Vastuullista veden hallintaa

Vantaan rotaryklubiViikkokokous 10.5.2012

Markku Puustinen

Vastuullista veden hallintaaTuotanto ja yhdyskunnat• Maatalous - kuivatus, kastelu• Metsätalous ja turvetuotanto – ojitus• Teollisuus – tuotantoprosessit• YhdyskunnatYksityinen kulutus• Veden kulutus• Hyödykkeiden kulutus – virtuaalivesi• Vesien virkistyskäyttöLuonnon ilmiöt, vesistöjen tila• Tulvan hallinta – tulvien pidättäminen• Vesienhoidon hallinta

Lumen vesiarvon keskimääräinen vuosimaksimi

Vuosisadanta 650 - 700 mm

Valunta 250-300 mm

Haihdunta 400 mm

Vesivarastojen muutos

Pellon vesitalousPeruskuivatus• Kaikki pellot peruskuivatuksen piirissä• Peltoalasta rajoittuu

- Peruskuivatusjärjestelmään 74 %- Vesistöön 13 %- Maastoon 13 %

Paikalliskuivatus• Salaojitettu 57 %• Avo-ojissa 25 %• Ilman kuivatusta 18 %

Ojitustilanne Suomessa

Lähde: Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu 23/2007

Kuva: Metsästäjä 3 / 2009

Perinteinen suoraluiskainen valtaoja

Kuva: Metsästäjä 3 / 2009

Luonnonmukainen valtaoja

Kuva: Metsästäjä 3 / 2009

Luonnonmukainen valtaoja

Uoman pohjakiveystä

Kasvien veden tarve

Lähde: Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu 23/2007

Kastelu

• Kastelun osuus veden kokonaiskäytöstä 70 % • Suomessa vain erikoisviljelyssä – suuri sadannan vajaus kasvukaudella, 130-140 mm• sadetus 5 – 30 mm/h (50 – 300 m3 ha-1)

Menetelmät• Valutuskastelu• Tippukastelu• Sadetuskastelu• Tihkukastelu• Pohjavesikastelu

Sadetustykki

Kuva: Työtehoseura

Kuva: Lounais-Suomen ympäristökeskus

Säätösalaojitus

Säätökaivo ja sen vaikutuspiirissä oleva peltolohko

Kuvat: Maija Paasonen-Kivekäs

Kuivatusvesien varastoallas ja säätökasteltua hietapeltoa

Kuvat: Maija Paasonen-Kivekäs

14.0

4.20

23

Kuormittava tekijä Vuosikuormituksen osuus eri vuodenaikoina %

Kesä Syksy Talvi Kevät

Kokonaisfosfori 1-5 18-47 26-60 20-23

Nitraattityppi 1-7 28-64 13-57 13-16

Fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen eri vuodenajoilleSavijoki 13.6. 2007 - 31.5.2009

14.0

4.20

23

Ympäristötuki- järjestelmäYmpäristötuki- järjestelmä

Toimenpiteiden vaikutukset(kg/ha/v)

Toimenpiteiden vaikutukset(kg/ha/v)

Toimenpiteiden kustannukset- tilataso (€/ha)- tukitaso (€/ha)

Toimenpiteiden kustannukset- tilataso (€/ha)- tukitaso (€/ha)

Toimenpiteiden jalkauttaminen - soveltuvuus

Toimenpiteiden jalkauttaminen - soveltuvuusAlueelliset toimijat

- neuvonta- koulutus

Alueelliset toimijat- neuvonta- koulutus

Maatilan ratkaisut- halukkuus- valinnat

Maatilan ratkaisut- halukkuus- valinnat

Taloudellinen optimointi- maatilatalous- ympäristövaikutukset

Taloudellinen optimointi- maatilatalous- ympäristövaikutukset

Maatilat- tuotantosuunta- teknologia- olosuhteet

Maatilat- tuotantosuunta- teknologia- olosuhteet

Toimenpiteiden vertailu- kokonaisvaikutukset (t/v)- kustannustehokkuus

Toimenpiteiden vertailu- kokonaisvaikutukset (t/v)- kustannustehokkuus

VPDVPD

Valuma-alue - ominaisuudetValuma-alue - ominaisuudetTavoitetilaTavoitetila

Hoito-ohjelmat- toteutus- kustannukset

Hoito-ohjelmat- toteutus- kustannukset

Vesistön tilaVesistön tila

ICECREAMICECREAM

SAMASAMA

SWATSWAT

- tarve- tarve

- maatalous- maatalous

VEPSVEPS

INCAINCA

VIHMAVIHMA

(Puustinen, M., Tattari, S. & Väisänen, S. 19.5.2010, SYKE)

Maatalouden vesistökuormituksen hallinta

Terminologiaa (veden laatu)

Sininen vesi• Makea pinta- ja pohjavesi – sadannasta 40 %• Kastelu – 15 % maa-alasta, 40 % tuotannosta• Maantieteelliset olosuhteet, tuotantotekniikka

Vihreä vesi• Maaperän vesi, haihtuu ilmakehään kasvien kautta• Sadannasta 60 % maaperän kosteudeksi • Pääosa viljelyalasta vihreällä vedellä

Harmaa vesi• Saastunutta, laimentunut hyväksyttävälle tasolle• Voi palautua nopeasti hydrologiseen kiertoon

Lähde: Vesitalous 1/2008

Terminologiaa (veden jälki)

Piilovesi• Tuotteen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen

aikana kulutettu vesimäärä• Maantieteelliset olosuhteet, tuotantotekniikka

Vesijalanjälki• henkilö, yhteisö, valtio tai vastaava on kuluttanut

maailman vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä

• Talousvesi, viljely (kastelu), teolliset tuotteet

Lähde: Vesitalous 1/2008

Kengät, naudannahkaa 8000 l T-paita, puuvillaa 2000 l

Hampurilainen 150 g 2400 l Kananmuna, 40 g 135 l

Lasillinen maitoa, 2 dl 200 l Lasillinen omenamehua, 2 dl 190 l

Lasillinen viiniä, 1,25 dl 120 l Lasillinen appelsiinimehua, 2 dl 170 l

Kupillinen kahvia, 1,25 dl 140 l Kupillinen teetä, 2,5 dl 35 l

Olut, 0,33 l 100 l Pussillinen perunalastuja,200g 185 l

Tomaatti, 70 g 13 l Appelsiini, 100 g 50 l

Leivänviipale, 30 g 40 l Leivänviipale ja juusto, 30 g ja 10 g

90 l

Peruna, 100 g 25 l Omena, 100 g 70 l

Mikrosiru, 2 g 32 l    

Esimerkkituotteiden piilovesimääriä

Vesijalanjälki eri maissa

Ulkoistettu • Globaali 1 243 m3 hlö v-1 (3 400 l vrk-1) • USA 2 483 m3 hlö v-1 (6 800 l vrk-1) 19 %• Suomi 1 727 m3 hlö v-1 (4 730 l vrk-1) 41 %• Kiina 702 m3 hlö v-1 (1 920 l vrk-1) 7 %• Etiopia 675 m3 hlö v-1 (1 920 l vrk-1) 1 %

• Talousveden kulutus 54 m3 v-1 (155 l hlö vrk-1)• Valunta 2 500 – 3 000 m3 hehtaarilta vuodessa

Lähde: Vesitalous 1/2008

Vastuullista veden hallintaa

Tuotanto ja yhdyskunnat• Maatalous - kuivatus, kastelu >> laadun hallinta (määrä) • Metsätalous ja turvetuotanto – ojitus >> laadun hallinta• Teollisuus – tuotantoprosessit >> määrän hallinta• Yhdyskunnat >> laadun ja määrän hallinta (hulevedet)Yksityinen kulutus• Veden kulutus >> määrän ja laadun hallinta• Hyödykkeiden kulutus – virtuaalivesi >> ulkoistettu hallinta?? • Vesien virkistyskäyttö >>> hajavesiasetus, kesämökit Luonnon ilmiöt, vesistöjen tila• Tulvan hallinta – tulvien pidättäminen >> määrän hallinta• Vesienhoidon hallinta >> laadun hallinta