WWF Naturewatch A Koulussa

YMPÄRISTÖ-KASVATUS

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Tervetuloa tutkimaan koulua WWF:n Naturewatch -verkoston kanssa!

Naturewatch Koulussa -tehtävät ovat avuksi, kun haluatte tutkia koulunne toimintaa kestävän kehityksen näkökul-masta. Materiaalipaketin avulla voitte selvittää niin lajit-telun toimivuutta kuin koulun viihtyisyyttäkin. Tehtävät on suunniteltu alakoululaisille.

Materiaalia voi käyttää kokonaisuutena mutta jos haluatte keskittyä vain muutamaan aihepiiriin, tehtävät toimivat myös itsenäisinä tutkimuslomakkeina. Tähdellä merkityistä tehtävistä toivomme teidän palauttavan tuloksia WWF:n käyttöön.

Kuvitukset: Noora Kaunisto

WWF kiittää Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskusta sekä Suomen Ympäristökasvatuksen Seuraa yhteistyöstä teh-tävien laatimisessa.

Lähtekää siis tutkimaan ja oppimaan kouluympäristöstä yhdessä WWF:n kanssa!

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Tunnetko koulusi? 4Oma koulu, paras koulu 6Historian siipien havinaa 7Viihtyisä koulu 9Hiljaisuutta etsimässä 11Vaikuttamalla vipinää kouluun 12Veden säästöä vai tuhlausta? 13Sähköisiä tutkimuksia 14Meneekö lämpö harakoille? 15Ruualla on merkitystä 17Paperinkulutus tutkimuksen kohteena 19Jätettä ja uusiomateriaalia 20Siisti koulu, mukava koulu 21Liikkeellä lähellä koulua 22Saastetta ilmassa 23Koulun ympäristötesti 24Koulutarina Tiibetistä 25Kysymyksiä koulutarinan pohjalta 26Koostelomake tutkimuksista 27

LIITE: Ruudukko Saastetta ilmassa -tehtävään

Tutkimuslomakkeiden sisältö:

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Tunnetko koulusi?

1. Koulun nimi ja missä se sijaitsee:

Koulun lempinimet? (Jos lempinimiä ei vielä ole olemassa, keksikää joku!)

2.* Tarkkailkaa koulurakennusta välitunnin aikana ja vastatkaa sen jälkeen seuraaviin kysy-myksiin. Voitte joutua etsimään vastausta esimerkiksi koulun internetsivulta tai kysymällä vaikkapa kouluisännältä.

Koulumme on iso keskikokoinen pieni

Kuinka monta luokkahuonetta koulussa on?

Mitä muita tiloja koulussa on?

Koettakaa arvioida, kuinka vanha koulurakennus on. Mistä voisitte tarkistaa, arvioitteko oikein?

Onko koulu mielestänne nykyaikainen vai vanhanaikainen? Miksi?

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Tunnetko koulusi?

Mistä rakennusmateriaaleista koulu on tehty?

Mistä koulurakennuksen ominaisuudesta pidätte eniten?

3.* Koulu on työ- ja oppimispaikka monelle.

Kuinka monta oppilasta koulussa on?

Minkä eri ammattien edustajia koulurakennuksessa on töissä?

Tiesittekö? Luonnon monimuotoisuutta koulun piha-alueella voitte arvioida Naturewatch kaupunkiluonnossa -materiaa-liin kuuluvan pihan monimuotoisuusmittarin avulla.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

4.* Mikä on koulunne oma juttu, jota muilla kouluilla ei ole?

Mikä on mielestänne mukavinta tässä koulussa?

Onko koulussanne hyvä henki? Miksi on tai miksi ei ole?

5. Mikä yhdistää koulussanne eri luokka-asteiden oppilaita? Keksikää ainakin kolme yhdistävää asiaa:

1.

2.

3.

6. Keneltä kaikilta voitte kysyä apua, jos koulussa tulee eteen ongelmia?

Piirtäkää koulullenne tunnuslogo tai lippu, joka kuvaa koulua parhaiten. Hyvä tunnus on yksikertainen, myönteinen ja tuo esille parhaat puolet edustamastaan asiasta.

Oma koulu, paras koulu

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Historian siipien havinaa

7. Haastatelkaa opettajaa, rehtoria tai pitkään alueella asunutta henkilöä koulun historiasta. Sopikaa haastattelusta etukäteen. Voitte esittää kysymyksiä myös sähköpostitse. Kysykää esimerkiksi seuraavia asioita:

Milloin koulu on perustettu?

Kuka koulun on suunnitellut?

Onko koulurakennus aina toiminut kouluna?

Mistä koulun nimi tulee?

Mitä tapoja tai perinteitä koululla on?

Miten koulu on muuttunut historiansa aikana?

Jos koulu on varsin uusi, sen historiassa ei ehkä ole paljon kerrottavaa. Voitte sen sijaan kysyä esimerkiksi siitä, mitä alu-eella oli ennen koulun rakentamista.

Tilaa muistiinpanoille:

Lisätietoja voitte etsiä koulun internetsivuilta ja kirjastosta.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Tarvikkeet: iso paperi ja tussit.

8. Koulun historia viidellä uutisotsikolla

a) Tutustuttuanne koulunne menneisyyteen haastattelun sekä mahdollisten muiden tutkimusten avulla, miettikää kiinnosta-vimpia käännekohtia koulun historiassa. Valitkaa viisi tapahtumaa ja muotoilkaa niistä uutisotsikot esimerkiksi seuraavasti:

Kukkamäen poikakoulu perustetaan 1878

Kukkamäen poikakoulu muuttuu Kukkamäen yhteiskouluksi 1924

Kukkamäen yhteiskoulun koripallojoukkue voittaa seitsemän Suomen mestaruutta peräkkäin 1947–1954

Kukkamäen yhteiskoulu muuttaa Kaalilaaksoon 1975

Kukkamäen yhteiskouluun perustetaan musiikkiluokka 2003

Koulumme historiassa kiinnostavia tapahtumia:

1.

2.

3.

4.

5.

b) Piirtäkää isolle paperille aikajana siten, että koulun perustaminen on janan toisessa päässä ja nykyhetki keskivaiheilla. Sijoittakaa valitsemanne merkkitapahtumat aikajanalle ja kirjoittakaa otsikot kunkin vuosiluvun kohdalle.

c) Jatkakaa aikajanaa 30 vuotta eteenpäin ja pohtikaa, mitä koululla voisi tapahtua tulevaisuudessa. Keksikää yksi tapah-tuma 10 vuoden kuluttua, toinen 20 vuoden ja kolmas 30 vuoden kuluttua. Merkitkää myös nämä aikajanalle.

Historian siipien havinaa

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Viihtyisä koulu

9.* Tutkikaa koulua sisältä ja ulkoa. Mitä viihtyisyyttä lisääviä asioita löydätte?

Sisällä:

iloisia värejä hymyileviä ihmisiä viherkasveja

mukavia oleskelupaikkoja akvaario tai muita eläimiä taidetta esillä

riittävästi tilaa tavaroiden säilyttämiseen valoisia paikkoja hiljaisia paikkoja

mukavat näkymät ikkunoista välipalatarjoilua ruokalassa muuta, mitä?

Pihalla:

puita kukkivia kasveja koulupuutarha

tilaa välituntileikeille lainattavia pelivälineitä välitunneille kiipeilytelineitä

oppilaiden tekemiä taideteoksia tilaa olla ja kävellä istumapaikkoja

mukavia maisemia rauhallisia paikkoja muuta, mitä?

Mitä viihtyisyyttä vähentäviä asioita koulussa on?

Sisällä:

sotkuisuutta tylsät värit rikkinäisiä kalusteita

pienet ikkunat ahtaita paikkoja epäsiistit vessat

kova melu riiteleviä ihmisiä muuta, mitä?

Pihalla:

roskia maassa töhrittyjä seiniä ei mitään tekemistä

suuri parkkipaikka pelottavia paikkoja vilkasliikenteinen tie

likaisia roskiksia kova melu muuta, mitä?

Laskekaa rastit yhteen.

Viihtyisyyttä lisääviä asioita kpl.

Viihtyisyyttä vähentäviä asioita kpl.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Viihtyisä koulu

10.* Minkä epäviihtyisän kohdan haluaisitte korjata koulussa?

11. Yhteenveto: Piirtäkää naama, joka kuvaa omaa viihtymistänne koulussa.

Tiesittekö? Voitte laatia viihtyisyysselvityksen tuloksista pienen tekstin ja ehdotuksen, minkä asian haluaisitte korjata viihtyisämmäksi. Ottakaa selville, milloin on seuraava opettajien kokous ja pyytäkää saada esittää ehdotuksenne siellä.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

12.* Tutkikaa melutasoa eri osissa koulualuetta. Pitäkää silmät kiinni ja kuunnelkaa ääniä minuutin ajan kus-sakin tutkimuspaikassa. Rastittakaa taulukkoon havaintojanne vastaava vaihtoehto siten, että 1 on hiirenhiljaista, 5 korviin sattuu ja muut vaihtoehdot siltä väliltä. Voitte mitata melun määrää myös desibelimittarilla, jos koululla on sellainen.

Paikka Kellonaika 1 2 3 4 5 Mitattu desibelimäärä tarkkailuhetkellä (jos mukana on mittari)

Luokkahuone tunnin aikana

Koulun käytävä

Ruokala ruoka-aikaan

Vessa

Koulun piha

Johtopäätöksenne tutkimuksesta: Onko koulussa hiljaisia paikkoja?

13. Oletko itse kokenut melua häiritseväksi? Milloin ja miksi?

14. Mitä eläimiä ihmisen tuottama melu voisi häiritä?

Tiesittekö? Jatkuva melussa oleminen voi vaikuttaa ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Jokainen kokee kuitenkin me-lun eri tavoin: se mikä on yhdelle häiritsevää, ei haittaa toista laisinkaan.

Hiljaisuutta etsimässä

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Vaikuttamalla vipinää kouluun

Koulussa työskennellään yhdessä ja yhteisten pelisääntöjen mukaan. Jotta työskentely sujuisi ja olisi mukavaa, kaikilla tu-lisi olla mahdollisuus vaikuttaa koulun asioihin.

15.* Mihin seuraavista asioista voitte itse vaikuttaa koulussa?

Kyllä Ei

koulun viihtyisyys

istumajärjestys luokassa

tuotetun jätteen määrä

käytetyn sähkön määrä

lukujärjestys

opetusmenetelmät

arvosanat

koulun säännöt

kiusaaminen

Mihin näistä haluaisitte vaikuttaa enemmän?

16. Selvittäkää, tuntevatko oppilaat koulun säännöt. Suorittakaa kysely vaikkapa koulun ruokalassa ja kysy-kää yhdeltä oppilaalta joka pöydässä seuraavat kysymykset:

Mitä koulun sääntöjä osaat mainita? Minkä uuden säännön haluaisit ottaa käyttöön?

Oppilas 1 2 3 4 5 6 7 Kuinka monta koulun sääntöä osasi mainita?

Mitä uusia sääntöjä oppilaat haluaisivat ottaa käyttöön?

17. Miten pitäisi toimia, jos haluaisitte lisätä koulun sääntöihin mukaan yhden oppilaiden eh-dottamista? Kenelle asiaa pitäisi ehdottaa? Kuka päättäisi uuden säännön hyväksymisestä?

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Veden säästöä vai tuhlausta?

18. Mihin kaikkeen koulussa käytetään:

- lämmintä vettä?

- kylmää vettä?

19. Tehkää vesitutkimusretki muutamaan koulun vessaan.

- Onko vessoissa liiketunnistimella varustetut vesihanat?

- Laskekaa turhaan valuvat vesihanat. Niitä oli kpl.

- Tutkikaa vuotavatko vessanpöntöt. Löysimme kpl vuotavia pönttöjä.

- Onko vessanpöntöissä painikkeet pienelle ja isolle hädälle?

20.* Selvittäkää seuraavat asiat internetin avulla tai kysymällä vaikkapa kouluisännältä.

- Mistä vesi tulee koululle?

- Mihin jätevesi menee koulun viemäreistä?

- Koulussamme käytetään vettä vuodessa eli per henkilö päivässä.

21.* Mitä toimia koulussa on jo tehty veden säästämiseksi?

Mitä voisitte vielä tehdä toisin, jotta vettä kuluisi vähemmän?

Tiesittekö? Suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 155 l päivässä.Vettä käytetään peseytymiseen (60 l), vessan huuhteluun (40 l) keittiövedeksi (35 l) ja pyykinpesuun (20 l). Suomalaiset kuluttavat vettä myös muualla maailmassa, sillä käyttämämme ravinnon ja tavaroiden tuotantoon kuluu suuria määriä vettä ja tästä osa tapahtuu muualla kuin Suo-messa.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Sähköisiä tutkimuksia

22. Luokkahuone

Mitä erilaisia sähköllä toimivia laitteita oppitunnin aikana käytetään?

Mitkä laitteista on mahdollista asettaa tunnin aikana valmiustilaan sähkönkulutuksen vähentämiseksi?

Mitä ongelmia oppitunnilla seuraa, jos tulee sähkökatko?

23. Laskekaa, montako sellaista huonetta tai muuta tilaa koulusta löydätte, joissa palaa valo mutta ei ole yhtään ihmistä sisällä.

Löysimme tilaa, joissa paloi turhaan valo.

Onko vessoissa valokatkaisijat, joista kävijä voi laittaa valot pois lähtiessään?

Sammutetaanko tietokoneet välitunneiksi?

24.* Selvittäkää seuraavat asiat esimerkiksi kouluisännältä, opettajalta tai koulusihteeriltä: Koulun sähkönkulutus vuodessa on kWh. Koska koulussa on oppilasta ja opettajaa, sähköä käytetään vuodessa kWh per henkilö.

Mistä sähkö tulee koululle?

Käytetäänkö koulussa ”vihreää sähköä” eli uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä?

25.* Mitä tapoja koulussanne on käytössä sähkön säästämiseksi?

Tiesittekö? Ikkunat ja lamput kannattaa pitää puhtaina, jotta energiaa säästyy. Mitä puhtaammat ikkunat ovat, sitä enemmän luonnonvaloa pääsee luokkiin. Lika ja pöly loisteputkissa vähentävät lamppujen tehoa.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Meneekö lämpö harakoille?

26. Mikä on lämpötila koulun sisällä ja ulkona tutkimusajankohtana?

Lämpötila ulkona: °C

Lämpötila sisällä: lattiantasossa °C ja kasvojen korkeudella °C

27. Selvittäkää, onko lämmön karkaaminen estetty luokassa ja ulko-ovilla.

Kyllä Ei

Onko ikkunoissa verhot, jotka voi sulkea kylminä aikoina?

Ovatko ikkunat tiiviit? (Kokeilkaa kädellä, tuntuuko ilmavirtaa ikkunanpuitteen alta.)

Onko lämpöpatterit sijoitettu muualle kuin ikkunoiden alle?

Onko huonekalut sijoitettu niin, että ne eivät estä lämmönkulkua pattereista?

Onko ikkunoissa erilliset pienet ikkunat tuuletusta varten?

Menevätkö koulun ulko-ovet tiiviisti kiinni? (Kokeilkaa.)

Onko kaikilla ulko-ovilla lämmönhukkaa estävä tuulikaappi?

Ovatko tuulikaappien väliovet kiinni tuntien aikana

Laskekaa lopuksi ei-vastausten määrä eli kohdat, joissa koulussa on parantamisen varaa.

Parantamisen varaa on kohdassa.

28.* Listatkaa selvityksen perusteella kolme toimenpidettä, joilla koulun tiloista tapahtuvaa lämmönhukkaa voisi vähentää.

1.

2.

3.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Meneekö lämpö harakoille?

29. Selvittäkää seuraavat asiat esimerkiksi kouluisännältä, opettajalta tai koulusihteeriltä:Miten koulu lämpiää? (Kaukolämpö, öljy, sähkö, joku muu, mikä?)

Miten koulussa pyritään välttämään lämmön tuhlaamista?

30. Jos koulussa pitäisi säästää energiaa, missä tiloissa lämpötilaa voisi laskea viihtyisyyden siitä kärsimättä?

Tiesittekö? Kaikesta fossiilisia polttoaineita kuluttavasta toiminnasta (esimerkiksi liikenne, tavaroiden valmistus, läm-mitys) aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä, joita voidaan mitata hiilijalanjäljellä. Hiilijalanjälki muodostaa lähes puolet suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä eli vaikutuksesta ympäristöön. Siksi hiilijalanjälkeä pienentämällä olisi helpointa vähentää ympäristökuormitusta.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Ruualla on merkitystä

31. Missä koulullanne tarjottava ruoka valmistetaan?

32. Tutkikaa tämän päivän ruokalistaa. Mistä osasista päivän menu koostuu?

Mikä tänään tarjotuista ruuista on mielestänne ympäristöystävällisin? Miksi?

Miten ruuat ovat tarjolla? (Alleviivatkaa sopiva vaihtoehto.)

Maito: 2 dl:n yksittäispakkaukset, maitotölkit vai maitoautomaatti?

Margariini: yksittäispakatut napit vai yhteinen rasia?

Jogurtti: yksittäispakattuja pikareita vai yhteinen tölkki?

Astiat: kertakäyttöiset vai pestävät?

33. Arvioikaa päivän pääruuan näköä, tuoksua ja makua.

Voitte käyttää arvioinnissa esimerkiksi seuraavia, adjektiiveja: hedelmäinen, herkullinen, hienostunut, kirjava, kypsä, kuiva, kevyt, lihaisa, lattea, luonteikas, makea, marjaisa, mausteinen, mehukas, monipuolinen, puhdas, raikas, rapea, runsas, tasapainoinen, tumma, täyteläinen, suolainen, sitkeä, vaalea, vetinen.

Arvioitava ruoka:

Ulkonäkö:

Tuoksu:

Maku:

Montako tähteä (1–5) annatte ruualle testin perustella?

Tiesittekö? Pahviset ja muoviset juoma-astiat sekä muut kertakäyttöastiat rasittavat ympäristöä. Sen sijaan niiden käy-tön välttäminen hillitsee ilmastonmuutosta sekä säästää vesistöjä ja metsiä.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Ruualla on merkitystä

34.* Tarkkailkaa astioiden palautuspistettä kymmenen oppilaan astioiden palautuksen ajan.Merkitkää muistiin, miten oppilaat toimivat. Jos oppilas heittää ruokaa pois, kysykää miksi hän tekee näin.

Oppilas Osasi lajitella Jätteiden lajittelussa Heitti Miksi heitti ruokaa pois? jätteet parantamisen varaa ruokaa pois 1 2 3 4 5 6 7 8 9

10

Kuinka moni oppilas kymmenestä osasi lajitella jätteet oikein?

35.* Kysykää koulun keittiöhenkilökunnalta seuraavista asioista:

Kuinka paljon ruokaa menee päivittäin hukkaan? kg

- Kuinka monen oppilaan ruoka-annosta tämä vastaa? oppilaan päiväannosta

- Mitä poisheitetylle ruualle tapahtuu?

Tiesittekö? Biojätteen lajittelu hillitsee ilmastonmuutosta. Kaatopaikalla biojäte mätänee ja tuottaa ilmakehään metaa-nia, joka on yksi haitallisimmista ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kaasuista.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

36. Listatkaa kaikki mahdolliset paperituotteet, joita koulussa käytetään päivittäin. Muistakaa ot-taa mukaan myös vessoissa käytettävä pehmopaperi sekä pakkausmateriaalina käytettävät pahvi ja kartonki.

Ympyröikää listasta ne tuotteet, joiden kulutusta olisi helppoa vähentää.

37.* Ottakaa paperinkeräysastiasta iso sylillinen paperia (noin 200 arkkia) ja tutkikaa seuraavaa:

Kuinka moni arkki on kaksipuolinen?

Entä kaksi sivua arkilla?

Yksipuolinen, ei pienennetty?

Selvä kopiointivirhe?

38. Selvittäkää esimerkiksi koulun kopiohuoneesta, koulusihteeriltä tai luokanvalvojaltanne seuraavat koulun paperinkulutuksesta kertovat asiat:

Kuinka paljon koulussa kuluu kopiopaperia kuukaudessa?

Onko kopiopaperi ympäristömerkittyä tai kierrätyskuitua?

Kuinka suuri osa oppikirjoista kierrätetään?

Kuinka monta vihkoa koulussa käytetään yhden lukuvuoden aikana? (Montako ainetta, montako oppilasta?)

Mitä tapahtuu vihkojen käyttämättömille sivuille?

Tiesittekö? Yhden paperiarkin valmistaminen paperitehtaassa kuluttaa saman verran energiaa kuin 50 paperin kopi-ointi. Kaksipuolinen tulostus ja kopiointi säästävät paljon energiaa. Paperin valmistukseen kuluu myös paljon vettä ja se tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Kannattaa siis kuluttaa paperia säästeliäästi.

Paperinkulutus tutkimuksen kohteena

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Jätettä ja uusiomateriaalia

39. Käykää koulun jätekatoksessa tutkimassa, mitä eri astioita siellä on. Mitä jätteitä koulussanne voi lajitella?

biojäte paperi kartonki pahvi

energiajae lasi metalli muu, mikä?

Miksi jätteitä lajitellaan ja kierrätetään?

40. Kierrätys on tärkeää, mutta vielä parempi on, jos jätteitä ei synny lainkaan. Keksittekö tapoja, joilla seuraavien jätteiden määrää koulussa pystyttäisiin vähentämään?

Jätelaji Vähentämistapa

Biojäte

Paperi

Pakkaukset

Paristojäte

Lamppujäte

41.* Mitä seuraavista jätteiden syntymistä estävistä tavoista koulussanne on jo käytössä?

Kyllä Ei

kaksipuoliset kopiot

oppikirjojen käyttäminen moneen kertaan

otetaan ruokaa vain sopiva määrä

askarrellaan kierrätysmateriaalista

kankaiset käsipyyhkeet

omat eväsrasiat ja mehupullot retkillä

muu tapa, mikä?

Tiesittekö? Paperiset käsipyyhkeet kannattaa vaihtaa kankaisiin käsipyyhkeisiin, sillä se vähentää koulussa syntyvää jätettä rutkasti. Yksi kangaspyyherulla korvaa 24 000 kertakäyttöistä käsipyyhettä, sillä kankaiseen rullapyyhkeeseen voi pyyhkiä kädet noin 240 kertaa ja sen voi käyttää 100 kertaa, kun se pestään aina likaantumisen jälkeen.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Siisti koulu, mukava koulu

42. Koulun siistijän haastattelu

Sopikaa siistijän kanssa etukäteen, milloin olisi sopiva aika haastattelulle. Kertokaa, että haastattelu vie aikaa noin 15 mi-nuuttia ja että olette kiinnostuneita erityisesti ympäristöasioista. Voitte antaa kysymykset siistijälle myös etukäteen, jolloin hän voi valmistautua ja etsiä tarvittavia tietoja.

Minkä nimisiä siistijöitä koululla on töissä?

Ketä haastattelette?

Pesuaineet ja siivousvälineet

Montako erilaista pesuainetta siistijällä on käytössä?

Kuinka moni näistä on ympäristöystävällinen?

Voisiko käytettyjä pesuaineita korvata ympäristömerkityillä pesuaineilla tai vaikka etikalla?

Mihin tyhjät pesuainepullot laitetaan?

Ovatko siivousvälineet pestäviä vai kertakäyttöisiä?

Vessat

Onko vessoissa käytetty vessapaperi valmistettu uusiokuidusta?

Paljonko vessapaperia kuluu viikossa?

Ajankäyttö ja viihtyisyys

Kuinka kauan kuluu aikaa yhden luokkahuoneen siivoamiseen?

Mitkä paikat ovat likaisimpia?

Mitä tykkäät tehdä vapaa-aikanasi?

43. Yhteenveto haastattelusta: Onko koulun siivouskulttuurissa ympäristöystävällisyys mieles-täsi huomioitu tarpeeksi?

Miten itse voisit helpottaa siivousta ja vähentää siitä johtuvaa ympäristön kuormitusta?

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Liikkeellä lähellä koulua

44. Suorittakaa 10 minuuttia kestävä liikennelaskenta koulun viereisellä tiellä. Merkitkää havaitse-manne liikenne oheiseen taulukkoon. Aina kun yksi liikkuja menee ohi, merkitkää taulukkoon viiva oikeaan sarakkeeseen.

Kadun nimi:

Nopeusrajoitus tutkitulla tiellä: km/h

Kellonaika tutkimuksen aloitushetkellä:

Jalankulkijat Pyöräilijät Mopot Henkilöautot Kuorma-, paketti- Yli lentävät ja linja-autot lentokoneet 0–5 min

5–10 min

Yhteensä

45.* Pohdintatehtäviä:

Miten arvelette että tulos muuttuisi, jos laskenta tehtäisiin eri aikaan päivästä?

Minkälaisia päästöjä havaitsemanne liikenne aiheuttaa? Miten näitä päästöjä voisi vähentää?

Onko tarkkailemanne tie mielestänne turvallinen? Miksi on tai miksi ei ole?

Tiesittekö? Auto saastuttaa vielä sittenkin, kun sitä ei enää käytetä. Runko, moottori ja muut osat on pakko hävittää tavalla tai toisella. Nykyisin käytöstä poistuvat autot onneksi kierrätetään. Suomessa auton viimeisin omistaja on velvoi-

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Saastetta ilmassa

Tarvikkeet: Jäkälät toimivat ilman puhtauden mittareina, sillä ne eivät kestä saastunutta ilmaa. Jäkäliä on vain vähän alueilla, joissa on paljon liikennettä tai muuta ilmaa likaavaa toimintaa. Millaista ilmaa koulunne pihalla hengitetään?

46. Valitkaa kolme puuta koulun pihalta. Asettakaa ruudukon sisältävä piirtoheitinkalvo puunrungolle silmienne korkeudelle. Tarkastelkaa, kuinka moneen ruutuun osuu jäkälää.

Puulaji Kuinka moneen ruutuun osuu jäkälää?

Puu 1

Puu 2

Puu 3

47. Näkyykö puiden oksissa jäkälää tai pitkää naavaa?

48. Näkyykö puiden rungoilla vihreää levää, joka kertoo ilman saastuneisuudesta?

49.* Päätelmänne ilman puhtaudesta koulun piha-alueella:

Tiesittekö? Liikenne pilaa hengitysilmaa, maa-alueita ja vesistöjä sekä nopeuttaa ilmastonmuutosta. Siksi turhaa autol-la ajelua tulisi välttää. Olisiko teidän mahdollista kulkea harrastuksiin ja kavereiden luo kävellen tai pyörällä?

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

50.* Käyttäkää koulun ympäristötestin tekemisessä hyödyksenne muissa tehtävissä saamian-ne tietoja. Testi toimii yhteenvetona ja antaa teille kokonaiskuvan koulunne toimintatavoista ympäristöasioissa.

Kyllä Ei

Koululla on ympäristöohjelma.

Henkilökunta saa ympäristökoulutusta vuosittain.

Kestävää elämäntapaa käsitellään useiden aineiden tunneilla.

Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia.

Esillä on ohjeita ympäristöystävälliseen arkeen esimerkiksi lajittelupisteissä, valokatkaisijoissa taisähkölaitteiden lähellä.

Ruokalassa käytetään luomu- tai lähiruokaa.

Koulussa vältetään turhia pakkauksia.

Koulussa käytetään ympäristömerkittyjä pesuaineita.

Vessoissa ja luokissa on kangaspyyhkeet käsien kuivaamista varten.

Huonelämpötila on enintään 20 astetta.

Tietokoneet sammutetaan kokonaan, kun ne eivät ole käytössä.

Valot sammutetaan luokista poistuttaessa.

Kalusteet pysyvät ehjinä ja puhtaina.

Koulussa korjataan rikki menneitä välineitä ja tavaroita.

Oppimateriaalia kierrätetään.

Kaikki käytetty paperi kerätään ja kierrätetään.

Vähintään 50 % oppilaista ja opettajista kävelee tai pyöräilee kouluun.

Koulun lähellä on julkisen liikenteen pysäkki.

Koulu tekee yhteistyötä lähiympäristön toimijoiden kanssa.

Koulu osallistuu säännöllisesti kansainväliseen yhteistyöhön tai kampanjoihin, kuten päivätyökeräykseen. Yhteensä: kpl kplKoulumme on jo varsin hyvä näissä asioissa:

Koulullamme olisi parannettavaa näissä asioissa:

Koulun ympäristötesti

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Koulutarina Tiibetistä

Korkealla vuoristossa, Tiibetin tasangolla sijaitsee Yerin alue, jonne vielä muutama vuosikymmen sitten oli vaikea päästä ja sen kansa sai asustella rauhassa. Nykyisin Ye-riin pääsee lentämällä. Turisteja tuleekin valtavina virtoina, sillä alue on kaunista seutua lumihuippuisine vuorineen. Myös tiibetiläinen kulttuuri kiehtoo tulijoita.

Kun turisteja virtaa seudulle, paikallisten elämä on järkky-mässä. Uusia hotelleja nousee, ja suunnitelmissa on esi-merkiksi rakentaa köysirata kuljettamaan turisteja pyhänä pidetylle vuorelle. Mitä enemmän vieraita vaikutteita alu-eelle tulee, sitä vaikeampaa tiibetiläisten on säilyttää oma kulttuurinsa. Uudet sukupolvet eivät enää opi perinteisiä tiibetiläiseen kulttuuriin kuuluvia asioita.

Alueen luonnonvarat ovat myös suuren paineen alla. Pai-kalliset ovat vuosituhansia käyttäneet niitä hyväkseen, mutta väestönkasvun ja turistipaineen vuoksi käyttö on nykyisin liiallista. Alueen ihmisten toimeentulo on kuitenkin riippuvainen luonnosta. Heille tulisi turvata hyvinvointi, koulutusta ja työpaikkoja mutta myös mahdollisuus oman kulttuurin säilymiseen. Kaunis luonto pitäisi saada säily-mään, jotta paikalliset ja tietysti turistitkin voisivat nauttia siitä pitkälle tulevaisuuteen.

Valkoisen Hevosen Lumivuoren ekologinen koulu

Lobsang ja Tashi ovat opettajina Baimaxueshanin tiibetiläi-sessä koulussa, joka sijaitsee samannimisen luonnonsuo-jelualueen kyljessä. Koulun nimi tarkoittaa kirjaimellisesti Valkoisen Hevosen Lumivuori. Koulu on WWF:n projektin tuella rakennettu koulurakennus, jonka toiminta on kestä-vän kehityksen mukaista. Alueen metsiä halutaan suojella, joten koulun lämmityksessä ei käytetä perinteisesti puuta vaan bio- ja vessajätteestä saatavaa kaasua. Sähköntuo-tannosta vastaavat aurinkopaneelit, jotka vuoriston kirk-kaassa säässä keräävät tehokkaasti energiaa.

Opettajat ovat paikallisia buddhalaisia munkkeja. He siir-tävät tiibetiläistä kulttuuriperintöä oppilaille opettamalla tii-betin kieltä ja historiaa. Tämä on alueella aika harvinaista, sillä suurimmassa osassa kouluja opettajat ovat kiinalaisia. Ympäristökasvatus on osa koulun opetusta ja käytäntöjä, sillä luonnon, elämän ja luonnonvarojen suojelu kuuluu olennaisesti buddhalaisuuteen.

WWF:n tuella koulun oppilaat ovat istuttaneet 2 000 ja-lopähkinäpuun taimea vuorenrinteelle. Vastuu herkkien puuntaimien hoidosta on oppilailla, jotka on jaettu pieniin puunhoitajaryhmiin. Joka aamu oppilaat heräävät aikaisin kastelemaan taimia yhteistyössä viereisen luostarin munk-kien kanssa. Puuntaimista huolehtiminen opettaa oppilaita ottamaan henkilökohtaista vastuuta ympäristön hyvin-voinnista. Puiden istuttaminen vuorenrinteille on tärkeää eroosion ja maanvyörymien estämisessä. Koulussa myös järjestetään lähialueiden siivoustalkoita ja opastetaan hy-vään hygieniaan. Oppilaiden perheet ovat mukana tässä ihmisten hyvinvointia lisäävässä toiminnassa.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Kysymyksiä koulutarinan pohjalta

Miksi turistit haluavat matkustaa Tiibetin ylängölle Yeriin?

Minkälaista haittaa ja hyötyä turismista on Yerin asukkaille?

Miten Valkoisen Hevosen Lumivuoren koulussa vaalitaan tiibetiläistä kulttuuria?

Miten ympäristöasioiden huomioiminen näkyy koulun arkipäivässä?

Miksi koululaiset istuttavat ja hoitavat puuntaimia?

Mitä voisitte oppia Valkoisen Hevosen Lumivuoren koululaisilta?

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Koostelomake tutkimuksistaKun koulututkimukset on tehty, käykää tulokset yhdessä läpi keskustellen ja täyttäkää samalla tämä koostelomake. Tu-lokset lähetetään WWF:lle joko sähköisellä lomakkeella WWF:n internet-sivuilla tai postittamalla täytetty lomake WWF:n ympäristökasvattajalle. Palauta syyskauden tulokset 20.12. mennessä ja kevätkauden tulokset 31.5. mennessä. Raportti menneen kouluvuoden Naturewatch-tutkimuksista ilmestyy seuraavan lukuvuoden alkaessa elokuussa.

2. Koulun kokoKoulu on iso keskikokoinen pieni

3. Kuinka monta oppilasta koulussa on?

4. Mikä on mukavinta tässä koulussa?

9. Koulun viihtyisyys Viihtyisyyttä lisääviä asioita löydettiin kpl. Viihtyisyyttä vähentäviä asioita löydettiin kpl.

10. Mikä epäviihtyisä kohta pitäisi oppilaiden mielestä korjata?

12. Löytyikö koulusta hiljaisia paikkoja?

15. Mihin asioihin oppilaat haluaisivat vaikut-taa koulussa enemmän?

20. Vedenkulutus Koulussa käytetään vettä vuodessa eli per henkilö päivässä.

21. Veden säästäminenMitä toimia koulussa on jo tehty veden säästämiseksi?

Mitä voisitte vielä tehdä toisin, jotta vettä kuluisi vähem-män?

24. SähkönkulutusKoulun sähkönkulutus vuodessa on kWh.Koska koulussa on oppilasta ja opettajaa, säh-köä käytetään vuodessa kWh per henkilö.

25. Sähkön säästäminenKoulussa on käytössä seuraavat tavat sähkön säästämi-seksi:

28. LämmönhukkaKolme toimenpidettä, joilla koulun tiloista tapahtuvaa läm-mönhukkaa voisi vähentää:

1.

2.

3.

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Koostelomake tutkimuksista

34. Kuinka moni oppilas kymmenestä osasi lajitella jätteet oikein?

35. Ruualla on merkitystäKuinka paljon ruokaa menee päivittäin hukkaan? kg

Kuinka monen oppilaan ruoka-annosta tämä vastaa? oppilaan päiväannosta

Mitä poisheitetylle ruualle tapahtuu?

37. PaperinkulutusKuinka moni tutkituista arkeista oli kaksipuolinen?Entä kaksi sivua arkilla?Yksipuolinen, ei pienennetty?Selvä kopiointivirhe?

41. Koulussa on käytössä seuraavat tavat jät-teiden syntymisen estämiseksi:

45. Oliko tarkkailtu tie oppilaiden mielestä turvallinen?

49. Oppilaiden päätelmiä ilman puhtaudesta koulun piha-alueella:

50. Koulun ympäristötesti Koulumme on jo varsin hyvä näissä asioissa:

Koulullamme olisi parannettavaa näissä asioissa:

Yhteystiedot:Koulun nimi ja postiosoite:

Tutkimuksia tehnyt luokka ja oppilasmäärä:

Opettaja ja sähköpostiosoite:

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

Koostelomake tutkimuksista

Tutkimusten paras antiMikä oli ryhmällesi koulututkimusten ”kultajyvänen” eli merkittävin asia, mikä opittiin tai havaittiin?

MuutaTähän voitte kirjoittaa muita havaintoja tai hauskoja tuloksia tutkimuksista

Palauta ryhmäsi tulokset WWF:lle internetissä: wwf.fi/naturewatchtai koostelomake postitse osoitteella: WWF Naturewatch, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki

L

WWF Naturewatch A

KOULUSSA

Pvm Tutkimusryhmä

LIITE: Ruudukko Saastetta ilmassa -tehtävään