Julkaisija: Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y Lokakuu nro 3 O 2009

3/20092

Nro3/2009

Kansikuva. "Ransukin" tuli vangin avuksi Vanajan avovankilan muokkaamassa kulttuurisadussa Kuopiossa 11.9.2009.

Suomalainen huumausainepolitiikkaon onnistunutta, kertoo Huumausaine-politiikan kertomus vuodelta 2008. Huu-meiden kokeilu ja käyttö eivät kasvaneetSuomessa vuonna 2008, ja nuoremmillane ovat jopa vähentyneet. Myös useim-pien huumehaittojen tilanne tasaantuiviime vuonna ja uusien HIV-tapaustenmäärä on saatu laskemaan. Lainvalvon-taviranomaisten tietoon tulleiden huu-mausainerikosten kokonaismäärä pysyivuonna 2008 edellisen vuoden tasolla.

Hallitus käsitteli iltakoulussaan 16.syyskuuta Huumausainepolitiikan ker-tomusta vuodelta 2008, jossa esitelläänvuoden 2008 huumausainetilanne jahuumausainepoliittiset toimenpiteet.Kertomus esittelee valtioneuvostonhuumausainepoliittisesta yhteistyöstävuosille 2008-2011 tekemän periaatepää-töksen toteutumista.

Kertomus korostaa suomalaisen huu-mausainepolitiikan tuloksellisuutta niineurooppalaisessa kuin kansainvälises-sä vertailussa. Suomessa keinoja onpystytty laajentamaan liittyen viran-omaisten pitkään jatkuneeseen tiiviiseenyhteistyöhön ja vuorovaikutukseen jär-jestökentän kanssa. Lisäksi on pystyt-ty toteuttamaan tehokkaita haittojenvähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä,kuten matalan kynnyksen terveysneu-

vontapalveluja, ilman että samanaikaises-ti olisi jouduttu luopumaan rajoittavastahuumausainepolitiikasta.

Huumetilanteen tasaantumisesta huo-limatta eri hallinnonalojen on edelleentiivistettävä ja parannettava yhteistyö-tään perustyön kehittämiseksi ja ongel-mien tunnistamiseksi. Uutena kehittämis-kohteena on alkamassa vartiointihenki-löstön sekä sosiaali- ja terveystoimenyhteistyön tiivistäminen syrjäytymisvaa-rassa olevien päihdeongelmaisten autta-miseksi ja julkisten tilojen turvallisuudenparantamiseksi.

Päihdeäitien lasten määrä on nousussa,noin 6 prosenttia raskaana olevista nai-sista on alkoholin suurkuluttajia. Jokavuosi syntyy noin 3000 päihteille altistu-nutta sikiötä, heistä 600 lapsella on sikiö-aikaiseen alkoholialtistukseen liittyviäoireita. Sosiaali- ja terveysministeriönasettama työryhmä selvitti raskaana ole-vien naisten hoidon varmistamista japäätyi suosittamaan mm. tahdosta riippu-matonta hoitoa. Asia vaatii lakimuutok-sia, jotka aiotaan esitellä eduskunnallevielä tämän vaalikauden aikana.

Huumausainepolitiikan yleistavoittee-na on huumausaineiden käytön ja levit-tämisen ehkäiseminen siten, että niidenkäytöstä ja torjunnasta aiheutuvat talou-

delliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitatja kustannukset jäävät mahdollisimmanpieniksi.

Huumausaineiden käyttö ja haitat kas-voivat 1990-luvulla niin sanotussa toi-sessa huumeaallossa, mutta 2000-luvullatilanne on vakiintunut. Suomessa olivuonna 2005 noin 14 500-19 000 amfeta-miinien ja opiaattien ongelmakäyttäjää.Markkinoille tulevien uusien huumeidenkäyttöä seurataan osana EU:n huumevi-raston nopean varoituksen järjestelmää.

Suomen huumausainepolitiikka pe-rustuu valtioneuvoston vuonna 1997 hy-väksymään huumausainestrategiaan jasitä suunnitellaan osana EU:n huumaus-ainestrategiaa. Suomi osallistuu EU:nvuosille 2009-2012 laatiman huumausai-netoimintaohjelman toteuttamisen ohjaa-miseen mm. Euroopan Unionin Huu-mausaineviraston ja Europolin hallinto-neuvostoissa. Kansainväliseen huu-mausaineyhteistyöhön osallistutaanYK:n, Euroopan neuvoston ja Pohjois-maiden ministerineuvoston foorumeilla.

Lisätietoja:Sosiaalineuvos Tapani Sarvanti, puh.(09) 160 73850

STM tiedote 16.09.2009

Huumetilanne tasaantunut Suomessa

VVL:n luottamusmiehet olivat koulu-tuksessa Hämeenlinnassa. Lääkehuol-to ja uudet seuraamusmuodot puhutti-vat. Lisää sivuilla 4-9.

Vankilavirkailija täyttää 110 vuotta.Työväenlehti Työmies on taas VVL:nikäinen. Katsaus sivuilla 10-11.

Tampereen käräjäoikeuden nimi muut-tuu ensi vuoden alusta PirkanmaanKäO:ksi. Laamanni Pekka Lankisenhaastattelu sivuilla14-15.

NFU:n sihteeristö kokoontui kesälläIslannissa, jonka kansantalouden sym-bolinen ilme näkyy kuvassa. RaporttejaNFU:lta sivuilla24-27.

Vankeinhoitolan kulttuuri näyttäytyiKuopiossa mm. ruuan kautta, silmänruo-kaa kaihtamatta. Sivut 18-23.

Status Minor on tamperelainen heavyrock -bändi. Vhe Markku Kuikka(kesk.) vastaa melodian sovituksestasekä laulupuolesta. Sivut 28-29.

3/2009

Lappeenrannan Kirjapaino Oy - Lappeenranta 2009

Vankilavirkailijain Liitto VVL r.y:näänenkannattajaPerustettu vuonna 1899Ilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 15 euroa/vskPäätoimittaja Ahti Granate-mail: ahti.granat@kolumbus.fi

Painopaikka:Lappeenrannan Kirjapaino Oy

Kirjoituksia ja kuvia ei palauteta,ellei niistä ole erikseen sovittu.Henkilöuutiset, merkkipäivät jakiitosilmoitukset ovat maksuttomia

Toimisto:Viherniemenkatu 5, 00530 Helsinkipuh. 09 - 25 223 400faxi 09 - 25 223 411

Puheenjohtaja Jari TuomelaVarapuheenj. Ilpo NummelaSihteeri Olli-Pekka OlkkonenEdustajiston pj Kari VirtanenJärjestösihteeri Ahti GranatToimistonhoitaja Eila Niska

Lomakohteet:Muonion majaVaraukset liiton nettisivultaAvaimet huoltoasema Muonion SEO,ma-pe 7-21, la 8-20 ja su 10-20Muina aikoina SEO 016-532 462Huoltovastaava Lauri Rauhalapuh, 0400 296 400

Pyhärannan lomakotiVaraukset kesäaikanapuh. 02 - 867 3652Lomaisäntä Jorma Lehtonen

3

Linnatonttu (Tonttutie 1a)Varaukset liiton nettisivultaAvaimet: Tahkopalvelu OyLaitisenmäentie 11,puh. 017-481 400, klo 09.00-16.30

110 VUOTTA Helsinki 29.9.2009

Uusi Rikosseuraamuslaitos jauudet säädökset

Vankeinhoito- ja Kriminaalihuoltolaitoksen sekä Rikosseuraamusvirastonyhdistyminen yhdeksi uudeksi organisaatioksi etenee vauhdilla. VHL:n jaKHL:n yhdistymisen juuret juontavat vuosituhannen taitteeseen, jolloineduskunnassa säädettäessä lakia täytäntöönpanon hallinnosta nähtiin pit-kän tähtäimen tavoitteena olevan yksi yhteinen organisaatio. Organisaatio-muutoksen lisäksi edessä on varsin suuri toiminnallinen muutos, jonka si-sällöstä kenttätasolle ei vielä ole tarkkaa tietoa. Organisaatio muuttuu jokatapauksessa 1.1.2010 alkaen, mutta henkilöstö- ym. järjestelyistä heijastuvatseikat näkyvät täysin vasta tulevina vuosina.

Kesän aikana uutta yhdistyvää toimintaa on valmisteltu erityisesti johta-mismallin kautta, mikä loppujen lopuksi päätyi järkevämpään vaihtoehtoon.Rikosseuraamuskeskukset, jotka muodostuvat nykyisen VHL:n ja KHL:nyksiköistä, saavat sivutoimiset johtajat. Ensimmäinen, kesäkuun alussatiedotettu linjaus olisi tuonut keskuksille päätoimiset johtajat ja samallayhden johtamistason lisää. Nykyiset avolaitokset ja KHL:n aluetoimistotmenevät yhden johtajan alaisuuteen, jolloin osin puretaan vankeuslain myötälisättyä avolaitosten johtoa. Sitä ennenhän kaikissa avolaitoksissa ei ollutomaa johtajaa.

Konnunsuon ja Pelson henkilöstöä koskevat selvitykset on jo pitkälti tehty.Suurin osa henkilöstöstä tietää jo paikan, jossa voi jatkaa virka- tai työuraa.Näiltä osin asia on mennyt varmasti kivuttomammin kuin pelättiin. Mutta:ilman sijoituspaikkaa olevien tilanne on kaikkein vaikein, joten tekemistätällä saralla vielä riittää. Toiminnan alasajo heijastuu lisäksi moneen käy-tännön seikkaan, jotka aiheuttavat ko. yksiköissä jaksamis- ja kuormitus-ongelmia. Näissä tilanteissa myös katkeruus tehtyjä ratkaisuja kohtaanpulpahtaa varsin herkästi uudelleen pintaan. Jaksaminen Konnunsuolla onsiis edelleen vaikeaa. Pelsolla puolestaan käytännön seuraukset näkyvät vastasiinä vaiheessa, kun vankiluku alenee. Riskinä em. tilanteissa ja muissa-kin pakonomaisissa henkilöstöä tai työtä koskevissa järjestelyissä on se, ettäasioiden lisäksi myös ihmiset alkavat riidellä.

Tuskaa lisää se, että vuonna 2010 saavutetaan tuottavuusohjelman hen-kilötyövuosivähennysten huippu. Alalta pitää vähentää 85 htv, mikä on erit-täin vaikeata, tehtiinpä se miten tahansa. VVL on esittänyt mm. eduskunnanlakivaliokunnalle joustoja tähän tuskaan, mutta VM:n joustamaton kanta onainakin toistaiseksi ollut määräävänä. Organisaatiouudistus tuo kyllä sääs-töjä niin johtotehtävistä kuin aluehallinnostakin. Tätä henkilöstöä oikeu-tetusti koskevat uudelleensijoituslinjaukset aiheuttavat kuitenkin sen, ettäsäästöt näkyvät vasta pidemmällä viiveellä.

Rikosseuraamuslaitosta koskevan lakiesityksen lisäksi eduskunnassaovat loppuvuodesta esillä vanginkuljetusta ja valvontarangaistusta koskevatlakiesitykset. Lisäksi tuleva asetus vankeinhoidon hallinnosta määritteleevarsin keskeisiä seikkoja, kuten pätevyysvaatimuksia, toimivaltuuksia jasiirtymäsäännöksiä. Asetus puolestaan tulee vielä lausuntokierrokselle jayt-käsittelyyn. Erilaisia työryhmiä ja muuta asian liittyvää valmistelua onmeneillään sekä KHL:n että VHL:n kentässä. Tässä suhteessa näyttääkinsiltä, että avoimuuden ja henkilöstön kuulemisen periaatteista huolimattakäytäntö ei aina toimi siten kuin pitäisi. Muutoksen pyörteissä korostuu myöskeskinäinen alan ammattijärjestöjen yhteistyö, jotta kentän ääni saadaan kuu-luviin.

Jari Tuomela

3/2009

Kaksi aihetta luottamusmiesten koulutuspäivillä yli muiden:Vankien lääkehuolto edelleen kirjavaaUusien seuraamusmuotojen valvontaa

jäntevöitettäväVankilavirkailijain Liiton tämän vuoden toiset koulutuspäivät pidettiin ammattiosastojen luotta-

musmiehille Hämeenlinnassa 24.-25.9. 2009. Koulutusteemat sekä alustajatkin olivat osittain sa-moja kuin keväälläosastojen puheenjohtajilla. Eniten keskustelua syntyi edellä olevan otsikon mu-kaisista aiheista. Ajankohtaiset sopimusasiat ja Riseala 2010 -projekti olivat toki nekin edenneet,mutta varsinkaan jälkimmäinen aihe ei nyt nostanut aivan samoja intohimoja kuin vielä keväällä. Toi-saalta: paljoa ei vielä ollut jäänyt unohduksiin - varsinkaan niissä laitoksissa, joiden kohdalla työn-antajan ja poliittisen päätöksenteon pahan hedelmät olivat yhä korjattavissa.

Liiton omissa asioissa lähestytään nopeutuvaan tahtiin ratkaisevia järjestö- ja henkilöpäätöksiä.Näihin asioihin liiton tulevaisuudesta alustanut Jari Tuomela joutuu varmasti palaamaan vielä montakertaa vuoden 2010 edustajiston kokousasioiden valmistelun yhteydessä.

Lääkekeskuksen johtaja Virpi Henttinen haluaakuulla myös valvontahenkilöstöä

Liiton puheenjohtaja viittasi ensimmäisen koulutuspäivien aiheen esittelyssä jo siihen ristiriitaan, jotavalvontahenkilöstö oli kokenut 90-luvun lopulla vankien lääkehuoltoon osallistumisesta. Ensimmäisiävirallisia työtehtäviä hänen pääluottamusmiespostissaan olikin ollut selvittää mm. TEO:n kantaa siihen,voidaanko vartijoita velvoittaa tekemään sairaanhoidon erikoiskoulutettujen aiemmin hoitamaa lääkkeidenjakelua vangeille. Toinen, jo aiemmin pitkään kiusannut aihe oli ollut vangin terveystietojen tinkimä-tön salassapito muulta kuin vankilan terveydenhuoltohenkilöstöltä. Entinen vhl:n ylilääkäri oli pitänyttätä salassapitokysymystä ensisijaisesti juridisena ja samalla ylikäymättömänä yhteistyön muurina.

Aikojen ja henkilöiden muutos on kaikeksi onneksi murtanut tätä ehdotonta ja samalla täysin tarpeetontavaikenemisen muuria. Myös lääkekeskuksen johtaja oli nyt ensimmäistä kertaa kuultavana sekä itsekuulolla liiton koulutustilaisuudessa.

Mikä on lääkekeskus ja mistä sevastaa?

Vankeinhoitolaitoksen lääkekeskusperustettiin Hämeenlinnaan samaan tah-tiin Rake-hankkeen ja uuden vankeuslainvoimaantulon kanssa vuoden 2006 loka-kuun alusta. Se toimii vhl:n terveyden-huoltoyksikön yhtenä osana tehtävä-nään mm. lääkkeiden kilpailuttaminen,tilaus ja hankinta, varastointi ja sen val-vonta, peruslääkevalikoiman toteutus jaylläpito, määrättyjen lääkkeiden erityis-varastointi, kirjanpito ja kulutuksen val-vonta, lääketiedotus, lääkkeiden erityis-lupien valmistelu ylilääkärille, kuljetusval-mistelu sekä ohjeistus kaikille niille tahoil-le, jotka ottavat vastaan, säilyttävät jakäyttävät lääkekeskuksesta toimitettavialääkkeitä. Tähän viimeisimpään liittyyluonnollisesti lääkekeskuksen valvontaaja tarkastustoimia.

Terveydenhuoltoyksiköt saavat kak-si kertaa vuodessa lääkekeskukseltapäivitetyt seurantaraportit. Niistä käyvätselville mm. lääkkeiden kulutus- sekäkustannustiedot. Lääkekeskuksen johtaja Virpi Henttinen puhui, kuuli ja kuunteli.

4

3/2009

Virpi Henttisen mukaan toimintaa oh-jaavat lääkelain ohella myös lääkelaitok-sen määräys 7/2007 ja vankeinhoitolai-toksen lääkehuoltoa koskeva ohjeistus.

Johtaja Henttinen totesi, että jokaises-sa laitoksessa on peruslääkevalikoima,joka uusitaan kahden vuoden välein.Koska kyse on melko mittavasta euromää-rästä, n. 1,6 miljoonaa/vuosi, on kilpailu-tus valmisteltava EU-säännösten mukai-sesti. Kohteena on kaikkiaan 70 eri lääke-yhtiötä ja edullisin tarjous valitaan.

Kuka määräälääkkeet?

- Lääkkeen määrää ainavankilan lääkäri, painottaaVirpi Henttinen. Vankilan lää-kärillä on myös oikeus muut-taa vangin siviiliolosuhteis-sa mahdollisesti saamaa lää-kitystä siten, että se vastaalääkekeskuksen peruslääke-valikoiman tuotteen vaiku-tusta. Lääkekeskuksen johta-ja on jo tietoinen siitä, ettätällainen menettely aiheuttaavankien purnaamista, koskanämä ovat tottuneet tiettyihin“omiin siviililääkkeisiin”. Hä-nen vastauksensa purnaajil-le on lainattavissa yleisem-päänkin käyttöön: “...On so-vittu, että tämä sairaus hoide-taan näillä lääkkeillä...”

Jokaisella laitoksella onoltava lääkehoitosuunnitel-ma. Vankien tunnetusti korke-an sairastavuuden, pitkänajan kuluessa syntyneen me-dikaation sekä erityisestikorkeiden lääkehuoltokus-tannusten vuoksi varsin koh-tuullinen edellytys. Varsinkinpääasiassa keskushermos-toon vaikuttavien lääkkeiden (PKV-lääk-keet) pitkäaikaiskäyttöön on kiinnitettyhuomiota ja niitä pyritään systemaatti-sesti vähentämään.

Korvaushoidon ongelmiaAjan myötä on jouduttu hyväksymään

se, että siviilissä aloitettu korvaushoitojatkuu vankilassa. Suboxone ja metado-ni ovat tällä erää ne kaksi lääkettä, jotkalääkekeskuksen valikoimassa hoitavataddiktivammaisia. Suboxonea jaettaessalääkeannos on esimerkiksi murskattavasiten, että sitä ei voi “jemmata” tai nielläkokonaisena, jolloin sen vaikutus ei oleoikea. Vangin kanssa on lisäksi oltavasopimus siitä, että myös valvontahenki-löstö saa riittävästi ja lain puitteissa tie-toa korvaushoidosta.

Sen sijaan lääkekeskuksen johtajan-kaan mielestä ei kuulosta oikealta aloit-taa korvaushoitoja vasta koevapauteensiirryttäessä. Pitkän vankilatuomion jäl-keen siviiliolosuhteet saattavat ahdistaatavallista enemmän, mutta se ei riitä pe-rusteeksi. Vankilassahan pyritään päih-teettömään täytäntöönpanoon ja addik-tioista eroon. Olisi varsin ristiriitaista, josaddiktiota uusittaisiin “laillisesti” lähdet-täessä laitoksen ulkopuolelle tuomiolle.

Valvotussa koevapaudessa vangilla onoikeus hakeutua joka tapauksessa omankuntansa terveyskeskuksen hoidettavak-si. Yhteydenpito vankilan lääkärin ja ter-veyskeskuksen hoitavan lääkärin välilläonkin oltava aukotonta ja ajantasaista.

Koulutus paikallisestiLääkekeskuksen johtajan Virpi Hent-

tisen mielestä lääkejakoon tarvittavavartijoiden koulutus on laitoksen tervey-denhuoltohenkilöstön vastuulla. Kysy-myksiä aiheutti myös ns. kolmiolääkkei-

le?, kuinka paljon? ja kuinka usein?Tässä yhteydessä sivuttiin myös - ei

niinkään lääkeaineita - vaan lisäravinteitaja lääkekeskuksen suhtautumista niihin.Päälinjana lääkekeskuksella on näkemys,että vankilan ruoka kyllä on riittävänravitsevaa. Lisäravinteita ei sen vuoksitarvitse hankkia vangeille. Toisaalta tämäasia on kunkin laitoksen johtajan päätök-sen varassa.

Toistaiseksi vain yksi ainoa vangin te-kemä valitus dosetin takana olleista lää-keainemerkinnöistä on tullut Virpi Hent-

tisen tietoon. Tästä lääkkei-den oikeellisuuden varmen-nuksesta huolehtiva merkin-tä koettiin oleellisen tärkeäksisäilyttää.

Jakamisen jaantamisenmerkityserosta

Kun terveydenhuolto onjakanut lääkkeet valmiiksi do-setteihin, niiden annosta van-geille huolehti valvontahen-kilökunta. Tämä jakamisen jaantamisen termistö meneeherttaisesti sekaisin lääke-huollosta puhuttaessa. Jokuvoisi väittää, että ei ole kaiketimitään väliä, millä sanoillalääkkeen kulkua lääkekaapistavangille nimitetään.

Tosiasiassa ero on merkit-tävä vastuun määrityksenkannalta. Terveydenhuollonhenkilöstön on varmistaudut-tava annostellessaan lääkkei-tä dosetteihin, että ne vastaa-vat lääkärin määräyksiä. Sa-moin jakajalla on oltava lääk-keen antajalle tieto, miten mi-käkin lääke on otettava, ettäsen vaikutus olisi oikeanlai-

nen - ei välttämättä että sen “nauttiminensujuisi nopeimmin”. Vangin tunnistami-nen “oikeaksi” saattaa tuntua liioittelulta,mutta sekin on lopulta osoittautunut jopaelintärkeäksi. Samoin on laita dosetinselkeän nimitunnisteen ja lääkkeen oikeanantoajankohdan suhteen.

- Lääkkeen antava henkilö valvoomyös sen ottamista ja raportoi poikkea-mista, painotti Virpi Henttinen. Kaksiselvää ohjetta lisää: valvottava ja seurat-tava.

Palaute tervetulluttavirpi.henttinen@om.fi lienee oikea

osoite lähettää ajankohtaispalautettalääkekeskuksen johtajalle suoraan. Täl-laista yhteyttä Virpi Henttinen toivoi it-selleen erityisesti valvontahenkilökun-nalta. Tulossa olivat henkilökohtaisetkäynnit Haminassa ja Konnunsuolla.

Virpi Henttisen toivottiin ottavan yh-teyttä laitoskäyntiensä aikana myösVVL:n luottamushenkilöihin. Näillä onuseimmiten hyvä kokemus sekä näkemysvankien lääkehuollon ja valvontahenki-löstön keskinäisestä toimivuudesta lai-toksessa. (AG)

den ja työkoneiden käyttö yhdessä. Lai-toskohtaiset käytännöt osoittautuivat erikokemusten kautta olevan hyvin erilaisiaalkaen lääkkeiden laitoskohtaisesta säi-lyttämisestä, annostelemisesta dosettei-hin ja lopulta jakamiseen sekä lääkkeenottamisen valvontaan. Lääkekeskuksel-le menikin terveisiä selkeiden ja yhtenäis-ten ohjeiden laatimisesta. Niiden pitäisiantaa vastaukset kuka, ketkä, miten, missäja mistä -alkuisiin kysymyksiin.

Tarkkuutta lääkkeidensäilytykseen ja seurantaan

Suoria ohjeita odotellessa lääkekes-kuksesta annettiin yleisohjeita lääkehuol-lon ylläpidolle. Asuinosastolla dosetitolisi säilytettävä lukitussa kaapissa toi-mistotiloissa, joihin ei vangeilla pitäisiolla mitään asiaa saati mahdollisuuttapäästä lääkkeisiin itse käsiksi. Pientä“käsilääke”varastoa olisi pidettävä ensi-aputilanteita varten. Kaikista lääkkeistäolisi pidettävä tarkkaa kirjaa tyyliin kenel-

Terveydenhuoltohenkilöstö jakaa lää-keet, kuten tässä Jokelan avovankilassadosetteihin. Valvontahenkilöstö puoles-taan antaa niitä vangeille ja valvoo nii-den oikein ottamista. Koulutusta tarvi-taan.

5

3/2009

Ari Juuti Risestä puhui turvallisuus-strategian puolesta. Hän totesi sen perus-tuvan monitasoiseen selvitystyöhön jatiiviiseen työryhmätyöskentelyyn, jossamm. VVL.n puheenjohtaja on ollut muka-na. Työryhmän toimenpide-esityksetovat olleetkin arkikäyttöön hyvin sovel-tuvia. Ehkä jonkin verran työtä on vai-keuttanut säästösyistä ministeriöstä vi-rastoon - ja lopulta alueille sekä laitoksiin- ulotettu linjaus vankien yhä enenevästäsiirtämisestä avoimempiin olosuhteisiin.Säästötavoitteen ohessa tai sen sijastayleisesti käytetty perustehan on kuultu:vapauteen valmentautuminen toteutuujatkossa parhaiten avoimemmissa olo-suhteissa.

Joka tapauksessa liitossa turvallisuusnähdään edelleen kaiken muun vankein-hoidon edellytyksenä. Vankien päihde-kuntoutus, opinto- ja työtoiminta sekäkaikkien vankien häiriötön rangaistuksensuorittaminen ovat kiinni tuon perusteh-tävän, valvonnan ja kontrollin, hyvästätasosta laitoksissa - ja pian yhä enemmänniiden ulkopuolellakin.

Järjestäytyneen rikollisjenginjäsenet erityissyyniin

Järjestäytynyt rikollisuus ei muissamaissa, eikä Suomessakaan, juuri kunni-oita viranomaisten hyvää tarkoittavia yri-tyksiä saada näitä herran nuhteeseen vii-meistään vankilassaoloaikana. Näennäi-sesti hyvin, tai ainakin keskimääräisennuhteettomasti käyttäytyviä, mutta sa-malla heikompia vankeja terrorisoivia tä-män alakulttuurin jäseniä löytyy sieltätäältä vankiloissa. Heidän pyrkimyksensäon hyödyntää viranomaisten heikkouk-sia mm. hyvän käytöksensä varjolla ja sa-malla varata itselleen erilaisin omin keinoinavoimemmat olosuhteet rikollisen toimin-tansa jatkamiseksi tuomion aikana.

Juuri avolaitossijoitteluun halutaankinkiinnittää “uuden linjan” puolustajienhuomiota. Kentällä pidetään lujasti kiin-ni omista epäilyistä siitä, että avolaitos-kelpoisuuksissa lipsutaan

Turvallisuusstrategia puntarissaVankilavirkailijain Liitto on

jo perinteisesti kantanut suur-ta huolta laitosturvallisuudesta.Vaikka vakavia turvallisuudenkatkoja ei olekaan muutamaanvuoteen sattunut, rakenne-muutosten vuosituhat ja tuot-tavuusohjelma kasvattavatturvallisuusriskiä.

Tällaisen viranomaisten höynäytys-kierteen estämiseksi muutamat vangitaiempine rikostaustoineen on tutkittavaerityisen tarkasti. Epäilemättä näin teh-dään jo nyt, mutta käyttökelpoisen tur-vallisuusstrategian on oltava niin syväkuin pitkäkin inarinjärvi.

Turvallisuudentunteeseentuudittautuminen harhaa

Yhteiskuntaturvallisuuden vaarantu-minen on usein vasta se sysäys, jokaauttaa saamaan riittäviä voimavaroja jakeinoja muuten jo hyvin tunnettujen,jopa tunnustettujen, puutteiden korjaa-miseksi. Liian usein eletään vankeinhoi-dossakin kriisistä kriisiin. Kun edellinenvakava tapaus on riittävän kaukana taka-na, vahvistuu jossain tasolla yhä lujem-pi usko siihen, ettei mitään voi tapahtua-kaan.

Vankeinhoito on ollut turvallisuusasi-oissa pitkään eräänlainen yksinäinensaari. Kaikki mahdollinen on aikanaanpyritty tekemään itse. Nyky-yhteiskun-nassa taas yhteistyö on lähes ainoa kei-no selviytyä. Jos yhteistyöverkostoamuiden turvallisuusviranomaisten kanssaei ole kyetty luomaan – juuri edellä mai-nitusta väärästä itsellisyydestä johtuen– on turha syyttää muita osapuolia. PTR

-yhteistoiminta on onneksi keino, jokavahvistaa kaikkia osapuolia, myös van-keinhoitoa.

Oman tarkastus- ja turvallisuustoimin-nan saaminen uudelleen toimivaan uo-maan vankiloiden kesken sekä niiden si-sällä on resurssikysymys. Pelkästäänkunkin alueen tulevan turvallisuuspääl-likön viranhoidon varaan sitä ei saisijättää. Ilman tatu-toimintaa tietyt laitos-operaatiot jäävät tekemättä. Ja taas luo-tetaan, että eihän meillä, ehkä muualla…

Teknisiä keinoja ja id-korttiStrategian toimenpide-ehdotukset

ovat sitä käyttökelpoisempia mitä lähem-pänä ne ovat arkisia tarpeita. Laitoskoh-taisesti työpaikkaturvallisuutta on ohjat-tava ja harjoiteltava säännöllisesti.

Avolaitosten vankimäärän lisääminenedellyttää muutakin kuin vain petipaikko-jen kasvattamista. Toimitilaturvallisuusvolyymien noustessa, kulunvalvonta jaei-aktiivityöhön osallistuvien kontrolliovat vielä testaamatta. Eristyssellitilatsekä sähköinen valvonta ovat tietenkinratkaisuja, mutta virkamääriä on myöskyettävä vihdoin kasvattamaan. Avolai-toksille siirtyvä siviilivalvonta vie omanosansa.

Jari Tuomela on osallistunut Ari Juutin kanssa strategian luomiseen. Toteutusteettää vielä töitä.

6

3/2009

Toisaalta suljettuja paikkoja tarvitaanedelleen ja niihin olosuhteisiin välttämättäjäävä/jätettävä vankiaines on mitä toden-näköisimmin eri tavoin nykyisen valvon-nan terästämisen tarpeessa. Motivaatio-tekijöitä suljettujen laitosten turvallisuus-valvonnassa on vaikea huoltaa, jos van-

keinhoidon päähuomiota kiinnitetään jat-kossa vain avoseuraamuksiin.

Kaikki laitoksesta ulos liikkuvat, si-viilivaatteissa valvontaa suorittavat, joskohta myös laitoksen sisällä työskente-levät tarvitsevat vihdoin yhtenäisen jariittävän yksilöllisen id-tunnuksen vaik-

kapa kuvalla varustetun sirukortin muo-dossa. Onkin merkillistä, että vankeinhoi-don tapainen turvallisuusala ei ole kokohistoriansa aikana kyennyt siihen, min-kä jo muun yhteiskunnan turva-alat ovatomaksuneet luonnollisesti jopa yksinker-taisimmissa asiakaspalvelutehtävissä?

Yhtä merkillisen kirjava on tilanne lai-tosvierailijoiden suhteen. Muualla maa-ilmassa vierailijoiden tunnistus, heidänajankäyttönsä vankien kanssa sekä ku-lunvalvonta ovat yleisesti aivan toisellatasolla. Strategiaehdotuksissa on tähänvihdoin puututtu ja aivan oikein.

Asenteissa eniten korjattavaaTurvallisuuden tason nosto vaatii toki

muutakin kuin vain yksittäisiä toimenpi-teitä. Alussa jo viitattiin siihen, että asen-netta turvallisuuden priorisoinnista onsaatava muutettua myös linjajohdossa.Riittävä ja täydentävä esimieskoulutusantaa turvaa päivittäisiin toimiin, jos niinhalutaan.

Idealismissa ei sinänsä ole mitään vi-kaa. Vankia voidaan vankila-aikana pyr-kiä “parantamaan”, varsinkin jos tämä itsesitä haluaa. Siitä huolimatta työ- ja laitos-turvallisuuden on säilyttävä valvonnan,mutta myös muun henkilökunnan, ensim-mäisenä perustehtävänä sekä asenteena.

Turvallisuusstrategia ehdotuksineentulee loppuvuodesta lausunnolle laitok-siin. Kehittämistä voidaan ja pitääkin siisvielä jatkaa. (AG)

Varhaisen puuttumisen vastuuhenkilöi-den valtakunnallisen verkoston yhteisetverkkosivut (www.varpu.fi) julkistettiinperinteisessä Varpun päivän -seminaaris-sa. Verkkosivujen tarkoituksena on kas-vattaa tietoisuutta varhaisesta puuttumi-sesta, verkoston toiminnasta sekä haastaakansalaisia, palvelun tarjoajia ja viranomai-sia pohtimaan ja keskustelemaan varhai-sen puuttumisen eettisistä periaatteistaSivuilla esitellään verkoston jäsenten toi-mintaa, eettisiä periaatteita ja toimiviakäytäntöjä.

Varhaisen puuttumisen periaatteena onse, että huoliin tartutaan ajoissa. Mitäaikaisemmin huoliin tartutaan, sitä helpom-pi niitä on selvittää. Kalliiseen korvaavaantyöhön saatetaan joutua, jos laiminlyö-dään varhaisten puuttumisten mahdolli-suudet. Toisaalta varhaisesta puuttumi-sesta käydään myös kriittistä keskusteluaja mietitään, vaihtuuko kaikille yhteistenpalvelujen turvaamien valikoivaksi puut-tumiseksi.

Varhaisen puuttumisen käsite ymmär-retään useilla tavoilla niin Suomessa kuinulkomailla. Jotkut painottavat varhaistaoppimisvaikeuksien tai oireiden tunnista-mista ja tarvittavia tukitoimia, toiset poik-

Varpu-verkoston uusilta kotisivuilta tietoavarhaisesta puuttumisesta

keavuuden kontrollia ja kolmannet eh-käisevää toimintaa avoimessa yhteis-työssä. Yhdet painottavat lapsiin japerheisiin suuntautuvaa toimintaa.Toiset muistuttavat, että myös ikäihmis-ten pulmiin on puututtava aikaisin.

Varpu-verkosto edistääyhteistyössä varhaistapuuttumista

Varpu-verkoston tehtävänä on edis-tää varhaista puuttumista järjestämälläammattikunta- ja sektorirajat ylittävääyhteistyötä. Verkosto järjestää vuosit-tain Varpun päivän -seminaarin ja minis-terin aamukahvitilaisuuden jonkin ajan-kohtaisen varhaiseen puuttumiseen liit-tyvän teeman ympärille. Lisäksi verkos-ton eri toimijat tekevät hallinnonrajatylittävää yhteistyötä erilaisten tapahtu-mien, tilaisuuksien ja teemojen ympärillä.Tämän vuoden teemana on erityisestikiusaamisen ehkäisy.

Varpu-verkosto on perustettu syk-syllä 2004 jatkamaan sosiaali- ja terveys-ministeriön koordinoiman valtakunnal-lisen Varpu-hankkeen (2001-2004) työ-tä. Vastuuverkostoon kuuluvat sosiaali-ja terveysministeriö, opetusministeriö,oikeusministeriö, sisäasiainministeriö,

puolustusministeriö, työ- ja elinkeinomi-nisteriö, Opetushallitus, Kirkkohallitus,Suomen Kuntaliitto, A-klinikkasäätiö,Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suo-men Mielenterveysseura, Suomen Van-hempainliitto, Lastensuojelun Keskusliit-to ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Suomessa varhaisen puuttumisenmukaisia toimenpiteitä sisältyy muunmuassa hallitusohjelmaan, Sosiaali- ja ter-veydenhuollon kansalliseen kehittämis-ohjelmaan 2008-2011 (Kaste), Sisäisenturvallisuuden ohjelmaan sekä Lapsi- januorisopolitiikan kehittämisohjelmaan2007-2011. Ohjelmissa painotetaan lasten,nuorten ja perheiden osallisuutta sekätyöntekijöiden ja perheiden välistä var-haista avointa yhteistyötä.

LisätietojaSosiaalineuvos Martti Lähteinen, puh.(09) 160 74351Tutkimusprofessori Tom Arnkil,THL, puh. 020 610 7225

Muualla verkossaVarpu-verkkosivut http://www.varpu.fi/

Reunaehdot myös turvallisuusstrategian realisointiin vankeinhoidossa ovat kovia.

7

3/2009

Katri Järvinen Risestä, KaisaTammi-Moilanen Vanajan ja Han-nu Salo Ojoisten avovankilastapuhuivat kukin omalta asemapai-kaltaan ja toimialueeltaan valvon-tarangaistuksesta sekä koevapau-desta.

Katri Järvisellä on pitkä virka-kokemus jo Vahon ajoilta ja välilläKriminaalihuoltolaitoksesta. Ri-sessa ja uudessakin matriisiorga-nisaatiossa Hänen vastuualuee-naan siellä on toiminnan laatu javaikuttavuus.

Parhaillaan hänellä on hanketyöryh-män vetovastuu, toimeksiantona “val-vontarangaistuksen toimeenpano sekäsähköisen valvonnan toteuttaminen avo-laitoksissa ja valvotussa koevapaudes-sa”. Työ on alkanut 6.4.2009 ja sen onmäärä jatkua niin kauan, kunnes ollaanvalmiita ao. valvontarangaistusta sääte-levän lain toteuttamiseen, ehkä jo vuonna2011. Valvontarangaistuksen määrää ali-oikeus. Seuraamusta tultaneen sovelta-maan ehdottomiin, enintään 8 kuukaudentuomioihin. Valvontarangaistusten päi-vittäinen keskimäärä olisi etukäteisarvi-on mukaan n. 160.

Tekniikkaa ja ihmisiäVarsinkin avolaitoksissa jouduttaneen

Katri Järvisen mukaan lisäämään valvon-tatekniikkaa. Huoli siitä, että sillä korvat-taisiin valvontahenkilökuntaa, on hänenmukaansa aiheeton. Sen sijaan tekniikanpitäisi vapauttaa passiivisesta valvon-nasta enemmän aikaa toimia vankien kes-kuudessa. Ylemmässä hallinnossa tehdynpäätöksen mukaan linjattu avolaitossijoit-telu (35%) t vaatineekin tähän seurantaantodella lisää sekä aikaa että ihmisiä.

Valvontarangaistus uutena seuraa-musmuotona edellyttää perusteellistastrukturointia alusta alkaen, ettei kävisikuten valvotulle koevapaudelle hiemanon käynyt. Käytäntöjen kirjavuuden vält-täminen ja niukan henkilöstön käytössäolevan valvonta-ajan nollasummapelinestäminen jo suunnittelussa olisi enem-män kuin toivottavaa.

Valvontarangaistuksen perusedelly-tykset, palvelut sekä toimintamallit, lain-säädännön koulutus ja koko toiminnankoordinointi valtakunnallisesti auttaisi-vat nekin, vaikka volyymi olisikin alus-sa pienempi kuin em. päivittäinen keski-määrä. Edelleen voimassa oleva nuoriso-rangaistushan perustettiin paitsi säästä-mään laitoskuluja myös helpottamaanvankipaikkapulaa. Seuraamuksen käytän-nön toimivuus sekä tuomiomäärät ovatjääneet paljon oletetusta vaikutuksesta.

Valvontaan, koevapauteen = koe vapauteen?

Hallittuja riskejä?“Pantavalvonta” on ehkä trvialiaali,

mutta silti käytännön valvontatekniikkaakuvaava nimitys. Sitä ei Katri Järvisenmukaan ole ehkä järkevää ulottaa kaikkiinavotaloihin. Tämän valvontatavan kan-nalta on avotalon sijainnilla sen sijaanmerkitystä. Oletettavaa on, että painopis-teen määrittelyssä ratkaisevat paitsi van-kien määrä ja heidän aktiiviajan käyttönsä,myös ympäröivä yhdyskuntarakenne jasen turvallisuusodotukset. Oikean kuvansaamiseksi hanketyöryhmä kyselee lai-toksilta ja toivoo saavansa palautetta,kriittistäkin. Kyselystä huolimatta - taiehkä sentään sen ansiosta - Katri Järvi-nen totesi hallinnossa oltavan myöhem-min valmiina ottamaan “hallittuja riskejä”mutta “ei hinnalla millä hyvänsä”.

Seuraavaksi käytiin läpi suunniteltu-ja tekniikkaratkaisuja em. avoseuraamus-muodoissa. Samoin yksityiskohtaisempiatoteutuskuvioita laitoksissa. Niitä ei olesyytä kirjata tähän tarkemmin, ettei otet-taisi vahingossakaan “hallitsemattomia”riskejä.

Sen verran ehkä voi mainita, että jälleenkerran viitattiin viime vuodelta elämäänjääneeseen suunnitelmaan erityisistä“vapauttamisyksiköistä”. Liitto on jousean kerran varoitellut hallintoa liiastauuden hamuamisesta, kun ei olla valmii-ta vanhojenkaan suunnitelmien kanssa -mutta taitaa olla turhaa?

Yhteistoiminta on jälleen kerran setoive, minkä nimiin vannotaan, kun kyse

tulee valvonnan vastuunjaosta. Katri Jär-visenkin mukaan vastuu on yhteistyöky-symys ja se vaatiii uudenlaisia kuvioita.

Vanajalla uskotaan koevapaudenvalvontaan

Kaisa Tammi-Moilanen olisi hyväkoevapauden konsultti missä tahansa.Siksi painokkaasti hän esitteli Vanajanhyviä kokemuksia vankien ja henkilökun-nan yhteisestä pyrkimyksestä lyhentäävangin laitoksessaoloaikaa eli “vapautu-miseen valmennusta”. Avovankilan joh-taja oli varmasti siinä oikeassa, että mo-lemmat ottavat tietoisen riskin. Mutta:molemmat siitä myös saavat jotain uuttaverrattuna aiempaan tapaan valvoa tuo-mion suorittamista. Vangille tulee vastuu-ta jo siinä, että siviilielämän kuviot onsaatava riittävän hyvään kuntoon, omankunnon ohella, jotta yleensä koevapausolisi mahdollinen.

Siviiliolosuhteisiin siirretty valvontamuokkaa myös vartijan ja vangin roolituusiksi, uskoi Kaisa Tammi-Moilanen.Hän vertasikin - Jörn Donnerin samaanaikaan lehdissä esittämistä mielipiteistähuolimatta - vapaudessa tehtävää koeval-vontaa kolmen dimension, eli ulottuvuu-den, kokemiseen niitä varten suunnitel-luissa elokuvateattereissa. Ja perinteinenavolaitostyö oli tietenkin vain sitä taval-lista biografiakokemusta - mikä taas Jör-kallekin kelpaisi vaikka mustavalkoisena.

Kaisa Tammi-Moilasen mukaan koeva-paudessa joutuvat vuorovaikutustaidot

Olli Pekka Olkkonen (vas.) odottelee kiinnostuneena Kaisa Tammi-Moilasen,Hannnu Salon ja Katri Järvisen alustuksia, avolaitoksesta kun itsekin tulee.

8

3/2009

aivan uuteen koetukseen. Supliikkia tar-vitaan ja hienotunteisuutta, mutta myösyleistä havainnointikykyä huomattavastilaitosolosuhteita enemmän. Tietoa kertyyenemmän, raportointia tarvitaan enem-män myös. Muita viranomaisia on mukanaaiempaa enemmän tuomion koevapaudenvalvonnan piirissä. Näiden yhteistyöta-hojen tietojen päivitys on yhtä tärkeääkuin oma tiedon taso. - Koevalvonta eiestä ketään tekemästä sen aikana rikok-sia, myönsi Vanajan vankilan johtaja, -mutta eväät on annettava.

Kuin tuulessa hapsetEnkä tarkoita Hannu Saloa, joka val-

mistelee koevapauksien valvontaa sekämyös tekee sitä itse Ojoisilta käsin. Vangitsen sijaan ovat melko kaukana valvotta-viksi, koska vielä vanhan aluejaon poh-jalta heitä on sijoittunut Etelä- ja Länsi-Suomen vankeinhoitoalueille. HannuSalo ei kuitenkaan valittanut tätä seikkaa.Sen sijaan hän piti työn monipuolisuudes-ta sekä omaehtoisesta suunnittelusta ja

valmistautumisesta: - Työ on vaihtelevaa,liikkuvaa ja ihmissuhdetyötä, perusteliHannu Salo tyytyväisyyttään

Turvallisuutta voi lisätä jo etukäteenriittävällä tiedonhankinnalla. Lisää tietoakertyy tarkastuskäynneillä. Konsultointikoevapaudesta vangin omaisille on Han-nun mukaan myös tärkeää, ettei näillesynny vääriä käsityksiä ja/tai vaaranne-ta turhaan tätä tuomion suorittamismuo-toa. Omaisten ilmaisema vastustus tai ko-vapauteen hakevan riittämätön asumis-olosuhde ovat Hannu Salon mukaanhyväksyttäviä perusteita evätä koevapa-us. Koevapauden keskytyksiä oli HannuSalon toimialueella viime vuonna 17%,mikä on hänen mukaansa ollut toistaisek-si suurin luku näitä valvontoja tehtäes-sä. Tämän vuoden arvio toteutuvistakeskeytyksistä on alempi.

Koevapauden aikana rikokseen syyl-listyneille heilahtaa suljetun vankilansellinovi. Puhallustestissä havaituistapromilleista joutuu tapauskohtaisestimyös takaisin avolaitokseen. Narahtami-

nen koetaan kuuleman mukaan melkoisek-si henkilökohtaiseksi häpeäksi näissätapauksissa.

Ulkomaalaisten vankien koevapauksi-en valmistelu ja toteutus ovat vaikeam-pia jo kieli- ja kulttuurierojen vuoksi.Normaalit sovitut ratsaukset voi tieten-kin tehdä, mutta on vaikeaa arvioidaennalta, mitä muuta esim. tarkastustilan-teesta voisi saada irti.

Ojoisilla saatiin yksi virka lisää koeva-pauden valvontaan ja työaikaraamia sor-vattiin jonkin verran uusiksi. Lisäksivankien saattokeikkoja rationalisoitiintässä yhteydessä.

Virkapukua ei lainsäädäntöneuvos UllaMohellilta saadun kannanoton mukaantarvitse käyttää koevapauden tarkastus-toiminnassa. Se ei muutenkaan tunnusopivan valvonnan diskreettiin luontee-seen ja siviiliolosuhteissa liikkumiseen.Asianmukainen ja yhtenäinen virkamerk-ki siis noussee tässäkin taas arvoonsa. -Kunhan sellainen joskus vankeinhoidonammattilaisille saadaan. (AG)

“Viskanissa on lopun ajat käsillä. Vii-meinenkin vanki on poistunut laitoksestaja lopunkin henkilökunnan on lähdettä-vä sieltä marraskuun viimeiseen päiväänmennessä. SEKO:n pohjoisen alueenluottamusmies Tage Björk kertoo, ettätyönantaja on lupaillut alasajon yhtey-dessä käydyissä neuvotteluissa olevansavarsin avokätinen. Tage Björk ei ole itsekuitenkaan saanut tällaista käsitystä.

Kymmenkunta henkilökunnasta pää-see eläkejärjestelyjen piiriin, yksi aloittaayritystoiminnan, muutaman irtisanotunsuunitelmiin kuuluu jatko-opiskelua, joil-lain on edessä siirtyminen Ljusdalenin taiSaltvikin vankilaan työhön. Kaikestahuolimatta työttömyys uhkaa vielä n.neljääkymmentä Viskanin työntekijää.

Irtisanomisajaksi on henkilökunnankäyttöön vuokrattu erillinen tila tietoko-neyhteyksin. Siellä voidaan kokoontua jakeskustella tulevaisuudesta tai vainmuuten keskenään.

Kunta puolestaan tutkii uusia toimin-toja, joita voitaisiin sijoittaa tyhjentyviintiloihin.” (Käännös AG)

Jorma Viiala JHL

Mika Antikainen KSA

Mitä Viskaniin nyt kuuluu?

Ruotsin “Konnu”, Viskan, on ollut naapurimaan vankeinhoidonuusiutuvalla kartalla Konnun tapaan korjauskustannuksiltaan lii-an tyyriinä ja siksi lakkautettavana laitoksena. Mika Antikainen,joka viime vuonna oli yhtenä valmistelemassa Konnunsuon alas-ajoesitystä ja Pelson vankilan supistamista, ei omassa alustukses-saan enää ihmeemmin sivunnut näitä prosesseja. Kokipahan esi-tellä vakiintuneita ennusteita vankiluvun alenemisesta, työnanta-javiraston virallisen version mukaisesti.

Kovin paljon Viskanin ja Konnun kohtalontiet yhtyvät myös jäl-kihoidon suhteen. Toisaalta: Ruotsissa suunnitellaan jo 2000 uuttavankipaikkaa, kun Suomessa suljetaan suljettuja...?

Inga Huzelius kertoo SEKO:n viikkokirjeessään ajankohtaisestaViskanin tilanteesta mm.:

JHL: EI palkka-alelle

Jorma Viiala JHL:n lakimies janeuvottelupäällikkö, kertoili luot-tamusmiehille ajankohtaisestaneuvottelutilanteesta. Valtiontyömarkkinalaitoshan otti jo aloit-teen käsiinsä ja tarjosi teknolo-giateollisuuden mallia ja jopamiinusta. Se malli ei sovi JHL:lle.

Sopimustavoitteita valmistellaan siten,että tämä sopimuskausi katsotaan rauhas-sa loppuun ja samalla seurataan talous-tilanteen kehitystä maailmalla, mutta eri-tyisesti Suomessa. Edustajistolle tulleetsopimustavoitteet käydään läpi edunval-vontaosastolla

Omia kokoontumisia neuvotteluta-voitteiden ja -taktiikan luontiin järjestönsisällä pidetään muutamia kahden puolenvuoden vaihdetta. Kenttäkysely JHL:npiiriin kuuluville luottamusmiehille jatyösuojeluvaltuutetuille on tarkoitustoteuttaa vielä syksyn 2009 kuluessa.Myös edellisellä kierroksella vielä saavut-tamattomat tavoitteet perataan uudelleen.(AG)

9

3/2009

Oikeudet ja kieli katkollaToistasataa vuotta sitten Suomi-nimi-

sessä autonomisessa Venäjän länsiosas-sa kuohui parikin asiaa. Toisen aiheuttihelmikuun manifesti vuonna 1899, jollakatsottiin Venäjän tsaari Nikolai II:n mi-tätöivän Venäjän aiemmin hyväksymiä,Suomen sodan jälkeisiä ja nyt jo lähes sa-tavuotisia perusoikeuksia. Toinen iskuheräävälle itsenäistymisajattelulle Suo-messa tuli vuoden 1900 kielimanifestinmuodossa. Suomenkielellä ei ollut siihen-kään saakka ollut erityisen vahvaa ase-maa esim. ruotsin, saksan ja ranskan kiel-ten rinnalla hallinnon ja ylemmän virka-miehistön piirissä. Nyt, vaikkakin Pieta-rin näkökantilta vain käytännön syistä,venäjän kielen painottamisessa asiointi-kielenä virastoissa nähtiin venäläistämis-pyrkimyksen kärki. Eikä Suomen kenraa-likuvernööriksi 1898 nimitetystä Bobrikof-fista pidetty tietyissä piireissä muuten-kaan.

Kansansivistys kunniassa, muttaporvariston ehdoilla

Eipä siis ihme, että julkaistu ja nimen-omaan painettu suomenkieli alkoi ollakovassa kurssissa kaikilla elämän aloilla.Ammattiyhdistysliike oli vielä nuori jawrightiläisesti värittynyt. Se toki suosi pe-ruslukutaidon omaavia hankkimaan kir-jallisuutta ja sitä kautta lisäsivistystä riip-pumatta työn laadusta tai yhteiskunnal-lisesta asemasta. Uskottiin työtätekevi-en palkansaajien elinolojen kehittyväntäten myönteisemmin tulevaisuudessa.Tästä puhdasoppisesta kansansivistys-ideasta, jota myös porvaristo osaltaanajoi, muotoutui ajan mittaan odotettua-kin kovempi aatteiden taisto.

Vankeinhoitolehti painoasuunVankilat olivat olleet jo kauan, Ruot-

si-Suomen ajoilta asti, yksi järjestäyty-neen yhteiskunnan tunnusmerkki. Laajal-la vankiloiden uusrakennusohjelmalla1800-luvun loppupuolella toteutettiin lää-nien pääkaupunkeihin edelleenkin käy-tössä olevia tiilitaloja. “Vankilapalvelijat”,eli silloinen vartijakunta, pyrki laajentu-neen vankeinhoidon myötä muiden am-mattikuntien joukkoon. Se saikin lisäpont-ta toiminnalleen perustaessaan valtakun-nallisen liiton 1895. Eräänä sen vakiintu-neen toiminnan tunnusmerkkinä, juuriedellä kuvatun manifestaatiokauden ai-kana, se alkoi myös julkaista omaa äänen-kannattajaansa “Vankeinhoitolehteä”.

Vankilavirkailijan edeltäjän Vankeinhoitolehdenensimmäisestä painetusta kappaleesta 110 vuottaTyömiehen ensipainos julkaistiin v. 1895, VankilavirkailijainLiitto VVL r.y.:n edeltäjän SVY:n perustamisvuonna

Juhlavuosia tulee ja menee.Merkityksellisimpiä ovat ne,joita vietetään kohteen ylitet-tyä jonkin merkittävän vuosi-määrän. Liiton nykyisen äänen-kannattajan Vankilavirkailija -lehden edeltäjällä Vankeinhoi-tolehdellä tuli sata vuotta täy-teen 1999. Nyt lokakuussatuohon on tullut taas kymme-nen vuotta lisää. Lienee jon-kinlaisen analyysin paikka.

Vain kirjanpainajat voivat aiheestaylpeillä varhaisemmalla painetulla jäsen-lehdellä. Heidän ammattijulkaisunsa ilmes-tyi ensimmäisen kerran jo 1892 ja toimi ni-mellä “Gutenberg” vuoteen 1916 saakka.Olivathan tuolloin “alan miehet” asiallapainokoneiden ääressä - niin että ihme-kös tuo! Mainittakoon kertauksen vuoksivielä, että SVY julkaisi käsinkirjoitettuajäsenlehteään jo vuodesta 1898!

Toisaalta taas Vankilavirkailijain Liitonedeltäjä SVY sai virallisen luvan toimiavaltakunnallisena ammattialaliittona parivuotta kirjatyöntekijöitä aiemmin. Ensi-aktiivisuudesta ja/tai sen tunnusmerkeistälienee - näin yli sadan vuoden kuluttua -turhaa kuitenkaan kiistellä enempää.

Oma viiri otettiin aluksi yhteislehden symboliksi 1980-luvun puolivälin jälkeen.Viiriä jaettiin ansioista lehden avustajille ja yhteistyökumppaneille. Pitkäaikai-set - ja tilapäisetkin - lehden "aputoimittajat" ovat taanneet kautta aikojen lehdensisällön monimuotoisuuden ja ansaitsevat siten erityiskiitoksen juhlavuonna.

10

3/2009

Käyttö:* käytetään pääsääntöisesti käräjäkuljetuksiin

Varustelu:* osastointi* virve kommunikointi ja paikannuslaitteet.

Työmies edelsi ay-lehtiäAloittelevan työväenliikkeen

oma julkaisu, Työmies, johon ot-sikossa viitattiin, oli jo vakiinnut-tanut asemansa painettuna julkai-suna. Se aloitti samana vuonna,jolloin vartijat liittonsa perustivat,eli 1895. Työmiestä luettiin kaikis-sa suuremmissa kaupungeissainnolla. -Vaikka tuskin sittenkäänpaljon vielä niissä piireissä, jotkaasuivat vankilan virka-asunnoissatai muissa hyyryläishuoneissa,joissa ao. alemman palkkaustasonvirkamiehetkin majaansa pitivät.Tehdastyöläiset ja käsityöamma-tin harjoittajat lienevät olleetkinTyömiehen ensimmäisiä vakioasi-akkaita. Taisipa 1800-luvun vii-meisimpinä vuosina muuan kraa-tari Halmekin Pentinkulmalta liit-tyä tämän työväen äänenkannat-tajan uskollisiin tilaajiin. Valistu-neen maalaisräätälin oma sivis-tyspyrkimyshän johti siihen, ettätorpparin poika, Akseli Koskela,tuli myös tietoiseksi luokkataistonvälttämättömyydestä itsenäisenmaanviljelyksen turvaamiseksitorppareille.

Nimi kuin nimi, muttaliiton äänenkannattaja

Vankilavirkailija-lehti on siis pariakansalaissodan ja toisen maailmansodanpakollista ja lyhyttä taukoa lukuun otta-matta toiminut liiton jäsenlehtenä nyt 110vuotta. Sen nimi on historian kulussa uu-siutunut parikin kertaa: vuonna 1928 ni-meksi tuli “Uusi vankeinhoitolehti” ja ny-kyinen nimi “Vankilavirkailija” otettiinkäyttöön vuonna 1980.

Alan keskeisten ammattijärjestöjenkoeteltu, mutta lopulta toimimattomaksihavaittu yhteislehti 1980-luvulla osoitti,että tällainenkin synergia on mahdollis-ta. Jopa työnantaja sai tässä yhteislehdes-sä palstatilaa, maksua vastaan, parin vuo-den ajan. Taloudellisesti yhteislehti me-nestyi, mutta toimituskunnan sinänsähyvästä yhteishengestä ja taloudesta

riippumattomat sisällön ja toimituksenristiriidat johtivat tuon yhteistoiminnanlakkauttamiseen 1990.

Kontra - henkilöstölehtiTyönantajan henkilöstölehti “Kontra”

perustettiin aluksi hyvin paljon Vankila-virkailija -lehden toimitusmallin mukai-seksi. Työnantajallahan ei ollut omaa ai-empaa, vastaavaa henkilöstölehteä. - Elleisiksi lueta varsin “akateemista” UusiKriminaalihuolto -lehteä, joka aloittivuonna 1984 julkaisijana Vankeinhoidonkoulutuskeskus. Kyseinen julkaisu lop-pui Kontran perustamiseen. Kontran ra-hoitus Uuden Kriminaalihuolto -lehdenjälkeen oli vähintään yhtä runsaskätistä.Vastaavasti Vankilavirkailija -lehti toimiyhteislehtijakson jälkeen käytännössäilman ilmoitustuloja, vain jäsenmaksuva-rojen turvin, kuten sitä aiemminkin.

Paperista verkkoonLiiton siirtyminen omiin, parannettui-

hin verkkosivuihinsa ei ole sujunut aivanniin juohevasti kuin aluksi toivottiin.Vähitellen tiedottamisen painopiste jokatapauksessa sinne siirtyy ja nettisivujenkäyttöaste lisääntyy. Paperiversionatoimitetun jäsenlehden Vankilavirkailijan

pitkän historian takakansi alkaa uhkaa-vasti (?) häämöttää. Taitto-ohjelman, di-gitaalisten tekstien ja digikuvien avullavoidaan jatkossakin tuottaa valmista - siismyös painovalmista - lehteä. Tämä edel-lyttää kuitenkin vähintään yhden ihmisenaikataulutettua sekä tiivistä työpanosta.

Toimituksen lähes ikuinen toive on ol-lut siitä, että liiton jäsenkunta laajemmal-tikin tuottaisi materiaalia toimitukselle.Näin toimitussihteeri/päätoimittajalle jäisivain juttujen sekä kuvien järjestäminen,editointi sekä taitto. Toive vaikuttaa yhtäikuisesti toteutumattomalta. Jos taas leh-dentekoa modernisti “ulkoistettaisiin” lii-aksi, luovuttaisiin kenties samalla jäsen-lehden omaehtoisesta identiteetistä.

2000 -luvun haasteet vielä edessäUusi aikajakso lehtien ja muidenkin

julkaisujen uuskuluttamisessa 2000-luvul-la odottaa kenties vielä lopullista tulemis-taan. Lehden ja muidenkin julkaisujen

lukeminen verkossa toki yleisty-nee. Sinne suunnattu journalis-min muoto pyrkii myös kehitty-mään ystävällisemmäksi lukijoil-le.

Kuinka suuri osa erikois- jaammattialajulkaisujen laajastakirjosta saa lopulta netissä sijan-sa, jäänee nähtäväksi. Ay-liikejoutuu kokonaisuudessaan -sekä jokainen liitto omien voima-varojensa mukaan - ottamaan tä-mänkin haasteen vastaan omas-sa jäsenkunnassaan ja tiedotta-misessaan.

Mutta: “Tietokoneen kanssaei mennä vessaan”, lausui muu-ankin perinteisestä paperiversi-osta kiinni pitävä argumenttin-sa tähän keskusteluun. Ehkä vä-hintään yksi sukupolvi vielä ku-luu puhki, ennen kuin voi sanoasähköisen journalismin todellasyrjäyttäneen paperi- ja paino-koneet. Ja voihan jokin seg-mentti entisestä julkaisumuo-dosta pitää pintansa luottaensitkeästi siihen, että myös perin-teisillä lukutottumuksilla on py-syvä sijansa. - Ja että se onmyös taloudellisesti kannatta-vaa.

Ken elää, näkee ja lukee, mi-ten ja mistä.

Ahti GranatPäätoimittajaVankilavirkailija

SAK:n 100-vuotisjuhlanäyttelyssä Tam-pereella oli esillä luettelo 1900-luvuneri vuosikymmenillä ilmestyneistä am-mattiliittolehdistä. VVL:n edeltäjä SVYjäi "viittä vaille" liittymästä suoraan jä-seneksi silloiseen palkansaajien kes-kusjärjestöön, joten Vankilavirkailijanedeltäjän nimi puuttuu listalta.

Vankilavirkailija-lehden tunnuslogonsuunnitteli Ahti Honkanen (myöh. Gra-nat) ja sen viimeistelyn toteutti nykyi-nen Lappeenrannan Kirjapaino Oy.

11

3/200912

Liiton hallitus aloitti syyskautensa 7.9.2009 liiton toimistossa.

VVL r.y.:n Jokelan vankilan ammatti-osaston johtokunta vieraili liiton toimis-tossakesälomien jälkeen. Muutkin osas-tojen johtokunnat ja jäsenet ovat terve-tulleita!Ves-korotukset

Tammikuun lopussa päättyvä virkaeh-tosopimuskausi (ves) tuo vielä loppu-puolellaan monenlaisia korotuksia. Ta-kautuvasti 1.3.2009 alkaen maksetaan0,01% suuruinen erä kaikille alan työnte-kijöille. Tämän minierän taustalla on so-pimukseen sisältyvät ja palkkausjärjestel-män nopeutettuun päättämiseen liittyvätnopeutus/myöhennys tekniikat.

Lokakuun alusta, 1.10.2009, alkaenmaksetaan 2,2%:n suuruinen yleiskoro-tus kaikille alan työntekijöille. Taulukko-tarkistuksena ja vaativuustasomuutoksi-na tulee 1.9.2009 voimaan 2,0%:n ns. "pai-kallinen" erä.

Jälkimmäisen erän neuvotteluohjeet -joiden laadinnasta vastasivat Valtion työ-markkinalaitos ja valtion pääsopijajärjes-töt (JHL, Pardia ja Juko) - olivat monimut-kaiset ja lopputulosta rajaavat. Tämä onsyytä huomioida lopputulosta tarkastel-lessa. Lisäksi vaativuustasomuutoksetpiti pystyä perustelemaan arviointikäsi-kirjan vaativuustekijöiden pohjalta (janäistä oli lisäksi saatava aikaan yhteisym-märrys Risen kanssa) ensimmäistä kertaanykyisen arviointijärjestelmän aikana. Ai-emmin ei tällaisia eriä ole ollut neuvotel-tavissa.

Varmaa on, ettei lopputulos tyydytäkaikkia. Siksikin, koska vaativuustaso-muutokset koskevat henkilöstöstä vainn. kuudesosaa koko Rikosseuraamusalal-ta. Vanhassakaan järjestelmässä eivät eri-laiset järjestelyvaraeräneuvottelut kuiten-kaan koskaan tuoneet kerralla tulostakaikille - harvoin näinkään monelle kuinnyt.

Koska vaativuustasomuutokset ovatolleet luettavissa kesäkuusta saakkakotisivuiltamme sekä tiedotteesta, en käyniitä tässä toistamaan.

Yleiskorotus on varmasti mukana jolokakuun palkassa, mutta vaativuustaso-muutokset siirtyvät vielä joko lokakuunlopun tai marraskuun palkanmaksuajan-kohtaan, riippuen siitä miten nopeastityönantaja saa yksilökohtaiset nimeämi-set tehdyksi. Rise on pyytänyt näitä esi-tyksiä itselleen vankiloilta/aluevankilo-ilta 7.10.2009 mennessä.

Uuden sopimuskauden tavoitteetHelmikuun alussa alkavaa sopimus-

kautta koskevat alustavat tunnustelutovat alkaneet valtion kentässä. Työmark-kinoilla jo saavutetut neuvottelutulokseteivät ole kovin rohkaisevia; Merimies-unioni teki nollasopimuksen ja Teknolo-

gia/metalliteollisuus päätyi 0,5%:n koro-tukseen. Näistä paistaa luonnollisesti läpityöntekijöidenkin tavoite pyrkiä säilyttä-mään olemassa olevat työpaikat.

Palkanalennuksia…Valtiolla työnantaja tarjoili ensikeskus-

teluissa miinusmerkkistä linjaa. Valtio-työnantajan esitys koski 1.10.2009 voi-maan tulevan 2,2%:n korotuksen myöhen-tämistä ja v. 2010 lomarahoista luopumis-ta. Käytännössä siis tarjottiin palkanalen-nuksia. Tarjousta ei tarvinnut pääsopijoi-den kesken kauan miettiä, vaan esitystyrmättiin yksimielisesti. Vastaus oli oi-kea myös VVL:n hallituksen mielestä, eliei suostuta sopimalla palkanalennuksiin.

...vai uusia etuja?VVL:n aloitteesta JHL:n sopimusta-

voitteissa on mukana myös virkavaate-tusta koskevan asetuksen muuttaminensiten, että omavastuuosuudet poistuisi-vat. Kaikkia valtion virkamiehiä koskevaasetus on 40 vuoden takaa ja virkavaate-tuksella sitäkin pidempi historia. Osal-taan vaatetus on korostanut aikanaanvirkamiesten erityisasemaa. Maailma vaa-tetuksen ympärillä on kuitenkin muuttu-nut totaalisesti ja on vaikea löytää perus-teita maksulliselle työvaatetukselle.

Pääsopijajärjestöjen yhteiseksi tavoit-teeksi saattamista voi vaikeuttaa se, ettäpoliisi on voinut kustantaa maksuttomanvirkavaatetuksen kaikille sitä tarvitseville.Sen tämä ala on sopinut luopumalla tur-

hista hankinnoista siviiliasussaan joka ta-pauksessa työskentelemään joutuville po-liiseille. Sen sijaan tullia, raja- ja merivar-tiolaitosta sekä puolustusvoimia virkapu-kuasetus sitoo samoin kuin vankeinhoi-toakin.

Toinen epäkohta on suojavaatetus,jota em. virastoilla on vaihtelevasti käy-tössä. Tähän on tosin sinänsä perustel-tuja eroja tehtäväkohtaisissa tarpeissa.VVL ottaa suojavaatetuksen Risen kanssaesiin erillisasiana, kuten Risen kanssa onves-neuvotteluiden kuluessa sovittu.

Ongelma näissä neuvotteluissa on se,että mikään ei liikahda ennen kuin asial-le on rahoitus. Valtiovarainministeriö puo-lestaan vahtii, etteivät kulut viraston si-sällä nouse. Siksi yksinkertaisin tapa olisisopia asiasta keskustasolla, jolloin asialleneuvoteltaisiin samalla rahoitus. Muutoinvaltion velkarahalla ja verovaroilla tuskinlaman aikana laajennetaan etuuksia.

Kotisivujen uudistuksetKotisivujen ylläpitäjän kanssa käy-

dyssä palaverissa käsiteltiin keskustelu-palstan tarvetta, virkistyskohteiden va-rauskalenterin varausvahvistusta sekäuutispalstan korostamista ja luettavuu-den helpottamista. Ylläpitäjä lupasi teh-dä näihin ratkaisuehdotuksensa, jonkapohjalta uudistusten käyttöönottoapäästään valmistelemaan edelleen.

Jari Tuomela

3/2009

Käyttö:* käytetään pääsääntöisesti käräjäkuljetuksiin

Varustelu:* osastointi* virve kommunikointi ja paikannuslaitteet.

13

Hallitus 9.6.2009kuultiin aluejohtaja/hankepäällikkö Mika

Antikaisen kehittämishanketta koskeva kat-saus. Antikainen toivoi keskustelua mm.kolmialuejaosta ja aluehallintokokonaisuuk-sista, “yhteistoiminta-alueista” nyt “rikos-seuraamuskeskuksista”.

Kolmelle vankeinhoitoalueelle, Itä-pohjoi-nen, Läntinen ja Eteläinen, jäävät Antikaisenmukaan toimimaan aluehallinto sekä arviointi-ja sijoittelukeskukset. Sijoituskaupungit ovatKuopio, Tampere ja Vantaa. Samalla muodos-tuu kolme täytäntöönpanoaluetta.

“Rikosseuraamuskeskuksia” on alustavas-ti suunnitteilla 13. Niitä muodostetaan sekäsuljetuista että avolaitoksista sekä mahdol-lisesta Kriminaalihuollon toimistosta. Kulla-kin Rsk:lla pitäisi sijaita ainakin yksi isom-pi laitos. Kolmen alueen suuret keskinäiseterot ovat haastavia.

Mika Antikaisen mukaan alueiden johta-jien paikat tulevat yleiseen hakuun. Muidenjohtajavirkojen osalta nimittämisissä sovel-letaan ilmoitusmenettelyä. Kehittämisjohta-jien tai -päälliköiden työtehtävät mm. aluei-den suljettujen laitosten toiminnan koordi-noinnissa jäivät hieman vielä epäselväksi.

Pienempien hallintoalueiden kehittämis-toiminnasta vastaisi jatkossa kunkin 13 Ri-kosseuraamuskeskuksen erikseen nimettyjohtaja, jollaiseksi voitaisiin nimetä myösKriminaalihuollon aluetoimiston johtaja. Osaavolaitoksista jäisi toimimaan apulaisjohta-javetoisesti, suurempiin suljettuihin vanki-loihin jäisi yksikköjohtaja ja vähintään yksiapulaisjohtaja. Yksi turvallisuuspäällikkö onluvassa jokaiselle kolmelle alueelle.

Haminan kaupungin kanssa käytävät neu-vottelut avovankilan laajentamisesta 40-50 -paikkaiseksi nykyisestä 32 paikasta olivatvielä kesken.

Käydyssä keskustelussa hallituksen jäse-niä kiinnosti ensisijaisesti, paljonko nythallinnollisista viroista säästetään ja mihin sesäästö ohjataan. Toinen hallituksen huoli olivankiloiden johtajavaltuuksien säilyminenpäivittäistilanteissa.

Ns. “rehtorimallia”, jossa kunkin pienem-män alueen johtoa koordinoisi joku tällaisenryppään isomman vankilan johtajista oto-työ-nään, ei nyt ollutkaan hankesuunnittelussaenää mukana. Apulaisjohtajien virkojen kar-simisesta oltiin sitä mieltä, että tehtäviä eivoi siirtää automaattisesti nykyisille vankein-hoitoesimiehille.

Virkojen täyttökieltoa tässä muutostilan-teessa hieman ymmärrettiin, mutta aivan koh-tuuttomia odotusaikoja valmistuville ei voidaasettaa. Konnunsuolta tai Pelsolta käsinhakematta jäävät avoimet virat on pantavayleiseen hakuun heti.

Todettiin Kov:n ja Pev:n tilanteiden täst-edes olevan monimutkaisempia hoitaa, kos-ka viimeisimmät uudelleen sijoittamiset ovatvaikeimpia. Haminan mahdollinen laajentu-minen esim. on avoin. HakuhalukkuuteenHaminan kohdalla saattaa vaikuttaa työaika-järjestelmä.

Arto Kivirinnan mukaan Pelson työnjoh-don sekä valvonnan virkamitoitus (nykyisin69) on kireä. Erilaisia lukuja on ollut esillä var-tijamääristä, kuten visiointityöryhmän 45 jaturvallisuuspäällikön arvioimat mallit, vaih-teluvälinä 38-53 vartijaa.

sopimusasioista puheenjohtaja totesi, ettäVVL:n tavoitteet eivät neuvottelujen aikanamuuttuneet, vain SAV:n ja Nav:n kohdallajouduttiin vääntämään. Neuvottelutulos to-dettiin saavutetuksi, mutta sopimusallekir-joitus vielä puuttui Jukon haraamisen vuoksi.Sopimusvahvistuksen jälkeen seuraa kyselyvankiloille kustannusvaikutuksesta ja mah-dollisesta suunnattavasta ylijäämästä.

vankeinhoitoesimiesten sijaistamiset sekä

suojavaatekysymykset on edellytetty myösneuvoteltavaksi. Suojavaatteista JHL:lle onesitetty koko valtiota koskevaa ratkaisua,poliiseja lukuunottamatta.

todettiin, että nyt päätetyt järjestelyva-rojen suuntaamiset perustuvat tietyissä teh-tävissä henkilökohtaiseen ja määräajoin uu-sittavaan pätevyyteen. Jos tämä ei toteudutai vastuu siirtyy toisen henkilön huolehdit-tavaksi, muuttuu myös ao. palkkauksen osa.Työnantajan on silti huolehdittava sopimuk-sen mukaan siitä, että kunkin palkkatasosäilyy myös tehtävien muututtua.

ylilääkäri Jukka Kärkkäisen mukaan val-vontahenkilöstöllä on rajattu mahdollisuussaada tarvittavia varautumistoimia vartenyleistasoinen tieto vankikohtaisesti määrä-tyitä tartuntavaarallisista taudeista. Tervey-denhuoltohenkilöstön salassapitovelvollisuusei siis olisi aiempaan verraten niin ehdotonta

todettiin, että lopullisen valmistumisen-sa jo kesäkuun alussa varmistaneet vartijatsaavat myös ao. pätevän peruskoulutetunvartijan palkkauksen ensimmäisestä työpäi-västään lukien. Päätettiin saada vastaava tietomyös jo niille alalle hakeutuville, joilla päte-vöityminen ammattiin tapahtuu samoin pe-rustein muita aiemmin.

todettiin, että suoritusarviointien sopi-muksen mukaisessa erimielisyyskäsittelyssäoli menetelty virheellisesti kolmessa laitok-sessa Sukevalla, Jokelassa ja Keravalla. Kat-sottiin, että virheellisestä menettelystä joh-tuneet palkkauksen vajaukset on maksetta-va takautuvasti ao. henkilöille.

Muonion majan saunatilojen korjausura-kasta oli jätertty tarjous. Puheenjohtajan jaOlli Pekka Olkkosen käydyn keskustelun pe-rusteella oli päädytty esittämään tarjouksenhyväksymistä.

päätettiin Säkylän Pyhärannan lomakodinyhteismajoitus- ja varastotilojen uusimisesta.Asia esitellään edustajistolle marraskuussa2009.

päätettiin myöntää liiton 300 euron suu-ruinen tunnustusstipendi käsipallon SM-joukkueessa kultaa 2009 voittaneelle Jov:nvartijalle Antti Rogernbaumille

todettiin, että Kari Virtanen osallistuu16.6. Risesta tehtävään valvottua koevapauttaja elektronista valvontaa selvittävän työryh-män tutustumismatkaan Tukholman alueel-le

Hallitus 7.9.2009yleisestä neuvottelutilanteesta: teknolo-

giateollisuus ja metalli ovat jo sopineet ma-talasta yleislinjasta työllisyysnäkymienvuoksi. AKT on puolestaan väläyttänyt jopalakkomahdollisuutta kuljetusalalla. JHL onvastannut kielteisesti VTML:n esitykseen,jossa esitetään n. 1,75 %:n säästöjä toimin-tamenoihin.

alakohtaisen 2,01 %:n käytöstä on sovittusiten, että VM:n tahdosta 0,1 % osa makse-taan takautuvasti yleiskorotuksena 1.3.2009alkaen. Kesän aikana neuvoteltu palkkasum-man 2,0 % osuus maksetaan takautuvasti1.9.2009 lähtien niiden kohdennusten perus-teella, joista alan järjestöt ja työnantaja pää-sivät sopimukseen. Laitoksiin on lähdössäviikolla 37 työnantajalta järjestöjen kanssayhdessä laadittu kirje kohdentamisista, lopul-

lisena päättäjänä kunkin laitoksen johtaja.Jonkin verran luvut perustuvat arvioihin,joten yksilöidymmät tarkennukset palkanko-rotusten kohdennuksista tulevat vasta laitos-kohtaisen käsittelyn jälkeen. Todettiin, etteiyhteistyömenettelyä luottamusmiesten jajoh-don kanssa ole kielletty.

organisaatiorakenteen todettiin muotou-tuneen nyt lähemmäs liiton esittämiä ajatuk-sia. Rikosseuraamuskeskusten erillinen johtoesikuntineen korvataan aiemminkin esillä ol-leella “rehtorimallia”. Pienemmillä vankein-hoito/kriminaalihuoltoalueilla vastaavana joh-tajana toimii jonkin suuremman vankilan taiKriminaalihuollon toimiston johtaja. PienilleKhl:n toimistoille nimitetään yhteinen joh-taja. Vakinaisten virkojen haltijat saavat pi-tää aiemmat virkansa, joita ei niiden vapau-duttua kuitenkaan enää täytetä.

Haminalla on edelleen tarjota entinen van-hainkoti vankeinhoidolle käyttöön jollain ai-kataululla. Siellä tunnutaan toivottavan val-tion virastolta tilatarpeen painottamistamyös kaupungin oman kunnallispolitiikanratkaisujen tueksi. Ratkaisuja odotellaan n.2-3 vuoden kuluttua.

Konnunsuolla jatkopaikkoja löytynee jonyt suurimmalle osalle henkilöstöstä mm.Lappeenrannan kaupungilta, jolla on paljonväkeä, myös eläkkeelle jääviä. Valtion kus-tantama vuosi ja kaupungin vastaavasti mak-sama vähintään seuraava vuosi palkkakuluis-sa loisivat yhdessä työllistymispohjaa. Myöspoliisi- ja rajakouluvaihtoehtoja on.

vankeja Kov:ssa on edelleen (7.9.09) 139ja määrää olisi pudotettava vuoden loppuunn. sataan. Konnulta lähtevien aikatauluja onvaikea ennakoida. KSA:n aluejohtaja on päät-tänyt lopettaa määräaikaisten jatkokäytön.Jarmo Mäkelän mielestä päätös on hätiköi-ty ja vaikeuttaa laitoksen päivittäistä toimin-taa. Vankeja on vähennettävä suunnitellustatai vankilan toimintoja ohennettava.

pidettiin selvänä, että jonkinlainen laitok-sen toimintaan perustuva suunnitelma varti-joiden ja vankien määrien suhteesta on siir-tymävaiheessa oltava.

kuultiin Arto Kivirinnan selvitys Pelsontoiminta- ja henkilöstövolyymin vähentämi-sestä. Epävarmuutta virkojen siirtymisajan-kohdista esiintyy. Vankimäärä kasvaneekin,koska Oulun vankilassa aloitettava remont-ti siirrättäisi kolmisenkymmentä vankia Pel-solle. Vankilassa on elokuusta alkaen suun-niteltu jäljelle jäävien työtehtäviä

Laki Rikosseuraamuslaitoksesta ja kieli-lain 40§ muutos: liiton lausunnossa puututaanainakin lähityö-käsitteen realisointiin, mutok-sen budjetointiin, virkapukuasetukseen sekävirkamerkin nykykäytäntöön tai ennemminkäyttämättömyyteen, mikä vaikuttaa parhail-laan lainvastaiselta.

kuultiin puheenjohtajan selonteko 2.9.2009 oikeusministerin tapaamisesta, jonkayhteydessä oli keskustelu mm. vankikuljetus-ten yksityistämisestä, sairaslomapäivien nä-ennäisestä vähenemisestä, vankeinhoidonbudjetista ensi vuodelle ja myös sakkovan-geille mahdollisesti suunniteltavasta omastalaitosmuodosta, johon yhdistettyinä pakol-linen päihdevieroitushoito sekä rangaistus.

todettiin Muonion majalle tehdyt korja-ukset sekä Pyhärannan tulevat remonttitar-peet

päätettiin, että hallituksen toimintakaudenaikana sen jäsenistä koottu sääntötyöryhmäkokoontuu välittömästi seuraavan hallituk-sen kokouksen jälkeen valmistelemaan vii-meksi vuonna 1998 uusittujen sääntöjen ajan-mukaistamista

päätettiin myöntää liiton viiri seuraavil-le henkilöille: Reima Laakso sekä Ari Lyyti-käinen (50 vuotta) ja Keijo Kaleva JHL se-käMauri Niskanen Käyrä (eläkkeellä)

3/2009

"Niin paljon ratkotaan kuin sisään tulee"

Tampereen käräjäoikeuden laamanni Pekka lankinen.

Oikeus on pitkä prosessi - ja siinä on monta toimijaa

Vankilavirkailija-lehti Tampereen käräjäoikeuden laamannin pakeilla

Alioikeuksien tiivistäminen valtioneu-voston tahdon mukaisesti merkitsee siisyhä suurempia yksiköitä. Näistä seuraa-vassa tarkastelussa on eräs Suomenkolmesta suurimmasta, eli Tampereenkäräjäoikeus. Vuoden 2010 alusta tapah-tuvan käräjäoikeusuudistuksen jälkeenpuhutaan jatkossa maakunnallisesti “Pir-kanmaan”, ei enää siis Tampereen, kä-räjäoikeudesta.

Vankilavirkailija-lehti kävi syyskuunpuolivälissä otsikon mukaisen teemanpohjalta haastattelemassa - vielä Tampe-reen käräjäoikeuden nimellä kutsuttavan- yksikön päällikköä, laamanni PekkaLankista.

Mikä on Tampereenkäräjäoikeus?

Viimeisimmän vuosikertomuksen kat-sauksessa laamanni Pekka Lankinen to-teaa: “Tampereen käräjäoikeus on maantoiseksi suurin käräjäoikeus. Tuomiopii-rin väestömäärä oli 31.12.2008 403 457henkeä.”

Uudistus on jo ovella: 51 nykyistäkäräjäoikeutta keskitetään 27 “uuteen”käräjäoikeuteen. Täten myös Tampereellatoimiva yksikkö kasvaa nykyisestä. Tuo-miopiirin asukasmäärä on sen jälkeenlähes puoli miljoonaa. Väestöpohjaltaantuleva Pirkanmaan KäO pysyy Suomentoiseksi suurimpana alioikeutena. Hen-kilökunnan määrällä mitattuna se on kol-manneksi suurin, Helsingin ja Varsinais-Suomen jälkeen. Maakunnallisen uushal-linnon muokkaamisen tahtotila, jota val-tionhallinnossa on tavoiteltu, ulottuumyös muihin oikeusprosessin sektorei-hin, mm. syyttäjälaitokseen, poliisiorga-nisaatioon ja ulosottotoimintaan.

Kiinteistöasiat, kuten lainhuudatuksetja muut kirjaamisasiat, siirtyvät Maanmit-tauslaitokselle. Muutos vie osan nykyistähenkilöstöä mukanaan. Vastaavasti lak-kautettavista alioikeuksista siirtyyhenkilökuntaa Tampereelle. Istuntopaikatpelkästään rikosasioita varten jäävät vie-lä Mänttään ja Ikaalisiin.

- Valtion tuottavuusohjelma ei onneksivaikuta meihin tässä yhteydessä, työ-

Vankeinhoito on toki Vankilavirkailijain Liittoa lähimpänä, muttamitä tapahtuu tämän pitkän rikos-rangaistus -prosessin muissa vai-heissa? Oikeuslaitos ja sen piiristä erityisesti alioikeudet ovat vii-me aikoina olleet varsin vahvasti esillä mediassa muutamien yksit-täistapausten vuoksi. Nämä sinänsä mielenkiintoiset ja kansalaistenoikeustajua luotaavat oikeuskäsittelytapaukset eivät ole lähellekäänkoko totuus. Niiden alle tahtoo jäädä mm. se tosiasia, että Suomenoikeuslaitos, erityisesti alioikeuksien hallintorakenteet ja lautamies-käytäntö ovat olleet melko rajussa muutoksessa 2000-luvulla. Tuot-tavuusohjelman henkilöstösäästöjen kanssa kilpaa tapahtuva toimin-tojen yhdistäminen sekä tehostamispyrkimykset lienevät selviämotivaatiotekijöitä, joiden plus-miinus -vaikutuksia voidaan arvioi-da vasta myöhemmin.

paikkamenetyksiä ei tule, vakuuttaa laa-manni Pekka Lankinen. Toijalan ja Ikaa-listen henkilökunat siirtyvät saman katonalle, uuteen alioikeusyksikköön Tampe-reelle. Se merkitsee n. 10%:n lisäystä Tam-pereen KäO:n nykyiseen henkilöstöön.

Laamanni muistuttaa, että viimeisinsuuri oikeuslaitoksen rakenteita koskenutmuutos tehtiin yli viisitoista vuotta sit-ten, vuonna 1993. Silloin lakkasivat raas-tuvat ja kihlakunnanoikeudet ja otettiin

alioikeuden nimenä käyttöön käräjäoi-keus. Lautamiesten käyttöä laajennettiinmyös osana paikallisen asiantuntemuk-sen ja oikeusturvan takaamista; nyttem-min lautamiesedustusta säästösyistä ontaas supistettu.

Keskittämisestä synergiaaPekka Lankinen näkee käräjäoikeuden

kasvulla hyviä puolia, joita saavutetaanmm. tuomareiden ammatillisella erikoistu-misella ja koulutuksella. Uusissa alioi-keuksissa olisi mahdollista erikoistumalla

keskittyä entistä paremmin eri rikostyyp-pien päälajeihin. Jonkin verran tällaistaerikoistumista on Tampereen käräjäoi-keuden osastoilla jo toteutettukin. Huu-mausaine-, seksuaali- ja talousrikosjututon keskitetty näihin päärikoslajeihin eri-koistuneille tuomareille.

- Omaisuus- , liikenne- ja väkivaltari-koksissa riittää kyllä kaikille tuomareilletuomittavaa, hymähtää laamanni PekkaLankinen.

14

3/2009

Ylipitkät jutut eivät ole kenenkään etu,arvelee laamanni Pekka Lankinen, muttavain harvoin vika on käräjäpaikassa.

(Vuosikertomus 2008)- Rikosoikeudelliset asiat: n. 12 %:n osuus kaikista käräjäoikeudelle tulleista jutuista-Päärikosnimikkeittäin prosenttiosuudet jakautuivat seuraavasti:o liikenne 35,7 % (liikenteen vaarantaminen, liikennerikkomus jne. 8,3 %),o omaisuus 21,7 %, (varkaudet 7,5 %, talousrikokset 7,4 %, vahingonteko 3,9 % jne.)o henkeen ja terveyteen kohdistuneet 13,6 % (henkirikokset 0,6 %, pahoinpitelyt, vamman-tai kuoleman tuottaminen 13,0 %)o seksuaalirikokset 1 %)o pakkokeinoasiat 11 %o muut rikoslain rikkomukset 5 % ja rikosoikeudelliset asiat 5 %o huumausainerikokset 4%o muut lait ja asetukset 2 %

Vuonna 2008 saapuneista rikosasioista (4675) ratkaistiin 4490 juttua ja vireillä vuoden lopullaoli 1190 juttua.

Tavoite alioikeusasteen laatutasonnostosta täyttyisi, jos jutut voitaisiinratkaista entistä nopeammin ja siten, ettäyhä vähemmän tuomioista siirtyisi hovi-oikeuteen uudelleen käsiteltäviksi. Toi-saalta esimerkkejä hovioikeuksien teke-mistä muutospäätöksistä alioikeudenpäätöksiin on. Näitä ratkaisuja ei aina voivelvoittaa toimimaan myöhempää tuomio-linjaa luovina.

Toimittajaa itseään jää hieman askar-ruttamaan, arvostetaanko hovioikeuksis-sa käräjäoikeuksien keskittämisestä ja te-hostamisesta kohonnutta laatutasoa jaerikoistumislinjaa myöhemmin? Se jääneenähtäväksi.

Rikosasioissa vaihtelua……mutta ei silti merkittävää. Kuluvan

vuoden alkupuoliskon kehitys käräjäoi-keuteen saapuvissa rikosasioissa näyt-ti Tampereen tuomiopiirin alueella olevantässä suhteessa positiivista, eli hiemanalenevaa. Pirkanmaan aloittavalle käräjä-oikeudelle laamanni arvioi ensi vuonnatulevan reilusti yli 5000 rikosasiaa jopelkästään siksi, että väestöpohjakinkasvaa. Vuonna 2008 rikosasioita saapuiTampereen käräjäoikeuteen 4675, etukä-teisarvio oli jonkin verran pienempi. Pak-kokeinoasioita tullee vuonna 2010 pää-tettäväksi kuutisensataa.

Tasainen “vuo” toiveissaPitkäaikaisen tuomarityön luomalla

varmuudella ja laamannin yleishavain-noinnin perusteella Pekka Lankinen voitodeta, että taloudellinen taantuma näkyymyös käräjäoikeuden toiminnassa. Velko-musasiat ovat rajussa kasvussa, samoinon käynyt konkursseihin ja yrityssanee-rauksiin liittyvien juttujen kohdalla.

Tietyllä viiveellä, vaikka ei suinkaantoiveikkaana sellaista odottaen, laamanninäkee talousrikollisuusjuttujen potenti-aalin kasvavan jatkossa. Käräjäoikeudenpäällikkönä Pekka Lankinen toivookin,että rikosasioissa jatkuisi “tasainen vuo”tutkinnasta syyttäjille ja oikeuden pää-tettäväksi.

Lainsäädäntö ei aina tahdo olla tar-peeksi nopea käänteissään muuttamaankäytäntöjä. Joitain rationaaleja oikopol-kuja ollaan silti saamassa menettelytapoi-hin. Yksi niistä on tiedoksiannon yksin-kertaistaminen. Eduskunnassa on käsit-telyssä hallituksen esitys, joka koskeemuun muassa tiedoksiantoa puhelimitse.Näin haastemiehiä ei tarvitsisi juoksuttaaaivan joka asian perään.

Erityisenä päänvaivana ovat ns. “yli-vanhat” jutut, joihin on panostettavayhteistyöllä kaikkien oikeuden osapuol-ten ja poliisinkin kesken. Oikeudenkäyn-tien lähes ikuinen pulma, mikä näkyymyös em. ylipitkissä jutuissa, on se, ettähaastettavaa ei saada tavoitettua. Varsin-kaan, jos tämä itse ei halua tulla oikeuteenkuultavaksi. Vankeinhoito sentään tekeepoikkeuksen "kiven sisältä käräjille" -tyy-lillään.

Yhteistyö ja uusi tekniikkapalvelee

Monissa käräjäoikeuksissa mm. van-kien liikuttelu pidätys-, tutkinta- tai van-keuspaikasta oikeuteen on muotoutunutpitkän ajan kuluessa. Käräjäoikeudellaitsellään ei tähän asiaan ole toistaiseksiomaa lusikkaa pistettävänään. Paljon onsilti poliisin ja vankeinhoitolaitoksenlogistiikan ja henkilöstönkin varassa,miten ei-vapaalta jalalta tuleva on tuomi-olle tavoitettavissa.

Rationalisointia on jo tapahtumassapidätettynä tai vankilassa olevien ja tuo-mioistuimen käsittelyä edellyttävien hen-kilöiden kuulemiseksi. Videotekniikkaaon otettu käyttöön myös Tampereenkäräjäoikeuden apuvälineeksi viime vuo-den aikana. Videoyhteyksistä on saatuhyviä kokemuksia käräjäoikeuden, polii-sin, vankiloiden, toisten oikeustalojen jaulkomaisten yhteiskumppaneiden kes-ken. Yhteydet palvelevat paitsi yleises-

sä asioiden käsittelyssä, myös viran-omaisneuvotteluissa, todistajien ja asian-osaisten kuulemisissa jne. LaamanniPekka Lankinen pitää omien kokemusten-sakin perusteella tällaista tekniikan käyt-töönottoa ja laajentamista tervetulleena.Hallinnollista synkronointia mm. sisämi-nisteriön ja oikeusministeriön kesken onniin ikään kehitetty ja liike tällä “sillalla”vetää molempiin suuntiin.

Kirjalliseen menettelyyn tuomioasiois-sa on voitu panostaa myös aiempaa enem-män. Esim. vuonna 2008 Tampereen kä-räjäoikeudessa on rikosasioissa ratkais-tu tällä menettelyllä 33 % esillä olleistajutuista.

Lautamiesoikeuden käyttöä rajoitettiinvuoden 2009 alusta melko radikaalistisiirtymällä varsin laajasti yksijäsenisenkokoonpanon ratkaisuihin. – Säästöjäuusista päätösmenettelyistä, kuten mm.lautamieskäytännön muutoksesta, odo-tetaan tälle vuodelle saatavan Pirkanmaanalueella noin 200 000 euroa, arvioi laa-manni Pekka Lankinen.

Henkilökohtaisesti laamanni tunnus-taa, että hän istuvana tuomarina pitikovastikin lautamiesten kanssa käydyis-tä keskusteluista päätösharkinnan yhte-ydessä. Ne antoivat tietyntyyppisen tes-tausmahdollisuuden omille ajatuksille.

- Tiimityöskentelyä parhaimmillaan,Lankinen sanoo.

Mutta säästöjä tai ei: - Niin paljon rat-kotaan kuin sisään tulee, vakuuttaa laa-manni.

Ehdollinen toimiiLaamanni valittelee sitä, että hän on

hallinnollisten tehtäviensä vuoksi paljonpoissa päivittäisestä istuntotoiminnasta.Näin hän ei voi ottaa paljonkaan kantaayksilöidymmin esimerkiksi rikollisuudenlaadun mahdollisiin muutoksiin. Eräs ke-hityssuunta näyttäisi kuitenkin olevansananvapauden ja yksilönsuojan välistenkonfliktitilanteiden yleistyminen.

Mitä sitten tulee seuraamusvaihtoeh-toihin, Lankinen painottaa, että ehdol-lisella rangaistuksella on mainettaanparempi vaikutus ainakin erityisestäväl-tä kannalta. Hän on kiinnostunut myösuusien, elektronisesti valvottujen ran-gaistusmuotojen tulevaisuudesta Suo-messa. Nuorten kohdalla ennaltaehkäise-vin rikoksia torjuva vaihtoehto on hänenmielestään riittävän varhainen interven-tio, eli puuttuminen.

Laki, pakko vai valistus?Nollatoleranssi rikosasioissa voisi olla

muuten hyvä, mutta valvonnan puute eituo siitä vastaavaa hyötyä. – Tänne aa-mulla tullessani näin jo monta lainrikko-jaa liikenteessä, huomautti Pekka Lanki-nen tarkoittaen kännykkä korvalla työ-matkaruuhkassa suhaavia.

Hän ei usko lainsäädännön paljoavaikuttavan käyttäytymisen muuttumi-seen. Ainakaan mikäli kyse on vain lail-listetusta “pakosta”, josta ei kuitenkaanrangaista (kypäräpakko), tai jota ei kye-tä valvomaan.

Kuvat ja teksti:Ahti Granat

15

Tilastoja Tampereen KäO:n ratkaisemista rikosjutuista vuodelta 2008:

3/2009

Mitä UUTTA etelärintamalta?VVL:n Vantaan osaston luottamusmies Juha Mäki-Tikkala vinkkasi viimeksi liiton koulutuspäivillä

tavatessamme, että nyt hänellä olisi sentään jotain positiivistakin kerrottavaa vankeinhoidosta jaVantaalta. Vantaan vankila on ehkä eniten vankeja päivittäin liikutteleva laitos, joten sen kuljetus-kalusto on kovilla.

Nyt vankila oli saanut vihdoin erittäin asianmukaiset ja oikein varustetut vankien kuljetusajoneu-vot käyttöönsä. Ohessa kerrontaa vankeinhoitolaitoksen mitassa harvinaisesta tapauksesta. Ensisi-jaisesti oivallisin kuvin sekä Juha Mäki-Tikkalan laatimin lyhyin tiivistelmin ao. ajoneuvoista.

Katsokaa siis ja ihmetelkää: voiko tällainen olla totta suomalaisessa vankeinhoidossa vuonna 2009!?(Toimitus)

Käyttö:* linjaston mukaiset vankikuljetukset

Varustelu:* putkaosasto* välitila* virve kommunikointi ja paikannuslaitteet.

VW Transporter on poliisintekniikkakeskuksen rakentama

16

3/2009

Käyttö:* käytetään pääsääntöisesti käräjäkuljetuksiin

Varustelu:* osastointi* virve kommunikointi ja paikannuslaitteet.

MB on ko. merkin maahantuojanitsensä rakentama

Ettei totuus sittenkään unohtuisi...

Mersujakin on ollut - ja on yhä - vankiliikenteessä. Vuodet ja ajokilometrit eivät näitä museoaarteita ole säästelleet, vaik-ka valtio (ja vankeinhoito) sitä puolestaan onkin parhaansa mukaan yrittänyt tehdä.Vasemmalla, tiilimuurin vieressä on arkista nykypäivää, eli Kuopion mersubussi 11.9.2009. Vieressä puolestaan kuvaa Vantaanvankilan sisäpihalta, lähes tasan viisi vuotta sitten, syksyllä 2004.Ehkäpä jo silloin nämä uudet Vantaan menopelit saatiin lopulta sopimaan vankeinhoidon viisivuotissuunnitelmaan?

17

3/2009

Ei ihminen pelkästäänleivästä elä- kyllä kulttuurikin särvittää niin

Kulttuuriviestikapula Vantaalta kirposi kantajiensa käsistä lopulta kevyesti itäsuomalaisille emännilleja isännille. Sen symbolinen luovutus oli vain pieni, mutta samalla tärkeä osa tätä vankeinhoitoväenperinteistä kulttuuripläjäystä, joka sai nyt erityisteemansa ruuasta.

Kuopion Scandic -hotellissa, liki Kallavettä ja sen satamaa kokoontui 11.12.9.2009 n. 160 eri ta-voin onnekasta ja innokasta kulttuurin ystävää eri puolilta Suomea sekä myös Luoteis-Venäjältä. Sieltäkulttuuripäiville oli saapunut vankeinhoidon delegaatio, jonka jäsenistä useampi on ollut jo pitkäänyhteistyössä suomalaisen vankeinhoidon ja ISA:n kanssa.

Avajaisten erityispiirteeksi nousi myös kahden korkeaan hengelliseen säätyyn kuuluvan henkilönpuheenvuorot, oikeastaan alustukset. Toinen heistä oli kulttuuripäivien suojelijaksi lupautunut Kuopionpiispa Wille Riekkinen, aiheenaan raamatun "Bold ‘n Beautiful" -kertomus Juudasta, tämän pojistasekä Taamarista. Toinen samaan kategoriaan luettava oli Lapin yliopiston uskontotieteen emeritus-professori Juha Pentikäinen. Hän vei kuulijansa Obin mutkaan, Hantien samaaniyhteisöön, pyhän peuranja karhunpeijaisten mytologisille lähteille. ...Ei siis ainoastaan leivästä... Mutta kyllä molempien herrojenpuhetta olisi lähes syömättä kuunnellut pidempäänkin. Heidän sanansa muuttuivat vereväksi lihak-si, melkein kirjaimellisesti.

Hyviä pöytä- ja nautintatapoja esitteli puolestaan ylijohtaja Maija Kukkonen Khl:sta siteeraamal-la suoraan 1700-luvulla Ranskassa vaikuttanutta universaalisten ruokatapojen asiantuntijaa. Kävi koh-talaisen selväksi, että enää emme osaa elää ja nauttia luonnon antimista. Tai sitten meidän olisi pa-lattava ajassa takaisin pari-kolmesataa vuotta. Silloin vielä ruoka ja ruokailu oli muutakin kuin vainnykyinen “lataa ja varmista tuotantokykysi maksimi” -tyyli.

Seuraavassa on muutama lyhyt referaatti avajaispuheista. Suurin osa kulttuuria oli, ja on, visuaa-lista, kuten näyttelyt ja näytelmäkappaleet. Niinpä mitkään sanat eivät täysin riitä. Tässä tapauksessavalitettavasti vain ensimmäisen päivän sekä illan muun kulttuurin esittely käykin parhaiten kuvin jakuvatekstein. Seuraavan päivän kulttuurinautinnoista voinee lukea toisaalta. (AG)

Kuopio ja Itä-Suomen aluevankilakokosivat voimansa vankeinhoidon(ruoka)kulttuuripäivienonnistumiseksi

Ansaitut kiitoksensa sai Itä-Suomen aluevankilan eri yksiköistä koostunut järjestelytoimikunta. Kokoavana voimana toi-mi erikoissuunnitelija Riitta Nikkilä (kuva kuvassa) Kuopion sijoittajayksiköstä.

Riitta Nikkilä

18

3/2009

Kuopiolla vankilaperinnettäriittää

Päivät avannut aluejohtaja HeikkiKokkonen totesi itäsuomalaisen yhteis-ponnistuksen nyt tuottaneen tulosta.Kuopio oli samaan aikaan ruokakulttuu-rin kehto myös “Kalaryssäyksen” eliKuopion sataman kalatapahtuman vuok-si, joten ruokakulttuurin vaaliminen kult-tuuripäivien teemana sopi hyvin tälläkertaa.

Vankiloita Kuopion seudulla oli ollutHeikki Kokkosen mukaan jo vuodesta1656 “vankikistusta” alkaen. Kruunun-vankila oli 1780-luvulta ja Engelin suun-nittelema, Venäjän Harkovin mallista tuo-tettu sellivankila valmistui 1829. Vuonna1888 sai vieläkin käytössä oleva tiilivan-kila ensimmäisen muotonsa, Suomen mo-nien muiden lääninvankiloiden laajan ra-kennusohjelman yhtenä osana. Vankilanlaajennus valmistunee 2010 alkuvuodes-ta.

Kokkonen huomioi kutsuvierasjou-kosta erikseen venäläiset kulttuurilähet-tiläät. Hän kiitteli päivien suojelijaa WilleRiekkistä kuten myös Riitta Nikkilää, jokaoli ollut yksi kiitoksen ansainneen järjes-telytoimikunnan päävastuullisista. Perin-teen jatkamiskiitoksia olisi voinut jakaauseammallekin kuin Marjaana Eskelisel-le. Mutta perisavolainen asenne lieneesyynä siihen, että "toesta savolaesta enkehu, aenakkaan ihteeni parempata"?

Raamatun kertomusten kauniitaja rohkeita

Wille Riekkinen johdatti seurakunnanherkälle korvalle ja kuulolle jutulla tupla-leskestä, joka talutti jo kolmatta miestäänvihille kirkkoon. Ylälauteilla joku vere-vään leskeen silmänsä iskenyt, mutta ho-pialle lopulta jäänyt, lausui tuomioenkelintavoin parvelta oman mielipiteensä: “Sii-nähhii muute terve mies asteloo kohtivarmaa kuolemata!” – Memento mori,muistakaa kuolleita, viisasi piispa.

Wille Riekkinen oli lukenut Moosek-sen kirjaa kuin vain piispa raamattuaan.Hän tarinoi Jaakobin kahdentoista pojanjoukosta neljännen, eli Levin ja Danin vä-lissä syntyneen Juudan, elämänkohtalois-ta. Itse hän vertasikin Juudan, hänen kol-men poikansa (Er, Oonan, Sela) sekäheistä aluksi vanhimmalle vaimoksi naa-purikylästä haetetun Taamarin, elämää te-levision kuuluisaan saippuasarjaan.

No, Wille Riekkisen taritseman patri-arkka Juudan ja prostutioiduksi Juudanperheestä karkoitetun Taamarin crossroad -storyn opetus oli lopulta hyvin tii-vistäen ja vaikkapa savoksi kiännettynä,että: “Elähä sinä rupija tuomihtemmaa,taekka jouvut piannii ite tuomijolle.”

Riitta Nikkilä: yhdessäolotärkeintä

Järjestelytoimikunnan puolesta puhu-nut Riitta Nikkilä piti vankeinhoitoalan erihenkilöstöryhmistä koostuneen kulttuu-rijoukon yhdessäoloa pelkästään hyvä-nä piirteenä. Järjestelyvastuun laajenta-minen tämän kulttuuritapahtuman koh-dalla yksittäistä vankilaa laajemmalle olitällä kertaa myös ilmeisen onnistunut rat-kaisu. Lopuksi Riitta Nikkilä esitteli jär-jestelytoimikunnan osallistujat vastuu-alueineen.

Tiina Astola tuurasioikeusministeriä

Oikeusministeriön kansliapäällikölläTiina Astolalla oli terveistensä ohellamainita viitteitä vankeinhoidon kulttuuri-ilmiöistä aivan tuoreeltaan. Niitä olivatmm. Sörkka-rock, Vanajan Punahilkka -produktio ja kirjastoyhteistyö.

Muihin kulttuurimuutoksiin Astolanmukaan liittyy myös Suomen vankilois-sa lisääntyvä monikulttuurisuus, erilais-ten etnisten ryhmien kasvaessa. Enitentämä näkyy ruokakulttuurissa. Muttamaailma muuttuu myös laitosten ulko-puolella. Ihmisten laaja matkustelu tuouusia makuja ja elämyksiä ruokapöytiin.Perinneruokien vähittäisen häviämisensekä muuttumisen ja muun “kehityksen”myötä ruokakulttuuriin kuuluvat valitet-tavasti myös ylensyönti, lihominen jaerilaiset allergiat. Eräs suomalainen eri-koispiirre Astolan mukaan on kuitenkin,mikä yhdistää laitoskulttuureja: kaikkisyövät pääsääntöisesti samoja ruokiavankiloissa, kouluissa ja hoitolaitoksis-sa.

Tiina Astola lausui kiitoksensa kaikilleruokakulttuuriin laitoksissa osallistuvilleruuan valmistajille. Ruoka, sen laatu jaruokailutavat ovat osa sivistystä ja yksisen mittareista. Henkilöstöruokailu van-kiloissakin on osa tätä sivistystä.

Virkansa puolesta Tiina Astola pahoit-teli vielä Konnunsuon vankilan lakkaut-tamiseen alkuvuodesta johtanutta pro-sessia. Hän vakuutti sen olleen kovapaikka myös ministeriössä. Sen usko-koon, ken tahtoo.

Konnulta ei ollut kulttuuripäivillämuita kuin Leinosen pariskunta. Muutoinkeskustelu em. prosessista eri kääntei-neen olisi ehkä saanut jatkoa myöhemminja laajemmin.

JuudaJuudaJuudaJuudaJuuda

19

Johtaja Heikki Kokkonen ja Kuopionvankilan historiaa.

Jeesus käytti vertauksia, mutta astetta maallisempi ja nykyaikainen opettaja fläp-pitaulua ja tussia. Piispa Wille Riekkisellä olivat välineet ja sana hallussa.

3/2009

Pekka Vähäkangas ei vähätellytKuopion kulttuuritointa

Savolaisten piäkaapunnin kulttuuri-johtajana pohjalaissyntyinen mies? PekkaVähäkangaspa ei sortunutkaan savolai-seen kiertelyyn, mitä tuli Kuopion kult-tuurikaupungin maineen puolustamiseen.Sen verran pohjalaisen suoranuottises-ti oman leipätyön sektorituntemus olihallussa. Tosin hän itsekin aprikoi heti,voiko kulttuuria ylipäänsä “johtaa”.Metsärosvoistaan kuulu seutu sai jokatapauksessa Kustaa III:sta käännekoh-dan ja Kuopio kaupunkioikeudet 234vuotta sitten.

Kirkko ja vankila olivatkin sitten ensim-mäisiä julkisia rakennuksia. Tai: olihanvaltion viinanpolttimo satamassa jo hyväkolmonen, niin että noihin kahteen edellämainittuun rakennukseen saatiin riittä-västi toiminnallista puhtia.

Kuopiolla on ollut Pekka Vähäkankaanmielestä hyvät julkiset haltijat kummei-naan Kustaan ajoista saakka. Monia tar-peellisia koulutus- ja kulttuurilaitoksia onsaatu valtion hyvällä tuella aikojen saa-tossa. Ja niin entinen metsärosvojen

seutukunta on tänään yksi Itä-Suomenkeskeisistä talousvetureista, korkeastikoulutetun väen tyyssija ja kulttuurinkehto Minna Cantheineen jne, – jos kuul-tua pohjalaista vaatimattomuutta tässäpyrkii referoimaan yhtä vaatimattominsanankääntein.

Kuopio kasvaa ja laajenee. KohtaKallavettä voi kutsua oikeasti Kuopionkaupungin sisäjärveksi. Sadassa vuodes-sa väkimäärä on kymmenkertaistunut noinsataantuhanteen asukkaaseen. Eipä siisihme, että kuntaliitoksista yhä paisuvallekaupungille on myös vankipaikkoja saa-tava tuhti annos lisää?

Juha Pentikäinen: me elämmeyhä vanhojen myyttien mukaan

Emeritusprofessori Juha Pentikäinenoli puhunut aiheestaan “Pitäjä pitoja pi-tävi” jo jonkin aikaa, ennen kuin toimit-

taja ehti samaan tilaan. Silti mitään aivanolennaista ei tainnut mennä ohi korvien.Pentikäisen luennointi oli sen verranperusteellista ja kertaavaa, että aihe käviselväksi. Harvoin tapaa henkilöä, joka onyhtä innostunut sekä uskomaan ettäepäilemään. Pentikäisen matkat VenäjänSiperiaan alkuperäiskansojen keskuuteensamaaniuskontoja ja riittejä tutkimaanovat varmasti itse uskontotieteitä amma-tikseen ikänsä harjoittaneelle tajunnanlaajentamista jos mikä.

Yleisö kuuli ja kuunteli lähes henkeäänpidätellen, miten Siperiassa sijaitsevanOb-joen mutkan hantisamaani oli Penti-käistä opastanut pyhän peuran jäljille

alisen ja ylisen maailman merkein ja myy-tein. Myytti perustuu maailman luomi-seen, tai oikeammin sen elämän alkami-seen. Tähdet ja tähtikuviot pohjoisellapallonpuoliskolla vahvistavat tämänsamaanien tunteman ja perinteenä kuljet-taman perusmyytin johdonmukaisuutta.

Mutta: lyhyestä loitsu kaunis. Ruoka-kulttuuriin tämän Pentikäisen mystinen jamyyttinen matkan alisesta yliseen ja ta-kaisin pitojen pitäjin sitoi uhri- tai saalis-eläimen surmaamistavat, niiden kohteluja nautinta saalispaikalla sekä erityisissätilaisuuksissa. Meillä tällaisia pohjoisenalueen yhteisinä riitteinä säilyneitä “pi-täjien pitoja” ovat edelleen mm. hautajai-set ja karhunpeijaiset.

Juha Pentikäinen totesi lopuksi, ettäharva kysyy, miksi me syömme niin kuinsyömme näissä omissa tilaisuuksissam-me. Oikea vastaus, tai ainakin osa vasta-uksesta, sisältyy hänen mukaansa siihen,että “myytit ajattelevat meissä”.

Maun fysiologiaa MaijaKukkosen kertaamana

Tai oikeammin kyseessä oli “herkku-suisuuden” analyysi, jonka 1700-luvul-la elänyt ja vaikuttanut herkuttelija-gas-toronomi oli sanoiksi pukenut. Hän lieneeitse ollut myös esteetikko, koska oli niin-kin tarkkaan seurannut erityisesti nuor-ten naisten antaumuksellista käyttäyty-mistä eri ruokalajien ääressä. Herkkusui-suus olikin tämän pehmosovinistin mie-lestä juuri naisten ongelma. Ei hän tokikieltänyt, ettei syömisen “akti” edistäisisamalla naisten kauneutta. Oikea ruoka-valiohan oli jo tuolloin yksi ase ikäänty-misen ensimmäisiä merkkejä vastaan.Toisaalta tällä mainitulla naisten “ongel-malla” oli samalla sosiaalisen ulottuvuu-den hyvää tekeviä vaikutuksia, joita kir-jailija oli luodannut. Hän korosti erikoises-ti “aterioinnin taitoa” taitona muiden jou-kossa

Pekka Vähäkangas.

Maija Kukkonen.

Juha Pentikäinen ja siperialaisen hantisamaanin näkemys pyhästä peurasta, jonkatakahintikoista kolmas pari oli katkaistu, ettei olisi niinkerkeä karkaamaan...

20

3/2009

Tästä vielä laajempiakin visioita herk-kusuisuus saattaa aikaan, oli gastrono-mikirjailijan sanoma. Sellaisiksi näyttäyty-vät mm. ruuan raaka-aineiden tuotanto,niiden jalostus, ruuan valmistajat, kansan-talous, kansainvälisyys ja jopa tulonja-ko yhteiskunnassa. Kaikki liittyy herkku-suisuuden (nyt kyllä tekisi mieli sanoa,että myös ahneuden ja sen lopun) yhtei-seen ja iloiseen maailmanpyörään.

Venäläisdelegaation terveisetVenäläinen osapuoli oli erityisen kii-

tollinen jo kymmenkunta vuotta jatku-neesta tiiviistä yhteistyöstä Suomen vi-ranomaisten ja toimijoiden kanssa mm.vakavien tartuntatautien torjunnassa itä-rajan takaisissa vankiloissa. SuomalainenLääkärit vailla rajoja -järjestö on yksinäistä kouluttajaosapuolista, jonka kon-sultoimana tätä työtä oli tehty. Yhteistyöntuloksena oli saatu mm. uusia laitteita sekämenetelmiä käyttöön ja työ jatkuu.

Terveisten tuoja uskoi, että kanssa-käynti suomalaisviranomaisten kanssaauttaa kehittämään mm. Venäjän omaa ri-koslakia, vaihtoehtoisia seuraamusmuo-toja sekä vankeinhoitoa ylipäätään uudel-le tasolle.

Kulttuuripäivien 11.9.09kuvasatoa

Kulttuuripäivien Grand Old Maestro, Antero Partanen, juontajapersoona Marjo Korpisalo ja vieraileva venäläisbasso OlegVolgin Pietarista, joka lauloi vankeinhoitoon hyvin sopivan legendan 12 rosvosta.

Luoteis-Venäjän vankeinhoitoedustajaJuri Kamzychakov ja tulkki Artur Ku-rikka.

Kapula kiertoonKuva oikealla: Vantaan vankilan dele-

gaation luovutuspuhetta johti JormaManninen. Hänen otteensa kulttuurivies-tikapulasta kertoo, että olisihan tuonhyvän työkalun voinut pitää vielä kau-emminkin....

Kuva yllä: Riitta Nikkilä ja hänen vas-taanottodelegaationsa ymmärsivät Van-taan vankilan ja Jorman luopumisen tus-kaa. Mutta lohduttautuivat sillä, ettäkyse on joka tapauksessa uusiokäyttööntarkoitetusta kierrätysmateriaalista.

Kahden vuoden päästä:Tulevaa "kult-tuuripääkaupunkia" ei vielä, ainakaan en-simmäisenä päivänä, lopullisesti varmis-tettu. Marjo Korpisalolta saadun tiedonmukaan viestikapulan löytäisi kentiesseuraavaksi jostain Länsi-Suomestapäin...? (Toimitus)

21

3/2009

Kuvasatoa11.9.2009:

Lounas jatkui heti "Roomalaisissa pidoissa". Hämeenlinnan I teatteriryhmä demonstroi ruuan ja nautinnon perinteitä.

Avotalot eivät olleet Hml:n päätaloa huonompia. "Nappisoppaa" valmistui vangin pään selvitykseksi ja tiellä koevapauteen.

Riksulaisduo ja Seppo K. vetivät laululeikkiä. Maisu Murtojärvi olisyönyt sopivasti sopi-matonta ja kertoi tun-temuksistaan.

Vaasan tutkapari Antti & Heikki erosivat sovus.

Välillä svengi äityi ai-van päättömäksi...... mutta onneksi kurija järjestys palautuitaas Vaasan verin jaKauhavan ruostumat-toman raudan ansiosta.

Oulun Leidit lavallasekä Spaissarit olivatillan kuuminta hottia.

22

3/2009

Kuvasatoa 11.9.09: (Näyttely)

Hasan Nenosen Kev narupunoksia tutkii KirstiRissanen.

Maij-Brit Arhipov Kevhelmitöineen.

Olikohan tässä Jorma Porthenilta parikin settiä eli asetelmaa Lav puu- javähän myös metallitöitä? Korjatkaa toimitukselle, jos tiedot ovat vääriä!

Tulkki Artur esitteli ve-näläisdelegaation näytte-lyyn tuomia koriste-esi-neitä.

Valokuvia oli näyttelyyntuotu aiempaa huomatta-vasti enemmän jausealtahenkilöltä. Lienee di-giajan tuottama ilmiö?Kuvassa Keijo KristonVav maa-taivas meri-silta-variaatioita.Oikealla ylhäällä HeikkiTammisen Vav koneku-via.

Maisu Murtojärven tilkku- ja villapeitteet kiin-nostivat käsityöihmisiä.

Oletus on tietoa vahvempi: valokuvat olisivatkenties Arja Salon ESA:sta ja pienoisstatyyt Tuu-la Kaasalaisen SAV metallilankatöitä. ...1X2..?

Leena Aro SAV pellavaa ja posliinimaalusta, jotaoli myös SAV:n Hievasen Tuulalta.

Leila Havasaran Kev kivikattauksia.

23

3/2009

Politiikka ja vankeinhoidonlinjaukset

Meillä on edelleen liberaaliporvarilli-nen hallitus, jota tukee nationalistinenTanskan kansanpuolue.

Tanskan edelliselle pääministerilleavautui uusi asemapaikka NATOn pää-sihteerinä ja niinpä maalla onkin nyt uusipääministeri, Lars Lökke Rasmussen.Samassa kierrossa vaihtui myös oikeus-ministeri, koska aiempi siirtyivarapääministeriksi.Uusi oikeusministerion Brian Mikkelsen.

Ministerivaihdos ei ole muuttanutkuitenkaan kriminaalipolitiikan suuntaa.Jo pitkään on painopiste rikollisuudentorjunnassa ja vankeinhoitopolitiikassaollut poliisien määrän lisäämisessä japidemmissä vankilatuomioissa.

Tanskassa on toteutettu poliisi- jaoikeushallinnon kokonaisuudistukset,missä poliisi ja oikeustoimi on sijoitettusaman keskushallinnollisen sateenvarjonalaisuuteen. Uudistusten aikana pidätet-tyjen ja tuomittujen vankien määrissä olijonkin aikaa hiljaiseloa, mutta nyt luvutovat jälleen nousussa.Yhteenlaskettutuomioiden määrä 2009 on suurimmillaansitten vuoden 2000 ja pidätettyjen sa-moin ennätyksellinen samaan vertailu-vuoteen nähden. Tanskassa paiskitaantuomioita ennennäkemättömään tahtiin.

Poliisihallinnon uudistus siirsi ns.arestivankilat (pienet paikalliset avoimetyksiköt) vankeinhoidon alaisuuteen javapautti siten aiemmat paikalliset poliisi-mestarit niiden johtamisesta.

Niinpä arestivankiloita koskeva van-keinhoidon aluehallinto uudistettiin sa-malla: avolaitokset jaettiin kolmeen alu-eeseen, johon kuhunkin sijoitettiin yksivankeinhoitohallinnon nimittämä vastaa-va johtaja esikuntineen. Kyseessä onkuuleman mukaan vain väliaikainen hal-lintojärjestely näiden laitosten osalta.

Talous/työttömyysTanskassa on myös huomattu talous-

kriisin vaikutukset. Useampia pankkejaon mennyt konkurssiin ja esim. asunto-lainojen saanti on vaikeutunut. Asunto-jen hinnat laskevat ja työttömyys kasvaanopeasti. Sillä on suoraa heijastusta van-keinhoitoonkin. Viime kerralla mainitse-mamme rekrytointiongelmat alalle ovatolennaisesti vähentyneet.

JäsenkehitysVankeinhoitolaitos on jälleen voinut

alkaa lisätä henkilöstöään. Se merkitsee,että uusien jäsenten määrä kasvaa suu-remmaksi kuin jäsenyydestä eroavienmäärä. Oletamme saavamme piakkoin n.

300 uutta jäsentä tänä vuonna ja parisen-sataa puolestaan poistuu alalta samanaaikana. Sen mukaan liiton jäsenmääräalkaisi lähetä jälleen n. kolmea ja puoltatuhatta.

TalousDF:lla on edelleen suhteellisen hyvä

talouspohja. Näin siitä huolimatta, ettävankeinhoitolaitos on napannut tulo-puolelta sen antamaa toimintatukea pois2 miljoonaa Tkr ja sen sijaan aiheuttaaliitolle uusia menoja (ks. myöhemmin).Olemme päättäneet liiton jäsenmaksuta-soksi 40 Tkr/kk ja oletamme sen turvaa-van kohtuullisen terveen talouskehityk-sen liitolle jatkossakin.

Edelliseen voi lisätä, että liitto on aja-nut muutamia jäsenten konkreettisia asioi-ta oikeusteitse. Vankeinhoidon johto onkiristänyt linjaansa liiton jäseniä kohtaanjopa niin, että meidän käsityksemmemukaan se loukkaa jo jäsentemme oikeuk-sia sekä oikeusturvaa. Niinpä tilantees-ta seuraa lisää asianajo- ja oikeuskulujaliitolle.

Yhteistyö Vankeinhoitohallinnonjohdon kanssa

Viime vuonna kerroimme, miten DF:nmuutamat jäsenet joutuivat syntipukeiksimukaan poliittiseen kohuprosessiin.Löylyä median kiukaalle löi lisää Jyllan-dposten ja valtionsyyttäjä pantiin syy-näämään, keitä ja millaisia ovat Her-stedsvesterin vankilan “epäkohteliaat” jamuutoinkin “ikävät” vartijat.

Tuosta episodista johtuen Vankeinhoi-don johto on perimässä takaisin jo 30vuoden ajalta maksamaansa osittaista toi-mintatukea DF:n liiton toimistolle; n. 2miljoonan Tkr:n perinnän varoitusaikakinoli nopea, eli 3 kuukautta.

Yhtä pitkän varoitusajan kuluessa lii-ton luottamusmiessopimukset sanottiinirti niiltä osin, mikä koskee luottamus-miesten palkallista ajankäyttöä. Kaikkimuut kirjoitetut ja kirjoittamattomatkinalakohtaiset sopimukset sanottiin irtinopeassa tahdissa.

Suljettujen laitosten luottamusmiehis-tä lähes kaikille on jätetty n.7 tuntia vii-kossa aiemman 37 tunnin sijaan luotta-musmiestehtävien hoitoa varten. Samakoskee avolaitosten vastaavia tuntimää-riä.

Luottamusmiehet eivät niinikään saaenää työstä palkallista vapautusta järjes-töasioihin tai liiton hallinnon kokouksiinosallistumisiin. Tämä merkitsee, että liittokustantaa tästedes luottamusmiestenkulut, joita tällaisista kokouksista syntyyheidän vapaa-ajallaan.

Tanskan liiton vuosikertomus 2008/09Epämuodollinenkin yhteistyö DF:n ja

Vankeinhoitohallinnon johdon kesken onollut nyt jäissä parin vuoden ajan. Niin-pä suhteet vastapuoleen ovat olleet jäy-kähköt ja sattumanvaraiset. Kaikki tiedot-taminen tapahtuu kirjallisesti lukuunot-tamatta yhteistoimintaelimen kokouksiaja varsinaisia sopimusneuvotteluja.

Parempia aikoja ja vähempiä oikeustoi-mivelvoitteita odotellessa.

Uusi nimiDF piti liittokokouksensa 25.-26.5.2009.

Siellä päätettiin mm., että Dansk Faeng-selsforbund (DF) -nimi muuttuu 1.1.2010lähtien muotoon Faengselsforbundet iDanmark (FF)

LO:n jäsenyysLiittokokous päätti myös, että liitto

liittyy takaisin LO:n keskusjärjestön jä-seneksi. Aiempi ero perustui siihen, ettävirkamiesliitot eivät uonnoin tunteneetolevansa tervetulleita LO:hon ja myössiksi, ettei liiton silloisen kannan mukaanhaluttu olla tukemassa sosialidemokraat-teja taloudellisesti edes LO:n kautta. No,nyt LO ei tue ko. puoluetta (rahallisesti?)ja keskusjärjestön puheenjohtajakin ontoivottanut virkamiesjärjestön jälleentervetulleeksi riveihinsä.

DF on ollut melkoisen paineen alla jovuosia ja liitto on tuntenut jääneensähieman yksin.Vastaisuudessa ja tekemän-sä ratkaisun myötä liitto katsoo voivan-sa tukeutua LO:n asiantuntemukseen.

Liiton uusi rakenneVuonna 2007 esitettiin liiton johtora-

kenteen muuttamista. Aiemman kolmikon- puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja ta-loudenhoitaja - sijaan esitettiin viisihen-kistä johtoryhmää, johon kuuluisivatpuheenjohtaja, taloudenhoitaja sekä 3liittosihteeriä. Näistä kolmesta kukinedustaa omaa sektoriaan: avolaitoksia,suljettuja vankiloita sekä arestivankiloita.

Liittokokous päätti jo aiemmin hyväk-symänsä em. esityksen lisäksi laajentaaliiton johtovitjaa yhdellä liittosihteerillä.Tämä edustaa DF:ssa mukana olevaa,laitosten johtotehtävissä toimivien jäsen-ten sektoria, Lederföreningen I DF. Niinpäsaamme uuden kolleegan liiton toimistoon1.8.2009 lähtien.

Direktio-oikeuden(väärin?)käyttöä

Vankeinhoitohallinto jatkaa oman di-rektio-oikeutensa väärinkäyttöä. Mm.siten, että se kuulustelee jäsenistöämmesiitä, mitä he ovat puhuneet luottamus-miestensä kanssa. Sama koskee välinpi-

FFNFF VVL FVFI SEKO Vård

24

3/2009

tämättömyyttä puuttua liiton jäsentenasemapaikkojen mielivaltaiseen ja perus-teettomaan siirtelyyn.

Tilanne on johtanut siihen, että liitonon täytynyt kannella Eduskunnan (Fol-ketinget) oikeusasiamiehelle muutamis-ta tapauksista sekä haastaa johto paris-sa tapauksessa oikeuteen. Rasittavaa,että tähän tarvinnut ryhtyä.

PalkkausLiiton jäsneistöä ei edelleenkään koske

yksilöllinen palkkausjärjestelmä. Vuoden

2008 neuvotteluissa tällaisen muutoksenrahoittamiseen varattiin sopimuskierrok-selle 20 miljoonaa Tkr. Liitto on käynytjatkuvia neuvotteluja myös työnantaja-viraston kanssa, mutta sen valtiovarain-ministeriöltä saamat neuvotteluvaltuudetovat siksi rajattuja, että niiden pohjalta eiole mahdollista saada aikaan kunnonsopimusta.

DF onkin vienyt asian nyt keskusjär-jestömme OAO.n neuvoteltavaksi. Tois-taiseksi liittomme jäsenet nauttivat siissolidaarisesta palkasta, joka on noussut

5,7% sitten viime NFU:n sihteeristönkokouksen. - Tosiasiassa julkisen sekto-rin palkkataso on kehittynyt jonkin ver-ran paremmin kuin yksityisellä puolella.

Sopimusneuvottelujen jatkoajalla so-vittiin erillisen palkkauskomitean asetta-misesta - Norjan tapaan - jonka tehtävä-nä on seurata eri ammattiryhmien palkka-tasojen kehitystä julkisella sektorilla.

Kim ÖsterbyeFaengselsforbundet i Danmark (FF)

Vankilavirkailijain Pohjoismaisen unionin sihteeristö kävi läpi kokouksessaan kesäkuussa jäsenliit-tojensa raportit edellisvuodelta. Niiden referoinnin ajankohtaisuus, varsinkin näin hektisessä maail-mantalouspolitiikassa, luonnollisesti hieman kärsii. Tämänkertaiset raportit tosin ennakoivat jo kireitäaikoja julkisiin palveluihin lähes joka maassa. Verotulojen vähentyminen heijastuu suoraan julkisentalouden säästöihin maasta riippumatta. Niiden kohteeksi puolestaan joutuvat niin kuntien kuin val-tionkin peruspalvelut.

Vankeinhoidolle näiden palvelujen joukossa ei huonoina talousaikoina löydy lisää kannattajia aina-kaan siellä, missä poliittisia budjettipäätöksiä nuijitaan tälle tai ensi vuodelle. (Toimitus)

Islanti konkurssissa?Viime vuosi oli hyvin merkityksellinen

sekä poliittisesti että taloudellisesti.Yhteiskunnassa näyttää tapahtuneentäydellinen muutos sen jälkeen kun suu-rimmat pankit kaatuivat lokakuussa 2008.Islannissa on nyt vasemmistopainottei-nen hallitus suurten mielenosoitustenseurauksena. Mielenosoituksia kutsuttiin“keittiövallankumoukseksi” ja Althinginhistoriallisissa vaaleissa oikeisto menettirajusti kannatustaan ja paikkoja. Talou-dellisen optimismin ja kasvun sijaan, jo-hon kaikki uskoivat, tulikin kansallinen“konkurssi” eikä vielä voi ennustaa, mi-hin tämä kehitys päättyy. Työmarkkinoillatilanne on myös totaalisti muuttunut täys-työllisyydestä n. 14 000 työttömään(9,1%) huhtikuussa 2009 ja luku on edel-leen kasvussa. Työmarkkinoille tilanneheijastuu myös siten, että sopimusneu-vottelut valtion kanssa ovat jäissä tois-taiseksi. Odotellaan sitäkin, mihin toimen-piteisiin uusi halitus ryhtyy julkistenmenojen rajaamiseksi. Kansallinen kriision muuttanut työelämää sekä ammattiyh-distysliikkeen toimintaa kokonaisvaltai-sesti ja samalla se vaikuttaa myös meidänliittoomme.

Juhlavuosi yhtäkaikkiTalouskriisi on johtanut siihen, että

kaikki aiemmat uusien vankiloiden raken-nussuunnitelmat ovat nyt pysähdyksis-sä, samoin investoinnit aiempien vanki-loiden laajennuksiin ja saneerauksiin ovatjäissä. Juuri tällä hetkellä emme tiedä, mitävaikutuksia tällä on tulevaisuuden van-keinhoidon kehittämiseen, koska van-keinhoitolaitos ei ole toistaiseksi ilmoit-tanut muutoksista aiempiin suunnitel-miinsa. FVFI painottaa, että talouskriisilläon aiemmin ollut aina vaikutusta rikolli-suuden kasvuun. Tuomionsa suorittami-seen jonottavien määrä kasvaa päiväpäivältä. Niinpä meidän mielestämmevankeinhoidon rakennusinvestointioh-jelman toteutusta on jatkettava, oli talous-

kriisi eli ei. Oikeusprosessin jatkuvuus oneräs demokraattisen yhteiskunnan kulma-kivistä.

FVFI juhli 25.10.2008 35. toimintavuot-taan Stokkseyrissä ja juhlapäivä oli kai-kinpuolin onnistunut. Talouskriisi eihaitannut osalistujien juhlamieltä. Tarkoi-tuksena oli alkaa julkaista omaa lehteä,perustaa oma juhlamerkki jne, mutta nesuunnitelmat oli jäädytettävä toistaiseksi.

Sopimussuma seisooKaikki hallituksen ja SFR:n/FVFI:n

kesken valmistellut sopimussuunnitelmat,joihin olisi tarvittu julkista rahoitusta, onnyt pantu odottamaan aikoja parempia.Liiton kannalta se merkitsee tärkeidenasioiden jäämistä pöydälle. Eräs tavoite,joka nyt jää sinne, on vanginvartijoidenpalkkasopimuksen saaminen peruspalkanosalta samalle tasolle kuin poliisilla jatullissa. Tämä peruspalkkauudistus pal-velisi erityisesti liittomme nuoria ja hyvä-kuntoisia ihmisiä paremmin. Alan muita-kaan sopimusasioita ei ole saatu liikkeel-le, koska sopimusneuvotteluja ei ole jat-kettu uudelleen sitten maaliskuun 2008.

Kaksi yhteisneuvottelua on toki järjes-tetty SFR:n FVFI:n ja vankeinhoitohallin-non kesken. Toinen järjestettiin 8.1. jatoinen 17.3.2009, jossa oli mukana myösoikeusministeriön edustaja.

SFR ja valtionvarainministeriö eivät olepäässeet sopimukseen valtion virkaehto-sopimuksen lisäklausuulista, jolla olisiperustettava erillinen vankeinhoitolaitok-sen työuran päättymisrahasto, ao. sääte-levää säännöstä kutsutaan nimellä “65vuoden sääntö”. Asia seisoo siitä huo-limatta, että osapuolilla on yhteinen nä-kemys siitä, miten tästä asiasta olisi neu-voteltava. Maaliskuussa 2009 pidetynkokouksen osapuolten päätösasiakirjas-sa on maininta mm.: “6§ Osapuolet ovatyksimielisiä siitä neuvottelujen jatkami-seksi mahdollisuuksien mukaan siten,että lisärahoitusta järjestyy vartijoidenpääsemiseksi eläkkeelle 65 vuoden iässä

Islannin vuosikertomus 2008sekä toimiin uusien rekrytoitavien saa-miseksi alalle.”

Tekstistä käy tavoite- ja tahtotila sel-västi esille. SFR ja FVFI pyrkivät kaikinvoimin lopputulokseen ja mahdollisim-man nopeasti.

Vartijoiden, poliisien ja rannikkovarti-joiden koulutusta koskeva mietintö jul-kaistiin joulukuussa 2008. Tässä mieitn-nössä esitetään, että näiden ammattialo-jen koulutus yhdistettäisiin annettavaksisamassa oppilaitoksessa. Siten se tuot-taisi synergiaetuja kaikille mainituille aloil-le ja avaisi samalla lisää ovia erikoiskou-lutukseen tai muuhun jatkokoulutukseen.Mielestäni kyseessä on aivan uusi ava-us koulutusrintamalla ja vartijoiden oli-si tartuttava tähän tilaisuuteen jo sentarjoamien erikois- ja jatkokoulutusmah-dollisuuksien vuoksikin.

Henkilöstöpolitiikka, työolot jailmapiiri neuvoteltaviksi

FVFI:n käsittelemillä asioilla on paljonmerkitystä meille kaikille ja paljon pidem-mälle tulevaisuuteen.

Palkkauksen ja muiden työehtojenohessa liiton on asetettava alan kehittä-miseksi seuraavia kysymyksiä:

- Minkälaista henkilöstöpolitiikkaaaiotaan jatkossa harjoittaa, niin että seottaa huomioon ihmisten välisen kun-noittamisen ja merkityksen?

- Miten vaikutetaan vartijoiden työolo-suhteisiin siten, että ne ottavat huomiooninhmilliset tekijät, turvallisuuden ja tois-ten kunnoittamisen?

- Miten voidaan vaikuttaa vankiloissaesiintyvään väkivaltaan ja kiusaamiseen?

Minun näkemykseni mukaan FVFI:lläon oltava keskeinen rooli, kun näistäasioista käydään neuvotteluja työryhmis-sä. Samoin kaikkien liiton jäsenten onsaatava osallistua mukaan parhaan lop-putuloksen saavuttamiseksi.

Einar Andrésson,FVFI

25

3/2009

Poliittinen tilanneNorjan hallitus on kyennyt hyvin hoi-

tamaan loppuvuodesta alkaneen talous-kriisin ja sen tavoitteet ovat olleet onnis-tuneita. Talous oli kunnossa talouskrii-sin tullessa loppuvuodesta. Matalat korotja hyvä palkkakehitys loivat hyvän poh-jan selvitä useimmille. Työllisyys oli kor-kealla ja töyttömyysluvut vastaavasti ma-talia. Norjalla on niinikään melkoinenmaahanmuuttobuumi.

Jäsentilanne ja talousVuoden alussa aktiivijäseniä oli 2 190

ja vuoden lopussa 2 308, joten kasvua olivuoden aikana tullut 118 jäsentä. Vuon-na 2007 liitto sai projektirahaa LO:lta ja LOValtiolta uusien jäsenten järjestäytymis-kampanjointiin. Liitto valitsi projektiin 16erityistä koordinaattoria, joiden saamankoulutuksen jälkeen heidän tehtävänäänoli toimia järjestäytymisasioissa yhdes-sä paikallisosastojen ja vankeinhoitoalu-eiden luottamushenkilöiden kanssa.Tämä aktivoi merkittävästi myös paikal-lisia luottamushenkilöitä, joten liitto ky-keni pysäyttämään negatiivisen jäsenke-hityksen vuodelta 2007.

Vuonna 2007 liitolla oli alijäämäinenbudjetti johtuen juuri kielteisestä jäsen-kehityksestä ja samaan aikaan ylimääräi-sistä menoista liiton toimiston miehittä-misessä liittokokouksen 2006 päätöstenperusteella. Liiton olikin siten karsittavamenojaan viime vuonna, mutta se pyrkisiihen, että ay-aktiivisuus ei siitä joutuisikärsimään. Niinpä tämä osastojen omaaktiviteettitaso säilyikin korkeana kokovuoden 2008 ajan.

TyösuhdeasiatLiiton huolena oli 2008 useampia työ-

tai palvelussuhteeseen liittyviä asioitahoidettavana. Monimutkaisissa jutuissaliitto on useimmiten turvannut LO:n juris-tien asiantuntemukseen. Liitolla on myösedustajansa keskuselimessä, joka käsit-telee henkilöstön valitus- ja lieviä kurin-pitoasioita.

Liitto joutui hoitamaan myös erästäpanttivankitapausta, johon joutui kaksiliiton jäsentä pakoyrityksen yhteydessä.Työnantajaviraston kanssa tehdyn sopi-muksen mukaan voitiin tapauksen käsit-telyssä käyttää myös LO:n avustavaajuristia. Pääkäsittely tapahtui 3.-7. maa-liskuuta 2008. Jäsenet saivat väkivaltati-lanteista määritellyn korvauksen. Pantti-vankitilanteen aiheuttama henkinen painejohti myös siihen, ettei kumpikaan pys-ty enää jatkamaan ammatissaan. LO:njuristi ajaa nyt samalla työtapaturmalainmukaista prosessia näiden puolesta.

PalkkasopimusHistoriallisen pitkän neuvottelujakson

jälkeen sopimus saatiin vihdoin aikaan23.5.2008. Tämänkertainen ratkaisu toi jul-kiselle sektorille (valtiolle) paremmatkorotukset kuin keskimäärin yksityissek-ktorin sopimuksissa. Näin julkisen puo-

len jälkeenjääneisyys hieman kapeni.NFF laati 2008 perustetussa omassa

työryhmässä palkkapoliittisen ohjelman-sa. Se käytettiin lausunnolla liiton osas-toissa ja hyväksyttiin liiton päättävissäelimissä vuonna 2008. Sitä on tarkoitusnoudattaa vuoteen 2010 saakka

Turvallisuuspalvelujenhenkilöstötilanne

Viime vuonna liiton edustaja otti osaatyöryhmään, jossa henkilöstöstrategiaaluotiin. Työryhmä selvitti, millainen rek-rytointitilanne on alan ulkopuolella ja pal-jonko mm. kouluttamattomia oli ollutvuoden 2007 aikana viroissa. Työryhmäntyö on valmistunut, mutta asia makaa nytKSF:n pöydällä eikä ko. elin ole ollutkovin aktiivinen.

SenioripolitiikkaPääsopimuksessa osapuolet olivat

yksimielisiä. Tavoitteena on jatkaa vapaa-ehtoisesti valtion työuria. Sovittiin mm.,että 62-vuotiaat saavat kahdeksan palkal-lista lisävapaapäivää sinä vuonna kun hetäyttävät 62 vuotta ja paikallisesti tähänvoidaan neuvotella vielä kuusi lisäpäi-vää/vuosi.

Osa-aikaisesti työskentelevät saavatvapaapäivänsä tapauskohtaisesti lasket-tuina. Vapaapäivät voivat olla kokonai-sia tai sitten lyhennettyä työaikaa, työn-antajan kanssa tehdyn sopimuksen mu-kaisesti.

Vankeinhoitolaitoksen neuvotteluosa-puolet ovat yksimielisiä siitä, että kaikkivankeinhoitoalueilla, KRUS:ssa taiKITT:ssa työskentelevät, jotka ovat täyt-täneet 62 vuotta, saavat kuusi palkallis-ta lisävapaapäivää vuodessa. Sopimuson voimassa 30.4.2010 saakka

LaitosmiehitysVuonna 2008 vankeinhoitolaitos sai

20 miljoonaa Nkr virkamäärien lisäämiseen.Pääosalla lisävirkoja pyritään poistamaanyksintyöskentelyä laitoksissa. Tätenvankeinhoitolaitos sai mm. lisävahvistus-ta uuteen avovankilaosastoonsa Bretvei-tin vankilassa, samoin niihin tutkinta- javarmuusvankiloihin, joissa n. 75%:ssatyöskentely oli ollut yhden vartijan vas-tuulla. Ns. vapauttamisosastoilla oli yöt-yössä sekä pyhien aikaan myös paljon yk-sintyöskentelyä, jonka poistamiseen näinsaatiin lisävahvistusta.

TyösuojeluLiitto käsitteli kesäkuussa tapausta,

jossa paikalliset luottamusmiehet ja omatterveysviranomaiset esittivät yhden Ånanvankilan osaston sulkemista. Siellä teh-tiin aivan liikaa ylitöitä ja osastolla olisamoin liikaa kouluttamatonta sijaishen-kilöstöä. Aluejohtaja kielsi aluksi tämänvedoten vankijonoihin. Liitto neuvotte-li asiasta Työsuojeluhallituksen kanssaja syyskuussa osasto suljettiin. Se aiotaanjatkossa kunnostaa siten, että sinne tu-lee yhdelle asutettavia sellejä.

Neuvotteluosapuolet perustivat työ-

aikatyöryhmän pohtimaan vankeinhoito-alan työaikamääräyksiä. Työryhmän pitiantaa loppuraporttinsa Työsuojeluhalli-tukselle jo 20. kesäkuuta 2008 mennessä,mutta sitä ei saatu edes kokoon kuin vastasyksyllä 2008.

Kiinteistömassa StatsbyggilleVuonna 2008 tehtiin poliittinen päää-

tös siirtää vankeinhoidon kiinteistötStatsbyggin hallintaan 1.1.2009 lähtien.Siirtoa varten asetettiin ohjausryhmä sekähenkilöstöasioiden projektiryhmä, jossaliitto oli edustettuna. Oheen tuli toimi-maan myös erillinen vertailuryhmä, jon-ka tehtävänä on arvioida, mitä tehtäviäsiirtyy Statsbyggille, ja mitä tehdäänedelleen vankeinhoidon henkilöstöllä.Tässä yhteydessä arvioitiin myös, millai-sia seurauksia siirrosta mahdollisesti ai-heutuisi vankeinhoidolle. Pääsäännöksimuodostui, että päätoimisesti kiinteistön-hoidosta vastaava henkilöstö vankilois-sa ja laitoksissa siirtyy Statsbyggille.Heidän kaikki palvelussuhde-etuutensasäilyvät ennallaan, mihin liittyy myösosapuolten kesken neuvoteltu siirtohen-kilöstöä koskeva erillissopimus. Käytän-nön kiinteistöhuoltoon voidaan edelleenkäyttää myös vankityövoimaa, mikä säi-lyy osana yleistä vankien aktivointia.

Siirtoasiasta käytiin useita neuvotte-luja vuoden 2008 kuluessa ja joulukuussapäädyttiin siihen, että 21 kiinteistöhuol-lon työntekijää siirtyy Statsbyggin pal-velukseen vuoden 2009 alusta. Useimmatnäistä olivat NFF:n jäseniä, mikä tieten-kin oli hieman hankala asia liitolle, koskaStatsbyggin henkilöstöä järjestää toinenLO:n liitto (NTL). Liitolla on kuitenkinhyvä keskusteluyhteys NTL:n kanssa.

Norjan vuosikertomus 2008

Uusi linjaus StortingetissäSyyskuun 26. 2008 käsiteltiin parla-

menttiesitys nro 37: “Toimiva tuomio -vähemmän rikollisuutta - turvallisempiyhteiskunta.”

Hallitukselta edellytetään yleistä yh-teiskuntaturvallisuuden lisäämistä, van-kiloiden sekä kriminaalihuollon turvalli-suuden takaamista, kielteistä kantaa kor-kean asteen turvallisuusyksikön perus-tamiseen, turvallisuuden kannalta vanki-en oikeaperusteisia sijoittamismääräyk-siä ym.

Esitys käy läpi erilaisia vankeinhoidonkuntoutusmuotoja, niihin osallistuviaosapuolia, uhrien huomioimista ja henki-lökunnan osallistumista. Päävastuu pide-tään selvänä viranomaisilla, mutta yhteis-toiminnan tukeen tarvitaan myös vapaa-ehtoistyötä ja järjestöjä.

Mietinnössä selvitetään esityksenseurauksia, kuten mm. organisaatioltaedellytettäväiä muutoksia, henkilöstönpätevyyden nostamista, työprosesseja,atk:n käyttötarvetta ja taloudellisia edel-lytyksiä.

Esitys vähentäisi suljettujen vankiloi-den käyttöä, lisäisi rangaistusten suorit-tamista enemmän avovankiloissa ja yh-

26

3/2009

Yleistä työmarkkinoiltaRuotsin porvarillisten puolueiden

yhteishallitus on valtaan tultuaan 2006jatkanut ay-liikkeen heikentämispyrki-myksiään. Selvimmin se on näkynyt työt-tömyysvakuutuksen huononnuksena.Järjestelmän rahoitusrakenteen voimakaskustannusjaon muutos vei ay-liikkeeltälyhyessä ajassa puolisen miljoonaa jä-sentä. Asia on sikäli kohtalokas myöshallituskoalitiolle, että se markkinoi itsen-sä valtaan tunnuksella “Enemmän työtä,vähemmän korvauksia” - Ja nyt työttö-myys on jo vuodessa kasvanut 6,2 pro-senttiin. Yhteys on selvä bruttokansan-tuotteen pudotukseen vuoden 2008 vii-meisellä neljänneksellä, jolloin lasku oli4,9%.

Liiton jäsenasiatAy-liikkeen jäsenkato näkyy myös

SEKO:n jäsenkunnassa, jonka määrä onalentunut. SEKOlla oli vuodenvaihtees-sa jäseniä n. 85 000, joista vankeinhoi-toon ja lähialoille järjestäytyneitä (Vård)4 654 jäsentä.

Liiton talous on siis jatkossakin koval-la koetuksella. Niinpä olemme käynnistä-neet hankkeita muiden ammattiliittojenkanssa tarkoituksena hakea synergiaetujasekä taloudellista säästöä yhteisistä toi-minnoista.

Ruotsin SEKO Vård 2008Sopimusasiat

Vuonna 2007 solmittiin valtion sekto-rille kolmivuotinen tulosopimus. Se korot-taa palkkoja sopimuskaudella 10,6%.Vuoden 2008 minimitansioksi koulutetullevartijalle sovittiin 19 000 kruunua kuukau-dessa.

Sopimus edellytti myös yksintyösken-telytilanteen kartoitusta koko maassa.Samalla mitataan, kuinka kauan henkilö-kunnan omaan turvallisuustarkastukseenkuluu aikaa. Tämä puolestaan liittyy sii-hen, miten jatkossa määritellään työajanlaskennan alkamisajankohta. Tästä asias-ta liitolla ja työnantajalla on selvästi toi-sistaan poikkeavat näkemykset toistai-seksi: työnantaja edellyttäisi turvatarkas-tusta työntekijän omalla ajalla tapahtu-vaksi, jolloin työajan laskenta alkasivasta omalle osastolle saavuttua. Liittosen sijaan haluaa turvakontrolliin kulu-van ajan työaikaan laskettavaksi.

Sairaspoissaolojen määrä on edelleenkorkea. Vaikka siinä onkin ollut hiemannähtävissä alenemista, määrä oli viimevuonna 5,9%.

Rakennukset ja rakentaminenEdellisessä vuosikertomuksessamme

viitattiin vankilakapasiteetin niukkuuteenja siitä aiheutuviin järjestysongelmiin yli-täysissä vankiloissa. Nyt tätä valitusta ei

voine jatkaa: Ruotsi rakentaa ja suunnit-telee rakentavansa enemmän vankilapaik-koja kuin mikään muu maa Euroopassa.Vuoteen 2014 ulottuvissa suunitelmissaon lähes 2000 uutta vankipaikkaa. Tähänsisältyy samalla valtava korjausrakenta-misohjelma nykyisissä loppuunkulute-tuissa vankiloissa. Vankipaikkojen kapa-siteetin keskimääräinen käyttöaste oli n.90 % vuonna 2008.

Lopuksi (suora lainaus!)"Hyvät pohjoismaiset ystävät! Tämä

on viimeinen toimintakertomukseni ruot-salaisen alan ammattiliiton vastuullisenatoimitsijana. Se jäi hieman normaalia ly-hyemmäksi kuin ne 17 muuta aiempaakertomusta. Jättäessäni nyt vastuun javiestikapulan seuraajalleni kiitän erin-omaisen hyvästä yhteistyöstä näidenvuosien aikana! Yhteistyöstä, jonkauskon varmasti olleen hyödyksi meidänliittojemme jäsenille kussakin maassa,samoin kuin koko vankeinhoidon kehit-tymiselle pohjoismaissa.

Olkaa siis valmiina edelleen ja kosoltionnea NFU:ssa tehtävälle työllenne!"

Roal Nilssen

dyskuntarangaistuksina. Se toisi suurem-paa suunnitelmallisuutta sekä yksilölli-sesti sovellettua täytäntöönpanon suo-rittamista sekä lisäisi tuomitun mahdolli-suuksien ja olosuhteiden parempaa en-nakkoarviointia tuomion aloitusvaiheessa

Lisäksi esitys antaisi lisäpanostustavangin päihde-, terveydentila-, koulutus-, asunto- ja verkostoasioihin sekä NAV:nja vangin kotikunnan kanssa tehtävääntyöhön. Yleisesti sen odotetaan lisäävänhenkilöstön vastuuttamista ja johtavan“Normaliteettiperiaatteen” noudattami-seen, eli vangilla olisi oltava lähtökohtai-sesti samat kansalaisoikeudet kuin sivii-lissä olevilla. Samalla esitys parantaisiloma- ja tapaamisoikeuksia siten, ettävangilla olisi paremmat mahdollisuudetpitää yhteyttä omaisiinsa

Listan jatkona esitys panostaisi ohjel-matoimintaan , muuntaisi sakkorangais-tuksia yhdyskuntapalveluksi vankeudensijaan, tutkisi tarvetta viraston johto-or-ganisaation uudelleenmuotoiluun ja to-teutukseen. Lopuksi toivotaan vielä hal-litukselta, että se perustaisi valituselimenviraston johto-organisaatioon sekä sa-moin sen alaisuuteen vankeinhoitoasioi-hin keskittyvän hallintotason (vankein-hoitolaitos?) Alueet jatkavat toistaiseksiedelleen, mutta niitä kutsuttaisiin jatkossavankeinhoitokeskuksiksi.

Myös edellytetään, että vartijatasonkorkeakoulutusta ei toteuteta, ei myös-kään yhteistä peruskoulutusta vankein-hoitoon ja kriminaalihuoltoon sijoittuvallehenkilöstölle. Alan koulutusta arvioidaanuudestaan ja sen on vaikutettava lisäpis-teiden saamiseen jatkokoulutuksessa.

LisäedellytyksiäMuutama avoin edellytys linjaukses-

sa esitettyjen tavoitteiden saavuttami-seksi liiton näkemyksen mukaan: budjet-tiin on saatava riittävä määrä rahaa toi-menpiteiden rahoittamiseksi. Linjauksentavoitteiden aikajanaksi on määritelty onn. 5-10 vuotta, jolloin tarvitaan paljon li-säpanostusta vankeinhoidon investoin-teihin.

Kriminaalihuollon on voitava tuplatanykyinen toimintavolyyminsa lähivuosi-na. Se ratkaisee samalla paikallistoimis-tojen huutavan tarpeen koko maassa.

Vankiloiden useimpia työtehtäviä hoi-tavien määrää on nostettava tuntuvasti.Se edellyttää ammatillisen peruskoulutuk-sen volyymin nostoa. Muutosvaiheenvaatimuksiin on vastattava nykyisen hen-kilöstön jatkokoulutusmäärillä; keskei-nen rooli on edelleen valvontahenkilös-töllä.

Muiden ammattiryhmien kanssa van-kilassa ja sen ulkopuolella tehtävä yhteis-työ, kuten mm. korkeakoulut, edellyttääalalle lisää ao. tutkinnon suorittanuttahenkilökuntaa. Tämä asettaa kehittämis-paineita nykyiseen vartijan peruskoulu-tuksen sisältöön ja pituuteen. Budjetointi,pätevyydet ja miehitys uuden linjauksenmukaisesti edellyttävät merkittävästi li-sää rahaa.

Vankeinhoitovirasto on eriytettäväoikeusministeriöstä välittömästi ja sijoi-tettava toimimaan Oslon alueelle. Laitok-siin on saatava riittävät omat valtuudetasioidensa hoitoon nopeasti ja hyvin. Va-litusasioiden kolmiportaisuus on säilytet-tävä.

Liitto ei ollut aivan samaa mieltä kaikis-ta edellä referoiduista hallituksen esityk-sen linjauksista. Lisäresurssoinnin vel-voite oli liian lievästi ilmaistu, vaikka siinäolikin maininta jälkihuollon osuuden nos-tamisesta. Yhteistyötahoihin viittaami-nen perusteltaessa vankipaikkojen vä-hentämistä ja esim. nykyisen vartijoidenkontaktityön alasajoa, ei ole hyväksyttä-vää. Ammatilllisen osaamisen ja työn onkeskityttävä jatkossakin vartijoihin jatyönjohtoon vankiloissa. Vankiloidenhenkilöstön määrän nostaminen ei sisällylinjaukseen. Tämä tuo epäuskottavuuttasiihen, että viranomaiset lopulta pääse-vät tavoitteisiinsa.

Linjaus pyrkii toimivampaan alan sisäi-seen tarkastustoimintaan. Nyt tehty esi-tys tähän suuntaan on erittäin heikko javain vähän konkretiaa sisältävä. Vankein-hoitoon olisi perustettava riippumatontarkastuselin. Tällaista lausumaa ei linja-uksesta kuitenkaan löydy, mikä hiemanhämmentää.

Geir BjörkliNFF

27

3/2009

Progressiivista. Melodista. Melodista. Melodista. Melodista. Melodista. RASKASTRASKASTRASKASTRASKASTRASKASTA.A.A.A.A.

Metal Rockia.Metal Rockia.Metal Rockia.Metal Rockia.Metal Rockia.“Melody maker” Markku Kuikka Riihimäeltä

sanoittaa ja laulaa Status Minor -yhtyeessäVankeinhoitolaitoksen palveluksessa on osaajia ja taitajia monilta elämän aloilta ja tasoilta. Van-

kilavirkailijain Liiton, VHKK:n sekä aiemman vankeinhoito-osaston yhteisponnistus, vankeinhoidossatyöskentelevien henkilökunnan kulttuuripäivät, ovat sen voineet osaltaan todistaa jo useamman kerran.Näistä päivistä perusteellisemmin toisaalla.

Kaikki luovuuden lajit eivät silti pääse esille yksilötasolla edes kulttuuripäivillä. Valtion leivissäja niin myös vankeinhoidossa löytyy - naisia yhtään väheksymättä -"alan miehiä", joiden oma sinni-käs harrastus on kerran aloitettuna jatkuva kenties hamaan eläkeikään saakka.

Seuraavassa Vankilavirkailija esittelee erään liiton jäsenen ja hänen puoliammattilaisuudeksimuuttuneen harrastuksensa. Ensivaikutelmalta miehen siviiliammatti ja tämä, lähes elinikäinen har-rastus tuntuisivat olevan valovuosien päässä toisistaan. Kyse on Riihimäen vankilan (80 vuotta täynnä,onnea muurivankilalle!) vankeinhoitoesimiehestä Markku Kuikasta. Progressiivista, raskasta, muttasamalla melodista, metallirockia soittavan Status Minorin sanoittava, melodisoiva ja laulava jäsen.

Mistä juuret?Markku Kuikka on syntyjään

Riihimäen naapuripitäjästä, Haus-järveltä. Henkilökohtaiset neli-kymppiset ovat jo aivan kohtakotiovella. Markun vanhemmatasuivat Markun syntymän aikaanmaaseudulla, jossa elämä jaksot-tui koulun ohessa erilaisiin pien-viljelytilan maataloustöihin ja mm.perheen vakiintuneisiin Lapinreissuihin syksymmällä. Markkukertookin näillä pitkillä ajotaipaleil-la saanensa ensimmäisen tuhdinmusiikillisen annoksen edellistensukupolvien “genreistä”. Erikoi-sesti 1970-luvun iskelmämusiikkiakuului taajaan vanhempien auto-radion kasettisoittimesta pitkilläselkosilla.

Markulla oli kasvuvaiheessaanmyös jakso, jolloin hän rakenteliomia soittimia kotitarpeiksi seit-semän vuotta vanhemman veljen-sä kanssa. Veljellä oli muidenharrastustensa ohella nuorenkokeilijan ja keksijän kovaa intoajakaa myös pikkuveljelle. Näilläluovuuden tuotteilla päästiin al-kuun ja yhteissoiton makuun. Ikiomankitaran, japanilaisvalmisteisen IbanezBlazerin, Markku sai hankituksi vastamyöhemmin äitinsä kotikonnuilta, Saari-järveltä. Perehtyminen soittimeen olikinsitten Markun mukaan intensiivistä.Koulun jälkeen kotitehtävien päälle ainamuutama tunti diudiudiuta...eiku... diudiudiudiu...eiku jne

Varhain aikuisuuteenMarkku hakeutui ammattikoulussa

suorittamansa sähköasentajan ammatti-tutkinnon jälkeen vapaaehtoisena armei-jaan. Armeijasta päästyä töitä oli omaltaammattialalta jonkin aikaa saatavissakin.Mutta sitten iski se kuuluisa lama, 1990-luvun alkupuolella. Markku ehti avioitua

jo vähän yli kaksikymppisenä, esikoinen-kin oli perheeseen jo tulossa ja Suomentaloustilanne menossa samaan aikaankuralle.

Työtä kaihtamaton ja sitä tarvitsevaMarkku löysi lopulta kestävän työllisty-misvinkin treenisalilta, jossa Riksun val-vontahenkilökuntaa kävi opiskelemassaja täydentämässä itsepuolustustaitojamm. taekwondon tatamilla. LaitaharjunJokke taisi olla yksi parhaita vankeinhoi-toalan myyntimiehiä. Niinpä Riihimäenlinnan portti aukesi ensimmäisen mutta eisuinkaan viimeisen kerran nuorempi var-tija Markku Kuikalle 15.10.1992.

Ylivartijaksi vht-tutkinnolla

Markku oli kouluttautunut vä-littömästi Riksuun tultuaan Saviol-la perustutkinnon kurssilla uudelleammattialalleen. Hän työskentelivartijana mutta teki myös ylivarti-jan posteja 90-luvun puolivälissä,kunnes hakeutui ja pääsi vht-kurs-sille 1998 sekä siitä myös ylivarti-jan vakinaiseen virkaan Riksuun.Vuonna 2006 nimike muuttui van-keinhoitoesimieheksi, ensin kier-rossa toimivaksi, mutta myöhem-min vaihdon kautta “päivänsä-teeksi”. Tämän laskutikkuresurs-soinnin synnyttämän lempinimenMarkku - monien muiden kollego-jensa lailla - jakaa, mutta ainakinitse sen hyväksyneenä ja hymys-sä suin.

Vankeinhoitoesimiehet Riksus-sakin valvovat päätoimisesti van-kien rangaistusajan suunnitelmientoteutumista. Tämänhetkinen työ-lista toimii Markun mielestä päivä-esimiesten kohdalla hyvin. Se eiestä osallistumasta samaan paik-kuuvelvoitteeseen kuin monessa

muussakin vankilassa: päivävuoroesimie-het ovat kysyttyä työvoimaa turvalli-suuspuolella. Vastavuoroisuus lienee sensijaan harvinaisempaa.

“Mä painan pitkää päivää...”Välillä 2000-luvun alussa Markku kävi

kokeilemassa Arkadianmäen kivilinnantoisenlaista työilmapiiriä. Muutama kuu-kausi EK:n puhemieskanslian assistent-tina opetti vaalivuonna ainakin sen, ettätyösuojelutarkastajat eivät tainneet tur-han tarkkaan tutkia eduskunnan avusta-jien työaikakirjanpitoa...

Pesti pääkapunkiseudulla oli aikanaanedellyttänyt irtisanoutumista Riksusta.Vuorossa oli henkilökohtainen Canossanmatka Riksuun Rimpisen Jussin lankapu-

Vankeinhoitoesimies ja myös muuta,Markku Kuikka

28

3/2009

Käyttö:* käytetään pääsääntöisesti käräjäkuljetuksiin

Varustelu:* osastointi* virve kommunikointi ja paikannuslaitteet.

helinta myöten. Onneksi tämän reissuntehneelle oli pian tarjolla siirtyminen ta-kaisin säännellympään työ- ja perhe-elä-mään.

Työstä harrastukseenMarkku on siis vakavammin ollut teke-

misissä musiikin sekä soittamisen kans-sa jo paljon kauemmin kuin nykyisessävirassaan Riihimäen vankilassa. Kuiten-kin perheellisen ja kahden lapsen huolta-jan oli yritettävä keskittää tarmonsa en-sisijaisesti leipätyöhön ja priorisoitavamuutoinkin arvojaan elämänsä eri vaiheis-sa. Markullakin oli omien sanojensa mu-kaan musisoinnissaan n. seitsemän vuo-den “luova tauko". Kokonaan musiikkiaei ole tarvinnut jättää, mutta oman ansat-sin volyymia on tarvinnut aikanaan sää-dellä enemmänkin.

Uusi aika sekä ura aukeni oikeastaanvasta 2000-luvun puolella. Mm. SanttuPenttisen kanssa treeniä vedettiin Riksunporttimuurin varjossa. Erinäisten vaihei-den kautta, ja erikoisesti internetin väli-tyksellä, Markku pääsi tällä vuosituhan-nella vihdoin kokeilemaan sanoittajan,melody makerin ja laulajan siihen saakkavielä hieman piileksimässä olleita kyky-jään. Netissä nimittäin liikkui tuolloin jaliikkuu yhä viestejä, joissa toivotaan mp3-muodossa tallennetun bändin taustasoi-ton päälle esim. sopivaa melodiaa, sanoi-tusta ja tietenkin lauluosuutta.

Markulla oli aikanaan riittävästi “när-viä” tarttua tuollaisiin haasteisiin. Mark-ku itse kutsuu näitä tarjolla olevia laulu-osuuksien head huntereita “projekteiksi”.Niinpä muutaman tällaisen koe”projektin”sekä oman digitaalisen studion varuste-puolen kohentamisen jälkeen alkoi alanpiireistä tulla lisääkin kiinnostusta. Par-haillaan Markulla on meneillään, StatusMinorin vakituisemman bändikiinnityk-sen ohessa, peräti puolisen tusinaa enem-män tai vähemmän lupaavaa “projektia”.

Status Minor, ammattilaisotettaMarkku oli mukana jo 2005-06 Katala

-nimisessä bändissä, joka teki teemamu-siikkia ja keikkoja mm. Mielenterveysseu-ralle. Status Minorin kanssa yhteistyöalkoi samoihin aikoihin ja takana onkinvarsin tiivis yhteistreenijakso. Markkuoppi kyllä tuntemaan hyvin tien Tampe-reen treenitiloihin, aluksi Lakalaivaan,nyttemmin Näsijärven puolelle. Tällöin ke-hittyi Markun mukaan myös bändin erin-omainen henkilökemia, “henkinen matsa-us”. Sen varassa on jo julkaistu ensilevyja tulevankin kokonaisuuden soitot lau-luineen ovat syntyneet.

Status Minorin nykyinen lauluntekijäja laulusolisti, vankeinhoitoesimies Mark-ku Kuikka Riihimäen vankilasta, kehuu eri-tyisesti oman bändinsä biisirunkomesta-ria ja kitaravirtuoosia Sami Saarista.Myös toinen “runkohahmo” ansaitseeMarkulta maininnan, eli bändin kosketin-soittaja Jukka Karinen. Patteristi RolfPilven osuutta tässä raskaan rockin tuo-reessa presentaatiossa voi niinikään vainihailla, vaikka varsinainen alan friikki eiolisikaan. Basisti on Eero Pakkanen.

Treeniä on siis puskettu jo vuosikau-sia. Levy “Dialog” on tehty ja julkaistu

11.9.2009, ahvenanmaalainen tuottaja jamarkkinoija on toimessaan aktiivinen jauskoo Status Minoriin myös jatkossa.Maaliskuussa 2010 on oletettavasti bän-din seuraava, nyt jo perusmateriaaliltaanvalmis, musiikillinen kokoelma siirrettyjulkaisumuotoon. Myönteistä kiinnos-tusta ja myös haastattelupyyntöjä onalkanut tulla alan tämän genren diggaa-jilta myös ulkomailta. Markkinathan ovattänä päivänä lähes globaalit, ehkä maan-osana Afrikkaa lukuunottamatta.

- Olisi tehtävä 2-3 hyvää levyä, ettäpääsee genren kärkeen, arvioi Markku.Nelikymppisenä rokkarina hän on myösrealisti: ellei nyt, ei sitten myöhemminkääntai kenties ei koskaan...

Mitä se sellainen "progerock" onAlaa harrastamattomalle jo pelkkä termi

“progressiivinen raskas rock” tuoneemieleen allegorisen ilmaisun “aggressii-vinen raskas ...” On nöyrästi myönnettä-vä, että itsekin kuulun tuohon diletantti-porukkaan, jolle hevi ei aiemmin hevin oleauennut. Päinvastoin on tuntunut, ettäpää halkeaa jo pelkästä instrumentaali-vyörytyksestä. Laulu on kulkenut kovaaja korkealta eikä kappaleiden melodisuu-desta ole saanut niin tolkkuakaan. Koke-mukset kotokulmilta kun ovat niin kovinkoulineet...

En halua ottaa markkinointivastuutaammattilaisilta, mutta myönnän, että mie-lipidettään omista ennakkoluuloista pa-rempaan suuntaan voi, ja saa, aina muut-taa ilman pakon tunnetta. Status Minorinkohdalla näin olen itse joutunut teke-mään. Ikä ei tässä ratkaise.

Kuunneltuani bändin uusinta tallen-neta, Dialogia - hyvillä laitteilla ja sopival-la volyymillä - muutamaan kertaan, se al-kaa miellyttää henkilökohtaisesti yhäenemmän. Progressiivisuus raskaanrockin presentaationa tässä yhteydessämerkitsee, että mielikuvitus ja luovuuseivät näiltä hemmoilta pysähdy. Variaa-tiota eli vaihtelua sekä instrumentaali- ettälauluosuuksissa riittää. Pajatsossa tun-tuu piisaavan siis pelimerkkejä tällä tun-tumalla. Edes 5-15 minuuttiin kestävätsoittokappaleet eivät ole pituuteensakaatuneet.

Markku itse toteaakin, että tärkeämpääkuin biisien määrämittaisuus on niidenefektiivisyys, henki, ilmapiiri, tunnelma.Kokonaisuus vasta sitten ratkaisee, onkolopputulema tekijöitä tyydyttävä, samoinse, miten kuulija nämä esitykset lopultakokee. Lauluntekijä itse vierastaa mm.“otelautaonanointia” instrumentaatiois-sa sekä tekotaiteellisuutta tai itsetarkoi-tuksellisuutta sanoituksissa.

Markku ei ole suinkaan mustasukkai-nen omiin tuotteisiinsa nähden. Muutbändiläiset saavat vapaasti ottaa kantaaja/tai esittää muokkausta hänen valmis-telemaansa materiaaliin. Englanti on sil-ti ainoa kieli, jolla voi operoida sanoituk-sia tässä genressä - eikä se ole suinkaanilmaisun rajoite, vaan sen edellytys.

Ei liene loukkaus alan miehille ja nai-sille tai harrastajillekaan, jos tälle rockingenrelle hakee ja löytää itse yhtymäkoh-tia niin perinteisen kuin progressiivisenjazzinkin harrastajista. Status Minorin

soittajien kohdalla henkinen sukulaisuusluovaan, jopa improvisoivaan musiikkiinon mielestäni tunnistettavissa.

“Kasvaako maine tantereilla...?”Musiikin tekeminen, ainakin tässä ta-

pauksessa, on tänä päivänä paljon muutakuin viihtymistä yhdessä ja määrättyynaikaan studiosessioissa tai edes keikkai-lemista. Yhä enemmän se on juuri Markunkaltaista etätyöskentelyä omassa studi-ossa, toimimista verkossa, musiikin palasi-en koostamista kokonaisuuksiksi, setinyhteistä hiomista treenikämpällä jne.Levyn tekemiseen ja sen markkinointiinosallistuu viime vaiheessa paljon muuta-kin teknistä porukkaa. Se on puhdastaspesialistityötä, johon ei bändillä ole tar-vettakaan paljoa puuttua. Silti kokonai-suus pyrkii aina olemaan jotain enemmänkun vain sen osien summa.

Markku harmittelee hieman sitä, ettäjuuri nousuun lähteneelle oman yhtyeenkeikkasessioille on yhtäkkiä niukemmaltitilaisuuksia. Vielä muutama vuosi sittenraskas, melodinen ja progressiivinen rockoli Suomen mittakaavassa nousevanaallon harjalla. Lama tuntuu nyt karsivankaikkea progressiivisuuteen vivahtavaa-kin: vain suuremmissa kaupungeissa onenää tämän genren harrastajille omia klu-bi- tmv. live-esiintymispaikkoja.

Markku on nykyisiin bändikavereihin-sa nähden ikänestori. Silti hän ei olekokenut tätä 10-20 vuoden ikäeroa miten-kään haitallisena. Joissakin yhteyksissähän on joutunut myös tekemisiin siviili-ammattinsa ja muiden rock-harrastuksenpiiristä tulevien hyvinkin eritasoisistalähtökuvioista. Hieman hymy suupielessäMarkku toteaa, että henkilökohtainen ta-paaminen joidenkin heviä soittaviennuorten omien vanhempien kanssa onollut tähän saakka vain positiivista. Japaremmaksi muuttunut, kun ovat saaneetkuulla Markun työstä ja työpaikasta.Muuten Markku ei halua korostaa työt-austaansa, koska se ei ole olennaistamusiikin teossa.

Rockin genreen, laajalti ottaen, yhdis-tetään paljon tyyppikäyttäytymistä, ku-ten päihteiden käyttöä ja muutenkin epä-säännöllistä elämää. Tämän myyvänmyytin voisi olettaa leimaavan kaikkiaalalla viihtyviä. Markku itse toteaa, ettälaulajan kurkku ei ainakaan kestäisi pit-kään kumpaakaan edellä mainittua elämän-tapaa. Työ, eli keikka ensin ja säällinenmäärä rentouttavaa hupia vasta sen jäl-keen, jos siltä tuntuu.

Seuraavat Status Minorin keikat ovattiedossa Helsingissä, Dante’s Highlites-sa ja myöhemmin metallirockin ystävien“Tykitys”-illassa Tampereella. Keikoillavedetään pääosin sitä materiaalia, mikäon jo - vanhanaikaisesti ilmaistuna - “pur-kissa”.

Ahti Granat

29

3/2009

Lehdistökin paikallaHyvin levätyn yön ja maittavan aamu-

palan nautittuamme oli aika pitää vuosi-kokous. Se sujui leppoisassa hengessäesityslistan mukaisesti ja välillä avoimestikeskustellen.

Kokouksen jälkeen paikallislehdenreportteri kävi tekemässä juttua lehteensä.Onhan se tuollaisella pienellä paikkakun-nalla huomiota herättävä tapahtuma, kunkymmeniä isoja pyöriä ilmestyy katuku-vaan.

Osallistujia tapahtumassa oli n.45 pyö-rää ja sitten vielä takapenkkiläiset päälleMainittakoon, että MC-Linnan jäseniä ontällä hetkellä jo104.

Pamppuralli 2009 Pyhäsalmella:Pyörillä poikettiin autonomisen Suomen 200-vuotisilla synnytyssijoilla Koljonvirralla

Järjestyksessään 11 MC-Linnan pamppuralli pidettiin Pyhäjär-ven kauniissa maisemissa Emolahden campingalueella. Sää suo-rastaan helli edellisiin kokoontumisiin verrattuna niin motoris-teja kuin myös muitakin viikonloppua viettäviä lomalaisia.

Ajankohta oli 7-9.8.2009. Suurin osa osallistujista saapui pai-kalle jo perjantaina ja ilta kului kuulumisia vaihdellen, kalustoatarkastellen - ja kuinka ollakaan: ihmeteltiin myöskin vankein-hoidon nykytilaa ja “suurten johtajien” ihmeellisiä linjauksia. Iltajatkui seurustellen ja parketilla tanssahdellen Arja Havakan tah-dittaessa menoa.

Koljonvirran 200 vuodentakaisista kahinapaikoistaPyhäjärven rauhaan

Varsinainen ralli suuntautui Iisalmeenja siellä Koljonvirran rompepäiville/terva-ajoihin, Sven Dufvan maisemiin. Parituntia alueella kului kuin siivillä vanhojamoottoripyöriä, mopoja, autoja, trakto-reita ja kaikkea uutta ja vanhaa katselles-sa. Kylläpä savolaisen perinnepöydänkermaiset muikut ym. tarjolla olleet ruuatmaistuivatkin herkullisilta alueella kier-telyn jälkeen.

Sitten olikin jo aika kääntää etupyö-rä Pyhäjärveä kohti. Lauantailta sujuivanhoja perinteitä noudattaen saunoen,

uiden, grillaten, seurustellen ja karaokealaulellen.

Niinhän siinä käy, että kaikki hyväloppuu aikanaan: sunnuntaina aamiaisensyötyämme ja laukkujen tultua pakatuk-si oli aika lausua hyvästit. Toki luvattu-amme ensi vuonna taas tavata pamppu-rallin merkeissä.

Niinpä tähän loppuun sopisi sanoakuten Hill Street Blues -sarjan poliisiker-santti aamupalaverin jälkeen: “And bye,bye, bye, then be careful there!” (“Ja hei,hei, hei, ollaan sitten varovaisia siellä!”).- Niin tien päällä kuin myös vaativassatyössämmekin.

Merikarvia kutsuu ensi vuonnaSeuraavan vuoden 2010 pamppurallin

pitopaikaksi on vahvistunut Merikarviaja siellä Merikarvia Camping. Ensi kesäl-le odotamme runsasta osanottajamäärää.Alueelta on varattu 61 henkilölle majoitusja majoitusmestarina toimii Jyrki HeinonenKov. Majoitusvaraukset siis viimeistään15.6.2010 mennessä hänelle puh.050-5240673. Jyrki on tavoitettavissa parhai-ten virka-aikana. Lisätietoja saa myös MC-Linnan hallituksen jäseniltä, mm. allekir-joittaneelta.

30

Jarmo Eronen Sukevan vankila(Otsikot toimituksen)

Pyöräilyterveisin:

3/2009

Yllä: Pamppurallin tukipaik-ka Emolahden campingillähenki pyhäistä rauhaa jaympäristökin oli kuin seuro-jentalon kulissimaalarin la-pasesta lähtenyttä.

Vas: "Wanaha aato!", tokai-si artikkelinkirjoittaja hop-pavoortin nähdessään.

Alla: "Oli kilua kalua piha-maa jo käräjäpaikan täyn-nä..." - paitsi, että tämä ei ol-lut käräjäpiha, vaan rehelli-nen rompetori, jossa kipot jakapot tekivät kauppaansa.

Vas. ja yllä: Jos venäläisten joukkojen tielle Koljonvirranmaisemissaolisi 27.10.1808 ilmestynyt tällainen Sandelsinmoottoroitu armeijarivistö, kirjoitettaisiinko Suomen sodanhistoriaa nyt toisin - ja mitä se Ruuneperikin olisi sanonut?Ja millä näistä vaasalainen sotamies Johan Zachris Bång olisiSveniä, sitä Tuuvvaa, tuurannut Koljonvirran sillalla?Sen sijaan melkein vastaavaa ihmetystä pamppurallilaistenjoukossa herätti rompepäivillä tämä tuunattu Red Devil-vem-pele. Sen keulimisominaisuuksiin kyllä suhtauduttiin tietyinvarauksin.

Alla: Jutun kirjoittaja riimitteli nostalgisissa tunnelmissa:"...Oli mulla nöösinä kolme Jaawaa, en tarvinnut mä mitäänkaavaa..."

31

3/2009

Tuunasen Veken vanhaapakinaotsikkkoa uuskäytössä

Joukkue jossa ”Allu” pelaa on SSTCoca Cola Team. Se on toiminut vuodesta2001 lähtien, jolloin ensimmäisen kerranjoukkue lähti MM-mitalijahtiin Hyrynsal-melle Suopotkupallokisoihin. Joukkueenaiempi nimilyhenne SST eli "Sitä SunTätä" -nimi on muuttunut tässä vuosienvarrella muotoon "Sieltä Sun Täältä",koska joukkueen pelaajat tulevat eri puo-lilta Suomea.

Tiimi on pantu kasaan kavereista, jotkajollain tapaa kaikki liittyvät nykyisin erisarjatasoilla pelaaviin tai lopettaneisiinsalibandyn pelaajiin. Monelta pelaajaltalöytyy myös jalkapallotaustaa.

Joukkueella on 3 MM-kultaa ja 2 MM-hopeaa. Jo ensimmäisissä kisoissa vuon-na 2001 tuli heti mestaruus. Tuolloin jouk-kue pelasi nimellä SST. Vuodesta 2002lähtien amerikkalainen uutejuoma onsponsoroinut joukkuetta. Muut saavute-tut mitalit ovat vuosilta 2004 ja 2008hopeaa sekä 2005 ja 2009 kultaa.

Samoissa suopotkupallon kisoissa onnähty myös vuosittain Riv:n porukkaSammaliston Sudet ja Turustakin on vä-lillä ollut vankilan henkilökuntaa omallajoukkueella pelaamassa.

Kuka Allu on ja mikä?Vaikka hän omaakin jalkapallo- sekä

salibandymaalivahdin taustan, niin tätälajia Allu on vuosien varrella aina pelan-nut kentällä joko pakkina tai hyökkääjä-nä. Allun etuna kentällä on se, kun sään-

Toisenlainen maailmanmestaruus:"Allulle" suopotkupallon MM-kultaa 2009naisten kilpasarjassa

Suopotkupalloa on pelattu en-simmäisen kerran SM-kisoinavuonna 1998 aluksi 13 joukku-een voimin. Vuonna 1999 kisatolivat saaneet EM-arvon ja jouk-kueiden määrä oli jo 57. Vuodesta2000 lähtien kisat ovat olleetMM-kisoja joukkueiden määränvaihdellessa 250-300 tienoilla.Naisten sarjassa vuoden 2000jälkeen on ollut 40 joukkuetta.

Joukkueita löytyy kilpa-, har-raste-, naisten-, seka- ja business-sarjoista. Naisten sarja uudistuivuonna 2009, jolloin mukaan tulimyös kilpasarja. Vuonna 2009joukkueita tapahtumassa oli 325.

nöissä sanotaan, että sivurajat annetaanpotkaisemalla. Hän on ollut kisoissamukana vuodesta 2002 lähtien, ainoastaanvuosi 2001 jäi väliin. Allu edusti näetsamaan aikaan Suomea Risen PM-jalka-pallokisoissa Norjassa.

Joukkue harjoittelee muutamia kerto-ja vuodessa leireillen. Leireillä harjoitel-laan jalkapallon lisäksi muitakin joukkue-lajeja. Ottelut pelataan tosissaan kuiten-kin leikkimielellä.

Urheilu on lähellä Allun sydäntä myösmuuna vapaa-aikana. Hän toimii pelaajanasekä joukkueenjohtajana naisten 1.divi-soonan salibandyjoukkueessa Seinäjoel-la. Harrastukselle antaa haastetta vuoro-työ ja sen tuomat aikarajoitukset.

Tiina LarikkaVav

Voittajien on aina helppo hymyillä. Suopotkupalloon ei muu ilme sopisikaan.Maailmanmestaruus eksoottisessa lajissa maistuu.

Muta roiskuu, mutta hymy ei hyydy.32

3/2009

Jokelassa on varmaan-kin suomen vankiloidenvahvin valvousryhmä.Toni Koskinen voittipenkk ipunner ruksenMM-pronssia Luxenbur-gissa 28.5. sarjassa alle100kg. Toni nosti Suo-men ennätyksen 272.5 kg.

Euroopan mestaruus-kisoissa 7.8. Toni saavut-ti hopeamitalin tuloksel-la 265 kg. Kultamitalin hänhävisi punnituksessavaivaisella 100 grammal-la.

Valvouskaveri TapioLattu (kuva) puolestaanpaini veteraanien MM-ki-soissa 35-40 -vuotiaidensarjassa painoluokassaalle 130kg pronssille. Ki-sat käytiin 3.-6.9.2009Kuusankoskella.

Voidaan kaiketi sanoa,että vangit ovat meillävahvoissa ja turvallisissakäsissä!!

I:N

Tapio Lattu Kuusankosken podiumilla MM-pronssilla (toinen oik.).

Jokelan miehillä menestystä voimalajeissa

33

Muun lehdessä esillä olevan henki-semmän kulttuurin sijasta on tällä sivullaesimerkkejä reippaasta fyysisestä menos-ta: suopotkupallo, paini ja voimanosto...Päätoimittaja/järjestösiheeriä miellyttääerityisesti, että molempia kulttuurin lajejaon ja molempia voi myös lehdessä esitellä.Liiton jäsenistä suuri, ellei peräti suurin,osa puuhaa vankien kanssa (tai myösilman vankeja) tekemänsä työn vastapai-nona jotain aivan muuta.

Ay-toimintakin on kulttuuria, muttanykyään tuntuu häviävän kirkkaasti näil-le ihmisten omaakin omimmille harrastuk-sille. Onko siis kaikki hyvin Ankkalinnas-sa? Eipä taida.

Tuottavuusohjelman (VM) säästökuu-ri hävittää työpaikkoja juuri sieltä, missäniitä kipeimmin tarvittaisiin. Vangin ei tar-vitse kotiseuduiltaan kauas, mutta van-kilan henkilöstön saa panna suruttamuuttoautoon.

Kuka valvoo työnantajaviraston hy-myssä suin puoltamien rakennemuutok-sen todellisten uhrien etuja? Työnanta-jako yksin? Ei, vaan viime kädessä jäsen-tensä muodostama ja hallitsema ammat-tiliitto.

Valtion palkkausjärjestelmän uusimi-nen kesti vuosikymmenen. Lopulta myösvankeinhoitoon lähes väenväkisin syn-nytetyt versiot "kannustaviksi" palk-kausjärjestelmiksi eivät edelleenkään to-teuta periaatteita, joiden varassa niitä val-tiotyönantajan markkinoimana luotiin.

Tuskin muste oli kuivunut sopimukses-sa, kun soveltamiseen alettiin työnanta-javirastosta luoda hyvinkin omintakeisiaja sopimukseen kuulumattomia rajoituk-sia. Loiko ne ammattiliitto? Ei, vaan val-tiovarainministeriön liekanarun kiristymi-sestä budjettirajansa tunnistava työnan-taja puolisalaisine ohjeistuksineen.

Organisaation rakenneharhailusta olenkirjoittanut jo kyllästymiseen asti. Nyt kunylähuuleen valahtunutta räkätolppoa ve-detään takaisin, ei tässä jaksa edes todeta:“Mitäs minä sanoin?”. Se olisikin liiotte-lua, koska organisaation purku hallinnonyläpäässä - ja yläpäälle - tuntuu olevanhuomattavasti kitsaampaa kuin jonkinvankilan lakkautus tai supistaminen.Kaikkihan organisaation saneerauksessasäilyttävät paikkansa ja palkkansa, niinkauan kuin olla jaksavat. Vaikka eläkkeellesaakka.

Kuka tästäkin oikeusministeriön ja senalempien työnantajavirastojen 2000-luvuntäysin päättömästä organisaatiohaahui-lusta on jaksanut pitää meteliä? Työnan-tajako itse? Hohhoi, no ei todella. Kylläsen ovat joutuneet tekemään alan ammat-tiliitot, jopa yhteisiin mielenilmaisuihin jatyötuomioistuimen sakkoihin päätyen.

Oikeusministeriö päätti yhtenä osanafinanssikuuliaisuuttaan luoda “uusia lin-jauksia” vankeinhoitoon. Ne se perustelija perustelee edelleen sillä, että rikollisuussekä vangit vähenevät. Kenelläköhän

tällaiset erehtymättömän ennustajan lah-jat olisivat? Jos löytyy, palkkaan hänetheti meklarikseni!

Suljettuihin laitoksiin sijoitetuistavangeista muokataan uuden linjan mukai-sesti avolaitoskelpoisia vaikka väkisin.Näin kallis suljettu laitospaikka vaihtui-si vähemmän kalliiseen avoseuraamuk-seen. Siviiliolosuhteisiin siirrettävänelektronisen valvonnan tavoite on saman-suuntainen. Todellista vertailua, johonkaikki tämän valvontaseuraamuksen kulutolisi sisällytetty, on vaikea vielä saada.

Joka tapauksessa: “hallittuja riskejä”voidaan oikeusministeriön mukaan ottaavankeuslain hengen toteuttamiseksi. Jakuka valvookaan, ettei tässä idealismiaal-lossa tulisi taas ylilyöntejä? Aivan okein,sitä vahtii alan valvontahenkilöstöä jär-jestävä ammattiliitto.

Ammattiliitto, VVL, ei ole suinkaantorpannut siviiliin valmentautumisenperiaatetta. Se pitää sitä jopa hyvänä sekälaillisena tavoitteena. Mutta vain silloin,jos se suunnitellaan, rahoitetaan ja re-surssoidaan inhimillisesti. Jokaisen em.operaation osan kohdalla on tilaa arvos-telulle, eniten kuitenkin rahojen ja henki-löresurssien suhteen.

Lisää esimerkkejä ei tarvitse suinkaankaivaa mistään. Ne ovat kristallinkirkkaa-na jokaisen ammattiyhdistysliikettä edus-tavan silmien edessä päivittäin. Voimat-tomuuttaan voi tietenkin parkua, mutta seei auta ketään, ei edes itseä. Liiton jäsen-ten on pantava typeryyksille ja typeryk-sille hanttiin niin kauan kuin nokka vähän-kin tohisee. Siinä riittää ay-kulttuuriakaikille vaikka vielä toiset 115 vuotta.

Ahti Granat

Kulttuuriakaikki

3/2009

Vankeinhoitoveteraanien 26.8. tehty loppukesänmatka Verlan tehdasmuseoon ja Mustilan Arbore-tumiin onnistui erittäin hyvin. Verlassa oli mukana24 ja Mustilassa 14 henkilöä. Ilma oli erinomainenja oppaat mainioita.

Tässä on mukana lisäksi kuvia Viron vapaustais-telun museolta Lagedista, missä Kettunen ja Jouppikävivät 11.8. viemässä muistolaatan 3.6. istuttamam-me tammen eteen.

Kesäisin terveisinRisto

Veteraaniretkeilyä kotimaassa ja kauempanakin

34

3/2009

- eli juttuu siit, kummotti kuri see oik-ke vahril meinas, ko hän valla Kaarinaksruppesis miäsvanki portil huutelema...Jatkosodan jälkeen toimi Kakolassa kaksihalkoryhmää, nimittäin Ykkönen ja Kak-konen. Ryhmät olivat tarpeen, koska kokolaitos lämmitettiin haloilla. Pannuhuoneita

Kakolan työliikkeen koivukepit

1920-luvulla valmisti turkulainen Bo-manin puusepäntehdas koivukeppejäEnglantiin toimitettavaksi. Kakolan työ-liikkeenjohtajalla välähti, että sellaisiapyöreitä keppejä on hyvä valmistaa van-kilassa. Tarkoitusta varten hankittiinkaksi konetta, ja keppejä alkoi valmistuavaunukaupalla. Ne vietiin EnglantiinBomanin nimissä.

Toimintaan tuli kuitenkin keskeytys jaloppui ennen pitkää kokonaan. Turkulai-set muut puusepänliikkeet olivat nimittäinsaaneet asian tietoonsa ja tehneet vali-tuksen. Tuohon aikaan ei vankilateolli-suuden tuotteita saanut viedä ulkomail-le. Kaikesta tästä oli seurauksena, että Bo-man lähetti sinne toimitetut kepit takaisinKakolaan.

Niitä säilytettiin lautavajassa ja käytet-tiin tomaatti- ja kukkakeppeinä, suurim-man osan lahotessa aikojen saatossa.Koneilla ei ollut muuta virkaa, joten neruostuivat vähitellen käyttö- ja myynti-kelvottomiksi.

Halkoryhmä ja Kakolan Kaarinaoli kolme. Halkoja siis kului paljon, ja nevedettiin halkotarhalta miesvoimin.

Veikko Huhtalan ollessa kerran Etelä-portilla vartijana, kulki siitä halkoryhmäYkkönen. Muu ryhmä oli jo mennyt, muttakaukana toisista tallusteli vanki, jotaHuhtala oli kuullut toisten vankien kut-suvan Kakolan Kaarinaksi. Oli Huhtalakuullut kyllä miehen oikeankin nimen, eivain tuolloin muistanut sitä. Odotelles-saan tätä viimeistä miestä vartija kuuliporttikopin puhelimen pirahtavan. Kos-ka portti oli vielä auki, Huhtala huusi:“Tuuhan, Kaarina, äkkiä, notta saarahanportti kiinni!” Toinen sai askeliinsa hie-man vauhtia, ja vartija sulki portin.

Koittipa sitten johtokuntapäivä. Veik-ko Huhtala sai yllättäen komennuksenkuultavaksi vanki Bengt Havbladin sopi-mattoman nimittelemisen johdosta. Kuul-taessa vartija myönsi menetelleensä ilmoi-tuksessa mainitulla tavalla, koska ei muis-tanut miehen oikeaa nimeä ja koska olikuullut vankien käyttävän hänestä kyseis-tä nimitystä.

Asiaa harkittuaan johtokunta antoiHuhtalalle huomautuksen ja kehotti vas-taisuudessa ottamaan selvän vanginoikeasta nimestä, ennenkuin ryhtyy tätäpuhuttelemaan.

Kyösti Kettunen

Työtoiminta ehti muuttua moneen vaiheeseen noiden koivukeppien jälkeenTurussaasiallisissa työtiloissa ja saavuttaen hyvän maineen tuotemarkkinoilla. Miten lielaita nyt Saramäessä?

Johtajan huone Kakolassa ehti muuttaa ilmettään Huhtalan käynnin jälkeen.Pelättävälle"punaiselle matolle" löytyi ainakin uusi kuosi uusine väreineen?

- eli kummotti merkillist kuripitto see oikke vahril meinas,ko tämä miäsvanki valla Kaari-naks ruppesis vankilaportil huu-telema...

- eli kyl maar niit Turus o ai-kanas ollu muitaki katteellissiko kalamiähe...

(Otsikoita täydensi toimitus)

35

3/2009

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy ovat yhteistyössä sopineet va-paa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksesta. Vakuutus on jäsenetu, jonka järjestö on mak-sanut puolestasi.

VakuutetutVakuutettuina ovat Suomessa vakinaisesti kalenterivuosittain yli kuusi (6) kuukautta asuvat VVL:n varsinai-

set jäsenet ja toimihenkilöt, joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslainpiiriin.

Vakuutusturva on sidottu järjestön jäsenyyteen. Jos jäsen jää eläkkeelle, vakuutusturva päättyy sen vuodenlopussa jonka aikana jäsen jää eläkkeelle.

Vapaa-ajan tapaturmavakuutusVakuutuksesta korvataan vapaa-aikana sattuneita tapaturmia, mikäli niitä ei korvata johonkin lakiin perustu-

en. Tapaturman hoitokulukorvaus on tapaturmaa kohti enintään 2 602 euroa. Korvaus pysyvästä haitasta on enintään27 527 euroa ja tapaturmaisesta kuolemasta 3 672 euroa. Vakuutus ei sisällä päivärahaa. Kuolemantapauskorvauksenedunsaajina ovat aina omaiset.

Vakuutetulla on oikeus pysyvän haitan korvaukseen, jos hänelle aiheutuu vakuutusturvan voimassaoloaika-na sattuneen tapaturman johdosta vähintään haittaluokkaa 2 (10 %) kuuluva lääketieteellisesti arvioitu pysyvähaitta.

MatkustajavakuutusVakuutuksesta korvataan vapaa-ajan koti- ja ulkomaanmatkan aikana syntyneen sairauden ja tapaturman ai-

heuttamia hoitokuluja, mukaan lukien Ifin hyväksymä sairauskuljetus kotimaahan sekä näiden aiheuttamastamatkan peruuntumisesta ja keskeytymisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Yhtäjaksoinen matka saakestää korkeintaan 45 vuorokautta.

Vanhempiensa mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset sisältyvät vanhempiensa vakuutukseen, kuiten-kin samanaikaisesti vain yhden vakuutuksen perusteella. Korvaus tapaturman aiheuttamasta kuolemasta on 2000 euroa ja tapaturman aiheuttamasta täydellisestä pysyvästä haitasta 10 000 euroa.

Sairauden hoitokuluja korvataan korkeintaan 90 vuorokauden ajalta hoidon alkamisesta ja tapaturman hoito-kuluja enintään kolmen vuoden ajalta tapaturman sattumisesta.

Muut edutKeskittämällä vakuutuksesi Ifiin saat vakuutusmaksuistasi Keskittäjäalennuksia. Mitä enemmän keskität,

sitä enemmän saat alennusta, jopa 15 %. If Omavastuuetua kertyy 30 euroa vuodessa, aina 160 euroon saakka.Ifin vakuutuksista kertyy myös S-ryhmän Bonusta - jopa 5 %.

LisätietojaTutustu jäsenetuihisi osoitteessa www.if.fi/vankilavirkailijat tai soita Ifin Asiakaspalvelukeskukseen,p. 010 19 19 19 ma–pe klo 8–20.

VANKILAVIRKAILIJAIN LIITTO ONVAKUUTTANUT SINUT IFISSÄ

36

Henkilö

Nyt Bonusta Ifin vakuutuksista!

Vankilavirkailijoiden Liiton jäsenenäolet askeleen edellä odottamatontaJos sinulle sattuisi jotain ikävää, se vaikuttaisi myös perheeseesi. Ammattiliiton

jäsenenä voit suojautua Suomen suosituimmalla henkivakuutuksella, joka räätälöi-

dään juuri sinulle. Liittosi on neuvotellut sinulle luotettavan Ryhmäsampo Primus

-henki ja -tapaturmavakuutuksen markkinoiden parhaimmilla järjestöeduilla.

Tarkista tarpeesi osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi.

Keskittämällä vakuutuksesi Ifiin saat monia rahanarvoisia etuja.

Tutustu tarkemmin osoitteessa if.fi/vankilavirkailijat

tai soita 010 19 19 19.

Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

3/2009

Rikosseuraamusalan Vuoden avain-henkilöksi 2009 on valittu erikoissuunnit-telija Sinikka Makkonen Itä-Suomen alue-vankilan sijoittajayksiköstä. Rikosseuraa-musalan Kulttuuripäivillä Kuopiossa per-jantaina 11.9.2009 luovutetun tunnustuk-sen perusteluissa Sinikka Makkosen eri-tyisansioksi katsotaan panos Kuopionvankilan nykyisen avovankilaosastoOnnelan toiminta-ajatuksen ja toiminnankäynnistämisen suunnittelussa.

1990-luvulla perustettu Onnela edus-taa Suomessa harvinaisempaa nk. puoli-matkan taloa, jolle esimerkkiä haettiinRuotsista. Onnela on suljetun vankilanyhteydessä toimiva tehostetun sosiaali-sen kuntoutuksen yksikkö, joka totuttaavapautuvaa vankia arkielämän rutiineil-le. Käynnissä olevassa rikosseuraamus-alan organisaatiouudistuksessa Kuopi-on vankilan avovankilaosastoa käytetäänuusien vapauttamisyksiköiden toiminnanmallintamiseen.

Vuoden avainhenkilöksi valittu SinikkaMakkonen on työskennellyt vankeinhoi-don tehtävissä 25 vuotta. Hän aloitti so-siaaliohjaajana vuonna 1984 Kuopion lää-ninvankilan yhteydessä toimineessa Oi-keuspsykiatrian yksikössä. Kuopion van-kilan virkaan Makkonen nimitettiin neljävuotta myöhemmin. Vuodesta 2007 Mak-konen on toiminut nykyisessä tehtäväs-sään Itä-Suomen aluevankilan sijoittaja-yksikön erikoissuunnittelijana.

Pitkän uransa aikana Sinikka Makko-nen on vastannut useista vankeinhoidol-lisista työryhmäedustuksista sekä toimi-nut henkilöstöjärjestö VHHL:n luottamus-tehtävissä Kuopion lääninvankilan/van-kilan henkilöstöyhdistyksen hallituksenjäsenenä, luottamusmiehenä ja puheen-johtajana.

Nimitysperusteluissa Sinikka Makkos-ta arvostetaan yhteistyökykyisenä, em-paattisena ja erittäin asiantuntevana hen-

VVL:n nettisivujenkäyttöasteessa tilaaNettisivujen osoite:www.vankilavirkailijainliittovvl.fi

Kirjautuminen jäsenalueelle:

käyttäjätunnus= syntymäaika (esim. 010185)

salasana= tunnusosa (esim. 007V)

Kirjautuneita on nyt 31 % jäsenistämme.

VVL r.y.Toimisto

Vuoden avainhenkilö valittiinnyt yhdeksättä kertaa. EsityksenVuoden avainhenkilöksi tekeeavainhenkilötoimikunta henkilös-töltä tulleiden ehdotusten pohjal-ta. Vuoden avainhenkilöksi valit-tava henkilö toteuttaa työssään ri-kosseuraamusalan ammattieetti-siä arvoja, suorittaa erikoisansi-oidensa lisäksi virkatehtävänsätunnollisesti ja aktiivisesti sekäedustaa myönteisellä tavallaalaansa niin työ- kuin vapaa-aika-na.

Vuoden avainhenkilön nimittääRikosseuraamusviraston päällik-kö Esa Vesterbacka.

Sinikka Makkonen Kuv Rikosseuraamusalan viimeisin avainhenkilö ja esitteli-jä Heikki Kokkonen.

Rikosseuraamusalan vuodenavainhenkilöksi avovankilaosastonkehittäjä

kilönä, joka on toiminnallaan parantanutvankeinhoidon tunnettuutta ja arvostus-ta yhteistyötahojen ja muiden yhteiskun-

nallisten toimijoiden keskuudessa.

Risen tiedotus

38

3/2009

Kiitän VVL ja sen hallitusta, Jokelanvankilaa, sen henkilökuntaa ja ammatti-osastoa. Lisäksi kaikki niitä ystäviä jaentisiä työtovereita, jotka muistivat mi-nua täyttäessäni 50v.

Rock And Roll All Night Long

Ilpo Nummela

- Pelson vankila,- työkaverit ympäri Suomen,- Vankilavirkailija- Suomen palopäällystöliitto,- Kainuun pelastuslaitos,- Vaalan palomiehet,- pelastusalan yhteistyökumppanit,- sukulaiset ja ystävät,- muistamisesta minua täyttäessäni 50vuotta.Jatketaan tuleviin lähtöihin entiseenmalliin.

Hannu

Kuvassa Hugolle kaksi tärkeää, pappaja paloauto. Auto Ranua (RA-12), joka oliuusi aloittaessani palokuntaurani nuo-riso-osastossa Ranualla vuonna 1968.

Nav:n henkilökunta 4.6.2009 järjestittelämminhenkisen tilaisuuden.

Kiitos yhteisistä hetkistämme, joitaolen saanut kanssanne viettää.

Kiitos tuesta ja tunteistanne, kiitosymmärryksestänne ja ajastanne.

Kiitos oppimisen mahdollisuudesta.Iloitkaa yhdessä, vaikka vietänkin eläke-päiviäni, ajatuksissani voi palata ainaluoksenne. KIITOS!

Riitta Väisänen

Sydämelliset kiitokset Pelson vankilanhenkilökunnalle, VVL:n Pelson osastol-le sekä kaikille työkavereille ja ystävillemuistaessanne minua jäädessäni eläk-keelle 1.8.2009.

Jorma Suorsa

39

Teppo Isoaho Kov 22.10.2009Juha Isopahkala Pev 26.10.2009Seppo Honkamaa Riv 29.10.2009Timo Lahti Ouv 04.11.2009Kari TauriainenKuv 10.11.2009Kari Naapuri Hev 22.11.2009Ari Kaunismäki Vav 26.11.1959Jari Ravaska Tuv 29.11.2009Seija Lehtonen Häv 06.12.1959Eino Nummi Ouv 13.12.1959Markku Rytkönen Suv 23.12.2009Matti Aalto Tuv 25.12.1959

Vesa Venäläinen Kov 05.11.2009

PäiviVeckman Kev 20.11.2009

Esko Niemelä Ouv 21.12.2009

Kiitän Käyrän vankilan henkilökuntaamuistamisesta jäädessäni eläkkeelle 1.9.2009.

Mauri NiskanenKiitos ja hyvää jatkoa.

Parhaat kiitokset Oulun vankilan hen-kilökunnalla lämpimästä läksiäisitilaisuu-desta jäädessäni eläkkeelle.

Erityiset kiitokset "Höpölle", Beelol-le" ja "Tarjalle".

Reijo "Putki" Palokangas

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään. Avainasiakkaanamme saat henkilö-kohtaisen pankkineuvojan.

Keskittäessäsi asiointisi meille henkilökohtaisen pankkineuvojan ammattitaito on käytössäsi. Hän tuntee sinut ja on perillä tavoitteistasi. Avainasiakkaana nautit myös Etuohjelman parhaista eduista.

Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai käy osoitteessa nordea.fi /tervetuloa.