HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA

Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen

HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKY‐YHTEISKUNTA

KaupungistuminenSähköistyminenVerkottuminenDigitalisoituminenGlobalisaatioEpävarmuus, riskitMaantiede (Suomi)

HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE (688/2005)

Huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Yhteiskunnan toiminnot

Markkinaperusteinen toiminta

Huoltovarmuus‐toiminta

MIKÄ HUOLTOVARMUUTTA UHKAA?Keskeisiä uhkia ovat 

tieto‐ ja viestintäjärjestelmien sekä ‐verkkojen häiriintyminen energiansaannin keskeytyminen väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen  luonnon‐ ja ympäristöonnettomuudet

Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.

Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois.

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN TEHTÄVIÄ  (225/2008)

1. kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa;2. varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus;3. turvata välttämätön tavara‐ ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto;4. hoitaa velvoite‐ ja turvavarastointia;5. ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä 1 §:ssä tarkoitettujen 

tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi.

Muista huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisista Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä voidaan antaa säännökset valtioneuvoston asetuksella

Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1.500)

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO

HuoltovarmuuskeskusHallitus

Huoltovarmuusneuvosto

Rakennuspooli ‐ aluetoimikunnat (6)

Alkutuotanto‐pooli

Elintarvike‐teollisuuspooli

Kauppa‐ jaJakelupooli

‐ KOVA‐toimikunta

Terveyden‐huoltopooli

Vesihuolto‐pooli

Tekstiili‐ jaJalkinepooli

‐ Jätealan   

huoltovarmuus‐toimikunta

Ilmakuljetus‐pooli

Maakuljetus‐pooli

Vesikuljetus‐pooli

Kemian pooli

Teknologiapooli

Elektroniikka‐pooli

Metsäpooli

Muovi‐ jakumipooli

MIL‐pooli

Voimatalous‐pooli‐Aluetoimikunnat‐ Kaukolämpö‐jaosto

‐ Kotimaisten   polttoaineiden   jaosto

Öljypooli‐Maakaasujaosto

Rahoitus‐huoltopooli

Vakuutus‐alan pooli

Graafinen pooli

Joukkoviestintä‐pooli

ICT‐pooli

Aluepooli‐ TIVA‐toimikunnat

Elintarvike‐huoltosektori

Energia‐huoltosektori

Logistiikka‐sektori

Terveyden‐huoltosektori

Tietoyhteis‐kuntasektori

Finanssialansektori

Teollisuus‐sektori

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoiminta‐ja asiantuntijaverkosto (n. 1.000 osallistujaa)

POOLIEN TEHTÄVIÄ

seurata ja analysoida alan huoltovarmuuden tilaa tehdä suunnitelmia vakavien häiriötilanteiden varalle ylläpitää alan huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten listaa suunnitella voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa tukea alan toimijoiden jatkuvuudenhallintaa ja seurata näiden varautumisen tilaa edistää sopimuksiin perustuvaa varautumista alan toimijoiden parissa tehdä esityksiä alan kriittisten materiaalien mahdollisista varastointitarpeista tehdä varautumiseen liittyviä selvityksiä  järjestää valmiusharjoituksia ja koulutustilaisuuksia

POLTTOAINEEN SAATAVUUS ALUEELLISESSA SÄHKÖNJAKELUN HÄIRIÖTILANTEESSA

PILOT ‐ PROJEKTIN VARAVOIMAKONEELLA VARUSTETUT HUOLTOASEMAT SUOMESSA

Forssa ABC

Oulu Teboil

Vierumäki Neste Oil

Siilinjärvi Shell

SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VARAUTUMISSUUNNITTELUN VALVONNAN TILANNE

Tilanne elokuu‐14Verkkoyhtiöt Suurjännitteiset

Kantaverkkoyhtiö

Kypsärit 52/81 4/12 1/1

Varautumissuunnitelmat 73/81 5/12 1/1

Var.suunnittelun kehittämisohjelmat 65/81 6/12 1/1

Sähköverkonhaltijat, ero > 1.0 (47 vastausta 2014, yhteensä vastattu 57 kpl)

nyky tavoite ero5.12 Tietoverkkohyökkäyksiin varautuminen 2.4 3.4 1.05.14 Palveluntuottajien korvattavuus 2.0 3.0 1.05.16 Yhteistoiminta vesihuoltoyhtiöiden kanssa vakavissa häiriötilanteissa 2.1 3.1 1.05.17 Liiketoiminnan toipuminen 2.1 3.1 1.0

HUOLTOVARMUUSRESERVIHuoltovarmuuspäätös 2013

Tavoitepäätöksen perustelumuistiosta:

• Energiahuoltosektorin kokouksessa 20.5.2014 selvityksen jatkaminen annettiin Voimatalouspoolille.• HVK:n ja Fingridin neuvottelussa 13.6.2014 sovittiin, että Fingrid miettii, miten edetään asiassa ja

hahmottelee konseptia.

Tavoitteena on, että huippukulutuksen aikaiset mahdolliset tuontihäiriöt pystytään kattamaan riittävällä kotimaisella tuotannolla, reservi-ja säätökapasiteetilla sekä kulutuksen ohjauksella. Kiristyneessä tehotilanteessa, tehopulassa ja vakavassa tehopulassa kantaverkkoyhtiön ja sen sopimusosapuolten välillä irtikytkettäviksi sovittujen kuormien lisäksi merkittävä keino kulutuksen rajoittamiseksi on sen ohjaaminen erilaisin teknisin ratkaisuin.

Sähkön siirtojärjestelmän vahvistaminen vaatii sekä aikaa että rahoitusta, kun otetaan huomioon nykyiset, rakenteilla olevat sekä suunnitellut naapurimaiden siirtoyhteydet. Nykyisen hiililauhdekapasiteetin poistuessa on tärkeää varautua energiahuoltovarmuuden kannalta välttämättömän varakapasiteetin ylläpitoon sähkön pitkäkestoisen saatavuushäiriön varalta. Tästä syystä on aiheellista, että Huoltovarmuuskeskus ja järjestelmävastaavana toimiva Fingrid Oyj yhteistyössä ryhtyvät toimenpiteisiin poistuvan varakapasiteetin aiheuttamien mahdollisten ongelmien estämiseksi.

VOIMATALOUSPOOLIN TOIMINTAOHJE POIKKEUSOLOIHIN

VALVE 2014 –HARJOITUS 23.9.2014

Valve 2014Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Arto Pahkin, valvomopäällikkö, Fingrid Oyj

Harjoituksen suunnittelu• Harjoituksen esisuunnittelu 5/2013• Useita suunnittelukokouksia ja työpajoja

– teknisten asioiden selvitys– mittaustekniset järjestelyt– kytkentöjen suunnittelu ja hallinta– suojaustekniset selvitykset– korvauskysymykset– tiedottamisen suunnittelu ja hallinta

• Kaksi "pöytä"-harjoitusta 6/2014 ja 9/2014• Yhtiökohtaisia harjoituksia• Muutama sidosryhmätilaisuus

Harjoituksen tavoitteet• Todentaa Pohjois-Suomen vesivoimalaitosten kyky

muodostaa saareke ilman ulkopuolista sähkön syöttöä sekä palauttaa sähkö kantaverkkoon vaiheittain tästä saarekkeesta

• Testata, kuinka johtamisjärjestelmä ja yhteistyö toimi kantaverkko-, verkko- ja tuotantoyhtiöiden välillä

• Todentaa, kuinka kauan käytännössä suurhäiriö-tilanteessa sähköjen palauttaminen vie aikaa

• Testata, kuinka viestintä toimii ennakkoon ja tavoittaa kuluttajat kriisitilanteissa

• Rovaniemen kaupungille ja alueen viranomaisille harjoitus antaa tärkeää tietoa siitä, millaiset valmiudet alueen toimijoilla on varautua suurhäiriöön sähkönjakelussa

Harjoituksen kulku

14:30 22:3015:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00

14:30Harjoitus alkaa. Harjoitus‐organisaatio on valmiina

harjoitukseen.

16:00Petäjäskosken voimalaitoksen

pimeäkäynnistys alkaa.

16:56Petäjäskosken generaattori on 

käynnissä ja saareke on muodostettu omakäyttökuormalla.

17:09Suoritetaan ensimmäiset kuormakytkennät.

Muurola kytkeytyy saarekkeeseen.

18:11Tervola kytkeytyysaarekkeeseen.

18:45Saarekkeeseen lisätään toinen generaattori jasaareketta laajennetaan 220 kV sähköverkkoon.

19:16Saarekkeeseen lisätäänkolmas generaattori.

20:24Saarekkeeseen kytkettyä 

220 kV verkkoa laajennetaan

21:15Rovaniemen sähkökatko. Heti tämän jälkeen 

Rovaniemen kuormien kytkentä saarekkeeseen alkaa.

22:08Harjoitus päätetään keskeyttää.Kuormien lisääminen ei onnistu 

määräajassa.

22:25Sähköt on palautettu

kantaverkostavarasuunnitelman

mukaisesti.

21:40Kolmasosa kuormista on kytketty. 

Taajuusstabiiliuden hallinta on haastavaa ja kuormien lisäys hidasta.

Yhteenveto ja johtopäätökset 1/2• Varsinainen harjoitus onnistui erinomaisesti ja osoitti

kuinka tärkeää on varmistaa asiat testaamalla niitä käytännössä

• Johtamisjärjestelmä ja yhteistyö toimi erittäin hyvin kantaverkko-, verkko- ja tuotantoyhtiöiden välillä

• Saarekkeen muodostaminen ja sähköjen palautus kesti odotettua kauemmin

• Kokeen aikana tehtyjen mittausten perusteella on testattu menetelmä varmistettava simulointimallin ja teknisen toteutuksen osalta

• Haettava uusia vaihtoehtoisia ratkaisuja sähköjen palauttamiselle olemassa olevien vaihtoehtojen rinnalle

• Sähköasemien ja voimalaitoksien omakäyttöaikojen varmistaminen on suunniteltava huomattavasti nykyistä pidemmäksi ajaksi

• Harjoituksen operatiivinen johtaminen hoidettiin hyvin Virve-puhelinjärjestelmällä, joitakin kuuluvuus ongelmia esiintyi. Energia-alalle on saatava yhtenäinen puhelinjärjestelmä häiriötilanteiden hoitoon (Virve + satelliitti -puhelimet) >24 h

• Harjoituksesta oli tiedotettu erittäin hyvin eri osapuolille. Harjoituksesta aiheutui kuluttajille vain muutamia laiterikkoja

• Eri osapuolet päivittivät varautumissuunnitelmat ennen harjoitusta ja ne toimivat hyvin harjoitustilanteessa

• Sähköyhtiöiden viestintävalmiuksia parannettava ja yhdenmukaistettava

• Pelastusviranomaisten kanssa on sovittava ennakkoon toimintamallit tilannekuvaa välittämisestä

Yhteenveto ja johtopäätökset 2/2

Harjoituksessa olivat mukana: • Adato Oy • Association of Swiss Electricity Companies, VSE• BBO Oy• Caverion Industria Oy • Countsec• Digita Oy• DNA• Elisa Oyj• Energiateollisuus ry• Energinet.dk• Enfo Oyj• Erillisverkot Oy• Federal Office for National Economic Supply,

FONES• Fondia Oy• Helsingin Energia• Koillis-Lapin Sähkö Oy• Lapin aluehallintovirasto• Lapin Kansa• Lapin Pelastuslaitos• Mitopro Oy• Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus• Pohjois-Suomen sotilaslääni• Rovaniemen kaupunki• Rovaniemen VPK• Rovanimen kaupunki• Teliasonera• Tervolan kunta• Työ- ja elinkeinoministeriö• UPM-Kymmene Oyj

• Voimatalouspooli• Huoltovarmuuskeskus• Fingrid Oyj• Fortum Power & Heat Oy• Kemijoki Oy• Rovakaira Oy • Rovaniemen Energia Oy• Rovaniemen Verkko Oy • Tenergia Oy• Pelastuslaitos• Lapin lennosto• Voimatalouspoolissa mukana olevat

yritykset

* Esityksen kuvat: Timo Pyykönen, Kaisa Sirén

Kiitos!

VALVE 2014Rovaniemellä sähköä jo 100 v.

Arvo Torkkola

- sähkönsiirto häviöineen 330 GWh, huipputeho 67 MW- 25 000 käyttöpaikkaa- 3 sähköasemaa - CHP-voimalaitos /sähköteho n. 30 MW (REN)- jakeluverkkoa 780 km

- 110 kV, 25 km, kaapelointiaste 40 %- 10 kV, 180 km, kaapelointiaste 86 %- 0,4 kV, 575 km, kaapelointiaste 89 %

- muuntamoita 303 kpl, joista 53 kpl asiakkaiden omistamia- vikakeskeytyksiä 10 kpl/v, painotettu keskeytysaika 15 min.- ROVE- ja REN-henkilökuntaa töissä VALVE:n aikaan 20 henkilöä / normaalisti 2 + 2 varallaolijaa

Arvo Torkkola

- Keskeytyksen piiriin kuulunut alue koski useampaa verkkoyhtiötä:

Arvo Torkkola

- Rovaniemen Verkko Oy- Rovakaira Oy- Tenergia Oy

- ROVE:n jakelualue kattaa Rovaniemen kantakaupungin alueen.

Arvo Torkkola

Arvo Torkkola

Arvo Torkkola

Sidosryhmien asioita- teollisuuden asiakkaat halusivat tiedot ajankohdasta, siirretty viikonloppu- VR pyysi sähköt rautatieasemalle (syöttöaseman sähköjä ei katkottu, kantaverkkoyhteys)- Lapin keskussairaalalle jäi sähköt, valmistautuivat keskeytykseen- VIRVE / Erillisverkot Oy testasi palveluntuottajan valmiutta toimittaa varavoimaa ilman ennakkovaroitusta mastolle (Tervola)- Rovaniemen kaupunki ohjeisti omaa palveluorganisaatiotaan:

- kaksi kokousta, joissa sovittiin toimenpiteistä ennen ja jälkeen VALVE-2014 harjoituksen- kokouksissa terveyspalvelut, Tilaliikelaitos, TEVI:ninfrapalvelu ja hallinto- selvityspyyntö miten katkokseen on varauduttu ja taulukko harjoituksen jälkeen > ohjeet varautumiseen

Arvo Torkkola

Sidosryhmien asioita

- asukkaat irrottivat herkät sähkölaitteet verkosta ja varautuivat kynttilöin ja taskulampuin keskeytykseen- kaupat sulkivat ovensa noin puoli tuntia ennen keskeytystä- teollisuus keskeytti kriittisiä prosesseja- korvausvaateita15 kappaletta, < 15 000 €(digibokseja, tietokoneita, pakastearkku, vahvistin, ilmalämpöpumppu,kaupan liukuovien moottorit, yrityksen palvelintietokone, kiertovesipumppu)

Arvo Torkkola

Arvo Torkkola

Harjoituksessa esille nousseita asioita:

- viestintä vaatii oman resurssin suurhäiriössä

- viestiyhteyksien maastoon tulee toimia luotettavasti

- kriittisten järjestelmien (DMS, SCADA) tulee toimia luotettavasti

- eri viranomaiset ja infran haltijat päivittivät varautumissuunnitelmansa ja käyttivät harjoitusta hyväksi testaamalla suunnitelmiensa toimivuutta

Arvo Torkkola

Kiitos mielenkiinnosta !