vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat
DESCRIPTION
Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat. Kalastuslain kuulemistilaisuus, Helsinki 30.9.2010 Matti Sipponen. Vapaa-ajankalastuksen (VK) määritelmä. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Vapaa-ajankalastuksen globaalit kehityssuunnat
Kalastuslain kuulemistilaisuus, Helsinki 30.9.2010
Matti Sipponen
22.04.23 2
Vapaa-ajankalastuksen (VK) määritelmä
VK:lla tarkoitetaan sellaista vesieliöiden pyyntiä, joka ei ole harjoittajansa ensisijainen keino ravinnontarpeensa tyydyttämiseksi. Saalista ei yleensä myydä tai muuten saateta markkinoille. Vaikka VK:n ja kotitarvekalastuksen yksiselitteinen erottaminen toisistaan on usein vaikeata, saaliin käyttö toimeentulon parantamiseksi muodostaa rajan näiden välille.
Recreational fishing = recreational angling
EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries,EIFAC Occasional Paper No 42, 2008
VK:n pitkä historia
Ensimmäinen kuva egyptiläisestä vapakalastajasta 2000 ea
V. 1496 A Treatyse of Fysshynge wyth an Angle (Dame Juliana Berners)
V. 1653 The Compleat Angler (Izaak Walton)
Vapaa-ajankalastuksessa vallitsee kalastusmenetelmien ja motivaatioiden kirjo → useita erilaisia luokitteluja välineen, motivaation, kalastusympäristön, saalislajin ja sen koon perusteella Irti arjesta, luonnon läheisyys, kalastuskumppanit
22.04.23 3
Maslowin tarvehierarkia (1943)
22.04.23 4
Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005)
SUURET SÄÄTELYJÄRJESTELMÄT
Ekosysteemin tukipalvelut
•Veden kierto•Yhteyttäminen•Ravintoketjut•Hiilen kierto•Maaperän muodostuminen•Merivirtaukset•Ilmakehän kiertoliike
EKOSYSTEEMIPALVELUT
Tarjoavat (tuotantopalvelut)
Säätelevät(säätelypalvelut)
Suojeltuina tuovatkulttuuriin(kulttuuripalvelut)
HYVINVOINNINOSATEKIJÄT
Terveys
Toimeentulonperusedellytykset
Suojelu
Sosiaaliset suhteet
22.04.23 5
Vapaa-ajankalastus
Kaksi peruselementtiä:- kalastus (saaliin lkm ja koko: management)- virkistys (saaliiseen liittymättömät tekijät: hyödyn eri tekijät)
Sosiaaliset hyödyt yhteiskunnan ja yksilön tasolla– kala terveellistä ravintoa– kalastus suosittu harrastus– henkinen ja fyysinen hyvinvointi
Näiden mittaaminen:- HD (kalastajiin liittyvät psykologiset, fysiologiset, ympäristölliset,
sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset)- Taloudellinen arvottaminen (hyödyt) - Aluetaloudellinen vaikutus (rahavirrat)
VK:n yleisyys (Arlinghaus 2007)
22.04.23 7
Keskimäärin 7.4% väestöstäSkandinavia, Australia, P-Amerikka > 10%
Ei tietoa: Afrikka, E-Amerikka
VK:n lukumäärä
Maailmassa 500 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa
Euroopassa 25 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, 6.5% EUn kansalaisista
Määrä vähenee teollistuneissa maissa, mutta kasvaa nopeasti siirtymätalouksien maissa– Australia Queensland 1996/28.1% 2004/20.6%
Ajanpuute, mielenkiinnon puute, kalastuksen huono laatu, ei pääsyä kalavesille, kalastuskumppanien puute
– British Columbia 30% vähennys 1990→2005
22.04.23 8
Sisävesikalastuksen kehityskaaret (Cowx & Arlinghaus 2008)
22.04.23 9
Suojelu
Teollistumisaste ja ihmisen vaikutus
Käyttämäärä, pääasialliset asianosaiset
HoitokeinoKalastuksen säätely (kohdistuu kalastukseen)
Kannan vahvistaminen (kohdistuu kalakantaan)Kunnostus (kohdistuu ekosysteemiin)
Kalankasvatus, kaupallinen kalastus
VK, veteen liittyvät
harrastukset
SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010)
VAHVUUDET VKn sosiaalinen ja
taloudellinen merkitys VKt ympäristön vartijoina Toiminta suojelun hyväksi Lupatuloja ohjataan
suojeluohjelmiin
HEIKKOUDET Kalaston
populaatiodynamiikan heikko tuntemus
Innokkuus kalanistutuksiin Aliarvostus VKa ei kuunnella Käyttäjäryhmien ristiriidat
22.04.23 10
SWOT/VK ja vesiluonnon monimuo-toisuuden suojelu (Cowx et al. 2010)
MAHDOLLISUUDET
VKn suojelumyönteisyys Ympäristöä vahingoittavien
hankkeiden vastustaminen Kalakantoihin kohdistuvan
kalastusrasituksen aleneminen KK→VK
Ekosysteemiajattelu
UHAT Ympäristön kuormitus,
ajattelemattomat istutukset, vieraslajit, tulokaslajit
Paikallinen ylikalastus VKn paine kalakantoihin ja
ympäristöön VKn aiheuttama häiriö muulle
luonnolle Eläinaktivistit
22.04.23 11
Urbaani vapaa-ajankalastus
Yleistyy maailmalla Helppo pääsy kalavedelle
– Julkinen liikenne, heittolaiturit, polut
Rakennetaan miellyttävä ympäristö
Asiakkaina nuoriso, vanhempi väestönosa, liikuntarajoitteiset
Ruotsissa 50% VK-aktiviteeteista 30 km etäisyydellä kodista vv. 2007-2009 (Fiskeriverket )
22.04.23 12
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120
Avstånd till fiskeplatsen, mil
Acku
mul
erat
ant
al fi
sked
agar
%
VK ja biologinen paine
Ekosysteemiajattelu– myös vapaa-ajankalastus voi vaikuttaa kielteisesti kalakantoihin ja siksi
sitä tulee tarkastella osana kalastuspainetta Kohdelajin populaation koon pieneneminen Kohdelajin keskikoon ja –iän aleneminen Evolutiiviset muutokset / valikoiva kalastus, C & R
Maapallon VK-saalis 47.1 Mrd kalayksilöä, joista 17 Mrd yksilöä (36%) pidetään ja loput 30.1 Mrd yksilöä (64%) vapautetaan (Cooke & Cowx 2004)
Australiassa 50% VK:n saaliista vapautetaan vuosittain (47 M kalaa vuonna 2000)
Kanadassa VK saivat 215 M kalaa ja ottivat 72 M (33%)v. 2005
22.04.23 13
VKn tuottamat hyödyt (EIFAC OP 46, painossa)
22.04.23 14
VK:n aluetaloudellisia vaikutuksia
Ruotsi: VKn hankinnat eli kustannukset 200 M€ (tuhansia työpaikkoja)
England and Wales: jos vapaa-ajankalastus loppuisi ja vaikka osa palveluiden kysynnästä kohdistuisi muihin aktiviteetteihin, £ 130 M ($ 250 M) kotitalouksien tuloja ja 5000 työpaikkaa menetettäisiin
USA: $ 45 Mrd myynti vähittäiskaupassa (900 $ per kalastaja)→ kerrannaisvaikutukset $ 125 Mrd ja 1 M työpaikkaa
Australia: AUD 1.8 Mrd (AUD 552 per kalastaja vuodessa)
Kalastusmatkailun tulovirrat merkittäviä
22.04.23 15
VK:n globaalit näkymät
Väestönkasvu Ilmastonmuutos Uhanalaiset kalalajit & vieraslajit Kalojen hyvinvointi
– yleisön hyväksyntä harrastukselle tärkeätä– kalayksilön terveys, vesiympäristön toimivuus
”Suuri bisnes”→ tuotetaan sosioekonomisia hyötyjä erilaisille ihmisryhmille Instituutioiden kehittäminen: tieteellinen neuvo käytännön politiikaksi
osallistavan ja läpinäkyvän prosessin kautta
22.04.23 16