vaikuttavan koulutuksen aineksia - diabetesliitto › files › 1018 › toimijoiden_koulutus... ·...
TRANSCRIPT
Liisa Heinonen
Vaikuttavan koulutuksen aineksia Taru Poukka, LitM, koulutussunnittelija, UKK-instituutti; Liisa Heinonen, MMM, ravitsemusterapeutti, Suomen Diabetesliitto
VALTIMOTERVEYDEKSI!
Liisa Heinonen
Vaikuttavan koulutuksen aineksia
Terveydenhuollon täydennyskoulutus on välttämätön osa onnistunutta interventiota ja
terveydenhuollon rakenteiden ja hoitopolkujen luomista
2010 Taru Poukka, Liisa Heinonen
Liisa Heinonen
Koulutus– ja aineistotyöryhmä:
Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, Suomen Sydänliitto ry, puheenjohtaja Enna Bierganns, YTM, DEHKO, Suomen Diabetesliitto ry Liisa Heinonen, ravitsemusterapeutti, MMM, Suomen Diabetesliitto ry Arja Hyytiä, TE-kehittämissuunnittelija, Terveyden edistämisen yksikkö, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Jukka Marttila, psykologi, PsL, Suomen Diabetesliitto ry Anu Mutka, asiantuntijahoitaja, Keski-Suomen keskussairaala Karita Pesonen, ravitsemusterapeutti, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Taru Poukka, koulutussuunnittelija, LitM, UKK-instituutti Riitta Tuusa, koulutussuunnittelija, PsM, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry
Liisa Heinonen
Luennon eteneminen:
Koulutuksen määrittelyä, suosituksia
Koulutus on tavoitteellista toimintaa
Koulutustarpeet suunnittelun pohjana
Koulutuksen järjestäminen on yhteistoimintaa
Mistä vaikuttavuus koostuu-sisällöistä, menetelmistä
Koulutusten arvioinnista: muuttuiko mikään?
Liisa Heinonen
Täydennyskoulutuksen määritelmä
Alan ammattitaidon hankkineille järjestettyä, ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyt- tai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajan tasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa
STM:n suositus 2004
Liisa Heinonen
Terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevat suositukset (STM 2004) -terveydenhuollon ammattihenkilöillä lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan (L559/1994)
1. Suunnitelmallisesti – systemaattisen osaamis- ja koulutustarpeen arvioinnin pohjalta
2. Työnantajan velvollisuus mahdollistaa osallistuminen
3. Toteutumista seurataan yksilö-, ammattiryhmä- ja organisaatiotasolla
4. Koulutuksen arviointikriteerit:mm. muuttuvatko toimintatavat
Liisa Heinonen
D2D-hankkeen tavoitteet
•Vähentää suomalaisten sairastumista tyypin 2 diabetekseen neljänneksellä sekä vähentää diabetekseen liittyvien sv-sairauksien vaaratekijöiden vallitsevuutta
•Tunnistaa tyypin 2 diabetes jo oireettomassa varhaisvaiheessa
•Kehittää tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn ja varhaisen hoidon toimintamalleja perusterveydenhuollossa
•Arvioida tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja sitä varten kehitettyjen toimintamallien toteutettavuutta, vaikutuksia ja kustannuksia
•Lisätä suomalaisten tietoisuutta tyypin 2 diabeteksesta ja sen vaaratekijöistä
Liisa Heinonen
Esimerkki koulutuksen
suunnittelustaPohjoispohjanmaan
sairaanhoitopiirin D2D- koulutustyöryhmä
Kuviot Terhi Jokelainen ja Karita
Pesonen
Liisa Heinonen
Koulutustarpeiden selvittämisen monet keinot Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D –hankkeessa
• Vuoden 2003 kehittämisseminaarin ryhmätyöt – tehtiin linjauksia koulutuksille
• PSHP :n D2D –hankkeen kuntakierroksen kokouksissa v.2004 koulutustarpeet olivat asialistalla
• Paikallishankkeiden omien organisaation sisällä koulutustarpeita selvitettiin ja kirjattiin hankesuunnitelmiin (v.2004-2007)
• Tiedonkeruukoulutusten ja lomakekeruun yhteydessä keskusteluja koulutuksesta
• Webropol -koulutustarvekysely tehtiin vuonna 2005; Koulutusmahdollisuudet esiteltiin ja lisätoiveita sai esittää
• Keskustelut, puhelinkyselyt, sähköpostitse, keskustelut koulutusten yhteydessä ja palautekyselyjen lisäkoulutuskysymykset
2010 Taru Poukka, Auli Pölönen, Liisa Heinonen
Liisa Heinonen
Liisa Heinonen
• Osaamiskartta on laadittu Diabetesliiton, perus- ja työterveyshuollon ammattilaisten sekä Educa-Instituutti Oy:n yhteistyönä Työsuojelurahaston osa rahoittamassa Osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen - hankkeessa syksyn 2005 ja talven 2006 aikana
• Osaamiskartan laadintaa on tuettu myös Dehko:n (Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma 2000-2010) määrärahoista.
• Teknisen ratkaisun ja käyttöönottoon liittyvän tukimateriaalin kehittämistä ovat tukeneet Tekes ja Sitra.
DIABETESOSAAMISKARTTA TeDika (=Terveydenhuollon Diabetesosaamiskartta)
Outi Himanen
Liisa Heinonen
DIABETESOSAAMISKARTTA• Osaamiskartta on väline diabetekseen liittyvän
osaamisen arviointiin ja kehittämiseen perus- ja työterveyshuollon työyhteisöille ja työntekijöille.
• Osaamiskarttaan on sisällytetty ne sairausspesifit osaamisalueet, joita diabeetikoita hoitavissa terveydenhuollon työyhteisöissä tarvitaan diabeteksen ehkäisyyn, diabeetikon hyvään hoitoon, ohjaukseen ja kuntoutukseen liittyen
• MBO-verkkoa hyödyntävän kurssin osaamiskartta sisältää diabeteksen ehkäisyyn liittyvät osat koko diabetesosaamiskartasta.
Outi Himanen ja Liisa heinonen
Liisa Heinonen
nimi:
0
1
2
3
4
51.1 Diabeteksen ehkäisy
1.2 Diab. diagnosointi ja diab.sairautena
1.3 Ravitsemusohjauksenosaam.
1.4 Liikuntaosaaminen
1.5 Psykologinen osaam.2 Asiakaslähtöinen työskentely
3.1 Yksilöohjaus
3.2 Ryhmäohjaus
4 Vuorovaikutustaido
MBO-MOPO-kurssin osaamiskartta
Liisa HeinonenTerveydenhuollon diabetesosaamiskartan käyttäjän käsikirja , 2007 Diabetesliitto
Osaamiskartan hyöty
YksilölleKäsitys omasta osaamisesta tarkentuu
- saa tietää, mitä osaa ja mitä tulisi osata- voi laatia oman oppimisen
kehittämissuunnitelman
TyöyhteisölleSaadaan käsitys organisaation osaamisesta: mitä meillä osataan
Liisa Heinonen
PSHP:n koulutuksien taustavoimia:
Järjestäjinä: • Pirkanmaan sairaanhoitopiirin D2D-keskustoimisto
hanketyöntekijöineen• Paikallishankkeet/ terveyskeskukset/ työterveyshuollot• PSHP:n koulutustoimiston koulutuspalvelut
Yhteistyötahoina: alueelliset asiantuntijaryhmät (ravitsemustyöryhmä, diabetestyöryhmä, apteekkarit, työterveyshoitajat, työterveyslääkärit, terveyskeskuslääkärit, ruokapalvelut), diabetes- ja sydänjärjestöt, yhdistykset, UKK- instituutti, PIRAMK, eri sairaanhoitopiirien D2D-hankkeet,muut hankkeet, myös paikallishankkeet jne.
Koulutusta myös ostopalveluna (PPP, TKM)
2010 Taru Poukka, Liisa Heinonen, Auli Pölönen
Liisa Heinonen
DEHKON 2D –hankkeen (PSHP) koulutukset vuosina 2003 - 2008
050100150200250300 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000
2004
2005
2006
2007
2008
Koulutusten lukumäärät OsallistujamäärätVuosi
2003
PSHP:n D2D –hankkeen tilasto
Liisa Heinonen
Koulutuksien erilaiset foorumit ja toteuttamistavat:
• suuret alueelliset koulutukset (seminaarit, videovälitteiset koulutukset): kohderyhminä sekä ammattilaisia että yleisöä
• pienimuotoiset interaktiiviset koulutukset: työpajat, pienryhmät, parityöskentely, verkko-opetus
• paikallishankkeiden järjestämä oma koulutus (materiaalitukea hankkeelta koulutuksiin ja tapahtumiin)
• seutukunnallisia koulutuksia• paikalliset koulutukset, yhteisöllinen koulutus, eri
ammattiryhmien koulutus erikseen• valtakunnallisia koulutukset• kansainväliset koulutukset
2010 Taru Poukka, Liisa Heinonen, Auli Pölönen
Liisa Heinonen
Liisa Heinonen
Liisa Heinonen
Koulutusmenetelmien valinnasta ja vaikuttavuudesta
Koulutuksen tuloksellisuutta voi vaikuttavuustutkimusten mukaan lisätä, jos koulutus on:
1. Osallistuttavaa tai osallistavaa ja toimintaan aktivoivaa, pienissäryhmissä toteutettua ja keskustelevaa koulutus
2. Koulutukseen, joka sisältää luentoja on liitettynä pienryhminätoteutettavaa osuutta
3. Käytäntöön liittyvää, käytännönläheistä, ”learning by doing”koulutusta
4. Ongelmalähtöistä koulutusta (PBL)5. Potilastapauksia analysoivaa (case) koulutusta6. Koulutusta, joka on yhteydessä päivittäiseen työhön7. Koulutus on toteutettu yhdessä eri ammattiryhmien kanssa
(moniammatillisuus)
2010 Taru Poukka, Liisa Heinonen
Liisa Heinonen
Taustafaktaa, päivitettiin ja tehtiin suosituksia tutuksi:
2010 Taru Poukka, Auli Pölönen, Liisa Heinonen
Syventävää tietoaEsim. Ene –ruokavalio-koulutus (2007)Lapset ja nuoret lihovat – tule mukaan etsimään ratkaisuja (2007)Terveyskunnon mittaus –koulutus (2007)
Esim. ”Lihavuuden hoito” (2003)”Liikuntapiirakan ja lautasmallin ainekset” (2004)”Ehkäise ja hoida diabetesta” (2005)
Mitä koulutettiin (PSHP):
Liisa Heinonen
Elintapaohjausta edistävät koulutukset
• Painonhallinnan ryhmäohjaajakoulutus (PPP)• Ryhmäohjauksen täydennyskoulutuspäivät
painonhallintaohjaajille• Tuumasta toimeen –painonhallintaryhmä
käyntiin• MBO-MOPO – verkkoa hyödyntävä
monimuotokoulutus• Liikkumislähete –koulutus• Avaa ovi liikuntaan
2010 Taru Poukka, Auli Pölönen, Liisa Heinonen
Liisa Heinonen
Käytäntöön liittyvä, käytännönläheinen, ”learning by doing” -koulutus
Terveydenhuollon arkityö:
Iisalmen malli ( PSSHP)– Kokeneempi terveyskeskuslääkäri kouluttaa
nuorempaa kollegaa
2010 Taru Poukka, Liisa Heinonen
Esimerkki D2D-malleista
Liisa Heinonen
MBO-MOPO Mahdollisuus Osaamisen Päivittämiseen Omaehtoisesti
verkkoa hyödyntävä monimuotokoulutus
2010 Taru Poukka, Liisa Heinonen
Liisa Heinonen
Ajellaanko? Kokeillaanko? Kulkeeko? Minne asti?
MBO-MOPO
Tekemällä oppiminen: omien elintapojen tutkiminenParitehtävä oppimisympäristössä
Oman ”keisin” ohjaaminenPienryhmä oppimisympäristössä
1,5 kk etäopiskelua
Lähip.1 päivä Lähip. ½ pv
3 - 4 kk etäopiskelua
Lähip. ½ pv.
1.Mopon virittelyä ja
Oppimistarpei- den tunnistaminen Osaamismis- kartta
Perusteet
2. Ajokoulu
Verkkotyökalu tutuksi
Perustieto: Ruoka,Liikkuminen,Elintapojen muuttaminen
. 3. Montussa ajoa ja kanttaamista
Oman ohjaamisen
kehittäminen
Tuumasta toimeen –painonhallintaryhmä käyntiin
11 toteutettua kurssia:4-8 koulutustapaamista / kurssi
”Ritva muutoksessa”ratkaisukeskeisen ravitsemus ja
liikuntaneuvonnan esimerkkihenkilön ohjaaminenja kuvaus
MBO –MOPOMahdollisuusOsaamisen
PäivittämiseenOmaehtoisesti
4 toteutettua kurssia: 3 koulutustapaamista
Elintavat remonttiin –kurssierikoissairaanhoidossa
-tavoitteena työhyvinvointija puheeksi ottamisen helpottaminen
potilaskontakteissa
Elintavat remonttiin –kurssiterveyskeskuksesta ja
työ- ja elinkeinotoimistostakootulle ryhmälle
-tavoitteena työhyvinvointiyhteistyön lisääminen,
uuden palvelun kehittäminen
Mistä lähtenyt ja mitä poikinut?
Liisa Heinonen
Koulutuskokonaisuuksia sisältävät aineiston
• Ohjauskartta (Sydänliitto)– Elintapaohjauksen tukiaineisto ja koulutus
• PPP (Sydänliitto ja Diabetesliitto)– painonhallintaryhmämalli ja koulutus
• Tulppa (Sydänliitto)– Valtimotautipotilaiden elintaparyhmäohjausmalli ja ohjaajakoulutus
• Vertaisryhmätoimintamallit – ITE-ryhmämalli ja –ohjaajakoulutus (Sydänliitto ja Diabetesliitto),– Naisen Sydän-ryhmäaineistopaketti ja Kävely-klubi (Sydänliitto)
• Neuvokas Perhe (Sydänliitto)– Lapsiperheiden elintapaohjausmalli ja –koulutus
UKK-instituutti: Terveysinfo tietokanta
Liisa Heinonen
Toimintojen juurruttamista hankekoulutuksien kautta (PSHP)
1. Kehittämishankkeen käynnistämisseminaarit 2. Kehittämishankkeet ja laadunhallintaseminaarit 3. D2D-yhdyshenkilöpäivät 4. Kokemus kumppaniksi – oivallukset opiksi Dehkon 2D-
hankkeiden itsearvioinnin ja jatkosuunnittelun neuvottelupäivä
5. Posterikoulutus 6. Dehkon 2D-hankkeen paikallistoiminnan
kehittämisseminaari
2010 Taru Poukka, Auli Pölönen, Liisa Heinonen
Paikallishankkeet olivat Pirkanmaan hankkeen erityispiirre
Liisa Heinonen
Välitöntä palautetta koulutuksista:
”On tarjottu uudenlaista, monipuolista koulutusta.”
• ”Kuka jatkaa koulutuksen laajaa tarjontaa hankkeen jälkeen?”
• ”Tarpeellista koulutusta. Työn tekemistä tukevaa.”
Taru Poukka, Liisa Heinonen, Auli Pölönen
Liisa Heinonen
Koulutusten ja hanketyön myötätoiminta muuttui:
- ryhmiä järjestettiin enemmän- Interventioita toteutettiin enemmän- joukkoruokailun tarjoamat ateriat muuttuivat- kokoustarjoilut muuttuivat- terveystestejä, tietoiskuja järjestettiin - toimintatavat selkiytyivät ja kehittyivät- eri toimijoiden yhteistyö käynnistyi ja kehittyi
D2D:n hyvien käytäntöjen raportointilomakkeista poimittua
Liisa Heinonen, Taru Poukka 2010
KIITOS
Nämä
ovat polkujajoita syntyy
kun usein mennään samasta kohdasta
Minä
olen luonnon tapahtuma
Tai miten joelle syntyyuoma.
Pentti Saarikoski
Kuva: Joanna Mrozinski
Liisa Heinonen
VALTIMOTERVEYDEKSI!