· web viewmakrotaloudellinen apu on rahoitusapua, jota unioni tarjoaa maksutasevaikeuksissa...

14283/19 ADD 5 team/MSU/mh 1ECOMP.2.A FI

Euroopan unionin neuvosto

Bryssel, 22. marraskuuta 2019 (OR. en) 14283/19 ADD 5 FIN 757

ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Neuvosto Asia: Euroopan unionin varainhoitovuoden 2020 yleistä talousarviota koskeva

yhteinen teksti :Tarkistukset budjettikohdittain – Konsolidoitu asiakirja (hyväksyttyjen tarkistusten sisällyttäminen talousarvioesitykseen tai neuvoston kantaan): Pääluokka III – Komissio Hyväksyminen

BUDJETTIARVIO 2020

SOVITTELUASIAKIRJA – YHTEINEN TEKSTI

Asiakirjan N:o:3.2*******

18-11-2019

TARKISTUKSET BUDJETTIKOHDITTAIN

KONSOLIDOITU ASIAKIRJAPÄÄLUOKKA III

(HYVÄKSYTTYJEN TARKISTUSTEN SISÄLLYTTÄMINEN TALOUSARVIOESITYKSEEN TAI NEUVOSTON KANTAAN)


Alamomentin alakohta XX 01 01 01 01 — Palkat ja palkanlisät

Esitys talousarvioksi 2020 neuvoston kanta 2020 parlamentin kanta 2020 Tarkistettu talousarvioesitys 2020 Sovittelu 2020

2 175 712 000 2 168 712 000 2 175 712 000 2 175 712 000 2 151 968 000

Alamomentin alakohta XX 01 01 01 02 — Palvelukseen ottamiseen, toisiin tehtäviin siirtymiseen ja tehtävien päättymiseen liittyvät kulut ja korvaukset


12 073 000 12 073 000 12 073 000 12 073 000 11 968 000

Alamomentin alakohta XX 01 01 01 03 — Palkkojen mukautukset


27 294 000 27 294 000 27 294 000 27 294 000 26 996 000

Alamomentin alakohta XX 01 01 02 01 — Palkat ja palkanlisät


129 397 000 129 397 000 129 397 000 129 397 000 128 015 000

Alamomentin alakohta XX 01 01 02 02 — Palvelukseen ottamiseen, toisiin tehtäviin siirtymiseen ja tehtävien päättymiseen liittyvät kulut ja korvaukset


8 194 000 8 194 000 8 194 000 8 194 000 8 159 000

Alamomentin alakohta XX 01 01 02 03 — Määrärahat palkkojen mukautuksiin


1 558 000 1 558 000 1 558 000 1 558 000 1 541 000

Alamomentin alakohta XX 01 02 01 01 — Sopimussuhteiset toimihenkilöt


76 620 000 73 920 000 76 620 000 76 620 000 76 546 000

Alamomentin alakohta XX 01 02 01 02 — Vuokrahenkilöstö sekä eri toimintojen tekninen ja hallinnollinen tuki


21 853 000 21 853 000 21 853 000 21 853 000 21 151 000

Alamomentin alakohta XX 01 02 01 03 — Kansalliset virkamiehet, jotka on väliaikaisesti siirretty toimielimen palvelukseen


39 449 000 39 449 000 39 449 000 39 449 000 39 029 000

Alamomentin alakohta XX 01 02 11 02 — Konferenssi-, kokous- ja asiantuntijaryhmäkulut


20 993 000 20 993 000 26 493 000 20 993 000 20 993 000

Alamomentin alakohta XX 01 03 01 04 — Tieto- ja viestintätekniikkapalvelut


86 392 000 81 492 000 86 392 000 86 392 000 86 392 000


Momentti 01 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot talous- ja rahoitusasioiden toimintalohkossa


72 126 934 71 901 128 72 126 934 72 126 934 71 340 664

Alamomentti 01 01 02 01 — Ulkopuolinen henkilöstö


3 474 883 3 390 508 3 474 883 3 474 883 3 474 883

Alamomentti 01 01 03 01 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot ja muut menot


4 731 358 4 573 293 4 731 358 4 731 358 4 731 358

Momentti 01 03 02 — Makrotaloudellinen rahoitusapu


Maksusitoumukset Maksut Maksusitoumu

kset Maksut Maksusitoumukset Maksut Maksusitoumu

kset Maksut Maksusitoumukset Maksut

27 000 000 27 000 000 27 000 000 27 000 000 27 000 000 27 000 000 27 000 000 27 000 000 20 000 000 27 000 000

Selvitysosa:Makrotaloudellinen apu on rahoitusapua, jota unioni tarjoaa maksutasevaikeuksissa oleville kumppanimailleen. Makrotaloudellinen rahoitusapu on tarkoitettu unionia maantieteellisesti, taloudellisesti ja poliittisesti lähellä oleville maille. Näihin kuuluvat EU:n ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat sekä maat, jotka kuuluvat Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, ja tietyissä olosuhteissa myös muut kolmannet maat. Makrotaloudellista rahoitusapua voivat periaatteessa saada vain maat, joita varten on laadittu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ohjelma.

Makrotaloudellinen rahoitusapu on luonteeltaan poikkeuksellista, ja sitä myönnetään tapauskohtaisesti maille, joilla on vakavia maksutasevaikeuksia. Sen tarkoituksena on palauttaa ulkoisen rahoitusaseman kestävyys ja kannustaa talouden sopeuttamiseen ja rakenneuudistuksiin.

Vaikka makrotaloudellista rahoitusapua voidaan myöntää keskipitkän ja/tai pitkän aikavälin lainoina tai avustuksina taikka tällaisten lainojen ja avustusten yhdistelmänä, tämä momentti kattaa vain avustuksina myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun.

Tämän momentin määrärahoja käytetään myös kattamaan kustannuksia, joita aiheutuu makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvistä toimista ja joihin kuuluvat etenkin i) kustannukset edunsaajamaissa tehtävistä operatiivisista arvioinneista, joiden tarkoituksena on saada kohtuullinen varmuus kyseisten maiden hallintomenettelyjen ja rahoitusketjujen asianmukaisuudesta, ii) kustannukset paremman sääntelyn suuntaviivojen täytäntöönpanosta ja erityisesti makrotaloudellista rahoitusapua koskevien toimien jälkiarvioinneista ja iii) kustannukset, joita aiheutuu komiteamenettelyä koskevista vaatimuksista.

Komissio tiedottaa budjettivallan käyttäjälle edunsaajamaiden makrotaloudellisesta tilanteesta säännöllisesti ja raportoi vuosittain kattavasti makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanosta.

Tulot, jotka otetaan tulotaulukon momentille 5 5 1, voidaan ottaa määrärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.


Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 778/2013/EU, annettu 12 päivänä elokuuta 2013, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle (EUVL L 218, 14.8.2013, s. 15).

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1025/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Kirgisian tasavallalle (EUVL L 283, 25.10.2013, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 534/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, makrotaloudellisen avun myöntämisestä Tunisian tasavallalle (EUVL L 151, 21.5.2014, s. 9.)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/601, annettu 15 päivänä huhtikuuta 2015, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 100, 17.4.2015, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/1112, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Tunisialle (EUVL L 186, 9.7.2016, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/2371, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle (EUVL L 352, 23.12.2016, s. 18).

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/1565, annettu 13 päivänä syyskuuta 2017, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Moldovan tasavallalle (EUVL L 242, 20.9.2017, s. 14).

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2018/598, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2018, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Georgialle (EUVL L 103, 23.4.2018, s. 8).

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2018/947, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (EUVL L 171, 6.7.2018, s. 11).

Momentti 01 04 05 — ESIR-takuurahaston rahoittaminen





152 852 000 1 088 216 000 62 852 000 1 088 216 000 152 852 000 2 036 216 000 152 852 000 1 088 216 000 152 852 000 1 088 216 000

Alamomentti 01 04 77 03 — Pilottihanke – Sosiaalista asuntotarjontaa ja romanien voimaannuttamista koskevat sosiaalisten vaikutusten malliin perustuvat menetelmät: innovatiivisten rahoitusvälineiden käytön testaaminen sosiaalisten tuotosten parantamiseksi





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Unionin tiettyjen kansalaisryhmien kohdalla puutteellinen asuminen on ollut todellisuutta jo vuosikymmenten ajan. Romanit ovat yksi köyhimmistä ja sosiaalisesti syrjäytyneimmistä Euroopan vähemmistöryhmistä. Romanien sosioekonomiseen syrjäytymiseen ja syrjintään ei ole vieläkään pystytty puuttumaan riittävästi, vaikka jo vuonna 2011 kehitettiin vuoteen 2020 ulottuva EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille.

Tähän mennessä romanien integraatiota edistävien kansallisten strategioiden täytäntöönpano on perustunut laajalti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI) saatavaan rahoitukseen. ERI-rahastojen varojen käyttöä on valitettavasti rajoittanut rahastojen hallinnoinnista vastaavien kansallisten ja alueellisten viranomaisten haluttomuus poliittisiin sitoumuksiin ja valmiuksien


puute. Syrjäytyneiden romaniyhteisöjen sosioekonomista osallisuutta parantavia lainojen ja takausten kaltaisia rahoitusvälineitä on käytetty tähän mennessä niukasti.

Pilottihanke on osa Euroopan unionin toimia, joilla pyritään

— tukemaan sosiaalista innovointia ja uusia, kokonaisvaltaisia lähestymistapoja sosiaalipalvelujen tarjoamiseen, muita heikommassa asemassa olevien ryhmien voimaannuttamista sekä sellaisten luovien ratkaisujen kehittämistä, joilla vastataan keskeisiin sosiaalisiin haasteisiin, erityisesti romanien osallistamiseen

― edistämään monialaisia yhteistyömuotoja ja sosiaalisia vaikutuksia koskevia kumppanuuksia (julkisen ja yksityisen sektorin osallistuminen ja kansalaistoiminta) uutena keinona luoda julkista lisäarvoa

― toimimaan tienraivaajana uusien rahoitusvälineiden ja sekarahoituksen (rahoitusvälineet, avustukset ja valmiuksien kehittäminen) käytössä hankkeissa, joilla on paljon sosiaalisia ulkoisvaikutuksia

― tukemaan sosiaalisten investointimarkkinoiden ja sosiaalisiin vaikutuksiin liittyvien toimien kehittämistä pidemmällä aikavälillä testaamalla tai kehittämällä mallia, jota voitaisiin laajentaa koko unioniin esimerkiksi unionin yhden ainoan tulevan investointiohjelman kautta (InvestEU).

InvestEU-ohjelman rooli voi olla merkittävä, sillä sen rahoituksella tuetaan sosiaalista infrastruktuuria (etenkin asuntoja ja terveys- ja koulutuspalveluja), sosiaalisia innovaatioita sekä ohjelmia, joilla on sosiaalisia vaikutuksia. Seuraava unionin yhdennetty investointiohjelma voisi tarjota merkittävän tilaisuuden edistyä romanien osallistamisessa.

Pilottihankkeen soveltamisala:

Hankkeessa kehitetään asumismalliratkaisu valikoidulle syrjäytyneiden romaniyhteisöjen ryhmälle ja parannetaan ryhmän mahdollisuuksia. Kohteena olevat edunsaajat asuvat yleensä sääntelemättömissä tai laittomissa asunnoissa esikaupunkialueilla, ja heillä on vaikeuksia saada tuloja tai ansiotyötä tai hyödyntää muita osallisuuteen liittyviä mahdollisuuksia.

Pohjimmiltaan kyse on monivaiheisesta mallista, johon kuuluu romaniperheiden valmentaminen (talouslukutaidon, motivoinnin, työnhakutuen, elämäntaitojen ja rakentamisen tukemisen osalta) omistusasumiseen ja niiden voimavarojen lisääminen.

Tässä mielessä toimiin kuuluvat:

— talousvalistuksen, työnhakutuen ja elämäntaitojen hankkimiseen liittyvän koulutuksen tarjoaminen ohjelmaan osallistuville muita heikommassa asemassa oleville valikoiduille hakijoille

— tuki perhekohtaisille säästämissuunnitelmille noin yhden vuoden ajan, jotta perheet voivat maksaa takaisin uusien asuntojen rakennusmateriaalikuluja varten otetun lainan

― neuvottelut viranomaisten kanssa tähän tarkoitukseen annettavista tonteista ja viranomaisten kouluttaminen, jotta ne voivat panna täytäntöön ja hallinnoida osallisuutta koskevia tai erottelua vähentäviä ohjelmia ja tarjota enemmän sosiaalipalveluja paikallisyhteisölle.

Tässä monivaiheisessa mallissa kokeillaan innovatiivisia menettelyä, joissa yhdistellään rahoitusvälineitä (lainat, vakuudet jne.), avustuksia ja valmiuksien kehittämistukea.

Pilottihanke voidaan toteuttaa yhteistyössä täytäntöönpanevan organisaation kanssa. Komission kanssa tehdään avustussopimus, jonka perusteella valittu täytäntöönpanokumppani kanavoi tuen

– antamalla takuun, joka koskee kohdennetuille edunsaajille myönnettyihin sosiaalisiin asuntolainoihin liittyvien riskien vähentämistä: noin 25 prosenttia määrärahasta; ja


– antamalla valmiuksien kehittämistukea kansalaisjärjestöille, jotka tarjoavat kunnille valmennus- ja mentoripalveluja asuntojen tai talojen hankinnan tai rakentamisen mahdollistamiseksi (tontit, tarvittava infrastruktuuri), ja paikallisille romaniyhteisöille talouslukutaidon ja rakennusalan koulutuksen, työllisyyden ja kansalaiskasvatuksen edistämiseksi: noin 75 prosenttia määrärahasta.

Toimet mukautetaan tiiviisti romanien osallistamista koskeviin nykyisiin pilottihankkeisiin (ROMACT), niiden johdosta mahdollisesti käyttöönotettaviin koheesiopolitiikan rahoitusvälineisiin sekä asiaan liittyviin eriytymisen vähentämistä koskeviin ohjeisiin ja paikallisia kehitysperiaatteita koskeviin kokonaisvaltaisiin lähestymistapoihin, joita kaikkia toimet täydentävät.

Pilottihankkeessa testataan ja kehitetään integroituja sosiaalisen rahoituksen malleja useita maita käsittävän, yleiseurooppalaisen lähestymistavan puitteissa vuoden 2020 jälkeiseen InvestEU-ohjelmaan kuuluvaan yhdistettyyn rahoitus- tai neuvontatuotteeseen liittyvänä mahdollisena pilottihankkeena. Tällä olisi täydennettävä koheesiorahoitustukea ja vahvistettava sosiaalista osallisuutta, eriytymisen vähentämistä, koulutuksen saatavuutta, työllisyystukea sekä alueellisen kehityksen tavoitteita. Se voisi myös tarjota malleja, joita voidaan hyödyntää sosiaalisia tuotoksia koskevissa sopimusmekanismeissa.

Ensin pilottihanketta testataan usealla suurten romaniyhteisöjen alueella ja sen jälkeen sitä laajennetaan eri kohteisiin maissa, joissa on suuria romaniyhteisöjä (esim. Itä-Slovakia, Itä-Tšekki, Bulgaria, Romania ja Unkari), ja kaupunkiympäristöön.

Toimet sovitetaan tiiviisti yhteen romanien osallistamista koskevien nykyisten pilottihankkeiden (ROMACT) kanssa, ja ne täydentävät niitä. Käyttöön voidaan ottaa muita koheesiopolitiikan rahoitusvälineitä. Lisäksi pilottihankkeella edistetään asunnottomuutta ja asuntomarkkinoilta syrjäytymistä koskevien politiikkatoimien kehittämistä ja tuetaan romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n kehyksen laatimista vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten.

Toimi kohdistetaan

— syrjäytyneisiin romaniperheisiin, sillä ne ovat yksi Euroopan syrjäytyneimmistä ryhmistä, joiden kohtalo on yksi akuuteimmista sosiaalisista haasteista Keski- ja Itä-Euroopan maissa ja myös koko unionissa

— viranomaisiin, rahoituksen välittäjiin ja sosiaalialan toimijoihin (säätiöt, palveluntarjoajat).

Oikeusperusta:Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa.

Momentti 02 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritysten toimintalohkossa


91 369 060 91 143 254 91 369 060 91 369 060 90 373 028



7 088 788 7 004 413 7 088 788 7 088 788 7 088 788


Momentti 02 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritysten toimintalohkossa


5 993 597 5 835 532 5 993 597 5 993 597 5 993 597

Momentti 02 02 01 — Yrittäjyyden edistäminen sekä unionin yritysten kilpailukyvyn ja markkinoille pääsyn parantaminen





135 298 400 143 261 000 135 298 400 143 261 000 145 298 400 148 261 000 135 298 400 143 261 000 135 298 400 143 261 000

Momentti 02 02 02 — Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saannin parantaminen pääoma- ja velkajärjestelyin





264 160 000 210 000 000 244 160 000 204 000 000 304 160 000 230 000 000 264 160 000 210 000 000 269 160 000 215 000 000

Alamomentti 02 02 77 39 — Pilottihanke – Matkailupalvelujen laatu





p.m. 120 000 p.m. 120 000 350 000 295 000 p.m. 120 000 350 000 207 500

Alamomentti 02 02 77 41 — Valmistelutoimi – Erasmus nuorille yrittäjille Global / ALECO (Achieve Leadership in Entrepreneurship and Cooperation Opportunities, johtajuuden toteutuminen yrittäjyydessä ja yhteistyömahdollisuuksissa)





2 200 000 1 100 000 2 200 000 550 000

Selvitysosa:Valmistelutoimi perustuu EYE Global (ALECO) -pilottihankkeesta saatuihin hyviin tuloksiin. Sillä edistetään EU:n yrittäjyys- ja talouskasvutavoitteiden saavuttamista tukemalla startup-yritysten perustamista kaikkialla unionissa.

Valmistelutoimi on EU:n uusille yrittäjille tarkoitettu yksisuuntainen liikkuvuusjärjestely, joka mahdollistaa enintään kolme kuukautta kestävän oleskelun Yhdysvalloissa, Kanadassa, Singaporessa tai Etelä-Koreassa. Kohdemaat on valittu pilottihankkeessa tapahtuneen edistymisen ja kaupallisen merkittävyyden (muun muassa vapaakauppasopimusten olemassaolon) perusteella ja sen pohjalta, onko startup-yritysten tueksi kehittyneitä ekosysteemejä.

Kohderyhmästä valitaan enintään 350 ehdokasta EU:n eri jäsenvaltioista, ja heille annetaan mahdollisuus hankkia kokemuksia ja oppia isäntinä toimivilta menestyneiltä ja kokeneilta yrittäjiltä ja olla vuorovaikutuksessa isäntämaan startup-ekosysteemien kanssa.

Osallistujien kohderyhmä kattaa profiilit, jotka täyttävät seuraavat kelpoisuusvaatimukset: 1. tulevat yrittäjät, joilla on toteuttamisvalmis liiketoimintasuunnitelma ja jotka sitoutuvat perustamaan uuden yrityksen, 2. yrittäjät, jotka ovat perustaneet joko yksin tai kumppanin kanssa yrityksen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana.


Unionin talousarviosta osoitetulla tuella katetaan osallistuvien yrittäjien matkakulut ja kohdemaissa oleskelun aikaiset oleskelukulut sekä toimenpiteet, joita isäntinä toimivien yrittäjien löytäminen ja ohjelman kohdemaissa edistäminen edellyttävät.

Toimi pannaan täytäntöön EYE Global -pilottihankkeen täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Tämä koskee myös toimivallan siirtämistä tarvittaessa toimeenpanovirastolle. Resursseja voidaan tarvittaessa mukauttaa.

Oikeusperusta:Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa.

Alamomentti 02 02 77 42 — Pilottihanke – Älykkäät matkakohteet





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Älykäs matkakohde on monen tekijän summa; näihin tekijöihin kuuluvat muun muassa innovatiivista aluetta markkinoiva tietoja viestintätekniikka, yhteistyö ja yhdessä luominen, jossa vierailija on pääosassa. Tästä näkökulmasta sekä fyysinen että virtuaalinen saavutettavuus on yksi älykkään matkakohteen ominaisuuksista. Älykäs matkakohde lisää matkakokemuksen laatua sekä vierailijoiden että asukkaiden kannalta.

Älykästä kaupunkia voidaan pitää urbaanina tilana, jossa hyödynnetään tietoja viestintätekniikkaa ja datatiedettä. Näin vastataan nykypäivän haasteisiin ja tehostetaan palvelujen ja infrastruktuurien hallintaa sekä parannetaan kaupungeissa asuvien, työskentelevien tai käyvien ihmisten elämänlaatua ja tuetaan ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Tässä kontekstissa kaupunkien viranomaisiin kohdistuu paineita ja ne ovat digitaalisessa muutosprosessissa, jota ilmentävät lukuisat älykästä kaupunkia koskevat aloitteet ympäri maailmaa. Tämä on osa strategista vastausta kasvavan kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja nostaa kaupunkeja esiin tilana, jossa sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kehyksenä on kiireellinen tarve parantaa kestävyyttä maailmanlaajuisesti.

Tutkimuksessa tarkastellaan urbaanin älykkyyden käsitettä ja sen rakenneosia, jotka muodostuvat kaupunkien digitaalisessa muutosprosessissa. Tämä johtaa ajattelutavan muutokseen, jonka tuloksena kaupungit muodostavat alustan, jossa urbaani analytiikka ja reaaliaikainen data tukevat kaupunkisuunnittelua ja kestävyyden hallintaa.

Tämän johdosta tietyllä alueella / tietyssä kaupungissa toteutetaan täytäntöönpanosuunnitelmaan perustuva tutkimus, joka käsittää seuraavat:

- kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen data matkailusta ja älykkäistä matkakohteista

- matkailun vaikutusten parempi tunteminen

- eurooppalaisen matkailuanalyysimetodologian kehittäminen unionin tasolla älykkäisiin kohteisiin sovellettavan massadatan pohjalta

- unionin tasolla suunniteltujen ratkaisujen parempi tutkimus ja kehittäminen


- paikallisen testaamisen ja tulevan sovellettavuuden mahdollisuus (täytäntöönpanosuunnitelma tietyssä kaupungissa).


Momentti 02 03 01 — Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoiden toiminta ja kehittäminen





32 027 000 26 610 000 24 027 000 24 110 000 32 027 000 26 610 000 32 027 000 26 610 000 31 027 000 25 810 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan sellaisten toimien aiheuttamat menot, joilla edistetään sisämarkkinoiden toteutumista, toimintaa ja kehittämistä:

– toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan sisämarkkinoiden toimintaa ja takaamaan kansalaisille ja yrityksille mahdollisuus rajojen poistamiseen perustuvien sisämarkkinoiden avaamisesta ja syventämisestä seurauksena olevien oikeuksien ja mahdollisuuksien mahdollisimman laaja-alaiseen ja täysimääräiseen hyödyntämiseen; seuranta- ja arviointitoimenpiteet, jotka koskevat kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia käyttää käytännössä oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan ja joilla pyritään tunnistamaan tekijät, jotka estävät kansalaisia ja yrityksiä hyödyntämästä täysimääräisesti sisämarkkinoita, ja helpottamaan näiden esteiden poistamista,

– standardien lähentäminen ja informaatiojärjestelmän ylläpito ja kehittäminen standardien ja teknisten määräysten alalla, jäsenvaltioiden, EFTA-valtioiden ja Turkin ilmoittamien määräysten tutkiminen sekä teknisten määräysluonnosten ja niihin liittyvien lopullisten tekstien kääntäminen,

– hallinnollisen ja teknisen yhteensovittamisen rahoittaminen ilmoitettujen laitosten välisessä yhteistyössä, tuki eurooppalaiselle teknisen hyväksynnän yhteiselimelle ja avustukset unionille merkittävien, ulkopuolisten elinten toimeenpanemien hankkeiden tukemiseksi,

– lääkinnällisiä laitteita, kosmetiikkaa, elintarvikkeita, tekstiilejä, kemikaaleja, aineiden ja seosten luokittelua ja merkintöjä, moottoriajoneuvoja, leluja, lakisääteistä mittaustoimintaa, valmispakkauksia, ympäristön laatua ja aerosoleja koskevan unionin lainsäädännön soveltaminen sekä tiedotus- ja tiedonvälitystoimet unionin lainsäädännön tuntemuksen parantamiseksi,

– kokonaisarviointi säädösten tarkistamistarpeesta, tehokkuusanalyysi sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan tueksi toteutetuista toimista ja arviointi sisämarkkinoiden kokonaisvaikutuksesta yrityksiin ja talouteen, mukaan luettuna tietojen ostaminen ulkopuolisista tietokannoista ja komission yksiköiden pääsy niihin; kohdennetut toimet, joiden tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toiminnan ymmärtämistä ja palkita aktiivisesta osallistumisesta sen edistämiseen,

– uuden lähestymistavan direktiivien soveltamisalojen suurempi alakohtainen lähentäminen, erityisesti uuden lähestymistavan laajentaminen muille aloille,

– asetuksen (EY) N:o 765/2008 täytäntöönpanotoimenpiteet sekä rakenteiden että markkinavalvonnan osalta ja asetus (EY) N:o 764/2008 tiettyjen kansallisten teknisten määräysten soveltamista toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupanpidettyihin tuotteisiin


koskevien menettelyjen osalta sekä tuotelainsäädäntöpakettia koskevan tiedonannon (komission 19. joulukuuta 2017 antama tiedonanto (COM(2017) 787 final)) vastaavan osan täytäntöönpano, mukaan lukien siinä mainittujen kummankin lainsäädäntöehdotuksen valmistelu (COM(2017)795 final - 2017/0353 (COD) ja COM(2017)796 final - 2017/0354 (COD));

– tavaroiden sisämarkkinoita koskevan muun unionin lainsäädännön, erityisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 2679/98 ja direktiivien 85/374/ETY ja 2014/60/EU, täytäntöönpano ja seuranta;

– yhtenäisen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen alueen kehittäminen, unionin sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta annetun direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanotoimenpiteet sekä toimet, joilla pyritään koordinoimaan tämän alan tuotteiden julkisia hankintamenettelyjä unionin tasolla, sekä tarvittaessa hyväksytyn lainsäädännön soveltamista koskevien tutkimusten ja tiedotustoimien toteuttaminen,

– osallistuminen vastavuoroista tunnustamista koskeviin sopimusneuvotteluihin ja assosioituneiden maiden tukeminen osana Eurooppa-sopimuksia unionin säännöstön soveltamisessa,

– asetuksen (EY) N:o 1907/2006 täytäntöönpanotoimenpiteet, erityisesti REACH-asetuksen vuoden 2017 REFIT-arvioinnista sekä REACH-asetuksen vuoden 2013 tarkastelua koskevasta asiakirjasta (5. helmikuuta 2013 annettu komission kertomus (COM(2013) 49 final)) johtuvat,

– julkisia hankintoja koskevien säännösten täytäntöönpano ja seuranta erityisesti kun on kyse direktiivien 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä (täydellisyys ja vaatimustenmukaisuus);

– direktiivin 2014/60/EU täytäntöönpanoon liittyvät toimet,

– julkisia hankintoja koskevien säännösten täytäntöönpano ja seuranta julkisten hankintojen optimaalisen toiminnan ja niiden todellisen avoimuuden takaamiseksi, mukaan lukien näiden markkinoiden toimijoille suunnattu tiedotus ja koulutus; uusien tekniikoiden käyttöönotto ja hyödyntäminen julkisten hankintojen eri toiminta-alueilla; lainsäädäntökehyksen jatkuva mukauttaminen muutoksiin, jotka johtuvat mm. julkisten hankintojen maailmanlaajuistumisesta sekä voimassa olevista tai tulevaisuudessa tehtävistä kansainvälisistä sopimuksista,

– jäsenvaltioiden hallinnollisen yhteistyön tehostaminen muun muassa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) avulla, sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön syventäminen ja moitteeton soveltaminen jäsenvaltioissa ja lainsäädännön soveltamisesta vastaavien viranomaisten välisen hallinnollisen yhteistyön tukeminen sisämarkkinoiden alalla, jotta varmistetaan Lissabonin strategisten päämäärien saavuttaminen vuotuisen toimintastrategian mukaisesti,

– osa määrärahasta käytetään sen varmistamiseen, että kansalliset elimet panevat unionin lainsäädännön täytäntöön ja valvovat sen täytäntöönpanoa samantasoisesti, jotta torjutaan kilpailun vääristymistä ja edistetään tasapuolisten toimintaedellytysten aikaansaamista,

– sellaisten sisämarkkinavälineiden vahvistaminen, jotka lisäävät kuluttajien ja yritysten tietoisuutta sisämarkkinasäännöistä ja auttavat heitä käyttämään oikeuksiaan ja auttavat parantamaan asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä,

– sisämarkkinoiden toteuttamiseksi ja hallinnoimiseksi toteutettavat toimet erityisesti palveluiden vapaan liikkuvuuden varsinkin rajojen yli, ammattipätevyyden tunnustamisen ja teollis- ja tekijänoikeuksien alalla, erityisesti unionin patentin luomista koskevien ehdotusten kehittäminen,


– palvelujen sisämarkkinoiden esteiden poistamisesta aiheutuvien vaikutusten ja postipalvelujen vähittäisen vapauttamisen seurannan osana käynnissä olevien toimenpiteiden vaikutusten analysointi, postipalveluja koskevien unionin politiikkojen yhteensovittaminen kansainvälisten järjestelmien ja erityisesti Maailman postiliiton (UPU) toimintaan osallistujien suhteen, yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa sekä palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) määräysten soveltamisesta postialaan kohdistuvien käytännön vaikutusten ja sen analysointi, missä määrin ne menevät päällekkäin UPU:n säännösten kanssa,

– toimet, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 2003/2003 korvaavan uuden lannoitevalmisteasetuksen täytäntöönpanoon;

– kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvät toimet.

Määräraha on tarkoitettu kattamaan myös sellaiset kuulemisista, selvityksistä, arvioinneista ja asiantuntijakokouksista aiheutuvat menot sekä tiedotus- ja julkaisumenot, jotka liittyvät suoraan tämän momentin kattaman ohjelman tai sen kattamien toimien tavoitteen saavuttamiseen, kuten teknisiin määräyksiin tai palveluiden sisämarkkinoiden alan politiikan täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyvien tietojärjestelmien ylläpito, päivitys ja kehitys sekä mahdolliset muut menot teknisestä ja hallinnollisesta avusta, johon ei liity julkishallinnon tehtäviä.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan ja pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään tämän momentin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Oikeusperusta:Komission institutionaalisista oikeuksista johtuvat tehtävät sellaisina kuin niistä on säädetty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1) 58 artiklan 2 kohdassa.

Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus, ja erityisesti sen 34–36 artikla.

Neuvoston direktiivi 75/107/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1974, mitta-astioina käytettäviä pulloja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 42, 15.2.1975, s. 14).

Neuvoston direktiivi 75/324/ETY, annettu 20 päivänä toukokuuta 1975, aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 147, 9.6.1975, s. 40).

Neuvoston direktiivi 76/211/ETY, annettu 20 päivänä tammikuuta 1976, tiettyjen tuotteiden pakkaamista valmispakkauksiin painon tai tilavuuden mukaan tapahtuvaa täyttöä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 46, 21.2.1976, s. 1).

Neuvoston direktiivi 76/768/ETY, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1976, kosmeettisia valmisteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 262, 27.9.1976, s. 169).

Neuvoston direktiivi 77/249/ETY, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta (EYVL L 78, 26.3.1977, s. 17).


Neuvoston direktiivi 80/181/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1979, mittayksikköjä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja direktiivin 71/354/ETY kumoamisesta (EYVL L 39, 15.2.1980, s. 40).

Neuvoston direktiivi 85/374/ETY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1985, tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29).

Neuvoston direktiivi 89/105/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1988, ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden hintojen sääntelytoimenpiteiden avoimuudesta ja niiden soveltamisesta kansallisissa sairausvakuutusjärjestelmissä (EYVL L 40, 11.2.1989, s. 8).

Neuvoston direktiivi 90/385/ETY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1990, aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 189, 20.7.1990, s. 17).

Neuvoston direktiivi 91/477/ETY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 1991, aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta (EYVL L 256, 13.9.1991, s. 51).

Neuvoston direktiivi 91/671/ETY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1991, vähemmän kuin 3,5 tonnia painavien ajoneuvojen turvavöiden pakollista käyttöä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVLL 373, 31.12.1991, s. 26).

Neuvoston päätös 8300/92/EY, tehty 21 päivänä syyskuuta 1992, luvan antamisesta komissiolle neuvotella Euroopan yhteisön ja tiettyjen kolmansien maiden välisiä vastavuoroista tunnustamista koskevia sopimuksia.

Neuvoston asetus (ETY) N:o 793/93, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1993, olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta (EYVL L 84, 5.4.1993, s. 1).

Neuvoston direktiivi 93/15/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta (EYVL L 121, 15.5.1993, s. 20).

Neuvoston direktiivi 93/42/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1).

Neuvoston päätös 93/465/ETY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 1993, teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheissa käytettäviksi tarkoitetuista moduuleista ja CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä (EYVL L 220, 30.8.1993, s. 23).

Neuvoston päätös 94/358/EY, tehty 16 päivänä kesäkuuta 1994, Euroopan farmakopean laatimista koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 158, 25.6.1994, s. 17).

Neuvoston päätös 8453/97/EY, tehty 21 päivänä syyskuuta 1992, 113-komitean soveltaman tulkinnan vahvistamisesta sekä komissiolle annettavista ohjeista vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevista eurooppalaisista sopimuksista (ECAA) käytäviä neuvotteluja varten.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/5/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu (EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/79/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 1998, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 331, 7.12.1998, s. 1).


Neuvoston asetus (EY) N:o 2679/98, annettu 7 päivänä joulukuuta 1998, sisämarkkinoiden toimivuudesta jäsenvaltioiden välisen tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta (EYVL L 337, 12.12.1998, s. 8).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/4/EY, annettu 22 päivänä helmikuuta 1999, kahviuutteista ja sikuriuutteista (EYVL L 66, 13.3.1999, s. 26).

Neuvoston direktiivi 1999/36/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 1999, kuljetettavista painelaitteista (EYVL L 138, 1.6.1999, s. 20).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/14/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 162, 3.7.2000, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/35/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta (EYVL L 200, 8.8.2000, s. 35).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/82/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, eläinlääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EYVL L 311, 28.11.2001, s. 67).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/95/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EUVL L 37, 13.2.2003, s. 19).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/96/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (EUVL L 37, 13.2.2003, s. 24).

Neuvoston asetus (EY) N:o 1435/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan (SEC) säännöistä (EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2003/2003, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, lannoitteista (EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 273/2004, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, huumausaineiden lähtöaineista (EUVL L 47, 18.2.2004, s. 1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/9/EY, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, hyvän laboratoriokäytännön (GLP) tarkastamisesta ja todentamisesta (EUVL L 50, 20.2.2004, s. 28).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/10/EY, annettu 11 päivänä helmikuuta 2004, hyvän laboratoriokäytännön periaatteiden noudattamista kemiallisten aineiden kokeissa ja periaatteiden noudattamisen todentamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (EUVL L 50, 20.2.2004, s. 44).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, pesuaineista (EUVL L 104, 8.4.2004, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/22/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, mittauslaitteista (EUVL L 135, 30.4.2004, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22).


Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin (ETY) N:o 769/79 ja komission direktiivien (ETY) N:o 155/91, (ETY) N:o 67/93, (ETY) N:o 105/93 ja (ETY) N:o 21/2000 kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/40/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmien päästöistä ja neuvoston direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta (EUVL L 161, 14.6.2006, s. 12).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/45/EY, annettu 5 päivänä syyskuuta 2007, valmiiksi pakattujen tuotteiden nimellismääristä sekä neuvoston direktiivien 75/106/ETY ja 80/232/ETY kumoamisesta ja neuvoston direktiivin 76/211/ETY muuttamisesta (EUVL L 247, 21.9.2007, s. 17).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 764/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tiettyjen kansallisten teknisten määräysten soveltamista toisessa jäsenvaltiossa laillisesti kaupan pidettyihin tuotteisiin koskevista menettelyistä sekä päätöksen N:o 3052/95/EY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 21).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 78/2009, annettu 14 päivänä tammikuuta 2009, jalankulkijoiden ja muiden loukkaantumiselle alttiiden tienkäyttäjien suojelun huomioon ottamisesta ajoneuvojen tyyppihyväksynnässä, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivien 2003/102/EY ja 2005/66/EY kumoamisesta (EUVL L 35, 4.2.2009, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 79/2009, annettu 14. tammikuuta 2009, vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta (EUVL L 35, 4.2.2009, s. 32).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/23/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, muista kuin itsetoimivista vaaoista (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 6).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/34/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, mittauslaitteita ja metrologisia tarkastusmenetelmiä koskevista yleisistä säännöksistä (EUVL L 106, 28.4.2009, s. 7).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/48/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, lelujen turvallisuudesta (EUVL L 170, 30.6.2009, s. 1).


Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/125/EY, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 661/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, moottoriajoneuvojen, niiden perävaunujen sekä niihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden yleiseen turvallisuuteen liittyvistä tyyppihyväksyntävaatimuksista (EUVL L 200, 31.7.2009, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1007/2011, annettu 27 päivänä syyskuuta 2011, tekstiilikuitujen nimityksistä ja niitä vastaavista tekstiilituotteiden kuitukoostumuksen selosteista ja merkinnöistä sekä neuvoston direktiivin 73/44/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 96/73/EY ja 2008/121/EY kumoamisesta (EUVL L 272, 18.10.2011, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/29/EU, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, pyroteknisten tuotteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 178, 28.6.2013, s. 27).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/31/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, muiden kuin automaattisten vaakojen asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 107).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/32/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, mittauslaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 149).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 510/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyihin maataloustuotteiden jalostuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1216/2009 ja (EY) N:o 614/2009 kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 1).


Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 540/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 131).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/60/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

Komission asetus (EU) 2017/1151, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (EUVL L 175, 7.7.2017, s. 1).

Komission asetus (EU) 2017/2400, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta (EUVL L 349, 29.12.2017, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit ja asetukset uuden lähestymistavan toteuttamisesta tietyillä aloilla, kuten koneet, sähkömagneettinen yhteensopivuus, radio- ja telepäätelaitteet, pienjännitelaitteet, henkilökohtaiset suojaimet, hissit, räjähtävät kaasuseokset, lääketieteelliset laitteet, lelut, paineilmalaitteet, kaasulaitteet, rakentaminen, rautatielaitteistojen yhteensopivuus, huviveneet, ilmarenkaat, räjähdystarvikkeet, pyrotekniset laitteet, köysiratalaitteistot jne.

Neuvoston direktiivit teknisten esteiden poistamisesta muiden kuin ”uuden lähestymistavan” alojen kaupassa.

Viiteasiakirjat/-säädökset:Komission asetus (EY) N:o 692/2008 annettu. 18. päivänä heinäkuuta 2008 moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta (EUVL L 199 28.7.2008, s. 1).

Komission asetus (EU) N:o 406/2010, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2010, vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 79/2009 täytäntöönpanosta (EUVL L 122, 18.5.2010, s. 1).

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/983, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisista eurooppalaisen ammattikortin myöntämismenettelystä ja hälytysmekanismin soveltamisesta (EUVL L 159, 25.6.2015, s. 27).


Momentti 02 03 03 — Euroopan kemikaalivirasto – kemikaalilainsäädäntö





59 827 657 59 827 657 59 527 657 59 527 657 59 827 657 59 827 657 59 827 657 59 827 657 58 827 657 58 827 657

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan viraston henkilöstö- ja hallintomenot (osastot 1 ja 2) sekä työohjelmaan liittyvät toimintamenot (osasto 3).

Viraston on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminta- ja hallintomenojen välisistä määrärahasiirroista.


Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18 päivänä joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (EUVL L 122, 10.5.2019, s.1) 17 artiklan mukaisesti palautetut määrät ovat (varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisia) käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka otetaan yleisen tulotaulukon alamomentille 6 6 0 0.

Viraston tulot maksuista ja edellisvuodelta siirretty ylijäämä eivät vuonna 2020 riitä kattamaan odotettuja menoja, minkä vuoksi tarvitaan tasapainottavaa avustusta komissiolta. Unionin rahoitusosuus vuodeksi 2020 on yhteensä euroa. Talousarvioon otettuun euron määrään lisätään ylijäämän palautuksesta saatava euron määrä.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) ja Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

Alamomentti 02 03 77 10 — Valmistelutoimi – Todellisten ajonaikaisten päästöjen (RDE) riippumaton testaus, jolla varmistetaan laajat tiedot ja avoimuus markkinavalvonnan parantamiseksi





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000


Selvitysosa:Jatkotoimena nykyiselle pilottihankkeelle 02 03 77 07 ja ottaen huomioon Euroopan parlamentin 4 päivänä huhtikuuta 2017 neuvostolle ja komissiolle autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta antaman suosituksen (P8_TA(2017)0100) 40 kohdan tästä valmistelutoimesta rahoitetaan edelleen toimenpiteitä, jotka liittyvät kolmansien osapuolten toteuttamaan ajoneuvojen todellisten ajonaikaisten päästöjen (RDE) testaukseen asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanemiseksi.

Hyväksytyt kolmannet osapuolet toimittivat aiemmin unionin ja kansallisen tason viranomaisille luotettavaa tietoa ajoneuvojen päästöominaisuuksista. Asiasta vastaavat viranomaiset antoivat näitä tietoja käyttöön vain harvoin. Tarkoitukseen on osoitettava rahoitusta, jotta ne voivat toimittaa luotettavia ja valmistajilta ja sääntelyviranomaisilta saaduista tiedoista riippumattomia tietoja henkilöautojen päästötesteistä tieliikenteessä, jotta tuettaisiin avoimuutta ja parannettaisiin markkinavalvontaa.

Kolmannet osapuolet käyttävät validoituja testausmenettelyjä asetuksen (EY) N:o 715/2007, komission asetuksen (EU) 2017/1151, mukaan lukien neljä RDE-pakettia, sekä komission 26 päivänä tammikuuta 2017 antamassa tiedonannossa esittämien suuntaviivojen mukaisesti. Ne julkaisevat mittaustensa tulokset, jotta tuetaan parhaisiin käytäntöihin perustuvien menettelyjen kehittämistä ja tarjotaan laajempia tietoja asiasta vastaaville viranomaisille ja yleisölle.

Työn painopiste on käyttöiän vaatimustenmukaisuudessa, jota voidaan arvioida testaamalla ajoneuvoja, joihin ei sovelleta parametrejä, joita tällä hetkellä säädellään joko käytönaikaisella vaatimustenmukaisuudella tai markkinavalvonnalla, eli ajoneuvoja, jotka ovat yli viisi vuotta vanhoja tai joilla on ajettu yli 100 000 km. Tällaisesta testauksesta saadaan erittäin hyödyllistä tietoa nykyisten päästönhallintajärjestelmien laadusta, ja sen avulla voidaan antaa tarvittavia tietoja päästöjä koskevien uusien lainsäädäntöehdotusten laatimista varten. Testauksen tulisi sisältää RDE-testit, vanhojen ajoneuvojen laboratoriotestit ja kaikkien mahdollisten epäpuhtauksien mittaukset, mukaan lukien aineet, joita ei tällä hetkellä säännellä.

Riippumattomat kolmannet osapuolet auttavat näin paremmin valvomaan, miten pakokaasustandardit toimivat käytännössä ja missä määrin unionin ilmanlaatua ja ilmastopolitiikkaa koskevat tavoitteet saavutetaan. Ne auttavat lisäämään ymmärrystä pakokaasujen vähentämisstrategioista kiihtyvyyden, nopeuden, ympäristön lämpötilan tai muiden kriteerien osalta. Niiden erityinen testausmenettely dokumentoidaan avoimesti. Menettelyssä olisi otettava huomioon voimassa olevat RDE:tä koskevat säännöt ja viimeisin tutkimus.


Alamomentti 02 03 77 11 — Pilottihanke – Markkinavalvontatoimiin liittyvien haasteiden ja mahdollisuuksien arviointi, kun käytetään uutta tekniikkaa ja digitaalista toimitusketjua





300 000 150 000 300 000 75 000


Selvitysosa:Pilottihankkeessa arvioidaan tuotteiden, mukaan lukien verkkomyyntituotteet, turvallisuushaasteita ja -mahdollisuuksia, joita uusi tekniikka (verkkoyhteyslaitteet, lohkoketjut jne.) ja digitaaliset toimitusketjut tuovat kuluttajille ja markkinavalvontaviranomaisille. Pilottihankkeesta voidaan rahoittaa tutkimus uuden tekniikan, esimerkiksi lohkoketjujen, käytöstä markkinavalvonnan ja tuotteiden jäljitettävyyden parantamisen varmistamisessa.


Alamomentti 02 04 02 01 — Avaruusteknologian johtoasema





214 373 454 204 450 000 195 373 454 204 450 000 234 373 454 214 450 000 214 373 454 204 450 000 214 373 454 204 450 000

Alamomentti 02 04 02 03 — Innovoinnin lisääminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä)





50 601 570 45 197 000 46 601 570 45 197 000 60 601 570 50 197 000 50 601 570 45 197 000 50 601 570 45 197 000

Alamomentti 02 04 03 01 — Resurssitehokkaan ja ilmastonmuutosta kestävän talouden sekä raaka-aineiden kestävän saatavuuden saavuttaminen





93 815 989 68 500 000 93 815 989 68 500 000 118 815 989 104 900 000 93 815 989 68 500 000 131 326 358 79 753 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu edistämään raaka-aineiden turvattua saatavuutta, jotta unionin yhteiskunnan tarpeet täytetään planeettamme luonnonvarojen kestokyvyn rajallisuus huomioon ottaen. Toiminnan tarkoituksena on lisätä raaka-aineita koskevaa tietämyspohjaa ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja siihen, miten raaka-aineita voitaisiin etsiä, ottaa käyttöön, jalostaa, kierrättää ja ottaa talteen kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti, ja miten ne voitaisiin korvata taloudellisesti houkuttavilla vaihtoehdoilla.

Tukea osoitetaan myös kiertotalouden käyttöönottoa haittaavien esteiden poistamiselle. Esimerkkinä voidaan mainita raaka-aineiden talteenotto eri jätevirroista.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja


päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965), ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan e alakohta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

Alamomentti 02 04 77 08 — Pilottihanke – Lentoliikenteen häiriönsietokyky GNSS-häirintää ja kyberuhkia vastaan





1 500 000 750 000 1 500 000 375 000

Selvitysosa:Tässä hankkeessa analysoidaan GNSS-häirinnän ja kyberhyökkäysten uhkaa ilmailulle sekä kartoitetaan lieventäviä toimenpiteitä.

Kyseessä on kaksivuotinen hanke, jota johtaa Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto yhdessä eurooppalaisten kumppanien kanssa ja jonka tarkoituksena on varmistaa siviili-ilmailun turvallisuus toteuttamalla integroituja turvatoimenpiteitä ja ottamalla käyttöön häirinnänkestäviä mekanismeja. Hankkeessa määritellään hyviä käytäntöjä sääntelijöitä ja toiminnanharjoittajia varten ja annetaan toimintapoliittista ohjausta, joka liittyy GNSS-järjestelmän turvallisuuteen sekä mahdollisiin tuleviin aloitteisiin ilmailun turvaamisen alalla.

Hankkeessa käsitellään myös GNSS/PNT-laitteita (erityisesti vastaanottimia) ehdottamalla asennus- ja käyttöstrategioita, jotka voidaan panna täytäntöön nykyisten laitteiden osalta, sekä strategioita, jotka voivat johtaa kestävämpiin uusiin ja/tai parannettuihin tuotteisiin.

Lisäksi hankkeessa arvioidaan, voidaanko ehdotettuja strategioita soveltaa muualla kuin ilmailualalla.


Momentti 02 05 11 — Euroopan GNSS-virasto





34 232 619 34 232 619 34 232 619 34 232 619 40 662 619 40 662 619 34 232 619 34 232 619 34 602 619 34 602 619

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan viraston henkilöstö- ja hallintomenot (osastot 1 ja 2) sekä työohjelmaan liittyvät toimintamenot (osasto 3).

Viraston on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminta- ja hallintomenojen välisistä määrärahasiirroista.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan ja pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään tämän momentin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden


rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18 päivänä joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (EUVL L 122, 10.5.2019, s.1) 17 artiklan mukaisesti palautetut määrät ovat (varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisia) käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka otetaan yleisen tulotaulukon alamomentille 6 6 0 0.

Euroopan GNSS-viraston henkilöstötaulukko sisältyy tämän pääluokan liitteeseen ”Henkilöstö”.

Unionin rahoitusosuus vuodeksi on yhteensä euroa. Talousarvioon otettuun euron määrään lisätään ylijäämästä saatava euron määrä.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 912/2010, Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 11).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1285/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1).

Momentti 02 05 77 — Pilot Projects and Preparatory Actions





500 000 250 000 500 000 125 000

Alamomentti 02 05 77 01 — Pilottihanke – Galileon ja EGNOSin käyttö sydänpysähdyksiin liittyvien kuolemantapausten vähentämiseksi





500 000 250 000 500 000 125 000

Selvitysosa:Äkilliset sydänpysähdykset aiheuttavat 20 prosenttia kuolemantapauksista Euroopan unionissa. Osuutta voitaisiin merkittävästi alentaa, jos kaikille uhreille annettaisiin paineluelvytystä ja heihin käytettäisiin sydäniskuria jo varhaisessa vaiheessa. Tutkimukset osoittavat, että sydäniskurin käyttäminen alle kolmen minuutin kuluessa sydänpysähdyksestä nostaa henkiinjäämismahdollisuuden 74 prosenttiin. Tästä huolimatta alle 5:tä prosenttia sydänpysähdyksen uhreista hoidetaan varhaisella paineluelvytyksellä ja sydäniskurin käytöllä.

Nykyisin toteutetaan yhä enemmän tiedotuskampanjoita, joilla kannustetaan ihmisiä opettelemaan puhallus- ja paineluelvytyksen antaminen sekä yksityishenkilöitä, yksityisiä organisaatioita ja julkisia viranomaisia hankkimaan sydäniskureita. Sivulliset tai pelastustyöntekijät eivät kuitenkaan usein tiedä, missä nämä laitteet sijaitsevat. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa sydänkohtausten uhreja


ei voida elvyttää ajoissa. Siksi on erittäin tärkeää kehittää ja edistää toimenpiteitä, joilla pyritään kartoittamaan yleisesti saatavilla olevat sydäniskurit.

Samaan aikaan on jo osoitettu Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien EGNOS ja Galileo tuoma lisäarvo paikannuspalveluille. Näitä järjestelmiä olisi käytettävä myös ihmishenkien pelastamiseen siten, että paikannetaan sydäniskurit.

Hätäpuhelujen vastaanottajien saatavilla olisi oltava kaikki käytettävissä olevat sydäniskurit sisältävä rekisteri, jotta nämä voivat opastaa hätäpuhelun soittajan lähimmän sydäniskurin luokse. Sen olisi oltava mahdollisuuksien mukaan myös kansalaisten suoraan käytettävissä.

Olisi kuitenkin otettava huomioon, että

– kaikki sydäniskurit eivät ole käytettävissä ympärivuorokautisesti, koska ne saattavat olla tiloissa, jotka ovat suljettuina tiettyinä aikoina (toimistot, kaupat, koulut jne.);

– pelkkä osoitetieto ei välttämättä riitä sydäniskurin nopeaan paikallistamiseen esimerkiksi suurissa rakennuksissa; paikannetiedoissa olisi siis tärkeää ilmoittaa esimerkiksi, missä kerroksessa laite on;

– on myös erittäin tärkeää tietää, että sydäniskurit ovat asianmukaisessa toimintakunnossa; nykyaikaiset sydäniskurit voivat esimerkiksi ilmoittaa, paljonko laitteen akussa on vielä tehoa.

Rekisterissä olevat tiedot olisi asetettava saataville kahdella tavalla:

1. varustamalla sydäniskurit Galileo-piirisarjoilla, jotta voidaan jäljittää tarkasti niiden täsmällinen sijainti

2. lisäämällä manuaalisesti tiedot sellaisista sydäniskureista, joita ei ole varustettu piirisarjoilla.

Hankkeella osoitetaan Galileon tuoma lisäarvo, kun on kyse ihmishenkien pelastamisesta. Tarkkuuteen ja signaalin saatavuuteen liittyvän suorituskykynsä ansiosta eurooppalainen satelliittinavigointiohjelma auttaa lyhentämään sydänkohtausten uhrien hoitoonpääsyaikaa. On muistettava, että jokainen menetetty minuutti ennen rintakehän painelun tai sydäniskurin käytön aloittamista alentaa uhrin henkiinjäämismahdollisuutta 10 prosentilla.

Pilottihankkeen keskeisenä tavoitteena on siten

analysoida parasta mahdollista tapaa kehittää, organisoida ja hallinnoida julkisissa tiloissa käytettävissä olevien sydäniskureiden rekisteriä hyödyntäen Galileon tarjoamaa paikannustietoa ja

löytää Galileoon perustuva vaihtoehtoinen ratkaisu rekisterille.


Momentti 02 06 01 — Avaruudesta tapahtuvaa seurantaa ja in situ -tietoja hyödyntävien operationaalisten palvelujen tarjoaminen (Copernicus)





132 356 000 133 000 000 132 356 000 133 000 000 145 591 600 139 617 800 132 356 000 133 000 000 132 356 000 133 000 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu

– mahdollistamaan käyttäjien tarpeisiin räätälöityjen Copernicus-palvelujen toiminta,


– turvaamaan Copernicus-palvelujen toimintaan tarvittavien havainnointi-infrastruktuurin tietojen saanti,

– lisäämään yksityissektorin mahdollisuuksia käyttää tietolähteitä ja helpottamaan siten lisäarvoa tuottavien palveluntarjoajien innovointia.

Määrärahalla on erityisesti tarkoitus rahoittaa asetuksessa (EU) N:o 377/2014 mainittujen kuuden palvelun sekä niihin liittyvien toimintojen perustaminen, käyttöönotto ja toiminta.

Määrärahalla voidaan rahoittaa myös palvelujen välisiä läpileikkaavia toimintoja tai niiden kytkemistä ja koordinointia sekä in situ -koordinointia, käyttäjäkunnan hyväksyntää sekä koulutusta ja viestintää.

Määrärahan hallinnointi hoidetaan joko suoraan komission yksiköissä tai välillisesti unionin virastojen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävillä valtuutussopimuksilla taikka minkä tahansa varainhoitoasetuksen 62 artiklassa säädetyt ehdot täyttävän yhteisön toimesta.

Jos komissio hoitaa määrärahahallinnoinnin suoraan, se voi siirtää tieteellisiä ja teknisiä tukitehtäviä Yhteiselle tutkimuskeskukselle (JRC). Näiden tehtävien rahoitus voidaan ottaa JRC:n välilliseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan g alakohdan ja 30 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

Kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseksi määrärahalla voidaan myös rahoittaa tietojen levittämistä ja uusia yrityshautomoja tukemalla vahvempia ja innovatiivisempia tietotekniikkarakenteita Euroopassa.

Copernicus-palvelut helpottavat sellaisten keskeisten tietojen saantia, joita tarvitaan politiikan muotoilussa unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla muun muassa maa- ja vesitalouden, metsien tilan seurannan, liikenteen, kaupunkisuunnittelun ja ilmastonmuutoksen aloilla. Määrärahalla katetaan pääasiassa Copernicus-ohjelmaa koskevien valtuutussopimusten täytäntöönpano varainhoitoasetuksen 58 artiklan nojalla.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan ja pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään tämän momentin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa. Unionin ohjelmiin osallistuvien ehdokkaiden ja tapauksen mukaan myös Länsi-Balkanin mahdollisten ehdokkaiden rahoitusosuudesta saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 1, voidaan ottaa määrärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan mukaisesti.

Kolmansien osapuolten rahoitusosuuksista mahdollisesti saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 3, otetaan määrärahoiksi tälle momentille varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 377/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44).


Momentti 03 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot kilpailun toimintalohkossa


96 583 056 96 357 250 96 583 056 96 583 056 95 530 186



5 328 380 5 244 005 5 328 380 5 328 380 5 328 380

Momentti 03 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot kilpailun toimintalohkossa


6 335 622 6 177 557 6 335 622 6 335 622 6 335 622

Momentti 04 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden toimintalohkossa


73 368 362 73 142 556 73 368 362 73 368 362 72 568 559



5 131 804 5 047 429 5 131 804 5 131 804 5 131 804

Momentti 04 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden toimintalohkossa


4 812 793 4 654 728 4 812 793 4 812 793 4 812 793

Momentti 04 02 60 — Euroopan sosiaalirahasto – Vähemmän kehittyneet alueet – Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite





7 961 315 166 6 800 000 000 7 961 315 166 6 800 000 000 7 961 315 166 7 230 394 237 7 961 315 166 6 800 000 000 7 961 315 166 6 800 000 000

Momentti 04 02 61 — Euroopan sosiaalirahasto – Siirtymäalueet – Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite





1 975 113 878 1 700 000 000 1 975 113 878 1 700 000 000 1 975 113 878 1 807 598 559 1 975 113 878 1 700 000 000 1 975 113 878 1 700 000 000

Momentti 04 02 62 — Euroopan sosiaalirahasto – Kehittyneemmät alueet – Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite





3 844 787 853 3 500 000 000 3 844 787 853 3 500 000 000 3 844 787 853 3 721 526 445 3 844 787 853 3 500 000 000 3 844 787 853 3 500 000 000


Momentti 04 02 64 — Nuorisotyöllisyysaloite





116 666 667 600 000 000 p.m. 565 000 000 480 000 000 781 666 667 116 666 667 600 000 000 145 000 000 603 000 000

Alamomentti 04 03 01 05 — Työmarkkinajärjestöjä koskevat koulutus- ja tiedotustoimet





20 784 000 19 400 000 20 784 000 19 400 000 22 000 000 20 008 000 20 784 000 19 400 000 20 784 000 19 400 000

Alamomentti 04 03 02 01 — Progress – Unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä työoloja koskevan lainsäädännön kehittämisen, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin tukeminen





78 400 000 59 400 000 73 400 000 59 400 000 78 400 000 59 400 000 78 400 000 59 400 000 77 900 000 58 900 000

Selvitysosa:Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) päätavoitteena on edistää Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyttä koskevia yleistavoitteita tarjoamalla taloudellista tukea unionin tavoitteille.

Jotta saavutettaisiin EaSI-ohjelman yleistavoitteet eli korkean työllisyystason edistäminen, riittävän sosiaalisen suojelun takaaminen, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjuminen, työolojen parantaminen ja työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojaaminen, Progress-lohkolle on asetettu seuraavat erityistavoitteet:

– kehitetään ja levitetään korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikka sekä työoloja ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva lainsäädäntö perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat relevantteja yksittäisten jäsenvaltioiden ja muiden osallistuvien maiden tarpeiden, haasteiden ja edellytysten kannalta,

– helpotetaan tehokasta ja osallistavaa tietojen vaihtoa, vastavuoroista oppimista ja vuoropuhelua unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta sekä työoloja ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä unionin, jäsenvaltioiden ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita ja muita osallistuvia maita kehittämään politiikkaansa ja panemaan unionin lainsäädäntöä täytäntöön,

– tarjotaan poliittisille päätöksentekijöille taloudellista tukea sosiaali- ja työmarkkinapoliittisten uudistusten edistämiseen, keskeisten toimijoiden valmiuksien parantamiseen, jotta ne voivat suunnitella ja toteuttaa sosiaalisia kokeiluja, sekä asiaan liittyvän tiedon ja asiantuntemuksen saataville asettamiseen,

– tarjotaan unionin ja kansallisen tason organisaatioille taloudellista tukea, jotta ne voivat kehittää, edistää ja tukea unionin työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sekä työoloja ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa,

– lisätään tietoisuutta, vaihdetaan hyviä käytänteitä, levitetään tietoa ja edistetään keskustelua keskeisistä haasteista ja politiikkakysymyksistä, jotka liittyvät työoloihin, sukupuolten tasa-arvoon, työterveyteen ja -turvallisuuteen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja ikääntyvään yhteiskuntaan, myös työmarkkinaosapuolten keskuudessa,


– kannustetaan luomaan ihmisarvoisia työpaikkoja, joissa huolehditaan oikeudesta vakaaseen työsuhteeseen ja sosiaalisista oikeuksista, edistetään nuorten työllistymistä hyväksyttäviin työpaikkoihin ja torjutaan köyhyyttä edistämällä sosiaalista lähentymistä

Tukea voidaan suunnata myös EaSI-ohjelman yhteisten säännösten täytäntöönpanoa koskeviin toimiin, kuten seurantaan, arviointiin, tulosten levittämiseen ja viestintään. Asetuksen (EU) N:o 1296/2013 16 artiklassa selostetaan, minkä tyyppisiä toimia on mahdollista rahoittaa.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan ja pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään alamomentin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Unionin ohjelmiin osallistuvien ehdokasmaiden ja tapauksen mukaan myös Länsi-Balkanin mahdollisten ehdokkaiden rahoitusosuuksista saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 1, voidaan ottaa määrärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisesti.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238–252).

Alamomentti 04 03 02 02 — Eures – Työntekijöiden vapaaehtoisen alueellisen liikkuvuuden edistäminen ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen





22 476 491 22 000 000 22 476 491 22 000 000 24 676 491 23 100 000 22 476 491 22 000 000 22 476 491 22 000 000

Selvitysosa:EaSI-ohjelman päätavoitteena on edistää Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyttä koskevia yleistavoitteita tarjoamalla taloudellista tukea unionin tavoitteille.

EaSI-ohjelma muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä lohkosta, jotka ovat Progress, Eures sekä mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys.

Jotta saavutettaisiin EaSI-ohjelman yleistavoitteet eli ennen kaikkea edistettäisiin työntekijöiden alueellista liikkuvuutta ja parannettaisiin työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä kaikille avoimia unionin työmarkkinoita, Eures-lohkolle on asetettu seuraavat erityistavoitteet:

– varmistetaan, että avoimet työpaikat, työhakemukset ja kaikki niihin liittyvät tiedot ovat avoimia potentiaalisille työnhakijoille ja työnantajille; tähän päästään vaihtamalla ja levittämällä näitä tietoja kansainvälisesti, alueiden välillä ja rajat ylittävästi käyttäen tavanomaisia yhteistyömuotoja,

– autetaan varmistamaan, että Euroopan tason avoimia työpaikkoja ja liikkuvuusmahdollisuuksia mainostetaan kansallisten avoimien työpaikkojen ja työhakemusten rinnalla eikä ainoastaan sen jälkeen kun paikalliset ja kansalliset mahdollisuudet on käytetty,


– kehitetään palveluita työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi työhön hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä Euroopan tasolla; tämä kattaa työhönsijoituksen kaikki vaiheet rekrytointia edeltävästä valmistelusta sijoituksen jälkeiseen neuvontaan, kielitaidon kehittämistä koskevat mahdollisuudet mukaan luettuina; tavoitteena on hakijan menestyksellinen integroituminen työmarkkinoille; tällaisiin palveluihin on sisällytettävä liikkuvuusjärjestelyitä, joilla täytetään avoimia työpaikkoja, kun työmarkkinoilla on havaittu vajeita, ja/tai autetaan tiettyjä työntekijäryhmiä kuten nuoria,

– tuki Eures-kumppaneiden kansallisella ja rajatylittävällä tasolla järjestämille tukitoimille,

– Eures-neuvojien perus- ja jatkokoulutus jäsenvaltioissa,

– Eures-neuvojien väliset yhteydet ja julkisten työvoimaviranomaisten, ehdokasvaltioiden työvoimaviranomaiset mukaan luettuina, välinen yhteistyö,

– Euresin tunnetuksi tekeminen yrityksille ja Euroopan kansalaisille,

– raja-alueiden erityisten yhteistyö- ja palvelurakenteiden kehittäminen asetuksen (ETY) N:o 1612/68 17 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti,

– toimet, joilla helpotetaan työvoiman liikkuvuuden esteiden poistamista etenkin työtä koskevien sosiaaliturvanäkökohtien alalla.

Tällä ohjelmalla olisi helpotettava myös oppisopimuskoulutuksessa olevien ja harjoittelijoiden ja työnantajien yhteensovittamista ja työhönsijoittumista, sillä näin tuetaan ratkaisevasti nuorten siirtymistä koulusta työelämään. Toiminta on käynnistetty valmistelutoimella ”Eka Eures-työpaikka” ja sitä on täydennetty nuorisotyöllisyysaloitteella. Yrityksiä ja erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä kannustetaan ottamaan nuoria palvelukseen myös myöntämällä tätä varten taloudellista tukea.

Kohteena ovat

– alle 30-vuotiaat nuoret tutkinnosta ja työkokemuksesta riippumatta, koska ohjelmaa ei ole tarkoitettu yksinomaan työmarkkinoille ensi kertaa tulijoille,

– kaikki laillisesti perustetut yritykset ja etenkin pienet ja keskisuuret yritykset, joille (etenkin pienille yrityksille) kansainvälisestä työhönotosta koituvia kustannuksia olisi voitava alentaa.

Ohjelman tämän lohkon työpaikat tarjoavat nuorille mahdollisuuksia oppisopimussuhteiseen työhön, ensimmäiseen työkokemukseen tai erityisosaamista vaativaan työhön. Ohjelmasta ei voi palkata nuoria sijaisiksi tai epävarmoihin työsuhteisiin eikä missään tapauksessa työsuhteisiin, jotka ovat vastoin kansallista työlainsäädäntöä.

Saadakseen rahoitusta työpaikkojen on myös täytettävä seuraavat kriteerit:

– niiden on sijaittava Eures-verkostossa mukana olevassa maassa, joka ei ole sama kuin nuoren työnhakijan lähtömaa (rajatylittävät työpaikat),

– työsuhteen on oltava kestoltaan vähintään kuusi kuukautta.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan ja pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään tämän budjettikohdan määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.


Tukea voidaan suunnata myös EaSI-ohjelman yhteisten säännösten täytäntöönpanoa koskeviin toimiin, kuten seurantaan, arviointiin, tulosten levittämiseen ja viestintään. Asetuksen (EU) N:o 1296/2013 21 artiklassa selostetaan, minkä tyyppisiä toimia on mahdollista rahoittaa.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus (ETY) N:o 1612/68, annettu 15 päivänä lokakuuta 1968, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella (EYVL L 257, 19.10.1968, s. 2).

Komission päätös 2003/8/EY, tehty 23 päivänä joulukuuta 2002, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 täytäntöönpanosta avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämisen osalta (EYVL L 5, 10.1.2003, s. 16).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella (EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

Alamomentti 04 03 02 03 — Mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys – Oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden, etenkin työmarkkinoista kauimpana olevien, ja sosiaalisten yritysten rahoituksen saatavuuden ja saannin helpottaminen





15 735 000 23 000 000 15 735 000 23 000 000 17 735 000 24 000 000 15 735 000 23 000 000 14 235 000 21 500 000

Selvitysosa:EaSI-ohjelman päätavoitteena on edistää Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyttä koskevia yleistavoitteita tarjoamalla taloudellista tukea unionin tavoitteille.

EaSI-ohjelma muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä lohkosta, jotka ovat Progress, Eures sekä mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys.

Jotta saavutettaisiin EaSI-ohjelman yleistavoitteet eli ennen kaikkea edistettäisiin työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta lisäämällä mikrorahoituksen saatavuutta heikommassa asemassa oleville ryhmille ja mikroyrityksille ja lisäämällä sosiaalisten yritysten rahoituksen saantia, mikrorahoitus ja sosiaalinen yrittäjyys -lohkolle on asetettu seuraavat erityistavoitteet:

– lisätään mikrorahoituksen saatavuutta henkilöille, jotka ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa tai joilla on vaikeuksia päästä tai palata työmarkkinoille, ja henkilöille, joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, sekä heikommassa asemassa oleville henkilöille, mukaan lukien naiset, jotka haluavat aloittaa yrittäjän uran, joilla on heikommat mahdollisuudet saada luottoa tavanomaisilta luottomarkkinoilta ja jotka haluavat käynnistää oman mikroyrityksen tai kehittää sitä; ja mikroyrityksille ja etenkin niille, jotka työllistävät edellä tarkoitettuja henkilöitä

– parannetaan mikroluoton tarjoajien institutionaalisia valmiuksia

– tuetaan sosiaalisten yritysten kehittämistä.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan ja pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään tämän alamomentin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan


mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan Euroopan talousaluetta koskevaa liitettä, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Unionin ohjelmiin osallistuvien ehdokasmaiden ja tapauksen mukaan myös Länsi-Balkanin mahdollisten ehdokasmaiden rahoitusosuuksista saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 1, voidaan ottaa määrärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisesti.

Tulot ja rahoitusvälineistä saatavat palautukset, jotka maksetaan takaisin komissiolle ja otetaan tulotaulukon alamomentille 6 4 1 0 ja 6 4 1 1, voidaan ottaa määrärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan ja 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Vastaava summa on arviolta 10 000 000 euroa.

Osa määrärahasta käytettään mikrorahoitusta saaneiden tukeen ja tekniseen apuun.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238–252).

Momentti 04 03 12 — Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto





15 507 072 15 507 072 15 427 072 15 427 072 15 507 072 15 507 072 15 507 072 15 507 072 15 507 072 15 507 072

Momentti 04 03 13 — Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)





18 115 490 18 115 490 16 445 490 16 445 490 18 115 490 18 115 490 18 115 490 18 115 490 17 815 490 17 815 490

Momentti 04 03 15 — Euroopan työviranomainen





15 683 250 15 683 250 15 683 250 15 683 250 17 283 250 17 283 250 15 683 250 15 683 250 15 683 250 15 683 250

Alamomentti 04 03 77 29 — Pilottihanke – Vähimmäispalkan rooli yleisen työtakuun kehittämisessä





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Kansainvälisen työjärjestön raportissa "Working for a Brighter Future – Global Commission on the Future of Work" (ILO, 2019) [1] esitetään yleisen työtakuun kehittämistä. Sillä suojeltaisiin kaikkien työntekijöiden perusoikeuksia heidän työsuhteensa muodosta riippumatta ja taattaisiin erityisesti riittävä palkka, työtuntien enimmäismäärän rajoittaminen ja työterveys ja työturvallisuus.


Työehtoneuvotteluissa ja työehtosopimuksissa määritellyn kansallisen vähimmäispalkan olemassaolo on keskeistä, jotta voidaan perustaa yleinen työtakuu, jonka avulla voidaan parantaa työntekijöiden oloja, edistää yhteiskunnallista kehitystä ja auttaa pääsemään eroon viime vuosina epävarmuutta, palkanalennuksia ja eriarvoisuuden lisääntymistä edistäneistä politiikoista.

Jotta kansallisia vähimmäispalkkajärjestelmiä voitaisiin edistää tehokkaammin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen välineenä, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) olisi tehtävä tutkimus jäsenvaltioiden erilaisista realiteeteista sekä tämän välineen vaikutuksista työllisyysasteisiin, työntekijöiden pätevyyteen, työpaikkojen epävarmuuden tasoon, jäsenvaltioiden kehitykseen ja muihin merkityksellisiin näkökohtiin.

Pilottihanke toteutetaan siten, ettei se mene päällekkäin nykyisten tai meneillään olevien tutkimusten kanssa, joita käytetään vähimmäispalkkoja koskevan tulevan aloitteen vaikutustenarvioinnin valmistelussa. Pilottihanke tuo käytettävissä olevien tietojen perusteella lisäarvoa ja täydentää aloitteeseen liittyviä olemassa olevia toimia esimerkiksi kartoittamalla vähimmäispalkan määrittämisestä päättävien elinten kehitystä.

[1] Suosituksilla pyritään vahvistamaan ja elvyttämään työinstituutioita, jotka ovat oikeudenmukaisten yhteiskuntien kulmakivi työhön liittyvän sääntelyn, työsopimusten, työehtosopimusten ja työsuojelutarkastusjärjestelmien kautta. Tavoitteena on luoda virallistamiseen johtavia väyliä, vähentää työssäkäyvien köyhyyttä ja varmistaa, että työ on tulevaisuudessa ihmisarvoista, tarjoaa taloudellista turvaa ja on tasa-arvoista. Yleisessä työtakuussa on kunnioitettava kaikkien työntekijöiden oikeuksia sopimussuhteesta tai asemasta riippumatta ja taattava heille kohtuullisen elintason takaava palkka (ILO:n perussääntö, 1919), rajoitettava työtuntien määrä ja taattava terveelliset ja turvalliset työpaikat. Työehtosopimusten, lakien ja asetusten avulla perussuojan tasoa voidaan korottaa. Ehdotus mahdollistaa myös työturvallisuuden ja -terveyden tunnustamisen työpaikkojen perusperiaatteeksi ja perusoikeuksiksi.


Momentti 05 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkossa


102 417 765 102 191 959 102 417 765 102 417 765 101 301 289



3 173 321 3 088 946 3 173 321 3 173 321 3 173 321

Alamomentti 05 01 02 11 — Muut hallintomenot


6 118 392 6 118 392 6 118 392 6 118 392 6 118 392

Momentti 05 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalohkossa


6 718 366 6 560 301 6 718 366 6 718 366 6 718 366


Alamomentti 05 02 08 03 — Tuottajaorganisaatioiden toimintarahastot


699 000 000 643 200 000 699 000 000 699 000 000 699 000 000

Alamomentti 05 02 15 06 — Mehiläishoidon erityistuki


35 000 000 35 000 000 35 000 000 39 000 000 39 000 000

Alamomentti 05 02 15 99 — Muut sianlihaa, siipikarjaa, munia, mehiläishoitoa ja muita eläintuotteita koskevat toimenpiteet


p.m. p.m. 30 000 000 32 000 000 32 000 000

Momentti 05 02 18 — Koulujakelujärjestelmät


215 000 000 215 000 000 217 000 000 215 000 000 215 000 000

Luku 05 03 — Suorat tuet, joiden tarkoituksena on parantaa maataloustuloja, rajoittaa maataloustulojen vaihtelua ja saavuttaa ympäristö- ja ilmastotavoitteet


40 953 000 000 40 768 900 000 40 953 000 000 40 693 000 000 40 621 000 000

Selvitysosa:Tulot, jotka otetaan yleisen tulotaulukon momentille 6 7 0, voidaan ottaa määrärahoiksi mihin tahansa tämän luvun budjettikohtaan varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

When establishing the budgetary appropriations for this chapter, an amount of EUR 849 000 000 originating from Items 6 7 0 1 and 6 7 0 2 of the general statement of revenue was taken into account for Article 05 03 01, and in particular for Item 05 03 01 10.

Jollei toisin ilmoiteta, kaikkiin tämän luvun momentteihin ja alamomentteihin sovelletaan seuraavaa oikeusperustaa.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1).

Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, annettu 19 päivänä tammikuuta 2009, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 671/2012, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012, neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 muuttamisesta viljelijöille vuonna 2013 myönnettävien suorien tukien soveltamisen osalta (EUVL L 204, 31.7.2012, s. 11).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston


asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 1310/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, eräistä maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) myönnettävää tukea koskevista siirtymäsäännöksistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta varojen ja niiden jaon osalta vuonna 2014 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 1308/2013 muuttamisesta niiden soveltamisen osalta vuonna 2014 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 865).

Alamomentti 05 03 01 02 — Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmä


4 355 000 000 4 355 000 000 4 355 000 000 4 376 000 000 4 376 000 000

Alamomentti 05 03 01 07 — Uudelleenjakotuki


1 674 000 000 1 674 000 000 1 674 000 000 1 681 000 000 1 681 000 000

Alamomentti 05 03 01 10 — Perustukijärjestelmä


16 514 000 000 16 329 900 000 16 514 000 000 16 189 000 000 16 117 000 000

Alamomentti 05 03 01 11 — Tuki ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisille maatalouskäytännöille


11 765 000 000 11 765 000 000 11 765 000 000 11 819 000 000 11 819 000 000

Alamomentti 05 03 01 13 — Nuorten viljelijöiden tuki


453 000 000 453 000 000 453 000 000 573 000 000 573 000 000

Alamomentti 05 03 01 99 — Muut (tuotannosta irrotetut suorat tuet)


10 000 000 10 000 000 10 000 000 3 000 000 3 000 000

Alamomentti 05 03 02 50 — Posei – Euroopan unionin tukiohjelmat


419 000 000 419 000 000 419 000 000 420 000 000 420 000 000

Alamomentti 05 03 02 60 — Vapaaehtoinen tuotantosidonnaisen tuen järjestelmä


4 077 000 000 4 077 000 000 4 077 000 000 4 084 000 000 4 084 000 000

Alamomentti 05 03 02 61 — Pienviljelijäjärjestelmä


939 000 000 939 000 000 939 000 000 802 000 000 802 000 000


Alamomentti 05 03 02 99 — Muut (suorat tuet)


2 000 000 2 000 000 2 000 000 1 000 000 1 000 000

Alamomentti 05 05 04 02 — Tuki taloudelliselle, sosiaaliselle ja alueelliselle kehitykselle ja siihen liittyvälle lainsäädännön asteittaiselle mukauttamiselle unionin säännöstöön





28 178 364 80 000 000 28 178 364 70 000 000 28 178 364 80 000 000 28 178 364 80 000 000 18 178 364 80 000 000

Alamomentti 05 07 01 06 — Menot, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden hyväksi tehdyistä oikaisuista, sen jälkeen kun on tehty päätös edeltävien varainhoitovuosien tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä EMOTR:n tukiosastoon (aiemmat toimenpiteet) ja maataloustukirahastoon kuuluvien hajautetusti hallinnoitujen menojen osalta.


19 700 000 19 700 000 19 700 000 17 400 000 17 400 000

Alamomentti 05 07 01 07 — Menot, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden hyväksi tehdyistä oikaisuista, sen jälkeen kun on tehty päätös edeltävien varainhoitovuosien tilien sääntöjenmukaisuudesta EMOTR:n tukiosastoon (aiemmat toimenpiteet) ja maataloustukirahastoon kuuluvien hajautetusti hallinnoitujen menojen osalta.


p.m. p.m. p.m. 176 600 000 176 600 000

Alamomentti 05 08 77 17 — Pilottihanke — Unionissa sovellettavia integroidun tuholaistorjunnan käytäntöjä koskevan ohjeiston kehittäminen viljelijöille





p.m. 315 000 p.m. 315 000 1 875 000 1 252 500 p.m. 315 000 1 875 000 783 750

Selvitysosa:Vaikka unionin lainsäädäntöä on kehitetty vuosien mittaan siten, että voitaisiin varmistaa torjunta-aineiden kestävä käyttö, säädösten täytäntöönpanossa esiintyy edelleen jäsenvaltioissa useita puutteita. Viljelijöiden mukaan torjunta- aineiden korvaaminen on vaikeaa ja kallista tai vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Komissio on esittänyt äskettäin tekemässään arvioinnissa (COM(2017) 587 final) havaintoja, joiden perusteella tutkimuksessa arvioidaan kussakin jäsenvaltiossa ja myös integroidun tuholaistorjunnan piiriin kuuluvalla maatalousmaalla toteutettuja integroidun tuholaistorjunnan toimenpiteitä. Toimenpiteet voitaisiin luokitella viljelykasvien tyypin mukaan. Tutkimuksessa kerätään näyttöä torjunta-aineiden käytön vähenemisestä ja tietoa sovellettavista käytännöistä. Hankkeen yhteydessä kehitetään ohjeisto, joiden avulla viljelijät ja viljelijöiden neuvonantajat voivat saavuttaa toimintapolitiikan tavoitteen eli vähentää merkittävästi riippuvuutta torjunta-aineista. Ohjeistossa olisi kuvattava useiden eri viljelykasvien osalta integroituun tuholaistorjuntaan sovellettavat käytännöt sekä vaihtoehdot kemiallisille torjunta-aineille. Tutkimuksessa kartoitetaan ja ehdotetaan vaikuttavia lähestymistapoja. Aluksi käsitellään viljelykäytäntöjen muuttamista siten, että vuoroviljelyyn turvaudutaan aina kun se on mahdollista. Sen jälkeen aiheena on sitkeiden ja kestävien viljelylajikkeiden käyttöönotto tarvittaessa, hyötyhyönteisten käyttö, vaihtoehtoisten torjunta-aineiden käyttö jne. Vaihtoehdot olisi räätälöitävä paikallisiin oloihin.


Hankekustannukset ovat kahden vuoden ajalta arviolta 1 500 000 euroa. Hankkeessa olisi otettava huomioon muun muassa kansainvälisen biologisen torjunnan järjestön (IOBC), kansainvälisen biologisen torjunnan alan tuottajien liiton (International Biocontrol Manufacturer Association, IBMA) ja eri agronomisia lähestymistapoja ja integroitua tuholaisten torjuntaa viljelijöiden kanssa soveltavien järjestöjen työstä saadut kokemukset.

Tutkimuksessa analysoidaan sitä, miten hyvin yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) välineillä edistetään integroitua tuholaistorjuntaa viljelijöiden keskuudessa. Sen yhteydessä myös ehdotetaan, miten käytäntöjä tehostetaan koko Euroopassa vuoden 2020 jälkeisten YMP-välineiden avulla (esimerkiksi maatilojen neuvontapalveluilla, joilla viljelijöille tiedotetaan, miten integroitua tuholaistorjuntaa sovelletaan) ja YMP:n viherryttämistoimien avulla, joilla viljelijöitä kannustetaan soveltamaan integroidun tuholaistorjunnan periaatteita.

Tutkimuksessa selvitetään myös viljelijöiden ja asiantuntijoiden kokemat (todelliset tai oletetut) esteet, jotka rajoittavat integroidun tuholaistorjunnan yleistymistä ja käyttöönottoa alalla.

Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan EU:n direktiivin 2009/128/EY 14 artiklassa säädetään, että "jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet vähän torjunta-aineita käyttävän tuholaistorjunnan edistämiseksi antaen aina kun se on mahdollista etusija muille kuin kemiallisille menetelmille, niin että torjunta-aineiden ammattimaiset käyttäjät siirtyvät sellaisiin samaan tuholaisongelmaan tarkoitettuihin käytänteisiin ja tuotteisiin, joista aiheutuu vähäisin riski ihmisten terveydelle ja ympäristölle".

Komission arvioinnissa torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta (COM(2017) 587 final) täsmennetään, että "integroitu torjunta on yksi direktiivin kulmakivistä, minkä vuoksi on erityisen huolestuttavaa, etteivät jäsenvaltiot ole vielä asettaneet selkeitä tavoitteita ja varmistaneet niiden täytäntöönpanoa, esimerkiksi maanhoitotekniikoiden, kuten viljelykierron, laajemman käytön osalta".

Lisäksi siinä todetaan, että "jäsenvaltioiden on kehitettävä selkeästi määritellyt kriteerit, jotta ne voivat arvioida järjestelmällisesti, onko integroidun torjunnan kahdeksan periaatetta pantu täytäntöön, ja ryhtyä tarvittaviin täytäntöönpanon valvontatoimiin, jos näin ei ole. Tällaisilla työkaluilla voitaisiin varmistaa, että saavutetaan direktiivissä määritelty integroidun torjunnan tavoite, joka on riippuvuuden vähentäminen torjunta-aineista".

Sekä maatalousneuvosto (6 päivänä marraskuuta 2017) että Euroopan parlamentti (13 päivänä marraskuuta 2017) ovat keskustelleet komission kertomuksessa esitetyistä havainnoista ja vahvistaneet sitoutuvansa varmistamaan, että direktiivi pannaan jatkossa täytäntöön perusteellisemmin ja mielekkäällä tavalla.

Hanke auttaa viljelijöitä ja jäsenvaltioita aloittamaan integroidun tuholaistorjunnan johdonmukaisen soveltamisen ja vähentämään viljelijöiden riippuvuutta torjunta-aineista.

Kuten komissio on todennut, hankkeen menestyksekäs toteuttaminen edellyttää vähintään 1 500 000 euron talousarviota. Pilottihankkeen tulokset voidaan sisällyttää integroidun tuholaistorjunnan tehostamista koskevaan tutkimushankkeeseen, niiden avulla voidaan edistää tietojen keräämistä integroidun tuholaistorjunnan tämänhetkisestä soveltamisesta käytännössä ja jäsenvaltiot voivat hyödyntää niitä laatiessaan yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevia suunnitelmiaan.

Käynnissä olevaa pilottihanketta pidettiin onnistuneena, joten sitä voidaan jatkaa valmistelutoimena ja sen määrärahoja lisätään. Määrärahalisäystä pyysivät komissio ja sidosryhmät varmistaakseen hankkeen optimaalisen täytäntöönpanon. Lisäyksellä kompensoidaan talousarvioleikkaukset, jotka tehtiin pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevassa kompromissipaketissa vuonna 2018.


Oikeusperusta:Pilottihanke, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1) 58 artiklan 2 kohdassa.

Alamomentti 05 08 77 18 — Pilottihanke — Toimenpideohjelman käynnistäminen: maatalous- ja elintarvikealan jäsentely perhetiloihin siirtymisen ja paikallisen maatalouden kestävyyden takaamiseksi





p.m. 315 000 p.m. 315 000 800 000 715 000 p.m. 315 000 800 000 515 000

Alamomentti 05 09 03 01 — Turvallisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävän saannin varmistaminen





322 162 041 246 618 066 312 162 041 246 618 066 372 162 041 271 618 066 322 162 041 246 618 066 358 411 695 257 493 066

Momentti 06 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot liikenteen ja liikkumisen toimintalohkossa


38 732 537 38 506 731 38 732 537 38 732 537 38 310 306



2 365 758 2 281 383 2 365 758 2 365 758 2 365 758

Momentti 06 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot liikenteen ja liikkumisen toimintalohkossa


2 540 763 2 382 698 2 540 763 2 540 763 2 540 763

Alamomentti 06 01 04 01 — Verkkojen Eurooppa -välineen tukimenot – liikenne


2 000 000 2 000 000 2 000 000 2 000 000 2 000 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan ohjelmatukitoimet, jotka määritellään Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129) 2 artiklan 7 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, ja liittyy suoraan liitännäistoimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen Verkkojen Eurooppa -ohjelman ja Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivojen täytäntöönpanemiseksi. Siihen sisältyvät menot, jotka aiheutuvat selvityksistä, asiantuntijakokouksista, tiedottamisesta ja julkaisuista sekä ohjelmistoista ja tietokannoista, joilla tuetaan suoraan Verkkojen Eurooppa -välineen tavoitteen saavuttamiseen liittyviä toimia.


Oikeusperusta:Katso momentti 06 02 01.

Alamomentti 06 02 01 01 — Pullonkaulojen poistaminen, rautateiden yhteentoimivuuden edistäminen, puuttuvien yhteyksien rakentaminen ja rajat ylittävien osuuksien parantaminen





1 732 979 805 980 000 000 1 673 979 805 980 000 000 1 882 979 805 1 055 000 000 1 732 979 805 980 000 000 1 764 429 805 989 435 000

Alamomentti 06 02 01 02 — Kestävien ja tehokkaiden liikennejärjestelmien varmistaminen





333 547 370 95 000 000 283 547 370 95 000 000 368 547 370 112 500 000 333 547 370 95 000 000 339 097 370 96 665 000

Alamomentti 06 02 01 03 — Liikennemuotojen yhdentämisen ja yhteenliittämisen optimointi ja liikenteen yhteentoimivuuden tehostaminen





457 547 618 372 469 092 397 547 618 352 469 092 497 547 618 392 469 092 457 547 618 372 469 092 457 547 618 372 469 092

Momentti 06 02 02 — Euroopan lentoturvallisuusvirasto





37 954 000 37 954 000 37 954 000 37 954 000 43 506 000 43 506 000 37 954 000 37 954 000 37 954 000 37 954 000

Momentti 06 02 04 — Euroopan unionin rautatievirasto





27 440 121 27 440 121 26 990 121 26 990 121 30 000 000 30 000 000 27 440 121 27 440 121 27 440 121 27 440 121

Alamomentti 06 02 77 23 — Pilottihanke – TachogrApp: ajopiirturina käytettävän sertifioidun sovelluksen kehittämistä koskeva toteutettavuustutkimus ja kustannusanalyysi





p.m. 280 000 p.m. 280 000 300 000 430 000 p.m. 280 000 300 000 355 000

Alamomentti 06 02 77 24 — Valmistelutoimi – Kaupunkien ja alueiden ajoneuvoliikenteen sääntelyjärjestelmiä koskeva käyttäjäystävällinen tietoväline





p.m. 500 000 p.m. 500 000 1 000 000 1 000 000 p.m. 500 000 1 000 000 750 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan aiemmilta vuosilta valmistelutoimen puitteissa maksamatta olevat sitoumukset.


Tällä valmistelutoimella kehitetään käyttäjäystävällinen väline (verkkosovellus/mobiilisovellus), jonka avulla autoilijat (toisin sanoen sekä yksityisautoilijat että ammattikuljettajat) voivat saada kaiken tarvitsemansa tiedon kaupunkien ja alueiden liikenteensääntelyjärjestelmistä.

Tietoihin sisältyy maantieteellinen alue, alueelle pääsyn ehdot (ajoneuvotyyppi, aika (mukaan lukien väliaikaiset rajoitukset sekä yhteydet reaaliaikaisiin tietolähteisiin jne.)) ja tariffit (hinnat ja voimassaolo), maksuvaihtoehdot, täytäntöönpanotoimet, seuraamukset ja muutoksenhakumenettelyt jne. niin maan omille kansalaisille kuin ulkomaan kansalaisille; tietoja olisi myös voitava lähettää käyttäjille push-tekniikalla näiden pyynnöstä.

Voidaan myös harkita mahdollisuutta ottaa mukaan liitännäistoimenpiteitä, jotka liittyvät esimerkiksi liityntäpysäköintitiloihin ja rahdin yhdistämiseen.

Väline suunnataan ensisijaisesti yksityiskäyttäjille (samalla tavoin kuin nykyiset matkustajien oikeuksista tietoa tarjoavat alustat), mutta se voisi sisältää myös nimenomaan ammattikäyttäjille (esimerkiksi maanteiden tavarakuljetuksia hoitaville yrityksille) suunnattuja tietoja sekä linkkejä navigointi- ja reititysalustoihin.

Valmistelutoimen toisena täytäntöönpanovuotena sitä pyritään laajentamaan, jotta tienkäyttäjät voivat saada kaupunkien ja alueiden järjestelyistä kaiken tarvitsemansa tiedon. Tätä varten kehitetään tarvittavia mahdollistajia eli standardointia ja datan toimittamista tietojen integroimiseksi navigointivälineisiin.

Valmistelutoimessa on kolme vaihetta:

1. avoneuvojen liikkumista kaupungeissa säätelevän mallineen kehittäminen yhteistä digitaalista palveluväylää koskevan asetuksen puitteissa

2. datan parantaminen tekemällä yhteistyötä esimerkiksi DATEX-asiantuntijoiden kanssa ja

3. demonstroijien kehittäminen.

Oikeusperusta:Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1) 58 artiklan 2 kohdassa.

Alamomentti 06 02 77 25 — Pilottihanke – Lentoliikenteen ympäristömerkintä: demonstrointihanke, jolla otetaan käyttöön lentoliikenteen alan vapaaehtoinen ympäristömerkintäjärjestelmä





1 500 000 750 000 1 500 000 375 000

Selvitysosa:Hankkeella pyritään antamaan matkustajille ja lentokenttien lähellä asuville ihmisille mahdollisuus saada helposti tietoja lentoliikenteen ympäristöominaisuuksista mieluiten puolueettomasta ja riippumattomasta lähteestä.

Samalla tavoin kuin unionin kansalaiset saavat tietoa luonnonmukaisista tuotteista, matkustajille tiedotetaan lentokoneisiin ja lentoyhtiöihin liittyvistä ympäristösaavutuksista. Hankkeessa tarkastellaan lentokoneiden (melu ja päästöt) ja lentoliikenteen harjoittajien


(kasvihuonekaasupäästöt, hiukkaspäästöt, korvaavat ja kestävät biopolttoaineet, lentomelu) ympäristösaavutuksia sekä kyseisiä toimenpiteitä.

Päätehtävänä on kehittää hallintoa, mittauksia ja viestinnän suunnittelua sekä ympäristöportaalia, joka on jo olemassa oleva tietotekninen alusta mutta jota laajennetaan käsittämään päästöt, lentokonekalusto ja toimintaan liittyvät tiedot. Näin tuetaan merkintöjen kehittämistä.

Järjestelmä antaa myös lentokentille mahdollisuuden asettaa lentoyhtiöt paremmuusjärjestykseen ympäristöominaisuuksien perusteella ja tarjoaa näin paikallisia kannustimia.


Alamomentti 06 02 77 26 — Pilottihanke – Kaupunkiliikenteen yhdistäminen lentoliikenneinfrastruktuuriin





300 000 150 000 300 000 75 000

Selvitysosa:Pilottihankkeessa toteutetaan tutkimus siitä, miten voidaan varmistaa parhaat mahdolliset yhteydet kaupunkien keskustojen ja lentokenttien välillä. Jotkut lentokentät sijaitsevat suurten kaupunkien lähellä, mutta pienempiä kenttiä on usein sijoitettu kauemmas. Kaupunkiliikennettä olisi tarkasteltava mahdollisena ratkaisuna infrastruktuurikapasiteetin puutteisiin, kun samalla otetaan huomioon ympäristöulottuvuus, johon liittyvät muun muassa paikallinen ilmanlaatu ja melu. Myös liikenteenhallintaa ja muita teknisiä vaihtoehtoja arvioidaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan myös kysymystä pitkän matkan suurnopeusjunayhteyksistä lentokentille ja kaupunkialueille sekä niiden välillä.


Alamomentti 06 02 77 27 — Pilottihanke — Kansainvälisten yöjunien elvyttäminen





500 000 250 000 500 000 125 000

Selvitysosa:Kun otetaan huomioon, että komission poliittisena painopisteenä on elvyttää rautateitä ja luoda yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue liikennemuotosiirtymän saavuttamiseksi, ja koska tarvitaan myös kipeästi vaihtoehtoja, joilla korvataan keskipitkiä lentoja ja täytetään kansainväliset ilmastotavoitteet, tämän pilottihankkeen painopisteenä on analysoida, tutkia ja muotoilla politiikkasuosituksia, jotka auttavat yrityksiä luomaan elinkelpoisia kansainvälisiä junayhteyksiä ja


erityisesti suurnopeus- ja yöjunayhteyksiä myös kehittämällä julkisten palvelujen tarjoamista koskevaa lainsäädäntöä.

Hankkeessa analysoidaan kattavasti yritysten uusia kansainvälisiä palveluja (suurnopeusjunat mutta erityisesti yöjunat) ja niiden viimeaikaisia kokemuksia ja niiden kohtaamia vaikeuksia esimerkiksi lipunmyynnissä tai mahdollisesti kansainvälisten julkisia palveluja koskevien sopimusten tekemisessä sekä kaluston uusimiseen ja ylläpitoon liittyvissä hankinnoissa ja rahoituksessa.


Alamomentti 06 02 77 28 — Pilottihanke – Euroopan merisatamien viherryttämisvalmiudet





300 000 150 000 300 000 75 000

Selvitysosa:Satamaviranomaiset ovat viime aikoina korostaneet tarvetta hahmotella sellaisia kehitystoimia ja -investointeja, joiden avulla voitaisiin ensinnäkin määrittää tulevia satamaoperaatioita varten asianmukaiset tekniset ja organisatoriset olosuhteet ja joissa voitaisiin toisaalta ottaa huomioon erilaiset sosiaaliset ja ympäristövaatimukset, jotta voitaisiin pitää yllä tai parantaa laatua näillä kahdella osa-alueella. Hankkeessa tutkitaan Euroopan satamien tietoisuuden ja toiminnan tasoa kestävän kehityksen ja erityisesti vihreiden satamien konseptin (GPC, Green Port Concept) suhteen. Oletuksena on, että GPC:n sisällyttäminen Euroopan merisatamien kehitysstrategiaan parantaa merisatamien ympäristösuhdetta ja tukee niiden kilpailukykyä. Selvityksen tulosten perusteella voidaan kartoittaa toimintasuuntia vihreiden satamien kehittämiselle ja kehittää tutkimusta, jonka avulla kerätään yhteen näitä toimia tukevaa välineistöä. Näin Euroopan merisatamien kehitysstrategiat voidaan mukauttaa GPC:hen.

Hankkeen tulokset ja mahdollinen kehitys

Tutkimustulosten laajojen käyttömahdollisuuksien vuoksi laatijat ovat suunnitelleet joukon toimia, joita hyödynnetään tutkimustulosten julkaisussa. Näitä ovat muun muassa kvantitatiivisen haastattelututkimuksen loppuraportti, tieteellisten artikkeleiden sarja ja monografia.

Hankkeen innovatiivinen/kokeileva luonne

Hankkeen laatijat ehdottavat haastattelututkimusta (joka on ensimmäinen laatuaan Euroopassa) siitä, miten unionin satamaviranomaisten toimet GPC:n kestävän kehityksen alalla on otettu vastaan. Seuraavaksi tutkitaan toteutettujen toimien ja satamien taloudellisten tulosten välistä riippuvuutta. Hankkeessa kootut uudet tiedot muodostavat uuden, kompleksisen ja monialaisen lähestymistavan siihen, miten merisatamat organisoidaan ja miten ne harjoittavat toimintaa liiketoimintaympäristössä. Lisäksi satamat voivat arvioida, miten ne ovat jo toteuttaneet vihreän sataman konseptia ja millaisia toimia olisi toteutettava seuraavaksi, jotta voidaan edistää oikeanlaisia toimintatapoja ja satamien viherryttämistä. Tämän pohjalta olisi kehitettävä edelleen vihreän sataman arviointia ja määriteltävä asianmukaiset mittaukset ja niiden tulokset GPC-tavoitteita vastaavasti.

Merenkulkuala on edistynyt huomattavasti merisatamien kestävässä kehityksessä. Toimintaan liittyy kaksi merisatamien ulkoisen toiminnan keskeistä osa-aluetta: satamainvestointien ja -toimien


kielteisten ympäristövaikutusten vähentäminen sekä satamien ympäristösuhde. Merisatamien sosiaalinen vastuu voi olla tärkeä tekijä erityisesti jälkimmäisen kohdalla. Myös satamien hallintoelimet ja paikallisviranomaiset kiinnittävät enenevässä määrin huomiota molempiin aloihin. Satamien vihreyttä ja niiden yhteisösuhteita tarkastellaan vuosittain kilpailuissa ja paremmuusluokituksissa (esimerkiksi vihreän sataman palkinnot).


Alamomentti 06 03 03 01 — Resurssitehokkaan, ympäristöystävällisen, turvallisen ja saumattoman eurooppalaisen liikennejärjestelmän toteuttaminen





82 293 876 72 392 254 82 293 876 72 392 254 110 293 876 86 392 254 82 293 876 72 392 254 102 593 682 78 482 254

Alamomentti 06 03 07 31 — Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushanke (SESAR-yhteisyritys) – Tukimenot





16 340 354 3 268 071 3 340 354 2 268 071 16 340 354 3 268 071 16 340 354 3 268 071 16 340 354 3 268 071

Alamomentti 06 03 07 32 — Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushanke 2 (SESAR2-yhteisyritys)





104 455 700 106 611 934 104 455 700 106 611 934 114 455 700 111 611 934 104 455 700 106 611 934 104 455 700 106 611 934

Alamomentti 06 03 07 33 — Shift2Rail-yhteisyritys (S2R-yhteisyritys) – Tukimenot





5 194 004 1 031 451 1 694 004 1 031 451 5 194 004 1 031 451 5 194 004 1 031 451 5 194 004 1 031 451

Alamomentti 06 03 07 34 — Shift2Rail-yhteisyritys (S2R-yhteisyritys)





74 743 078 73 199 685 74 743 078 73 199 685 82 243 078 76 949 685 74 743 078 73 199 685 74 743 078 73 199 685

Momentti 07 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot ympäristön toimintalohkossa


47 546 672 47 320 866 47 546 672 47 546 672 47 028 357


Alamomentti 07 01 02 01 — Ulkopuoliset toimihenkilöt


2 978 743 2 894 368 2 978 743 2 978 743 2 978 743

Momentti 07 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot ympäristön toimintalohkossa


3 118 950 2 960 885 3 118 950 3 118 950 3 118 950

Momentti 07 02 01 — Vihreämmän ja resurssitehokkaamman talouden sekä unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön edistäminen





155 195 200 88 000 000 155 195 200 88 000 000 217 195 200 119 000 000 155 195 200 88 000 000 155 195 200 88 000 000

Momentti 07 02 02 — Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ja tämän suuntauksen kääntäminen





220 844 000 112 000 000 220 844 000 112 000 000 308 844 000 156 000 000 220 844 000 112 000 000 220 844 000 112 000 000

Momentti 07 02 03 — Paremman ympäristöhallinnon ja -tiedon tukeminen kaikilla tavoilla





50 165 300 51 000 000 50 165 300 51 000 000 70 165 300 61 000 000 50 165 300 51 000 000 50 165 300 51 000 000

Momentti 07 02 06 — Euroopan ympäristökeskus





40 418 782 40 418 782 40 418 782 40 418 782 41 718 782 41 718 782 40 418 782 40 418 782 41 718 782 41 718 782

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan viraston henkilöstö-, hallinto- ja toimintamenot.

Ympäristökeskuksen tehtävänä on toimittaa unionin tasolla objektiivisia, luotettavia ja vertailukelpoisia ympäristötietoja unionille ja jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi ja tällaisten toimenpiteiden tulosten arvioimiseksi sekä yleisölle tiedottamiseksi.

Ympäristökeskuksen on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminta- ja hallintomenojen välisistä määrärahasiirroista.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan ja pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään tämän momentin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista, ja ne ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e ja f alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Ne otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.


Unionin ohjelmiin osallistuvien ehdokasmaiden ja tapauksen mukaan myös Länsi-Balkanin mahdollisten ehdokkaiden rahoitusosuuksista saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 1, voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e ja f alakohdan mukaisesti.

Unionin ohjelmiin osallistuvan Sveitsin rahoitusosuudesta saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 3, voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan e ja f alakohdan mukaisesti.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18 päivänä joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 2019/715 (EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1) 17 artiklan mukaisesti palautetut määrät ovat (varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisia) käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka otetaan yleisen tulotaulukon alamomentille 6 6 0 0.

Ympäristökeskuksen henkilöstötaulukko sisältyy tämän pääluokan liitteeseen ”Henkilöstö”.

Unionin rahoitusosuus2020on yhteensä euroina 41 972 000. Määrä euroina253 218lisätään vuoden 2018 ylijäämän palautuksesta saatava määrä41 718 782Talousarvioon otettuun euron määrään.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 401/2009, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan ympäristökeskuksesta sekä ympäristöä koskevasta Euroopan tietoja seurantaverkostosta (EUVL L 126, 21.5.2009, s. 13).

Alamomentti 07 02 77 53 — Valmistelutoimi — EU:n pölyttäjien seuranta ja indikaattorit





5 000 000 2 500 000 5 000 000 1 250 000

Selvitysosa:Valmistelutoimesta tuetaan luonnonvaraisia pölyttäviä hyönteisiä koskevan EU:n laajuisen seurantamenetelmän täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa sekä siihen liittyvien indikaattorien kehittämistä.

Pölyttäjät ovat erottamaton osa terveitä ekosysteemeitä, ja niiden jyrkkä väheneminen on vakava huolenaihe. Euroopassa eläinpölytyksen hoitavat useimmiten hyönteiset: mehiläislajeja on noin 2 000, kukkakärpäslajeja noin 900, perhoslajeja noin 500 ja yöperhoslajeja noin 8 000. Myös muilla kärpäslajeilla, pistiäisillä ja kuoriaisilla on merkittävä rooli pölytyksessä. Ilman niitä monet kasvilajit vähenisivät ja lopulta katoaisivat, millä olisi kauaskantoisia seurauksia luonnolle ja ihmisten hyvinvoinnille. Neljä viidestä unionin viljelykasvilajista ja luonnonvaraisesta kukkivasta kasvilajista on ainakin osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Unionin vuotuisesta maataloustuotannosta jopa 15 000 000 000 euroa on suoraan hyönteispölyttäjien ansiota. Niitä pidetään laajalti yhtenä tärkeimmistä terveen ympäristön indikaattoreista.

Komissio hyväksyi 1 päivänä kesäkuuta 2018 pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto olivat vaatineet toimia yleisesti tunnustetun pölyttäjien jyrkän vähenemisen torjumiseksi. Aloitteessa esitetään joitakin toimia, joilla puututaan vähenemisen tunnettuihin syihin, mutta huomiota kohdistetaan myös tietopohjan parantamiseen. Pölyttäjiä koskevan tiedon keräämisessä korostetaan systeemistä lähestymistapaa, jotta voidaan arvioida politiikkatoimia ja parantaa niiden tehokkuutta. Vaikka joistakin asioista (perhosten määrän väheneminen, niiden elinympäristöjen heikkeneminen ja vähenemisen taustalla olevat tekijät) tietoa on melko paljon,


useimpien pölyttäjäpopulaatioiden tilasta ja niihin liittyvistä kehityssuunnista sekä niiden vähenemisen syistä ja seurauksista puuttuu yleisesti tietoa. Unionin tasolla koordinoitu seurantaprosessi, jota tuetaan keräämällä kenttätietoja standardoidusti, mahdollistaa kriittisten tietovajeiden täyttämisen ja vahvojen indikaattoreiden kehittämisen vaikuttavien, pölyttäjiä koskevien unionin menettelytapojen tukemiseksi.

Pölyttäjäindikaattorit ovat erityisen tärkeitä vuoden 2020 jälkeisen uuden biodiversiteettikehyksen ja uudistetun yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kannalta. Pölyttäjät ovat tärkeä asiakohta toteutettaessa biologista monimuotoisuutta koskevaa YK:n yleissopimusta, jossa luodaan globaali kehys biodiversiteettitoimille ja jonka täytäntöönpanoon YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) osallistuu aktiivisesti. Työ huipentui biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) vuonna 2016 antamaan ensimmäiseen maailmanlaajuiseen raporttiin pölyttäjistä. Pölyttäjät kuuluvat todennäköisesti tulevan maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen tavoitteisiin. Sen lisäksi, että pölyttäjät ovat yksi tavoitteista itsessään, pölyttäjäindikaattorit auttavat myös mittaamaan sitä, miten joissakin muissa biodiversiteettitavoitteissa on edistytty, mukaan lukien EU:n luontodirektiiviin, Natura 2000 -verkostoon, maatalouteen ja metsätalouteen liittyvät tavoitteet.

Kuten pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen toimessa 5C määrätään, komissio sisällyttää tulos- ja seurantakehykseen pölyttäjäindikaattorin, kun kehys on saatu valmiiksi ja toimintakuntoon. Tällainen indikaattori olisi korvaamaton lisä indikaattorikehykseen, joka sisältyy komission ehdotuksiin aiheesta YMP 2021–2027: hyönteisindikaattorit kuvaavat hyvin luonnon laajempaa monimuotoisuutta, ja ne ovat olennaisen tärkeitä maataloustuotannolle. Tämän kaksitahoisen tehtävän vuoksi pölyttäjäindikaattorit olisivat myös erinomainen lisä kestävän kehyksen tavoitteiden, etenkin tavoitteiden 15 (maanpäällinen elämä) ja 2 (nälän poistaminen), seurantakehykseen unionissa. Niittyperhosindikaattori kuuluu jo tähän kehykseen, ja tällä toimella autetaan tukemaan perhosten seurannan kestävyyttä ja indikaattoriraportointia kaikkialla unionissa.

Vaikka pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen yhteydessä kehitetyt seuranta ja indikaattorit liittyvät luonnonvaraisiin pölyttäjälajeihin, niistä on paljon hyötyä myös tarhamehiläisten terveydelle ja mehiläishoitoalalle. Kasvatettujen ja luonnonvaraisten lajien ravinnonlähteet ovat samoja, kuten myös niiden populaatioiden suurimmat rasitteet. Luonnonvaraisten lajien seuranta ei tarjoa ainoastaan hyvää tietoa kaikkien pölyttäjien ympäristön laadusta vaan myös olennaisen tärkeää tutkimustietoa erilaisista rasitteista ja lajien keskinäisistä suhteista. Tämä on hyvin tärkeää, kun suunnitellaan tehokkaita lieventäviä toimia ja tuetaan tilanteen tehokasta korjaamista.

Sen lisäksi, että tämä olisi perustavanlaatuinen panos poliittiseen päätöksentekoon, seurantajärjestelmästä saadut tiedot mahdollistaisivat välineiden kehittämisen maankäyttäjille, etenkin maanviljelijöille. Tieto pölyttäjälajien tilanteesta yhdistettynä viljelykasveja koskevaan tietoon (esimerkiksi pölyttäjiä koskevan EU:n aloitteen toimen 3B tulosten mukaisesti) mahdollistaisi pölyttäjä- ja pölytyskartaston tai pölytyksen puutteen varhaisvaroitusjärjestelmän kehittämisen. Niillä autettaisiin viljelijöitä, joiden tuotot ja voitot riippuvat olennaisella tavalla pölyttäjistä, tekemään tietoon perustuvia päätöksiä siitä, kuinka turvata tämä maatalouden tuotantopanos ja vähentää pölyttäjähyönteisten vähenemiseen liittyviä riskejä.

Sen ansiosta voitaisiin myös tarjota välineitä biomassaketjussa ylempänä toimiville, kuten riskinarviointi- ja hallinnointivälineitä elintarvikkeiden ja juomien valmistajille, toimittajille ja jälleenmyyjille, joiden tuotteet ja palvelut riippuvat pölyttäjäriippuvaisista maataloustuotteista. Tällä tavoin pölyttäjiä koskeva luotettava tieto tukisi laajemmin biotalousohjelmaa. Vuonna 2018 päivitettyyn biotalousstrategiaan sisältyy toimi, jolla voitaisiin tukea tällaisten välineiden kehittämistä ja helpottaa näin pölyttäjien integroimista arvoketjuihin (toimi 3.3.4).

Unionin pölyttäjäseurantasuunnitelman soveltamisalan odotetaan sisältävän ainakin tärkeimmät taksonomiset ryhmät: mehiläiset, kukkakärpäset, perhoset ja yöperhoset. Tällä hetkellä


pölyttäjäryhmän ainoa systeeminen unionin tason seuranta koskee ainoastaan perhosia puolessa unionin jäsenvaltioista. Vuonna 2018 Euroopan parlamentti rahoitti pilottihankkeen unionin perhosseurannasta ja indikaattoreista (ABLE) kyseisen seurantasuunnitelman laajentamiseksi. Valmistelutoimi perustuu tähän pilottihankkeeseen, ja sillä varmistetaan perhosten seurannan laajentaminen koko unionin alueelle ja autetaan luomaan ensimmäisiä muita pölyttäjäryhmiä koskevia unionin tason seurantaprosesseja.

Komission suunnitelmien mukaan tekninen asiantuntijaryhmä aloittaa toimintansa toukokuussa 2019 laatiakseen EU:n laajuisen pölyttäjäseurantasuunnitelman ja pölyttäjäindikaattorit toukokuuhun 2020 mennessä. Seurantasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi ja tietovirran mahdollistamiseksi indikaattoreiden määrittämistä varten jo vuonna 2021 on äärimmäisen tärkeää, että tarvittavat valmistelut pannaan jäsenvaltioissa alulle vuonna 2020. Monien jäsenvaltioiden hallinnollisissa ja akateemisissa valmiuksissa on todennäköisesti puutteita, ja hankkeen menestyksekäs täytäntöönpano auttaa ratkaisemaan ongelmia jo varhaisessa vaiheessa.

Valmistelutoimeen kuuluvat toimet:

Valmistelutoimesta rahoitetaan toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia helpottaa EU:n laajuisen hyönteispölyttäjiä koskevan seurantasuunnitelman yhdenmukaista täytäntöönpanoa.

Valmistelutoimesta tuetaan erityisesti seuraavia toimia:

— Asiantuntemuksen yhdistäminen EU:n tasolla, asiantuntijoiden verkostoituminen ja koulutus;

— Järjestelmän täytäntöönpanon koordinointi kaikissa jäsenvaltioissa;

— Avustaminen jäsenvaltioiden hallinnollisten, taloudellisten ja akateemisten valmiuksien valmistelussa;

— Avustaminen suunnitelman täytäntöönpanon alkuvaiheessa jäsenvaltioissa, joiden valmiudet eivät ole riittävät;

— Euroopan parlamentin ABLE-pilottihankkeen kehittäminen ja täydentäminen nykyisen perhosten seurantasuunnitelman osalta.

Tämän valmistelutoimen kesto on kolme vuotta, ja sen talousarvio on 5 000 000 euroa.


Alamomentti 07 02 77 54 — Valmistelutoimi – Ympäristön seuranta mehiläisten avulla





3 000 000 1 500 000 3 000 000 750 000

Selvitysosa:Tämän valmistelutoimen tavoitteena on luoda väline ympäristötiedon keräämiseksi mehiläisten ja mehiläistuotteiden avulla, jotta voidaan arvioida epäpuhtauksille altistumista ja niiden leviämistä ympäristössä maisematasolla. Se mahdollistaa myös kasviston monimuotoisuuden arvioinnin erilaisissa maisemissa.

Vaikka erilaisilla ympäristön epäpuhtauksilla, erityisesti torjunta-aineilla, on suuria vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja luontoon, tietoa niille altistumisesta on edelleen niukasti tarjolla.


Mehiläiset joutuvat kosketuksiin erilaisten matriisien kanssa biologisten tarpeidensa ja käyttäytymisensä johdosta. Laajalle (jopa 15 kilometrin säteelle) ulottuvien ravinnonkeruumatkojensa aikana ne ovat alttiita ilmakehässä, maaperässä, kasvillisuudessa ja vedessä oleville epäpuhtauksille. Ne käyvät päivittäin lukuisissa kasveissa kerätessään mettä, mahlaa imevien hyönteisten eritteitä, siitepölyä ja/tai vettä sekä keräävät pihkaa kittivahan tuottamiseksi. Lentäessään ne joutuvat kosketuksiin myös ilmassa olevien hiukkasten kanssa, jotka tarttuvat niiden ihokarvoihin tai joita ne hengittävät hengitysaukkonsa kautta. Epäpuhtaudet kulkeutuvat mehiläispesiin, ja niitä voidaan havaita mehiläistuotteissa, kuten hunajassa, vahassa, kittivahassa, siitepölyssä ja mehiläisleivässä. Mehiläiset ja niiden tuotteet voisivat myös olla erinomainen väline seurattaessa muista kuin torjunta-aineista, kuten raskasmetalleista, hiukkasista, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ja rikkidioksidista, aiheutuvia ympäristön epäpuhtauksia.

Mehiläisiä käytetään jo nyt ympäristön pilaantumisen tason bioindikaattoreina. On tehty tutkimuksia, joissa mehiläisiä ja mehiläistuotteita käytetään biologisina ‘valvontalaitteina’ ympäristön laadun mittaamiseksi. On jo olemassa kuvauksia mehiläisten avulla suoritettavan ympäristön seurannan eri tasoista, joissa seurannan monimutkaisuus ja tarkkuus vaihtelee. Mehiläiskantojen vähenemisestä huolestuneet mehiläishoitajat, mehiläishoitoteknikot ja tutkijat ovat tietyissä Euroopan osissa ryhtyneet analysoimaan mehiläisten ja mehiläistuotteiden epäpuhtauspitoisuuksia. Tulokset ovat usein samat: mehiläiset altistuvat laajalle epäpuhtauksien kirjolle samanaikaisesti ja peräkkäin.

Lisäksi kasvien lajirunsautta EU:n eri maisematyypeissä koskevissa tiedoissa on paljon puutteita. Tällainen tieto on olennaisen tärkeää, jotta voidaan arvioida elinympäristön laatua ja sitä, minkälaisia paineita erilaiset maankäyttötavat voivat aiheuttaa elinympäristöihin. Siitepölyn kerääminen mehiläispesistä ja sen analysointi tarjoavat lupaavan tien koota korvaamatonta tietoa, joka voi auttaa korjaamaan tietovajeen.

Mehiläisiä seuraamalla tuotettu ympäristötieto tukisi EU:n toimintatapoja seuraavilla aloilla:

kansanterveys ja elintarviketurvallisuus

kasvien ja eläinten terveys, mukaan luettuna mehiläisten terveys

maatalous ja maaseudun kehittäminen, mukaan luettuna mehiläishoito

maataloustuotanto ja elintarviketurva

ympäristönsuojelu (luonto, ilma, vesi, maaperä)

luonnon monimuotoisuus.

Se tukisi erityisesti vaikuttavia toimia, joita koskevat seuraavat säädökset ja politiikat:

torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annettu direktiivi 2009/128/EY

kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annettu asetus (EY) 1107/2009

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka

luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n politiikka, mukaan luettuna pölyttäjiä koskeva EU:n aloite

tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä annettu direktiivi (EU) 2016/2284

teollisuuden päästöistä annettu direktiivi 2010/75/EU.

Tällä tavoin ympäristön seuranta mehiläisten avulla myötävaikuttaisi osaltaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen EU:ssa ja etenkin tavoitteiden 2 (nälän poistaminen), 3 (terveys ja


hyvinvointi), 12 (vastuullinen kuluttaminen ja tuotanto), 14 (vedenalainen elämä) ja 15 (maanpäällinen elämä) saavuttamiseen.

Vuonna 2018 Euroopan parlamentti rahoitti pilottihanketta "Torjunta-aineiden käytön ympäristövaikutusten seuranta mehiläisten avulla". Valmistelutoimi perustuu tälle pilottihankkeelle. Sillä laajennetaan sen soveltamisalaa entisestään muihin ympäristön epäpuhtauksiin sekä kasvien monimuotoisuuden seurantaan. Tämä valmistelutoimi on kansalaisten tiedehanke, jossa mehiläishoitajilla on merkittävä rooli näytteiden kerääjinä mehiläispesistä.

Valmistelutoimeen kuuluvat toimet:

Valmistelutoimella rahoitetaan pilottihankkeella parhaillaan kehitettävän ja testattavan seurantamenetelmän EU:n laajuinen täytäntöönpano. Lisäksi sillä pyritään laajentamaan seurantaa muihin ympäristön epäpuhtauksiin ja kasvien monimuotoisuuteen.

Valmistelutoimeen kuuluvat erityisesti seuraavat toimet:

Tutkitaan, kuinka seurantamenettelyä voitaisiin laajentaa muihinkin ympäristön epäpuhtauksiin kuin torjunta-aineisiin, ja kehitetään asianmukaisia moduuleja tätä varten.

Pannaan seurantamenettely täytäntöön keräämällä näytteitä mehiläispesistä eri maankäyttöalueilla kaikissa jäsenvaltioissa.

Laaditaan näytteistä kemiallinen ja siitepölyanalyysi.

Kehitetään tietotekniikkainfrastruktuuri tietoaineiston luomista sekä tiedon tallentamista, hallinnointia, prosessointia ja jakamista varten.

Tämän valmistelutoimen kesto on kolme vuotta, ja sen talousarvio on 4 000 000 euroa.


Alamomentti 07 02 77 55 — Valmistelutoimi – Euroopan luonnon monimuotoisuuden tilanteen mittaaminen punaisen kirjan uhanalaisuusindeksin avulla





2 400 000 1 200 000 2 400 000 600 000

Selvitysosa:Tällä valmistelutoimella arvioidaan luonnon monimuotoisuuden tilanteen muuttumista Euroopassa, EU:n 28 jäsenvaltiossa ja yleiseurooppalaisella tasolla, puututaan sen heikentymistä aiheuttaviin yhteisiin syihin ja seurataan suojelutoimenpiteiden ja politiikkatoimien vaikutuksia. Se on tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian ja vuoden 2020 jälkeisten biodiversiteettikehysten loppuarviointia. Ehdotetussa lähestymistavassa yhdistyvät erityisten osaamisverkostojen ja tietojen käyttöönotto ja vakiintuneen mittausjärjestelmän eli Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) punaisen kirjan uhanalaisuusindeksin käyttö. Tarkoituksena on saattaa nykyiset Euroopan lajien punaiset kirjat ajan tasalle ja arvioida lajien tilan muutoksia, jotta voidaan vaikuttaa alakohtaiseen ja maankäyttöä koskevaan politiikkaan, mikä on ratkaisevan tärkeää niiden toiminta-alojen täsmentämiseksi.


Euroopassa lajien riski kuolla sukupuuttoon on kasvanut jyrkästi viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Vaikka joidenkin organismiryhmien kohdalla kannan heikkenemisen syyt ovat suureksi osaksi tiedossa ja vaikka suojelutoimenpiteitä ja -politiikkaa on toteutettu tilanteen heikentymisen pysäyttämiseksi, tietoja ja tietämystä eri lajien tilan kehityssuunnista ja uhkista joko ei ole tai sitä ei ole helposti saatavilla, lajien suojelun tilaa koskevia indikaattoreita ei ole tuotettu järjestelmällisesti ja suojelun sekä politiikkatoimien maantieteellinen laajuus on ollut epätasaista. Tämä vaikeuttaa yksittäisistä elvytystoimenpiteistä saatujen vaikutusten ymmärtämistä ja tekee haastavaksi mitata EU:n edistymistä luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi alueellisesti ja kansainvälisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa.

IUCN:n punaisen kirjan uhanalaisuusindeksi on laajalti hyväksytty mittari, jolla mitataan maailmanlaajuisesti uhanalaisuusriskin muutoksia, ja se on hyväksytty kestävän kehityksen tavoitteiden ja biologista monimuotoisuutta koskevien maailmanlaajuisten Aichin tavoitteiden saavuttamisessa edistymisen viralliseksi indikaattoriksi. Sitä käytettiin hiljattain Euroopan ja Keski-Aasian nisäkkäiden, lintujen ja sammakkoeläinten tilan alueellisten kehityssuuntien arviointiin biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin alueellisessa arviointiraportissa, ja sitä ehdotetaan käytettäväksi vuoden 2020 jälkeisessä maailmanlaajuisessa biodiversiteettikehyksessä. Uhanalaisuusindeksi hyödyntää IUCN:n uhanalaisten lajien punaisen kirjan tietoja. Siinä on Euroopassa arvioitu vuodesta 2006 alkaen yli 11 000 lajia kahdella eri alueellisella tasolla: maantieteellisessä Euroopassa ja Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa. Merilajien osalta arviointialueeseen kuuluvat Välimeri, Mustameri, Itämeri ja Pohjanmeri sekä Atlantin valtameren Eurooppaan kuuluva osa (eli aluevedet ja talousvyöhykkeet, mukaan lukien Portugaliin ja Espanjaan kuuluvien Makaronesian saarten talousvyöhykkeet). IUCN:n punaisen kirjan arvioinnit vanhenevat kuitenkin virallisesti 10 vuoden kuluttua, ja yhtään taksonomista ryhmää ei ole koskaan arvioitu uudelleen EU:n 28 jäsenvaltiossa ja yleiseurooppalaisella tasolla. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että lajeja arvioidaan säännöllisesti uudelleen, jotta saadaan luotettava ja merkityksellinen indikaattori Euroopan luonnon monimuotoisuutta koskevista suuntauksista ja uhkien vähenemisestä ajan myötä laajempaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa varten.

Valmistelutoimessa käytetään IUCN:n punaisen kirjan uhanalaisuusindeksiä, jotta voidaan arvioida lähes kaikkien niiden taksonien uhanalaisuuden kokonaisriskiä, jotka on tähän mennessä arvioitu IUCN:n punaisen kirjan uhanalaisten lajien luettelossa EU:n 28 jäsenvaltion ja yleiseurooppalaisella tasolla. Näihin kuuluvat selkärankaiset (nisäkkäät, sammakkoeläimet, matelijat, makean veden kalat), selkärangattomat (muut nilviäiset kuin merinilviäiset, perhoset, puissa elävät kuoriaiset, sudenkorennot ja mehiläiset) ja kasvit (putkilokasvit ja lääkekasvit). IUCN:n punaisen kirjan uhanalaisuusindeksillä voidaan mitata, onko luonnon monimuotoisuuden häviäminen Euroopassa hidastunut, jotta voidaan parantaa kentällä toteutettujen suojelutoimien tehokkuutta ja samalla arvioida edistymistä EU:n politiikkojen ja lainsäädännön täytäntöönpanossa, esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n nykyisen strategian – erityisesti sen tavoitteen 1, jolla pyritään parantamaan lajien ja niiden elinympäristöjen suojelua EU:n luontodirektiivien täysimääräisen täytäntöönpanon avulla – täytäntöönpanossa, sekä vaikuttaa vuoden 2020 jälkeen toteutettavien toimien tavoitteisiin. Nämä uudelleenarvioinnit olisi mukautettava toimintapoliittiseen sykliin (esimerkiksi biologista monimuotoisuutta koskeva vuoden 2010 toimintasuunnitelma, luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n politiikka vuoteen 2020 ja luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia vuoteen 2030).

Lajeja koskevan uudelleenarvioinnin yleiset menetelmät perustuvat uhanalaisten lajien luettelon nykyisiin arviointeihin. Tarvitaan jonkin verran valmistelutyötä tarvittavien tietojen keräämiseksi ja arviointien saattamiseksi ajan tasalle. Arviointityöpajoja järjestetään vain kaikkein uhanalaisimpien lajien tilanteen tarkistamiseksi, joten niiden määrän oletetaan olevan pienempi kuin tyypillisissä arviointimenettelyissä ja näin ollen ne tulevat myös halvemmiksi. Työpajojen kesto vaihtelee


yhdestä neljään päivään arvioitavien lajien lukumäärän mukaan. Taksonominen tieto, asiantuntemus ja data otetaan käyttöön tekemällä yhteistyötä asianomaisten IUCN:n lajiensuojelukomission asiantuntijaryhmien kanssa, ja näiden ryhmien suorittamaa yleisarviointia johtaa IUCN:n henkilöstö. Paikallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden ylimääräiset kuulemiset ja yhteistyö näiden kanssa ovat keskeisiä tekijöitä toiminnan onnistumisen kannalta, ja tällä toimella onkin valtavasti mahdollisuuksia aktivoida paikallistason osaamiskeskuksia ja edistää valmiuksien kehittämistä (työpajojen avulla). IUCN:n punaisen kirjan lajiarvioinnit ja levinneisyyskartat ovat tavallisesti vapaasti saatavilla sen verkkosivustolla, ja kaikki kerätyt uudet tiedot ladataan Euroopan ympäristökeskuksen biodiversiteettidatakeskukseen. Kaikki muut tämän toimen puitteissa kerätyt ehdotettujen lajiryhmien populaatioiden määrää ja levinneisyyttä koskevat yksityiskohtaiset aikasarjatiedot asetetaan nykyisten seurantajärjestelmien yhteydessä teollis- ja tekijänoikeuskysymysten ja tiedonsaantioikeuden selvittämiseksi tehtyjen tietojen jakamista koskevien sopimusten ehtojen mukaisesti saataville integroituun tietokantaan, joka voi suoraan tukea luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien yhdennettyä seurantajärjestelmää, jonka komissio ja Euroopan ympäristökeskus kehittävät.

TAVOITTEET

Uudelleenarvioinneista saadaan neljä keskeistä tavoitetta:

1) Kutakin lajiryhmää koskeva Euroopan (EU:n tason ja yleiseurooppalaisen tason) uhanalaisten lajien luettelo, joka tarjoaa yleiskatsauksen tehdyistä analyyseistä ja uudelleenarvioinnin tuloksista ja jossa on esimerkkejä lajeista, joiden tila on punaisen kirjan mukaan kehittynyt myönteiseen tai kielteiseen suuntaan tai säilynyt vakaana, sekä kooste suojelutoiminnan onnistumisista ja epäonnistumisista ja niihin liittyviä keskeisiä viestejä ja suosituksia, jotka on räätälöity tärkeimmille sektoreille, jotka vastaavat eri puolilla Eurooppaa toteutettavista toimista, joilla tuetaan ja/tai jotka uhkaavat lajien suojelua. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan parantaa luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamista valtiosta riippumattomien toimijoiden keskuudessa ja tiedottaa suurelle yleisölle siitä, mitkä toimet ja käytännöt hyödyttävät Euroopan luonnon monimuotoisuutta ja edistävät ekosysteemipalveluja ja siten ihmisten hyvinvointia. Kutakin lajia koskevat lopulliset uudelleenarvioinnit esitetään myös IUCN:n verkkosivustolla olevissa ajantasaistetuissa tietokoosteissa. Tietokoosteiden lataamisella punaisen kirjan verkkosivustolle on se etu, että kaikki Euroopan lajien punaisen kirjan tiedot ovat saatavilla yhdessä paikassa, saatavilla ovat kaikkein uusimmat arvioinnit, joita ei ole laadittu tämän toimen yhteydessä ja joissa on hyödynnetty lajiensuojelukomission asiantuntijaverkoston sisällyttämiä uusia tietoja, ja saman lajin maailmanlaajuisten ja muiden alueellisten arviointien kanssa voi tehdä vertailuja. Aiempien Euroopan lajien punaisten kirjojen mukaisesti ajan tasalle saatetut arvioinnit ovat nelivärijulkaisuja, jotka sisältävät lukuja ja valokuvia. Lisäksi julkaisut suunnitellaan niin, että niiden lataaminen PDF-muodossa on mahdollisimman nopeaa. Julkaisut toimitetaan paperiversiona (300 kappaletta) sekä sähköisessä muodossa (Word ja PDF).

2) Ajantasaistettujen punaisen kirjan tietokantojen sisällyttäminen Euroopan ympäristökeskuksen biodiversiteettidatakeskukseen ja sen verkkoisännöinti-infrastruktuuriin. Kaikkia punaisen kirjan uhanalaisuusindeksin arvioimiseksi kerättyjä tietoja (populaation koko, levinneisyys, demografiset suuntaukset, elinympäristöt, uhat) käytetään lajitietopalvelun (SIS) nykyisten lajiarvioiden ajantasaistamiseen, ja ne viedään Microsoft Access -tietokantoihin (taksonomisen ryhmän mukaan jaoteltuina). Sen jälkeen ne muunnetaan Euroopan ympäristökeskuksen biodiversiteettidatakeskuksen vaatimusten mukaiseen muotoon ja asetetaan saataville sen kautta.

3) Europa-verkkosivustolle tulevan tekstin valmistelu. Europa-sivuston Euroopan lajien punaista kirjaa käsittelevään osioon avataan kutakin arviointia varten uusi välilehti, joka sisältää kunkin taksonomisen ryhmän uhanalaisuusluokituksen tulokset, ja sivustolla julkaistava teksti laaditaan samaan aikaan kuin Euroopan lajien punaisten kirjojen julkaisut. Aiempia Euroopan lajien punaisia


kirjoja koskevia hankkeita varten kehitettyä nykyistä rakennetta (eli otsikot ja alaotsikot) saattaa olla tarpeen tarkistaa, jotta voidaan tuoda paremmin esiin järjestelmällisen seurannan ja punaisen kirjan uhanalaisuusindeksin parissa tehtyä työtä ja sen tuloksia.

4) Euroopan luonnon monimuotoisuuden tilannetta käsittelevä esite, jossa esitetään yhteenveto uudelleenarviointien ja uhanalaisuusluokituksen tuloksista, tuodaan esiin luonnon monimuotoisuuden seurannan ja pitkän aikavälin suuntausten merkitystä, kootaan yhteen uhkaa aiheuttavat tekijät, jotta voidaan lähettää keskeisiä viestejä niille yhteiskunnan sektoreille, joiden vaikutukset ovat suurimmat, sekä esitellään onnistuneita suojelutapauksia. On tärkeää ottaa mukaan myönteisiä viestejä, jotta voidaan auttaa luomaan optimistinen yhteiskunnallinen liike, joka mahdollistaa muutoksen. Esite toteutetaan noudattaen komission visuaalista ilmettä koskevia ohjeita. Se vetoaa laajoihin piireihin, ja sitä käytetään yhteydenpitoon päättäjien ja asiasta kiinnostuneen yleisön kanssa. Se on myös tärkeä viestintäväline medialle ja tarjoaa ympäristöasioiden pääosastolle erittäin hyödyllisen välineen, jota voidaan levittää laajalti muille pääosastoille ja sidosryhmille sekä käyttää tiedotuskampanjoissa. Esitteet toimitetaan paperiversiona (1 500 kappaletta) sekä sähköisessä muodossa (Word ja PDF).

Tämän kolmivuotisen valmistelutoimen kokonaisbudjetti on 2 400 000 euroa.


Alamomentti 07 02 77 56 — Pilottihanke – Kalatien rakentaminen Tonavan sampia varten Rautaportin vesivoimalaan





2 000 000 1 000 000 2 000 000 500 000

Selvitysosa:Tässä pilottihankkeessa arvioidaan teknisiä ratkaisuja, joiden avulla sammille voidaan avata vaellusreitti Romanian ja Serbian välisellä rajalla sijaitsevan Tonavan Rautaportin vesivoimalan patojen I ja II ohittamiseksi. Kun otetaan huomioon näiden Tonavan suurimpien patojen koko ja sampien koko (niiden pituus voi olla jopa seitsemän metriä) sekä Rautaporttia ympäröivä kallioinen maasto, kyseessä on poikkeuksellinen tekninen haaste, joka edellyttää paikallisiin olosuhteisiin räätälöityä erittäin innovatiivista ratkaisua.

Sammen vaellusyhteyksien palauttaminen on nostettu lippulaivahankkeeksi Tonavan kansainvälisen suojelukomission sampistrategiassa (ICPDR) sekä Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian toimintasuunnitelmassa, jotta voidaan parantaa Tonavan sampien suojelun tasoa. Lippulaivahankkeella edistetään myös sampien suojelua koskevan Euroopan laajuisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Toimintasuunnitelma liittyy Bernin yleissopimukseen, jonka osapuoli EU on.

Tässä pilottihankkeessa laaditaan sammen vaelluksen helpottamiseksi luotettava ja perinpohjainen tekninen toteutettavuustutkimus, joka kattaa muun muassa seuraavat:

1) mahdollisten teknisten vaihtoehtojen hahmottelu ja esisuunnittelu kalateiden kunnostamiseksi ylä- ja alavirtaan vaeltavia kaloja varten, mukaan lukien etujen ja haittojen (rajoitusten) vertaileminen, kustannusarviot, riskit (tekniset ja taloudelliset) sekä perussuunnittelun edellyttämien


seuraavien vaiheiden määrittäminen, mukaan lukien rakennesuunnittelu, tekninen komponenttien suunnittelu ja toimintasuunnitelma;

2) hydraulinen mallinnus;

3) täytäntöönpanostrategian suunnittelu (rakenteiden toteuttamisjärjestys, esimerkiksi vaiheittain "tekemällä oppimisen" kautta eli mukautuva kalateiden suunnittelutapa);

4) toteuttamiskelpoisten hallinnointivaihtoehtojen kartoittaminen, erityisesti alavirtaan vaeltavien kalojen suojelussa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä (esimerkiksi turbiinien hallinta, pyydykset ja kuljetukset);

5) tarvittavat kenttätutkimukset sellaisten tiedonpuutteiden korjaamiseksi, jotka eivät kuulu meneillään olevien tutkimusten piiriin (tiedot, joita ei ole saatavilla tai jotka ovat vanhentuneita);

6) kalateiden arvioinnin/seurannan suunnittelu;

7) rahoitussuunnittelun päivittäminen;

8) vertaisarvioijien ja kalatieasiantuntijoiden suorittama teknisten ratkaisujen arviointi.

Teknisen toteutettavuustutkimuksen näiden osien kustannukset ovat noin 2 600 000 euroa. Tonavan kansainvälinen suojelukomissio sekä Romanian ja Serbian toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat tiiviisti mukana tutkimuksen tekemisessä.

Toteutettavat toimet voitaisiin suunnitella uudelleen, jotta vältetään mahdolliset päällekkäisyydet meneillään olevan työn kanssa.

Tämän hankkeen rahoitus ei tällä hetkellä sisälly mihinkään EU:n ohjelmaan.

Valmista suunnitelmaa tällaiselle kalatielle ei ole olemassa, ja tästä hankkeesta rahoitettavasta innovatiivisesta ratkaisusta tulee siten malli muiden suurten eurooppalaisten jokien vastaavanlaisten kalateiden suunnittelulle. Samanlaisia haasteita kuin suurien kalojen kalateiden rakentamisessa Rautaportin patoihin I ja II (esimerkiksi valtavat mittasuhteet, suuret korkeuserot, vaihteleva veden määrä tekoaltaassa) esiintyy myös Itämeren ympäristössä, jossa Puolan Veikselin, Liettuan Niemenin ja Latvian Väinäjoen suuret padot haittaavat kalojen vaellusta ja sammen takaisinistutusohjelmia. Muita esimerkkejä ovat Gabčíkovon pato sekä suuret padot Tiszassa ja Dravassa Tonavan altaan alueella, Evrosissa Bulgariassa ja Kreikassa sekä Iberian niemimaan joissa, esimerkiksi Guadalquivirissa, joka on entinen sampijoki. Kalojen vaellusta koskevien ratkaisujen löytäminen kaikkia näitä jokia varten edistäisi merkittävästi EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanoa.

Isoihin patoihin sampia varten tehtyjä kalateitä on ainoastaan Venäjällä Volgan ja Kubanin varrella sekä Yhdysvalloissa Connecticut- ja Columbiajoessa. Niistä saadut kokemukset olisi otettava huomioon, mutta ne eivät riitä vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Yksi tunnetuimmista ja parhaiten onnistuneista sammen kalateistä Euroopassa sijaitsee Geesthachtissa Saksassa, mutta padon korkeus siellä on vain 4,5 metriä, kun Rautaportin pato I on 60 metriä korkea.

Lisäksi tähän pilottihankkeeseen osallistuu Serbian vesihuoltoalan toimijoita, jotka näin saavat käytännön koulutusta ympäristösäännöstön noudattamisessa.



Alamomentti 07 02 77 57 — Valmistelutoimi – Vaihtoehtojen kehittäminen eläinkokeille





1 800 000 900 000 1 800 000 450 000

Selvitysosa:Valmistelutointa edeltäneessä pilottihankkeessa, jonka tarkoituksena oli edistää ja kehittää vaihtoehtoja eläinkokeille, toteutettiin erilaisia toimia, joilla kehitettiin koulutusta mutta myös lisättiin tietoa ja tiedotusta vaihtoehtoisista menetelmistä ja jotka yksilöitiin kolmessa toimintapilarissa, joita komissio oli ehdottanut pilottihanketta varten välikertomuksessa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanosta vuonna 2017 (viite Ares (2017)1094287 – 01/03/2017). Komissio toteutti toimet vuonna 2018. Pilottihanketta olisi jatkettava valmistelutoimena, jotta näiden menestyksekkäiden toimien jatkuvuus ja tehokkuus varmistetaan.


Alamomentti 07 02 77 58 — Valmistelutoimi – Euroopan selviytymiskykyä ja sopeutumista kuivuuteen tarkkailevan seurantakeskuksen perustaminen





1 500 000 750 000 1 500 000 375 000

Selvitysosa:Valmistelutoimen päätavoitteena on tehdä eurooppalaisesta kuivuuden seurantajärjestelmästä organisaatio, jolla on institutionaaliset valmiudet sekä aineelliset ja henkilöresurssit, niin, että voitaisiin tukea korkeakouluista, tutkimus- ja kehittämisyksiköistä, tuotantosektorin yrityksistä ja kansalaisyhteiskunnasta koostuvan verkoston tehokasta toimintaa.

Seurantakeskus tutkisi kuivuutta ilmiönä, ei pelkästään sen syitä vaan myös sen seurauksia.

Se kokoaa yhteen henkilöstöresurssit sekä tieteellisen ja teknisen tietämyksen, jotta voidaan tarjota tietoja (tilastotietoa ja trendianalyysejä) ja menetelmiä, joilla voidaan käsitellä ja mukauttaa tuotannollisia resursseja kunkin alueen ja kunkin maatalouden tuotantoalan spesifisiin tilanteisiin ja tarpeisiin, sekä tarjota apua ja neuvontapalveluja kuivuudesta kärsiville jäsenvaltioille ja alueille.



Alamomentti 07 02 77 59 — Pilottihanke – Maankäyttäjien, luonnonsuojelijoiden ja paikallisyhteisöjen välisen ohjeistuksen ja tiedonvaihdon parantaminen kulttuuriperintömaisemien suojelemiseksi Natura 2000 -alueilla ja muualla





439 881 219 940 439 881 109 970

Selvitysosa:Maisemanhoitoaloitteille on luonteenomaista tiivis yhteistyö luonnonsuojelijoiden, viljelijöiden ja paikallisyhteisöjen välillä. Aloitteiden tavoitteena on säilyttää eurooppalaisten maisemien monipuolisuus ja biologinen monimuotoisuus sekä tarjota tukea maaseututalouksien kestävän kehityksen edistämiseksi. Maisemanhoidon periaatteisiin perustuvia yhteistyössä toteutettavia luonnonsuojelutoimia toteutetaan kuudessa jäsenvaltiossa (Ranska, Saksa, Luxemburg, Alankomaat, Romania ja Espanja), ja vastaavia toimintamalleja ollaan parhaillaan käynnistämässä muissa jäsenvaltioissa (esimerkiksi Liettuassa ja Tšekissä).

Maisemanhoitoaloitteisiin kuuluvat toimet liittyvät EU:n luonnonsuojeludirektiivien täytäntöönpanon aktiiviseen kehittämiseen. Hankkeella edistetään asiaan liittyviä yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteitä, mukaan lukien viljelymaiden lintuja koskevat toimenpiteet ja Natura 2000 -alueiden hoito, ja siinä tehdään työtä kaikkien asiaankuuluvien toimenpiteiden ja tavoitteiden sisällyttämiseksi yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelmiin ja toteuttamisjärjestystä koskeviin toimintasuunnitelmiin. Myös vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoa pidetään tärkeänä hankkeen ja EU:n luontolainsäädännön täytäntöönpanon kannalta.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ruohonjuuritasolla osallistuvat organisaatiot toteuttavat monenlaisia toimia, joilla tuetaan eri sidosryhmiä asianomaisilla maaseutualueilla suojelutoimien turvaamiseksi rakenteellisesti.

Tärkeimmät toimet EU:n luontolainsäädännön täytäntöönpanemiseksi ovat seuraavat:

- tarjotaan maankäyttäjille uusia tulonlähteitä maisemanhoitotoimilla, esimerkiksi maatalouden ympäristötoimenpiteillä, joilla suojellaan maisemia ja biologista monimuotoisuutta

- markkinoidaan laadukkaita alueellisia tuotteita (esimerkiksi Natura 2000 -alueilta)

- tuetaan maaseutumatkailua

- luodaan työpaikkoja

- vaalitaan paikallista identiteettiä.

Tähän mennessä saadut kokemukset osoittavat, että maisemanhoidollinen lähestymistapa parantaa EU:n luonnonsuojeludirektiivien täytäntöönpanoa edistämällä paikallista biologista monimuotoisuutta, suojelemalla kulttuurimaisemaa ja parantamalla maaseutualueiden asukkaiden elämänlaatua. Luontoa, ihmisiä ja taloutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti näillä toimilla edistetään älykkäämpiä osallistavia lähestymistapoja ja vahvistetaan maanomistajien ja maankäyttäjien täysimääräistä osallistumista.

Olisikin tiivistettävä yhteyksiä eurooppalaisten maisemanhoitoaloitteiden ja organisaatioiden välillä ja vaihdettava enemmän kokemuksia. Viime vuosina eurooppalaisista maisemanhoitoaloitteista saatuja kokemuksia on ryhdytty keräämään kokoon, ja yhteydenpidosta on ollut aloitteille hyötyä. Vastavuoroisilla vierailuilla ja seminaareissa on kehitetty uusia lähestymistapoja unionin ympäristö/luonnonsuojelu- ja maatalouspolitiikan täytäntöönpanon parantamiseksi. Tätä yhteistyötä on kuitenkin vielä parannettava unionissa, jotta voidaan tehostaa maaseudun kehittämiseen ja luontoon kohdistuvia pitkän aikavälin hyötyjä.


Parempi eurooppalainen yhteistyö auttaisi myös parantamaan unionin direktiivien, kuten luontodirektiivin ja vesipuitedirektiivin, täytäntöönpanoa ja yhteisen maatalouspolitiikan vaikutusta kulttuurimaisemiin eri maissa. Palautteesta ja ehdotuksista tehdään yhteenveto, joka toimitetaan komissiolle samoin kuin jäsenvaltioiden asiasta vastaaville ministeriöille.

Hankkeeseen otetaan mukaan sekä nykyisiä että uusia kumppaneita, jotka saavat näin tietoa määritellyistä keskeisistä tekijöistä ja käytännön kokemuksista ja voivat osallistua seminaareihin ja eurooppalaiseen konferenssiin. Hanke edistää näin kumppanuuksien solmimista Euroopan tasolla ja vahvistaa unionin asemaa. Menestyneiden kumppanien kanssa toteutetaan viisi seminaaria, jotta voidaan määritellä keskeiset tekijät yhteistyöhön perustuvalle luonnonsuojelutoiminnalle. Keskeiset tekijät kootaan tiivistetysti monikieliseen julkaisuun ja esitellään eurooppalaisessa päätöskonferenssissa, jonka aiheena on "Maisemanhoidon Eurooppa – yhteistyöhön perustuva luonnonsuojelu ihmisen ja luonnon hyväksi". Tätä voidaan hyödyntää uusissa maisemanhoitoaloitteissa työn tehostamiseksi ruohonjuuritasolla.

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää unionin direktiivien, kuten luontodirektiivin ja vesipuitedirektiivin, täytäntöönpanoa ja ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan vaikutukset kulttuurimaisemiin eri maissa. Palautteesta ja ehdotuksista tehdään yhteenveto, joka toimitetaan komissiolle samoin kuin jäsenvaltioiden asiaankuuluville ministeriöille. Näin edistetään tietämyksen ja käytännön kokemusten siirtoa maasta toiseen sekä tarvittaessa asianmukaisten ohjelmien kehittämistä.

Hankkeeseen otetaan mukaan sekä nykyisiä että uusia kumppaneita, jotka saavat näin tietoa määritellyistä keskeisistä tekijöistä ja käytännön kokemuksista ja voivat osallistua seminaareihin ja eurooppalaiseen konferenssiin. Hanke edistää näin kumppanuuksien solmimista Euroopan tasolla ja vahvistaa unionin asemaa.

EU:n luonnonsuojeludirektiivien täytäntöönpanon lisäksi keskustellaan muista aiheista, jotka eivät liity suoraan maisemanhoitotyöhön Euroopassa, jotta kehitettäisiin erilaisia ratkaisuja ja saataisiin tietoa hyviksi osoittautuneista käytännöistä:

– suurpetojen kanssa rinnakkain elämistä maaseutualueilla koskevat kysymykset

– kokemukset ja päätelmät, jotka koskevat viljelymaiden lintujen elinympäristöjen ennallistamista ja osallistumista niitä koskevaan uuteen sopimukseen

– pilottihankkeen tarkoituksena on edistää Natura 2000 -verkostoa ja maatalousmaata koskevien ohjeiden päivittämistä maisemanhoitoaloitteista Euroopassa saatujen kokemusten ja ehdotusten pohjalta

– päätelmillä pyritään myös edistämään useita luontoa koskevan toimintasuunnitelman keskeisiä tehtäviä

– saatuja kokemuksia ja opetuksia voidaan myös hyödyntää esimerkiksi luonnonmaantieteellisissä verkostoitumistapahtumissa.

Maisemanhoitoaloitteissa tehtävän yhteistyön erityinen arvo on siinä, että luodaan yhteyksiä luonnonsuojelijoiden, maankäyttäjien ja paikallisyhteisöjen välille. Siten voidaan saavuttaa entistä paremmin unionin politiikan tavoitteet ja edistää EU-myönteistä ilmapiiriä maaseudulla.



Momentti 08 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot tutkimuksen ja innovoinnin toimintalohkossa


6 207 137 5 981 331 6 207 137 6 207 137 6 139 472



321 492 237 117 321 492 321 492 321 492

Momentti 08 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot tutkimuksen ja innovoinnin toimintalohkossa


407 173 249 108 407 173 407 173 407 173

Alamomentti 08 01 05 01 — Tutkimus- ja innovointiohjelmaa ”Horisontti 2020” toteuttaviin virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot


99 202 032 98 702 032 99 202 032 99 202 032 99 202 032

Alamomentti 08 02 01 01 — Tutkimuksen lujittaminen tieteen eturintamassa – Euroopan tutkimusneuvosto





2 169 970 133 1 978 553 728 2 051 470 133 1 965 553 728 2 199 970 133 1 993 553 728 2 169 970 133 1 978 553 728 2 169 970 133 1 978 553 728

Alamomentti 08 02 01 02 — Tulevien ja kehitteillä olevien teknologioiden tutkimuksen lujittaminen





p.m. 35 423 585 p.m. p.m. p.m. 35 423 585 p.m. 35 423 585 p.m. 35 423 585

Alamomentti 08 02 01 03 — Euroopan tutkimusinfrastruktuurien lujittaminen, sähköiset infrastruktuurit mukaan luettuina





247 270 417 198 815 486 235 770 417 198 815 486 247 270 417 198 815 486 247 270 417 198 815 486 247 270 417 198 815 486

Alamomentti 08 02 02 01 — Johtoasema nanoteknologian, kehittyneiden materiaalien, laserteknologian, bioteknologian ja kehittyneiden valmistus- ja prosessointimenetelmien aloilla





596 300 594 518 793 206 536 300 594 510 793 206 616 300 594 528 793 206 596 300 594 518 793 206 596 300 594 518 793 206


Alamomentti 08 02 02 02 — Riskirahoituksen saatavuuden helpottaminen tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin





463 764 801 120 856 938 435 764 801 120 856 938 463 764 801 120 856 938 463 764 801 120 856 938 390 264 801 98 806 938

Alamomentti 08 02 02 03 — Innovoinnin lisääminen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset)





58 696 783 31 186 450 46 196 783 31 186 450 58 696 783 31 186 450 58 696 783 31 186 450 58 696 783 31 186 450

Alamomentti 08 02 03 01 — Elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen





648 685 745 597 667 007 642 685 745 597 667 007 713 685 745 630 167 007 648 685 745 597 667 007 675 046 838 605 575 007

Selvitysosa:Tämän toimen tavoitteena ovat kaikkien kansalaisten elinikäinen terveys ja hyvinvointi, korkealaatuiset ja taloudellisesti kestävät terveydenhuolto- ja hoitojärjestelmät, joissa terveydenhoito yksilöllistyy sen tuloksellisuuden parantamiseksi, sekä uudet työllistämis- ja kasvumahdollisuudet terveysalalla ja siihen liittyvillä toimialoilla. Tältä osin toimissa keskitytään tehokkaaseen terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn (esim. terveyttä määrittävien tekijöiden ymmärtäminen ja parempien ehkäisevien rokotteiden kehittäminen). Erityishuomiota olisi kiinnitettävä sukupuoleen ja ikään liittyviin terveysnäkökohtiin. Lisäksi huomiota kiinnitetään mahdollisuuksiin hallita, hoitaa ja parantaa tauteja (mm. lääkehoidon yksilöllistämisen avulla), syöväntorjunta mukaan lukien, sekä toimintarajoitteisiin ja työkyvyn alentumiseen (esim. siirtämällä tietämystä kliiniseen käytäntöön ja laajennuskelpoiseen innovointiin, hyödyntämällä terveystietoja paremmin sekä helpottamalla itsenäistä ja tietotekniikka-avusteista asumista). Lisäksi pyritään parantamaan päätöksentekoa ennaltaehkäisy- ja hoitotoimissa sekä tunnistamaan parhaat käytännöt terveydenhoitoalalla ja tukemaan niiden levittämistä. Tarkoituksena on myös tukea yhdistettyjä hoitopalveluja sekä sellaisten teknisten, organisatoristen ja sosiaalisten innovaatioiden käyttöönottoa, joiden avulla ikäihmiset ja vammaiset pystyvät säilyttämään aktiivisuutensa ja riippumattomuutensa. Toimissa otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat ja muiden muassa naisten asema niin epävirallisella kuin virallisella hoitoalalla.

Oikeusperusta:Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan a alakohta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja


Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

Alamomentti 08 02 03 02 — Turvallisten, terveellisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden ja muiden biopohjaisten tuotteiden riittävän saannin varmistaminen





288 728 659 196 048 586 260 528 659 196 048 586 318 728 659 211 048 586 288 728 659 196 048 586 288 728 659 196 048 586

Alamomentti 08 02 03 03 — Siirtyminen luotettavaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään





378 723 375 371 904 517 378 723 375 371 904 517 433 723 375 445 679 517 378 723 375 371 904 517 437 834 269 389 637 517

Selvitysosa:Turvallisen, puhtaan ja tehokkaan energiansaannin varmistamiseen tähtäävissä tutkimustoimissa keskitytään unionin energiankulutuksen vähentämiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä vähähiilisen sähkön tuottamiseen halvalla. Nämä toimet perustuvat energiaunionin ja strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) tavoitteisiin ja painopisteisiin.

Uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskeville toimintalohkoille, älykkäät energiaverkot, energian varastointi sekä älykkäät kaupungit ja yhteisöt mukaan lukien, osoitetaan vähintään 85 prosenttia määrärahoista.

Rahoitusvälineistä saatavat tulot ja palautukset, jotka maksetaan takaisin komissiolle ja otetaan tulotaulukon alamomentille 6 4 1 0 ja 6 4 1 1, voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Kiinnitetään huomiota Euroopassa vallitsevan tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen, tinkimättä kuitenkaan huippuosaamisen kriteereistä.

Oikeusperusta:Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan c alakohta.




Alamomentti 08 02 03 04 — Resurssitehokas, ympäristöystävällinen, turvallinen ja saumaton eurooppalainen liikennejärjestelmä





266 184 054 281 336 863 231 584 054 271 036 863 312 584 054 304 536 863 266 184 054 281 336 863 291 118 104 288 816 863

Alamomentti 08 02 03 05 — Resurssitehokas ja ilmastonmuutosta kestävä talous sekä raaka-aineiden kestävä saatavuus





335 790 132 270 375 566 335 790 132 270 375 566 375 790 132 314 275 566 335 790 132 270 375 566 357 285 003 276 823 566

Selvitysosa:Päätavoitteena on saavuttaa resurssitehokas ja ilmastonmuutokseen sopeutuva talous sekä raaka-aineiden kestävä saatavuus, jotta maailman kasvavan väestön tarpeet voidaan täyttää planeettamme luonnonvarojen kestokyvyn rajoissa. Tältä osin toimissa painotetaan ilmastonmuutoksen torjumista ja siihen sopeutumista, luonnonvarojen ja ekosysteemien kestävää hoitoa ja siirtymistä vihreään talouteen ekoinnovoinnin avulla. Tavoitteena on myös kehittää kattavia ja jatkuvatoimisia maapallon ympäristön havainnointi- ja tietojärjestelmiä.

Rahoitusvälineistä saatavat tulot ja palautukset, jotka maksetaan takaisin komissiolle ja otetaan tulotaulukon alamomentille 6 4 1 0 ja 6 4 1 1, voidaan ottaa lisämäärärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Oikeusperusta:Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan e alakohta.



Alamomentti 08 02 03 06 — Osallistavien, innovatiivisten ja pohtivien eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen





139 557 525 128 990 572 130 057 525 128 990 572 139 557 525 128 990 572 139 557 525 128 990 572 139 557 525 128 990 572

Momentti 08 02 04 — Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen





133 166 041 134 355 325 133 166 041 134 355 325 146 482 645 141 013 627 133 166 041 134 355 325 138 566 660 135 975 325


Momentti 08 02 05 — Horisontti 2020 -puiteohjelman horisontaaliset toimet





115 382 001 99 235 199 111 882 001 99 235 199 115 382 001 99 235 199 115 382 001 99 235 199 115 382 001 99 235 199

Momentti 08 02 06 — Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten





73 431 161 64 810 922 68 431 161 64 810 922 74 000 000 65 095 342 73 431 161 64 810 922 73 431 161 64 810 922

Alamomentti 08 02 07 32 — Innovatiiviset lääkkeet 2 -aloite (IMI2) -yhteisyritys





249 947 970 184 313 342 249 947 970 184 313 342 249 947 970 184 313 342 249 947 970 184 313 342 243 447 970 179 520 198

Selvitysosa:Innovatiiviset lääkkeet 2 -aloite (IMI2) -yhteisyritys on komission ja biolääkealan välinen yhteisyritys, joka perustuu sen edeltäjän, IMI-yhteisyrityksen, tuloksiin. IMI2-yhteisyrityksen tavoitteena on edistää lääkkeiden kehittämisprosessia tukemalla tehokkaampaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä tutkijoiden, pienien ja keskisuurien yrityksien (pk-yrityksien) ja biolääkealan välillä parempien ja turvallisempien lääkkeiden tuottamiseksi potilaille.

IMI2-yhteisyritys edistää Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanoa ja erityisesti painopistealueen ”Yhteiskunnalliset haasteet” erityistavoitteen ”Terveys, väestönmuutos ja hyvinvointia kaikille” ratkaisemista.

Oikeusperusta:Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).


Neuvoston asetus (EU) N:o 557/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54).


Alamomentti 08 02 07 33 — Biopohjaisten teollisuudenalojen (BBI) yhteisyritys – Tukimenot





8 613 816 2 286 218 8 613 816 2 286 218 8 613 816 2 286 218 8 613 816 2 286 218 8 613 816 2 286 218


Selvitysosa:Tästä määrärahasta on tarkoitus kattaa yhteisyrityksen hallinto- ja juoksevat kulut.

Oikeusperusta:Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).


Neuvoston asetus (EU) N:o 560/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130).


Alamomentti 08 02 07 36 — Clean Sky 2 -yhteisyritys





284 058 252 299 887 500 284 058 252 299 887 500 304 058 252 309 887 500 284 058 252 299 887 500 284 058 252 299 887 500

Alamomentti 08 02 07 38 — Polttokenno ja vety 2 (FCH 2) -yhteisyritys





79 615 399 74 336 359 79 615 399 74 336 359 99 615 399 84 336 359 79 615 399 74 336 359 79 615 399 74 336 359

Momentti 08 02 08 — Pk-yrityksiä koskeva väline





587 742 199 532 049 827 659 742 199 532 049 827 659 742 199 532 049 827 587 742 199 532 049 827 659 742 199 553 649 827

Selvitysosa:Erityinen markkinasuuntautunut väline tukee pk-yritysten osallistumista Horisontti 2020 -puiteohjelmaan. Se on kohdennettu kaikentyyppisille innovatiivisille pk-yrityksille, jotka haluavat kehittyä, kasvaa ja kansainvälistyä. Pk-yritysten innovointitoimintaa tuetaan panemalla täytäntöön pk-yrityksiä koskeva väline, jossa noudatetaan yhtenäistä hallintajärjestelmää ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa.

Erityistavoitteen ”Johtoasema mahdollistavissa ja teollisuusteknologioissa” ja painopistealueen ”Yhteiskunnalliset haasteet” kokonaisbudjeteista osoitetaan pk-yrityksiä koskevalle välineelle keskimäärin vähintään seitsemän prosenttia Horisontti 2020 -puiteohjelman koko keston aikana.

Oikeusperusta:Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja


päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965) ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan c alakohta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104) ja erityisesti sen liite II.


Alamomentti 08 03 01 01 — Euratom – Fuusioenergia





172 526 872 174 611 650 166 626 872 173 511 650 172 526 872 174 611 650 172 526 872 174 611 650 172 526 872 174 611 650

Alamomentti 08 03 01 02 — Euratom – Ydinfissio ja säteilysuojelu





74 754 023 92 297 374 71 854 023 91 397 374 74 754 023 92 297 374 74 754 023 92 297 374 73 354 023 91 597 374

Momentti 09 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian toimintalohkossa


45 932 816 45 707 010 45 932 816 45 932 816 45 432 094



2 198 573 2 114 198 2 198 573 2 198 573 2 198 573

Momentti 09 01 03 — Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian toimintalohkon menot, jotka liittyvät tietoja viestintäteknologisiin laitteisiin ja palveluihin


3 013 085 2 855 020 3 013 085 3 013 085 3 013 085

Momentti 09 02 01 — Sähköistä viestintää koskevan unionin politiikan määrittely ja toteuttaminen





3 815 000 3 000 000 3 815 000 3 000 000 5 315 000 3 750 000 3 815 000 3 000 000 3 315 000 2 600 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan toimet, joiden tavoitteena on

– laadukkaamman kilpailua, investointeja ja kasvua koskevan sääntelykehyksen koordinointi kaikilla sähköisen viestinnän kattavilla osa-alueilla: taloudellinen analyysi, vaikutusten arviointi, politiikan kehittely ja lainsäädännön noudattaminen,

– sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevan unionin politiikan toteuttaminen ja arviointi pyrkien käynnistämään aloitteita, joilla vastataan tämän dynaamisesti kehittyvän sektorin haasteisiin (sähköisen viestinnän ja audiovisuaali- ja sisällöntarjonnan välinen konvergenssi),


– digitaalisten sisämarkkinoiden täytäntöönpanon helpottaminen laajakaistatavoitteisiin liittyvissä toimissa sääntelyteitse, politiikan sekä julkisen rahoitustuen avulla sekä koordinoimalla sitä koheesiopolitiikan kanssa sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen kannalta merkityksellisillä osa-alueilla,

– toimintalinjojen ja koordinointitoimenpiteiden kehittäminen sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot toteuttavat kansalliset laajakaistasuunnitelmansa kiinteän verkon ja matkaviestintäverkon infrastruktuurin sekä niiden mahdollisen konvergenssin osalta, unionin tason ja jäsenvaltioiden julkisten toimenpiteiden johdonmukaisuus ja taloudellinen tehokkuus mukaan luettuina,

– politiikan ja lainsäädännön kehittäminen keskittyen erityisesti kysymyksiin, jotka liittyvät sähköisen viestinnän verkkojen ja palvelujen käyttöoikeuksiin ja valtuutuksiin, kuten yhteentoimivuus, yhteenliittäminen, rakennustekniset työt, sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja uudet toimenpiteet sisämarkkinoiden toiminnan vahvistamiseksi,

– asiaankuuluvan lainsäädännön valvonnan ja täytäntöönpanon helpottaminen kaikissa jäsenvaltioissa,

– unionin lainsäädännön rikkomista koskevien menettelyjen koordinointi ja osallistuminen asiaan liittyviin valtiontukikysymyksiin,

– politiikan ja lainsäädännön kehittäminen keskittyen erityisesti kysymyksiin, jotka liittyvät vähittäismarkkinoihin ja kuluttajiin, kuten verkon neutraliteetti, palveluntarjoajan vaihtaminen, verkkovierailut, kysynnän ja käytön edistäminen ja yleispalvelu,

– avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ja yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY sekä verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa unionin alueella annetun asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta 25 päivänä marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2120 (EUVL L 310, 26.11.2015, s. 1) mukaisesti vahvistetun unionin verkkovierailupolitiikan edistäminen, seuranta ja tarkastelu,

– johdonmukaisen markkinapohjaisen sääntelyn kehittäminen ja toteuttaminen kansallisten sääntelyviranomaisten sovellettavaksi ja jotta voidaan vastata kyseisiltä viranomaisilta saataviin yksittäisiin ilmoituksiin, jotka liittyvät merkityksellisiin markkinoihin, kilpailuun ja tarvittaviin sääntelytoimiin, erityisesti seuraavan sukupolven liityntäverkkojen (NGA-verkkojen) alalla,

– sellaisten politiikkojen kehittäminen kaikilla osa-alueilla, joilla varmistetaan, että jäsenvaltiot hallinnoivat asianmukaisesti taajuuksien kaikkia käyttötarkoituksia, mihin sisältyvät sisämarkkinoiden eri lohkot, kuten sähköinen viestintä, 5G (mukaan lukien laajakaistainen internet) ja innovointi,

– viestintäpalvelujen sääntelyjärjestelmän täytäntöönpanon edistäminen ja valvominen (mukaan luettuna sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33) 7 artiklassa säädetty menettely),

– sen mahdollistaminen, että kolmannet maat voivat jatkaa samanlaista politiikkaa markkinoidensa avautumisessa kuin unioni,

– radiotaajuuspoliittisen ohjelman (Euroopan parlamentin ja neuvoston 14 päivänä maaliskuuta 2012 antama päätös N:o 243/2012/EU (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7)) toteutuksen edistäminen ja seuranta,


– tekijänoikeuspolitiikkojen laatiminen unionin tasolla, myös tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11 päivänä maaliskuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY (EYVL L 77, 27.3.1996, s. 20) osalta,

– sähköistä kaupankäyntiä unionissa koskevien politiikkojen kehittäminen, täytäntöönpano ja seuranta digitaalisten sisämarkkinoiden yhteydessä, erityisesti liittyen tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2000/31/EY (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1) mukaan lukien sähköisen kaupankäynnin sisämarkkinakehyksestä ja tähän liittyvistä toimenpiteistä johtuvien lainsäädännöllisten ja taloudellisten esteiden arviointi,

– toimintapolitiikkojen toteuttamisen tukeminen sähköisen hallinnon (erityisesti sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma 2016–2020) ja sähköisen tunnistamisen (eIDAS) (sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta 23 päivänä heinäkuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014 (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73)) yhteydessä, jotta voidaan parantaa julkisen hallinnon laatua ja edistää innovointia sekä nopeuttaa julkisen ja yksityisen sektorin laajamittaista luotetun tunnistamisen ja luottamuspalvelujen käyttöä digitaalisilla sisämarkkinoilla,

– toimien tukeminen internetin jatkuvan vakauden ja turvallisuuden takaamiseksi aidossa monisidosryhmäisessä hallintomallissa, jotta sähköisen viestinnän tarjoamat taloudelliset ja yhteiskunnalliset mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti,

– niiden toimintalinjojen toteuttamisen jatkaminen, jotka esitetään 12.2.2014 annetussa komission tiedonannossa ”Internet-politiikka ja Internetin hallinto – Euroopan rooli Internetin hallinnon tulevaisuuden muokkaamisessa” (COM(2014) 72 final),

– taloudellisen tuen antaminen Internetin hallintofoorumille, yleiseurooppalaiselle keskustelulle internetin hallinnosta (EuroDIG) ja hallitusten neuvoa-antavan komitean Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) sihteeristölle,

– tietoja viestintätekniikan merkityksen edistäminen vuoden 2015 jälkeisten kestävän kehityksen tavoitteiden kehittämisessä muun muassa kolmansille maille suunnatuilla toimenpiteillä valmiuksien ja luottamuksen kehittämiseksi sähköisen viestinnän alalla.

Mainittujen toimien tavoitteita ovat erityisesti

– viestintäpalveluja ja -verkkoja koskevan unionin politiikan ja strategian laatiminen (mukaan luettuna sähköisen viestinnän ja audiovisuaaliympäristöjen välinen konvergenssi, internetiin liittyvät näkökohdat jne.),

– radiotaajuuspolitiikan jatkuva kehittäminen unionissa,

– toimintojen kehittäminen matka- ja satelliittiviestinnän alalla ja erityisesti radiotaajuuksien alalla sekä kysynnän edistäminen,

– tilanteen ja lainsäädännön analysointi näillä aloilla sekä valtiontukipäätösten analysointi,

– alan rahoitustilanteen ja investointi-intensiteetin analysointi,

– näiden politiikkojen ja aloitteiden koordinointi kansainvälisessä ympäristössä (esim. WRC, CEPT jne.),

– digitaalisia sisämarkkinoita koskevien toimintojen ja aloitteiden kehittäminen, myös verkkovierailujen osalta,

– koheesiopolitiikkaan liittyvien toimien ja aloitteiden kehittäminen,


– radiotaajuuspoliittiseen ohjelmaan liittyvän tietokannan kehittämisen ja ylläpidon jatkaminen sekä muut toimet, jotka liittyvät ohjelman seurantaan ja toteutukseen,

– internetin monisidosryhmäistä hallintomallia koskevan unionin näkemyksen edistäminen ja eteenpäin vieminen.

Mainittuihin toimiin kuuluvat mm. selvitysten ja edistymistä koskevien raporttien laatiminen, asiaan liittyvien tahojen ja suuren yleisön kuuleminen, tiedonantojen ja lainsäädäntöehdotusten valmistelu ja lainsäädännön soveltamisen valvonta sekä direktiivin 2002/21/EY 7 artiklan mukaisiin ilmoituksiin ja kuulemisiin liittyvä kääntäminen.

Määräraha on myös tarkoitettu kattamaan erityisesti analyysejä ja asiantuntijaraportteja, erityistutkimuksia, arviointiraportteja, koordinointia, avustuksia ja tiettyjen toimien yhteisrahoittamista koskevat sopimukset.

Lisäksi se on tarkoitettu kattamaan myös sellaiset asiantuntijakokouksista, viestintätapahtumista ja jäsenmaksuista aiheutuvat menot sekä tiedotus- ja julkaisumenot, jotka liittyvät suoraan tämän momentin kattaman politiikan tai sen kattamien toimien tavoitteiden saavuttamiseen, sekä mahdolliset muut menot teknisestä ja hallinnollisesta avusta, johon ei liity julkishallinnon tehtäviä ja jonka komissio on ulkoistanut erillisin palvelusopimuksin.

Oikeusperusta:Komission institutionaalisista oikeuksista johtuvat tehtävät, sellaisina kuin niistä on säädetty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18 päivänä heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1) 58 artiklan 2 kohdassa.

Momentti 09 02 03 — Euroopan unionin verkkoja tietoturvavirasto (ENISA)





20 535 495 20 535 495 20 535 495 20 535 495 20 646 000 20 646 000 20 535 495 20 535 495 20 535 495 20 535 495

Momentti 09 02 04 — Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin (BEREC) – Virasto





7 117 000 7 117 000 7 117 000 7 117 000 7 775 000 7 775 000 7 117 000 7 117 000 7 117 000 7 117 000

Alamomentti 09 02 77 08 — Valmistelutoimi – Digitaalisen aikakauden tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seuranta





p.m. 687 500 p.m. 687 500 1 000 000 1 187 500 p.m. 687 500 1 000 000 937 500


Alamomentti 09 02 77 09 — Pilottihanke – Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden loukkaamista koskeva Euroopan laajuinen nopean toiminnan mekanismi





p.m. 700 000 p.m. 700 000 1 380 119 1 390 060 p.m. 700 000 1 380 119 1 045 030

Selvitysosa:Lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaus on huolestuttavasti heikkenemässä unionin jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa, joten lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden loukkaamista koskevalla Euroopan laajuisella nopean toiminnan mekanismilla suojeltaisiin toimittajia konkreettisesti muun muassa kokoamalla tietoa, toteuttamalla avustustoimia, jakamalla Euroopan kansalaisille tietoa ja valistamalla heitä.

Oikeutta sananvapauteen on puolustettava vahvasti, jotta voidaan varjella demokratiaa, tehostaa julkista keskustelua ja taata ympäristö, joka mahdollistaa tutkivien ja riippumattomien toimittajien työskentelyn. Siksi on olennaista luoda yleiseurooppalainen mekanismi, jolla reagoidaan lehdistön ja tiedotusvälineiden vapauden loukkaamiseen.

Mekanismilla paljastetaan loukkaukset ja annetaan uhatuiksi joutuneille toimittajille käytännön apua yhteistyössä tiedotusvälineiden vapauden alalla toimivien eurooppalaisten, alueellisten ja paikallisten sidosryhmien kanssa. Käytännön apuun on sisällytettävä uhatuiksi joutuneiden toimittajien suojeleminen, välittömän neuvonnan ja oikeudellisen tuen antaminen sekä suojan ja avun järjestäminen, jotta nämä voivat harjoittaa edelleen ammattiaan. Maihin, joissa loukkaamista ilmenee, lähetetään valtuutettuja edustajia, ja rankaisemattomuutta torjutaan vaikuttamisella. Tilannetta seuraamalla voidaan antaa luotettavia ja kattavia tietoja niin yleisölle kuin Euroopan tason viranomaisille. Näin edistetään tietoisuuden lisäämistä ja mahdollistetaan varoittaminen aikaisessa vaiheessa. Välineitä mukautetaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja tapauskohtaisesti. Tällä nopean toiminnan mekanismiin kuuluvalla ainutlaatuisella työkalupakilla estetään loukkaamisten jatkuminen ja parannetaan lehdistön ja tiedotusvälineiden vapautta.


Alamomentti 09 02 77 10 — Valmistelutoimi – Rajatylittävän tutkivan journalismin rahasto





p.m. 750 000 p.m. 750 000 1 500 000 1 500 000 p.m. 750 000 1 500 000 1 125 000

Alamomentti 09 02 77 13 — Pilottihanke – EU:n avustukset pienille verkkotiedotusvälineille: laadukkaiden uutistuotteiden tukeminen ja valeuutisten torjuminen





2 200 000 1 100 000 2 200 000 550 000


Selvitysosa:Pilottihankkeella tarjotaan EU:n avustuksia, jotka on tarkoitettu pienille verkkotiedotusvälineille faktantarkistusvalmiuksien kehittämiseen sekä faktantarkistajille ja tutkijoille innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja levittämiseen sekä faktantarkistusorganisaatioiden, tiedotusvälineiden ja yliopistojen välisen yhteistyön edistämiseen. Tuki ei vaikuta rahoitusta saavien organisaatioiden riippumattomuuteen.

Hankkeella tuetaan komission toimia, joilla pyritään torjumaan disinformaatiota verkossa ja edistämään tiedotusvälineiden innovaatiotoimintaa laajemmin digitaalisilla sisämarkkinoilla. Hankkeella helpotetaan ja täydennetään tavoitteita ja toimia, jotka mainitaan tiedonannossa "Eurooppalainen lähestymistapa disinformaation torjuntaan verkossa" ja disinformaatiota koskevassa toimintasuunnitelmassa. Hankkeella helpotetaan erityisesti kansallisten monialaisten työryhmien perustamista. Näihin ryhmiin kuuluu muun muassa media-alan ammattilaisia, faktantarkistajia ja akateemisia tutkijoita. Toiminta täydentää Verkkojen Eurooppa -välinettä koskevaa ohjelmaa, jonka avulla otetaan käyttöön kansallisten monialaisten työryhmien yhteistyötä EU:n tasolla edistävä infrastruktuuri (disinformaation torjunnan eurooppalainen verkkoalusta).

Hanke myös täydentää tukea, jota komissio myöntää käytännesääntöjen laadintaan. Sen avulla faktantarkistajille ja tutkijoille annetaan mahdollisuus riippumattomuutensa säilyttäen kehittää jäljitettävyyttä, vastuullisuutta ja luotettavia indikaattoreita lähteiden avoimuuden arviointiin sekä seurata jatkuvasti disinformaation laajuutta, tekniikoita, välineitä, luonnetta ja vaikutuksia. Hankkeella tuetaan myös uusien teknologioiden kehittämistä ja testaamista. Uusia teknologioita ovat muun muassa disinformaation tunnistamisen mahdollistava tekoäly ja tekniikat, joiden avulla verkkokokemus voidaan räätälöidä tarpeiden mukaan. Ne voisivat tarjota käyttäjille välineitä disinformaation tunnistamiseen ja siitä raportoimiseen.

Hankkeesta tuettavat toimet perustuvat Medialukutaito kaikille -valmistelutoimeen siten, että ne täydentävät sitä ja kohdistuvat kansalaisten sijaan media-alan toimijoihin. Hankkeella tuetaan komission aloitteita, joilla edistetään tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta, laadukasta uutismediaa ja journalismia.


Alamomentti 09 02 77 14 — Pilottihanke - sosiaalisen median integriteetti





900 000 450 000 900 000 225 000

Selvitysosa:Sosiaalinen media on mullistanut talouden ja yhteiskunnan. Jo 15 vuoden käytön jälkeen kaukoviestintä on mahdollista lähes nollakustannuksin ja monilla aloilla mainonnasta ja markkinoinnista aina yhteiskuntatieteisiin on tarjoutunut uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Parin viime vuoden aikana on jouduttu kohtaamaan myös kehityksen mukanaan tuomia haasteita. Tällaisia ovat yksityisyyttä koskevat huolenaiheet, elämän digitaalisten osien ja muiden osien välinen epätasapaino, ymmärtämättömyys sosiaalisen median toiminnasta, laittoman tai vihamielisen sisällön levitys ja kansalaisten käsityksiin vaikuttaminen.


Kansalaisten käsityksiin vaikuttamista on tarkasteltu erinäisissä akateemisissa tutkimuksissa, jotka ovat osoittaneet, että sosiaalisen median uutisvirtaa peukaloimalla voidaan vaikuttaa henkilöiden mielialaan, valintoihin ja reaktioihin. Tämä tuli entistä vahvemmin yleiseen tietoisuuteen, kun vuonna 2016 paljastui, että Cambridge Analytica -yhtiö oli käyttänyt Facebook-tileiltä kerättyjä tietoja siten, että pyrittiin manipuloimaan äänestäjiä Yhdysvaltain vaaleissa ja brexit-kansanäänestyksessä.

Hankkeella jatketaan komission alustatalouden seurantakeskuksen ja valeuutisia koskevien aloitteiden sekä Euroopan parlamentin Euroopan tiede- ja mediakeskuksen toteuttamaa työtä. Siinä seurataan, tunnistetaan ja tutkitaan pyrkimyksiä vaikuttaa käyttäjien käsityksiin sekä lopulta puututaan niihin.

Työssä keskitytään kielteisiin viesteihin ja keinoihin puuttua niihin, ja siinä voitaisiin myös kehittää huijausten vastaisten hankkeiden yleiseurooppalainen sertifiointijärjestelmä, joka voisi helpottaa komission työtä, sillä EU:ssa toimii lukuisia faktantarkistajien verkkosivustoja ja huijausten vastaisia verkkosivustoja mutta niiden luotettavuus saattaa toisinaan olla kyseenalainen. Sertifiointiin johtava tarkistuslista voisi olla kustannustehokas ratkaisu EU:n ja jäsenvaltioiden viranomaisille.


Alamomentti 09 02 77 15 — Pilottihanke – Itseohjautuvien ajoneuvojen älykäs kaupunkiliikenne





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Euroopan unionin kaupunkien olisi otettava laajamittaisesti käyttöön itseohjautuvat ja ilman kuljettajaa toimivat sähköautot ja edistettävä niiden avulla entistä parempaa ja vihreää kaupunkiliikennettä kansalaistensa, matkailijoiden, muiden asiaankuuluvien sidosryhmien ja ympäristön hyväksi. Tähän pilottihankkeeseen kuuluu joukko yhdennettyjä toimenpiteitä vähintään kymmenessä erikokoisessa kaupungissa (pilottikaupungeissa), jotka sijaitsevat EU:n eri jäsenvaltioissa ja jotka käsittävät ruuhkaisia kaupunkikeskuksia ja keskeisiä asuinalueita sekä matkailukohteita, muun muassa linnoituksia, teemahuvipuistoja ja lomakeskuksia, lentoasemia, koulutuslaitosten kampuksia ja suuria sairaaloita. Hankkeessa varmistetaan asianmukainen maantieteellinen tasapaino eri puolilla (pohjoinen, etelä, itä, länsi, keskiosa) EU:n jäsenvaltioita sijaitsevien kaupunkien välillä, vauraampien ja köyhempien kaupunkien välillä sekä suurten tai pienten ja keskikokoisten kaupunkien välillä. Vahvaa poliittista tahtoa, pätevää hallintoa ja teknistä valmiutta hyödyntämällä toteutetaan toimia, joissa testataan itseohjautuvia ajoneuvoja ja muokataan tulevaa aloitetta, jolla pilottivaihe siirretään yhteisön tasolle.

Hankkeessa yhdistetään integroidulla tavalla sellaisten pienten yhdyskuljetuksiin käytettävien itseohjautuvien sähköbussien hankinta, joihin mahtuu 15 matkustajaa ja joissa otetaan huomioon vammaisten henkilöiden esteettömyys, millä tarjotaan entistä enemmän entistä tehokkaampaa ja älykästä liikkuvuutta pilottikaupungeissa ja yksityisissä kohteissa.


Yhdyskuljetusajoneuvoissa käytetään tietoja, jotka saadaan Lidar-sensoreista ja kameroista, sekä GPS-, RTK-, IMU- ja matkanmittaustietoja, jotka yhdistetään ja tulkitaan syväoppimisohjelmien, tekoälyn ja huippunopean liitettävyyden avulla.

Hankintaa täydennetään sosiaalisen median kanavissa mainostettavilla intensiivisillä valistuskampanjoilla, joita toteutetaan muun muassa kaupungintaloissa, kouluissa, yliopistoissa, matkailutiedotuskeskuksissa, asuntoyhtiöissä ja ammattiliitoissa. Tavoitteena on kehittää vahva kaupunkiajattelutapa, joka on suunnattu tämän vaihtoehtoisen liikennemallin käyttöön, ja lisätä vihreän liikkuvuuden vaihtoehtojen merkitystä Euroopan kaupunkiympäristössä sekä tuoda myös näkyvästi esille komission taloudellista tukea. Hankkeen lopuksi laaditaan saatujen kokemusten perusteella opas, joka julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Sitä levitetään sopivia virallisia kanavia käyttäen (esimerkiksi kuntayhtymät EU:n kaikissa jäsenvaltioissa, paikallishallintojen kattoverkostot, matkailukohteet ja kuljetusalan liitot). Euroopan parlamentissa, alueiden komiteassa ja komissiossa sekä kaikissa pilottikaupungeissa järjestetään julkisia tapahtumia (kuten lehdistötilaisuuksia) ja käytännön esittelyjä.

Yhdyskuljetusajoneuvoissa käytetään älykkäitä laitteistoja (kuten digitaalinäyttöjä), joissa esitetään tietoja matkasta, määränpäästä ja hiilijalanjäljestä sekä viestitään vihreän kaupunkiympäristön merkityksestä. Ajoneuvot mittaavat ilman laatua reaaliaikaisesti antureilla ja tiedottavat saapumisestaan/lähdöstään asemilla ääniviesteillä ja näytössä esitettävillä digitaalisilla viesteillä. Niissä tarjotaan matkustajille ilmaiseksi Wi-Fi-yhteys. Pilottihankkeen aikana yhdyskuljetukset ovat maksuttomia. Optimaalisen toiminnan edellyttämät toimintakustannukset katetaan hankkeilla ja takuilla, jotka näiden ajoneuvojen hankintaa koskevan julkisen tarjouskilpailun voittanut yritys tarjoaa.

Toinen keskeinen argumentti on, että tämänkaltainen pilottihanke luo konkreettisten tulosten avulla skaalautuvan mallin, joka on käytettävissä eri puolilla EU:ta sijaitsevissa kaupungeissa, joilla on erilaisia ja erityisiä liikkuvuustarpeita. Sen tulokset auttavat kuntia ja muita asianomaisia sidosryhmiä (mukaan luettuina yksityiset toimijat) valmistelemaan tulevia liikkuvuushankkeitaan, joita komissio ja jäsenvaltioiden hallitukset voisivat rahoittaa tulevalla rahoituskaudella (2021–2024) alueellisten toimintaohjelmien ja muiden EU:n koheesiopolitiikkaa tukevien ohjelmien kautta. Ne tulevat tietoisemmiksi kustannuksista, turvallisuusvaatimuksista, logistiikasta, ylläpitokustannuksista ja kohtuuhintaisuuden takaamisen kustannuksista. Kaupungit voisivat mukauttaa ja tehdä uusia paikallisia päätöksiä tai politiikkatoimia, jotka koskevat älykästä kaupunkiliikennettä, ja korostaa näin, että on tärkeää käyttää integroituja kaupunkien vaihtoehtoisia liikennemuotoja, liikkuvuutta palveluna sekä ympäristöystävällisiä ajoneuvokantoja tehokkaasti asianmukaiseen kaupunkiympäristöön mukautettuina.


Alamomentti 09 02 77 16 — Pilottihanke – Tiedotusvälineiden omistuksen seuranta





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Digitaaliteknologia on laskenut joukkotiedotusvälineiden markkinoilletulokustannuksia ja avannut tiukasti säännellyt markkinat monille uusille toimijoille. Perinteisten tiedotusvälineiden


liiketoimintamallin hajoaminen johtaa omistuksen keskittymiseen. Siinä missä internet teknologisena välineenä mahdollistaa edelleen rajoittamattoman pääsyn tarjontaan, markkinoiden toimimattomuus, sääntelyn puutteet ja algoritmien käyttö uutisjakelussa rajoittavat merkittävästi tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, joka on tärkeä ennakkoehto tiedonvälityksen vapaudelle ja sananvapaudelle.

Tiedotusvälineiden omistuksen avoimuus on siten keskeinen edellytys kyseisten vapauksien turvaamiselle. Se lisää kansalaisten medialukutaitoa ja mahdollistaa valvonta- ja sääntelytoimien järkevän keskittämisen.

Pilottihankkeessa

– luodaan enintään kuutta Euroopan maata varten näiden kielillä julkisesti saatavilla olevat hakutietokannat, joiden avulla voidaan muodostaa kuva yleistä mielipidettä ohjaavista tärkeimmistä tiedotusvälineistä ja niiden takana olevista yrityksistä ja henkilöistä. Otoksen valintaan ja tietojen tutkimiseen, analysointiin ja esittämiseen käytetty menetelmä perustuu jo olemassa olevaan menetelmään, joka on tarkkaan dokumentoitu ja jota on jo testattu ja käytetty muualla maailmassa ja jonka voidaan siis katsoa olevan laajasti hyväksytty ja oikeutettu väline tällä alalla

– tietokantaa täydennetään narratiivisella osiolla, joka asettaa tiedotusvälineiden toiminnan maakohtaiseen kontekstiin; siihen sisältyy myös laajalti käytössä olevaan malliin perustuva yksityiskohtainen oikeudellinen arviointi, joka mahdollistaa vertailevan kokonaisarvion tekemisen

– tehdään määrityksiä ja laskelmia ja julkaistaan enintään kymmenen riski-indikaattoria, jotka vaarantavat tiedotusvälineiden moniarvoisuuden oikeudellisesti, taloudellisesti ja teknisesti; perustana käytetään luotettavaa ja testattua menetelmää, joka pohjautuu tällä alalla jo tehtyyn tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantatyöhön

– tulokset julkaistaan ja niitä ja tietokannan käyttöä markkinoidaan paitsi verkossa myös oheistoimin, esimerkiksi järjestämällä tapahtumia ja lehdistötilaisuuksia.

Pilottihanke kestää kaksi vuotta.


Alamomentti 09 02 77 17 — Valmistelutoimi – Digitaalisen aikakauden tiedotusvälineiden itsesääntelyelimet





500 000 250 000 500 000 125 000

Selvitysosa:Digitaalisen aikakauden tiedotusvälineiden itsesääntelyelimiä tukeva pilottihanke on erittäin tärkeä, ja siitä on suuri hyöty tiedotusvälineitä kohtaan tunnetun luottamuksen lisäämisessä ja disinformaatiota koskevien kysymysten käsittelemisessä. Pilottihanke on muutettu nyt valmistelutoimeksi. Näin mahdollistetaan riippumattomien itsesääntelymekanismien kestävyys, mikä on ennakkoehto niiden menestykselle. Hankkeella on tarkoitus lisätä ymmärtämystä digitaalisen kehityksen seurauksista ja haasteista tiedotusvälineiden itsesääntelyelinten foorumin avulla ja tukea samalla tiedotusvälineiden itsesääntelyelinten siirtymistä verkkoympäristöön ja saada ne osallistumaan keskusteluihin internetin välityspalveluiden tarjoajien ja internetin


mediatoimijoiden kanssa, jotta voidaan suojella tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja edistää ammattitaitoista journalismia. Ehdotetut toiminnot:

– Tehdään tutkimus, jotta saadaan perusteellinen käsitys tiedotusvälineiden itsesääntelyn tilasta ja malleista digitaalisessa ympäristössä sekä selvyys siitä, miten muuttuneessa mediaympäristössä saavutetaan tiedotusvälineiden sääntelyn perinteiset tavoitteet (kuten moniarvoinen ja monimuotoinen mediakenttä, jossa tiedotusvälineet ovat riippumattomia poliittisesta, kaupallisesta ja muusta vaikutusvallasta ja vastuussa yleisölle).

– Suunnitellaan ensimmäinen tiedotusvälineiden itsesääntelyelinten nykyistä toimintaa koskeva sähköinen tietokanta ja tehdään tunnetuksi näiden elinten työtä Euroopassa.

– Perustetaan digitaalisia haasteita käsittelevä yleiseurooppalainen työryhmä, joka toteuttaa tutkimuksen perusteella annettuja suosituksia.

– Tuetaan suoraan Euroopassa äskettäin perustettuja tiedotusvälineiden itsesääntelyelimiä.

– Otetaan lehdistön/tiedotusvälineiden itsesääntelyelimet mukaan maailmanlaajuiseen vuoropuheluun digitaalisen aikakauden tiedotusvälineiden etiikasta (osallistuminen maailmanlaajuisiin internetkonferensseihin jne.).

– Järjestetään säännöllisesti tapaamisia internetin välityspalveluiden tarjoajien kanssa pyrkien siihen, että mediasisältö, jota jonkin tiedotusvälineen itsesääntelyelin jo valvoo, tunnustetaan verkossa.


Momentti 09 03 03 — Euroopan laajuisten digitaalipalvelujen infrastruktuurien yhteentoimivuuden, kestävän käyttöönoton, ylläpidon ja ajanmukaistamisen edistäminen sekä Euroopan tason koordinointi





126 106 990 74 179 000 102 606 990 74 179 000 126 106 990 74 179 000 126 106 990 74 179 000 126 106 990 74 179 000

Momentti 09 03 04 — WiFi4EU – Tuki ilmaisia paikallisia Wi-Fi-yhteyksiä varten





24 298 355 49 838 000 19 798 355 49 838 000 24 298 355 49 838 000 24 298 355 49 838 000 24 298 355 49 838 000

Momentti 09 03 77 — Pilottihankkeet ja valmistelutoimet





2 850 000 1 425 000 2 850 000 712 500


Alamomentti 09 03 77 02 — Pilottihanke – Tekoälyn kehittäminen lasten syöpien diagnosointia ja hoitoa varten





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Lasten syövät ovat joukko erilaisia harvinaisia sairauksia, jotka ovat yksilötasolla henkeä uhkaavia sairauksia ja ovat myös merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Lasten syövät ovat edelleen suurin syy sairauksista johtuviin lasten ja nuorten kuolemiin, sillä vuosittain ilmenee 35 000 uutta syöpätapausta ja yli 6 000 lasten ja nuorten syöpäkuolemaa Euroopassa. Lisäksi Euroopassa on yli 300 000 syövästä parantunutta lasta (lähes puoli miljoonaa vuoteen 2020 mennessä). Kaksi kolmasosaa henkiin jääneistä joutuu kestämään pitkäkestoisiin hoitoihin liittyviä sivuvaikutuksia, jotka voivat olla vakavia, ja puolella ne vaikuttavat jokapäiväiseen elämään.

Koneoppimis- ja tekoälyteknologian tehokas täytäntöönpano voi tuoda ratkaisuja moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten diagnosoinnin parantamiseen ja parempien hoitomuotojen kehittämiseen. Integroidut terveys- ja tutkimustietoalustat, joilla kootaan yhteen tietoja kliinisistä fenotyypeistä, diagnostisista testeistä (patologia, genomiikka ja lääketieteellinen kuvantaminen mukaan luettuina), hoitotoimenpiteistä ja kliinisistä tuloksista, ovat tehokkaita välineitä, joiden avulla voidaan tehdä varhaisia ja tarkkoja diagnooseja, täsmentää potilaskohorttien ryhmittelyä hoitotarpeiden mukaan ja helpottaa uusien hoitoinnovaatioiden kehittämistä.

Se erityispiirre, että lasten syövät ovat harvinaisia sairauksia, edellyttää yhteistyötä kaikissa jäsenvaltioissa kerättyjen tietojen kokoamiseksi ja yhdistämiseksi, parhaat käytännöt ja uudet teknologiat mukaan luettuina, jotta voidaan kehittää edelleen yhteisiä ratkaisuja. Massadataa ei käytetä tällä hetkellä riittävästi siihen tarkoitukseen, että saataisiin tarkempi käsitys syövän alkuperästä sekä hoitojen tuloksista ja pitkän aikavälin sivuvaikutuksista. Tekoäly ja koneoppiminen ovat tulevaisuuden välineitä monimutkaisten tietoaineistojen käsittelemiseksi ja syöpäsairauksien täsmälääketieteen edistämiseksi niin, että kaikki Euroopan nuoret hyötyvät siitä.

Jotta lasten syöpien diagnosoinnissa ja hoidossa edistyttäisiin vielä pidemmälle, tarvitaan monikansallisia, monialaisia integroituja terveys- ja tutkimustietoalustoja, jotka mahdollistavat koneoppimisen algoritmeja ja tekoälyä koskevat tosielämän datasimulaatiot, joita voidaan hyödyntää potilaita suoraan hyödyttävissä dataperusteisissa kliinisiä päätöksiä tukevissa sovelluksissa.

Ehdotetun hankkeen pitäisi tukea tekoälyteknologian tutkimusta, jotta voidaan luoda täsmäsovelluksia nimenomaan lasten syöpien diagnosointia ja hoitoa varten.

Hankkeessa edetään kahdessa vaiheessa:

1. Monikansallisten lähestymistapojen kehittäminen monista lähteistä peräisin olevien tietojen keruun helpottamiseksi. Olemassa olevien monialaisten alustojen/tietoaineistojen hyödyntäminen sellaisten integroitujen terveys- ja tutkimustietoalustojen kehittämiseksi, jotka kokoavat yhteen lasten syöpiä koskevaa kliinistä tietoa, kuten terveyshistoria, asiaa koskevat diagnostiset testit (patologia, genomiikka, lääketieteellinen kuvantaminen), hoitotoimenpiteet ja kliiniset tulokset, ja jotka toimivat kaikkien lasten syöpäsairauksien tutkimuksen ja teknologian kehittämisen sidosryhmien yhdyslinkkinä.

2. Tekoälyteknologiaa hyödyntävien sovellusten kehittäminen sairauksien diagnosointia, hallinnointia ja tehokkaiden hoitojen kehittämistä varten: integroitujen terveys- ja tutkimustietoalustojen käyttö kliinisesti relevanttien koneoppimis- ja tekoälyteknologiaa


hyödyntävien sovellusten kehittämiseen. Pilottihankkeessa voidaan keskittyä yhteen tai useampaan sovellukseen, jotka liittyvät esimerkiksi lääketieteelliseen kuvantamiseen, digitaaliseen patologiaan, integroituun genotyypitykseen ja tuloksia ennakoiviin algoritmeihin sekä kliiniseen päätöksentekoon.


Alamomentti 09 03 77 03 — Valmistelutoimi – Älykäs paikallishallinto, jossa hyödynnetään esineiden internetiä, tekoälyä, virtuaalitodellisuutta ja koneoppimisen välineitä, jotta päästään lähemmäs kansalaisia





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Innovoinnin ja kansalaismielikuvituksen keskus (CICI) on sosiaalisen innovoinnin, viestinnän, tutkimuksen ja edistämisen väline ja myös foorumi keskustelulle sekä tiedon tarjoamiselle kansalaisille, yleisölle ja eri alojen asiantuntijoille. CICI:stä on myös tarkoitus tehdä pysyvä ”laboratorio”, jossa kehitetään ja testataan kaupunkitoimijoiden yhteistyön eri muotoja, jotta voidaan tukea osallistavia käytäntöjä ja edistää keskustelua kaupunkien innovointihankkeista. Se hallinnoi analysointiprosesseja ja kehittää pilottihankkeita yhteisöä varten, ja sen tavoitteena on ratkaista kaupunkien polttavat ongelmat ja suunnitella tulevia hankkeita sekä määritellä kaupunkien nykyiseen dynamiikkaan liittyviä täydentäviä toimintoja. Yksi CICI:n erityispiirteistä on, että se organisoi tehokkaasti avoimia kokouksia ja innovointimenetelmiä, joita komissio on suositellut, käyttämällä helix quadruple -mallia (analyysien kohteiden käsittelyyn osallistuu julkishallinnon, tiedemaailman ja liike-elämän sekä kansalaisjärjestöjen edustajia) tai jopa helix quintuple -mallia ottamalla helix quadruplen ohella mukaan myös kansalaiset – jotka hyötyvät suoraan toimista, joilla pyritään parantamaan elämänlaatua kaupungeissa. CICI koordinoi ja ohjaa osallistavan hallinnon monitahoisia verkostoja.

Valmistelutoimen vahvuutena on se, että siinä painotetaan kansalaisten aktiivista toimintaa suhteessa paikallishallintoon ja korostetaan heidän päätöksentekoon osallistumisensa merkitystä.


Alamomentti 09 03 77 04 — Valmistelutoimi – Tekoäly ja massadata EU:n julkishallinnon digitaalisaatiossa: EU:n alueiden foorumi





850 000 425 000 850 000 212 500


Selvitysosa:Valmistelutoimen tarkoituksena on perustaa tekoälyä ja massadataa käsittelevä unionin alueiden foorumi julkishallinnon tehokkuuden parantamiseksi ja käyttäjäkeskeisten palvelujen kehittämiseksi. Digitaaliteknologioiden nopeaan integrointiin liittyy tiettyjä haasteita kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen kannalta. Tämän muutoksen eräänä tärkeänä näkökohtana on se, mitä kansalaiset ja yritykset odottavat kanssakäymiseltään viranomaisten kanssa. Haasteeseen vastaaminen edellyttää hallintojen digitalisaatiota.

Julkishallintojen on muutettava työskentelytapojaan ja järjestäydyttävä. Niiden on varmistettava, että uusien digitaalisten välineiden käyttöön on tarvittavat taidot. Niiden on myös tehtävä yhteistyötä ja oltava tekemisissä kansalaisten ja yritysten kanssa.

EU:n tavoitteena on tehdä julkisesta hallinnosta avointa, yhteentoimivaa, tehokasta, osallistavaa, rajatonta ja käyttäjäystävällistä tarjoamalla uusi digitaalinen ympäristö julkisille palveluille. Komissio katsoo sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman ja tiedonannon ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” perusteella, että julkishallinnon digitalisaatio on digitaalisten sisämarkkinoiden onnistumisessa ratkaisevassa asemassa.

EU:n yhteisiin toimiin sisältyy johdonmukainen oikeusperusta, toimintalinjoja ja rahoitusohjelmia, joilla edistetään julkishallintojen digitaalista yhteentoimivuutta ja innovatiivisia ratkaisuja.

Alueiden foorumin tueksi tarvitaan kuitenkin EU:n väline, jonka avulla voidaan käsitellä julkishallinnon digitalisaatiota eri puolilla Eurooppaa.

Tekoäly ja massadata edistävät uutta sosiaalista ja taloudellista paradigmaa Euroopassa ja sen ulkopuolella. Alueiden on oltava osa prosessia kansalaisia lähinnä olevana hallintotasona.

Tekoälyn ja massadatan käyttö julkishallinnossa on lisääntynyt, ja siihen sisältyy suurta potentiaalia monilla eri aloilla – liikkuvuudesta ympäristöseurantaan ja geofysikaalisiin simulointeihin sekä älykkäistä sähköverkoista yksilölliseen terveydenhuoltoon. EU:n alueiden foorumi edistää yhteisten vastausten ja ratkaisujen vaihtoa ja kehittämistä. EU:n alueet voivat antaa merkittävän panoksen, jotta julkishallinnon järjestelmät olisivat tehokkaampia ja pystyisivät tuottamaan julkista arvoa ja tarjoamaan parempia julkisia palveluja.

EU:n alueiden digitalisaatiofoorumia on jo alettu kehittää, mikä osoittaa, että alueellinen sitoutuminen tuo lisäarvoa digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteille, joita ovat julkishallinnon uudistaminen ja digitaalisen kuilun kaventaminen. EU on järjestänyt Brysselissä tätä varten kaksi korkean tason seminaaria, joissa käsiteltiin julkishallinnon digitalisaatiota ja joihin osallistuivat EU:n alueet, yritykset ja komissio, jota edustivat tietotekniikan pääosasto, viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, talous- ja raha-asioiden pääosasto ja pääsihteeri. Emilia-Romagnan aluehallitus on tukenut kokouksia yhdessä Hessenin, Katalonian, Flanderin, Vallonian, Ile-de-Francen, Uuden-Akvitanian, Trondheimin sekä liike-elämän ja tietotekniikka-alan edustajien ja tekoälyn tarjoajien kanssa. Emilia-Romagnassa toimii Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus. Se on myös valittu eurooppalaisen suurteholaskennan supertietokonekeskuksen sijaintipaikaksi. Lisäksi sinne perustetaan kansainvälinen säätiö, joka tukee massadatan ja tekoälyn käyttöä inhimillisen kehityksen edistämiseen.

Tavoitteet ja toiminta

EU:n alueiden digitalisaatiofoorumin tehtävänä on

– jakaa tietoa EU:n tason, kansallisesta ja alueellisesta lainsäädännöstä ja sääntelypuitteista tekoälyn ja massadatan käytön tehostamiseksi;


– jakaa malleja, joilla lisätään digitalisaatiota edistäviä strategisia tekijöitä, erityisesti infrastruktuureja, tietoja ja palveluja, digitaalisia taitoja ja yhteisöjä;

– parantaa julkisiin palveluihin tarkoitettuja tekoäly- ja massadatasovelluksia koskevien tietokokonaisuuksien ja tietämyksen jakamista;

– parantaa virkamiesten taitoja ja valmiuksia tekoälyn ja massadatan alalla;

– kehittää ja jakaa uusia työskentelytapoja, mukaan lukien älykäs työ.

Valmistelutoimessa keskitytään erityisesti seuraaviin toimiin:

– perustetaan alueiden foorumi tekoälyä ja massadataa varten ja luodaan yhteydet aluehallintojen, tietoja viestintäteknisten virastojen, tavarantoimittajien ja yritysten välille;

– kehitetään digitaalisen työpaikan ja älykkään työn aikaansaamaa kulttuurin muutosta koskeva pilottitestaus;

– järjestetään julkishallinnoille kaksi eurooppalaista "hackathonia" jaetun tiedon käytöstä, standardeista ja yhteentoimivuudesta;

– järjestetään kaksi seminaaria tekoälyyn ja massadataan perustuvien käyttäjäkeskeisten julkisten palvelujen kehittämiseksi;

– järjestetään tekoälyä ja massadataa koskevaa vertaisryhmäopetusta johtajille.

Foorumiin osallistuu kymmenkunta EU:n aluetta eri jäsenvaltioista.

Valmistelutoimi täydentää yhteisiä toteutuspuitteita koskevaa ohjelmaa (ISA2). Valmistelutointa voidaan edistää erityisesti Join Up -foorumin avulla.


Alamomentti 09 04 01 01 — Tulevan ja nousevan teknologian tutkimuksen vahvistaminen





446 952 871 466 500 000 442 952 871 466 500 000 461 952 871 474 000 000 446 952 871 466 500 000 453 036 200 468 325 000

Alamomentti 09 04 01 02 — Euroopan tutkimusinfrastruktuurin, myös sähköisen infrastruktuurin, vahvistaminen





73 582 043 76 500 000 65 582 043 76 500 000 73 582 043 76 500 000 73 582 043 76 500 000 73 582 043 76 500 000

Alamomentti 09 04 02 01 — Johtoasema tietoja viestintäteknologiassa





877 375 691 711 700 000 831 375 691 711 700 000 917 375 691 731 700 000 877 375 691 711 700 000 893 597 902 716 567 000


Selvitysosa:Erityistavoitteena on ylläpitää ja kehittää maailmanlaajuista johtoasemaa mahdollistavien teknologioiden saralla, sillä kyseiset teknologiat muodostavat kilpailukyvyn perustan useilla olemassa olevilla ja kehittyvillä teollisuudenaloilla ja sektoreilla. Digitaalisten sisämarkkinoiden mukaisesti tietoja viestintäteknologian tutkimuksen ja innovoinnin erityistavoitteena on antaa Euroopalle valmiudet kehittää ja hyödyntää tietoja viestintäteknologian edistysaskelten tarjoamia mahdollisuuksia kansalaisten, yritysten ja tiedeyhteisöjen hyödyksi.

Tieto- ja viestintäteknologia muodostaa innovoinnin ja kilpailukyvyn perustan useilla erilaisilla yksityisillä ja julkisilla markkinoilla ja sektoreilla ja mahdollistaa tieteelliset edistysaskeleet kaikilla tieteenaloilla. Digitaaliteknologioiden ja tietoja viestintäteknologian komponenttien, infrastruktuurien ja palvelujen muutosvaikutus on seuraavan vuosikymmenen aikana entistäkin näkyvämpi kaikilla elämänaloilla.

Toimet vahvistavat unionin tieteellistä ja teknologista perustaa ja globaalia johtoasemaa tietoja viestintäteknologiassa, synnyttävät ja edistävät innovointia tietoja viestintäteknologian käytön kautta ja takaavat, että tietoja viestintäteknologiassa saavutettu edistys muunnetaan nopeasti Euroopan kansalaisia, yrityksiä, teollisuutta ja hallintoa hyödyttäviksi sovelluksiksi. ”Johtoasema tietoja viestintäteknologiassa” erityistavoitteen mukaiset toimet perustuvat ensisijaisesti teollisuuden ja liike-elämän yhdessä tutkimusyhteisön kanssa laatimiin tutkimus- ja innovaatiolinjauksiin ja niissä painotetaan voimakkaasti yksityisen sektorin investointien vivuttamista.

Toimintaan kuuluu yhteistyö- ja verkottamistoimia ja kansallisten ohjelmien koordinointitoimia. Alamomentille otetaan myös kustannukset seuraavista: ehdotusten arviointeihin ja hankekatselmuksiin osallistuvat riippumattomat asiantuntijat; komission järjestämät tapahtumat, kokoukset, konferenssit, työpajat ja seminaarit, joista on Euroopalle erityistä etua; selvitykset, analyysit ja arvioinnit; puiteohjelmien ja erityisohjelman seuranta ja arviointi sekä toimet ohjelmien seuraamiseksi ja niiden tulosten levittämiseksi, edellisten tutkimuspuiteohjelmien toimet mukaan luettuina.

Tulot ja rahoitusvälineistä saatavat palautukset, jotka maksetaan takaisin komissiolle ja otetaan tulotaulukon alamomentille 6 4 1 0 ja 6 4 1 1, voidaan ottaa määrärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Tämä voisi kattaa eurooppalaisten internetin hakukoneiden kehittämistä koskevan lisätutkimuksen.


Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965), ja erityisesti sen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohta.



Alamomentti 09 04 03 01 — Elinikäisen terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen





179 751 775 147 200 000 164 001 775 147 200 000 199 751 775 157 200 000 179 751 775 147 200 000 187 862 880 149 633 000

Selvitysosa:Sähköisiä terveydenhuoltopalveluja koskevan toimintasuunnitelman (2012–2020) visiona on hyödyntää ja kehittää sähköistä terveydenhuoltoa, jotta voidaan vastata useisiin kaikkein pakottavimpiin terveyteen ja terveydenhuoltojärjestelmiin liittyviin haasteisiin 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla, eli:

– parantaa kroonisten sairauksien ja sairauksien yhteisesiintyvyyden hallintaa ja vahvistaa tuloksellista ennaltaehkäisyä ja terveydenedistämiskäytänteitä,

– parantaa terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä ja tehokkuutta vapauttamalla innovointia, lisäämällä potilas-/kansalaiskeskeistä hoitoa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä kannustamalla organisatorisiin muutoksiin,

– edistää rajat ylittävää terveydenhuoltoa, terveysturvaa, yhteisvastuuta, yleiskattavuutta ja tasapuolisuutta,

– parantaa oikeudellisia ja markkinaedellytyksiä kehittää sähköisen terveydenhuollon tuotteita ja palveluja.

Tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvat tuotteet ja palvelut ovat osoittaneet kykynsä auttaa vastaamaan näihin mittaviin haasteisiin tuomalla käyttöön yksilöllisen terveydenhuollon, etäterveydenhuollon ja etähoidon ratkaisuja, terveydenhuollon ja -hoidon palvelurobotiikkaa sekä tukea pidempään aktiiviseen ja riippumattomaan elämään ja kotihoitoon. Ne tarjoavat myös merkittävän uuden mahdollisuuden kasvuun, kun tietoja viestintäteknologiaan perustuville tuotteille ja palveluille syntyy uusia suuria terveyteen, väestörakenteen muutokseen ja hyvinvointiin liittyviä markkinoita.

Toimet kattavat tietoja viestintäteknologian kehittämisen ja hyödyntämisen terveyteen, hyvinvointiin ja hyvään vanhuuteen liittyvissä ratkaisuissa. Perustana käytetään tietoja viestintäteknisiä taustateknologioita, joita kehitetään ”Johtoasema tietoja viestintäteknologiassa” -osiossa, kuten mikro-nanojärjestelmät, sulautetut järjestelmät, robotiikka, tulevaisuuden internet ja pilvipalveluteknologia. Lisäksi hyödynnetään tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa parantavien teknologioiden kehitystä.

Lisäksi tuetaan tietotekniikka-avusteiseen asumiseen (Ambient Assisted Living) keskittyvää yhteistä ohjelmaa, jolla edesautetaan tietoja viestintäteknologiaan perustuvien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta markkinoilla sekä niiden hyödyntämistä. Samoin tuetaan edelleen tietoja viestintäteknologian innovointi- ja pilottihankkeita aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden ja eHealth 2020 -toimintasuunnitelman mukaisesti.

Toimintaan kuuluu yhteistyö- ja verkottamistoimia ja kansallisten ohjelmien koordinointitoimia. Alamomentille otetaan myös kustannukset seuraavista: ehdotusten arviointeihin ja hankekatselmuksiin osallistuvat riippumattomat asiantuntijat; komission järjestämät tapahtumat, kokoukset, konferenssit, työpajat ja seminaarit, joista on Euroopalle erityistä etua; selvitykset, analyysit ja arvioinnit; puiteohjelmien ja erityisohjelman seuranta ja arviointi sekä toimet ohjelmien seuraamiseksi ja niiden tulosten levittämiseksi, edellisten puiteohjelmien toimet mukaan luettuina.



Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965), ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan a alakohta.


Alamomentti 09 04 03 02 — Osallistavien, innovatiivisten ja kehityskykyisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen





53 632 314 47 700 000 48 382 314 46 700 000 53 632 314 47 700 000 53 632 314 47 700 000 54 632 314 48 000 000

Selvitysosa:Erityistavoitteena on edistää osallistavia, innovatiivisia ja kehityskykyisiä eurooppalaisia yhteiskuntia niiden kohdatessa ennennäkemättömiä muutoksia ja maailmanlaajuisesti lisääntyvää keskinäistä riippuvuutta.

Toiminta kattaa neljä keskeistä osa-aluetta: tietoja viestintäteknologiaan perustuva julkisen sektorin innovointi, Euroopan älyllisen perustan ja kulttuuriperinnön ymmärtäminen ja säilyttäminen, oppiminen ja osallisuus.

Tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvalla julkisen sektorin innovoinnilla viitataan tietoja viestintäteknologian käyttöön sellaisten uusien prosessien, tuotteiden, palvelujen ja tarjontamenetelmien luomiseksi ja käyttöönottamiseksi, jotka tuovat huomattavia parannuksia julkisten palvelujen tehokkuuteen, tuloksellisuuteen ja laatuun. Julkishallintojen olisi tulevaisuudessa oltava jo lähtökohtaisesti digitaalisia ja rajat ylittäviä. Toimintaan kuuluu tehokkaiden, avointen ja kansalaiskeskeisten julkisten palvelujen edistäminen, julkisen sektorin saaminen mukaan innovointiin ja muutokseen, valtioiden rajat ylittävät innovointitoimenpiteet sekä julkisten palvelujen saumaton toimittaminen.

Toisen haasteen osalta pyrkimyksenä on ”edistää ymmärtämystä Euroopan älyllisestä perustasta ja kulttuuriperinnöstä: sen historiasta ja monista eurooppalaisista ja muista kuin eurooppalaisista vaikutteista inspiraation lähteenä nykypäivän elämälle” sekä helpottaa pääsyä tähän kulttuuriperintöön ja sen hyödyntämistä muun muassa tulevan Euroopan kulttuuriperintöpilven osalta.

Kolmannen haasteen osalta tavoitteena on tukea tietoja viestintäteknologian laajaa käyttöä kouluissa ja koulutuksessa Euroopassa.

Neljäntenä haasteena on saada ikääntyneet (vähintään 65-vuotiaat), työttömät ja vähän koulutetut, maahanmuuttajat, hoitoa tarvitsevat, etäisillä tai köyhimmillä alueilla asuvat, vammaiset ja kodittomat osallistumaan täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan. Toimissa keskitytään antamaan heille tarvittavat digitaaliset taidot ja tuomaan digitaaliteknologiat heidän ulottuvilleen. Lisäksi


tuetaan toimia, joiden tarkoituksena on edistää osallistavuus- ja vastuullisuusnäkökohtien parempaa huomioon ottamista tietoja viestintätekniikkaan liittyvissä innovaatioissa.

Toimintaan kuuluu yhteistyö- ja verkottamistoimia ja kansallisten ohjelmien koordinointitoimia. Alamomentille otetaan myös kustannukset seuraavista: hankekatselmuksiin osallistuvat riippumattomat asiantuntijat; komission järjestämät tapahtumat, kokoukset, konferenssit, työpajat ja seminaarit, joista on Euroopalle erityistä etua; selvitykset, analyysit ja arvioinnit; puiteohjelmien ja erityisohjelman seuranta ja arviointi sekä toimet ohjelmien seuraamiseksi ja niiden tulosten levittämiseksi, edellisten puiteohjelmien toimet mukaan luettuina.

Tästä määrärahasta rahoitetaan myös osa unionin tuesta COSTille, joka on hallitusten välinen rakenne tutkijoiden, insinöörien ja tieteenharjoittajien valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä varten Euroopassa.


Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965), ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan f alakohta.


Alamomentti 09 04 03 03 — Turvallisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen





78 153 053 55 400 000 58 403 053 55 400 000 78 153 053 55 400 000 78 153 053 55 400 000 68 153 053 52 400 000

Selvitysosa:Erityistavoitteena on edistää turvallisia yhteiskuntia, jotka edistävät unionin ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojelua.

Toimintaan kuuluu ratkaisujen kehittäminen yhteiskunnan ja talouden suojaamiseksi niiden perustana oleviin tietoja viestintäteknologioihin kohdistuvilta sattumanvaraisilta tai ihmisen aiheuttamilta häiriöiltä; ratkaisujen kehittäminen koko käyttöketjultaan tietoturvallisia tietoja viestintätekniikkajärjestelmiä, -palveluja ja -sovelluksia varten; ihmisen yksityisyyttä koskevan oikeuden turvaaminen digitaaliyhteiskunnassa; kannustimien tarjoaminen teollisuudenalalle turvallisen tietoja viestintäteknologian kehittämiseksi; sekä turvallisen tietoja viestintäteknologian käyttöönoton tukeminen.

Tavoitteena on varmistaa tietoverkkojen turvallisuus, luottamus ja yksityisyys digitaalisilla sisämarkkinoilla, samalla kun parannetaan unionin kilpailukykyä turva-alalla, tietoja viestintäteknologian alalla ja palvelualalla. Toisena tavoitteena on lisätä käyttäjien luottamusta digitaaliseen yhteiskuntaan osallistumiseen sekä poistaa kansalaisten huolenaiheet, jotka liittyvät henkilötietojen ilmoittamiseen verkossa (esimerkiksi turvallinen internetin käyttö pankkiasioissa tai ostosten tekemisessä).


Toimintaan kuuluu yhteistyö- ja verkottamistoimia ja kansallisten ohjelmien koordinointitoimia. Alamomentille otetaan myös kustannukset seuraavista: hankekatselmuksiin osallistuvat riippumattomat asiantuntijat; komission järjestämät tapahtumat, kokoukset, konferenssit, työpajat ja seminaarit, joista on Euroopalle erityistä etua; selvitykset, analyysit ja arvioinnit; puiteohjelmien ja erityisohjelman seuranta ja arviointi sekä toimet ohjelmien seuraamiseksi ja niiden tulosten levittämiseksi, edellisten puiteohjelmien toimet mukaan luettuina.


Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965), ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan g alakohta.


Alamomentti 09 04 77 24 — Pilottihanke – Laadukkaan sisällön tarjoajien eurooppalainen digitaalinen alusta





p.m. 117 000 p.m. 117 000 390 000 312 000 p.m. 117 000 390 000 214 500

Alamomentti 09 04 77 26 — Pilottihanke – Infrastruktuurin kehittäminen ja testaaminen yleiseen tietosuoja-asetukseen ja muuhun lapsiin verkossa liittyvään EU:n lainsäädäntöön perustuvia lasten oikeuksien suojelua verkossa koskevia mekanismeja varten





1 500 000 750 000 1 500 000 375 000

Selvitysosa:Pilottihankkeessa kehitetään ja testataan seuraavia tekijöitä:

i. luotettavia verkkotarkastuksia, joiden avulla varmistetaan niiden alaikäisten lasten tunnistaminen ja suojelu tai pääsyn estäminen, jotka käyttävät sivustoja tai sovelluksia, joissa käsitellään henkilötietoja, tarjotaan vertaisviestintään tai viestintään useammalle vastaanottajalle liittyviä palveluja tai tarjotaan tavaroita ja palveluja, jotka voivat olla vahingollisia lapselle;

ii. luotettavia suostumusmekanismeja vanhempainvastuunkantajille;

iii. tehokkaita tukimekanismeja verkossa vaikeissa tilanteissa oleville lapsille;

iv. mekanismia, jolla puolustetaan lasten oikeuksia verkossa;

v. EU:n lapsille tarkoitettuun verkkosisältöön pääsyn eri vaihtoehtoja; sekä

vi. mekanismeja, joiden avulla lapset voivat osallistua infrastruktuuria koskevaan päätöksentekoprosessiin.


Kun pilottihankkeessa toteutetaan edellä mainittuja tehtäviä, asiaankuuluvat eurooppalaiset ja jäsenvaltioiden sidosryhmät otetaan mukaan todentamista ja kelpuutusta koskevaan toimitusketjuun.

Erityisesti tuetaan Verkkojen Eurooppa -välineellä sähköiseen henkilökorttiin liittyvien tietoattribuuttien rajatylittävää vaihtoa, jotta niitä voidaan käyttää lastensuojelumekanismien toteutuksessa (esim. iän tarkistaminen verkkosisältöön pääsyn yhteydessä sähköisessä henkilökortissa ilmoitetun syntymäpäivän perusteella).

Hanke toteutetaan kahden vuoden aikana (2020–2021).


Alamomentti 09 04 77 27 — Valmistelutoimi – Taide ja digitaalisuus luovuuden lisääjinä Euroopan teollisuudessa, alueilla ja yhteiskunnassa





1 800 000 900 000 1 800 000 450 000

Selvitysosa:Euroopan kilpailukyky maailmanmarkkinoilla riippuu sen kyvystä muuntaa tieteellinen ja teknologinen tietämys innovatiivisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Lisäksi Euroopan vetovoima riippuu vahvasti siitä, kuinka alueet pystyvät luomaan kansalaisilleen inspiroivan, motivoivan ja tulevaisuuteen suuntautuvan ympäristön. Digitaaliteknologioiden aiheuttama yhteiskunnan murros luo Euroopalle mahdollisuuksia, joita taiteen ja teknologian voimavarojen yhdistäminen voisi auttaa hyödyntämään täysimääräisesti. Eurooppa voi pyrkiä varmistamaan digitaalisen maailman johtoaseman elämäntavassa ja digitaalisen vallankumouksen eniten luovuudesta riippuvissa osissa eli laajasti katsottuna sisällössä. Tämä pyrkimys voidaan toteuttaa taiteen ja teknologian vahvalla kumppanuudella monenlaisilla eri aloilla, kuten sosiaalinen osallisuus, uusi digitaalinen media (esimerkiksi laajennettu todellisuus ja sosiaalisen median kaltaiset uudet mediat), kaupunkialueiden kehitys (esimerkiksi älykkäät kaupungit ja esineiden internet) ja liikkuvuuden tulevaisuus.

Taiteen ja teknologian välinen tiiviimpi yhteistyö lisäisi innovointia ja parantaisi siten Euroopan kilpailukykyä; se myös auttaisi lisäämään luovuutta yhteiskunnassa ja Euroopan alueilla. Tästä syystä monella puheenjohtajuuskaudella annetuissa kulttuurin ja yritysten yhteyksiä koskevissa päätelmissä on kehotettu EU:n toimielimiä harkitsemaan taiteen ja teknologian yhteistyön lisäämistä, jotta mahdollisuuksia voidaan tutkia kokonaisvaltaisesti tavalla, joka ylittää eri alojen ja tieteenalojen perinteiset rajat sekä kulttuurin ja insinööritieteiden jaon.

Komission viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto on vastannut tähän käynnistämällä STARTS-ohjelman, jolla edistetään innovointia tieteen, teknologian ja taiteen muodostamassa verkostossa. Tämä on erittäin tärkeä toimi, jossa keskitytään innovoinnin edistämiseen teollisuudessa ja taiteeseen epätavanomaisen ajattelun ja tutkimuksen lisääjänä. Komissio edistää tällaiseen yhteistyöhön perustuvaa innovointia aloittamalla kärkihankkeita, joilla edistetään taiteen elintärkeää roolia digitaalisten sisämarkkinoiden haasteiden käsittelemisessä.

Valmistelutoimi perustuu aikaisempien pilottihankkeiden yhteydessä tehtyyn työhön, ja tarkoituksena on tutkia, miten ohjelma voidaan ottaa parhaiten käyttöön kaikilla osa-alueilla ja miten STARTS-ohjelman ideat voidaan ulottaa pelkästä teollisesta ympäristöstä myös esimerkiksi


alueellisen ja kaupunkialueiden kehityksen aloille, joilla digitaalisuudella on myös tärkeä rooli. Siinä kehitetään johdonmukaiset horisontaaliset puitteet taiteen ja teknologian yhdistävälle ajattelulle Euroopassa eri aloilla ja tieteenaloilla sekä EU:n toimielinten asiaan liittyvissä toimissa (mukaan lukien puiteohjelmat, rakennerahastot ja koulutusohjelmat).

Valmistelutoimessa luodaan verkosto, johon kuuluu taidemaailman keskeisiä toimijoita (taideinstituutioita ja teknologian parissa työskenteleviä taiteilijoita), digitaalinen media, joka saa sisältönsä taiteesta, teollisuus, joka pitää taidetta tapana tutkia mahdollisia soveltamistapoja, sekä alueita ja kaupunkeja, jotka ovat valmiita luomaan infrastruktuuria kaupunkialueiden kehityksen lähtökohtana toimivalle taiteilijoiden ja teknisten asiantuntijoiden yhteistyölle. Siinä tuetaan teknologian tutkimusta taiteen keinoin esimerkiksi tukemalla performansseissa ja installaatioissa käytettäviä teknologioita ja edistetään lupaavimpia kehityspolkuja rahoittamalla alkuvaiheessa olevia taiteen ja teknologian yhteistyöideoita. Siinä edistetään erityisesti käytännön mekanismeja, joilla autetaan muuttamaan tällaisesta yhteistyötutkimuksesta syntyneet ideat konkreettiseksi hyödyksi Euroopan yhteiskunnalle ja teollisuudelle.


Alamomentti 09 04 77 28 — Pilottihanke – Taide ja digitaalisuus: luovuutta Euroopan vesivarojen hallintaan





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Kestävä vesihuolto on Euroopalle erittäin tärkeää, koska veden kulutus kasvaa maailmanlaajuisesti. Veden niukkuutta ja veden merkitystä laajemmassa luontotyyppien suojelun kontekstissa on käsiteltävä veden uudelleenkäytön, jätteiden vähentämisen ja luonnollisten vesielinympäristöjen säilyttämistoimenpiteiden avulla. Euroopan alueiden kyky käsitellä veden niukkuutta koskevaa ongelmaa laajemmin kuin resurssitehokkuuden osalta on tärkeä kysymys, joka on otettava käsiteltäväksi. On erityisen tärkeää, että näitä niukkoja varoja voivat hallinnoida useat sidosryhmät ja että lisätään tietoisuutta siitä, että vesi on arvokas resurssi.

Perinteisen vesialan avaaminen uusille tekniikoille, erityisesti digitaaliteknologialle, auttaa parantamaan tehokkuutta ja lisäämään tuottavuutta vesihuoltoalalla sekä myös lisäämään tietoisuutta ongelmasta ja näkemään kestävän vesihuollon laajemmin kestävyyden ja säilyttämisen kannalta. Esimerkiksi sensorien ja robotiikan avulla saadut tiedot voivat auttaa selviytymään jätevedestä, ja virtuaalitodellisuuden kautta voidaan löytää vaihtoehtoja vesivarojen tulevalle käytölle. Tämä voi auttaa muun muassa arvioimaan eri toimintalinjoja ja auttaa kansalaisia ymmärtämään ja reagoimaan paremmin veteen liittyviin ongelmiin. Tärkeä osa luonnonvarojen hallintaa on yhteisön osallistuminen (esimerkiksi yhteisöperustaiset saastetasojen tai vesipulan mittaukset), joissa voidaan hyödyntää merkittävällä tavalla digitaalisuutta.

Innovoijat on saatava innostumaan asiasta, ja heitä on kannustettava etsimään luovia ratkaisuja. Perusteluna on, että tämä tarjoaa uusia tilaisuuksia toteuttaa digitaalisten teknologioiden ja taidealan yhteistoimia. Tietoisuutta voidaan lisätä esittävän taiteen ja virtuaali- tai vahvennetun todellisuuden avulla. Taiteilijat voivat keksiä uusia tapoja käyttää tekoälyn kaltaisia uudenlaisia digitaalisia teknologioita ja puuttua niillä veden kestävyyttä koskevaan ongelmaan uudella ja


ennakoimattomalla tavalla. Digitaalisen ja perinteisen käsityötaidon (muun muassa veneenrakennus) yhdistäminen voi luoda uudenlaista vesiluontotyyppien suojeluun tähtäävää yhteistyötä, jossa esimerkiksi yhdistetään matkailun kulttuurilliset ja ekologiset näkökohdat.

Hankkeessa tutkitaan taiteen ja digitaalisuuden yhtymäkohtia tiettyjen alueiden vesihuollossa ja otetaan käyttöön Euroopan alueiden teknologiset ja kulttuuriresurssit, jotta vesihuoltoon kohdistuviin välittömiin haasteisiin olisi helpompi vastata.


Alamomentti 09 04 77 29 — Pilottihanke – Osallistava verkkopalveluiden saavutettavuus kognitiivisista vammoista kärsiville henkilöille (verkon osallistavuus: pääsy kaikille)





900 000 450 000 900 000 225 000

Selvitysosa:Pilottihankkeesta tuetaan toimia, jotka liittyvät kognitiivisista vammoista kärsivien henkilöiden itsenäiseen ja osallistavaan verkkosisällön ja -palveluiden käyttöön. Hanke tukeutuu verkon sisällön saavutettavuutta koskevaan W3C-aloitteeseen. Siihen liittyy kaksi konkreettista toimenpidettä. Ensinnäkin sen avulla pyritään saamaan yleiskuva olemassa olevista tutkimuksista ja selvityksistä ja kartoittamaan kognitiivisiin vammoihin liittyviä verkkopalvelujen saatavuuden edellytyksiä koskevia puutteita. Tämän yleiskuvan avulla toteutettaisiin käytännön toimia saatavuuden edistämiseksi. Toiseksi sen avulla pyritään ehdottamaan ja edistämään tekoälyä hyödyntäviä työkaluja, koneoppimista tai vastaavia automatisaatioratkaisuja verkkosisällön ja -palveluiden muuntamiseksi ja/tai mukauttamiseksi niin, että kognitiivisista vammoista kärsivät henkilöt voivat ymmärtää ja käyttää tällaista sisältöä ja tällaisia palveluja (sisällön absorptio). Sen avulla pyritään myös ehdottamaan verkkosisällön tuottamiseen käytettävien välineiden yksinkertaistamista tai mukauttamista niin, että kognitiivisista vammoista kärsivät henkilöt voivat käyttää niitä verkkosisällön tuottamiseen (sisällön tuottaminen). Hanke voidaan toteuttaa järjestämällä ensimmäistä toimea koskeva tarjouskilpailu ja myöntämällä julkista tukea toiselle toimelle tai toisille toimille. Sen toteutuksella voidaan täydentää olemassa olevia hankkeita välttäen kuitenkin päällekkäisyyksiä.


Luku 09 05 — Luova Eurooppa





136 655 000 124 223 900 133 427 000 124 223 900 157 583 900 134 688 350 136 655 000 124 223 900 150 955 000 131 298 900


Momentti 09 05 01 — Media-alaohjelma – Rajatylittävä ja kansainvälinen toiminta ja kansainvälisen levityksen ja liikkuvuuden edistäminen





115 923 000 99 200 000 114 695 000 99 200 000 127 515 300 104 996 150 115 923 000 99 200 000 120 923 000 103 200 000

Momentti 09 05 05 — Multimediatoimet





20 732 000 22 000 000 18 732 000 22 000 000 21 768 600 22 518 300 20 732 000 22 000 000 21 732 000 23 000 000

Alamomentti 09 05 77 05 — Valmistelutoimi – Television eurooppalaisen kulttuurisisällön tekstittäminen kaikkialla Euroopassa





p.m. 975 000 p.m. 975 000 p.m. 975 000 p.m. 975 000 p.m. 975 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan aiemmilta vuosilta valmistelevien toimien puitteissa maksamatta olevat sitoumukset.


Alamomentti 09 05 77 06 — Valmistelutoimi – Medialukutaito kaikille





p.m. 500 000 p.m. 500 000 500 000 750 000 p.m. 500 000 500 000 625 000

Alamomentti 09 05 77 08 — Valmistelutoimi – Elokuvateatterit paikallisyhteisöjen innovaatiokeskuksina





p.m. p.m. p.m. p.m. 1 500 000 750 000 p.m. p.m. 1 500 000 375 000

Alamomentti 09 05 77 10 — Pilottihanke – Tutkivan journalismin ja tiedotusvälineiden vapauden tukeminen EU:ssa





p.m. 637 500 p.m. 637 500 1 000 000 1 137 500 p.m. 637 500 1 000 000 887 500


Alamomentti 09 05 77 11 — Pilottihanke — Yhteinen eurooppalainen julkisuus: uutta verkkomediatarjontaa nuorille eurooppalaisille





2 500 000 1 250 000 2 500 000 625 000

Selvitysosa:Hankkeella puututaan siihen, että nuoremmille eurooppalaissukupolville ei ole onnistuttu tiedottamaan EU-asioista, mikä johtuu aidosti ylikansallisen tiedotusvälinejulkisuuden puuttumisesta ja siitä, että perinteiset tiedotusvälineet eivät enää houkuttele eurooppalaisnuoria samalla tavalla kuin internet, sekä siitä, että kansalliset tiedotusvälineet eivät kerro yleiseurooppalaisista aiheista myönteiseen sävyyn tai ihmisiä yhdistävällä tavalla. Hankkeella pystytään paremmin tuomaan esiin yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on eurooppalaisen identiteetin ytimessä ja joka näkyy yhteisenä kulttuurina, samantyyppisenä elämäntapana ja yhteisinä arvoina.

Nuoret eurooppalaiset kuluttavat tietoa ja viihdettä pääasiassa verkossa ja käyttävät uusia sosiaalisen median alustoja ja sisällön jakamiseen tarkoitettuja alustoja. On siis tehtävä selväksi, että nuoret eurooppalaiset hankkivat tietonsa verkossa. Jotta voidaan käydä Eurooppa-aiheista vuoropuhelua asiaankuuluvien teemojen ja aiheiden kautta, tehdä eurooppalaiset ideat ja arvot houkuttaviksi nuorille eurooppalaisille ja lisätä aidosti eurooppalaisten vaikutusmahdollisuuksia nykyisillä ja tulevilla tiedon ja vuoropuhelun alustoilla, pilottihanke käyttää aivan uudenlaista toimintatapaa uutisten ja tiedon tarjoamisessa nuorille.

Pilottihanke perustuu toimitusajattelun uusiin konsepteihin, uuteen monialustastrategiaan sekä erittäin innovatiiviseen ja joustavaan tekniseen infrastruktuuriin, joka mahdollistaa sisällön nopean muokkaamisen, kääntämisen ja muuntamisen monille kielille ja eri formaatteihin eri puolilla Eurooppaa. Näin luodaan erittäin innovatiivinen digitaalinen tuote, joka tarkoituksella erottuu perinteisistä tiedotusvälineistä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat 18–34-vuotiaat eurooppalaiset, jotka ovat elämänvaiheessa, jolloin monet nuoret muodostavat poliittisia käsityksiään ja rakentavat työ- ja yksityiselämänsä perustuksia. Pääpaino on informatiivisessa, ajatuksia herättävässä, viihdyttävässä ja tunnepitoisessa sisällössä. Kaikki sisältö niputetaan yhteen verkkopalveluun. Lisäksi siihen on pääsy kaikenlaisista sosiaalisista medioista sekä muista verkon yhdyskäytävistä, joiden kautta kohderyhmä voidaan tavoittaa.

Sisältö käsittelee EU:n nuoria kiinnostavia ajankohtaisia aiheita, ja se esitetään asiayhteydessä, jotta se olisi kohderyhmälle merkityksellinen ja houkutteleva. Eurooppalainen näkökulma luodaan vertaamalla ja asettamalla vastakkain alueellisia kokemuksia ja näkökantoja asioista, joilla on yleiseurooppalaista merkitystä. Nuorilla eurooppalaisilla on yhteisiä kiinnostuksenkohteita, esimerkiksi työ, koulutus, tasa-arvo, rakkaus, kulttuuri ja musiikki. Maiden välillä sekä kaupunki- ja maaseutualueiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Tarkoituksena on käsitellä tärkeitä aiheita, joilla on yleiseurooppalaista merkitystä, ja samalla tarjota foorumi paikallisnäkökulmille, jotta nuoret käyttäjät voivat samaistua sisältöön voimakkaasti.

Kiistanalaiset mielipiteet toimivat keskustelun herättäjinä. Poliittisia aiheita käsiteltäessä henkilökohtainen lähestymistapa helpottaa toimielinten päätösten vaikutusten ymmärtämistä. Tässä yhteydessä pääsevät ääneen sosiaalisista verkostoista tutut vaikuttajat ja paikalliset julkisuuden henkilöt poliittisten toimijoiden lisäksi, jotta voidaan yhdistää toisiinsa Eurooppa-asiat ja käyttäjien arkipäivä, jotka tällä hetkellä ovat kaukana toisistaan.

Tämä kunnianhimoinen yleiseurooppalainen monikielinen hanke käynnistää eurooppalaisten nuorten keskuudessa verkon ulkopuolella ja verkossa avoimen, aidon, syvän ja rakentavan


keskustelun elämästä Euroopassa nyt ja tulevaisuudessa, ja siinä käytetään innovatiivisia formaatteja digitaalisilla alustoilla. Perimmäisenä tavoitteena on lisätä tietoisuutta eurooppalaisista tulevaisuudennäkymistä ja todellisuuksista ja saada eurooppalaiset sitoutumaan nykyistä enemmän eurooppalaisiin arvoihin ja ideoihin ja tämän myötä edistämään aktiivisempaa kansalaisyhteiskuntaa.

Hanke perustuu eri puolilla Eurooppaa toimivien riippumattomien ja innovatiivisten tiedotusvälineiden vahvaan kumppanuuteen, johon myös startup-yritykset ja luovat toimialat osallistuvat. Hanke hyötyy myös huomattavista investoinneista tutkimukseen ja kehittämiseen, esimerkiksi konekääntämiseen media-alalla tehtävistä investoinneista.


Alamomentti 09 05 77 12 — Pilottihanke – Strategisen tutkimus-, innovointi- ja täytäntöönpanosuunnitelman sekä etenemissuunnitelman laatiminen täydellisen digitaalisen kielellisen tasa-arvon saavuttamiseksi Euroopassa vuoteen 2030 mennessä





1 800 000 900 000 1 800 000 450 000

Selvitysosa:EU:lla on 24 jäsenvaltioiden virallista kieltä. Lisäksi on epävirallisia alueellisia kieliä sekä vähemmistökieliä ja maahanmuuttajien ja tärkeiden kauppakumppaneiden kieliä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kielten välillä on suuri epätasapaino digitaalisten kieliteknologioiden suhteen. Tekniikka tukee hyvin ainoastaan muutamia harvoja kieliä, esimerkiksi englantia, ranskaa ja espanjaa, ja yli 20 kieltä on vaarassa hävitä digitaalisesti. Euroopan parlamentin tieteen ja tekniikan tulevaisuuspaneelin (STOA) äskettäin teettämässä tutkimuksessa kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla (”Language equality in the digital age”) annetaan 11 yleistä suositusta tämän kasvavan uhan torjumiseksi. Tutkimuksen johdosta Euroopan parlamentti antoi 11 päivänä syyskuuta 2018 (CULT- ja ITRE-valiokuntien yhteiseen mietintöön perustuvan) päätöslauselman kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla. Siinä annetaan 45 yleistä suositusta, joista monet ovat STOAn tutkimuksen mukaisia.

Teknologian mahdollistamasta monikielisyydestä puuttuu yksi ratkaisevan tärkeä ja koko tehtävän kannalta kriittinen palanen, nimittäin strateginen tutkimus- ja täytäntöönpanosuunnitelma. Tässä pilottihankkeessa laaditaan suunnitelma ja etenemissuunnitelma täydellisen digitaalisen kielellisen tasa-arvon saavuttamiseksi Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä unionin toimielinten kanssa, ja se kokoaa yhteen kaikki sidosryhmät, joita ovat esimerkiksi teollisuus, tutkimus- ja innovointiyhteisöt, kansalliset innovointiorganisaatiot, kansalliset ja kansainväliset julkishallinnot ja yhdistykset. Siinä käynnistetään jäsennelty vuoropuhelu ja julkisia kuulemisia, järjestetään aivoriihiä ja konferensseja eri puolilla Eurooppaa, kootaan yhteen kaikki aloitteet, jotka nykyisin toimivat toisistaan erillään ja hajallaan, jotta voidaan laatia kestävä ja yhteenpunottu strategia kieliteknologioille Euroopassa kaikilla asiaankuuluvilla aloilla ja elämänalueilla eli esimerkiksi kaupassa, koulutuksessa, terveydessä, matkailussa, kulttuurissa ja hallinnossa. Tässä yhteydessä tutkitaan myös tekoälyyn pohjautuvien teknologioiden vaikutusta Euroopan kielelliseen ympäristöön, esimerkiksi yhä kiihtyvää lahjakkaiden nuorten aivovuotoa muihin maanosiin.



Alamomentti 09 05 77 13 — Pilottihanke – Toimialan, kansalaisjärjestöjen ja jäsenvaltioiden viranomaisten välisen yhteistyön lisäämisen tukeminen verkossa olevan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin nopeaa poistamista varten





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Pilottihankkeessa ehdotetaan komission tukea yhdelle tai useammalle kansalaisjärjestölle tukemaan aloitteita, joilla lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaava materiaali pyritään poistamaan verkosta nopeasti. On tärkeää tukea järjestöjä, jotka jo toimivat ennakoivasti perustaakseen foorumeja ja kattojärjestöjä kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyötä varten. Jos sidosryhmät saavat enemmän varoja, ne voivat tehdä tehokkaampaa yhteistyötä estääkseen tällaisen materiaalin levittämisen. Pilottihankkeella olisi tuettava toimijoiden välistä yhteistyötä henkilöstön kouluttamisessa, digitaalialan resurssien kehittämisessä ja tietojen vaihdossa mahdollisesti haitallisen aineiston havaitsemiseksi ja poistamiseksi. Koska tätä alaa koskevan viestinnän pitäisi olla suojattua ja nopeaa, myös tällaisia ratkaisuja olisi tuettava.


Alamomentti 10 01 05 14 — Muut menot uusista merkittävistä tutkimusinfrastruktuureista – Euratom-ohjelma


20 018 830 18 518 830 20 018 830 20 018 830 20 018 830

Momentti 10 03 01 — Euratomin toimet suoran tutkimustoiminnan toimintalohkossa





13 701 830 12 000 000 12 101 830 11 500 000 13 701 830 12 000 000 13 701 830 12 000 000 12 901 830 11 600 000

Momentti 11 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot kalastusasioiden toimintalohkossa


31 780 543 31 554 737 31 780 543 31 780 543 31 434 097



2 396 761 2 312 386 2 396 761 2 396 761 2 396 761


Momentti 11 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot meri- ja kalastusasioiden toimintalohkossa


2 084 729 1 926 664 2 084 729 2 084 729 2 084 729

Momentti 11 03 01 — Unionin kalastusalusten kolmansien maiden vesillä harjoittamaa kalastustoimintaa koskeva hallintokehys (kestävän kalastuksen sopimukset)


Maksusitoumukset Maksut Maksusitoum

ukset Maksut Maksusitoumukset Maksut Maksusitoum

ukset Maksut Maksusitoumukset Maksut

11 03 01 57 856 978 57 931 978 57 856 978 57 931 978 57 856 978 57 931 978 74 756 978 72 831 978 74 756 978 72 831 978Varaus 84 743 000 79 200 000 80 743 000 79 200 000 84 743 000 79 200 000 67 843 000 64 300 000 67 843 000 64 300 000

Yhteensä 142 599 978 137 131 978 138 599 978 137 131 978 142 599 978 137 131 978 142 599 978 137 131 978 142 599 978 137 131 978

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan unionin kolmansien maiden kanssa neuvottelemista, niiden kanssa uusittavista tai uudelleen neuvoteltavista kalastussopimuksista aiheutuvat kustannukset.

Lisäksi unioni voi neuvotella uusia kalastuskumppanuussopimuksia, jotka olisi rahoitettava tältä momentilta.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta ja erityisesti sen 31 artikla (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

Unionin/yhteisön ja seuraavien maiden hallitusten välisten kalastussopimusten ja/tai -pöytäkirjojen tekemistä koskevat asetukset ja päätökset:Status (as of October 2019) Maa Oikeusperusta Pvm EYVL/EUVL KestoVäliaikaisesti sovellettavat tai voimassa olevat sopimukset ja/tai pöytäkirjat (taloudellinen korvaus maksetaan vuonna 2020 momentista 11 03 01)

Cape Verde Decision (EU) 2019/951 17 May 2019 L 154, 12.6.2019 20.5.2019 to 19.5.2024Norsunluurannikko Päätös (EU) 2019/385 4. maaliskuuta 2019 L 70, 12.3.2019 1.8.2018–31.12.2024Gambia Decision (EU) 2019/1332 25 June 2019 L 208, 8.8.2019 31.7.2019 to 30.7.2025Grönlanti Päätös (EU) 2016/817 17.5.2016 L 136, 25.5.2016 1.1.2016–31.12.2020Guinea-Bissau Decision (EU)2019/1088 6 June 2019 L 173, 27.6.2019 15.6.2019 to 14.6.2024Mauritius Päätös (EU) 2018/754 14.5.2018 L 128, 24.5.2018 8.12.2017–7.12.2021Marokko Päätös (EU) 2019/441 4. maaliskuuta 2019 L 77, 20.3.2019 18.7.2019 to 17.7.2023

Sopimukset ja/tai pöytäkirjat, joista on neuvoteltava uudelleen, joista neuvotellaan parhaillaan tai joita koskeva lainsäädäntömenettely on vireillä (taloudellinen korvaus momentista 40 02 41)

Cookinsaaret Päätös (EU) 2017/418 28.2.2017 L 64, 10.3.2017 14.10.2016–13.10.2020Gabon Päätös 2014/232/EU 14.4.2014 L 125, 26.4.2014 Voimassaolo päättynytGhana (*) - - - -Kiribati Päätös 2014/60/EU 28.1.2014 L 38, 7.2.2014 Voimassaolo päättynytLiberia Päätös (EU) 2016/1062 24.5.2016 L 177, 1.7.2016 9.12.2015–8.12.2020Madagaskar Päätös (EU) 2015/1893 5.10.2015 L 277, 22.10.2015 Voimassaolo päättynytMauritania Päätös (EU) 2016/870 24.5.2016 L 145, 2.6.2016 16.11.2015–15.11.2019Mosambik Päätös 2012/306/EU 12.6.2012 L 153, 14.6.2012 Voimassaolo päättynytSão Tomé ja Principe Päätös (EU) 2015/239 10.2.2015 L 40, 16.2.2015 Voimassaolo päättynytSenegal Päätös (EU) 2015/384 2.3.2015 L 65, 10.3.2015 20.10.2014–19.10.2019


Seychellit Päätös 2014/306/EU 13. toukokuuta 2015 L 160, 29.5.2014 18.1.2014–17.1.2020

(*) The Commission was authorised on 3 March 2017 to open negotiations on behalf of the European Union for the conclusion of a Sustainable Fisheries Partnership Agreement and protocol with the Republic of Ghana.

Alamomentti 11 06 62 01 — Tieteellinen neuvonta ja tietämys





10 817 000 8 300 000 10 817 000 8 300 000 11 817 000 8 800 000 10 817 000 8 300 000 10 817 000 8 300 000

Alamomentti 11 06 77 18 — Valmistelutoimi – Hyvien risteilykäytäntöjen käsikirja





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Eurooppa on maailmanlaajuisesti risteilyalan keskeinen markkina-alue. Vuonna 2015 risteilymatkustajia oli maailmassa yhteensä 25,3 miljoonaa, risteilyala tarjosi 956 597 työpaikkaa ja siihen käytettiin varoja kaikkiaan 117 miljardia dollaria. Risteilymatkailun kysyntä on noussut vuodesta 2005 vuoteen 2015 eli kymmenessä vuodessa 62 prosenttia.

Eurooppa saa tästä kaikesta taloudellista etua ja syntyy työpaikkoja. Rannikko- ja merialueita varten on kuitenkin luotava olosuhteet, jotta ne voivat entistä paremmin hyödyntää risteilymatkailun etuja. Sen vuoksi valmistelutoimessa luodaan hyvien risteilykäytäntöjen käsikirja, jonka perustana on risteilyalusten toiminnanharjoittajien, satamien ja rannikkomatkailun harjoittajien välinen nykyinen Euroopan laajuinen vuoropuhelu. Painopisteenä ovat risteilyaluksia vastaanottavien satamien ympäristövaikutukset mutta myös sosiaaliset vaikutukset ja satamien ja kyseisten alueiden vastaanottopalvelujen mukauttaminen. Käsikirjan mukaisesti

— prosessin suunnitteluun osallistuvat kaikki merenkulkualan sidosryhmät

— ulkoisia vaikutuksia pyritään lieventämään ottamalla huomioon ympäristönäkökohdat ja toteuttamalla lieventämistoimia

— otetaan huomioon risteilyjen sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus kyseisillä alueilla

— risteilysatamien ja kaupunkien toimia on koordinoitava

— otetaan huomioon olemassa olevat parhaat käytännöt.

Käsikirjan avulla voidaan lieventää risteilytoiminnan ulkoisia vaikutuksia ja tuoda lisää taloudellista ja sosiaalista hyötyä kaupungeille ja kansalaisille. Yksi esimerkki on huippusesongin aikana esiintyvien ruuhkien hallinnointia koskevien parhaiden käytäntöjen vaihto. Käsikirjan avulla parannetaan myös risteilysatamien ja kaupunkien viranomaisten keskinäistä yhteisymmärrystä. Sen on myös katettava risteilypalvelujen mahdolliset ympäristövaikutukset, ja se lisää tietoisuutta eri risteilysatamissa jo käytössä olevista parhaista käytännöistä päällekkäisyyksien välttämiseksi.



Momentti 12 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin toimintalohkossa


38 484 250 38 258 444 38 484 250 38 484 250 38 064 726



3 442 293 3 357 918 3 442 293 3 442 293 3 442 293

Momentti 12 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin ja -palveluihin liittyvät menot rahoitusvakauden, rahoituspalvelujen ja pääomamarkkinaunionin toimintalohkossa


2 524 477 2 366 412 2 524 477 2 524 477 2 524 477

Momentti 12 02 03 — Tilinpäätösraportointi- ja tilintarkastusstandardit





12 02 03 8 788 000 8 739 500 8 788 000 8 739 500 7 788 000 7 739 500 8 788 000 8 739 500 8 788 000 8 739 500Varaus 1 000 000 1 000 000

Yhteensä 8 788 000 8 739 500 8 788 000 8 739 500 8 788 000 8 739 500 8 788 000 8 739 500 8 788 000 8 739 500

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan menot, joita aiheutuu rahoituspalveluihin, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäistoimien tukemiseksi toteutettavasta unionin ohjelmasta.

Ohjelman yleistavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaedellytyksiä tukemalla rahoituspalveluihin, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyviä tiettyjen elinten toimia.

Unionin rahoitus on välttämätöntä, jotta taattaisiin rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden vaikuttava ja tehokas valvonta, varsinkin äskettäisen rahoituskriisin valossa.

Ohjelma kattaa esimerkiksi toiminnot, joilla tuetaan tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvän unionin politiikan toteuttamista laatimalla standardeja tai osallistumalla niiden laadintaan, soveltamalla, arvioimalla tai seuraamalla standardeja tai valvomalla standardisointiprosesseja.

Ohjelma on jatkoa rahoituspalveluihin, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäistoimien tukemiseksi toteutettavalle yhteisön ohjelmalle, joka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston 16 päivänä syyskuuta 2009 tekemällä päätöksellä N:o 716/2009/EY (EUVL L 253, 25.9.2009, s. 8).

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 258/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, tilinpäätösraportointiin ja tilintarkastukseen liittyvien yksittäisten toimien tukemiseksi toteutettavasta unionin ohjelmasta kaudelle 2014–2020 ja päätöksen N:o 716/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 105, 8.4.2014, s. 1).


Alamomentti 12 02 77 10 — Valmistelutoimi – Yhteisösijoittajien yhteisen omistajuuden seurausten analysointi





300 000 150 000 300 000 75 000

Selvitysosa:Tällä hetkellä on käynnissä varojen laajamittainen siirtäminen aktiivisesti hoidetuista rahastoista indeksirahastoihin, jotka seuraavat passiivisesti tiettyjä viiteindeksejä. Viimeaikaiseen kehitykseen on useampia syitä. Ensinnäkin yksityisistä eläkkeistä on tullut aiempaa tärkeämpiä ja sijoittajat etsivät voittojensa maksimoimiseksi alhaisen kustannustason tuotteita, joita passiivisesti hoidetut rahastot tarjoavat. Toiseksi MiFID II on tullut voimaan ja siinä otetaan käyttöön tiukemmat ohjaus- ja hallintojärjestelmiä, vastuuta ja avoimuutta koskevat vaatimukset, joita suurten sijoituspalveluyritysten on helpompi noudattaa.

Koska indeksirahastoala on erittäin keskittynyt kolmeen suureen unionin ulkopuolella sijaitsevaan sijoituspalveluyritykseen, indeksirahastojen voimakas kasvu on johtamassa eurooppalaisten julkisesti noteerattujen yhtiöiden omistuksen keskittymiseen. Lisäksi siirtyminen passiivisesti hoidettuihin indeksirahastoihin antaa lisää markkinavoimaa pienelle ryhmälle indeksin tarjoajia, jotka vahvistavat kriteerit yritysten sisällyttämiselle keskeisiin viiteindekseihin. Tämä tilanne on ongelmallinen ennen kaikkea eurooppalaisten yritysten omistajaohjauksen kannalta, sillä siihen liittyy muun muassa yhteistoimintaa, pitkäaikaisia sijoituksia ja sijoituspaikan valintaa koskevia huolenaiheita. Lisäksi yhteinen omistajuus herättää kilpailuun liittyvää huolta. Myös omaisuudenhoitoalalla käynnissä olevalla keskittymisprosessilla voi olla mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia unionin rahoitusvakauteen.

Valmistelutoimessa toteutetaan ensimmäinen analyysi seurauksista, joita yhteisösijoittajien yhteisestä omistajuudesta eurooppalaisissa julkisesti noteeratuissa yhtiöissä aiheutuu. Analyysi on kolmitahoinen, ja siinä yhdistyvät 1) ensimmäinen aidosti laajamittainen empiirinen yhteisen omistajuuden kartoitus EU:n jäsenvaltioissa sekä 2) analyysi suurten indeksisijoituspalveluyritysten äänestyskäyttäytymisestä eurooppalaisissa yrityksissä, 3) asiantuntijoiden tekemät markkinaosallistujien ja yritysjohtajien haastattelut sekä indeksisijoituspalveluyritysten että indeksin tarjoajien vaikutuksesta ja 4) analyysi vaikutuksesta omistajaohjaukseen, kilpailuun ja rahoitusvakauteen unionissa.


Alamomentti 12 02 77 11 — Pilottihanke – Toteutettavuustutkimus eurooppalaisen varallisuusrekisterin perustamisesta rahanpesun ja veropetosten torjunnan tueksi





400 000 200 000 400 000 100 000

Selvitysosa:Tiedotusvälineiden viimeaikaiset veropetos- ja rahanpesututkimukset, kuten Panama-paperit ja paratiisin paperit, ovat osoittaneet, että käyttämällä offshore-rakenteita, kuten yhtiöitä, trusteja,


säätiöitä ja rahoitusvälineitä, joiden omistus on muilla lainkäyttöalueilla tai järjestetty niiden kautta, voidaan piilottaa paitsi varallisuuden todellinen omistajuus, myös sen sijainti ja jopa sen olemassaolo. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tällainen salailu mahdollistaa varallisuuden välttymisen verotukselta, mutta se luo myös hedelmällisen maaperän talousrikoksille, kuten korruptiolle, rahanpesulle, veropetoksille ja veronkierrolle, sekä terrorismin rahoittamiselle. Pidemmällä aikavälillä salailu edistää eriarvoisuutta, sillä noin 50 prosenttia ulkomaille piilotetusta varallisuudesta (ulkomailla oleva omaisuus, josta ei ole ilmoitettu viranomaisille) kuuluu rikkaimmalle 0,01 prosentille maailman väestöstä. Jos offshore-varallisuuden aliverottamista jatketaan, siitä tulee todennäköisesti keskeinen syy varallisuuserojen kasvuun.

Salailuun puuttumisessa on edistytty hieman erityisesti Euroopan tasolla. Monilla jäsenvaltioilla on kiinteistörekistereitä ja ne ovat hyväksyneet hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin, jotta ne voivat vaihtaa keskenään automaattisesti rahoitustietoja (muun muassa pankkitileistä), ja rahanpesunvastaisen direktiivin tarkistamisen jälkeen niillä on pian kaikilla yritysten tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat julkiset rekisterit ja trustien tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat rekisterit, joita voivat käyttää henkilöt, joilla on oikeutettu intressi tutustua tietoihin.

Tärkeitä tietoja jää silti edelleen saamatta, minkä vuoksi unionissa ei pystytä verottamaan varallisuutta ja torjumaan rahanpesua kunnolla. Tilanne olisi parempi, elleivät 28 jäsenvaltion toimintatavat olisi niin hajanaisia. Unionin olisi harkittava, olisiko mahdollista perustaa unionin laajuinen rekisteri, johon kirjataan yksityiskohtaiset tiedot tietyntyyppisten varojen omistajuudesta, ja miten rekisteri voitaisiin toteuttaa, jotta voidaan varmistaa tarvittavat yhteydet olemassa olevien avoimuusmekanismien välillä ja lisätä uusia veropetosten ja rahanpesun torjumisessa tarpeellisia keskeisiä tietoja.

Komission olisi selvitettävä pilottihankkeen avulla, miten voidaan nykyistä paremmin kerätä ja yhdistää tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot (esimerkiksi kiinteistö-, yhtiö-, trusti- ja säätiörekisterit ja arvopaperikeskukset), ja analysoitava, millä alalla (esimerkiksi suunnittelu, soveltamisala ja kapasiteettirajoitukset) tarvitaan lisätyötä tällaisen unionin rekisterin aikaansaamiseksi. Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisuuteen sisällyttää tällaiseen rekisteriin muita omaisuuseriä (esimerkiksi bitcoin-valuutat, taide, kulta ja kiinteistöt) ja tietotekniikkavaatimuksiin ja sekä otettava huomioon yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset.

Pilottihankkeessa kartoitetaan (julkisia ja ei-julkisia) olemassa olevia tietoja ja vaihdetaan tietoja asianomaisella alalla (verotus, korruptio, rahanpesu, rahoitusmarkkinat, tietotekniikka ja oikeus) toimivien asiantuntijoiden kanssa, ja siinä annetaan suosituksia mahdollista varallisuusrekisterin perustamista varten. Jos tekniset ja poliittiset ehdot täyttyvät, tästä voisi muodostua tulevaisuudessa uusi politiikkatoimi.


Momentti 13 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot alue- ja kaupunkipolitiikan toimintalohkossa


66 292 226 66 066 420 66 292 226 66 292 226 65 569 562



2 106 282 2 021 907 2 106 282 2 106 282 2 106 282


Momentti 13 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot alue- ja kaupunkipolitiikan toimintalohkossa


4 348 615 4 190 550 4 348 615 4 348 615 4 348 615

Momentti 13 03 60 — Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) – Vähemmän kehittyneet alueet – Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite





20 801 122 934

18 613 726 293

20 801 122 934

18 613 726 293

20 801 122 934

19 791 849 899

20 801 122 934

18 613 726 293

20 801 122 934

18 613 726 293

Momentti 13 03 61 — Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) – Siirtymäalueet – Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite





3 988 795 518 3 076 711 765 3 988 795 518 3 076 711 765 3 988 795 518 3 271 446 914 3 988 795 518 3 076 711 765 3 988 795 518 3 076 711 765

Momentti 13 03 62 — Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) – Kehittyneemmät alueet – Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite





4 977 523 735 4 198 026 179 4 977 523 735 4 198 026 179 4 977 523 735 4 463 732 984 4 977 523 735 4 198 026 179 4 977 523 735 4 198 026 179

Alamomentti 13 03 64 01 — Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) – Euroopan alueiden välinen yhteistyö





1 884 632 310 1 209 939 975 1 884 632 310 1 209 939 975 1 884 632 310 1 286 521 033 1 884 632 310 1 209 939 975 1 884 632 310 1 209 939 975

Alamomentti 13 03 77 27 — Pilottihanke – Kaupunkien kumppanuuksien edistäminen maailmanlaajuisesti Yhdistyneiden kansakuntien uuden kaupunkikehitysohjelman täytäntöönpanoa varten painottaen erityisesti yhteistyötä kiertotalouteen liittyvissä kysymyksissä ja politiikkatoimissa sekä ilmanlaatua, energiasiirtymää ja muuttajien ja pakolaisten kotouttamista koskevissa kysymyksissä





1 500 000 750 000 1 500 000 375 000

Selvitysosa:EU:n kaupunkikehityspolitiikassa ja kaupunkipolitiikkaa koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä mennään eteenpäin esimerkiksi älykkäisiin kaupunkeihin, jätehuoltoon ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvillä aihealueilla. Muita aiheita tarkastellaan paljon vähemmän. Näin ollen tässä pilottihankkeessa testataan kansainvälistä kokemusta ja tarkastellaan parhaita käytäntöjä, jotka koskevat neljää kestävän kaupunkikehityksen aihetta, jotka ovat jääneet suhteellisen vähälle huomiolle mutta ovat kuitenkin ratkaisevan tärkeitä kaupunkien elämänlaadun kannalta EU:ssa ja sen ulkopuolella. Nämä ovat aloja, joista eri puolilla maailmaa, myös vähemmän vauraissa maissa,


sijaitsevilla kaupungeilla on tarjota paljon kokemusta EU:n kaupungeille. Hyvin tärkeä ala on esimerkiksi kiertotalous, josta EU:n kaupungit voivat oppia paljon EU:n ulkopuolisilta kaupungeilta. Entinen komission jäsen Janez Potočnik, joka on nyt YK:n ympäristöohjelman luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin yhteispuheenjohtaja, on todennut, että siirtyminen kiertotalouteen ei ole ainoastaan tarpeellista vaan myös väistämätöntä. Tämä onkin yksi niistä neljästä keskeisestä alasta, joilla on tarpeen testata kansainvälisen kokemuksen pohjalta uusia käytäntöjä, jotka puolestaan voivat toimia suunnannäyttäjinä EU:n tuleville koheesiopolitiikkaan liittyville kaupunkikehitysohjelmille. Tämän yhteistyön onnistumisen varmistamiseksi on tärkeää, että siihen osallistuvat EU:ssa ja sen ulkopuolella toimivat sidosryhmät, erityisesti tutkimusyhteisö ja yksityinen sektori.


Alamomentti 13 03 77 28 — Valmistelutoimi – Adrian- ja Joonianmeren alueen yliopistojen, alueiden, kauppakamarien ja kaupunkien verkosto (AI–NURECC) – jatkotoimet





1 200 000 600 000 1 200 000 300 000

Selvitysosa:Valmistelutoimi on jatkoa menestyksekkäälle pilottihankkeelle "Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva Euroopan unionin strategia (EUSAIR): koko alueelle todellista lisäarvoa tuovien aloitteiden ja hankkeiden suunnittelu ja valmistelu".

EUSAIRin toteuttamista yhdessä tukevat AI-NURECC-aloitteeseen osallistuvat Adrian- ja Joonianmeren alueen keskeiset sidosryhmät edistävät todellista sitoumusta EUSAIRin tärkeimpiin alueellisiin ja paikallisiin tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin sekä toimintasuunnitelman asianmukaista täytäntöönpanoa.

AI-NURECC-aloitetta koordinoi Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto neljän alalla toimivan kumppanin tuella: Adrian- ja Joonianmeren Euroregio-alue, Adrian- ja Joonianmeren alueen kaupunkien foorumi, Adrian- ja Joonianmeren alueen kauppakamarien foorumi sekä UniAdrion.

Alkuperäinen AI-NURECC-aloite kesti 18 kuukautta (se päättyi syksyllä 2018), ja sidosryhmiltä ja osallistujilta saatu palaute osoitti, että tarvittiin toinen, laajempi aloite.

AI-NURECC-aloitteeseen liittyvien jatkotoimien kesto on 36 kuukautta.

AI-NURECC-aloitteen jatkotoimien tavoitteena on

parantaa alue- ja paikallisviranomaisten sitoutumista EUSAIRin keskeisiin tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin sekä edistää tehokasta osallistavaa ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa

edistää kestävän matkailun kehittämistä keskittyen aihekohtaista ohjausryhmä (TSG) 4:ää koskevaan kahdeksaan ensisijaiseen toimeen, jotka esitettiin EUSAIRin kansallisiin matkailustrategioihin liittyvässä kertomuksessa, jossa pyritään määrittämään EUSAIR-toimintasuunnitelman neljänteen pilariin (kestävä matkailu) liittyvät yhteiset prioriteetit ja toimet ja tukemaan toimien toteuttamista yhteistyössä TSG 4:n jäsenten kanssa


edistää eri toimijoiden välistä verkottumista ja yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin edustajien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä, jotta voidaan

edistää unionin, kansallisen, alueellisen ja paikallisen politiikan koordinointia kiertotalouden kehittämiseksi

käsitellä Adrian- ja Joonianmeren alueiden erityisiä alueellisia haasteita (vuoristo-, saari- ja harvaan asutut alueet), yhdistää EUSAIR uuteen alueelliseen asialistaan ja antaa alueellista tukea erityisiin alueellisiin haasteisiin (olemassa olevat foorumit, haasteellisten alueiden nuoret) vuoropuhelun käynnistämiseksi

lisätä nuorten, opiskelijoiden ja virkamiesten taitoja ja tietämystä myös haasteellisilla alueilla

edistää teemoja, jotka liittyvät useaan EUSAIR-pilariin, kuten tutkimukseen ja innovointiin, pk-yritysten kehittämiseen ja valmiuksien parantamiseen, ja tukea näin EUSAIR-toimissa yrittäjyyttä, monikansallisia klustereita ja digitaalisen innovoinnin keskittymien toimintaa sekä edistää olemassa olevia RIS3-foorumeita ja tarvittaessa uusien foorumien kehittämistä;

mahdollistaa synergiavaikutukset EUSAIRin TSG:eiden kanssa

edistää synergiavaikutuksia muiden aloitteiden (WESTMED, BLUEMED) tai muiden makroaluestrategioiden (EU:n Tonava-strategia, Itämeri-strategia, Alppien aluetta koskeva EU:n strategia) kanssa.

AI-NURECC-aloitteen jatkotoimien kohderyhmiä ovat:

alue- ja paikallishallinnon toimijat;

yliopistot, ammattikoulut, opiskelijat ja opiskelijajärjestöt;

nuoret, myös työttömät nuoret;

alueelliset ja/tai paikalliset kehitysvirastot;

kauppakamarit;

pienet ja keskisuuret yritykset;

luovan alan ja kulttuurialan edustajat

yksityiset sijoittajat;

saari-, maaseutu- ja vuoristoyhteisöt ja -verkostot.

AI-NURECC-aloitteeseen liittyvissä jatkotoimissa

järjestetään AI-NURECC-koulutusseminaareja, joissa keskitytään eri aihealueisiin ja monialaisiin kysymyksiin (kestävä matkailu, sininen kasvu, pk-yritysten kehittäminen, tutkimus ja kehittäminen jne.)

käsitellään strategiaan liittyviä RIS3-strategioita, innovointia ja pk-yritysten kehittämiseen liittyviä kysymyksiä

perustetaan AI-NURECC-stipendirahasto (kuuden kuukauden mittainen ilmainen harjoittelujakso innovatiivisessa Adrian- ja Joonianmeren alueen yrityksessä)

kehitetään erityistutkimuksia (joissa tutkitaan esimerkiksi sitä, miten voidaan vastata haasteisiin, jotka vaikuttavat muun muassa Adrian- ja Joonianmeren kestävän risteilymatkailun, läntisten merellisten silkkiteiden ja EUSAIRin saarten indikaattorien ja tiedonkeruun kehittämiseen).

AI-NURECC-aloitteen jatkotoimien alueellinen soveltamisala on

EUSAIR-makroalue.


Toimet olisi mahdollisuuksien mukaan kohdennettava sellaisille Adrian- ja Joonianmeren alueille, joilla on erityisiä haasteita (kuten vuoret, saaret ja harvaan asutut alueet), ja pantava täytäntöön näillä alueilla.

Ottaen huomioon AI-NURECC-aloitteen jatkotoimien tavoitteet erityisten toimien toteuttamiseen osallistuu myös muita kumppaneita.


Alamomentti 13 03 77 29 — Valmistelutoimi – Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva Euroopan unionin strategia (EUSAIR): monitasoista hallintoa sekä alueelle lisäarvoa tuovia kumppanuuksia tukevien aloitteiden ja hankkeiden suunnittelu ja valmistelu





900 000 450 000 900 000 225 000

Selvitysosa:Valmistelutoimen avulla pyritään järjestämään ja kehittämään seuraavia:

tehokas monitasohallinto, jonka avulla toteutetaan EUSAIR-strategiassa vahvistettuja tavoitteita;

EUSAIR-strategian keskeisten toteuttajien valmiuksien kehittäminen ennakkoedellytyksenä EUSAIRin toimintasuunnitelman tehokkaalle täytäntöönpanolle;

sellaisten aloitteiden ja hankkeiden, joilla on todellista makroalueellista arvoa, suunnittelu, valmistelu ja toteuttaminen;

tietämystä parantavat aloitteet, kansalaisjärjestöjen sekä paikallis- ja alueviranomaisten välisten kumppanuuksien tukeminen, kulttuuritapahtumat, koulutusohjelmat ja/tai seminaarit kansalaisille ja erityisesti alueen nuorille, jotta voidaan luoda sitoutumista EUSAIR-strategiaan, korostaa yhteistä alueellista identiteettiä sekä edistää kumppanuutta ja verkostoitumista koko alueella. Näissä ohjelmissa olisi korostettava kansalaiskasvatusta, rajat ylittävää yrittäjyyttä, mahdollisuuksia kulttuuritapahtumien järjestämiseen sekä hyviä naapuruussuhteita, ja niiden olisi autettava edistämään ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden unionin jäsenyyteen johtavaa tehokasta integroitumista unioniin.

Niiden avulla olisi tuettava kansainvälisiä järjestöjä, jotka edustavat alueita, kaupunkeja, kauppakamareita, korkeakouluja, satamaviranomaisia ja muita tahoja, joiden tavoitteena on parantaa strategian täytäntöönpanoa.



Alamomentti 13 03 77 30 — Pilottihanke – BEST-kulttuuri: Unionin merentakaisten alueiden kulttuurista moninaisuutta tukeva ohjelma





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kulttuuri on suunnaton rikkaus unionille. Siitä on osoituksena esimerkiksi näiden alueiden kahden ikiaikaisen kulttuuritavan – Réunionin ”maloyan” ja Guadeloupen ”gwokan” – lisääminen Unescon ylläpitämään maailman aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Syrjäisimpiä alueita ja merentakaisia maita ja alueita koskevan EU:n lähestymistavan olisi myös oltava perusta, jolle luodaan näiden alueiden identiteettiä ja kulttuurista moninaisuutta suojeleva aloite, josta hyötyisivät ensisijaisesti Euroopan alkuperäiskansat, kuten Guyanan intiaanit.

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen edistämistä koskevan BEST-ohjelman mallin mukaisesti BEST-kulttuuri-pilottihankkeessa perustetaan syrjäisimpiä alueita sekä merentakaisia maita ja alueita koskeva mekanismi, jonka avulla voidaan suojella ja edistää paikallista ja alkuperäiskansojen kulttuuria sekä tehdä tunnetuksi paikallista tietämystä, taidetta ja käytäntöjä, jotka yhdistävät merentakaisten alueiden yhteisöjä. Siinä luodaan rahoitusmekanismi, jolla suojellaan, tuetaan ja edistetään syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden alkuperäiskansojen kulttuurista rikkautta sekä tehdään tunnetuksi näitä alueita ja niillä asuvia kansoja ja edistetään kulttuurivaihtoa näiden alueiden välillä ja kaikkialla Euroopan unionissa.

Pilottihanke koskee kaikkia esi-isiltä peräisin olevia ja jälkipolville siirrettyjä eläviä perinteitä ja ilmaisuja, kuten suulliset perinteet, esittävät taiteet, sosiaaliset käytännöt, rituaalit ja juhlat, luontoa ja maailmankaikkeutta koskeva tietämys ja käytännöt sekä perinteiseen käsityötaitoon liittyvä tietämys ja tietotaito. Pilottihanke kattaa koko EU:n syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden maantieteellisen alueen Grönlanti mukaan luettuna. Kaikilla tällä maantieteellisellä alueella olevilla ihmisillä tai organisaatioilla on oikeus osallistua pilottihankkeeseen, jos näiden toiminnan pääasiallisena tarkoituksena on suojella ja edistää syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja alueiden perinteistä kulttuuria.

Muut EU:n ohjelmat, kuten Luova Eurooppa -ohjelma, voisivat täydentää pilottihankkeeseen kuuluvaa perinteisen kulttuurin suojelemisen tavoitetta, ja niiden avulla voitaisiin esimerkiksi levittää kulttuuritietämystä ja -käytäntöjä EU:ssa eurooppalaisten viestintäverkostojen ja medioiden kautta.

Pilottihankkeella tuodaan paremmin esille merentakaisten alueiden identiteettiä ja historiaa, jotka ovat myös nivoutuneet osaksi manner-Euroopan identiteettiä ja historiaa, ja parannetaan näin edelleen EU:n merentakaisten alueiden tunnettuutta. Euroopan mantereen syrjäisten alueiden paikallisten kulttuurien edistäminen kuvastaisi siksi täydellisesti EU:n mottoa ”moninaisuudessaan yhtenäinen” ja sillä torjuttaisiin myös tiettyjä ennakkoluuloja.



Momentti 13 04 60 — Koheesiorahasto – Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoite





10 064 646 374 8 300 000 000 10 064 646

374 8 300 000 000 10 064 646 374 8 825 334 142 10 064 646

374 8 300 000 000 10 064 646 374 8 300 000 000

Alamomentti 13 04 61 01 — Koheesiorahasto – Operatiivinen tekninen apu





24 656 318 22 814 696 24 656 318 22 814 696 27 121 949 24 047 512 24 656 318 22 814 696 24 656 318 22 814 696

Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoitus tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täytäntöönpanoon tarvittavaa valmistelua, seurantaa ja teknistä apua, arviointia, tarkastuksia ja valvontaa sekä tiedotusohjelmia koskevia toimenpiteitä kyseisen asetuksen 58 ja 118 artiklan mukaisesti.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1300/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

Momentti 13 06 01 — Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään





13 06 01 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000Varaus 50 000 000 50 000 000

Yhteensä 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 50 000 000 100 000 000 100 000 000 50 000 000 50 000 000

Selvitysosa:Momentti on tarkoitettu määrärahoille, jotka otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jos jäsenvaltioissa tapahtuu suuria tai alueellisia katastrofeja. Apua olisi annettava luonnonkatastrofien yhteydessä asianomaisille jäsenvaltioille siten, että myönnetyn taloudellisen avun käytölle asetetaan määräaika ja että apua saavien maiden edellytetään perustelevan, miten ne käyttävät saamansa avun. Saatu apu, joka korvataan myöhemmin kolmansilta osapuolilta saatavilla maksuilla tai jota vahinkojen lopullinen arviointi huomioon ottaen on saatu liikaa, olisi perittävä takaisin.

Ennakkomaksuja lukuun ottamatta määrärahojen kohdentaminen suoritetaan varauksesta tehtävillä määrärahasiirroilla tai, jos varauksessa ei ole riittävästi määrärahoja, lisätalousarviolla samaan aikaan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätöksen kanssa.


Oikeusperusta:Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884) ja erityisesti sen 10 artikla.

Momentti 13 06 02 — Apu liittymisneuvotteluja käyville maille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään





p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m. p.m.

Selvitysosa:Momentti on tarkoitettu määrärahoille, jotka otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jos unionin kanssa liittymisneuvotteluita käyvissä maissa tapahtuu suuria tai alueellisia katastrofeja. Apua voidaan antaa luonnonkatastrofien yhteydessä asianomaisille maille myös siten, että myönnetyn taloudellisen avun käytölle asetetaan määräaika ja että apua saavien maiden edellytetään perustelevan, miten ne käyttävät saamansa avun. Saatu apu, joka korvataan myöhemmin kolmansilta osapuolilta saatavilla maksuilla tai jota vahinkojen lopullinen arviointi huomioon ottaen on saatu liikaa, olisi perittävä takaisin.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3).

Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884) ja erityisesti sen 10 artikla.

Viiteasiakirjat/-säädökset

Komission 4 päivänä syyskuuta 2019 antama ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta taloudellisen tuen antamiseksi jäsenvaltioille niihin kohdistuvan vakavan taloudellisen rasitteen kattamiseksi Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista ilman sopimusta (COM(2019) 399).

Momentti 13 07 01 — Taloudellinen tuki Kyproksen turkkilaisen yhteisön taloudellisen kehityksen edistämiseksi





33 762 000 35 000 000 33 762 000 35 000 000 36 762 000 36 500 000 33 762 000 35 000 000 35 762 000 37 000 000

Momentti 13 08 01 — Rakenneuudistusten tukiohjelma – Otsakkeesta 1 b (ESR, EAKR ja koheesiorahasto) siirretty operatiivinen tekninen apu





74 793 000 33 700 000 49 569 145 33 700 000 82 272 300 37 439 650 74 793 000 33 700 000 74 793 000 33 700 000


Momentti 14 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot verotuksen ja tulliliiton toimintalohkossa


52 015 810 51 790 004 52 015 810 52 015 810 51 448 776



5 589 707 5 505 332 5 589 707 5 589 707 5 589 707

Momentti 14 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot verotuksen ja tulliliiton toimintalohkossa


3 412 116 3 254 051 3 412 116 3 412 116 3 412 116

Momentti 14 02 01 — Tulliliiton toiminnan ja uudistamisen tukeminen





75 164 000 75 200 000 75 164 000 75 200 000 78 286 000 76 761 000 75 164 000 75 200 000 75 164 000 75 200 000

Alamomentti 14 03 77 04 — Valmistelutoimi – EU:n vero- ja talousrikosten seurantakeskus – valmiuksien kehittäminen veropolitiikkaa koskevan unionin päätöksenteon tukemiseksi





1 200 000 600 000 1 200 000 300 000

Selvitysosa:Viime vuosien runsaat rahanpesua, veropetoksia ja veronkiertoa koskevat paljastukset ovat horjuttaneet merkittävästi unionin kansalaisten, yritysten ja ammattiliittojen luottamusta rahanpesun, veropetosten ja veronkierron vastaisten EU:n sääntöjen toimivuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Kolme kansalaista neljästä odottaa Euroopan unionin lisäävän toimiaan verotuksen alalla, ja siksi onkin olennaisen tärkeää varmistaa, että yleinen etu ja kaikkien sidosryhmien edut otetaan huomioon suunniteltaessa aloitteita, joilla vahvistetaan talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa koskevia unionin sääntöjä.

Valmistelutoimen tavoitteena on perustaa EU:n vero- ja talousrikoksiin liittyviä kysymyksiä käsittelevä erikoistunut ja riippumaton seurantakeskus, jonka päätehtävät ovat seuraavat:

– luoda julkisesti saatavilla oleva rekisteri, joka sisältää tietoa veropetoksista ja veronkierrosta EU:ssa sekä näiden alojen toimintapolitiikan uudistamisen vaikutuksista;

– levittää saatavilla olevia tietoja käyttäjäystävällisellä tavalla ja tiedottaa laajemmalle yleisölle kysymyksistä, jotka liittyvät verotuksen oikeudenmukaisuuteen yritysten ja yksittäisten veronmaksajien sekä suuren yleisön kannalta, ja muista asiaan liittyvistä kysymyksistä, kuten rahanpesun torjuntaa koskevista säännöistä;

– järjestää tulevan eri sidosryhmiä edustavan asiantuntijafoorumin sihteeristö- ja johtotehtävät; foorumi olisi muun muassa neuvoa-antava elin, joka vastaa menettelyohjeista vero- ja talousrikollisuuden alalla;

– tuottaa foorumin työn pohjalta näyttöä ja suosituksia, jotka liittyvät veropetosten, veronkierron ja talousrikosten torjuntaan;


– osallistua unionin päätöksentekoon vero- ja talousrikollisuuden alalla, jotta poliittisille päätöksentekijöille voidaan tarjota vankkaa ja monipuolista asiantuntemusta;

– pitää yhteyttä eri kansainvälisiin järjestöihin ja kansallisiin viranomaisiin kysymyksissä, jotka liittyvät EU:n veropolitiikan ja rahanpesun torjuntaa koskevan politiikan suunnitteluun (rahanpesun torjuntaa koskeva lainsäädäntö on tarpeen veropetosten torjumiseksi).

Kun otetaan huomioon seurantakeskuksen rooli, komission verotuksen ja tulliliiton pääosaston olisi otettava johtaakseen tämän valmistelutoimen toteuttaminen tiiviissä yhteistyössä muiden asiaa käsittelevien pääosastojen kanssa.


Momentti 15 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot koulutuksen ja kulttuurin toimintalohkossa


49 284 670 49 058 864 49 284 670 49 284 670 48 747 408



3 597 501 3 513 126 3 597 501 3 597 501 3 597 501

Momentti 15 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot koulutuksen ja kulttuurin toimintalohkossa


3 232 959 3 074 894 3 232 959 3 232 959 3 232 959

Momentti 15 01 61 — Toimielimessä suoritettavista harjoittelujaksoista aiheutuvat järjestelykulut


13 397 000 8 597 000 13 397 000 13 397 000 13 267 000

Alamomentti 15 02 01 01 — Eurooppalaisen koulutusalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja sen työmarkkinoihin liittyvän merkityksen edistäminen





2 497 651 602 2 375 000 000 2 497 651 602 2 375 000 000 2 597 651 602 2 450 000 000 2 497 651 602 2 375 000 000 2 538 161 453 2 415 509 851

Selvitysosa:Erasmus+ -ohjelman yleisen tavoitteen ja erityisesti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) tavoitteiden mukaisesti ja jotta voidaan tukea korkeakoulutuksen kestävää kehittämistä kolmansissa maissa, määrärahan tarkoituksena on pyrkiä koulutusalalla seuraaviin erityistavoitteisiin:

– parannetaan avaintaitojen ja osaamisen tasoa erityisesti ajatellen niiden tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa edistävien vaikutusten kannalta lisäämällä etenkin mahdollisuuksia oppimista tukevaan liikkuvuuteen ja vahvistamalla yhteistyötä koulutus- ja työmaailman välillä,


– edistetään laadun kehittämistä, innovointiin liittyvää huippuosaamista ja kansainvälistymistä yleissivistävissä ja ammatillisissa koulutuslaitoksissa etenkin lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien välillä,

– edistetään elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen syntymistä ja sitä koskevaa tietoisuutta, täydennetään kansallisen tason poliittisia uudistuksia ja tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista etenkin tehostamalla poliittista yhteistyötä, hyödyntämällä paremmin avoimuutta ja tunnustamista lisääviä unionin välineitä ja levittämällä hyviä käytänteitä,

– kehitetään yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kansainvälistä ulottuvuutta etenkin tekemällä unionin ja kolmansien maiden laitosten välillä yhteistyötä ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa, lisäämällä eurooppalaisten korkeakoulujen vetovoimaa ja tukemalla unionin ulkoista toimintaa sen kehitysyhteistyötavoitteet mukaan luettuina, edistämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä unionin ja kolmansien maiden korkeakoulujen välillä ja kehittämällä kohdennetusti valmiuksia kolmansissa maissa,

– parannetaan kielten opetusta ja oppimista ja edistetään unionin kielellistä monimuotoisuutta ja muiden kulttuurien tuntemusta, vähemmistökielet ja uhanalaiset kielet mukaan luettuina,

– tuetaan ilmaista ja korkeatasoista yleistä koulutusta siten, että taataan, että kaikki oppilaat voivat aloittaa koulun eikä yhdenkään oppilaan ole pakko lopettaa koulua missään vaiheessa taloudellisista syistä, ja kiinnitetään erityistä huomiota opetuksen ensimmäisiin vuosiin, jotta voidaan estää koulunkäynnin keskeyttäminen ja varmistaa, että kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat lapset voidaan integroida täysimääräisesti,

– edistetään Erasmus+ -ohjelmaa kaikkien kansalaisten ja sukupolvien keskuudessa muun muassa tarjoamalla ikääntyneille koulutusta ja mahdollisuuksia kokemusten vaihtoon, jotta voidaan tukea ja lujittaa eurooppalaisen identiteetin kehittymistä

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan ja pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään tämän alamomentin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät, jotka aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja jotka ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Unionin ohjelmiin osallistuvien ehdokasmaiden ja tapauksen mukaan myös Länsi-Balkanin mahdollisten ehdokkaiden rahoitusosuuksista saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 1, voidaan ottaa varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisesti määrärahoiksi samassa suhteessa kuin hallintoon liittyviin menoihin hyväksytty määrä on ohjelman kokonaismäärärahaan.

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden rahoitusosuuksista saatavat tulot, jotka saadaan näiden maiden kanssa unionin ohjelmiin osallistumisesta tehdyissä puitesopimuksissa määriteltyjen menettelyjen mukaisesti ja jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 3, voidaan ottaa varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisesti määrärahoiksi samassa suhteessa kuin hallintoon liittyviin menoihin hyväksytty määrä on ohjelman kokonaismäärärahaan.

Unionin ohjelmiin osallistuvan Sveitsin valaliiton rahoitusosuudesta saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 3, voidaan ottaa määrärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisesti.

Varainhoitoasetuksen 209 artiklan 3 kohdan mukaiset rahoitusvälineistä saatavat palautukset, kuten pääoman palautukset, vapautuneet vakuudet ja lainojen lyhennykset, jotka maksetaan takaisin


komissiolle ja otetaan tulotaulukon alamomentille 6 4 1 1, voidaan ottaa määrärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Tulotaulukon alamomenteille 6 0 3 1 ja 6 0 3 3 otettujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kokonaismääräksi arvioidaan 125 000 000 euroa.

Tulotaulukon alamomentille 6 6 0 0 otetut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle momentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Vastaavaksi määräksi arvioidaan 35 000 000 euroa.

Määräraha on lisäksi tarkoitettu kattamaan Erasmus+ -ohjelman mukaiset aloitteet, joilla jatketaan sosiaalista osallisuutta edistävää työtä ja syrjinnänvastaista työtä.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

Alamomentti 15 02 01 02 — Eurooppalaisen nuorisoalan huippuosaamisen ja yhteistyön ja nuorten eurooppalaiseen demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen





187 211 158 180 000 000 187 211 158 180 000 000 205 932 273 194 040 836 187 211 158 180 000 000 194 795 054 187 583 896

Momentti 15 02 02 — Euroopan yhdentymistä käsittelevän huippututkimuksen ja -opetuksen edistäminen Jean Monnet -toimien avulla maailmanlaajuisesti





47 056 540 46 000 000 47 056 540 46 000 000 51 762 194 49 529 241 47 056 540 46 000 000 48 962 793 47 906 253

Momentti 15 02 10 — Vuosittaiset erityistapahtumat – Euroopan nuorten olympiafestivaalit





3 000 000 2 250 000

Selvitysosa:Euroopan nuorten olympiafestivaali (EYOF) on Euroopan suurin monen urheilulajin tapahtuma 14–18-vuotiaille nuorille urheilijoille. Euroopan olympiakomiteat järjestävät talvi- ja kesäfestivaalit kahden vuoden välein Kansainvälisen olympiakomitean suojeluksessa. Noin 50 eurooppalaista kansallista olympiakomiteaa, mukaan lukien kaikkien unionin jäsenvaltioiden olympiakomiteat, lähettää joukkueen näihin viikon kestäviin Euroopan nuorison, kulttuurin ja urheilun juhliin. Joukkueiden virallisten jäsenten lisäksi yli 2 000 vapaaehtoista huolehtii tapahtumien onnistumisesta. Saatuaan EYOF:sta ensimmäisen kokemuksen monen lajin suurkisoista monet nuoret urheilijat jatkavat kilpailemista olympiakisoissa. EYOF on kuitenkin paljon muutakin kuin urheilukilpailu. Se auttaa kehittämään Euroopan tulevaisuutta – sen nuorisoa – opettamalla nuorille olympialaisen peruskirjan mukaisia arvoja ja ihanteita ja kouluttamalla ja motivoimalla heitä urheiluun ja terveellisiin elämäntapoihin.

Kesäfestivaaleille osallistuu noin 3 600 ja talvifestivaaleille noin 1 600 nuorta ja toimitsijaa. Euroopan nuorten olympiafestivaalien talvikisat 2021 järjestetään Vuokatissa, Suomessa, 6–13 päivänä helmikuuta 2021. Nuoret urheilijat kilpailevat yhdeksässä lajissa: alppihiihto,


ampumahiihto, maastohiihto, taitoluistelu, jääkiekko, yhdistetty hiihto, kaukalopikaluistelu, mäkihyppy ja lumilautailu. Vuoden 2021 kesäkisat järjestetään Banská Bystricassa, Slovakiassa, 24 päivänä heinäkuuta – 1 päivänä elokuuta 2021, ja niiden ohjelmassa on kymmenen lajia: voimistelu, yleisurheilu, koripallo, pyöräily, käsipallo, judo, uinti, tennis, triathlon ja lentopallo.

Alamomentti 15 02 77 20 — Valmistelutoimi – DiscoverEU: ilmainen Interrail-kortti 18 vuotta täyttäville eurooppalaisille





p.m. 13 000 000 p.m. 13 000 000 25 000 000 25 500 000 p.m. 13 000 000 25 000 000 19 250 000

Selvitysosa:Tämä valmistelutoimi on jatkoa vuonna 2018 toteutetulle ensimmäiselle kokeilulle ennen sellaisen täysimittaisen ohjelman käynnistämistä, jossa jokaiselle 18 vuotta täyttävälle eurooppalaiselle annetaan ilmainen matkakortti. Tavoitteena ei ole pelkästään antaa heille mahdollisuus tutustua Euroopan kulttuuriseen monimuotoisuuteen, vaan vielä tärkeämpää on, että nuoret saavat paremman yhteyden eurooppalaiseen identiteettiin ja että lisätään tietoisuutta unionin perusarvoista.

Sangen monet hyvin nuoret eurooppalaiset eivät ole koskaan matkustelleet Euroopassa tai he ovat tehneet niin vain harvoin, mikä johtuu heidän alhaisesta ostovoimastaan, kulttuurisista esteistä ja osallistavien ja kohdennettujen hankkeiden puutteesta. Tämä pätee erityisesti tiettyihin Euroopan alueisiin ja pienituloisiin perheisiin. Vaikka käynnissä on koulutusalan vaihto-ohjelmia, jotka ovat hyödyttäneet lukuisia eurooppalaisia, unioni ei ole vieläkään kyennyt luomaan helppoa ja osallistavaa välinettä, joka tarjoaisi kaikille eurooppalaisille heidän sosiaalisesta taustastaan tai koulutustaustastaan riippumatta tilaisuuden matkusteluun, jolla edistettäisiin eurooppalaista identiteettiä sekä tarjottaisiin mahdollisuus tutustua kestävään ja ympäristöystävälliseen liikennemuotoon ja luoda yhteyksiä muihin kulttuureihin.

Euroopan parlamentti on osoittanut toistuvasti arvostavansa DiscoverEU-aloitetta ja korostanut, että mikäli aloite on sosiaalisesti ja maantieteellisesti osallistava ja jos siihen kytkeytyy aina myös valistus- ja kulttuuritavoitteita, se saattaisi tarjota nuoremmille sukupolville tilaisuuden tilaisuuden vapaaseen liikkuvuuteen ja matkustamiseen ympäristöystävällisellä tavalla.

Alkuperäisen hankkeen ensimmäiset vaiheet käynnistettiin vuonna 2018, ja ne ovat antaneet mahdollisuuden selvittää tarvittavia edellytyksiä, joilla toiminnalliset näkökohdat onnistuvat. Ensimmäisen kokeilun kokemuksia voitaisiin hienosäätää sen varmistamiseksi, että useammat nuoret hyötyvät hankkeesta, ja ensimmäisenä toteutusvuonna havaittujen puutteiden korjaamiseksi täyttämällä seuraavat keskeiset vaatimukset ja tavoitteet:

Keskeiset vaatimukset:

Komission on käytettävä perustana valmistelutoimen ensimmäistä toteutusvuotta. Valmistelutoimea on kuitenkin pidettävä ainutlaatuisena ja riippumattomana toimena erityisesti niiden nuorten hyväksi, jotka eivät tällä hetkellä kuulu minkään unionin ohjelman piiriin.

Valmistelutoimi ei näin ollen saa vaikuttaa muihin ohjelmiin, kuten Erasmus+-ohjelmaan.

Valmistelutoimen piiriin kuuluu nuoria kaikista jäsenvaltioista, myös niistä, jotka eivät kuulu Interrail-verkostoon (tällä hetkellä verkoston ulkopuolella on viisi jäsenvaltiota eli Viro, Latvia, Liettua, Malta ja Kypros).

Toiminnat:

– yhteyksien luominen asianomaisiin toimijoihin ja niiden ottaminen mukaan 18 vuotta täyttäville nuorille tarjottavan tuotteen suunnitteluun


– korttiin oikeutettujen nuorten lukumäärän määritteleminen

– korttien hankkiminen

– korttien jakaminen edunsaajille

– DiscoverEU-kortin kattavuuden tarkka määrittely, jotta se vastaisi nuorten matkustustottumuksia (kortin voimassaoloaika, kelpoisuus, kausiluonteiset vaatimukset, ajalliset ja rahalliset rajoitukset, ladattavuus)

– järjestelmän muuttaminen käyttäjäystävällisemmäksi korttia hakeville 18-vuotiaille

– valmistelutoimesta hyötymään pääsevien käyttäjien valintaprosessin kehittäminen, johon kuuluu sellaisten perusteiden määrittäminen, jotka mahdollistavat muun muassa kaikkien jäsenvaltioiden mukaan ottamisen, myös niiden viiden jäsenvaltion (Viro, Latvia, Liettua, Malta ja Kypros), jotka eivät toistaiseksi kuulu Interrail-verkostoon, ja paremman kohdentamisen nuoriin, jotka eivät ole toistaiseksi mukana missään unionin ohjelmassa

– matkasetelijärjestelmän parantaminen korttien jakelua ja yksilöllistämistä varten tiiviissä yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa

– sellaisten mekanismien kartoittaminen yhdessä asianomaisten sidosryhmien kanssa, joilla kannustetaan luomaan erityisiä matkareittejä nuorille, jotta nämä voivat todella kokea Euroopan (tähän sisällytetään myös vähemmän suosittuja kohteita)

– ohjelmasta tiedottamista koskevien järjestelyjen parantaminen näkyvyyden varmistamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota aloitteen kytkeytymiseen eurooppalaista identiteettiä ja eurooppalaisia arvoja edistävään kampanjaan

– luovan ja osallistavan tavan kehittäminen käyttäjien kokemusten jakamista ja syventämistä varten (valokuvauskilpailu ja näyttely Euroopan parlamentissa, sosiaalisen median hyödyntäminen jne.).

Valmistelutoimi olisi toteutettava vuonna 2020.


Alamomentti 15 02 77 21 — Valmistelutoimi – Vaihto ja liikkuvuus urheilussa





p.m. 230 244 p.m. 230 244 1 500 000 980 244 p.m. 230 244 1 500 000 605 244

Alamomentti 15 02 77 23 — Valmistelutoimi – Radikalisoitumisvaarassa olevien nuorten seuranta ja valmentaminen urheilun avulla





p.m. p.m. p.m. p.m. 1 000 000 500 000 p.m. p.m. 1 000 000 250 000


Alamomentti 15 02 77 28 — Valmistelutoimi – Urheilu pakolaisten integraation ja sosiaalisen osallistamisen välineenä





p.m. p.m. p.m. p.m. 1 750 000 875 000 p.m. p.m. 1 750 000 437 500

Alamomentti 15 02 77 29 — Valmistelutoimi – Ruohonjuuritason urheilua koskevat ohjelmat ja siihen liittyvän infrastruktuurin innovointi





1 500 000 750 000 1 500 000 375 000

Selvitysosa:Ruohonjuuritason urheilu on perinteinen ja hitaasti kehittyvä ala. Yhteiskunnan ja yksilöiden tarpeet ja mieltymykset urheilun suhteen muuttuvat kuitenkin nopeammin. Harrastajamäärät osoittavat, että perinteisten urheilujärjestöjen kautta tarjottujen liikuntamahdollisuuksien ja yksilöiden osoittaman kysynnän välillä on kasvava epäsuhta. Se, miten urheilujärjestöt ja -seurat ovat järjestäytyneet, sekä vähäinen innovointi niiden piirissä estää niitä kaventamasta tätä kuilua. Toimessa haastetaan perinteisten urheilurakenteiden ulkopuolisia tahoja ehdottamaan innovatiivisia ratkaisuja, jotta urheilun tarjonta saataisiin vastaamaan yksilöiden osoittamaa kysyntää kaikilla tasoilla, ja tarjotaan urheilun innovointiekosysteemi, jotta voitaisiin tarjota nopeammin uusia urheiluharrastuksen muotoja.

Toimivan innovatiivisen ekosysteemin luominen ruohonjuuritason urheilujärjestöille edellyttää kahta asiaa: uusia mukautuvia ohjelmia, jotka tarjoavat urheilua uusilla tavoilla, ja joustavaa liikuntainfrastruktuuria, joka mahdollistaa eri urheilulajien harrastamisen yhdessä paikassa.

Tässä valmistelutoimessa etsitään ja testataan monenlaisia lupaavia innovaatioita näistä molemmista ryhmistä. Tätä varten järjestetään innovointihaasteita, joissa valitaan ja palkitaan minkä tahansa osapuolen (laitos, yritys, start-up, yksilö(t) tai muut osapuolet) esittämiä lupaavia innovaatioita, joita voidaan ottaa käyttöön ja testata pidemmän ajanjakson aikana (vähintään kuusi kuukautta). Määrärahat investoidaan mukautuviin ohjelmiin ja uuteen liikunta-alan (pien)infrastruktuuriin.

Lopullisena tavoitteena on sisällyttää testatut innovaatiot nykyisten urheiluseurojen ja liikuntainfrastruktuurin ekosysteemiin. Esimerkkejä mukautuvista ohjelmista voisivat olla ”kolme vastaan kolme” -jalkapallo, eri lajien yhdistely (esimerkiksi fitness ja jalkapallo) tai pienet toistuvat paikallisturnaukset. Esimerkkejä uutta pieninfrastruktuuria koskevista innovaatioista voisivat olla joustavat kenttämerkintäjärjestelmät tai sensorit, joilla ilmaistaan, mitkä kentät ovat käytettävissä ja mitkä käytössä. Testeissä menestyneet esimerkit jaetaan eurooppalaisten sidosryhmien kanssa verkkofoorumilla yhteistyössä UEFAn kaltaisten Euroopan tason hallintoelinten kanssa.

Toimen avulla

pyritään muuta kuin perinteistä urheilua koskeviin innovatiivisiin ratkaisuihin järjestämällä avoimia innovointihaasteita,

lisätään urheilun harrastajien määrää tarjoamalla uusia konsepteja,

lisätään nykyisen liikuntainfrastruktuurin käyttöä.

Valmistelutoimen tarkoituksena on toteuttaa:


testattuja innovatiivisia mukautuvia ohjelmia, joita ruohonjuuritason urheiluseurat voivat sisällyttää toimintaansa,

testattuja innovatiivisia pieninfrastruktuurielementtejä, jotka voidaan sisällyttää nykyiseen liikuntainfrastruktuuriin,

uusia menetelmiä, joilla lisätään urheilun harrastamista innovaatioilla, joilla on hyödyllinen vaikutus kansanterveyteen ja sosiaaliseen integroitumiseen,

kokeiluja siitä, miten muita kuin perinteisiä sidosryhmiä voidaan ottaa mukaan urheilualan innovointiin, ja jakaa niistä saadut kokemukset eurooppalaisten järjestörakenteiden kautta.

Koska tämän toimen odotetaan muun muassa tuovan muutoksia nykyiseen liikuntainfrastruktuuriin, se ei kelpaa Erasmus+-ohjelman piiriin.


Alamomentti 15 03 01 01 — Marie Skłodowska-Curie -toimet – Uusien taitojen, tietämyksen ja innovaatioiden luominen, kehittäminen ja siirtäminen





1 024 532 312 862 725 632 1 024 532 312 862 725 632 1 044 532 312 872 725 632 1 024 532 312 862 725 632 1 032 643 417 865 158 632

Momentti 15 03 05 — Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) – Korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin muodostaman osaamiskolmion osatekijöiden integrointi





496 678 348 473 515 586 496 678 348 473 515 586 521 678 348 486 015 586 496 678 348 473 515 586 496 678 348 473 515 586

Momentti 15 04 01 — Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritysten sekä pienten ja erittäin pienten organisaatioiden rahoituspohjan vahvistaminen ja politiikan kehittämisen ja uusien liiketoimintamallien edistäminen





38 241 000 29 200 000 36 241 000 29 200 000 42 065 100 31 112 050 38 241 000 29 200 000 39 241 000 30 000 000

Momentti 15 04 02 — Kulttuurin alaohjelma – Rajatylittävien toimien tukeminen ja kansainvälisen levityksen ja liikkuvuuden edistäminen





75 246 000 66 000 000 72 246 000 66 000 000 82 770 600 69 762 300 75 246 000 66 000 000 76 746 000 67 200 000

Alamomentti 15 04 77 17 — Valmistelutoimi – Eurooppalaisen kulttuurin talot





p.m. 187 500 p.m. 187 500 750 000 562 500 p.m. 187 500 750 000 375 000


Alamomentti 15 04 77 18 — Valmistelutoimi – Music Moves Europe: eurooppalaisen musiikin monimuotoisuuden ja musikaalisen lahjakkuuden edistäminen





p.m. 2 255 000 p.m. 2 255 000 2 500 000 3 505 000 p.m. 2 255 000 2 500 000 2 880 000

Alamomentti 15 04 77 20 — Pilottihanke – Juutalaisen kulttuurin digitaalisen elvyttämisen hanke





p.m. 122 500 p.m. 122 500 490 000 367 500 p.m. 122 500 490 000 245 000

Alamomentti 15 04 77 22 — Valmistelutoimi – Kulttuurialan ja luovien alojen rahoitus, oppiminen, innovointi ja patentointi





1 500 000 750 000 1 500 000 375 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan valmistelutoimen käynnistäminen.

Kulttuurinen monimuotoisuus ja asianmukaisen kulttuuriyhdistelmän tunnistaminen ovat strategisesti merkittäviä luovuudelle ja innovoinnille. Euroopan kulttuuriala ja luovat alat työllistävät yli 12 miljoonaa ihmistä eli 7,5 prosenttia Euroopan työväestöstä ja tuottavat lisäarvoa noin 509 000 000 000 euroa erityisesti pien- ja mikroyritysten toiminnan ansiosta. Kulttuuriala ja luovat alat voimistavat Euroopan kilpailukykyä, etenkin siksi, että niiden tuotteet ja palvelut edistävät Industry 4.0:n tuotantomallien kehittämistä.

Valmistelutoimella määritetään ja testataan politiikkoja ja toimia, joita tarvitaan tuettaessa ja kehitettäessä alan yrityksiä, jotka voivat asiaankuuluvan tuen turvin tuottaa etuja ja heijastevaikutuksia kaikilla aloilla ja sektoreilla, joiden kanssa ne ovat vuorovaikutuksessa liiketoimintaansa harjoittaessaan.

Toimeen kuuluu seuraavat neljä päätoimintoa:

1. Uusi malli taitojen analysointiin

Euroopan koulutusjärjestelmissä taitojen tunnustamiseen yleensä sovellettua mallia on tarkasteltava uudelleen ja päivitettävä, jotta siihen voidaan sisällyttää asianmukaisesti näiden alojen yritysten organisaatiomalli, jossa on usein vain vähän hierarkiaa, riskejä suvaitaan suuremmassa määrin, ajanhallintaan suhtaudutaan eri tavalla ja alojen välillä on paljon vuorovaikutusta, mikä tarkoittaa, että kyseiset yritykset eivät sovi perinteiseen tuotantomalliin. Tämä uusi malli soveltuu tieteen, teknologian, insinööritieteiden/ympäristön, taiteiden ja valmistuksen alojen taitojen analysointiin ja kartoittamiseen, ja sillä pyritään luomaan ansioituneiden yritysten, merkittävimpien parhaiden käytänteiden ja menestystarinoiden erityissuhde, jotta voidaan tunnistaa ja määritellä näillä aloilla työskentelevien ammattilaisten taitoja ja ominaispiirteitä. On siis kyettävä jäljittämään näiden taitojen alkuperä ja evoluutio ja edettävä pidemmälle kuin yleisempi malli, jossa ammattilaisia käsitellään analyyttisten ja kuvailevien työmenetelmien avulla (tyypillistä valmistavan teollisuuden organisaatioille), jotta saadaan toimenkuvia, jotka vastaavat näiden alojen yritysten organisatorisia ominaispiirteitä.

Toimi jakautuu seuraaviin vaiheisiin:


– valitaan parhaita käytänteitä soveltavia kulttuurialoja ja luovia aloja selvitykseen, jossa pyritään luomaan taitojen luokitusmalli, jossa otetaan huomioon unionin eri alojen (historiallinen ja taiteellinen perintö, sisältöteollisuus, tietoja viestintätekniikka ja materiaalien kulttuuri, mukaan lukien muodin, suunnittelun ja tyylin makroalat) ja alueellisten ulottuvuuksien erityisluonne

- kehitetään malli taitojen tunnustamiseen

- testataan mallia laajemmassa yrityspaneelissa

– sovelletaan mallia taitojen kodifiointiin ja niiden kytkemiseen eri ammattilaisiin taitoja koskevan eurooppalaisen järjestelmän perusteella.

2. Osviitta koulutusjärjestelmälle

Luovien ja kulttuuristen taitojen kehittäminen perustuu nykyisin prosessiin, joka ei ole täysin jäsennelty eikä vastaa aukottomasti kulttuurialan ja luovien alojen keskipitkän/pitkän aikavälin hallinnoinnin tarpeita. Taitojen tunnustamismallin avulla aikaan saatu tuotos pohjustaa sitä, että koulutusjärjestelmässä otetaan huomioon näkökohtia ja kysymyksiä, jotka koskevat taitojen kehittämisen koulutusohjelmien erityispiirteitä. Kulttuurialan ja luovien alojen strategisten taitojen kehittäminen jää itse asiassa usein yksittäisten aloitteiden ja kekseliäisyyden tai epävirallisten prosessien varaan, jolloin ei kehity jäsenneltyä lähestymistapaa, joka perustuisi täsmällistä koulutuspolitiikkaa ja kohdennettuja ohjelmia edistävään toiminta-ajatukseen.

Toimen tämän vaiheen päätavoitteena on säilyttää nämä taidot koko koulutusjärjestelmässä, jotta useammat Euroopan kansalaiset voivat toimia tehokkaasti eri liiketoiminta-aloilla, joissa kulttuuriala ja luovat alat ovat mukana.

Ohjeet olisi laadittava siten, että koulutusohjelmissa otetaan huomioon kansallisten koulutusjärjestelmien erityisluonne aina perusasteen koulutuksesta korkea-asteen koulutukseen. Olisi pyrittävä kohentamaan koulutusjärjestelmän valmiuksia käydä vuoropuhelua kulttuurialan ja luovien alojen kanssa ja edistää innovoivia koulutusmalleja (oppimislaboratoriot, luovat keskukset jne.). Tämän ohella olisi laadittava ohjeet, joiden avulla opettajat voivat edistää taitoihin perustuvaa oppimista, joka menee jäykkää oppiainejärjestelmää pidemmälle ja suosii kokonaisvaltaista ja monialaista lähestymistapaa. Euroopan käsityöläisten vuosisataiset perinteet osoittavat, miten hyödyllistä on käyttää aikaa kokemusten kerryttämiseen eri työpajoissa, koska se on merkittävä osa luovan käsityötaidon hankkimaan pyrkivien kulttuurista koulutusta ja käytännön koulutusta. Saksan vaeltavat kisällit ja Ranskan kisällit edustivat aikoinaan omaehtoista oppimista, ja heidän esimerkkinsä korostaa, että tarvitaan jäsenneltyä ja yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa, jotta kulttuurialan ja luovien alojen vaikeasti määritettävät taidot voidaan tunnistaa ja välittää.

3. Uusi rahoitusluokitus kulttuurialaa ja luovia aloja varten

Kulttuurialalla ja luovilla aloilla kasvua rajoittaa monesti rahoituksen saatavuus, sillä näiden alojen yritykset ovat yleensä pieniä ja niillä on vain niukasti pääomaa. Pankki- ja rahoitusjärjestelmä edistyy hitaasti näiden yritysten luokittelemisessa perinteisessä järjestelmässä, koska monet niistä perustuvat yhteen ainoaan prototyyppiin tai yksittäiseen hankkeeseen ja ne ovat hyvin riippuvaisia tuotteistaan ja palveluistaan, yksilöiden lahjakkuudesta ja riskinotosta. Kulttuurialan ja luovien alojen yritysten on teknologia-alan yrityksistä poiketen vaikea kirjata taseisiinsa aineettoman varallisuutensa arvoa, ja uusien lahjakkuuksien ja luovien ideoiden kehittämiseen tehtävät investoinnit eivät sovi tutkimuksen ja kehittämisen tavalliseen käsitteeseen.

Toimella pyritään määrittämään suuntaviivat, joilla parannetaan kyseisten yritysten valmiuksia ilmaista aineettoman varallisuuden taloudellinen arvo, jotta ne voivat saada lainoitusta oikeudenmukaisin perustein. Tämä parantaisi myös niiden mahdollisuuksia päästä takausjärjestelmien (esimerkiksi Luova Eurooppa -ohjelma ja Euroopan strategisten investointien rahasto) tai muiden rahoitusmekanismien piiriin. Suuntaviivojen määrittely käynnistetään


vertailemalla Euroopan maiden nykyisiä järjestelmiä (kuten Italian Bancopass-järjestelmää), joita kyseiset yritykset käyttävät jo nyt käydessään ennakoivaa vuoropuhelua pankkien kanssa.

4. Kulttuurialan ja luovien alojen yritysten henkisen varallisuuden arvottaminen ja puolustaminen

Henkistä varallisuuttaan suojaavien yritysten tuottavuus on 22 prosenttia parempi keskiarvoon nähden ja niiden tulot ovat 2 prosenttia suuremmat kuin keskimäärin (alueen, toimialan ja yrityksen koon ollessa samoja). Erityisesti on mainittava, että patenttia vuosina 2011–2013 hakeneilla yrityksillä viennin osuus kokonaistuloista oli 6,5 prosenttia suurempi alueen, toimialan ja yrityksen koon ollessa samoja.

Kulttuurialan ja luovien alojen organisaatiot ovat usein puutteellisesti jäsentyneitä, joten niiden tuottamien innovaatioiden rekisteröiminen tai patentoiminen ei ole niille aina ensisijaista, mikä vähentää innovoinnin tulosten arvoa. Siksi on olennaista selvittää, miten nämä alat ja etenkin näillä aloilla toimivat pk-yritykset olisivat paremmin perillä siitä, millaisia etuja ja tuntuvampia vaikutuksia niiden innovoivien tuotteiden ja palvelujen rekisteröimisestä tai patentoimisesta saattaa koitua. Lisäksi on parannettava näiden mahdollisuuksien hyödyntämistä, koska kyseisillä yrityksillä on usein puutetta pääomasta. Toimi kytkeytyy tiiviisti yhteen 3 kohdassa kuvattujen parhaiden käytäntöjen ja välineiden vertailun tulosten kanssa, ja siinä kehitetään Euroopan maiden nykyisiä järjestelmiä, joita yritykset käyttävät vuoropuhelussa pankkien, rahoituslaitosten ja rahoituselinten kanssa, mukaan luettuina seikat, jotka voivat lisätä innovaation rekisteröinnistä tai patentoinnista saatavaa arvoa.

Toimen puitteiden kehittäminen

Aloitetta kehitetään käynnistämällä eurooppalaisia kumppanuuksia, jotka tehostavat toimeen valittujen organisaatioiden asiantuntemusta eri vaiheissa ja toiminnoissa. Toimen toteuttamisessa mukana olevien organisaatioiden olisi edustettava kulttuurialan ja luovien alojen tärkeimpiä viitealueita, ja niillä olisi oltava tarvittavat resurssit toimen vaikutusten optimointiin.


Alamomentti 15 04 77 23 — Valmistelutoimi – Euroopan juutalaisten hautausmaiden suojelu: kattava kartoitus, johon sisältyy tutkimus ja seuranta sekä yksittäisiä suojeluehdotuksia kustannusarvioineen





1 200 000 600 000 1 200 000 300 000

Selvitysosa:Nykyisen pilottihankkeen avulla on voitu kartoittaa juutalaiset hautausmaat kaikkialla Euroopassa, mikä sinänsä oli kiireellinen tehtävä, sillä eroosion, laiminlyöntien ja vandalismin uhka on kasvussa. Hankkeen perusteella laadittu tietokanta on tarkkuutensa, perusteellisuutensa ja laajuutensa puolesta ainutlaatuinen, mutta se on vain osittain valmis. Toiminta olisi järkevämpää, jos tutkimus olisi saatu valmiiksi kaikissa jäsenvaltioissa sekä naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa. Tietokannan ylläpito olisi ratkaisevan tärkeää, jotta se toimisi asianmukaisesti ja sitä voitaisiin käyttää edelleen vertailukohtana.


Euroopan juutalaiset hautausmaat ovat kaikkialla läsnä oleva kulttuuriperinnön muoto, joka on osoitus maanosan monikulttuurisesta historiasta, ja usein ainoa laatuaan oleva perintökohde syrjäisillä maaseutualueilla. Niiden suojelu tuo väistämättä yhteen valtiollisia toimijoita, kansalaisjärjestöjä, paikallisyhteisöjä, juutalaisyhteisöjä ja jälkeläisiä ja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää vahvoja monialaisia yhteistyösuhteita sekä vahvistaa ja rikastuttaa paikallista identiteettiä.

Alhaalta ylöspäin suuntautuvan ja hajautetun suojelun kehittäminen ja täytäntöönpano tarjoavat näin ollen monille tällaisille paikkakunnille pääsyn laajempaan suojelun, kulttuuriperinnön hoidon ja kulttuuriperintöä koskevan koulutuksen infrastruktuuriin. Juutalaisten hautausmaiden suojelu on siten keskeinen tekijä kulttuurialan valmiuksien kehittämisessä, aktiivisemman ja suvaitsevaisemman kansalaisyhteiskunnan luomisessa ja Euroopan kulttuuriperinnön monitahoisen infrastruktuurin kehittämisessä.

On siis erittäin tärkeää, että pilottihanketta jatketaan valmistelutoimena vielä toiset kaksi vuotta.


Alamomentti 15 04 77 24 — Valmistelutoimi – Alhaalta ylös suuntautuva politiikan kehittäminen kulttuurin ja hyvinvoinnin alalla EU:ssa





500 000 250 000 500 000 125 000

Selvitysosa:EU hyväksyi vuonna 2018 Euroopan uuden kulttuuriohjelman, jossa laajennettiin edelleen kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevan Euroopan toimintasuunnitelman (2007) soveltamisalaa. Uudessa ohjelmassa vahvistetaan, että kulttuuriala ja luovat toimialat vahvistavat eurooppalaista identiteettiä, niiden avulla voidaan parantaa elämänlaatua, muuttaa yhteisöjä, luoda työpaikkoja ja kasvua sekä tuoda heijastusvaikutuksia myös muille aloille. Yhtenä uuden ohjelman kolmesta strategisesta tavoitteesta on kulttuurin ja kulttuurisen monimuotoisuuden valjastaminen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen tukemalla kulttuurista osallistumista, taiteilijoiden liikkuvuutta sekä kulttuuriperinnön suojelua.

Asiakirjassa kehotetaan tutkimaan kulttuurin monialaisia vaikutuksia, jotta voidaan arvioida vaikutuksia eri aloilla, terveys ja hyvinvointi mukaan luettuina.

Kulttuurin saatavuus ja osallistuminen kulttuurielämään edistävät yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia, demokraattista tietoisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta esimerkiksi niin, että ollaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja osallistutaan kansalaistoimintaan. Digitalisaatiosta, ikääntymisestä ja kulttuurisesti monimuotoisista yhteiskunnista johtuva käyttäjien käyttäytymisen muuttuminen merkitsee, että tarvitaan erilaisten yleisöjen parempaa tuntemusta. Tarvitaan vahvempaa lähestymistapaa tiettyjen ryhmien, kuten nuorten, ikääntyneiden, vammaisten, maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja köyhyydessä tai aineellisessa puutteessa elävien ihmisten, etujen ja tarpeiden huomioon ottamiseksi. Digitaaliteknologiat ovat voimavara, joka mahdollistaa yleisöpohjan kehittämisen ja innovatiiviset osallistumismenetelmät. Muiden alojen kanssa (esimerkiksi koulutus, sosiaalihuolto, terveydenhuolto, tiede ja teknologia sekä alue- ja kaupunkikehitys) tehtävällä monialaisella yhteistyöllä on merkittävä vaikutus yhteenkuuluvuuteen


ja hyvinvointiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kulttuurin rooliin paikallistasolla, arkkitehtuurin ja elinympäristön laatuun sekä kulttuurivetoisiin sosiaalisiin innovaatioihin, jotka edistävät kaupunkien ja alueiden kehitystä kaikkialla EU:ssa.

Tavoitteet: Kokemusten ja menestystarinoiden vaihto auttaa tunnistamaan parhaita käytäntöjä. Synergioita voitaisiin luoda rakennerahastojen, EU:n kaupunkiagendan ja sen uuden kulttuuria ja kulttuuriperintöä koskevan kumppanuuden sekä YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kulttuurivetoista alueellista tuottavuutta ja hyvinvointia koskevan OECD:n hankkeen kanssa.

Valmistelutoimella tuetaan seuraavia:

1. kulttuuria ja hyvinvointia koskeva tutkimus;

2. monialainen ja Euroopan laajuinen yhteistyö, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa, pilottihankkeita ja toimintapoliittisia suuntaviivoja hyvinvoinnin lisäämiseksi kulttuurin avulla – Euroopan kulttuuri ja hyvinvointi -ajatushautomo;

3. kokeellinen ruohonjuuritason työ pilottikaupungeissa eri puolilla Eurooppaa liittyen menetelmiin, toimiin ja toimenpiteisiin yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin parantamiseksi (muun muassa rakennetun ympäristön laatu, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tarkoitettujen tilojen laatu, erityisryhmille, kuten koululaisille, lapsille, ikääntyneille ja erityistarpeita omaaville ryhmille, tarkoitettujen palvelujen laatu);

4. toimintapoliittisten suuntaviivojen laatiminen kaupungeille, instituutioille ja kulttuuritoimijoille kulttuurin tehokkaasta käytöstä hyvinvoinnin edistämiseksi;

5. tietämyksen jakaminen, keskeisten toimijoiden tietoisuuden ja valmiuksien lisääminen, jotta he voivat käyttää kulttuuria hyvinvoinnin edistämiseen – paikalliset työpajat Euroopan eri kaupungeissa sekä laaja kulttuuri- ja hyvinvointifoorumi.


Momentti 16 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot viestinnän toimintalohkossa


73 740 791 73 514 985 73 740 791 73 740 791 72 936 929

Alamomentti 16 01 02 01 — Ulkopuolinen henkilöstö: päätoimipaikka


6 610 620 6 526 245 6 610 620 6 610 620 6 610 620

Alamomentti 16 01 02 03 — Ulkopuolinen henkilöstö: komission edustustot


17 891 000 17 891 000 17 891 000 17 891 000 17 712 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan unionissa sijaitsevien komission edustustojen paikallisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden sekä vuokrahenkilöstön palkkaus, lisätyötunneista maksettavat kiinteämääräiset korvaukset sekä työnantajan maksettavaksi kuuluva osuus sosiaaliturvajärjestelmästä.


Oikeusperusta:Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot.

Alamomentti 16 01 03 01 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot


4 837 223 4 679 158 4 837 223 4 837 223 4 837 223

Alamomentti 16 03 01 03 — Tiedotustoimipisteet





16 100 000 15 500 000 14 100 000 15 500 000 16 100 000 15 500 000 16 100 000 15 500 000 16 100 000 15 500 000

Alamomentti 16 03 01 04 — Komission edustustojen viestintä, kansalaiskeskustelut ja kumppanuustoimet





22 325 000 20 600 000 17 825 000 20 600 000 23 000 000 20 937 500 22 325 000 20 600 000 22 325 000 20 600 000

Alamomentti 16 03 02 05 — Yleisen mielipiteen seuranta





7 000 000 6 800 000 5 500 000 6 800 000 7 000 000 6 800 000 7 000 000 6 800 000 7 000 000 6 800 000

Momentti 17 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot terveyden ja elintarviketurvallisuuden toimintalohkossa


76 720 216 76 494 410 76 720 216 76 720 216 75 883 874



6 611 046 6 526 671 6 611 046 6 611 046 6 611 046



5 032 667 4 874 602 5 032 667 5 032 667 5 032 667

Momentti 17 03 01 — Unionin kolmas terveysalan toimintaohjelma (2014–2020)





63 624 000 58 100 000 62 258 000 58 100 000 63 624 000 58 100 000 63 624 000 58 100 000 63 624 000 58 100 000

Alamomentti 17 03 12 01 — Unionin rahoitusosuus Euroopan lääkevirastolle





32 285 000 32 285 000 32 285 000 32 285 000 38 185 000 38 185 000 32 285 000 32 285 000 34 285 000 34 285 000


Alamomentti 17 03 12 02 — Erityinen rahoitusosuus harvinaislääkkeille





15 715 000 15 715 000 14 215 000 14 215 000 15 715 000 15 715 000 15 715 000 15 715 000 15 715 000 15 715 000

Momentti 17 04 01 — Eläinten paremman terveystilanteen ja korkeatasoisen eläinten suojelun varmistaminen unionissa





171 000 000 143 880 000 163 000 000 143 880 000 171 000 000 143 880 000 171 000 000 143 880 000 169 500 000 143 880 000

Momentti 17 04 02 — Kasveille haitallisten organismien ajoissa tapahtuvan havaitsemisen ja niiden hävittämisen varmistaminen





30 500 000 19 800 000 28 500 000 19 800 000 30 500 000 19 800 000 30 500 000 19 800 000 30 500 000 19 800 000

Momentti 17 04 04 — Eläinten ja kasvien terveyteen liittyviä kiireellisiä toimenpiteitä koskeva rahasto





20 000 000 20 000 000 20 000 000 20 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 20 000 000 20 000 000 20 000 000

Alamomentti 17 04 77 07 — Pilottihanke – Lypsykarjan hyvinvointi, mukaan lukien toimet vieroittamattomien maitorotuisten vasikoiden ja elinkaarensa lopussa olevien eläinten suojelemiseksi





950 000 475 000 950 000 237 500

Selvitysosa:Maitoala on laajentunut, lypsylehmien keskimääräinen tuottavuus on kasvanut ja maitorotuisista sonnivasikoista on ylitarjontaa, mutta eläinten hyvinvointia koskevia toimintapolitiikkoja ei ole päivitetty. Komission äskettäisen kertomuksen mukaan huomiota ei kiinnitetä riittävästi sellaisiin tekijöihin kuin utaretulehdukseen, raajarikkoisuuteen, makuuparsien suunnitteluun ja makuumukavuuteen, joiden hyvin tiedetään vaikuttavan hyvinvoinnin lisäksi myös lypsylehmien terveyteen ja elinikään tilalla. Jäsenmaiden sääntelyjärjestelmät ovat erilaisia, mikä haittaa tuottajien tasavertaisia toimintaedellytyksiä. Lisäksi lypsykarjan määrän lisääntyminen joissakin maissa aiheuttaa jatkuvaa ylituotantoa sonnivasikoista, joita pitää vieroittamattomina kuljettaa hyvin pitkiä matkoja erityisille lihantuotantotiloille. Vieroittamattomien vasikoiden pitkien matkojen kuljetuksiin liittyviin ongelmiin ei ole vielä löydetty ratkaisua, ja useat kansalaisjärjestöt ovat esittäneet todisteita siitä, että näitä herkkiä eläimiä ei voida suojella tällaisten kuljetusten aikana. Toinen huomiotta jätetty näkökohta on elinkaarensa loppuvaiheessa olevien eläinten kohtelu. On todisteita siitä, että ns. makurilehmiä (joita ei saisi kuljettaa) voidaan kuljettaa teurastamoihin. Tämä ei ainoastaan riko EU:n sääntöjä eläinten kuljetuksista ja teurastuksesta vaan on myös uhka elintarvikkeiden turvallisuudelle.


Tällä pilottihankkeella on neljä päätavoitetta: 1) laatia hiehojen, lehmien ja vasikoiden hyvinvointiin pyrkiviä hyviä ja parhaita käytäntöjä koskevat selvät suuntaviivat perusteellisten eläinperusteisten indikaattoreiden perusteella sekä ohjeet elinkaarensa lopussa olevien lypsylehmien asianmukaisesta kohtelusta, 2) teettää sosioekonominen vaikutustenarviointi vieroittamattomien sonnivasikoiden paikalliseen kasvatukseen ja lihotukseen siirtymisestä sen sijaan, että niitä kuljetetaan pitkiä matkoja, 3) ehdottaa talousmalleja elinkaarensa lopussa olevien lypsylehmien kuljetuksen estämiseksi, 4) jakaa tuloksia maidontuottajajäsenvaltioissa sekä jäsenvaltioissa, joita elävien vieroittamattomien vasikoiden EU:n sisäinen kauppa koskee. Hankkeella pitäisi saattaa alusta alkaen yhteen asianomaiset toimijat, kuten tutkijat, eläinlääkärit ja kansalaisjärjestöt. Tuloksissa pitäisi nojautua voimakkaasti käytettävissä olevaan tieteelliseen ja käytännön asiantuntemukseen, mukaan lukien jo täytäntöönpannuista parhaista käytännöistä saatu kokemus.


Alamomentti 17 04 77 08 — Pilottihanke — Parhaat käytännöt kanojen hyvinvointia lisäävään häkittömään kananmunantuotantoon siirtymistä varten





750 000 375 000 750 000 187 500

Selvitysosa:Munivien kanojen nk. varusteltujen häkkien yleinen hyväksyntä on vähenemässä, myös sellaisten tieteellisten todisteiden valossa, jotka osoittavat, että tällaiset häkit rajoittavat vakavasti munivien kanojen monenlaisia normaaleja käyttäytymismuotoja. Pilottihankkeella pyritään auttamaan kananmunantuottajia kohtaamaan markkinoiden vaatimukset tarjoamalla käytännön ohjeita siitä, kuinka siirtyä vaihtoehtoisiin kanojen hyvinvointia lisääviin häkittömiin järjestelmiin. Suuret elintarvikealan yritykset ovat jo sitoutuneet käyttämään ainoastaan häkittömien kanaloiden munia vuoteen 2025 mennessä. Jotta unionin tuottajille annetaan välineet tätä siirtymää varten ja taataan, että ne pysyvät alalla, niille olisi tarjottava tukea perinteisten järjestelmien muuntamiseksi kanojen hyvinvointia lisääviksi vaihtoehtoisiksi järjestelmiksi, jotka eivät vain vastaa tarkoitustaan tällä hetkellä vaan jotka täyttävät paikkansa myös tulevaisuudessa. Hankkeessa tarkastellaan munivia kanoja koskevia erilaisia järjestelmiä ja kartoitetaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta optimaaliset järjestelmät. Suosituksia, joiden tulisi sisältää taloudellisia näkökohtia, tuetaan perusteellisilla indikaattoreilla eläinten hyvinvoinnin mittaamiseksi. Pilottihankkeen ensimmäisessä osassa kerätään parhaita käytäntöjä, joilla helpotetaan siirtymistä kanojen hyvinvointia lisäävään kasvatukseen ja munivien kanojen pitämiseen lattiakanaloissa vapaina sekä luonnonmukaisiin järjestelmiin. Toisessa vaiheessa järjestetään tapahtumia tiedon levittämiseksi vähintään neljässä maassa, joissa vaihtoehtoiset kasvatusjärjestelmät eivät vielä ole hallitsevia (kuten Espanja, Puola, Portugali ja Belgia), ja unionin tasolla järjestetään päätöstapahtuma, johon osallistuu tärkeimpiä elinkeinonharjoittajia, poliittisia vaikuttajia ja kaikkien unionin jäsenvaltioiden edustajia. Laadittavan ohjausasiakirjan olisi oltava mahdollisimman käytännönläheinen, ja siinä olisi esitettävä esimerkiksi tapaustutkimuksia (mukaan lukien taloudelliset tiedot) asianmukaisista järjestelmistä vähintään neljästä unionin jäsenvaltiossa, joissa häkittömän kananmunantuotannon osuus on suurin (esimerkiksi Saksa, Alankomaat, Ranska ja Italia).



Momentti 18 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot muuttoliike- ja sisäasioiden toimintalohkossa


54 995 235 54 769 429 54 995 235 54 995 235 54 395 721



3 830 516 3 746 141 3 830 516 3 830 516 3 830 516

Momentti 18 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin ja -palveluihin liittyvät menot muuttoliike- ja sisäasioiden toimintalohkossa


3 607 559 3 449 494 3 607 559 3 607 559 3 607 559

Alamomentti 18 02 01 02 — Rajat ylittävän järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen ja torjuminen sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien parempi hallinta





191 297 628 190 358 325 165 897 628 190 358 325 191 297 628 190 358 325 191 297 628 190 358 325 191 297 628 190 358 325

Momentti 18 02 03 — Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex)





420 555 842 420 555 842 413 910 217 413 910 217 425 000 000 425 000 000 420 555 842 420 555 842 411 821 029 411 821 029

Momentti 18 02 04 — Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol)





139 964 760 139 964 760 139 964 760 139 964 760 179 804 760 179 804 760 139 964 760 139 964 760 152 964 760 152 964 760

Momentti 18 02 07 — Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA)





18 02 07 239 198 734 216 838 361 239 198 734 216 838 361 239 198 734 216 838 361 239 198 734 195 043 734 239 198 734 195 043 734Varaus 1 003 000 1 003 000 1 003 000 1 003 000 1 003 000 1 003 000 1 003 000 1 003 000 1 003 000 1 003 000

Yhteensä 240 201 734 217 841 361 240 201 734 217 841 361 240 201 734 217 841 361 240 201 734 196 046 734 240 201 734 196 046 734


Alamomentti 18 02 77 04 — Valmistelutoimi – EU:n koordinoitu pimeän verkon seuranta rikollisen toiminnan torjumiseksi





2 000 000 1 000 000 2 000 000 500 000

Selvitysosa:Pimeän verkon seurantaan tarvitaan muun muassa vuoden 2019 Euroopan huumausaineraporttiin sisältyvien hälyttävien tietojen perusteella pikaisesti tehokkaampia EU:n laajuisia koordinoituja toimia, jotta voidaan torjua uhkia, joita aiheutuu muun muassa huumeiden ja muiden laittomien aineiden laittoman kaupan ja jakelun, laittoman asekaupan ja ihmiskaupan kaltaisesta rikollisesta toiminnasta. Tällaisten laittomien, etenkin rajat ylittävien toimien keskeiseksi elementiksi on muodostunut pimeässä verkossa tapahtuva vaikeasti jäljitettävä viestintä, ja pimeän verkon tehokas seuranta on EU:n jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille yhä haaste. Kaikilla jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilla ei ole riittäviä keinoja seurata järjestelmällisesti pimeää verkkoa tai koordinoida tehokkaasti EU:n yhteisiä toimia ja yhteistyötä tällä alalla, mutta esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja tuloksista kuitenkin on, vaikka ne ovatkin hajanaisia ja epätasaisesti jakautuneita EU:n alueella.

Toimessa kehitetään pimeän verkon tehokasta EU-tason seurantaa varten ohjelmistoja ja laitteita, jotka annetaan EU:n ja jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten käyttöön, sekä toimien koordinointiin ja valmiuksien kehittämiseen liittyvää koulutusta ja apua unionin yhteistä pimeän verkon seurantaa varten.


Alamomentti 18 03 01 01 — Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän vahvistaminen ja kehittäminen sekä jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisääminen





18 03 01 01 589 841 729 622 469 782 182 841 729 507 069 782 589 841 729 622 469 782 589 841 729 622 469 782 589 841 729 622 469 782Varaus 400 000 000 115 400 000

Yhteensä 589 841 729 622 469 782 582 841 729 622 469 782 589 841 729 622 469 782 589 841 729 622 469 782 589 841 729 622 469 782

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu edistämään Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kaikkien näkökohtien, myös sen ulkoisen ulottuvuuden, vahvistamista ja kehittämistä ja tehostamaan jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuutta ja keskinäistä vastuunjakoa varsinkin niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin muuttaja- ja pakolaisvirrat kohdistuvat voimakkaimmin, myös käytännön yhteistyön kautta.

Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän osalta määräraha on tarkoitettu kattamaan vastaanotto- ja turvapaikkajärjestelmiin liittyvät toimet sekä toimet, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, valvoa ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa ja -menettelyjään. Huomion kohteeksi olisi otettava etenkin haavoittuvassa asemassa olevien naisten, etenkin naisten, joilla on lapsia, ja vailla huoltajaa olevien alaikäisten, erityisesti nuorten tyttöjen, erityistilanne, ja se, että


uskontoon, etniseen taustaan tai sukupuoleen perustuva väkivalta vastaanotto- ja turvapaikkakeskuksissa on ehdottomasti estettävä.

Määräraha on tarkoitettu kattamaan myös toimia, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien henkilöiden uudelleensijoittamiseen ja siirtoon sekä muunlaiseen tilapäiseen humanitaarisin perustein hyväksyttävään maahantuloon.

Komission aloitteesta tästä määrärahasta voidaan rahoittaa valtioiden välisiä tai unionin edun mukaisia toimia. Näillä toimilla tuetaan erityisesti seuraavia:

– unionin oikeuden täytäntöönpanoa koskeva unionin yhteistyö ja parhaiden käytäntöjen jakaminen turvapaikka-alalla, erityisesti siltä osin kuin on kyse sukupuolinäkökulman huomioon ottavista vastaanottokeskuksista, uudelleensijoittamisesta ja kansainvälistä suojelua hakevien ja/tai saavien henkilöiden jäsenvaltiosta toiseen siirtämisestä, muun muassa verkottumisen ja tiedonvaihdon avulla, mukaan lukien sellainen saapumisvaiheessa annettava apu sekä koordinointi, joilla edistetään uudelleensijoittumista paikallisyhteisöissä, joiden on määrä vastaanottaa uudelleensijoitettavia pakolaisia;

– valtioiden välisten yhteistyöverkostojen perustaminen sekä pilottihankkeet, mukaan lukien innovatiiviset hankkeet, jotka perustuvat rajat ylittäviin, vähintään kahdessa jäsenvaltiossa sijaitsevien elinten välisiin kumppanuuksiin, joiden tarkoituksena on innovoinnin edistäminen sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdon helpottaminen;

– selvitykset ja tutkimukset, joissa kartoitetaan unionin tason yhteistyön uusia muotoja turvapaikka-asioiden sekä näitä koskevan unionin oikeuden alalla, tietojen levitystä ja vaihtoa parhaista käytännöistä sekä kaikista muista turvapaikkapolitiikkaan liittyvistä näkökohdista, mukaan lukien unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta;

– yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ja soveltaminen jäsenvaltioissa toiminnan kehittämisen mittaamiseksi turvapaikka-asioiden alalla, myös kun on kyse sukupuolen ja iän perusteella eritellyistä tiedoista;

– valmistelu-, seuranta- ja hallinnollinen tuki, tekninen apu sekä arviointimekanismin laatiminen turvapaikkapolitiikan täytäntöönpanoa varten;

– yhteistyö kolmansien maiden kanssa muuttoliikettä koskevan unionin kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti erityisesti liikkuvuuskumppanuuksien ja alueellisten suojeluohjelmien yhteydessä;

– unionin sisäasioiden politiikkaa ja sen painopisteitä ja saavutuksia koskevat tietoisuuden lisäämiseen tähtäävät toimet sekä tiedotus- ja viestintätoimet.

Määrärahasta katetaan myös kiireelliset erityistarpeet hätätilanteen sattuessa.

Tulotaulukon alamomentille 6 6 0 0 otetut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle alamomentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Vastaava määrä on arviolta 8 000 000 euroa.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 112).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY


ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168).

Neuvoston päätös (EU) 2015/1523, annettu 14 päivänä syyskuuta 2015, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta (EUVL L 239, 15.9.2015, s. 146).

Neuvoston päätös (EU) 2015/1601, annettu 22 päivänä syyskuuta 2015, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 80).

Neuvoston päätös (EU) 2016/1754, annettu 29 päivänä syyskuuta 2016, Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien kansainvälistä suojelua koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöön ottamisesta annetun päätöksen (EU) 2015/1601 muuttamisesta (EUVL L 268, 1.10.2016, s. 82).

Viiteasiakirjat/-säädökset

Komission suositus, annettu 11 päivänä tammikuuta 2016, Turkin kanssa toteutettavasta vapaaehtoisesta humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä (C(2015) 9490 final).

Komission 4 päivänä toukokuuta 2016 esittämä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (COM(2016) 270 final).

Komission 13 päivänä heinäkuuta 2016 esittämä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin uudelleensijoittamiskehyksen käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta (COM(2016) 468 final).

Alamomentti 18 03 01 02 — Unioniin suuntautuvan laillisen maahanmuuton tukeminen ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistäminen sekä oikeudenmukaisten ja tehokkaiden palauttamisstrategioiden kehittäminen





356 348 555 327 634 462 328 748 555 327 634 462 356 348 555 327 634 462 356 348 555 327 634 462 356 348 555 327 634 462

Momentti 18 03 02 — Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO)





18 03 02 108 327 419 108 327 419 108 327 419 108 327 419 108 327 419 108 327 419 108 327 419 108 327 419 108 327 419 108 327 419Varaus 24 685 306 24 685 306 24 685 306 24 685 306 24 685 306 24 685 306

Yhteensä 133 012 725 133 012 725 108 327 419 108 327 419 133 012 725 133 012 725 133 012 725 133 012 725 108 327 419 108 327 419

Momentti 18 03 04 — EU:n etsintä- ja pelastustoimintarahasto





p.m. p.m.

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkiessä täyttämään ihmisoikeuksiin liittyvät velvoitteensa sekä kansainväliseen merioikeuteen perustuvat velvoitteensa antaa apua merihädässä oleville, erityisesti etsintä- ja pelastustilanteissa.


Oikeusperusta:(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, ja sen 3 artiklan 5 kohta – Tavoitteet).

Alamomentti 18 04 01 01 — Kansalaisten Eurooppa – Muistiperinnön vahvistaminen ja kansalaisten osallistumisvalmiuksien lisääminen unionin tasolla





25 959 000 25 000 000 24 829 000 25 000 000 28 554 900 26 297 950 25 959 000 25 000 000 26 959 000 26 000 000

Alamomentti 18 05 03 01 — Turvallisten eurooppalaisten yhteiskuntien edistäminen





195 504 220 168 549 256 176 754 220 168 549 256 195 504 220 168 549 256 195 504 220 168 549 256 185 504 220 165 549 256

Momentti 18 06 02 — Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA)





16 266 349 16 266 349 15 406 349 15 406 349 16 266 349 16 266 349 16 266 349 16 266 349 16 266 349 16 266 349

Alamomentti 19 01 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot – Päätoimipaikka


8 938 278 8 712 472 8 938 278 8 938 278 8 840 840

Alamomentti 19 01 01 02 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot – Unionin edustustot


2 019 579 2 019 579 2 019 579 2 019 579 1 998 766

Alamomentti 19 01 02 01 — Ulkopuolinen henkilöstö – Päätoimipaikka


2 383 911 2 299 536 2 383 911 2 383 911 2 383 911

Alamomentti 19 01 03 01 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteisiin ja -palveluihin liittyvät menot


586 330 428 265 586 330 586 330 586 330

Momentti 19 04 01 — Vaalimenettelyjen luotettavuuden parantaminen erityisesti vaalitarkkailutoiminnan avulla





48 442 462 42 000 000 48 442 462 42 000 000 53 286 708 44 422 123 48 442 462 42 000 000 43 442 462 37 000 000


Momentti 19 05 01 — Yhteistyö kolmansien maiden kanssa unionin sekä keskinäisten etujen tukemiseksi ja edistämiseksi





142 445 000 110 000 000 134 165 000 110 000 000 156 689 500 117 122 250 142 445 000 110 000 000 142 445 000 110 000 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan yhteistyö kolmansien maiden kanssa unionin sekä keskinäisten etujen edistämiseksi kumppanuusvälineen puitteissa. Yhteistyötä on tehtävä erityisesti sellaisten maiden kanssa, joilla on näkyvä rooli maailmassa, esimerkiksi ulkopolitiikassa, kansainvälisessä taloudessa ja kaupassa, monenvälisillä foorumeilla, globaalissa hallinnassa ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa, tai silloin kun on kyse tärkeästä unionin edusta. Yhteistyöhön kuuluu toimia, joilla tuetaan unionin kahdenvälisiä, alueellisia ja monenvälisiä suhteita, maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemista, Eurooppa 2020 -strategian kansainvälisen ulottuvuuden toteutumista, kaupankäyntiä, investointeja, julkisuusdiplomatiaa ja tiedottamista.

Määräraha mahdollistaa EU:n arktiseen politiikkaan liittyvien tavoitteiden tukemisen, ja sitä käytetään myös EU:n arktisen alueen kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoittamiseen vahvempien yhteyksien muodostamiseksi alueen kanssa.

Määrärahoiksi voidaan ottaa tulot, jotka mahdollisesti saadaan jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksista ja kolmansien maiden tai muiden kuin SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen elinten unionin toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista, joilla nämä osallistuvat eräiden unionin rahoittamien ja komission niiden puolesta hallinnoimien ulkomaanavun hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen. Tällaiset tulotaulukon momentille 6 3 3 otetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja e alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Hallinnollisten tukimenojen budjettikohtaan otettavat määrät määräytyvät kustakin ohjelmasta tehdyn rahoitussopimuksen perusteella eivätkä saa keskimäärin ylittää 4:ää prosenttia kuhunkin lukuun otetuista ohjelman rahoitusosuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 235 artiklan 5 kohdan soveltamista.

Tulotaulukon momentille 6 6 0 otetut muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle momentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 234/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 77).

Alamomentti 19 06 77 01 — Valmistelutoimi — StratCom Plus





p.m. p.m. p.m. p.m. 4 000 000 2 000 000 p.m. p.m. 4 000 000 1 000 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan aiemmilta vuosilta valmistelutoimen puitteissa maksattamatta olevat sitoumukset.

Valmistelutoimen tavoitteena on testata, miten disinformaatiota voidaan torjua järjestelmällisemmin, vaikuttavammin ja tehokkaammin. Tärkeä tavoite on kehittää unionin


valmiuksia varmistaa tosiasioiden paikkansapitävyys vahvistamalla henkilöstön osaamispohjaa strategisen viestinnän asiantuntijoiden tarjoaman koulutuksen ja valmennuksen kautta. Asiantuntijat raportoivat seurantatoimista eteenpäin, myös East StratCom -työryhmälle.

Valmistelutoimesta voidaan siten rahoittaa a) koulutusta, jolla pyritään lisäämään unionin henkilöstön tietoisuutta disinformaatiokampanjoista; b) disinformaatiokampanjoiden seurantaa sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella; c) tietoon perustuvaa analyysia haasteista ja jatkotoimista koko unionin alueella; d) tämän analyysin tulosten esitystavan kehittämistä, mukaan luettuna kääntäminen ja levittäminen paikallisilla kielillä. Väärien tietojen levittämiskampanjat voivat kohdistua yhtä lailla unioniin ja kumppanimaihin, joten nämä toimet voidaan asetettavien painopisteiden mukaisesti kohdentaa henkilöstöön, joka työskentelee 1) unionin jäsenvaltioissa sijaitsevissa Euroopan komission pysyvissä edustustoissa, 2) itäisen kumppanuuden maissa sijaitsevissa unionin edustustoissa ja 3) Länsi-Balkanin maissa sijaitsevissa unionin edustustoissa.

Valmistelutoimi olisi toteutettava yhteistyössä Euroopan komission (ulkopolitiikan välineiden hallinto) ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kesken.

Toimenpide mahdollistaa sen, että unioni lisää tietoisuutta, parantaa ennakointi-, analysointi- ja reagointivalmiuksia, on tehokkaampi, tavoittaa paremmin jäsenvaltiot ja edistää poliittisia tavoitteitaan kansalaistensa suhteen ja itäisten naapurimaiden ja Länsi-Balkanin maiden suhteen myös maiden omilla kielillä.

Valmistelutoimen kahden ensimmäisen täytäntöönpanovuoden tapaan toimea olisi edelleen rahoitettava asianmukaisesti vuonna 2020. Valeuutisten torjumisesta on tullut Euroopan unionin painopistealue, ja aiheesta on muun muassa annettu tiedonanto. Siksi on oleellisen tärkeää varmistaa riittävä rahoitus ilmiöiden käsittelemiseksi unionin tasolla.


Alamomentti 20 01 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot – Päätoimipaikka


58 595 375 58 369 569 58 595 375 58 595 375 57 956 616

Alamomentti 20 01 01 02 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot – Unionin edustustot


16 762 507 16 762 507 16 762 507 16 762 507 16 589 761

Alamomentti 20 01 02 01 — Ulkopuolinen henkilöstö – Päätoimipaikka


3 016 357 2 931 982 3 016 357 3 016 357 3 016 357

Alamomentti 20 01 02 02 — Ulkopuolinen henkilöstö – Unionin edustustot


8 584 577 8 584 577 8 584 577 8 584 577 8 584 577




3 843 719 3 685 654 3 843 719 3 843 719 3 843 719

Alamomentti 21 01 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaiseen henkilöstöön liittyvät menot päätoimipaikassa


70 513 079 70 287 273 70 513 079 70 513 079 69 744 402

Alamomentti 21 01 01 02 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot unionin edustustoissa


94 718 259 94 718 259 94 718 259 94 718 259 93 742 140

Alamomentti 21 01 02 01 — Ulkopuolinen henkilöstö päätoimipaikassa


2 516 985 2 432 610 2 516 985 2 516 985 2 516 985



4 625 493 4 467 428 4 625 493 4 625 493 4 625 493

Alamomentti 21 01 04 05 — Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyövälineen (INSC) tukimenot


1 490 710 1 490 710 1 490 710 1 490 710 1 490 710

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan

– menot teknisestä ja hallinnollisesta avusta, johon ei liity julkishallinnon tehtäviä ja jonka komissio on ulkoistanut erillisin palvelusopimuksin komission ja edunsaajien yhteisen edun mukaisesti,

– menot päätoimipaikassa työskentelevästä ulkopuolisesta henkilöstöstä (sopimussuhteinen henkilöstö, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö), kun kyseisen henkilöstön on tarkoitus ottaa hoitaakseen lakkautettujen teknisen avun toimistojen aiemmin hoitamat tehtävät. Päätoimipaikassa työskentelevästä ulkopuolisesta henkilöstöstä aiheutuvat menot on rajattu 968 300 euroon. Tämä arvio perustuu henkilötyövuotta kohti laskettuihin ohjeellisiin yksikkökustannuksiin, joista 93 % koostuu kyseisen henkilöstön palkoista ja 7 % tältä alamomentilta rahoitettavan henkilöstön koulutus-, kokous-, työmatka-, tietotekniikka- ja televiestintäkustannuksista,

– selvityksistä ja asiantuntijakokouksista aiheutuvat menot sekä tiedotus- ja julkaisumenot, jotka liittyvät suoraan ohjelman tavoitteen saavuttamiseen.

Määrärahoiksi voidaan ottaa tulot, jotka mahdollisesti saadaan jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksista ja kolmansien maiden tai muiden kuin SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen elinten unionin toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista, joilla nämä osallistuvat eräiden unionin rahoittamien ja komission niiden puolesta hallinnoimien ulkomaanavun hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen. Tällaiset tulotaulukon momentille 6 3 3 otetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja e alakohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja


tuloja. Hallinnollisten tukimenojen budjettikohtaan otettavat määrät määräytyvät kustakin ohjelmasta tehdyn rahoitussopimuksen perusteella eivätkä saa keskimäärin ylittää 4:ää prosenttia kuhunkin lukuun otetuista ohjelman rahoitusosuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 235 artiklan 5 kohdan soveltamista.

Tulotaulukon momenteille 5 7 0, 5 7 3 ja 5 9 0 ja alamomentille 6 6 0 0 otetut muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle alamomentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Määräraha kattaa luvun 21 06 tukimenot.

Momentti 21 02 01 — Yhteistyö Latinalaisen Amerikan kanssa





381 313 631 274 000 000 381 313 631 274 000 000 381 313 631 274 000 000 381 313 631 274 000 000 381 313 631 274 000 000

Selvitysosa:Momentilta rahoitettavien kehitysyhteistyötoimien ensisijaisena tavoitteena on tukea demokratiaa, hyvää hallintotapaa, tasa-arvoa sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista, edistää kestävää kehitystä ja taloudellista yhdentymistä sekä saavuttaa kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 tavoitteet.

Komission on jatkettava vuosittaista raportointiaan aiemmasta tavoitteesta, jonka mukaan kehitysmaille suunnattavaa apua kohdennetaan sosiaaliseen infrastruktuuriin ja sosiaalisiin palveluihin, ja hyväksyttävä samalla, että unionin maksuosuus on osa yleistä lahjoittajatukea sosiaalisektorille ja että sääntönä on oltava jonkinasteinen joustavuus. Lisäksi komissio pyrkii varmistamaan, että 20 % kehitysyhteistyön rahoitusvälineen piiriin kuuluvasta avusta kohdennetaan sosiaalisiin peruspalveluihin, joiden painopisteenä on oltava terveydenhuolto ja koulutus, sekä toisen asteen koulutukseen ja että vertailuarvona käytetään kaikkien maantieteellisten alueiden keskiarvoa ja sääntönä on oltava jonkinasteinen joustavuus, esimerkiksi tapauksissa, joihin liittyy poikkeuksellista tukea. Määräraha on tarkoitettu kattamaan yhteistyöjärjestelyt Latinalaisen Amerikan kehitysmaiden, hallintoalueiden ja alueiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on:

– tukea vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista alueella,

– tukea ammattiliittoja, valtiosta riippumattomia järjestöjä ja paikallisia aloitteita seurattaessa investointien vaikutusta kansalliseen talouteen ja etenkin ammatti- ja ympäristönormien sekä yhteiskunnallisten ja ihmisoikeuksiin liittyvien normien noudattamista,

– tukea sukupuolten tasa-arvoa kannustamalla toimia, joilla torjutaan vahingollisia perinnäistapoja, kuten lapsiavioliittoja, ja lisätä naisten vaikutusmahdollisuuksia,

– edistää kansalaisjärjestöjen ja erityisesti naisten oikeuksia ajavien järjestöjen toimintaa ja investoida siihen, jotta voidaan tukea naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevia oikeuksia,

– tukea kansalaisyhteiskunnan kehitystä,

– torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta,

– edistää sosiaalisten normien parantamista panostamalla koulutukseen, myös ammatilliseen koulutukseen, ja terveyteen sekä sosiaalisturvajärjestelmien parantamiseen,


– edistää talouden laajentumista ja tuotantosektorin tehostumista tukevan ympäristön luomista, kannustaa osaamisen siirtämistä, edistää yritysten välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä EU:n ja Latinalaisen Amerikan välillä,

– edistää yksityissektorin kehitystä, muun muassa suotuisia toimintaedellytyksiä pk-yrityksille, esimerkiksi laillisten omistusoikeuksien avulla, vähentämällä tarpeetonta hallinnollista rasitusta, parantamalla luotonsaantia ja kehittämällä pk-yritysten yhteenliittymiä,

– tukea elintarviketurvan parantamista ja torjua aliravitsemusta,

– tukea alueellista yhdentymistä; Keski-Amerikassa tavoitteena on edistää alueen kehitystä parantamalla EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimuksesta juontuvia etuja,

– edistää luonnonvarojen, myös veden, kestävää käyttöä ja torjua ilmastonmuutosta (hillitä sitä ja sopeutua sen seurauksiin),

– tukea hyvää hallintotapaa, demokratian juurtumista sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista,

– edistää poliittisia uudistuksia erityisesti oikeuden ja turvallisuuden alalla ja tukea oheistoimia, joilla tehostetaan maiden ja alueiden kehitystä,

– edistää hankkeita, joissa keskitytään tukemaan venezuelalaisia pakolaisia, jotka ovat paenneet naapurimaihinsa.

Kun apua annetaan talousarviotuen muodossa, komissio tukee kumppanimaita, kun nämä kehittävät parlamentaarista valvontaa ja tilintarkastusvalmiuksia ja lisäävät avoimuutta.

Momentin määrärahat riippuvat arvioinneista, jotka sisältävät panostusta ja tulosketjua (tuotos, tulos, vaikutus) koskevia näkökohtia. Arviointien tuloksia käytetään näillä määrärahoilla rahoitettavien tulevien toimenpiteiden muotoilussa.

Määrärahoiksi voidaan ottaa tulot, jotka mahdollisesti saadaan jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksista ja kolmansien maiden tai muiden kuin SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen elinten unionin toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista, joilla nämä osallistuvat eräiden unionin rahoittamien ja komission niiden puolesta hallinnoimien ulkomaanavun hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen. Tällaiset tulotaulukon momentille 6 3 3 otetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja e alakohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Hallinnollisten tukimenojen budjettikohtaan otettavat määrät määräytyvät kustakin ohjelmasta tehdyn rahoitussopimuksen perusteella eivätkä saa keskimäärin ylittää 4:ää prosenttia kuhunkin lukuun otetuista ohjelman rahoitusosuuksista, ja niitä voidaan täydentää unionin erityisrahastojen rahoitusosuuksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 235 artiklan 5 kohdan soveltamista.

Tulotaulukon momenteille 5 2 0, 5 2 1, 5 2 2, 5 7 0, 6 4 1 ja 9 0 0 ja alamomentille 6 6 0 0 otetut muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle momentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44).


Momentti 21 02 02 — Yhteistyö Aasian kanssa





821 480 778 656 000 000 792 480 778 656 000 000 821 480 778 656 000 000 821 480 778 656 000 000 821 480 778 656 000 000

Momentti 21 02 03 — Yhteistyö Keski-Aasian kanssa





163 710 652 102 000 000 151 210 652 102 000 000 163 710 652 102 000 000 163 710 652 102 000 000 163 710 652 102 000 000

Momentti 21 02 04 — Yhteistyö Lähi-idän kanssa





243 843 466 70 000 000 223 843 466 70 000 000 243 843 466 70 000 000 243 843 466 70 000 000 243 843 466 70 000 000

Alamomentti 21 02 07 01 — Ympäristö ja ilmastonmuutos





216 473 403 157 900 000 216 473 403 157 900 000 261 473 403 180 400 000 216 473 403 157 900 000 222 473 403 163 900 000

Alamomentti 21 02 07 02 — Kestävä energia





96 210 401 50 250 000 96 210 401 50 250 000 136 210 401 70 250 000 96 210 401 50 250 000 110 210 401 64 250 000

Alamomentti 21 02 07 03 — Inhimillinen kehitys





200 438 336 257 236 000 200 438 336 247 236 000 210 438 336 262 236 000 200 438 336 257 236 000 200 438 336 257 236 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan rahoitustuki kehitysmaissa toteutettaville toimille, jotka liittyvät globaalien julkishyödykkeiden ja haasteiden ohjelmaan kuuluvaan inhimillisen kehityksen alateemaan. Se kattaa terveyden, koulutuksen, lasten oikeudet, kulttuurin, sukupuolten tasa-arvon sekä muita inhimillisen kehityksen näkökohtia. Ensisijaisesti olisi tuettava kyseisten maiden köyhimpiä väestönosia, ja periaatteena olisi oltava, että ketään ei jätetä osattomaksi.

Jotta kompensoitaisiin rahoitusvaje, jonka Yhdysvallat aiheutti ottamalla uudelleen käyttöön Mexico City Policy -säännön eli niin kutsutun suukapulasäännön ja laajentamalla sitä, terveyttä koskevalla osa-alueella tuetaan kestävän kehityksen tavoitteen 3 (taataan terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille) toteuttamista, johon kuuluvat laadukkaiden keskeisten terveydenhuoltopalvelujen yleinen saatavuus, lasten ja äitien terveys, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, mukaan lukien turvalliset ja lailliset abortit, perhesuunnittelun saatavuus, polion hävittäminen, HIV:ltä/aidsilta, tuberkuloosilta, malarialta ja muilta köyhyyteen liittyviltä ja laiminlyödyiltä taudeilta suojautuminen ja niiden hoito sekä väkivallan uhrien psykologinen tuki.


Määräraha voidaan käyttää myös lapsia ja nuoria tukevaan toimintaan, erityisesti toimiin, joilla varmistetaan, että nuoret voivat käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan, parannetaan yleisesti nuorten ja erityisesti nuorten tyttöjen mahdollisuuksia ja edistetään etenkin terveyttä ja koulutusta (mukaan lukien ammatillinen koulutus ja kattava seksuaalikasvatus), syrjimättömyyttä, työllisyyttä, osaamista, sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta, kasvua, työllistymistä ja yksityisen sektorin osallistumista sekä kulttuuria.

Määräraha voidaan käyttää myös lapsia ja nuoria tukevaan toimintaan, erityisesti toimiin, joilla varmistetaan, että nuoret voivat käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan, parannetaan yleisesti nuorten ja erityisesti nuorten tyttöjen mahdollisuuksia ja edistetään etenkin terveyttä ja koulutusta (sekä kattavaa seksuaalikasvatusta), syrjimättömyyttä, työllisyyttä, osaamista, sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta, kasvua, työllistymistä ja yksityisen sektorin osallistumista sekä kulttuuria.

Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016) 29 final) mukaisesti tukea osoitetaan kulttuurille, koska se edistää kehitystä, sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnan selviytymiskykyä ja moniarvoisuutta, rauhanomaista rinnakkaiseloa ja keskinäistä kunnioitusta.

Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä tuetaan kestävän kehityksen tavoitteen 5 (saavutetaan sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistetaan naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia) saavuttamiseksi.

Lisäksi tuetaan toimia, jotka auttavat hallituksia tehostamaan kotimaisten tulojen hankintaa ja käyttöä kestävään inhimilliseen kehitykseen.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään tukemalla ohjelmia, joilla parannetaan naisten ja tyttöjen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia.

Lisäksi painopisteitä ovat seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisy ja sen uhrien tukeminen. Tavoitteisiin kuuluu myös auttaminen sukupuolta koskeviin ennakkoluuloihin perustuvien sukupuolen valitsemiskäytäntöjen poistamisessa.

Lapsen oikeuksien edistämistä ja suojaamista koskevien unionin suuntaviivojen mukaisesti määrärahaa voidaan käyttää myös toimiin, joilla parannetaan yleisemmin nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja keskitytään etenkin nuoriin naisiin: Määräraha voidaan käyttää myös toimiin, joilla edistetään terveyttä ja koulutusta, syrjimättömyyttä, työllisyyttä, osaamista, sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta, kasvua, työllistymistä ja yksityisen sektorin osallistumista sekä kulttuuria.

Määrärahoiksi voidaan ottaa asianomaisen perussäädöksen mukaiset tulot, jotka mahdollisesti saadaan jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksista ja kolmansien maiden tai muiden kuin SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen elinten unionin toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista, joilla nämä osallistuvat eräiden unionin rahoittamien ja komission niiden puolesta hallinnoimien ulkomaanavun hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen. Kyseiset tulotaulukon momentille 6 3 3 otetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja e alakohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 235 artiklan 5 kohdan soveltamista. Hallinnollisten tukimenojen budjettikohtaan otettavat määrät määräytyvät kustakin ohjelmasta tehdyn rahoitussopimuksen perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 235 artiklan 5 kohdan soveltamista, eivätkä saa keskimäärin ylittää 4:ää prosenttia kuhunkin lukuun otetuista ohjelman rahoitusosuuksista.

Kun apua annetaan talousarviotuen muodossa, komissio tukee kumppanimaiden pyrkimyksiä kehittää parlamentaarista valvontaa ja tilintarkastusvalmiuksia ja lisätä avoimuutta.


Tulotaulukon momenteille 5 2 0, 5 2 1, 5 2 2, 5 7 0, 6 4 1 ja 9 0 0 ja alamomentille 6 6 0 0 otetut muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle alamomentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.


Alamomentti 21 02 07 04 — Elintarvike- ja ravitsemusturva ja kestävä maatalous





232 508 470 185 000 000 229 008 470 175 000 000 242 508 470 190 000 000 232 508 470 185 000 000 232 508 470 185 000 000

Alamomentti 21 02 08 01 — Kansalaisyhteiskunta kehitysyhteistyössä





223 492 438 195 000 000 218 492 438 195 000 000 223 492 438 195 000 000 223 492 438 195 000 000 223 492 438 195 000 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan kansalaisjärjestöjä vahvistavien aloitteiden tukeminen kumppanimaissa sekä kehitysyhteistyökasvatukseen ja valistustoimintaan (DEAR) liittyvien toimien osalta unionissa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) N:o 231/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 11) tukea saavissa maissa. Rahoitettavia aloitteita toteuttavat pääasiassa kansalaisjärjestöt. Aloitteiden tuloksellisuuden varmistamiseksi niitä saattavat tarvittaessa toteuttaa muut toimijat kansalaisjärjestöjen hyväksi, jolloin edistetään

– osallistavaa ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaa yhteiskuntaa kumppanimaissa kansalaisjärjestöjen voimistumisen kautta, myös sukupuolinäkökulmasta;

– eurooppalaisten ja eteläisten kansalaisyhteiskunnan verkostojen, foorumien ja liittoutumien valmiuksien kehittämistä, jotta kehitysasioista ja -politiikasta voitaisiin käydä asiallista ja jatkuvaa vuoropuhelua ja edistää demokraattista hallintotapaa sekä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä panemalla mahdollisuuksien mukaan täytäntöön sukupuolitietoinen budjetointi kaikilla politiikan aloilla;

– unionin kansalaisten tietämystä kehitysasioista ja kansalaisten aktiivista tukea köyhyyden vähentämiselle ja kestäville kehitysstrategioille kumppanimaissa.

Ohjelmasta tuettavia mahdollisia toimia ovat:

– kumppanimaissa toteutettavat toimet, joilla tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ja syrjäytyneitä ryhmiä tarjoamalla kansalaisjärjestöjen tuottamia peruspalveluja sekä kattavaa seksuaalikasvatusta ja seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palveluja ja mahdollistamalla se, että kansalaisjärjestöt tarjoavat tietoa ja laillista aborttia koskevia tietoja ja palveluja ja neuvovat turvallista ja laillista aborttia koskevissa asioissa omassa maassaan;


– kohdennetusti valittujen toimijoiden valmiuksien kehittäminen täydennyksenä kansallisen ohjelman yhteydessä annetulle tuelle. Toimilla pyritään

– luomaan suotuisa ympäristö kansalaisten osallistumiselle ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle sekä kansalaisjärjestöjen valmiuksille osallistua tehokkaasti politiikan suunnittelua ja politiikan täytäntöönpanon valvontaa koskeviin prosesseihin;

– helpottamaan kansalaisjärjestöjen, paikallisviranomaisten, valtion ja muiden kehitysalan toimijoiden välisen kehityskysymyksiä koskevan vuoropuhelun ja vuorovaikutuksen parantamista silloin, kun on tärkeää, että mukana on erilaisia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja ryhmiä;

– kansalaisyhteiskunnan verkostojen koordinointi, valmiuksien kehittäminen ja institutionaalinen vahvistaminen niiden organisaatioiden sisällä sekä erityyppisten, eurooppalaiseen julkiseen kehityskeskusteluun aktiivisesti osallistuvien sidosryhmien välillä, sekä kansalaisjärjestöjen ja kattojärjestöjen eteläisten verkostojen koordinointi, valmiuksien kehittäminen ja institutionaalinen vahvistaminen;

– yleisen kehitysasioiden tuntemuksen lisääminen, vaikutusmahdollisuuksien antaminen kansalaisille, jotta heistä tulee aktiivisia ja vastuullisia kansalaisia, ja virallisen ja epävirallisen koulutuksen edistäminen unionissa sekä ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokkaissa, jotta vakiinnutetaan kehityspolitiikan asema eurooppalaisissa yhteiskunnissa, haetaan kansalaisten suurempaa tukea toimille köyhyyden torjumiseksi ja tasapuolisemmille suhteille teollisuus- ja kehitysmaiden välillä, lisätään kehitysmaihin ja niiden kansoihin liittyvien kysymysten ja ongelmien tuntemusta sekä edistetään oikeutta kehitysprosessiin, jossa kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet voidaan toteuttaa täysimääräisesti, ja globalisaation sosiaalista ulottuvuutta;

– nk. suukapulasäännön (global gag rule) vaikutuksiin puuttuminen ja niiden torjuminen lisäämällä merkittävästi seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia edistäville järjestöille tarkoitettua rahoitusta ja erityisesti rahoitusta, joka kohdennetaan nimenomaan syntyvyyden säännöstelyyn ja turvalliseen ja lailliseen aborttiin liittyvien mahdollisuuksien varmistamiseen, käyttäen sekä kansallista että unionin kehitysapurahoitusta, jotta katetaan rahoitusvaje, joka syntyi presidentti Trumpin hallinnon toimista, joilla lopetetaan rahoitus seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä palveluja tarjoaville kehitysapujärjestöille;

– kiinnitetään "ketään ei jätetä" -periaatteen mukaisesti erityistä huomiota heikossa, haavoittuvassa tai syrjäytyneessä asemassa oleviin henkilöihin, kuten lapsiin, iäkkäisiin vammaisiin henkilöihin, HLBTI-henkilöihin ja alkuperäiskansoihin. Tämä käsittää paremmin kohdistettuja toimenpiteitä näiden henkilöiden suojelemiseksi ja tukemiseksi, jotta heille voidaan tarjota yhtäläiset mahdollisuudet ja voidaan varmistaa, että heitä ei syrjitä.

Määrärahoiksi voidaan ottaa tulot, jotka mahdollisesti saadaan jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksista ja kolmansien maiden tai muiden kuin SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen elinten unionin toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista, joilla nämä osallistuvat eräiden unionin rahoittamien ja komission niiden puolesta hallinnoimien ulkomaanavun hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen. Tällaiset tulotaulukon momentille 6 3 3 otetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja e alakohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Hallinnollisten tukimenojen budjettikohtaan otettavat määrät määräytyvät kustakin ohjelmasta tehdyn rahoitussopimuksen perusteella eivätkä saa keskimäärin ylittää 4:ää prosenttia kuhunkin lukuun otetuista ohjelman rahoitusosuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 235 artiklan 5 kohdan soveltamista.


Tulotaulukon momenteille 5 2 0, 5 2 1, 5 2 2, 5 7 0, 6 4 1 ja 9 0 0 ja alamomentille 6 6 0 0 otetut muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle alamomentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.


Momentti 21 02 20 — Erasmus+ – Rahoitusosuus kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI)





99 423 948 103 256 481 99 423 948 103 256 481 103 923 948 105 506 481 99 423 948 103 256 481 99 423 948 103 256 481

Momentti 21 04 01 — Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja noudattamisen parantaminen sekä demokraattisten uudistusten tukeminen





141 214 245 125 000 000 136 618 245 125 000 000 141 214 245 125 000 000 141 214 245 125 000 000 141 214 245 125 000 000

Momentti 21 05 01 — Maailmanlaajuiset ja alueiden rajat ylittävät uhat





77 250 000 62 000 000 77 250 000 62 000 000 77 250 000 62 000 000 77 250 000 62 000 000 77 250 000 62 000 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien sekä puhkeamaisillaan olevien uhkien torjumiseen annettava apu, sellaisena kuin se on määritelty vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 5 artiklassa.

Määräraha on tarkoitettu kattamaan toimet, joilla maita ja kansoja autetaan suojautumaan tahallisilta ja tahattomilta uhilta ja luonnononnettomuuksilta, muun muassa

– tuki sellaisten toimivaltaisten siviiliviranomaisten valmiuksien vahvistamiselle, jotka osallistuvat kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinaineiden tai -tekijöiden (mukaan lukien niiden tuotantoon, toimitukseen ja tehokkaaseen rajavalvontaan liittyvä välineistö) laittoman kaupan tehokkaan valvonnan kehittämiseen ja toteuttamiseen, muun muassa ottamalla käyttöön nykyaikaisen logistisen arviointi- ja valvontalaitteiston; toimet liittyvät luonnon- ja teollisuuskatastrofeihin ja rikolliseen toimintaan,

– kaksikäyttötuotteiden tehokkaan vientivalvonnan luomiseen ja täytäntöönpanoon tarvittavan oikeudellisen kehyksen ja niiden edellyttämien institutionaalisten voimavarojen kehittäminen, mukaan lukien alueelliset yhteistyötoimet,

– tehokkaiden siviilialan katastrofivalmius-, valmiussuunnittelu-, kriisitoiminta- ja puhdistusvalmiuksien kehittäminen mahdollisten huomattavien tämän alan ympäristöonnettomuuksien varalta,

– tuki siviilialan tutkimustoiminnalle vaihtoehtona puolustusalaan liittyvälle tutkimukselle sekä tuki aiemmin aseistukseen liittyvillä aloilla työskennelleiden tiedemiesten ja insinöörien uudelleenkouluttamiselle ja sijoittamiselle vaihtoehtoisiin työtehtäviin,


– tuki turvallisuuskäytäntöjen parantamiseen tähtääville toimille siviililaitoksissa, joissa varastoidaan arkoja kemiallisia, biologisia, radioaktiivisia tai ydinaineita tai -tekijöitä tai joissa niitä käsitellään siviilialan tutkimusohjelmien puitteissa,

– unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa annettava tuki aseistukseen liittyvien laitosten ja kohteiden purkamiselle, saneeraukselle tai siviilikäyttöön muuntamiseen tarvittavan siviili-infrastruktuurin rakentamiselle ja asiaa koskeville siviilialan tutkimuksille, sen jälkeen kun on todettu, etteivät kyseiset laitokset ja kohteet enää kuulu puolustusalan ohjelmaan.

Muita maailmanlaajuisiin ja alueiden rajat ylittäviin uhkiin liittyviä toimenpiteitä ovat

– sellaisten lainvalvonta-, oikeus- ja muiden viranomaisten valmiuksien vahvistaminen, jotka osallistuvat terrorismin torjumiseen,

– radikalisoitumisen, väkivaltaisten ääriliikkeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen, mukaan lukien ihmisten, huumeiden, tuliaseiden ja räjähteiden laiton kauppa, kyberrikollisuus ja lääkeväärennökset, sekä laittoman kaupan ja kauttakulun tehokas rajoittaminen; radikalisoitumisen ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjumista koskevan asiantuntemuksen ja parhaiden käytänteiden vaihto kumppanimaiden kanssa alueilla, joilla ääriliikkeiden kannatus on kasvussa, kuten Etelä-Aasiassa; myös ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien vaikutusten, jotka saattavat aiheuttaa epävakautta, torjuminen, mukaan lukien edistämällä vaarallisia mikrobeja käsittelevien laitosten bioturvallisuutta,

– tuki toimenpiteille, joilla puututaan uhkiin, jotka kohdistuvat kansainväliseen liikenteeseen ja elintärkeään infrastruktuuriin, mukaan lukien henkilö- ja tavaraliikenne, energiansiirto ja -jakelu sekä sähköiset tietoja viestintäverkot,

– asianmukaisten vastatoimien toteuttaminen, kun kansanterveyteen kohdistuu vakavia uhkia, esimerkiksi pandemia, jolla saattaa olla rajat ylittäviä vaikutuksia.

Toimenpiteitä voidaan rahoittaa tältä momentilta vakaissa olosuhteissa, kun toimenpiteiden tavoitteena on tiettyjen vakautta horjuttavien maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien uhkien torjuminen. Toimenpiteet katetaan tältä momentilta vain siinä määrin kuin riittäviä ja tehokkaita toimia ei voida toteuttaa muista unionin ulkoisen avun välineistä.


Tulotaulukon momenteille 5 2 0, 5 2 1, 5 2 2, 5 7 0 ja 9 0 0 ja alamomentille 6 6 0 0 otetut muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle momentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Oikeusperusta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 1).


Momentti 21 06 01 — Korkeatasoisen ydinturvallisuuden ja säteilysuojan edistäminen sekä tehokkaan ja tuloksellisen ydinmateriaalivalvonnan soveltaminen kolmansissa maissa





31 394 290 23 700 000 31 394 290 23 700 000 33 000 000 24 502 855 31 394 290 23 700 000 31 394 290 23 700 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistämisen rahoitus kaikilla tasoilla, varsinkin

– jatkuva tuki sääntelyelimille ja teknisen tuen organisaatioille sekä sääntelykehyksen vahvistaminen erityisesti lupien myöntämiseen liittyvien toimintojen osalta vahvan ja riippumattoman valvonnan toteutumiseksi,

– tuki sekä ydinvoimaloista että muista (isännättömistä) lähteistä (esim. lääketieteelliset sovellukset ja uraanikaivokset) peräisin olevan käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen kuljetukselle, käsittelylle ja hävittämiselle turvallisesti,

– strategioiden laatiminen ja täytäntöönpano olemassa olevien laitosten käytöstä poistamiseksi ja entisten ydinvoimala-alueiden kunnostamiseksi,

– toimivien sääntelypuitteiden, menettelyjen ja järjestelmien edistäminen, jotta voitaisiin varmistaa riittävä suoja radioaktiivisista aineista ja erityisesti korkea-aktiivisista radioaktiivisista lähteistä peräisin olevaa ionisoivaa säteilyä vastaan, ja kyseisten materiaalien turvallinen loppukäsittely,

– unionin säännöstöön perustuvien stressitestien rahoittaminen,

– tarvittavien sääntelypuitteiden ja menetelmien käyttöönotto ydinmateriaalivalvonnan täytäntöön panemiseksi, mukaan lukien halkeamiskelpoisten materiaalien asianmukainen kirjanpito ja valvonta valtion ja toiminnanharjoittajien tasolla,

– tehokkaiden järjestelyjen käyttöönotto säteilyä aiheuttavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja mahdollisten onnettomuuksien seurausten lieventämiseksi sekä valmiussuunnittelu-, torjuntavalmius-, torjunta-, pelastuspalvelu- ja kunnostustoimenpiteiden toteuttamiseksi,

– toimenpiteet, joilla edistetään kansainvälistä yhteistyötä (myös alan kansainvälisissä järjestöissä, erityisesti IAEA:ssa) edellä mainituilla aloilla, mukaan lukien kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten täytäntöönpano ja seuranta, tietojenvaihto sekä koulutus ja tutkimus,

– valmiussuunnittelun tehostaminen ydinonnettomuuksien varalta sekä koulutus ja ohjaus sääntelyviranomaisten valmiuksien lisäämiseksi.

– erityishuomion kiinnittäminen unionin rajoilla sijaitsevien ydinreaktoreiden tilanteeseen.

Määräraha on tarkoitettu myös ihmisten terveyteen ja ympäristöön vaikuttavien Tšernobylin onnettomuuden seurausten johdosta toteuttavien terveys- ja ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen erityisesti Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.

Etusijalla ovat Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden tarpeet.

Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) aiemmin rahoitettua alan työtä jatkettiin ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten perustetun välineen puitteissa kokonaisvaltaisen lähestymistavan varmistamiseksi.

Määrärahoiksi voidaan ottaa tulot, jotka mahdollisesti saadaan jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksista ja kolmansien maiden tai muiden kuin SEUT-sopimuksen tai Euratomin


perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen elinten unionin toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista, joilla nämä osallistuvat eräiden unionin rahoittamien ja komission niiden puolesta hallinnoimien ulkomaanavun hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen. Tällaiset tulotaulukon momentille 6 3 3 otetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja e alakohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Hallinnollisten tukimenojen budjettikohtaan otettavat määrät määräytyvät kustakin ohjelmasta tehdyn rahoitussopimuksen perusteella eivätkä saa keskimäärin ylittää 4:ää prosenttia kuhunkin lukuun otetuista ohjelman rahoitusosuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 235 artiklan 5 kohdan soveltamista.

Tulotaulukon momenteille 5 2 0, 5 2 1, 5 2 2, 5 7 0 ja 9 0 0 ja alamomenteille 6 1 9 1 ja 6 6 0 0 otetut muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle momentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus (Euratom) N:o 237/2014, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 109).

Momentti 21 07 01 — Yhteistyö Grönlannin kanssa





33 220 000 33 104 000 33 220 000 33 104 000 33 220 000 33 104 000 33 220 000 33 104 000 33 220 000 33 104 000


– apu Grönlannille, jotta ratkaisujen löytämiseksi sen tärkeimpiin haasteisiin, joihin kuuluvat erityisesti talouden kestävä monipuolistaminen, tarve lisätä työvoiman, myös tutkijoiden, ammattitaitoa, ja tarve parantaa Grönlannin tietojärjestelmiä tietoja viestintätekniikan alalla,

– Grönlannin viranomaisten valmiuksien parantaminen kansallisten politiikkojen laatimiseksi ja toteuttamiseksi erityisesti uusilla yhteisen edun mukaisilla aloilla.

Grönlannin kanssa tehtävän yhteistyön olisi oltava sopusoinnussa arktista aluetta koskevan EU:n politiikan kanssa ja edistettävä sitä.


Tulotaulukon momenteille 5 2 0, 5 2 1, 5 2 2, 5 7 0 ja 9 0 0 ja alamomenteille 6 1 9 1 ja 6 6 0 0 otetut muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle momentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.


Oikeusperusta:Neuvoston päätös 2014/137/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista (EUVL L 76, 15.3.2014, s. 1).

Viiteasiakirjat/-säädökset:Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

Momentti 21 08 01 — Unionin avun tulosten arviointi sekä seuranta- ja tarkastustoimet





32 644 000 30 498 459 27 356 000 30 498 459 32 644 000 30 498 459 32 644 000 30 498 459 32 644 000 30 498 459

Alamomentti 22 01 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot päätoimipaikassa


37 987 680 37 761 874 37 987 680 37 987 680 37 573 569

Alamomentti 22 01 01 02 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot unionin edustustoissa


25 648 655 25 648 655 25 648 655 25 648 655 25 384 333

Alamomentti 22 01 02 01 — Ulkopuolinen henkilöstö päätoimipaikassa


2 105 136 2 020 761 2 105 136 2 105 136 2 105 136



2 491 903 2 333 838 2 491 903 2 491 903 2 491 903

Alamomentti 22 02 01 01 — Tuki poliittisille uudistuksille ja niihin liittyvälle lainsäädännön asteittaiselle mukauttamiselle unionin säännöstöön





189 267 000 212 302 068 189 267 000 212 302 068 208 193 700 221 765 418 189 267 000 212 302 068 189 267 000 212 302 068






396 900 044 199 087 189 396 900 044 199 087 189 401 900 044 201 587 189 396 900 044 199 087 189 396 900 044 199 087 189


Alamomentti 22 02 03 01 — Tuki poliittisille uudistuksille ja niihin liittyvälle lainsäädännön asteittaiselle mukauttamiselle unionin säännöstöön





22 02 03 01 160 000 000 58 772 300 134 000 000 58 772 300 29 000 000 58 772 300 160 000 000 58 772 300 150 000 000 48 772 300Varaus 100 000 000

Yhteensä 160 000 000 58 772 300 134 000 000 58 772 300 129 000 000 58 772 300 160 000 000 58 772 300 150 000 000 48 772 300

Selvitysosa:Määräraha liittymistä valmistelevalle tukivälineelle (IPA II) käytetään Turkissa seuraaviin erityistavoitteisiin:

– tuetaan poliittisia uudistuksia,

– vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 231/2014 liitteessä I lueteltujen edunsaajien valmiuksia täyttää kaikilla tasoilla unionin jäsenyydestä johtuvat velvoitteet poliittisten uudistusten alalla tukemalla lainsäädännön asteittaista mukauttamista unionin säännöstöön sen hyväksymistä, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten.


Tulotaulukon alamomenteille 5 2 2 0 ja 6 6 0 0 otetut muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle alamomentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 11) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan a ja c alakohta.






65 000 000 463 786 099 60 000 000 463 786 099 60 000 000 463 786 099 65 000 000 463 786 099 p.m. 398 786 099

Selvitysosa:Määräraha liittymistä valmistelevalle tukivälineelle (IPA II) käytetään Turkissa seuraaviin erityistavoitteisiin:

– tuetaan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävää taloudellista, sosiaalista ja alueellista kehitystä,


– vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 231/2014 liitteessä I lueteltujen edunsaajien valmiuksia täyttää kaikilla tasoilla unionin jäsenyydestä johtuvat velvoitteet taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen alalla tukemalla lainsäädännön asteittaista mukauttamista unionin säännöstöön sen hyväksymistä, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten, mukaan lukien valmistelut unionin rakennerahastojen, koheesiorahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varojen hallinnoimiseksi.

Määrärahoiksi voidaan ottaa tulot, jotka mahdollisesti saadaan lisärahoitusosuuksista ja kolmansien maiden tai muiden kuin SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen elinten unionin toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista, joilla nämä osallistuvat eräiden unionin rahoittamien ja komission hallinnoimien ulkoisen avun hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen. Tällaiset tulotaulukon momentille 6 3 3 otetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja e alakohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Vastaavien maksumäärärahojen määrä on arvioitu 134 000 000 euroksi vuonna 2020. Hallinnollisten tukimenojen budjettikohtaan otettavat määrät määräytyvät kustakin ohjelmasta tehdyn rahoitussopimuksen perusteella eivätkä saa keskimäärin ylittää 4:ää prosenttia kuhunkin lukuun otetuista ohjelman rahoitusosuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 235 artiklan 5 kohdan soveltamista.

Pakolaisten ja vastaanottavien yhteisöjen tukemiseen käytettyjen määrärahojen on aina hyödytettävä suoraan pakolaisia ja/tai alan kansalaisjärjestöjen toimintaa.


Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 231/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 11) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta.

Alamomentti 22 02 04 02 — Erasmus+ -ohjelma – Rahoitusosuus liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA)





32 365 000 25 325 250 32 365 000 25 325 250 35 365 000 26 825 250 32 365 000 25 325 250 32 365 000 25 325 250

Alamomentti 22 04 01 01 — Välimeren maat – Ihmisoikeudet, hyvä hallinto ja liikkuvuus





130 732 660 99 184 805 130 732 660 99 184 805 137 269 293 102 453 122 130 732 660 99 184 805 130 732 660 99 184 805

Alamomentti 22 04 01 02 — Välimeren maat – Köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys





654 227 065 470 341 793 654 227 065 470 341 793 686 938 419 486 697 470 654 227 065 470 341 793 654 227 065 470 341 793


Alamomentti 22 04 01 03 — Välimeren maat – Luottamuksen lisääminen, turvallisuus sekä konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen





401 220 115 193 963 018 386 220 115 188 963 018 421 281 120 203 993 521 401 220 115 193 963 018 421 220 115 193 963 018

Alamomentti 22 04 02 01 — Itäinen kumppanuus – Ihmisoikeudet, hyvä hallinto ja liikkuvuus





251 379 012 142 497 911 251 379 012 142 497 911 263 947 963 148 782 387 251 379 012 142 497 911 252 879 012 142 497 911

Alamomentti 22 04 02 02 — Itäinen kumppanuus – Köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys





385 828 623 268 456 920 385 828 623 268 456 920 424 411 485 287 748 351 385 828 623 268 456 920 389 328 623 268 456 920

Selvitysosa:Määrärahalla on tarkoitus kattaa varsinkin kahden- ja monenvälisiä yhteistyötoimia, joilla pyritään saamaan tuloksia muun muassa seuraavilla aloilla:

– asteittainen yhdentyminen unionin sisämarkkinoihin ja alakohtaisen ja monialaisen yhteistyön tehostaminen muun muassa seuraavin keinoin:

– lainsäädännön ja sääntelyn lähentäminen unionin normeihin ja muihin kansainvälisiin normeihin,

– instituutioiden kehittäminen,

– tasavertaiset mahdollisuudet saada laadukkaita terveydenhuoltopalveluja ja tasapuolinen laadukkaaseen koulutukseen pääsy,

– investoinnit,

– kaikilta osin kestävä ja osallistava kehitys, mukaan lukien nuorten osaamisen kehittäminen ja koulutus sekä sosiaalinen osallisuus, joka kattaa heikoimmassa asemassa olevat lapset ja myös vammaiset lapset,

– köyhyyden vähentäminen muun muassa yksityissektoria kehittämällä,

– sisäisen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen,

– maaseudun kehittäminen,

– ilmastotoimet,

– selviytymiskyky katastrofitilanteissa.

Määrärahasta olisi varattava asianmukainen osa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseen.

Erityisesti on korostettava sen varmistamista, että kaikki alueet ja maakunnat hyötyvät rahoituksesta täysimääräisesti.

Määrärahoiksi voidaan ottaa tulot, jotka mahdollisesti saadaan jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksista ja kolmansien maiden tai muiden kuin SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen elinten unionin toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista, joilla nämä osallistuvat eräiden unionin rahoittamien ja komission niiden


puolesta hallinnoimien ulkomaanavun hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen. Tällaiset tulotaulukon momentille 6 3 3 otetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja e alakohdassa tarkoitettuja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Hallinnollisten tukimenojen budjettikohtaan otettavat määrät määräytyvät kustakin ohjelmasta tehdyn rahoitussopimuksen perusteella eivätkä saa keskimäärin ylittää 4:ää prosenttia kuhunkin lukuun otetuista ohjelman rahoitusosuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 235 artiklan 5 kohdan soveltamista.


Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 27).

Alamomentti 22 04 02 03 — Itäinen kumppanuus – Luottamuksen lisääminen, turvallisuus sekä konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen





12 708 666 2 488 783 12 708 666 2 488 783 13 344 099 2 806 500 12 708 666 2 488 783 12 708 666 2 488 783

Alamomentti 22 04 03 03 — Tuki usean maan yhteistyölle unionin naapurialueilla – Yleisohjelma





223 300 000 145 229 012 215 300 000 140 229 012 223 300 000 145 229 012 223 300 000 145 229 012 223 300 000 145 229 012

Momentti 22 04 20 — Erasmus+ – Rahoitusosuus Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä (ENI)





88 242 000 83 635 984 88 242 000 83 635 984 90 242 000 84 635 984 88 242 000 83 635 984 88 242 000 83 635 984

Momentti 23 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun toimintalohkossa


32 525 399 32 299 593 32 525 399 32 525 399 32 170 833



6 370 953 6 286 578 6 370 953 6 370 953 6 370 953

Momentti 23 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun toimintalohkossa


2 133 590 1 975 525 2 133 590 2 133 590 2 133 590


Momentti 23 02 01 — Nopean, tehokkaan ja tarpeisiin perustuvan humanitaarisen avun ja elintarvikeavun toimittaminen





1 042 234 779 1 144 000 000 992 234 779 1 144 000 000 1 042 234 779 1 144 000 000 1 042 234 779 1 144 000 000 1 042 234 779 1 144 000 000

Momentti 23 02 02 — Katastrofien ehkäisy, katastrofiriskin vähentäminen ja katastrofivalmiudet





50 000 000 53 700 000 50 000 000 53 700 000 70 000 000 63 700 000 50 000 000 53 700 000 50 000 000 53 700 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan toimet, joilla valmistaudutaan vaaratilanteisiin, katastrofeihin ja muihin vastaaviin poikkeustilanteisiin ja ehkäistään tällaisia tilanteita. Sillä on tarkoitus myös varmistaa kaikenlaisia luonnonmullistuksia, kuten tulvia, pyörremyrskyjä, tulivuorenpurkauksia ja metsäpaloja, koskevien ennakkovaroitusjärjestelmien kehittäminen ja niihin liittyvien laitteiden osto ja kuljetus.

Määräraha on tarkoitettu kattamaan myös muut kustannukset, jotka liittyvät suoraan kriisivalmiustoimiin, kuten

– katastrofien ehkäisemistä koskevien tieteellisten selvitysten rahoitus,

– katastrofiriskejä lisäävien vakiintuneiden käytäntöjen muuttaminen,

– humanitaarisen avun toimissa käytettävien hyödykkeiden ja laitteiden hätävarastojen kerääminen,

– katastrofivalmiushankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa tarvittava tekninen apu, erityisesti kentällä toimivien yksittäisten asiantuntijoiden sopimuksista aiheutuvat menot sekä infrastruktuuri- ja logistiikkamenot, jotka katetaan humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston yksiköiden pysyvistä ja määräaikaisista ennakkomaksujärjestelmistä. Määrärahoiksi voidaan ottaa tulot, jotka mahdollisesti saadaan jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksista ja kolmansien maiden tai muiden kuin SEUT-sopimuksen tai Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti perustettujen elinten unionin toimintaan liittyvistä rahoitusosuuksista, joilla nämä osallistuvat eräiden unionin rahoittamien ja komission hallinnoimien ulkomaanavun hankkeiden tai ohjelmien rahoittamiseen. Tällaiset tulotaulukon momentille 6 3 3 otetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja e alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Hallinnollisten tukimenojen budjettikohtaan otettavat määrät määräytyvät kustakin ohjelmasta tehdyn rahoitussopimuksen perusteella eivätkä saa keskimäärin ylittää 4:ää prosenttia kuhunkin lukuun otetuista ohjelman rahoitusosuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 235 artiklan 5 kohdan soveltamista.

Tulotaulukon alamomentille 6 6 0 0 otetut muut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle momentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta (EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1).


Alamomentti 23 03 01 01 — Katastrofien ehkäisy ja katastrofivalmiudet unionin sisällä





137 788 000 63 000 000 137 788 000 63 000 000 151 566 800 69 889 400 137 788 000 63 000 000 122 788 000 48 000 000

Momentti 23 04 01 — EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite – unionin toimintavalmiuksien vahvistaminen humanitaarisissa kriiseissä





19 355 000 17 584 960 18 281 000 17 584 960 19 355 000 17 584 960 19 355 000 17 584 960 19 355 000 17 584 960

Momentti 24 01 07 — Petostentorjuntavirasto (OLAF)


60 925 000 60 925 000 60 925 000 60 925 000 60 473 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan petostentorjuntaviraston (OLAF), mukaan lukien unionin edustustoissa olevan petostentorjuntaviraston (OLAF) henkilöstön, menot. Viraston tavoitteena on petosten torjunta toimielinten puitteissa.

Oikeusperusta:Komission päätös 1999/352/EY, EHTY, Euratom, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) perustamisesta (EYVL L 136, 31.5.1999, s. 20), ja erityisesti sen 4 ja 6(3) artikla.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

Alamomentti 25 01 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot


199 000 820 198 775 014 199 000 820 199 000 820 196 831 474

Alamomentti 25 01 01 03 — Toimielimen jäsenten palkat, palkanlisät ja maksut


10 946 000 10 946 000 10 946 000 10 946 000 10 838 000


– komission jäsenten peruspalkat,

– komission jäsenten paikallislisät,


– seuraavat komission jäsenille maksettavat perhelisät:

– kotitalouslisä,

– huollettavana olevasta lapsesta maksettava lisä,

– koulutuslisä,

– komission jäsenten edustuskorvaukset,

– työnantajan maksettavaksi kuuluva osuus komission jäsenten tapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta,

– työnantajan osuus entisten komission jäsenten sairausvakuutuksesta,

– syntymälisä,

– komission jäsenen kuolemantapauksessa:

– vainajan kokonaispalkka kolmannen kuolemaa seuraavan kuukauden loppuun,

– kulut, jotka aiheutuvat ruumiin kuljettamisesta paikkaan, josta vainaja oli kotoisin,

– palkkaan sovellettavien korjauskertoimien vaikutus,

– sen korjauskertoimen vaikutus, jota sovelletaan palkan osaan, kun osa siirretään säännöllisesti eri maahan kuin missä asemapaikka on,

– kustannukset, jotka aiheutuvat varainhoitovuoden aikana tehtävistä palkkojen päivityksistä.

Lisäksi määrärahassa voidaan ottaa huomioon määräraha, joka on tarkoitettu kattamaan

– komission jäsenten (sekä heidän perheenjäsentensä) matkakulut tehtävien aloittamisen tai tehtävien päättymisen yhteydessä,

– komission jäsenille tehtävien aloittamisen tai tehtävien päättymisen yhteydessä maksettavat asettautumis- ja uudelleenasettautumiskorvaukset,

– komission jäsenten muuttokulut tehtävien aloittamisen tai tehtävien päättymisen yhteydessä.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus N:o 422/67/ETY, N:o 5/67/Euratom, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1967, komission puheenjohtajan ja jäsenten, unionin tuomioistuimen presidentin, tuomarien, julkisasiamiesten ja kirjaajan, unionin yleisen tuomioistuimen presidentin, jäsenten ja kirjaajan sekä Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen presidentin, jäsenten ja kirjaajan palkkajärjestelystä (EYVL 187, 8.8.1967, s. 1) ja erityisesti sen 2, 3, 4, 4 a, 4 b, 5, 11 ja 14 artikla.


Neuvoston asetus (EU) 2016/300, annettu 29 päivänä helmikuuta 2016, EU:n korkean tason julkisen viran haltijoiden palkkajärjestelyistä (EUVL L 58, 4.3.2016, s. 1).



10 731 951 10 647 576 10 731 951 10 731 951 10 731 951


Alamomentti 25 01 02 11 — Muut hallintomenot


17 405 468 17 405 468 22 905 468 17 405 468 17 405 468

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan kaikki eurooppalaista demokratiaa / Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin liittyvät kustannukset.

Momentti 25 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot komission politiikkojen koordinoinnin ja oikeudellisen tuen toimintalohkossa


13 053 988 12 895 923 13 053 988 13 053 988 13 053 988

Momentti 26 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot komission hallinnon toimintalohkossa


174 668 842 174 443 036 174 668 842 174 668 842 172 764 744



8 640 277 8 555 902 8 640 277 8 640 277 8 640 277

Momentti 26 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot komission hallinnon toimintalohkossa


11 457 868 11 299 803 11 457 868 11 457 868 11 457 868

Momentti 26 01 09 — Julkaisutoimisto


104 242 000 102 542 000 104 242 000 104 242 000 103 592 000

Momentti 26 01 20 — Euroopan unionin henkilöstövalintatoimisto


26 328 000 26 328 000 26 328 000 26 328 000 26 212 000

Selvitysosa:Talousarvioon otettu määrä vastaa Euroopan unionin henkilöstövalintatoimiston määrärahoja, jotka eritellään yksityiskohtaisesti tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitteessä.

Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määräksi arvioidaan 250 000 euroa.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean ja Euroopan oikeusasiamiehen päätös 2002/620/EY, tehty 25 päivänä heinäkuuta 2002, Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimiston perustamisesta (EYVL L 197, 26.7.2002, s. 53).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o


1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1) ja erityisesti sen 64–67 artikla.

Momentti 26 01 21 — Henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto


41 876 000 41 576 000 41 876 000 41 876 000 41 483 000

Alamomentti 26 01 22 01 — Infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto, Bryssel


84 123 000 83 423 000 84 123 000 84 123 000 83 519 000

Alamomentti 26 01 22 02 — Rakennusten hankinta ja vuokraus Brysselissä


212 404 000 210 904 000 212 404 000 212 404 000 212 404 000

Alamomentti 26 01 22 03 — Rakennuksiin liittyvät menot Brysselissä


77 681 000 76 681 000 77 681 000 77 681 000 77 681 000

Alamomentti 26 01 23 01 — Infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto, Luxemburg


26 218 000 26 018 000 26 218 000 26 218 000 26 067 000

Momentti 26 01 40 — Turvallisuus ja valvonta


14 436 000 13 436 000 14 436 000 14 436 000 14 436 000

Momentti 26 02 01 — Julkisia tavaranhankintoja, rakennusurakoita ja palveluita koskevien sopimusten tekomenettelyt





7 200 000 7 200 000 7 200 000 7 200 000 7 200 000 7 200 000 7 200 000 7 200 000 7 000 000 7 000 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan menot, jotka koskevat

– unionin ja kolmansien maiden julkisia hankintoja koskevien ilmoitusten keruuta, käsittelyä, julkaisemista ja levittämistä eri välineillä sekä niiden sisällyttämistä toimielinten yrityksille ja hankintaviranomaisille tarjoamiin eProcurement-palveluihin. Tähän kuuluvat unionin toimielinten julkaisemien julkisia hankintoja koskevien ilmoitusten käännöskulut,

– julkisia hankintoja koskevien ilmoitusten sähköistä keruuta ja levittämistä koskevien uusien tekniikoiden käytön edistämistä,

– eProcurement-palvelujen kehittämistä ja hyödyntämistä julkisten hankintojen eri vaiheissa.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus (ETY) N:o 2137/85, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1985, eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä (ETEY) (EYVL L 199, 31.7.1985, s. 1).


Neuvoston direktiivi 92/13/ETY, annettu 25 päivänä helmikuuta 1992, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EYVL L 76, 23.3.1992, s. 14).

Neuvoston ja komission päätös 94/1/EHTY, EY, tehty 13 päivänä joulukuuta 1993, Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan, Islannin tasavallan, Liechtensteinin ruhtinaskunnan, Norjan kuningaskunnan, Ruotsin kuningaskunnan ja Sveitsin valaliiton välisen Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen tekemisestä (EYVL L 1, 3.1.1994, s. 1).

Neuvoston päätös 94/800/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1), erityisesti julkisiin hankintoihin liittyvästä sopimuksesta.

Neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön (SE) säännöistä (EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1).

Neuvoston ja, tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevan sopimuksen osalta, komission päätös 2002/309/EY, Euratom, tehty 4 päivänä huhtikuuta 2002 seitsemän sopimuksen tekemisestä Sveitsin valaliiton kanssa (EUVL 114, 30.4.2002, s. 1), erityisesti tietyistä Euroopan yhteisöjen ja Sveitsin valaliiton välillä tehdyn sopimuksen julkisiin hankintoihin liittyvistä näkökohdista.

Neuvoston asetus (EY) N:o 1435/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan (SEC) säännöistä (EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1).

Komission asetus (EY) N:o 718/2007, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2007, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 täytäntöönpanosta (EUVL L 170, 29.6.2007, s. 1).

Euroopan keskuspankin päätös 2007/497/EY, tehty 3 päivänä heinäkuuta 2007, hankintoja koskevista säännöistä (EKP/2007/5) (EUVL L 184, 14.7.2007, s. 34).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).


Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välinen assosiaatiosopimus (EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3).

Neuvoston päätös 2014/668/EU, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta III osaston (lukuun ottamatta määräyksiä, jotka liittyvät työntekijöinä toisen osapuolen alueella laillisesti työskentelevien kolmansien maiden kansalaisten kohteluun) ja IV, V, VI ja VII osaston sekä niitä koskevien liitteiden ja pöytäkirjojen osalta, ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 278, 20.9.2014, s. 1).

Neuvoston asetus (EU) 2015/323, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2015, yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta (EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17).


Viiteasiakirjat/-säädökset:Neuvoston asetus N:o 1, annettu 15 päivänä huhtikuuta 1958, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevien järjestelyjen vahvistamisesta (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385).

Neuvoston päätös, tehty 15 päivänä syyskuuta 1958, Euroopan yhteisöjen virallisen lehden perustamisesta (EYVL 17, 6.10.1958, s. 390).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2195/2002, annettu 5 päivänä marraskuuta 2002, yhteisestä hankintasanastosta (CPV) (EYVL L 340, 16.12.2002, s. 1).

Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, yhteisöjen tuomioistuimen, tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean päätös päätös 2009/496/EY, Euratom, tehty 26 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan unionin julkaisutoimiston organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 41).

Komission asetus (EU) N:o 1251/2011, annettu 30 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY, 2004/18/EY ja 2009/81/EY muuttamisesta hankintasopimusten tekomenettelyihin sovellettavien kynnysarvojen osalta (EUVL L 319, 2.12.2011, s. 43).

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1986, annettu 11 päivänä marraskuuta 2015, vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 842/2011 kumoamisesta (EUVL L 296, 12.11.2015, s. 1).

Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston ilmoitus alustavia markkinakartoituksia koskevien ilmoitusten julkaisemisesta ennakkoilmoituksissa, 7. syyskuuta 2016.

Ilmoitukset Euroopan vakausmekanismin hankintailmoitusten julkaisemisesta Euroopan unionin virallisen lehden S-sarjassa, 12. syyskuuta 2016 ja 21. syyskuuta 2016.

Momentti 27 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot talousarvion toimintalohkossa


50 898 526 50 672 720 50 898 526 50 898 526 50 343 671




5 619 770 5 535 395 5 619 770 5 619 770 5 619 770

Alamomentti 27 01 02 09 — Ulkopuolinen henkilöstö – Muu kuin hajautettu hallinto


2 720 348 2 635 973 2 720 348 2 720 348 1 524 348

Momentti 27 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot talousarvion toimintalohkossa


3 338 825 3 180 760 3 338 825 3 338 825 3 338 825

Momentti 28 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot varainhoidon valvonnan toimintalohkossa


18 124 841 17 899 035 18 124 841 18 124 841 17 927 259



644 139 559 764 644 139 644 139 644 139

Momentti 28 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot varainhoidon valvonnan toimintalohkossa


1 188 947 1 030 882 1 188 947 1 188 947 1 188 947

Momentti 29 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot tilastotietojen toimintalohkossa


72 002 792 71 776 986 72 002 792 72 002 792 71 217 876



5 671 989 5 587 614 5 671 989 5 671 989 5 671 989

Momentti 29 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot tilastotietojen toimintalohkossa


4 723 214 4 565 149 4 723 214 4 723 214 4 723 214

Momentti 29 02 01 — Laadukkaiden tilastotietojen tuottaminen, Euroopan tilastojen uusien tuotantotapojen täytäntöönpaneminen ja kumppanuuden vahvistaminen Euroopan tilastojärjestelmässä





29 02 01 74 000 000 71 000 000 74 000 000 71 000 000 72 000 000 69 000 000 74 000 000 71 000 000 74 000 000 71 000 000Varaus 2 000 000 2 000 000

Yhteensä 74 000 000 71 000 000 74 000 000 71 000 000 74 000 000 71 000 000 74 000 000 71 000 000 74 000 000 71 000 000


Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan seuraavat menot:

– tilastollisten tietojen kerääminen, tutkimukset sekä indikaattorien ja esikuva-analyysien kehittäminen,

– laatututkimukset ja toimet tilastojen laadun parantamiseksi,

– tilastollisen tiedon käsittely, jakelu, edistäminen ja mainostaminen,

– tämän momentin kattamien toimenpiteiden täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyvien tietotekniikkajärjestelmien ja -infrastruktuurin kehittäminen, ylläpito ja muokkaaminen,

– riskinarviointiin perustuva valvontatyö tilastotietojen tuottamiseen osallistuvien yksiköiden toimipaikoissa jäsenvaltioissa erityisesti unionin talouden hallinnan tukemiseksi,

– yhteistyöverkostojen sekä sellaisten järjestöjen tukeminen, joiden päätavoitteet ja toimet liittyvät Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen täytäntöönpanon edistämiseen ja tukemiseen sekä Euroopan tilastojen uusien tuotantotapojen täytäntöönpanemiseen,

– ulkopuolinen asiantuntemus,

– tilastoalan kurssien järjestäminen tilastotieteilijöille,

– asiakirja-aineiston hankintakulut,

– tuki kansainvälisille tilastojärjestöille ja niiden jäsenyys.

Se on lisäksi tarkoitettu varmistamaan tarvittavien tietojen kerääminen, jotta voidaan laatia vuosittainen yhteenveto unionin taloudellisesta ja sosiaalisesta tilanteesta taloudellisten tietojen sekä rakenteellisten indikaattorien ja esikuva-analyysien perusteella.

Määräraha kattaa myös kansallisten tilastotieteilijöiden koulutukseen sekä kolmansien maiden kanssa toteutettavaan tilastoalan yhteistyöpolitiikkaan sidotut kulut, virkamiesvaihtoon liittyvät menot, tiedotuskokousten kulut sekä virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen mukauttamisen yhteydessä suoritettujen palvelujen korvaamisesta aiheutuvat menot.

Momentille otetaan myös menot komission yksiköiden ulkopuolisilta tietopankeilta ostamista tiedoista sekä näihin tietokantoihin pääsystä.

Lisäksi määrärahoja olisi käytettävä uusien, modulaaristen menetelmien kehittämiseen.

Määräraha kattaa lisäksi komission tai unionin muiden toimielimien pyytämien, unionin menojen arviointiin, seurantaan tai laskentaan tarvittavien tilastotietojen hankinnan. Varainhoitopolitiikan ja talousarviopolitiikan toteuttamista on näin mahdollista parantaa (talousarvion laatiminen ja monivuotisen rahoituskehyksen säännöllinen tarkistaminen) sekä kerätä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tietoa unionin rahoituksesta.

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan ja pöytäkirjan N:o 32 mukaiset EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään tämän momentin määrärahoihin. Kyseiset tiedoksi esitetyt määrät aiheutuvat tulotaulukon momentille 6 3 0 otetuista EFTA-valtioiden rahoitusosuuksista ja ovat varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Ne otetaan vastaavansuuruisiksi määrärahoiksi ja toteutetaan osana tämän pääluokan menotaulukon tämän osan liitettä ”Euroopan talousalue”, joka on yleisen talousarvion erottamaton osa.

Unionin ohjelmiin osallistuvan Sveitsin valaliiton rahoitusosuudesta saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 3, voidaan ottaa määrärahoiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisesti.


Vastaava määrä on arviolta 4 450 000 euroa.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 99/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013-17 (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 12).

Alamomentti 30 01 14 01 — Tehtävistä vapauttamiseen, eläkkeelle siirtämiseen ja irtisanomiseen liittyvät korvaukset


6 273 000 4 273 000 6 273 000 6 273 000 6 273 000

Alamomentti 30 01 15 01 — Eläkkeet, työkyvyttömyyskorvaukset ja erorahat


1 973 245 000 1 973 245 000 1 973 245 000 1 973 245 000 1 952 191 000


– unionin kaikkien toimielinten ja virastojen virkamiesten, väliaikaisten toimihenkilöiden ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden vanhuuseläkkeet, myös silloin, kun palkka maksetaan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen määrärahoista,

– unionin kaikkien toimielinten ja virastojen virkamiesten ja väliaikaisten toimihenkilöiden työkyvyttömyyseläkkeet, myös silloin, kun palkka maksetaan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen määrärahoista,

– unionin kaikkien toimielinten ja virastojen virkamiesten, väliaikaisten toimihenkilöiden ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden työkyvyttömyyskorvaukset, myös silloin, kun palkka maksetaan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen määrärahoista,

– unionin kaikkien toimielinten ja virastojen virkamiesten, väliaikaisten toimihenkilöiden ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden jälkeen elävien puolisoiden ja/tai lasten perhe-eläkkeet, myös silloin, kun palkka maksetaan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen määrärahoista,

– unionin kaikkien toimielinten ja virastojen virkamiesten, väliaikaisten toimihenkilöiden ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden erorahat, myös silloin, kun palkka maksetaan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen määrärahoista,

– vanhuuseläkkeen eläkeoikeuksien vakuutusmatemaattisen arvon maksaminen,

– karkotetuille tai internoiduille entisille vastarintaliikkeen jäsenille (tai heidän jälkeen eläville puolisoilleen ja/tai lapsilleen) maksettavat siirrot (lisäeläke),

– taloudellinen tuki, joka on tarkoitettu eloon jääneelle puolisolle, jolla on vakava tai pitkäaikainen sairaus tai vamma, ja jota maksetaan sairauden tai vamman keston ajalta kyseisen henkilön sosiaalista ja terveystilannetta koskevan selvityksen perusteella.

Oikeusperusta:Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt.

Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot.

Alamomentti 30 01 15 02 — Sairausvakuutus


65 348 000 65 348 000 65 348 000 65 348 000 64 651 000


Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan työnantajan maksettavaksi kuuluva osuus eläkeläisten sairausvakuutuksesta.

Se kattaa myös siirrot (lisäkorvaukset) karkotetuille tai internoiduille entisille vastarintaliikkeen jäsenille.


Alamomentti 30 01 15 03 — Eläkkeisiin ja korvauksiin sovellettavat kertoimet ja mukautukset


77 380 000 77 380 000 77 380 000 77 380 000 76 554 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan korjauskertoimien vaikutus eläkkeisiin.

Osa määrärahasta on tarkoitettu kattamaan eläkkeisiin varainhoitovuoden kuluessa mahdollisesti tehtävien mukautusten vaikutukset. Kyseessä on varaus, jota ei voida käyttää ennen kuin määräraha on varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti siirretty tämän luvun toisille alamomenteille.



Alamomentti 30 01 16 01 — Euroopan parlamentin entisten jäsenten eläkkeet


6 843 000 6 843 000 6 843 000 6 843 000 6 770 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan Euroopan parlamentin entisten jäsenten vanhuuseläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet ja perhe-eläkkeet.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevat säännöt ja erityisesti niiden 14, 15, 17 ja 28 artikla.

Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeet (mukaan lukien niiden 49–60 artikla ja Euroopan parlamentin puhemiehistön hyväksymät asiaankuuluvat säännökset).

Alamomentti 30 01 16 02 — Eurooppa-neuvoston entisten puheenjohtajien ja Euroopan unionin neuvoston entisten pääsihteerien eläkkeet


641 000 641 000 641 000 641 000 634 000


Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan Eurooppa-neuvoston entisten puheenjohtajien ja Euroopan unionin neuvoston entisten pääsihteerien vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus, ja Eurooppa-neuvoston entisten puheenjohtajien ja Euroopan unionin neuvoston entisten pääsihteerien leskien ja orpojen perhe-eläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus.

Oikeusperusta:Neuvoston päätös 2009/909/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan palvelussuhteen ehdoista (EUVL L 322, 9.12.2009, s. 35).


Alamomentti 30 01 16 03 — Komission entisten jäsenten eläkkeet


6 785 000 6 785 000 6 785 000 6 785 000 6 715 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan komission entisten jäsenten vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus, ja komission entisten jäsenten leskien ja orpojen perhe-eläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus N:o 422/67/ETY, N:o 5/67/Euratom, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1967, komission puheenjohtajan ja jäsenten, unionin tuomioistuimen presidentin, tuomarien, julkisasiamiesten ja kirjaajan, unionin yleisen tuomioistuimen presidentin, jäsenten ja kirjaajan sekä Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen presidentin, jäsenten ja kirjaajan palkkajärjestelystä (EYVL 187, 8.8.1967, s. 1).


Alamomentti 30 01 16 04 — Euroopan unionin tuomioistuimen entisten jäsenten eläkkeet


10 289 000 10 289 000 10 289 000 10 289 000 10 180 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan Euroopan unionin tuomioistuimen entisten jäsenten vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus, ja Euroopan unionin tuomioistuimen entisten jäsenten leskien ja orpojen perhe-eläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus N:o 422/67/ETY, N:o 5/67/Euratom, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1967, komission puheenjohtajan ja jäsenten, unionin tuomioistuimen presidentin, tuomarien, julkisasiamiesten ja kirjaajan, unionin yleisen tuomioistuimen presidentin, jäsenten ja kirjaajan sekä Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen presidentin, jäsenten ja kirjaajan palkkajärjestelystä (EYVL 187, 8.8.1967, s. 1) ja erityisesti sen 8, 9, 15 ja 18 artikla.



Alamomentti 30 01 16 05 — Tilintarkastustuomioistuimen entisten jäsenten eläkkeet


4 908 000 4 908 000 4 908 000 4 908 000 4 856 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan tilintarkastustuomioistuimen entisten jäsenten vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus, ja tilintarkastustuomioistuimen entisten jäsenten leskien ja orpojen perhe-eläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 2290/77, annettu 18 päivänä lokakuuta 1977, tilintarkastustuomioistuimen jäsenten palkkajärjestelyistä (EYVL L 268, 20.10.1977, s. 1) ja erityisesti sen 9, 10, 11 ja 16 artikla.


Alamomentti 30 01 16 06 — Entisten Euroopan oikeusasiamiesten eläkkeet


257 000 257 000 257 000 257 000 254 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan entisten Euroopan oikeusasiamiesten vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus, ja entisten Euroopan oikeusasiamiesten leskien ja orpojen perhe-eläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus.



Alamomentti 30 01 16 07 — Entisten Euroopan tietosuojavaltuutettujen eläkkeet


183 000 183 000 183 000 183 000 181 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan entisten Euroopan tietosuojavaltuutettujen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus, ja entisten Euroopan tietosuojavaltuutettujen leskien ja orpojen perhe-eläkkeet sekä heidän asuinmaansa korjauskertoimen vaikutus.



Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätös N:o 1247/2002/EY, tehty 1 päivänä heinäkuuta 2002, Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävien hoitamista koskevasta ohjesäännöstä ja yleisistä ehdoista (EYVL L 183, 12.7.2002, s. 1).


Momentti 31 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot kielipalvelujen toimintalohkossa


341 268 408 341 042 602 341 268 408 341 268 408 337 548 176



12 205 672 12 121 297 12 205 672 12 205 672 12 205 672



22 386 411 22 228 346 22 386 411 22 386 411 22 386 411

Momentti 32 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaiseen henkilöstöön liittyvät menot energian toimintalohkossa


67 657 796 67 431 990 67 657 796 67 657 796 66 920 245



3 107 027 3 022 652 3 107 027 3 107 027 3 107 027

Momentti 32 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot energian toimintalohkossa


4 438 193 4 280 128 4 438 193 4 438 193 4 438 193

Alamomentti 32 01 05 01 — Tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien täytäntöönpanosta vastaaviin virkamiehiin ja väliaikaiseen henkilöstöön liittyvät menot – ”Horisontti 2020”


2 519 194 2 319 194 2 519 194 2 519 194 2 519 194


Alamomentti 32 02 01 01 — Energian sisämarkkinoiden yhdentymisen eteneminen ja sähkö- ja kaasuverkkojen rajat ylittävä yhteentoimivuus





394 706 000 131 500 000 394 706 000 131 500 000 574 706 000 221 500 000 394 706 000 131 500 000 450 506 000 148 240 000

Alamomentti 32 02 01 02 — Energian toimitusvarmuuden edistäminen unionissa





394 528 000 128 200 000 394 528 000 128 200 000 464 528 000 163 200 000 394 528 000 128 200 000 414 528 000 134 200 000

Alamomentti 32 02 01 03 — Kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun tukeminen





394 498 586 128 300 000 394 498 586 128 300 000 464 498 586 163 300 000 394 498 586 128 300 000 414 498 586 134 300 000

Momentti 32 02 10 — Energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto





16 277 975 16 277 975 16 277 975 16 277 975 20 648 000 20 648 000 16 277 975 16 277 975 16 277 975 16 277 975

Alamomentti 32 02 77 12 — Valmistelutoimi – Kattavan tuen vahvistaminen hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisille siirtymäalueille





p.m. 1 250 000 p.m. 1 250 000 12 000 000 7 250 000 p.m. 1 250 000 18 000 000 5 750 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan aiemmilta vuosilta valmistelevien toimien puitteissa maksamatta olevat sitoumukset.

Unionin elpyminen talouskriisistä ja unionin keskeisten, vahvaa kasvua ja globaalia kilpailukykyä koskevien tavoitteiden tehokas täytäntöönpano, myös unionin talouden kestävän uudelleenteollistamisen ja modernisoinnin avulla, edellyttävät ympäristöllistä, taloudellista ja yhteiskunnallista kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kun otetaan huomioon unionin kunnianhimoiset ilmastositoumukset ja sen siirtyminen kiertomalliin perustuvaan vähäpäästöiseen talouteen, sen hiili- ja hiilidioksidi-intensiivisille alueille, joilla on paljon työntekijöitä hiilestä riippuvaisilla aloilla, on annettava kohdennettua tukea, jotta voidaan tehokkaasti tukea tätä strategista muutosta.

Eurostatin tilastotietojen mukaan yksin kivihiilen ja ruskohiilen kaivannaisteollisuus tarjoaa tällä hetkellä yli 300 000 suoraa työpaikkaa unionissa. Nämä ovat keskittyneet tietyille harvoille alueille, joilla niiden vaikutus paikalliseen talouteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen on keskeinen. Teknologisen edistyksen, globaalin kilpailun ja vaativien ympäristö- ja ilmastopolitiikkojen asettamien haasteiden edessä kyseisten alueiden mahdollisuudet osallistua unionin siirtymiseen vähäpäästöiseen kiertotalouteen ja hyötyä siitä ovat erityisen tärkeässä asemassa unionin kaikinpuolisen onnistumisen kannalta. Komissio on tietoinen tästä, ja tiedonannossaan aiheesta ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” se sitoutui selvittämään, ”miten siirtymistä voitaisiin tukea paremmin hiili- ja hiili-intensiivisillä alueilla”.


Valmistelutoimella varmistetaan näiden tukitoimien vaikuttavuus, niiden pitkän aikavälin kestävyys ja viime kädessä koko unionin muutoksen onnistuminen ja unionin maailmanlaajuinen johtoasema perustamalla foorumi, jonka avulla komissio voi

– määritellä unionin hiili- ja hiilidioksidi-intensiiviset siirtymäalueet ja niiden älykkäät erikoistumisalat;

– ottaa käyttöön erityisen käytännön välineistön, johon kuuluvat a) parhaat käytännöt, b) olemassa olevat tukivälineet, joilla tunnistetaan parhaat synergiat, ja c) tietojenvaihto alueiden kanssa ja niiden välillä;

– perustaa sidosryhmäfoorumeja ja tarjota välineitä alueiden välistä vaihtoa varten, mukaan lukien kattavat etenemissuunnitelmat vähäpäästöisen uudelleenteollistamisen ja uudelleenkouluttamisen tarpeisiin;

– tunnistaa pullonkaulat paikan päällä ja järkiperäistää tukea uusien teknologioiden ja puhdashiili-innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon, mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ja hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen sekä hiilen kaasutus;

– laatia koosteen parhaista käytännöistä ja operatiivisista ohjeista ja lopulta käytännön välineistön kolmansien maiden hiili- ja hiili-intensiivisille siirtymäalueille osana Pariisin sopimuksen mukaisia valmiuksien vahvistamistoimia;

– keskittää foorumin sihteeristön työn seuraaviin aiheisiin: a) määritellään alat, joilla mahdollisesti on unionin politiikkaan/ohjelmaan liittyviä synergioita, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman vaikuttava taloudellinen ja toimintapoliittinen tuki vuoden 2020 jälkeiselle ajalle; b) autetaan alueita (keskus- ja paikallisviranomaisia) kehittämään kestäviä siirtymästrategioita tarjoamalla kohdennetumpia välineitä alueiden välisten parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten, mukaan lukien kattavat etenemissuunnitelmat vähäpäästöistä uudelleenteollistamista sekä uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta koskevia tarpeita varten;

– suunnata nykyiset sidosryhmäfoorumit, mukaan lukien työmarkkinavuoropuhelu ja kansalaisyhteiskunnan yleinen vuoropuhelu, keskittymään oikeudenmukaisen siirtymän ja taloudellisten strategioiden luomiseen;

– tarjota olemassa olevien rahoitusjärjestelmien lisäksi ja ilman muiden ohjelmien määrärahojen uudelleenkohdentamista taloudellista lisätukea oikeudenmukaista siirtymää koskeville alueellisille/paikallisille etenemissuunnitelmille, joilla pyritään saavuttamaan hiilineutraalius vuoteen EU 2050 mennessä alueilla ja yhteisöissä, joita asia kipeimmin koskee. Lisärahoituksella olisi tuettava myös nykyisiä tai tulevia alue- tai yhteisötason hankkeita, jotka perustuvat asianomaisten työntekijöiden ja yhteisöjen osallistumiseen kuulemismenettelyjen ja vaikutusmahdollisuuksien kautta

– lujittaa (valmistelutoimella vuonna 2018 perustettua ja vuonna 2019 toimintaansa jatkanutta) siirtymävaiheessa olevien hiilialueiden foorumia ja sen sihteeristöä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja sen Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten täyttämiseksi siten, että samalla varmistetaan oikeudenmukainen energiasiirtymä, josta myöskään hiilialueet eivät jää osattomiksi, lisäämällä määrärahoja vuonna 2020 ja laajentamalla toiminta-alaa siten, että

– tarjotaan lisää teknistä apua ja kehitetään toimintaedellytyksiä unionin hiili- ja hiili-intensiivisillä alueilla sellaisilla aloilla kuin strategioiden valmistelu, hankkeiden kehittäminen, hankkeiden rahoitus ja yksityisinvestointien edistäminen (EU:n aloitteeseen osallistuvia pilottialueita oli maaliskuussa 2019 kaikkiaan 20, kun niitä vuonna 2017 oli neljä);


– luodaan energiayhteisön jäseniin ja tarkkailijoihin siirtymävaiheessa oleviin hiilialueisiin liittyviä yhteyksiä järjestämällä alueellista tiedotusta yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa;

– kehitetään siirtymävaiheessa olevien hiilialueiden foorumin sosiaalista ulottuvuutta hyödyntäen sosiaalisen innovoinnin parhaita käytäntöjä: tarjoamalla työntekijöille uudelleenkoulutusta ja täydennyskoulutusta sekä ohjelmia nuorisolle ja eläköityneille kaivostyöntekijöille.


Alamomentti 32 02 77 15 — Pilottihanke – Kaupunginjohtajien toimet energiaköyhyyden torjumiseksi





p.m. 1 050 000 p.m. 1 050 000 1 800 000 1 950 000 p.m. 1 050 000 1 800 000 1 500 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan edellisiltä vuosilta pilottihankkeen puitteissa maksamatta olevat sitoumukset.

Tämän pilottihankkeen tavoitteena on vähentää kotitalouksien energian kulutusta ja taata energian saanti kaikille. Energiaköyhyys on Euroopan laajuinen ongelma, joka edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jota tuetaan yhteisin, vankoin toimin kaikilla tasoilla: paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla. Kaupungeilla ja alueilla on usein parhaimmat edellytykset tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa ne kotitaloudet, joita energiaköyhyys uhkaa, ja puuttua näin siihen mahdollisimman tehokkaasti.

Hankkeessa pyritään saavuttamaan seuraavat tulokset:

– Muita heikommassa asemassa oleville kodeille tarjotaan teknistä tukea energiankulutuksen ja sen kustannusten vähentämiseksi sekä kotien energiatehokkuuden parantamiseksi.

– Toteutetaan kansanterveyttä, sosiaalipalveluja, asumista ja ympäristöpalveluita koskevia toimia, joihin osallistuu eri julkishallinnon yksiköitä ja joiden avulla voidaan puuttua energiaköyhyyden eri aspekteihin koordinoiduin toimin (energiaköyhyys aiheuttaa kansanterveydellisiä ongelmia ja sosiaalista haavoittuvuutta, se liittyy usein rakennusten heikkoon energiatehokkuuteen, ja energiankulutuksen vähentäminen vaikuttaa myös myönteisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan).

– Toteutetaan toimia, joilla tuetaan energiansäästöä paikallisissa julkisissa laitoksissa luomalla rahasto, jonka avulla kunnissa voidaan torjua energiaköyhyyttä.

– Toteutetaan toimia, joilla pyritään vahvistamaan kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa energiankulutustapoihinsa.

– Arvioidaan, miten energiaköyhyyteen liittyvien hankkeiden avulla voitaisiin kehittää paikallista taloutta luomalla mahdollisuuksia yksityisiin energiainvestointeihin ja edistää työllisyyttä.


– Toteutetaan tietojen levittämiseen liittyviä toimia, mukaan luettuna hyvien käytäntöjen vaihto Euroopan laajuisesti.

Tavoitteet

Tässä pilottihankkeessa keskitytään yhtäältä toimenpiteisiin, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta ja vaihtamaan hyviä paikallisia ja alueellisia käytäntöjä energiaköyhyyden torjumiseksi, ja toisaalta konkreettisiin toimenpiteisiin energiaköyhyyden vähentämiseksi Euroopassa.

BPIE:n (Buildings Performance Institute Europe) vuonna 2014 laatiman raportin mukaan unionissa on tällä hetkellä 50 000 000–125 000 000 ihmistä, jotka kärsivät energiaköyhyydestä ja joilla ei ole varaa asianmukaiseen sisälämpöviihtyvyyteen. Lisäksi energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU mukaan energiatehokkuusinvestoinneilla voidaan ehkäistä energiaköyhyyttä ja niiden pitäisi olla etusijalla energiaköyhissä kotitalouksissa.

Uusi kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus, jonka kymmenes vuosipäivä oli hiljattain, on ainutlaatuinen alhaalta ylöspäin etenevä liike, jonka on allekirjoittanut 7 755 kaupunkia ja joka kokoaa yhteen paikallis- ja alueviranomaisia, jotka ovat vapaaehtoisesti sitoutuneet unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden täytäntöönpanemiseen ja tarjoamaan kansalaisille hyvää elämänlaatua kestävissä, myös ilmastokestävissä kaupungeissa.

Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015 tavoitteita köyhyyden poistamiseksi, maapallon suojelemiseksi ja vaurauden varmistamiseksi osana uutta kestävän kehityksen agendaa. Jokaisella kestävän kehityksen tavoitteella on erityistavoitteita, jotka on tarkoitus saavuttaa seuraavien viidentoista vuoden aikana. Tähän hankkeeseen liittyvät kestävän kehityksen tavoite 1 ”Poistaa köyhyys” ja tavoite 7 ”Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille”. Samanaikaisesti meneillään on aloite nimeltä EU:n kaupunkiagenda asiaa koskevan unionin tulevan toimintapolitiikan keskeisten näkökohtien ratkaisemiseksi. Tätä aihetta käsitellään sen puitteissa kahdessa erityiskumppanuudessa: energiasiirtymä ja köyhyys kaupungeissa.

Kaiken kaikkiaan energia on keskeisessä asemassa lähes kaikissa suurissa haasteissa ja mahdollisuuksissa, joita Euroopalla on nyt edessään. Energiansaannin varmistaminen kaikille on olennaisen tärkeää, oli kysymys sitten työllisyydestä, turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta, elintarviketuotannosta tai tulojen kasvusta.


Alamomentti 32 02 77 16 — Valmistelutoimi – Uusiutuvan energian hankkeiden tarjouspyyntömenettelyjä koskevan koulutuksen järjestäminen saarten viranomaisille ja yhteisöille





2 000 000 1 000 000 2 000 000 500 000

Selvitysosa:Valmistelutoimessa koulutetaan saarten viranomaisia ja yhteisöjä toteuttamaan itse avoimia tarjouspyyntömenettelyjä. Yksityiset puhtaan energian yritykset voivat sen jälkeen osallistua näihin


kilpailutettuihin avoimiin menettelyihin ja esittää ehdotuksia erityisesti aurinko- ja tuulienergian, energian varastoinnin (ei pelkästään akut) ja kaukolämmön/jäähdytyksen alalla.

Uusiutuvan energian kustannusten nopea aleneminen ja puhtaan energian tuottajien määrän kasvu merkitsevät sitä, että EU:n saarten olisi nyt alettava siirtyä puhtaaseen energiaan. Edellytyksenä on, että saarten viranomaiset osaavat toteuttaa ja arvioida tarjouspyyntömenettelyjä ja valita tarjouskilpailun voittajat. Prosessi on riskialtis saarille, joilla on vain vähän hallinnollisia talousarviovaroja, sillä siihen liittyy erittäin teknisiä, taloudellisia ja oikeudellisia vaatimuksia. Toimessa tarjotaan saarille valmiita tarjouspyyntömalleja, ja sitä kehitetään koko sen keston ajan järjestämällä saarten edustajille käyntejä eri puolille Eurooppaa tapaamaan saarialueiden uusiutuvan energian asiantuntijoita kohteissa, joissa jo toteutetaan kannattavia puhtaan energian hankkeita. Mahdollisuuksien mukaan tässä ovat mukana uusiutuvaa energiaa tuottavat yhteisöt, jotta voidaan kuulla ensikäden kokemuksista ja saada tuoreimpia tietoja hankkeen elinkaareen perustuvasta budjetoinnista saarilla. Näiden käytännön ympäristössä toteutettujen koulutusten ja käyntien pohjalta laaditaan maksuttomia kaikille avoimia verkkokoulutuksia toimen päättyessä.

Toimessa poiketaan tavanomaisesta EU-hankeprosessista, jossa komission avoimen tarjouspyyntömenettelyn tuloksena on yksittäinen hyväksytty ehdotus, kun taas tässä toimessa saariyhteisöjä koulutetaan laatimaan tarjouspyynnöt itse ja käsittelemään ja hallinnoimaan niiden perusteella saamiaan tarjouksia.

Lyhyesti sanottuna ohjenuorana on siis ”jos annat miehelle kalan, hänellä on ruokaa päiväksi, mutta jos opetat miehen kalastamaan, syötävää riittää loppuiäksi”.


Alamomentti 32 02 77 17 — Valmistelutoimi – EU:ssa ja sen ulkopuolella sijaitsevien kylien välisen ilmastotoimia koskevan yhteistyön tiivistäminen kaupunginjohtajien sopimukseen sisällytettävän maaseutuidentiteetin avulla





2 000 000 1 000 000 2 000 000 500 000

Selvitysosa:Toimi tuo ainutlaatuisella tavalla yhteen ilmastotoiminnan eturintamassa olevat kylät ja maaseutualueet maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien sopimuksen muodostamassa uudessa kehyksessä. EU:n kylät ja maaseutualueiden viranomaiset kautta maailman tuntevat ilmastonmuutoksen maaseutualueille asettamat haasteet muita paremmin ja ovat vaatineet tekemään kunnianhimoisen maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen. Tämän toimen avulla ne yhdistävät voimansa ryhtyäkseen johtamaan ponnisteluja nollapäästöjä koskevan ilmastotavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

EU:n kylät tekevät tiivistä yhteistyötä EU:ssa ja sen ulkopuolella yleisten valmiuksien kehittämiseksi ja konkreettisemmin kokemusten vaihtamiseksi, kestävää energiaa ja ilmastosuunnittelua koskevan tietämyksen ja tietotaidon siirtämiseksi, parhaiden ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillintää koskevien esimerkkien vaihtamiseksi sekä kestäviä energiainvestointeja tukevia unionin innovatiivisia rahoitusvälineitä koskevien tietojen vaihtamiseksi.


Toimeen sisältyy kylissä ja maaseutualueilla nykyisin noudatettavien kestävää energiaa ja ilmastosuunnittelua koskevien hyvien käytäntöjen arviointi sekä sellaisten innovatiivisten yhdennettyjen maaseutustrategioiden kehittäminen, joilla voidaan asianmukaisesti puuttua energiansaantiin ja energiaköyhyyteen, ilmastonmuutoksen hillintään, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä maaseutualueiden ilmastonmuutokseen sopeuttamiseen liittyviin ongelmiin.

Kyseiset strategiat ovat yhdenmukaisia ”puhdas maapallo kaikille” -strategian, ”puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketin sekä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden ja ”kestävää energiaa kaikille” -aloitteen tavoitteiden kanssa.

Toimeen sisältyy myös kasvihuonekaasupäästöjen avointa valvontaa, raportointia ja varmentamista koskevia järjestelyjä, jotka ovat Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevassa puitesopimuksessa asetettujen vaatimusten mukaisia.


Alamomentti 32 02 77 18 — Pilottihanke – Energiayhteisörekisteri – EU:n energiayhteisöjen seuranta ja tuki





1 000 000 500 000 1 000 000 250 000

Selvitysosa:Uuteen uusiutuvia energialähteitä koskevaan direktiiviin (RED II) ja sähködirektiiviin kirjatut kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä koskevat säännökset kuuluvat puhtaan energian säädöspaketin innovatiivisimpiin. Ne velvoittavat jäsenvaltiot hyväksymään energiayhteisöjen toimintakehykset. Sisämarkkinadirektiivissä säädetään tasapuolisten toimintaedellytysten luomisesta sähkömarkkinoilla "kansalaisten energiayhteisöille", kun taas uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä vaaditaan tasapuolisten toimintaedellytysten ja kannustimien käyttöönottoa "uusiutuvan energian yhteisöille", jotka ovat aktiivisia kaikilla uusiutuvan energian aloilla. Joissakin jäsenvaltioissa on jo olemassa energiayhteisöjä, mutta toisille ne ovat täysin uusi asia.

Rekisterillä olisi oltava kaksi perustehtävää: i) EU:n energiayhteisöjen kehitystä koskevien tietojen seuranta ja keruu ja (ii) teknologisia ja hallinnollisia ratkaisuja koskevien mallien tarjoaminen yhteisöille.

Toisaalta rekisteriin kerätyt tiedot olisivat erittäin tärkeä tiedonlähde unionin toimielimille sekä kansallisille ja paikallisille viranomaisille. Nämä tiedot sovitettaisiin nykyisiin ja tuleviin poliittisiin olosuhteisiin. Toisin sanoen ne helpottaisivat sääntelykehyksen täytäntöönpanoa tai tarvittaessa sen tarkistamista tai parantamista.

Lisäksi rekisteri olisi tärkeä taitotiedon lähde energiayhteisöjen perustamista toivoville kansalaisille ja heidän yhdistyksilleen erityisesti jäsenvaltioissa, jotka eivät tähän mennessä ole laatineet sääntelykehystä tai parhaita käytäntöjä. Parhaisiin käytäntöihin voi sisältyä teknologisia ratkaisuja, kuten lohkoketjuteknologian ja hajautetun tilikirjan käyttö sähkön jakelussa yhteisölle kuuluvista lähteistä peräisin olevan sähkön alkuperää koskevien tietojen siirtämiseksi ja tarjoamiseksi, yhteisön perustamiseen tarvittavat asiakirjat, kuten yhteenliittymiin sovellettavien sääntöjen mallit, esimerkkejä sopimuksista jakeluverkonhaltijoiden kanssa jne.



Alamomentti 32 02 77 19 — Pilottihanke – Yritysten osallistaminen energiasiirtymään





875 000 437 500 875 000 218 750

Selvitysosa:Eurooppalaista yksityisen sektorin ulottuvuutta kehitetään siten, että se täydentäisi olemassa olevia alhaalta ylöspäin suuntautuvia kaupunkien ja kuntien energia- tai ilmastoaloitteita (kuten kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta). Eri hallintotasoilla toteutettujen toimien laajuutta, vaikutusta ja synergiaa voidaan lisätä, kun johtavat (teolliset ja kaupalliset) yritykset saadaan mukaan muodostamaan unionin laajuista (vapaaehtoisuuteen perustuvaa) liikettä. Vapaaehtoisia kannustimia tarvitaan, sillä odotettavissa on, että teollisuuden hiilidioksidipäästöjen suhteellinen osuus kasvaa vuoteen 2050 mennessä verrattuna energiatoimituksiin ja maantieliikenteeseen.


Alamomentti 32 04 03 01 — Siirtyminen luotettavaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiajärjestelmään





397 880 594 398 861 189 397 880 594 398 861 189 452 880 594 472 636 189 397 880 594 398 861 189 456 991 488 416 594 189

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu tukemaan yhteiskunnallisen haasteen ”Turvallinen, puhdas ja tehokas energia” täytäntöönpanoa unionin energiapolitiikan ja erityisesti energiaunionistrategian (komission 22. marraskuuta 2007 antama tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET-suunnitelma)” (COM(2007) 723 final), komission 2. toukokuuta 2013 antama tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Energiateknologiat ja energia-alan innovointi” (COM(2013) 253 final), komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille ”Joustavaa energiaunionia ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ilmastonmuutospolitiikkaa koskeva puitestrategia” (COM(2015) 80 final) sekä komission 30. marraskuuta 2015 antama tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” (COM(2016) 860 final) mukaisesti. Näitä aloitteita ovat lähinnä energiatehokkuus, tuulienergia, aurinkoenergia, bioenergia, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi, älykkäät kaupungit sekä sähköverkot. Uusiutuvilla energialähteillä ja energian loppukäytön


tehokkuudella, mukaan lukien älykkäät energiaverkot ja energian varastointi, on suuri merkitys tulevissa kestävissä energiajärjestelmissä, joten näille toimintalohkoille osoitetaan vähintään 85 prosenttia määrärahoista vuosina 2014–2020.

Markkinoiden vastaanottokykyä parannetaan Horisontti 2020 -ohjelman tuella, jonka avulla voidaan kehittää valmiuksia, parantaa hallintoa ja ylittää markkinaesteet. Näin voidaan ottaa käyttöön energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä ratkaisuja ja myötävaikuttaa unionin energiavarmuuden parantamiseen. Osa energiaan liittyviin haasteisiin varatun kokonaistalousarvion määrärahoista kohdennetaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvän nykyisen teknologian käyttöönottoa markkinoilla koskeviin toimiin, joiden täytäntöönpanosta vastaa erityinen hallintorakenne. Kuten tähänkin asti, ohjelmaan sisältyy myös tuki kestävän energiapolitiikan täytäntöönpanolle, valmiuksien kehittämiselle ja investointien rahoitukselle. Kiinnitetään huomiota Euroopassa vallitsevan tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun kaventamiseen, tinkimättä kuitenkaan huippuosaamisen kriteereistä.

Oikeusperusta:Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965) ja erityisesti sen 3 artiklan 3 kohdan c alakohta.



Momentti 33 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot oikeus- ja kuluttaja-asioiden toimintalohkossa


44 691 388 44 465 582 44 691 388 44 691 388 44 204 199



4 066 276 3 981 901 4 066 276 4 066 276 4 066 276

Momentti 33 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja -palvelujen menot oikeus- ja kuluttaja-asioiden toimintalohkossa


2 931 650 2 773 585 2 931 650 2 931 650 2 931 650

Momentti 33 02 01 — Oikeuksien suojelun varmistaminen ja kansalaisten voimaannuttaminen





28 605 000 28 800 000 27 605 000 28 800 000 31 000 000 29 997 500 28 605 000 28 800 000 29 805 000 30 000 000


Momentti 33 02 02 — Syrjinnän torjunnan ja tasa-arvon edistäminen





38 753 000 39 600 000 37 753 000 39 600 000 41 000 000 40 723 500 38 753 000 39 600 000 38 753 000 39 600 000

Momentti 33 02 06 — Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)





23 157 712 23 157 712 22 407 712 22 407 712 23 776 000 23 776 000 23 157 712 23 157 712 23 157 712 23 157 712

Momentti 33 02 07 — Euroopan tasa-arvoinstituutti





8 013 905 8 013 905 7 963 905 7 963 905 8 013 905 8 013 905 8 013 905 8 013 905 8 013 905 8 013 905

Alamomentti 33 02 77 17 — Valmistelutoimi ― Romaneja koskeva kansalaisyhteiskunnan tarkkailu – Toimintapolitiikan seurantaa ja arviointia koskevien Romanien ja romanien etua ajavien kansalaisjärjestöjen valmiuksien ja osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen





2 000 000 1 000 000 2 000 000 500 000

Selvitysosa:Valmistelutoimi perustuu pian päättyvään pilottihankkeeseen JUST/2014/RPPI/PR/EQUA/0150, ja hyödyntämällä siitä saatuja kokemuksia valmistelutoimella edistetään edelleen ja entistä paremmin romaniväestön oman ja sen etua ajavan kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja valmiuksien kehittämistä sekä romanien osallistamisen seurantamekanismin kehittämistä. Tämä tapahtuu erityisesti laatimalla ja levittämällä riippumattomia raportteja, joissa kansalaisyhteiskunnan yhteenliittymät voisivat esittää vaihtoehtoisia tietoja niille tiedoille, joita jäsenvaltiot ovat esittäneet strategioidensa täytäntöönpanoa koskevissa raporteissa. Näissä kansalaisyhteiskunnan raporteissa voitaisiin tarjota kansallisen ja unionin päätöksenteon tueksi paikallista tietoa ja pohtia julkishallinnon toimenpiteiden todellisia sosiaalisia vaikutuksia.

Seurannassa keskitytään strategioiden paikallistason täytäntöönpanoon neljällä ensisijaisella alalla (työllisyys, koulutus, asuminen ja terveydenhuolto), ja se koskee syrjinnän torjuntaa, romanivastaisuuden torjuntaa ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä. Se myös tuottaa tietoa kansalaisyhteiskunnan osallistumisen, unionin varojen käytön ja romanien osallistamista koskevien toimenpiteiden valtavirtaistamisen laajuudesta.



Momentti 33 03 01 — Oikeusalan koulutuksen tukeminen ja edistäminen sekä oikeussuojan tehokkaan saatavuuden helpottaminen





33 743 000 27 600 000 33 043 000 27 600 000 33 743 000 27 600 000 33 743 000 27 600 000 33 743 000 27 600 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu edistämään toimia, joiden tavoitteena on tukea ja edistää oikeusalan koulutusta, myös oikeudellista terminologiaa koskevaa kielikoulutusta, yhteisen oikeus- ja oikeudenkäyttökulttuurin luomiseksi, ja helpottaa tehokkaan oikeussuojan yleistä saatavuutta, johon kuuluu myös rikoksen uhrien oikeuksien edistäminen ja tukeminen kunnioittaen samalla oikeutta puolustukseen.

Määräraha on tarkoitettu kattamaan erityisesti seuraavantyyppiset toimet:

– analyyttiset toimet, kuten tietojen keruu ja tilastojen laatiminen, ja tarvittaessa niiden jaottelu sukupuolen mukaan; yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen; tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset; arvioinnit; oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen; työpajat, seminaarit, asiantuntijakokoukset ja konferenssit

– tuomareille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle tarkoitetut koulutustoimet, joissa otetaan huomioon myös sukupuolinäkökulma ja joihin kuuluvat henkilöstövaihto, työpajat, seminaarit, kouluttajien koulutustapahtumat, mukaan lukien oikeudellista terminologiaa koskeva kielikoulutus, sekä verkko-oppimisen välineiden tai muun koulutusmateriaalin kehittäminen

– vastavuoroinen oppiminen, yhteistyö, valistus- ja tiedonlevittämistoimet, esimerkiksi hyvien käytänteiden, innovatiivisten toimintatapojen ja kokemusten yksilöinti ja vaihto; vertaisarviointien ja vastavuoroisen oppimisen organisointi; konferenssien, seminaarien ja tiedotuskampanjoiden järjestäminen, mukaan lukien toimielinten viestintä oikeusalan ohjelman tavoitteisiin liittyvistä unionin poliittisista painopisteistä; ohjelmaa ja sen tuloksia koskevan tiedon levittämiseen tarkoitetun aineiston kokoaminen ja julkaiseminen; tietoja viestintäteknologiaa hyödyntävien tietojärjestelmien ja -välineiden kehittäminen, käyttö ja ylläpito, mukaan luettuna Euroopan oikeusportaalin kehittämisen jatkaminen kansalaisten oikeussuojan parantamiseksi

– sellaisten keskeisten toimijoiden tukeminen, joiden toiminta edistää ohjelman tavoitteiden toteuttamista, kuten jäsenvaltioiden tukeminen unionin oikeuden ja politiikkojen täytäntöönpanossa; keskeisten unionin toimijoiden ja unionin tason verkostojen tukeminen muun muassa oikeudellisen koulutuksen alalla ja asiantuntijaelinten ja -yhteisöjen, keskus-, alue- ja paikallisviranomaisten sekä valtiosta riippumattomien järjestöjen verkostoitumistoimien tukeminen unionin tasolla.

Unionin ohjelmiin osallistuvien liittymässä olevien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden rahoitusosuuksista saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 1, voidaan ottaa varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisesti määrärahoiksi samassa suhteessa kuin hallintoon liittyviin menoihin hyväksytty määrä on ohjelman kokonaismäärärahaan.

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa määrärahoiksi tälle momentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.


Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1382/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, oikeusalan ohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 73) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta, 4 artiklan 2 kohdan f alakohta ja 6 artikla.

Momentti 33 03 04 — Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust)





39 640 496 39 487 174 39 640 496 39 487 174 43 340 496 43 187 174 39 640 496 39 487 174 41 340 496 41 187 174

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan Eurojustin henkilöstö- ja hallintomenot (osastot 1 ja 2) sekä työohjelmaan liittyvät toimintamenot (osasto 3).

Eurojustin on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminta- ja hallintomenojen välisistä määrärahasiirroista.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18 päivänä joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715 (EUVL L 122, 10.5.2019, s.1) 17 artiklan mukaisesti palautetut määrät ovat (varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisia) käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, jotka otetaan yleisen tulotaulukon alamomentille 6 6 0 0.

Eurojustin henkilöstötaulukko sisältyy tämän pääluokan liitteeseen ”Henkilöstö”.

Unionin rahoitusosuus vuodeksi 2019 on yhteensä euroa. Talousarvioon otettuun euron määrään lisätään ylijäämän palautuksesta saatava euron määrä.

Oikeusperusta:Neuvoston päätös 2002/187/YOS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi (EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1).

Neuvoston päätös 2003/659/YOS, tehty 18 päivänä kesäkuuta 2003, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tehdyn päätöksen 2002/187/YOS muuttamisesta (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 44).

Neuvoston päätös 2009/426/YOS, tehty 16 päivänä joulukuuta 2008, Eurojustin vahvistamisesta sekä Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tehdyn päätöksen 2002/187/YOS muuttamisesta (EUVL L 138, 4.6.2009, s. 14).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018; asetus on tullut voimaan, mutta sitä sovelletaan vasta 12. joulukuuta 2019 alkaen).

Momentti 33 03 05 — Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)





8 372 000 8 372 000 8 372 000 8 372 000 10 000 000 10 000 000 8 372 000 8 372 000 8 372 000 8 372 000


Selvitysosa:Euroopan syyttäjänvirasto on perustettu tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939.

EPPO vastaa direktiivissä (EU) 2017/1371 säädettyjen ja tässä asetuksessa määritettyjen unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkimisesta sekä kyseisten rikosten tekijöiden ja niihin osallisten asettamisesta syytteeseen ja saattamisesta tuomittaviksi. Tätä varten EPPO toteuttaa tutkinta- ja syytetoimia sekä hoitaa syyttäjän tehtäviä jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa siihen asti kun asia on lopullisesti ratkaistu.

Määräraha on tarkoitettu pääasiassa kattamaan vuonna 2020 Euroopan syyttäjänviraston rekrytointiin ja henkilöstöön liittyvät menot, kiinteistö-, infrastruktuuri- ja tietotekniikkamenot (osastot 1 ja 2) ja syyttäjänviraston asianhallintajärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvät toimintamenot (osasto 3). Asianhallintajärjestelmä on EPPOn keskusviraston, valtuutettujen Euroopan syyttäjien ja jäsenvaltioiden muiden oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten välinen tietojenvaihtojärjestelmä, joka liittyy olennaisesti EPPOn perustamiseen ja asianmukaiseen toimintaan.

Syyttäjänviraston on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminta- ja hallintomenojen välisistä määrärahasiirroista.

Syyttäjänviraston henkilöstötaulukko sisältyy tämän pääluokan liitteeseen ”Henkilöstö”.

Unionin rahoitusosuus vuodeksi on yhteensä euroa.

Oikeusperusta:Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

Alamomentti 33 03 77 08 — Valmistelutoimi – Valmiuksien kehittäminen, ohjelmallinen kehittäminen ja viestintä rahanpesun ja talousrikollisuuden torjunnan alalla





p.m. 500 000 p.m. 500 000 750 000 875 000 p.m. 500 000 750 000 687 500

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan aiemmilta vuosilta valmistelutoimen puitteissa maksamatta olevat sitoumukset.

Valmistelutoimella parannetaan monien erilaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, myös joidenkin uusien toimijoiden, jotka eivät osallistu aktiivisesti rahanpesun ja talousrikollisuuden torjuntaan, mahdollisuuksia kehittää unionin lainsäädäntöä ja säännöksiä koskevaa asiantuntemustaan ja valmiuksiaan, tehostetaan valistusta ja autetaan kehittämään edelleen rahanpesun ja talousrikollisuuden torjuntavälineitä. Panama-papereita ja paratiisin papereita koskevien skandaalien ja rahanpesun vastaisen direktiivin viidennen tarkistamisen (yleinen oikeus tutustua rekisteriin yritysten todellisista omistajista ja edunsaajista ja oikeutetun edun omaavien oikeus tutustua rekisteriin trustien todellisista omistajista ja edunsaajista) yhteydessä paljastuneiden haasteiden valossa on selvää, että monien tämän alan organisaatioiden (kansalaisjärjestöjen, ammattiliittojen, akateemisten laitosten jne.) unionin tason valmiuksia on parannettava. Paremmat tutkimukseen, koulutukseen ja valistukseen liittyvät valmiudet, liittoutumien muodostaminen (myös toimittajien kanssa) ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoiden laajempi osallistuminen rahanpesun ja talousrikollisuuden torjuntatoimien suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja edistämiseen luo


synergiaa väärinkäytön ja rikollisen toiminnan lopettamiseen tähtäävien unionin nykyisten toimien kanssa.


Momentti 33 04 01 — Kuluttajien edun valvominen ja heidän turvallisuutensa ja heille tiedottamisen parantaminen





27 000 000 25 000 000 26 570 000 25 000 000 27 000 000 25 000 000 27 000 000 25 000 000 27 000 000 25 000 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan menot, jotka aiheutuvat vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa kuluttajaohjelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ohjelman tavoitteena on varmistaa kuluttajansuojan korkea taso ja lisätä kuluttajien vaikutusvaltaa sisämarkkinoilla älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan yleisen strategian puitteissa edistämällä kuluttajien terveyden, turvallisuuden sekä oikeudellisten ja taloudellisten etujen suojaamista ja heidän oikeuttaan kuluttajavalistukseen ja -kasvatukseen ja oikeuttaan järjestäytyä etujensa valvomiseksi siten, että tuetaan tällaisten kuluttajien etujen huomioon ottamista muilla politiikan aloilla, sekä lisätä kuluttajien tietämystä perusoikeuksistaan, lisätä heidän luottamustaan markkinoihin ja viranomaisiin ja parantaa valitus- ja riitojenratkaisumekanismeja. Ohjelmalla täydennetään, tuetaan ja seurataan jäsenvaltioiden politiikkoja.

Tähän yleiseen tavoitteeseen pyritään seuraavien neljän erityistavoitteen avulla:

– Turvallisuus: vakiinnutetaan tuoteturvallisuus ja edistetään sitä tehokkaan markkinavalvonnan avulla erityisesti digitaalisilla sisämarkkinoilla kaikkialla unionissa.

– Kuluttajavalistus ja -kasvatus ja tuki kuluttajajärjestöille: Kehitetään kuluttajakasvatusta ja -valistusta ja lisätään kuluttajien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja vaikutusmahdollisuuksiensa parantamisesta kuluttajapolitiikassa, kootaan näyttöä kuluttajapolitiikan perustaksi ja tuetaan kuluttajajärjestöjä ottaen lisäksi huomioon muita heikommassa asemassa olevien kuluttajien erityistarpeet.

– Oikeudet ja oikeussuojakeinot: Kehitetään ja vahvistetaan kuluttajien oikeuksia erityisesti älykkään sääntelyn avulla ja parannetaan yksinkertaisten, tehokkaiden, nopeiden ja edullisten oikeussuojakeinojen saatavuutta, vaihtoehtoinen riitojenratkaisu mukaan luettuna.

– Täytäntöönpano: Tuetaan kuluttajien oikeuksien täytäntöönpanoa lisäämällä kansallisten täytäntöönpanoviranomaisten välistä yhteistyötä ja tarjoamalla kuluttajien tueksi neuvontaa. Ohjelmassa otetaan lisäksi huomioon uudet yhteiskunnalliset haasteet, joiden merkitys on kasvanut viime vuosina. Niihin kuuluvat muun muassa kuluttajien päätöksiin vaikuttavien tekijöiden moninaisuus, kulutusmallien kestävyyden lisäämistarve, digitalisoitumisen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja uhat sekä yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja muita heikommassa asemassa olevien kuluttajien määrän lisääntyminen sekä väestön ikääntyminen.



Unionin ohjelmiin osallistuvien ehdokasmaiden ja tapauksen mukaan myös Länsi-Balkanin mahdollisten ehdokkaiden rahoitusosuuksista saatavat tulot, jotka otetaan tulotaulukon alamomentille 6 0 3 1, voidaan ottaa varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b, e ja f alakohdan mukaisesti määrärahoiksi samassa suhteessa kuin hallintoon liittyviin menoihin hyväksytty määrä on ohjelman kokonaismäärärahaan.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 524/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, kuluttajariitojen verkkovälitteisestä riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (verkkovälitteistä kuluttajariitojen ratkaisua koskeva asetus) (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 1).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 254/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, monivuotisesta kuluttajaohjelmasta vuosiksi 2014–2020 ja päätöksen N:o 1926/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 84, 20.3.2014, s. 42).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2394, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 1).

Alamomentti 33 04 77 07 — Valmistelutoimi – Sisämarkkinoilla myytävien tuotteiden väitettyjen laatuerojen arviointi





900 000 450 000 900 000 225 000

Selvitysosa:Tämä valmistelutoimi on jatkoa vuosien 2017, 2018 ja 2019 pilottihankkeille. Sen toteuttamisessa noudatetaan täysin toimia, joita komissio on jo toteuttanut laatuerojen käsittelemiseksi. Siinä otetaan täysin huomioon tulokset, joita on saatu aikaan käynnissä olevista pilottihankkeista, ja varmistetaan näin jatkuvuus. Lisäksi valmistelutoimi perustuu yhteiseen menettelytapaan sekä tuloksiin ja tietoon, joita on saatu unionin laajuisessa testauskampanjassa. Siinä keskitytään tutkimuksen laajentamiseen non-food-tuotteisiin (esimerkiksi pesuaineet, kosmetiikka, hygieniatuotteet ja vauvojen hoitoon tarkoitetut tuotteet, joita käsiteltiin pilottihankkeissa). Näytteitä otetaan kaikissa jäsenvaltioissa ja selvitetään mahdollisuutta perustaa sisämarkkinoilla myytävien tuotteiden pysyvä laadunseurantaelin tarkoituksena saada aikaan pitkän aikavälin toimia sisämarkkinatuotteiden laatuerojen poistamiseksi.

Oikeusperusta:Valmistelutoimi, sellaisena kuin se on määritelty unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25


päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1) 54 artiklan 2 kohdassa.

Momentti 34 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaiseen henkilöstöön liittyvät menot ilmastotoimien toimintalohkossa


20 607 696 20 381 890 20 607 696 20 607 696 20 383 048



1 874 741 1 790 366 1 874 741 1 874 741 1 874 741

Momentti 34 01 03 — Tieto- ja viestintätekniikkalaitteiden ja - palvelujen menot ilmastotoimien toimintalohkossa


1 351 817 1 193 752 1 351 817 1 351 817 1 351 817

Momentti 34 01 06 — Executive agencies


p.m. p.m.

Alamomentti 34 01 06 01 — Innovation and Network Executive Agency – Contribution from the Innovation Fund


p.m. p.m.

Selvitysosa:New item

This appropriation is intended to cover the contribution to the expenditure of INEA’s staff and administration incurred as a result of the Agency’s role in the management of the Innovation Fund (IF) subject to the final decision on the delegation of the Innovation Fund.

For budget year 2020, it is provisionally estimated that an amount between EUR 2,5 and 3,0 million will be needed in order to finance the contribution to the expenditure of INEA’s staff and administration incurred as a result of the Agency’s role in the management of the Innovation Fund (IF).

This will allow the preparation of a first call for proposals in 2020, expected to be launched at the beginning of the second half of 2020, in the range of EUR 1,0-1,5 billion.

Oikeusperusta:Directive 2003/87/EC of the European Parliament and of the Council of 13 October 2003 establishing a system for greenhouse gas emissions allowance trading within the Union and amending Council Directive 96/61/EC (OJ L 275, 25.10.2003, p. 32).

Viiteasiakirjat/-säädökset:Commission Delegated Regulation (EU) 2019/856 of 26 February 2019 supplementing Directive 2003/87/EC of the European Parliament and of the Council with regard to the operation of the Innovation Fund (OJ L 140, 28.5.2019, p. 6).


Commission Implementing Decision 2013/801/EU of 23 December 2013 establishing the Innovation and Networks Executive Agency and repealing Decision 2007/60/EC as amended by Decision 2008/593/EC (OJ L352, 24.12.2013, p. 65).

Proposal for a Commission Decision C(xxxx) xx of xx delegating powers to the Innovation and Networks Executive Agency with a view to the performance of tasks linked to the implementation of the Innovation Fund.

Momentti 34 02 01 — Unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen





80 328 388 42 000 000 80 328 388 42 000 000 115 328 388 59 500 000 80 328 388 42 000 000 85 883 944 44 777 778

Selvitysosa:Näillä määrärahoilla on tarkoitus rahoittaa toimenpiteitä, joilla tuetaan unionin roolia ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvän lainsäädännön laatimisessa, täytäntöönpanossa ja täytäntöönpanon valvonnassa. Tähän sisältyy sen seuraaminen, miten nämä toimet sisällytetään osaksi eri politiikanaloja. Tähän pyritään kehittämällä, testaamalla ja demonstroimalla ilmastotoimia koskevia poliittisia tai hallinnollisia lähestymistapoja, parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja. Tarkoituksena on parantaa ilmastonmuutoksen tehokasta hillitsemistä koskevaa tietopohjaa ja lisätä valmiuksia soveltaa tätä tietoa käytännössä. Tarkoituksena on myös helpottaa yhdennettyjen lähestymistapojen ja toimintasuunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä edistää toistettaviksi, siirrettäviksi tai valtavirtaistettaviksi soveltuvien innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden, järjestelmien, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja demonstrointia.

Tässä yhteydessä otetaan huomioon seuraavat ensisijaiset tavoitteet:

– varmistetaan, että unioni panee täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) Kioton pöytäkirjan ja erityisesti sen Pariisin sopimuksen sekä komission 2. maaliskuuta 2016 antaman tiedonannon ”Pariisin jälkeen: arvio Pariisin sopimuksen vaikutuksista – oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston päätökseksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta” (COM(2016) 110 final) mukaiset velvoitteensa,

– varmistetaan, että unioni panee täytäntöön otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan, mukaan lukien fluorihiilivetyjen kulutuksen ja tuotannon vähentämistä koskevan Kigalin lisäyksen, mukaiset velvoitteensa,

– jatketaan nykyisen ilmasto- ja energiapaketin, Eurooppa 2020 -strategian ns. 20/20/20-ilmasto- ja energiatavoitteiden täytäntöönpanoa sekä kehitetään edelleen climate tracking -menetelmiä, joilla voidaan seurata ilmastoon liittyviä kustannuksia valtavirtaistamistavoitteen yhteydessä ilmastotoimien valtavirtaistamisen osuuden nostamiseksi vähintään 20 prosenttiin unionin tulevan budjetin (2014–2020) kokonaismäärästä, siten, että politiikan eri osa-alueet osallistuvat rahoitukseen,

– saavutetaan energiaunionin vuoden 2030 tavoitteet tukemalla pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategioiden ja uusien toimintapolitiikkojen kehittämistä sekä panemalla täytäntöön toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, nostaa uusiutuvan energian käyttö vähintään 32 prosenttiin kaikesta energiankäytöstä ja parantaa energiatehokkuutta vähintään 32,5 prosentilla ottaen huomioon 22. tammikuuta 2014 annettu komission tiedonanto ”Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille


2020–2030” (COM(2014) 15 final), 30. marraskuuta 2016 annettu komission tiedonanto ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” (COM(2016) 860 final) sekä 28. marraskuuta 2018 annettu komission tiedonanto ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018) 773 final).

Toimenpiteet, jotka rahoitetaan Life-ohjelmasta, voidaan toteuttaa toiminta-avustustussopimuksina, rahoitusvälineinä, julkisia hankintoja koskevina sopimuksina tai minä tahansa muuna tarpeellisena hankkeena (asetuksen (EU) N:o 1293/2013 17, 18, 21 ja 22 artikla), mukaan lukien:

– yhteistyö Eurocontrolin kanssa unionin päästökauppajärjestelmän täytäntöönpanosta ilmailun alalla,

– toimintapolitiikan tukijärjestelmien (laitteistot, ohjelmat ja palvelut) kehittämis-, ylläpito-, käyttö- ja tukitoimien kustannukset, erityisesti muun muassa unionin yhteisen rekisterin, unionin tapahtumalokin ja otsonikerrosta heikentävien aineiden seurantajärjestelmän (ODS) sekä fluorattujen kaasujen seurantajärjestelmän osalta.

Life-ohjelman talousarviomäärärahoista vähintään 81 prosenttia osoitetaan hankkeisiin, joita tuetaan toiminta-avustuksilla tai tarvittaessa rahoitusvälineillä (asetuksen (EU) N:o 1293/2013 17 artiklan 4 kohta).

Lisäksi tarvittaessa voidaan tehdä yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden sekä niiden toimielinten ja elinten kanssa ilmastotoimien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot voidaan ottaa lisämäärärahoiksi tälle momentille varainhoitoasetuksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Integroitujen hankkeiden valinnassa otetaan maatieteellisen tasapainon edistämiseksi yhtenä osatekijänä huomioon jakautuminen. Osatekijä on luonteeltaan ohjeellinen, eikä sitä olisi pidettävä takeena jäsenvaltiokohtaisista varoista tai määrärahoista.

Oikeusperusta:Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185), ja erityisesti sen 14 artikla.

Momentti 34 02 02 — Ilmastonmuutoksen sietokyvyn lisääminen unionissa





44 350 000 22 500 000 44 350 000 22 500 000 64 350 000 32 500 000 44 350 000 22 500 000 47 524 603 24 087 302


Selvitysosa:Näillä määrärahoilla on tarkoitus rahoittaa toimenpiteitä, joilla tuetaan unionin roolia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän lainsäädännön laatimisessa, täytäntöönpanossa ja täytäntöönpanon valvomisessa. Tähän sisältyy sen seuraaminen, miten nämä sisällytetään osaksi eri politiikanaloja. Tähän pyritään kehittämällä, testaamalla ja demonstroimalla poliittisia ja hallinnollisia lähestymistapoja, parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen, tarvittaessa myös ekosysteemeihin perustuvia lähestymistapoja. Tarkoituksena on parantaa tehokasta ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa tietopohjaa sekä lisätä valmiuksia soveltaa tätä tietoa käytännössä. Tarkoituksena on myös helpottaa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien strategioiden ja toimintasuunnitelmien yhdennettyjen lähestymistapojen kehittämistä ja täytäntöönpanoa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä edistää toistettaviksi, siirrettäviksi tai valtavirtaistettaviksi soveltuvien innovatiivisten teknologioiden, järjestelmien, menetelmien ja välineiden kehittämistä ja demonstrointia. Tässä yhteydessä otetaan huomioon seuraavat ensisijaiset tavoitteet:

– kehitetään uusia toimintapolitiikkoja ja edetään ilmastonmuutosta sietävän vähähiilisen talouden kehittämisessä komission tiedonannon ”EU:n strategia ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi” (COM(2013) 216 final, 16. huhtikuuta 2013) mukaisesti ja tuetaan siirtymistä kohti vähähiilistä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia sietävää taloutta ja yhteiskuntaa,

– varmistetaan, että unioni panee täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) Kioton pöytäkirjan ottaen huomioon komission 2. maaliskuuta 2016 antaman tiedonannon ”Pariisin jälkeen: arvio Pariisin sopimuksen vaikutuksista – oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston päätökseksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta” (COM(2016) 110 final),

– valjastetaan useat unionin politiikat (erityisesti koheesio-, maatalous-, maaseudun kehittämis-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikat, liikenne- ja energiaohjelmat sekä ulkoiset toimet) ilmastotoimiin erityisesti valtavirtaistamis- ja sopeutumistoimilla.

– kehitetään innovatiivisia tukimekanismeja uusien teknologioiden koko potentiaalin hyödyntämiseksi, ilmastonmuutokseen liittyvien ilmiöiden, kuten voimakkaiden kuivuuskausien ja tulvien sekä äärimmäisten sääolojen, aiheuttamien tappioiden vähentämiseksi sekä katastrofien torjuntaa ja pelastustoimia koskevien unionin valmiuksien kehittämiseksi,

– tuetaan investointien ”ilmastonkestävyyden varmistamisen” välineitä, ohjelmien ja toimenpiteiden katastrofiriskipohjaisia arviointeja, jotta parannetaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja sietää sen vaikutuksia, mukaan lukien climate tracking -menetelmät, joilla voidaan seurata ilmastoon liittyviä kustannuksia valtavirtaistamistavoitteen yhteydessä ilmastotoimien valtavirtaistamisen osuuden nostamiseksi vähintään 20 prosenttiin unionin tulevan budjetin (2014–2020) kokonaismäärästä, siten, että politiikan eri osa-alueet osallistuvat rahoitukseen.

– tuetaan kaupunginjohtajien maailmanlaajuisia ja alueellisia energia- ja ilmastosopimuksia.

Toimenpiteet, jotka rahoitetaan Life-ohjelmasta, voidaan toteuttaa toiminta-avustustussopimuksina, rahoitusvälineinä, julkisia hankintoja koskevina sopimuksina tai minä tahansa muuna tarpeellisena hankkeena (asetuksen (EU) N:o 1293/2013 17, 18, 21 ja 22 artikla).



Tarvittaessa voidaan tehdä yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden sekä niiden toimielinten ja elinten kanssa ilmastotoimien tavoitteiden saavuttamiseksi.




Momentti 34 02 03 — Parempi ilmastohallinto ja tiedotus kaikilla tasoilla





16 298 500 15 000 000 16 298 500 15 000 000 24 298 500 19 000 000 16 298 500 15 000 000 17 568 341 15 634 921

Selvitysosa:Näillä määrärahoilla on tarkoitus rahoittaa toimenpiteitä, joilla tuetaan unionin roolia ilmastohallinnon tehostamisessa lisäämällä sidosryhmien, myös voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, osallistumista politiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon parantamalla valmiuksia ja lisäämällä tietoisuutta. Lisäksi niillä on tarkoitus rahoittaa toimenpiteitä, joilla edistetään toimintapolitiikkoja ja lainsäädäntöä ilmastotoimien alalla, parannetaan kestävää kehitystä koskevaa tietämystä, tuetaan tiedottamista, tiedonhallintaa ja tiedonlevitystä, helpotetaan tietojen jakamista onnistuneista ilmastoratkaisuista ja -käytännöistä, mukaan lukien keskusteluyhteyksien kehittäminen sidosryhmien keskuudessa yhteistyöfoorumien kautta, edistetään ilmastolainsäädännön tehokkaampaa noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa, erityisesti edistämällä parhaiden käytäntöjen ja politiikan lähestymistapojen kehittämistä ja levittämistä (”menestystarinat”).

Tässä yhteydessä otetaan huomioon seuraavat keskeiset tavoitteet:

– jatketaan nykyisen ilmasto- ja energiapaketin, Eurooppa 2020 -strategian ns. 20/20/20-ilmasto- ja energiatavoitteiden täytäntöönpanoa,

– pannaan täytäntöön vuonna 2015 tehty ilmastonmuutosta koskeva Pariisin sopimus ja saavutetaan energiaunionin vuoden 2030 tavoitteet tukemalla pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategioiden ja uusien toimintapolitiikkojen kehittämistä sekä panemalla täytäntöön toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla, nostaa uusiutuvan energian käyttö vähintään 32 prosenttiin kaikesta energiankäytöstä ja parantaa energiatehokkuutta vähintään 32,5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, ottaen huomioon 22. tammikuuta 2014 annettu komission tiedonanto ”Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuosille 2020–2030” (COM(2014) 15 final) ja 28. marraskuuta 2018 annettu komission tiedonanto ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018) 773 final).

– kehitetään toimintapolitiikkoja ja edetään täytäntöönpanossa komission 16. huhtikuuta 2013 antaman tiedonannon ”EU:n strategia ilmastonmuutoksen sopeutumiseksi” (COM(2013) 216 final) mukaisesti ja tuetaan siirtymistä kohti vähähiilistä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia sietävää taloutta ja yhteiskuntaa,


– pannaan täytäntöön energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta 11. joulukuuta 2018 annettu uusi asetus (EU) 2018/1999, jonka mukaan jäsenvaltioiden on laadittava kymmenvuotinen yhdennetty kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma kaudelle 2021–2030.

– edistetään voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, jotka toimivat ensisijaisesti ilmastotoimien alalla Euroopan tasolla ja jotka osallistuvat sellaisen unionin lainsäädännön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, jolla pyritään vahvistamaan näiden valtioista riippumattomien järjestöjen osallistumista ilmastopolitiikan laatimista koskevaan dialogiprosessiin ja sen täytäntöönpanoon sekä eurooppalaiseen standardointiprosessiin sidosryhmien tasapuolisen edustuksen sekä sen varmistamiseksi, että ilmastonäkökohdat sisällytetään järjestelmällisesti muihin politiikan osa-alueisiin.

Tästä määrärahasta voidaan rahoittaa myös Life-ohjelman hankkeiden valintaan, seurantaan, arviointiin ja tarkastuksiin liittyvän teknisen avun kustannukset (mukaan lukien voittoa tavoittelemattomien järjestöjen tukeminen toiminta-avustuksilla).

Toimenpiteet, jotka rahoitetaan Life-ohjelmasta, voidaan toteuttaa toiminta-avustustussopimuksina, rahoitusvälineinä, julkisia hankintoja koskevina sopimuksina tai minä tahansa muuna tarpeellisena hankkeena (asetuksen (EU) N:o 1293/2013 17, 18, 21 ja 22 artikla).


Tarvittaessa voidaan tehdä yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten organisaatioiden sekä niiden toimielinten ja elinten kanssa ilmastotoimien tavoitteiden saavuttamiseksi.




Luku 34 03 — Innovation Fund





p.m. p.m. p.m. p.m.

Momentti 34 03 01 — Innovation Fund – Operational expenditure





p.m. p.m. p.m. p.m.

Selvitysosa:New article

This appropriation is intended to cover all operational expenditure needed for the implementation of the Innovation Fund (IF) by the Commission in accordance with Article 4 of Commission


Delegated Regulation (EU) 2019/856 subject to the final decision on the delegation of the Innovation Fund.

For budget year 2020, a first call for proposals for projects in the range of EUR 1,0-1,5 billion is planned and expected to be launched at the beginning of the second half of 2020.

The necessary appropriations would be generated by the revenue arising from the auctioning, as of January 2020 of the first tranche of the 50 million emission allowances allocated to the Innovation Fund from the market stability reserve and the unspent amounts from the previous NER300 fund. Payments for projects selected from the first call are expected to be made from 2021 onwards.

Oikeusperusta:Directive 2003/87/EC of the European Parliament and of the Council of 13 October 2003 establishing a system for greenhouse gas emissions allowance trading within the Union and amending Council Directive 96/61/EC (OJ L 275, 25.10.2003, p. 32).

Viiteasiakirjat/-säädökset:Commission Delegated Regulation (EU) 2019/856 of 26 February 2019 supplementing Directive 2003/87/EC of the European Parliament and of the Council with regard to the operation of the Innovation Fund (OJ L 140, 28.5.2019, p. 6).

Commission Implementing Decision 2013/801/EU of 23 December 2013 establishing the Innovation and Networks Executive Agency and repealing Decision 2007/60/EC as amended by Decision 2008/593/EC (OJ L352, 24.12.2013, p. 65)

Proposal for a Commission Decision C(xxxx) xx of xx delegating powers to the Innovation and Networks Executive Agency with a view to the performance of tasks linked to the implementation of the Innovation Fund .

Momentti 40 01 42 — Varaus ennakoimattomia menoja varten


p.m. p.m. p.m. p.m. p.m.

Momentti 40 02 41 — Jaksotetut määrärahat





110 431 306 104 888 306 481 746 000 195 603 000 213 431 306 107 888 306 143 531 306 139 988 306 68 846 000 65 303 000


1. S 03 01 02 — Euroopan GNSS-virasto (GSA)

Tehtäväryhmä ja palkkaluokka

Euroopan GNSS-virasto (GSA)2020 2019

Hyväksytty unionin talousarviossa Tosiasiallisesti täytettynä 31.12 2018 Hyväksytty unionin talousarviossaVakinaiset virat Väliaikaiset toimet Vakinaiset virat Väliaikaiset toimet Vakinaiset virat Väliaikaiset toimet

AD 16AD 15AD 14 1 1 1AD 13 3 3 4AD 12 8 1 7AD 11 9 4 8AD 10 16 9 17AD 9 27 20 20AD 8 46 32 42AD 7 27 35 24AD 6 4 12 6AD 5 6 7 6

AD Yhteensä 147 124 135AST 11AST 10AST 9AST 8AST 7AST 6 1 1 2AST 5 2 1 1AST 4 1 1AST 3 1AST 2AST 1

AST Yhteensä 3 4 4AST/SC 6AST/SC 5AST/SC 4AST/SC 3AST/SC 2AST/SC 1

AST/SC YhteensäYhteensä 150 128 139

Kaikki yhteensä 150 128 139


2. S 03 01 15 — Euroopan ympäristökeskus (EEA)


Euroopan ympäristökeskus (EEA)2020 2019


AD 16AD 15 1 1 1AD 14 2 3AD 13 1 6 1 1 6AD 12 16 1 8 16AD 11 10 9 10AD 10 11 9 10AD 9 9 11 9AD 8 4 7 4AD 7 3 6 1AD 6 1 7AD 5 3

AD Yhteensä 1 66 1 59 1 60AST 11 2 3AST 10 1 5 2 5AST 9 2 12 1 5 3 12AST 8 11 1 7 12AST 7 11 6 12AST 6 11 9 11AST 5 7 10 5AST 4 1 10AST 3 10AST 2 1AST 1

AST Yhteensä 3 60 2 60 3 60AST/SC 6AST/SC 5AST/SC 4AST/SC 3AST/SC 2AST/SC 1

AST/SC YhteensäYhteensä 4 126 3 119 4 120



3. S 03 01 19 — Euroopan lääkevirasto (EMA)


Euroopan lääkevirasto (EMA)2020 2019


AD 16AD 15 3 3 3AD 14 8 6 7AD 13 12 11 11AD 12 44 42 43AD 11 47 43 43AD 10 44 41 43AD 9 46 45 43AD 8 66 59 59AD 7 76 65 65AD 6 46 23 23AD 5 3 25

AD Yhteensä 395 338 365AST 11 2 2 2AST 10 7 7 7AST 9 8 5 7AST 8 19 16 16AST 7 15 22 22AST 6 15 39 27AST 5 39 43 35AST 4 52 57 57AST 3 44 46 46AST 2 6 7AST 1





4. S 03 01 21 — Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (EUROPOL)


Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol)2020 2019


AD 16AD 15 1 1 1AD 14 3 1 1AD 13 5 2 5AD 12 11 7 11AD 11 14 7 17AD 10 25 15 28AD 9 50 33 61AD 8 84 75 94AD 7 148 135 132AD 6 211 262 171AD 5 31 11 38

AD Yhteensä 583 549 559AST 11AST 10AST 9AST 8 1 3AST 7 5 3 5AST 6 6 4 6AST 5 7 4 7AST 4 7 9 7AST 3 3 1AST 2 3 4 3AST 1





5. S 03 01 31 — Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)


Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)2020 2019


AD 16AD 15 1 1AD 14AD 13 22 22AD 12AD 11 1 1AD 10 2 2AD 9 2 2AD 8 2AD 7 2 5 3AD 6 1AD 5 1

AD Yhteensä 2 37 31AST 11AST 10AST 9AST 8AST 7AST 6AST 5 3 3AST 4 2AST 3 3 3AST 2AST 1



Kaikki yhteensä 47 37


Momentti A2 01 01 — Virkamiehiin ja väliaikaiseen henkilöstöön liittyvät menot


60 826 000 60 626 000 60 826 000 60 826 000 60 178 000

Alamomentti A2 01 02 01 — Ulkopuolinen henkilöstö


1 831 000 1 831 000 1 831 000 1 831 000 1 829 000


– palvelussuhteen ehtojen IV osastossa tarkoitetut sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkat, sopimussuhteisten toimihenkilöiden sosiaaliturva osaston IV mukaisesti sekä näiden toimihenkilöiden palkkaukseen sovellettavien korjauskerrointen vaikutus,

– ulkopuolisen henkilöstön yksityisoikeudellisista sopimuksista (palkat, vakuutukset jne.) ja vuokrahenkilöstön käytöstä johtuvat menot,

– jäsenvaltioiden virkamiesten tai muiden asiantuntijoiden väliaikaiset komennukset ja siirrot toimiston yksiköihin sekä lisämenot, jotka aiheutuvat virkamiesten asettamisesta kansallisten viranomaisten tai kansainvälisten järjestöjen käytettäväksi,

– sellaisten palkkoihin tehtävien muutosten vaikutukset, joista neuvosto päättää varainhoitovuoden kuluessa,

– henkilöstömenot, jotka sisältyvät teknisiä ja hallinnollisia alihankintatöitä koskeviin yrityssopimuksiin, lisäapuun ja henkisiin palvelusuorituksiin.



Yksityiskohtaiset säännöt nimittämisestä ja korvauksista ja muista komission vahvistamista rahoitusedellytyksistä.





42 985 000 42 985 000 42 985 000 42 985 000 42 532 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan henkilöstötaulukkoon sisältyvässä toimessa olevien virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön

– palkat sekä palkkoihin liittyvät korvaukset ja lisät,

– tapaturma- ja sairausvakuutukset ja muut sosiaaliturvamaksut,

– väliaikaisen henkilöstön osalta työttömyysvakuutus sekä maksut, jotka toimielin suorittaa väliaikaisen henkilöstön eläkeoikeuksien muodostamiseksi tai niiden säilyttämiseksi lähtömaassa,

– muut lisät ja korvaukset,

– matkakulut (sekä heidän perheenjäsentensä matkakulut) virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön aloittaessa tehtävänsä ja lähtiessä toimielimen palveluksesta tai vaihtaessa asemapaikkaa,

– asettautumis- ja uudelleenasettautumiskorvaukset niille virkamiehille ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluville, jotka vaihtavat asuinpaikkaa aloitettuaan tehtävänsä tai jotka vaihtavat asemapaikkaa tai jotka palvelussuhteen lopullisen päättymisen yhteydessä asettautuvat uudelleen toiselle paikkakunnalle,

– muuttokulut niille virkamiehille ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluville, jotka vaihtavat asuinpaikkaa aloitettuaan tehtävänsä tai jotka vaihtavat asemapaikkaa tai jotka palvelussuhteen lopullisen päättymisen yhteydessä asettautuvat uudelleen toiselle paikkakunnalle,

– niiden korjauskerrointen vaikutukset, joita sovelletaan virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön palkkaan, sekä sen korjauskertoimen vaikutus, jota sovelletaan siihen palkan osaan, joka siirretään säännöllisesti muuhun kuin asemamaahan,

– palkkojen päivityksistä varainhoitovuoden aikana aiheutuvat kustannukset.






2 465 000 2 465 000 2 465 000 2 465 000 2 466 000



– palvelussuhteen ehtojen IV osastossa tarkoitetut sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkat, valvontakomitean sihteeristön palkat mukaan lukien, sopimussuhteisten toimihenkilöiden sosiaaliturva osaston IV mukaisesti sekä näiden toimihenkilöiden palkkaukseen sovellettavien korjauskerrointen vaikutus,

– väliaikaisen henkilöstön käyttämisestä ja ulkopuolisen henkilöstön yksityisoikeudellisista sopimuksista johtuvat menot (palkat, vakuutukset jne.),

– henkilöstömenot, jotka sisältyvät yritysten kanssa tehtyihin, teknisten ja hallinnollisten tehtävien suorittamista koskeviin alihankintasopimuksiin,

– jäsenvaltioiden virkamiesten tai muiden asiantuntijoiden väliaikaiset komennukset ja siirrot viraston yksiköihin sekä lisämenot, jotka aiheutuvat virkamiesten asettamisesta kansallisten viranomaisten tai kansainvälisten järjestöjen käytettäväksi,





10 547 000 10 547 000 10 547 000 10 547 000 10 431 000

Selvitysosa:Määräraha on tarkoitettu kattamaan henkilöstötaulukkoon kuuluvassa toimessa olevien virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön

– palkat, korvaukset ja palkkoihin liittyvät lisät,

– sairaus- ja tapaturmavakuutukset ja muut sosiaalimaksut,


– erilaiset muut lisät ja korvaukset,

– niiden korjauskerrointen vaikutukset, joita sovelletaan virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön palkkaan, sekä sen korjauskertoimen vaikutukset, jota sovelletaan siihen palkan osaan, joka siirretään säännöllisesti muuhun kuin asemamaahan,



– muuttokulut niille virkamiehille ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluville, jotka vaihtavat asuinpaikkaa aloitettuaan tehtävänsä tai jotka vaihtavat asemapaikkaa tai jotka palvelussuhteen lopullisen päättymisen yhteydessä asettautuvat uudelleen toiselle paikkakunnalle,

– palkkojen päivityksistä varainhoitovuoden aikana aiheutuvat kustannukset,

– AST-ura-alueen virkamiesten ja paikallisen henkilöstön suorittamia ylityötunteja koskevat kiinteämääräiset ja tuntikorvaukset, joita ei ole voitu korvata säädettyjen menettelyjen mukaisesti vapaa-aikana,

– päivärahat niille virkamiehille tai väliaikaiseen henkilöstöön kuuluville, jotka voivat osoittaa, että heidän on vaihdettava asuinpaikkaa tehtäviensä aloittamisen jälkeen tai asemapaikan vaihdon vuoksi,

– ylimääräiset menot, jotka syntyvät unionin virkamiesten vapauttamisesta tehtävistään ja jotka vastaavat korvauksia tai kuluja, joihin nämä ovat oikeutettuja. Lisäksi se on tarkoitettu kattamaan kulut, jotka liittyvät jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden hallintoelimissä tai organisaatioissa tapahtuvaan koulutukseen.



Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o


1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).




17 921 000 17 921 000 17 921 000 17 921 000 17 730 000



– tapaturma- ja sairausvakuutusmaksut ja muut sosiaaliturvamaksut,



– niiden korjauskerrointen vaikutukset, joita sovelletaan virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön palkkaan, sekä sen korjauskertoimen vaikutus, jota sovelletaan siihen palkan osaan, joka siirretään säännöllisesti eri maahan kuin missä asemapaikka on,



– muuttokulut, jotka aiheutuvat niille virkamiehille tai väliaikaiseen henkilöstöön kuuluville, joiden on vaihdettava asuinpaikkaa aloitettuaan tehtävänsä, sekä palvelussuhteen lopullisen päättymisen yhteydessä, kun tätä seuraa uudelleenasettautuminen toiselle paikkakunnalle,




Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).



12 682 000 12 382 000 12 682 000 12 682 000 12 480 000

Alamomentti A5 01 02 11 — Muut hallintomenot


237 000 237 000 237 000 237 000 237 000



– matkakulut, virkamatkapäivärahat sekä muut virkamatkaan liittyvät tai siitä aiheutuneet poikkeukselliset kulut henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvalle henkilöstölle sekä toimiston palveluksessa väliaikaisesti työskenteleville kansallisille ja kansainvälisille asiantuntijoille ja virkamiehille,

– korvattavat kulut, jotka liittyvät toimiston nimissä ja yksikön edun mukaisesti edustusvelvoitteiden täyttämiseen (komission tai muiden unionin toimielinten henkilöstöllä saattaa olla edustusvelvollisuus),

– tutkimus- ja työryhmiin kutsuttujen asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulut sekä näiden kokousten järjestämiseen liittyvät kulut, jos niitä ei kateta nykyisestä infrastruktuurista toimielinten toimipaikoissa tai unionin ulkopuolella sijaitsevissa toimistoissa (asiantuntijoille maksettavat korvaukset suoritetaan komission päätösten perusteella),

– sisäisissä kokouksissa tarjottujen virvokkeiden ja satunnaisesti tarjottujen kevyiden aterioiden kustannukset,

– toimiston osallistumisesta konferensseihin, kongresseihin ja kokouksiin aiheutuvat kulut tai näiden järjestämisestä aiheutuvat kulut,

– menot, jotka aiheutuvat erityisistä selvityksistä ja kuulemisista, jotka on annettu sopimuksella erittäin pätevien asiantuntijoiden tehtäväksi (luonnolliset tai oikeushenkilöt), jos toimiston henkilöstö ei voi niitä itse suorittaa, mukaan luettuna jo valmiiden tutkimusten ostaminen,

– kulut henkilöstön pätevyyden lisäämiseksi ja toimiston toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi järjestettävästä koulutuksesta:

– asiantuntijoiden käyttäminen koulutustarpeiden määrittämiseen, koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin sekä seurantaan,

– asiantuntijoiden käyttäminen eri aloilla, erityisesti organisaatiomenetelmien, hallinnon, strategian, laadun ja henkilöstöhallinnon aloilla,

– ulkoisiin koulutustilaisuuksiin osallistumisesta ja ammattialan järjestöihin liittymisestä aiheutuvat menot,

– menot, jotka aiheutuvat koulutustilaisuuksien järjestämisestä, tiloista, kuljetuksista, aterioista ja osallistujien majoituksesta,

– koulutusmenot, jotka liittyvät julkaisuihin, tiedotukseen ja verkkosivustoihin sekä opetusmateriaalin, etäopetusliittymien ja -lupien, kirjojen, lehtien ja multimediatuotteiden hankintaan,

– opetusmateriaalin rahoitus.







37 571 000 37 571 000 37 571 000 37 571 000 37 162 000








– asettautumis- ja uudelleenasettautumiskorvaukset niille virkamiehille ja väliaikaiseen henkilöstöön kuuluville, jotka vaihtavat asuinpaikkaa aloitettuaan tehtävänsä tai jotka vaihtavat asemapaikkaa tai jotka palvelussuhteen lopullisen päättymisen yhteydessä asettuvat uudelleen toiselle paikkakunnalle,

– muuttokulut, jotka aiheutuvat niille virkamiehille tai väliaikaiseen henkilöstöön kuuluville, jotka vaihtavat asuinpaikkaa aloitettuaan tehtävänsä tai jotka vaihtavat asemapaikkaa tai jotka asettautuvat toiselle paikkakunnalle,


Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määräksi arvioidaan 1 000 000 euroa.






32 127 000 31 427 000 32 127 000 32 127 000 31 932 000


Alamomentti A6 01 02 11 — Muut hallintomenot


415 000 415 000 415 000 415 000 415 000


– matkakulut, virkamatkapäivärahat sekä muut virkamatkaan liittyvät tai siitä aiheutuneet poikkeukselliset kulut henkilöstösääntöjen piiriin kuuluvalle henkilöstölle sekä toimiston palveluksessa väliaikaisesti työskenteleville kansallisille ja kansainvälisille asiantuntijoille ja virkamiehille,

– korvattavat kulut, jotka liittyvät toimiston nimissä ja yksikön edun mukaisesti edustusvelvoitteiden täyttämiseen (komission tai muiden unionin toimielinten henkilöstölle järjestettävistä edustustilaisuuksista aiheutuvia kuluja ei korvata),

– tutkimus- ja työryhmiin kutsuttujen asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulut sekä näiden kokousten järjestämiseen liittyvät kulut, jos niitä ei kateta nykyisestä infrastruktuurista (toimielinten toimipaikoissa tai unionin ulkopuolella sijaitsevissa toimistoissa) (asiantuntijoille maksettavat korvaukset suoritetaan komission päätösten perusteella),

– sisäisissä kokouksissa tarjottujen virvokkeiden ja satunnaisesti tarjottujen kevyiden aterioiden kustannukset,

– sellaisista konferensseista, kongresseista ja kokouksista aiheutuvat kulut, joihin toimisto osallistuu,

– menot, jotka aiheutuvat erityisistä selvityksistä ja kuulemisista, jotka on annettu sopimuksella erittäin pätevien asiantuntijoiden tehtäväksi (luonnolliset tai oikeushenkilöt), jos toimiston henkilöstö ei voi niitä itse suorittaa,

– menot, jotka aiheutuvat henkilöstön pätevyyden lisäämiseksi ja toimiston toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi järjestettävästä yleisestä koulutuksesta,

– asiantuntijoiden käyttäminen koulutustarpeiden määrittämiseen, koulutuksen suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin sekä seurantaan,

– asiantuntijoiden käyttäminen eri aloilla, erityisesti organisointimenetelmien, hallinnon, strategian, laadun ja henkilöstöhallinnon aloilla,

– ulkoisiin koulutustilaisuuksiin osallistumisesta ja ammattialan järjestöihin liittymisestä aiheutuvat menot,

– menot, jotka aiheutuvat koulutustilaisuuksien järjestämisestä, tiloista, kuljetuksista, aterioista ja osallistujien majoituksesta,

– koulutusmenot, jotka liittyvät julkaisuihin, tiedotukseen ja verkkosivustoihin sekä opetusmateriaalin, etäopetusliittymien ja -lupien, kirjojen, lehtien ja multimediatuotteiden hankintaan,

– opetusmateriaalin rahoitus.






12 844 000 12 844 000 12 844 000 12 844 000 12 708 000




– väliaikaisen henkilöstön työttömyysvakuutus sekä maksut, jotka toimielin suorittaa väliaikaisen henkilöstön edustajille heidän eläkeoikeuksiensa muodostamiseksi tai niiden säilyttämiseksi maassa, josta he ovat lähtöisin,



– virkamiesten ja väliaikaisen henkilöstön edustajien (sekä heidän perheenjäsentensä) matkakulut heidän aloittaessaan tehtävänsä ja heidän lähtiessään toimielimen palveluksesta tai heidän vaihtaessaan asemapaikkaa,

– asettautumis- ja uudelleenasettautumiskorvaukset niille virkamiehille ja väliaikaisen henkilöstön edustajille, jotka vaihtavat asuinpaikkaa aloitettuaan tehtävänsä tai jotka vaihtavat asemapaikkaa tai jotka palvelussuhteen lopullisen päättymisen yhteydessä asettautuvat uudelleen toiselle paikkakunnalle,

– muuttokulut, jotka aiheutuvat niille virkamiehille tai väliaikaisen henkilöstön edustajille, jotka vaihtavat asuinpaikkaa aloitettuaan tehtävänsä tai jotka vaihtavat asemapaikkaa tai jotka palvelussuhteen lopullisen päättymisen yhteydessä asettuvat uudelleen toiselle paikkakunnalle,

– palkkoihin ja korvauksiin varainhoitovuoden aikana tehtävien päivitysten kustannusvaikutukset.






8 390 000 8 190 000 8 390 000 8 390 000 8 375 000


· web viewmakrotaloudellinen apu on rahoitusapua, jota unioni tarjoaa maksutasevaikeuksissa...

Documents