Virittäjät -TVT-strategiat toimimaan (3op)

Essi Ryymin, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

17.3. 2016

Verkostoitunut asiantuntijuus

Verkostoitunut asiantuntijuuspedagogisen kehittäjän työssä

Verkosto-osaaminenon tulevaisuuden työelämätaito

• Yhteisöjen muodostamisen ja niissä toimimisen taidot

• Kyky dialogisuuteen, jaettuun johtajuuteen ja itseorganisoitumiseen

• Tunnetaidot

• Kyky ja valmius auttaa toisia

• Kyky yhteistyöhön sekä aktiivinen oman panoksen antaminen toiminnan kehittämiseen

• Työyhteisötaitojen merkitys tulevaisuudessa kasvaa entisestään

Järvensivu, A. (2013). Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä tulevaisuuden muutostutkimuksen valossa. Esitys, Työterveyslaitos 15.5. 2015. bit.ly/1NEYFEl

Ihanteellinen pedagoginen yhteisö

• Tietoisuus työyhteisön tehtävästä

• Tietoisuus ammatillisista vahvuuksista ja osaamisalueista

• Sitoutuminen yhteisiin arvoihin

• Riittävästi sosiaalista liikkumatilaa: sallitaan yksilöiden ja yhteisön kehittyminenja muuttuminen, ”Moving Mosaic” (Hargreaves, 1996)

• Työntekijät ovat verkottuneita toisiinsa ja tietoa liikkuu riittävästi

• Työntekijöiden pysyvyys ja vaihtuvuus tasapainossa

Mm. Hargreaves, 1996; Ryymin, 2008

Opettajan työ on sosiaalista asiantuntijuutta

• Asiantuntijuus on kulttuuriin ja yhteisöllisiin tiedonluomisprosesseihin osallistumista (Hakkarainen, Palonen & Paavola, 2002)

• Yhteisön toiminta johtaa muutoksiin yksilön osaamisessa – tätä tapahtuu sekä tiedostaen että tiedostamatta

• Informaation ja muutoksen hallinta yhdessä, yhteisön voimavarat ja resurssit opettajan tukena

• Vertaismentorointi, työparit, yhteiset kokeilut, kollegakouluttajat

Kollegalta oppiminen edellyttää

• Luottamusta, avoimuutta

• Arvostuksen osoittamista, arvostetuksi tulemisen kokemusta

• Vastavuoroisuutta ja molemminpuolisuutta

• Riittävästi yhteistä asiantuntijuutta

• Kiinnostusta oman alan kehittämiseen

• Mahdollisuutta työstää tietoa yhdessä (monimutkaiset ongelmat, haasteellinen tieto)

• Mahdollisuutta kokeilla yhdessä uusia ideoita, työtapoja ja -välineitä käytännössä

Verkostoitunut asiantuntijuus

”Oppiminen ei ole yksilölaji, vaan se tapahtuu vuorovaikutussuhteissa ja sijoittuneena aina johonkin tiettyyn kontekstiin ja kulttuuriin.”

”Myöskään älykkyys ei nykykäsityksen mukaan ole vain yksilön omaisuutta; se on levittäytynyt ympärillemme ja vuorovaikutussuhteisiimme esimerkiksi erilaisina tiedonkäsittelyn ja toiminnan malleina, työskentely-ympäristöinä sekä verkostoina.”

Verkostoitunut asiantuntijuus• Asiantuntijayhteisöllä on oma kulttuurinsa, kielensä, toimintatapansa ja työvälineensä

• Verkostoitunut asiantuntijuus korostaa yksilön ja yhteisön yhteiskehitystä

• Minkälaista osaamista sinulle kehittyy omassa työyhteisössäsi?

Asiantuntijuuden yhteiskehitys• Asiantuntijan (työntekijän) toiminta muokkaa yhteisön kehitystä

• Yhteisön toiminta johtaa muutoksiin yksilön osaamisessa

• Yksittäisen työntekijän mahdollisuudet muuttaa organisaatioon useiden vuosien kuluessa juurtunutta toimintakulttuuria ovat kuitenkin melko vähäiset

• ”Ei se kuinka lujaa soudat, vaan missä veneessä istut.”

Verkostoitunut älykkyys• Verkostoitunut asiantuntijatoiminta voi ylittää yksilön tiedonkäsittelykyvyn eli ryhmä voi

ratkaista ongelmia, joita yksittäinen asiantuntija ei pystyisi ratkaisemaan

• Verkostoitunut älykkyys viittaa niihin tietorakenteisiin ja käytänteisiin, joiden avulla yksilö tai yhteisö toimii tietoisesti ja mielekkäästi omassa ympäristössään

• Verkostoitunut älykkyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että verkostot, työkalut tai toimintaympäristöt toimisivat lähtökohtaisesti aina älykkäästi tai kyvykkäästi

• Ks. esim. ”Kollektiivinen älykkyys ei riitä päätöksentekoon joukkoistamisessa”, 2015

Sosiaalisesti hajautunutälykkyys

Hajautettu / jaettu asiantuntijuus

- A ja tte lun ulko ista m i-nen- Id e o id e n ke hitte ly- Ulko ine n m uistike nt-tä

Fysikaalisesti hajautunutälykkyys

Jiri Lallimo, 2008

Älyllisen toiminnan ”proteesit”

• Älyllinen kuorma voidaan jakaa ihmisten ja ulkoisten ajattelun apuvälineiden kanssa

• Älykästä toimintaa tukevat apuvälineet tai “tekoraajat”

Jiri Lallimo, 2008

Verkostoitunut asiantuntijuus edellyttää, että

• Jokaisella on oma osaamisalueensa, mutta osaamiset ovat osittain päällekkäisiä toisten osaamisten kanssa

• Toimijoilla on käsitys toistensa tietämyksestä ja he osaavat hyödyntää sitä toimintansa tukena

• Kognitiivinen moninaisuus, transaktiivinen muisti

• Ryhmän kesken kehittyy jaettu tietoisuus toisten osaamisesta, ”kuka tietää mitä”

Transaktiivinen muisti

• Tieto verkoston osaamisesta: ”Tiedän, mitä hän tietää.” ”Tiedän, että hän tietää mitä tiedän.”

• Ihmiset käyttävät omaa muistiaan täydentäviä apuvälineitä, ulkoisia muistitukia tai muita ihmisiä

• Yksilön ei tarvitsee muistaa jotakin asiaa mikäli hän tietää, että joku toinen ryhmän jäsen pitää asian mielessään

Transaktiivisen muistin haasteet• Osaamisen kumuloituminen, verkostojen keskittyminen

• Rooleihin jäykistyminen

• ”Saman tarinan kertominen”

• Henkilökunnan liian nopea vaihtuvuus: yhteistä muistia ei kehity

Dynaaminen asiantuntijuus• Asiantuntijaorganisaatioiden tai -verkostojen kyky ratkaista

ripeästi uusia ja muuttuvia ongelmia

• Edellyttää mm. vahvoja verkostosidoksia, sosioemotionaalista turvallisuutta ja ajantasaista palautekulttuuria, joka sallii erehtymisen sekä

• Poikkeuksellisen kyvykästä johtamista

Dynaaminen ryhmä• Ei ole suuri (2-3 henkilöä)

• Sosiaalisessa paineessa ihminen alkaa ajatella samalla tavalla kuin muut

• ”Kameli on komitean hevonen”

• Turvallisuuden ja ennakoitavuuden vuoksi ihmiset ovat valmiita näennäiseen yhteen hiileen puhaltamiseen

Dynaaminen ryhmä• Jäsenillä on hyvät itsesäätelyn taidot (”self-regulation”)

• Kykenevät ”pitämään” toisistaan, liittymään toisiinsa

• Arvostavat toistensa ammattia ja ammatillista osaamista

• Kykenevät motivoitumaan (tämä on kyky, jota voi harjoitella!)

• Haluavat sitoutua yhteiseen tavoitteeseen (sitoutuminen)

Vahvat verkostosidokset• Runsaasti vuorovaikutusta

• Sosio-emotionaalinen luottamus

• Välitetään ja työstetään vaikeasti välitettävää, kompleksista tietämystä kasvokkain (”tacit knowledge”, ”sticky knowledge”)

• Medioiden käyttö voi olla haasteellista, sillä kompleksinen tieto edellyttääselittämistä, kysymistä – nonverbaalinen viestintä tärkeää

Heikot verkostosidokset• Tukevat tiedon välittämistä organisaatiosta ulos ja sisään

• Uuden tiedon etsiminen

• Helposti jaettava informaatio (”leaky knowledge”)

Ammatillista kehittymistä edistävä vuorovaikutussuhde

• Riippuvuus• Vahva sidos • Tietoisuus• Tavoitteellisuus• Asenne:

”Vasta sitten, kun pidämme toista ihmistä oppimisemme lähteenä, opimme häneltä (Ruohotie, 1996)”

Sparrauskaveri, merkittävä toinen• Reflektiokumppani uudistavaan

ajatteluun

• Tarjoaa runsaasti emotionaalista ja älyllistä tukea

• Työpari, tiimin jäsen, työpaikkaohjaaja, mentori, tutor, työkaveri

• Sparraus ei onnistu, jos vuorovaikutussuhteessa on syytöstä, arvostelua, vaatimusta, kilpailua tai arvovaltataistelua

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Opettajan oppimisympäristö

Harto Pönkä, 2013

Ammatillinen kehittyminen verkostoissa

1.Tutustu eri sosiaalisen median palveluihin.

2. Seuraa, mitä verkon eri kanavilla tapahtuu.

3. Kaikessa ei voi eikä tarvitse olla mukana.

4. Pohdi, mikä tapa ja kanava palvelisi ammatillista kasvuasi parhaiten – mikä tuo uutta kipinää, innostusta ja ideoita työhön?

5. Lähde liikkeelle pienin askelin, kokeile. Pidä hyvät, hylkää huonot.

Mukaillen Piritta Seppälä, 2010:http://www.kansalaisfoorumi.fi/sosiaalinen-media-ja-internet/verkkoon-verkostoitumaan.html

Opettajan oppimisympäristö Sosiaalisen median kokeilua

Verkkoviestintä• Ole kohtelias ja ystävällinen. Viesti omaan tyyliisi, mutta pyri olemaan ytimekäs. Otsikoi

kuvaavasti, mene heti asiaan, karsi ja tiivistä.• Älä loukkaa toisia. Tämä koskee myös nimien mainitsemista sekä kuvien ja muun digitaalisen

aineiston julkaisemista. Nimimerkin tai pelkän etunimen käyttäminen on eräs tapa suojata esimerkiksi pienten koululaisten identiteettiä.

• Avoin ja nopea mikroviestintä, kuten Twitter, voi leimahtaa julkiseksi haukkumiseksi, ja tilannetaju voi kadota. Koeta asettua kohteen asemaan.

• Tutustu käyttöoppaisiin ja ohjeisiin, taustatietoihin ja muuhun helposti verkosta löydettävään ennen kuin kysyt apua muilta.

• Hallitse omaa aikaasi. Jos sähköinen viestintä uhkaa kaapata ajan, etsi parempia toimintatapoja. Sähköisen viestinnän on tarkoitus vähentää työtaakkaa, ei luoda sitä lisää.

• Jos verkkoviestintä kuormittaa, opettele asia kerrallaan. Hae jokaisen uuden asian kohdalla omaan toimintaasi soveltuvia järkeviä toimintatapoja. Tee itsellesi suunnitelma.

• Puhelinyhtiö Elisa (Communications) julkaisi vuoden 2000 alussa klassikoksi tulleen mainoslauseen: "Haluan olla kaikkialla, kaikkien kanssa, kaiken aikaa, nyt ja aina." Aikaan ja paikkaan sidottu ihminen nääntyy ilman lepoa ja rauhoittumista. Mahdollisuus viestiä missä ja milloin vain vaatii itsesäätelyä.

Lähde: Anne Rongas, 2009

Lähteet ja lisää lukemista Borgatti, S. P., Everett, M. G. & Freeman, L. C. (2002). Ucinet 6 for Windows. Harvard: Analytic Technologies.

Brown, J.S., Collins, A. & Duguid, P. (1989). Situated cognition and the culture of learning. Educational Researcher, 18, 32-42.

Engeström, Y. (1999). Innovative learning in work teams: Analyzing cycles of knowledge creation in practice. In Y. Engeström, R. Miettinen & R-L. Punamäki (Eds.). Perspectives on activity theory (pp. 377-404). Cambridge: Cambridge University Press.

Hakkarainen, K, Palonen, T, & Paavola, S. (2002). Kolme näkökulmaa asiantuntijuuden tutkimiseen. Psykologia, 37, 6, 448464.

Hargreaves, A. (1996). Contrived Collegiality and the Culture of Teaching. In P. Ruohotie & P.P. Grimmett (Eds.) Professional Growth and Development, Direction, Delivery and Dilemmas (pp. 263-290). Saarijärven Offset Oy: Saarijärvi.

Marton, F. (1988). Phenomenography: A Research Approach to Investigating Different Understanding of Reality. In R.R. Sherman, & R.B.Webb (Eds.) Qualitative Research in Education: Focus and Methods. Explorations in Ethnography Series (pp. 141-161). London: The Falmer Press.

Ryymin, E., Lallimo, J. & Hakkarainen, K. (2008) Teachers' professional development in a community: a study of the central actors, their networks and web-based learning. E-learning and education (eleed). [http://eleed.campussource.de/current_issue]

Ryymin, E., Palonen, T. & Hakkarainen, K. (2008). Networking relations of using ICTs within a teacher community. Computers & Education, 51(3), 1264-1282.

Ryymin, E. (2008) Teachers’ Intelligent Newtorks. Study of Relationship-based Professional Development supported by Collaborative Learning Technologies. Academic Dissertation. Acta Universitatis Tamperensis 1336. Juvenes Print: Tampere. [http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7414-9.pdf]

Scott, J. (1991). Social network analysis: A handbook. London: SAGE Publications.