VUOSILOMA, SAIRAUSLOMA

SEKÄMUITA POISSAOLOTILANTEITA

VUOSILOMA• Vuosiloman kertymisestä, antamisesta ja vuosilomapalkasta

säädetään vuosilomalaissa (VLL)• Virka- ja työehtosopimuksissa sovittu vuosilomalaista

poikkeavasti, yleensä paremmin– Työehtosopimuksiin perustuvat mm. lakisääteistä pidemmät lomat ja

lomarahat/lomaltapaluurahat• Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan

(=lomanmääräytymiskuukausi)• Lomanmääräytymisvuosi: 1.4. - 31.3.• Kesälomakausi: 2.5. - 30.9.

VUOSILOMA• Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jolloin

työntekijä on töissä 14 työpäivää tai 35 tuntia– Sääntöjä ei voi soveltaa rinnakkain (paitsi kuntasektorilla): jos

kokoaikaisella täyttyy lähes aina 14 työpäivää per kuukausi, mutta joinakin kuukausina ei täyty (esim. palkaton vapaa), ei lomaa kerry näiltä kuukausilta, vaikka työtunteja olisikin yli 35

– Työssäoloon kuitenkin rinnastetaan tiettyjä poissaoloja, kuten sairausloma, äitiys- ja isyysvapaa sekä vanhempainvapaa

• VLL:n mukaan lomaa kertyy 2 tai 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta (4 tai 5 viikkoa)– Jos työsuhde on ennen lomanmääräytymisvuoden loppua kestänyt

vähintään vuoden → 2,5 arkipäivää/kk

VUOSILOMAN ANTAMINEN• Työehtosopimuksissa on yleensä sovittu pidemmistä lomista,

jolloin työvuodet vaikuttavat loman pituuteen – Esim. kuntasektorilla pisin loma 7,5 viikkoa per vuosi

• Kesäloman osuus on annettava kesälomakautena, mutta sen sijoittumisesta voidaan sopia toisinkin

• Loma annetaan työnantajan määräämänä aikana, työntekijää on kuultava

• Vuosilomalain ajankohta ilmoitettava työntekijälle pääsääntöisesti kuukautta, poikkeuksellisesti viimeistään 2 viikkoa ennen loman alkamista; sitoo työnantajaa

• Vuosilomaa kuluu yleensä 6 päivää per viikko; kuntasektorilla 5 päivää per viikko, mikä on huomioitu lomapäivien määrässä

VUOSILOMAPALKKA, LOMARAHA JA LOMAKORVAUS

• Vuosiloman aikana maksetaan normaali palkka – Myös työaikalisien %-osuus huomioidaan työehtosopimuksesta

riippuen– Eri laskentasäännöt tuntipalkkaisille ja osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön

tai toisin päin lomanmääräytymisvuoden aikana siirryttäessä• Työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittu myös lomarahasta (n.

50% loma-ajan palkasta)• Työsuhteen päättyessä pitämätön vuosiloma maksetaan

lomakorvauksena; myös lomaraha• Jos työntekijälle ei kerry lainkaan lomaa, hänellä on oikeus

vapaaseen ja lomakorvaukseen työsuhteen aikana

VUOSILOMAN SIIRTÄMINEN• Jos sovitaan ennen määräaikaisen työsuhteen päättymistä

uudesta määräaikaisuudesta, voivat työnantaja ja työntekijä sopia kertyneen loman siirtämisestä seuraavaan työsuhteeseen

• Työntekijällä on oikeus siirtää osa vuosilomastaan säästövapaaksi käytettäväksi myöhemmin

• Työnantajalla ei ole oikeutta siirtää yksipuolisesti jo vahvistetun vuosiloman ajankohtaa

• Jos työntekijä sairastuu ennen lomaa tai loman aikana, oikeus vuosiloman siirtämiseen sairausloman ”alle” jäävältä osalta– Sairastumisesta ilmoitettava viipymättä työnantajalle– Jos sairaudesta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan

aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

SAIRASTUMINEN

• Sairauspoissaolosta on aina ilmoitettava työpaikalle siellä noudatettavan käytännön mukaan (lääkärintodistus tai oman ilmoitus)

• Työsopimuslain mukainen palkallinen sairausloma paljon lyhyempi kuin työehtosopimuksissa– Jos työsuhde kestänyt vähintään kuukauden: sairastumispäivää

seuraavilta 9 arkipäivältä täysi palkka– Lyhyemmissä työsuhteissa 9 arkipäivältä puolikas palkka

SAIRAUSLOMA (KUNTA)

• Jos ollut töissä alle 60 kalenteripäivää, saa palkallista sairauslomaa 14 kalenteripäivää/kalenterivuosi

• Jos ollut töissä 60 kalenteripäivää tai yli, saa varsinaisen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta/ kalenterivuosi ja sen jälkeen 2/3 palkkaa 120 kalenteripäivältä

• Työtapaturmassa ja ammattitaudissa pidemmät palkalliset ajat (120+120 päivää)

SAIRAUSLOMA (yksityissektori)

• Eri työehtosopimuksissa eroavaisuuksia– Oikeus sairausajan palkkaan määritelty yleensä erikseen kultakin

poissaololta => ei lasketa kalenterivuoden sairauspäiviä yhteen– Työsuhteen pituus vaikuttaa palkallisen sairausloman pituuteen

• Tarkista aina työehtosopimuksesta!

SAIRAUSLOMA• Sairausajan palkallisuus edellyttää, että

– Työsuhde on alkanut– Sairaus tai tapaturma estää työsopimuksen mukaisen työnteon– Työntekijä ei ole itse aiheuttanut sairautta tai tapaturmaa tahallisesti tai

törkeällä huolimattomuudellaan• Työvuorolistaa ei sairausloman vuoksi jälkikäteen voi muuttaa• Sairausloman palkallisuutta ei ole sidottu tiettyihin Kela-

tautikoodeihin tms.– Moni työnantaja ei haluaisi maksaa sairausajan palkkaa esim.

työuupumustapauksissa

OPISKELIJAN POISSAOLO KÄYTÄNNÖN JAKSOLTA SAIRASTUMISEN VUOKSI

• Opiskelija ei ole työsuhteessa vaan ammattitaitoa edistävässä harjoittelujaksolla

• Poissaolon vaikutus arvioidaan oppilaitoksen asettamien tavoitteiden ja lainsäädännön velvoitteiden kautta; laillistumisen edellytykset täytyttävä eli suoritettava tietty tuntimäärä/jakso

MUITA LAKISÄÄTEISIÄ VAPAITA

• Perhevapaat:– Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa (ilmoitus työnantajalle

vähintään 2 kk ennen vapaan aiottua alkamista)– Hoitovapaa (alle 3-vuotiaat lapset)– Osittainen hoitovapaa (kunnes toinen luokka päättyy)

• Yleisin käytäntö lyhentää työaika 30 tuntiin/vko tai 6 tuntiin/pvä– Tilapäinen hoitovapaa (alle 10-v.; max 4 vrk kerrallaan)

• Vapaiden palkallisuus riippuu työehtosopimuksesta– Äitiysvapaa on pääsääntöisesti palkallinen 72 arkipäivältä ja isyysvapaa

6 arkipäivältä– Tilapäinen hoitovapaa yleensä palkallinen 3 arkipäivältä– Vanhempainvapaa ja hoitovapaa palkattomia