Vadelmat

AIKAISET LAJIKKEET

KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Muskoka FinEKeskikokoiset tai suuret marjat ovat pyreit ja vriltn tummanpunaisia.Aromikkaat, makeat marjat.Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen.

Hennohkot, taipuisat versot. Versoo voimakkaasti.

IIV

Fall Gold keltainen vadelmaPienet tai keskikokoiset pyret marjat ovat vriltn keltaisia. Pinnassa saattaa esiinty punertavia pisteit.Marjat miedon makeita, mehukkaita.Keskisatoisa lajike tuorekyttn.

Melko rotevaversoinen, tavanomaisten vadelmien kaltainen kasvusto. Versoja muodostuu paljon. Erinomainen talvenkesto.

IIII

Jatsi FinESuuret, pitkulaiset marjat ovat vriltn himmenpunaisia.Hyvnmakuiset marjat.Runsassatoinen lajike erityisesti tuorekyttn.

Paksut versot ovat pitki ja jykki ja niit muodostuu kohtalaisesti.

IV

Ottawa FinEKeskikokoiset tai suuret marjat ovat kekomaisia, vaaleahkon kirkkaanpunaisia.Heikosti aromaattiset, happamanimelt marjat.Satoisa tai runsassatoinen lajike tuorekyttn ja pakastukseen.

Pitkt, tanakat ja voimakaskasvuiset versot. Uusia versoja muodostuu vhn.

IVI

Ville pensasvadelmaSelvsti muita vadelmia pienemmt marjat ovat epmrisen muotoisia, vriltn kirkkaanpunaisia.Maku maukas, muistuttaa luonnonvadelman makua.Keskisatoinen ja pitk satokausi. Marjat sopivat tuorekyttn ja silntn.

Versot hennohkoja, pitki, vhpiikkisi. Kasvu rehev, pensastavaa.

IV

MYHISET LAJIKKEET

Glen AmpleErittin suuret marjat ovat kartiomaisia ja vriltn tummanpunaisia.Miedot, mutta maukkaat, kiintet marjat.Huippusatoisa ja pitk satokausi. Soveltuu tuorekyttn ja pakastukseen.

Voimakaskasvuisen pensaan versot lhes piikittmi, tanakoita. Tekee runsaasti uusia versoja.

IIII (IV)

Maurin Makea FinEKeskikokoiset tai suuret marjat ovat pyren pitkulaisia, vriltn keskipunaisia.Hienoaromiset, erittin makeat marjat.Satoisa lajike tuorekyttn, pakastukseen ja silntn.

Matalahko, pensova kasvutapa ja voimakas versotuotto.

IV

JenkkaSuurehkot, pyret marjat ovat kiiltvn punaisia.Lievsti happamat, hyvnmakuiset marjat.Viljelyvarma, satoisa lajike tuorekyttn ja pakastukseen.

Ohuet ja rennot versot ovat piikkisi ja niit muodostuu runsaasti.

IV

Takalan Herkku FinESuuret marjat ovat epmrisen muotoisia, hieman litteit. Vriltn marjat ovat tummanpunaisia.Aromikkaat, makeat marjat ovat herkullisia.Satoisa lajike tuorekyttn, pakastukseen ja silntn.

Voimakaskasvuinen, pensova lajike tuottaa runsaasti versoja.

IIV

MUUT VADELMANSUKUISET

Heisa mesivadelma Rubus x binatus

Vadelman ja mesimarjan risteytys. Pensas ulkonltn kuin vadelma. Pyren kekomaiset, keskikokoiset marjat ovat vriltn kirkkaanpunaiset. Hapahkojen marjojen maku muistuttaa hieman mesimarjaa. Sato kypsyy heinkuun lopulla lhes yhtaikaisesti.Keskisatoinen lajike tysin kypsn tuorekyttn. Erinomainen mehuihin ja hilloihin.

Tanakoissa versoissa on kovia, kolmiomaisia piikkej. Uusia versoja muodostuu keskinkertaisesti.

IIV

Sonja karhunvadelma Rubus allegheniensis

Savitaipaleen seudulta perisin oleva maatiaiskanta.Pyrehkt, suurehkot marjat ovat vriltn kiiltvn mustat.Miedon makeat marjat alkavat kypsy elokuussa, koko sato valmistuu ennen syyspakkasia. Runsassatoinen lajike tuorekyttn, pakastukseen ja silntn.

Voimakaskasvuinen ja piikkinen, itseplyttyv lajike. Voidaan tukea kynnksen tavoin sleikkn.

IIII (IV)

Rubus idaeus VadelmaVadelma on kaksivuotinen kasvi. Ensimmisen vuoden versot kasvavat pituutta ja toisena vuon-na ne kukkivat ja tuottavat sadon. Sadon tuot-taneet versot kuivuvat ja kuolevat pois antaen tilaa taas uusille versoille.

KasvupaikkaValitse vadelmalle aurinkoinen ja suojaisa kasvupaikka. Vadelma viihtyy parhaiten hietamul-tamaassa, jossa vesi ei j seisomaan juuristo-alueelle. Poista kaikki monivuotiset rikkaruohot ennen istutusta. Paranna maata tarvittaessa puutarhamullalla. Vadelma viihtyy hyvin kalkitussa maassa.

IstutusIstuta taimet 80 cm leven kohopenkkiin noin 50 cm taimivlein. Penkkien vlille tulee jtt reilusti tilaa, jotta taimet saavat tasaisesti valoa. Istuta taimet 23 cm maan pinnan alapuolelle ja kastele huolellisesti. Penkin voi kattaa kuorikat-teella.

Vadelmat tarvitsevat tuennan tuottaakseen suu-ren ja laadukkaan sadon. Erilaisia tuentamalleja on monia. Yksinkertaisessa rivituennassa pylvt pystytetn kolmen metrin vlein ja niiden vlille pingotetaan kaksi muovipllysteist rautalan-kaa. Satoa tuottavat versot sidotaan lankoihin kevll.

HoitoVadelmakasvustoa leikataan kaksi kertaa kasvu-kaudessa. Syksyll vadelmakasvustosta poiste-taan versot, jotka kasvavat viljelyrivin ulkopuo-lella. Vanhat, marjoneet versot voidaan poistaa mys syksyll. Nin mahdolliset taudit poistuvat vanhojen versojen mukana. Kevll, kun nh-dn, mitk versot ovat talvehtineet, poistetaan liian tihen kasvaneet versot. Sopiva versom-r on 1012 versoa metrill lajikkeen rehe-vyydest riippuen. Korkeaksi kasvavat lajikkeet voidaan latvoa kevll.

Kuivina kesin vadelmakasvustoa kannattaa kas-tella raakilevaiheessa.

Vadelmat ovat alttiita monille taudeille ja tuho-laisille. Niist yleisimpi ovat vadelmanversotauti, harmaahome ja vattukuoriainen. Paras tapa vltt tauteja on ennaltaehkisy. Pid kasvus-to tarpeeksi harvana ja ilmana ja vlt liiallista typpilannoitusta. Kuoriaisia voidaan ruiskut-taa sopivilla kasvinsuojeluaineilla jo aikaisessa nuppuvaiheessa ja tarvittaessa uudestaan juuri ennen kukinnan alkua.

Puutarha Tahvoset OyTaimitie 40, 10420 Pohjankuru

Puh. 0207 424 570, fax 0207 424 599tahvoset.fi