vuosikertomus 2009

sisukas yleishyödyllinenihmistä kunnioittavavastuullinen

Silta-Valmennusyhdistys ry

Vuosikertomus 2009

TOIMITUS Kirsti Holmberg

PAINOPAIKKADomus Print Oy

ULKOASU JA TAITTOTeemu Niemelä VALOKUVAT Pasi PitkämäkiPetri KippoTommi Natri Pekka Huttunen Takakannen kuva:Tiedekeskus Heureka

JULKAISIJA Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu 433560 Tampere www.siltavalmennus.fi

3 Silta-Valmennusyhdistys ry

Silta-Valmennusyhdistys ry

Vuosikertomus 2009

SiSällySluettelo

1. SiltA-VAlMeNNuSyHDiStyS Ry 5

2. toiMiNNANJoHtAJAN SANA 6

3. tyÖMMe KiViJAlKA 7

4. PAlVelut 10

5. ASiAKKAAt 14

6. KeHittäMiStoiMiNtA 22

7. HeNKilÖStÖ 24

8. tAlouS 26

9. HAlliNto 30

10. tiliNPäätÖStieDot 32

11. SiltA PäHKiNäNKuoReSSA 38


1. SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY

eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta, joka vähentää yhteisiä voimavarojamme ja hyvinvointia.

Arvostamme suomalaista hyvinvointi- ja kansalaisyh-teiskuntaa ja haluamme kantaa oman vastuumme sen tu-levaisuudesta. Tämä arvostus näkyy arvostavana suhtau-tumisena asiakkaisiimme ja yhteistyökumppaneidemme työhön.

Silta-Valmennusyhdistys ry on Tampereen seutukunnalla toimiva oppimisen, työn ja osallisuuden, monien palvelu-jen ja toimijoiden kohtauspaikka. Toimimme sosiaalisen työllistämisen toimialalla työpajatoiminnan vahvana ke-hittäjänä.

Olemme yleishyödyllinen tamperelaisten kansalaisjär-jestöjen perustama yhteisö.

Silta käyttää voimavaransa asiakkaidensa tavoitteiden toteutumisen tukemiseen monipuolisin palveluin sekä yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa ihmisten parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi.

Toimimme etulinjassa lähellä erilaisissa pulmallisissa elämäntilanteissa olevia asiakkaitamme ja monipuolisessa yhteistyössä paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.

Uskomme ihmisten omiin voimavaroihin ja kykyyn löytää ratkaisuja oman elämäntilanteensa parantamiseen, kun heille annetaan siihen riittävät mahdollisuudet.

Nämä lähtökohdat antavat meille tilaisuuden luoda uutta ja tarkastella asiakkaiden tarpeita ja niihin liittyviä ratkaisuja laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaiden ja kump-paneidemme kanssa.

Hyvin voivassa Suomessa on valitettavan paljon eri-laista työllistymis- ja oppimismahdollisuuksiin liittyvää

Silta-Valmennusyhdistyksen henkilökuntaa kesällä 2009.

Vuosikertomus 20096

2. TOIMINNANJOHTAJAN SANASilta-Valmennusyhdistyksen arjessa kohtaavat asiakkai-den pulmat, voimavarat ja tarpeet, yhdistyksen henkilös-tön osaaminen ja palvelut.

Yhdistyksen asiakkaiden yksilölliset pulmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet kietoutuvat monin tavoin yhteis-kunnassa vallitseviin arvoihin, ihmisten itsensä toteutta-misen mahdollisuuksiin, tarjolla olevien palvelujen sovel-tuvuuteen ja riittävyyteen sekä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja osaamiseen.

Asiakastyössä syntyvä tieto ja kokemus kertovat sel-vää kieltä asiakkaiden ongelmien syvenemisestä ja mo-nimuotoistumisesta, mutta samalla myös heidän tahdos-taan pyrkiä kohti tavallista elämää ja mielekästä arkea.

Erityisesti laman oloissa kuilu työttömien ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tarpeiden ja tar-jolla olevien mahdollisuuksien välillä kasvaa. Lisääntyvä syrjäytyminen erityisesti nuorten kohdalla ei kuitenkaan ole ensisijassa suhdannekysymys. Kysymys on siitä, että paljosta puheesta ja kehittämishankkeista huolimatta syrjäytymisen näyttää tulleen hyväksytyksi osaksi suoma-laista yhteiskuntaa. Perusteluksi tälle näkemykselle riittää se, että vauraassa Suomessa hyvinvointi ja sosiaaliset erot ovat kasvaneet ja palvelujärjestelmät kriisiytyneet jo kah-denvuosikymmenen ajan.

Vaikka lainsäädännössä ei ole tapahtunut merkittä-viä muutoksia on suomalainen hyvinvointimalli muuttu-nut käytännön tasolla paljon. Vahvaan julkisen vastuun, yhteisvastuun, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukai-suuden periaatteisiin perustunut hyvinvointi on alkanut rapautua, vaikka yleinen hyvinvointi onkin kohentunut. Syrjäytymisriski on kohonnut erityisesti työttömillä, pitkä-aikaistyöttömillä, nuorilla työttömillä ja päihde- ja mie-lenterveysongelmaisilla. Palvelujärjestelmä pysyy entistä heikommin vastaamaan heidän tarpeisiinsa.

Kehityksen pääasialliset syyt ovat yleisessä tiedossa ja ne liittyvät arvovalintoihin, jatkuviin palvelujärjestelmän ja sitä toteuttavien organisaatioiden muutoksiin, palve-lujen markkinoitumiseen, vastuiden hämärtymiseen ja tulosohjaukseen, jossa kaikki haluavat tehdä sitä mikä on helppoa ja näyttää tehokkaalta. Vaikka kysymys ei ensi-sijassa ole rahan puutteesta on rahasta tehty syntipukki,

mutta samalla myös kaiken mitta.Ruohonjuuresta, yhden järjestön näkökulmasta kat-

sottuna edellä kuvatut syyt ja niiden seuraukset on ha-vaittu myös Silta-Valmennuksen asiakastyön arjessa ja toimintaedellytyksissä.

Kansalaisjärjestöjen vaatimus sosiaalisen- ja hyvin-vointivastuun kantamisesta yhdessä on entistä ajankoh-taisempi, mutta se voi toteutua vain kumppanuuteen perustuvassa yhteiskunnassa, jossa yksilön, lähimmäisten, yhteisöjen, julkisen ja yksityisen sektorin vastuunkanto ovat tasapainossa.

Silta jatkaa kumppanuuksien ja yhteisen työn raken-tamisen tiellä niin omassa organisaatiossaan kuin muiden toimijoiden kanssa, sillä saavutukset syntyvät yhdessä.

Sampo Järvelätoiminnanjohtaja

7 Silta-Valmennusyhdistys ry 7 Silta-Valmennusyhdistys ry

3. TYÖMME KIVIJALKA

Missio ja perustehtävä

Silta-Valmennusyhdistyksen päämääränä on lisätä yhteis-kunnallista tasa-arvoa, osallisuutta ja hyvinvointia autta-malla ja valmentamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa.

Silta-Valmennuksen kaikkien eri toimintojen perus-tehtävä on auttaa, tukea, ohjata ja valmentaa heikossa asemassa olevia ihmisiä saavuttamaan ”tavallinen elämä”, jossa ihmisen omat realistiset toiveet työn, kodin ja ihmis-suhteiden osalta ovat toteutuneet.

Tämä tavallinen elämä on työmme tavoite, ”maalien maali”.

Visio tähtää vuoteen 2011

Silta tuottaa ja kehittää yhteistoiminnallisesti työelämään suuntaavia sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen pal-velukokonaisuuksia.

Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Silta osallistuu toimi-alansa rakenteiden kehittämiseen.

Arvot

Ihmisen kunnioittaminenIhmisen kunnioittaminen on syrjäytymisen ehkäisyn peruspilari. Arvostamme ihmisen omaa vapaata tahtoa ja kykyä löytää ratkaisut elämänsä pulmiin. Asiakkaanam-me ihminen ei ole muutoksen kohde vaan muutoksen toteuttaja.

Vastuullisuus Toimimme vastuullisesti perustehtävämme mukaisissa työtehtävissä ja kumppanuuden rakentajina työyhtei-sössämme ja yhteistyöverkostossamme. Valmennamme vastuullisuuteen.

Sisu Teemme työtämme sisukkaasti ja ylläpidämme toivoa. Toimimme suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttami-seksi. Pyrimme poistamaan niitä rakenteellisia esteitä, jotka aiheuttavat syrjäytymistä ja ovat uhkana ihmisen tavalliselle elämälle.

Sillan työn kivijalkana ovat perustehtävä, työn arjessa elävät arvot ja kumppanuusyhteistyö.

Vuosikertomus 20098


Kumppanuudet

Vuonna 2009 Sillalla oli kumppanuus- ja kehittämiskumppanuus sopimuksia seuraavien organisaatioiden kanssa:

• Tampereen kaupunki lasten- ja nuorten palvelut• Tampereen kaupunki terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut• Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö

• Tampereen TE-toimisto

• Tampereen ammattiopisto• Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä• Ammattiopisto Luovi• Kiipulan ammattiopisto• Ahlmanin ammattiopisto• Bovallius ammattiopisto

• Valtakunnallinen työpajayhdistys• Pirkanmaan työpajojen Alu-toiminnassa mukana olevat työpajat

• Mainiemen kuntoutumiskeskus• Pirkanmaalaisten päihdepalveluja tuottavien järjestöjen kumppanuus

Hanketoiminnassa tehtiin lisäksi yhteistä kehittämistyötä useiden organisaatioiden kanssa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.

Asiakastyötä tukeva yhteistyö- ja kumppanuusverkosto on koostuu laajasta monitoimijaisesta verkostos-ta, jolla pyritään turvaamaan asiakkaille tarpeiden mukaiset palvelut ja tukemaan heidän jatkosijoittumis-taan Sillan palvelujen jälkeen.

4. PALVELUT Silta-Valmennuksessa toteutetaan ammatillista kou-

lutusta työvaltaisin menetelmin. Sillassa on sekä tutkin-totavoitteista että valmentavaa toisen asteen koulutusta. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä usean eri koulutuk-senjärjestäjän kanssa.

Silta-Valmennus tuottaa myös muita palveluita op-pilaitoksille. Opiskelija, jolla on epäsuotuisaa kehitystä opinnoissaan ammattiopistossa, voi hyötyä valmennus-jaksosta Sillan työ- ja yksilövalmennuksessa. Koulutuksen kulmakivinä ovat vaihtoehtoinen oppimisympäristö ja pienryhmät sekä työn tekemiseen ja työyhteisön jäsenyy-teen perustuva toiminta ja oppiminen.

Silta-Valmennusyhdistyksen palvelut jakautuvat neljään toimialaan: kuntoutuspalveluihin, ohjauksen ja valmen-nuksen palveluihin, ammatillisen erityisopetuksen palve-luihin ja työvalmennuspalveluihin.

Palvelut on järjestetty neljään palveluprosessiin seu-raavasti:

• kuntouttava valmennus• yksilö- ja ryhmävalmennus• ammatillinen valmennus ja koulutus• työhön tähtäävä valmennus

Valmennuspalvelut tähtäävät kohti työelämää ja kou-lutusta.

Kuntoutus on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, jotka päihde- tai muun laitoshoidon jälkeen tarvitsevat tu-kea ja apua arjen- ja elämäntaitoihin sekä ammatilliseen suuntautumiseen. Kuntoutuksen perustehtävä on tukea ja auttaa asiakkaiden sitoutumista päihteettömään, rikok-settomaan ja vastuulliseen elämäntapaan sekä ohjata ja valmentaa heitä arjen taidoissa ja opiskelu- ja työelämä-valmiuksissa. Silta-Valmennusyhdistys tuottaa myös tue-tun asumisen palveluja.

Työ- ja yksilövalmennuspalvelut tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden harjoitella, kehittää ja edistää työelä-mävalmiuksiaan, työ- ja ammattitaitoaan sekä yksilöllistä toimintakykyään. Ryhmävalmennuksissa asiakas saa ohja-usta ja valmennusta sekä mahdollisuuden yhdessä oppi-miseen.


Palvelujen tilaajina ovat julkisen sektorin toimijat, jois-ta tärkeimmät ovat Tampereen kaupungin työllisyyden hoidon palveluyksikkö, Tampereen kaupunkiseudun työ-voiman palvelukeskus, TE-toimisto ja ammattiopistot.

Suoraan avoimille työmarkkinoille pyrkiville asiak-kaille tarjotaan työhönvalmennusta, joka sisältää työn etsintää sekä tukea työnhaussa ja työhön sijoittumisessa. Palkkatukityö Sillan valmennusyksiköissä on normaalia työnjohdon ohjeistamaa ja tukemaa työtä. Tavoitteena on edelleensijoittuminen yrityksiin ja määräaikainen tai pysy-vä työllistyminen työmarkkinoilla.

Vuosikertomus 200912

viikolla alkaneeseen Askel-ryhmään, jossa sattumalta oli yksi peruutuspaikka.

- Kävin torstaina TYPissä ja perjantaina jo aloitin kurs-sin, nauraa Minna.

– Minulle soitettiin ja kysyttiin, voiko Minna tulla mu-kaan, muistelee Silta-Valmennusyhdistyksen ryhmäval-mentaja Maija Mansikka. Sanoin, että tulijan täytyy olla reipas ihminen, koska kurssia on käyty jo neljä päivää.

– Se on vain neljä päivää, kertoo Minna ajatelleensa. – Alussa vähän jännitti, millaista porukkaa kurssilla on, mut-ta äkkiä pääsin mukaan.

onnistumisen kokemuksia ja uskallusta uuteen

Askel-ryhmä on neljä viikkoa kestävä aktivointiryhmä, jos-sa tavoitteena on kehittää vuorovaikutustaitoja sekä saa-da yhdessätekemisen ja keskustelujen kautta itsetunnolle vahvistusta. Ryhmässä etsitään uskallusta uuteen ja ke-rätään onnistumisen kokemuksia. Päämääränä on oman aktiivisuuden lisääminen ja arjenhallinnan vahvistaminen. Säännöllinen liikunta ja vierailukäynnit kuuluvat ryhmän ohjelmaan.

Minnan arki on työttömyydenkin aikana ollut aktiivis-ta. Hän harrastaa piirtämistä ja valokuvaamista ja on kiin-nostunut japanilaisesta kulttuurista.

– Klassinen vanha Japani kiehtoo minua kovasti, geis-ha- ja samuraikulttuuri, kuvailee japanin kielen opintojen aloittamista suunnitteleva Minna.

– Askel-ryhmä oli mielestäni hyvin rakennettu koko-naisuus ja kaikin puolin piristävä kokemus. Se aktivoi työt-tömyydestä säännölliseen rytmiin ja ihmisten tapaami-seen. Kymmenhenkisen porukan ryhmähenki oli niin tiivis, että tapaamme myöhemminkin ”jälkikokoontumisajoissa”.

Psykologiasta kiinnostunut ja sitä opiskelemaan aiko-va Minna koki myös itsetuntemuksensa kasvaneen harjoi-tusten myötä.

– Pidin käytännön psykologiaan liittyvistä harjoituk-sista. Yksinkertaisimmat asiat ottaa helposti itsestäänsel-vyyksinä ja siksi on hyvä, että joku kysyy niistä – silloin itsekin yllättyy. Kirsti Holmberg

Aktivointia ja arjen psykologiaa Askel-ryhmässä

Minna Moilanen, 28, pyörähti Kuusamossa käymänsä lu-kion jälkeen au pairina Yhdysvalloissa seitsemän kuukau-den ajan ja palasi sitten kotikonnuilleen valmistuakseen datanomiksi.

Parin Oulussa vietetyn vuoden jälkeen Minna muutti Tampereelle töiden perässä ja maisemanvaihdoksen hou-kuttamana. Liki kaksi vuotta kuluikin töissä, sitten Minna yt-neuvottelujen tuloksena irtisanottiin. Siivoustöitä oli tarjolla jonkin aikaa, mutta niiden vähennyttyä Minna jäi vaille työtä.

-Oltuani vuoden työttömänä siirryin työkkäristä TY-Piin. Ensimmäisellä tapaamisella siellä kysyin, olisiko mi-tään kurssia, jonne mahdollisimman äkkiä pääsisin.

Painokas ”haluan jotakin!” – pyyntö sai Työvoiman palvelukeskuksen virkailijan ohjaamaan Minnan samalla


tuotantokoulussa ei juututa pulpettiin

Silta-Valmennusyhdistyksen ravintolassa on lounasaikaan melkoinen vilske. Asiakkaita käy päivittäin toista sataa.

Heidi Järvisen, 23, ja Jan-erik ”Janne” Joensuun, 29, hymy ei kuitenkaan hyydy.

– Kun edellisenä iltapäivänä valmistelee seuraavan päivän hyvin, kaikki toimii, vakuuttaa Heidi.

– Opiskelija- ja työntekijämäärät keittiöllä vaihtelevat, mutta hommat hoituvat aina, todistaa Jannekin.

– On pääasia, että runko on kunnossa.Heidi ja Janne ovat opiskelleet catering-alan perustut-

kinnon Silta-Valmennuksen tuotantokoulussa.Yhteistyössä Ammattiopisto luovin kanssa järjestet-

tävä koulutus on toisen asteen ammatillista opetusta ja sen laajuus on 120 opintoviikkoa. Luokkaopetus on tuo-tantokoulussa minimoitu ja opetus toteutetaan työssä op-pien. Catering-alan lisäksi järjestetään auto- ja rakennus-alan perustutkinnot.

Heidi tuli Tuotantokouluun vuonna 2005 Sillan KOHO-palvelun kautta.

– Minun piti mennä peruskoulun jälkeen ammattikou-

luun, mutta ei huvittanut. KOHOsta olin kuullut kaveriltani ja menin sinne, kun en keksinyt, mikä kiinnostaisi. Sanoin siellä, että olisi kiva, jos olisi koulu, jossa ei tarvitse opiskel-la, muistelee Heidi.

Viiden vuoden ja kahden äitiysloman jälkeen Heidi val-mistui suurtalouskokiksi ja päätyi pian työskentelemään opiskelupaikassaan keittiömestarin sijaisena.

– Ehdin olla vain kolmisen viikkoa kotona, sitten pyy-dettiin sijaiseksi. Teen välillä ruokaa, välillä tiskaan tai tilaan tavaroita. Jos keittiöllä ilmenee töissä jotain ongel-mia, menen sinne. Olen vähän sellainen jokapaikanhöylä, luonnehtii Heidi toimenkuvaansa.

Sijaisuuden jälkeen Heidi aloittaa vuoden kestävät ra-vintolakokin opinnot. Samaan koulutukseen on menossa myös opiskelukaveri Janne, jonka ura keittiöllä alkoi työ- ja koulutuskokeilulla.

– Olen ollut nyt keittiöllä kaksi vuotta. Teen kaikkia keittiön tehtäviä, toimin kokkina ja laitan ruokaa. Ohjaan myös opiskelijoita vertaisopiskelijana. Meillä yleensä van-hemmat opiskelijat, jotka ovat valmistumassa, ohjaavat uudempia ja pitävät huolen, että homma toimii.

Kokin työtä Heidi ja Janne ovat päässeet kokeilemaan työssäoppimisjaksoilla. Heidi teki kaksi kuukautta töitä Hotelli Rosendahlin ravintolassa ja Janne kuukauden Pispalan Pulterissa. Molemmat uskovat työmahdolli-suuksiinsa myös jatkossa.

- Olisi ihana perustaa oma ravintola, huokaa Heidi, ja Janne säestää.

Heidi ja Janne ovat viihtyneet Sillassa hyvin. -Sillalla on ollut minulle suuri merkitys. Olen tykännyt

paikasta tosi paljon ja tämä on ollut minulle paras mahdol-linen tapa opiskella, hehkuttaa Heidi.

– Henkilökohtaisiakin apuja olen saanut paljon Matilta ja Tuulikilta, työvalmentajalta ja opettajalta. He ovat jaksa-neet kannustaa ja auttaa.

Myös Janne arvostaa tekemällä oppimista.– Opiskelupaikkana tämä on sopiva meikäläiselle,

minua kun ei saa pulpetin takana istumaan, nauraa am-mattioppilaitoksessakin opiskelua kokeillut Janne. – Olen oppinut tosi hyvin, kun opiskelu on ollut työpainotteista. Muutenkin Sillalla on ollut minulle suuri merkitys.

Kirsti Holmberg


5. ASIAKKAATVuonna 2009 asiakasmäärä Sillan eri palveluissa pysyi edelliseen vuoteen nähden lähes ennallaan. Palveluis-sa oli yhteensä 1138 asiakkuutta (1155 vuonna 2008). Aloittavia asiakkaita oli 837 (855). Päivittäin asiakasmäärä vaihteli 260 ja 330 asiakkaan välillä. Nuorten palveluissa

Ikärakenne on siirtynyt vuonna 2009 entistä selkeämmin nuoriin. Alle 25-vuotaita on 55 % ja alle 29-vuotiaita 67 %.

asiakasmäärä lisääntyi. Muuta kuin suomen kieltä äidin-kielenään puhuvia asiakkaita oli 38 (54). Tamperelaisia asiakkaista oli 80 % (76) ja seutukunnan muiden kuntien asiakkaita 10 %.


Asiakasprofiili

Haastattelujen perusteella saatujen asiakastietojen va-lossa Sillan asiakkaiden enemmistön yhteinen piirre on ulkopuolisuus. Ulkopuolisuutta määritellään muun muas-sa suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työmarkkina-asemaan, terveydentilaan ja sosiaalisiin suhteisiin.

Peruskoulun keskeyttäneiden ja ammatillista koulu-tusta vailla olevien asiakkaiden määrän perusteella kou-lutuksellinen ulkopuolisuus on vuoteen 2004 verrattuna kaksinkertaistunut. Kokonaan vailla ammatillista koulu-tusta olevien palvelutarpeet edellyttävät uudenlaisten koulutusväylien ja oppimisympäristöjen tarjoamista eri-tyisesti nuorille.

Suhteessa aktivointitoimiin, työttömyyden kestoon ja työkokemuksen määrään Sillan asiakkaiden tilanne on erittäin heikko. Vuonna 2009 lähes kaikki Sillan asiakkais-ta oli palveluun tullessaan työttömiä. Työttömyysturvan piirissä heitä oli vain 31 %, joista valtaosa yli 30-vuotiaita. Nuorten osalta tilanne on olennaisesti heikompi. Toimeen-tulotuella olevia asiakkaita oli yli kolmannes ja tulottomia noin viidennes, yhteensä noin 57 % kaikista asiakkaista.

Asiakkaista vain 14 % on ennen palveluun tuloaan ollut jonkin kokopäiväisen tai säännöllisesti toistuvan aktivointitoimenpiteen piirissä. Erityisesti tilanne koskee nuoria. Asiakkaista 20 %:lla ei ole lainkaan työkokemusta. 20% asiakkaista on ollut työttömänä yli kaksi vuotta, heis-tä lähes puolet yli neljä vuotta.

Työkokemuksen puutteesta, pitkästä työttömyydestä, passiivisuudesta sekä työhallinnon palveluista syrjäytymi-sestä on seurauksena korkea työmarkkinoille pääsyn kyn-nys, vaikeus kiinnittyä palveluihin, pitkä kuntoutumisaika ja suuri riski pysyvälle syrjäytymiselle.

Sillan asiakastyössä aktivoitumisaste on pysynyt hy-vällä tasolla. Suomalaisessa palvelujärjestelmässä on val-lalla toimenpidekeskeinen ajattelu. Asiakas sijoitetaan johonkin toimintaan, mutta palveluketjun molemmissa päissä on ongelmia. Alkupäässä ongelmat liittyvät asia-kasohjaukseen eli siihen, miten saada asiakas oikeaan aikaan oikeaan palveluun. Palveluketjun loppupäässä pul-mana on löytää asiakkaalle tarpeen ja mahdollisuuksien mukainen jatkopolku. Tämä on kuntouttavan, ohjaavan ja valmentavan työn tärkein laatu-, vaikuttavuus- ja tuotta-vuuskysymys.

Asiakkuudet

Vuonna 2009 tamperelaisten asiakkaiden osuus lisääntyi hieman, kun taas muista kunnista tulevien asiakkaiden osuus väheni. Tamperelaisia asiakkaista oli 599 eli 80 % (76 %). Palvelut ja asiakkaiden ohjautuminen muuttuivat ai-emmista vuosista siten, että Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden osuus laski (46% vuonna 2008, 33 % vuonna 2009), kun taas sosiaali-, terveys- ja päihdepalveluista oh-jautuminen lisääntyi (20 % vuonna 2008, 26 % vuonna 2009). Myös te-toimiston ohjaukset lisääntyivät erityisesti nuorten osalta.

Päättyneitä asiakkuuksia oli 751 (988). Vuoden 2009 lopussa jatkavia asiakkuuksia oli 248 (301).

Asiakkaiden sitoutumista oman suunnitelmansa to-teuttamiseen kuvaa suorittaneiden ja hallitusti keskeyt-täneiden osuus kaikista päättäneistä asiakkaista. Vuonna 2009 asiakaskunnan haasteellisuuden lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että hallitsemattomien eli negatiivis-ten keskeytysten määrä lisääntyi (vuonna 2008 7 %, vuon-na 2009 11 %). Sijoittuneiden osuus laski, mikä johtuu työnsaannin vaikeutumisesta ja muiden aktiivisten vaih-toehtojen puuttumisesta.

Asiakkaiden sijoittuminen ja aktivoituminen

Asiakkaiden aktivoituminen on Sillan asiakastyön tärkein tavoite. Aktivoinnin päätavoite on löytää asiakkaalle hä-nen tarpeitaan vastaava jatkopolku ja varmistaa sen to-teutuminen yhdessä asiakkaan ja vastaanottavan tahon kanssa.


– Heti kun näin Jarin, ajattelin, että tuon tyypin kanssa istun tässä tulevaisuudessa ja teen yhteistyötä, muistelee KuntoutusSillan vastaava ohjaaja Reijo Kypärä.

Puhuminen ja ryhmä toipumisen tukena

Kuntoutuksen perustehtävä on tukea ja auttaa päihde-ongelmasta toipuvien asiakkaiden sitoutumista päihteet-tömään, rikoksettomaan ja vastuulliseen elämäntapaan. Arjen taidoissa sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissa oh-jaaminen kuuluu kuntoutukseen, jonka päämääränä on, että kuntoutuja kykenee jatkossa itsenäiseen asumiseen, koulutukseen ja työhön sekä löytää oman paikkansa yh-teiskunnassa.

– En osannut olla selvin päin yhteiskunnassa, kertoo Vainikka.

–Kaikki piti opetella uudestaan. Elossa pysyminen ja

Jari Vainikka, 41, aloitti työt avustavana ohjaajana Silta-Valmennusyhdistyksen kuntoutuspalveluissa huhtikuussa 2010. Moottoripyöräilyä ja kuntosalilla käymistä harrasta-van miehen päivät täyttää työn lisäksi opiskelu: tavoittee-na on päihdetyön ammattitutkinto Tampereen Aikuiskou-lutuskeskuksessa.

Vainikka tuli Siltaan lokakuussa 2008. Muutamaa vuot-ta aiemmin selvät päivät eivät kuuluneet miehen vakio-ohjelmistoon, jota pyörittivät päihteet ja koko ajan pa-henevat rikokset.

– Vankilakierteeni alkoi vuonna 2000. Neljä kertaa va-pauduin kadulle enkä välittänyt edes hakea asuntoa. Vii-dennen kerran kohdalla päätin, että se saa olla viimeinen.

Päätös on kantanut. Pieksämäellä sijaitsevan Tyynelän kuntoutuskeskuksen, Sukevan päihteettömän osaston ja Kestilän avovankilaosaston jälkeen Vainikka hakeutui haastatteluun Siltaan.

Kuntoutuksen kautta kierteestä ammattiin


selviytyminen oli tärkein juttu. Alkuun tuntui hyvältä vain het-kittäisesti, muutaman kerran vii-kossa, mutta nopeasti elämä tuli siedettäväksi.

Vainikka korostaa puhu-maan oppimisen ja ryhmän merkitystä.

– Ryhmän kautta kasvaa luotto ihmisiin ja ymmärrys siitä, että puhumalla selviävät solmukohdat. Yhteisöltä saa myös lahjomattoman palaut-

teen.– Ryhmässä on yleensä 10-15 henkeä. Meillä pyritään

näkemään ihmisen problematiikka kokonaisuutena. Yksi-löllinen polunrakentaminen on keskeistä, kuvaa Kypärä.

KuntoutusSillan palveluihin ohjaudutaan kuntien tai vankiloiden sosiaali- ja päihdetyön palvelujen kaut-ta. Kuntoutuksen vaiheisiin kuuluu kolmen kuukauden päihteetön arki ja oma toipumistyöskentely, jonka tukena on Askel-työskentely, tehtäviä ja kirjallinen itsearviointi. Puolen vuoden jälkeen siirrytään tukiasumiseen. Toinen kolme kuukautta vietetään kuntoutuksen aikana Sillan työvalmennusyksiköissä.

Työvalmennusjakson aikana Vainikka toimi yhteisön yhdyshenkilönä.

omaan kotiin ja ammattiin

– Vietin yhteisössä neljä kuukautta ja kaksikymmentäkaksi päivää. Seuraava vaihe oli tukiasuminen vuokraso-pimuksella. Tukiasuminen tuntui hyvältä: pystyin hoita-maan asiani. Muutosta kuvastaa se, että maksoin teevee-luvan ensimmäistä kertaa elämässäni. Aion pitää sen myös.

Hiukan yli vuoden tukiasumisen jälkeen Vainikka asuu nyt omassa asunnossa.

– Viimeksi minulla oli oma koti vuonna 1996. – Päihteettömyys on minulle nykyisin itsestään selvää,

toteaa Vainikka rauhallisesti. – Tukiasumiseen kuuluivat ryhmäkäynnit, AA ja NA, joissa käyn edelleen. Ongelmia elämässäni on edelleen, mutta ne ovat muuttuneet arki-päiväisemmiksi.

Silta-Valmennuksessa Vainikka on töissä Välke-pro-jektiin liittyvällä palkkatuella, jota on mahdollisuus saada

10 kuukautta. Tulevaisuuden suunnitelmissa Vainikalla on kouluttautuminen päihdetyön ammattitutkinnon jälkeen lähihoitajaksi ja pätevöityminen siten myös julkisen sek-torin työpaikkoihin.

Kirsti Holmberg


Kokeilemalla kohti työtä ja koulutusta

– Työpaikoilla on monesti kuppikuntia, mutta meillä on yksi iso kuppikunta, kuvaa Mikko Simola Silta-Valmen-nuksen kalustevalmistuksen yhteishenkeä.

– Kalustepuolella ollaan kavereita keskenään ja aute-taan toisia siinä missä voidaan. Tupakallekin mennään yh-dessä, nauraa Simola.

24-vuotias Simola tuli Siltaan Kankaanpään A-kodin kautta.

– Olin päihdekuntoutuksessa, koska pää ei enää kestä-nyt. Olin aloittanut sekoilun 12-vuotiaana, tiivistää Simola.

– Kankaanpäästä päästyäni saapastelin työkkäriin ja sanoin, että haluan tekemistä. Turvaverkossa olin kuullut Sillasta ja niin sitten pääsin tänne kuntouttavaan työtoi-mintaan. Olen tykännyt käydä täällä. On hyvä, kun on päi-visin järkevää tekemistä.

Silta-Valmennusyhdistyksen kuntouttavan työtoimin-nan tavoitteena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja rakentaa polkua kohti työelämää ja koulutusta. Toiminnan alkaessa asetetaan konkreettiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet, joita tarkistetaan jakson aikana. Ajatuksena on

löytää onnistuneen jakson jälkeen asiakkaalle mielekäs jatkosuunni-telma.

– Kuntouttavan sopimukset teh-dään kolmeksi kuukaudeksi kerral-laan. Täällä voi olla kuusi kuukautta tai tarvittaessa pitempään, kertoo yksilövalmentaja liisa eiramo.

– Osa valmentautujista siirtyy opiskelijoiksi, kokeilujaksolle tuo-tantokouluun tai aikuiskoulu-tukseen Mansettiin. Kuntouttava työtoiminta voi jatkua myös kau-pungin yksikössä. Ne, joilla voi-mavarat eivät vielä riitä, siirtyvät muunlaisiin palveluihin.

Kuntouttavassa työtoiminnassa työaikaa voi räätä-löidä. Simolan viikot olivat aluksi kolmepäiväisiä. Hänen omasta pyynnöstään niitä pidennettiin viiteen kuusitun-tiseen päivään viikossa. Työtehtäviin muutaman kuukau-den jaksolla ovat kuuluneet sahaaminen, listoittaminen, pakkaaminen ja kokoonpanotyöt.

– Puuhommia en ole aiemmin tehnyt. Olen toiminut varastomiehenä ja opiskellut autoalaa. Olin myös oppiso-pimuksella metallipuolella firmassa, joka meni nurin, ker-too Simola.

Tulevaisuuden suunnitelmissa Simolalla onkin oppi-sopimusopintojen vieminen loppuun tai opiskeleminen joko puualalla tai lähihoitajakoulutuksessa. Simolan va-paa-aikaa kannattelee musiikki: hän tekee punk-rockia ja progea sekä soittaa kitaraa, bassoa, rumpuja, kosketinsoit-timia ja puhaltimia.

– Olen tullut kokeilemaan, pystynkö tekemään töitä ja saanut todistettua, että pystyn. Sillassa olo on ollut hyvä kokemus ja olen saanut elämääni paljon uusia näkökul-mia.

Kirsti Holmberg

6. KEHITTÄMISTOIMINTAVuoden päättyessä hankesalkku sisälsi 11 käynnissä

olevaa tai vuonna 2010 käynnistyvää hanketta, joiden yh-teenlasketut budjetit olivat 2, 45 milj. euroa.

Vuonna 2009 jatkuneille ja alkaneille hankkeille on tyy-pillistä se, että ne ovat pieniä ja useimmissa tapauksissa muiden hallinnoimia osahankkeita.

Vuonna 2008 alkoi uusi vuoteen 2013 jatkuva ESR-ohjelmakausi. Uudella ohjelmakaudella hanketoiminnan ehdot tiukentuivat ja hankkeiden läpisaaminen vaikeutui. Tästä huolimatta vuonna 2009 Sillassa panostettiin huo-mattavasti uusiin hankehakuihin, koska kaikilla toimialoil-la on monia kehittämisideoita ja –tarpeita.

Toimintavuonna päättyi kaksi hanketta, jotka molem-mat olivat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toteuttamia valta-kunnallisen hankkeen osahankkeita. Erilaiset oppijat työ-pajoilla –hankkeessa kehitettiin oppimisen vaikeuksista aiheutuvien ongelmien havainnointia työpajoilla sekä niihin soveltuvia valmennusmenetelmiä. Silta-Valmen-nusyhdistys oli aktiivisesti mukana hankkeen alueellisessa työssä sekä muun muassa laatimassa hankkeen julkaisua Valmennuksessa erilainen oppija – välineitä työ- ja yksilö-valmennukseen. Palvelutori-hanke tähtäsi toisaalta työpa-jojen tarjoamisen palvelujen kuvausten ja tuotteistuksen kehittämiseen ja toisaalta tilaajien ja tuottajien välisen vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämiseen.

Uusina alkoivat valtion asunnottomuusohjelmaan liit-tyvät Oma Ovi -hanke, Startti parempaan elämään –hanke sekä Tampereen kaupungin hallinnoima ESR-ohjelmiin lukeutuva välityömarkkinoiden kehittämiseen tähtäävä Välke-hanke, jonka kehittämiskumppani Silta on.


Silta-Valmennusyhdistyksen tavoitteena on perustehtä-vää toteuttava ammattitaitoinen, tehtäviinsä sitoutunut, työnsä mielekkääksi kokeva ja hyvinvoiva henkilöstö. Hen-kilöstöpolitiikalla tuetaan sellaisia toimintamenetelmiä ja –tapoja, jotka edistävät yhdistyksen organisaatiokulttuu-rin pysymistä avoimena, vuorovaikutteisena, luovana ja turvallisena.

Toiminnan ja osaamisen aktiivinen sopeutuminen ym-päristön muutoksiin edellyttää sekä organisaatiolta että työntekijöiltä jatkuvaa oppimista, joka tukee kykyä enna-koida muutoksia ja suunnata toimintaa uudelleen. Silta-Valmennuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisen kunnioittaminen, vastuullisuus ja sisu. Keskeisinä toimin-taperiaatteina vaikuttavat osallistavuus ja yhteisöllisyys.

Yhdistyksessä työskentelevä henkilöstö muodostuu kolmesta ryhmästä: yhdistyksen palveluksessa oleva asia-kastyön ja hallinnon henkilöstö, Sillassa päätoimisesti työskentelevä kumppanuusorganisaatioiden palvelukses-sa oleva henkilöstö ja työvalmennusyksiköissä työskente-levä usein asiakastaustainen henkilöstö.

Vuoden 2009 lopussa yhdistyksen koko henkilömäärä oli 68. Asiakastyössä ja hallinnossa työskenteli 57 henkeä, joista 7 oli kumppaniorganisaatioiden palveluksessa. Työ-valmennusyksikössä työskenteli 11 henkeä.

Asiakastaustaisia henkilöitä oli työsuhteessa Siltaan vuoden aikana 23. He työskentelivät pääasiassa työval-mennusyksiköiden tuotannollisissa tehtävissä.

Henkilöstörakenne

Yhdistyksen asiakastyötä tekevä henkilöstö jakaantuu yksilövalmentajiin, ryhmävalmentajiin, työvalmentajiin, ohjaajiin ja opettajiin. Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä työskentelevät ovat pääasiassa projektityöntekijöitä. Joh-don ja hallinnon ryhmään kuuluu kolmihenkinen johdon-tiimi sekä rakennuspäällikkö, kirjanpitäjä, palkanlaskija ja atk-tuki. Henkilöstön suurimmat ryhmät ovat työval-mentajat (26 %), yksilövalmentajat (16 %) ja kehittämis-toiminnan henkilöstö (14 %). Työvalmentajien määrä on kasvanut tasaisesti, koska valtaosa yhdistyksen palveluista perustuu työvalmennukseen ja työssä oppimiseen.

Henkilöstön ulkoisessa koulutuksessa on painotettu

pitkäkestoisia menetelmäkoulutuksia. Vuonna 2009 näitä olivat neuropsykiatrisen kuntoutuksen koulutus, opettaja-koulutus ja realiteettiterapiakoulutus sekä johdon osalta järjestöjohtamisen koulutus. Sisäisenä koulutuksena jär-jestettiin muun muassa erilaiseen oppijuuteen sekä työ- ja yksilövalmennukseen liittyvää koulutusta. Käytännön työtaitoja parannettiin myös atk- ja ensiapukoulutuksella.

työyhteisön hyvinvointi

Työyhteisön hyvinvointiin sisältyvät sekä työyhteisön että yksilöiden työhyvinvointi. Niitä tuetaan henkilöstöpoliitti-sella ohjelmalla ja työhyvinvointiohjelman sisältämillä toi-menpiteillä. Näistä tärkeimpiä ovat säännölliset vuosittain toistuvat kehityskeskustelut, tyhy-toiminta, henkilöstön yhteistoimintaa tukevat toiminnat, hyvät työterveyshuol-lon palvelut ja säännöllinen arviointi.

Syyskuussa 2009 tehtiin koko henkilöstölle Tapiola-yhtiöiden Työhyvinvointipalvelujen työhyvinvointikysely, johon vastasi noin 86 % henkilöstöstä. Sen tuloksissa kaik-kien kysymysten keskiarvo oli viisiportaisella arviointias-teikolla 3,7.

7. HENKILÖSTÖ


Tulojen osalta kuukausittainen vaihtelu voi olla enim-millään 250.000 euron luokkaa kun menojen osalta vaih-telu on enimmillään 40.000 euron luokkaa.

Puitesopimuksiin perustuva hankintamenettely, jos-sa tilaaja ei sitoudu asiakasmäärätavoitteisiin vaikeuttaa huomattavasti palveluntuottajan pitkäjänteistä ja suun-nitelmallista toimintaa. Tästä syystä tämä palvelujen han-kintatapa ei ole myöskään asiakkaiden ja tilaajan edun mukainen.

Sellaisten puitesopimusten yleistyminen, joissa tilaa-ja ei ole sitoutunut asiakasmäärätavoitteisiin on voimak-kaimmin yhdistyksen talouteen vaikuttava yksittäinen tekijä, joka vaikeuttaa maksuvalmiutta sekä heikentää kannattavuutta ja investointimahdollisuuksia.

8. TALOUS

Vuodesta 2004 vuoteen 2007 yhdistyksen tulot ovat kas-vaneet keskimäärin 20 prosenttia vuosittain ja menot hieman hitaammin. Vuonna 2008 kasvu taittui selvästi ja vuosina 2008-2009 se on ollut noin 6 % vuodessa.

Vuonna 2009 yhdistyksen toiminnan tuotot olivat 4 552.000 € ja menot 4 572 000 €, joten tulos oli alijäämäi-nen noin 20.000 €.

Tulojen ja menojen kuukausittainen vertailu suhteessa budjettiin osoittaa selvästi sen, että tulot voivat vuoden aikana vaihdella erittäin voimakkaasti. Tämä johtuu pää-asiassa työ- ja yksilövalmennuspalvelujen puitesopimuk-siin perustuvasta palvelujen hankinnasta, jossa tilaaja ei ole sitoutunut mihinkään kokonaisasiakasmääriin. Tämä aiheuttaa huomattavat vaihtelut asiakasmääriin ja tuloi-hin. Toinen tekijä joka vaikuttaa tulojen kertymisen ajoit-tumiseen on hanketoiminta, josta tulot toteutuvat muuta toimintaa selvästi hitaammin.


toiminnan rahoitus

Sillan monipalvelutuottajakonsepti perustuu laajaan ra-hoituspohjaan, jossa toiminnan rahoitus koostuu julkises-ta ja yksityisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus perustuu palvelujen tarjoamiseen valtion ja kuntien eri toimijoille. Yksityinen rahoitus puolestaan perustuu työvalmennus-palvelujen yhteydessä syntyvien tuotteiden ja palvelujen myyntiin yrityksille ja kotitalouksille.

Sillan palveluja hankkivia julkisen sektorin toimijoita on yli 20. Vakiintuneita työvalmennuksen yrityskumppa-neita on useita kymmeniä.

Vahvuutena monirahoitteisuudessa on se, että se suo-jaa toiminnan tulopohjaa kysynnän muutoksilta ja tukee samalla toiminnan monipuolista verkottumista.

Heikkoutena puolestaan on se, että monirahoitteisuus tuottaa paljon mm. tarjouksiin, taloushallintoon, johtami-seen ja toiminnan koordinointiin liittyvää työtä sekä tekee toiminnan hallinnasta ylipäätään haastavaa.

Talouden näkökulmasta nämä tekijät lisäävät kustan-

nuksia ja vaikeuttavat tuottavuuden parantamista.Käytännön työn ja osaamisen näkökulmasta moni-

palvelutuottajakonsepti edellyttää suurta joustavuutta ja monipuolista asioiden osaamista.

Vuonna 2009 julkisen rahoituksen osuus kaikista tu-loista oli 73 % ja yksityisen 27 %. Julkisesta rahoituksesta kuntien rahoitusosuus oli 27 %, valtion 42 % ja muun julki-sen rahoituksen osuus 4 %.

Vuoteen 2008 verrattuna kuntien ja yksityisen sektorin rahoitusosuudet lisääntyivät ja valtion rahoituksen osuus väheni.

Tampereen kaupungin terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen hankinnat olivat 673.000 € ja Tam-pereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen hankinnat 349.000 €.

RAYESR-hankerahoitus


9. HALLINTOSilta-Valmennusyhdistyksen hallitukseen ovat toimintavuonna 2009 kuuluneet 27.3.2008 pidetyssä vuosikokouksessa valittuina jäseninä

Varsinaiset jäsenet:

• Jukka Gustafsson, puheenjohtaja, kansanedustaja• eeva-leena Jaakkola, varapuheenjohtaja, kriminaalihuoltojohtaja, Rikosseuraamuslaitos• tapio Kuure, tutkija, dosentti• timo Virtanen, koulutuspäällikkö, Tampereen ammattiopisto• Rauno Konttila, koulutusjohtaja, Kiipulasäätiö• Sami Wirkkula, toiminnanjohtaja, Setlementtiyhdistys Naapuri ry• Heli Hirvasmaa, yksilövalmentaja, Silta-Valmennusyhdistyksen henkilöstön edustaja

Henkilökohtaiset varajäsenet:

• Sirpa tietäväinen (Tapio Kuure), koulutuspäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu (PIRAMK)• Jetta turunen (Timo Virtanen), koulutus- ja uraohjaaja, AKU-toiminta• Vesa Vaittinen (Rauno Kontila), toiminnanjohtaja, Tampereen A-kilta ry• Reijo Saarinen (Matti Ranta), johtaja, Tampereen Invalidien työtuki TITRY ry• Johanna Heine (Sami Wirkkula), ohjaaja, Yhdessä Selviytymisen Tuki ry• liisa eiramo (Heli Hirvasmaa), yksilövalmentaja, Silta-Valmennusyhdistyksen henkilöstön edustaja

Hallitus kokoontui toimintavuonna viisi kertaa. Johdon tiimiin ovat kuuluneet toiminnanjohtaja Sampo Järvelä sekä toimialajohtajat Erkki Sipilä ja Maija Laukkanen. Johdon tiimi kokoontui toimintavuoden aikana 20 kertaa.

Tuloslaskelma 01.01.-31.12.2009 01.01.-31.12.2008 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 4 552 821,98 4 306 126,02 Henkilöstökulut - 2 242 028,98 - 2 131 005,61 Poistot - 1 000,40 - 291,52 Muut kulut - 2 316 437,27 - 2 203 992,14 Tuotto-/kulujäämä - 6 644,67 - 29 163,25 VARAINHANKINTA Tuotot 160,00 - SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Kulut - 13 125,02 - 19 333,64 SATUNNAISET ERÄT Kulut - - Yleisavustukset - - Investointiavustukset 51 100,00 21 388,00 Avustukset siirretty hankintamenon vähennykseksi - 51 100,00 - 21 388,00 TILIKAUDEN TULOS - 19 609,69 -

---

-

-

-

- 48 496,89


10. TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Tase Vastaavaa 01.01.-31.12.2009 01.01.-31.12.2008 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet tilikauden alussa 35 229,44 14 611,44 Lisäys tilikauden aikana 8 103,73 20 618,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 43 333,17 35 229,44 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Osakehuoneiston perusparannusmenot 33 350,40 Katettu RAY:n investointiavustuksella - 23 345,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 10 005,40 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet tilikauden alussa 152 000,00 152 000,00 Lisäys tilikauden aikana - - Rakennukset ja rakennelmat tilikauden alussa 1 272 895,00 1 188 097,00 Lisäys tilikauden aikana 323,00 106 186,00 Katettu RAY:n investointiavustuksella - 21 388,00 Rakennukset ja rakennelmat tilikauden lopussa 1 273 218,00 1 272 895,00 Koneet ja laitteet tilikauden alussa 280 840,09 198 335,83 Lisäys tilikauden aikana 29 589,90 82 795,78 Katettu EAKR:n projektiavustuksella - 27 755,00 Lahjoituskalusto tilikauden alussa 208 386,83 208 386,83 Vähennys tilikauden aikana - 250,00 Tilikauden poistot - 1 000,40 - 291,52 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 1 915 029,42 1 914 121,92 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 238 760,00 238 760,00 VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet tilikauden alussa 16 506,23 17 493,23 Varaston muutos 3 680,00 - 987,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 20 186,23 16 506,23 ENNAKKOMAKSUT Ennakkomaksut/vuokrat tilikauden alussa 11 535,25 11 535,25 Lisäys tilikauden aikana 5 295,00 - Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 16 830,25 11 535,25 SAAMISET


Tase Vastaavaa 01.01.-31.12.2009 01.01.-31.12.2008 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet tilikauden alussa 35 229,44 14 611,44 Lisäys tilikauden aikana 8 103,73 20 618,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 43 333,17 35 229,44 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Osakehuoneiston perusparannusmenot 33 350,40 Katettu RAY:n investointiavustuksella - 23 345,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 10 005,40 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet tilikauden alussa 152 000,00 152 000,00 Lisäys tilikauden aikana - - Rakennukset ja rakennelmat tilikauden alussa 1 272 895,00 1 188 097,00 Lisäys tilikauden aikana 323,00 106 186,00 Katettu RAY:n investointiavustuksella - 21 388,00 Rakennukset ja rakennelmat tilikauden lopussa 1 273 218,00 1 272 895,00 Koneet ja laitteet tilikauden alussa 280 840,09 198 335,83 Lisäys tilikauden aikana 29 589,90 82 795,78 Katettu EAKR:n projektiavustuksella - 27 755,00 Lahjoituskalusto tilikauden alussa 208 386,83 208 386,83 Vähennys tilikauden aikana - 250,00 Tilikauden poistot - 1 000,40 - 291,52 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 1 915 029,42 1 914 121,92 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 238 760,00 238 760,00 VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet tilikauden alussa 16 506,23 17 493,23 Varaston muutos 3 680,00 - 987,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 20 186,23 16 506,23 ENNAKKOMAKSUT Ennakkomaksut/vuokrat tilikauden alussa 11 535,25 11 535,25 Lisäys tilikauden aikana 5 295,00 - Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 16 830,25 11 535,25 SAAMISET Myyntisaamiset 157 028,41 183 655,87 Siirtosaamiset 59 582,24 38 857,27 Muut saamiset 1 336,49 1 336,49 RAHAT JA PANKKISAAMISET Kassat 4 668,35 6 989,00 Pankkitili 70 320,22 50 015,65 TASE VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 537 080,18 2 497 007,12 Kaluston arvo vastaa kirjanpitoarvoa.

01.01.-31.12.2009 01.01.-31.12.2008

Vastattavaa OMA PÄÄOMA Lahjoitusrahaston oma pääoma tilikauden alussa 1 485 691,33 1 485 691,33 Lisäys tilikauden aikana Lahjoitusrahaston oma pääoma tilikauden lopussa 1 485 691,33 1 485 691,33 MUU OMA PÄÄOMA Käyttörahasto 100 000,00 100 000,00 Edell.tilikausien voitto/tappio - 34 075,63 14 421,26 Tilikauden voitto/tappio - 19 609,69 - 48 496,89 OMA PÄÄOMA yhteensä 1 532 006,01 1 551 615,70 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Luotollinen pankkitili 350 000,00 250 000,00 Lainat rahalaitoksilta 154 000,00 178 000,00 Ostovelat 18 006,42 42 015,06 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahalaitoksilta 24 000,00 24 000,00 Saadut ennakot 55 898,27 37 568,93 Takuuvuokrat 804,80 381,30 Ostovelat 71 870,16 74 242,06 Siirtovelat/tilikaudelle kuuluvat palkat 16 577,44 7 684,16 Siirtovelat/muut 5 622,91 3 564,39 Lomapalkkavelka sosiaalikuluineen 253 176,86 248 919,98 TyEL-velka 12 883,19 35 092,31 Ennakonpidätysvelka 32 438,87 34 009,08 Sosiaaliturvamaksuvelka 3 142,61 4 216,01 AY-maksuvelka 847,24 942,92 Tapat.ja muut henkilövak.maksuvelat 2 098,75 1 480,91 Työttömyysvakuutusmaksuvelka 3 706,65 3 274,31 VIERAS PÄÄOMA yhteensä 1 005 074,17 945 391,42 TASE VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 537 080,18 2 497 007,12


Vastattavaa OMA PÄÄOMA Lahjoitusrahaston oma pääoma tilikauden alussa 1 485 691,33 1 485 691,33 Lisäys tilikauden aikana Lahjoitusrahaston oma pääoma tilikauden lopussa 1 485 691,33 1 485 691,33 MUU OMA PÄÄOMA Käyttörahasto 100 000,00 100 000,00 Edell.tilikausien voitto/tappio - 34 075,63 14 421,26 Tilikauden voitto/tappio - 19 609,69 - 48 496,89 OMA PÄÄOMA yhteensä 1 532 006,01 1 551 615,70 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Luotollinen pankkitili 350 000,00 250 000,00 Lainat rahalaitoksilta 154 000,00 178 000,00 Ostovelat 18 006,42 42 015,06 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahalaitoksilta 24 000,00 24 000,00 Saadut ennakot 55 898,27 37 568,93 Takuuvuokrat 804,80 381,30 Ostovelat 71 870,16 74 242,06 Siirtovelat/tilikaudelle kuuluvat palkat 16 577,44 7 684,16 Siirtovelat/muut 5 622,91 3 564,39 Lomapalkkavelka sosiaalikuluineen 253 176,86 248 919,98 TyEL-velka 12 883,19 35 092,31 Ennakonpidätysvelka 32 438,87 34 009,08 Sosiaaliturvamaksuvelka 3 142,61 4 216,01 AY-maksuvelka 847,24 942,92 Tapat.ja muut henkilövak.maksuvelat 2 098,75 1 480,91 Työttömyysvakuutusmaksuvelka 3 706,65 3 274,31 VIERAS PÄÄOMA yhteensä 1 005 074,17 945 391,42 TASE VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 537 080,18 2 497 007,12

01.01.-31.12.2009 01.01.-31.12.2008



11. SILTA PÄHKINÄNKUORESSA

vuosikertomus 2009

Documents