vihurin turvallisuusasiakirja, liite 6 versiohistoria · 2019. 5. 5. · vihurin...

Vihurin turvallisuusasiakirja, Liite 6

Tampereen Vihuri 1 [email protected]

Versiohistoria

Versionumero Päivämäärä Muutokset

1.0 4.5.2019 Alkuperäinen versio

2.1 5.5.2019 Kajakkien esittely koko kurssille

samanaikaisesti.

Vanhentunut koulutuslinkki

poistettu. Toimiva tilalle.

Pieniä tarkennuksia ja hienosäätöä.

Oikolukua.



TAMPEREEN VIHURI ry Kurssijaos

Mantere, Peussa, Raipala, Kiuru / 2019

PERUSKURSSIOHJE sisältäen turvallisuussuunnitelman

Yleistä

• Melonnan peruskurssi on tarkoitettu kajakkimelonnasta kiinnostuneille yli 16-

vuotiaille. Alle 18-vuotiailla on oltava huoltajan kirjallinen suostumus. Ikäraja ei

ole ehdoton. Oleellisinta on se, että kurssilaiselle löytyy sopivan kokoinen

kajakki ja hänellä on fyysiset ja henkiset valmiudet kurssille.

• Kurssin on tavoitteena oppia perustiedot ja -taidot yksikkökajakilla tapahtuvasta melonnasta ja retkeilystä sekä oppia tunnistamaan erilaiset melontaan liittyvät

vaarat ja osata toimia turhia riskejä välttäen. Kurssin käynyt voi turvallisesti

jatkaa omatoimista melontaharjoittelua helpoissa olosuhteissa.

• Kurssi noudattaa Suomen Melonta- ja Soutuliiton suositusta melontakurssin

sisällöstä.

• Tämä kurssiohje sisältää myös turvallisuussuunnitelman, ja on osa Tampereen

Vihurin turvallisuusasiakirjaa, sen liite 6.

• Kurssin kesto on noin 10 tuntia kahdelle päivälle jaettuna.

• Kolmantena iltana on mahdollisuus osallistua aloittelijailtaan, jossa tehdään

yhteinen melontalenkki vastuuohjaajan johtamana.

Kurssilaiset

• Kurssilla opetus aloitetaan alkeista, joten melontataitoja ei odoteta osattavan

valmiiksi.

• Kurssilaisille lähetetään ennen kurssia kurssi-info, joka sisältää mm. linkin

Melonta- ja soutuliiton www-sivulle ja Kayak paddling.net animoituun

oppaaseen. https:/www.kayakpaddling.net/fi/

• Uimataito (200 m) on vaatimus. Sitä ei testata, mutta varmistetaan kysymällä.

• Tajunnan tasoon tai tasapainoon vaikuttavat sairaudet voivat olla este

osallistumiselle. Tämä on jo kurssin alussa hienotunteisesti esitettävä

kurssilaisille.

• Päihteiden vaikutuksen alaisena kurssille osallistuminen kielletty.

• Kurssilaisille on kerrottu varustuksesta seuran www-sivuilla sekä kurssi-infossa.



Ohjaajat

• Kurssilla on vastuuohjaaja, apuohjaajia, sekä mahdollisesti seurusteluohjaajia.

• Vaatimukset ohjaajille:

Vastuuohjaaja: • Melonta- ja soutuliiton tai aiemmin kanoottiliiton hyväksymän melonnan

ohjaajakurssin suoritus

• Vihurin kurssijaoksen näkemyksen mukaan kelvollinen vastuuohjaajaksi

o riittävä kokemus apuohjaajana toimimisesta Vihurin kursseilla

o riittävä osaaminen ja muu kyky vastuuohjaajan tehtäviin

o päivittänyt osaamistaan ja tietouttaan peruskurssin asioista koulutustapahtumissa tai Vihurin peruskursseilla

• henkilöllä oma halu toimia vastuuohjaajana

Apuohjaaja: • osaa opettaa valvotusti peruskurssin asioita

• pystyy toimimaan pelastajana reskutustilanteissa

Seurusteluohjaaja: • osaa itse peruskurssilla opetettavat asiat

• ei joudu autettavaksi peruskurssiolosuhteissa

• pystyy antamaan ohjeita peruskurssilaisille

• Vastuu- ja apuohjaajat lukevat Tampereen Vihurin turvallisuusasiakirjan ja sen

Liitteen 6 (tämä ohje), sekä kuittaavat lukemisen kuittauslomakkeeseen.

• Vastuuohjaaja johtaa kurssia ja huolehtii, että turvallisuusasiakirjaa

noudatetaan.

• Yhtä ohjaajaa tai apuohjaajaa kohden kurssilaisia on enintään viisi.

• Vastuuohjaajalla on pilli, vesitiiviisti pakattu tai vettä kestävä puhelin ladattuna,

ensiapulaukku, ja pitkä hinausköysi. Lisäksi hän varmistaa että mukaan tulee

ainakin yksi pumppu ja kontaktihinausköysi niiden käytön osaaville apuohjaajille.

• Kaikilla apuohjaajilla on pilli, vastuuohjaajan antamat varusteet, ja mielellään

vesitiiviisti pakattu tai vettä kestävä puhelin ladattuna.

• Vastuuohjaajan johdolla ohjaajat jakavat kurssin koulutusosuudet keskenään ja

valmistautuvat tehtäviinsä.

• Tavoite on, että vastuuohjaajalla ei ole vesillä omaa koulutusryhmää, jolloin hän

voi liikkua ja toimia vapaasti sitoutumatta kiinteästi yhteenkään ryhmään.



Materiaali

Kurssijaos toimittaa vajalle kurssikaappiin seuraavaa materiaalia:

• Peruskurssiohje, joka sisältää peruskurssin turvallisuusasiakirjan

• kuittauslomake turvallisuusohjeen läpikäymisestä (Liite 3)

o vastuuohjaaja vastaa, että ohjaajat toimivat turvallisuusasiakirjan

mukaisesti

• osallistujalistat

• kurssitodistukset

• EPP1-kortit

• Palautelomakkeet

• hinausköydet retki- tai

• kontaktihinausköydet

• ohjaajan tunnuspuffit



Ensimmäinen kurssipäivä

Vastuuohjaaja saapuu paikalle viimeistään 30 min ennen kurssin alkua, ja tarkistaa sääennusteen. Jos ennustetaan ukkosta, varaudutaan pitämään osa kurssituksesta vajan sisällä. Vastuuohjaaja ottaa omat varusteet ja vastuuohjaajien turvavarusteet esille. Ensimmäiset kurssilaisetr saapuvat paikalle usein jo 15min ennen kurssin alkua.

Osallistujien saapuessa

• Valitaan melontaliivit. Neuvotaan oikea pukeminen. Melontaliivien käyttöä pakollisena varusteena ja päälle puettuna korostetaan.

• Kurssilaiset vaihtavat melontavarusteet ylleen.

• Tarkastetaan nimilistasta paikalla olijat.

• Kurssijaoksen vetäjä huolehtii, että osallistujat ovat maksaneet kurssimaksun.

Kurssin aloitus (10-15 min)

• Vajan yläkerrassa tai ulkona. Sään mukaan.

• Vastuuohjaaja aloittaa: tervetulotoivotukset, lyhyt seuran esittely, kurssiohjelma pääpiirteissään, kurssin tavoite:

o Tavoite on saavuttaa riittävät tiedot ja taidot melontaharrastuksen

turvalliseen jatkamiseen helpoissa olosuhteissa.

• Ohjaajien lyhyt esittelykierros

• Kurssilaisten nopea esittäytymiskierros: melontakokemus ja odotukset kurssilta.

• Varmistetaan kysymällä kurssilaisten uimataito. Kysytään myös tajunnan tai tasapainon menetystä aiheuttavista sairauksista. Näiden vaikutuksesta keskustellaan yksityisesti vastuuohjaajan kanssa ja hän päättää lopulta, onko osallistuminen mahdollista.

• Yksi ohjaaja listaa esittelykierroksen aikana, millainen kajakki kullekin

kurssilaiselle valitaan melontakokemuksen ja melojan koon perusteella.

• Vastuuohjaaja painottaa turvallisuuden merkitystä kurssilla ja harrastuksessa (melonnan turvallisuusohje)

http://www.melontajasoutuliitto.fi/@Bin/317655/Melonnan+turvallisuusohje+091112.pdf).

• Kurssilla on erotettava toisistaan neuvo ja käsky.

Käytännön asiat

• Pukuhuoneet: miehet, naiset.

• WC

• Arvoesineet lukittuun paikkaan:

o Toimisto tai kurssikaappi

• Vaja on savutonta aluetta



Melontavarusteiden esittely (yksi ohjaajista on varustautunut alla olevilla varusteilla)

• Melojan perusvarustus, muista varusteista lisää retkellä

§ Melontaliivit –pakollinen varuste ja melottaessa päälle puettuna.

§ Olosuhteiden mukainen melontavaatetus

§ Lisäksi melontatilanteen johtajan harkinnan mukaan:

• Varavaatetus vesitiiviisti pakattuna

• Kuiva- tai märkäpuku, jos kaatumistilanteessa hypotermian vaara

• Kypärä koskessa melottaessa ja muissakin tilanteissa, joissa

olosuhteet sitä edellyttävät

§ Pilli tai muu äänimerkinantolaite, käytetään kurssilla huomiomerkkinä.

§ Kompassi ja kartta

§ Valkoinen valo tarvittaessa

§ Melakelluke, jonka käyttöä on etukäteen harjoiteltava

§ Oma näkyvyys: heijastimet, kirkasväriset vaatteet, viiri tms.

§ Suoja aurinkoa vastaan

§ Eväät ja juoma

§ Silmälasien ja aurinkolasien kiinnittäminen

Esitetään asiat tiiviisti. Jätetään tilaa kysymyksille, vastataan kysymyksiin heti.

Varusteiden vaihto (ml. silmälasien varmistusnarun kiinnittäminen) jos ei ole vielä vaihdettu

• Naisten pukuhuone.

• Miesten pukuhuone.

Kurssilaisten jako ryhmiin

• Jaetaan kurssilaiset kahteen ryhmään.

• Jako kahteen (1-2) on hyvä tapa, sillä silloin kaverukset menevät eri ryhmiin

ja oppiminen tehostuu seurustelun jäädessä vähemmälle.

• Siirrytään alakertaan



Kajakin esittely koko kurssille yhtenä ryhmänä

o Nostetaan pukeille koskikajakki, kuntokajakki ja retkikajakki.

Mainitaan lyhyesti erilaisten kajakkien käyttötarkoitukset ja erot (koskikajakki:

lyhyt-leveä-muovinen, kuntokajakki: pitkä-kapea-pyöreäpohjainen-kiikkerä)

o Kajakin valinta, koko tärkeä, vinkkiä seinällä olevasta listasta

o Käydään läpi kajakin varusteet: istuin, lastitilat, luukut, jalkatuet, kellukkeet,

todetaan lastiruumasta kellukkeena, nostoevä, kiintoevä, peräsin, äyskäri, sieni,

kansiköydet, kumit.

o Kajakin turvatarkastuksen tekeminen ennen vesille menoa.

o Kaluston asianmukainen käsittely ja huolto sekä hyvät kanto- ja nostotavat,

nostokohdat yksin ja kaksin.

Ei nosteta perän/keulan tartuntakahvoista, voivat pettää lastatulla kajakilla.

o Aukkopeite; roiskevesi, aallot kannen yli, suuret kallistukset, estää kaaduttaessa

vedenpääsyn, jolloin eskimon jälkeenkin kajakki on vedetön, tuulensuoja jne.

Käyttö: pukeminen, kiinnitys ja irrotus.

Kurssilaiset jakaantuvat ryhmittäin rastikoulutukseen.

Kaksi ryhmää ja kaksi koulutusrastia.

Koulutukseen noin 20 min / rasti.

Vaihdetaan rastia, kun toimet on hoidettu.



Ryhmä 1

Tähän mielellään kolme ohjaajaa, jos on resursseja.

• Ohjaajien lukumäärän mukaan usealle kurssilaiselle samanaikaisesti.

o Kajakkien valinta listan mukaan,

§ Hyvän melonta-asennon saamiseksi

• jalkatukien säätö ja käyttö

• selkätuen säätö ja käyttö

§ Säädöt tehdään vajan käytävien patjoilla.

§ Kuitukajakeissa istutaan vain patjoilla tai vedessä, jotta pohja ei

rikkoonnu.

o Harjoitellaan aukkopeitteen kiinnittäminen ja irrottaminen

§ irrottaminen myös silmät kiinni.

• Merkintä vajakirjaan ja vajakirjan merkitys.

• Kun kajakki ja varusteet ovat kunnossa, kannetaan kajakit laiturille

o kaksi kantajaa / kajakki vahinkojen välttämiseksi.



Ryhmä 2

• Kerrotaan erilaisista meloista

o materiaali, lavat, lapakulmat, pituus.

• Valitaan melat pituus ja lavan koko huomioiden

• Melan käytön kuivaharjoittelu pihalla:

o Mela oikein päin, miksi pää on viisto, otteen leveys, oikean käden

ote ja ranteen liike, mela rullaa vasemmassa kämmenessä, älä

purista (pitele kuin ylikypsää banaania), melan varren korkeus

sylissä, melan etäisyys vartalosta, etukäden ojennus, veto kajakin

reunan läheltä, lavan nosto vedestä vartalon tasalla, ryhdikäs

asento, vartalon kierto, jaloista tukea, vetorytmi … ym.

o Kurssilaiset istuvat tukeilla, ohjaaja lyhyelllä penkillä (kuntosalista).

Ryhmä siirtyy laiturille

Opetetaan:

• Melan liike vedessä.

o Kävellään laiturin reunoja pitäen melan lapa vedessä.

Tunnustellaan veden vastusta kääntämällä lapaa eri asentoihin.

o Istutaan laiturin reunalle ja tehdään melalla vetoja.

Tunnetaan veden vastus.

• Kerrotaan haitat melan puristamisesta (tunnoton ote, mela ei hakeudu

oikeaan asentoon, kaatumisvaara).

Kokeillaan ilmiö melan liikkeellä vedessä.

• Esitellään tuenta

o Joku tönäisee istuvaa ohjaajaa, joka ottaa kädellä tukea

laiturista. Laiturin reunalle siirtynyttä ohjaajaa tönäistään

uudelleen, jolloin hän ottaa melalla alatuen vedestä.

• Kurssilaiset kokeilevat tuen hakemista vedestä alatuella.

• Ohjaaja näyttää kajakkiin siirtymisen laiturilta.

o ohjaaja on tuonut kajakkinsa valmiiksi laiturille



Vesille jälkimmäisen rastikoulutuksen jälkeen.

Ennen veteen menoa käydään läpi toiminta kajakin kaatuessa:

1. aukkopeitteen avaaminen 2. kajakista irrottautuminen 3. pinnalle nouseminen 4. rantaan uiminen, hinaaminen tai reskutus.

• Vähintään yksi, mielummin kaksi ohjaajaa on valmiiksi vesillä

varmistamassa turvallisuutta.

• Vesillä kurssilaiset ovat aina vähintään yhden ohjaajan

näkökentässä.

• Kajakin veteen laskeminen

• Autetaan kurssilaiset vesille opastaen heitä auttamaan toisiaan.

Kajakkiin siirtyvää voi auttaa vakauttamalla kajakkia käsin

kansiköysistä kiinni pitämällä tai kannesta tukemalla.

• Aukkopeiton valmiusasento ja melan asettaminen saataville

• Kajakkiin siirtyminen o oikea ote kajakista ja laiturista o jalkojen paikka o painopiste aluksi laiturin puolella, lopuksi keskellä

• Hyvän melonta-asennon ottaminen

• Totuttelua kajakkiin rauhassa jonkun aikaa

• Vesillä jo olevat ohjaajat opettavat vesille päässeitä kurssilaisia

• aukkopeitteen kiinnittäminen ja avaaminen

• tasapaino pitämällä lantio notkeana ja herkkänä

• tuki haetaan melasta, ei kajakin reunasta käsillä

• rento istuma-asento ja vartalo suorassa liikkuvan lantion avulla

• ei voimakkaita melanvetoja tässä vaiheessa

• Kaikki melojat pidetään lähellä ja aallonmurtajan sisäpuolella



Ohjaajien toiminta kurssilaisen kaatuessa:

• Varmistetaan nouseeko kaatuneen pää pinnalle

o Tarvittaessa ohjaajat auttavat melojan irti kajakista tai kääntävät

kaatuneen melojan kajakkeineen oikein päin (Hand-of-god).

o Jos kaatunutta ei pysty auttamaan kajakissa istuen, ohjaaja

menee veteen auttamaan kaatunutta kurssilaista kaataamalla

kajakkinsa tai siirtymällä laiturilta tai rannasta avuksi.

• Uimaan joutunut meloja autetaan rantaan tai takaisin kajakkiin,

riippuen etäisyydestä rantaan.

• Kajakki ja varusteet noudetaan vasta, kun kaatunut on saatu rantaan,

ellei kaatunutta ole reskutetettu takaisin kajakkiin.

• Ensiapu annetaan tarpeen mukaan. Samoin hätäpuhelun 112 soitto.

(paikan osoite Rauhaniementie 25 lukee vajan seinässä, ja rannassa

pelastusrenkaan yläpuolella)

• Arvioidaan keskustellen kaatuneen kanssa tilanne ja mahdollisuudet

jatkaa kurssilla.

• Usein on järkevää ainakin käydä vaihtamassa kuivat vaatteet ylle.



Pienryhmissä harjoittelu vesillä

Ryhmittäin harjoitellaan ja opetellaan:

• Hyvää melonta-asento, tasapainon pitäminen ja sopivaa rentous.

• Eteenpäin melonta

• Pysäyttäminen

• Taaksepäin melonta

• Kajakin ohjaaminen ja kääntäminen, melan vedoilla, nosto evän

vaikutus, painon siirroilla, melan käyttö peräsimenä.

• Sivuttain melonta. Aluksi kaverin kajakki vieressä ja kaveri tukee

pitäen käsin kajakin tasapainossa. Kuokkimalla ja scullaamalla.

Ylävartalon kääntö melaa kohti, mela mahdollisimman pystyssä.

§ tavoitteena oppia tunnistamaan melalla aikaansaatu voima ja

liikkeen tehokkuus.

• Alatuenta

• Lauttaan meno ja siitä irrottautuminen

Kiinnitetään huomiota:

• Rentouteen.

• Melonta-asentoon, vältetään istuinaukon takareunaan nojaamista.

• Melaote, puristetaan kevyesti kuin ylikypsää banaania.

• Ranteen liike melan lapakulmasta riippuen

• Vedon pituuteen, etukäsi suorana, melan nosto ajoissa.

• Vartalon kiertoon ja tukeen jaloista ei vetoa hauiksella.

Koko ryhmä kokoontuu ajoittain ohjaajan kehotuksesta yhteen lauttaan, tai yhteen

siten, että kaikki näkevät ja kuulevat ohjaajan puheen.

Lepotaukoja riittävästi.

Annetaan tauoillakin rakentavaa palautetta.



Pelastautumisharjoitus ~klo 20:30

• EPP1 vaatimus:

o kajakin kaato, aukkopeiton avaus, poistuminen kajakista ja

uiminen rantaan.

• Vihurin vaatimus:

o pelastautuminen ohjaajan avustamana takaisin kajakkiin.

• Oltava erityisen tarkkana, että ollaan tarpeeksi syvissä vesissä.

Kokeilu melalla.

• Ainakin yksi ohjaajista tulee rantaan ohjeistamaan kajakkien

tyhjentämisessä ja avaamaan vajan ovet.

• Ennen harjoittelua ohjaajapari näyttää:

o tehokkaat ylä- ja alatuet

o yksin pelastautuminen kiipeämällä takaisin kajakkiin

o keulaeskimo ja eskimopyörähdys, jos mahdollista

o kaverin reskutus:

§ 1.kiipeäminen sivusta (takakansireskutus)

§ 2.kantakoukku (Heel Hook)

• Kurssilainen kaataa kajakkinsa vasta, kun ohjaaja on valmis

pelastajan tehtävään ja antaa luvan kaatumiseen.

• Kurssilainen kaataa kajakkinsa. Kaatoa ennen kannattaa harjoitella

melatukea.

• Ohjaaja reskuttaa kurssilaisen takaisin kajakkiin.

• Kurssilainen meloo laiturille, nousee ohjaajan avustamana laiturille,

kajakki nostetaan laiturille, kuivat vaatteet päälle.

Kaluston huollon opetus: kuivaus ja siirto paikoilleen.



Toinen kurssipäivä

Vastuuohjaaja saapuu 20 min ennen kurssin alkua, ja ottaa kaikki omat, sekä vastuuohjaajien turvavarusteet esille. Tarkistaa sääennusteen. Jos tiedossa ukkosta, varaudutaan pitämään osa kurssituksesta vajan lähellä, eikä lähdetä Tapatoraan. Ukkosen ollessa ’päällä’ siirrytään jatkamaan kurssia vajan sisällä. Jos Tampereen keskustan sääennusteessa on kurssin ajalle yli 5m/s tuuli mistä tahansa lännen .. pohjoisen .. idän suunnasta, on keli Näsijärvellä kurssilaisille liian haastava => aallokkomelontaa.

Lähtövalmistelut aloitus klo 17:00

Ohjaajat arvioivat olosuhteet ennen kurssilaisten paikalle saapumista ja päättävät, melotaanko satama-altaassa, vai vajan lähivesillä (Kaupinoja, Koukkuniemi). Kun kurssilaiset saapuvat vajalle

§ Kannustetaan mahdollisimman omatoimiseen valmistautumiseen

§ Kehotetaan valitsemaan eri kajakki, kuin edellisenä päivänä.

§ Ohjaajat varmistavat, että kurssilaiset ovat tarkistaneet ennen vesille menoa liivit, kellukkeet/lastiruuman kansien tiiviyden, aukkopeiton, melan sopivuuden, varavaatteet.

Ennen vesillemenoa

§ Käydään läpi päivän ohjelma

o Tehdään yhteinen melontalenkki olosuhteiden mukaan. Kovalla tuulella tai sääennusteen luvatessa sitä kerrataan perusteita satama-altaassa ja harjoitellaan aallokkomelontaa aallonmurtajan ulkopuolella, ks. Kuva 2.

§ Osallistujia ohjataan omatoimisuuteen, mutta neuvotaan ja avustetaan tarpeen mukaan.

§ Kerrataan ryhmässä melomisen järjestys, pillin käyttö ja melamerkit:

o Pilliin puhallus: Huomio - katsokaa tänne ja kuunnelkaa

o Mela pystyssä: Kokoontukaa minun luo

o Mela poikittain: Älkää tulko, pysykää siellä missä olette

§ Kerrataan toimenpiteet kaatumistapauksessa.

§ Luonnonrantaan rantautumisen näyttö laiturin viereen. Kurssilaiset katsovat maista.

§ Jaetaan porukka apuohjaajien lukumäärän mukaan ryhmiin.



Vesillä

Kerrataan satama-altaassa ja lähivesillä perusasioita. Kurssilaiset ovat aina vähintään yhden (apu)ohjaajan näkökentässä.

§ Edellisen päivän asioiden kertausta ja hiomista.

§ Lauttaantuminen kertausta ja harjoittelua.

o Lautan teon syyt ja käyttömahdollisuudet kerrotaan.

§ Lauttaudutaan välillä tai pidetään maatauko.

§ Rantautuminen luonnonrantaan.

o Lähivesiltä etsitään sopiva ranta. Hyvällä säällä Tapatora. Ei häiritä uimarantoja, ks. Kuva 1.

o Porrastettu rannan lähestyminen ja rantaantuminen ruuhkan välttämiseksi.

§ Vesillelähtö luonnonrannasta.



1.harjoitus (= heikko tuuli - nyt ja ennusteena): Retki Tapatoraan, Kaupinojalle tai Koukkuniemen edustalle ~klo 20:00

• Lähtijöiden nimet vajakirjaan

• Ennen lähtöä neuvotaan, kuinka retkellä edetään ryhmittäin.

• Parit, varusteiden ja kajakin crosscheck ja parin valvonta.

• Opetetaan melamerkit: (huomio/tänne, seis, suunta).

• Ennen lähtöä kerrataan toiminta kajakin kaatuessa.

o Kaatujan ja kaatumisen näkevien on huutamalla tiedotettava tapahtuneesta. Ohjaajat toimivat turvaryhmänä ja rientävät auttamaan (1-2 ohjaajaa) ja muu ryhmä kokoontuu lauttaan / lauttoihin odottamaan ohjeita matkan jatkamisesta.

• Kukin ryhmän ohjaaja meloo ryhmänsä takana ja valvoo / ohjaa ja antaa palautetta tai melotaan yhtenä ryhmänä retkimäisesti. Kärki, peräpään valvoja (apuohjaajia).

• Kaikki ryhmät melovat huutoetäisyydellä toisistaan.

• Jos ukkonen kaikesta huolimatta tulee ’päälle’, evakuoidaan ryhmä Kaupinojan saunalle tai vajalle. Jos ollaan jo Tapatorassa, jää vastuuohjaajan vastuulle päättää odotellaanko siellä vai lähdetäänkö paluumatkalle (tarvittaessa suojaan Kaupinojalla).

• 1. ryhmä hidastaa, jos taaemmat ryhmät eivät pysy vauhdissa.

• Lopuksi kaluston huolto, kuivaus, tavarat oikeille paikoille, ja paluukuittaus (laske palanneet!) vajakirjaan.

Kuva 1 Peruskurssin retkillä huomioitavia asioita.

Tapatora

Vene- liiken- nettä

Kiviä

Kaupinojan sauna

Vanha punainen mökki Vihurin vaja

Ylitykset Tapatoraan

Julkisia uimarantoja Rantautuminen vain turvallisuussyistä, eikä suotta melota läheltä

Veneväylä,

eli veneliikennettä

Ven

eväy

lä

Koukku- niemi



2.harjoitus (= kova tuuli) – aallokkomelontaa (Kuva 2)

• Lähtijöiden nimet vajakirjaan

• Aallonmurtajan aukon tuntumassa. Jos mennään aallonmurtajan edustalle, pidetään vähintään 25m etäisyys siitä, ks. Kuva 2.

• Neuvotaan toiminta kajakin kaatuessa.

• Viedään harkinnan mukaan halukkaat kurssilaiset pienissä erissä tuuleen aallonmurtajan ulkopuolelle. Aallokossa oppilas/ohjaaja = 1:1.

• Toiminta päätetään tuulen suunnan ja voimakkuuden mukaan.

• Otetaan tuntumaa aallokkoon ja kajakin käyttäytymiseen, neuvotaan tekniikkaa.

• Harjoituksia ryhmäläisten taitojen mukaan: o Tuen ottamien sivuaallokosta: "Painetaan" tulevaa aaltoa o Lossaus: Tuulen aiheuttaman sorron vähentäminen o Lauttautuminen aallokossa: Tulo ja lähtö tuulen alapuolelta

• Lopuksi kaluston huolto, kuivaus, tavarat oikeille paikoille ja paluukuittaus (laske palanneet!) vajakirjaan.

Kuva 2 Melonta-alueet Vihurin vajan läheisyydessä. Jos retki satama-alueen ulkopuolelle estyy tuulen tai

ukkosriskin vuoksi, vaihtoehtoinen aallokkoharjoittelu on tehtävä riittävän kaukana rantalouhikoista.



Opetus- ja keskusteluaiheita lauttautumisen aikana ja rantautumisen jälkeen

evästauolla:

§ Omien voimien ja kykyjen arviointi suhteessa olosuhteisiin.

§ Selviytymisen edellytykset: ranta lähellä, lämpimät varavaatteet

mukana ja vesitiiviisti pakattuna, melonnan reitti- ja aikataulu kotiväellä

tms. tiedossa (ja vajakirjassa).

§ Sääolosuhteiden huomioiminen on tärkeää varustautumisen ja

suunnitelmien tekemisen kannalta. Retkellä on osattava ja rohjettava

muuttaa suunnitelmia sääoloja vastaavasti.

§ Kerrotaan vesillä liikkumisesta; muut liikkujat, merimerkit, veneväylät

hyvä tietää jotta voi välttää niitä, vesiliikennesäännöt, oma näkyminen,

ryhmässä / yksin melominen, korostetaan melontakaverin merkitystä

turvallisuuden lisääjänä.

§ Perustietoja suunnistamisesta: kartta, kompassi, gps (+varapatterit).

§ Käydään läpi tyypilliset hälytysvälineet: pilli, ladattu puhelin/VHF-radio,

hätäraketit.

§ Ensiapu: ensiapulaukku mukaan - ja ensiaputaito on hyödyllistä

§ Rasitusvammat: hiertymät ja jänne/nivelvaivat.

Ehkäiseminen oikealla melontatekniikalla, lisäämällä rasitusmääriä

tasaisesti, ja venyttelemällä melonnan jälkeen.

§ Kylmyys vaanii melojaa => varavaatteet, syöminen, liikkuminen.

Mutta tilanteen karatessa käsistä kaverin/pelastuslaitoksen apu.

§ Olosuhteet: tuuli, aallot, virta, sää, eri olosuhteiden kuten virtaavan

veden tai suojattomien merialueiden erilaisuuden ymmärtäminen.

§ Kanootin pakkaaminen ja painonjakauma, vesitiiviit pakkaukset.

§ Lisää varusteista … anorakki, rukkaset, aurinkorasva .. tms

§ Melontaretkeilystä järvillä, merellä ja joissa; jokamiehenoikeus.

§ Seuran toiminnasta

§ Jäseneksi liittymisestä



Kurssin lopetus ~klo 21:00- 22:00.

§ Kerrotaan mahdollisuudesta osallistua yhteen melontailtaan keskiviikkona.

Yhteinen melontalenkki. Valittu ilta voi olla muukin kuin heti kurssia

seuraava.

§ Vihurin melontailtaan valmistautuminen:

o vesitiiviit varavaatepakkaukset

o eväät, juoma,

o aurinkoon ja sateeseen varautuminen

o ajoissa paikalle

o omatoimista varusteiden valintaa

§ Loppukeskustelu.

§ Kysytään halukkuutta lunastaa EPP1-kortti omakustannushintaan: 7.50 €.

§ Selostetaan Vihuriin liittymisen vaiheet.

§ Palautelomakkeen täyttö ja palautus.

§ Jaetaan kurssitodistukset kurssin hyväksytysti suorittaneille.

§ Jäähyväiset jälleennäkemisen toivossa.



Vihurin melontailta

Tarkoitettu jokaiselle Vihurin jäsenelle.

Yksi vastuuohjaaja.

• Huolehtii ryhmästä.

• Luo tarvittaessa toisen edistyneemmän ryhmän ja sopii ryhmälle halukkaan

vastuuvetäjän.

Yhdellä ohjaajalla vastuullaan max. 10 kajakkia.

Vastuuohjaaja arvioi tulevat olosuhteet mm. sääennusteen avulla ennen

osallistujien paikalle saapumista, ja päättää melontareitin tai ohjelman. Ukkosen

uhatessa evakuoidaan ryhmä vajaan, Kaupinojan saunalle, tai Koukkuniemen

talojen suojaan.

- Vastuuohjaaja varmistaa, että mukana on riittävä määrä apuohjaajia ja

tarpeelliset turvavarusteet mm. ladattu kännykkä, hinausköydet,

ensiapulaukku, varamelat, pumppu. (ks. sivu 3)

- Otetaan tarvittaessa mukaan tulitikut ja eväiden paistovarusteet. Retkellä

toimitaan jokamiehen oikeuksia noudattaen ja hyviin retkeilytapoihin

opastaen.

Melojien saavuttua vajalle:

- Kannustetaan mahdollisimman omatoimiseen valmistautumiseen

- Ohjaajat tarkastavat ennen vesille menoa liivit, kellukkeet/lastiruuman

kansien tiiviys, aukkopeitto, melan sopivuus, varavaatteet.

- Kerrataan kaverin varusteiden crosscheckkaus ennen vesille menoa ja sen

jälkeen sekä kaverin tarkkailu vesillä.



Lähtö esim. Tapatoraan ~klo 17:45

Matkalla Tapatoraan

• Vesillä melojat ovat aina jonkun ohjaajan tai apuohjaajan näkökentässä

• Kaupanojanlahdessa tarvittaessa pieni tauko (pidetään silti etäisyyttä uimarantaan)

• Pidetään ryhmä kasassa

• Melotaan noin 20 … 50 metrin päässä rantaviivasta.

• Matkalla Tapatoraan harjoitellaan hinattavana olemista. Yksi ohjaajista ottaa vuorotellen

hinattavaksi yhden kurssilaisista.

• Jos ukkonen kaikesta huolimatta yllättää, evakuoidaan ryhmä vajaan tai Kaupinojan saunalle.

• Tapatoran lähellä ”vanhalla punaisella mökillä” kokoonnutaan lauttaan. Lahden ylitystä

varten neuvotaan ottamaan suunta kohti saaren keskiosaa. Tässä suunnassa on todennäköisintä välttää matkalla olevat kivet.

• Tapatoran rantaa tultaessa ohjaajat opastavat luonnon rantaan rantautumisen melaan

tukeutumalla.

Saaressa ~klo 18:45

§ kajakit varusteineen kannetaan saareen, opastetaan taukotoimintoihin: kuivaus, taukovaatteet, juomat, eväät

§ retkivinkkejä maihin: kajakin kantotekniikat, sopivan paikan valinta kajakille maissa, lastiluukkujen sulkemisen tarve, melasta huolehtiminen jne.

§ Grillinuotion ja eväiden ääressä valvotaan sään kehittymistä, ja kertoillaan: o lisää varusteista

o melontaretkeilystä järvillä, merellä ja joissa. o seuran toiminnasta o jäseneksi liittymisestä – mahdollisuus anoa jäsenyyttä kuluvan kesän aikana ilman

liittymismaksua. o Meso:n koulutusjärjestelmä. o omakohtaiset kokemukset melonnan parissa o kaluston kuljettaminen, erilainen kalusto o kerrataan turvallisuusasioita

Sään huonontuessa vastuuohjaaja päättää, palataanko ennenaikaisesti (hyvä), vai suojaudutaanko ja odotellaan kelin paranemista (riski!). Myös ukkosella. Ennen takaisin lähtemistä

§ Muistutetaan, että palataan samalla tavalla ryhmittäin, kuin tultaessakin. § Vajan rannassa on mahdollisuus pelastautumisen harjoitteluun. § Muistutetaan kaluston huollosta ja yhteistä kurssin lopetuksesta.

Lähtö saaresta ~klo 19:30

• Melojat ovat aina ohjaajan tai apuohjaajan näkökentässä



Varasuunnitelma tuuliselle kelille

• tekniikkaharjoittelua satama-altaassa

o melontatekniikkaa

o pelastautumisia

o akrobatiaa

o leikkejä

• aallokkomelonnan harjoittelua aallonmurtajan tuntumassa

• luonnonrantaan rantautumisen voi harjoitella Koukkuniemen

suvannossa tms.

• nuotio ja eväät vajan rannassa, esim. kajakinkuivaustelineiden luona



MELONTA- JA SOUTULIITON VAATIMUKSET PERUSKURSSIN KOULUTUKSEEN

Tiedot:

§ Perustiedot melonnasta ja välineistä, niiden säädöistä ja valinnasta § Olosuhteiden mukainen vaatetus ja varavaatetus § Varusteet: kanootit, liivit, aukkopeitteet, melat, kellukkeet kanooteissa ja kajakeissa,

kypärät § Turvallisuustietous ja ymmärrys:

§ omien voimien ja kykyjen arviointi suhteessa olosuhteisiin

§ tieto melomaan lähdöstä maihin (vajakirja, henkilö..) § ryhmässä melominen: ryhmäkuri ja kommunikaatio tuuli, aallot, virta § sää § muu vesiliikenne, veneväylät § olosuhteiden kuten virtaavan veden ja merialueiden erilaisuus § Hypotermia – miten ennalta ehkäistä, sekä lyhyet hoito-ohjeet § Jokamiehenoikeudet, missä saa/ei saa meloa tai rantautua, sekä

ympäristötietoisuus

§ Seuratoiminnan ja melontamuotojen esittely. Esimerkiksi rata-, koski-, retkimelonnan esittelyt

§ Kalustolle ja olosuhteisiin sopivat pelastustavat § Ravinto ja neste

Taidot:

§ Kajakkiin/kanoottiin ja kajakista/kanootista laituriin ja luonnonrantaan

§ Kajakissa aukkopeitteen kiinnitys ja avaus § Hyvä melonta-asento, tasapainon pitäminen ja rentous § Eteenpäin melonta § Taaksepäin melonta § Pysäytys

§ Sivuttain melonta ainakin yhdellä tapaa § Tuen ottaminen vedestä § Kajakin/kanootin ohjailu ja kääntäminen melanvedoilla, peräsimellä, nostoevällä,

painonsiirrolla, melan käyttö peräsimenä. (360° paikoillaan kaarivedoilla, 8 - rata) § Kanootin/kajakin kaataminen, pelastautuminen avustettuna takaisin kanoottiin. § Lauttaan meno vesillä ja siitä irrottautuminen § Osata käyttää peräsimiä, nostoeviä, säätää jalkatuet § Tehdä kanootin turvatarkastus ennen vesillemenoa, erityisesti kellukkeet § Oppia kaluston asianmukainen käsittely, huolto sekä hyvät kantotavat



Turvajärjestelyt

• Ohjaajien riittävä lukumäärä (1:5), kuitenkin vähintään melonnan turvaohjeen mukaisesti

(yksi ohjaaja 10 kanoottia tai 16 melojaa kohden) Kyllä

• Ohjaajien riittävät taidot. Kurssin vastuuvetäjällä Melonta- ja soutuliiton opas-, ohjaaja- tai

vastaavan tason koulutus tai pätevyys. Kyllä

• Harjoittelu suojaisilla vesialueilla Kyllä

• Kurssilaisten uimataidon varmistus Kyllä

• Tajunnan tai tasapainon menetystä aiheuttavista sairauksista pyydetään kertomaan

ohjaajille etukäteen Kyllä

• Kalusto- ja varustevaatimukset Melonnan turvaohjeen mukaisesti Kyllä

• Kommunikointi vesillä sekä ryhmän että ohjaajien kesken puhe-etäisyydellä.

Pilli- ja melamerkit sovittava. Kyllä

• Näkyvyys ja ohjaajien erottaminen esim. liivien avulla päähineen avulla. Kyllä

• Turvavälineet: puhelin, hinausköysi, ensiapuvälineet ohjaajilla sekä niiden käyttötaito

Kyllä

• Pelastussuunnitelma ja riskianalyysi joista kerrottava tiivistelmä osallistujille Kyllä

• Turvavene, jos tarpeen Ei

• Järjestelyt Melonnan turvaohjeen mukaisesti Kyllä

Vih

urin

turv

allis

uusasia

kirja

, Liite

6

Ta

mp

ere

en

Vih

uri

2

5

ku

rssit@

vih

uri.in

fo

Ku

lutta

jap

alv

elu

ide

n v

aa

roje

n tu

nn

istam

ine

n ja

toim

en

pite

ide

n su

un

nitte

lu

Pa

lve

lun

tarjo

aja

:

Ta

mp

ere

en

Vih

uri

Pä

ivä

ys:

3.4

.20

18

Ta

rka

stelta

va

pa

lve

lu:

Me

lon

na

n p

eru

sku

rssi

Te

kijä

t:

Pe

rtti Pe

ussa

ja Ja

ni R

aip

ala

Pa

lve

lun

osa

, toim

into

tai la

ite

Ku

lutta

jiin k

oh

distu

va

t

va

ara

t ja n

iide

n sy

yt

Ty

yp

illiset se

ura

uk

set

Ny

ky

iset to

ime

np

itee

t va

ara

n p

oista

mise

ksi

tai (k

ursiiv

illa) p

ien

en

täm

isek

si

Ov

atk

o n

yk

yise

t

toim

en

pite

et

riittäv

iä?

Lisäto

ime

np

itee

t

turv

allisu

ud

en

pa

ran

tam

isek

si

(tärk

ey

s 1-3

)1

Ku

rssilaise

t ku

lke

va

t

ran

tala

iturille

ja ta

ka

isin

Ka

atu

misa

ltis (sora

)rinn

e

laitu

reille

, va

rsink

in k

aja

kk

ia

ka

nta

va

t he

iko

mm

at

he

nk

ilöt

Ka

atu

min

en

, asfa

ltti-

iho

ttum

a, k

aja

kk

i vo

i myö

s

pu

do

ta p

ää

lle

Ka

jak

kia

oh

jeiste

taa

n k

an

tam

aa

n p

arin

a.

Kyllä

Ei

2 - R

inte

en

ku

lku

-

ke

lpo

isuu

tta

pa

ran

ne

ttava

;

ma

hd

ollise

sti

va

jala

aje

nn

uk

sen

yh

teyd

essä

.

Ku

rssilaise

t ku

lke

va

t

ku

rssipä

ivin

ä v

aja

ssa

use

am

ma

n k

erra

n

ylä

ke

rtaa

n ja

ala

s.

Po

rtaa

t va

ike

ak

ulk

uise

t

(va

nh

a ra

ke

nn

us), ja

va

rsink

in a

lasp

äin

tulta

essa

ka

jak

kie

n k

eu

loih

in v

oi

ko

mp

astu

a, ta

i pä

ä o

suu

pa

lkk

iin. E

i ka

ide

tta.

Ka

atu

min

en

po

rtaissa

.

Mu

stelm

ia, k

atk

en

nu

t luu

,

aiv

otä

räh

dys ta

i

nisk

ava

mm

a.

Po

rtaik

on

säh

kö

va

laistu

sta lisä

tty.

Kyllä

Ei

2 - P

ara

nn

eta

an

va

jala

aje

nn

uk

sen

yh

teyd

essä

.

Ko

ulu

tus

aa

llon

mu

rtaja

n

ulk

op

uo

lella

Ku

rssilain

en

ka

atu

u

ka

jak

illaa

n a

iva

n

aa

llon

mu

rtaja

n ta

i

ve

ne

seu

ran

lou

hik

ko

-

pe

nk

ere

en

ed

usta

lla.

Luo

de

-, po

hjo

is-, tai k

oillis-

tuu

li aa

ltoin

ee

n p

ain

aa

ku

rssilaise

n ja

resk

utta

jan

pä

in k

ivilo

uh

ikk

oa

. =>

Mu

stelm

ia, ja

ma

hd

ollise

sti

aiv

otä

räh

dys ta

i sijoilta

an

me

nn

yt n

ive

lkin

.

Aa

llok

ko

me

lon

na

ssa o

hje

istettu

pitä

mä

än

25

m

etä

isyys e

m. a

allo

nm

urta

jiin ja

lou

hik

ko

on

, jotta

oh

jaa

ja e

htii re

sku

ttaa

tai o

pa

staa

ran

tau

tum

aa

n.

Kyllä

Ei

1 V

aik

ka

täh

än

astise

t toim

en

pite

et o

lisi ed

ellä

tod

ettu

riittävik

si, vo

i olla

järk

evä

ä ja

ka

nn

atta

va

a to

teu

ttaa

he

lpp

oja

ja h

alp

oja

toim

en

pite

itä tu

rva

llisuu

de

n p

ara

nta

mise

ksi

ed

elle

en

. To

ime

np

iteid

en

tärk

eys: 1

= T

urv

allisu

ud

en

ka

nn

alta

kiire

ellin

en

toim

en

pid

e, to

teu

teta

an

vä

littöm

ästi. 2

= V

äh

em

mä

n k

iiree

lline

n to

ime

np

ide

, joka

vo

ida

an

tote

utta

a

myö

he

mm

in. 3

= Lisä

selv

ityksiä

va

ativ

a to

ime

np

ide

-eh

do

tus.

Vih

urin

turv

allis

uusasia

kirja

, Liite

6

Ta

mp

ere

en

Vih

uri

2

6

ku

rssit@

vih

uri.in

fo

Ko

ulu

tusre

tki

Ta

pa

tora

an

Sä

ä p

ah

en

ee

Ta

pa

tora

ssa

olle

ssa; p

alu

um

atk

asta

tule

e

ku

rssilaisille

liian

va

ike

a

Use

ita k

aja

kk

eja

ka

atu

u,

ku

rssilaise

t jou

tuva

t

kä

ve

lem

ää

n K

au

pin

me

tsästä

va

jalle

.

Sä

äe

nn

uste

ide

n ta

rka

stus e

tuk

äte

en

.

Kyllä

Ei

Ko

ulu

tus lä

hiv

esillä

(jossa

4 u

ima

ran

taa

)

Ku

rssilain

en

tai jo

ku

oh

jaa

jista tö

rmä

ä u

ima

riin

Uim

ari sa

tutta

a p

ää

nsä

tai

ylä

va

rtalo

n. M

elo

ja v

oi

ka

atu

a - p

ah

imm

illaa

n

uim

arin

pä

älle

.

Pid

etä

än

etä

isyyttä

Ra

uh

an

iem

en

ja K

au

pin

oja

n

uin

tialu

eisiin

, ran

tau

tum

ine

n v

ain

turv

allisu

ussy

istä.

Kyllä

Ei

Ka

jak

in k

äsitte

ly ja

ka

nta

min

en

Ka

nta

mise

sta ta

i

ka

atu

mise

sta a

ihe

utu

va

t

va

mm

at.

Kä

si- tai se

lkä

va

mm

a. M

yö

s

nilk

ka

va

mm

a k

aa

du

ttae

ssa.

Ku

rssilla n

äyte

tää

n k

aja

kin

erg

on

om

isesti o

ike

a

no

stam

ine

n. O

pa

steta

an

ka

nta

ma

an

ka

jak

kia

pa

rina

. Kä

sittely

va

ihe

essa

ei k

iirettä

.

Kyllä

Ei

Luo

nn

on

ran

taa

n

ran

tau

tum

isen

ha

rjoitte

lu.

Va

ike

a m

aa

sto (jo

sku

s

irtolo

hk

are

ita), k

aja

kin

no

sto, ja

liuk

ka

us.

Kä

si- tai se

lkä

va

mm

a. M

yö

s

nilk

ka

va

mm

a k

aa

du

ttae

ssa.

Kiire

en

ja tu

ng

ok

sen

vä

lttäm

ine

n, e

rityise

sti

mä

rillä ra

nta

kiv

illä.

Kyllä

Ei

Ko

ulu

tuk

sen

aik

ain

en

ve

silläo

lo.

Ka

atu

min

en

va

hin

go

ssa.

Syyn

ä m

m. v

aillin

ain

en

me

lon

tata

ito, to

isen

me

loja

n

oje

nta

ma

esin

e, tö

rmä

ys

joh

on

kin

pin

na

lla ta

i pin

na

n

alla

, aa

lto, jo

pa

äk

illine

n

tuu

len

pu

usk

ak

in.

Ka

jak

ki k

aa

tuu

. Jos p

inn

an

läh

ellä

kiv

i tms. k

ova

a, sa

a

me

loja

mu

stelm

an

tai

ko

va

n tä

llin p

ää

hä

nsä

.

En

na

kk

o-o

hje

istus k

aa

tum

istilan

tee

sta

ku

rssilaisille

- mm

. au

kk

op

eito

n o

ike

a k

iinn

itys

ja irro

tus, m

elo

nta

reitin

va

linta

sää

n m

uk

aa

n,

järk

evä

etä

isyys ra

nta

an

. Ku

rssilaise

t ova

t ko

ko

aja

n jo

nk

un

oh

jaa

jan

nä

kö

ke

ntä

ssä. O

hja

ajie

n

tark

ka

ava

isuu

s, vä

ltetä

än

ve

de

na

laisia

kiv

iä ta

i

ve

rkk

oja

, use

ita a

pu

oh

jaa

jia.

Ku

rssilaise

lla va

rava

atte

et m

uk

an

a ve

sitiiviisti,

oh

jaa

jilla la

da

ttuja

pu

he

limia

vesitiiviisti,

oh

jaa

jilla k

yky a

nta

a e

nsia

pu

a, se

kä

pu

he

lin

soitta

a 1

12

tarvitta

essa

.

Kyllä

Ei

Ko

ulu

tuk

sen

aik

ain

en

ve

silläo

lo k

esä

n

en

simm

äisillä

ku

rsseilla

,

ku

n v

esi o

n k

ylm

ää

(ja

ku

rssilaisilla

on

hu

on

o

va

rustu

s kylm

ää

n

ve

tee

n).

Ks. y

llä.

Yllä

ole

va

n lisä

ksi k

ylm

ää

n

ve

tee

n k

aa

tun

ut v

oi

ihm

isen

luo

nta

isen

rea

ktio

n v

uo

ksi v

etä

ä v

että

he

nk

ee

nsä

. Kylm

ä v

esi

myö

s kylm

että

ä u

ima

rin

no

pe

asti.

Ks. y

llä, lisä

ksi m

elo

ttava

vie

läk

in lä

he

mp

än

ä

ran

taa

.

Oh

jaa

jilla o

n tie

do

ssa ve

de

nh

au

kk

om

isrea

ktio

n

ma

hd

ollisu

us, se

kä

ymm

ärrys rip

eä

n to

imin

na

n

tärk

eyd

estä

kylm

än

ved

en

aik

aa

n.

Kyllä

Ei

Vih

urin

turv

allis

uusasia

kirja

, Liite

6

Ta

mp

ere

en

Vih

uri

2

7

ku

rssit@

vih

uri.in

fo

Ko

ulu

tuk

sen

aik

ain

en

ve

silläo

lo

aa

llon

mu

rtajie

n lä

he

llä.

Ks. y

llä.

Ku

rssilain

en

saa

ttaa

ran

tau

tua

oh

jaa

jilta

kysy

mä

ttä lo

uh

ikk

oo

n, ja

saa

da

mu

stelm

ia ta

i jop

a

nilk

ka

nsa

sijoilta

an

.

Läh

in o

hja

aja

ne

uvo

o ra

nta

utu

mise

n lä

histö

n

he

lpo

imp

aa

n p

aik

ka

an

. Va

rota

an

ka

atu

mista

,

nilk

ka

a jn

e.

Kyllä

Ei

Ko

ulu

tuk

sen

aik

ain

en

ve

silläo

lo k

ala

pyyd

yk

sen

läh

etty

villä

, tai k

un

pin

na

n a

lla o

n jo

tain

tak

ertu

va

a.

Ks. y

llä.

Ka

atu

nu

t sotk

eu

tuu

ka

lap

yyd

yk

see

n, ta

i pin

na

n

alla

ole

va

an

esim

.

po

lku

pyö

rän

raa

too

n.

Ko

ulu

tusa

lue

ella

ei tie

ttävä

sti ole

ka

lap

yydyk

siä.

Oh

jaa

jilla o

n p

uu

kk

oja

. Liivit ke

llutta

vat.

Ta

rvittae

ssa k

s. alla

.

Kyllä

Ei

Ko

ulu

tuk

sen

aik

ain

en

ve

silläo

lo.

Ku

rssilaise

lla (ta

i oh

jaa

jalla

)

piile

vä

tai p

eite

lty sa

irau

s tai

va

mm

a, jo

ka

va

iku

ttaa

jak

sam

isee

n, ta

jun

taa

n, ta

i

tasa

pa

ino

on

.

Mu

u ta

pa

turm

a.

Ku

rssilain

en

ka

atu

u, m

utta

jää

taju

ttom

an

a v

ed

en

alle

.

Te

rve

yd

en

tila e

nn

ak

ko

tied

uste

llaa

n

ku

rssilaisilta

. Oh

jaa

jat o

va

t ha

rjoite

llee

t

taju

ttom

an

pe

lasta

mista

. Ha

nd

of G

od

-

pe

lastu

s, tai o

hja

aja

t suk

elta

vat ja

vetä

vät

he

nk

ilön

pä

än

pin

na

lle. S

oite

taa

n 1

12

.

Kyllä

Ei

Ks. y

llä.

Uu

pu

mu

s. He

ikk

o e

ne

rgia

/

ne

steta

sap

ain

o

Ku

rssilain

en

ei e

nä

ä ja

ksa

tai h

alu

a o

sallistu

a

op

etu

kse

en

, mu

tta p

ysty

y

itsen

äise

en

toim

inta

an

Te

rve

yd

en

tilan

en

na

kk

otie

du

stelu

. Ku

rssilain

en

oh

jata

an

ran

taa

n ja

arvio

ida

an

suo

riutu

uk

o

yksin

ko

tiin/h

oito

on

. Ta

rvittae

ssa a

ute

taa

n.

Kyllä

Ei

Ks. y

llä.

He

ikk

o e

ne

rgia

/

ne

steta

sap

ain

o

Oh

jaa

ja h

uo

ma

a k

esk

en

ku

rssin, e

ttei k

yk

en

e

teh

täviin

sä

Om

a ilm

oitu

s ja sija

isen

no

pe

a e

tsintä

.

(Ma

hd

ollise

sti oh

jaa

jia o

n k

urssilla

riittävä

sti ko

.

ku

rssipä

ivän

lop

pu

un

viem

isee

n)

Kyllä

Ei

Ko

ulu

tuk

see

n k

uu

luva

me

lon

ta T

ap

ato

raa

n ta

i

mu

ua

lle.

Tu

uli, a

allo

kk

o, u

kk

on

en

. K

aa

tum

ine

n, ta

i pe

räti

sala

ma

nisk

u.

Va

stuu

oh

jaa

ja v

arm

istaa

sää

en

nu

steista

etu

kä

tee

n, se

kä

ku

rssin o

losu

hte

ista

läh

de

tää

nk

ö re

tke

lle la

ink

aa

n. N

orm

iresk

uk

set

tai h

ina

us.

Jos u

ko

nilm

a tu

llut ’p

ää

lle’, e

vak

uo

ida

an

ku

rssi

läh

imp

ää

n u

kk

ose

njo

hd

attim

ellise

en

suo

jaa

n,

ku

ten

vaja

, Ka

up

ino

jan

sau

na

, Ko

uk

ku

nie

me

n

talo

t, jne

. Ta

pa

tora

ssa va

stuu

oh

jaa

ja p

ää

ttää

toim

en

pite

et.

Kyllä

Ei

Vih

urin

turv

allis

uusasia

kirja

, Liite

6

Ta

mp

ere

en

Vih

uri

2

8

ku

rssit@

vih

uri.in

fo

Ks. y

llä

Yh

de

n k

urssila

isen

pa

latta

va

va

jalle

ke

ske

n re

tke

n

(lää

kk

ee

t, me

no

, …); o

hja

aja

läh

tee

saa

ttam

aa

n.

Oh

jaa

ja:k

urssila

ine

n -su

hd

e

saa

ttaa

he

ike

tä

hu

on

om

ma

ksi k

uin

1:5

.

Jos 1

:5 sä

än

tö rik

ko

utu

u, v

astu

uo

hja

aja

pä

ättä

ä

pa

laa

ko

ko

ko

ku

rssi, va

i vo

ida

an

ko

jatk

aa

tyve

ne

n ja

läm

pim

än

ke

lin, h

yvä

ku

nto

isten

ku

rssilaiste

n jn

e y

hte

isva

iku

tuk

sen

turv

in.

Kyllä

Ei

Ko

ulu

tuk

sen

aik

ain

en

ve

silläo

lo.

Ka

lusto

ssa ta

i va

ruste

issa o

n

ha

itallisia

vik

oja

.

Va

ike

a m

elo

a, k

aja

kk

i täyt-

tyy v

ed

ellä

, ka

atu

min

en

,

me

lon

taliiv

it eiv

ät k

ellu

ta

riittävä

sti tai irto

ava

t, jne

.

No

rma

ali k

alu

stosta

hu

ole

htim

ine

n.

Me

lon

taliiv

it tark

isteta

an

5v v

äle

in, v

iime

ksi v

.

20

14

.

Kyllä

Ei

Ko

ulu

tuk

sen

aik

ain

en

ve

silläo

lo.

Ne

stee

n ta

i ravin

no

n

vä

hä

isyys, liia

n ra

sittava

me

lon

tasu

oritu

s, tai liia

n

vä

hä

n ta

uk

oja

Ei ja

ksa

mu

ide

n m

uk

an

a,

eik

ä o

pi. K

aa

tum

ine

nk

in

ma

hd

ollista

.

Ku

rssilaiste

n to

ivo

taa

n o

ttava

n e

vä

stä, n

este

ttä

ja h

attu

mu

ka

an

sa, ly

hyt ta

uk

o n

. tun

nin

vä

lein

,

seu

rata

an

ku

rssilaisia

ja k

ysy

tää

n ta

uk

ota

rve

tta.

Ta

uk

oje

n p

itäm

ine

n, k

urssio

hje

lma

n

ke

ven

täm

ine

n.

Kyllä

Ei

vihurin turvallisuusasiakirja, liite 6 versiohistoria · 2019. 5. 5. · vihurin...

Documents