vanhenemisen taito - mieli suomen mielenterveys ry...marja saarenheimo ft, tutkija, psykoterapeutti...
TRANSCRIPT
VANHENEMISEN TAITOMarja Saarenheimo
FT, tutkija, psykoterapeutti
Vanhustyön keskusliitto, Eloisa ikä -ohjelma
Mitä
vanheneminen
tuo mukanaan?vs
Mitä minä
voin viedä
mukanani
vanhuuteen?
Kyse ei ole hyvän vanhenemisen
resepteistä vaan sen perustan
tutkimisesta, jonka pohjalta voimme
tehdä omaa elämäämme ja
vanhenemistamme koskevia valistuneita
valintoja biologisten ja
elämänkulullisten väistämättömyyksien
asettamissa rajoissa.
PERUSTAN TUTKIMINEN
• Lähtökohtana jatkuvasti uudistuva
monitieteinen ikääntymistutkimus
• Huomion suuntaaminen keskimääräisistä
ikämuutoksista kohti mahdollisuuksien ylärajaa
• Käytännön kokemukset inhimillisen toiminnan
luonteesta
KAHDEN MAAILMAN RAJALLA
Ulkoinen
todellisuus
Sisäinen
todellisuus
MIHIN VANHENEMISESSA TARVITAAN TAITOA?
• Vanhenemiseen liittyvien väistämättömyyksien
tunnistamiseen ja niihin suhtautumiseen => sen
tunnistaminen, mihin voi itse vaikuttaa
• Mielen sisäisten tapahtumien tunnistamiseen ja
säätelemiseen
• Haasteiden kohtaamiseen, ongelmien ratkaisemiseen ja
kriiseistä palautumiseen
• Huolenpitoon muista ja itsestä
MILLAISIA TAITOJA TARVITAAN?
1. Mielen taidot
• Tunnetaidot
• Epämukavuuden sietäminen
• Ajattelutaidot
• Tietoisuustaidot
2. Sosiaaliset taidot
• Vuorovaikutustaidot
• Vastuu itsestä ja toisista
• Myötätunto ja ystävällisyys
3. Käytännölliset elämän järjestämiseen ja arjen
sujumiseen liittyvät taidot
MISSÄ MIELI ON?
”Mieli rakentuu alati suhteessa muuhun maailmaan sen
mukaan, millaisten ihmisten ja muun ympäristön kanssa
kulloinkin ollaan tekemisissä”. (Ihmisen mieli,
Gaudeamus 2015)
”Ikääntyvien aivojen kannalta parhaat olosuhteet
sisältävät riittävästi haasteita sekä mahdollisimman
paljon läheisyyttä ja kiintymystä.” (L. Gozolino: The
healthy aging brain”, 2008)
OSTAISITKO TÄLTÄ MIEHELTÄ KÄYTETYT AIVOT?
• Käyttö ei kuluta vaan parantaa aivoja
• Tärkeintä, mitä voimme tehdä
aivojemme hyväksi, on 1) säilyttää
uteliaisuutemme, 2) ottaa vastaan
haasteita ja 3) pitää huolta läheisistä
ihmissuhteistamme
EI KANNATA USKOA, ETTÄ KOGNITIIVINEN VANHENEMINEN OLISI PELKKÄÄ RAPPEUTUMISTA TAI ETTÄ VANHA KOIRA EI OPI UUSIA TEMPPUJA,
SILLÄ …
…• samalla kun jotkut mielen toiminnot
heikkenevät, jotkut pysyvät suhteellisen
vakaina ja jotkut paranevat
• mitä suurempi ”kognitiivinen reservi” meillä
on, sitä vastustuskykyisempiä olemme
erilaisille rappeuttaville muutoksille
• aivot säilyttävät muovautuvuutensa ainakin
jossain määrin koko elämämme ajan
IKÄMUUTOKSET TAPAHTUVAT ERI TAHTIA ERI AIVORAKENTEISSA
tarkkaavuuteen, mieleen painamiseen ja nopeaan päättelyyn
liittyvät valmiudet heikkenevät iän myötä (etuotsalohkon
dorsolateraalinen alue)
tunteiden säätely ja arjen ongelmanratkaisu paranevat ainakin
suotuisissa olosuhteissa (etuotsalohkon ventromediaalinen alue)
lievä tiedonkäsittelyn hidastuminen on sekä etu että haitta
kun kyky suodattaa pois epäolennaista informaatiota(inhibitio)
heikkenee, saattaa aueta lisää tilaa sekä luovuudelle että hulluudelle
ETUOTSALOHKO ON AIVOJEN KAPELLIMESTARI
Jos se jää eläkkeelle,
on syytä varautua
siihen, että koko
orkesteri soittaa
epätahdissa
LUOVUUS
Ikääntyvät aivot eivät ehkä taivu työskentelemään yhtä
nopeasti ja suuntaamaan tarkkaavuuttaan yhtä tehokkaasti
kuin nuoret aivot, mutta vastapainoksi ne voivat hyödyntää
laaja-alaisemmin erilaisia sinänsä irrallisia informaation
palasia ja muodostaa niistä uusia luovia ja kekseliäitä
kokonaisuuksia.
VANHUUS JA VIISAUS?
• Viisaus on kykyä yhdistellä uutta ja vanhaa
eli soveltaa aikaisempaa kokemusta uusien
ongelmien ratkaisemiseen
• Paljon kokeneen ihmisen mieli on täynnä
”toimintaohjeita”, jotka aktivoituvat ”samaan
luokkaan” kuuluvissa uusissa tilanteissa (ns.
hiljainen tieto tai intuitio) – toimintaohjeet
eivät kuitenkaan välttämättä ole aina fiksuja
• Tällaiset toimintatapamuistot ovat hyvin
kestäviä ja niiden aktivoituminen kuluttaa
vain niukasti energiaa
JÄRKI JA TUNTEET
• Tunteita ja järkeä eli kognitiota ei ole mielekästä ajatella
toisilleen vastakkaisina tai erillisinä prosesseina, sillä ne ovat
linkittyneet tiukasti toisiinsa jo keskushermoston tasolla.
Nämä vastavuoroiset yhteydet mahdollistavat sen, että
järkemme voi ohjata tunteita silloin, kun tunnemekanismit
eivät sopeuta käyttäytymistämme parhaalla mahdollisella
tavalla, ja toisaalta sen, että tunteemme voivat ohjata
toimintaamme sellaisissa kriittisissä tilanteissa, joissa
järkemme olisi yksinkertaisesti liian hidas reagoimaan ja
päättämään, mitä meidän tulisi tehdä. (L. Nummenmaa:
Tunteiden psykologia)
MIKSI KÄYTTÄYDYMME JOSKUS JÄRJETTÖMÄSTI?
• Tunteet viriävät usein automaattisesti ilman että olemme tietoisia, mikä
tunteen herätti
• Tunnereaktiot ovat osittain vaistomaisia ja osittain oppimisen kautta
automatisoituneita
• Ikääntyessä reaktiivisuus usein vähenee sekä hidastumisen että
kokemusten karttumisen seurauksena
Tyynempi suhtautuminen vastoinkäymisiin ja epämukavuuksiin
Passiivisempien strategioiden käyttö tunteiden säätelyssä
(kielteisiä tunteita herättävien tilanteiden välttely; ristiriitojen
sietäminen; tunnekuohun asettumisen odottaminen)
TUNNETAITOJA VOI HARJOITELLA
• Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen
• Tunteiden, ajatusten ja toimintayllykkeiden
erottaminen toisistaan
• Tunteiden kanssa ystävystyminen niin että
niitä ei tarvitse tukahduttaa
• Tunteiden ilmaiseminen ja niistä kertominen
rakentavalla tavalla
AJATTELUTAITOJEN KEHITTÄMINEN JA AJATTELUANSOJEN VÄLTTÄMINEN
• Tyypillisin ajatteluansa on uskomus, että omia ajatuksia täytyy aina uskoa
(”Jos mieleeni tulee ajatus, se varmasti pitää paikkansa”)
• Muita tyypillisiä ajatteluansoja:
• henkilökohtaistaminen (”ystäväni näytti tänään nyrpeältä; hän on
tietenkin kyllästynyt minuun ja pitää minua tyhmänä”)
• ajatustenluku (”lääkäri sanoi, että verikokeissa ei löytynyt mitään
selitystä oireilleni; hän ajattelee tietysti, että vika on korvien välissä”)
• mustavalkoajattelu (”jos en saa kiitosta töistäni, olen varmaan muiden
mielestä täysi luuseri”)
• märehtiminen tai vatulointi
TIETOISUUS OMISTA AJATUKSISTA, TUNTEISTA JA TUNTEMUKSISTA
• Tietoinen läsnäolo – rauhoittuminen tähän hetkeen
• Oivallus, että ajatukset ovat vain ajatuksia, tuntemukset tuntemuksia ja
tunteet tunteita – niiden mukaan ei ole pakko lähteä eikä niitä ole
pakko uskoa
• Säännöllisen meditaation on tutkimuksissa havaittu virittävän
otsalohkon toiminnanohjausalueita, auttavan tunteiden ja
toimintayllykkeiden säätelyssä ja epämukavuuden sietämisessä sekä
jopa vaikuttavan suotuisasti kromosomien päässä sijaitsevien ja niitä
suojaavien telomeerien pituuteen
VANHENEMINEN TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ – SOPEUTUMISTA, VALINTAA JA VASTARINTAA
• Eri aikoina sosiaali- ja psykogerontologiset teoriat ovat pyrkineet
ymmärtämään ja selittämään vanhenevien ihmisten tyypillisiä
kokemuksia sekä itse psyykkisen ja sosiaalisen vanhenemisen
tyypillistä prosessia
• Aina esiin nousee kysymys siitä, mikä vanhenemisessa on geenejä,
mikä psykologiaa, mikä sosiaalista ja mikä kulttuuria sekä mitä
oikeastaan voimme valita tai vastustaa ja mihin on vain sopeuduttava.
• Yksittäisen ihmisen näkökulmasta vanhenemisen (psykologiset)
teoriat ovat linssejä, joiden läpi voi katsoa ulkoista ja sisäistä
todellisuutta. Ne tarjoavat välineitä oman kokemusmaailman
ymmärtämiseen, ennustamiseen ja muuttamiseen.
PSYKOLOGISTEN VANHENEMISEN TEORIOIDEN VALINTAMYYMÄLÄ
• Minäintegraatio – Erik H. Erikson
• Gerotranssendenssi – Lars Tornstam
• SOC –selective optimization with compensation –Baltes
• Harmonious aging (Liang & Luo)
• Senior coolness /Zimmerman & Grebe)
Me emme tee valintoja vain itseämme
varten, sillä tulevien sukupolvien onni ja
hyvinvointi ovat riippuvaisia meidän
valinnoistamme samoin kuin meitä
nuorempien ikäpolvien tekemät valinnat
vaikuttavat meidän onneemme ja
hyvinvointiimme.
KUINKA MINÄ HALUAISIN VANHETA?
• Yritän säästää energiaa tärkeisiin asioihin automatisoimalla vähemmän tärkeitä
• Työllistän kapellimestaria aina kun voin esimerkiksi toivottamalla tervetulleeksi
uusia haasteita
• Kun jotain epämukavaa tapahtuu, kokeilen vaihtaa näkökulmaa ja fokusoida
tilanteen tarjoamiin mahdollisuuksiin
• Yritän hyväksyä sen, että mitä on tapahtunut, on jo tapahtunut – ja olla
tuhlaamatta aikaani ja voimiani harmitteluun ja vatkaamiseen
• Pidän huolen, että minulla on joku, jota tarvitsen ja että joku tarvitsee minua
• Harjoitan myötätuntoa
• Aloitan päiväni runolla niin usein kuin mahdollista
Kiitos!