VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VUOSILLE 2017–2018

Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan vammaisneuvosto

2

TIIVISTELMÄ

Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteinen vammaispoliittinen ohjelma päivitettiin viimeksi vv. 2013–2015. Vammaispoliittinen ohjelma linjaa ne konkreettiset toimenpiteet, joilla vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista. Vammaispoliittinen ohjelma toimii vammaispoliittisena suunnannäyttäjänä ja sitouttaa eri osapuolia vammaisten henkilöiden aseman parantamiseen. Vammaispoliittinen ohjelma on työkalu, joka ohjaa päätösten suuntaa, jonka tavoitteiden toteutumista seurataan ja joka päivitetään ajan tasalle ohjelmakauden lopussa. Kyseessä on nimenomaan ohjelman toteutumisen seurantaprosessi. Vammaisneuvosto esittää vammaispoliittisen ohjelman vv. 2017–2018 Jämsän kaupungin kaupunginhallituksen ja Kuhmoisten kunnan kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja sen jälkeen käytettäväksi tavoiteohjelmana, jota kaikki eri hallintokunnat ja seudun toimijat omalta osaltaan toteuttavat. Vammaispoliittisen ohjelman keskeisenä tavoitteena on kaikille sopiva suunnittelu (design for all), joka on erinomainen tavoite kaikessa kunnan toiminnassa. Vammaisneuvostolla ja vammaispoliittisella ohjelmalla on tärkeä rooli, jotta vammaisten ihmisten erityistarpeet tulevat huomioiduiksi. Mitä vähemmän esteitä on, sitä vähemmän on tarvetta erityisratkaisuille ja erityispalveluille.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen periaatteet luovat pohjan myös vammaispoliittiselle ohjelmalle. Ihmisoikeuksien toteutus tapahtuu suurilta osin kunnissa, lähellä ihmisten arkea. Yleissopimus onkin merkittävä vammaispolitiikan suunnannäyttäjä. Sen velvoitteet on huomioitava myös kuntatasolla strategioissa, vammaispoliittisissa ohjelmissa ja vammaisneuvostojen toiminnassa. Vammaispoliittinen ohjelma on työkalu, jonka avulla kaupunkien on mahdollista toteuttaa vammaispalvelulain ja muiden lakien velvoitteita, joiden avulla lisätään eri tavoin vammautuneiden henkilöiden mahdollisuuksia selviytyä elämässään itsenäisesti. Kunnan yleisten palvelujen tulee soveltua myös vammaisille henkilöille. Vammaisille tarkoitettuja palveluita ja tukitoimia tulee järjestää sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Ohjelman tavoitteena on seudun asukkaiden yhdenvertaisuus, esteettömyyden lisääminen ja vammaispalveluiden yhtäläinen saatavuus. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa ja lisätä julkisen sektorin, kolmannen sektorin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä. Ohjelmaa päivittäessä on ohjaavina asiakirjoina pidetty Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan vammaispoliittista ohjelmaa v. 2013–2015, Suomen vammaispoliittista ohjelmaa Vampoa vuosille 2010–2015 (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4), lapsiasiavaltuutetun julkaisua ”Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi. Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa (Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:10) sekä YK:n yleissopimusta vammaisten oikeuksista ja sen valinnaista pöytäkirjaa.

3

Edellisen vammaispoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista kartoitettiin kaupungin eri hallintokunnilta (sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, hallintopalvelut ja yhdyskuntatoimi ja Kuhmoisten kunta) sekä Työvalmennussäätiö Avitukselta vuonna 2016. Lausuntojen, aloitteiden sekä vammaisneuvoston ehdotusten pohjalta on tarkistettu edellisen vammaispoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotukset vuosille 2017–2018. Vammaisneuvoston tarkistamat toimenpide-ehdotukset, ehdotukset toteuttajista ja seurantatavasta/ -aikataulusta on koottu ohjelman loppuun taulukoksi.

Vammaispoliittisen ohjelman valokuvat on ottanut Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimistosihteeri Anneli Pusa ja kuntoutuksen ohjaaja opiskelija Pirjo Hirvelä. Kuvatuilta on suostumus kuvien ottamiseen ja julkaisemiseen. Kiitokset kaikille valokuvissa esiintyneille henkilöille sekä erityiskiitokset Nea Pajuselle, Ritva Mäkiölle ja Helmi Pitkäniemelle ja hänen vanhemmilleen haastatteluista. Kiitokset tekstien tarkastuksesta myös Jämsän kaupungin hallintoylilääkäri Matias Lahdelle, Työvalmennussäätiö Avituksen toimitusjohtaja Matti Kangasaholle ja Valionkadun toimipisteen johtaja Satu Pollarille, Jämsän kaupungin työllisyysyksikön projektipäällikkö Juha Liukkoselle, Jämsän kaupungin opetustoimen johtaja Sami Lahdelle, Jämsän kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Merja Huolman-Rihkajärvelle, Jämsän kaupungin vs. vapaa-aikapäällikkö Tiina Riihiselle ja Kuhmoisten kunnan hallintojohtaja Sanna Luukkaselle.

Jämsässä 26.4.2017 Armi Lehtinen, vammaisneuvoston sihteeri, vammaispalvelupäällikkö

4

Sisältö

JOHDANTO ...................................................................................................................................................................... 5

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSIEN NEUVOTTELUKUNTA -------------------------------------------------------------------- 5 KUNNALLISET VAMMAISNEUVOSTOT ------------------------------------------------------------------------------------------------- 6 JÄMSÄN KAUPUNGIN JA KUHMOISTEN KUNNAN VAMMAISNEUVOSTO-------------------------------------------------------------- 6 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA VAMPO 2010-2015 ------------------------------------------------------------------- 8 YK:N YLEISSOPIMUS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSISTA JA SOPIMUKSEN VALINNAINEN PÖYTÄKIRJA ------------------- 8 YHDENVERTAISUUS JA YHDENVERTAISUUSLAKI ------------------------------------------------------------------------------------- 9 JÄMSÄN KAUPUNGIN JA KUHMOISTEN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA ----------------------------------------------- 11

ESTEETTÖMYYS .......................................................................................................................................................... 12

ESTEETTÖMÄÄN RAKENTAMISEEN SITOUTUMINEN --------------------------------------------------------------------------------- 12 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI -------------------------------------------------------------------------------------------------- 13 KARTOITETTUJEN LIIKUNTAESTEIDEN POISTAMINEN ------------------------------------------------------------------------------ 15 LIIKKUMISYMPÄRISTÖN RAKENTAMINEN JA KUNNOSSAPITO ---------------------------------------------------------------------- 16

KULTTUURI, VIRKISTYS JA LIIKUNTA .................................................................................................................. 17

VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMHUOLTO ............................................................................................. 19

VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET -------------------------------------------------------------------- 19 Asuminen ja asumisen tuen palvelut ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 22 Kehitysvammaisten asumispalvelut Jämsässä ja Kuhmoisissa ----------------------------------------------------------------------------------- 24 Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen -------------------------------------------------------------------------------------------------- 24 Taloudelliset tukitoimet ja vertaistuki ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 26

TERVEYSPALVELUT ................................................................................................................................................... 28

VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS .................................................................................................................... 29

KOULUTUS JA OPISKELU ........................................................................................................................................ 33

PERUSKOULU ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ 34 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA JA KESÄKERHO ------------------------------------------------------------------------------ 35 TOISEN ASTEEN KOULUTUS JA KORKEAKOULUOPETUS ---------------------------------------------------------------------------- 36

TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA .......................................................................................................................................... 39

OSATYÖKYKYISTEN HENKILÖIDEN TYÖLLISTYMISTÄ TUKEVA TOIMINTA SEKÄ TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA JA SEN

LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA ---------------------------------------------------------------------------------------------------- 39

TYÖLLISTYMINEN JA TYÖELÄMÄOSALLISUUS ................................................................................................ 42

TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ ............................................................................................................................. 44

TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ ..................................................................................................................................... 46

EHDOTUSTEN YHTEENVETO, TOTEUTTAJAT, AIKATAULU JA SEURANTA ............................................. 49

LIITTEET ---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 60 HALLINTOKUNTIEN LAUSUNNOT VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN VV. 2013-2015 TOTEUTUMISESTA ------------------------ 60 YHTEENVETO ESTEETTÖMYYSKARTOITUS 11.11.2016 ----------------------------------------------------------------------------- 60

5

JOHDANTO

Vammaisuuden määrittely on sidoksissa aikaan, paikkaan, kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Vammaisuus voidaan määritellä yksilön toimintakykyä alentavan vamman ja ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan välisenä suhteena. Vammaisuuden määrittelyn yhteiskunnallisessa mallissa vammaisuutena pidetään kaikkia niitä asioita, jotka muodostavat esteitä vammaisille ihmisille ja heidän osallistumiselleen ja toimimiselleen yhteiskunnassa. Kaikille avoin, moninaisuutta korostava, esteetön ja saavutettavissa oleva yhteiskunta toimivine yksilöllisine tukipalveluineen mahdollistaa vammaisille henkilöille itsenäisen, oman näköisen elämän. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä ohjelmassa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulaissa vaikeavammaisuus määritellään joidenkin palvelujen kohdalla erikseen. Esim. henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään puolestaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. YK:n vuonna 2006 hyväksymässä Yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaisuus määritellään seuraavalla tavalla: "Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, ja joidenka vuorovaikutus erilaisten esteiden takia voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa."

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta

Uusi vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta on aloittanut toimintansa. Sen ensimmäinen toimikausi on 26.1.2017-30.3.2019. Neuvottelukunta korvaa entisen valtakunnallisen vammaisneuvoston. Muutos liittyy vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen toimeenpanoon Suomessa. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä yleissopimuksen mukaisena koordinaatiojärjestelmänä. Neuvottelukunnan tehtävänä on helpottaa vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyvää toimintaa valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 16 muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta olisi henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunnan muut jäsenet edustavat eri ministeriöitä sekä niiden lisäksi ainakin vammaisia henkilöitä tai heidän omaisiaan, alue- ja paikallishallintoa sekä työmarkkinajärjestöjä. Muista jäsenistä vähintään viiden on edustettava vammaisia

6

henkilöitä tai heidän omaisiaan. Vammaiset henkilöt tai heidän omaisensa nimetään vammaisjärjestöjen esityksestä. Neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Kunnalliset vammaisneuvostot

Kunnallinen vammaisneuvosto on vammaisten ihmisten asiantuntijaelin kunnassa ja yhteistyöfoorumi vammaisille, virkamiehille ja päättäjille. Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen tai se voi toimia kuntien lisäksi läänitasolla. Vammaisneuvostossa tulisi olla kunnassa asuvien vammaisten ihmisten, heidän omaistensa ja paikallisten vammaisjärjestöjen sekä virkamiesten ja kunnallisten luottamushenkilöiden edustus. Pääsääntöisesti neuvostoissa on 6-10 jäsentä. Kokoukset, aloitteet, esitykset ja lausunnot ovat neuvoston perustyötä. Neuvosto ottaa kantaa ja antaa ohjeita mm.

tiedonvälitykseen

asemakaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun, -asumiseen ja rakentamiseen

joukko- ja kevytliikenteen suunnitteluun ja toteuttamiseen

sosiaali- ja terveyspalveluihin

kulttuuriin, urheiluun ja vapaa-ajan harrastuksiin

opetustoimeen

Neuvosto järjestää eri tahojen yhteistä toimintaa. Se organisoi koulutusta ja tilaisuuksia sekä tiedottaa vammaisuuteen liittyvistä asioista.

Neuvostojen sihteeriydet hoidetaan yleensä päätoimen ohella. Usein sihteerinä on vammaispalvelujen viranhaltija. Puheenjohtajana toimii joko vammais- tai omaisjärjestön edustaja.

Jotkut kunnan- tai kaupunginhallitukset ovat budjetoineet neuvostolle oman määrärahan, joissakin tapauksissa budjetti sisältyy perusturvalautakunnan määrärahoihin.

Kuntalaissa on pykälä kunnallisten vammaisneuvostojen lakisääteisestä perustamisesta. Se tulee voimaan 1.6.2017.

(Lähde: Valtakunnallinen vammaisneuvosto)

Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan vammaisneuvosto Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit yhdistyivät v. 2009. Samalla purkaantui terveydenhuollon kuntayhtymä. Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta muodostivat uuden yhteistoiminta-alueen. Jämsän kaupunki järjestää Kuhmoisten kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Jämsän ja Jämsänkosken kaupungeilla oli yhteinen vammaisneuvosto vuoden 2000 alusta lähtien. Tätä ennen molemmissa kaupungeissa toimi oma vammaisneuvosto parikymmentä vuotta. Kaupunkien yhdistyessä perustettiin uusi vammaisasiain neuvottelukunta. Kuhmoisten kunta liittyi neuvottelukuntaan mukaan v. 2010. Nykyinen yhteinen vammaisneuvosto koostuu kuudesta vammaisjärjestön

7

edustajasta. Lisäksi vammaisneuvostoon kuuluu Jämsän kaupungin kaupunginhallituksen edustaja sekä Kuhmoisten kunnan edustaja. Vammaisneuvoston sihteerinä toimii sosiaali- ja terveystoimen viranhaltija, vammaispalvelupäällikkö.

Vammaisneuvoston tehtävät:

1. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan toimintoihin.

2. Tehdä aloitteita ja esityksiä vammaisasioissa kaupungin hallintokunnille ja muille viranomaisille.

3. Seurata vammaishuollon kehitystä Jämsässä ja yhteistoiminta-alue Kuhmoisissa

4. Antaa lausuntoja suunnittelijoille ja päätöksentekijöille vammaisia koskevissa asioissa.

5. Seurata ja valvoa päätöksentekoa ja päätösten toimeenpanoa vammaisasioissa

6. Vammaispoliittisen ohjelman päivityksestä vastaaminen Vammaisneuvosto tarvitsee varoja toimintaansa, jotta esim. vammaispoliittisen ohjelman tavoitteet niihin sisältyvine neuvotteluineen ja tiedottamisineen olisi mahdollista toteuttaa. Lisäksi vammaisneuvoston jäsenille maksetaan kokouspalkkiot ja matkakulut. Vammaisneuvoston toimikauden tulisi olla neljä vuotta, jotta voidaan varmistaa vammaisneuvoston pitkäjänteinen työ. Ehdotus: 1. Vammaisneuvosto seuraa vammaispoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista

ja vastaa vammaispoliittisen ohjelman päivityksestä. 2. Vammaisneuvoston toimintamahdollisuudet turvataan varaamalla talousarvioihin

riittävästi rahaa vammaisneuvoston kuluihin, joita aiheuttavat erilaiset neuvottelut, koulutukset, esteettömyyskartoitukset, tilaisuuksien järjestäminen ja tiedotustoiminta. Lisäksi varataan määräraha kokouspalkkioihin ja jäsenten matkakuluihin.

3. Vammaisneuvoston toimikauden tulee olla neljävuotinen huomioiden vammaisneuvoston pitkäjänteinen työ.

4. Kuntalain 28 § mukaan kaupungin/ kunnanhallitus hyväksyy vammaisneuvoston toimintasäännön, jossa todetaan lakisääteiset ja muut mahdolliset tehtävät:

- jäsenten lukumäärä: 7 + henkilökohtaiset varajäsenet - mitä tahoja jäsenet edustavat - toimikausi 4 vuotta - kokousten koolle kutsuminen - puheenjohtajan valinta: vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan - varapuheenjohtajan valinta: vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan - sihteerin tehtävän hoitaminen: vammaispalvelun viranhaltija - toimintasuunnitelman laatiminen

8

- toimintakertomuksen antaminen - kaupunginhallituksen edustaja - Kuhmoisten kunnan edustaja - sosiaali- ja terveyslautakunnan edustaja - tarvittaessa vammaisneuvosto kutsuu kokouksiin asiantuntijoita ja

viranhaltijoita eri toimialueilta Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015

Suomen vammaispoliittinen ohjelma (VAMPO 2010-2015) linjasi vammaispolitiikan konkreettiset toimenpiteet. Ohjelman päätavoitteena oli, että koko yhteiskunta sitoutuu vammaisten henkilöiden oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Ohjelman tavoitteet olivat:

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifiointi ja sen edellyttämät säädösmuutokset

vammaisten henkilöiden sosioekonomisen aseman parantaminen ja köyhyyden torjunta

erityispalvelujen ja tukitoimien saatavuuden ja laadun varmistaminen maan eri puolilla

yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen vahvistaminen ja lisääminen vammaistutkimuksen vahvistaminen, tietopohjan lisääminen sekä laadukkaiden ja

monipuolisten menetelmien kehittäminen vammaispolitiikan toteuttamisen ja seurannan tueksi

Yk:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja

Suomi talletti 11.5.2016 vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä yleissopimusta ja sen valinnaista pöytäkirjaa koskevan ratifioimiskirjansa YK:n pääsihteerin huostaan. Yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja tulivat näin ollen Suomen osalta voimaan 10.6.2016. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

edistää, suojelee ja takaa vammaisille henkilöille kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Se korostaa valtion velvollisuutta toimia oikeuksien edistämiseksi ja

syrjinnän poistamiseksi.

Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyllä yleissopimuksella luodaan sen sopimuspuolille velvollisuus edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutuminen. Yleissopimuksen ratifioinnilla vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien asemaa nimenomaan oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina samoin kuin valtion velvollisuutta toimia näiden oikeuksien edistämiseksi.

9

Yleissopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto. Valinnaisella pöytäkirjalla perustetaan yksilövalitusjärjestelmä sekä mahdollistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean omasta aloitteesta tapahtuva tutkintamenettely.

Oikeudellisesti velvoittava sopimus haastaa kaikki hallinnonalat ja ihmiset toimimaan aktiivisesti vammaisten henkilöiden täysimääräisten ihmisoikeuksien, osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden puolesta. Sopimus korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta tulla kuulluksi heitä koskevassa päätöksenteossa. Yksilön omaa tahtoa on kuultava aina – myös silloin, kun se vaatii erityistoimenpiteitä tai vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä.

YK:n vammaissopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia, vaan pyrkii erittelemään jo olemassa olevien oikeuksien täytäntöönpanokeinoja vammaisten henkilöiden olosuhteet huomioiden. Yleissopimuksessa korostetaan vammaisten henkilöiden subjektiivisia oikeuksia.

Sopimus koostuu 50 artiklasta.

Vammaissopimuksen keskeiset periaatteet ovat yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus, vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus.

Sopimuksen lähtökohtina ovat myös sukupuolten välinen tasa-arvo, erilaisuuden kunnioittaminen, vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten moninaisuutta sekä vammaisten lasten oikeuksien kunnioittaminen.

Yhdenvertaisuus ja yhdenvertaisuuslaki

Työnantajan tulee edistää työntekijöidensä yhdenvertaisuutta, eikä se saa syrjiä työntekijöitään tai työnhakijoita. Työnantajalla on lisäksi erityisvelvoitteita vammaisia ihmisiä kohtaan, jotta he voisivat saada työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa ja suoriutua työtehtävistään. Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.1.2015. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Myös muut lait sisältävät häirintään, tasapuoliseen kohteluun ja syrjintäkieltoon liittyviä säädöksiä, kuten tasa-arvolaki (609/1986), rikoslaki (39/1889 sekä kuluttajansuojalaki (38/1978).

Syrjinnällä työelämässä tarkoitetaan ihmisten erilaista kohtelua silloin, kun erilaisen kohtelun syynä on jokin työnhakijan tai työntekijän henkilöön tai hänen läheiseensä liittyvä ominaisuus tai seikka. Tällaista ominaisuutta tai seikkaa kutsutaan syrjintäperusteeksi. Laissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat

- ikä - alkuperä - kansalaisuus - kieli - uskonto

10

- vakaumus - mielipide - poliittinen toiminta - ammattiyhdistystoiminta - perhesuhteet - terveydentila - vammaisuus - seksuaalinen suuntautuminen - muu näiden kaltainen henkilöön liittyvä syy.

Syrjintä voi olla myös moniperusteista, jolloin työntekijään tai työnhakijaan liittyy kaksi syrjintäperustetta tai useampi eri syrjintäperuste. Syrjintä on kielletty työhön otettaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteissa. Työnantaja voi syyllistyä syrjintään jo ennen varsinaista työhönottoa valintakriteerien asettamisessa tai työpaikkailmoittelussa. Työpaikkailmoituksessa ei saa asettaa työnhakijalle sellaisia vaatimuksia tai toiveita, joilla ei ole merkitystä tehtävän hoidossa. Vammaisten työhön pääsyä ja työstä suoriutumista on tuettava Vammaisen ihmisen pääsy mukaan työelämään on vaikeampaa kuin ihmisen, jolla ei ole työntekoa mahdollisesti rajoittavaa vammaa. Vammaisiin henkilöihin katsotaan kuuluvan niiden, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa työelämään yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisuus voi olla syntyperäistä, tai se saattaa johtua esimerkiksi tapaturmasta tai onnettomuudesta. Jotta vammainen henkilö voisi saada työtä ja suoriutua työtehtävistään, työnantaja saattaa joutua tekemään esimerkiksi työaika- tai työpaikkajärjestelyitä, työvälinehankintoja tai muutoksia työpaikan rakenteisiin esteettömän kulun takia. Näitä toimia kutsutaan mukautuksiksi. Mukautukset voivat kohdistua

fyysiseen ympäristöön (liikkumisen esteet) työvälineisiin (mitoitukset, apuvälineet) työn järjestelyihin (työn organisointi, työajat, avustajan käyttö).

Työnantajalta voidaan edellyttää kuitenkin vain kohtuullisia mukautuksia. Kohtuullisuusarvioinnissa otetaan huomioon vammaisen henkilön tarpeiden lisäksi yrityksen koko ja taloudellinen asema, yrityksen toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset. Jos työnantajalla on mahdollisuus saada tukea mukautuksiin, ne huomioidaan myös kohtuullisuutta arvioitaessa. Mikäli työnantaja epää työntekijältä kohtuullisiksi katsottavat mukautukset, kyse on syrjinnästä. Työnantajan on pyynnöstä perusteltava kirjallisesti menettelynsä vammaiselle, joka katsoo tulleensa syrjityksi mukautusten epäämisen vuoksi. Velvollisuus koskee sekä työhönottoa että ratkaisuja, jotka tehdään työsuhteen kestäessä ja sen päättyessä.

11

Työntekijöiden yhdenvertaisuutta on edistettävä Työnantajan on aktiivisesti edistettävä työntekijöidensä yhdenvertaisuutta ja ehkäistävä työpaikoilla tapahtuvaa syrjintää. Edistämisvelvoite koskee erityisesti niitä syrjintäperusteita, jotka ovat työpaikalla merkityksellisiä. Tavoitteena on, että työpaikalla on aidosti syrjimättömät menettelytavat niin työhön ottamisessa, uralla etenemisessä, työtehtävien jakamisessa, palkasta ja etuisuuksista päättämisessä, koulutukseen pääsemisessä kuin työyhteisön kehittämisessäkin. Jotta työnantaja voisi edistää työntekijöiden yhdenvertaisuutta, sen tulee ensin arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Tarvittaessa on kehitettävä syrjimättömiä työoloja ja toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöratkaisuja tehtäessä. Jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työpaikalla on oltava suunnitelma tarvittavista toimista yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelmalle ei ole määrämuotoa, mutta sen tulee olla todennettavissa ja tarkastettavissa. Suunnitelman voi yhdistää osaksi jotakin muuta työpaikalla laadittavaa suunnitelmaa, esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelmaan tai tasa-arvosuunnitelmaan. Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa (luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun) kanssa. Työntekijöiden edustajalla on pyynnöstä oikeus saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Jämsän kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu marraskuussa 2016. Kuhmoisten kunta ei ole vielä laatinut yhdenvertaisuussuunnitelmaa. (Lähde: http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/yhdenvertaisuus) Ehdotus: Vammaisia henkilöitä kuullaan kaikessa heitä koskevissa suunnitelmien laadinnassa ja päätöksenteossa. Tähän velvoittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja.

Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan vammaispoliittinen ohjelma Kunnallinen vammaispoliittinen ohjelma on kaupungin-/kunnanvaltuuston hyväksymä tavoiteohjelma, jonka toteuttamiseen kaupunkien eri hallinnonalat pyrkivät. Vammaispoliittinen toiminta ymmärretään jossain määrin edelleen ainoastaan sosiaali- ja terveysalan toiminnaksi. Yksistään sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteillä vammaisille henkilöille ei kuitenkaan pystytä varmistamaan itsenäistä selviytymistä, itsenäistä elämää eikä perustuslain takaamia oikeuksia.

12

Kun puhutaan vammaispolitiikasta, sillä ei tarkoiteta pelkästään sitä, miten vammaisille ihmisille suunnatut erityispalvelut toimivat. Vammaispolitiikka kertoo, miten yhteisö suhtautuu vammaisiin ihmisiin ja miten yhteisö liittää heidät yhteisön jäseniksi. Vammaispolitiikka kuvaa, millainen on kaupungin tapa toimia vammaisia ihmisiä koskevissa kysymyksissä. Vammaisten ihmisten asemaan yhteisöissään vaikuttaa moninainen säädöstö ja ohjeisto. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Laki velvoittaa kunnan huolehtimaan siitä, että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle ja että vammaisille tarkoitettuja palveluita ja tukitoimia järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vammaispalvelulaki asettaa tämän koko kaupungin kaikkien hallinnonalojen tehtäväksi. Vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta ovat aina viimesijaisia muihin lakeihin nähden. Vammaispoliittinen ohjelma on kaupungin/ kunnan työkalu, joka kertoo, minkälaisiin tavoitteisiin kaupunki sitoutuu toteuttaessaan vammaispalvelulain ja muun lainsäädännön asettamia tehtäviä. Päivitetyn vammaispoliittisen ohjelman taustalla on vv. 2013-2015 laadittu ohjelma. Tämä ohjelma on nimenomaan edellisen ohjelman tarkastelua ja ajantasaistamista.

Vammaispoliittisen ohjelman laadinnasta vuosille 2017-2018 vastasivat Aira Putkonen, Jari Mäkinen, Timo Virtanen, Jouni Salminen, Ritva Mäkiö, Lea Lehtinen, Ritva Vihmalo, Raija-Liisa Virtanen, Marjatta Järvinen ja sihteerinä vammaispalvelupäällikkö Armi Lehtinen. Vammaisneuvosto on nyt saanut päivitettyä Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan vammaispoliittisen ohjelmaksi vv. 2017-2018 ja esittää sen luottamuselimille hyväksyttäväksi.

ESTEETTÖMYYS

Esteettömään rakentamiseen sitoutuminen

Esteettömyys tarkoittaa ympäristön suunnittelua ja rakentamista sekä palveluiden tuottamista siten, että jokainen yksilö iästä, sukupuolesta, terveydentilasta ja sosiaalisesta, psyykkisestä tai fyysisestä toimintakyvystä riippumatta voi toimia ympäristössä ja käyttää palveluja. Esteetön toimintaympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella. Kuntalaisten ikääntyminen lisää esteettömyyden merkitystä tulevaisuudessa entisestään. Esteetön ympäristö on välttämätöntä etenkin eri tavoin liikkumis- ja toimintaesteisille ja ikääntyville kaupunkilaisille itsenäisen ja yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta, mutta esteettömyys luo sujuvuutta ja helppoutta kaikille kuntalaisille. Esteettömyyttä ei tule nähdä pelkästään erityisratkaisuna, vaan kaikkien kuntalaisten liikkumista, osallistumista ja toimintaa helpottavana kunnan tapana

13

toimia. Esteetön rakennettu ympäristö ja palvelujen hyvä saavutettavuus parantavat jokaisen elämänlaatua ja luovat erityisesti eri tavoin toimintarajoitteisille ja ikääntyneille kaupunkilaisille edellytyksiä elää itsenäisesti ja omatoimisesti.

Maankäyttö- ja rakennuslaki

Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) koskee alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on

- järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle

- edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä

- turvata kansalaisille osallistumismahdollisuus asioiden valmistelussa - turvata suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen

monipuolisuus ja avoin tiedottaminen.

Ympäristöministeriö on antanut määräyksiä ja ohjeita julkisyhteisöjen hallinto- ja palvelurakennusten, liike- ja palvelutilojen sekä asuntojen ja piha-alueiden esteettömyydestä.

Määräykset on sisällytetty Ympäristöministeriön Asunto- ja rakennusosaston ohjeistoihin sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmaan:

F1, Esteetön rakennus, Määräykset ja ohjeet 2005 F2, Rakennuksen käyttöturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2001

14

G1, Asuntosuunnittelu, Määräykset 2005

Rakentamismääräyskokoelmassa on velvoittavia määräyksiä sekä ohjeita ja suosituksia. Nykyiset määräykset koskevat uudisrakentamista sekä sellaista peruskorjaamista, johon tarvitaan rakennuslupa tai rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksia. Määräykset ja ohjeet antavat minimivaatimukset esteettömyyden toteutumiselle. Lisätietoja mm: http://www.esteeton.fi/portal/fi/esteettomyys/lainsaadanto/suomen_rakentamismaarayskokoelma_rakmk/ Rakentamista koskevat asetukset uudistuvat vuoteen 2018 mennessä. Uutta rakentamista koskevien rakennus- ja kaavoitussuunnitelmien tarkastaminen yhteistyössä vammaisneuvoston ja alueen rakennusvalvonnan kanssa on ollut vammaisten ihmisten tarpeiden toteutumisen kannalta merkittävää, esim. viimeisimpänä Jämsässä Paunun yläkoulun ja Paunun huoltorakennuksen rakentaminen. Näiden oman alansa asiantuntijatahojen hyvin toimivalla yhteistyöllä vältetään virheratkaisut, joiden korjaaminen vie aikaa ja varoja eikä aina ole edes mahdollista.

Paunun koulu, Jämsä

Ehdotus: 1. Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta sitoutuvat noudattamaan kaikessa

rakentamisessa maankäyttö- ja rakennuslakeja ja sen asetuksia. Näin saavutetaan esteetön ja saavutettava ympäristö.

2. Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta pyytää vammaisneuvostolta lausunnot kaikissa julkisten rakennusten ja alueiden rakennussuunnitteluasioissa. Samalla tavalla suoritetaan vammaisneuvoston kuuleminen myös kaavoitusasioissa. Rakentamisen/kaavoituksen asiantuntija esittelee ja selvittää suunnitelmat vammaisneuvoston jäsenille.

15

3. Kaikkiin uustuotannon kerrostaloihin rakennetaan hissi. Merkittävien peruskorjausten ja saneerausten yhteydessä huomioidaan myös hissiratkaisut sekä esteetön pääsy hisseille.

4. Lisätään kaupungin ja kunnan työntekijöiden tietoisuutta esteettömyyteen ja

saavutettavuuteen liittyvistä asioista (rakennetun ympäristön kanssa työskentelevien esteettömyyskoulutus).

Kartoitettujen liikuntaesteiden poistaminen

Lain määrittelemä liikuntaesteisyys nähdään laaja-alaisena, johon kuuluu muitakin erityisryhmiä kuin pyörätuolilla liikkuvat (esim. aistivammaiset, ikäihmiset, rollaattorin tai keppien avulla liikkuvat). Jämsän kaupungin ja yhteistoiminta-alueen vammaispolitiikan keskeisenä ajatuksena on luoda esteetön toimintaympäristö niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla. Fyysisesti esteettömän toimintaympäristön toteutuminen edellyttää kaikkien vanhojen, jo olemassa olevien liikuntaesteiden korjaamista niin rakennuksista kuin muistakin liikunta- ja toimintaympäristöistä. Esteettömyyskartoitus tehtiin ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla. Uusi laajempi kartoitus Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien julkisten rakennusten sekä katujen risteysten liikuntaesteistä tehtiin v. 2000-2001. Vuonna 2002 kartoitusta jatkettiin Hallin taajaman kartoituksella. Vuonna 2006 kartoitettiin Länkipohjan taajama. Vuonna 2015 kartoitettiin Kuhmoisten kunnan esteettömyyttä. Loppuvuodesta 2016 tehtiin pienimuotoinen esteettömyyskartoitus Jämsän ja Jämsänkosken taajamissa ja rakennuksissa (yhteenveto liitteenä).

Esiin tulleiden liikuntaesteiden poistamisessa sekä tulevaisuudessa tapahtuvassa julkisessa rakentamisessa tulee noudattaa voimassa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain esteettömän rakentamisen lainsäädäntöä. (MRL 5 §, 117 § 3 mom. ja 167 § 2 mom. sekä MRA 53 § Liikuntaesteetön rakentaminen). Ehdotus: 1. Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta varautuu vuosittaisissa talousarvioissaan

kartoitettujen liikkumisesteiden poistamiseen Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan tiloista ja kaduilta.

2. Jämsän uimahallin saneerauksessa huomioidaan aikaisempaa paremmin

esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten ihmisten kannalta. 3. Normaaliasuntokannassa on riittävä määrä esteettömiä asuntoja eikä niitä tule

keskittää tai eristää tietyille alueille.

4. Invapysäköintipaikat maalataan katuihin sinisellä pohjamaalilla pyörätuolisymbolin lisäksi.

16

Jämsän kaupungin neuvonta Paunun koulu, Jämsä

Liikkumisympäristön rakentaminen ja kunnossapito Esteetön liikkuminen edellyttää myös hyvää katujen, teiden, puistojen ja pihojen kunnossapitoa niin kesä- kuin talviaikoina. Esteettömät liikuntareitit ja lähiliikuntapaikat suunnitellaan ja toteutetaan soveltuviksi kaikille elämän kaikissa eri vaiheissa. Opasteilla voidaan kertoa mm. reitin sopivuus erityisesti pyörätuolilla liikkuvalle ja tällöin kerrotaan myös mahdollisesta sähköavusteisen liikkumisen apuvälineen latauspisteestä.

Lunta pyörätuoliluiskalla

17

Ehdotus: 1. Esteettömistä ulkoilureiteistä ja lähiliikuntapaikoista tiedotetaan ja ne merkitään

opasteilla. Lähiliikuntapaikat suunnitellaan ja toteutetaan soveltuviksi kaikille.

2. Jämsän maauimalan alueen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan esteettömyys ja saavutettavuus.

KULTTUURI, VIRKISTYS JA LIIKUNTA

Kulttuuri-, liikunta- ja virkistyspalvelujen perustana on niiden tarjoaminen kaikille kuntalaisille tasa-arvoisesti. Kulttuuripalvelujen tulee soveltua kaikkien kuntalaisten käytettäviksi.

Jämsän kaupungin erityisliikuntapalvelujen tarjonta on melko laaja. Jämsän kaupungin erityisliikunnanohjaajan pitkäjänteinen ja ammattimainen ohjaus vaikuttaa merkittävästi toiminnan laatuun ja tuloksellisuuteen. Erityisliikunta on ennaltaehkäisevää toimintaa ja säästää pitkällä aikavälillä esim. terveydenhuollon kustannuksia.

Kulttuuri-, liikunta- ja virkistyspalveluiden tulee olla saavutettavissa esteettömästi. Myös palvelujen saatavuus (esimerkiksi kuljetuspalvelut) on huomioitava kunnassa. Kuljetuksia Jämsän kaupungin sivistystoimi on järjestänyt vuosittain muutamiin tapahtumiin (itsenäisyyspäivä, veteraanipäivä). Esteettömyydestä on erikseen oma kappaleensa vammaispoliittisessa ohjelmassa eikä niihin tässä yhteydessä puututa tarkemmin. Jämsän uimahallin saneerauksessa on huomioitava paremmin vammaisten ihmisten mahdollisuudet uimahallin käyttöön koskien erityisesti peseytymis- ja saunatiloja. Palautetta ja toiveita asiakkailta on otettu ja otetaan vastaan. Uimahallille on hankittu suihkutuolit, jotka parantavat erityisryhmäläisten peseytymismahdollisuuksia. Uimahallin kuntosalin laitteiston uusimisessa vammaisneuvosto toivoo myös huomioitavan vammaisten ihmisten mahdollisuudet käyttää kuntosalilaitteita.

Uimahallin remontin suunnittelun yhteydessä on tehty esteettömyysselvitys, jonka perusteella saatuja korjausehdotuksia laitetaan v. 2017–2018 peruskorjaushankkeen määrärahojen puitteissa käytäntöön (esim. käsijohteiden lisäykset, portaikon valaistuksen parannus, kontrastiparannukset). Kuhmoisten kunnan järjestämät liikunta- ja kulttuuritapahtumat ovat pääsääntöisesti esteettömiä.

18

Särkijärven kuntotalo, Jarmo Leponen Jämsän uimahalli Koskikara, Seija Backman

Jämsän pääkirjasto

Ehdotus: 1. Jämsän kaupunki vastaa Jämsän kaupungin erityisliikuntapalveluiden tuottamisesta ja tarjonnasta yhteistyössä muiden tahojen kanssa 2. Vammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia kulttuuri-, liikunta- ja virkistyspalveluihin parannetaan tarjoamalla kohtuuhintaisia ovelta- ovelle kuljetuspalveluja niille vammaisille henkilöille, joille niitä ei ole myönnetty vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalveluna.

3. Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta jatkaa kolmannen sektorin tukemista/ avustamista, jotta nämä voisivat tuottaa liikunta-, kulttuuri- ja virkistystoimintaa. Mm. kehitysvammaisten virkistys- ja liikuntatoiminta sekä aistivammaisten virkistystoiminta. Kaupunki ja kunta edesauttavat järjestöjä löytämään sopivia toimintatiloja.

4. Vammaisen henkilön avustajalle myönnetään edelleen ilmainen sisäänpääsy kaupungin/kunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Samaa käytäntöä suositellaan toteutettavaksi myös yhdistysten ja muiden tapahtumajärjestäjien tilaisuuksissa.

19

5. Kulttuuri-, liikunta- ja virkistyspalveluista sekä tapahtumista tiedotettaessa käytetään eri tiedotuskanavia. Kohderyhmille sopivia tiedotuskanavia kartoitetaan ja parannetaan tiedottamisen tavoitettavuutta edelleen. Tiedotukset ovat kaikille ymmärrettävässä muodossa ja niistä ilmenee mahdolliset vammaisryhmille tarjottavat erityisjärjestelyt (esim. induktiosilmukka). 6. Kulttuuri-, liikunta- ja virkistyspalveluja suunnitellaan ja tarjotaan asiakaslähtöisesti yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa.

7. Vaikeavammaisia henkilöitä tiedotetaan esim. oikeudesta tulkkipalveluun tai henkilökohtaiseen apuun, jonka avulla voi toteutua osallistuminen esim. kulttuuritapahtumiin.

8. Kirjaston/ kirjastoauton palvelut ovat kaikkien vammaisryhmien saavutettavissa. Selkokirjallisuutta ja äänikirjoja hankitaan edelleen kirjastoihin. Kotilainauksen kehittämistä jatketaan Kuhmoisissa.

9. Uimahallin saneerauksessa huomioidaan aikaisempaa paremmin esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten ihmisten kannalta.

10. Kirjaston ja kaupungin neuvonnan yhteydessä olevaan asiakastietokoneeseen esitetään hankittavaksi suurennusohjelma, ruudunlukuohjelma ja puhesyntetisaattori.

VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet

Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaan. Jos sosiaalihuoltolain tai muun lain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia, palvelut järjestetään vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan. Vammaispalvelulain mukaisia subjektiivisia oikeuksia ovat vaikeavammaisille henkilöille kuljetus- ja saattajapalvelut, palveluasuminen, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kiinteästi kuuluvat välineet ja laitteet, päivätoiminta ja henkilökohtainen apu. Määrärahasidonnaisia ovat sopeutumisvalmennus, päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, ylimääräiset vaatetuskustannukset ja ylimääräiset erityisravintokustannukset. Haasteena on määrärahojen riittävyys tarvetta vastaavasti. Vammaispalvelulain uudistuksen (v. 2009) myötä vammaispalvelun tehtävät laajenivat. Laki edellyttää määräaikoja palvelutarpeen selvittämiseksi ja korostaa palvelusuunnitelman merkitystä. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä vammaispalvelulaki velvoittavat laatimaan asiakkaille palvelusuunnitelman. Palvelusuunnitelma on väline, jolla kootaan yhteen jo käytössä olevat palvelut ja suunnitellaan tulevaisuutta sekä tarvittavia tukitoimia. Vammaisen henkilön omat ja perheen toiveet, mielipiteet sekä koetut tarpeet tulee aina ottaa palvelusuunnitelman pohjaksi. Palvelusuunnitelmat tulee tarkistaa

20

määräajoin, jotta ne vastaavat olemassa olevaa tilannetta ja aina asiakkaan pyytäessä tarkistusta. Kehitysvammaisille laaditaan myös erityishuolto-ohjelma. Ajan tasalla olevat palvelusuunnitelmat antavat tärkeää tietoa myös päättäjille palvelujen suunnittelua ja talousarvion laadintaa varten. Vammaispalvelupäätöksien saaminen asiakkaille määräajassa (kolmen kuukauden käsittelyaika) edellyttää vammaispalvelujen henkilöresurssien riittävyyttä. Jämsän kaupungin vammaispalveluissa työskentelee kaksi vammaispalveluohjaajaa ja yksi sosiaalityöntekijä. Palveluohjaajat vastaavat kaikkien vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon palvelujen piirissä olevien jämsäläisten ja yhteistoiminta-alue Kuhmoisten palveluohjauksesta. Työnjaon mukaisesti toinen palveluohjaaja vastaa lasten ja nuorten ja heidän perheidensä palveluohjauksesta, toinen aikuisten vammaisten henkilöiden palveluohjauksesta. Sosiaalityöntekijä vastaa palvelutarpeen arvioinnista, palvelusuunnittelusta ja vammaispalvelulain mukaisista päätöksistä. Vammaispalvelupäällikkö vastaa mm. kehitysvammahuollon päätöksistä ja alle 65- vuotiaiden omaishoidon tuen päätöksistä. Ehdotus: 1. Palvelusuunnitelma tehdään vammaispalvelun asiakkaille vammaispalvelulain

ja sosiaalihuoltolain mukaisesti. Lisäksi kehitysvammaisille laaditaan lain kehitysvammaisten erityishuollosta perusteella erityishuolto-ohjelmat.

2. Palvelusuunnitelma tarkistetaan määräajoin ja aina asiakkaan pyynnöstä.

3. Huolehditaan riittävästä palveluohjauksen ja sosiaalityön resurssista

huomioiden lakisääteiset määräajat palvelutarpeen arvioinnissa, palvelusuunnittelussa ja päätöksenteossa.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtainen apu on palvelun myöntämiskriteerit täyttävälle vaikeavammaiselle henkilölle subjektiivinen oikeus.

Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella:

- päivittäisissä toimissa - työssä ja opiskelussa - harrastuksissa - yhteiskunnallisessa osallistumisessa - sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä

Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee siihen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Tällaista hoivaa, hoitoa ja valvontaa, jota laissa tarkoitetaan, on ainakin sellainen hoito ja huolenpito,

21

jota annetaan pääasiassa lääketieteellisin perustein tai sellainen hoito ja huolenpito, jota on annettavissa henkilön vammaisuudesta tai sairaudesta riippumatta, esimerkiksi ns. perushoito.

Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Mitään enimmäistuntimäärää ei laki tunne, vaan arvioinnissa lähdetään yksilöllisestä tarpeesta.

Työtä ja opiskelua varten henkilökohtaista apua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi yritystoimintaa. Opiskeluna pidetään vastaavasti jonkin tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tähtäävää opiskelua tai sellaista opiskelua, joka vahvistaa vaikeavammaisen henkilön ammattitaitoa ja työllistymisedellytyksiä. Tällaiseksi opiskeluksi on katsottava myös vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Esimerkiksi lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa opiskelevien vaikeavammaisten henkilökohtainen apu järjestetään vammaispalvelulain nojalla.

Harrastuksia, yhteiskuntaan osallistumista ja sosiaaliseen kanssakäymistä varten henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avuntarvetta.

Vammaispalvelulain mukaan kunnalla ei ole erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Tämä koskee tilanteita, joissa vaikeavammainen henkilö tarvitsee vaativaa ja monialaista erityisosaamista sekä ympärivuorokautista sairaanhoidollista hoitoa edellyttäviä palveluja. Säännös koskee myös tilanteita, joissa henkilö on jo palvelu- tai hoidontarpeensa kannalta perustellusti laitoshoidossa.

Jämsässä ja yhteistoiminta-alue Kuhmoisissa henkilökohtaista apua järjestetään seuraavasti: 1) Työnantajamalli. Työnantajamalli on henkilökohtaisen avun ensisijainen järjestämistapa. Tässä mallissa vaikeavammainen henkilö valitsee itse avustajansa ja toimii avustajansa työnantajana. Vaikeavammaisen henkilön ja hänen avustajansa on tehtävä kirjallinen työsopimus, jossa määritellään työtehtävät, työaika, palkkaus ym. työsuhteen ehdot. Työnantaja voi avustajakorvauksen puitteissa palkata useamman kuin yhden avustajan, mikäli käytännön toimet sitä vaativat. Työsuhdetta määrittää lähtökohtaisesti työlainsäädäntö. Työnantajan kuuluessa Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry:hyn (Heta-liitto) työsopimukseen on otettava maininta henkilökohtaisia avustajia koskevan valtakunnallisen työehtosopimuksen soveltamisesta. 2) Ostopalvelumalli: Erityisestä vaikeavammaiseen henkilöön tai hänen olosuhteisiinsa liittyvästä

22

syystä kaupunki voi ostaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avun palveluja julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta tai järjestöltä. Ostopalvelumallissa kaupunki antaa maksusitoumuksen vaikeavammaiselle henkilölle tietyn / tiettyjen palveluntuottajien käyttöön. Ostopalvelusopimuksen tekijöinä ovat kaupunki ja kyseisiä ostopalveluita tarjoava yritys. Avustaja on näissä tapauksissa työsuhteessa ostopalveluita toteuttavaan yritykseen. Avustettava henkilö on ostopalvelumallissa asiakkaan asemassa.

3) Kunnan omana toimintana: Jämsän kaupungin vammaispalvelun omat vammaisavustajat toteuttavat henkilökohtaista avustamista. Käyttökohteita voivat olla mm. pienten tuntimäärien henkilökohtainen apu, vakituisen avustajan väliaikainen sijaisjärjestely tai täydentävä henkilökohtainen apu. Avustettava henkilö on tässä mallissa asiakkaan asemassa, ei työnantaja. Kaikkien järjestämistapojen kohdalla vaikeavammaisella henkilöllä tulee olla mahdollisuus määrittää mitä, missä, milloin ja miten apua annetaan. Järjestämistapoja on mahdollista yhdistää ja käyttää rinnakkain.

Työnantajamallissa vaikeavammaiset työnantajat tarvitsevat usein neuvontaa ja ohjausta selviytyäkseen työnantajan lakisääteisistä tehtävistä. Vaikeutta voi olla myös henkilökohtaisen avustajan rekrytoinnissa. Henkilökohtaisten avustajien palkanlaskenta ja maksatus siirrettiin Jämsän kaupungin palkkahallinnolle v. 2014 vaikeavammaisen työnantajan niin halutessa. Jämsän kaupunki toimii ns. sijaismaksajana; työnantajuus säilyy edelleen vaikeavammaisella henkilöllä itsellään. Työnantajien ohjaus ja neuvonta on keskitetty erityisesti yhdelle vammaispalveluohjaajalle.

Ehdotus:

1. Jämsän kaupungin vammaispalvelut kehittävät edelleen ohjausta ja

neuvontaa vaikeavammaisille työnantajille ja avustavat tarvittaessa avustajarekrytoinnissa. Tähän varataan riittävät palveluohjauksen resurssit.

2. Jämsän kaupungilla tulee olla riittävä määrä kaupungin omia vammaisavustajia käytettävissä henkilökohtaisen avun toteuttamiseen.

Asuminen ja asumisen tuen palvelut

Asunto on elämisen tukikohta. Asunto ja asumisen tuen palvelut muodostavat yhdessä asumispalveluiksi kutsutun kokonaisuuden. Asunnon ja palveluiden lisäksi myös asuinympäristö vaikuttaa asumiseen ja elämiseen.

Asumista tukevat ja mahdollistavat palvelut voivat olla

asumistaitojen arviointiin ja harjaannuttamiseen liittyviä palveluita hoito- ja hoivapalveluja yksilölliseen apuun liittyviä palveluita ateria-, vaatehuolto, hygienia- ja siivouspalveluja tai näiden yhdistelmiä.

23

Asuminen voidaan järjestää yksittäisessä asunnossa, asuntojen muodostamassa ryhmässä, ryhmäkodissa tai palveluasumisyksikössä.

Asumispalvelujen järjestämisvelvollisuudesta säädetään tarkemmin sosiaalihuoltoa koskevassa lainsäädännössä. Säädökset on kirjattu sosiaalihuolto-, vammaispalvelu- ja kehitysvammaisten erityishuoltolakiin.

Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu eikä sitä voida evätä kunnan määrärahojen puutteen perusteella.

Sosiaalihuoltolain mukaiseen kunnan asumispalveluun on oikeus henkilöllä, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Sosiaalihuoltolaki on ensisijainen erityislakeihin nähden. Sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalvelujen käyttäjistä suurin osa on vanhuksia.

Mielenterveyslain mukaan mielisairautta tai muuta mielenterveyshäiriötä potevalle henkilölle on järjestettävä mahdollisuus hänen tarvitsemaansa lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen liittyvään tuki- ja palveluasumiseen siten kuin siitä on erikseen säädetty.

Asumispalvelujen järjestämisestä vaikeavammaisille henkilöille säädetään vammaispalvelulaissa ja kehitysvammalaissa. Näitä erityislakeja sovelletaan, jos henkilö ei saa riittäviä ja hänelle soveltuvia palveluja ensisijaisten lakien kuten sosiaalihuoltolain perusteella. Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden.

Erityislakien oikea soveltaminen on vammaisen henkilön näkökulmasta tärkeää sekä asumisen mahdollistamisen näkökulmasta että myös taloudellisesti, koska näissä erityislaeissa tarkoitetut sosiaalipalvelut ovat pääosin maksuttomia.

Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Erityistä velvollisuutta palveluasumisen järjestämiseen ei ole, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon tukitoimenpitein.

Henkilöä pidetään vaikeavammaisena palveluasumisen osalta, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa suoriutuakseen jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.

Lähtökohtana asumisessa on, että henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Asunto voi olla yksittäinen vuokra- tai omistusasunto. Asunto voi olla myös osa asuntoryhmää tai palvelutaloa.

Asunto ei ole huone, vaan asunnoksi katsotaan asukkaan hallussa oleva tila, jossa on asuinhuoneen tai -huoneiden lisäksi keittiö ja wc-tilat. Yhteisöllisissä ratkaisuissa henkilökunnan käytössä olevat tilat eivät ole asukkaan tiloja, vaan kuuluvat palvelutiloihin.

24

Asunnon ja lähiympäristön toimivuutta voidaan parantaa asunnonmuutostöillä.

Asunnon lisäksi vammainen henkilö voi tarvita erilaisia palveluita asumisen ja elämisen tueksi. Jos tavanomaiset palvelut eivät ole riittäviä, voidaan tarvita ns. erityispalveluita. Näitä palveluja kunta voi tuottaa omana toimintana, kuntayhtymän avulla, ostopalveluna, palvelusetelin avulla, erilaisina avustuksina tai muina tukimuotoina.

Sosiaalihuoltolain mukainen kotihoito käsittää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon. Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Kotihoidon palvelut ovat kotona asuvalle vaikeavammaiselle merkittävä tuki, jonka avulla hän pystyy selviytymään itsenäisesti.

Kehitysvammaisten asumispalvelut Jämsässä ja Kuhmoisissa Jämsässä ja yhteistoiminta-alue Kuhmoisissa on Jämsän kaupungin ylläpitäminä asumisyksiköinä: 1. Kuhmoisten asuntola: 10 asukasta, henkilökuntaa paikalla ympärivuorokauden 2. Linnakoti: 14+1 asukasta, henkilökuntaa paikalla ympärivuorokauden 3. Lukkoilantien asunnot: ohjattua asumista 5 asuntoa ja tukiasuntoja 7 (ei

yövalvontaa). Lisäksi 7 asuntoa, joiden asukkaat saavat tarvittava tuen/ ohjauksen joko Jämsän kaupungin vammaispalvelun vammaisavustajien kautta tai ostopalveluna järjestettynä tuki- ja ohjauskäynteinä.

Lisäksi Jämsässä on Linnamäentien ryhmäkoti (15 asuntoa, ympärivuorokautisesti valvottua) palveluntuottajana Hoivakymppi/Vetreä Oy sekä Pikkolokoti Oy (9 asukasta, ympärivuorokautisesti valvottua). Keski-Suomen Hoivataito Oy aloitti keväällä 2016 toiminnan Palomäen kuntoutus- ja palvelukodissa. Asukkaita palvelukotiin on muuttanut muualta päin Suomea, mutta myös muutamia jämsäläisiä on muuttanut tähän palvelukotiin. Lisäksi Esperin Oy:n ylläpitämissä asumisyksiköissä Jämsässä asuu muutamia kehitysvammaisia henkilöitä. Kehitysvammaisten asumispalveluja ostetaan myös Jämsän ja Kuhmoisten ulkopuolelta yksityisiltä palveluntuottajilta, kunnilta tai kuntayhtymiltä. Pitkäaikaista laitoshoitoa järjestettiin 31.12.16 tilanteen mukaan vain yhdelle henkilölle.

Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen

Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Palveluasuminen kuuluu kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisiin palveluihin, joten palvelu tulee myöntää subjektiivisena oikeutena, jos henkilö täyttää vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa asetetut myöntämiskriteerit. Kunta ei voi määrärahojen puutteeseen vedoten evätä palvelun saantia.

25

Kunnalla on oikeus päättää palveluasumisen järjestämistavasta. Lähtökohtaisesti asiakkaan omalle käsitykselle on annettava erityistä merkitystä päätettäessä palveluasumisen järjestämistavasta.

Vammaispalveluasetuksen 11 §:n mukaan palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti.

Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää palveluasumista niille hyvin vaikea- ja monivammaisille henkilöille, joiden vaikean vamman tai sairauden takia tarvittavaa riittävää huolenpitoa ei ole mahdollista turvata avohuollon toimenpitein. Jos kunta katsoo hakijan olevan laitoshuollon tarpeessa, päätöstä laitoshuollon tarpeesta on perusteltava lääketieteellisin ja sosiaalisin perustein, eikä henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien runsaudella. Perusteena voi olla esimerkiksi se, että henkilö tarvitsee pääasiassa sairaanhoidollista- tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti. Säännös pitää sisällään myös ne tilanteet, joissa henkilö on jo palvelu- ja hoidontarpeensa kannalta perustellusti laitoshoidossa.

Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen voidaan järjestää joko palveluasumiseen tarkoitetuissa palvelutaloissa tai päätös palveluasumisesta voidaan tehdä myös omaan kotiin.

Jämsän alueella ei ole vaikeavammaisille tarkoitettuja palvelutaloja vaan paikkoja joudutaan etsimään Jämsän ulkopuolelta. Joissakin tilanteissa vaikeavammainen henkilö on voinut saada palvelutalopaikan vanhusten palvelutalosta.

Ehdotus: 1. Turvataan erilaisin tukitoimin vaikeavammaisen henkilön asuminen omassa

kodissa mahdollisimman pitkään.

2. Rakentaminen ja peruskorjaaminen toteutetaan niin, että asunnot soveltuvat kaikille ihmisille elämän eri vaiheissa (esteettömät ja saavutettava asunnot).

3. Huolehditaan siitä, että kunnan yleiset palvelut esim. kotihoito ovat myös

vaikeavammaisten henkilöiden käytettävissä. Vaikeavammaisella henkilöllä on halutessaan mahdollisuus saada kotiin tarvitsemansa palvelut kotihoidosta. Kotihoidossa tulee olla riittävästi henkilöstöresurssia ja osaamista vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin.

4. Kaupunki järjestää edelleen tulevaisuudessa riittävän määrän erilaisia

asumispalveluita vaikeavammaisille ja kehitysvammaisille ihmisille lähipalveluperiaatteella, asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Myös tilapäisten asumispalvelupaikkojen ja lyhytaikaishoidon määrää lisätään huomioiden erityisesti lasten ja nuorten tilapäishoito, omaishoidon vapaiden järjestyminen ja perhehoidon kehittäminen.

26

Taloudelliset tukitoimet ja vertaistuki

Sopeutumisvalmennuksen kautta on mahdollista etsiä ja oppia erilaisia keinoja elämän hallinnan uudelleen järjestämiseksi. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi.

Vammaisella on mahdollisuus saada avustusta myös muuna kuin lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviin välineisiin, koneisiin ja laitteisiin harkinnanvaraisena tukena. Ylimääräisiin vaatekustannuksiin voidaan myöntää tukea, jos vamman tai sairauden vuoksi syntyy tavanomaista suurempia kuluja esim. syystä, että ei voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai kenkiä.

Järjestöt tuottavat myös palveluja, joita kaupunki tukee taloudellisesti. Kehitysvammaisten Tuki ry järjestää kerhotoimintaa ja muuta virkistystä. Keski-Suomen Näkövammaisten toimittamaa Näkövammaisten äänilehteä tuetaan. Jämsän Seudun Kuulo ry tarjoaa kuulopalvelua mm. kuulolaitteen käytön opastusta ja pienimuotoista kuulolaitteen huoltoa. Erilaiset järjestöt järjestävät kerhoiltoja ja luentotilaisuuksia omalta alaltaan samoin retkiä ja matkoja. Järjestöillä on myös erilaisia perhe- ja muita kursseja, jotka edistävät samanlaisessa elämäntilanteessa olevien tutustumista ja yhteydenpitoa. Kuuluminen järjestöihin auttaa tiedon saamisessa. Usein saman kokenut henkilö on paras neuvoja arkielämässä selviytymisessä ja palvelujen hakemisessa.

Ehdotus: 1. Tiedotetaan selkeästi erilaisten tukipalveluiden olemassaolosta, myös

järjestöjen tarjoamista palveluista sekä palvelu- ja kuntoutusohjauksen mahdollisuudesta (esim. kaupungin www-sivut).

2. Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan vertaisryhmätoimintaa kolmannen sektorin kanssa mm. tarjoamalla tiloja ryhmien pitämiseen.

3. Varataan määrärahoja kaupungin vammaispalvelun budjettiin näkövammaisten

äänilehtitoimintaan, Kuulo ry:n kuulopalveluihin ja Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kerho- ja virkistystoimintaan.

27

Ritva Mäkiö on asunut noin kymmenen vuotta aviomiehensä kanssa omakotitalossa Jämsässä. Hän kiittelee ihania naapureita asuinalueellaan. Naapurisopu ja -apu ovat lähellä ja toimivia, aikakausilehtiä voidaan kierrättää naapurin kanssa ja lumenluonnissa saa apua tarvittaessa. Kesällä hän nauttii omakotitalon takapihasta, kesäkukista ja auringosta. Märäsojalta on hyvä jalkakäytävä keskustaan, mikä saa kiitosta, samoin kuin taksikortti, jonka avulla liikkuminen on helpompaa.

Sairaudet alkoivat Ritvalla jo lapsena. Hän sai 1-tyypin diabeteksen ja sen seurauksena hänelle tuli diabeettinen harmaakaihi. Harmaakaihi leikattiin, mutta toinen silmä sokeutui leikkauksessa. Hänellä on myös synnynnäinen avoin okahaarake, rappeumaa, osteoporoosia, kuulolaite, ohitusleikkaus vuonna 2003 ja pallolaajennus jalkaan. Olkapään liikkuvuuden vuoksi häneltä kiellettiin manuaalisen pyörätuolin käyttäminen. Näkökyvyn heikkous ei kuitenkaan estänyt häntä opettelemasta sähköpyörätuolin käyttöä. Kinkomaalla 4 vrk:n sähköpyörätuolin ajokorttikurssilla hoitajat ihmettelivät, kuinka rohkeasti hän opetteli ajamaan. Ritvalla on ollut henkilökohtainen avustaja melkein 20 vuotta. Alussa hän sai avustajan 10h/viikko, tällä hetkellä avustaja käy 20h/viikko + mahdollisuus lisätunteihin tarvittaessa 30h/kuukausi. Aviomies auttaa häntä viikonloppuisin. Avustajien vaihtuvuus ja saatavuus huolettavat Ritvaa. Hänellä on ollut useampia avustajia, joita hän on ehtinyt ”kouluttaa”. Avustajan tulisi tehdä kaikkea sitä, mitä asiakas ei itse pysty tekemään sairautensa/vammansa vuoksi. Hän korostaa sitä, että kaikki asiakkaat ovat erilaisia ja avun tarve on yksilöllinen. Ongelmia tulee silloin kun avustaja sairastuu. Kaupungilta ei saa sijaista, koska asiakas toimii itse työnantajana. Aviomies ei kuitenkaan saa korvausta tekemästään työstä, vaikka hän avustajan sairastuessa joutuukin tekemään avustajan tehtäviä. Tarvittaessa olevaan työsuhteiseen ei ole liikaa tulijoita. Ritva aloitti työuran jo nuorena, Vesannon hammaslaboratorio, Jyväskylän Mäkimatti ja Helsingin Osuuskauppa, josta hänet laitettiin eläkkeelle 32-vuotiaana. Silloisella sopeutumisvalmennuskurssilla hänet todettiin liian vanhaksi uudelleenkoulutettavaksi. Hänellä on merkittävä ura vapaaehtois- ja järjestötoiminnassa. Hän perusti vuonna 1999 Vammaisten tiedotus ja edunvalvonta ry:n. Hän toimi yhdistyksen perustajajäsenenä ja puheenjohtajana 7 vuotta. Yhdistyksen toiminnassa hän mm. neuvoi ja auttoi asiakkaita erilaisissa etuusasioissa ja tämä oli asiakkaille ilmaista. Hän kuuluu useisiin järjestöihin ja on esim. Jämsän diabetesyhdistyksen hallituksessa. Nyt hän on luopunut joistain luottamustehtävistä pitkien välimatkojen

28

vuoksi. Hän on myös harrastanut pyörätuolitanssia ja olisi valmis harrastamaan tai opettamaan tätä mukavaa liikuntaa Jämsässä, jos innokkaita osallistujia löytyisi tarpeeksi.

Monet sairaudet ja vastoinkäymiset eivät ole lannistaneet Ritvaa. Hän haaveilee, että kunto pysyisi tällaisen kuin se nyt on. Isännälle olisi myös mukava saada uusi pieni ja hyvätapainen koira lenkkikaveriksi. Palveluasuminen omaan kotiin kuulostaa hänestä myös tulevaisuuden mahdollisuudelta.

TERVEYSPALVELUT

Terveydenhuoltolaki määrittelee kunnan tehtävät perusterveydenhuollossa. Kansanterveystyöhön liittyvinä tehtävinä kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito, lääkinnällinen kuntoutus ja ensiavun antaminen kunnan alueella. Erikoissairaanhoitolaki määrittelee erikoissairaanhoidon tehtävät ja potilaslaki puolestaan potilaan oikeudet hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja niihin liittyvään kohteluun. Potilaslain 3 pykälässä todetaan, että jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Em. lakien perusteella vammaisilla on samat oikeudet kuin muillakin kuntalaisilla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Jämsän Terveys Oy aloitti toimintansa Jämsässä 1.9.2015. Terveyspalveluiden osalta kyseessä on ns. kokonaisulkoistus, ja yhtiö vastaa mm. apuvälineyksiköstä, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, perhepalvelukeskuksesta, päihde- ja mielenterveyspalveluista sekä suun terveydenhuollosta. Alihankkijanaan yhtiö käyttää mm. Jokilaakson Terveys Oy:tä, joka vastaa puolestaan terveyskeskuksien ja erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta Jämsän kaupungin alueella. Kuhmoisille vastaavat palvelut tuottaa edelleen Jämsän kaupunki. Terveydenhuollon tiloissa on huomioitu palvelujen saavutettavuus, sijainti ja opasteet ajatellen kaikkia käyttäjiä. Kaikissa uusien toimitilojen suunnittelussa tulee huomioida tilojen sijainti ja palvelujen saavutettavuus. Opasteisiin tulee kiinnittää huomiota myös nykyisissä tiloissa ja niitä tulee uudistaa tarpeen mukaan. Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta kuuluvat molemmat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Vireillä on lakiesitys, jonka mukaan 1.1.2019 alkaen Jämsä olisi osa Keski-Suomen ja Kuhmoinen Pirkanmaan maakuntaa. Samalla kuntien välinen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue purkautuisi ja palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Muutostilanteessa on tärkeää turvata toimivat hoitoketjut ja säilyttää hyvät paikalliset käytänteet.

Ehdotus: 1. Terveydenhuollon palveluja / palvelukäytäntöjä sekä toimintasuunnitelmia

laadittaessa otetaan huomioon toimintojen sujuminen vammaisten henkilöiden kannalta. Suunnittelussa huomioidaan toimitilojen sijainti, palvelujen

29

saavutettavuus sekä selkeät opasteet. Uudisrakennuksia sekä perusparannuksia suunniteltaessa pyydetään vammaisneuvoston kannanotto suunnitelmaan.

2. Terveydenhuollon henkilöstön tietämystä vammaisuudesta parannetaan. Työkaluina käytetään koulutusta, konsultointia, internetiä ja yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa.

3. Vammaisten lasten perheiden tukeminen huomioidaan lastenneuvolatyössä.

4. Huolehditaan, että lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinemäärärahat ovat

riittävät yhteistoiminta-alueella esiintyvän tarpeen ja sairaanhoitopiirin ohjeistuksen mukaisesti. Apuvälineiden saajien tulee saada riittävää apuvälineiden käytön ohjausta. Apuvälineiden hankinnan suhteen yt-alueen asukkaat ovat samassa asemassa asuinpaikasta riippumatta.

5. Tiedotettaessa terveydenhuollon palveluista huomioidaan vammaisten ihmisten

erityistarpeet. Kaikissa tilanteissa huomioidaan henkilökohtaisen neuvonnan merkitys. Kehitetään sähköistä viestintää, palveluohjausta ja etätulkkausta.

6. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulee olla myös vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden saatavilla.

7. Maakuntien sote-valmisteluun liittyen vammaisten oikeudet ja erityistarpeet huomioidaan terveyspalveluiden järjestämisestä päätettäessä.

VARHAISKASVATUS JA ESIOPETUS

Jämsässä ja Kuhmoisissa päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä vastaa sivistystoimet. Vammaisen lapsen tarvitsemien tukitoimien yhteinen suunnittelu ja arviointi ovat tärkeä osa yhteistyötä. Varhaiskasvatuksessa tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Asiantuntijalausunto ei ole tukitoimien järjestämisen edellytyksenä, mutta se on merkittävä apu yksilöllisen tukitoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Tukitoimintojen lähtökohtana on fyysisen, psyykkisen ja kognitiivisen toiminta- ja oppimisympäristön luominen lapselle sopivaksi. Jämsässä tukitoimena voi olla ryhmässä toimiva avustaja, ryhmäkoon pienentäminen, opetusmenetelmien ja – materiaalien mukauttaminen lapsen tarpeita vastaavaksi, samoin kuin varhaiskasvatuksen kolmen erityisopettajan palvelut. Vakituisia avustajia Jämsän varhaiskasvatuksessa on 12, määräaikaisten avustajien lukumäärä vaihtelee lasten tarpeitten mukaan. Tämän hetkinen avustajien määrä on 27. (tilanne 14.2.2017). Lapsen erityisyyttä ei korosteta, vaan hän on ensisijaisesti lapsi ja toimii ryhmän jäsenenä muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimmat hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset.

30

Kehitysvammaisten erityishuoltona Jämsässä järjestetään kuntouttavaa varhaiskasvatusta. Mikäli kehitysvammaisella lapsella on todettu kuntouttavan varhaiskasvatuksen tarve ja se on vahvistettu lapsen erityishuolto-ohjelmassa, järjestetään kuntouttavaa varhaiskasvatusta päiväkodeissa ja se on asiakkaalle maksutonta. Tällä hetkellä (tilanne 14.2.2017) varhaiskasvatuksessa Jämsässä on kahdeksan (8) kuntouttavan varhaiskasvatuksen piirissä olevaa lasta. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piirissä on myös pitkäaikaissairaita lapsia. Lapselle ja vanhemmille on tärkeää, että sairauden hoito sujuu turvallisesti myös hoitopäivän aikana. Sairautensa hoitoon lapsi tarvitsee kuitenkin varhaiskasvatuksen henkilöstöltä koko hoitopäivän ajalle erityistä huomiota ja seurantaa. Tämä tulee huomioida henkilöstömitoituksessa ja henkilöstön osaamisessa. Varhaiskasvatukseen on laadittu Lääkehoitosuunnitelma v. 2011 ja sen säännöllisestä päivityksestä huolehtii lääkehoitotyöryhmä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön lääkehoidon osaaminen varmistetaan lääkehoitokoulutuksella.

Esiopetuksen velvoittavuus

Perusopetuslakia on muutettu esiopetukseen osallistumisen osalta 1.8.2015. Lapsen on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetuksen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (Pol 26a §). Perusopetuslaki koskee myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Perusopetuslain 25 §:n 2 momentin mukaan niillä lapsilla, joilla ei vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollisuutta saavuttaa perusopeukselle säädettyjä tavoitteita yhdeksässä vuodessa alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin. Mikäli lapselle on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta, hänellä on oikeus aloittaa esiopetus sinä vuonna kun hän täyttää 5 vuotta ja hänen tulee osallistua esiopetukseen sinä vuonna kun hän täyttää 6 vuotta. Lakimuutoksella halutaan vahvistaa lasten mahdollisuutta osallistua säännöllisesti ryhmämuotoiseen esiopetukseen ja turvata lasten oikeus oppimiseen ja oppimisvalmiuksien kehittymiseen ennen perusopetukseen siirtymistä. Esiopetukseen osallistuvat lapset saavat tarvittaessa kasvun ja oppimisen tukea, mikä ehkäisee ennalta myöhempiä oppimisvaikeuksia.

11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille laaditaan päivähoidossa HOJKS (Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Kyseessä on suunnitelma, joka ohjaa oppilaan kaikkea koulunkäyntiä ja siirtää tiedon opettajalta toiselle ja seuraa lasta varhaiskasvatuksesta oppivelvollisuuden päättymisajankohtaan saakka. HOJKS laaditaan moniammatillisessa yhteistyössä, jossa eri tahojen työntekijät yhdessä perheen kanssa hakevat ratkaisuja ja menettelytapoja eri tilanteisiin. Yhteistyön luonne määräytyy lapsen ja perheen tarpeiden pohjalta. Tavoitteena on saumattoman palveluketjun luominen, turvaverkoston aikaansaaminen ja päällekkäisten palvelujen välttäminen. Esiopetus järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa lastentarhanopettajien toimesta.

31

Kuhmoinen: Kuhmoisten kunnassa on tarjolla perhepäivähoitoa ja ryhmäperhepäivähoitoa. Perhepäivähoitajana omassa kodissaan toimii kolme työntekijää ja ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee viisi työntekijää. Sen lisäksi osalle esikoululaisista järjestetään päivähoito koululla.

Erityislastentarhanopettaja käy päivähoidossa yhtenä päivänä kuukaudessa ja päivähoidon ohjaaja on paikalla ma-pe klo 8-15:45.

Kunnassa toimii myös yksityinen perhepäivähoitaja. Kuhmoisten kunta maksaa yksityisen perhepäivähoidon kuntalisää 1.1.2013 alkaen.

Päivähoito järjestetään osapäivä- ja kokopäivähoitona. Vuorohoito on keskitetty ryhmäperhepäiväkotiin.

Kuhmoisten kunta on aloittanut uuden päiväkodin suunnittelun. Ehdotus:

1. Turvataan, että erityisen tuen tarpeessa olevalla lapsella on

varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa oikeus avustajaan ja erityislastentarhanopettajan palveluihin.

2. Turvataan, että pitkäaikaissairauksia sairastavilla lapsilla (esim. 1 tyypin diabetes, astma, epilepsia) on oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osaavan ja riittävän henkilöstön turvin. Henkilökunnan koulutuksesta ja ohjauksesta huolehditaan yhteistyössä lapsen hoitovastuutahon kanssa (erikoissairaanhoito / perusterveydenhuolto).

3. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilökunta tekee tiivistä yhteistyötä eri kuntoutus- ja hoitotahojen kanssa.

Helmi Pitkäniemi on iloinen 7 -vuotias eskarilainen Kaipolan päiväkodista. Päiväkotiura alkoi 3 vuotiaana ja tällä hetkellä Helmi pitää paljon liikunnallisista asioista. Viime kesänä Auliksen olympialaisissa äiti toimi ”poninhännän kannattelijana” Helmin juostessa onnellisena maaliin. Askartelut ja musiikkituokiot ovat myös kiinnostavia ja tietenkin eskarikaverit. Helmi on tarkka havainnoimaan asioita ja hänellä on loistava muisti. Luovuus ja mielikuvitus tulevat esille erilaisten tarinoiden ja satujen muodossa, joita Helmi kertoo.

Helmillä on pituutta n. 91 cm ja lyhytkasvuisuus vaikuttaa Helmin arkeen. Päivittäisissä toiminnoissa, lähinnä ylettymisissä on haasteita, joita helpottamaan on tehty muutostöitä

32

sekä kotona, että eskarissa. Helmi kuitenkin suoriutuu kaikesta, kun kanssaihmiset auttavat. Luovuus, kekseliäisyys ja ratkaisukeskeinen asenne auttavat paljon. Helmillä havaittiin ns. liftaajan peukalo rakenneultrassa raskausviikolla 20. Helmin luiden kasvu jätätti myös huomattavasti. Muutaman mutkan, verikokeiden, lapsivesinäytteen ja piinallisen odottelun jälkeen yksi lääkäri totesi nähneensä aiemminkin vastaavaa ja epäili näiden ”löydösten” liittyvän diastrofiseen dysplasiaan, luuston ja ruston sairauteen. Sellaiseksi se myös varmistui hyvin pian. Sairauden aiheuttaa suomalaisessa tautiperimässä oleva geenimutaatio, jota joka 76:s suomalainen kantaa tietämättään. Mikäli molemmat vanhemmat ovat tämän kantajia, saattaa sairaus tulla lapselle. Voi myös olla, että syntyy lapsi, joka ei sairastu, mutta kantaa geenimutaatiota. On myös mahdollista, että lapsi on terve, eikä kanna geenimutaatiota. Sairauden takia perhe on viettänyt paljon aikaa Helsingin Lastenklinikalla. Leikkaukset alkoivat suulakihalkion leikkauksesta vuoden ikäisenä. Poikkeuksellisen varhain alkanut skolioosi on aiheuttanut ongelmia selässä ja nyt Helmin selkä on raudoitettu magneettitangoilla suoraksi. Vanhemmat ovat arkistoineet kaikki Helmin epikriisit, saadut röntgenkuvat jne. omaan kotiarkistoon. Perhe on ollut mukana Lyhytkasvuiset ry.n toiminnassa jo ennen Helmin syntymääkin, mm. valtakunnallisissa ja paikallisissa tapahtumissa, sekä edunvalvontakoulutuksissa. Vertaistukitoiminta ja lyhytkasvuisten facebook-ryhmä ovat tärkeitä voimavaroja. Jämsän kaupunki ja erityisesti palveluohjaaja Ulla Lahti saavat kiitosta heidän perheeltään. Vanhemmat ovat itse olleet aktiivisia yhteydenottajia vammaispalveluun ja asiat ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta toimineet hyvin. Hakemusten tekemiseen pitää heidän mukaansa panostaa hyvin ja ne tehdään huolellisesti. Joskus voi olla vaikeaa saada asiat paperille niin, että vastaanottaja ymmärtää hakemuksessa olevat asiat oikein. Päätöksiä voi myös asiallisesti kyseenalaistaa ja tarvittaessa tehdä valitus. Hakemuksia ei tehdä ja etuuksia haeta vain sen takia, että ”kuuluisi hakea” tietyt etuudet tai jotkin palvelut. Niitä haetaan tarpeen mukaan, jotta Helmillä olisi mahdollisuus olla ”samalla viivalla” toisten kanssa sairaudestaan ja vammastaan riippumatta. Äidin mukaan Ulla osaa ajatella juuri heidän arkea ja esim. miettiä jo tulevia kodin muutostöitä Helmin siirtyessä pikkuhiljaa kohti itsenäisempää ala-koululaisen normaalia arkea. Kaipolan päiväkoti ja tuleva koulu ovat ottaneet Helmin hyvin vastaan. Helmillä on allasterapiaa 1xviikko, kuivafysioterapiaa 1 x viikko ja avustaja päiväkodissa. Helmi on aina hyväksytty perhepiirissä juuri sellaisena kuin hän on – jo odotusajasta lähtien. Joskus Helmiä on harmittanut, kun ei voi tehdä jotain asiaa, mutta nyt lyhytkasvuisuus ei haittaa häntä. Se voi olla sen sijaan jopa ”siistiä”, sillä esim. piilopaikkoja löytyy helposti. Helmin vanhemmat ajattelevat viisaasti: ”Kaikki on mahdollista, asioita voidaan järjestää, asiat järjestyvät…” eläessään heidän perheen hyvää arkea. Helmi haaveilee lääkärin urasta, joko ihmisten, eläinten tai pupujen. Eija-mummun kanssa olisi mukava matkustaa Irlantiin lentokoneella, koska Emmerdale-ohjelma kuvataan siellä ja sitä katsotaan mummun kanssa. Kun Helmi muuttaa kotoa pois, hän haluaisi ottaa pienen kissanpennun ja pientä ihastusta taitaa olla ilmassa tiettyä poikaa kohtaan. Joskus

33

Helmi haluaisi, että häntä sanottaisiin ”Peukalo-Liisaksi”. Helmillä on kotona punainen T-paita, jossa lukee ”oikean kokoinen”, vanhempien paidoissa lukee ”pienen kansan asialla”.

KOULUTUS JA OPISKELU

Vammaisten lasten, nuorten ja aikuisten koulutusmahdollisuudet tulee turvata eri elämänvaiheissa esiopetuksesta peruskouluun, toisen ja korkea-asteen opintoihin sekä elinikäiseen oppimiseen. Kesäkuussa 2010 hyväksytty perusopetuslain muutos merkitsi huomattavia muutoksia tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestämiseen. Tukea tarvitsevan oppilaan opetus tulee järjestää asuinympäristön lähikoulussa tai oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen lähimmässä koulussa. Kouluissa tulee olla tarpeen mukaan saatavilla yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien tulee koskea kaikkia vammaryhmiä. Se edellyttää koulu- ja opiskelurakennusten sekä oppimis- ja lähiympäristöjen esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamista. Lisäksi tarvitaan riittäviä mukautustoimia helpottamaan pistekirjoituksen ja puhetta tukevien ja korvaavien viestintätapojen, keinojen ja muotojen oppimista esimerkiksi varmistamalla oppimateriaalin saatavuus myös pistekirjoituksella ja selkokielellä. Opetuksessa tulee hyödyntää uuden teknologian mahdollistamia luku- ja kirjoitusohjelmia, tekstitystä sekä riittäviä, yksilöllisiä ja oikea-aikaisia palveluita. Niitä ovat muun muassa tulkkaus- ja kuljetuspalvelut sekä koulunkäynninohjaajan tuki ja apu. Kouluissa on myös erilaisia pitkäaikaissairauksia sairastavia lapsia, esimerkiksi tyypin 1 diabeetikot. Koulun aloitus on aina jännittävää. Diabeetikkolapsen perheessä jännitystä lisää helposti huoli lapsen hoidosta koulupäivän aikana. Tuen tarve koulussa vaihtelee muun muassa lapsen iän, hoitomuodon (kolmipistos-, monipistos- tai pumppuhoito) ja omatoimisuuden mukaan. Lapsella on joka tapauksessa oikeus turvalliseen koulupäivään. Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat vuonna 2010 julkaisseet toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta. Toimintamalli ja koulupäivän aikana -suunnitelmalomake löytyvät Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta. Kotoa kouluun tai opiskelupaikkaan ja takaisin ulottuvan koulumatkan tulee kaikilta osiltaan olla toimiva ja turvallinen. Peruskoululaisten koulukyydeistä vastaa opetustoimi. Koulun ja lapsen huoltajien hyvä yhteistyö on edellytys lapsen koulunkäynnin sujumiselle. Yhdessä on tarpeen tunnistaa koulunkäynnin tiellä olevat esteet ja miettiä ratkaisut niiden poistamiseksi. Sekä koulun että perheen tukea ja kannustusta tarvitaan ehkä tavallistakin enemmän, jotta vammainen lapsi ja nuori jatkaisi koulunkäyntiään peruskoulun jälkeen ja valmistuisi ammattiin.

34

Eri koulutus- ja opiskeluasteiden nivelvaiheessa annetun tuen tai sen puuttumisen vaikutukset nuoren elämään voivat olla ratkaisevia. Koulutusjärjestelmän tulee panostaa erityisesti vammaisten nuorten ohjaamiseen perusopetuksen ja toisen asteen opiskelun nivelvaiheen yli. Perusopetuksen jälkeen tulee tukea ja helpottaa ammatti-, lukio- ja korkeakouluopintoja erilaisilla opetuksellisilla tukitoimilla ja yksilöllisillä ratkaisuilla sekä korjaamalla esteellisiä kouluja. Opiskelumateriaalin tulee olla saatavana esteettömänä ja saavutettavana opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lisäksi tulee varmistaa opiskelun sujumiseksi tarvittavien palvelujen saanti. Ammatillista koulutusta tulee edelleen monipuolistaa niin, että se tarjoaa nykyaikaisen työelämän vaatimuksiin vastaavaa koulutusta myös vammaisille nuorille. Ammatillisen koulutuksen jälkeen nuoret tarvitsevat vahvoja tukitoimia löytääkseen joko jatkokoulutus- tai työpaikan. Työkeskukset eivät saa olla automaattinen ensimmäinen ja viimeinen työpaikka esimerkiksi kehitysvammaiselle nuorelle. He, kuten monet muutkin vammaiset nuoret, tarvitsevat henkilökohtaisia työhönvalmentajia työpaikan löytämiseen ja työssä menestymiseen.

Peruskoulu

Perusopetuslain mukaan vammaisella ja/tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Perusopetuksen osalta henkilökohtaisen avun ensisijainen järjestämisvastuu on kunnan opetustoimella. Paunun ja Kankarisveden yläkoulujen oppilaaksiottoalueiden aluetiimit käsittelevät tulleet henkilökohtaisen avustajan / koulunkäynninohjaajan hakemukset ja perustellusti puoltavat tai päättävät olla puoltamatta niitä. Päätöksen asiassa tekee kuitenkin opetuksen järjestäjä, Jämsässä, opetusjohtaja. Avustaminen ja ohjaaminen voidaan järjestää joko henkilökohtaisen tai useamman oppilaan yhteisen avustajan / koulunkäynninohjaajan turvin. Liikuntavammaiset oppilaat on Jämsässä integroitu yleisopetuksen luokkiin. Näkemiseen, kuulemiseen tai kieleen liittyvien haasteiden vuoksi saattavat erityistä tukea tarvitsevat oppilaat käydä koulua myös valtion ylläpitämissä Valteri-kouluissa: Jyväskylän Onerva Mäen koulussa tai Mikkelin Mikael-koulussa.

Jämsässä erityisen tuen oppilaille järjestetään opetusta sekä kunnan yhteisissä että Paunun ja Kankarisveden yläkoulujen oppilaaksiottoalueiden omissa pienluokissa. Kunnan yhteisiä pienluokkia ovat: Startti-luokka, kehityksessä viivästyneiden ja/tai kehitysvammaisten oppilaiden kuntouttavan opetuksen pienluokat (E1-pienluokat) ja kehityksessä viivästyneiden ja/tai vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden kuntouttavan opetuksen pienluokat (E2-luokat) sekä koulunkäyntitaitoja tukevan ja kuntouttavan opetuksen pienryhmät 1–6G ja 7–9G. Näiden lisäksi Jämsän nuorisokodilla toimii Paunun koulun 7–9N -pienluokka, johon voidaan ohjata yläkouluikäisiä oppilaita opiskeluhuollollisena tukitoimena yhteistyössä kaupungin

35

sosiaalitoimen lastensuojelun kanssa. Kaupungin yhteisten pienluokkien lisäksi Vitikkalan koulussa toimii kaksi oppimisvaikeuksia kuntouttavaa H-pienluokkaa. Niitä vastaavat Kankarisveden oppilaaksiottoalueella Korven ja Mäntykallion koulujen inklusiivinen erityisopetus. Yläkouluissa H-pienluokkaopetusta järjestetään Paunun ja Kankarisveden kouluissa. Kehitysvammaisten oppilaiden kuntouttava opetus on keskitetty Vitikkalan kouluun, mutta kehitysvammadiagnoosin saaneita oppilaita opiskelee myös kunnan muissa kouluissa koulukohtaisen henkilöstöresurssin turvin. Oppilaiden on myös mahdollista heidän lähtökohtansa ja kaupungin resurssit huomioiden opiskella yleisopetuksen oppimäärien mukaisesti, esimerkiksi englantia tai taito- ja taideaineita, niin isossa kuin pienessäkin opetusryhmässä koulunkäynninohjaajan tuella. Oppilaalle on valittava parhaiten sopiva opetusryhmä sekä varattava riittävät muut resurssit. Mikäli erityisoppilaan opettaminen yleisopetuksen ryhmässä on oppilaan edun mukaista, opiskelua ja opettajan työtä tulee tukea riittävästi. Käytännössä tätä työtä tukevat hoito-, kuntoutus- ja koulutussuunnitelmat, opetusryhmän pienentäminen, riittävä osa-aikainen erityisopetus ja tukiopetus, työnohjaus sekä opettajien lisäkoulutuksesta huolehtiminen. Mikäli erityisoppilasta opetetaan yleisopetuksen ryhmässä, on huolehdittava myös siitä, ettei samassa ryhmässä opiskelevien muiden lasten kasvatus, opiskelu ja asema vaikeudu. Koulun on oltava kaikille soveltuva ja esteetön. Koulun tulee hankkia opiskelussa tarvittavia apuvälineitä erityisoppilaiden käyttöön. Jatkuvaa useiden apuvälineiden kuljettamista kodin ja koulun välillä pitäisi pyrkiä välttämään / vähentämään (vrt. koulukuljetusten turvallisuus, kuljetettavien apuvälineiden tarpeeton kuluminen jne.). Erityisoppilaiden koulutuksessa olisi otettava huomioon elämäntaitojen opettaminen riittävässä määrin, jotta heillä olisi riittävästi eväitä selvitä peruskoulun jälkeisestä koulutuksesta ja elämästä.

Koululaisten iltapäivätoiminta ja kesäkerho

Kehitysvammaisille koululaisille järjestetään koulunjälkeistä iltapäivätoimintaa Vitikkalan koulun tiloissa. Siitä vastaavat koulukäynninohjaajat, jotka työskentelevät valtaosin kehityksessä viivästyneiden ja/tai (vaikeimmin) kehitysvammaisten oppilaiden kuntouttavan opetuksen pienluokissa (E1 ja E2). Iltapäivätoiminta on kehitysvammaisille lapsille maksutonta, mikäli iltapäivätoiminta on vahvistettu vammaispalveluiden laatimassa erityishuolto-ohjelmassa. Iltapäivätoiminnan asiakasmaksut maksaa Jämsän kaupungin vammaispalvelu. Vitikkalan koulun tiloissa järjestetään koululaisten kesäloma-aikaan vammaisten kouluikäisten lasten kesäkerhotoimintaa. Se järjestetään osittain koulunkäynninohjaajien avulla. Heidän lisäkseen Jämsän kaupungin vammaispalvelut ovat palkanneet kerhotoimintaan määräaikaisia vammaisavustajia. Koulujen loma-aikaista toimintaa tulee järjestää ensisijaisesti niiden perheiden vammaisille lapsille, joiden vanhemmat ovat työssä tai sosiaalisin perustein. Kesäkerhokuljetuksista vastaa kaupungin vammaispalvelut.

36

Kuhmoisten kunnan iltapäivä- ja kesäkerhotoiminnassa vammaispalvelujen piirissä olevat lapset ja nuoret huomioidaan, jos osallistujien joukossa heitä on.

Toisen asteen koulutus ja korkeakouluopetus

Perusopetuksen oppimäärälle rakentuvan toisen asteen koulutuksen muotoja ovat lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Yleissivistävä lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Hallituksen kärkihankkeena on käynnissä toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Lisäksi lisätään työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. Toimenpiteinä: 1. uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden

osaamistarpeita 2. tehdään ammattilisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen

kokonaisuus Jämsässä ja Kuhmoisissa on omat lukiot. Jämsässä on lisäksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ammattioppilaitos Jämsän ammattiopisto JAO. Syksyllä 2016 Jämsässä aloitti Bovallius ammattiopiston sivutoimipisteenä Telma-koulutus vammaisille opiskelijoille. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa opiskellaan työhön ja itsenäiseen elämään liittyviä taitoja. Koulutus sopii opiskelijalle, joka voi osallistua erilaisiin tuettuihin työmuotoihin ja -tehtäviin. Opintoihin sisältyy työelämään valmentautumista ja asumiskokeiluja. Tavoitteena on tarjota opiskelijalle mahdollisimman hyvät valmiudet selviytyä yhteiskunnan, kodin ja työelämän tarjoamista haasteista. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) sopii opiskelijoille, jotka kaipaavat tukea ammatinvalintaan ja haluavat kehittää opiskeluun ja itsenäistymiseen liittyviä taitoja. Bovallius ammattiopiston järjestämää VALMA opetusta järjestetään mm. Jyväskylässä. Ammatillisia perustutkintoja voi suorittaa myös erityisoppilaitoksissa esim. Aitoon koulutuskeskuksessa, Ammattiopisto Luovissa, Bovallius-ammattiopistossa, Validia Ammattiopistossa ja Kiipulan ammattiopistossa. Jämsän ammattiopistossa (JAO) järjestetään myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi ja vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto, tukea oman ammattialan löytämisessä, edistää opiskelijan tietoisuutta oppisopimuskoulutuksesta ja mahdollistaa opiskelijan siirtyminen oppisopimuskoulutukseen valmentavan koulutuksen kautta. Koulutus on ensisijaisesti tarkoitettu perusopetuksen päättäneille nuorille, joilla ei ole vielä toisen asteen ammatillista tutkintoa. Opiskelijoiksi voidaan ottaa myös sellaisia nuoria, jotka ovat jo alkuvaiheessa keskeyttäneet ammatillisen koulutuksen/lukion tai aikuisia, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi.

37

Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Nuoren kuntoutusrahaa voi saada 16–19-vuotias, jonka työkyky tai mahdollisuus valita ammatti tai työ on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi ja hän tarvitsee erityisiä tukitoimia, jotta voi opiskella tai osallistua muuhun työllistymistä edistävään kuntoutukseen (esim. työkokeilu tai -harjoittelu). Kuntoutusrahan hakeminen edellyttää kotikunnassa laadittua henkilökohtaista opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaa (KHOPS) opiskelun tai muun kuntoutuksen ajalle. Suunnitelma laaditaan yhdessä huoltajan ja tarvittaessa myös muiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi hakemusta varten tarvitaan B-lääkärinlausunto, josta käy ilmi, miten terveydentila vaikuttaa työkykyyn ja ammatinvalintaan. Jos kuntoutus on opiskelua, Kela selvittää samalla oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen koulutuksen ajalta (2017 alkaen). Ammatilliseen koulutukseen ohjaamiseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Erityisopettajilla on jo nyt paljon tietoa ja kokemusta tästä ohjauksesta, mutta olisi hyvä varmistaa, ettei kukaan jää paitsi tarvitsemaansa opastusta. Kaikki erityisoppilaan asioissa mukana olevat tahot on kutsuttava kokoon, kun tehdään koulutussuunnitelmaa, jotta kaikki opiskeluun vaikuttavat tekijät otettaisiin huomioon ja opiskelija saisi hänelle kuuluvat sosiaaliset tuet ja edut. Jatkokoulutussuunnitelma tulee aloittaa jo varhaisessa vaiheessa yläkouluiässä.

Nea Pajunen on 19- vuotias vastavalmistunut toimitilahuoltaja Kiipulan ammattiopistosta Kotityö- ja puhdistuspalvelualalta. Hänen opinnot kestivät 2½-vuotta, kun tavallisesti ne kestävät 3 vuotta. Nea oli ripeä ja kakkosvuonna hän teki jo osan kolmosvuoden opinnoista, mm. vaatehuolto- ja toimitilapalvelu opinnot. Valmistumisjuhlat olivat hiihtolomaviikolla Jyväskylässä äidin luona, koska sinne mahtuu vähän enemmän vieraita. Todistus on luonnollisesti hyvä.

Lokakuussa 2016 Nea muutti Jämsään ja teki täällä viimeiset työssäoppimisjaksot Jämsän kaupungin päiväkodissa. Jämsään oli hyvä muuttaa, koska isovanhemmat ja täti, sekä kummisetä ja muutama kaveri asuvat täällä. Muutto Jämsään alkoi äidin avustuksella. He ottivat yhteyttä vammaispalveluohjaaja Heidi Oraseen ja hänen avullaan asiat alkoivat järjestyä. Nea muutti yksityiseltä vuokrattuun kerrostaloasuntoon omatoimisesti asumaan.

38

Hänellä käy kerran viikossa avustaja, jonka kanssa tehdään yhdessä ruokaa ja siivotaan. Hoidetaan asioita, jotka ovat yksin vähän vaikeita tehdä ja avustaja muistuttelee muistakin päivittäisistä rutiineista. Äiti auttaa raha-asioissa ja muissa tärkeissä asioissa. Jämsä oli Nealle tuttu paikka ja hyvä myös harrastusten kannalta. Hän voi hoitaa hevosia mummolassa, lasketella Himoksessa ja käydä ratsastamassa Saakoskella Mennalan tilalla. Ratsastusta hän on harrastanut jo 14 vuotta. Ammattia hän ei hevosten parista kuitenkaan ajatellut hankkia, vaan ratsastus on hänen mielestään mukavampi pitää harrastuksena. Zumbaamaan Nea ehtii joskus maanantaisin kavereiden kanssa. Kesällä hän nauttii luonnonvedessä uimisesta. Nea on rohkea nuori nainen, hän on ollut Hollannissa työssäoppimassa 2½-viikkoa yhdessä toisen opiskelijan ja opettajan kanssa. Koululla kerrottiin tällaisesta mahdollisuudesta ja asioiden selvittelyn jälkeen työssäoppimispaikka Merimieskirkkoon järjestyi. Työhön kuului huoneiden siistimistä, Nean sanojen mukaan ”huoneet siivottiin lattiasta kattoon”. Hollannin kieli ei aivan taivu, mutta englanti sujuu nyt vähän paremmin. Viime keväänä hän pääsi opiskelijakavereidensa kanssa tv-uutisiin. Kuvausryhmä saapui Hämeenlinnaan, kun he antoivat siivousvinkkejä kevätsiivouksesta. Elämän perusasiat ovat Nealla tällä hetkellä mallillaan. Jämsässä on hyvä asua, ensimmäisenä työpaikkana avotyöpaikka ja unelmissa joskus oikea työ ja oikea palkka. Toisena unelmana oma koira, koska mummolassa on aina ollut koira, jota saa hoitaa.

Ehdotus: 1. Oppilaalle valitaan parhaiten sopiva opetusryhmä sekä varataan riittävät muut

resurssit. Mikäli erityisoppilaan opettaminen yleisopetuksen ryhmässä on oppilaan edun mukaista, opiskelua ja opettajan työtä tuetaan. Mikäli erityisoppilasta opetetaan yleisopetuksen ryhmässä, huolehditaan myös siitä, ettei samassa ryhmässä opiskelevien muiden lasten kasvatus, opiskelu ja asema vaikeudu.

2. Opetustoimi tekee tiivistä yhteistyötä eri kuntoutus- ja hoitotahojen kanssa.

3. Koulut hankkivat oppilaan tarvitsemat apuvälineet oppilaan käyttöön.

4. Opetustoimi huolehtii, että erityisen tuen tarpeessa olevalla lapsella on peruskoulussa mahdollisuus henkilökohtaiseen avustajaan / ryhmäavustajan tukeen. Tämä koskee myös pitkäaikaissairaita lapsia.

5. Jo varhaisessa vaiheessa vammaiselle oppilaalle ja hänen vanhemmilleen

annetaan tietoa erilaisista mahdollisuuksista, joita heidän lapsellaan on koulutuksessa.

6. Ammatilliseen koulutukseen ohjaamiseen kiinnitetään riittävästi huomiota.

39

TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA

Osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta sekä työ- ja päivätoiminta ja sen lainsäädännöllinen perusta

Palvelut jaotellaan seuraavasti 1) Osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta Tästä säädetään sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d §:ssä ja tällä tarkoitetaan erityisten työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä. Toimintaa järjestetään henkilöille, joilla on vammansa tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat työvoimahallinnon palveluiden lisäksi tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille. Työhön sijoittumista edistävät kuntoutus- ja muut tukitoimet voivat olla esimerkiksi tuetun työllistymisen kuntoutus- tai valmennustoimia, joiden avulla vammaiset henkilöt voivat työllistyä koko- tai osa-aikaiseen työsuhteeseen tavallisille työpaikoille. Toimenpiteiden tulisi tarvittaessa auttaa siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeeltä työelämään.

2) Osatyökykyisten henkilöiden työtoiminta Tästä säädetään sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä ja tällä tarkoitetaan toimintakyvyn ylläpitämistä ja sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille henkilöille, joilla vammaisuudesta johtuen ei ole edellytyksiä osallistua 27 d §:ssä tarkoitettuun työhön. Tähän työtoimintaan osallistuva henkilö saa pääasiallisen toimeentulonsa sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettävistä etuuksista eikä hän ole työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan.

3) Kehitysvammaisten työtoiminta Tästä säädetään kehitysvammaisten erityishuoltolain 2 §:ssä. Tämä toiminta voi olla työtoimintaa tai viriketoimintaa, jossa tärkein tavoite on toimintakyvyn ylläpitäminen ja sen edistäminen. Osa kehitysvammaisista on työsuhteisessa työssä (SHL 27 d §) ja osa SHL 27 e § mukaisessa työssä. 4) Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta Päivätoiminta pitää sisällään vammaisten henkilöiden kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla vamman tai sairauden vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 b §).

40

5) Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan

toimintakykyyn vahvistaa asiakaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin

palveluihin Kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa. (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001) Vuoden 2003 alussa Jämsän seutukunnalla aloitti toimintansa Työvalmennussäätiö Avitus, jonka toiminnaksi entiset työ- ja toimintakeskukset ja nuorten työpajat siirtyivät. Avitus tuottaa asiakkaidensa elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä parantavia yksilöllisiä kuntoutus- ja työvalmennuspalveluita sekä järjestää muuta kuntouttavaa ja valmentavaa toimintaa. Työvalmennuspalveluiden suurimmat käyttäjäryhmät ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset työnhakijat ja alle 29-vuotiaat nuoret. Toimintakykyä parantavia yksilöllisiä kuntoutuspalveluita (työ- ja päivätoimintaa) järjestetään kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Avituksessa aloitti 4.1.2010 avotyönohjaaja, joka etsii kehitysvammaisille työpaikkoja yksilöllisen tarpeen mukaan. Uudistuvan lainsäädännön myötä avotyö nykyisessä muodossaan jäänee pois lähivuosina, mutta tavoitteena sijoittuminen avoimille työmarkkinoille tuettuna säilyy, joten ohjausresursseja siihen myös jatkossa tarvitaan. Avotyönohjaaja tapaa työntekijöitä säännöllisesti. Alussa tapaamiskertoja on enemmän, jotta työn aloitus ja työpaikkojen toimintatavat sekä työntekijän tehtävänkuva saadaan selkeiksi. Avotyönohjaaja tekee yhteistyötä myös Jämsän kaupungin vammaispalvelu-ohjaajien kanssa. Tavoitteena on löytää nuorille toisen asteen opintojen jälkeen enemmän vaihtoehtoja työllistymiseen esimerkiksi sopivien työssäoppimispaikkojen myötä sekä mahdollistaa saumaton tuki siirtymien aikana.

Vesa Vilen avotyössä Cafe Elosessa

41

Avituksella on ulkotyöryhmä, joka tekee viheralueiden hoitotöitä esim. nurmikoiden ja pensasaitojen leikkuuta. Tämän toiminnan asiakaskunnasta osa on iäkkäitä ihmisiä, joiden kotona asumista tällä toiminnalla voidaan omalta osaltaan tukea. Lisäksi Avituksella on myös remonttiryhmä, joka tekee pieniä asunnonmuutostöitä (esim. luiskia, tukikaiteita) vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen mahdollistamiseksi. Tätä tehdään yhteistyössä kaupungin vammaispalvelun kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama TEOS-työryhmä selvitti tarvetta uudistaa sosiaalihuoltolakiin (710/1982), kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lain(519/177), vammaispalvelulakiin (380/1987) sekä lakiin kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (189/2001) sisältyvää työelämäosallisuuden tukemiseen liittyvää kokonaisuutta. TEOS-työryhmän loppuraportissa (23.10.2014) esitetään, että tulevaisuudessa palvelut jakautuisivat kahteen osaan: kohti työelämää vieviin palveluihin ja muuta osallisuutta tukeviin palveluihin. http://stm.fi/hankkeet/osatyokykyisyys http://verneri.net/yleis/ykn-vammaissopimus

http://verneri.net/yleis/osallisuuden-ja-tyon-laatukriteerit http://www.julkari.fi/handle/10024/116877

Kuhmoisissa on toimintakeskus (perustettu v. 1988), joka on kuulunut vuoden 2009 alusta Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen. Toimintakeskus tarjoaa yksilöllistä työ- ja viriketoimintaa pitkäaikaistyöttömille, kehitysvammaisille sekä muille erityisryhmille. Toimintakeskuksessa tehdään erilaisia metalli-, puu-, kudonta- ja tekstiilitöitä (myös tilauksesta). Asiakaspaikkoja toimintakeskuksessa on 15 ja ohjaajia 2,5.

Ehdotus:

1. Työvalmennussäätiö Avitus kehittää edelleen toimintaansa vastaamaan valtakunnallisia työ- ja päivätoiminnan laatukriteerejä sekä YK:n vammaissopimuksen sisältöä. Laatukriteereiden ja vammaissopimuksen keskeisenä sisältönä ovat muun muassa yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus,

42

osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan, elinikäinen oppiminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä palveluihin vaikuttaminen oman elämänsä asiantuntijana.

2. Työvalmennussäätiö Avitus lisää työtoiminnassaan edelleen osatyökykyisten henkilöiden työvalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa ja luo sitä kautta heille edellytyksiä avoimille työmarkkinoille työllistymiseen.

3. Työvalmennussäätiö Avitus seuraa hallituksen ”Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)” – kärkihankkeen etenemistä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa.

4. Kuhmoisten työ- ja toimintakeskus jatkaa uusien palvelumuotojen suunnittelemista ja selvittämistä.

TYÖLLISTYMINEN JA TYÖELÄMÄOSALLISUUS

Työelämän ulkopuolella on paljon ihmisiä, myös vammaisia ihmisiä, joilla on halu olla mukana työelämässä ja osana yhteiskuntaa. Vammaisten henkilöiden työllisyysaste on edelleen merkittävästi alhaisempi kuin vammattomien ikätovereiden. Keskeisiä keinoja poistaa erityisesti nuorten vammaisten työllistymisen esteitä ovat yksilöllinen ammatinvalinnan ohjaus ja neuvonta, yksilöllinen työhönvalmennus samoin kuin työ- ja opetushallinnon yhteistyö ja aktiivinen tuki nuoren työelämään kiinni pääsemiseksi. Vammaisten huonon työllistymisen taustalla ovat myös asenteet ja tiedon puute: työnantaja ei välttämättä tunne yhteiskunnallisia tukijärjestelmiä työllistäessään osatyökykyistä henkilöä, toisaalta monella työnantajalla saattaa olla vahvoja ennakkoluuloja vammaisten henkilöiden työkyvystä. Vammaisen henkilön ensimmäisen työpaikan löytämiseksi ja työuran aloittamiseksi on kiinnitettävä suurta huomiota, ettei syrjäytymistä synny juuri tässä vaiheessa. Osa työkykyisistä vammaisista henkilöistä ei hakeudu Työ- ja elinkeinotoimistoihin työnhakijaksi, koska he tietävät työnsaannin olevan vaikeata, osa saattaa olla tietämättömiä esim. Työ- ja elinkeinotoimiston palveluista tai eläkkeen lepäämään jättämisen mahdollisuudesta. Ajankohtaisen informaation antaminen niin vammaiselle itselleen kuin työnantajalle on tärkeää raja-aitojen poistamiseksi. Vammaisen henkilön jääminen työelämän ulkopuolelle merkitsee poikkeuksetta niukkaa toimeentuloa ja toimeentulon vaikeuksia. Useille vammaisille toimeentulon niukkuus kestää koko eliniän. Tämän takia tämä ryhmä tarvitsee positiivista erityiskohtelua työmarkkinoille pääsemiseksi. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010-2015 on linjannut vammaispolitiikan konkreettiset toimenpiteet. Ohjelman päätavoitteena on, että koko yhteiskunta sitoutuu vammaisten henkilöiden oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Yhtenä painopisteenä on parantaa vammaisten henkilöiden sosioekonomista asemaa sekä torjua köyhyyttä ja työnteon tulee olla siihen ensisijainen keino. Yhteiskunnan yhtenä haasteena on edelleen työvoiman riittävyys

43

ja saatavuus. Iso osa vammaisista henkilöistä muodostaa tällä hetkellä työvoimareservin. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymiseksi myönnettävän palkkatuen ehtoja on parannettu, että osatyökykyinen työntekijä voidaan työllistää yrityksiin myös määräaikaisiin työtehtäviin toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden lisäksi. Lisäksi on parannettu palkkatuen kestoa, joka mahdollistaa myöntää palkkatukea pitkäkestoisesti. Nuoria vammaisia koskee laki nuoren kuntoutusrahasta. Lainsäädäntöä valmisteltaessa on lähdetty ajatuksesta, että alle 20-vuotiaalle ei yleensä myönnetä työkyvyttömyyseläkettä. 16-20 – vuotias vajaakuntoinen nuori, jonka työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet, voi saada nuorten kuntoutusrahaa. Sen turvin hän voi opiskella ja hankkia ammatin ja valmiuksia työelämään. Näin ketään ei automaattisesti ”tuomita” työkyvyttömyyseläkkeelle ennen kuin on etsitty nuorelle sopivaa koulutusta ja työuraa. Työllisyyspolitiikan yhdeksi keskeiseksi päämääräksi on hyväksytty vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yhtäläinen oikeus työhön. Työvoimahallinnolla on päävastuu myös vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistämisestä.

Työhön ja työelämään osallistumisen ja palkkatyön avulla vammaiselle henkilölle suodaan oikeus saavuttaa samoja etuja kuin vammattomilla kuntalaisillakin on. Etuja ovat mm. taloudellinen riippumattomuus, mahdollisuus kehittyä, löytää ystäviä ja sosiaalisia kontakteja sekä omanarvontunteen lisääminen. Perustuslain 18 § sisältää jo sinänsä vammaisten ihmisten mahdollisuuden osallistua työtätekevänä ja elinkeinovapaudesta nauttivana kansalaisena tasa-arvoisena muiden rinnalla. Sosiaalihuollon tehtävänä on täydentää työvoimahallinnon tukitoimia vaikeimmin työllistyvien vammaisten henkilöiden työllistymiseksi. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön keskeinen tavoite on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimet sitoutuvat nykyistä tiiviimmin työvoimahallinnon palvelujen yhteyteen vammaisten henkilöiden työllistymiseksi. Osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen tukeminen on siten työhallinnon ja sosiaalihuollon yhteinen tehtävä. Lisäksi sosiaalihuollon tehtävänä on työtoiminnan järjestäminen henkilöille, joilla ei ole edellytyksiä työllistyä työsuhteiseen työhön. Jämsän kaupungissa toimii työllistämisyksikkö, jonka tehtävänä on tukea pitkään työtä hakeneiden työllistymistä. Palvelut on suunnattu niin työnhakijoille kuin työnantajille. Työllistämisyksikkö tekee tiivistä yhteistyötä eri hallintokuntien ja muiden seutukunnalla palveluja tuottavien tahojen kanssa. Palveluverkostossa yhteistyössä toimii mukana osatyökykyisille palveluita ja työtä tuottava Avitus-säätiö.

Jämsässä muutamilla vammaisilla henkilöillä (esim. aisti- ja liikuntavammaisilla) on kokemusta toimimisesta yksityisenä ammatinharjoittajana/yrittäjänä.

44

Vammaisen henkilön kannattaa selvittää ennen yrittäjäksi ryhtymistään kaikki yrittäjyyteen liittyvät velvoitteet ja sen mukanaan tuomat vaikutukset myös taloudellisiin etuuksiin. Tietoliikenteen kehittyminen ja etätyömahdollisuuksien lisääntyminen luovat uusia mahdollisuuksia vammaisten henkilöiden itsensä työllistämiseksi. Kuhmoinen: Kuhmoisten kunnassa toimii oma työnsuunnittelija, jonka toimenkuvaan kuuluu kunnan työllisyyden hoito yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Päätavoite on auttaa työntekijöitä ja työnantajia kohtamaan. Suoran palkkaamisen lisäksi käytetään asiakkaiden tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan palkkatukea, työkokeilua, oppisopimuskoulutusta sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Yhteistyötä tehdään mm. Kuhmoisten työ- ja toimintakeskuksen kanssa. Ehdotus:

1. Kunnalliseen työhön/toimeen valittaessa vammaisuus ei saa olla este, jos siitä ei

itse työn/toimen hoitamisen kannalta ole merkitystä (Yhdenvertaisuuslaki). 2. Kunnat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan lisäämään osatyökykyisten osuutta

henkilöstön kokonaismäärästä.

TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ

Esteettömyys viestinnässä ja tiedonsaannissa merkitsee niiden tasavertaista saavutettavuutta ja käytettävyyttä. Esim. kuuroille esteetön viestintä merkitsee viittomakielisyyttä, visuaalisuutta ja vuorovaikutusta. Viittomia äidinkielenään käyttävillä henkilöillä tulee olla tasavertainen mahdollisuus itse valita miten, milloin ja missä muodossa hän ottaa vastaan informaatiota. Verkkopalveluja kehitettäessä tulee huomioida kaikki erilaiset käyttäjäryhmät. Tällä hetkellä Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan verkkopalvelut eivät tarjoa kaikille ryhmille täysin tasavertaista tiedon saantia (esim. näkövammaiset, kuurot, kieliversiot). Toinen viestinnän haaste liittyy ymmärrettävään kielen käyttöön (selkokieli). Selkokielestä hyötyviin kuuluu kehitysvammaisia ja autismin kirjoon kuuluvia henkilöitä, dysfaatikkoja, afaatikkoja ja henkilöitä, joilla on erityisiä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Myös kuurot henkilöt hyötyvät selkokielestä, koska suomi on usealle heistä vieras kieli. On myös arvioitu, että ikääntymisen myötä tekstin ymmärtäminen tuottaa lisääntyviä vaikeuksia. Jokaisen hallinto-alan tulee huolehtia ajantasaisesta ja esteettömästä tiedottamisesta ja viestinnästä, joka on myös eri tavoin vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Tiedottamista tulee tehostaa erityisesti silloin, kun lainsäädännössä, palveluissa tai elinympäristössä tapahtuu vammaisia ihmisiä koskevia muutoksia. Tiedottaminen tulee järjestää kaikille kohderyhmille soveltuvassa muodossa.

45

Viittomakielen-, puhe- ja kirjoitustulkkipalvelujen saatavuutta tulee lisätä tarvetta vastaavasti. Selkokielisyys tulee huomioida kaikessa tiedottamisessa. Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan tulee huolehtia, että yhteispalvelupisteissä ja hyvinvointituvissa on myös ajantasaista vammaisia henkilöitä koskevia tiedotteita. Vaikka monet erityisryhmät käyttävät tänä päivänä jo sujuvasti sähköisiä palveluita, on huomioitava, ettei kaikilla ole mahdollisuutta tai riittävää tietotaitoa niiden käyttöön. Tämän johdosta on perusteltua säilyttää ainakin keskeisen tiedon osalta myös perinteisiä tiedottamisen tapoja. Jämsän kaupungin painettua palveluesitettä yhteystietoineen ei ole päivitetty vuoden 2014 jälkeen. Tähän on ollut merkittävänä syynä käynnissä olevat muutokset ja palvelujen siirtymiset. On myös arvioitu painetun esitteen tarpeellisuutta nykypäivänä. Vammaispalvelujen tuottama oma paperinen esite on melko uusi ja se on myös sähköisenä versiona.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Direktiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavuttavuudelle asetettavista minimitason vaatimuksista sekä saavutettavuuden toteutumisen valvonnan keinoista.

Saavutettavuusdirektiivillä halutaan taata ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on:

edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa luoda yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden

saavutettavuudelle parantaa digitaalisten palveluiden laatua.

Suunnittele kaikille periaate

Saavutettavuus kuuluu olennaisena osana suunnittele kaikille -periaatteeseen. Sen tavoitteena on varmistaa kaikille käyttäjille tasavertaiset mahdollisuudet käyttää palveluita riippumatta käyttäjän kuulo- tai näkökyvystä, motorisista vaikeuksista tai muista toimintarajoitteista. Saavutettavat verkkopalvelut mukautuvat erilaisiin käyttötarpeisiin ja erilaisiin käyttäjiin. Palvelusuunnittelussa tulee huomioida erilaiset käyttäjät ja käyttötilanteet sekä erilaiset päätelaitteet.

Verkkopalveluiden saavutettavuus on olennainen osa julkisen hallinnon palveluiden digitalisointia ja verkkopalveluiden laadukkuutta. Palveluiden suunnittelu saavutettaviksi tukee kaikkia verkkopalveluiden käyttäjiä. Ehdotus: 1. Huolehditaan kaupungin ja kunnan verkkosivuston kuten myös erilaisten

esitteiden ja oppaiden kehittämisessä niiden käytettävyys ja saavutettavuus eri käyttäjäryhmien kannalta saatavuusdirektiivi huomioiden (mm. viittomakieliset tiedotteet, puhutut tiedotteet). Kaupungin ja kunnan esitteet ja oppaat tulee päivittää vuosittain erityisesti yhteystietojen osalta.

46

2. Varmistetaan kaupungin ja kunnan järjestämissä tilaisuuksissa ja kaupungin palvelupisteissä liikkumisen ja toimimisen esteettömyys sekä kuunteluolosuhteiden toimivuus kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisille osallistujille ja palvelujen käyttäjille (kohtuulliset mukautukset).

3. Kehitetään erityisryhmien valmennusta, valmiuksia ja mahdollisuuksia

sähköisten palvelujen käyttämiseen.

TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Kunnallinen vammaisneuvosto Tällä hetkellä kunnalla ei ole velvollisuutta asettaa vammaisneuvostoa. Vammaispalvelulaissa (laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987) säädetään, että kunnanhallitus voi asettaa vammaisneuvoston. Kunnille on kuitenkin tulossa kuntalakiin (410/2015) perustuva velvollisuus perustaa kunnallinen vammaisneuvosto. Tältä osin kuntalaki tulee voimaan 1.6.2017 (§ 28). Kunnan on perustettava vammaisneuvosto ja annettava sille mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Vaikuttamismahdollisuus on annettava asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Vammaisneuvostossa tulee olla edustettuina vammaiset henkilöt, omaiset ja vammaisjärjestöt. Muutos vahvistaa vammaisneuvostojen asemaa kunnissa. Vammaisneuvosto voi jatkossakin olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisneuvostot eivät ole virallisia kunnan toimielimiä vaan kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Laissa korostetaan vammaisneuvostojen aktiivista roolia. Siinä myös edellytetään tiedonsaantia hyvissä ajoin. Tarkempi sääntely vammaisneuvoston asettamisesta, jäsenten lukumäärästä, kokoonpanosta ym. jää paikallisesti säädettäväksi. Kunnan hallitus voi lisäksi hyväksyä vammaisneuvoston toimintasäännön, jossa todetaan lakisääteiset ja muut mahdolliset tehtävät:

jäsenten lukumäärä

mitä tahoja jäsenet edustavat

toimikausi

kokousten koolle kutsuminen

puheenjohtajan valinta

sihteerin tehtävän hoitaminen

toimintasuunnitelman laatiminen

toimintakertomuksen antaminen

Hyvin toimiva yhteistyö kunnan ja vammaisneuvoston välillä hyödyttää molempia osapuolia. On tärkeää ja lopulta myös taloudellisempaa antaa vammaisneuvostolle mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn jo suunnitteluvaiheessa, jotta esimerkiksi esteellisiä ratkaisuja ei tehdä. Hyvässä yhteistyössä tieto kulkee saumattomasti molempiin suuntiin: vammaisneuvosto tuo itse aktiivisesti esiin havaitsemiaan epäkohtia ja

47

vammaisneuvosto tunnetaan, ja se osallistetaan kaikilla hallinnonaloilla tehtävään suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa satojen tuhansien ihmisten työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille 1.1.2019. Maakuntia on 18. Valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapautta lisätään sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lain tavoitteena on, että valinnanvapaus lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaa palveluun pääsyä ja parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Sen myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla Valinnanvapauden lainvalmistelu etenee siten, että tammikuun lopussa 2017 hallituksen esityksen luonnos on lähtenyt lausuntokierrokselle ja esitys annetaan eduskunnalle keväällä 2017. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, jolloin maakunnat alkavat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Lakiesityksen mukaan maakunnilla olisi kaksi vuotta aikaa yhtiöittää ja siirtää sote-keskusten ja hammashoitoloiden tuotettavaksi valinnanvapauslaissa määritellyt perustason palvelut. Myös laajennetun perustason palvelujen pitäisi olla käytössä viimeistään 1.1.2021. Se tarkoittaa, että sote-keskuksiin tuodaan myös erikoislääkärien palveluja sekä lyhytaikaisesti tarvittavia sosiaalipalveluja. Näitä palveluja ovat esimerkiksi sosiaalityö, asumispalvelut, päihde- ja mielenterveystyö ja perheneuvolat.

Käytännössä asiakas voisi listautua valitsemansa julkisen tai yksityisen sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa hammashoitolan. Asiakasmaksu on kaikissa sama. Asiakas voisi saada myös maksuseteleitä, asiakasseteleitä tai henkilökohtaisen budjetin, joilla voi hankkia muita tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakas voisi myös valita maakunnan omalle tuotantovastuulle kuuluvissa palveluissa maakunnan liikelaitoksen toimipisteen. Nykyisin asiakkaalla on oikeus valita vain terveyspalveluja, jatkossa asiakas voisi valita myös sosiaalihuollon toimipisteen. Asiakas voisi valita haluamansa ammattihenkilön toimipisteessä, jos se olisi toiminnan

48

kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Henkilökohtainen budjetointi Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseva, esimerkiksi vanhus- ja vammaispalveluiden asiakas, voi saada henkilökohtaisen budjetin (tietty sovittu rahamäärä) vuonna 2019 (ryhmille, jotka ovat nyt vammais- tai vanhuspalvelulain piirissä). Tällöin maakunnallinen tuottaja arvioi tilanteen ja asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii asiakassuunnitelman mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja, hän voi vaikkapa hankkia henkilökohtaisen avustajan tai kuljetuspalveluja. Kenelle tahansa henkilökohtaista budjettia ei anneta. Vanhuksen tai vammaisen tulee esimerkiksi täyttää tietyt lainsäädännön kriteerit. Henkilökohtaisen budjetin tulee myös sopia ihmiselle eli on oltava laaja-alaisempaa avun ja palvelun tarvetta. Henkilön on itse pystyttävä vähintäänkin tuetusti hallitsemaan budjettia. Suomen mallissa henkilön tilille ei tulisi suoraan rahaa vaan budjetti olisi sähköisesti käytettävissä tietojärjestelmässä. Henkilökohtainen budjetti laaditaan joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Henkilökohtaisen budjetin toteutumista arvioidaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia. Henkilökohtaista budjettia tarkistetaan, jos esimerkiksi asiakkaan elämäntilanne tai avuntarve muuttuu olennaisesti. Jos kustannukset muuttuvat paljon, myös silloin henkilökohtaista budjettia tarkistetaan. Jos henkilökohtainen budjetti ylittyy, asiakas vastaa itse kustannuksista, jotka ylittävät henkilökohtaisen budjetin. Maakunnallinen vammaisneuvosto Maakuntalakiesityksessä ehdotetaan, että jatkossa maakuntahallituksen olisi asetettava maakunnallinen vammaisneuvosto vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi v. 2019. Vaikuttamistoimielimellä tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden ja heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Maakuntalakiesityksessä ehdotetaan, että jokainen kunnallinen vammaisneuvosto valitsisi yhden edustajan maakunnalliseen vammaisneuvostoon. Kunnallisten vammaisneuvostojen säilyminen on tärkeää lähidemokratian toteutumisen kannalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä 1.1.2019 maakunnille monet vammaisten henkilöiden kannalta tärkeät asiat jäävät edelleen kuntatasolla päätettäviksi; mm. varhaiskasvatus, koulutus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, yhdyskuntatoimi.

49

EHDOTUSTEN YHTEENVETO, TOTEUTTAJAT, AIKATAULU JA SEURANTA

Vammaisneuvoston ehdotus

Toteuttaja Seuranta

Vammaisneuvoston asema ja tehtävät

Vammaisneuvoston toimintamahdollisuudet turvataan varaamalla talousarvioihin riittävästi rahaa vammaisneuvoston kuluihin, joita aiheuttavat erilaiset neuvottelut, koulutukset, esteettömyyskartoitukset, tilaisuuksien järjestäminen ja tiedotustoiminta. Lisäksi varataan määräraha kokouspalkkioihin ja jäsenten matkakuluihin.

Vammaisneuvoston toimikauden tulee olla neljävuotinen huomioiden vammaisneuvoston pitkäjänteinen työ. Kuntalain 28 § mukaan kaupungin/ kunnanhallitus hyväksyy vammaisneuvoston toimintasäännön, jossa todetaan lakisääteiset ja muut mahdolliset tehtävät:

- jäsenten lukumäärä 7 + henkilökohtaiset varajäsenet

- mitä tahoja jäsenet edustavat

- toimikausi 4 v - kokousten koolle

kutsuminen - puheenjohtajan

valinta (vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan)

- varapuheenjohtaja (vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan)

- sihteerin tehtävän hoitaminen: vammaispalvelun

Jämsän kaupunginhallitus. Kuhmoisten kunnanhallitus. Sosiaali- ja terveyslautakunta.

Vammaisneuvosto seuraa vuosittain talousarvioita. Kaupungin- ja kunnan- hallituksen päätökset vammaisneuvoston toimikaudesta, taloudesta ja asemasta.

50

viranhaltija - toimintasuunnitelman

laatiminen - toimintakertomuksen

antaminen - kaup. hallituksen

edustaja - Kuhmoisten kunnan

edustaja - soteltk:n edustaja - tarvittaessa

vammaisneuvosto kutsuu kokouksiin asiantuntijoita ja viranhaltijoita eri toimialueilta

Vammaisia henkilöitä kuullaan kaikessa heitä koskevissa suunnitelmien laadinnassa ja päätöksenteossa. Tähän velvoittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja.

Vammaisneuvoston ehdotus

Toteuttaja Seuranta

Esteettömään rakentamiseen sitoutuminen

Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta sitoutuvat noudattamaan kaikessa rakentamisessa maankäyttö- ja rakennuslakeja ja sen asetuksia. Näin saavutetaan esteetön ja saavutettava ympäristö.

Lain määrittelemä liikuntaesteisyys nähdään laaja-alaisena, johon kuuluu muitakin erityisryhmiä kuin pyörätuolilla /sähköisillä apuvälineillä liikkuvat. Esim. aistivammaiset, vanhusväestö, rollaattorin tai keppien avulla liikkuvat.

Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta pyytää vammaisneuvostolta lausunnot kaikissa julkisten

Kaupungin ja kunnan tekninen, – rakennus- ja ympäristölautakunnat Sivistyslautakunnat

Vammaisneuvosto Vuosittainen tarkastelu tilanteen kehityksestä.

51

rakennusten ja alueiden rakennussuunnitteluasioissa. Samalla tavalla suoritetaan vammaisneuvoston kuuleminen myös kaavoitusasioissa. Rakentamisen/kaavoituksen asiantuntija esittelee ja selvittää suunnitelmat vammaisneuvoston jäsenille. Kaikkiin uustuotannon kerrostaloihin rakennetaan hissi. Merkittävien peruskorjausten ja saneerausten yhteydessä huomioidaan myös hissiratkaisut sekä esteetön pääsy hisseille. Näihin on mahdollista hakea valtion korjausavustuksia. Lisätään kaupungin ja kunnan työntekijöiden tietoisuutta esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvistä asioista (rakennetun ympäristön kanssa työskentelevien esteettömyyskoulutus)

Kartoitettujen liikuntaesteiden poistaminen

Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta varautuu vuosittaisissa talousarvioissaan kartoitettujen liikuntaesteiden poistamiseen. Jämsän uimahallin saneerauksessa huomioidaan aikaisempaa paremmin esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten ihmisten kannalta. Normaaliasuntokannassa on riittävä määrä esteettömiä asuntoja eikä niitä tule keskittää tai eristää tietyille alueille. Invapysäköintipaikat maalataan katuihin sinisellä pohjamaalilla pyörätuolisymbolin lisäksi (ks. Invalidiliiton suositusten mukaisesti)

Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimi ja tekninen lautakunta. Kuhmoisten kunnan tekninen toimi ja rakennuslautakunta. Sivistyslautakunnat.

Kerran vuodessa asiaa tarkastelevat yhdessä Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimi/Kuhmoisten kunnan tekninen toimi/ sivistystoimet ja vammaisneuvosto.

Liikkumisympäristön

52

rakentaminen ja kunnossapito

Esteettömistä ulkoilureiteistä ja lähiliikuntapaikoista tiedotetaan ja ne merkitään opasteilla. Lähiliikuntapaikat suunnitellaan ja toteutetaan soveltuviksi kaikille. Jämsän maauimalan alueen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan esteettömyys ja saavutettavuus.

Yhdyskuntatoimi ja sivistystoimi / Jämsä (liikuntapalvelut). Sivistystoimi ja tekninen toimi/ Kuhmoinen

Jämsän kaupungin vapaa-aikapäällikkö raportoi suunnitelmista ja toteutuksesta vammaisneuvostolle. Kuhmoisten sivistystoimen johtaja raportoi suunnitelmista vammaisneuvostolle.

Vammaisneuvoston ehdotus

Toteuttaja Seuranta

Kulttuuri, virkistys ja liikunta

Jämsän kaupunki vastaa Jämsän kaupungin erityisliikuntapalveluiden tuottamisesta ja tarjonnasta yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

Sivistystoimi/ erityisliikunnan ohjaaja

Vuosittainen tarkastelu tilanteesta

Vammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuuksia kulttuuri-, liikunta- ja virkistys-palveluihin parannetaan tarjoamalla kohtuuhintaisia kuljetuspalveluja niille vammaisille henkilöille, joille niitä ei ole myönnetty vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalveluna.

Sivistyslautakunta / Jämsä, Kuhmoinen. Logistiikkasuunnittelija/Jämsä

Vuosittainen tarkastelu tilanteesta. Sivistyslautakunta Logistiikkasuunnittelija

Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta jatkaa kolmannen sektorin tukemista/ avustamista, jotta nämä voisivat tuottaa liikunta-, kulttuuri- ja virkistystoimintaa. Mm. kehitysvammaisten virkistys- ja liikuntatoiminta sekä aistivammaisten virkistystoiminta. Kaupunki ja kunta edesauttavat järjestöjä löytämään sopivia toimintatiloja.

Eri hallintokunnat

Myönnetyt avustukset: e/vuosi/ järjestö. Tiedot annetaan pyydettäessä vammaisneuvostolle. Eri lautakunnat

Vammaisen henkilön avustajalle myönnetään ilmainen sisäänpääsy kaupungin ja kunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Samaa käytäntöä suositellaan toteutettavaksi myös yhdistysten ja muiden tapahtumajärjestäjien tilaisuuksissa.

Eri hallintokunnat > lähettävät suosituksen eri tapahtumien järjestäjille

Asiakkailta saatava palaute

Kulttuuri-, liikunta- ja Kaupungin ja kunnan Viestintävastaavat.

53

virkistyspalveluista sekä tapahtumista tiedotettaessa käytetään eri tiedotuskanavia. Kohderyhmille sopivia tiedotuskanavia kartoitetaan ja parannetaan tiedottamisen tavoitettavuutta edelleen. Tiedotukset ovat kaikille ymmärrettävässä muodossa ja niistä ilmenee mahdolliset vammaisryhmille tarjottavat erityisjärjestelyt (esim. induktiosilmukka). Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan nettisivujen uudistamisen yhteydessä huomioidaan selkokielisyys ja nykytekniikan käyttö huomioiden mm. kuurot ja näkövammaiset (esim. viittomakieli) saatavuusdirektiivin mukaisesti.

viestintävastaavat ja eri hallintokuntien tiedotuksesta vastaavat viranhaltijat

Asiakkailta saatava palaute

Kulttuuri-, liikunta- ja virkistyspalveluja suunnitellaan ja tarjotaan asiakaslähtöisesti yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa. Vammaisia henkilöitä tiedotetaan esim. oikeudesta tulkkipalveluun tai henkilökohtaiseen apuun, jonka avulla voi toteutua osallistuminen esim. kulttuuritapahtumiin.

Eri toimialat. Vammaisneuvosto

Kirjaston/kirjastoauton palvelut ovat kaikkien vammaisryhmien saavutettavissa. Selkokirjallisuutta ja äänikirjoja hankitaan edelleen kirjastoihin. Kotilainauksen kehittämistä jatketaan Kuhmoisissa. Kirjaston ja kaupungin neuvonnan yhteydessä olevaan asiakastietokoneeseen esitetään hankittavaksi suurennusohjelma, ruudunlukuohjelma ja puhesyntetisaattori.

Kirjastotoimen johtaja/Jämsä. Kirjaston hoitaja/ Kuhmoinen

Asiakkailta saatava palaute/ vammaisneuvosto

54

Uimahallin saneerauksessa huomioidaan aikaisempaa paremmin esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten ihmisten kannalta.

Yhdyskuntatoimi, sivistystoimi.

Vammaisneuvoston kuuleminen suunnitelmia laadittaessa.

Vammaisneuvoston ehdotus

Toteuttaja Seuranta

Vammaispalvelut

Palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi, päätöksenteko, palvelusuunnitelma

Maakuntien sote-valmisteluun liittyen vammaisten oikeudet ja erityistarpeet huomioidaan palveluiden järjestämisestä päätettäessä. Palvelusuunnitelma tehdään vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisesti vammaispalvelun asiakkaille.

Palvelusuunnitelma tarkistetaan määräajoin ja aina asiakkaan pyynnöstä. Kehitysvammaisille henkilöille laaditaan erityishuolto-ohjelma. Huolehditaan riittävästä palveluohjauksen ja sosiaalityön resurssista huomioiden lakisääteiset määräajat palvelutarpeen arvioinnissa, palvelusuunnittelussa ja päätöksenteossa.

Kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johto, vammaispalvelut

Sosiaali- ja terveystoimi ja vammaisneuvosto. Seuranta kerran ohjelmakauden aikana. Tilastot.

Asuminen

Turvataan erilaisin tukitoimin vaikeavammaisen henkilön asuminen omassa kodissa mahdollisimman pitkään.

Sosiaali- ja terveyslautakunta.

Sosiaali- ja terveystoimi ja vammaisneuvosto. Seuranta kerran ohjelmakauden aikana.

Rakentaminen ja peruskorjaaminen toteutetaan niin, että asunnot soveltuvat kaikille ihmisille elämän eri vaiheissa (esteettömät ja saavutettava asunnot).

Tekninen lautakunta Jämsänmäki Oy

Vammaisneuvoston ja yhdyskuntatoimen seurantapalaveri kerran ohjelmakauden aikana.

Huolehditaan siitä, että kunnan Vammaispalv.pääll. Vammaispalvelupäällikkö.

55

yleiset palvelut esim. kotihoito ovat myös vaikeavammaisten henkilöiden käytettävissä. Vaikeavammaisella henkilöllä on halutessaan mahdollisuus saada kotiin tarvitsemansa palvelut kotihoidosta. Kotihoidossa tulee olla riittävästi henkilöstöresurssia ja osaamista vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin.

Kotihoidosta vastaavat/ Jämsän Terveys

Kotihoidosta vastaavat

Kaupunki järjestää edelleen tulevaisuudessa riittävän määrän erilaisia asumispalveluita vaikeavammaisille ja kehitysvammaisille lähipalveluperiaatteella, asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Myös tilapäisten asumispalvelupaikkojen ja lyhytaikaishoidon määrää lisätään huomioiden erityisesti lasten ja nuorten tilapäishoito, omaishoidon vapaiden järjestyminen ja perhehoidon kehittäminen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta. Asumispalvelupaikkojen määrä /vuosi, vrk/vuosi (yksiköittäin: Jämsä vrt. Jämsän seudun ulkopuoliset paikat) Tilapäiset asumispalvelupaikat yksiköittäin: asiakasmäärä/vuosi, vrk/vuosi

Henkilökohtainen apu

Jämsän kaupungin vammaispalvelut kehittävät edelleen ohjausta ja neuvontaa vaikeavammaisille työnantajille ja avustavat tarvittaessa avustajarekrytoinnissa. Tähän varataan riittävät palveluohjauksen henkilöstöresurssit. Jämsän kaupungilla tulee olla riittävä määrä kaupungin omia vammaisavustajia käytettävissä henkilökohtaisen avun toteuttamiseen. Ostopalvelujen väheneminen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta.

Vammaispalveluista vastaava viranhaltija antaa vammaisneuvostolle selvityksen kerran ohjelmakauden aikana. Henkilöstöresurssit.

Taloudelliset tukitoimet ja vertaistuki

Tiedotetaan selkeästi erilaisten tukipalveluiden olemassaolosta, myös järjestöjen tarjoamista

Sosiaali- ja terveystoimi ja vammaisjärjestöt

56

palveluista sekä palvelu- ja kuntoutusohjauksen mahdollisuudesta (esim. kaupungin www-sivut).

Toteutetaan mahdollisuuksien mukaan vertaisryhmätoimintaa kolmannen sektorin kanssa.

Sosiaali- ja terveystoimi

Varataan määrärahoja kaupungin vammaispalvelun budjettiin näkövammaisten äänilehtitoimintaan, Kuulo ry:n kuulopalveluihin ja Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kerho- ja virkistystoimintaan.

Sosiaali- ja terveyslautakunta.

Talousarvio. Vammaispalveluista vastaava viranhaltija antaa ohjelmakauden aikana selvityksen vammaisneuvostolle

Vammaisneuvoston ehdotus

Toteuttaja Seuranta

Terveyspalvelut

Terveydenhuollon palveluja /palvelukäytäntöjä sekä toimintasuunnitelmia laadittaessa, otetaan huomioon toimintojen sujuminen vammaisten kannalta. Suunnittelussa huomioidaan toimitilojen sijainti, palvelujen saavutettavuus sekä selkeät opasteet. Uudisrakennuksia sekä perusparannuksia suunniteltaessa pyydetään vammaisneuvoston kannanotto suunnitelmaan.

Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johto. Yhdyskuntatoimi, tekninen toimi. Jämsän Terveys.

Esteettömyyskartoituksen päivitysten yhteydessä (Mittari: vammaisneuvostolta pyydettyjen lausuntojen määrä/ vuosi)

Terveydenhuollon henkilöstön tietämystä vammaisuudesta parannetaan: koulutus, konsultointi, internet, yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa.

Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johto (vastuuhenkilöinä hallintoylilääkäri, sosiaali- ja terveysjohtaja) Jämsän Terveys

Vammaisuuteen liittyvän koulutuksen osuus (työnantajan järjestämien) koulutuspäivien määrästä (Mittari: vammaisuuteen liittyvät koulutuspäivät/ vuosi/työntekijäryhmittäin)

Vammaisten lasten perheiden tukeminen huomioidaan lastenneuvolatyössä.

Jämsän Terveys/ Perhepalvelukeskuksen johtaja ja os.hoitaja

Selvitys vammaisneuvostolle ohjelmakauden aikana.

57

Huolehditaan, että lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinemäärärahat ovat riittävät yhteistoiminta-alueella esiintyvän tarpeen ja sairaanhoitopiirin ohjeistuksen mukaisesti. Apuvälineiden saajien tulee saada riittävää apuvälineiden käytön ohjausta. Apuvälineiden hankinnan suhteen yt-alueen asukkaat ovat samassa asemassa asuinpaikasta riippumatta.

Jämsän Terveys. Apuvälineyksikkö. Hallintoylilääkäri. Sosiaali- ja terveystoimi.

Apuvälineyksikön vastaavan selvitys vammaisneuvostolle ohjelmakauden aikana.

Tiedotettaessa terveydenhuollon palveluista huomioidaan vammaisten ihmisten erityistarpeet. Kaikissa tilanteissa huomioidaan henkilökohtaisen neuvonnan merkitys. Kehitetään sähköistä viestintää, palveluohjausta ja etätulkkausta.

Sosiaali- ja terveystoimen johto. Jämsän Terveys.

Selvitys käytetyistä tiedotusvälineistä ja käytännöistä. sekä niiden soveltumisesta eri vammaisryhmille. Etätulkkauksen käyttö henkilökohtaisessa neuvonnassa ja opastuksessa.

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulee olla myös vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden saatavilla.

Jämsän Terveys Sosiaali- ja terveystoimen johto

Selvitys tilanteesta ohjelmakauden aikana.

Maakuntien sote-valmisteluun liittyen vammaisten oikeudet ja erityistarpeet huomioidaan terveyspalveluiden järjestämisestä päätettäessä.

Sosiaali- ja terveystoimen johto

Vammaisneuvoston ehdotus

Toteuttaa Seuranta

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Turvataan, että erityisen tuen tarpeessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa oikeus avustajaan ja erityislastentarhanopettajan palveluihin.

Sivistystoimi Jämsä/Kuhmoinen. Varhaiskasvatusjohta-ja/ Jämsä.

Henkilöstöresurssien määrä ja erityislastentarhan- opettajan kelpoisuusehdot täyttävien työntekijöiden määrä.

Turvataan, että pitkäaikaissairauksia sairastavilla lapsilla (esim. 1 tyypin diabetes, astma, epilepsia) on oikeus turvalliseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osaavan ja riittävän henkilöstön turvin. Henkilökunnan koulutuksesta ja

Sivistystoimi Jämsä/ Kuhmoinen. Varhaiskasvatusjohta- ja /Jämsä

Henkilöstöresurssien tarkastelu suhteessa päivähoidossa oleviin pitkäaikaissairaisiin lapsiin. Perheiltä saatu palaute.

58

ohjauksesta on huolehdittava yhteistyössä lapsen hoitovastuutahon kanssa (erikoissairaanhoito / perusterveydenhuolto). Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstö tekee tiivistä yhteistyötä eri kuntoutus- ja hoitotahojen kanssa.

Vammaisneuvoston ehdotus

Toteuttaja Seuranta

Koulutus ja opiskelu

Oppilaalle valitaan parhaiten sopiva opetusryhmä sekä varataan riittävät muut resurssit. Mikäli erityisoppilaan opettaminen yleisopetuksen ryhmässä on oppilaan edun mukaista, opiskelua ja opettajan työtä tuetaan. Mikäli erityisoppilasta opetetaan yleisopetuksen ryhmässä, huolehditaan myös siitä, ettei samassa ryhmässä opiskelevien muiden lasten kasvatus, opiskelu ja asema vaikeudu. Opetustoimi tekee tiivistä yhteistyötä eri kuntoutus- ja hoitotahojen tahojen kanssa.

Opetusjohtaja/ Jämsä, sivistystoimen johtaja/Kuhmoinen, rehtorit

Erityisoppilaiden ja opetusryhmien määrä Koulunkäyntiohjaajien ja muun avustavan henkilöstön määrä suhteessa erityisoppilaiden määrään.

Koulut hankkivat oppilaan tarvitsemat apuvälineet erityisoppilaiden käyttöön.

Sivistyslautakunta Jämsä/ Kuhmoinen. Rehtorit

Apuvälineisiin varatut määrärahat/vuosi, selvitys hankituista apuvälineistä ohjelmakauden aikana.

Opetustoimi huolehtii, että erityisen tuen tarpeessa olevalla lapsella on peruskoulussa mahdollisuus henkilökohtaiseen avustajaan / ryhmäavustajan tukeen. Tämä koskee myös pitkäaikaissairaita lapsia.

Opetusjohtaja/ Jämsä, sivistystoimen johtaja / Kuhmoinen, rehtorit.

Avustajien määrä suhteessa erityisoppilaiden määrään.

Jo varhaisessa vaiheessa vammaisen oppilaan vanhemmille annetaan tietoa erilaisista mahdollisuuksista, joita heidän lapsellaan on koulutuksessa.

Varhaiskasvatus, opetustoimi, vammaispalvelut

Vanhempien ja eri yhteistyötahojen osallistuminen lapsen palvelu- ja kuntoutussuunnitelman

59

Ammatilliseen koulutukseen ohjaamiseen kiinnitetään riittävästi huomiota.

laadintaan ja vanhempien ohjaukseen

Vammaisneuvoston ehdotus Toteuttaja Seuranta

Työ- ja päivätoiminta

Työvalmennussäätiö Avitus kehittää edelleen toimintaansa vastaamaan valtakunnallisia työ- ja päivätoiminnan laatukriteerejä sekä YK:n vammaissopimuksen sisältöä. Laatukriteereiden ja vammaissopimuksen keskeisenä sisältönä ovat muun muassa yhdenvertaisuus, itsemääräämisoikeus, osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan, elinikäinen oppiminen, esteettömyys ja saavutettavuus sekä palveluihin vaikuttaminen oman elämänsä asiantuntijana.

Työvalmennussäätiö Avitus

Avotyöpaikkoihin työllistyneiden määrä (kaupunki, kuntayhtymät, yksityiset ym.) Avotyön ohjauksen määrä (selvitys käytetyistä henkilöstöresursseista)

Työvalmennussäätiö Avitus lisää työtoiminnassaan edelleen osatyökykyisten henkilöiden työvalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa ja luo sitä kautta heille edellytyksiä avoimille työmarkkinoille työllistymiseen.

Työvalmennussäätiö Avitus

Selvitys toteutuneen työ- ja päivätoiminnan määrästä ja sisällöstä.

Työvalmennussäätiö Avitus seuraa hallituksen ”Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)” – kärkihankkeen etenemistä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa.

Työvalmennussäätiö Avitus

Kuhmoisten työ- ja toimintakeskus jatkaa uusien palvelumuotojen suunnittelemista ja selvittämistä.

Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta, vammaispalvelut

Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta, Kuhmoisten kunnanhallitus

Työllistyminen

Kunnalliseen työhön/toimeen valittaessa vammaisuus ei saa olla este, jos siitä ei itse työn/toimen hoitamisen kannalta ole merkitystä.

Kaupungin ja kunnan rekrytoinnista vastaavat

Yhdenvertaisuussuunnitelma Tasa-arvosuunnitelmat Henkilöstötilinpäätökset

Kunnat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan lisäämään osa-työkykyisten osuutta henkilöstön

Kaupungin ja kunnan rekrytoinnista vastaavat

Henkilöstötilinpäätökset Yhdenvertaisuussuunnitelma

60

kokonaismäärästä.

Vammaisneuvoston ehdotus

Toteuttaja Seuranta

Tiedottaminen ja viestintä

Huolehditaan kaupungin ja kunnan verkkosivuston kuten myös erilaisten esitteiden ja oppaiden kehittämisessä niiden käytettävyys ja saavutettavuus eri käyttäjäryhmien kannalta saatavuusdirektiivi huomioiden (mm. viittomakieliset tiedotteet, puhutut tiedotteet). Kaupungin ja kunnan esitteet ja oppaat tulee päivittää vuosittain erityisesti yhteystietojen osalta.

Eri hallintokunnat. Kaupungin ja kunnan viestintävastaavat.

Vuosittain tarkastellaan tilannetta.

Varmistetaan kaupungin ja kunnan järjestämissä tilaisuuksissa ja kaupungin palvelupisteissä liikkumisen ja toimimisen esteettömyys sekä kuunteluolosuhteiden toimivuus kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisille osallistujille ja palvelujen käyttäjille (kohtuulliset mukautukset).

Eri hallintokunnat. Osallistujilta saatu palaute. Vuosittainen tarkastelu.

Kehitetään erityisryhmien valmennusta, valmiuksia ja mahdollisuuksia sähköisten palvelujen käyttämiseen.

Eri hallintokunnat, tiedotus- ja viestintävastaavat. vammaisjärjestöt

Vuosittainen tarkastelu.

LIITTEET Hallintokuntien lausunnot vammaispoliittisen ohjelman vv. 2013–2015 toteutumisesta Yhteenveto esteettömyyskartoitus 11.11.2016