,6 - Tulot 18 493 130 18 801 500 18 801 500 19 029 882 101,2 228 382 2,9 Netto 6 126 323 - 6 068 500 - 6 105 800 - 6 984 313 - 114,4 878 513 - 14,0 KaupunkitekniikkaMenot 5 952 679 6 211 500 6 194 700 6 041 097 97,5 153 603 - 1,5 Tulot 1 882 920 1 960 000 1 960 000 1 896 018 96,7 63 982 - 0,7 Netto 4 069 759 4 251 500 4 234 700 4 145 079 97,9 89 621 - 1,9 PelastustoimintaMenot 2 063 694 2 079 000 2 079 000 2 002 931 96,3 76 069 - 2,9 - Tulot - - - - - - - Netto 2 063 694 2 079 000 2 079 000 2 002 931 96,3 76 069 - 2,9 - ViranomaispalvelutMenot 700 353 722 200 722 200 663 199 91,8 59 001 - 5,3 - Tulot 280 444 270 000 270 000 287 273 106,4 17 273 2,4 Netto 419 909 452 200 452 200 375 926 83,1 76 274 - 10,5 -

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA (sitovuus)Menot 101 978 122 97 902 000 97 544 300 96 681 909 99,1 862 391 - 5,2 - Tulot 7 775 031 6 522 500 6 452 500 6 696 824 103,8 244 324 13,9 - Netto 94 203 091 91 379 500 91 091 800 89 985 085 98,8 1 106 715 - 4,5 -

YhteispalvelutMenot 475 594 782 900 778 100 792 255 101,8 14 155 66,6 Tulot 14 149 - - 11 380 - 11 380 19,6 - Netto 461 445 782 900 778 100 780 875 100,4 2 775 69,2 Lasten, nuorten ja perheiden palvelutMenot 7 360 570 7 161 200 7 069 700 6 186 149 87,5 883 551 - 16,0 - Tulot 330 952 305 600 305 600 256 269 83,9 49 331 - 22,6 - Netto 7 029 618 6 855 600 6 764 100 5 929 880 87,7 834 220 - 15,6 - Aikuisten ja vammaisten palvelutMenot 20 183 338 15 720 400 15 664 100 15 176 261 96,9 487 839 - 24,8 - Tulot 2 643 687 967 700 897 700 806 764 89,9 90 936 - 69,5 - Netto 17 539 651 14 752 700 14 766 400 14 369 497 97,3 396 903 - 18,1 -

54 Tilinpäätös


Ta+m 2017 Ta 2017+m Tp 2016

Koti- ja vanhuspalvelutMenot 20 204 286 20 196 800 19 991 700 20 362 321 101,9 370 621 0,8 Tulot 4 786 245 5 249 200 5 249 200 5 622 411 107,1 373 211 17,5 Netto 15 418 041 14 947 600 14 742 500 14 739 910 100,0 2 590 - 4,4 - TerveydenhuoltoMenot 53 754 334 56 093 200 56 093 200 56 003 069 99,8 90 131 - 4,2 Alijäämän kattaminen 2 052 500 - 2 052 500 - 1 838 146 - 89,6 214 354 - Menot yhteensä 53 754 334 54 040 700 54 040 700 54 164 923 100,2 124 223 - Tulot - - - - - - - Netto 53 754 334 54 040 700 54 040 700 54 164 923 100,2 124 223 0,8 Perusterveydenhuolto Menot 18 996 523 20 298 000 20 298 000 20 246 293 99,7 51 707 - 6,6 Alijäämän kattaminen 506 000 - 506 000 - 833 141 - 164,7 327 141 - - Menot yhteensä 19 792 000 19 792 000 19 413 152 98,1 378 848 - - Tulot - - - - - - - Netto 18 996 523 19 792 000 19 792 000 19 413 152 98,1 378 848 - 2,2 Erikoissairaanhoito Menot 34 757 811 35 795 200 35 795 200 35 756 776 99,9 38 424 - 2,9 Alijäämän kattaminen 1 546 500 - 1 546 500 - 1 005 005 - 65,0 541 495 - Menot yhteensä 34 248 700 34 248 700 34 751 771 101,5 503 071 - Tulot - - - - - - - Netto 34 757 811 34 248 700 34 248 700 34 751 771 101,5 503 071 0,0 -

55 Tilinpäätös 6.5. Investointien toteutuminen Maa- ja vesialueet Talousarvion tavoitteena oli saavuttaa kiinteän omaisuuden myynnistä 1 040 000 euron myyntivoitto. Toteuma, 2 901 800 euroa, ylitti tavoitteet merkittävästi. Ylityksen taustalla olivat vuosien 2013 - 2016 vähäisten tontinluovutusten määrä, joiden pohjalta vuodelle 2017 asetettiin maltillisesti tavoitteeksi luovuttaa 10 omakotitalotonttia, yksi kerrostalotontti sekä elinkeinotontteja. Tontteja luovutettiinkin odotusten mukaisesti määrässä mitaten verraten vähän, kuitenkin niin, että kerrostalotonttien kuusi luovutettua tonttia tuottivat odotuksiin nähden 1,8 miljoonaa euroa suuremman myyntivoiton. Kerrosta-lotonttien kysynnän osalta on vielä epäselvää kuinka pysyvästä ilmiöstä on kyse. Kaupungin rajallinen tonttikanta rajoittaa joka tapauksessa kerrostalotonttien luovutusmääriä jo vuonna 2018, joten vuoden 2017 runsaan myyntivoiton toteutumista ei tule pitää todennäköisenä. Maata kaupunki hankki noin 17,8 ha 691 000 euron arvosta. Osakkeet ja osuudet Toimitilaohjelma 2017 - 2026 hyväksyttiin 23.1.2017 kaupunginvaltuustossa. Ohjelman C-salkun (myy-tävät ja purettavat toimitilat) mukaisesti merkittävimmistä toimitiloista on vuonna 2017 myyty seuraavat kohteet, joilla kaupungilla itsellään ei ole käyttöä: Riihimäen Linja-autoasema Oy (myyntihinta 156 500 euroa), Entinen Salon kartano (Riihisalo, myyntihinta 352 000 euroa) sekä Saloisten kesäsiirtola (myyntihinta 124 000 euroa). Museokatu 4 osakkeet myytiin vuoden 2017 aikana. Myynnistä aiheutui 88 000 euron kuluerä kau-pungille lainaosuuden poismaksamisesta. Kaupungin omistuksessa olleet asunto-osakkeiden osak-keet siirrettiin 1.10.2017 alkaen Riihimäen Kotikulmalle (tuottomenetys noin 130 000 euroa, kulusääs-tö noin 70 000 euroa). Tilahankkeet Tilahankkeita toteutettiin investointiohjelman mukaisesti. Tilahankkeista Herajoen koulun Mäntylä-rakennuksen peruskorjaus ja keittiötilan laajennus Haapala-rakennuksen yhteyteen valmistui kesä-kuun loppuun 2017 mennessä. Uramon koulun ja päiväkodin rakentaminen aloitettiin elokuun lopussa 2017. Keskusvarikon kylmä autosuoja valmistui joulukuun loppuun mennessä 2017. Herajoen koulun hanke pysyi kustannusarviossa, joka oli 940 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustan-nukseksi tuli 936 000 euroa. Uramon koulun hanke eteni suunnitelman mukaisesti hieman edellä rahoituksellisesti, ollen vuonna 2017 3 852 000 euroa. Pienten perusparannushankkeiden työkohteet toteutuivat suunnitelman mukaisesti kokonaiskustan-nusten ollessa 738 000 euroa, kustannukset alittuivat noin 63 000 euroa. Suurimpana yksittäisenä hankkeena oli varikon kylmän autosuojan rakentaminen. Kunnallistekniikan rakentaminen Tekninen lautakunta hyväksyi katu- ja puistoyksikön lopullisen investointiohjelman muutoksineen tammikuussa 2017. Kaupunginvaltuuston esityksestä poiketen rahoitusta siirrettiin Kokonkadun jat-keelle tonttituotannosta 300 000 euroa, asuntoalueiden viimeistelytöistä 50 000 euroa ja elinkeinoalu-eiden rakentamisesta 500 000 euroa. Tämä mahdollisti pitkään odotetun Kokonkadun jatkeen raken-tamisen kahdessa vuodessa, suunnitellun kolmen vuoden sijaan. Lisäksi kolmen vuoden investointi Kontiontien kevyenliikenteen väylän uusimiseksi saatiin valmiiksi. Tämä paransi merkittävästi tärkeän koulumatkareitin turvallisuutta. Kunnallistekniikan rakentaminen toteutui kokonaisuudessaan rahoituk-sen mukaisesti.

56 Tilinpäätös

INVESTOINTIKOHDE Kustan- Edell. Ta Ta 2017 Tp Ero vrt Toteutunutnusarvio vuosien 2017 +muutos 2017 Ta+muutos kustannus-veroton käyttö arviosta %

MAA- JA VESIALUEET

Kaupunkikehityksen toimialue Menot 100 000 713 000 690 783 -22 217Tulot 1 120 000 1 120 000 3 040 883 1 920 883Netto -1 020 000 -407 000 -2 350 100 -1 943 100

Maa-alueiden ostoon ja lainhuudatus- ja erottamiskustannuksiin varatut määrärahat. Määräraha on sidottu lainanottoon.Maa-aluden myyntituloissa on pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot koko luovutusarvon määräisenä.Hankintahinnan ylittävä arvo eli myyntivoiton osuus on tuloina käyttötalousaosassa kartta- ja tonttipalveluissa.

RAKENNUKSET

Kaupunkikehityksen toimialueOstettu maa-alue, jossa mukana rakennuksia Menot 134 240 134 240

Tulot 395 401 395 401Netto -261 161 -261 161

OSAKKEET JA OSUUDET

Kaupunginhallitus

Menoissa varaus osakkeiden ostoon ja tuloissa Menot 30 000 30 000 286 825 256 825myytävien osakkeiden luovutusarvo. Hankintahinnan Tulot 142 000 142 000 273 399 131 399ylittävä arvo eli myyntivoiton osuus on tuloina käyttötalous- Netto -112 000 -112 000 13 426 125 426osassa kohdassa keskushallinto/yleinen johtaminen

Osakkeet ja osuudet yhteensä Menot 30 000 30 000 286 825 256 825Tulot 142 000 142 000 273 399 131 399Netto -112 000 -112 000 13 426 125 426

TILAHANKKEET

Herajoen koulu Menot 940 205 540 000 540 000 730 801 190 801 100Mäntylä-rakennuksen peruskorjaus ja lämmityskeittiön Tulot 0 0 0 0 0 0laajennus Netto 940 540 000 540 000 730 801 190 801 78

Uramon koulu Menot 14 580 284 6 100 000 3 100 000 3 851 983 751 983 28Uudisrakennus kolmisarjaiseksi koulurakennukseksi Tulot 0 0 0 0 0 0 0sekä päiväkoti Netto 14 580 284 6 100 000 3 100 000 3 851 983 751 983 28

Itäisen alueen liikuntapaikka selvitys, Menot 1 500 0 0 0 0 0Jukolan monitoimitalo Tulot 140 0 0 0 0 0Laajennus, monitoimitila ja väestönsuoja. Aikataulu edellyttää Netto 1 360 0 0 0 0 0jatkoajan hakua väestönsuojan rakennuslupaan.Hankkeen laajuus selviää tarveselvityksen yhteydessä

Peltosaaren koulun perusparannus Menot 250 100 000 100 000 0 -100 000 0Haetaan tarkoituksenmukaisin toteuttamisvaihtoehto Tulot 0 0 0 0 0 0esim. elinkaarimalli tai leasingrahoitus Netto 250 100 000 100 000 0 -100 000 0

Keskuskeittiön rakentaminen Menot 6 150 600 000 0 0 0 0Yhteishanke Riihimäki 62 %, Hausjärvi 19 % ja Loppi 19 % Tulot 2 300 230 000 0 0 0 0Riihimäen omahanke sisältäen keittiöiden muutokset Netto 3 850 370 000 0 0 0 04,9 milj.euroa

Perusparannukset/Sivistys- ja hyvinvointilautakunta Menot 50 000 50 000 50 570 570Tulot 0 0 0 0Netto 50 000 50 000 50 570 570

Perusparannukset/ tekninen lautakunta Menot 800 000 800 000 737 539 -62 461Tulot 50 000 50 000 22 980 -27 020Netto 750 000 750 000 714 559 -35 441

Tilahankkeet yhteensä Menot 8 190 000 4 590 000 5 370 892 780 894Tulot 280 000 50 000 22 980 -27 019Netto 7 910 000 4 540 000 5 347 912 807 913

57 Tilinpäätös

INVESTOINTIKOHDE Kustan- Edell. Ta Ta 2017 Tp Ero vrt Toteutunutnusarvio vuosien 2017 +muutos 2017 Ta+muutos kustannus-veroton käyttö arviosta %

KUNNALLISTEKNIIKKA

Kunnallistekniikan rakentaminen Menot 1 000 000 1 000 000 623 668 -376 332Tulot 100 000 100 000 0 -100 000Netto 900 000 900 000 623 668 -276 332

Elinkeinoaluiden rakentaminen Menot 0 0 68 127 68 127Tulot 0 0 0 0Netto 0 0 68 127 68 127

Arolammin eritasoliittymän rakentaminen Menot 2 400 2 595 20 000 20 000 -80 000 -100 000 105Takuuajan työt 2017-2021 Tulot 0 0 0 0 0 0 0

Netto 2 400 2 595 20 000 20 000 -80 000 -100 000 105

Katuvalaistuksen saneeraus energiatehokkaaksi Menot 2 380 1 250 250 000 250 000 324 303 74 303 66Nykyisten elohopealamppujen vaihto EuP:n 2005/32 Tulot 290 0 0 0 0 0direktiivin edellyttämälle tasolle. Hankkeen kesto 2010-2021 Netto 2 090 250 000 250 000 324 303 74 303 16Valtion tuki päättyi 2015. Lisähakemus hyväksytty vuodelle 2016

Tonttituotanto Menot 350 000 350 000 12 319 -337 681Tulot 0 0 0 0Netto 350 000 350 000 12 319 -337 681

Kokonkadun jatke Menot 500 000 500 000 836 773 336 773Tulot 0 0 0 0Netto 500 000 500 000 836 773 336 773

Asuntoalueiden viimeistelytyöt/kadut ja puistot Menot 150 000 150 000 401 575 251 575Myös katujen päällystäminen Tulot 0 0 0

Netto 150 000 150 000 401 575 251 575

Hulevesien viemäröintimaksu VHL § 19 Menot 200 000 200 000 200 000 0Myös katujen päällystäminen Tulot 0 0 0 0

Netto 200 000 200 000 200 000 0

Kunnallistekniikka yhteensä Menot 2 470 000 2 470 000 2 386 765 -83 235Tulot 100 000 100 000 0 -100 000Netto 2 370 000 2 370 000 2 386 765 16 765

KALUSTOHANKINNAT

Kaupunginhallitus/ Konserni- ja hallintopalvelut Menot 150 000 150 000 142 035 -7 965Tulot 0 0 0 0Netto 150 000 150 000 142 035 -7 965

Sosiaali- ja terveyslautakunta Menot 105 000 105 000 30 307 -74 693Tulot 0 0 0 0Netto 105 000 105 000 30 307 -74 693

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta Menot 430 000 418 000 391 612 -26 388Tulot 0 0 14 250 14 250Netto 430 000 418 000 377 362 -40 638

Kaupunkikehityksen toimialue Menot 250 000 250 000 271 815 21 815Tulot 0 0 31 942 31 942Netto 250 000 250 000 239 873 -10 127

Kalustohankinnat yhteensä Menot 935 000 923 000 835 769 -87 231Tulot 0 0 46 192 46 192Netto 935 000 923 000 789 577 -133 423

INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Menot 11 725 000 8 726 000 9 705 275 979 276 0Tulot , joista 1 642 000 1 412 000 3 778 855 2 366 856 0 * Rahoitusosuudet 380 000 150 000 37 230 -34 635 0 * Omaisuuden myyntitulot 1 262 000 1 262 000 3 741 625 2 447 683 0Netto 10 083 000 7 314 000 5 926 420 -1 387 580 0

Rakennusinvestointien toteuttaja on kaupunkikehityksen toimialue.Kaupunkikehityksen toimialue raportoi investointien toteutumisen osavuosikatsausten yhteydessä.

58 Tilinpäätös

59 Tilinpäätös TOIMIALA KAUPUNGINHALLITUS TEHTÄVÄN KUVAUS Sisältää kaupunginvaltuuston, keskusvaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen alaisen toiminnan. TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp Ta Ta 2017 Toteutuma Ero Ta+m Tot

2016 2017 +muutos -toteuma %

Menot -95 497 924 -94 109 000 -93 920 800 -91 845 921 -2 074 879 98

Tulot 36 929 583 35 422 800 34 910 100 37 149 773 -2 239 673 106

Netto -58 568 341 -58 686 200 -59 010 700 -54 696 148 -4 314 552 93

TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2017 Toteutuma Ero Ta+m Tot

2016 2017 +muutos -toteuma %Myyntituotot 8 778 799 9 197 800 8 676 100 8 435 252 240 848 97

Maksutuotot 3 558 290 3 739 000 3 474 000 3 608 697 -134 697 104

Tuet ja avustukset 2 511 048 1 640 300 1 946 300 1 994 496 -48 196 102Muut toimintatuotot 22 081 446 20 845 700 20 813 700 23 111 328 -2 297 628 111Toimintatuotot 36 929 583 35 422 800 34 910 100 37 149 773 -2 239 673 106

Henkilöstökulut -48 603 569 -46 739 400 -47 170 500 -46 423 422 -747 078 98

Palvelujen ostot -20 326 020 -19 324 200 -19 277 900 -19 024 683 -253 217 99

Aineet ja tarvikkeet -7 016 100 -7 470 100 -7 246 100 -6 895 007 -351 093 95Avustukset -3 734 093 -3 987 500 -3 638 500 -3 336 306 -302 194 92Muut toimintakulut -15 818 142 -16 587 800 -16 587 800 -16 166 503 -421 297 97Toimintakulut -95 497 924 -94 109 000 -93 920 800 -91 845 921 -2 074 879 98

Toimintakate -58 568 341 -58 686 200 -59 010 700 -54 696 148 -4 314 552 93

MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Toimintatuottojen ja -menojen toteutuminen on selvitetty kunkin toimialueen kohdalla.

60 Tilinpäätös KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINHALLITUS Konserni- ja hallintopalvelut TOIMINTAKATSAUS Yleistä Vuoden 2016 loppusyksyn ja 2017 kevään aikana valmisteltiin Riihimäki-strategia 2030, joka hyväk-syttiin valtuustossa 29.5.2017. Strategia valmisteltiin osallistaen siihen kaupunkilaisia, yrityksiä, luot-tamushenkilöitä, henkilöstöä sekä sidosryhmiä. Valmistelussa otettiin huomioon valmistelun aikana saatujen näkemysten ja lausuntojen ohella myös uuden Kuntalain vaatimukset sekä valmisteilla olevat kuntia koskevat ja muut toimintaympäristön muutokset. Strategian merkityksen syventäminen ja siihen kytkeytyvien politiikkaohjelmien sekä valtuustokauden kehittämiskokonaisuuksiin liittyvien kärkihank-keiden valmistelutyö jatkuu vuonna 2018. Kaupungin uusi hallintosääntö hyväksyttiin valtuustossa 24.4.2017 ja sen tarkistus valtuustossa 28.8.2017. Uudessa hallintosäännössä varauduttiin sote- ja maakuntauudistukseen jakamalla valtuus-totason sitovuudet kahteen toimialaan, sosiaali- ja terveystoimeen sekä kaupunginhallituksen toimi-alaan. Kaupunginhallituksen toimialaan sisältyvät omina toimialueinaan konserni- ja hallintopalvelut, sivistys- ja hyvinvointi sekä kaupunkikehitys. Hallintosääntö sisältää myös aiempaa enemmän dele-gointeja vähentäen näin moniportaista päätöksentekoa. Terveydenhuoltolain 12 §:n mukaan kunnan tulee seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteute-tuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran val-tuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kaupunginvaltuusto käsitteli 11.12.2017 laajan hyvinvointikertomuksen, jossa on tiivis kuvaus johto-päätöksineen kunnan toteuttamasta hyvinvointipolitiikasta, väestön terveydestä ja hyvinvoinnista sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista. palvelujärjestelmän toimivuudesta ja kyvystä vastata hyvinvointitarpeisiin sekä ehkäisevän työn kustannuksista ja mahdollisista vaikutuksis-ta. Riskienhallinnan keskeinen osa on toimintaympäristön ja riskien analysointi, hallinnan menettelyiden määrittely ja niiden systemaattinen toimeenpano ja valvonta. Kaupunginhallitus käsitteli riskienhallin-nan seurantaraportin toukokuussa 2017. EU -hanketoiminta EU -hankkeista vuonna 2017 jatkui maaseutuohjelmaan kuuluva EMO ry:n hallinnoima Leader- toimin-taryhmätyö. Muita kaupunginhallituksen vuonna 2017 hyväksymiä ja käynnistyneitä hankkeita olivat ”Minua liikuttaa” ESR -hanke sekä ”AvoinHäme – Edellytykset avoimen datan hyödyntämiselle liike-toiminnassa” EAKR –hanke. Elinkeinoelämän edistäminen Elinkeinoelämän edistämistä toteuttivat Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy yhdessä Hyvinkään - Riihimäen alueen kuntien yhteisen yritysneuvontapalveluja tuottavan YritysVoimala Oy:n kanssa. Näille yhtiöille asetettujen toimintalinjausten toteutuminen on esitetty konsernitavoitteiden toteutumisraportissa.

61 Tilinpäätös Kaupunginhallitus päätti 15.6.2017 Suomen Kasvukäytävä -verkostoyhteistyön jatkosta ajalle 1.9.2017 – 31.12.2019 ja 15.8.2017 osallistumisesta maakunnalliseen elinvoimahankkeeseen. Riihimäen kam-pusyhteistyössä valmisteltiin oppilaitosten välisiä koulutuspolkuja sekä koulutusorganisaatioiden yh-teistä robotiikkaosaamisen kehittämishanketta. Työllisyydenhoito Kaupungin työllisyydenhoidossa panostettiin erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämi-seen, yhteistyössä sosiaalitoimialan, TE- hallinnon sekä muiden alueen toimijoiden kanssa. Kaupunki työllisti kaikkiaan 67 työtöntä, yhteensä reilun 26 henkilötyövuoden verran, 85 – 100 % työ-ajalla. 16 – 19 -vuotiaille koululaisille tarjottiin 90 kesätyöpaikkaa, kahdeksalle nuoren työllistävälle työnantajalle maksettiin kesätyötukea ja kahdelle yhdistykselle työllistämislisää riihimäkeläisen työttö-män työllistämiseen. Lisäksi työllistettiin 32 sosiaalitoimen perhepalveluiden nuorta kahdeksi viikoksi eri työnantajien palvelukseen. Hrak- säätiöltä ostettiin 34 pajapaikkaa nuorille, joista 15 työkokeilupai-kassa oli vuoden aikana kaikkiaan 149 työkokeilijaa. Kuntouttavaa työtoimintaa tarjottiin kaikkiaan 533 asiakkaalle (365/2016) ja toteutuneita toimintapäiviä kertyi yhteensä 21 137 päivää (18 338/2016). Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista alle 25-vuotiaita oli 16,9 %. Puolet työtoiminnan päättäneistä 303 henkilöstä eteni positiivisesti. Heistä 11 % työllistyi, 11 % aloitti opinnot, 46 % siirtyi työkokeiluun tai toiseen kuntouttavan työtoiminnan paikkaan ja 23 % siirtyi terveydenhuollon tai eläkkeen piiriin. Konserni- ja hallintopalvelut Koko henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät 6,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauslomapäiviä oli keskimäärin 14,1 työpäivää/ työntekijä (2016 15,1 tp / työntekijä). Korvaavan työn toimintamallin käyttö lisääntyi merkittävästi. Yhteistyö työterveydenhuoltopalvelujen tuottajan kanssa on ollut tiivistä varsinkin kasvaneiden osatyökyisyystilanteiden hoidossa. Syksyllä tehdyn henkilöstökyselyn tulosten mukaan henkilöstö pitää edelleen työstään ja kokee sen tarpeelliseksi ja palkitsevaksi. Tyytyväisyys esimiestyöhön on myös hyvällä tasolla. Sen sijaan aikai-sempaa heikommiksi koettiin työyksikön resurssit, sijaisjärjestelyt sekä työterveydenhuoltopalvelujen toimivuus. Myös työuupumuksen kokemukset ovat lisääntyneet. Esimiestyötä ja yhtenäisiä esimiestyön käytäntöjä tuettiin esimieskirjeillä sekä ajankohtaisiin teemoihin keskittyneillä esimiestilaisuuksilla sekä esimiesvalmennuksilla. Yhteistoimintamenettelyn mukaisia neuvotteluja henkilöstön edustajien kanssa jatkettiin toimintameno-jen karsimiseksi. Loppuvuodesta alkaen neuvotteluissa keskityttiin Henkilöstösopimuksen valmiste-luun, jolla tähdätään tuloksellisuutta, työhyvinvointia ja yhteistoimintaa edistäviin toimenpiteisiin. .

62 Tilinpäätös STRATEGIAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 2017 - 2019 JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMIN-NALLISET TAVOITTEET 2017 Strategisten päämäärien alla on esitetty kaikki valtuuston päättämät ko. päämäärään liittyvät painopis-teet ja toimenpiteet. Toimialat ovat asettaneet toiminnalliset tavoitteet kuhunkin toimenpiteeseen liitty-en. Jokaisen toimenpiteen kohdalle ei ole asetettu toiminnallista tavoitetta. Toiminnallisia tavoitteita asetetaan koko kaupungin tasolla enintään 30 - 40, jolloin niitä voi olla suurimmilla lautakunnilla enin-tään 5 - 7 tavoitetta/lautakunta ja pienimmillä 2 - 3 tavoitetta/lautakunta 1. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ TOIMIVAT PALVELUT

1.1. PAINOPISTE KUNNAN PALVELUTUOTANTO Keskushallinto

- Laaja hyvinvointikertomus valmistellaan vuoden 2017 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana siten, että uusi valtuusto voi hyväksyä kertomuksen syksyllä 2017.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 1.1.1. Toimenpide/ Kaikki toimialat: Kaupungin keskeisten palveluprosessien tarkistaminen ja uudistaminen niin, että prosessit ovat optimaaliset ja kustannustehokkaat

Keskeisten vuonna 2016 kuvattujen palveluprosessien hallintokuntarahat ylittävät pro sessit käydään läpi ja tarkistetaan hallintokuntien kanssa yhdessä. Mittari: Keskushallinnon keskeiset hallintokuntarajat ylittävät prosessit on käyty läpi ja tarkistettu yhdessä hallintokuntien kanssa 31.12.2017 mennessä. Toteutuminen 1.1.-31.12.2017: Kaupunkitasoinen prosessien kehittämistyö eteni tavoitteiden mukaan keskittyen seu-

raaviin yhdessä sovittuihin toimialarajat ylittäviin prosesseihin: 1) Jatkuvuudenhallinta (valmiussuunnittelu), 2) tilantarve ja isännöinti, 3) sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistyksen ja hyvinvoinnin yhteistyöprosessi (vammaispalvelujen ja varhaiskasvatuksen yh- teistyö kehitysvammaisten lasten palveluissa), ja 5) talouden johtaminen.

1.1.3. Toimenpide: Asiakkaiden hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen toimivuuden ke-hittäminen Keskushallinto Hallintosäännön viimeistely ja hyväksyminen valtuustossa alkuvuonna 2017 Mittari: Valtuusto on hyväksynyt uuden hallintosäännön (voimaan 1.6.2017). Toteutuminen 1.1.- 31.12.2017: Tarkastettu hallintosääntö on hyväksytty 28.8.2017 kaupunginvaltuustossa

1.1.4. Toimenpide: Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen toiminnan kehittämisvälineenä

Keskushallinto Laajan hyvinvointikertomuksen valmistelua jatketaan vuoden 2017 aikana. Mittari: Hyvinvointikertomus on hyväksytty valtuustossa syksyllä 2017. Toteutuminen 1.1.- 31.12.2017 Laaja hyvinvointikertomus vuosille 2017 – 2020 on hyväksytty 11.12.2017 § 147 kaupunginvaltuustossa

63 Tilinpäätös 1.3. PAINOPISTE HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 1.3.1. Toimenpide: Henkilöstön työhyvinvointityön kehittäminen

Keskushallinto Laaditaan toimenpidesuunnitelma yhdessä työterveydenhuollon kanssa henkilöstön

sairauspoissaolojen hallitsemiseksi. Siihen kootaan kaikki käytössä olevat keinot henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi ja työkyvyttömyyden uhkien minimoimiseksi sekä ideoidaan uusia tapoja varhaiseen puuttumiseen ja sairastavuuden vähentämiseen. Kaikki esimiehet sitoutetaan noudattamaan suunnitelmaa.

Mittari: Henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät merkittävästi (-10 %) vuoden 2015 tasosta

Toteutuminen 1.1.- 31.122017: Työterveyshuoltopalvelun tuottajan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä varsinkin osatyö-

kykyisten työntekijöiden tilanteiden selvittämisessä sekä varhaisten ja aktiivisen tuen mallin kehittämisessä.

Korvaavan työn toimintamalli otettiin käyttöön keväällä 2016 ja esimiehiä on koulutettu sen toteuttamiseen. Korvaan työn määrä on lisääntynyt merkittävästi vuonna 2017.

Henkilöstön sairauspoissaolot laskivat 6,5 % edellisestä vuodesta (15,1 / 2016). Sairauspoissaoloja oli vuonna 2017 keskimäärin 14,1 työpäivää/työntekijä (15,1 /2016).

1.3.2. Toimenpide: Henkilöstön muutosvalmiuksien edistäminen

Keskushallinto Yhteistoimintajärjestelmän toimivuutta kehitetään ja varsinkin toimialojen kehittämi-

ryhmien roolia korostetaan. Ne toimivat toimialojen muutoshankkeiden ohjaus- ja seu- rantaryhminä. Toimialalla valmisteilla olevat muutokset käsitellään aina kehittämisryh- missä ja henkilöstön edustajat kytketään tiiviisti mukaan valmistelutyöhön alusta asti, jolloin tieto niistä välittyy myös henkilöstölle ja muutosvastarinta ja muutosten aiheutta- ma pelko vähenee.

Mittari: Kaikki muutosprosessit toteutetaan yhteistoiminnallisesti riittävän ajoissa laaditun suunnitelman mukaisesti.

Toteutuminen 1.1.- 31.12.2017: Muutosten hallitussa läpiviennissä on ollut haasteita, koska muutoksia on ollut paljon ja

niitä on toteutettu nopealla aikataululla. Muutokset on kuitenkin saatu toteutettua Yt-lain mukaisesti.

Muutosprosessien suunnittelutaito ja henkilöstön osallistuminen muutosprosesseihin on merkittävästi kasvanut. Henkilöstökyselyn mukaan muutosvalmiuksissa on kuitenkin vielä parantamista.

Yhteistoimintajärjestelmän uudistusprosessi aloitettiin loppuvuodesta 2017. 1.3.3. Toimenpide: Sujuvien henkilöstövaihdoksien varmistaminen

Keskushallinto Eläköitymisen myötä vapautuvien vakanssien osalta kartoitetaan hyvissä ajoin tuleva

työvoimatarve /toimenkuva ja rekrytointiprosessit toteutetaan rekrytointiohjeemme mukaisesti sekä uuden henkilöstön perehdytys perehdytysohjeiden mukaisesti. Esimiehiä koulutetaan / opastetaan näiden prosessien sujuvaan hoitamiseen.

Mittari: Palvelutuotanto pystytään hoitamaan sujuvasti henkilövaihdoksista huolimatta. Toteutuminen 1.1.- 31.12.2017: Toimialoilla on käytettävissä tulevina vuosina 64-vuotta täyttävien työntekijöiden listat.

64 Tilinpäätös

Vapautuvan vakanssin osalta on tarkasteltu tehtävän täyttämisen tarve sekä toimenkuva vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Rekrytointi- ja perehdytysohjeistukset ovat ajan tasalla. Lyhyiden irtisanomisaikojen johdosta avainhenkilöiden irtisanoutumiset ovat aiheuttaneet joitakin haasteellisia tilan teita. Palvelutuotanto on kuitenkin pystytty turvaamaan.

Kaupungin henkilökuntamäärä laski edellisestä vuodesta. Henkilökuntaa oli vuoden lopussa 1517 (1563 / 2016), joista vakinaisia 1278 ( 1275 / 2016).

1.4 PAINOPISTE TYÖLLISYYSPOLITIIKKA Keskushallinto

- Kuntouttava työtoiminta ja tukityöllistäminen kohdennetaan oikea-aikaisesti sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömiin. Toimintoja kehitetään yhteistyössä toimintaver-koston kanssa ja organisoidaan selkeäksi kokonaisuudeksi. Yritysyhteistyötä lisä-tään työttömille sopivien työpaikkojen löytämiseksi yrityksistä. Pitkäaikaistyöttö-myyttä vähennetään myös uusia eläkeselvittelyprosesseja käynnistämällä.

1.4.1. Toimenpide: Toimintamuotojen kehittäminen nuorten työllistymismahdollisuuksien li-säämiseksi ja pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi

Keskushallinto Nuorisotyöttömien määrä laskee Riihimäellä valtakunnan keskitasoa nopeammin Mittari: Työttömyystilastot Toteutuminen 1.1.- 31.12.2017 Nuorisotyöttömyys Riihimäellä (14,8 %) on laskenut vuodentakaisesta, ollen hieman

valtakunnan keskitasoa (14,4 %) korkeampi. Alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti on laskenut Riihimäellä vuoden aikana 2,3 %, Kanta-Hämeessä 2 % ja koko maassa 2,6 %.

Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu pysähtyy valtakunnan keskitasoa nopeammin Mittari: Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste ja työttömyystilastot Toteutuminen 1.1.–31.12.2017: Yli vuoden työttömänä olleiden määrä on ollut koko valtakunnassa laskusuuntainen.

Riihimäellä on ollut keskimäärin 382 yli vuoden työttömänä ollutta henkilöä kuukaudessa, laskua 23,8 % vuoden takaisiin verrattuna. Kanta-Hämeessä on ollut 19,3 % ja koko valtakunnassa 24,9 %.

Aktivointiaste Riihimäellä 37,2 % on noussut vuodentakaisesta 27 % ollen myös Hämeen /27,3%) koko maan aktivointiastetta (27,9 %) korkeampi.

2. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ 2.1. PAINOPISTE ELINKEINOPOLITIIKKA

- Elinkeinopolitiikassa keskeinen toimija on Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, jonka vuonna 2015 valmistelema elinkeinostrategia vuosille 2015 – 2019 sisältää Riihimäen elinkei- nopoliittisen toimintamallin ja keskeiset kehittämiskohteet.

2.1.1. Toimenpide: Kaupunginvaltuuston (8.6.2015 § 60) hyväksymän kaupungin elinkeinostra-tegian 2015 - 2019 mukaan

Elinkeinopolitiikan päätavoitteena on yritystyöpaikkojen määrän kasvattaminen Riihi mäellä. Uusimmat tilastokeskuksen työpaikkojen määrätilastot valmistuvat kahden vuoden viiveellä eli ovat vuodelta 2015, joten tavoitteiden saavuttamista ei niiden osalta

65 Tilinpäätös

pystytä vielä arvioimaan. Yritystilojen käyttöaste on säilynyt hyvänä lukuun ottamatta asemanseudun liiketiloja,

joissa on poikkeuksellisen alhainen käyttöaste. Kaupungin elinkeinoyhtiön omistamien tilojen käyttöaste on yli 97 %. Uusia yritystilahankkeita on toteutunut vuosittain.

Yritysten määrä Riihimäellä on lievässä kasvussa. Vuoden 2015 alussa määrä oli 1465 ja uusimpien tietojen mukaan vuoden 2017 alussa 1482.

Elinkeinopolitiikan toimintakonsepti on kyetty säilyttämään kannattavana eli kaupungin elinkeinoyhtiö on kyennyt tuottamaan voittoa ja maksamaan osinkoa kaupungille.

2.2. PAINOPISTE SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ

Keskushallinto - Riihimäen seudulla asumisen markkinoinnin lisäksi kiinnitetään huomiota myös pitkä

jänteiseen seudun imagon kehittämiseen. Kaupungin strategian viestinnässä korostuu toimivien palveluiden sekä menestyvien yritysten ja ihmisten esilletuominen. Viestintää tehostetaan riihimäkeläisten tavoittamiseksi.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 2.2.1. Toimenpide: Edunvalvonta ja markkinointi kaupungin elinvoimaisuuden lisäämiseksi ja liikenteellisen toimivuuden lisäämiseksi 2.2.2. Toimenpide: Kaupungin strategiaa ja palvelutuotantoa tukeva perusviestintä

2.2.3. Toimenpide: Kuntalaisten tarpeista lähtevä vuorovaikutteinen viestintä

66 Tilinpäätös TOIMIALA KAUPUNGINHALLITUS TOIMIALUE KONSERNI- JA HALLINTOPALVELUT TEHTÄVÄN KUVAUS Toimielin sisältää seuraavat tehtäväalueet: yleiset hallintopalvelut, kehittämistehtävät, henkilöstöhallin-to ja työllisyydenhoito sekä taloushallinto TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp Ta Ta 2017 Toteutuma Ero Ta+m Tot


Menot -9 830 421 -8 605 600 -9 282 600 -8 613 717 -668 883 93

Tulot 1 712 827 1 557 600 1 557 600 1 564 053 -6 453 100

Netto -8 117 594 -7 048 000 -7 725 000 -7 049 664 -675 336 91


2016 2017 +muutos -toteuma %Myyntituotot 584 574 628 800 628 800 596 645 32 155 95

Maksutuotot 0 5 500 5 500 4 950 550 90

Tuet ja avustukset 813 723 781 300 781 300 807 338 -26 038 103Muut toimintatuotot 314 530 142 000 142 000 155 120 -13 120 109Toimintatuotot 1 712 827 1 557 600 1 557 600 1 564 053 -6 453 100



Aineet ja tarvikkeet -98 283 -118 800 -118 800 -114 564 -4 236 96Avustukset -702 095 -245 200 -245 200 -20 450 -224 750 8Muut toimintakulut -604 833 -538 800 -538 800 -491 537 -47 263 91Toimintakulut -9 830 421 -8 605 600 -9 282 600 -8 613 717 -668 883 93

Toimintakate -8 117 594 -7 048 000 -7 725 000 -7 049 664 -675 336 91 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Konserni- ja hallintopalvelujen toimialueen toimintamenot alittuivat talousarviosta 0,7 miljoonaa euroa. RHL-Data Oy:lle maksettavat palvelumaksut alittuivat, samoin avustusmenot. Kotikulma Oy:n avus-tusvarausta ei käytetty. Suomi 100-juhlavuoden tapahtumien määrärahavaraus säästyi konserni- ja hallintopalvelujen toimialueella, mutta toteutui sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialueella. EU- hanketoi-minnan menot alittuivat vähäisen hankemäärän johdosta. Työterveyshuoltoon oli talousarviossa varat-tu 0,7 miljoonaa euroa. Talousarviomuutoksella lisättiin määrärahoja 0,2 miljoonaa euroa ja menot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Henkilöstöhallinnon menot ja tulot alittuivat hieman talousarviosta. Työllisyydenhoidon menot alittuvat 230 000 euroa ja tulot ylittyivät 40 000 euroa. Työllistämismäärära-hoista jäi 55 000 euroa ja nuorten kesätyöllistämisrahoista 25 000 euroa käyttämättä, koska kaikki työllistämisjaksot eivät toteutuneet sovitusti. Myös työnantajien kesätyötuen ja työllistämislisän hake-minen jäi 10 000 euroa odotettua vähäisemmäksi. Kierrätyskeskus sai koulujen ylijäämäruoalla katet-tua osan elintarvikehankinnoista ja myytäväksi tulleilla tuotteilla osan tarvikkeista, joten oheismäärära-hoista jäi käyttämättä 25 000 euroa. Hyvinkään Riihimäen Ammattikoulutussäätiön Työmyllyn jatko-hanke ei saanut jatkoa ja siihen varattu määräraha, 115 000 euroa, jäi käyttämättä. Työllistämisen palkkatukitulot alittuivat 10 000 euroa, koska työllistämisjaksot eivät toteutuneet. Kuntouttavaa työtoi-

67 Tilinpäätös mintaa lisättiin vuoden aikana merkittävästi ja kaupunki sai valtionkorvauksia 50 000 euroa arvioitua enemmän. Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Konserni- ja hallintopalvelut 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 33,5 32,8 32,8 33,8 103

Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Yleiset hallintotehtävät 2016 2017 +muutos %



Kehittämistehtävät 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 1 1 1 1 100

Tunnusluvut Henkilöstöhallinto ja työllisyydenhoito

Tp 2016

Ta 2017

Ta 2017

+muutos

Toteutu-ma

Tot %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)

15 15 15 15

100

Muut tunnusluvut Työllistetyt 49 37 37 41 111 Velvoitetyöllistetyt 21 22 22 26 118 Oppisopimukset 2 0 0 0 0 Työvuosia yhteensä (85-100 %) 23 27 27 26,3 97,4 Kesätyöpaikat 100 90 90 90 100 Siviilipalveluksessa 3 3 3 3 100


Taloushallinto 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 2 2,5 2,5 2,5 100

68 Tilinpäätös SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTAKUNTA SIVISTYS- JA HYVINVOINTITOIMIALUEEN PALVELUALUEKOHTAINEN TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2017 Hallinto- ja tukipalvelut Keväällä 2017 valmisteltiin nopealla aikataululla Riihimäki 2030 strategia sekä kaupunkiorganisaatio- ja hallintosääntöuudistus. Uusi strategia ja hallintosääntö astuivat voimaan 1.6.2017. Hallintosäännöllä lisättiin merkittävästi kaupunginhallituksen toimivaltaa talouden ja toiminnan ohjauk-sessa, vähennettiin sivistyslautakunnan taloudellisista päätösvaltaa sekä lisättiin johtavien viranhalti-joiden vastuuta talousasioiden valmistelussa ja operatiivisissa päätöksissä. Hallintosäännön nopean valmistelun ja toimeenpanon vuoksi kaupunginhallituksen sekä viranhaltijoi-den uudet roolit, toimivallan ja vastuiden jako jäivät osittain epäselväksi ja jäsentymättömiksi. Eri vi-ranomaistahojen vaihteleva kyky omaksua uudet rooli- ja toimivaltamuutokset sekä strategiset linjauk-set lisäsivät henkilökunnan henkistä kuormaa ja vaikeuttivat omalta osaltaan mm. vuoden 2018 talo-usarvion laadintaprosessia. Vuoden 2016 tilinpäätösten perusteella laadittu Kuntamaisemavertailu osoitti edelleen, että sivistys-toimen palvelut on järjestetty erittäin kustannustehokkaasti. Vertailussa kaupungin panostus liikunta- ja kulttuuripalveluihin näkyy korkeina kokonaiskustannuksina. Toimialalla saavutettiin pääsääntöisesti valtuuston vuodelle 2017 asettamat toiminnalliset ja taloudelli-set tavoitteet. Hankerahoituksen määrä ja merkitys toimialan henkilöstöresurssien kohdentamisessa, toimintojen kehittämisessä ja henkilöstön täydennys-koulutuksessa on edelleen merkittävä, mutta selvästi edellis-tä vuotta matalammalla tasolla. Vuoden 2017 aikana kouluihin ei kohdistunut vakavia turvallisuusuhkia. Valtakunnallisen EduSafe -tutkimushankkeen konsultoimana laadittiin koulukohtaiset toimintaohjeet ja harjoiteltiin käytännössä henkeä ja turvallisuutta uhkaavien tilanteiden varalle. Ruokapalvelut Vuoden 2017 aikana kävi selväksi, että ympäristökunnat eivät halua osallistua seudulliseen keskus-keittiöhankkeeseen. Elokuussa käynnistettiin ruokapalvelujen kokonaisulkoistamisselvitys. Selvitys jatkuu vuonna 2018. Kokonaisuudessaan ruokapalvelujen suoritemäärä toteutui vuonna 2017 ennakoidusti. Elintarvikeso-pimus KL -kuntahankintojen kanssa alensi sopimustuotteiden hankintahintoja edelleen ja säästöä syntyi, joten sisäisen laskutuksen taksoja alennettiin merkittävästi.

69 Tilinpäätös Varhaiskasvatuspalvelut Vuonna 2017 varhaiskasvatuksen vastuualue tuotti päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, ryhmäperhe-päivähoitoa, esiopetusta, perusopetuksen iltapäivätoimintaa, 1. - 2. luokan oppilaiden kesätoimintaa ja avointa varhaiskasvatusta. Lisäksi vastuualue valvoi yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita. Lasten koti-hoitoa ja yksityisen palvelun käyttöä tuettiin lakisääteisillä avustuksilla ja kaupungin päättämillä kunta-lisillä. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Riihimäki ei muu-ta yli kolmevuotiaiden lasten ja henkilöstön välistä suhdelukua päiväkotihoidossa. Riihimäki ei myös-kään rajaa lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki astui voimaan 1.3.2017. Tällöin kaikille perheille tehtiin uusi varhaiskasvatuksen maksua koskeva päätös. Asiakasmaksulaki alensi pienituloisten perheiden var-haiskasvatuksen maksua. Samalla sisarusvähennys laajeni koskemaan kaikkia sisaruksia. Voimaan tullut asiakasmaksulaki vaikutti alentavasti varhaiskasvatuksen tulokertymään vuonna 2017. Avoimen varhaiskasvatuksen toiminta päättyi Jukolan ja Kirjauksen päiväkodeissa 31.5.2017. Avoin päiväkoti ja avoin kerhotoiminta jatkuu edelleen Junailijankadun päiväkodin yhteydessä. Päiväkoti Otavan ryhmät ja henkilökunta sijoittui elokuusta 2017 alkaen väistötiloihin päiväkodin si-säilmahaasteiden vuoksi. Väistötilana toimi päiväkoti Saturnus, Jukolan päiväkoti ja Kirjauksen päivä-koti. Lisäksi väistötilaksi saatiin Otavankatu 6:ssa sijaitseva huoneisto. Lasten lakisääteisen kotihoidon tuen ja Riihimäki -lisän käyttäjien määrä väheni vuoteen 2016 verrat-tuna. Vuonna 2017 lasten kotihoidon tukea sai kuukausittain keskimäärin 446 perhettä (497 vuonna 2016) ja Riihimäki-lisää 78 perhettä (106 vuonna 2016). Sen sijaan yksityisen hoidon tuen ja yksityi-sen hoidon tuen kuntalisän käyttö lievästi lisääntyi. Vuonna 2016 yksityisen hoidon piirissä oli keski-määrin 137 lasta kuukaudessa ja vuonna 2017 määrä oli keskimäärin 138 lasta kuukaudessa. Varhaiskasvatus järjesti sisäisenä ostopalveluna kaikille alakouluille perusopetuksen avustajaresurs-sin. Tämän lisäksi varhaiskasvatus tuotti perusopetusikäisten kehitysvammaisten lasten aamu- ja ilta-päivähoidon sekä koulun loma-aikoina kokopäivähoidon palvelua. Alakouluikäisten osalta toiminta toteutui Peltosaaren koulun ja Lasitehtaan koulun tiloissa. Yläkouluikäisten osalta toiminta toteutui keväällä 2017 Peltosaaren koulun tiloissa ja elokuusta alkaen Uramon koulun tiloissa. Tämän toimin-nan kustannukset laskutettiin sosiaali- ja terveystoimelta toteutuneiden kustannusten mukaisina. Pe-rusopetuksen iltapäivätoimintaa järjestettiin kaikilla alakouluilla. Vuonna 2017 varhaiskasvatuksen toiminta supistui kaikkina koulun loma-aikoina. Supistettuna aikana toiminta toteutettiin alueellisesti. Kesähoitoa tarjottiin 1. - 2. luokan oppilaille kesäkuussa ja tuleville 1. - 2. luokan oppilaille elokuussa. Maksuton kesäleikkikenttä toimi kesäkuun ajan Junailijankadun päivä-kodin piha-alueella. Kesäleikkikentän toiminta oli avoinna myös perusopetuksen alimpien luokkien lapsille. Elokuussa 2017 otettiin käyttöön Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukainen paikallinen varhaiskasvatuksen suunnitelma. Lautakunnan hyväksymä paikallinen suunnitelma on normi, jonka mukaisesti varhaiskasvatus järjestetään kaupungin kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja toimin-tamuodoissa. Varhaiskasvatuksen asiakaskyselykysely toteutettiin marraskuussa 2017. Kyselyn tulosten perusteella palvelun käyttäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä tuotettuihin palveluihin.

70 Tilinpäätös Opetus- ja nuorisopalvelut Perusopetuspalvelut Perusopetuksen oppilasmäärä kasvoi syyskuun tilastointipäivään mennessä 3 094 oppilaaseen. Mikäli perusopetuspalvelujen laatu pidetään nykyisellä tasolla, tarvitaan lähivuosina perusopetuksessa mää-räaikaisia opettajien ja koulunkäyntiohjaajien vakansseja, vaikka kaupungin väestönkasvu onkin py-sähtynyt. Uramon koulu on toiminut kauppaoppilaitoksen entisissä tiloissa huhtikuusta 2013 alkaen. Siirron syy-nä olivat sisäilmaongelmat Uramon koulurakennuksessa. Kalevankadun kiinteistön käyttö päivähoito-, esi- ja perusopetustiloina on ollut haasteellista erityisesti piha-alueen osalta. Lisäksi Uramon koulun evakkoratkaisu on vaikeuttanut yläkoulujen taito- ja taideaineiden opetuksen järjestämistä ja koulujen välituntikäytänteitä. Hyvällä suunnittelulla sekä sisä- että ulkotilojen tehokkaalla käytöllä palvelut on toistaiseksi kyetty tiloissa järjestämään. Peltosaaren koulun sisäilmaongelmaa on tutkittu usean vuoden ajan ja tehty lukuisia korjaustoimenpi-teitä. Keväällä 2016 tehdyissä tutkimuksissa ei löydetty raja-arvoja ylittäviä arvoja. Tutkimukset osoit-tavat, että kiinteistö on tullut käyttöikänsä päähän. Lisäksi tiedetään, että kiinteistön ilmanvaihto ei vastaa nykyisiä määräyksiä. Vanhat ilmastointilaitteet eivät mahdollista ilmastoinnin lisätehostusta. Osa henkilöstöstä on oireillut voimakkaasti. Henkilömäärän vähentäminen koulun tiloista elokuusta 2017 alkaen on vähentänyt oirehdintaa, mutta ei ole poistanut sitä kokonaan. Myös yksittäiset huolta-jat ovat epäilleet oppilaiden oirehtivan koulun sisäilmasta johtuen. Perusopetuksen oppilaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen sekä oppilashuollollisen tuen järjestämi-nen tilanteissa, joissa oppilas oirehtii psyykkisesti, on vaikeutunut. Oppilaiden sairaalakoulujaksoille pääsyn vaikeutuminen ja järjestettyjen jaksojen lyhentäminen on lisännyt yksilöllisten tukimuotojen järjestämistarvetta kouluissa. Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten määrän lisääntyminen pienentää jatkossa muodostettavien opetusryhmien kokoa sekä lisää eritysopettajien virkojen perustamistarvetta. Lakisääteisen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen on kas-vattanut painetta myös koulunkäyntiohjaajaresurssin lisäämiseen. Riihimäelle myönnetyllä erityisavus-tuksella koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, erityisopetuksen kehittämiseen ja kou-lunkäyntiohjaajien palkkaamiseen voidaan osaltaan vähentää painetta perustaa uusia määräaikaisia vakansseja. Hankeavustus edellyttää 30 %:n omarahoitusosuutta. Hankerahoituksella on vuonna 2017 palkattu seitsemän erityisopettajaa. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma on hyväksytty sivistyslautakunnassa 24.5.2016 ja on otettu käyttöön 1.8.2016 alkaen vuosiluokilla 1-6. Vuonna 2017 on laadittu kuntakohtaiseen opetussuunni-telmaan tarkennukset vuosiluokkien 7-9 valinnaisten aineiden tarjonnasta sekä robotiikan opetus-suunnitelma vuosiluokille 1-9. Robotiikka on kirjattu Riihimäki-strategian yhdeksi kehittämiskohteeksi. Tammikuussa 2017 Riihimäen kaupunki järjesti yhteistyössä Roboedu ry:n kanssa ensimmäiset viralliset VEX IQ -robotiikan kehitys-alustan Suomen mestaruus -kilpailut. Kaksi riihimäkeläistä joukkuetta voittivat yhdessä yläkoulujen tiimihaasteen Suomen mestaruuden. Riihimäkeläinen joukkue voitti myös alakoulujen Suomen mesta-ruuden. Kilpailut toivat kaupungille positiivista julkisuutta. Esimerkiksi YLE tuotti kilpailusta lähes kol-men minuutin uutisen television pääuutislähetykseen. Vuoden 2017 aikana on jatkettu robotiikkaopetuksen koulutusten järjestämistä sisäisinä koulutuksina. Sekä ala- että yläkoulujen opettajia on täydennyskoulutettu robotiikkaopetuksen asiantuntijoiksi sekä varustettu kouluja robotiikkavälineistöllä. Lisäksi on tarjottu robotiikkaa kerhotoimintana sekä perus-opetuksen 6. luokan oppilaille robotiikkaa valinnaisena oppiaineena.

71 Tilinpäätös Kevään 2017 Opeka-kysely osoitti tarpeen edelleen kehittää Riihimäen koulujen verkkojen toimivuutta kuten myös ohjelmien ja laitteiden toimintaa kokonaisuutena: Opeka-kyselyn 2017 mukaan teknologi-set valmiudet Riihimäellä ovat alhaisemmat kuin muilla Opeka-kyselyyn vastanneilla. Opeka-kyselyn tulosten mukaan Riihimäellä opettajat käyttävätkin tietotekniikkaa opetuksessa keskimäärin enemmän kuin muut kyselyyn vastanneet. Oppilaiden säännöllinen TVT:n käyttö oppitunneilla on kuitenkin sekä valtakunnallisesti että Riihimäellä vielä vähäistä. Koettu osaaminen tietoja viestinteknologian opetus-käytössä on Opeka-kyselyn mukaan Riihimäellä valtakunnallista tasoa parempi. Kevään 2017 Opeka-kyselyn tulosten perusteella ja vuosille 2016 - 2020 laaditun Riihimäen sivistys-toimen tietoja viestintäteknologiaohjelman täytäntöönpanon varmistamiseksi on järjestetty TVT-koulutusta opetushenkilöstölle. Kouluille on myös hankittu laitteita ja rakennettu tai parannettu koulu-jen langattomia verkkoja. Riihimäellä tulee jatkossakin järjestää opettajille tietoja viestintäteknologian koulutusta, jotta opetusta voidaan järjestää perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden asettamien normien mukaisesti. Myös teknologista varustelua tulee edelleen jatkaa, sillä vuonna 2016 voimaan tulleet opetussuunnitelmamuutokset edellyttävät kaikkiin kouluihin toimivat tie-totekniset yhteydet sekä oppilaiden henkilökohtaisten päätelaitteiden hankintaa. Riihimäen kaupungin perusopetuksensa päättäneiden sijoittumista toisen asteen opintoihin seurataan osana koulutustakuun seurantaa. Tavoitteena on ollut, että puoli vuotta perusopetuksen päättämisen jälkeen 100 %:a riihimäkeläisten nuorten ikäluokasta on sijoittunut toisen asteen jatko-opintoihin tai perusopetuksen lisäopetukseen. Vuonna 2017 tavoite riihimäkeläisten nuorten sijoittumisesta toisen asteen nivelvaiheessa toteutui 100 %:sti. Lukiopalvelut Riihimäen lukiossa ja aikuislukiossa kaksi ensimmäistä vuosikurssia on siirtynyt uuteen 1.8.2016 käyt-töön otettuun opetussuunnitelmaan. Kolmas vuosikurssi jatkaa opintonsa loppuun vanhan opetus-suunnitelman perusteella. Uuden opetussuunnitelman myötä lukiossa on kehitetty ja kehitetään edel-leen arvioinnin monipuolistamista, mitä varten lukiossa toimii oma arviointitiimi. Kaikilta lukion opiskelijoilta edellytetään oman päätelaitteen hankintaa. Kaikki lukiolaiset perehdyte-tään opintojen alussa mm. lukiossa käytössä olevan oppimisalustan Fronterin sekä Ylioppilastutkinto-lautakunnan käyttöjärjestelmä Abitin ja sen apuohjelmien käyttöön. Lukiossa on koulutettu opiskelijois-ta digitutoreita, jotka ovat olleen niin kanssaopiskelijoiden kuin opettajakunnankin apuna sähköisten laitteiden käyttöönotossa. Vuoden 2017 aikana lukiossa on siirrytty entistä enemmän sähköisen oppi-materiaalin käyttöön sekä. sähköiseen arviointiin samalla kuin digitaaliseen ylioppilastutkintoon on tullut mukaan uusia oppiaineita. Lukuvuoden 2017 - 2018 alusta myös uusintakokeet on siirretty digi-taaliseen aikaan. Digitaalisuuteen siirtyminen on sujunut pääsääntöisesti hyvin, joskin ongelmia ovat aiheuttaneet edel-leen koulun vuonna 2016 uusittu langaton verkko sekä osin myös oppimateriaalien tuottajien verkko-palvelut. Digitaalinen yo-koe on sujunut käytännössä ongelmitta. Lukiossa on toteutettu kolmea eri hanketta vuoden 2017 aikana. Opetushallituksen rahoittama Rilu verkottuu -hanke päättyi vuoden lopussa. Sen avulla on tehty niin lukiorakennuksessa kuin Istuinkiven hallilla verkotus- ja sähkötöitä sekä tehty digitaalisiin kokeisiin liittyviä hankintoja. Lukio on mukana OPH:n rahoittamassa Koulutuskuntayhtymä Tavastian koordinoimassa Digisilta lukiosta työelämään, jonka turvin on tehty laitehankintoja ja koulutettu henkilökuntaa. Hankkeessa on mukana Riihimäen lisäksi Hämeenlinnan lukiot, Janakkalan lukion ja Parolan lukio. Lukion kolmas hanke on lontoolaisen Highgate Wood Schoolin koordinoima Erasmus+ -hanke ”Build-ing European Wellness in Leaning for Life eli BeWell. Vuoden 2017 aikana toteutettiin opiskelijavierai-lut Espanjaan ja Italiaan. Lisäksi Riihimäen lukio isännöi espanjalaisten, italialaisten, englantilaisten ja

72 Tilinpäätös romanialaisten opiskelijoiden ja opettajien vierailun Suomessa syksyllä 2017. Hanke jatkuu vielä vuo-den 2018 ajan. Lukio haki keväällä 2017 opetus- ja kulttuuriministeriöltä robotiikan erityistehtävää, mutta sitä ei lukiol-le myönnetty. Hakemus päätyi kuitenkin kategoriaan ”hyvät edellytykset erityistehtävälle”. Perusteluina kielteiselle päätökselle olivat mm. aivan uusi erityistehtävä, josta ei ole vielä näyttöä sen vaikuttavuu-desta. Myös se, että robotiikan opetusta ei lukiossa ole vielä aloitettu, vaikutti päätökseen. Lukio kävi vuoden 2017 aikana yhteistyöneuvotteluja Riihimäen nuorisoteatterin kanssa siitä, miten kahdenvälistä yhteistyötä voidaan ryhtyä tekemään lukuvuoden 2018 - 2019 alusta. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uusittiin 1.1.2018 alkaen. Kaikki opiskelijat siirtyvät samalla uuteen opetussuunnitelmaan. Aikuislukiossa laadittiin aikuisten perusopetuksen päät-tövaiheen koulukohtainen opetussuunnitelma syksyllä 2017. Alkuvaiheen opetussuunnitelma laaditaan keväällä 2018. Aikuislukio on jatkanut Hyria koulutus Oy:n kahden tutkinnon opiskelijoiden lukio-opintojen tarjoamista kahden ensimmäisen opintovuoden aikana. Kolmantena opintovuotena nämä opiskelijat ovat opiskel-leet päivälukion ryhmissä. Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksessa näkyy edelleen turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä. Aloittava ryhmä on suuri, eikä kaikille halukkaille voitu tarjota opiskelupaikkaa. Paine valmista-van opetuksen aloittamiseen maahanmuuttajaopetuksessa on edelleen suuri. Lukioiden kurssitarjontaa on edelleen supistettu kaupungin taloustilanteen vuoksi. Toisaalta uuteen opetussuunnitelmaan siirtyminen on aiheuttanut edelleen sen, että tiettyjä opintoja on pitänyt tarjota kaksinkertainen määrä normaaleihin vuosiin verrattuna, mikä on osaltaan saanut aikaan sen, että taloudellisiin tavoitteisiin henkilöstömenojen osalta ei ole päästy. Nuorisopalvelut Toimintavuosi käynnistyi juhlien kunnallisen nuorisotyön 70 -vuotista taipaletta. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin toimintavuoden avajaistilaisuus Taidemuseolla. Juhlavuosi päätettiin järjestämällä vitriini-näyttely nuorisotyöstä kirjastolla. Palvelualueella on toiminut yksi esimies eli nuorisotoimenjohtaja. Alue on jaettu kahteen tiimiin; yhtei-söllisen nuorisotyön tiimiin ja kohdennetun nuorisotyön tiimiin. Molemmissa tiimeissä on koordinaatto-rit, tiimivastaavat. Yhteisölliseen tiimiin kuuluvat nuorisosihteeri ja kolme nuoriso-ohjaajaa. Kohdenne-tun nuorisotyön tiimin muodostavat erityisnuorisotyöntekijä ja kolme etsivää nuorisotyöntekijää. Kol-mantena osa-alueena on yhteiskunnallinen nuorisotyö, joka käsittää nuorisovaltuuston toiminnan ja nuorten vaikuttamisen. Tiimit ovat hitsautuneet toimivaksi yhteisöksi, jossa tiimien välinen tuki ja tiedonvaihto koetaan erittäin tärkeäksi ja ilmapiiri on hyvä. Pyydetyt säästöt on toteutettu ja toiminta on onnistuttu sopeuttamaan asiakaslähtöisesti. Kehittämiskohteena on ollut tietoisuuden lisääminen siitä, mitä nuorisopalvelut on ja mitä se tekee. On vakiinnutettu tiimien kuukausiraportointikäytäntö. Koska resurssit ovat pienentyneet, toimintaa on keskitetty ja nuorisotilojen määrä on vähennetty kol-mesta kahteen. Jukolan nuorisotilasta luovuttiin keväällä. Määrä- ja osa-aikaisen henkilökunnan mää-rärahojen leikkausten vuoksi on toimintatapoja muutettu Etsivän nuorisotyön valtionapua on saatu kolmelle henkilötyövuodelle. Ohjaamo-hankehaku on käyn-nistetty yhteistyössä Hyria-säätiön kanssa. Tajua Mut! - toimintamalli on vakiinnutettu nuorisopalvelu-jen koordinoimaksi toiminnaksi. Kouluissa tehtävää työtä tuotetaan hankekehittämisen jälkeen pysy-

73 Tilinpäätös vänä toimintana, Ankkuri-tiimissä työskentely on jatkunut. Nuorten elinoloja ja nuorten palvelujen indi-kaattorien kokoamista ja kehittämistä on toteutettu. Nuorisopalvelut on koordinoinut lakisääteistä nuor-ten ohjaus- ja palveluverkostotyöryhmää, joka on kokoontunut säännöllisesti. Toimintaan ja tapahtumiin on osallistunut nuoria tavoitteiden mukaisesti. Etsivälle nuorisotyölle asetet-tu asiakastavoite on ylittynyt. Koululaisten tavoittamisen lisäksi keskeistä on koulua käymättömien ja vähävaraisten nuorten tavoittaminen. Nuorisotilojen käyttöaste on pysynyt hyvällä tasolla. Syyskaudel-la nuorisotilojen avoimeen toimintaan osallistui 500 eri nuorta. Lisäksi nuoriso-ohjaajat ovat viikoittain yläkouluilla, jossa jokainen ohjaaja on kohdannut muutamia kymmeniä nuoria viikoittain. Nuorisotilojen kävijämäärä oli vuonna yli 14 000. Nuorisotilat olivat myös vakiintuneet toisten kaupungin toimialojen, yhdistysten ja yksityisten tilaisuuksien järjestämispaikoiksi. Kesätoimintaa oli päiväleirien muodossa kesäkuun 2 ensimmäistä viikkoa: 2 leiriä, yhteensä 101 lasta. Sisältö tuotettiin yhteistyössä kulttuurin ja liikunnan kanssa. Yhteisöllinen ja kohdennettu nuorisotyö toteuttivat muuta kesätoimintaa sekä ”ikärajoitettua” (7.luokka - 17 vuotta) avointa toimintaa. Talvilo-matoiminnassa osallistujia oli 755. Syksyn toimintakausi alkoi 11. kerran järjestetyllä Beach Party -tapahtumalla, joka kokosi noin 2 400 kävijää. Syyslomatoiminta neljännen kerran järjestettyine taide-tehtaineen kokosi 140 osallistujaa. Lisäksi Monarilla järjestettiin muutama pieni tapahtuman mukaan lukien itsenäisyyspäiväjuhla. Kulttuuri ja hyvinvointi Kulttuuripalvelut Kulttuuripalveluissa vuosi 2017 on ollut erityisen vilkas erityisesti Suomi100-juhlavuoden tapahtumien suunnitteluun ja tuotantoon liittyen. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestettiin lähes 20 erilaista tapahtumaa, joissa oli mukana yli 7000 osallistujaa. Juhlallisuuksia oli mm. ikärikkaille, päiväkotien lapsille, koululaisille, maahanmuuttajille ja yhteisesti kaikille kaupunkilaisille. Suomi 100 -juhlavuosi oli Riihimäen kaupungin suurin tapahtumapanostus vuosiin. Juhlavuoden ”Yh-dessä” -teeman mukaisesti erilaisia yhteistyökumppaneita oli lukematon määrä. Hankinnat tehtiin pääasiassa paikallisilta palveluntarjoajilta ja niiden lisäksi mukana oli suuri joukko ihmisiä, yhdistyksiä ja yrityksiä, jotka antoivat juhliin oman panoksensa talkoohengessä. Tapahtumissa oli esiintyjiä liki 300 ja tuotannossa saman verran ammattilaisia, opettajia, opiskelijoita, varuskuntaväkeä ja yksittäisiä va-paaehtoisia. Vuoden aikana tuotettiin lisäksi n.15 muuta tapahtumaa ja tilaisuutta yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kokonaisyleisömäärä tapahtumissa oli n.11 900 hlöä. Perinteisiin tapahtumiin kuuluivat ystävänpäivä-juhla, kansallisen veteraanipäivän juhla, Riihimäen Pääsiäinen ja Asematapahtuma. Niiden lisäksi ideoitiin ja tuotettiin uusi yhteisöllinen Lyhtyvaellus -tapahtuma yhdessä järjestöjen kanssa. Kevään ja kesän suurponnistus oli Valtion taideteostoimikunnan kanssa yhteistyössä Vanhalle Lasitehtaalle ra-kennettu mittava nykytaidenäyttely ”Joka hetki on poikkeus”. Näyttelyn avasi presidentti Tarja Halonen ja näyttelyssä kävi kahden kuukauden aikana 2800 vierasta. Kulttuurialan keskinäistä yhteistyötä kehitettiin säännöllisesti sekä seutukunnallisessa kulttuuriyhteis-työryhmässä että kaupungin omille kulttuuritoimijoille suunnatussa Kulttuuriklubissa. Lastenkulttuurin yhteistyöryhmä ei ehtinyt tänä vuonna kokoontumaan, mutta käytännön yhteistyötä tehtiin itsenäisyys-juhlien toteutuksessa. Lastenkulttuuri oli mukana työssä Kulttuuripolku-toiminnan kehittämisen kautta. Polun sisällön raamit ja budjetti saatiin kasaan ja toiminta käynnistyy vaiheittain vuoden 2018 aikana. Lisäksi kulttuurituotta-ja veti pienoismallityöryhmää, osallistui maakunnalliseen Suomi100-työryhmään, kotouttamistyöryh-

74 Tilinpäätös mään, Peltosaari-projektin työryhmään sekä Hämeenlinnan ja Riihimäen teattereiden yhteistyötä sel-vittäneeseen työryhmään. Peltosaaren lähiöalueella aikaisemmin toiminut Kulttuuriviritys-hanke sai jatkoa Kaupunkikehityksen Peltosaari-projektin myötä. Projekti mahdollisti sosiokulttuurisen lähiökehittämisen, asukastoiminnan koordinoinnin hankkimisen ostopalveluna ja asukastilana toimineen Olohuone-tilan vuokraamisen. Kulttuurituottaja toimi toiminnan ja hankerahoituksen sparraajana sekä osallistui muutamiin aluetapah-tumiin. Kulttuuripalvelut sai jatkorahoitusta OKM:ltä ja isännöi edelleen Suomen kasvukäytävän alueella toi-mivaa Yhteiskuntataiteilija-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää kuntien yhteisiä taiteen asiantuntija-palveluita ja edistää taidetta rakennetussa ympäristössä. Taidehankkeita kehitettiin neljässä kunnassa ja mukaan saatiin myös Liikennevirasto, jonka kanssa kehitettiin Asemanseutujen taidekonsepteja. Jatkokaudelle on haettu ESR-rahoitusta. Suomen lasimuseon näyttelyohjelma toteutui suunnitellusti. Erikoisnäyttelyitä oli kaksitoista, joista päänäyttely oli 100 lasissa 18.5. - 5.11.2017. Tarinoita kerättiin yhteistyöverkoston lisäksi sosiaalisen median ja lehdistön välityksellä. Lasiteollisuudella on aina ollut kansainvälisiä suhteita. Tarinat moni-puolistivat kiinnostavalla tavalla kuvaamme itsenäisen Suomen lasista. 100 lasissa -näyttely oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa. Kevään suuri erikoisnäyttely 24.2. - 30.4.2017 Edition Gernheim, Saksalaisen Kasselin Taidekorkea-koulun lasiprojekteja -näyttely esitteli Kasselin Taidekorkeakoulun tuotesuunnitteluosaston monivuotis-ta projektia, jossa opiskelijoiden suunnittelemat piensarjatuotteet on toteutettu käsityönä Gernheimin lasimuseon yhteydessä toimivassa hytissä. 23.11.2017 avattu Handmade - Scandinavian Glass Star-ting all over keskittyy lasitaiteen ajankohtaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuteen. Kolme lasialan eri-koismuseota Suomen lasimuseo, ruotsalainen The Glass Factory ja tanskalainen Ebeltoftin lasimuseo ovat kutsuneet lasitaiteilijoita näyttämään yhdessä museoiden kanssa, mitä lasitaide voi tarjota, mitä lasitaiteen kehittäminen vaatii ja mikä voisi olla lasitaiteen tulevaisuus Pohjoismaissa. Pohjoismaisen kulttuurirahaston tukema kiertonäyttely jatkuu vuoden 2018 puolelle, 1.4.2018 saakka. Kolmannen kerroksen näyttelytilassa järjestettiin seuraavat näyttelyt: Dialogues with light and colour – Valon ja värin vuoropuhelua, Teresa Almeida, Portugali 10.2. - 30.4.2017; Erkki Vesanto - muotoilijan elämäntyö Iittalassa 18.5. - 11.9.2017 ja Kiehtova kierre - filigraanilasi Suomessa 22.9. - 31.12.2017. Parvella järjestettiin lisäksi kuusi pientä näyttelyä. Vuoden 2017 aikana Suomen lasimuseoon tutustui 19133 kävijää (vuonna 2016 17202). Kotimainen kiertonäyttely Taidetta ja arkitavaraa, suomalaista lasia 1950-luvulta oli esillä Kainuun museossa Kajaanissa 15.2.2017 - 5.4.2017. Näyttelyyn tutustui 1054 kävijää. Suomen lasimuseon kiertonäyttelyt ulkomailla: Timo Sarpaneva, Arte en Vidrio, Colección Kakkonen oli esillä Centro Nacional del vidriossa La Gran-jassa Espanjassa 29.3. - 24.9.2017. Tapio Wirkkala, Ein Klassiker des finnischen Designs ja Jaakko Liikanen und Joonas Laakso, Finni-sche Glasobjekte der Gegenwart avautuivat samanaikaisesti 9.3.2017 Gernheimin lasimuseossa Sak-sassa. Wirkkala-näyttely päättyi 27.8.2017, Liikasen ja Laakson näyttely hiukan aikaisemmin, 6.8.2017. Riian taideteollisuus- ja designmuseossa oli esillä 13.10 - 5.12.2017 Tapio Wirkkala, Poetry in Glass, Porcelain and Silver osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlallisuuksia. Suomen lasimuseon valtakunnallinen erikoismuseotoiminta tarkoitti vuonna 2017 mm. yhteistyötä alan oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa, sekä asiantuntija-apua lukuisille suomalaisille ja ulkomai-sille museoille. Yhdessä Riihimäen kaupunginmuseon kanssa saimme vihdoinkin hankittua uuden kokoelmanhallintaohjelman Collecten, jonka käyttöönotto kuitenkin jäi vuodelle 2018.

75 Tilinpäätös Riihimäen kaupunginmuseon näyttelyt, kokoelmatoiminta ja muu toiminta toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Museolle hankittiin Collecte-kokoelmanhallintajärjestelmä ja Kaupunginmuseo liittyi Keski-Uudenmaan yhteiseen kokoelmatietokantaan. Kaupunginmuseossa järjestettiin kaksi omaa tuotantoa olevaa näyttelyä: 100 aarretta Riihimäellä ja Riihimäki 1987 - 2037 sekä muiden tuotantoa olevat: Näin näin. Ilkka Heinosen valokuvia Riihimäeltä; Eero Auvisen valokuvia Riihimäen tapahtumista; Aina(kin 100 vuotta) valmiina – Riihimäen Erätytöt ja Eräpojat 100 vuotta; Riihimäki 100 vuotta sitten ja nyt, Timo Salmisen postikortteja ja valokuvia; Koti-kaupunki. Jarmo Rantasen valokuvia ja Seutulaiset 100-vuotiaassa Suomessa, valokuvaaja Teemu Heikkilän näyttely. Museossa vieraili 10 689 kävijää. Virallisia avoinna olopäiviä 100, asiointipäiviä 195, asiantuntijapalve-luita annettiin 59 kertaa. Näyttelyihin liittyvien oheistapahtumien lisäksi museo osallistui paikallisten tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumia oli yhteensä 19. Yhteistyötä tehtiin riihimäkeläisten yhdistys-ten, yritysten, museoiden, eri hallintokuntien ja lukuisien yksityishenkilöiden kanssa. Museorakennuk-sen ulkopuolelle rakennetuissa näyttelyissä vieraili arviolta n. 20 000 kävijää. Riihimäen Sussex kuntoon! -hanke käynnistyi syyskuussa. Sen taloudellisina tukijoina on riihimäkeläi-siä yrityksiä ja Mesenaatin kautta järjestettyyn joukkorahoituskampanjaan osallistuneet 100 mesenaat-tia. HF-autohuolto luovutti Sussexin tekniikan läpikäynnin jälkeen helmikuussa 2017. Auton moottori oli avattu ja tarvittavat apulaitteet sekä kuluvat osat uusittu. Vaihteisto oli korjattu varaosavaihteistoa hyödyntäen. Jarrujen kuluvat osat sekä renkaat oli uusittu. Kaupunginmuseolla projektityöntekijä ja kaikkiaan neljä vapaaehtoista jatkoivat auton kunnostusta uusimalla johtosarjoja sekä yksittäisiä kaa-pelointeja sekä hytin osia. Auton ulkoiset pinnat puhdistettiin ja suojattiin museon henkilöstön työnä. Sussex oli näytillä Museoiden yönä toukokuussa museon pihalla ja syyskuussa Rauta ja petrooli -tapahtumassa Messupuistossa sekä ajonäytöksenä Asematapahtumassa. Sussexin siirrot tehtiin siir-toluvalla, eikä autoa vielä rekisteröity. Vuoden 2017 lopussa kunnostustyö keskeytettiin talveksi. Säh-kölaitteiden viimeistely on kesken ja palokalusto on osittain huoltamatta. Hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Kaupunginmuseo osallistui edellisen vuoden tavoin kansalliseen TAKO-projektiin. Riihimäen taidemuseon näyttelyt, kokoelmatoiminta ja muu toiminta toteutettiin asetettujen tavoittei-den ja suunnitelmien mukaisesti v. 2017. Taidemuseon v. 2017 uusina näyttelyinä järjestettiin seuraa-vat: riihimäkeläisen Tuija Lampisen näyttely Kerros kerrokselta, jonka ohessa oli Riihimäellä asuneen ja ulkomailla menestyneen Tuomas A. Laitisen ja riihimäkeläisen Joonas Laakson varta vasten Riihi-mäen taidemuseoon tekemä installaatio Vaihe/Phase sekä Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin ulko-tilaan levittäytynyt ympäristöteos Paperittomien puutarha. Kesäkuussa avautui Suomi 100-juhlavuoteen liittyvä suosittu naistaiteilijoihin ja itsenäisyyden alkuaikoihin keskittynyt kokoelmanäyttely Taiteilijattaret. Syksyllä avautui Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto Ry:n vuosinäyttely, jossa esillä oli yli 20 taiteilijan teoksia ympäri Suomea. Taidemuseon kokoelmien aasialaisesta esineistöstä tehtiin perustutkimus ja tutkimuksen jälkeen esineistön esillepano uusittiin. Esillä oli myös erillisinä kokonai-suuksina Helene Schjerfbeckin teoksia, vanhoja ikoneja sekä Tyko Sallisen Jytkyt (1917 - 1922) teos 100-juhlavuoden kunniaksi. Kävijämäärä pysyi edellisvuoden tasolla, yhteensä 10 011. Riihimäen taidemuseon kokoelmat olivat näkyvillä myös muissa museoissa: taidemuseosta lainattiin 19 teosta viiteen muuhun taidemuseoon. Lisäksi kokoelman teokset pääsivät sanomalehtien, aikakauslehtien, sähköisen median ja muun me-dian lisäksi esille erilaisissa julkaisuissa teoskuvalainatoiminnan myötä. Medianäkyvyys oli hyvää. Riihimäen taidemuseo jatkoi osallistavaa ja yhteisöllistä toimintaansa lukuisten näyttelyihin liittyvien oheistapahtumien, työpajojen ja muun tapahtumatuotannon myötä. Taidemuseossa panostettiin koulu-laisten ja päiväkotilasten käynteihin (yht. 86 kertaa) ja taidekasvatukseen sekä ikä-ihmisten toimintaan ja saavutettavuuteen mm. tarinatuokioiden myötä sekä matalankynnyksen ja kaiken ikäisille suunnat-

76 Tilinpäätös tujen tapahtumien ja oheistoiminnan kautta. Museossa järjestettiin monipuolisesti mm. taiteilijatapaa-misia, teemaopastuksia, asiantuntijatapaamisia, vauvojen värikylpytoimintaa, työpajoja, konsertteja, tanssiesityksiä, monia yksityistilaisuuksia, kaupungin edustustilaisuuksia sekä suuria yleisötapahtu-mia, kuten Taiteiden yö ja Museoiden yö. Yleisötilaisuuksia ja yleisötapahtumia ja muita tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 50, joista muutamat yhteistyössä muiden riihimäkeläisten toimijoiden sekä Riihi-mäen Taidemuseon Ystävät ry:n kanssa. Eri toimijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä yli toimialojen ja kuntarajojen. Aasialaiseen kokoelmaesineistöön liittyvien palvelupakettien kehittelytyö ja käyttöönotto alkoi vuonna 2017. Kirjastotyön pyrkimyksenä on joustava ja asiantunteva asiakaspalvelu, monipuolinen kokoelma sekä jatkuva sisältöjen esiintuominen. Nykyisillä säästöpaineilla tämä vaatii luovuutta, yhteistyöhalua ja ammattitaitoa. Vaikka aineistotarjonta on jatkuvasti monipuolistunut, on hankintaa jouduttu radikaalisti vähentämään. Lainaustilastot ovat kuitenkin viimevuosina pysytelleet samansuuruisina (yli 500 000) ja verkkokäyntien määrä on nousussa. Ratamo-kirjastojen välinen seutulainaus ja yhteistyö on vilkasta ja etenkin yhteisen e-aineiston hankinnan osalta ratkaisevan tärkeää. Kirjasto toimii muuttuvassa lainsäädännöllisessä ympäristössä. Uusi laki yleisistä kirjastoista astui voimaan 1.1.2017. Keskeisimpänä tavoitteena on edistää asukkaiden yhdenvertaista mahdollisuutta sivistykseen ja kulttuuriin sekä lukemiskulttuuria ja lukutaitoa. Laissa korostetaan myös kirjaston mer-kitystä elinikäisen oppimisen, aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistämises-sä. Pitkäaikainen haave uudesta kirjastojärjestelmästä toteutui. Kirjasto sai investointirahoituksen kirjasto-järjestelmän ja verkkokirjaston uusimiseen. Järjestelmän vaatimusmäärittelyt sekä kilpailutus tehtiin yhdessä Ratamo-kirjastokimpan kanssa. Kirjastokimppa koostuu neljästä kunnasta; Hausjärvi, Hyvin-kää, Nurmijärvi ja Riihimäki, joissa on yhteensä 126 400 asukasta. Kilpailutuksen voitti Axiell Finland Oy:n kehittämän avoimen hallinnan Aurorajärjestelmä ja Arena verkkokirjasto. Marraskuussa avautu-nut uusi kirjastojärjestelmä turvaa kirjaston toimivuuden ja laajentaa verkkokirjaston mahdollisuuksia palvella asiakkaita. Pisa-selvityksessä on korostettu lukutaidon merkitystä oppimistuloksissa. Juuri kirjastolla on merkittä-vä vaikutus lukutaidon tukemisessa, koska se tavoittaa varhaiskasvatuksen ja koulujen välityksellä lähes 100 % lapsista ja nuorista ja paikkaa aineistollaan lopetettuja koulukirjastoja. Kirjastossa on tehty jo kauan tärkeää työtä lasten- ja nuorten lukutaidon ja lukuinnostuksen parantamiseksi. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa on vilkasta, mutta jatkuvasti kasvavaa tarvetta ei enää nykyresursseilla pystytä kattamaan. Aktiivisella toiminnalla kasvatetaan uusia lukijoita, tehdään kirjalli-suuden eri muotoja tutuksi ja luodaan valmiuksia tulevaan oppimiseen ja tiedonhankintaan. Tähän työhön kuuluvat esim. kirjapaketit päiväkodeille ja kouluille (n. 700 kirjakassia), kirjavinkkaukset kou-luilla ja kirjastossa, lukudiplomit, kirjastonkäytönopetus, satutunnit ja mediakasvatus. Kirjasto on erittäin suosittu sivistys ja kulttuuripalvelu, jonka taloudelliset vaikutukset kunnan elinvoi-maan ja viihtyvyyteen ovat ratkaisevasti suuremmat, kuin siihen sijoitettu n. 1 % nettomeno. Myös kirjaston merkitys tapahtumien, vapaamuotoisen tapaamisen ja oleskelun sekä opiskelun paikkana on selkeästi lisääntynyt. Kirjastotilan monipuolinen kehittäminen on yksi tulevaisuuden kehittämiskohteis-ta. Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Kansalaisopisto, musiikkiopisto ja lasten ja nuorten taidekoulu ovat toimineet yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena ja talousarvion tulosalueena. Kansalaisopiston kursseja järjestettiin yhteensä 320 (6 800 tuntia). Kurssimäärää on jouduttu vähen-tämään tiukan talouden vuoksi. Opetushallituksen tukemia opintosetelikursseja oli 20 (490 tuntia) ja myyntipalvelukursseja Riihimäen vankilassa 8.

77 Tilinpäätös Vankilaopetus on edelleen toiminut hyvin. Vankilassa järjestettiin musiikin, käden taitojen, kuva- ja tekstiilitaiteiden kursseja sekä kirjallisuuspiiri. Opisto osallistui Seniorimessuille 4.10. ja Taiteiden yöhön 1.9. Lisäksi järjestettiin yhteislaulutilaisuuk-sia kirjastossa, taideaineiden kevätnäyttely ja -tapahtuma huhtikuussa sekä joulukonsertti Torikadun kutomon kudontavuorojen määrä on kasvanut. Niin ikään loimia on rakennettu useampia, ja tätä työtä on nopeuttanut apulainen: kutomolla on osa-aikaisen neuvojan lisäksi ollut yksi henkilö kun-touttavassa työtoiminnassa. Kokeilu on sujunut hyvin. Vuokratuotot ovat myös kasvaneet lisääntyneiden asiakaskäyntien ja korotettujen maksujen myötä. Kursseja oli 4 keväällä ja 2 syksyllä, yhteensä 201 tuntia. Musiikkiopisto jatkoi perustoimintansa, opetuksen, lisäksi aktiivista konserttitoimintaa. Pelkkänä kor-vana -sarjassa järjestettiin kuusi vierailevien taiteilijoiden kamarimusiikkikonserttia. Lapset ja vanhuk-set huomioitiin eri kohderyhmille suunnatuin konsertein ja palvelukotien yhteislauluhetkin. Yhteistyö seurakunnan ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa jatkui. Myös musiikkiopisto osallistui Taiteiden yö -tapahtumaan. Syksyllä järjestettiin radanvarren opistojen: Hyvinkään, Keskisen Uuden-maan sekä Keravan kanssa Kvartti-kamarimusiikkitapahtuma koulutuksineen ja konsertteineen. Naapuriopistojen kanssa on Helsinkiä myöten tehty monipuolista yhteistyötä niin oppilaiden, opettajien kuin hallinnonkin tasolla. Toteutettu organisaatiomuutos uusittuine toimenkuvineen on musiikkiopiston osalta osoittautunut on-nistuneeksi ja tehostanut toimintaa. Lasten ja nuorten taidekoulun organisaatiomuutos on vakiintunut. Yhteistyötä kehitetään edelleen. Toiminta on ollut monitahoista: Metsästysmuseon Talvikki-tapahtumaan valmistettiin photobooth-valokuvaustausta perusopetuksen ja työpajaoppilaiden yhteistyönä. Maaliskuussa järjestettiin Riihimäen tpo-laitosten (nuorisoteatteri, musiikkiopisto, taidekoulu) 'Lasten vaalit' -paneelikeskustelu kunnallisvaaliehdokkaille Kino Sampossa sekä lasten äänestyskoppi kunnal-lisvaalien äänestyspäivänä 9.4. Työpajaoppilaat olivat kaupunginvaltuuston toimikauden päätöstilai-suudessa 21.4.2017 piirtämässä karikatyyrejä. Taidekoululla oli Nuorisoteatterin kanssa draamakuvis-työpajan 7 yhteistä näytöstä huhtikuussa. Uu-sia oppilaita hankittiin ”100 saa tulla” -kampanjalla, joka alkoi kansalaisopiston näyttelyssä ja jatkui taidekoulun kevätnäyttelyssä. Kevätnäyttely oli Samuli Parosen salissa toukokuussa. Taidekoulu osallistui myös kansalaisopiston kevätnäyttelyyn. Kesäkursseja ei taloustilanteen vuoksi voitu tänä vuonna pitää. Taiteiden yössä 1.9. järjestettiin Kaup-pakujalla katutaidetyöpaja. Valokuvauksen molemmat työpajat tekivät syksyllä katukuvausretken Helsinkiin. Marraskuussa val-mistettiin jouluikkuna metsästysmuseolle. Ruotsinkadulla järjestettiin Valopuisto-tapahtuma, kävijöitä oli n. 250.

78 Tilinpäätös Liikuntapalvelut Liikuntapalveluissa jatkettiin palvelutoiminnan rakenteen kehittämistyötä. Tehtävien kierto ulkoliikunta-paikoilla ja jäähallilla aloitettiin siten, että ulkoliikuntapaikkojen henkilöstöä koulutettiin jäähallille. Tämä mahdollisti tehokkaamman sijaisjärjestelyn sekä kesäviikonloppujen liikuntapaikkojen hoidon tehok-kaamman päivystyksen, jolloin viikonloppuisin tarvittavien työntekijöiden määrää saatiin laskettua. Seuraavaksi jäähallin työntekijät koulutetaan hoitamaan ulkoliikuntapaikkoja. Riutan maastopyörärata on suunniteltu ja reitit on tehty maastoon. Myös opastaulut ja reittikilvet ovat suunniteltu ja ne päästään asentamaan keväällä 2018. Keskusurheilukentän katsomo rakennettiin pääosin ulkopuolisella rahoituksella. Keskusurheilukentän peruskunnostusta kaipaavan tenniskentän tilalle rakennettiin beachvolley -kenttä. Vanhaan jäähallin uusittiin turvakaukalo ja hankittiin uusi jään-hoitokone sekä reunajyrsin, jotka mahdollistavat jään paksuuden säätelyn ja siten energiatehok-kaamman jäähallin. Raviradalle otettiin kokeiluun robottiruohonleikkuri, joka mahdollistaisi tulevaisuu-dessa työntekijäresurssien paremman hyödyntämisen. Liikuntapaikkojen kävijätietojärjestelmiin läh-dettiin kehittämään kustannustehokkaita ratkaisua ja pilotti käynnistyy tammikuussa 2018. Uimalassa otettiin käyttöön kulunvalvontajärjestelmä, joka pystytään kytkemään aikaisemmin hankit-tuun liikuntapaikkavarausjärjestelmään. Uimala on vakiinnuttanut kävijämääränsä edellisvuosien tasol-le, ollen näin suosituin yksittäinen liikuntapaikka. Uimalassa vuoden 2017 aikana on järjestetty liikun-tapalvelujen ohella myös muita tapahtumia, joista suurimpina mainittakoon Beach party ja Halloween-uinti. Terveysliikunnan tarjonta on pysynyt vakiona ja toimintaa on kohdistettu erityisesti terveytensä kannal-ta liian vähän liikkuville. Vuoden aikana otettiin käyttöön lyhytkursseja, jotka mahdollistavat matalam-man kynnyksen osallistumiseen. Hyvinvointineuvontapiste jatkoi toimintaansa uimahallilla. Kortteliliikunta ikääntyville -toiminta jatkuu ja kysyntää uusille talonyhtiöille on. Heikkokuntoisten aktivoimiseen suunnattu Sakilla salille -kampanjaa jatkettiin ja liikuntapalvelut pääsivät mukaan Voimaa Vanhuuteen -kärkihankkeeseen. Isoimpina liikun-tatapahtumina olivat jo vakiintuneet Pyörillä ilman moottoreita -kampanja, Ikääntyneiden messut, las-ten temmellyspäivät, Halloween-uinti, lasten ja nuorten harrastemessut sekä Riksu on ice -tapahtuma. Uutena tapahtumana järjestettiin seikkailumetsä -tapahtuma urheilutalon ympäristössä, joka tavoitti 250 kävijää. Liikuntapalvelut järjesti vuoden 2017 aikana kahdesti kuussa liikuntamaail-mat/peuhapäivät perheille, joissa on ollut kussakin 25 - 250 kävijää. Liikuntapalvelut oli mukana toteut-tamassa lasten kesäleiriä 2017 ja leiriä mainostettiin myös erityisesti maahanmuuttajataustaisille lap-sille. Hankkeissa painottui terveyden edistäminen, omaehtoinen liikunta, koulupäivien liikunnallistaminen sekä maahanmuuttajien kotouttaminen. Eloisa Riksu -hankkeen toinen ja samalla viimeinen toiminta-kausi käynnistyi. Hankkeessa tuotettiin nuorille suunnattu harrastepassisovellus, jonka tavoitteena on tarjota nuorille tietoa Riihimäellä olevasta harrastustoiminnasta sekä aktivoida harrastamaan. Sovellus saatiin vuoden päätteeksi Play -kauppaan ja sen testaus aloitetaan alkuvuodesta 2018. Hankkeessa käynnistettiin edellisvuonna luotu polku liikuntaneuvonnan osalta kaupungin työterveyshuoltoon, josta liikuntareseptilähetteellä ohjataan asiakkaita maksuttoman liikuntaneuvonnan sekä pienryhmävalmen-nuksen piiriin. Perheliikuntaa ja erityisliikunnan integroimista edistettiin lisäämällä lasten ohjatun tuokion kanssa sa-maan aikaan ja tilaan, vanhemmille suunnattu liikuntakerho. Erityistoimia vaativien väestöryhmien liikuntaa edistettiin järjestämällä työttömille maksuton uimalakerta kerran viikossa. Hanke toteutti yh-dessä muiden hankkeiden kanssa syksyllä paikallisten yhdistysten kanssa harrastemessut lapsille ja nuorille.

79 Tilinpäätös Eloisa Riksu ja Sportti Spurtti- Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hankkeet olivat mu-kana toteuttamassa lasten kesäleiriä 2017. Sportti Spurtti jatkoi aikaisemman Sportti Steppi -hankkeen toimintaa suunnitellen ja koordinoiden toimintoja maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Toimikaudella uusina toimintoina järjestettiin mm. liiku ja opi suomenkieltä -kurssi, uimakoulu sekä museokävelyt. Yksilötyöskentelynä järjestettiin ryhmä raskaana oleville naisille ja järjestettiin hyvinvointineuvontaa yhteistyössä maahanmuuttajakoulutusten kanssa. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä kotouttamis-työryhmän kanssa ja edelliskausien toimivia toimintoja jatkettiin. Liikkuva koulu -hankkeen toinen toimintakausi käynnistyi elokuussa ja hankekauden aikana luotiin koulupäivää liikunnallistavia toimenpiteitä kouluille. Rehtoreita, opettajia ja lapsia koulutettiin koulupäi-vää liikunnallistavien toimintojen kehittämiseen. Pohjolanrinteen koululle hankittiin oppilaiden toivomat skeitti-/skoottirampit, Herajoen koululle ja Eteläiselle koululle hankittiin leuanvetotankoja, Herajoen koulun pihaan valmistui Pump track -rata, Tiilikoululle rakennettiin hämähäkkikeinu, toiminnallisia luokkatiloja tilattiin toiminnallinen oppimisympäristö ja sähköpöytiä on tilattu Peltosaaren ja Pohjolan-rinteen kouluille. Kaikille kouluille hankittiin uusia liikuntavälineitä ja oppilaat ovat voineet esittää niihin toiveensa.

80 Tilinpäätös STRATEGIAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 2017 - 2019 JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMIN-NALLISET TAVOITTEET 2017 Strategisten päämäärien alla on esitetty kaikki valtuuston päättämät ko. päämäärään liittyvät painopis-teet ja toimenpiteet. Toimialat ovat asettaneet toiminnalliset tavoitteet kuhunkin toimenpiteeseen liitty-en. Jokaisen toimenpiteen kohdalle ei ole asetettu toiminnallista tavoitetta. Toiminnallisia tavoitteita asetetaan koko kaupungin tasolla enintään 30 - 40, jolloin niitä voi olla suurimmilla lautakunnilla enin-tään 5 - 7 tavoitetta/lautakunta ja pienimmillä 2 - 3 tavoitetta/lautakunta 1. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ TOIMIVAT PALVELUT 1.1. PAINOPISTE KUNNAN PALVELUTUOTANTO Sivistys- ja hyvinvointilautakunta

- Varhaiskasvatuksessa laaditaan OPH:n uudistamiin normimuotoisiin varhaiskasvatussuunni-telman perusteisiin pohjautuva paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelma laadi-taan monialaisessa yhteistyössä. Varmistetaan huoltajien ja lasten osallisuus suunnitelman laadinnassa.

- Perusopetuksessa ja lukiossa jatketaan vaiheittain käyttöönotettavien opetussuunnitelmien täsmentämistä ja toimeenpanoa. Yleissivistävään opetukseen hankitaan uusien opetussuunni-telmien edellyttämiä uusia oppimismateriaaleja, uudistetaan koulujen oppimisympäristöjä ja huolehditaan henkilökunnan täydennyskoulutuksesta. Kehitetään koulujen oppimisympäristöjä ja vahvistetaan opettajien osaamista opetuksen pedagogisissa ratkaisuissa.

- Tiivistetään yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen tuottamisessa sekä kehitysvammaisten lasten aamu- ja ilta-päivätoiminnan järjestämisessä. Tajua Mut! sekä ICE-hearts -toiminnan kehittämisessä hyö-dynnetään Työterveyslaitoksen (TTL) ja muiden tahojen tuottamaa tutkimustietoa. Lisäksi vuoden alusta alkaen varhaiskasvatus tuottaa ostopalveluna myös kaikkien kehitysvammais-ten peruskouluikäisten lasten iltapäivätoiminnan koulujen tiloissa.

- Käynnistetään opetustoimen ICT -kehittämissuunnitelman toimeenpano yleissivistävien ope-tuksen opetussuunnitelmien osana. Tavoitteena on, että kaikissa kouluissa on tietoja viestin-täteknologiaperusteiden opetuksen vaatimat toimivat langattomat verkot ja opettajilla riittävä ammattitaito hyödyntää sähköistä oppimisympäristöä opetuksessa ja sidosryhmäyhteistyössä.

- Nuorisotoimessa kehitetään palveluja opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä sidos-ryhmien kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on lisätä nuorisotyöntekijöiden suoraan asiakkaisiin kohdistuvan työn suhteellista määrää, vahvistaa nuorisovaltuuston asemaa kunnallisessa pää-töksenteossa sekä lisätä etsivän nuorisotyön vaikuttavuutta

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 1.1.1. Toimenpide/ Kaikki toimialat: Kaupungin keskeisten palveluprosessien tarkistaminen ja

uudistaminen niin, että prosessit ovat optimaaliset ja kustannustehokkaat Keskeisten vuonna 2016 kuvattujen palveluprosessien hallintokuntarahat ylittävät proses-

sit käydään läpi ja tarkistetaan hallintokuntien kanssa yhdessä. Mittari: Keskushallinnon keskeiset hallintokuntarajat ylittävät prosessit on käyty läpi ja tar-

kistettu yhdessä hallintokuntien kanssa 31.12.2017 mennessä.

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Hallintokuntarajat ylittävät prosessit nimettiin ja kuvattiin. Prosessit esiteltiin loppuse-minaarissa 8.12.2017.

81 Tilinpäätös

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta Laaja-alaisen kulttuurikasvatuskokonaisuuden jalkauttaminen osaksi esi- ja perusopetuk-

sen opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmaperusteinen kulttuuripolkuprosessi on kuvattu varhaiskasvatuksessa ja

perusopetuksessa vuoden 2017 loppuun mennessä. Raportointivastuu: varhaiskasvatuspäällikkö ja opetuspäällikkö

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Ikäkausitasoinen suunnitelma varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kulttuurikasvatuskoko-naisuudesta, Kulttuuripolku, on laadittu yhteistyössä kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen kanssa. Kulttuuripolku on osa normimuotoista paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Perusopetuksen kulttuuripolkuprosessi on kuvattu. Kulttuuripolkuvierailujen sisältöjä täy-dennetään kevään 2018 aikana. Kulttuuripolku otetaan käyttöön perusopetuksessa vai-heittain kevään 2018 aikana ja toimeenpannaan täysimittaisesti lukuvuonna 2018 – 2019.

Päiväkotien varhaiskasvatuksen kasvattajien ja lasten välinen suhde pidetään ennallaan. Jatkossakin yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmän lapsi-aikuinen suhde säilyy 1:7.

Riihimäen kaupunki maksaa kotihoidontuen kuntalisää (=Riihimäkilisää) vuonna 2017. Raportointivastuu: varhaiskasvatuspäällikkö

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Päivähoitoasetus (239/1973) muuttui 1.8.2016 siten, että päiväkodissa tulee olla vähin-tään yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö kahdeksaa kokopäivähoidossa olevaa yli kolmevuotiasta lasta kohden. Päiväkodissa osapäivähoidossa olevien lasten osalta ase-tuksen mukainen suhdeluku on yksi kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö kolmeatoista osapäivähoidossa olevaa yli kolmevuotiasta lasta kohden. Varhaiskasvatuksessa nouda-tetaan päiväkotien yli kolmevuotiaiden lasten kokopäivähoidon järjestämisen osalta kau-punginvaltuuston päätöstä, jonka mukaan päiväkodissa tulee olla vähintään yksi kelpoi-suusvaatimukset täyttävä henkilö seitsemää kokopäivähoidossa olevaa yli kolmevuotiasta lasta kohden. Riihimäen kaupunki maksoi kotihoidontuen kuntalisää (=Riihimäkilisää) vuonna 2017.

Perusopetukseen perustetaan määräaikainen ruotsinkielen opettajan virka ajalle 1.1. - 31.12.2017.

Perusopetuksessa käytetään sijaisia tarpeen mukaan vuonna 2017. Raportointivastuu: opetuspäällikkö

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Perusopetukseen on palkattu yläkoulujen yhteinen ruotsinkielen opettaja lukuvuodeksi 2017-18. Opettajalla on opetustunteja Karan ja Harjunrinteen kouluissa. Tarve jatkuu lu-kuvuonna 2018-19. Sijaisia on palkattu perusopetuksessa vain tarvittaessa ja sijaistehtävät pyritty hoitamaan muiden opettajien pitäminä oman työn ohella eli oto-tunteina. Huomattavan tapaturmaris-kin oppiaineissa on turvallisuussyistä aina palkattava sijainen.

Nuorisoasuntojen avustus säilytetään vuonna 2017 vuoden 2016 tasolla. Raportointivastuu: nuorisotoimenjohtaja

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Nuorisoavustukset on säilytetty vuoden 2016 tasolla.

82 Tilinpäätös

Kulttuuri ja hyvinvoinnin avustukset yhdistyksille säilytetään vuoden 2016 talousarvion ta-

solla. Raportointivastuu: kulttuuri- ja hyvinvointipäällikkö

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017:

Avustukset on säilytetty vuoden 2016 talousarvion tasolla.

1.1.2. Toimenpide: Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityk-sen hillitsemiseksi Sivistys- ja hyvinvointilautakunta Varhaiskasvatuksessa laaditaan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Mittari: Uudistettu paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma on hyväksytty lautakunnassa

viimeistään kesäkuussa 2017 ja otettu käyttöön 1.8.2017. Raportointivastuu: varhaiskasvatuspäällikkö

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017:

Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma on hyväksytty sivistyslautakunnassa 25.4.2017.

Perusopetuksen käyttöönotettavien opetussuunnitelmien täsmentäminen ja toimeenpano. Mittari: Perusopetuksen 7. - 9. luokkien opetussuunnitelma on täydennetty ja hyväksytty

lokakuun loppuun mennessä. Raportointivastuu: opetuspäällikkö

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Paikalliseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan on kevätlukukaudella 2017 valmisteltu yläkoulun valinnaisainetarjontaa. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on hyväksynyt loka-kuussa 2017 opetussuunnitelman täydennyksen.

Käynnistetään opetustoimen ICT-kehittämissuunnitelman toimeenpano yleissivistävien opetuksen opetussuunnitelmien osana.

Mittari: Opettajien osaaminen sähköisen oppimateriaalin käytössä on valtakunnallisessa Opeka -kyselyssä kaikilla osa-alueilla vähintään keskimääräisellä tasolla. Raportit laadi-taan erikseen peruskoulusta ja lukiosta. Lisäksi otetaan käyttöön oppilaiden tietotekniikan opetuskäyttöä ja oppilaiden osaamisen tasoa mittaava Oppika -kysely perusopetuksen 8. luokilla. Kyselyn tulokset on raportoitu sivistyslautakunnalle elokuun loppuun mennessä.

Raportointivastuu: opetuspäällikkö

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Opeka-kysely on toteutettu keväällä 2017 ja tulokset on raportoitu sivistyslautakunnalle toukokuussa 2017. Teknologiset valmiudet Riihimäen kouluissa osoittautuivat olevan mui-ta Opeka-kyselyyn vastanneiden teknologisia valmiuksia merkittävästi alhaisemmalla ta-solla. Erityisesti puutteita koettiin olevan koulujen internet-yhteyksissä. Muissa Opeka-kyselyn osa-alueissa (toimintatavat, asennoituminen, opetuskäyttö, osaaminen) Riihimäki on joko valtakunnallisella tasolla tai hieman valtakunnallisen tason yläpuolella.

Nuorisotoimessa kehitetään palveluja opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä si-dosryhmien kanssa yhteistyössä.

Mittari: Nuorisotyön vaikuttavuuden lisääminen yhteisöllisen, yhteiskunnallisen ja kohden-netun nuorisotyön keinoin. Tavoitteena on, että nuoriso-ohjaajien työpanoksesta 65 % kohdistuu suoraan nuorten kanssa tehtävään työhön. Lisäksi etsivässä nuorisotyössä ta-voitteena on, että asiakaskontaktit ja eteenpäin ohjattujen asiakkaiden määrä etsivää nuo-risotyöntekijää kohden pysyy vähintään vuoden 2016 tasolla (vähintään 110 asiakas-ta/etsivä nuorisotyöntekijä).

Raportointivastuu: nuorisotoimenjohtaja

83 Tilinpäätös

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Nuoriso-ohjaajien nuorten kanssa kasvokkain tehtävän työn osuus on noussut. Työajasta noin 60 % on kasvokkain tehtävää ohjaus- tai neuvontatyötä. Ohjaustyötä tehdään työ- ja asiakasturvallisuussyistä aina pareittain. Prosentuaalinen osuus vaihtelee viikoittain. Vaih-telu johtuu muiden työtehtävien jakautumisesta eri viikoilla. Toimintatunteja on vähennetty tuntiohjaajaresurssien poistuttua. Etsivän nuorisotyön tavoite on ylittynyt. Asiakkaita etsivää työtekijää kohden oli 125/työntekijä.

Riihimäen kaupunki järjestää koululaiskuljetukset esioppilaiden ja perusopetuksen 1. – 3. luokan oppilaille, joiden koulumatka on yli kolme kilometriä.

Raportointivastuu: hallintopäällikkö

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Tavoite on toteutunut.

1.1.3. Toimenpide: Asiakkaiden hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen toimivuuden ke-

hittäminen Sivistys- ja hyvinvointilautakunta Tiivistetään yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa kehitysvammaisten lasten aamu-

ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä. Mittari: Yläkouluikäisten kehitysvammaisten lasten iltapäivätoiminnan palvelut tuotetaan

ostopalveluna 1.1.2017 alkaen varhaiskasvatuksen toimesta. Raportointivastuu: varhaiskasvatuspäällikkö

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Yläkouluikäisten kehitysvammaisten lasten iltapäivätoiminnan palvelu on järjestetty 1.1. – 31.7.2017 Peltosaaren koulun varhaiskasvatus- ja iltapäivätoimintayksikössä. 1.8.2017 al-kaen palvelu on tarjottu Uramon koulun varhaiskasvatus- ja iltapäivätoimintayksikössä. Palvelu tuotetaan vammaispalveluille ostopalveluna siten, että palvelun järjestämisestä aiheutuvat kustannukset veloitetaan sosiaali- ja terveystoimelta.

1.2. PAINOPISTE TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA TOIMINNAN KUSTANNUS-TEHOKKUUS

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta - Sivistystoimi organisoidaan yhden lautakunnan alaisuuteen 1.6.2017 alkaen. Uuden valtuus-

tokauden alkaessa toimialan palvelut muodostuvat kolmesta vastuualueesta, jotka ovat sivis-tystoimen hallinto- ja tukipalvelut, kasvu- ja oppiminen sekä hyvinvointi ja kulttuuri. Lisäksi jat-ketaan toimialan keskeisten palveluprosessien tarkistamista ja uudistamista niin, että prosessit ovat optimaaliset ja kustannustehokkaat. Laaditaan uudelleen organisoidun sivistystoimen ke-hittämissuunnitelma, joka on hyväksytty sivistyslautakunnassa vuoden loppuun mennessä.

- Sivistystoimessa toiminnan merkittävimmät palvelutuotannon kustannustehokkuuden nostopo-tentiaalit ovat varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja ruokapalveluissa. Merkittävät pysy-vät kustannustehokkuusmuutokset saavuttaa vain tuotantotapamuutoksilla, jotka voidaan to-teuttaa vasta Uramon koulun, keskuskeittiön ja Peltosaaren koulun investointien jälkeen.

- Esiopetuksessa yhtenäistetään esiopetustyötä tekevien työtekijöiden työsuhteen ehdot sekä tutkitaan mahdollisuus sijoittaa Haapahuhdan päiväkodin kaikki toiminnot koulun tiloihin.

84 Tilinpäätös Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 1.2.5. Toimenpide: Kustannusvertailujen toteuttaminen, arviointi ja hyödyntäminen toiminnas-sa

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta Toteutetaan hallittuja rakenteellisia muutoksia varhaiskasvatuksen tuottamisessa. Huomi-

oidaan yksityinen palvelutuotanto ja seudullisuus. Mittari: Kuntamaisema -vertailussa varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset asiakasta

kohden ovat enintään vertailukuntien keskiarvon tasolla. Raportointivastuu: varhaiskasvatuspäällikkö

Toteutuminen 1.1. - 31.12.2017: Tavoite on toteutunut. Varhaiskasvatuksen asiakaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat laskennallista lasta kohden vertailukuntien keskitasoa edullisemmat.

85 Tilinpäätös TOIMIALA KAUPUNGINHALLITUS TOIMIALUE SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA TEHTÄVÄN KUVAUS Sivistys- ja hyvinvointilautakunta sisältää seuraavat vastuualueet: hallinto- ja tukipalvelut, varhaiskas-vatuspalvelut, opetus- ja nuorisopalvelut sekä kulttuuri ja hyvinvointi. Kulttuurin ja hyvinvoinnin vastuualue sisältää lautakuntaan nähden nettositovat tulosyksiköt: Riihimäen kaupungin museot ja Suomen Lasimuseo. TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp Ta Ta 2017 Toteutuma Ero Ta+m Tot


Menot -61 671 230 -61 472 700 -60 671 500 -60 246 019 -425 481 99

Tulot 11 011 674 10 545 700 10 033 000 9 975 029 57 971 99

Netto -50 659 556 -50 927 000 -50 638 500 -50 270 990 -367 510 99


2016 2017 +muutos %Myyntituotot 4 987 818 5 032 600 4 510 900 4 528 848 -17 948 100

Maksutuotot 3 172 759 3 340 000 3 075 000 3 005 216 69 784 98

Tuet ja avustukset 1 298 855 642 000 948 000 929 400 18 600 98Muut toimintatuotot 1 552 242 1 531 100 1 499 100 1 511 565 -12 465 101Toimintatuotot 11 011 674 10 545 700 10 033 000 9 975 029 57 971 99



Aineet ja tarvikkeet -2 776 656 -2 909 100 -2 685 100 -2 621 714 -63 386 98Avustukset -3 010 890 -3 715 800 -3 366 800 -3 299 330 -67 470 98Muut toimintakulut -10 780 068 -11 155 000 -11 155 000 -11 209 052 54 052 100Toimintakulut -61 671 230 -61 472 700 -60 671 500 -60 246 019 -425 481 99

Toimintakate -50 659 556 -50 927 000 -50 638 500 -50 270 990 -367 510 99 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialueen toimintatuotot alittuivat 108 000 euroa ja toimintakulut 483 400 euroa ilman nettositovia yksiköitä tarkasteltuna. Nettositovat yksiköt ylittivät toimintakatteensa 7 900 euroa (kaupungin museoiden alitus 9 200 ja Suomen lasimuseon ylitys 17 100 euroa). Toimintatuottojen alitus johtui pääosin liikuntapalveluiden liikuntapaikkamaksujen alituksesta. Henkilöstökulujen säästöä, 143 500 euroa, selittää tilinpäätöskirjauksena tehdyn lomapalkkavarauk- sen alittuminen 189 300 euroa sekä työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksujen alitus 41 800 euroa. Varhe-maksut puolestaan ylittivät talousarvion 73 500 eurolla. Kulttuurin ja hyvinvoinnin vastuualueella henkilöstömenot ylittyivät usealla palvelualueella. Muut toimintamenot alittuivat 339 900 euroa. Säästöä syntyi mm. varhaiskasvatuksen hoidon tuen avustuksissa ja hanketoiminnan jäädessä budjetoidusta. Usealla palvelualueella henkilöstömenojen ylitystä pyrittiin kattamaan säästämällä muissa menoissa. Selvitykset talousarviopoikkeamiin on esitetty kunkin vastuualueen kohdalla.

86 Tilinpäätös VASTUUALUE HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Menot Hallinto- ja talouspalveluiden menot alittuivat pääasiassa työttömyysvakuutusmaksun palautuksesta johtuen. Ruokapalveluiden menot toteutuivat budjetoidun mukaisina. Tulot Hallinto- ja talouspalveluiden tulot ylittyivät koko toimialueelle kohdistuvan vuoden 2016 työttömyysvakuu-tusmaksun palautuksesta johtuen. Ruokapalveluiden tulot toteutuivat budjetoidun mukaisina. VASTUUALUE VARHAISKASVATUSPALVELUT Menot Varhaiskasvatuksen henkilöstökulut laskivat edellisvuoteen verrattuna noin 327 000 eurolla, mikä selittyy pääosin kilpailukykysopimuksella mutta myös erittäin tarkalla henkilöstösuunnittelulla. Aineiden ja tarvikkeiden sekä palveluiden ostoihin varatut määrärahat toteutuivat muutetun talousarvion mu-kaisina ja laskivat edellisvuoteen verrattuna mm. sisäisten ateriamaksujen alentumisesta johtuen. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien piirissä olevien lasten määrä on laskenut viime vuosina. Vuonna 2017 hoidon tuen avustuksia maksettiin 241 500 euroa edellisvuotta vähemmän. Lasku johtuu pääosin kotihoidon tuen ja Riihimäkilisän maksujen laskusta. Yksityisen hoidon tuen määrä on pysynyt hieman yli 900 000 eu-rossa. Tulot Kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena vuonna 2013 alka-neesta syntyvyyden alentumisesta huolimatta. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutosten vuoksi kunnallisen päivähoidon asiakasmaksutulot ovat kuitenkin laskeneet hienoisesti viimeisten kahden vuoden aikana. Viimeisimmän 1.1.2018 voimaan tulleen lakimuutoksen odotetaan alentavan asiakasmaksutuloja hyvinkin merkittävästi. VASTUUALUE OPETUS- JA NUORISOPALVELUT Menot Perusopetuksen toimintakulut alittuivat 145 500 euroa. Alituksesta 96 900 euroa selittyy lomapalkkavarauk-sen ja varhemaksujen sekä 33 800 euroa hanketoiminnan alittumisella. Lukiopalveluiden toimintakulut alittuivat 28 500 euroa. Päivälukiossa henkilöstökulut ylittyivät vanhan ja uuden opetussuunnitelman samanaikaisesta toteuttamises-ta johtuen. Lukion tuntijako muuttui 1.8.2016 ja kaksi ikäluokkaa lukiossa opiskelee uuden opetussuunnitel-man mukaan ja yksi vanhan. Muutoksen vuoksi tiettyjä kursseja on jouduttu tarjoamaan kaksinkertainen määrä normaalivuosiin verrattuna. Tämä tulee vaikuttamaan vielä vuonna 2018 henkilöstömenoja nostavasti. Aikuislukiossa henkilöstömenot alittuivat, sillä kaikkia suunniteltuja kursseja ei toteutettu liian pienen osallis-tujamäärän vuoksi. Nuorisopalvelujen toimintakulut alittuivat 28 800 euroa pääosin hanketoiminnasta johtuen.

87 Tilinpäätös Tulot Opetus- ja nuorisopalvelujen toimintatuotot alittuivat pääosin hanketoiminnan tulojen alituksesta johtuen (69 600 euroa). Tulojen alitus näkyy vastaavasti säästönä toimintamenoissa. Lukiopalvelujen myyntituotot (kahden tutkinnon suorittajien laskutus Hyria koulutus Oy:ltä, vankilalaskutus ja psykologin palveluiden laskutus) ylittivät talousarvion 23 500 eurolla. VASTUUALUE KULTTUURI JA HYVINVOINTI Menot Kulttuuri ja hyvinvoinnin vastuualueen menot ilman nettositovia yksiköitä alittuivat 83 800 euroa. Kulttuuripalveluiden yleisen kulttuurin tulosyksikön toimintakulut alittuivat 48 400 euroa. Alitus johtuu henkilösiirrosta yleisestä kulttuurista sivistys ja hyvinvoinnin hallintoon sekä säästöistä palvelujen ostoissa. Yleisessä kulttuuritoimessa panostettiin Suomi100 –juhlavuoden tapahtumiin, jotka rahoitettiin konserni- ja hallintopalveluiden määrärahoista. Taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön palvelualueella toimintakulut ylittyivät 53 400 euroa. Kansalaisopiston henkilöstökulujen ylitystä (50 100 euroa) katettiin säästämällä muista kuluista, jotka alittuivat 21 100 euroa. Lasten ja nuorten taidekoulun toimintakulut ylittyivät 4 700 euroa. Musiikkiopiston toimintakulujen ylitys (19 700 euroa) johtui henkilöstömenojen ylityksestä. Kilpailukykysopimuksen ja kaupungin säästötavoitteen vuoksi musiikkiopiston henkilöstömenoja (ml. sivukulumuutokset) oli talousarviosta karsittu 39 300 euroa, jota säästöä ei saavutettu. Henkilöstömenot kokonaisuudessaan laskivat kuitenkin 1,6 % edellisvuoteen verrattuna. Liikuntapalveluiden toimintakulut alittuivat 72 000 euroa. Säästöä syntyi mm. hanketoiminnasta johtuen. Lisäksi uusitut koneet (mm. jäänhoitokone) mahdollistivat säästöt kunnossapitokuluissa. Tulot Kulttuuri ja hyvinvoinnin vastuualueen tulot ilman nettositovia yksiköitä alittuivat pääosin liikuntapalveluiden tulojen alituksesta johtuen 98 200 euroa. Liikuntapalveluiden tulot jäivät budjetoitua vähäisemmäksi erityisesti uimalan pääsylipputulojen osalta. Uimalan toimintatuotot laskivat 29 400 euroa edellisvuoteen verrattuna ja alittivat talousarvion 85 300 eurol-la. Huomattavaa on, että liikuntapaikkojen vuokratuotot laskivat edellisvuoteen verrattuna myös jäähallien, kamppailu-urheilukeskuksen ja urheilutalon osalta. TULOSYKSIKKÖ KULTTUURIPALVELUT / SUOMEN LASIMUSEO (netto)

Tp Ta Ta 2017 Toteutuma Ero Ta+m Tot

2016 2017 +muutos -toteuma %Menot -931 757 -853 200 -923 000 -974 778 51 778 106

Tulot 198 064 138 500 208 500 243 200 -34 700 117

Netto -733 693 -714 700 -714 500 -731 578 17 078 102 Menot Lasimuseon päänäyttelyn 100 lasissa kokonaiskustannukset olivat ennakoitua suuremmat. Tulot Myyntituotot ovat jääneet noin 19 000 euroa budjetoitua pienemmiksi.

88 Tilinpäätös Nettobudjetti ylittyi noin 17 000 euroa. TULOSYKSIKKÖ KULTTUURIPALVELUT / RIIHIMÄEN KAUPUNGIN MUSEOT (netto)

Tp Ta Ta 2017 Toteutuma Ero Ta+m Tot


Menot -677 892 -659 800 -660 000 -666 119 6 119 101

Tulot 47 290 35 800 35 800 51 086 -15 286 143

Netto -630 602 -624 000 -624 200 -615 033 -9 167 99 Tilinpäätös oli ylijäämäinen. Museon tavoitteet saavutettiin ja jopa ylitettiin, sillä tuloja kertyi ennakoitua enemmän. Toiminta toteutui suunnitellun mukaisesti. Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Hallinto- ja talouspalvelut 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 8 8 9 9 100 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Ruokapalvelut 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyö-vuosia) 53,61 53,61 53,61 53,61 100 ateriamäärät 1 359 560 1 360 000 1 360 000 1 350 519 99 euroa/suorite 2,76 2,81 2,62 2,65 101 elintarvikkeet euroa/suorite 1,05 1,17 1,01 1,01 100


Varhaiskasvatuspalvelut 2016 2017 +muutos %


Lapsia palvelun piirissä 31.12.: kunnallinen varhaiskasvatus 1 153 1 200 1 200 1 139 95 (sisältää täydentävään varhaiskasvatukseen osallis-tuvat esiopetusikäiset lapset, ei avointa varhaiskas-vatusta) yksityisen hoidon tuen piirissä lapsia keskimäärin/kk 137 170 170 138 81 Lakisääteinen kotihoidon tuki (sisältää 550 600 600 519 87 osittaisen hoidon tuen), lapsia keskimäärin/kk Riihimäki-lisän saajat/perheet keskimäärin/kk 106 120 120 78 65 Lapsia esiopetuksessa 31.12. 341 340 340 340 100Lapsia iltapäivätoiminnassa 31.12. 260 300 300 252 84

89 Tilinpäätös Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Perusopetuspalvelut 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 237,57 237,57 237,57 237,57 100 Muut tunnusluvut Peruskoulun oppilaat 3 037 3 073 3 073 3 085 100 - euroa / oppilas 7 562 7 462 7 356 7 292 99 - hankerahoitus euroa/oppilas 257 108 133 122 92 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Lukiopalvelut 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 41,68 41,68 41,68 41,68 100 Riihimäen lukion opiskelijat 467 490 490 455 93 * opiskelijamäärä laskentapäivien painotettuna keskiarvona - euroa/oppilas (brutto) 6 924 6 382 6 276 6 865 109 - hankerahoitus euroa/opiskelija 77 22 54 28 52 Riihimäen lukion aineopiskelijat/ Ri-Hy toisen asteen yhteistyö 19 25 25 24 96 Aikuislukion opiskelijat (varsinaiset) 129 150 150 128 85 Aineopiskelijoita 240,8 110 110 146,5 133 Kahden tutkinnon opiskelijat, Hyria Oy 20 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Nuorisopalvelut 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 8 9 9 8 89 Kävijät: - tilaisuudet ja tapahtumat 4 018 5 000 5 000 4 003 80 - nuorisokeskus Monari 11 593 12 000 12 000 11 022 92 - Peltosaaren nuorisotila 4 487 3 000 3 000 3 663 122 - harrastekerhojen kävijät 1 572 600 600 1 749 292 Etsivän työn asiakasmäärä/etsivä nuorisotyön-tekijä 110 110 125 114 Nuorisovaltuuston kokousten lukumäärä 11 10 10 11 110 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Kaupunginkirjasto 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 22 22 22 21 95 Lainaus 543 450 550 000 550 000 519 598* 94Kävijät 211 550 220 000 220 000 198 282* 90Aukiolotunnit/vuosi 2 670 2 600 2 600 2 630 101Euroa/asukas 53 51 51 50 98*Kirjasto oli syksyllä suljettuna kaksi viikkoa kirjastojärjestelmän vaihdoksen vuoksi.


Yleinen kulttuuri 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 3 3 3 2 67 Muut tunnusluvut: Kulttuuripalveluiden järjestämät tapahtu-mat ja -tilaisuudet - tapahtumien ja tilaisuuksien määrä 37 7 7 27 386 - kävijämäärä 13 360 10 000 10 000 17 000 170 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Suomen lasimuseo 2016 2017 +muutos %


Kävijät 17 202 20 000 20 000 19 133 96 Kävijät, ulkomailla järjestelyt näyttelyt 41 062 45 000 45 000 42 437 94 Näyttelyt 11 11 11 12 109 Tutkimukset 2 1 1 1 50 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Riihimäen kaupungin museot 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 6 6 6 6 100 Muut tunnusluvut Kävijät - Riihimäen kaupunginmuseo 12 521 9 000 9 000 10 689 119 - Riihimäen taidemuseo, 10 576 9 000 9 000 10 011 111 joista maksaneita 3 210 2 400 2 400 3 515 146 Näyttelyt - Riihimäen kaupunginmuseo 3 4 4 7 175 - Riihimäen taidemuseo 3 3 3 3 100 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Kansalaisopisto 2016 2017 +muutos %


Kansalaisopisto - opiskelijoita 3 043 3 200 3 200 2 858 89 - euroa/opiskelija 256 225 225 262 116 Opetustunteja 7 718 8 150 8 150 7 550 93

91 Tilinpäätös


Lasten ja nuorten taidekoulu 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 1,65 1,50 1,50 1,90 127 Opiskelijat/kuvataide 166 180 180 158 88 - euroa/opiskelija 1 226 1 034 1 016 1 164 115 - opintoviikkoja 33 33 33 33 100 Opiskelijat/käsityötaide 52 45 45 45 100 - euroa/opiskelija 391 478 773 852 110 - opintoviikkoja 28 33 33 28 85 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Musiikkiopisto 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 15 15,5 15,5 15 97 Musiikkiopisto - opiskelijoita 303 300 300 301 100 - euroa/opiskelija 4 164 4 159 4 152 4 203 101 - opetustunteja 17 477 17 300 17 300 16 670 96 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Liikuntapalvelut 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 28,6 26 26 26 100 Käyttäjät - jäähalli 103 699 110 000 110 000 88 185 80 - Peltosaaren liikuntapuisto 26 410 30 000 30 000 18 036 60 - urheilupuisto 51 716 50 000 50 000 49 704 99 - urheilutalo 119 300 110 000 110 000 100 650 92 Kävijät - uimahalli 145 152 155 000 155 000 139 468 90 - maauimala 30 718 35 000 35 000 27 689 79 Liikunnanohjausryhmä (asiakasmäärä) - hyvinvointineuvonta 626 300 300 545 182 - työikäisten liikunnanohjaus 6 316 10 000 10 000 6 923 69 - lasten ja nuorten liikunnanohjaus 8 643 15 000 15 000 10 213 68 - erityisliikunnanohjaus 5 685 7 000 7 000 8 992 128 - liikuntatapahtumat 20 533 6 000 6 000 15 619 260

92 Tilinpäätös KAUPUNKIKEHITYKSEN TOIMIALUE TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2017 Toiminnan painopistealueita vuonna 2017 olivat johtamisen kehittäminen, toiminnan suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistaminen, yleiskaavatyön loppuun saattaminen, asemanseudun ja keskustan kehit-täminen sekä kysyntää vastaavien elinkeinoalueiden tarjoaminen. Toimenpiteitä tehtiin myös oman toimin-nan tehostamiseksi ja tulopohjan vahvistamiseksi, erityistä huomiota kiinnitettiin digitalisaation hyödyntämi-seen omassa toiminnassa sekä sähköisten palvelujen kehittämiseen. Tilaomaisuuden pitkän aikavälin kehit-tämistä ja tilojen käytön tehostamista jatkettiin kaupunginvaltuuston hyväksymän toimitilaohjelman pohjalta. Tulopohjaa vahvistettiin realisoimalla kiinteistöomaisuutta. Talousarvion toiminnallisena tavoitteena oli kiinteän omaisuuden osalta saavuttaa 1 040 000 euron myynti-voitto. Toteuma, 2 901 788 euroa, ylitti tavoitteet merkittävästi. Ylityksen taustalla olivat vuosien 2013-2016 vähäisten tontinluovutusten määrä, joiden pohjalta vuoden 2017 tavoitteet asetettiin maltillisiksi – tavoitteena oli luovuttaa 10 omakotitalotonttia, yksi kerrostalotontti sekä elinkeinotontteja. Tontteja luovutettiinkin odotus-ten mukaisesti määrässä mitaten verraten vähän, kuitenkin niin, että kerrostalotonttien osalta kuusi luovutet-tua tonttia tuottivat odotuksiin nähden noin 1,8 miljoonaa euroa suuremman myyntivoiton. Kerrostalotonttien kysynnän osalta on vielä epäselvää kuinka pysyvästä ilmiöstä on kyse; on varsin mahdollista, että kysyntä on seurausta markkinatilanteesta, jossa sijoittajat etsivät sijoituskohteita kiinteästä omaisuudesta, jolloin riskinä on asuntojen ylituotanto. Kerrostalotonttien luovutusten osalta joka tapauksessa kaupungin rajallinen tonttikanta rajoittaa tonttien luovutusmääriä jo vuonna 2018, joten vuoden 2017 runsaan myyntivoiton tois-tumista vuonna 2018 ei tule pitää todennäköisenä. Maata kaupunki hankki vuoden 2017 aikana yhteensä noin 17,8 ha noin 691 000 euron arvosta. Kaavoitusohjelman asemakaavan muutoskohteita oli vireillä tai valmistui vuoden aikana19 kappaletta. Koh-teista 12 liittyi elinkeinotoimintaan, 6 asumiseen ja 1 liikenteeseen. Vuoden 2017 aikana vahvistui yhteensä 9 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Kaavoista 8 tehtiin kumppanuuskaavana eli tilaajan konsultti val-misteli asiakirjat kaupungin ohjauksessa. Arolammin eritasoristeyksen valmistuttua jatkettiin työpaikka-alueiden asemakaavoitusta risteysalueen tuntumassa. Huhtimonmäen asemakaavan muutos tuli lainvoimai-seksi. Kaavahankkeeseen liittyy sopimus, jolla H.G.Paloheimon kanssa v. 1989 solmittu laaja maakauppa- ja kaavoitussopimus saatiin päätökseen. Sopimus allekirjoitettiin ja yleiset alueet siirtyvät kaupungille veloituk-setta. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala vuoden 2017 lopussa oli 2.348 ha. Koko kaupungin kattava yleiskaava Riihimäki 2035 hyväksyttiin ja tuli lainvoimaiseksi kesällä 2017. Uusi yleiskaavakierros 2017-2021 alkoi hyväksymisen jälkeen. Uuden kuntastrategian mukaisten, yleiskaavan toteuttamiseen liittyvien kehittämisoperaatioiden: keskustan kehittäminen ja toteutus, asemanseudun yleis-suunnitelman ja varuskunta - Kokko –alueen yleissuunnitelman valmistelu aloitettiin. Neuvotteluja Senaatin kanssa Peltosaaren ja veturitallien alueen suunnittelusta ja tulevaisuuden maakaupoista jatkettiin. Joukkoliikenteessä tehtiin useita kehitysaskelia. Koululais- ja varhaiskasvatusryhmien kulkeminen paikallislii-kenteessä muuttui ilmaiseksi ja kertalipun hintaa alennettiin merkittävästi. Näiden toimenpiteiden myötä joukkoliikenteen käyttöaste nousi 15 %. Liikenneturvallisuuden- toimivuuden ja ympäristöystävällisyyttä edis-tettiin asemanseudun liikkumisenohjauksen hankkeella. Kunnallisteknisiä suunnitelmia valmistui mm. Etelä Mattilan ja Huhtimonmäen alueille. Ensimmäinen puistojen saneeraus suunnitelma valmistui Ankkapuistoon. Kunnallistekniikan vuoden 2017 merkittävimmät investoinnit olivat pitkään odotetun Kokonkadun jatkeen toteuttaminen. Lisäksi kolmivuotinen hanke Kontiontien kevyen liikenteen väylän parantaminen saatiin val-miiksi. Kokonkadun jatkeen noin 800 metriä ja Kontiontien 1 200 metriä kevyen liikenteen väylää parantaa merkittävästi alueiden kevyen liikenteen turvallisuutta. Katuvalaistuksen vaihtotöitä jatkettiin. Muutostyöllä on sekä taloudellista, että ympäristöä säätä vaikutus, niin myös liikenneturvallisuutta parantava vaikutus. Riihimäen kaupungin toimitilaohjelma vuosille 2017 - 2026 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 23.1.2017. Toimitilaohjelmassa on toimitilat ryhmitelty kolmeen salkkuun: Ylläpidettävät toimitilat, selvitettävän toimitilat sekä myytävät ja purettavat toimitilat. Toimitilaohjelman yhteydessä laskettiin kaupungin omistamien raken-

93 Tilinpäätös nettujen kiinteistöjen korjausvelka, joka on yhteensä n. 26 milj. euroa. Toimitilaohjelman mukaisten linjausten mukaan tilakeskus on lähtenyt yhdessä muiden hallintokuntien kanssa tehostamaan toimitilojen käyttöastet-ta. Vuoden 2017 aikana on myyty toimitiloja joita ei tarvita kaupungin ydinpalveluksissa sekä järjestelty toimi-tiloja siten, että on päästy vuokratiloista kaupungin omiin omistamiin toimitiloihin. Lisäksi on purettu sellaisia kiinteistöjä, jotka on hankittu kaupungille maapoliittisista syistä. Tilahankkeita toteutettiin investointiohjelman mukaisesti. Tilahankkeista Herajoen koulun Mäntylä-rakennuksen peruskorjaus ja keittiötilan laajennus Haapala-rakennuksen yhteyteen valmistui kesäkuun lop-puun 2017 mennessä. Uramon koulun ja päiväkodin rakentaminen aloitettiin elokuun lopussa 2017. Keskus-varikon kylmä autosuoja valmistui joulukuun loppuun mennessä 2017. Uuden energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 4.12.2017. Toimintasuunnitelma kattaa vuodet 2017-2025, jonka säästötavoite on vuoden 2025 mennessä 7,5 % ja välitavoite vuoden 2020 loppuun mennessä 4 %. Energiaryhmä seuraa säännöllisesti toimenpiteiden toteu-tumista ja päivittää toimintasuunnitelmaa vuosittain. Vuoden 2017 aikana kilpailutettiin sähkön hankinta ajalle 1.1.2018 – 31.12.2021. Riihimäen kaupungin stra-tegian mukaisesti toimitettava sähkö on tuotettu täysin uusiutuvalla energian lähteellä. Ympäristönsuojelun valvonta-asioista merkittävimmät vuonna 2017 liittyivät Fortum Oy:n jätteiden käsittely-laitosten sekä muiden ympäristöluvallisten laitosten toimintaan. Laitosten valvontaa toteutettiin valvonta-suunnitelman ja ohjelman mukaisesti. Herajoen teollisuusalueen yritysten ympäristöriskejä kartoitettiin säh-köisellä kyselyllä sekä paikan päällä tehdyin tarkastuksin. Yhdelle uudelle toiminnalle myönnettiin ympäristö-lupa. Vesihuoltoon liittymisten valvontaan panostettiin Riutan vesiosuuskunnan alueella. Riihimäen kaupun-gin ympäristönsuojelumääräysten päivitys eteni ja luonnos määräyksiksi laitettiin vuoden lopulla nähtäville. Opiskelijatyönä toteutettiin kyselytutkimus vieraslajien esiintymisestä Riihimäellä. Vahteriston luonnonsuoje-lualueelle laadittiin hoito- ja käyttösuunnitelma yhdessä Hämeen Ely-keskuksen kanssa. Arvokkaiden luonto-kohteiden seurantaa jatkettiin inventoimalla 32 arvokasta luontokohdetta, joista pääosa oli taajama-alueen metsiä ja puistoja. Riihimäen hakeutumista edelläkävijäkuntien verkostoihin valmisteltiin syksyllä 2017 ja vuoden lopulla Riihi-mäki valittiinkin mukaan FISU ja CIRCWASTE – edelläkävijäkuntien verkostoihin. Kaupungin ympäristötyös-tä julkaistiin 17. ympäristöraportti sekä neljättä kertaa ilmestyvä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä. Ympäristöpoli-tiikan päivitys sekä resurssiviisauden tiekartan laadinta käynnistettiin loppuvuodesta mm. toteuttamalla säh-köinen kysely asukkaille, yrityksille ja luottamushenkilöille sekä laskemalla indikaattoritietoja työn pohjaksi. Rakennusvalvontaviranomaisen myöntämiä lupia kertyi vuonna 2017 yhteensä 290 kpl (v. 2016, 327 kpl). Niihin sisältyi asuntoja yhteensä 284 kpl (v. 2016, 151 kpl), joista pientaloissa oli 16 kpl ja kerrostaloissa 208 kpl. Asuntoja valmistui vuonna 2017 yhteensä 99 kpl (v. 2016, 116 kpl). Viranomaiskatselmuksia uusilla ra-kennustyömailla suoritettiin yhteensä 708 kpl, joista rakennusvalvonnan osuus oli noin 600 kpl. Rakennetun ympäristön katselmuskierrokset suoritettiin syksyllä pohjoisella kaupunginosalla, jonka jälkeen lähetettiin huomautuksia 70 kohteelle. Ympäristölautakunta myönsi rakennusluvat isoille hankkeille: kolmelle kerrosta-lolle, yhdelle varastohallille ja yhdelle tuotantohallin laajennukselle.

94 Tilinpäätös

STRATEGIAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 2017 - 2019 JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 Strategisten päämäärien alla on esitetty kaikki valtuuston päättämät ko. päämäärään liittyvät painopisteet ja toimenpiteet. Toimialat ovat asettaneet toiminnalliset tavoitteet kuhunkin toimenpiteeseen liittyen. Jokaisen toimenpiteen kohdalle ei ole asetettu toiminnallista tavoitetta. Toiminnallisia tavoitteita asetetaan koko kau-pungin tasolla enintään 30 - 40, jolloin niitä voi olla suurimmilla lautakunnilla enintään 5 - 7 tavoitet-ta/lautakunta ja pienimmillä 2 - 3 tavoitetta/lautakunta 2. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ TOIMIVAT PALVELUT 1.3. PAINOPISTE KUNNAN PALVELUTUOTANTO Kaupunkikehityslautakunta

- Johtamista kehitetään vahvistamalla toimintajärjestelmän roolia toiminnan suunnittelussa, ra-portoinnissa ja ohjauksessa. Toimintaa kehitetään kuvaamalla hallintokuntarajat ylittäviä pro-sesseja ja tarkastelemalla niiden toimivuutta. Prosessien auditoinnilla vahvistetaan jatkuvan kehittämisen periaatteiden mukaisen toimintatavan käyttöönottoa.

Ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontajaosto

- Ympäristövalvonnan tehostamiseksi jatketaan valvonta- ja lupaprosessien kuvaamista ja ke-hittämistä. Valvontaa ohjaamaan laaditaan vuosittain riskiperusteinen valvontaohjelma aiem-min valmistuneen valvontasuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Riihimäen kaupungin ympä-ristönsuojelumääräykset päivitetään kattamaan tiedossa olevat puutteet ympäristöriskien pie-nentämiseksi. Suunnitelmallisuuden ja määräysten ajantasaisuuden avulla valvonta tehostuu ja resurssien riittävyys turvataan.

- Sähköistä ympäristötiedon hallintaa ja asiointia parannetaan ympäristövalvontasovelluksen käyttöä tehostamalla. Sovelluksen kehittämistä yhteistyössä paikkatietoasiantuntijoiden kans-sa jatketaan. Sähköistä asiointia ja lupien hakemista edistetään ja siihen valmistaudutaan tie-tojärjestelmien sallimissa puitteissa. Myös asiakirjahallintaa kehitetään.

- Rakennuslupien sähköistä käsittelyä ja digitaalisten dokumenttien käsittelyä kehitetään. Suunnitelmallisen lupakäsittelyn avulla pidetään käsittelyajat kohtuullisina. Vuoden 2017 alus-ta alkaen kaikki rakennuslupahakemukset käsitellään sähköisinä, mikä edellyttää asiakirjojen digitointia paperisten hakemusten osalta. Samalla selvitetään mahdollisuus sähköisen pysy-vän arkiston perustamiseen. Sähköisen tarkastusmenettelyn kehittämistä jatketaan työmaa-katselmuksiin ja katselmustoimikunnan toimintaan. Asiakaskyselyjä toteutetaan palvelun laa-dun varmistamiseksi.

- Vuonna 2016 aloitettua prosessien kuvaamista ja kehittämistä jatketaan. Vuonna 2017 kuva-taan hallintokuntarajat ylittävät prosessit ja niiden kehittäminen käynnistetään yhdessä muiden yksiköiden kanssa.


uudistaminen niin, että prosessit ovat optimaaliset ja kustannustehokkaat Keskeisten vuonna 2016 kuvattujen palveluprosessien hallintokuntarajat ylittävät prosessit

käydään läpi ja tarkistetaan hallintokuntien kanssa yhdessä. Mittari: Keskushallinnon keskeiset hallintokuntarajat ylittävät prosessit on käyty läpi ja tarkistet-

tu yhdessä hallintokuntien kanssa 31.12.2017 mennessä. Toteutuminen 1.1.- 31.12.2017:

95 Tilinpäätös

Tulokset on hyväksytty kaupungin johtoryhmässä 11.12.2017

Kaupunkikehityslautakunta Toimintajärjestelmän sisäinen auditointi. Mittari: Toimialan auditointisuunnitelma on hyväksytty kesäkuussa 2017 ja toimialan kuvaa-

mista prosesseista 50 % on auditoitu vuoden loppuun mennessä. Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Auditointisuunnitelma hyväksyttiin toimialan johtoryhmässä

kesäkuussa. Auditointisuunnitelman mukaisesti kunkin vastuualueen kriittiset prosessit audi- toitiin kiinnittäen huomiota mm. uuden strategia painopisteisiin ja uuden hallintosäännön mah- dollistamiin toimintamuutoksiin.

Ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontajaosto Keskeisten vuonna 2016 kuvattujen palveluprosessien hallintokuntarahat ylittävät prosessit

käydään läpi ja tarkistetaan hallintokuntien kanssa yhdessä. Mittari: Keskushallinnon keskeiset hallintokuntarajat ylittävät prosessit on käyty läpi ja tarkis-

tettu yhdessä hallintokuntien kanssa 31.12.2017 mennessä. Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Keskeisimmät hallintokuntarajat ylittävät prosessit liittyen

mm. ympäristöjärjestelmän toimintaan on kuvattu ja käyty läpi yhdessä hallintokuntien kanssa. Prosessiprojektissa tarkasteltiin 2017 toimialarajat ylittäviä prosesseja ja tehtiin kehittämistoi-

menpiteitä toimintaan sekä tarvittavat jatkokehittämisehdotukset. Tarkasteltavat prosessit oli-vat 1) Jatkuvuudenhallinta, 2) Soten ja Sivin yhteistyö, 3) Työllisyys, 4) Kiinteistöjen hallinta, 5) Talousjohtaminen. Projektin tulokset käsiteltiin kaupungin johtoryhmän prosessiseminaarissa 8.12.2017.

Valvontaohjelman 2017 laadinta ja kaupungin ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen Mittari: Valvontaohjelma ja ympäristönsuojelumääräysten päivitykset on tehty 31.12.2017

mennessä Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Valvontaohjelma on laadittu ja hyväksytty tammikuussa

2017. Luonnos uusiksi ympäristönsuojelumääräyksiksi valmistui ja laitettiin nähtäville vuoden lopulla, määräykset valmistuvat hyväksyttäviksi keväällä 2018.

Rakennuslupien käsittelyaikojen kohtuullisena pitäminen ja rakennuslupien sähköistäminen Mittari: Viranhaltijoiden myöntämistä luvista 95 % käsitellään 5 viikossa ja sähköisten lupaha-

kemusten osuus on 100 % Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Viranhaltijoiden myöntämistä luvista 95 % on käsitelty 5 vii-

kossa. Sähköisten lupahakemusten osuus on ollut 60-70 %.

1.3.2. Toimenpide: Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityksen hillitsemiseksi Kaupunkikehityslautakunta Vuokra-asuntostrategian uudistaminen/päivittäminen Uudistettu/päivitetty vuoden 2017 aikana Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Vuokra-asuntostrategian päivittämistä ei ole aloitettu.

1.1.3. Toimenpide: Asiakkaiden hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen toimivuuden kehittämi-nen

Ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontajaosto Vuonna 2016 aloitettua prosessien kuvaamista ja kehittämistä jatketaan. Vuonna 2017 kuva-

taan hallintokunnat ylittävät prosessit ja niiden kehittäminen käynnistetään yhdessä muiden yksiköiden kanssa.

Mittari: Hallintokuntarajat ylittävät prosessit kuvattu ja oleellisimpien prosessien kehittäminen käynnistetty vuoden loppuun mennessä.

96 Tilinpäätös

Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Keskeisimmät hallintokuntarajat ylittävät prosessit on kuvattu ja oleellisimpien kehittäminen on käynnistynyt (ympäristöjärjestelmän prosessit, sähköisen luontotiedon hallinta. Näiden osalta toimintatavat on sovittu ja käyty läpi yhdessä ao. hallinto kuntien kanssa.

1.4. PAINOPISTE TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA TOIMINNAN KUSTANNUS- TEHOKKUUS

Kaupunkikehityslautakunta - Johtamisen kehittämishankkeessa esille nousseet kehittämiskohteet priorisoidaan ja toimialal-

le luodaan käytännöt kehittämisen hallinnointiin sekä hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja raportoitiin. Hankkeiden projektointi otetaan käyttöön kehittämisessä ja toimialan operatiivi-sessa toiminnassa.

- Katu- ja puistoinvestointien pitkän aikavälin suunnittelun kehittämistä jatketaan. Suunnittelus-sa syvennetään kunnossapitovelan pienentämisen keinojen löytämiseen ja toimenpiteiden vaikuttavuuden merkitykseen korjausvelan pienentämisessä tai kasvun hidastamisessa.

- Riihimäen kaupunki jatkaa energiatehokkuussopimusta vuosille 2017 - 2025. Sopimus koskee kaupungin palvelurakennuksia, asuinrakennuksia ja laitosrakennuksia. Energiansäästön väli-tavoite vuodelle 2020 on 4 % ja vuoden 2025 loppuun 7,5 %.

- Uusi energiatehokkuussopimus vuosille 2017-2025 päätettiin jatkaa vuoden 2016 lopussa.

Energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 4.12.2017. Energiatyöryhmä seuraa säännöllisesti toimenpiteiden toteutumista ja päivittää toimenpidesuunnitelmaa vuosittain.

- Vuoden 2017 aikana kilpailutettiin sähkön hankinta ajalle 1.1.2018 – 31.12.2021. Riihimäen

kaupungin strategian mukaisesti toimitettava sähkö on tuotettu täysin uusiutuvalla energian-lähteellä.

- Tilaomaisuuden pitkän aikavälin kehittämistä ja tilojen käytön tehostamista jatketaan tilatyö

ryhmän vuonna 2016 valmisteleman toimitilaohjelman pohjalta. Ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontajaosto

- Ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan taksat pidetään ajan tasalla ja tarkistetaan kustan-nuskehitystä vastaaviksi. Taksat tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein. Uudet taksat pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2017 alussa.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 1.2.2. Toimenpide: Tuloperustan vahvistaminen korottamalla maksuja ja taksoja kustannuskehitystä vastaavasti

Ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontajaosto Taksojen tarkistus kustannuskehitystä vastaaviksi, uudet taksat voimaan 2017. Mittari: Taksojen voimaantuloaika. Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa sekä maa-ainestaksa

tulivat voimaan 1.2.2017 ja, rakennusvalvonnan taksa 1.1.2017. 1.2.3. Toimenpide: Tilojen käytön tehostaminen

Kaupunkikehityslautakunta Tilatyöryhmän laatimassa toimitilaohjelmassa vuodelle 2017 asetettujen tilaomaisuuden kehit-

tämistavoitteiden toteuttaminen. Mittari: Toteutuneiden tavoitteiden %.

97 Tilinpäätös

Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Riihimäen kaupungin toimitilaohjelma vuosille 2017-2026 hyväksyttiin 23.1.2017 kaupunginvaltuustossa. Toimitilaohjelmassa on toimitilat ryhmitelty kolmeen salkkuun: ylläpidettävät toimitilat, selvitettävät toimitilat sekä myytävät ja purettavat toimitilat. Toimitilaohjelman mukaisten linjausten mukaan tilakeskus on lähtenyt yhdessä mui-den hallintokuntien kanssa tehostamaan toimitilojen käyttöastetta. Vuoden 2017 aikana on myyty toimitiloja joita ei tarvita kaupungin ydinpalveluissa sekä järjestelty toimitiloja siten, että on päästy vuokratiloista kaupungin omiin omistamiin toimitiloihin. Lisäksi on purettu sellaisia kiinteistöjä, jotka on hankittu kaupungille maapoliittisista syistä.

1.2.4. Toimenpide: Investointien suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistaminen

Kaupunkikehityslautakunta Yleisten alueiden kunnossapito-ohjelma kunnossapitovelan pienentämiseksi on laadittu. Kun-

nossapito-ohjelman on käsitelty teknisessä lautakunnassa kesäkuussa 2017 mennessä ja sen tulokset on huomioitu 2018 talous- ja toimintasuunnitelmassa.

Mittari: Kunnossapito-ohjelma valmis ja huomioitu vuoden 2018 talous- ja toimintasuunnitel- maesityksessä

Tilatyöryhmän laatiman toimitilaohjelman pohjalta tehdään Kiinteistökannan korjaus- ja uudisrakentamisen pitkän aikavälin suunnitelma vuosille 2017-2026.

Mittari: Suunnitelma valmis ja huomioitu vuoden 2018 talous- ja toimintasuunnitelmaesityk-sessä

Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Vuoden 2018 talousarvion valmistelun yhteydessä on val-misteltu korjaus- ja uudistarkentamisen pitkän aikavälin suunnitelma vuosille 2017-2026. Seu-raavan kymmenen vuoden aikavälille on listattu 17 kaupungin omistamaa ja ydintoimintoja palvelevaa toimitilaa. Peruskorjattavien ja uudiskohteiden priorisointi tulisi vain saattaa pää-töksentekoon mistä tiloista seuraavan kymmenen vuoden aikana luovutaan, peruskorjataan ja tehdään täysin uusia ydinpalveluita palvelevia tiloja.

Katujen korjaustarpeen selvitys käynnistettiin syksyllä 2016 ja sitä jatkettiin kevät ja kesä

2017. Tarveselvityksissä syntyi katukohtainen arvio tarpeesta ja sen kustannuksista. Vuonna 2016 valmistui päällystettyjen ajoratojen korjaustarpeen selvitys. Selvityksen tuloksena arvioi-tiin korjausvelan päällystettyjen ajoratojen osalta olevan noin 18,7 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 valmistui sorapintaisten katujen ja päällystettyjen kevyen liikenteen väylien kor-

jaustarpeiden selvitys. Selvityksen tuloksena sorapintaisten katujen korjausvelka arvioitiin ole-van noin 8,6 miljoonaa euroa ja päällystettyjen kevyen liikenteen väylien korjausvelka arvioitiin olevan noin 2,5 miljoonaa euroa. Selvitysten perusteella katujen kunnossapitovelan arvioidaan kokonaisuudessaan olevan noin 27,9 miljoonaa euroa.

Lisäksi vuonna 2017 laadittiin selvitys viheralueiden ja niissä olevin leikkipaikkojen korjaustar-

peista. Selvityksen perusteella arvioidaan viheralueiden ja niissä olevien liekkipaikkojen korja-usvelan olevan noin 2,5 miljoonaa euroa.

Selvitysten perusteella voidaan siis arvioida, että Riihimäen kaupungin yleisten alueiden kun-

nossapitovelka on noin 30 miljoonaa euroa.

Kiinteistökannan korjaus- ja uudisrakentamisen pitkän aikavälin suunnitelma vuosille 2017- 2026 on aloitettu tekemään ja esitetty TAE-2018 investointiosan perusteluiden yhteydessä.

1.5. PAINOPISTE HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Kaupunkikehityslautakunta

- Johtamisen kehittämishankkeessa määritettyjen toimenpiteiden jatkaminen.

98 Tilinpäätös Ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontajaosto

- Ympäristökeskuksen yhteistoimintaa kehitetään mm. yksiköiden yhteisten työpaikkakokousten ja kehittämispäivien avulla. Henkilöstön osaamista tuetaan aktiivisella kouluttautumisella sekä tunnistamalla osaamistarpeet ja tulevaisuuden haasteet ajoissa ennalta. Mahdollisuuksia etä-neuvotteluihin ja -yhteyksiin hyödynnetään entistä tehokkaammin.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 1.3.2. Toimenpide: Henkilöstön muutosvalmiuksien edistäminen

Kaupunkikehityslautakunta Henkilöstön kehittämissuunnitelman laatiminen Mittari: Suunnitelma valmis 2017 Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Ei käynnistetty.

2. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ 2.1. PAINOPISTE ELINKEINOPOLITIIKKA

Elinkeinopolitiikassa keskeinen toimija on Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, jonka vuonna 2015 valmiste-lema elinkeinostrategia vuosille 2015 – 2019 sisältää Riihimäen elinkeinopolitiikan toimintamallin ja keskeiset kehittämiskohteet.

Kaupunkikehityslautakunta - Monipuolisten, kysyntää vastaavien elinkeinoalueiden tarjoaminen oikea-aikaisesti. - Asemanseudun ja keskustan kehittäminen; keskustan kehittämissuunnitelman laatiminen yh-

teistyössä keskustan eri toimijoiden kanssa. - Peltosaaren kehittämistoimenpiteiden jatkaminen.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017

Kaupunkikehityslautakunta Etelä-Mattilan elinkeinoalueen katuverkon kehittäminen. Etelä-Mattilan liikenneverkon paran-

tamistoimenpiteiden toteuttamista jatketaan. Mittari: Mattilantien ja Uuden Herajoentien liittymä valmis 2017 Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Etelä-Mattilan katusuunnitelmat (Yritystie, Yrityskatu, Uusi

Herajoentie ja Mattilantie kiertoliittymä) valmisteltiin ja hyväksyttiin. Suunnitelmat esitettiin to-teutettavan vuoden 2018 investointiohjelman rahoituksella. Investointiohjelma hyväksyttiin kaupunkikehityslautakunnassa joulukuussa 2017. Kohteiden rakennuttamisasiakirjojen valmis-telu on käynnissä ja kohde kilpailutetaan helmikuussa 2018 ja toteutetaan kesäkaudella 2018.

2.2. PAINOPISTE SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ


- Kaupungin asukkaiden ja työntekijöiden ympäristötietoisuutta edistetään sidosryhmäyhteis- työn, kehittämishankkeiden sekä kaupungin ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristökeskuk-sen viestinnässä kiinnitetään erityistä huomiota viestinnän ymmärrettävyyteen ja selkeyteen. Ympäristötietoisuuden ja vastuullisuuden edistämisessä hyödynnetään entistä tehokkaammin myös sosiaalista mediaa. Kaupungin viihtyisyyttä ja siisteyttä lisätään hallintokuntien yhteisellä ”Siisti Riksu” -kampanjalla. Reilun kaupan kaupunki -kannatusryhmän toimintaan osallistutaan ja huolehditaan kaupungille kuuluvasta tiedotusvelvollisuudesta.

- Kestävää rakentamista edistetään. Rakennuslupaneuvonnalla ja lupahakemusten käsittelyn ja

rakennustyön aikaisen neuvonnan yhteydessä edistetään energiatehokkaan rakentamistavan

99 Tilinpäätös

käyttämistä sekä hyvän, esteettömän ympäristön ja viihtyisän kaupunkikuvan syntymistä. Täs-sä työssä pyritään tehostamaan yhteistyötä kaavoituksen kanssa aina kaavasuunnittelusta valmiin rakennuksen toteuttamiseen asti.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 2.1.1. Toimenpide: Edunvalvonta ja markkinointi kaupungin elinvoimaisuuden lisäämiseksi ja

liikenteellisen toimivuuden lisäämiseksi 2.1.2. Toimenpide: Kaupungin strategiaa ja palvelutuotantoa tukeva perusviestintä

2.1.3. Toimenpide: Kuntalaisten tarpeista lähtevä vuorovaikutteinen viestintä

3. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ EKOLOGISESTI KESTÄVÄ JA TOIMIVA YHDYSKUNTA-

RAKENNE 3.1. PAINOPISTE MAAPOLITIIKKA

Kaupunkikehityslautakunta

- Yleiskaavan 2035 seuranta- ja toteuttamisohjelman laatiminen. - Viihtyisän asuinympäristön ja monipuolisen keskusta-asumisen mahdollistaminen.


- Riihimäen ympäristöntilaa seurataan suunnitellusti ja tuotetaan ajantasaista tietoa ympäristön-tilasta myös maankäytönsuunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavaksi. Luontoarvojen tur-vaamiseksi ympäristönsuojeluyksikkö kartoittaa uusia ja seuraa tiedossa olevia arvokkaita luontokohteita, linnustoa ja uhanalaisien lajien esiintymistä. Tiedot luontoarvoista toimitetaan kaavoitusyksikön käyttöön kaavojen laadinnassa huomioitavaksi. Luontotiedon sähköistä hal-lintaa kehitetään yhdessä kaavoituksen kanssa.

- Asemakaava-alueen metsien luonto- ja virkistysarvojen säilyminen pyritään huomioimaan myös rakennusvalvonnan lupamenettelyssä ja ko. alueisiin kohdistuvat metsänhakkuutoimen-piteet on erityisesti perusteltava maisematyölupahakemuksissa. Asemakaava-alueen metsä-alueita ei tule pääsääntöisesti hoitaa talousmetsien tapaan.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 3.1.1. Toimenpide: Aktiivinen maahankinta asumis- ja yritystarpeisiin

Kaupunkikehityslautakunta Hankitaan yleiskaavan osoittamilta tarvealueilta raakamaata kaavoituksen tarpeisiin vähintään

varannosta poistuvan määrän verran Mittari: Hankitun raakamaan osuus varannosta poistuvan maan määrään nähden. Toteutuminen 1.1. – 31.8.2017: Raakamaahankintoja ei ole tehty.

3.1.2. Toimenpide: Kaupunkirakenteen tiivistäminen luontoarvot säilyttäen

Kaupunkikehityslautakunta Yleiskaavaehdotus ja lopullinen yleiskaava valmistellaan. Mittari: Yleiskaava hyväksyttynä keväällä 2017. Yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustos-

sa 29.5.2017 Kokko-Taipaleen-Varuskunnan alueen yleissuunnitelma valmistellaan. Toteutuminen 1.1.-31.12.2017: Mittari: Yleissuunnitelma valmiina jatkosuunnittelua ja neuvotteluja varten vuonna 2017.

100 Tilinpäätös

Toteutuminen 1.1.-31.12.2017: Valmistelevia neuvotteluja käytiin Senaatin, metsähallituksen ja puolustushallinnon kanssa v. 2017. Yleiskaavan mukainen maankäyttöratkaisu oli neuvotte- luiden lähtökohtana.

3.2. PAINOPISTE YMPÄRISTÖPOLITIIKKA

Riihimäen ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.12.2009 § 145 ja Riihimäen Il-mastostrategia 2020 ”Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä” 10.10.2011 § 73.

Kaupunkikehityslautakunta

- Riihimäki on yksi maan viidestä tulvariskialueista. ELY on yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa laatinut suunnitelman tulvariskien vähentämiseksi. Merkittävin vaikutus saadaan muut-tamalla Vantaanjoen rumpuja putkisilloiksi, jolloin tulvaveden kulku kaupungin kriittisten pistei-den lävitse helpottuu ja vahinkojen riski pienenee merkittävästi. Teknisten suunnitelmien laa-dinta on esitetty tehtävän 2017 ja toimenpiteiden käynnistäminen vuonna 2018: Toimenpitei-den toteuttamisen kesto on arvioitu olevan 5 vuotta.

- Riihimäellä on laadittu selvitys kevyen liikenteen väylien palvelutasosta. Suunnitelmassa on esitetty keskeisimpänä toimenpiteenä koululaisten käyttämän kevyen liikenteen verkon täy-dentämistä, siten, että koulumatkojen turvallisuus parantuisi. Kevyen liikenteen verkkoa on esitetty täydennettäväksi noin 1 km vuodessa. Kohteita on ohjelmoitu 10 vuodelle.


- Vahteriston luonnonsuojelualueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma vuoden 2017 lop-puun mennessä kaupungin ja Hämeen Ely-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelman tavoitteena on turvata ja kehittää alueen luonnonsuojelullista arvoa sekä ohjata alueen virkistyskäyttöä. Suunnitelman laadinta on osoitettu johtosäännöllä ympäristölautakunnan vastuulle ja käytän-nön hoitotöiden suorittaminen tekniselle lautakunnalle.

- Ympäristöjohtamista vahvistetaan koko kaupunkiorganisaatiossa. Ympäristöjärjestelmän toi-mintatapoja kehitetään selkeämmiksi ja paremmin yhteensopiviksi muun johtamisen ja suun-nittelun kanssa. Lähivuosina ympäristöjohtamista tuetaan ottamalla käyttöön säännölliset toi-mialojen johdon katselmukset, sisäiset auditoinnit sekä kehittämällä tavoitteiden asettamista, seurantaa ja mittareita. Ympäristönsuojeluyksikkö myös koordinoi kaupungin ilmastostrategian toteutusta ja seurantaa sekä ilmastostrategian päivittämistä.

- Riihimäen asemaa vahvistetaan edelläkävijäkuntana ympäristöasioissa. Riihimäki verkostoi-tuu muihin ympäristöasioissa edelläkävijöinä tunnettuihin kuntiin ja vahvistaa omaa asemaan-sa ympäristöasioiden edelläkävijänä, jotta tätä voidaan käyttää tehokkaammin myös kaupun-gin markkinoinnissa. Ympäristönsuojeluyksikkö valmistelee Riihimäen hakeutumista mukaan edelläkävijäkuntien verkostoon (FISU tai HINKU).

- Rakennusvalvonnan neuvontatyössä opastetaan ja kannustetaan rakennusluvan hakijoita energiatehokkaiden rakenne- ja laiteratkaisujen käyttöön. Rakennuslupavaiheessa edellyte- tään, että hakemukseen liitetään määräysten mukaiset energiaselvitykset. Myös hulevesien hallintaan kiinnitetään lisääntyvää huomiota.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 3.2.1. Toimenpide: Kaupungin viheralueiden turvaaminen ja ekologisen kestävyyden huomi-

oiminen kaupungin toiminnan kehittämisessä

Kaupunkikehityslautakunta Vantaanjoen tulvariskin vähentäminen. Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunni-

telman toimenpiteiden käynnistäminen. Toteutussuunnitelma valmistuu 2017 ja ensimmäisen rummun muuttaminen putkisillaksi valmistuu vuonna 2018.

101 Tilinpäätös

Mittari: Toteutussuunnitelma on valmistunut 2017 ja sen tulokset on huomioitu vuoden 2018 talous- ja toimintasuunnitelmassa. Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Vuonna 2016 Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallin-

tasuunnitelman pohjalta on laadittu Vantaanjoen putkirumpujen muuttaminen siltarummuiksi Riihimäen keskustassa hankeohjelma. Hankeohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutta-miseksi on jätetty valtionavustushakemus. Mikäli hankkeeseen saadaan rahoitusta, niin vuon-na 2018 käynnistetään rakennussuunnittelu. Kohteiden toteuttamisen kokonaiskustannusarvio on noin 1,5 miljoonaa euroa ja niiden toteutus on suunniteltu vuosille 2019- 2022.

Ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontajaosto Kaupungin ympäristöjärjestelmän ja raportoinnin kehittäminen. Vuoden 2017 aikana kaikilla

toimialoilla suoretaan johdon katselmukset (1-2 vuoden aikana) Mittari: Toteutumisen raportointi ympäristöraportissa; johdon katselmusten toteuma-aste Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Johdon katselmukset toteutuneet. Tarkempi raportointi vuo-

den 2017 ympäristöraportissa.

Vahteriston luonnonsuojelualueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä Hämeen Ely-keskuksen kanssa

Mittari: Hoito- ja käyttösuunnitelma valmis vuonna 2017 Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Suunnitelma valmistunut ja käsitelty jaostossa.

3.2.2. Toimenpide: Kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja kunnostaminen

Kaupunkikehityslautakunta Kouluihin johtavien reittien täydentäminen. Kevyen liikenteen verkoston laajentaminen 1 km

vuosittain.

Mittari: Kontiontien kevyen liikenteen väylä välillä Uramontie – Luodetie valmis ja kevyen lii-kenteen kokonaistoteutuma juoksumetreissä.Toteutuminen 1.1. – 31.12.2017: Vuonna 2017 toteutettiin pitkään odotettu Kokonkadun jatke, jonka eteläpuolella toteutettiin noin 800 m ke-vyenliikenteenväylää. Kolmivuotinen hanke Kontiontien kevyen liikenteen väylän parantami-nen saatiin myös valmiiksi. Kontiontiellä toteutui vuonna 2017 noin 400 metriä uudistettua ke-vyen liikenteen väylää.

102 Tilinpäätös TOIMIALA KAUPUNGINHALLITUS TOIMIALUE KAUPUNKIKEHITYKSEN LAUTAKUNTA TEHTÄVÄN KUVAUS Kaupunkikehityksen lautakunta sisältää seuraavat vastuualueet: hallintopalvelut, kaupunkisuunnittelu, tila-keskus, kaupunkitekniikka, pelastustoiminta ja viranomaispalvelut TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp Ta Ta 2017 Toteutuma Ero Ta+m Tot


Menot -23 996 271 -24 030 700 -23 966 700 -22 986 185 -980 515 96

Tulot 24 205 082 23 319 500 23 319 500 25 610 691 -2 291 191 110

Netto 208 811 -711 200 -647 200 2 624 506 -3 271 706 -406


2016 2017 +muutos -toteuma %Myyntituotot 3 206 408 3 536 400 3 536 400 3 309 759 226 641 94

Maksutuotot 385 531 393 500 393 500 598 530 -205 030 152

Tuet ja avustukset 398 470 217 000 217 000 257 759 -40 759 119Muut toimintatuotot 20 214 673 19 172 600 19 172 600 21 444 643 -2 272 043 112Toimintatuotot 24 205 082 23 319 500 23 319 500 25 610 691 -2 291 191 110


Palvelujen ostot -7 213 203 -6 365 900 -6 365 900 -6 640 891 274 991 104

Aineet ja tarvikkeet -4 141 160 -4 442 200 -4 442 200 -4 158 729 -283 471 94Avustukset -21 108 -26 500 -26 500 -16 527 -9 973 62Muut toimintakulut -4 433 241 -4 894 000 -4 894 000 -4 465 914 -428 086 91Toimintakulut -23 996 271 -24 030 700 -23 966 700 -22 986 185 -980 515 96

Toimintakate 208 811 -711 200 -647 200 2 624 506 -3 271 706 -406 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Kaupunkikehityksen toimialueen toimintakulut olivat 22 986 185 euroa ja toimintatuotot 25 504 152 euroa. Toimialueen menot olivat 980 515 euroa alhaisemmat. Toimialueen tulot ylittyivät 2 184 652 euroa. Menojen ja tulojen toteutuminen on selvitetty tarkemmin kunkin vastuualueen kohdalla. VASTUUALUE HALLINTOPALVELUT Menot Projektille Kaupunginosan uusi elämä vuosina 2009–2012 maksetusta rahoituksesta palautettiin vuonna 2017 Tekesin vaatimuksesta 132 149,61 euroa. Kaupunki on riitauttanut takaisinperinnän perusteen ja asia on korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Kokouspalkkioista syntyi säästöä noin 9 000 euroa, koska kaupunkikehityslautakunta kokoontui loppuvuoden 2017 vain kerran kuukaudesta, mutta rahaa oli varattu vanhan käytännön mukaisesti eli kahden viikon välein pidettäviin kokouksiin. Vuonna 2017 hallintopalveluiden vastuualueelle kuului tilaustöiden kustannuspaikka, jonka rakentamispalve-luihin ja rakennusmateriaaleihin syntyi säästöä yhteensä noin 13 000 euroa. Vuonna 2018 kustannuspaikka ei enää ole käytössä, vaan tulot ja menot ohjataan suoraan vastuualueille, joille ne myös kuuluvat.

103 Tilinpäätös Tulot Vastuualueen toimintatuotot muodostuivat pääasiassa tilaustöiden tuloista. Näiden osalta tulot ylittyivät noin 3 000 euroa. Tämän lisäksi vastuualueen tuloissa Peltosaariprojektille arvioitu avustusrahoitus 10 000 euroa ei toteutunut. Asumispalveluiden tehtävät ja resurssit on siirretty 1.6.2017 alkaen tilakeskuksen vastuualueelle ja samalla myös kustannuspaikan tulot ja menot. Tämä näkyy myös tunnusluvuissa muutoksena. VASTUUALUE KAUPUNKISUUNNITTELU Menot Säästöjä menoissa syntyi siitä, että kaavoituksesta kaavoitusavustaja eläköityi syksyllä eikä tilalle palkattu uutta työntekijää ja kiinteistöinsinööri siirtyi osa-aikaeläkkeelle vuoden alussa. Asiantuntijarahaa jäi käyttä-mättä erityisesti kartastojen ylläpitoon varatulta menokohdalta.

Tulot Kerrostalotonttien myynnistä aiheutui n. 2 M euron ylitys tuloissa. Vuoden 2017 aikana myytiin entisen linja-autoaseman AK-tontit ja Peltosaari I:n alueelta AK-tontteja.

Laskelma tasearvon ja myyntivoiton tuotosta: Myyntitulo Tasearvo Myyntivoitto Asuintontit 2 795 749 16 874 2 778 875 Elinkeinotontit 111 889 17 172 94 717 Muu kiinteä omaisuus 52 645 16 711 35 935 Realisoitavat kiinteistöt 80 599 80 599 0 Yhteensä: 3 040 883 131 356 2 909 526

VASTUUALUE TILAKESKUS Menot Toimintakulujen osalta tilakeskuksen budjetti alittui noin 650 000 euroa. Henkilöstön kuluissa on säästöjä syntynyt suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito, kiinteistönhoito ja siivouksen osalta rekrytointeja viivyt-tämällä sekä talkoovapaiden käytöstä. Siivouksen osalta on jätetty täyttämättä kaksi vapautunutta tehtävää, rakennusten kunnossapidon osalta yksi vapautunut paikka sekä suunnittelun osalta jätetty täyttämättä yksi vakanssi. Aineissa ja tarvikkeissa on syntynyt säästöä kiinteistönhoidon osalta lämmityskustannuksissa ja sähkön osalta sekä rakennusmateriaalien ostojen osalta. Palvelujen ostoissa on vastaavasti ylitystä noin 253 000 euroa joka on syntynyt lähinnä rakennusten kunnossapidon osalta teknisten laitteiden huollon- ja ylläpitokus-tannuksista sekä purettavien rakennuksien rakentamispalveluista. Vakuutusten omavastuutilillä palveluiden ostossa on ylitystä noin 107 000 euroa ja vastaavasti vakuutuskor-vauksia on saatu noin 78 000 euroa. Siivouspalveluiden ostoissa on syntynyt säästöä noin 57 000 euroa. Muissa toimintakuluissa on säästynyt noin 477 000 euroa. Suurimman säästön muodostaa Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähallin ja Kiinteistö Oy Riihimäen Paloaseman rahastointikirjauksen osuus noin 281 000 euroa. Vastaavasti tämä on kirjattu investointiosan osakkeisiin menona. Toimitilojen uudelleen järjestelyillä sekä tiloista luopumisesta on säästetty noin 120 000 euroa, joista suurimpana Matkakeskuksen säästö vuokrassa noin 60 000 euroa. Tulot

104 Tilinpäätös Toimintatuotot ylittyivät noin 228 000 euroa. Vuokraustoiminnoissa tuotoista asuntojen osalta jäätiin talous-arvioista noin 144 000 euroa pienemmäksi, johtuen pääasiassa Kotikulmalle siirtyvien asuinhuoneisto-osakkeiden saatavista vuokratuotoista. Liiketilojen vuokratuotot vastaavasti ylittyi noin 32 000 euroa. Tämän lisäksi on saatu kertaluonteisia myyntituloja Riihisalon myynnistä 352 000 euroa ja Saloisten kesäsiirtolan myynnistä 124 000 euroa. VASTUUALUE KAUPUNKITEKNIIKKA Kaupunkitekniikan nettobudjetti alitettiin noin 90 000 eurolla. Menot Toimintakulujen osalta budjetti alitettiin noin 150 000 euroa. Kaupunkitekniikassa jätettiin täyttämättä viisi vapautunutta tehtävää. Henkilöstökuluihin syntyi säästöä 84 000 euroa. Palveluiden osto kasvoi mm. asian-tuntijapalveluissa, jossa ylitys oli 40 000 euroa. Asiantuntijapalveluita kasvatti maankäytönsuunnittelun vaa-timat selvitykset. Merkittävin materiaalisäästö kohdistui sähköön, jossa säästöä syntyi 100 000 euroa. Tulot Toimintatuotoissa jäätiin kokonaisuudessa raamista 64 000 euroa. Joukkoliikenteen myyntituottojen osalta tavoite ylitettiin noin 40 000 euroa, mutta puunmyyntitulojen osalta tavoite alitettiin noin 115 000 euroa. Joukkoliikenteen käyttöaste nousi 15 % mm. lippuhinnan alentamisen seurauksena. Asetetut tavoitteet met-säntuloille ovat moninkertaiset metsänhoitosuunnitelmaan nähden ja niidet toteuttaminen asetetun tavoitteen mukaisesti ei onnistunut. VASTUUALUE PELASTUSTOIMINTA Menot Kuntien lopullisen maksuosuuden laskennan jälkeen Riihimäen kaupunki sai palautusta aluepelastuslaitok-sen menoista maksamastaan osuudesta noin 77 000 euroa. VASTUUALUE VIRANOMAISPALVELUT Menot Henkilöstömenot alittuivat rakennustarkastajien osa-aikaisuuksien johdosta. Palveluhankinnoista säästettiin etenkin ICT-palveluista, tele- ja puhelinpalveluista sekä koulutuksesta. Tulot Tulot ylittyivät hieman ennakoidusta rakennusvalvonnan maksutulojen ylittymisen johdosta. Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Kaupunkikehityksen toimialue 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 187,75 186 186 177,2 95 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Hallintopalvelut 2016 2017 +muutos %


105 Tilinpäätös Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot Kaupunkisuunnittelu 2016 2017 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 24,75 25 25 24 96 Tonttien luovutus Kiinteistötoimitukset

48 83

30 70

30 70

34 120

113,33171

Tunnusluvut Tp Ta 2017 Toteuma Tot

Tilakeskus 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 91 89 91 87 96 Rakennusten kunnossapito €/m3/v 2,46 2,18 2,18 2,59 118 Kiinteistönhoito €/m2/v 6,16 6,59 6,59 6,14 93 Siivous €/m2/v 22,60 22,95 22,95 21,27 93 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Kaupunkitekniikka 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 55 55 55 53 96 Katukp euroa/red. katu-km 5 581 5 400 5 400 4262 78,92 Katuval.sähkö euroa/valopiste 49 55 55 44 80 Viheralueet euroa/ha 1 251 1 200 1 200 1100 91,66 Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot

Viranomaispalvelut 2016 2017 +muutos %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)

10

10

10

9,2

92 Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat 327 320 320 290 90,6

106 Tilinpäätös SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TOIMINTAKATSAUS VUODELTA 2017 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Vastuualueella keskityttiin uuden organisaatiorakenteen ja uusien toimintakäytäntöjen sisäistämiseen. Toi-mintavuoden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet olivat lähes samat kuin vuonna 2016 eli tavoitteena oli edelleen lapsiperheiden varhaisen tuen lisääminen ja lastensuojelun sijaishuollon vähentäminen. Perheille lisättiin mahdollisuutta erilaisiin perhekuntoutuksiin ja eri asiakasryhmien ryhmämuotoisia palveluja on lisätty. Lastensuojelun sijaishuollon painopistettä siirrettiin entisestään laitoshoidosta perhehoitoon. Muu-tos ei ollut kuitenkaan suuri, koska sijoitusmäärät ovat laskeneet. Lapsia sijoitettiin kodin ulkopuolelle vä-hemmän kuin aiempina vuosina. Vuoden lopussa oli sijoituksessa yhteensä 69 lasta. Sijoitettujen lasten määrä on laskenut vuodessa 20 prosenttia. Sijaishuollon hoitovuorokaudet olivat 25 %:a pienemmät kuin vuonna 2015 ja 12 %:a pienemmät kuin vuonna 2016. Sijaishuollossa panostettiin kotiuttavaan työhön ja päiväosastotoimintaan. Vertaistukiryhmiä järjestettiin sijoi-tettujen lasten vanhemmille, jotta voidaan vahvistaa muutostyön tekemistä vanhempien kanssa ja tätä kautta tukea perheen jälleenyhdistymistä sekä lyhentää sijoitusaikoja. Suunniteltiin lasten ja nuorten matalankynnyksen palveluiden yksikköä ja suunnittelu jatkuu vielä kuluvana vuonna ja tavoitteena on perhekeskustoiminnan käynnistäminen syyskuussa 2018. Varhaisen tuen vahvis-tamista on viety eteenpäin mm. kouluttamalla yli hallintokuntarajojen työntekijöitä varhaisen tuen mallien käyttöön (MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen malli). Riihimäki on mukana lapsiperheiden sote-palveluiden maakunnallisessa valmistelussa Oma Hämeessä. Kaupunki on mukana myös seudullisessa LAPE-työryhmässä, jossa maakunnan kanssa valmistaudutaan ja valmistellaan lapsiperheiden palveluiden integraatiota (STM:n kärkihanke). Aikuisten ja vammaisten palvelut Perustoimeentulotuen 1.1.2017 toteutunut Kela-siirto on mahdollistanut toimintojen ja resurssien suuntaami-sen sosiaaliseen kuntoutukseen ja työelämäosallisuuden lisäämiseen niin ryhmämuotoisesti kuin yksilötasol-la. Vuoden 2017 aikana onnistuttiin työmarkkinatuen kuntaosuuden maksua vähentämään 299 000 eurolla vuoteen 2016 verrattuna. Vuoden 2017 aikana toteutettiin vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun kilpailutus sekä otettiin käyttöön henkilökohtaisen avun palveluseteli. Kilpailutus ja palveluseteli mahdollistavat entistä paremmin asiakkaan laadukkaan palvelun ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen. Psykiatrian työtoiminnan tilat ja toiminta siirtyivät elokuussa 2017 Toimintakeskus Rivakkaan. Tuetun työtoi-minnan asiakkaiden määrä on jatkanut kasvuaan, vuoden 2017 tuetussa työtoiminnassa oli 36 asiakasta. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä vaikeavammaisten asumispalveluiden asiakkaat vähenivät vuo-den 2017 aikana yhteensä kymmenellä asiakkaalla. Koti- ja vanhuspalvelut Koti- ja vanhuspalveluissa jatkettiin palvelurakenteen keventämistä edellisten vuosien tapaan. Huolimatta ikääntyvien määrän kasvusta vuoden aikana edettiin tavoitteiden suuntaisesti. Kotisairaanhoito siirtyi Riihimäen kaupungille 1.1.2017 alkaen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayh-tymältä. Yhdeksän sairaanhoitajaa siirtyi kaupungin palvelukseen.

107 Tilinpäätös Riihikodilla muutettiin 10 laitoshoitopaikkaa tehostetun palveluasumisen paikoiksi ja viisi laitoshoitopaikkaa muutettiin lyhytaikaisen asumisen paikoiksi. Terveyskeskuksen kotisairaalatoiminnan tuella asiakkaat saivat tehostetun palveluasumisen yksiköissä tarvittaessa osastotasoista hoitoa, mikä on vähentänyt asiakkaiden tilapäisiä siirtymisiä asumisyksiköistä sairaalaan. Palvelurakenne muuttui myös terveyskeskuksessa, missä vähennettiin 14 paikkaa. Useita palveluja käyttävien asiakkaiden palvelujen hallintaa kehitettiin luomalla case manager –toimintamalli. Mallin avulla varmistetaan asiakkaan palvelun jatkuvuutta yli vastuualuerajojen. Toiminnan kehitettiin sekä sosiaalitoimen palvelualueiden että sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Toiminnanohjausjärjestelmän kilpailutus toteutettiin vuonna 2017. Sopimuskumppaniksi valikoitui Fastroi Oy. Loppuvuoden 2017 aikana käynnistettiin toiminnanohjauksen käyttöönoton valmistelu ja tehtiin laitehankin-nat. Käyttöönotto jatkuu vuonna 2018 ja koulutustilaisuudet on tulossa henkilöstölle helmikuussa 2018. Kotihoidon Peltosaaren alueen määräaikainen kehittämishanke käynnistettiin 7.8.2017 alkaen yhteistyössä Kotipalvelu Mehiläisen kanssa. Kehittämishankkeen tarkoituksena on saada tietoa erilaisia toimintamalleista sekä vertailutietoa, jota voidaan hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä. Joulukuussa sosiaali- ja terveys-lautakunta päätti Peltosaaren alueen kotihoidon palvelujen kilpailutuksesta nykyisen sopimuksen päättyessä. Muistisairaiden päivätoiminta siirtyi joulukuussa 2017 vuokratiloista Riihikodin tiloihin. Muistisairaiden päivä-toiminta aloittaa vuoden 2018 alussa ryhmän myös vaikeavammaisille henkilöille, valmistelutyötä tehtiin vuo-den 2017 aikana. Ryhmän siirtyminen koti- ja vanhuspalveluiden vastuulle aikuisten ja vammaisten palvelu-alueelta mahdollistaa kuntouttavan työtoiminnan ryhmän lisäämisen aikuisten ja vammaisten palvelualueella. Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kilpailutus valmisteltiin vuoden 2017 lopussa, kilpailutus julkaistiin vuoden 2018 alussa. Palvelu kilpailutetaan kotihoidon, Riihikodin, Uranuskodin ja Tiilikadun kuntoutumisyk-sikön tarpeisiin. Organisaatiouudistuksen valmistelu toteutettiin yhteistyössä henkilöstön kanssa loppuvuoden aikana, uudet vastuualueet tulivat voimaan vuoden 2018 alussa. Koti- ja vanhuspalveluista on ollut edustus palveluohjauksen ja ympärivuorokautisen hoivan alatyöryhmissä sekä vanhuspalveluiden työryhmässä. Yhteispalveluyksikkö Sosiaali- ja terveystoimen sihteerityö keskitettiin yhteispalveluyksikköön vuoden 2017 alusta alkaen toimisto-palveluiden kehittämisen koordinoimiseksi. Toimistohenkilöiden tehtäväkuvaukset kartoitettiin ja yksikössä toteutettiin työajanseuranta. Lisäksi sijaisjärjestelmän kehitystyö käynnistyi ja henkilöstö osallistui koulutus-suunnitelman mukaisiin koulutuksiin. Yhteispalveluyksikössä käynnistettiin toimistohenkilön yhteiset kuukau-sipalaverit.

Terveyspalvelut

Terveyskeskuksen kuntayhtymältä siirrettiin kotisairaanhoito kaupungin toiminnaksi ja muodostettiin yhteinen kotihoito kotipalvelun kanssa. Paljon palveluja käyttävien ja muiden sote-integraatiota tarvitsevien asiakkai-den palveluprosesseja kehitettiin yhteistyössä. Terveyskeskuksen kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin sekä maakunnan muiden kuntien kanssa osallistuttiin Oma Häme -työskentelyyn, sote-uudistuksen valmisteluun ja valinnanvapauspitlotointiin, jonka on määrä alkaa vuoden 2018 aikana.

108 Tilinpäätös SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA STRATEGIAAN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET 2017 - 2019 JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2017 3. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ TOIMIVAT PALVELUT 2.1. PAINOPISTE KUNNAN PALVELUTUOTANTO Sosiaali- ja terveyslautakunta

Maakuntahallinnon sekä sosiaali- ja terveyden huollon uudistamista koskevia lakeja ei hyväksytty vielä vuoden 2017 aikana, vaan asian käsittely lykkääntyi siten, että ne on tarkoitus eduskunnan päätettäväksi kevään 2018 aikana. Väliaikaisen maakunnallisen toimielimen jäsenet maakuntaan kuitenkin nimettiin ja se aloitti epäviralliset kokoontumiset kesällä 2017. Riihimäen kaupunkia siinä edusti sosiaali- ja terveysjohtaja. Väliaikaisen toimielimen virallisen toiminnan on arvioitu alkavan ke-sällä 2018 ja maakuntauudistuksen toteutuvan vuoden 2020 alusta lukien. Riihimäen kaupunki on ilmoittanut olevansa kiinnostunut osallistumaan maakunnalliseen valinnan-vapaus-pilottiin, jolle on haettu valtion rahoitusta. Koska valinnanvapauslaki ei kesällä edennyt suunnitellulla tavalla, pilotin käynnistyminen viivästyi. Kriteerit tarkentuvat kevään 2018 aikana, min-kä jälkeen tehdään lopullinen päätös hankkeeseen osallistumisesta.

Vuoden 2017 alusta lukien toimeentulotuki siirtyi pääosin Kelan hoidettavaksi. Kunnan tehtäväksi jäi edelleen osa täydentävän sekä kokonaan ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä. Vuoden lop-pupuolella selvisi, että Riihimäen kaupunki alkaa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia vuoden 2018 aikana. Valmistautuminen tämän tehtävän järjestämiseksi käynnistettiin.


uudistaminen niin, että prosessit ovat optimaaliset ja kustannustehokkaat Keskeisten vuonna 2016 kuvattujen palveluprosessien hallintokuntarahat ylittävät pro

sessit käydään läpi ja tarkistetaan hallintokuntien kanssa yhdessä.

Mittari: Keskushallinnon keskeiset hallintokuntarajat ylittävät prosessit on käyty läpi ja tarkistettu yhdessä hallintokuntien kanssa 31.12.2017 mennessä.

Toteutuminen 1.1.-31.12.2017: Sosiaali- ja terveystoimi osallistui hallintokuntarajat ylittävään prosessityöhön. Keskeiset hallintokuntarajat ylittävät prosessit on kuvattu ja ne on esitelty prosessien ohjausryhmälle 8.12.2017.

Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen kehittäminen yhdeksi organisaatioksi Sosiaalipalvelujen kaikkia ja erityisesti moniasiakkuusprosesseja kehitetään asiakaslähtöisesti

sujuvammaksi. Mittari: Prosessien nykytila, kehittämistarpeet ja uudistetut prosessit on kuvattu vuoden 2017

loppuun mennessä. Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Palvelualueiden tärkeimmät prosessit on kuvattu.

109 Tilinpäätös

Osallistuminen Kanta-Hämeen maakunnalliseen sote-valmisteluun Mittari: Osallistutaan Oma Häme -hankkeen ohjausryhmän, projektiryhmän ja työryhmien toi-

mintaan sekä osoitetaan voimavaroja valmistelutyöhön. Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Ohjausryhmän ja projektiryhmän sekä eri työryhmien toimintaan on osallistuttu. Lisäksi sotein-teraatio-, hoidonporrastus ja palveluverkkotyöryhmän puheenjohtajuus on ollut Riihimäen kau-pungilla. Hankkeen ohjausryhmän viimeinen kokous oli elokuussa. Sen sijaan maakuntauudis-tuksen valmistelua ohjataan muiden olemassa olevien ryhmien, kuten epävirallisen väliaikai-sen valmistelutoimielimen kautta, joihin Riihimäen kaupunki osallistui. Myös työryhmäjako on muuttunut eikä edellä mainittua työryhmää enää tässä muodossa ole. Sen sijaan on keskitytty maakunnallisen valinnanvapauspilotin suunnitteluun. Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue on osallistunut Lape-hankkeen maakunnalliseen ja seudulliseen työryhmään. Aikuisten ja vammaisten palveluista on osallistuttu tietohallinnon ohjausryhmään, vammais-palveluryhmään, päihdedementiayksikön suunnitteluryhmään, kuntoutuksen suunnitteluryh-mään sekä sekä kuljetuspalveluiden hankintaryhmään. Koti- ja vanhuspalveluista on edustaja palveluohjauksen ja ympärivuorokautisen hoivan ala-työryhmissä sekä vanhuspalveluiden työryhmässä.

2.1.2. Toimenpide: Perustason lähipalveluihin panostaminen erityispalveluiden menokehityk-

sen hillitsemiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta Kotona asumisen tukeminen ja laitoshoidon vähentäminen Mittari: Kotihoidon piirissä on 14 % 75 vuotta täyttäneistä Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Kotihoidon piirissä oli vuoden 2017 lopussa 13 % 75 vuotta täyttäneistä.

Mittari: Tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yhteenlaskettu peittävyys on enintään 9 % 75 vuotta täyttäneiden määrästä

Toteutuminen 1.1.-31.12.2017: Tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa oli 31.12.2017 yhteensä 8,3 % 75 vuotta täyttäneistä. Vuoden 2016 lopussa vastaava luku oli 9,5 %.

Mittari: Omaishoidon tuen piirissä on 5 % 75 vuotta täyttäneistä Toteutuminen 1.1.-31.12.2017: Omaishoidon tuen piirissä oli 3,1 % 75 vuotta täyttäneistä.

Vuoden 2016 lopussa vastaava lukema oli 3,3 %.

Mittari: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hoitovuorokaudet vähenevät 10 % Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

31.12.2017 lapsia oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle yhteensä 69. Vuonna 2016 vastaava luku oli 88. Vähennys on 20 %:a. Vuoden 2017 hoitovuorokaudet (26 729) vähenivät 25 % verrat-tuna vuoden 2015 (36 032) hoitovuorokausiin ja 12 % vuoden 2016 hoitovuorokausiin (30 480).

Mittari: Lastensuojelun perhehoidon osuus sijaishuollosta (kodin ulkopuolelle sijoitetuista)

nousee 70 prosenttiin Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Ei täysin toteutunut. Perhehoidon osuus oli vuoden lopussa 68 %. Toteutumaan vaikuttaa vä-hentynyt sijoitusmäärä vuonna 2017. Lapsia oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna 31.12.2016 yh-

110 Tilinpäätös

teensä 88 ja 31.12.2017 yhteensä 69. Vähennys on 20 %:a. Sijoituksia ja huostaanottoja on siis lopetettu. Käytännössä vuoden aikana sijoitetut lapsen ovat olleet päihteillä oireilevia nuo-ria, joten perhehoito ei tule kyseeseen heidän kohdallaan.

Mittari: Suunnitelma lapsiperheiden ja nuorten matalankynnyksen palveluiden yksiköstä on

valmis 30.6.2017 mennessä Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Ei toteutunut. Valmistelutyö on jatkunut edelleen ja Perhekeskus valmistuu syyskuussa 2018. Käytännössä fyysiseen perhekeskukseen keskitetään lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yh-teistyö muiden toimijoiden kanssa on verkostomaista.

Mittari: Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kotona tuetusti asuvien lukumäärä nousee 25 %

ja palveluasumisessa olevien lukumäärä laskee 20 % vuoden 2016 lopun tasosta. Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kotona tuetusti asuvien lukumäärä nousi 40 % ja palveluasumisessa olevien lukumäärä laski 14 %.

2.1.3. Toimenpide: Asiakkaiden hallintokuntarajat ylittävien palveluketjujen toimivuuden

kehittäminen Sosiaali- ja terveyslautakunta Keskeisten asiakasprosessien yhteinen suunnittelu ja työnjaon kehittäminen yhdessä muiden

toimijoiden kanssa Mittari: Keskeisten yhteisten asiakasprosessien ja työnjaon kuvaukset valmistuvat vuoden

2017 aikana. Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Sosiaali- ja terveystoimi on osallistunut hallintokuntarajat ylittävien prosessien valmistelutehtä-viin. Hallintokuntarajat ylittävät prosessit on nimetty ja priorisoitu. Keskeiset prosessit on esi-tetty prosessien ohjausryhmälle 8.12.2017.

2.2. PAINOPISTE TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN JA TOIMINNAN KUSTAN- NUSTEHOKKUUS

Sosiaali- ja terveyslautakunta Palvelutuotantoa onnistuttiin keventämään olennaisesti ja siirtämään painopistettä avohuoltopainot-teisemmaksi sekä lasten, aikuisten että vanhusten palveluissa. Tämä näkyy myös huomattavasti alentuneina kustannuksina useissa palveluissa (lasten palvelut 1,2 milj. euroa, vammaisten palvelut 700.000 euroa, vanhusten ympärivuorokautiset palvelut 800 000 €). Myös työllistämisestä onnistut-tiin edistämään siten, että työmarkkinatuen kuntaosuuskustannukset alenivat noin 300 000 eurolla edelliseen vuoteen verrattuna.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 1.2.5. Toimenpide: Kustannusvertailujen toteuttaminen, arviointi ja hyödyntäminen toiminnassa

Sosiaali- ja terveyslautakunta Yhteisten indikaattoreiden kehittäminen ja hyödyntäminen Mittari: Osallistutaan maakunnalliseen kehittämistyöhön Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Riihimäen kaupunki on osallistunut yhteiseen maakunnalliseen indikaattorityöhön.

111 Tilinpäätös

Mittari: Osallistutaan Kuntamaisema-vertailuun ja yhdessä muiden kuntien kanssa vertaiske-hittämishankkeisiin.

Toteutuminen 1.1.-31.12.2017: Vuoden aikana osallistuttiin edelleen Kuntamaisema-vertailuun sekä valtakunnalliseen Koti-hoidon vertaiskehittämishankkeeseen. Maakunnassa kehitettiin ja sovittiin käyttöönotettavaksi hyvinvointi-indikaattoreita, joita seurataan yhteisesti. Lisäksi vertailukaupungiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on otettu Rauman kaupunki. Sosiaali- ja terveystoimi on ollut mukana Kuntamaisema-vertailussa, jonka tiedot vuodelta 2016 saatiin käyttöön kesäkuussa.

2.3. PAINOPISTE HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Sosiaali- ja terveyslautakunta

- Henkilöstöpolitiikassa keskeiset tavoitteet ovat työurien pidentäminen ja henkilöstön sitoutu-minen oman työnsä kehittämiseen sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja erityisesti terveyden li-sääntyminen.

- Työurien pidentämistä edistetään panostamalla työkyvyn varhaiseen tukemiseen heti varhai-sen tuen mallin mukaisesti, kun työkyvyn havaitaan heikentyneen. Tehostettua tukea työnte-kijälle järjestetään siinä vaiheessa kun työkykyyn liittyvien ongelmien ratkaisemiseen tarvi-taan useampia toimijoita, esimerkiksi työn yksilöllistämisen keinoin tai työmahdollisuuksia et-sien yli hallintokuntarajojen. Työntekijää tuetaan työhön paluussa pitkän poissaolon jälkeen.

- Työhön sitoutumista edistetään kiinnittämällä huomiota työn voimavaratekijöihin, kuten osal-listumiseen kehittämistyön ja muutosten suunnitteluun. Varmistetaan, että työntekijöillä on riittävä osaaminen ja huolehditaan siitä, että lähiesimiehillä on riittävästi aikaa työntekijöiden työn tukemiseen. Kehityskeskustelujen toteutumista seurataan.

- Sosiaalipalveluiden osalta pyritään vuonna 2017 alentamaan sairauspoissaoloja vuoteen 2013 verrattuna 10 prosentilla. Tavoitteen saavuttamista tukee mm. toimialan yhteinen työ-hyvinvointiryhmä, joka koostuu eri yksiköiden edustajista. Kotihoidossa pilotoidaan esimies-ten erillistä palkitsemista määrällisten ja laadullisten operatiivisten tavoitteiden saavuttami-sesta sekä työhyvinvoinnin lisäämisestä.

Toteutuminen 1.1.-31.12.2017: Korvaavan työn mallia on käytetty runsaasti vuonna 2017, erityisesti koti- ja vanhuspalve-

luissa. Lisäksi on järjestetty työnkiertoa työntekijöille, joilla on työrajoitteita omassa tehtäväs-sään. Työhyvinvointiryhmää täydennettiin niin, että palvelupäälliköt kaikilta palvelualueilta ovat mukana ryhmässä. Sairauspoissaolojen vähentämisessä ei edistytty tavoitteen mukai-sesti.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 2.3.1. Toimenpide: Henkilöstön työhyvinvointityön kehittäminen

Sosiaali- ja terveyslautakunta panostetaan henkilöstön koulutukseen osaamisen vahvistamiseksi ja työssä jaksamisen edis-

tämiseksi Mittari: Koulutussuunnitelman keskeiset koulutukset toteutuvat 100 prosenttisesti Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Yhteispalveluyksikkö: Suunnitellut koulutukset toteutuivat. LNP: Suunnitellut koulutukset ovat toteutuneet. AIVA: Suunnitellut koulutukset toteutuivat osittain. Kirjaamiskoulutus ei toteutunut suunnitulla

tavalla vuoden 2017 aikana. Kirjaamiskoulutusta tullaan toteuttamaan vuonna 2018. KOVA: Koulutussuunnitelma toteutui osittain. Koulutuksia järjestettiin muun muassa ammatil-

lisisessa osaamisessa (diabetes, saattohoito, kivunhoito, haavanhoito, muistisairaan hoito-osaaminen, kirjaamisvalmennus, ensiavun kertauskoulutus), työyhteisökoulutuksia (työyhtei-

112 Tilinpäätös

sön pelisäännöt, tiimivastaavien koulutus), lisäksi henkilöstöä osallistui kaupungin yhteisiin koulutuksiin.

Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti Mittari: Kehityskeskustelut on käyty vuoden aikana 100 % vakituisista työntekijöistä kanssa. Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Yhteispalveluyksikkö: Tavoite toteutui. Talous- ja hallintopäällikkö kävi henkilöstön kanssa ke-hityskeskustelut vuoden 2017 aikana.

LNP: Uudet esimiehet ovat käyneet henkilöstön kanssa kehityskeskustelut kevään ja kesän 2017 aikana. AIVA: Esimiesvaihdoksesta johtuen osa kehityskeskusteluista jäi aikuissosiaalityössä toteutu-

matta KOVA: Kehityskeskustelut on käynnistetty kaikissa yksiköissä vuonna 2017. Keskustelut ovat

isommissa yksiköissä toteutuneet osittain mm. henkilöstövaihdoksista johtuen. Pienissä yksi-köissä kehityskeskustelut ovat toteutuneet.

2.4. PAINOPISTE TYÖLLISYYSPOLITIIKKA Sosiaali- ja terveyslautakunta

- Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään ohjaamalla uusia asiakkaita aktivointitoimenpiteisiin. - Sosiaalipalvelujen osalta työllisyystilanteen parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat työvoi-

man valmentaminen, tukeminen ja ohjaaminen takaisin avoimille työmarkkinoille. Keskeisim-mät menetelmät nuorten alle 25-vuotiaden ja pitkäaikaistyöttömien osalta ovat asiakasohjaa-minen ja motivointi maakunnallisen Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yh-teispalvelujen pariin. Näillä toimenpiteillä pyritään edistämään paikallista elinkeinopolitiikkaa ohjaamalla pitkittyvän työttömyyden uhan alla olevia henkilöitä erilaisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joita voivat olla työkokeilu, koulutuskokeilu, työhönvalmennus, työnhakuval-mennus, työssäoppimisjaksot, työllistymistä edistävät lyhytkoulutukset sekä tuettu palkkatyö. Lisäksi pitkäaikaistyöttömiä ohjataan sosiaalipalveluissa kuntouttavaan työtoimintaan, jota jär-jestetään kaupungin sisäisenä ja ulkoisena yhteistyönä omana toimintana sekä muiden julki-sen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 2.4.1. Toimenpide: Toimintamuotojen kehittäminen nuorten työllistymismahdollisuuksien

lisäämiseksi ja pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi Sosiaali- ja terveyslautakunta Nuorten yksilöllisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja niihin nopea vastaaminen konkreettisil-

la palvelutarveratkaisuilla Mittari: Ryhmämuotoisen kuntouttavan työotteen lisääminen: 2 uutta ryhmää vuoden

2016 aikana. Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Vuoden 2017 aikana aloitti 5 uutta kuntouttavan työtoiminnan ryhmää

Aktivointisuunnitelmien lisääminen pitkäaikaistyöttömien määrän laskemiseksi Mittari: Asiakkaiden lukumäärä kuntouttavassa työtoiminnassa kasvaa 5 % vuoteen 2016 ver-

rattuna. Toteutuminen 1.1.-31.12.2017:

Tavoite toteutui. Asiakkaita kuntouttavassa työtoiminnassa vuonna 2017 oli 553 henkilöä, joka on 52 % enemmän kuin vuonna 2016.

113 Tilinpäätös 3. STRATEGINEN PÄÄMÄÄRÄ MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ JA OSAAVIA IHMISIÄ Sosiaali- ja terveyslautakunta

- Lisätään yhteistyötä ostopalvelu- ja palvelusetelituottajien kanssa järjestämällä tapaamisia teemoittain sekä kilpailutusten yhteydessä ja tarpeen mukaan.

- Palvelujen näkyvyyttä verkossa lisätään muun muassa laatimalla toimialat ylittävä teemasivus-to sekä ottamalla käyttöön interaktiivisia palveluja tai matalan kynnyksen yhteydenotto palve-luihin.

Painopisteeseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017 3.2.3. Toimenpide: Kaupunginvaltuuston (8.6.2015 § 60) hyväksymän Riihimäen kaupungin

elinkeinostrategian 2015 – 2019 mukaan Ei asetettuja toiminnallisia tavoitteita.

114 Tilinpäätös TOIMIALA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA TEHTÄVÄN KUVAUS Toimielin sisältää seuraavat tulosalueet: yhteispalvelut, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, aikuisten ja vammaisten palvelut, koti- ja vanhuspalvelut sekä terveyspalvelut. TALOUSLUVUT YHTEENSÄ Tp Ta Ta 2017 Toteutuma Ero Ta+m Tot


Menot -101 978 122 -97 902 000 -97 544 300 -96 681 910 -862 390 99

Tulot 7 775 031 6 522 500 6 452 500 6 696 825 -244 325 104

Netto -94 203 091 -91 379 500 -91 091 800 -89 985 085 -1 106 715 99


2016 2017 +muutos -toteuma %Myyntituotot 622 012 617 600 617 600 1 464 347 -846 747 237

Maksutuotot 4 353 880 4 898 600 4 898 600 4 201 406 697 194 86

Tuet ja avustukset 1 711 233 145 400 75 400 51 811 23 589 69Muut toimintatuotot 1 087 906 860 900 860 900 979 261 -118 361 114Toimintatuotot 7 775 031 6 522 500 6 452 500 6 696 825 -244 325 104

Henkilöstökulut -18 347 830 -18 413 900 -18 370 000 -17 361 094 -1 008 906 95


Aineet ja tarvikkeet -563 640 -487 800 -487 800 -510 461 22 661 105Avustukset -8 817 431 -4 990 400 -4 990 400 -5 557 842 567 442 111Muut toimintakulut -2 510 781 -2 576 800 -2 562 700 -2 425 125 -137 575 95Toimintakulut -101 978 122 -97 902 000 -97 544 300 -96 681 910 -862 390 99

Toimintakate -94 203 091 -91 379 500 -91 091 800 -89 985 085 -1 106 715 99 MENOJEN JA TULOJEN TOTEUTUMINEN Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuottoja kertyi vuoden 2017 aikana yhteensä 6.696.800 euroa. Toiminta-tuotot ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna noin 244.000 eurolla. Vastuualueista yhteispalveluyksi-kön sekä koti- ja vanhuspalveluiden toimintatuotot ylittivät budjetoidun toimintatuoton. Sen sijaan lasten, nuorten ja perheiden sekä aikuisten ja vammaisten vastuualueiden toimintatuotot jäivät muutetun talousarvi-on toimintatuotto-odotuksesta. Toimintatuottoja kertyi 1.078.000 euroa vähemmän kuin vuoden 2016 tilin-päätöksessä. Selittävänä tekijänä on perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle vuoden 2017 alusta alkaen. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakuluja kertyi vuoden 2017 aikana yhteensä 96.681.900 euroa. Tästä sosi-aalitoimen osuus on 42.517.000 euroa ja terveyspalveluiden osuus 54.164.900 euroa. Toimintakulut alittuivat noin 862.400 eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Vastuualueista lasten, nuorten ja perheiden palve-luiden sekä aikuisten ja vammaisten palveluiden toimintakulut alittuivat budjetoidusta. Suurin kulualitus tehtiin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen vastuualueella, jossa toimintakulut alittuivat muutetun talousarvioon nähden noin 884.000 eurolla. Kuluylitystä syntyi koti- ja vanhuspalveluiden, yhteis-palveluiden ja terveyspalveluiden vastuualueilla. Vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna sosiaali- ja terveys-toimen toimintakulut pienenivät 5.296.200 euroa. Sosiaalipalveluiden toimintakulut pienenivät 5.706.800 euroa. Sen sijaan terveyspalveluiden toimintakulut kasvoivat 410.600 euroa.


Yhteispalvelut 2016 2017 +muutos %


Tunnusluvut Tp Ta 2017 Ta 2017 Toteuma Tot Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 2016 +muutos . % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 53,5 51 51 51 100

PERHEPALVELUT Palvelutarpeenarvioinnit lkm Erityisen tuen tarpeessa olevat asiakkaat lkm Perhepalveluiden asiakkaat lkm yhteensä Perheneuvolan asiakkaat LASTENSUOJELUPALVELUT Lastensuojeluilmoitukset lkm Lastensuojelun avohuollon asiakkaat lkm Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 31.12. lkm Kodin ulkopuolelle sijoitettujen hoitovrk - joista perhehoidon hoitovrk - joista laitoshoidon hoitovrk

414 24

461 695

954 181 86

30 480 16 849 13 631

400 360 500 840

800 200 83

27 320 19 124 8 196

400 360 500 840

800 200 83

27 320 19 124 8 196

377 360

1 488 1060

1 097 143 69

26 729 17 555 9 174

94 100 298 126

137 72 83 98 92

112

116 Tilinpäätös Tunnusluvut Aikuisten ja vammaisten palvelut

Tp 2016

Ta 2017

Ta 2017 + muutos

Toteuma Tot %

Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 64 57,5 57,5 57,5 100 Toimeentulotuki - kotitalouksia joille maksettu toimeen- tulotukea

1 695 513

Asiakkaat omissa kotiin annettavissa palveluissa 31.12. Kehitysvammapalvelut

49

45

45

64

142

- asiakkaat laitoshoidossa 31.12. - asiakkaat asumispalveluissa 31.12. * oma toiminta 17 17 17 17 100 * ostopalvelut 68 80 80 71 89 Vaikeavammaisten palvelut - asiakkaat asumispalveluissa 31.12.

41

45

45 39 87

Mielenterveyskuntoutujien palvelut - asiakkaat asumispalveluissa 31.12. 36

40 40 31 78

Yhteiset palvelut 31.12. - kuljetustuki 480 490 490 450 92 - omaishoidontuki, alle 65-vuotiaat 60 58 58 52 90 - henkilökohtainen avustaja 157 160 160 154 96

117 Tilinpäätös Tunnusluvut Tp Ta Ta 2017 Toteuma Tot Koti- ja vanhuspalvelut 2016 2017 +muutos % Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 220 225,5 225,5 225,5 100 Hoitopäivät Riihikodissa ja Uranuskodissa - laitoshoito pitkäaikainen 22 167 14 600 14 600 14 761 101 - laitoshoito lyhytaikainen 330 0 0 10 - palveluasuminen, 48 229 54 700 54 700 53 532 98 josta lyhytaikaisasuminen 10 110 12 700 12 700 11 831 93 Hoitopäivät muu palveluasuminen - ostettu palveluasuminen

33 915

28 100

28 100 30 310 108 Asiakkaat 31.12.: - asumispalvelut/oma toiminta 105 115 115 115 100 - asumispalvelut/ostettu 70 75 75 68 91 ’- asumispalvelut/palveluseteli 7 7 8 114 - päivätoiminta/oma toiminta 106 115 115 110 96 Osuus 75 vuotta täyttäneistä - pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31.12. (suositus 2,0 – 3,0 %)

2,5 % 1,6 % 1,6 % 1,3 %

- tehostetussa palveluasumisessa 31.12. 7,0% 7,0 % 7,0 % 7,0 % (suositus 6,0 – 7,0 %) - säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.

13,4 %

14,0 %

14,0 %

13,0 %

(suositus 13,0 – 14,0 %) - omaishoidon tuen piirissä vuoden aikana (suositus 6,0 – 7,0 %)

3,3 %

5,0 %

5,0 %

3,1 %

118 Tilinpäätös

6.7. Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden totetumisesta

1 000 Euroa Sito- Määrärahat Tuloarviotvuus Ta Ta Ta 2017 Tot Ero Tot/ Ta Ta Ta 2017 Tot Ero Tot/

2017 muutos +muutos 2017 Ta+muutos 2017 muutos +muutos 2017 Ta+muutos

KÄYTTÖTALOUSOSA 192 011 546 - 191 465 188 528 2 937 - 41 945 583 - 41 363 43 847 2 484 Kaupunginhallitus 94 109 188 - 93 921 91 846 2 075 - 35 423 513 - 34 910 37 150 2 240

Konserni- ja hallintopalvelut B 8 606 677 9 283 8 614 669 - 1 558 - 1 558 1 564 6 - Yleiset hallintotehtävät B 3 871 477 4 348 3 792 555 - 649 649 638 11 - - Kehittämistehtävät B/N 70 - 70 134 64 - - - - - Henkilöstöhallinto ja työllisyydenhoito B/N 3 171 200 3 371 3 318 53 - 909 909 926 18 - Taloushallinto B 1 494 - 1 494 1 370 124 - - - - - Sivistyslautakunta 61 473 801 - 60 672 60 246 425 - 10 546 513 - 10 033 9 975 58 - - Hallinto- ja tukipalvelut 4 674 237 - 4 437 4 352 85 - 4 037 470 - 3 567 3 605 37 - Varhaiskasvatuspalvelut B 18 261 422 - 17 839 17 727 112 - 3 095 202 - 2 893 2 875 18 - - Opetus ja nuorisopalvelut B/N 27 910 280 - 27 631 27 428 203 - 1 480 74 1 554 1 525 29 - - Kulttuuri- ja hyvinvointi B 10 628 137 10 765 10 739 26 - 1 933 85 2 019 1 970 48 - Kaupunkikehityksen toimialue 24 031 64 - 23 967 22 986 980 - 23 320 - 23 320 25 611 2 291 - Hallintopalvelut B 527 10 - 517 585 68 56 - 56 55 1 - - Kaupunkisuunnittelu B 1 758 - 1 758 1 649 110 - 2 232 - 2 232 4 343 2 111 - Tilakeskus B 12 733 37 - 12 696 12 046 650 - 18 802 - 18 802 19 030 228 - Kaupunkitekniikka B 6 212 17 - 6 195 6 041 154 - 1 960 - 1 960 1 896 64 - - Pelastustoimita B 2 079 - 2 079 2 003 76 - - - - - - - Viranomaispalvelut B 722 - 722 663 59 - 270 - 270 287 17

Sosiaali- ja terveyslautakunta 97 902 358 - 97 544 96 682 862 - 6 523 70 - 6 453 6 697 244 Yhteispalvelut B 783 5 - 778 792 14 - - - 11 11 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut B 7 161 92 - 7 070 6 186 884 - 306 - 306 256 49 - Aikuisten ja vammaisten palvelut B 15 720 56 - 15 664 15 176 488 - 968 70 - 898 807 91 - Koti- ja vanhuspalvelut B 20 197 205 - 19 992 20 362 371 5 249 - 5 249 5 622 373 Terveydenhuolto B 54 041 - 54 041 54 165 124 - - - - -

TULOSLASKELMAOSA 1 390 - 1 390 983 407 - 157 364 - 157 364 159 961 2 598 Verotulot B - - 119 808 119 808 121 704 1 896

Valtionosuudet B - - 35 076 35 076 35 720 644 Korkotulot B - - 211 211 164 47 - Muut rahoitustulot B - - 2 269 2 269 2 374 105 Korkomenot B 1 367 - 1 367 973 394 - - Muut rahoitusmenot B 23 - 23 10 13 - - Satunnaiset erät B - - - - - - - -

INVESTOINTIOSA 11 725 2 999 8 726 9 705 979 1 642 230 - 1 412 3 779 2 367 Konserni- ja hallintopalvelut 180 180 429 249 142 - 142 273 131 Sivistys- ja hyvinvointi 7 820 12 7 808 5 025 2 783 - 230 230 - - 14 14 Kaupunkikehityksen toimialue 3 620 2 987 633 4 221 3 588 1 270 - 1 270 3 491 2 221 Sosiaali- ja terveyslautakunta 105 - 105 30 75 - - - - - -

RAHOITUSLASKELMASOSA 35 299 - 35 299 32 229 3 070 - 42 757 - 42 757 32 001 10 756 - Antolainauksen muutokset - - Antolainasaamisten lisäykset B 40 40 30 10 - - - - Antolainasaamisten vähennykset B - - 650 - 650 650 - Lainakannan muutokset - - - - - Pitkäaikaisten lainojen lisäys B - - 41 424 - 41 424 30 500 10 924 - - Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 35 259 0 35 259 32 195 3 064 - - - - Lyhytaikaisten lainojen muutos N - - - Oman pääoman muutokset B - - - Muut maksuvalmiuden muutokset B - 4 4 683 - 683 851 168

- YHTEENSÄ 240 425 2 453 236 880 231 445 5 435 - 243 708 813 - 242 895 239 587 3 308 -

119 Tilinpäätös

TULOSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS-ilman sisäisiä eriä

2017 2016 Muutos %

ToimintatuototMyyntituotot 12 048 733,14 10 695 442,76 12,7 Maksutuotot 7 728 321,47 7 790 163,99 0,8 - Tuet ja avustukset 2 048 992,78 4 225 118,84 51,5 - Muut toimintatuotot 8 380 785,55 7 815 632,95 7,2

30 206 832,94 30 526 358,54 1,0 -

Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -51 070 559,50 -52 221 078,90 2,2 - Henkilösivukulut Eläkekulut -11 729 855,00 -12 806 069,95 8,4 - Muut henkilösivukulut -2 406 272,24 -3 394 475,96 29,1 - Henkilöstökulut yhteensä -65 206 686,74 -68 421 624,81 4,7 - Palvelujen ostot -82 986 015,95 -84 875 867,52 2,2 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 060 872,78 -8 193 607,11 1,6 - Avustukset -8 894 148,67 -12 551 523,63 29,1 - Muut toimintakulut -4 217 774,56 -4 274 697,15 1,3 -

-169 365 498,70 -178 317 320,22 5,0 -

TOIMINTAKATE -139 158 665,76 -147 790 961,68 5,8 -

Verotulot 121 704 135,53 120 164 969,22 1,3 Valtionosuudet 35 719 522,00 35 755 474,00 0,1 -

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 10 289,15 15 978,73 35,6 - Muut rahoitustuotot 1 850 956,02 1 759 008,97 5,2 Korkokulut -972 688,19 -1 196 162,26 18,7 - Muut rahoituskulut -10 251,11 -14 356,87 28,6 -

878 305,87 564 468,57 55,6

VUOSIKATE 19 143 297,64 8 693 950,11 120,2

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -13 171 601,21 -8 232 695,63 60,0 Arvonalentumiset -932 240,71 -1 449 355,93 35,7 -

-14 103 841,92 -9 682 051,56 45,7

TILIKAUDEN TULOS 5 039 455,72 -988 101,45 610,0 -

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 46 840,82 46 969,15 0,3 - Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -50 392,98

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 5 035 903,56 -941 132,30 635,1 -

TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut % 18 17 Vuosikate/Poistot % 136 90 Vuosikate €/asukas 659 298 Asukasmäärä 29 029 29 160

120 Tilinpäätös

RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS

2017 2016 Muutos %

Toiminnan rahavirtaVuosikate 19 143 297,64 8 693 950,11 120,19Tulorahoituksen korjauserät -5 373 907,89 -4 447 724,38 20,82

13 769 389,75 4 246 225,73 224,27

Investointien rahavirtaInvestointimenot -12 651 310,12 -10 461 561,15 20,93Rahoitusosuudet investointimenoihin 237 230,00 82 552,00 187,37Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 741 625,09 2 450 745,79 52,67

-8 672 455,03 -7 928 263,36 9,39

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 5 096 934,72 -3 682 037,63 -238,43

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset -31 327,00

0,00 -31 327,00 -100,00

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 30 500 000,00 37 000 000,00 -17,57Pitkäaikaisten lainojen vähennys -32 194 762,00 -34 782 232,00 -7,44

-1 694 762,00 2 217 768,00 -176,42

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 6 109,07 -93 758,77 -106,52Vaihto-omaisuuden muutos -4 068,45 -3 542,93 14,83Saamisten muutos 578 909,64 13 488,75 4 191,80Korottomien velkojen muutos -1 214 698,86 218 680,99 -655,47

-633 748,60 134 868,04 -569,90

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -2 328 510,60 2 321 309,04 -200,31

Rahavarojen muutos 2 768 424,12 -1 360 728,59 -303,45

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 3 068 724,27 300 300,15Rahavarat 1.1. 300 300,15 1 661 028,74

2 768 424,12 -1 360 728,59

TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä5 vuodelta, € -17 499 501 -27 586 897Investointien tulorahoitus % 154,0 84,0Lainanhoitokate 0,6 0,3Kassan riittävyys pv 5,3 0,5Asukasmäärä 29 029 29 160

121 Tilinpäätös

TASE, RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS

2017 2016VASTAAVAA


Aineettomat oikeudet 333 289,39 284 494,77 Muut pitkävaikutteiset menot 139 889,42 19 709,91

473 178,81 304 204,68 Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 20 408 941,52 19 849 514,56 Rakennukset 73 581 998,41 79 300 360,83 Kiinteät rakenteet ja laitteet 51 572 113,03 49 711 873,19 Koneet ja kalusto 1 334 308,53 1 195 490,23 Muut aineelliset hyödykkeet 206 000,00 206 000,00 Ennakkomaksut jakeskeneräiset hankinnat 5 418 224,51 3 961 991,87

152 521 586,00 154 225 230,68 Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 68 615 928,67 69 064 288,34 Muut saamiset 891 409,73 891 409,73

69 507 338,40 69 955 698,07

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 222 502 103,21 224 485 133,43

TOIMEKSIANTOJEN VARATValtion toimeksiannot 431,47 431,47 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 418 605,76 418 605,76

TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ 419 037,23 419 037,23

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 416 383,80 412 315,35 416 383,80 412 315,35

SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 348 318,48 380 144,31 Muut saamiset 619 698,06 921 039,81

968 016,54 1 301 184,12 Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 3 249 110,40 3 290 359,15 Muut saamiset 820 091,76 1 284 339,12 Siirtosaamiset 1 024 723,22 764 969,17

5 093 925,38 5 339 667,44 6 061 941,92 6 640 851,56

Rahat ja pankkisaamiset 3 068 724,27 300 300,15

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 9 547 049,99 7 353 467,06

VASTAAVAA YHTEENSÄ 232 468 190,43 232 257 637,72

122 Tilinpäätös

2017 2016VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 67 551 440,09 67 551 440,09 Muut omat rahastot 1 965 211,63 1 914 818,65 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 15 927 902,79 16 869 035,09 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 5 035 903,56 941 132,30 -

90 480 458,07 85 394 161,53

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSETPoistoero 1 144 128,63 1 190 969,45

1 144 128,63 1 190 969,45

PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 3 700,00 42 411,32 Muut pakolliset varaukset 1 125 714,73 3 012 554,63

1 129 414,73 3 054 965,95

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATLahjoitusrahastojen pääomat 644 045,69 679 434,59 Muut toimeksiantojen pääomat 137 953,52 96 455,55

781 999,21 775 890,14


Lainat rahoitus- ja vakuutus-laitoksilta 91 836 658,00 90 078 410,00 Liittymismaksut ja muut velat 4 874 757,45 4 438 073,93

96 711 415,45 94 516 483,93 Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutus- 26 991 752,00 30 444 762,00 laitoksiltaLainat julkisyhteisöiltäSaadut ennakot 22 775,97 33 352,75 Ostovelat 4 832 457,75 5 675 773,26 Muut velat 1 023 403,34 1 151 943,66 Siirtovelat 9 350 385,28 10 019 335,05

42 220 774,34 47 325 166,72 138 932 189,79 141 841 650,65

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 232 468 190,43 232 257 637,72

TUNNUSLUVUT

Omavaraisuusaste % 39 37 Suhteellinen velkaantuneisuus % 74 76 Velat ja vastuut % käyttötuloista 79 -Kertynyt yli+/alijäämä- 1 000 € 20 964 15 928 Kertynyt yli+/alijäämä- €/asukas 722 546 Lainakanta 31.12. 1 000 € 118 828 120 523 Lainakanta €/asukas 4 093 4 133 Asukasmäärä 29 029 29 160

123 Tilinpäätös

KONSERNITULOSLASKELMA , RIIHIMÄKIKONSERNI -ilman sisäisiä eriä

2017 2016 Muutos %Toimintatuotot

Myyntituotot 70 304 893,58 68 984 313,80 1,9Maksutuotot 11 444 197,00 11 632 312,74 -1,6Tuet ja avustukset 2 442 121,61 4 480 102,51 -45,5Muut toimintatuotot 10 478 961,79 8 943 475,11 17,2

94 670 173,99 94 040 204,16 0,7Toimintakulut

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -78 009 522,20 -79 206 648,63 -1,5 Henkilösivukulut Eläkekulut -17 464 918,20 -18 874 030,71 -7,5 Muut henkilösivukulut -3 544 295,48 -5 003 391,11 -29,2Henkilöstökulut yhteensä -99 018 735,88 -103 084 070,45 -3,9Palvelujen ostot -83 849 827,35 -86 276 525,18 -2,8Aineet, tarvikkeet ja tavarat -19 684 662,52 -19 558 945,04 0,6Avustukset -8 399 615,72 -11 906 274,56 -29,5Muut toimintakulut -13 786 249,03 -10 555 636,15 30,6

-224 739 090,51 -231 381 451,39 -2,9

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 145 618,88 4 017,69 3524,4

TOIMINTAKATE -129 923 297,64 -137 337 229,53 -5,4

Verotulot 121 704 135,53 120 164 969,22 1,3Valtionosuudet 36 249 767,24 36 247 902,09 0,0

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 126 965,54 141 661,95 -10,4Muut rahoitustuotot 476 975,71 142 440,48 234,9Korkokulut -1 610 816,77 -1 882 100,66 -14,4Muut rahoituskulut -17 301,04 -26 747,54 -35,3

-1 024 176,56 -1 624 745,77 -37,0

VUOSIKATE 27 006 428,57 17 450 896,01 54,8

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -19 529 218,25 -15 389 791,87 26,9Omistuksen eliminointierot 856 464,82Arvonalentumiset -15 328,86 -100,0

-18 672 753,43 -15 405 120,73 21,2

TILIKAUDEN TULOS 8 333 675,14 2 045 775,28 307,4

TilinpäätössiirrotPoistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -44 457,15 7 481,82 -694,2Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)Tilkauden verot -613 426,79 -850 368,95 -27,9Laskennalliset verot -253 604,92 -202 969,98 24,9Vähemmistöosuudet -31 785,66 -281 977,89 -88,7

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 7 390 400,61 717 940,28 929,4

TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut, % 42 41Vuosikate/Poistot, % 138 113Vuosikate, €/asukas 930 598Asukasluku 29 029 29 160

124 Tilinpäätös

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA, RIIHIMÄKI KONSERNI

2017 2016 Muutos %

Toiminnan rahavirtaVuosikate 27 006 428,57 17 450 896,01 54,8Tilikauden verot -613 426,79 -850 368,95 -27,9Tulorahoituksen korjauserät -2 558 655,75 -2 317 187,91 10,4

23 834 346,03 14 283 339,15 66,9

Investointien rahavirtaInvestointimenot -19 198 388,44 -14 478 320,61 32,6Rahoitusosuudet investointimenoihin 590 857,05 507 127,05 16,5Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 155 859,39 2 877 798,18 79,2

-13 451 672,00 -11 093 395,38 21,3

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 10 382 674,02 3 189 943,77 225,5

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys -637,83 -198,94 220,6Antolainasaamisten vähennys 23 914,45 12 447,74 92,1

23 276,62 12 248,80 90,0Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 32 778 764,24 38 622 925,33 -15,1Pitkäaikaisten lainojen vähennys -36 553 698,00 -39 004 254,61 -6,3Lyhytaikaisten lainojen muutos -688 904,20 -100,0

-3 774 933,76 -1 070 233,48 252,7

Oman pääoman muutokset -31 688,96 0,00

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 7 663,46 -88 616,80 -108,6Vaihto-omaisuuden muutos 96 106,19 -51 332,51 -287,2Saamisten muutos 242 017,68 30 351,10 697,4Korottomien velkojen muutos -700 676,56 423 732,04 -265,4

-354 889,23 314 133,83 -213,0

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -4 138 235,33 -743 850,86 456,3

Rahavarojen muutos 6 244 438,68 2 446 092,91 155,3

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 23 678 716,46 17 434 277,78Rahavarat 1.1. 17 434 277,78 14 988 184,87

6 244 438,68 2 446 092,91

TUNNUSLUVUTToiminnan ja investointien rahavirrankertymä 5 vuodelta, € -10 401 938 -26 636 830Investointien tulorahoitus, % 145 125Lainahoitokate 0,7 0,5Kassan riittävyys 31 22

125 Tilinpäätös

KONSERNITASE, RIIHIMÄKIKONSERNI

VASTAAVAA 2017 2016


Aineettomat oikeudet 1 062 478,89 800 310,26Konserniliikearvo 246 736,74 342 247,74Muut pitkävaikutteiset menot 184 196,79 52 165,44Ennakkomaksut ja keskeneräiset 813,87aineettomat hyödykkeet

1 493 412,42 1 195 537,31Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 24 193 264,74 23 804 670,99Rakennukset 126 526 629,87 133 677 970,67Kiinteät rakenteet ja laitteet 67 044 039,85 64 951 560,87Koneet ja kalusto 3 371 826,76 3 224 879,03Muut aineelliset hyödykkeet 287 448,64 301 277,00Ennakkomaksut ja 6 298 121,78 5 487 257,74keskeneräiset hankinnat

227 721 331,63 231 447 616,30Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 31 076 895,40 30 470 205,16Muut lainasaamiset 124 479,68 136 927,42Muut saamiset 263 426,03 279 005,95

31 464 801,10 30 886 138,52TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 100 392,70 82 059,61Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 418 605,76 418 605,76Muut toimeksiantojen varat 22 655,21

541 653,67 500 665,37VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet 913 348,44 1 010 017,95Muu vaihto-omaisuus 4 109,05 3 545,73

917 457,49 1 013 563,68SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 1 070 960,27 1 404 158,53Muut saamiset 1 150 086,67 1 145 079,24

2 221 046,94 2 549 237,77Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 6 465 626,04 6 472 399,52Lainasaamiset 346 533,47 146 760,04Muut saamiset 1 526 345,48 1 951 908,46Siirtosaamiset 1 450 776,93 1 132 046,16

9 789 281,92 9 703 114,1712 010 328,86 12 252 351,94

RahoitusarvopaperitOsakkeet ja osuudet 1 431,21 1 431,21Joukkovelkakirjalainasaamiset

1 431,21 1 431,21

Rahat ja pankkisaamiset 23 677 285,25 17 432 846,57


126 Tilinpäätös


OMA PÄÄOMAPeruspääoma 67 551 440,09 67 551 440,09Arvonkorotusrahasto 11 596,12 11 596,12Muut omat rahastot 2 038 874,16 1 994 417,01Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 3 415 932,63 2 351 492,37Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 7 390 400,61 717 940,28

80 408 243,62 72 626 885,88

VÄHEMMISTÖOSUUS 374 504,80 1 577 373,27

PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 3 700,00 42 411,32Muut pakolliset varaukset 2 245 494,67 1 515 347,27

2 249 194,67 1 557 758,59

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimeksiannot 104 012,96 85 452,23Lahjoitusrahastojen pääomat 666 240,71 700 302,85Muut toimeksiantojen pääomat 160 608,73 96 455,55

930 862,41 882 210,63


Lainat rahoitus- ja vakuutus- 139 710 126,55 140 272 083,40laitoksiltaLainat julkisyhteisöiltä 19 253,16Liittymismaksut ja muut velat 12 251 743,95 11 671 514,42Laskennalliset verovelat 2 782 359,05 2 529 364,78

154 763 482,72 154 472 962,60Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutus- 31 614 095,64 34 829 294,29laitoksiltaLainat julkisyhteisöiltä 563,56Lainat muilta luotonantajilta 17 594,98Saadut ennakot 445 933,99 263 761Ostovelat 9 615 297,69 10 116 627,54Liittymismaksut ja muut velat 2 205 072,13 2 490 922,05Siirtovelat 15 219 839,79 15 894 759,65Laskenalliset verovelat 610,63

59 101 413,43 63 612 959,93213 864 896,15 218 085 922,53


TUNNUSLUVUTOmavaraisuusaste % 27 25Suhteellinen velkaantuneisuus % 84 87Velat ja vastuut % käyttötuloista 89 -Kertynyt yli+/alijäämä- 1 000 € 10 806 3 069Kertynyt yli+/alijäämä- €/asukas 372 105Konsernin lainat €/asukas 5 903 6 005Konsernin lainakanta 31.12., 1 000 € 171 344 175 119Konsernin lainasaamiset 31.12., 1 000 € 124 137Kunnan asukasmäärä 29 029 29 160

127 Tilinpäätös

8.1. LIITETIEDOT

8.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

8.1.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät

Jaksotusperiaatteet

Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketen verotulot on

kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao tilikaudelle kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaisesti.

Pysyvät vastaavat

Pysyvyien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä

suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.

Vuoden 2017 tilinpäätöksessä Riihimäen kaupungin poistot on laskettu kaupunginhallituksen 19.11.2012 hyväksymän ja vesi-

huoltoliikelaitoksen poistot kaupunginhallituksen 17.12.2012 hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti kaupunginvaltuuston

20.8.2012 ja 29.5.2017 hyväksymiä suunnitelmapoistojen perusteita noudattaen.

Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa

suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

Pysyvien vastaavien sijoitusten arvostus

Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena

on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintahintaan.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon .

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Kirjauskäytännön muutoksesta johtuen muista kuluista on siirretty avustuksiin yhteensä 112 091,30 €.

Muutosta ei ole tehty vertailuvuoteen 2016.

Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin

Riihimäkikonsernin vuoden 2016 tietoja on muutettu vastamaan vuoden 2017 tietoja. Eriin osakkeet, rahastot

ja edellisten tilikausien voitto/tappio tehtiin muutokset. Riihimäen Kaukolämpö Oy:stä oli eroteltu aikaisimpina

vuosina vähemmistöosuus vaikka sitä ei olisi pitänyt erotella. Kun vähemmistökirjaukset on alaskirjauksilla korjattu,

niin vaikutusta on edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Riihimäen Kaukolämpö Oy:tä koskeva korjaus on kirjattu

erään "muut konsernin yli/alijäämä erien muutokset" yhteensä 346 500 €.

8.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

6.Toimintatuotot tehtäväalueittain

2017 2016 2017 2016

Yleishallinto 1 829 743,71 1 598 296,78 1 487 706,30 1 598 296,78

Sosiaali- ja terveyspalvelut 49 356 109,35 49 325 719,84 6 633 765,16 7 717 298,47 Opetus-ja kulttuuripalvelut 6 030 307,66 6 709 599,23 5 491 700,86 5 918 233,01 Yhdyskuntapalvelut 7 709 998,97 7 031 373,79 8 104 067,26 7 031 373,79 Muut palvelut 29 744 014,29 29 375 214,52 8 489 593,36 8 261 156,49

Toimintatuotot yhteensä 94 670 173,99 94 040 204,16 30 206 832,94 30 526 358,54

7. Verotulojen erittely

2017 2016 2017 2016Kunnan tulovero 103 379 397,69 103 430 989,01 Osuus yhteisöveron tuotosta 8 703 231,47 6 983 433,38 Kiinteistövero 9 621 506,37 9 750 546,83

Verotulot yhteensä - - 121 704 135,53 120 164 969,22

8. Valtionosuuksen erittely

2017 2016 2017 2016Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 36 353 280,00 38 283 690,00 36 353 280,00 38 283 690,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 454 406,00 530 599,00 - 454 406,00 530 599,00 - Opetus- ja. ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 557 918,76 - 1 997 617,00 - 1 088 164,00 - 1 997 617,00 -

Valtionosuudet yhteensä 36 249 767,24 35 755 474,00 35 719 522,00 35 755 474,00

Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunkiRiihimäkikonserni

Riihimäkikonserni

Riihimäkikonserni

128 Tilinpäätös

9. Palvelujen ostojen erittely

Riihimäkikonserni

2017 2016 2017 2016

Asiakaspalvelujen ostot 67 513 350,50 69 145 367,36

Muiden palvelujen ostot 15 472 665,45 15 730 500,16

Kunnan palvelujen ostot yhteensä 82 986 015,95 84 875 867,52

11. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Riihimäen kaupunki

Vuoden 2017 tilinpäätöksessä Riihimäen kaupungin poistot on laskettu kaupunginhallituksen 19.11.2012hyväksymän ja vesihuoltoliikelaitoksen poistot kaupunginhallituksen 17.12.2012 hyväksymänpoistosuunnitelman mukaisesti kaupunginvaltuuston 20.8.2012 ja 29.5.2017 hyväksymiäsuunnitelmapoistojen perusteita noudattaen. Poistosuunnitelma on esitetty seuraavalla sivulla. Poistosuunnitelmassa on poikettu kuntajaoston yleisohjeen alarajoista seuraavien hyödykkeiden kohdalla janäiden hyödykkeiden poistoajat on määritelty yksityiskohtaisten hyödykekohtaisten arviointien perusteella:

muut pitkäaikaiset menot: atk-ohjelmistot ja muut

rakennukset lukuun ottamatta talousrakennuksia ja vapaa-ajan rakennuksia kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kohdalla seuraavissa ryhmissä: * kadut, tiet ja torit, * sillat, laiturit

ja uimalat sekä * sähköjohdon, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet. vesihuoltolaitoksen tehdas- ja tuotantorakennukset

vedenjakeluverkosto viemäriverkosto

Poistosuunnitelma on laadittu siten, että on käyty yksityiskohtaisesti läpi hyödykkeittäin ja hyödykeryhmittäinsekä yksittäin hyödykekohtainen poistosuunnitelma. Hyödykekohtaisessa analyysissa on käyty läpihyödykkeen taloudellinen elinkaari, tekninen käyttöikä, hyödykkeen kestoaikaan vaikuttavat suunnittelun,rakentamisen laatutekijät, ympäristön vaikuttavat laatutekijät, käyttöolosuhteet sekä käyttöaste. Tämänanalyysin jälkeen poistoajat on määritelty varovaisuuden periaate huomioon ottaen. Atk-ohjelmistojen poistoajan määrittelyssä on otettu huomioon ohjelmistojen hankintatapa ja ohjelmistojenelinkaari. Muiden kuin sovellusohjelmistojen pitoajaksi on määritelty kolme vuotta, koska määrällisesti suurinosa käyttöoikeuksista on ollut laitteisiin kytkettyjä. Lyhyemmälle poistoajalle ei sen paremmin pitoajan kuinpalvelukyvynkään kautta tarkastellen ole perustetta. Sovellusohjelmistoille on määritelty poistoajoiksi samoin3 vuotta, koska jos sovellukselle ei saada tai osteta ylläpitoa, on kolmen vuoden kuluttua suoritettavauushankinta. Poistosuunnitelma on laadittu rakennusten osalta siten, että hyödykkeelle määriteltiin ensin tekninenkäyttöikä sekä arvioitiin kohteen rasitusluokitus kohteen käyttäjän näkökulmasta. Tämän jälkeen arvioitiinvarovaisuuden periaatteella kohteen rasitusluokitus huomioon ottaen ajankohta, jolloin kohteenperusparannustarpeet tulevat mahdollisesti ajankohtaiseksi, mikä ajankohta kuvaa myös hyödykkeentaloudellista pitoaikaa. Mikäli taloudellinen pitoaika osoittautui tämän tarkastelun osalta poistosuosituksenalarajaa pidemmäksi, tämä pitoaika myös valittiin poistoajaksi. Poistosuunnitelman laadintaprosessia kuvaa seuraava Hirsimäen päiväkotia koskevan esimerkki. Ensinmääriteltiin rakennuksen osille (runko, vesikattorakenteet, täydentävät rakenteet, ulkopuoliset pinnat,sisäpuoliset pinnat, kalusteet, varusteet, laitteet, LV lämmitysjärjestelmät jne. aina rakennusautomaatioonsaakka) ko. osuuden osuus koko rakennuksesta ja kunkin osuuden tekninen käyttöikä. Tämän jälkeenmääriteltiin rakennuksen osille ja koko rakennukselle painotettu tekninen käyttöikä. Painotetuksi tekniseksikäyttöiäksi tuli tämän esimerkin eli Hirsimäen päiväkodin käyttöiäksi 46,25 vuotta. Tämän jälkeen määriteltiinrakennuksen rasitusluokitus rakennuksen käyttäjän taholta ja arvioitiin perusparannustarve. Hirsimäenpäiväkodin poistoajaksi määriteltiin em. tarkastelun pohjalta 35 vuotta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaostonsuosituksessa poistoaika voi tämän esimerkkirakennuksen kohdalla olla 20 – 50 rajojen sisällä. Edellämainitun arvioinnin ja käytännön käyttökokemusten perusteella valittu poistoaika vastaa rakennuksentaloudellista pitoaikaa ottaen varovaisuuden periaatteen lisäksi huomioon myös sen, että mm.kunnossapitomenetelmät ja rakennusteknologia ovat aiempaa kehittyneempiä.

129 Tilinpäätös Kaduille, teille ja toreille on määritelty samoin kuin rakennuksillekin ensin tekninen käyttöikä ja sen jälkeen taloudellinen pitoaika. Katurakenteen tekninen mitoitusikä on katu- ja tierakenteiden mitoitusohjeiden mukaisesti yleensä 20 – 30 vuotta. Katurakenteen rungon käyttöikä tekninen käyttöikä on käytännössä kuitenkin 50 – 100 vuotta ja kadun päällysteen tekninen käyttöikä 15 – 20 vuotta. Kadun liikennekuormituksesta tai toiminnallisista syistä johtuen katurakenne voi edellyttää rakenteellistakunnossapitoa tai uudelleenpäällystystä jo aikaisemmin. Katurakenteen rungon osuusrakentamiskustannuksista on 70 – 80 % ja päällysteen osuus 20 – 30 %. Katurakenteen taloudellinen pitoaika on tällöin 30 – 40 vuotta. Tämän perusteella katurakenteiden poistoaika varovaisuuden periaatetta noudattaen on 20 vuotta. Katujen päällysteen tekninen käyttöikä poikkeaa niin suuresti katurakenteesta, että taloudellisen pitoajan näkökulmasta se on käsitelty omana hyödykelajinaan ja poistoaika on suosituksen alarajan mukaisesti 15 vuotta. Siltarakenteiden mitoituksessa on turvallisuus merkittävä tekijä ja betonirakenteiden suunnitteluohjeiden mukaisesti siltojen suunnittelukäyttöikä on pääsääntöisesti 50 - 100 vuotta. Siltarakenteiden seuranta ja kunnossapito on säännöllistä ja niiden peruskorjausväli on pitkä. Siltarakenteiden kokemusperäinen teknistaloudellinen käyttöikä on 40–50 vuotta. Edellisen perusteella siltarakenteiden poistoaikavarovaisuuden periaatetta noudattaen on 30 vuotta. Ulkovalaistuslaitteiden kokonaisuus koostuu valaisinpylväistä, kaapeloinnista, ohjauslaitteista ja valaisimista lamppuineen. Ulkovalaistuslaitteiden seuranta ja kunnossapito on säännöllistä ja lamppujen vaihtoa tehdään tarvittaessa. Järjestelmän kiinteät osat pylväät, kaapelointi ja myös valaisinlaitteet ovat käyttöiältään noin 30 - 40 vuotta ja ne edustavat yli 90 % valaistusjärjestelmän rakentamiskustannuksista. Edellisen perusteella ulkovalaistuslaitteiden poistoaika varovaisuuden periaatetta noudattaen on 20 vuotta. Vesilaitoksen tehdas- ja tuotantorakennusten teknistaloudellinen käyttöikä on käytännössä huomattavastipitempi kuin 30 vuotta, jolloin varovaisuuden periaatetta noudattaen poistoaikana voidaan käyttää 30 vuotta.Riihimäen Veden tuotantorakennukset on rakennettu kestämään aikaa ja hyvää rakennustapaa noudattaen. Riihimäen Vesilinna valmistui vuonna 1952. Vuonna 1994, 42 vuotta valmistumisen jälkeen, rakennuksessatehtiin remontti, jossa uusittiin julkisivumuuraus ja osa ikkunoista. Rakennus on muutoin edelleensuhteellisen hyvässä kunnossa. Rakennuksessa teetettiin kuntoarvio keväällä 2015. Riihimäen jätevedenpuhdistamon ensimmäinen osa valmistui vuonna 1962. Tuolloin on rakennettu mm.mädättämörakennus I ja valvomo, joiden ikä on jo yli 50 vuotta. Laitos saneerattiin ja laajennettiin vuosina2013 - 2014. Saneerauksen yhteydessä mädättämöön ja valvomoon ei kohdistettu toimenpiteitä.Mädättämölle tehdään lähivuosina kuntotutkimus, mutta valvomorakennuksen kunto on hyvä eikä tarvettaarviointiin ole. Herajoen vesilaitoksen ensimmäinen vaihe on rakennettu 1963. Kyseisessä osassa on 50 vuoden aikana tarvinnut tehdä ainoastaan maalaustöitä. Herajoen laitos saneerattiin vuosina 2015 - 2016, jossa yhteydessä uusittiin vanhimman osan talotekniikkaa, kattorakenteita, ovia ja ikkunoita, sisäpintoja sekäjulkisivumuurauksia. Edellä mainitut esimerkit osoittavat, että 30 vuotta on oikea poistoaika Riihimäen Vedentuotantorakennuksille. Myös kaikki uudet rakennukset tehdään mahdollisimman pitkäikäisiksi ja pyritäänmahdollisimman alhaisiin elinkaarikustannuksiin rakennusten osalta.

Vedenjakeluverkoston teknistaloudellinen käyttöikä on käytännössä pitempi kuin 40 vuotta. Riihimäen Veden2000-luvulla saneeraaman vedenjakeluverkoston ikä on ollut yli 40 vuotta. Suomen Vesilaitosyhdistyksenmonistesarja nro 30: Vuotovesien hallinta – Vesijohtovuotojen hallinta (Helsinki 2012) julkaisussavedenjakeluverkoston keskimääräiseksi teknistaloudelliseksi käyttöiäksi arvioidaan 50 vuotta. Vuoteen 2030ulottuvassa pitkän aikavälin investointiohjelmassa Riihimäen vesihuoltoverkostoa saneerataan noin 1,5 % vuodessa, joka merkitsee yli 60 vuoden keskimääräistä käyttöikää vedenjakeluverkostolle. Edellisenperusteella vedenjakeluverkoston poistoajaksi on arvioitu varovaisuuden periaatetta noudattaen 40 vuotta. Viemäriverkon taloudellinen käyttöikä on käytännössä pitempi kuin 40 vuotta. Riihimäen Veden 2000-luvulla saneeraaman vedenjakeluverkoston ikä on ollut yli 40 vuotta. Vuoteen 2030 ulottuvassa pitkän aikavälininvestointiohjelmassa Riihimäen vesihuoltoverkostoa saneerataan noin 1,5 % vuodessa, joka merkitsee yli 60 vuoden käyttöikää viemäriverkostolle. Edellisen perusteella viemäriverkon poistoajaksi on arvioitu varovaisuuden periaatetta noudattaen 40 vuotta.

130 Tilinpäätös POISTOSUUNNITELMA KV-päätös POISTOMENE- POISTOAIKAKh 2012 § 452, 493, 2015 § 111, 2016 § 41 2012 § 70 TELMÄ

2017 § 59

HYÖDYKERYHMÄ

RIIHIMÄEN KAUPUNKI

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETKehittämismenot 2-5 Tasapoisto 2 vuotta

Aineettomat oikeudet 5-20 Tasapoisto 5 vuotta

Liikearvo 2-5 Tasapoisto 2 vuotta

Muut pitkäaikaiset menot

- atk-ohjelmistot 2-5 Tasapoisto 3 vuotta

- muut 2-5 Tasapoisto 3 vuotta

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Maa- ja vesialueet Ei poistoa Ei poistoa

Rakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset Hyödykekohtaiset poistosuunnitelmat oleellisista kohteista

Päiväkodit

Kirjauksen päiväkot 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Hirsimäen päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Junailijankadun päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Junailijankadun palvelukeskus 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Jukolan monitoimitalo 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Mäkikujan perhekoti 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Mäkikujan perhekodin laajennus 21 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

Kontiontien päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Uunilinnun päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Piikinmäen päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Palmupuiston päiväkoti 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Vanhusten hoito

Riihikoti 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Vanhustentalo, Kivimiehenk. 19 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Vanhustentalo, Kivimiehenkatu 21 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Rautatiepuiston päivätoimintakeskus 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Muut

Tiilikadun kuntoutumisyksikkö 20 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

Koulut

Eteläinen koulu, uusi osa 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Eteläinen koulu, vanha osa 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Haapahuhdan koulu 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Herajoen koulu 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Herajoen koulu 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Herajoen koulu, laajennus 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Lasitehtaan koulu, vanha osa 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Lasitehtaan koulu, uusi osa 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Patastenmäen koulu 20 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

Patastenmäen puukoulu 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Patastenmäen puukoulun viipalekoulu 20 - 50 Tasapoisto 25 vuotta

Peltosaaren koulu 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Pohjoinen koulu 20 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

Uramon koulu 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Harjunrinteen koulu 20 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

Karan koulu 20 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

Pohjolanrinteen koulu 20 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

Istuinkiven liikuntahalli 20 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

Haapahuhdan liikuntahalli 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Saloisten leirikeskus, päärakennus 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Kauppaoppilaitos 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Riihimäen lukio 20 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

Musiikkiopisto 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Kansalaisopisto 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Kaupungin kutomo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Kirjasto 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Puistikon koulu 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

131 Tilinpäätös POISTOSUUNNITELMA KV-päätös POISTOMENE- POISTOAIKAKh 2012 § 452, 493, 2015 § 111, 2016 § 41 2012 § 70 TELMÄ

2017 § 59

HYÖDYKERYHMÄ

Kulttuuri- ja vapaa-aika

Kaupunginmuseo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Suomen lasimuseo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Suomen Metsästysmuseo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Uimahalli / Maauimala 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Urheilutalo 20 - 50 Tasapoisto 40 vuotta

Jäähalli / Tekojäärata 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Nuorisokeskus 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Mäkikuja 15, nuorisopaja 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Petsamon monitoimitalo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Kino-Sampo 20 - 50 Tasapoisto 30 vuotta

Muut hallintokunnat

Kaupungintalo 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Keskusvarikko, toimistorakennus 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Keskusvarikko, korjaamorakennus 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Paloasema 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Allinna 20 - 50 Tasapoisto 35 vuotta

Tehdas- ja tuotantorakennukset 20-30 Tasapoisto 30 vuotta

Talousrakennukset 10-20 Tasapoisto 10 vuotta

- saunat, varastot ja huoltorakennukset

- keskusurheilukentän pukusuoja Tasapoisto 30 vuotta

Vapaa-ajan rakennukset 20-30 Tasapoisto 20 vuotta

- Kotaniemen, Leporannan ja Riihisalon rakennukset

Asuinrakennukset 30-50 Tasapoisto 40 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet ja torit 15-20 Tasapoisto 20 vuotta

Uudelleen päällystystyöt 15-20 Tasapoisto 15 vuotta

Puistot 15-20 Tasapoisto 15 vuotta

Sillat, laiturit ja uimalat 10-30 Tasapoisto 30 vuotta

Muut maa- ja vesirakenteet 15-30 Tasapoisto 15 vuotta

Kaukolämpöverkko 20-30 Tasapoisto 20 vuotta

Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 15-20 Tasapoisto 20 vuotta

Puhelinverkko, keskusasema, alakeskukset 10-12 Tasapoisto 10 vuotta

Maakaasuverkko 20-25 Tasapoisto 20 vuotta

Muut putki- ja kaapeliverkot 15-20 Tasapoisto 15 vuotta

Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10-20 Tasapoisto 10 vuotta

Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15-20 Tasapoisto 15 vuotta

Liikenteen ohjauslaitteet 10-15 Tasapoisto 10 vuotta

Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10-15 Tasapoisto 10 vuotta

Koneet ja kalusto Rautaiset alukset 15-20 Tasapoisto 15 vuotta

Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8-15 Tasapoisto 8 vuotta

Muut kuljetusvälineet 4-7 Tasapoisto 4 vuotta

Muut liikkuvat työkoneet 5-10 Tasapoisto 5 vuotta

Muut raskaat koneet 10-15 Tasapoisto 10 vuotta

Muut kevyet koneet 5-10 Tasapoisto 5 vuotta

Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5-15 Tasapoisto 5 vuotta

Atk-laitteet 3-5 Tasapoisto 3 vuotta

Muut laitteet ja kalusteet 3-5 Tasapoisto 3 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen Käytön mukainen

Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Ei poistoa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Ei poistoa

PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET / Osakkeet ja osuudet Ei poistoa Ei poistoa

132 Tilinpäätös

VESIHUOLTOLIIKELAITOS

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETKehittämismenot 2 - 5 vuotta Tasapoisto 2 vuottaAineettomat oikeudet 5 - 20 vuotta Tasapoisto 5 vuottaLiikearvo 2 - 5 vuotta Tasapoisto 2 vuottaMuut pitkäaikaiset menot - atk-ohjelmistot 2 - 5 vuotta Tasapoisto 3 vuotta - muut 2 - 5 vuotta Tasapoisto 3 vuottaAINEELLISET HYÖDYKKEETMaa- ja vesialueet Ei poistoa Ei poistoaRakennukset ja rakennelmat Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 - 30 vuotta Tasapoisto 30 vuotta Talousrakennukset 10 - 20 vuotta Tasapoisto 10 vuottaKiinteät rakenteet ja laitteet Muut maa- ja vesirakenteet 15 - 30 vuotta Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakeluverkosto 30 - 40 vuotta Tasapoisto 40 vuotta Viemäriverkko 30 - 40 vuotta Tasapoisto 40 vuotta Hulevesiverkko 30 - 40 vuotta Tasapoisto 40 vuotta Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 10 - 20 vuotta Tasapoisto 10 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 - 20 vuotta Tasapoisto 15 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 - 15 vuotta Tasapoisto 10 vuottaKoneet ja kalusto Rautaiset alukset 15 - 20 vuotta Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet 8 - 15 vuotta Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet 4 - 7 vuotta Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet 5 - 10 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet 10 - 15 vuotta Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet 5 - 10 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet 3 - 5 vuotta Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet 3 - 5 vuotta Tasapoisto 3 vuottaMuut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen Käytön mukainen Käytön mukainen Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Ei poistoaEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Ei poistoaPYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSETOsakkeet ja osuudet Ei poistoa Ei poistoa

133 Tilinpäätös

12. Pakollisten varausten muutokset

2017 2016 2017 2016

Eläkevastuu 31.12.

Kunnan eläkejärjestelmän eläkevastuu 1.1. 42 411,32 76 986,80 42 411,32 76 986,80

Vähennykset tilikaudella 38 711,32 34 575,48 38 711,32 34 575,48

Lisäykset tilikaudella

Eläkevastuu 31.12. 3 700,00 42 411,32 3 700,00 42 411,32

Maankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 1.1. 176 537,39 165 237,39 176 537,39 165 237,39


Kinturinmäen kaatopaikka 11 300,00 11 300,00

Vähennykset tilikaudella

Kinturinmäen kaatopaikka 48 693,44 48 693,44

M aankaatopaikkojen jälkihoitovaraus 31.12. 127 843,95 176 537,39 127 843,95 176 537,39

Osuus kuntayhtymän alijäämästä 1.1. 2 836 017,24 4 889 068,40


Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 833 141,22 - 1 173 315,71 -

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 005 005,24 - 879 735,45 -

Osuus kuntayhtymän alijäämästä 31.12. 997 870,78 2 836 017,24

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu

(Kanta-Hämeen shp) 1.1. 1 338 809,88 1 140 067,41


Lisäykset tilikaudella 778 840,83 198 742,47

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 31.12. 2 117 650,71 1 338 809,88

13.Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus-

voitot ja tappiot

2017 2016 2017 2016

Muut toimintatuotot

Maa- ja vesialueiden luovutusvoitot 2 936 118,95 2 199 734,12 2 909 527,25 2 199 734,12

Rakennusten luovutusvoitot 397 730,58 395 400,72 -

Osakkeiden ja osuuksien luovutusvoitot 111 486,76 169 621,36

Muut luovutusvoitot 439 928,38 31 941,94 2 042,26

Luovutusvoitot yhteensä 3 773 777,91 2 199 734,12 3 448 356,67 2 371 397,74

Muut toimintakulut

Muut luovutustappiot 669 304,97

15. Osinkotuottojen ja peruspääoman

korkotuottojen erittely

2017 2016 2017 2016

Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 1 810 000,00 1 731 300,00

Osinkotuotot muista yhteisöistä 11 489,33

Yhteensä 1 821 489,33 1 731 300,00

16. Erittely poistoeron muutoksista

2017 2016 2017 2016

Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos 46 840,82 46 969,15

Poistoeron muutokset yhteensä 46 840,82 46 969,15

Riihimäkikonserni

Riihimäkikonserni

Riihimäkikonserni Riihimäen kaupunki

Riihimäkikonserni Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki

134 Tilinpäätös

8.3.

Ta

sett

a k

osk

eva

t li

ite

tie

do

t

Ta

see

n v

ast

aa

via

ko

ske

vat

liit

eti

ed

ot

18.

Arv

on

koro

tuks

et

2017

2016

2017

2016

Maa

-ja v

esia

luee

t

Arv

o 1.

1.11

596

,12

11 5

96,1

2

Arv

onko

rotu

kset

Arv

onko

rotu

sten

pur

ku

Arv

o 31

.12.

Arv

onko

rotu

kset

yht

eens

ä 31

.12.

11 5

96,1

2

11

596

,12

19.

Ain

ee

llli

set

ja a

ine

ett

om

at

hyö

dyk

kee

t

Ain

ee

tto

ma

t h

yöd

ykke

et

Ain

ee

llis

et

hyö

dyk

kee

tA

inee

ttom

atM

uut

pitk

ävai

k.M

aa-

jaR

aken

nuks

etK

iinte

ät

Kon

eet

jaM

uut

aine

ellis

et E

nnak

kom

aksu

t ja

Yht

eens

äoi

keud

etm

enot

Yht

eens

äve

sial

ueet

ra

kent

eet

ja la

ittee

tka

lust

ohy

ödyk

keet

kesk

.er.

h.ha

nkke

etP

ois

tam

ato

n h

an

kin

tam

en

o 1

.1.

284

494,

7719

709

,91

304

204,

6819

849

514

,56

79 3

00 3

60,8

349

711

873

,19

1 19

5 49

0,23

206

000,

003

961

991,

8715

4 22

5 23

0,68

Lisä

ykse

t til

ikau

den

aika

na18

4 11

2,73

143

959,

0732

8 07

1,80

690

783,

191

817

441,

914

082

596,

8165

1 65

6,65

4 79

3 93

4,76

12 0

36 4

13,3

2R

ahoi

tuso

suud

et t

ilika

udel

la-2

2 98

0,00

-200

000

,00

-14

250,

00-2

37 2

30,0

0V

ähen

nyks

et t

ilika

uden

aik

ana

-131

356

,23

-131

356

,23

Siir

rot

erie

n vä

lillä

1 07

3 45

0,10

2 26

4 25

2,02

-3 3

37 7

02,1

20,

00Ti

likau

den

pois

to-1

35 3

18,1

1-2

3 77

9,56

-159

097

,67

-8 2

27 3

06,2

0-4

286

608

,99

-498

588

,35

-13

012

503,

54A

rvon

alen

nuks

et ja

niid

en p

alau

tuks

et-3

58 9

68,2

3-3

58 9

68,2

3P

oist

amat

on h

anki

ntam

eno

31.1

2.33

3 28

9,39

139

889,

4247

3 17

8,81

20 4

08 9

41,5

273

581

998

,41

51 5

72 1

13,0

31

334

308,

5320

6 00

0,00

5 41

8 22

4,51

152

521

586,

00

Kir

jan

pit

oa

rvo

31.

12.

333

289,

3913

9 88

9,42

473

178,

8120

408

941

,52

73 5

81 9

98,4

151

572

113

,03

1 33

4 30

8,53

206

000,

005

418

224,

5115

2 52

1 58

6,00

Ole

nn

ais

et

lisä

po

isto

t

Erit

tely

ole

nnai

sist

a lis

äpoi

stoi

sta

5 12

7 09

9,14

Ma

a-

ja v

esi

alu

ee

t e

ritt

ely

2017

2016

2017

2016

Maa

- ja

ves

ialu

eet

20 3

90 1

41,5

219

830

714

,56

Kiin

teis

töje

n lii

ttym

ism

aksu

t18

800

,00

18 8

00,0

0

Muu

t m

aa-

ja v

esia

luee

t

Maa

- ja

ves

ialu

eet

yhte

ensä

20 4

08 9

41,5

219

849

514

,56

Pys

yvie

n v

ast

aa

vie

n s

ijo

itu

kse

tO

sakk

ee

t ja

osu

ud

et

Mu

ut

lain

a-

ja m

uu

t sa

am

ise

tO

sakk

eet

Kun

tayh

tym

ä-O

sakk

eet

Muu

t os

akke

etY

htee

nsä

Saa

mis

etY

htee

nsä

kons

erni

yhtiö

tos

uude

tom

istu

syht

.ja

osu

udet

kons

erni

yhte

isöt

yhte

isöt

Ha

nki

nta

me

no

1.1

.24

853

999

,79

17 8

35 7

25,9

39

719

081,

5316

655

481

,09

69 0

64 2

88,3

489

1 40

9,73

891

409,

73Li

säyk

set

280

993,

005

832,

0028

6 82

5,00

Väh

enny

kset

-137

645

,25

-24

266,

95-1

61 9

12,2

0S

iirro

t er

ien

välil

lä37

9 59

7,37

-217

950

,56

-161

646

,79

Han

kint

amen

o 31

.12.

25 3

76 9

44,9

017

835

725

,93

9 47

6 86

4,02

16 4

99 6

66,3

069

189

201

,14

891

409,

7389

1 40

9,73

Arv

onal

ennu

kset

-573

272

,48

Arv

onko

rotu

kset

Kir

jan

pit

oar

vo 3

1.12

.24

803

672

,42

17 8

35 7

25,9

39

476

864,

0216

499

666

,30

68 6

15 9

28,6

789

1 40

9,73

891

409,

73

Rii

him

äe

n k

au

pu

nki

Rii

him

äki

ko

nse

rni

Rii

him

äe

n k

au

pu

nki

Rii

him

äe

n k

au

pu

nki

Rii

him

äki

ko

nse

rni

Rii

him

äe

n k

au

pu

nki

Rii

him

äe

n k

au

pu

nki

135 Tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS 2017: ARVONALENNUKSET JA LISÄPOISTOT/POISTOSUUNNITELMAN MUUTOKSET

ARVONALENNUKSETOsakkeet ja osuudet/Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli 573 272,48 -

Yhtiön markkina-arvosta kiinteistöarvioitsijan asiantuntija-

lausunnon 24.11.2017 perusteella tehty arvonalennus.

Kaupungintalo 339 675,54 -

Kaupungintalossa jäljellä olevat toiminnot siirretään vuoden 2019

loppuun mennessä sisäilmaongelmien vuoksi toisiin tiloihin.

Vanhustentalo, Öllerinkoti 19 292,69 -

Rakennus ei ole enää vanhusten käytössä eikä tältä osin palvele

kaupungin ydinpalveluja.

Yhteensä 932 240,71 -

LISÄPOISTOTRiihikoti 4 187 563,11 -

Rakennus ei täytä nykyisiä tilasuunnittelun ohjeita vanhusten palvelu-

asumiseen. Asunnoista puuttuvat esim. yksilölliset kylpy- ja wc-tilat

eikä asuinhuoneistojen tilamitoitus täyty.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvän epävarman tulevan käytön

ja tilojen ajanmukaiseksi saneeraustarpeen johdosta rakennuksesta tehdään lisäpoisto ja

poistosuunnitelmaa muutetaan siten, että jäljellä oleva poistoaika on 15 vuotta

nykyisen 26 vuoden sijaan.

Mäkikujan perhekoti/vanha rakennus 117 383,19 -

Rakennuksessa on sisäilmaongelmia. Rakennus on tarkoitus purkaa

ja sen toiminnot siirretään toisiin tiloihin vuoden 2018 loppuun men-

nessä.

Peltosaaren koulu 132 617,50 -

Koulu on oppilaskäytössä kesäkuun 2019 loppuun saakka. Sen

jälkeen rakennus jää tyhjilleen lukuunottamatta tiloihin jäävää keskus-

keittiötä, jonka toiminnan organisoimiseen etsitään uusia ratkaisuja.

Poistosuunnitelmaa tarkistetaan siten, että rakennus on poistettu

30.6.2019 mennessä.

Muut kohteet johtuen palvelukäytön muutoksesta, sisäilmaongelmista tms. 330 567,11 -

Yhteensä 4 768 130,91 -

Lisäpoistot ja arvonalennukset yhteensä 5 700 371,62 -

136 Tilinpäätös

20-22. Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot

Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt

Yhteisö Kotipaikka Kunnan Konsernin Kuntakonsernin osuus ilman konsernielimointeja omistusosuus omistusosuus Omasta Vieraasta Tilikauden

pääomasta pääomasta voitosta/tappiosta

TytäryhteisötRiihimäen Tilat ja Kehitys Oy konserni Riihimäki 100 % 100 % 8 338 102 1 302 271 223 042 - Riihimäen Messut Oy Riihimäki 100 % Oy Expomade-Kiinteistöt Ab Riihimäki 100 %Riihimäen Kotikulma Oy konserni Riihimäki 100 % 100 % 2 125 612 32 964 044 6 640 Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy Riihimäki 100 %Riihimeän Teatteri Oy Riihimäki 100 % 100 % 77 111 125 993 61 157 - Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäki 90 % 100 % 4 151 348 12 368 538 2 379 267 RHL-Data Oy Riihimäki 50 % 56,43 % 265 272 322 503 5 157 Kiinteistö Oy Riihimäen Yritystalo Riihimäki 100 % 100 % 3 555 114 13 865 3 100 - Kiinteistö Oy Riihimäen Paloasema Riihimäki 100 % 100 % 571 854 5 900 954 4 Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähalli Riihimäki 100 % 100 % 812 624 3 146 256 7 Kiinteistö Oy Riihimäen Kalevanrinne Riihimäki 100 % 100 % 75 930 1 388 752 30 386 Kiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli Riihimäki 86,78 % 88,12 % 5 742 036 19 246 11 Kiinteistö Oy Paimenpolku 2 Riihimäki 51 % 51 % 20 354 35 719 14 Yhteensä 25 735 358 57 588 141 2 134 186

KuntayhtymätRiihimäen seudun terveyskeskuksen ky Riihimäki 64,26 % 64,26 % 4 233 476 3 592 567 1 004 066 Hämeen maakuntaliitto ky konserni Hämeenlinna 16,94 % 16,94 % 309 013 297 537 37 104 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Hämeenlinna 16,18 % 16,18 % 11 353 910 12 423 920 1 039 193 Eteva ky konserni Mäntsälä 0,94 % 0,94 % 142 455 476 098 5 352 Yhteensä 16 038 854 16 790 121 2 085 715

Osakkuusyhteisöt Hyria koulutus Oy konserni Hyvinkää 25,12 % 25,12 % 10 546 920 1 632 976 127 741 Ilves-halli Oy Riihimäki 24,88 % 24,88 % 60 644 83 673 1 153

137 Tilinpäätös

23. Saamisten erittely

2017 2017 2016 2016

Pitkäikaiset Lyhytaikaiset Pitkäikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset 259 760,99 231 264,38

Lainasaamiset 305 928,34

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 259 760,99 231 264,38

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä

Myyntisaamiset 61 534,85 15 685,11

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset 26 000,00 21 044,16

Yhteensä 87 534,85 36 729,27

Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä

Myyntisaamiset 81 690,89 87 597,92

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset 1 888,00

Yhteensä 83 578,89 87 597,92

Saamiset yhteensä 305 928,34 430 874,73 355 591,57

24. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

2017 2016 2017 2016

Pitkäaikaiset siirtosaamiset

Menoennakot

Etukäteen maksetut vuokrakulut

Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Verosaamiset 46 310,84

Kansaneläkelaitos, työterveyshuollon korvaus 514 316,45 549 370,62 320 000,00 350 000,00

Tuet ja avustukset (EU ja valtio) 155 523,64 101 958,00 152 873,77 101 958,00

Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos 76 852,49 49 777,86 76 852,49 49 777,86

Liikuntatilojen vuoden 2016 tulojen oikaisu 49 348,38 49 348,38

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 87 470,03 87 470,03

Vakuutuskorvaus 49 265,50 49 265,50

Linnan Kehitys Oy 57 046,39

Muut siirtosaamiset 463 991,59 381 591,29 338 261,43 213 884,93

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 1 450 776,93 1 132 046,15 1 024 723,22 764 969,17

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

25. Oman pääoman erittely

2017 2016 2017 2016

Peruspääoma 1.1. 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09



Peruspääoma 31.12. 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09 67 551 440,09

Arvonkorotusrahasto 1.1. 11 596,12 11 596,12 - -


Vähennykset tilikaudella -

Arvonkorotusrahasto 31.12. 11 596,12 11 596,12 - -

Muut omat rahastot 1.1.

Vuokra-asuntorahasto 1 914 818,65 1 914 818,65 1 914 818,65 1 914 818,65

Lisäykset tilikaudella 50 392,98 50 392,98

Vähennykset tilikaudella -

Vuokra-asuntorahasto 31.12. 1 965 211,63 1 914 818,65 1 965 211,63 1 914 818,65

Muut rahastot lisäykset 73 662,53 79 598,36

Muut rahastot vähennykset

Muut rahastot 31.12. 2 038 874,16 1 994 417,01

Riihimäen kaupunkiRiihimäen kaupunki

Riihimäki konserni Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunkiRiihimäki konserni

138 Tilinpäätös

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1.1. 3 069 432,65 2 392 160,47 15 927 902,79 16 869 035,09

Muut ylijäämä-/alijäämäerien muutokset -

Muut konsernin ylijäämä/alijäämäerien muutokset 346 500,00 40 668,10 -

Muut ylijäämä-/alijäämäerien muutokset yhteensä 346 500,00 40 668,10 - - -

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 31.12. 3 415 932,63 2 351 492,37 15 927 902,79 16 869 035,09

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 7 390 400,61 717 940,28 5 035 903,56 941 132,30 -

Oma pääoma yhteensä 80 408 243,61 72 626 885,86 90 480 458,07 85 394 161,53

27. Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua

2017 2016 2017 2016

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 57 285 315,51 63 125 648,00 23 268 342,00 26 575 748,00

Lainat julkisyhteisöiltä

Lainat muilta luotonantajilta 16 905,00 16 905,00

Pitkäaikaiset velat yhteensä 57 302 220,51 63 142 553,00 23 268 342,00 26 575 748,00

29. Pakolliset varaukset

2017 2016 2017 2016

Eläkevastuuvaraus 1.1. 42 411,32 76 986,80 42 411,32 76 986,80

Purettu eläkevastuuvarausta tilikaudella 38 711,32 - 34 575,48 38 711,32 - 34 575,48

Eläkevastuuvaraus 31.12. 3 700,00 42 411,32 3 700,00 42 411,32

Muut pakolliset varaukset 1.1. 1 515 347,27 1 305 304,80 3 012 554,63 5 054 305,79

Lisätty maankaatopaikkojen jälkihoitovarausta 11 300,00 11 300,00

Purettu maankaatopaikkojen jälkihoitovarausta 48 693,44 - 48 693,44 -

Purettu varaus kuntayhtymien alijäämän kattaminen

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 833 141,22 - 1 173 315,71 -

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 005 005,24 - 879 735,45 -

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu lisäys/Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 778 840,83 198 742,47

Muut pakolliset varaukset 31.12. 2 245 494,66 1 515 347,27 1 125 714,73 3 012 554,63

Pakolliset varaukset yhteensä 31.12. 2 249 194,67 1 557 758,59 1 129 414,73 3 054 965,95

30. Velkojen erittely saman konsernin yhteisöille

Vieras pääoma 2017 2017 2016 2016

Pitkäaikainen Lyhytaikaiset Pitkäaikainen Lyhytaikaiset

Velat tytäryhteisöiltä

Saadut ennakot

Ostovelat 78 626,97 209 386,98

Muut velat

Siirtovelat

Yhteensä 78 626,97 209 386,98

Velat kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä

Saadut ennakot

Ostovelat 51 771,02 134 671,16

Muut velat

Siirtovelat

Yhteensä 51 771,02 134 671,16

Velat osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä

Saadut ennakot

Ostovelat 22 432,09 9 916,30

Muut velat

Siirtovelat

Yhteensä 22 432,09 9 916,30

Vieras pääoma yhteensä 152 830,08 353 974,44

31. Sekkilimiitti

2017 2016 2017 2016

Luotollisen sekkitilin limiitti 31.12. 1 745 298,58 3 814 136,88


Riihimäen konserni Riihimäen kaupunki


Riihimäen kaupunki Riihimäen kaupunki

139 Tilinpäätös

32. Muut velat

2017 2016 2017 2016

Muiden velkojen erittely

Liittymismaksut 12 023 534,27 11 442 999,45 4 874 757,45 4 438 073,93

Muut velat 228 209,68 228 514,97

Muut velat yhteensä 12 251 743,95 11 671 514,42 4 874 757,45 4 438 073,93

33. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Riihimäen konserni Riihimäen kaupunki

2017 2016 2017 2016

Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 11 926 404,85 12 143 726,95 7 395 576,41 7 434 167,56

KUEL työntekijä 301 576,69 243 066,21 249 509,26 243 066,21

KUEL työnantaja 784 252,65 897 613,77 648 391,24 675 174,02

VAEL työntekijä ja työnantajmaksut 127 785,26 127 785,26

Varhemaksu (KVTEL omavastuut) - 15 147,90 15 147,90

Valtion eläkerahasto 127 785,26 96 455,07 96 455,07

Korkojaksotukset 208 701,59 253 170,47 67 289,86 98 697,95

Opetus- ja kulttuuriministeriö, HUPI-hanke - 99 933,00 99 933,00

Opetus- ja kulttuuriministeriö, esi- ja perusopetuksen toimintakult.kehit. - 187 000,00 187 000,00

Opetushallitus, avustus KULTA TOIVO - 46 525,24 46 525,24

Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Liikkuva koulu 55 842,00 42 649,76 55 842,00 42 649,76

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Yhteiskuntataiteilija hanke - 67 000,00 67 000,00

Joensuun kauppa ja kone Oy, Tapio Wirkkalan näyttelyn tukeminen - 40 000,00 40 000,00

Opetus- ja kulttuuriministeriö, etsivä nuorisotyö 81 000,00 64 100,00 81 000,00 64 100,00

Opetushallitus, Esi ja perusop. tasa-arvoa edistävät toimenpiteet 132 000,00 132 000,00

Valtiosuusrahoitus vuoden 2017 käyttökustannuksiin 92 698,00 92 698,00

Potilasvakuutuskeskus - 278 918,76

Valtionosuusrahoitus käyttökustannuksiin - 136 002,00 136 002,00

Arolammin eritasoliittymän laskuttamatta jääneett kustannukset 65 529,47 346 660,24 65 529,47 346 660,24

Valtionkonttori sotainvalidien korvausten ennakon palautus - 70 000,00 70 000,00

Porvoon kaupungin lasku, selvityksessä 105 478,00 105 478,00

Rintamaveteraanien käyttämättä jäänyt määräraha 90 954,96 90 954,96

OmaHäme valtionavustuss 462 721,91

Muut siirtovelat 657 109,15 866 790,28 238 330,82 356 756,10

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 15 219 839,79 15 894 759,65 10 019 335,05

Siirtovelat yhteensä 15 219 839,79 15 894 759,65 9 350 385,28 10 019 335,05

Vakuuksia,vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyitä koskevat liitetiedot

34.Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin

2017 2016 2017 2016

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 336 372,00

Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy

Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 336 372,00

38. Vuokra- ja leasingvastuut

2017 2016 2017 2016

Vuokravastuut

Vuokravastuut yhteensä, vastuut voimassa 31.12.2030 asti 9 757 702,15 9 204 847,61

-Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 1 119 544,66 1 119 544,66

Leasingvastuut

-Seuraavalla tilikaudella maksettavat leasingvastuut 292 521,28 313 162,76 64 247,37 56 585,14

-Myöhemmin maksettavat leasinginvastuut 348 773,93 442 879,44 144 639,70 120 490,57

Yhteensä 11 518 542,02 756 042,20 10 533 279,34 177 075,71

40. Muut kunnan antamat vastuusitoumukset ja muut vastuut

2017 2016 2017 2016

Vastuusitoumukset

Järjestelyiden tarkoitus

Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma 52 681 508,00 52 681 508,00

Jäljellä oleva pääoma 41 166 528,53 43 854 392,98

Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma (Riihimäen kaupunki) 7 596 399,27 7 596 399,27 7 596 399,27 7 596 399,27 Jäljellä oleva pääoma (Riihimäen kaupunki) 5 114 674,78 5 215 422,95 5 114 674,78 5 215 422,95 Alkuperäinen pääoma (Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky) 915 657,83 915 657,83

Jäljellä oleva pääoma (Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky) 625 328,12 669 994,23

Alkuperäinen pääoma (Eteva ky) 27 614,39 27 614,39

Jäljellä oleva pääoma (Eteva ky) 22 436,69 23 587,29

Jäljellä oleva pääoma kaikki yhteensä 5 762 439,59 5 909 004,47

Riihimäki konserni

Riihimäen kaupunkiRiihimäen konserni

Riihimäki konserni Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki


140 Tilinpäätös

40. Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

2017 2016 2017 2016

Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 163 242 342,00 141 134 460,00

Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12.

Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen

rahastosta 31.12. 107 889,23 105 347,51

Muut kuntaa koskevat taseen ulkopuoliset järjestelyt

41. Muut kuntaa koskevat taseen ulkopuoliset järjestelyt

2017 2016 2017 2016

Arvonlisäverovastuu 1 773 951,54 1 800 433,37 152,00

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu 10 431 598,00 10 476 598,00 10 431 598,00 10 476 598,00

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu/Koy Riihimäen Jäähalli 750 000,00

Sopimusvastuu 1 342 911,96

Ympäristövastuut

Kaupungin omistukseen siirtyneen Lasitehtaan vanhan riskikaatopaikan kunnostustarpeen arviointi riskinarviointeineen on toimitettu

vuonna 2017 Hämeen Ely-keskukselle. Hämeen Ely-keskus raitkaisee mahdollisen puhdistustarpeen kaupungin tulevien

maankäyttösuunnitelmien pohjalta. Peltsamonkadun ja Hallakadun risteyksen tunutumassa on todettu vanha kaatopaikka, josta suurin

osa sijoittuu kaupungin omistammalle alueelle. Kaatopaikan pilaantuneisuusselvitys on tehty, kunnostustarve määräytyy tulevan

maankäytön sekä Joutsen Finland Oy:n kanssa laaditun sopimuksen mukaan. Kiinteistön muiden riskitoimintojen (öljysäiliöt,

jakelupisteet, viemärit) osalta maaperän pilaantumista ei ole vielä selvitetty. Niiden osalta pilaantuminen on tutkittava ja maaperä

kunnstettava viimeistään rakentamisen yhteydessä. Myös Uhkolansuolla on todettu vanha kaatopaikka ja alueen maaperä on todettu

pilaantuneeksi. Kunnostustarpeen arviointi edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia. Vuonna 2017 toimenpiteitä asian suhteen ei tehty.

Peltosaaren asemakaavan laadintaan liittyen maaperässä todettiin jätetäyttöä, alueen maaperän kunnostus valmistui tammikuussa

2017. Pilaantuneen pohjaveden seuranta jatkui vuonna 2017 kaupungin omistamalla entisellä Neste Oy:n jakeluasemalla Valtakadulla

sekä Herajoen pohjavesialueella sijainneella ja toimintansa lopettaneella Teboil Oy:n jakeluasemalla. Maaperä on kohteissa pääosin

kunnostettu, pilaantunutta maata on kuitenkin jäänyt Teboilin jakeluaseman viereiselle kaupungin omistamalle puistokaistaleelle, jossa

kulkee vesi- ja viemärijohdot. Hämeen Ely-keskus päättää seurantatulosten pohjalta myös näiden kohteiden jatkotoimenpiteistä ja

kunnostuksen loppuunsaattamisesta.

Riihimäen Veden toimesta seurattiin pohjaveden laatua Herajoen tärkeällä pohjavesialueella. Kaupunkitekniikan vastuualue seurasi

Kinturinmäen toiminnasssa olevan sekä Korttionmäen lopetetun maankaatopaikan toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin.

Kinturinmäen laajennetun maankaatopaikan arvoitu jälkihoitokustannus on 140.000 euroa. Jälkihoitovarausta on kirjattu 11.300

euroa/vuosi ajalla 2006 - 2016. Toiminnalle on ympäristöluvassa asetettu 12.000 euron suuruinen vakuus.

Koronvaihtosopimukset 2017 2016 2017 2016

Tytäryhtiöt:

Pääomat 21 812 500,00 12 250 000,00 - -

Sopimuksien erääntymispäivät 25.9.2017-24.9.2024

Vaihtuva korko 1kk-6kk

Kiinteä korko 0,48-1,14%

Sopimuksen markkina-arvot 31.12. 296 616,76 - 141 099,79 - - -

Kuntayhtymät:

Pääomat 245 802,06 314 667,76 - -

Sopimuksien erääntymispäivät 15.10.2018-7.11.2022

Sopimuksen markkina-arvot 31.12. 13 485,26 - 29 121,89 - - -

Riihimäki konserni


Riihimäki kaupunki


Maankäyttösopimus

Kaupunginvaltuusto on 22.8.2016 § 89 päättänyt asemakaavan laatimisesta ja alueiden luovuttamisesta H.G.Paloheimo Oy:n kanssa. Päätöksen pohjalta tehdyllä sopimuksella on kumottu 27.8.2002 tehty sopimus. Kaavoituksen osalta sopimuksen edellytyksenä on kaupungin puolelta 17 AO -merkintäisen erillispientalotontin kaavoittaminen yhtiön omistamalle maalle kaupungin kustannuksella ja ilmanmaan arvonnousun leikkaamista. Sopimuksen velvoitteista oli 31.12.2017 täyttämättä sopimuksen kohta 3. Räiskylän kadun asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa 23.1.2018.

141 Tilinpäätös

Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitapahtumia koskevat liitetiedot

42. Henkilöstön lukumäärä

2017 2016

Vakinaiset 1 278 1 275

Määräaikaiset 213 260

Työllistetyt ja oppisopimussuhteiset 28 28

Yhteensä 1 519 1 563

43. Henkilöstökulut

2017 2016

Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 65 206 686,74 68 421 624,81

Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja

aineellisiin hyödykkeisiin 166 314,58 149 014,64

Henkilöstökulut yhteensä 65 373 001,32 68 570 639,45

44. Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt

luottamushenkilömaksut 2017 2016

Riihimäen Keskustan kunnallisjärjestö 2 966,17 3 493,17

Kokoomuksen Riihimäen kunnallisjärjestö 9 730,14 10 099,81

Riihimäen SDP 14 439,33 14 375,75

Riihimäen Kristilliset 2 673,96 3 286,92

Riihimäen Vihreät 3 228,50 2 163,00

Riihimäen Vasemmistoliitto 5 565,10 5 054,49

Perussuomalaiset 1 289,17 1 370,00

Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 39 892,37 39 843,14

45. Tilintarkastajien palkkiot

2017 2016

Tarkastusyhteisö A

Tilintarkastuspalkkiot 31 608,25 30 973,75

Tilintarkastajan lausunnot 955,00 4 545,13

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 883,64

Muut palkkiot 5 068,50 1 020,00

Palkkiot yhteensä 38 515,39 36 538,88

Liitetieto intressitahoihin kuuluvien välisistä liiketoimista

Riihimäen kaupunki on antanut vuonna 2017 toiminta-avustusta tytäryhtiöilleen Riihimäen Teatteri Oy:lle 500.000 euroa ja Riihimäen Kotikulma Oy:lle n. 16.000 euroa.

Riihimäen kaupunki on antanut aiempina tilikausina pääomalainoja tytäryhtiönsä Tilat ja Kehitys Oy:ntytäryhtiölle Riihimäen Messut Oy:lle 400.000 euroa ja tytäryhtiölleen Kiinteistö Oy Paimenpolullen. 18.000 euroa.

Riihimäen kaupunki on antanut aiempina tilikausina tytäryhtiölleen Riihimäen Kotikulma Oy:llelainoja, joiden pääoma oli vuoden 2017 lopussa 75.000 euroa.

Kaupunginjohtajan kanssa on 12.9.2016 solmittu kuntalain mukainen johtajasopimus, jossa onon sovittu kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavasta erokorvauksesta.

Riihimäen kaupunki on sijoittanut tytäryhtiönsä Riihimäen Kotikulma Oy:hyn kaupunginvaltuuston24.4.2017 päätöksen mukaisen n. 380.000 euroa vapaan oman pääoman rahastoon ja luovuttanutsijoitukseen liittyen Riihimäen Kotikulma Oy:lle kaupungin omistamia asunto-osakeyhtiöidenosakkeita. Luovutuksen jälkeen Riihimäen kaupungin vuokra-asuntojen hallinnointi ja vuokra-asuntotuotanto on kokonaan keskitetty Riihimäen Kotikulma Oy:lle.

Riihimäen kaupunki vastasi tytäryhtiöidensä Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähallin, Kiinteistö Oy Riihimäen Kalevanrinteen, Kiinteistö Oy Riihimäen Paloaseman ja Riihimäen Linja-autoasema Oy:n toimitusjohtaja- ja isännöintitehtävistä. Kaupunki vastasi myös Kiinteistö Oy Jäähallintyönjohtotehtävistä ja Riihimäen Linja-autoasema Oy:n kiinteistöhoitotehtävistä vuonna 2017Näistä tehtävistä kaupunki laskutti yhtiöltä n. 13.000 euroa.

Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki

Riihimäen kaupunki

142 Tilinpäätös 8.7. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuoden 2015 päivitetyn yleisohjeen mu-kaisesti. Konsernitilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman vuodelta 2017. Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhteisöt. Samoin on yhdistelty kuntayhtymät, joiden jäsenkunta Riihimäen kaupunki on. Tytäryhteisöistä Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy, Riihimäen Kotikulma Oy sekä kun-tayhtymistä Eteva kuntayhtymä ja Hämeen maakuntaliitto ovat laatineet konsernitilinpäätöksen, jotka on yhdistelty kaupungin konsernitilinpäätökseen. Osakkuusyhteisöistä Hyria Koulutus Oy laati konsernitilinpää-töksen. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kuntayhtymien keskinäiset omistukset on eliminoitu. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisö yhdistellään kunnan konsernitilinpäätökseen sovelletun pääomaosuusmenetelmän mukai-sesti. Sisäiset liiketapahtumat Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Kiinteistöveroja ei ole eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Vuoden 2001 tilinpäätöksestä alkaen nega-tiivinen vähemmistöosuus on oikaistu oman pääoman erää Edellisten tilikausien yli-/alijäämä vastaan. Suunnitelmapoistojen oikaisu Vuoden 2017 Riihimäkikonsernin tilinpäätöksessä poistot on laskettu kaupunginhallituksen KH 19.11.2012 § 452 ja KH 17.12.2012 § 493 (Riihimäen Vesi) kaupunginvaltuuston 20.8.2012 § 70 hyväksymiä suunnitel-mapoistojen perusteita noudattaen niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen osalta, joilla ei ole omaa poistosuunni-telmaa. Konsernirakenteessa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset Tytäryhtiöt Riihimäen kaupunki myi Riihimäen Linja-autoasema Oy:n 2017. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy myi oman tytäryhtiönsä Kiinteistö Oy Riihimäen Kynttilätie 17:n. Osakkuusyhteisöt Riihimäen kaupunki myi YritysVoimala Oy:n osakkeet tytäryhtiölleen Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:lle. Myös Kiinteistö Oy Museokatu 4 myytiin. Riihimäen kaupunki on sijoittanut tytäryhtiönsä Riihimäen Kotikulma Oy:hyn kaupunginvaltuuston 24.4.2917 päätöksen mukaisen 379.597 euroa vapaan oman pääoman rahas-toon ja luovuttanut sijoitukseen liittyen Riihimäen Kotikulma Oy:lle kaupungin omistamia asunto-osakeyhtiöiden osakkeita. Luovutuksen jälkeen Riihimäen kaupungin vuokra-asuntojen hallinnointi ja vuokra-asuntotuotanto on kokonaan keskitetty Riihimäen Kotikulma Oy:lle. Em. sijoituksessa Riihimäen Kotikulma Oy:lle siirtyivät tasearvosta osakkuusyhteisöt Asunto Oy Riihimäen Riihenkatto, Asunto Oy Riihimäen Tar-moke ja Asunto Oy Telluksentienoo. Kuntayhtymät -

143 Tilinpäätös 9. RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS

1. KATSAUS TOIMINTAAN

1.1. Yleistä

Vuonna 2017 Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen toiminta jatkui normaaliin tapaansa. Laitoksen vedenmyynti oli noin 2,2 milj. m³, joka oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jätevesiä käsiteltiin jätevedenpuh-distamolla noin 5,0 milj. m³, joista 0,8 milj. m³ oli Hausjärveltä ja Lopelta. Jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Tilikauden ylijäämä oli 2,6 milj. euroa, 1,4 milj. euroa arvioitua parempi ja 0,4 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Laitoksen käyttötalouden tulot ylittyivät talousarvioon nähden noin 0,5 milj. euroa, tulot olivat edelliseen vuoden tasolla. Liiketoiminnan muut tuotot olivat hieman ennakoitua suurempia. Käyttötalousmenot alittuivat noin 0,4 milj. euroa talousarvioon nähden. Suurimmat säästöt tulivat veden hankinnassa, vesihuoltoverkoston kunnossapidossa ja tonttijohtojen uusi-misessa. Laitoksen poistot olivat 2,2 milj. euroa ollen 0,3 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Liittymismaksu-tuloja laitokselle tuli 0,5 milj. euroa. Laitoksen nettoinvestoinnit olivat noin 2,9 milj. euroa. Vuonna 2017 talousveden hinta oli 1,70 euroa/m³ (alv 24%). Jätevesimaksu oli 2,06 euroa/m³ (alv 24%). Omakotikiinteistön perusmaksut olivat yhteensä 194,06 euroa (alv 24%) vuodessa. Uutena maksuna vuoden 2017 alusta tulivat hulevesi- ja sekaviemäröintimaksut, joiden suuruus omakotitaloissa oli 24,80 euroa (alv 24%) vuodessa. Hulevesimaksua kerätään niiltä kiinteistöiltä jotka johtavat huleveden vesilaitoksen hule-vesiviemäriin ja sekaviemäröintimaksua niiltä kiinteistöiltä. jotka johtavat hulevetensä jätevesiviemäriin. Hu-levesi- ja sekaviemäröintimaksun käyttöönoton takia jäteveden käyttömaksua alennettiin 23 senttiä/m³. Merkittävimmät verkostojen saneerauskohteet olivat aluesaneeraukset Hirsimäessä, joiden toteuttaminen maksoi 1,6 milj. euroa. Moottoritien länsipuolelle rakennettiin uusi runkovesilinja parantamaan vedenjakelun varmuutta läntisellä Herajoella. Hanke maksoi 0,6 milj. euroa. Laitokselle asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin. Vedenjakelun toimintavarmuus parantami-seksi jatkettiin vesihuoltoverkoston saneerausta. Laskuttamattoman veden osuus oli 12,5 %, hieman vä-hemmän kuin edellisenä vuonna. Uuden virtausmittausaseman asentaminen vesijohtoverkostoon siirtyi vuo-delle 2018. Vuotovesien vähentäminen jätevesiverkostosta ei toteutunut. Poikkeuksellisen sateisen syksyn takia vuotovesien osuus jätevedenpuhdistamolla käsitellystä vedestä kasvoi ollen 48 %. Valmiussuunnitel-man päivitys valmistui suunnitellussa aikataulussa. Riihimäen Veden tuleva kehitys näyttää vakaalta. Näköpiirissä ei ole erityisiä uhkia laitoksen taloudelle tai sen toiminnalle. Vesihuoltoverkon saneerausta jatketaan tulevina vuosina nykyisellä tasolla. Verkoston ja tonttijohtojen uudisrakentaminen tulee edelleen olemaan tavanomaista vähäisempää yleisestä taloudellises-ta tilanteesta johtuen. Laitoksen taksat ja maksut pyritään pitämään naapurikuntiin verrattuna kilpailukykyisi-nä, eikä niissä ole merkittävää korotuspainetta lähivuosina. Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että tilikauden tulos 2 583 950,47 euroa lisätään vesihuoltoliikelaitoksen taseeseen aikaisempien vuosien ylijäämään.

2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ v. 2017

2.1. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen arviointiprossista

Riihimäen Veden riskit on kartoitettu ja arvioitu vuonna 2017 ja raportoitu niistä kaupungin riskienhallintatyö-ryhmälle ohjeistuksen mukaisesti. Suurimmiksi riskeiksi arvioitiin ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät riskit, joita olivat muutokset suurasiakkaissa (lähtö/tulo paikkakunnalta/lle) ja sen vaikutus tuloihin ja veden riittävyyteen sekä pohjavesialueen saastuminen. Lisäksi omaisuuden kunnossapitoon ja saneeraukseen liittyy merkittäviä riskejä, jotka pitää hallita

144 Tilinpäätös 2.2. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta toimialalla

Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta ohjaa ja valvoo hallintokunnan toimintaa. Johtokunta vastaa hallinnon ja talouden toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja vesihuoltoliikelaitoksen joh-taja johtaa ja kehittää toimintaa, huolehtii hallinnosta sekä talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Laitoksella pidetään johtoryhmän kokouksia noin kahden viikon välein. Niissä käydään läpi talousasiat, käynnissä olevat suunnittelu-, rakentamis- ja takuuasiat sekä ajankohtaiset laki-, tiedotus-, koulutus- ja hen-kilöstöasiat sekä mahdolliset ongelmatilanteet. Johtokunnalle raportoidaan kolmasosavuosikatsauksissa sekä johdon katsauksissa. Koko henkilökunnan lakisääteiset koulutukset kuten hygieniapassit ovat seurannassa. Tavoitteet käydään läpi henkilökunnan kanssa kehityskeskusteluissa. Tavoitteet toteuttavat vesihuoltolaitok-sen ja sitä kautta kaupungin tavoitteita. Laskutuksen ja laskujen maksujen asiatarkistukset ja hyväksymiset toimivat ohjeiden mukaisesti. Hallintokunnassa ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, ar-von alennuksia eikä ole jouduttu korvausvastuisiin. Omaisuuden hankinta on käytännössä rakennusurakoiden mukana tuomaa infraa, rakennuksia ja laitteita. Hankinnat kilpailutetaan pääosin itse. Hankinnoissa noudatetaan eristysalojen hankintalakia ja kaupungin hankintaohjetta. Sopimukset ovat osit-tain yhteisiä kaupunkikehityksen toimialueen kanssa tai vesihuoltoliikelaitos käyttää kaupunkikehityksen toimialueen solmimia sopimuksia. Hallintokunnan tekemät sopimukset koskevat pääasiassa suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja oh-jelmistoja. Kaikki sopimukset palvelevat toimialan tavoitteita. Suunnittelu- ja urakkasopimuksia seurataan suunnittelu- ja työmaakokouksissa.

2.3. Vuoden 2016 selontekoon merkittyjen kehittämisalueiden tämän hetken tilanne

Vesilinnan yläpohjan korjaus

Kattoterassin korjaus valmistui vuoden lopussa, eikä vuotoja säiliötilassa ole havaittu korjauk sen jälkeen

Varautumissuunnitelman päivityksen valmistuminen

Varautumissuunnitelman päivitys valmistui kesäkuussa 2017.

2.4. Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisalueet toimialalla v. 2017 koske-van tiedon perusteella

Tietosuoja-asetuksen uudistusten toimeenpano vesihuollon tietojärjestelmissä Jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyn saneeraus Oman varautumisharjoituksen järjestäminen

145 Tilinpäätös 2.5. Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä v.

2017

Hallintokunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta on ollut asianmukaista ja riittävää v. 2017. Merkittäviä puutteita sisäisessä valvonnassa ei ole todettu. Valvontajärjestelmä toimii ja hyvän hallintotavan keskeiset elementit ovat tiedossa ja niitä noudatetaan. Kehittämistoimenpiteitä tehdään aktiivisesti osana normaalia toimintaa.

146 Tilinpäätös

Vesihuoltoliikelaitoksen tuloslaskelma

1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016

Liikevaihto 8 142 714,17 7 922 743,44

Liiketoiminnan muut tuotot 697 286,29 685 582,62

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -887 422,91 -849 481,08

Palvelujen ostot -864 873,82 -1 752 296,73 -1 157 887,66 -2 007 368,74

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 138 496,97 -1 155 661,36

Henkilösivukulut

Eläkekulut -229 847,40 -299 116,91

Muut henkilösivukulut -53 826,74 -1 422 171,11 -15 447,73 -1 470 226,00

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -2 262 361,51 -2 062 048,80

Liiketoiminnan muut kulut -142 964,47 -150 263,83

Liikeylijäämä (alijäämä) 3 260 206,64 2 918 418,69

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut rahoitustuotot 2 299,68 5 088,04

Kunnalle maksetut korkokulut -153 391,70 -167 877,85

Korvaus peruspääomasta -525 105,32 -525 105,32

Muut rahoituskulut -58,83 -676 256,17 -224,59 -688 119,72

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 583 950,47 2 230 298,97

LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT

Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,9 6,5

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,9 6,5

Voitto, % 31,7 28,2

147 Tilinpäätös

Vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelma

1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016

Liikevaihto 7 904 545,89 7 896 870,46

Liiketoiminnan muut tuotot 697 286,29 685 582,62



Palvelujen ostot -806 848,18 -1 685 419,22 -1 017 772,30 -1 859 068,26

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 064 323,29 -1 077 114,50

Henkilösivukulut

Eläkekulut -217 202,23 -285 684,43

Muut henkilösivukulut -50 323,84 -1 331 849,36 -10 255,38 -1 373 054,31


Suunnitelman mukaiset poistot -2 033 030,02 -1 843 889,39


Liikeylijäämä (alijäämä) 3 423 889,89 3 367 082,04


Muut rahoitustuotot 2 299,68 5 088,04

Kunnalle maksetut korkokulut -153 391,70 -167 877,85


Muut rahoituskulut -58,83 -619 334,75 -224,59 -631 198,30



Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,6 7,9

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,6 7,9

Voitto, % 35,5 34,6

148 Tilinpäätös

Hulevesitoiminnan tuloslaskelma

1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016

Liikevaihto 238 168,28 25 872,98

Liiketoiminnan muut tuotot



Palvelujen ostot -58 025,64 -66 877,51 -140 115,36 -148 300,48

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -74 173,68 -78 546,86

Henkilösivukulut

Eläkekulut -12 645,17 -13 432,48

Muut henkilösivukulut -3 502,90 -90 321,75 -5 192,35 -97 171,69


Suunnitelman mukaiset poistot -229 331,49 -218 159,41


Liikeylijäämä (alijäämä) -163 683,25 -448 663,35



Muut rahoituskulut -56 921,42 -56 921,42

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -220 604,67 -505 584,77


Huleveden viemäröinnin osalta tunnuslukuja ei ole voitu esittää, koska ohjeita tunnuslukujen

laskemiseksi ei ole vielä annettu eikä tunnuslukuja ole muutenkaan tarkemmin määritelty.

149 Tilinpäätös

Vesihuoltoliikelaitosen rahoituslaskelma

1.1-31.12.2017 1.1-31.12.2016

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (alijäämä) 3 260 206,64 2 918 418,69Poistot ja arvonalentumiset 2 262 361,51 2 062 048,80Rahoitustuotot ja -kulut -676 256,17 -688 119,72Muut tulorahoituksen korjauserät 4 846 311,98 4 292 347,77

Investointien rahavirtaInvestointimenot -2 946 035,04 -5 178 531,78Rahoitusosuudet investointimenoihin 200 000,00 21 937,00

-2 746 035,04 -5 156 594,78Toiminnan ja investointien rahavirta 2 100 276,94 -864 247,01

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset muille 0,00 -31 327,00

Rahoituksen rahavirtaLainakannan muutokset

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -650 000,00 -650 000,00 -1 141 541,82 -1 141 541,82

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutoksetSaamisten muutokset muilta -126 170,91 -28 626,16Saamisten muutokset kunnalta -1 733 391,59 1 736 659,46Korottomien velkojen muutos 409 285,56 -1 450 276,94 329 082,53 2 037 115,83

Rahoituksen rahavirta -2 100 276,94 864 247,01

Rahavarojen muutos 0,00 0,00


Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € -8 278 413 -8 715 723Investointien tulorahoitus,% -176,5 -83,2Lainanhoitokate 6,2 3,4Quick ratio 6,6 5,0Current ratio 6,6 5,0

150 Tilinpäätös

RAHOITUSLASKELMA RIIHIMÄEN VESI- JA VIEMÄRILAITOSTOIMINTA

1.1-31.12.2017 1.1-31.12.2016

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (alijäämä) 3 423 889,89 3 367 082,04Poistot ja arvonalentumiset 2 033 030,02 1 843 889,39Rahoitustuotot ja -kulut -562 416,33 4 894 503,58 -631 198,30 4 579 773,13

Investointien rahavirtaInvestointimenot -2 326 971,53 -4 427 058,28Rahoitusosuudet investointimenoihin -2 326 971,53 21 937,00 -4 405 121,28

Toiminnan ja investointien rahavirta 2 567 532,05 174 651,85

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys muilta -31 327,00Lainakannan muutokset

Kunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäysKunnalta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys -650 000,00 -650 000,00 -1 141 541,82 -1 141 541,82

Muut maksuvalmiuden muutoksetSaamisten muutokset muilta -110 818,86 -19 581,51Saamisten muutokset kunnalta -2 210 972,59 1 548 405,57Korottomien velkojen muutos 404 259,40 -1 917 532,05 -530 607,09 998 216,97

Rahoituksen rahavirta -2 567 532,05 -174 651,85



Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € 3 801 728,00 -81 998,00Investointien tulorahoitus,% -207,9 -104,0Lainanhoitokate 6,2 5,8Quick ratio -2,4 -2,1Current ratio -2,4 -2,1

151 Tilinpäätös

RAHOITUSLASKELMA RIIHIMÄEN HULEVESITOIMINTA

1.1-31.12.2017 1.1-31.12.2016

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (alijäämä) -220 604,67 -448 663,35Poistot ja arvonalentumiset 229 331,49 218 159,41Rahoitustuotot ja -kulut -56 921,42 -48 194,60 -56 921,42 -287 425,36

Investointien rahavirtaInvestointimenot -619 063,51 -751 473,50Rahoitusosuudet investointimenoihin 200 000,00 -419 063,51 -751 473,50

Toiminnan ja investointien rahavirta -467 258,11 -1 038 898,86

Rahoituksen rahavirta

Muut maksuvalmiuden muutoksetSaamisten muutokset muilta -15 352,05 -9 044,65Saamisten muutokset kunnalta 477 584,00 188 253,89Korottomien velkojen muutos 5 026,16 467 258,11 859 689,62 1 038 898,86

Rahoituksen rahavirta 467 258,11 1 038 898,86



Huleveden viemäröinnin osalta tunnuslukuja ei ole voitu esittää, koska ohjeita tunnuslukujenlaskemiseksi ei ole vielä annettu eikä tunnuslukuja ole muutenkaan tarkemmin määritelty.

152 Tilinpäätös Vesihuoltoliikelaitoksen tase

VASTAAVAA 2017 2016


Muut pitkävaikutteiset menot 139 883,93139 883,93 0,00

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 149 983,28 149 983,28Rakennukset 11 022 655,40 10 606 797,69Kiinteät rakenteet ja laitteet 32 691 611,33 29 929 298,11Koneet ja kalusto 9 864,26 17 446,80Ennakkomaksut jakeskeneräiset hankinnat 84 779,28 2 911 578,07

43 958 893,55 43 615 103,95Sijoitukset

Palautuskelpoiset liittymismaksut 63 117,21 63 117,21

Pysyvät vastaavat 44 161 894,69 43 678 221,16

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 909 476,37 786 440,97Muut saamiset kunnalta 7 647 155,94 5 913 764,35Siirtosaamiset 3 353,89 218,38

8 559 986,20 6 700 423,70



OMA PÄÄOMAPeruspääoma 7 501 504,53 7 501 504,53Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 26 468 078,37 24 237 779,40Korjaukset edellisiltä tilikausiltaTilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 583 950,47 2 230 298,97

36 553 533,37 33 969 582,90


Lainat kunnalta 9 875 000,00 10 525 000,00Liittymismaksut ja muut velat 5 000 544,67 4 533 469,95

14 875 544,67 15 058 469,95

LyhytaikainenLainat kunnalta 650 000,00 650 000,00Ostovelat 363 035,96 407 047,80Muut velat 23 243,09 25 210,23Siirtovelat 256 523,80 268 333,98

1 292 802,85 1 350 592,01


LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUTOmavaraisuus, % 69,3 67,4Suhteellinen velkaantuneisuus, % 182,9 190,6Velat ja vastuut % käyttötuloista 182,9 190,6Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € 29 052 26 468Lainakanta 31.12, 1000 € 10 525 11 175Lainasaamiset 31.12, 1000 € 0 0Velat ja vastuut % käyttötuloista 183 191

153 Tilinpäätös

TASE RIIHIMÄEN VESI- JA VIEMÄRILAITOSTOIMINTA

VASTAAVAA 2017 2016


Aineettomat oikeudet 139 883,93 0,00

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 149 983,28 149 983,28Rakennukset 11 022 655,40 10 606 797,69Kiinteät rakenteet ja laitteet 26 865 471,21 24 292 890,00Koneet ja kalusto 9 864,26 17 446,80Ennakkomaksut jakeskeneräiset hankinnat 84 779,28 2 911 578,07

38 132 753,43 37 978 695,84Sijoitukset

Palautuskelpoiset liittymismaksut 63 117,21 63 117,21


VAIHTUVAT VASTAAVAT


Myyntisaamiset 909 476,37 786 440,97Muut saamiset kunnalta 6 818 204,24 5 084 459,41Siirtosaamiset 3 353,89 218,38

7 731 034,50 5 871 118,76



OMA PÄÄOMAPeruspääoma 6 688 325,10 6 688 325,10Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 24 971 081,53 22 235 197,79Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 804 555,14 2 735 883,74

34 463 961,77 31 659 406,63


Lainat kunnalta 9 875 000,00 10 525 000,00Liittymismaksut ja muut velat 5 000 544,67 4 533 469,95

14 875 544,67 15 058 469,95

LyhytaikainenLainat kunnalta 650 000,00 650 000,00Ostovelat 362289,97 405257,99Muut velat -4 541 531,14 -4 128 536,74Siirtovelat 256 523,80 268 333,98

-3 272 717,37 -2 804 944,77


LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUTOmavaraisuus, % 74,8 72,8Suhteellinen velkaantuneisuus, % 134,9 138,1Velat ja vastuut % käyttötuloista 134,9 138,1Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € 27 776 24 971Lainakanta 31.12., 1000 € 10 525 11 175Velat ja vastuut % käyttötuloista 135 143

154 Tilinpäätös

TASE RIIHIMÄEN HULEVESITOIMINTA

VASTAAVAA 2017 2016


Aineettomat oikeudet

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueetRakennuksetKiinteät rakenteet ja laitteet 5826140,12 5 636 408,11Koneet ja kalustoEnnakkomaksut jakeskeneräiset hankinnat

5 826 140,12 5 636 408,11


VAIHTUVAT VASTAAVAT


MyyntisaamisetMuut saamiset kunnalta 828 951,70 829 304,94Siirtosaamiset

828 951,70 829 304,94



OMA PÄÄOMAPeruspääoma 813 179,43 813 179,43Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 496 996,84 2 002 581,61Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -220 604,67 -505 584,77

2 089 571,60 2 310 176,27


Lainat kunnaltaLiittymismaksut ja muut velat

0,00 0,00Lyhytaikainen

Lainat kunnaltaOstovelat 745,99 1 789,81Muut velat 4564774,23 4 153 746,97Siirtovelat

4 565 520,22 4 155 536,78



Huleveden viemäröinnin osalta tunnuslukuja ei ole voitu esittää, koska ohjeita tunnuslukujenlaskemiseksi ei ole vielä annettu eikä tunnuslukuja ole muutenkaan tarkemmin määritelty.

155 Tilinpäätös

6. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

6.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

6.1.1. Yleistä

Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnallisen vesihuoltolaitoksen kirjanpito tuleeeriyttää kunnan kirjanpidossa ja laitoksen on laadittava tilikausittain erillinen tilin-päätös. Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti 1.10.2001 vesi- ja viemärilaitoksenmuodostamisesta kunnalliseksi liikelaitokseksi 1.1.2002 alkaen. Vesihuoltolaitoksenaloittava tase hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.6.2002.

Vesihuoltoliikelaitoksen tilinpäätös sisältää ulkoisina ostoina ja myynteinä vesihuolto-liikelaitoksen ja kaupungin väliset liiketapahtumat.

Vesihuoltoliikelaitoksen ja kaupungin välisiä veloituksia ovat mm. asiantuntijapalvelui-den sekä rakentamispalveluiden ostot. Asiantuntijapalveluiden veloituksen perus-teena on käytetty henkilöiden tekemiä todellisia työtunteja ja tuntipalkkaa sosiaali-kuluineen. Riihimäen kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen taloushallinnon järjestelmien sekä tietohallinto-, talous- ja henkilöstöhallinnon kustannusten jakoperusteena on käytetty talousarvion investointi- ja toimintamenojen suhdetta sekä henkilöstömäärän tai henkilöstömenojen suhdetta.Rakentamispalveluiden veloitukset ovat perustuneet kaupungin toteutuneisiin rakentamiskustannuksiin. Sisäistä katetta veloituksiin ei ole lisätty.

Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulivat voimaan 1.9.2014. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee eriyttää vesihuolto ja huleveden viemäröinti muista toiminnoista. Vesihuolto ja huleveden viemäröinti tulee eriyttää myös toisistaan. Vesihuollolle ja huleveden viemäröinnille on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot.Vesi- ja viemärilaitoksen ja hulevesitoiminnan pysyvät vastaavat on laskennallisesti eriytetty.Siirtovelkojen liitetietoja ei ole eriytetty hulevesitoiminnan osalta vähäisen merkityksen vuoksi. Muut saamiset kunnalta ja oma pääoma on jaettu vesi- ja viemärilaitokselle ja hulevesi-toiminnalle suhteella 89,16 % ja 10,84 %, joka on saatu vesi- ja viemärilaitostoiminnan ja hulevesitoiminnan omaisuuksien tasearvoista liikelaitosta perustettaessa.

6.1.2. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät

Käyttöomaisuuden arvostusKäyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelmanmukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa 6.2.2.Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet.

Rahoitusomaisuuden arvostusSaamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.

6.1.3 Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus2015 on oikaistu rakennusten jäännösarvosta 22 430,55 palautuskelpoisiin liittymismaksuihin jätevedenpuhdistamon maakaasun liittymismaksu.

Lomapalkkavarauksessa 2016 on otettu huomioon kilpailukykysopimuksen aiheuttamalomarahan -30% leikkaus.

156 Tilinpäätös

6.2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

Liitetieto 6. Toimintatuotot tehtävittäin2017 2016

Vesilaitos Liikevaihto 3 340 526,60 3 194 095,01 Liiketoiminnan muut tulot 57 971,03 47 765,88

3 398 497,63 3 241 860,89

Viemärilaitos Liikevaihto 4 564 019,29 4 702 775,45 Liiketoiminnan muut tulot 639 315,26 637 816,74

5 203 334,55 5 340 592,19Hulevesitoiminta Liikevaihto 238 168,28 25 872,98 Liiketoiminnan muut tulot

238 168,28 25 872,98

Yhteensä 8 840 000,46 8 608 326,06

Liitetieto 11. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty kaupunginhallituksen 17.12.2012hyväksymää poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttö-omaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöajan mukaan. Poistoajat janiitä vastaavat poistomenetelmät ovat seuraavat:

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETKehittämismenot Tasapoisto 2 vuottaAineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuottaLiikearvo Tasapoisto 2 vuottaMuut pitkäaikaiset menot - atk-ohjelmistot Tasapoisto 3 vuotta - muut Tasapoisto 3 vuotta

AINEELLISET HYÖDYKKEETMaa- ja vesialueet Ei poistoa - liikuntahallit Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 30 vuotta VHL:n rakennukset ja vesitorni Tasapoisto 30 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 10 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 25 % Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakeluverkosto Tasapoisto 40 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 40 vuotta Hulevesiverkko Tasapoisto 40 vuotta Sähkö-, vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Liikenteen ohjauslaitteet Tasapoisto 20 % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuottaKoneet ja kalusto Rautaiset alukset Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuottaMuut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen Arvo- ja taide-esineet Ei poistoaEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoa

PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSETOsakkeet ja osuudet Ei poistoa

157 Tilinpäätös 6.3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

6.3.1. Taseen vastaavaa koskevat liitetiedot

Liitetieto 19. Pysyvien vastaavien hyödykkeet

Pysyvät vastaavat Riihimäen Vesihuoltoliikelaitos

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Muut pitkävai-kutteiset menot

Aineettomat yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1.Lisäykset tilikauden aikana 143 959,07 143 959,07Rahoitusosuudet tilikaudellaVähennykset tilikauden aikanaSiirrot erien välilläTilikauden poisto -4 075,14 -4 075,14Arvonalennukset ja niiden palautuksetPoistamaton hankintameno 31.12. 139 883,93 139 883,93

Maa-alueet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Enn.maksut Aineelliset rakenteet kalusto kesk.er.hank. yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 149 983,28 10 606 797,69 29 929 298,11 17 446,80 2 911 578,07 43 615 103,95Poisto-oikaisu 0,00Lisäykset tilikauden aikana 243 619,44 2 482 034,54 76 421,99 2 802 075,97Rahoitusosuudet tilikaudella -200 000,00 -200 000,00Vähennykset tilikauden aikanaSiirrot erien välillä 638 968,76 2 264 252,02 -2 903 220,78Tilikauden poisto -466 730,49 -1 783 973,34 -7 582,54 -2 258 286,37Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00Poistamaton hankintameno 31.12. 149 983,28 11 022 655,40 32 691 611,33 9 864,26 84 779,28 43 958 893,55

ArvonkorotuksetKirjanpitoarvo 31.12. 149 983,28 11 022 655,40 32 691 611,33 9 864,26 84 779,28 43 958 893,55

Sijoitukset Palautuskelpoisetliittymismaksut

Poistamaton hankintameno 1.1. 63 117,21Lisäykset tilikauden aikanaVähennykset tilikauden aikanaSiirrot erien välilläPoistamaton hankintameno 31.12. 63 117,21

Kirjanpitoarvo 31.12. 63 117,21

Pysyvät vastaavat Riihimäen Vesi- ja viemärilaitostoiminta

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Muut pitkävai- Aineettomat kutteiset menot yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1.Lisäykset tilikauden aikana 143 959,07 143 959,07Rahoitusosuudet tilikaudellaVähennykset tilikauden aikanaSiirrot erien välilläTilikauden poisto -4 075,14 -4 075,14Arvonalennukset ja niiden palautuksetPoistamaton hankintameno 31.12. 139 883,93 139 883,93

158 Tilinpäätös

Aineelliset hyödykkeetMaa-alueet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Enn.maksut Aineelliset

rakenteet kalusto kesk.er.hank. yhteensäPoistamaton hankintameno 1.1. 149 983,28 10 606 797,69 24 292 890,00 17 446,80 2 911 578,07 37 978 695,84Lisäykset tilikauden aikana 243 619,44 1 862 971,03 76 421,99 2 183 012,46Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00Vähennykset tilikauden aikanaSiirrot erien välillä 638 968,76 2 264 252,02 -2 903 220,78Tilikauden poisto -466 730,49 -1 554 641,85 -7 582,54 -2 028 954,88Arvonalennukset ja niiden palautuksetPoistamaton hankintameno 31.12. 149 983,28 11 022 655,40 26 865 471,20 9 864,26 84 779,28 38 132 753,42

ArvonkorotuksetKirjanpitoarvo 31.12. 149 983,28 11 022 655,40 26 865 471,20 9 864,26 84 779,28 38 132 753,42

Sijoitukset Palautuskelpoisetliittymismaksut

Poistamaton hankintameno 1.1. 63 117,21Lisäykset tilikauden aikanaVähennykset tilikauden aikanaSiirrot erien välilläPoistamaton hankintameno 31.12. 63 117,21

Kirjanpitoarvo 31.12. 63 117,21

Pysyvät vastaavat Riihimäen hulevesitoiminta

Aineelliset hyödykkeetMaa-alueet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Enn.maksut Aineelliset

rakenteet kalusto kesk.er.hank. yhteensäPoistamaton hankintameno 1.1. 5 636 408,11 5 636 408,11Lisäykset tilikauden aikana 619 063,51 619 063,51Rahoitusosuudet tilikaudella -200 000,00 -200 000,00Vähennykset tilikauden aikanaSiirrot erien välilläTilikauden poisto -229 331,49 -229 331,49Arvonalennukset ja niiden palautuksetPoistamaton hankintameno 31.12. 0,00 0,00 5 826 140,13 0,00 0,00 5 826 140,13

ArvonkorotuksetKirjanpitoarvo 31.12. 0,00 0,00 5 826 140,13 0,00 0,00 5 826 140,13

Liitetieto 23. Saamisten erittely2017 2016

Lyhytaikaiset LyhytaikaisetSaamiset kunnalta 7 647 155,94 5 913 764,35

Saamiset kunnan tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 23 867,05 5 925,46Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset 5 460,87 12 588,98Saamiset osakkuus- ja muilta yhteisöiltä Myyntisaamiset 1 740,90 2 953,93Saamiset muilta Myyntisaamiset 878 407,55 764 972,60 Siirtosaamiset 3 253,89 218,38

Saamiset yhteensä 8 559 886,20 6 700 423,70

159 Tilinpäätös

6.3.2. Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot

Liitetieto 25. Oman pääoman erittely.

Oma pääoma Vesihuoltoliikelaitos 2017 2016

Peruspääoma 1.1. 7 501 504,53 7 501 504,53 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudellaPeruspääoma 31.12. 7 501 504,53 7 501 504,53

Muut ylijäämä-alijäämäerien muutokset yhteensä 0,00 0,00


Oma pääoma yhteensä 36 553 533,37 33 969 582,90

Oma pääoma Vesi- ja viemärilaitos 2017 2016

Peruspääoma 1.1. 6 688 325,10 6 688 325,10 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudellaPeruspääoma 31.12. 6 688 325,10 6 688 325,10

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 24 971 081,53 22 235 197,79



Oma pääoma Hulevesitoiminta 2017 2016

Peruspääoma 1.1. 813 179,43 813 179,43 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudellaPeruspääoma 31.12. 813 179,43 813 179,43

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 496 996,84 2 002 581,61

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -220 604,67 -505 584,77


Liitetieto 28, 30 ja 30 Pitkä- ja lyhytaikaiset velat2017 2016

Pitkäaikaiset velat Lainat kunnilta ja kuntayhtymiltä 9 875 000,00 10 525 000,00

Muut Velat Liittymismaksut 5 000 544,67 4 533 469,95

Lyhytaikaiset velat Lyhennysosuus julkisyhteisöltä 650 000,00 650 000,00

Ostovelat Ostovelat tytäryhtiöille 23 117,34 20 556,19 Ostovelat jäsenkuntayhtymille 1 860,00 Ostovelat muille 339 918,62 384 631,61

Muut velat Ennakonpidätysvelka 22 271,39 € 23 181,16 €

Sosiaaliturvamaksuvelka 971,70 2 029,07

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat yhteensä 15 911 823,72 16 140 727,98

Liitetieto 33. Siirtovelkoihin sisältyvät erät

Lomapalkkajaksotus 235 099,12 246 084,99 Kuel työntekijä 6 084,50 5 882,41 Kuel työnantaja 15 340,18 16 366,58

Siirtovelat yhteensä 256 523,80 268 333,98

Liitetieto 42. Henkilöstön lukumäärä

Vakinaiset 26 26Määräaikaiset 2 3

Henkilöstön lukumäärä yhteensä 28 29

Liitetieto 42. Aktivoidut henkilöstökulut

Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 422 171,11 1 470 226,00Aktivoidut henkilöstökulut 4 398,48 18 017,51

Henkilöstökulut yhteensä 1 426 569,59 1 488 243,51

160 Tilinpäätös Toiminnan kuvaus Toiminta-alueillaan laitos huolehtii kustannustehokkaasti talousveden tuotannosta ja jakelusta sekä asianmukaisesta viemäröinnistä. Laitos osallistuu kaupungin vesihuollon yleiseen kehittämissuunnitteluun, kehittämissuunnitelmien laadintaan ja alueelliseen vesihuollon yhteistyöhön. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Kehittämiskohteet 2017- 2019

Toiminnalliset tavoitteet 2017

Arviointimenetelmät / Mittari

Toteutuminen 1.1.-31.12.2017

Toimivat palvelut

Riittävästi laadukas-ta talousvettä

Vedenjakelun toiminta-varmuuden parantaminen

Toimintakertomus / yhteenveto

Runkovesijohdoissa 15 kpl vuotoja, joista 9 aiheutti katkon vedenjakeluun. Laskuttamattoman veden osuus 12,5 %.

Vesijohtoverkoston hallin-nan kehittäminen

Asennetaan uusia vir-tausmittauskaivoja ver-kostoon 1 kpl

Uuden virtausmit-tauskaivon asenta-minen verkostoon siirtyi vuoteen 2018.

Tehokas jätevesien käsittely

Vuotovesien vähentämi-nen


Erittäin sateisesta syksystä johtuen laskuttamattoman jäteveden määrä oli 48 %.

Riskien ja jatkuvuu-den hallinnan hyvä taso

Riskienhallintaprosessin kehittäminen


Varautumissuunni-telman päivitys val-mistui kesäkuussa.

161 Tilinpäätös

TULOSLASKELMA Tp 2016 Ta 2017 Ta 2017 Tp 2017 Tot % Ero vrt Ero vrt Muutos-%

+muutos Ta 2017 Ta 2017+muutos vrt Tp 2016

Liikevaihto 7 922 743 7 713 000 7 713 000 8 142 714 105,6 429 714 429 714 2,8

Liiketoiminnan muut tuotot 685 583 618 000 618 000 697 286 112,8 79 286 79 286 1,7

Tuet ja avustukset kunnalta


Aineet, tarvikkeet ja tavarat 849 481 - 1 020 200 - 1 020 200 - 887 423 - 87,0 132 777 132 777 4,5

Palvelujen ostot 1 157 888 - 1 131 800 - 1 131 800 - 864 874 - 76,4 266 926 266 926 25,3 -

2 007 369 - 2 152 000 - 2 152 000 - 1 752 297 - 81,4 399 703 399 703 12,7 -

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 1 155 661 - 1 227 400 - 1 227 400 - 1 138 497 - 92,8 88 903 88 903 1,5 -

Henkilösivukulut

Eläkekulut 299 117 - 263 800 - 263 800 - 229 847 - 87,1 33 953 33 953 23,2 -

Muut henkilösivukulut 15 448 - 79 400 - 79 400 - 53 827 - 67,8 25 573 25 573 248,4

1 470 226 - 1 570 600 - 1 570 600 - 1 422 171 - 90,5 148 429 148 429 3,3 -


Suunnitelman mukaiset poistot 2 062 049 - 2 500 000 - 2 500 000 - 2 262 362 - 90,5 237 638 237 638 9,7

Liiketoiminnan muut kulut 150 264 - 146 400 - 146 400 - 142 964 - 97,7 3 436 3 436 4,9 -

LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 2 918 419 1 962 000 1 962 000 3 260 207 166,2 1 298 207 1 298 207 11,7


Korkotuotot

Muut rahoitustuotot 5 088 - - 2 300 2 300 2 300 54,8 -

Kunnalle maksetut korkokulut 167 878 - 190 000 - 190 000 - 153 392 - 80,7 36 608 36 608 8,6 -

Muille maksetut korkokulut

Korvaus peruspääomasta 525 105 - 525 000 - 525 000 - 525 105 - 100,0 105 - 105 - -

Muut rahoituskulut 225 - 59 -

688 120 - 715 000 - 715 000 - 676 256 - 94,6 38 744 38 744 1,7 -

YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 2 230 299 1 247 000 1 247 000 2 583 950 207,2 1 336 950 1 336 950 15,9

YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA 2 230 299 1 247 000 1 247 000 2 583 950 207,2 1 336 950 1 336 950 15,9

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 2 230 299 1 247 000 1 247 000 2 583 950 207,2 1 336 950 1 336 950 15,9

RAHOITUSLASKELMA Tp 2016 Ta 2017 Ta 2017 Tp 2017 Tot % Ero vrt Ero vrt Muutos-%

+muutos Ta 2017 Ta 2017+muutos vrt Tp 2016

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (alijäämä) 2 918 419 1 962 000 1 962 000 3 260 207 166,2 1 298 207 1 298 207 11,7

Poistot ja arvonalentumiset 2 062 049 2 500 000 2 500 000 2 262 362 90,5 237 638 - 237 638 - 9,7

Rahoitustuotot ja -kulut 688 120 - 715 000 - 715 000 - 676 256 - 94,6 38 744 38 744 1,7 -

4 292 348 3 747 000 3 747 000 4 846 312 129,3 1 099 312 1 099 312 12,9

Investointien rahavirta

Investointimenot 5 178 532 - 4 000 000 - 4 000 000 - 2 946 035 - 73,7 1 053 965 1 053 965 43,1 -

Rahoitusosuudet investointimenoihin 21 937 200 000 200 000 200 000 - - - 811,7

Pysyvien vastaavien luovutustulot - - - - - - - -

5 156 595 - 3 800 000 - 3 800 000 - 2 746 035 - 72,3 1 053 965 1 053 965 46,7 -

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 864 247 - 53 000 - 53 000 - 2 100 277 3 962,8 - 2 153 277 2 153 277 343,0 -

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys muilta 31 327 - -

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta - - - - - -

Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle 1 141 542 - 650 000 - 650 000 - 650 000 - 100,0 - - 43,1 -

1 141 542 - 650 000 - 650 000 - 650 000 - 100,0 - - 43,1 -

Muut maksuvalmiuden muutokset

Saamisten muutos kunnalta 1 736 659 - - 1 733 392 - - 1 733 392 - 1 733 392 - 199,8 -

Saamisten muutos muilta 28 626 - - - 126 171 - - 126 171 - 126 171 - 340,8

Korottomien velkojen muutos kunnalta - - - 100,0 -

Korottomien velkojen muutos muilta 329 083 250 000 250 000 409 286 163,7 1 700 277 - 1 700 277 - 24,4

2 037 116 250 000 250 000 1 450 277 - 580,1 - 3 559 839 - 3 559 839 - 171,2 -

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 864 247 400 000 - 400 000 - 2 100 277 - 525,1 3 559 839 - 3 559 839 - 343,0 -

RAHAVAROJEN MUUTOS 0 453 000 - 453 000 - - - 1 406 563 - 1 406 563 -

162 Tilinpäätös

Vesihuoltoliikelaitos

Ta Toteutuma2017 31.12.2017

ASUNTOALUEIDEN RAKENTAMINEN JA TÄYDENNYS 0 80 970

Peltosaaren aloituskortteliJoosepinkujaAs alueiden täydennysrakentaminen

ELINKEINOALUEIDEN RAKENTAMINEN 1 500 000 591 952

Herajoen läntinen teollalue/siirtolinja Kormun linja-MeijerintieHerajoki eteläinen I, Arolampi I ja II

PUTKISTOSANEERAUS JA TÄYDENNYS 1 800 000 1 780 942

Hirsimäen alueen saneerausVirtausmittauskaivojen rakentaminenEdellisen vuoden saneerausten viimeistelytTeollisuuskatu

Kaupungin rahoitusosuus hulevesi-investointeihin -200 000 -200 000

Verkostoinvestoinnit yhteensä 3 100 000 2 253 864

LAITOSINVESTOINNIT 700 000 492 172

Jätevedenpuhdistamon mädättämön saneeraus 300 000 6 600Jätevedenpuhdistamon koneistosaneeraukset 200 000 112 795Jätevedenpuhdistamon saneeraus 15 992Maksuosuus Hikiän laitoksen korjauksiin 100 000 143 959Herajoen vesilaitoksen saneeraus 139 598Vesotornin kunnostus 73 227Vedenhankinnan koneistosaneeraukset 40 000Pumppaamosaneeraus 60 000

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 3 800 000 2 746 035

163 Tilinpäätös

LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILINPÄÄTÖSKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA

Varsinaiset kirjanpitokirjatTilinpäätös sidottuPäiväkirja sähköinenPääkirja sähköinen

ApukirjatPankin tiliotteet atk-tuloste, sähköinenMyyntireskontra atk-tuloste, sähköinenOstoreskontra atk-tuloste, sähköinenPalkkakirjanpito atk-tuloste, sähköinen

Käytetyt tositelajit ja numerosarjat

Tositelaji Alkunro_ Loppunro1 Alkusaldot 1001 10022 Talousarvio 2001 200410 Muistio, ulk.RD 10001 1011215 Muistio, ulk. Rondo 15001 1530832 Muistio,ulk.tilinpää 32001 3201233 Irtaimisto 33001 3300734 Käyttöomaisuus 34001 3405739 KOM-muistiot 39001 3900680 Varasto 80001 80050102 Palkat 100001 100025450 MR Laskulaji 45 45000001 45031938511 Manuaalisuoritukset 5110001 5110583521 Viitesuoritukset 5210001 5210358531 Hyv.laskujen kuittau 5310001 5310135541 Tileistä poisto 5410001 5410042801 Ostolaskut 8000001 8002490899 Ostomaksut 8990001 8990256

Kirjanpitoaineiston säilytysKirjanpitoaineisto säilytetään kirjanpitolain 2 luvun 10 §:n mukaisesti.Tositeaineisto sisältää Eu-projekteihin liittyviä tositteita, joten käytännössä tositteetsäilytetään vähintään vuoteen 2029 asti. Kirjanpitoaineisto säilytetäänpääosin sähköisessä muodossa.

164 Tilinpäätös

Vesihuoltoliikelaitoksen vaikutus Riihimäen kaupungin tuloksen muodostumiseen '-ilman sisäisiä eriä

1 000 euroa Riihimäen Vesihuolto- ELIMINOINNIT Riihimäen

kaupunki liikelaitos Kunta Liikelaitos kaupunki

Myyntituotot 3 645 8 806 -52 -350 12 049Maksutuotot 7 728 7 728Tuet ja avustukset 2 044 5 2 049Muut toimintatuotot 8 461 28 -108 8 381Toimintatuotot yhteensä 21 878 8 840 -160 -350 30 207

Henkilöstökulut -63 785 -1 422 -65 207Palvelujen ostot -82 374 -865 192 61 -82 986Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 337 -887 159 4 -8 061Avustukset -8 894 -8 894Muut toimintakulut -4 170 -143 95 -4 218Toimintakulut yhteensä -166 561 -3 317 351 160 -169 366

TOIMINTAKATE -144 683 5 522 190 -190 -139 159

Verotulot 121 704 121 704Valtionosuudet 35 720 35 720Rahoitustulot ja -menot Korkotuotot 164 -153 10 Muut rahoitustuotot 2 374 2 -525 1 851 Korkokulut -973 -153 153 -973 Muut rahoituskulut -10 -525 525 -10RAHOITUSTUOTOT JA KULUT YHT. 1 555 -676 -678 678 878

VUOSIKATE 14 296 4 846 -488 488 19 143

Suunnitelman mukaiset poistot -10 909 -2 262 -13 172Arvonlentumiset -932 -932

TILIKAUDEN TULOS 2 455 2 584 -488 488 5 039

Poistoeron muutos lisäys(-) tai vähennys (+) 47 47Rahastojen muutos lisäys (-) tai vähennys (+) -50 -50

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 452 2 584 -488 488 5 036

165 Tilinpäätös

Vesihuoltoliikelaitoksen vaikutus Riihimäen kaupungin toiminnan rahoitukseen

- ilman sisäisiä eriä

1 000 euroa Riihimäen Vesihuolto- ELIMINOINNIT Riihimäen

kaupunki liikelaitos Kunta Liikelaitos kaupunki

Toiminnan rahavirtaVuosikate 14 297 4 846 -489 489 19 143Tulorahoituksen korjauserät -5 374 -5 374

8 923 4 846 -489 489 13 769

Investointien rahavirtaInvestointimenot -9 705 -2 946 -12 651Rahoitusosuudet investointimenoihin 37 200 237Pysyvien vastaavien hyödykk.luovutustulot 3 742 3 742

-5 926 -2 746 -8 672

Toiminnan ja investointien rahavirta 2 997 2 101 -489 489 5 098

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset -30 0 30 0Antolainasaamisten vähennykset 650 -650 0

620 0 -620 0 0

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 30 500 30 500Pitkäaikaisten lainojen vähennys -32 195 -650 650 -32 195

-1 695 -650 0 650 -1 695

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien 6 6muutoksetVaihto-omaisuuden muutos -4 -4Saamisten muutos 705 -1 860 1 733 578Korottomien velkojen muutos 140 409 -1 733 -30 -1 215

847 -1 451 -1 733 1 703 -634

Rahoituksen rahavirta -228 -2 101 -2 353 2 353 -2 329

Vaikutus maksuvalmiuteen 2 768 0 -2 842 2 842 2 768

166 Tilinpäätös

167 Tilinpäätös

168 Tilinpäätös TILINTARKASTUSKERTOMUS

169 Tilinpäätös

LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILINPÄÄTÖSKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA

Varsinaiset kirjanpitokirjatTilinpäätös sidottuPäiväkirja sähköinenPääkirja sähköinen

ApukirjatPankin tiliotteet atk-tuloste, sähköinenMyyntireskontra atk-tuloste, sähköinenOstoreskontra atk-tuloste, sähköinenPalkkakirjanpito atk-tuloste, sähköinenVarastokirjanpito atk-tuloste

Käytetyt tositelajit ja -numerotNro-sarja Tositelajin nimi Alkunro Loppunro Alkunro Loppunro

1 Alkusaldot 1001 1001 1001 10052 Talousarvio 2001 2007 2001 20043 Lisämääräraha 3001 3011

10 Muistio, ulk.RD 10001 10161 10001 1007511 Muistio,ulk,sis RD 14001 1400715 Muistio, ulk. Rondo 15001 15722 15001 1528220 Muistio, sis. RD 20001 2002625 Muistio, sis. Rondo 25001 2535432 Muistio,ulk.tp 32001 32028 32001 3200933 Irtaimisto 33001 33356 33001 3303234 Käyttöomaisuus 34001 34166 34001 3405439 KOM-muistiot 39001 39052 39001 3900840 Sis.laskut, Rondo 40001 4056350 Pankin tiliotteet 50001 5101960 Kassa CPU 60001 6035870 Sosiaalityö 70001 7053480 Varasto 80001 80067 80001 80048

100 MR Laskulaji 10 10000001 10002997102 Palkat 100001 100026 100001 100025110 MR Laskulaji 11 11000001 11000608120 MR Laskulaji 12 12000001 12000460130 MR Laskulaji 13 13000001 13000821140 MR Laskulaji 14 14000001 14000272150 MR Laskulaji 15 15000001 15000223220 MR Laskulaji 22 22000001 22000546230 MR Laskulaji 23 23000001 23000278250 MR Laskulaji 25 25000001 25000004260 MR Laskulaji 26 26000001 26000008270 MR Laskulaji 27 27000001 27000483280 MR Laskulaji 28 28000001 28000033290 MR Laskulaji 29 29000001 29000009300 MR Laskulaji 30 30000001 30000001320 MR Laskulaji 32 32000001 32000399330 MR Laskulaji 33 33000001 33000759340 MR Laskulaji 34 34000001 34000309350 MR Laskulaji 35 35000001 35000143360 MR Laskulaji 36 36000001410 MR Laskulaji 41 41000001 41000333420 MR Laskulaji 42 42000001 42003977430 MR Laskulaji 43 43000001 43000628440 MR Laskulaji 44 44000001 44000607450 MR Laskulaji 45 45000001 45032010470 MR Laskulaji 47 47000001 47000415490 MR Laskulaji 49 49000001 49000141500 MR Laskulaji 50 50000001 50000409510 MR Laskulaji 51 51000001 51000013511 Manuaalisuoritukset 5110001 5112084 5110001 5110450521 Viitesuoritukset 5210001 5210353 5210001 5210343531 Hyv.laskujen kuittaus 5310001 5311012 5310001 5310108540 MR Laskulaji 54 54000001 54009800541 Tileistä poisto 5410001 5410930 5410001 5410066801 Ostolaskut 8000001 8029278 8000001 8002590820 MR Laskulaji 82 82000001 82009326830 MR Laskulaji 83 83000001 83000535899 Ostomaksut 8990001 8990299 8990001 8990254980 MR Laskulaji 98 98000001 98000047

Kirjanpitoaineiston säilytysKirjanpitoaineisto säilytetään kirjanpitolain 2 luvun 10 §:n mukaisesti.Tositeaineisto sisältää Eu-projekteihin liittyviä tositteita, joten käytännössä tositteetsäilytetään vähintään vuoteen 2030 asti. Kirjanpitoaineisto säilytetään pääosin sähköisenäja osa aineistosta paperitulosteena.

Riihimäen kaupunki Riihimäen Vesi

170 Tilinpäätös

171 Tilinpäätös LAUTAKUNNAT, KAUPUNGIN EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN JA KUNTAYHTEIS-TYÖORGANISAATIOIDEN YLIMMISSÄ TOIMIELIMISSÄ SEKÄ TOIMIKUNNAT 31.12.2017 1. Lautakunnat Tarkastuslautakunta Jäsen Varajäsen Heimonen Kai Mäkelä Pertti Auvinen Maija Rauhanen Hannele Islander Hanna-Leena Pirttilä Maria Lahtinen Petri Höök Jorma Myllärinen Sanna Koivuniemi Mika Nummela Esko Valli Jouni Selenius Heidi Kauppi Marko Tarkkonen Marja Ahola Maija Turunen Esko Jokinen Sari Keskusvaalilautakunta Jäsen Varajäsen (ei henkilökohtaisia) Levänen Jarmo, pj Salama Kari Sutinen Riku, vpj Kaleva Raija Peura Aino Rosenqvist Armi Lindgren Anne Närkki Aino Hukkanen Jopi Kovanen Sauli Sosiaali- ja terveyslautakunta Jäsen Varajäsen Hirviniemi Erja, pj Kalemaa-Uurtamo Mari Ruottinen Ari, vpj Tolvanen Veijo Heijasto Sari Karppinen Taina Hiltunen Juha-Pekka Saloranta Ville Karjalainen Seppo Väänänen Markku Kujala Anne Rauhanen Hannele Majaranta Kari Sutinen Riku Närkki Aino Ahola Maija Rintakoski Timo Rekimäki Tero Saarinen Marja-Liisa Suuronen Seija Saarinen Tessa Ranta Juha Jormanainen Lauri (KH)

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta Jäsen Varajäsen Nokkala Hannu, pj Perttula Elias Merentie Anna, vpj Ahola Maija Hapulahti Jyrki Kökkö Antti Immonen Anne Norring Katriina Mattila Jere Eronen Jari Mursula Jukka Julen Kari Mämmelä Tiina Lukkaroinen Sari Nurmi Silja Huistinoja Minna

172 Tilinpäätös Rauhala Sami Väänänen Veikko Tervatuli Riikka Heikkinen Jari Uusitalo Jenni Sandberg Hannele Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa (KH) Kaupunkikehityslautakunta Jäsen Varajäsen Mäkelä Pertti, pj Majaranta Kari Hirviniemi Rauli, vpj Väänänen Veikko Aittola Eija Sankari Tomi Antila Anni Lindgren Anne Juurinen Pauli Anttila Sauli Kotirinta Kaisu Kylänpää Marjo Laine Mika Sandberg Hannele Lehtonen Kari-Veli Valli Jouni Lindholm-Teräväinen Maarit Mattila Teija Nurminen Taina Jokinen Sari Sihvonen Mervi Metsäterä Heidi Yrjölä Janne (KH) Ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontajaosto Jäsen Varajäsen Mäntymaa Terhi, pj Tauru Niina Leskenmaa Kirsti, vpj Valo-Hellsten Arja Hapulahti Jyrki Merivirta Jan Louekari Sari Heinonen Harri Saloranta Ville Pajari Jari Svärd-Kivinen Ulla Säkkinen Heli Tolvanen Veijo Koskimäki Antti Jokinen Sari S. (KH) Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta Jäsen Varajäsen Mattila Petri, pj Ropponen Ilpo Lammi Mirja, vpj Sihvonen Mervi Heinonen Harri Louekari Sami Latvaniemi Merja Rauta Okariina Paajanen Risto Mustakallio Jarkko Pöyry Aki Merentie Juha Romu Riitta Nurminen Taina Saari Hannele (KH) 2. Kaupungin edustajat yhteisöjen ylimmissä toimielimissä ja toimikunnat 31.12.2017 Eteva kuntayhtymän yhtymäkokous Jäsen Varajäsen Hirviniemi Erja Saarni Mirja

173 Tilinpäätös Hyria koulutus Oy:n hallitus Ropponen Ilpo, vpj Nokkala Hannu Moisiola Kari Aittola Eija Romu Riitta Yrjölä Janne Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön hallitus Tolvanen Kirsti Nokkala Hannu Hämeen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus Heimonen Kai, vpj Hämeen liitto, maakuntavaltuusto Aittola Eija Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Antila Anni Mämmelä Tiina Hiltunen Juha-Pekka Liimatainen Matti Lammi Mirja Paajanen Risto Lehtonen Kari-Veli Mattila Jere Leskenmaa Kirsti Nurmi Silja Majaranta Kari Siivonen Petri Portin Ismo Saari Hannele Tervatuli Riikka Heikkinen Jari Uuttu Pilvi Hirviniemi Erja Hämeen liiton hallitus Jokinen Sari Islander Hanna-Leena Mattila Petri Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastuslautakunta Jormanainen Lauri Özgün Deria Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Eronen Juha Saarinen Tessa Julen Kari Rintakoski Timo Kujala Anne Nurmi Silja Karppinen Taina Lukkaroinen Sari RHL-Data Oy:n hallitus Merivirta Jan Kuosa-Tervo Hanna Rauhanen Hannele Rannikko Juhani Riihimäen Kaukolämpö Oy:n hallitus Mäkelä Pertti, pj Vilkman Kari, vpj Hirviniemi Erja

174 Tilinpäätös Kylänpää Maija Pohjanvuori Jones Selenius Heidi Riihimäen Kotikulma Oy Mattila Petri Koskimäki Antti Romu Riitta Yrjölä Janne Saarinen Marko Ruponen Pertti Tarkkonen Marja Säkkinen Heli Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän hallitus Kaltemaa-Uurtamo Mari Pajari Nina Kotirinta Kaisu Lindholm-Teräväinen Maarit Louekari Sami Mämmelä Joonas Perttula Elias Eronen Jari Rekimäki Tero Ojanen Reimo Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa Närkki Aino Riihimäen Teatteri Oy:n hallitus Kaartinen Jukka, pj Lindgren Anne Ojanen Reima Saarela Viivi Riihimäen Tilat ja kehitys Oy:n hallitus Kaistinen Kari, pj Ropponen Ilpo Heimonen Kai, vpj Runsamo Seppo Alanen Kati Hirviniemi Rauli Leppäranta Risto Lindholm-Teräväinen Maarit Mattila Teija Tarkkonen Marja Metsäterä Heidi Salonen Tanja Portin Ismo Pohjanvuori Jones Työsyke Oy Savola Jussi Toimikunnat Hankintatoimikunta Hyvinkään-Riihimäen talousalueen kuntien talousaluetoimikunta Kehittämistoimikunta Kotipihatoimikunta Nimistötoimikunta Riihimäen suojeluskunnan lahjoitusrahaston hoitotoimikunta

175 Tilinpäätös JOHTAVASSA TAI ITSENÄISESSÄ ASEMASSA OLEVAT VIRAN- JA TOIMENHALTIJAT 31.12.2017 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginjohtaja Sulkko Sami KONSERNI- JA HALLINTOPALVELUT Yleiset hallintotehtävät Hallintojohtaja Savola Jussi Kaupunginlakimies Tuominen Hannu Sisäinen tarkastaja Hiltunen Niina Kehittämistehtävät Kehittämispäällikkö Mustonen Ritva Taloushallinto Talousjohtaja Laakoli Kari Henkilöstöhallinto Henkilöstöpäällikkö Köninki Taina Henkilöstön kehittämispäällikkö / työsuojelupääll. Ojanen Päivi SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALAN KESKUS Sosiaali- ja terveysjohtaja Saarni Mirja Talous- ja hallintopäällikkö Natunen Laura Palvelualuepäällikkö Mutanen Marjo Palvelualuepäällikkö Kalliovalkama Kristiina Palvelualuepäällikkö Turunen Timo SIVISTYS- JA HYVINVOINNIN TOIMIALUE Sivistysjohtaja Santakallio Esa Hallintopäällikkö Viitanen Merja Opetuspäällikkö Jämsén Virve Varhaiskasvatuspäällikkö Helenius Marjut KAUPUNKIKEHITYKSEN TOIMIALUE Hallintopalvelut Tekninen johtaja Lehtonen Jouko vt. hallintopäällikkö Huotari Susanna Kaupunkisuunnittelu Katupäällikkö Haapakoski Toni Kaavoituspäällikkö Niemi Raija Kaupungingeodeetti Vettenterä Ari Tilakeskus Rakennuspäällikkö Mattila Hannu Viranomaispalvelut Ympäristöjohtaja Mäenpää Elina Johtava rakennustarkastaja Piipponen Kyösti RIIHIMÄEN VESIHUOLTOLIIKELAITOS Vesihuoltoliikelaitoksen johtaja Rämö Jarmo

yhdistelmä tp 2017 - riihimäki...uusi strategia tuottaa tulosta, ja sen keskeisten...

Documents