Uusiutuvan energian ja energiansäästön

hankinta- ja rahoitusmalliselvitys

Laatija: Petri Leppänen

Iin Micropolis Oy

2017

2

1 Sisällys

2 Johdanto ....................................................................................................................................... 4

3 Energiakatselmus .......................................................................................................................... 5

4 Energiatehokkuussopimukset 2017-2025 .................................................................................... 6

5 Julkiset hankinnat ......................................................................................................................... 7

6 Energia- ja investointituet ............................................................................................................ 8

6.1 Energiatuki ............................................................................................................................. 8

6.2 Investointituki ........................................................................................................................ 9

6.3 Syöttötariffi ........................................................................................................................... 9

6.4 Muita tukivaihtoehtoja energiahankintoihin ...................................................................... 10

6.4.1 Maatalouden investointituki ........................................................................................ 10

6.4.2 Kotitalousvähennys ...................................................................................................... 10

7 Hankintamallit............................................................................................................................. 11

7.1 Perinteiset hankintamallit ................................................................................................... 11

7.1.1 Avoin menettely ........................................................................................................... 11

7.1.2 Rajoitettu menettely .................................................................................................... 11

7.1.3 Neuvottelumenettely ................................................................................................... 11

7.1.4 Kilpailullinen neuvottelumenettely ............................................................................. 12

7.1.5 Suorahankinta .............................................................................................................. 13

7.1.6 Dynaaminen hankintajärjestelmä ................................................................................ 13

7.2 Joukkohankinta.................................................................................................................... 14

7.3 ESCO -malli .......................................................................................................................... 15

7.4 Elinkaarimalli ....................................................................................................................... 16

7.5 Energian ostosopimus ......................................................................................................... 17

7.6 Innovaatiokumppanuus....................................................................................................... 18

7.7 Hankintamalleja maailmalta ............................................................................................... 19

7.7.1 Energy performance contracting plus.......................................................................... 20

7.7.2 Green public procurement ........................................................................................... 20

7.7.3 SMART SPP ................................................................................................................... 20

8 Rahoitusmallit ............................................................................................................................. 21

8.1 Oma pääoma ....................................................................................................................... 21

8.2 Lainaraha ............................................................................................................................. 21

8.2.1 Lainaa Euroopan Investointipankilta (EIP) ................................................................... 21

8.2.2 Lainaa Finnveralta ........................................................................................................ 21

3

8.3 Osamaksu- tai leasingrahoitus ............................................................................................ 22

8.4 Vihreä rahoitus .................................................................................................................... 22

8.5 Joukkorahoitus .................................................................................................................... 22

8.6 Rahoitusmalleja maailmalta ................................................................................................ 23

9 Yhteenveto .................................................................................................................................. 24

4

2 Johdanto

Tämä selvitys on osa EnergiaPlus -hanketta, jonka tavoitteena on uuden energiayrittäjyyden ja

työpaikkojen lisääminen bioenergian hankintaketjuun parantamalla alueen

energiaomavaraisuutta. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), jossa tuen

myöntäjänä on Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeessa kartoitetaan Oulunkaaren kuntien ja Oulun

alueen öljy- ja sähkölämmityskohteita. Kohteille laaditaan toimenpide-ehdotukset, miten korvata

energian kulutusta uusiutuvan energian ratkaisuilla, kuten hakelämmityksellä, pienCHP:lla,

maalämmöllä, aurinkoenergialla ja hybridiratkaisuilla.

Selvityksen tarkoitus on koota kattava tietopaketti uusiutuvan energian ja energiansäästön

hankinta- ja rahoitusmalleista Suomessa. Lisäksi selvitetään hankintoihin olennaisesti liittyviä

asioita, kuten hankintalakia, energiatukia ja energiatehokkuussopimuksia.

Hankintaprosessi voi projektista riippuen olla vaativa tehtävä. Perusteellinen hankevalmistelu

helpottaa ja nopeuttaa prosessin läpi vientiä. Hankkeelle sopivan hankinta- ja rahoitusmallin

etsiminen on osa hankevalmistelua. Julkisella sektorilla hankintojen tulee noudattaa hankintalakia.

Tämän selvityksen tarkoitus on antaa neuvoja onnistuneeseen hankintaan ja siten edistää

energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta.

5

3 Energiakatselmus

Ennen merkittäviä energiansäästöinvestointeja kannattaa tehdä energiakatselmus, missä

selvitetään kiinteistön järkevimmät energiansäästökohteet. Motiva-mallin energiakatselmuksessa

selvitetään rakennuksen energian ja veden kulutukset ja annetaan niiden pohjalta ehdotukset

kannattavimmista energiansäästömahdollisuuksista. Mikro- ja pk-yritysten sekä kuntien on

mahdollista saada 40-60% tukea TEM:ltä (ks. taulukko 2) tällaisiin Motiva-mallin mukaisiin

energiakatselmuksiin. Tuen saamiseksi energiakatselmuksen tulee suorittaa Motivan

energiakatselmoijan peruskurssin suorittanut asiantuntija, joita Suomesta löytyy noin 2000.

Tukihakemus tehdä ennen energiakatselmuksen toteutuspäätöstä. Motiva ylläpitää listaa

pätevöityneistä energiakatselmoijista, joka on saatavilla heidän verkkosivuilta. (Motiva. 2017a.)

Energiankatselmuksilla on saavutettu keskimäärin 13% kustannussäästöt. Osa säästöistä on saatu

jopa ilman investointeja, pelkästään optimoimalla olemassa olevia laitteistoja. Yleensä

energiankatselmuksissa ilmenevät investoinnit maksavat itsensä takaisin varsin nopeasti.

Erityisesti ilmanvaihdossa havaituissa energiansäästötoimissa on saavutettu alle vuoden

takaisinmaksuaika. (Motiva. 2017a.)

Kuva 1 Vuosina 2008-2013 energiakatselmuksissa havaitut keskimääräiset säästömahdollisuudet (Motiva. 2017a.)

Suurissa yrityksissä energiakatselmukset ovat pakollisia energiatehokkuuslain (1429/2014) nojalla.

Suuriksi yrityksiksi luokitellaan ne, jotka työllistävät yli 250 henkilöä tai joiden liikevaihto ylittää 50

M€ vuodessa ja tase on yli 43 M€. Myös omistussuhteiden kautta yritys voidaan luokitella suureksi

yritykseksi. Pakollisissa energiakatselmuksissa tulee käyttää pätevöitynyttä vastuuhenkilöä, joka

voi olla yrityksen omaa henkilöstöä tai ulkopuolinen asiantuntija. Vastuuhenkilö on vastuussa, että

energiakatselmus noudattaa energiatehokkuuslakia ja asetuksia. Pakollinen energiakatselmus on

tehtävä vähintään neljän vuoden välein. (Motiva. 2017a.)

Lisätietoa energiakatselmuksista Motivalta: https://www.motiva.fi/energiakatselmus

Listaus pätevöityneistä energiakatselmoijista:

https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiakatselmustoiminta/tem_n_tukemat_energiakatselmukset

/patevoityneet_energiakatselmoijat

-12 -7 -2 -13

Lä

mp

ö

Säh

kö

Vesi

Ku

sta

nn

ukset

6

4 Energiatehokkuussopimukset 2017-2025

Energiatehokkuussopimuksilla Suomi pyrkii edistämään valitsemaansa energia- ja

ilmastostrategiaa. Uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017-2025 jatkaa edellistä

sopimuskautta. Energiatehokkuussopimuksilla on pystytty tehostamaan energiankäyttöä ja

vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Energiankäytön tehostus toimenpiteillä on myös saavutettu

kustannus säästöjä ja parannettu kannattavuutta. Suomi on sitoutunut EU:n

energiatehokkuusdirektiivissä vähentämään energiakulutustaan 20% vuoteen 2020 mennessä ja

jopa puolet tuosta on laskettu saavutettavan energiatehokkuussopimuksilla.

Energiatehokkuussopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen, joka on todettu mielekkäämmäksi ja

tehokkaammaksi, kuin lainsäännölliset pakkokeinot. Lisäksi valtio lupaa tukea tapauskohtaisesti

sopimuksen tehneiden energiainvestointeja korottamalla energiatukea 5-10%. (ks. taulukko 2.)

(Motiva. 2017b.)

Minkä takia kannattaa liittyä energiatehokkuussopimukseen:

• Energiansäästöllä saavutetaan kustannussäästöjä ja parannetaan kannattavuutta

• Saa enemmän investointitukea energiansäästö hankkeille

• Auttaa luomaan mielikuvaa vastuullisena toimijana

• Energian käytön tehostus vähentää kasvihuonepäästöjä ja hidastaa ilmastonmuutosta

• Toiminta muotona joustavampi kuin lakisääteiset pakkokeinot

Energiatehokkuussopimukset on jaettu neljään osaan, jotka kattavat 1) elinkeinoelämän, 2)

kiinteistöalan, 3) kunta-alan ja 4) lämmityspolttonesteiden jakelun.

Elinkeinoelämänenergiatehokkuussopimus kattaa teollisuuden, energia-alan ja palvelualan. Kaikki

alakohtaiset sopimukset sisältävät yhteisiä velvoitteita, joissa sitoudutaan vuosittaiseen

raportointiin, energiankäytön seurantaan ja tehostamiseen. Liittyessä asetetaan energiamääräinen

tehostamistavoite sopimuskaudelle ja välitavoite vuodelle 2020. Tavoitteena on, että liittyjä pyrkii

vähintään 7,5% energiansäästöön sopimuskaudenaikana. Liittyjän tulee sitoutua asettamiinsa

säätötavoitteisiin, mutta niiden täyttymättä jäämisestä ei tule sanktioita. Lisätietoa tavoitteista ja

niiden asettamisesta löytyy alakohtaisista toimenpideohjelmista, jotka ovat saatavilla

energiatehokkuussopimuksen -verkkosivuilta. Tarkoituksena on, että jokainen liittyjä tekee

energiatehokkuustoimenpiteitä parhaansa mukaan, kun ne ovat teknisesti ja taloudellisesti

mahdollisia toteuttaa huomioiden terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat. (Motiva. 2017b.)

Energiatehokkuussopimukseen liittyminen:

• Tutustutaan alakohtaiseen energiatehokkuussopimukseen, toimenpideohjelmaan ja

liittymisdokumentteihin

• Kerätään alakohtaisesti vaadittavat lähtötiedot

o kuten energiankulutus, säästötavoite, vastuu- ja yhdyshenkilö

• Täytetään alakohtaiset liittymisdokumentit

• Toimitetaan liittymisdokumentit alakohtaisiin toimipisteisiin

• Liittymisdokumentit tarkistetaan toimialaliitoissa

• Hyväksytyt hakemukset ilmoitetaan Motivalle rekisteriin merkittäviksi

Lisätietoa energiatehokkuussopimuksista Motivalta:

http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi

7

5 Julkiset hankinnat

Julkisia hankintoja tehtäessä tulee noudattaa kansallisia hankintalakeja ja EU:n

hankintadirektiivejä. Suomessa astui voimaan uudet hankintalait 1.1.2017. Näiden tavoitteena on

taata avoin, tasapuolinen ja tehokas kilpailuttaminen. Samalla pyritään saamaan mahdollisimman

kustannustehokkaita ratkaisuja. Tavoitteena on myös kohentaa yritysten kilpailukykyä. Julkinen

hankinta on kilpailutettava, kun investoinnin suuruus ylittää hankintalaissa määrätyn kynnysarvon.

Tarjouskilpailuista on ilmoitettava avoimesti, jotta kaikki halukkaat voivat osallistua niihin. Ilmoitus

hoidetaan HILMA -verkkopalvelussa. Kilpailusta on tultava selville millä perusteilla voittaja

valitaan, jotta tarjouksen jättäjiä kohdellaan tasapuolisesti. Kilpailutuksista voidaan valita joko

halvin tai kokonaistaloudellisesti järkevin. Kokonaistaloudellisuus tulee perustua ennalta

ilmoitettuihin valintaperusteisiin. Kokonaistaloudellisuutta pidetään yleisesti parempana

vaihtoehtona, koska siinä huomioidaan muitakin kriteerejä kuin hinta. (TEM. 2017a.)

Taulukko 1 Hankitalain arvomääräiset kynnysarvot (TEM. 2017a.)

Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 25 §)

Hankintalaji Kynnysarvo (euroa)

Tavara- ja palveluhankinnat 60 000

Käyttöoikeussopimukset/ palvelut

500 000

Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 400 000

Rakennusurakat 150 000

Käyttöoikeusurakat 500 000

Suunnittelukilpailut 60 000

Muut erityiset palveluhankinnat 300 000

EU-kynnysarvot (Hankintalain 26 §)

Hankintalaji Kynnysarvo (euroa)

Valtion

keskushallintoviranomainen Muut hankintaviranomaiset

Tavara- ja palveluhankinnat 135 000 209 000

Rakennusurakat 5 225 000 5 225 000

Suunnittelukilpailut 135 000 209 000

Kynnysarvot ylittävistä hankinnoista ilmoitetaan HILMA -verkkopalvelussa, joka on TEM:n

tarjoama ilmainen ilmoituspaikka julkisille hankinnoille. HILMAssa tehty ilmoitus varmistaa, että

hankintalain mukainen ilmoitus velvollisuus täyttyy. EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen

ilmoitukset tehdään myös HILMAn kautta, josta ne välittyvät EU-tietokantoihin.

Hankintailmoituksesta voi HILMAn ohella ilmoittaa myös muita kanavia pitkin, kuten lehdissä tai

internetissä. HILMAssa voi ilmoittaa myös kynnysarvot alittavia hankintoja. (TEM. 2017a.)

Lisätietoa julkisista hankinnoista ja hankintalaista:

• http://tem.fi/julkiset-hankinnat (TEM)

• https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ (HILMA)

• http://www.hankinnat.fi/fi (Julkisten hankintojen neuvontayksikkö)

8

6 Energia- ja investointituet

Energia- ja investointituilla valtio pyrkii edistämään uusiutuvaa energiaa ja energian säästöä, sekä

pienentämään ympäristöpäästöjä. Niiden tärkeimpänä tavoitteena on edistää kehittyvien

energiateknologioiden kasvua ja investointeja. Energia- ja investointitukia energiahankkeisiin

myöntää työ- ja elinkeinoministeriö. (TEM. 2017b.) Sähköntuotantoon tähtäävissä

energiainvestoinneissa voidaan hyödyntää myös syöttötariffijärjestelmää, jonka tarkoitus on tukea

uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Tukimuodoista valitaan projektiin parhaiten

sopivin, sillä niitä ei voi käyttää päällekkäin.

6.1 Energiatuki Energiatuella TEM haluaa edes auttaa energiakatselmuksia, uusiutuvaa energiaa ja

energiansäästöä. Energiatukea myönnetään yrityksille, yhteisöille, kunnille, seurakunnille ja

säätiöille. Vuodesta 2017 alkaen energiatukihakemukset käsittelee Tekes. Energiatukihakemus on

tehtävä Tekesille ennen selvityshankkeen aloittamista tai laitteisto investointia, eikä kustannuksia

saa kertyä ennen myöntämispäätöstä. Energiatuen saantiin voi vaikuttaa hakijan heikko

taloudellinen tilanne, epäselvä projektisuunnitelma tai projektirahoituksen puutteellisuus.

Energiatukihakemukset jätetään Tekesin verkkopalveluun (http://www.tekes.fi/asiointi/), mistä

sen etenemistä voi seurata ja tarvittaessa korjata. Tekes pyrkii käsittelemään

energiatukihakemukset kahdessa kuukaudessa. Energiatukihakemukseen kirjataan muun muassa

projektin tavoitteet, toteutussuunnitelma, aikataulu, kannattavuuslaskelmat ja resurssit.

Hakemuksessa kannattaa tuoda esille hankkeen tuoma uutuusarvo ja siitä aiheutuvat

lisäkustannukset. Hakemuksesta tulee myös selvitä hankkeen ympäristö- ja työllisyysvaikutukset.

Hakemuksen tekemisen aikana kannattaa olla yhteydessä Tekesin energiatukitiimin

asiantuntijoihin, joilta saa apua tarvittavien dokumenttien täyttämiseen. (Tekes. 2017a)

Tekesin energiatukitiimi

• Markku Mäkelä (tuotepäällikkö), puh. 029 50 55247, Lahti

• Timo Fager, puh. 029 50 55210, Tampere

• Riitta Ketomäki, puh. 029 50 55233, Seinäjoki

• Tapani Saarenpää, 029 50 55271, Seinäjoki

• Mikko Tapojärvi, puh. 029 50 55277, Oulu

• Erkki Väisänen, puh. 029 50 55285, Helsinki

Sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi (at) tekes.fi

Taulukko 2 Energiatuen osuuksia vuodelle 2017 (TEM. 2017b.)

Energiatuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista on enintään:

Kuntasektorin uusiutuvan energian katselmukset 60 %

Kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten energiakatselmukset 50 %

Muut energiakatselmukset, -analyysit ja selvityshankkeet 40 %

Uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, uusi teknologia

40 %

Uusiutuviin energialähteisiin liittyvät ja energiatehokkuuteen liittyvät investoinnit, tavanomainen teknologia

30 %

Muut energiantuotannon ympäristöhaittoja vähentävät investoinnit 30 %

9

Uusiutuvan energian investoinnit vuonna 2017 (tavanomainen teknologia):

Lämpökeskushankkeet (puupolttoaineet) < 10MW 10–15 %

Lämpöpumppuhankkeet 15 %

Aurinkolämpöhankkeet 20 %

Pienvesivoimahankkeet 15–20 %

Kaatopaikkakaasuhankkeet 15–20%

Aurinkosähköhankkeet 25 %

Biokaasuhankkeet 20–30 %

Pientuulivoimahankkeet 20–25 % Energiansäästöä ja -tehokkuutta edistävät investoinnit v. 2017 (tavanomainen teknologia):

Energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille. 20 %

Kun edellä olevassa käytetään ESCO-palvelua. 25 %

Muille kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyneille yrityksille ja yhteisöille, kun käytetään ESCO-palvelua.

15 %

Lisätietoa energiatuista Tekesiltä: https://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/energiatuki/

6.2 Investointituki Uusiutuvan energian ja uuden teknologian investointituki pyrkii edesauttamaan hallituksen

tavoitetta saavuttaa yli 50 prosentin uusiutuvan energian osuus energian käytöstä 2020-luvulla.

Investointituki on tarkoitettu isoihin yli 5 M€ energiainvestointeihin, joilla kehitetään biopolttoaine

tuotantoa tai uusiutuvan energian pilottihanketta. Investointitukea voi hakea yritykset, kunnat ja

yhteisöt omiin energiahankkeisiinsa. Investointituki päätöksistä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö,

jonka kautta ne myös haetaan. Investointituen suuruus vaihtelee hankekohtaisesti, mutta on

kuitenkin enintään 40% kustannuksista. Tuen osuuteen vaikuttaa muun muassa hankkeen

energiavaikutus, kustannustehokkuus, toteutettavuus, teknologian uutuusarvo ja monistettavuus.

Myönnetyt investointituet maksetaan vasta toteutuneiden kulujen pohjalta hankkeen edetessä.

(TEM. 2017b.)

Lisätietoa investointituista TEM:ltä : http://tem.fi/investointituki-energiakarkihankkeisiin

6.3 Syöttötariffi Syöttötariffijärjestelmä on tuotantotuki muoto, jolla tuetaan uusiutuvilla energiamuodoilla

tuotettua sähköä. Nykyiseen järjestelmään on hyväksytty tuulivoimalla, metsähakkeella,

biokaasulla ja puupolttoaineella sähköä tuottavia voimalaitoksia. Syöttötariffissa sähköstä

maksetaan laissa määritellyn tavoitehinnan ja markkinahinnan välinen erotus tuotantotukea.

Voimassa oleva tavoitehinta on 83,50 €/MWh ja markkinahinta on vaihdellut 22-44 €/MWh, jolloin

syöttötariffin määrä on vaihdellut 40-60 €/MWh. Turpeella tuotetun sähkön tuotantotukeen

vaikuttaa myös päästöoikeuden markkina hinta ja turvevero. Syöttötariffin piiriin hyväksytään vain

uudet voimalaitokset, joille ei ole myönnetty muita valtiontukia. Syöttötariffijärjestelmää operoi

Energiavirasto, jonka SATU verkkopalvelussa tehdään tuki- ja maksatushakemukset.

(Energiavirasto. 2017.)

Energiaviraston SATU verkkopalvelu: https://tuotantotuki.emvi.fi/

10

Syöttötariffijärjestelmään on asetettu rajoja liittyjien määrän tai nimellistehon mukaan.

Tuulivoimaloiden 2500 megavolttiampeerin kiintiö on ehditty jo merkitä loppuun, joten tällä

hetkellä niitä ei voi liittää lisää syöttötariffin piiriin. Muilla hyväksytyillä voimalaitoksilla on vielä

jäljellä merkitsemättömiä kiintiöitä, joita pystyy vielä käyttämään. (Energiavirasto. 2017.)

Uusi tuotantotukijärjestelmä on kehitteillä ja sen on tarkoitus tulla voimaan 2018. Valtioneuvoston

selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 -raportin perusteella

syöttötariffijärjestelmä ollaan muokkaamassa tarjouskilpailumalliin. Tarjouskilpailumallissa valtio

järjestää tarjouskilpailun, johon uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavat yhtiöt tarjoavat

omaa kapasiteettiaan asettamallaan hinnalla. Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti paras

vaihtoehto tuottaa tarvittava sähkö. Tarjouskilpailumallissa tukea voisivat hyödyntää kaikki

uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävät investoinnit. (TEM. 2017c.)

Lisätietoa syöttötariffijärjestelmästä Energiavirastosta:

https://www.energiavirasto.fi/tuotantotuki1

6.4 Muita tukivaihtoehtoja energiahankintoihin 6.4.1 Maatalouden investointituki Maatilan energiantuotantoon tarvittaviin rakentamisinvestointeihin on saatavilla investointitukea,

kun energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa. Energia täytyy tuottaa uusiutuvista

lähteistä, joihin lasketaan muun muassa hake, pelletti, aurinko ja tuuli. Lämpölaitos voi toimia

myös turpeella, mikäli se kykenee käyttämään muuta uusiutuvaa polttoaineitta. Sähköntuotanto

biomassoista edellyttää tuotannosta syntyvän lämpöenergian hyödyntämistä. (Mavi. 2017.)

Investointitukea energiahankkeisiin on mahdollista saada jopa 40 %. Investointitukia myöntää

maaseutuvirasto ja ne täytyy hakea paikallisen ELY-keskuksen kautta. Avustuksen määrää on

mahdollista korottaa 20 prosenttiyksiköllä, jos hanke toteutetaan eurooppalaisen

innovaatiokumppanuuden (EIP) avulla. EIP:llä toteutettujen energiahankkeiden tulee kehittää

hajautettua energian tuotantoa, resurssitehokkuutta sekä uusia menetelmiä ja teknologioita

ilmastonmuutoksen lieventämiseksi. Lisäksi hankkeen tulee lisätä tuottavuutta, tehokkuutta ja

kestävyyttä, uudistaa maa- ja metsätaloutta. (Mavi. 2017.)

Lisätietoa maatalouden investointituista Maaseutuvirastosta: http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-

palvelut/viljelija/maatalouden_investointituet/Sivut/maatalouden_investointituet.aspx

6.4.2 Kotitalousvähennys Kotitalouksien energiainvestointeihin on mahdollista hakea kotitalousvähennystä. Vähennystä saa

50 % arvonlisäverollisesta työn osuudesta, mutta kuitenkin enintään 2400 euroa vuodessa.

Vähennystä voi hakea, kun työ tehdään omassa kodissa, vapaa-ajan asunnossa tai vanhempien

kodissa. Kotitalousvähennys on mahdollista hakea verokorttihakemuksen yhteydessä tai

veroilmoituksessa. (Vero. 2017.)

Lisätietoa kotitalousvähennyksestä Verohallinnosta:

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-

vahennykset/kotitalousvahennys/

11

7 Hankintamallit

Uusiutuvan energian ja energiansäästön hankinnoissa kannattaa tutustua erilaisiin

hankintamalleihin, sillä niiden avulla on mahdollista löytää paras ratkaisu hankkeen etenemiselle.

Energiansäästämisen ja uusiutuvien energioiden edistämiseksi on viime vuosina kehitetty

innovatiivisia hankintamalleja, joissa ei välttämättä tarvitse investoida alussa, vaan vain sitä mukaa

kun energiaa säästyy. Hyvin toteutetulla hankinnalla voidaan säästää rahaa ja energiaa.

7.1 Perinteiset hankintamallit 7.1.1 Avoin menettely Tavallisimmin käytetty hankintamalli on avoin menettely, jossa hankinnasta julkaistaan

hankintailmoitus. Sen lisäksi julkaistaan hankinta-asiakirjat ja tarjouspyyntö sähköisesti kaikkien

saataville. Tarjouspyynnön on oltava avoinna vähintään 35 päivää julkaisupäivästä, jotta

kiinnostuneilla toimijoilla on tarpeeksi aikaa jättää tarjouksensa. Hankinnan julkistettua, on

mahdollista lähestyä haluamiaan toimijoita suoraan ja pyytää heiltä tarjouspyyntöä.

Hankintailmoituksessa annetun määräajan umpeuduttua valitaan tarjousten perusteella

kokonaistaloudellisin tai edullisin vaihtoehto. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)

7.1.2 Rajoitettu menettely Rajoitettu menettely on hyvin samankaltainen kuin avoin menettely siltä osin, että

hankintailmoitus ja -asiakirjat tulee julkaista avoimesti kaikkien nähtäville. Rajoitetussa

menettelyssä toimittajat pyytävät lupaa saada osallistua kilpailutukseen ja vain valitut ehdokkaat

saavat jättää tarjouksen. Osallistumishakemuksien tekemiselle täytyy antaa vähintään 30 päivää

hankintailmoituksen julkaisupäivästä. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)

Rajoitetun menettelyn hankintailmoituksesta on tultava esille, kuinka monta ehdokasta vähintään

otetaan mukaan kilpailutukseen. Lisäksi ilmoituksessa on oltava ehdokkaiden soveltuvuuden

vähimmäisvaatimukset ja arviointiperusteet. Arviointiperusteina voidaan käyttää esimerkiksi

kompetenssia, taloustietoja tai referenssejä. Ehdokkaita valitaan vähintään viisi, jos päteviä

hakijoita on tarpeeksi. Siinä tapauksessa, että ehdot täyttäviä hakijoita ei ole viittä, pyydetään

tarjoukset kaikilta päteviltä. Vain hankintailmoituksen vähimmäisvaatimukset täyttäviä hakijoita

voidaan hyväksyä mukaan tarjouskilpailuun. Ehdokkaiden minimi määrällä pyritään takaamaan

riittävä kilpailu. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)

Valituille ehdokkaille lähetetään kutsut kirjallisesti, joissa niiltä pyydetään tarjouksia. Kutsuissa ei

toimiteta mukana tarjouspyyntöä tai hankinta-asiakirjoja, vaan niiden verkko-osoite sisällytetään

viestiin. Vain jos sähköisiä materiaaleja ei ole saatavissa, niin silloin ne voidaan sisällyttää kutsuun.

Valituille toimijoille tulee antaa 30 päivää aikaa jättää tarjouksensa siitä päivästä, jona ne on

kutsuttu mukaan. Kilpailutuksen perusteella voidaan valita edullisin tai kokonaistaloudellisesti

kannattavin ratkaisu. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)

7.1.3 Neuvottelumenettely Neuvottelumenettely lähtee liikkeelle julkaisemalla hankintailmoitus. Hankintailmoitukseen

vastaamiseen tulee varata 30 päivää julkaisusta. Ilmoituksesta kiinnostuneet toimijat ilmoittavat

halustaan osallistua neuvotteluihin. Tilaaja valitsee neuvotteluihin kiinnostavimmat toimijat ja

neuvottelee niiden kanssa toimituksen ehdoista. Neuvotteluihin valittavien ehdokkaiden määrä on

julkaistava hankintailmoituksessa ja sen tulisi olla vähintään kolme. Myös valintaperusteiden on

12

tultava ilmi hankintailmoituksesta. Neuvotteluihin voi valita vain hankintailmoituksen vaatimukset

täyttäviä ehdokkaita. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain, kun se on hankintalain

(2016/1397 32§) nojalla perusteltua. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)

Neuvottelumenettelyn voi valita hankinnassa:

• jossa hankintayksikön tarpeita ei voida täyttää olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta

• johon kuuluu suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja

• jonka luonteeseen, monimutkaisuuteen tai oikeudelliseen ja rahoituksen muotoon

liittyvistä erityisistä syistä tai niihin liittyvien riskien vuoksi ei voida tehdä

hankintasopimusta ilman edeltäviä neuvotteluita

• jossa hankinnan kohteen kuvausta ei voida laatia riittävän tarkasti viittaamalla standardiin,

eurooppalaiseen tekniseen arviointiin, yhteiseen tekniseen eritelmään tai tekniseen

viitteeseen

Hankintailmoituksesta on tultava esille riittävän tarkasti mitä hankinnalta odotetaan, jotta toimijat

kykenevät tekemään omat ehdotuksensa. Hankinta-asiakirjat tulee jakaa avoimesti sähköisessä

muodossa. Neuvotteluihin kutsutut toimijat tekevät omat ehdotuksensa tarjouksina ja niiden

pohjalta tilaaja muokkaa omaa tarjouspyyntöään. Kaikista muutoksista hankintailmoitukseen,

tarjouspyyntöön tai neuvotteluihin on ilmoitettava kaikille neuvottelun osapuolille. Toimijoille on

annettava aikaa reagoida mahdollisiin muutoksiin muokkaamalla omaa tarjoustaan. Tilaajan on

pidettävä salassa eri toimijoiden tarjouksissa olevia luottamuksellisia tietoja. Neuvottelut

päättyvät, kun tilaaja on tyytyväinen omaan tarjouspyyntöönsä ja ilmoittaa päättymisestä jäljellä

oleville toimijoille. Neuvotteluiden päätyttyä tilaaja jättää lopullisen tarjouspyynnön neuvotteluun

osallistuneille toimijoille ja määrittää tarjousten jättämiselle määräajan, joka on vähintään 30

päivää. Neuvottelujen päättymisen jälkeen annetuista tarjouksista ei saa enää neuvotella.

Saatujen tarjousten perusteella valitaan kilpailutuksen voittaja. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)

7.1.4 Kilpailullinen neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely toimii pääpiirteittäin samalla kaavalla kuin

neuvottelumenettely, mutta siinä hankinta on enemmän tarveperäistä. Kilpailutuksella pyritään

löytämään ratkaisua olemassa olevaan ongelmaan ja sitä kautta edetään tarjouskilpailuun.

Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttöä voidaan harkita vain, kun hankintaan kuuluu

suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja. Hankinnasta luodaan hankintailmoitus, jossa kerrotaan

tarpeet, vaatimukset, vertailuperusteet ja alustava aikataulu. Hankintailmoituksen lisäksi

hankkeesta voidaan laatia hankekuvaus, missä tarkennetaan tavoitteita ja sisältöä.

Hankintailmoitus ja hankekuvaus on julkaistava samana päivänä avoimessa verkkopalvelussa, josta

kaikki kiinnostuneet pääsevät ne näkemään. Osallistumishakemuksien jättämiselle tulee varata 30

päivää hankintailmoituksen julkaisusta. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kiinnostuneista

toimijoista valitaan mukaan vähintään kolme hankintailmoituksen soveltuvuudet täyttävää

ehdokasta. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)

Valittujen toimijoiden kanssa käytävien neuvotteluiden tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla

alkuperäinen ongelma voidaan hoitaa. Neuvotteluista voidaan maksaa raha- tai muita palkkioita

toimijoille. Neuvotteluiden aikana on mahdollista karsia toimijoiden ehdottamia ratkaisuja

hankintailmoituksessa ilmoitettujen hinta-laatusuhteen vertailuperusteita noudattaen, jotta

voidaan panostaa kiinnostavimpiin ratkaisuihin. Toimijoilta saatavia tietoja ei saa luovuttaa muille

13

osapuolille, ilman tämän suostumusta. Neuvotteluja käydään, kunnes löytyy tyydyttävä ratkaisu

asetettuun ongelmaan. Ratkaisun löydyttyä neuvottelut lopetetaan ilmoittamalla päättyminen

mukana olleille toimijoille. Ratkaisun pohjalta tehdään lopullinen tarjouspyyntö mukana olleilta

toimijoilta. Tarjouspyyntöön vastaamiselle tulee varata vähintään 30 päivää sen jättämisestä.

Saatuihin tarjouksiin voidaan pyytää tarkennuksia, mikäli se ei muuta tarjouspyyntöä tai vääristä

kilpailua. Saatujen tarjousten perusteella valitaan parhaiten vertailuperusteet täyttävä ratkaisu.

(Suomen Kuntaliitto. 2017.)

7.1.5 Suorahankinta Julkiset hankinnat tulisi yleensä kilpailuttaa, mutta poikkeustilanteissa voidaan soveltaa

suorahankintaa. Siihen on oltava syy, joka todetaan hankinta-asiakirjoissa. Suorahankinnassa ei

tehdä hankintailmoitusta, vaan siinä valitaan toimija, jonka kanssa neuvotellaan sopimus ilman

tarjouskilpailua. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)

Suorahankinnan voi valita hankintalain (2016/1397 40§) nojalla, jos:

• avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai

tarjouksia, taikka ne eivät ole soveltuvia

• teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi

toteuttaa hankinnan

• sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, ennalta arvaamattomasta syystä

aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi

• hankittava tavara valmistetaan vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä

tarkoitusta varten eikä kyseessä ole massatuotanto tavaran valmistamisen taloudellisen

kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi

• hankinta koskee perushyödykemarkkinoilla noteerattuja ja sieltä hankittavia tavaroita

• tavarat hankitaan erityisen edullisesti liiketoimintansa lopettavalta toimittajalta,

pesänhoitajalta tai selvittäjältä maksukyvyttömyysmenettelyn, akordin tai vastaavan

menettelyn seurauksena

7.1.6 Dynaaminen hankintajärjestelmä Dynaaminen hankintajärjestelmä on tavanomaisten ja markkinoille vakiintuneiden hankintojen

sähköinen hankintamenetelmä. Siinä noudatetaan pääsääntöisesti rajoitetun menettelyn sääntöjä.

(Suomen Kuntaliitto. 2017.) Dynaamisessa hankintajärjestelmässä on kyse toimijoiden

keräämisestä tietyn hankinnan tarpeisiin ja sitä kautta nopeuttaa toistuvien hankintojen tekoa.

Dynaamista hankintajärjestelmää on maailmalla käytetty hyödyksi muun muassa Iso-Britanniassa

Public Power Solutions aurinkopaneelien hankinnoissa, jossa on hankittu aurinkopaneelitoimijoita

järjestelmään ja sitten kilpailutettu yksittäisiä kohteita järjestelmän kautta. (EM Magazine. 2015)

Suomessa dynaamista hankintajärjestelmää on käytetty maanteiden päällystysurakoissa ja

tietoteknisissä hankinnoissa. (Hankintailmoitukset. 2017.)

Dynaamiseen hankintajärjestelmään voivat hakea mukaan kaikki toimijat jotka täyttävät

hankintailmoituksen soveltuvuusehdot niin kauan, kun se on avoinna. Toimijoille on annettava

kuitenkin vähintään 30 päivää aikaa ilmoittautumiseen siitä päivästä, kun hankintailmoitus

julkaistaan. Kaikki soveltuvuuskriteerit täyttävät hakijat on otettava mukaan kilpailuun. Hakijoille

on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti saavatko he osallistua tarjouskilpailuun. Dynaamisessa

hankintajärjestelmässä hankinta voidaan pilkkoa tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden

14

luokkiin, jos ne ovat selkeästi eroteltavissa toisistaan. Hankinnan luokittelusta ja kestosta on

ilmoitettava hankintailmoituksessa. Hankinnan etenemisestä tulee ilmoittaa sähköisiä kanavia

pitkin, tällä pyritään takaamaan kaikkien osapuolten tasapuolinen kohtelu. Tarjouspyyntöön

vastaamiseen tulee varata vähintään 30 päivää, sen julkaisusta. Mukaan hyväksyttyjen toimijoiden

tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. (Suomen Kuntaliitto. 2017.)

7.2 Joukkohankinta Joukko- eli yhteishankinta on viime aikoina yleistynyt tapa tehdä hankintoja isommalla ryhmällä.

Joukkoistumisella tavoitellaan halvempaa hintaa, mutkattomampaa hankintaa ja vertaistukea.

Usein isompi tilaus kiinnostaa enemmän toimijoita ja innostaa heidät tekemään kilpailukykyisiä

tarjouksia. Joukkohankinnassa on yleensä joku vastuullinen toimija, joka toimii kilpailuttajana ja

tuotteiden vertailijana. Sitä kautta hankinta helpottuu asiakkaalle, kun saa valmiin paketin.

Yhteishankinnan kautta saa monesti, myös tukea hankinnan päätöksen tekoon muilta osakkailta.

(SYKE. 2017.)

Kuntasektorilla yhteishankintoja on käynnistänyt KL-Kuntahankinnat Oy. Energiahankintoihin

Kuntahankinnat on tehnyt yhteishankintoja kaasusta, polttoaineista ja sähköenergiasta.

(Kuntahankinnat. 2017.) Uusimpana energiahankintana on SYKE:n alulle panema

aurinkosähkövoimaloiden yhteishankinta. Aurinkosähkövoimalat toimitetaan tilaajille avaimet

käteen -palveluna ja yhteishankinnan kautta on mahdollista saada myös rahoitus niiden

hankintaan. Aurinkosähkövoimalan voi tämän kautta tilata joko kertaostona tai

kuukausiveloituksella. Kuukausiveloituksessa tuotteen toimittaja tarjoaa leasing -rahoituksen ja

samalla kantaa rahoitusvastuun. Tähän mennessä 40 kuntaa on sitoutunut tilaamaan

aurinkosähkövoimaloita. Niiden yhteenlaskettu teho on 1,7 MWp, joista yksittäisenä suurimpana

tilaajana on Iin kunta 190 kWp:llä. (SYKE. 2017.)

Taulukko 3 Joukkohankinnan etuja ja riskejä

Yhteishankintaa on tarjolla, myös yrityksille ja kotitalouksille. Niitä järjestää niin energiayhtiöt,

kuin pienemmätkin toimijat. Myös SYKE on tarjonnut hankkeidensa kautta yhteishankintaa

yrityksille ja kotitalouksille. Yhteishankinta voi koskea pelkkää tuotetta tai tulla täysin valmiina

pakettina sisältäen asennuksen. SYKE, Inspira ja KL-Kuntahankinnat suunnittelevat laajentavansa

konseptiaan aurinkosähköstä, myös muihin energiahankintoihin osana Energy Add-ons -hanketta.

(SYKE. 2017.)

Lisää Energy Add-ons hankkeesta: http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI/content/40694/15370

Joukkohankinnan etuja Joukkohankinnan riskejä/haasteita

Joukosta saa turvaa Yhtenäisen linjan löytäminen

Yksinkertainen hankintamalli Itse ei pysty vaikuttamaan kaikkeen

Iso tilaus kiinnostaa toimijoita enemmän Aikataulutus isoissa hankinnoissa haastavaa

Isolla tilauksella yksikköhinta yleensä laskee Tiedonkulku osakkaille

Hankinta voi sisältää rahoituksen Hankinnan paikallisuuteen vaikea vaikuttaa

Voidaan toteuttaa avaimet käteen -palveluna Tasapuolisuuden toteutuminen

15

7.3 ESCO -malli ESCO- eli energiatehokkuuspalvelut ovat palveluliiketoimintaa, jossa energiansäästöillä

rahoitetaan energiansäästötoimenpiteitä. ESCO on kotimainen versio maailmalla laajemmin

tunnetusta Energy Performance Contracting (EPC) -mallista. Palveluja tuottavat

energiatehokkuuspalveluita tarjoavat yritykset, ESCO-yritykset, ESCO-toimintaa harjoittavat

urakoitsijat, energiayhtiöt ja energiatehokkaita laitteita tai järjestelmiä valmistavat ja urakoivat

yritykset. ESCO-palvelut toteutetaan yleensä kokonaistoimituksena, johon kuuluu laitteistot,

asennus, käyttö ja ylläpito. Palvelussa vastuu ja todentaminen energiansäästötoimenpiteiden

onnistumisesta on palveluntarjoajalla, jolle maksetaan toteutuneiden säästöjen perusteella tietyn

sovitun toimintakauden ajan. Sen jälkeen energiansäästöstä kertyvät varat jäävät omaan kassaan.

ESCO-palveluita on sovellettu muun muassa lämmöntalteenottojärjestelmien hankintaan,

valaistuksien päivityksiin, ilmastoinnin optimointiin ja lämmitysjärjestelmien muutoksiin. (Motiva.

2017c.)

ESCO-palvelu voidaan rahoittaa toimijan tai tilaajan rahoittamana, mutta silti toimija on aina

vastuussa säästöjen toteutumisesta ja joutuu korvaamaan toteutumattomia säästöjä. Jos

energiansäästö on sopimusta tehdessä alimitoitettu ja energiansäästöstä kertyy lisäsäästöjä, niin

niitä voidaan jakaa sopimuksen mukaisesti asiakkaan ja toimijan välillä. Asiakkaan on mahdollista

saada ESCO-hankkeelleen energiatukea, mikäli investointi ei valmistumisen jälkeen jää pysyvästi

sen omistukseen. Asiakkaan on mahdollista lunastaa investointi itselleen sopimuskauden jälkeen.

Energiatuen hakijana toimii asiakas. Tavanomaiseen tekniikkaan perustuville hankkeille

energiatukea saa pääsääntöisesti vain energiatehokkuussopimukseen liittyneet, paitsi jos hanke

toteutetaan ESCO-palvelulla. Energiatehokkuussopimuksessa mukana olevin on mahdollista saada

ESCO-hankkeisiinsa korotettua energiatukea. (Motiva. 2017c.)

Julkiset ESCO-hankkeet on kilpailutettava hankintalain mukaisilla menettelyillä. ESCO-palvelut voi

kilpailuttaa rajoitettu-, neuvottelu- tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn mukaan. Kannattaa

huomioida, että hankintalain mukaiset kilpailutukset sisältävät vähimmäismääräajat.

Kuva 2 ESCO-palvelun säästörahoitus. (Bergman. 2016.)

16

Hankintailmoituksen jättämisestä kilpailutuksen päättymiseen kuluu vähintään 60 päivää. Suuret

ESCO-hankkeet etenkin julkisella sektorilla voivat olla haastavia, mutta hyvällä vuoropuhelulla

toimijoiden kanssa voidaan saavuttaa hyviä lopputuloksia. (Motiva. 2017c.)

Taulukko 4 ESCO-mallin etuja ja haasteita (Motiva. 2017c.)

ESCO-mallin etuja ESCO-mallin haasteita

Energiakustannukset eivät nouse Vaativampi toteuttaa

Sisältää investoinnin rahoituksen ESCO-yrityksiä vielä vähän Suomessa

Palveluntuottaja vastaa energiansäästöjen toteutumisesta

Vähäinen kokemus hankkeiden toteuttamisesta

Sopimuskauden jälkeen säästöt kertyvät itselle Pitkä sopimuskausi

Mahdollisuus saada energiatukea, vaikka ei olisi liittynyt energiatehokkuussopimukseen

Hyviä esimerkkejä ESCO-hankinnoista: Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vantaan kaupungin 14 kiinteistöön:

Salon kaupungin 5500 katuvalon vaihto led-valaisimiksi

• Neuvottelumenettelyllä toteutettu

• Kokonaisinvestointi 1,5 milj. €

• Leasing-rahoitus

• Energiansäästö n.30 000 MWh/a

• Energiansäästö rahassa 200 000 €/a

• Takaisinmaksu energiansäästöinä alle 10 v.

• Hankinta-aika n. 1,5 v.

• Säästötoimet saatiin toteutettua kerralla Hankinnan vertailuperusteet:

• Euroa säästetty MWh/a, painoarvo 20 %

• Säästöt/a MWh, painoarvo, 20 %

• Säästöt/a tCO2ekv, painoarvo 30 %

• Säästöjä jäljellä vuonna 2023 (MWh), painoarvo 30 %

• Kilpailutus rajoitettuna menettelynä

• Urakan arvo n. 3,2 milj.€

• Energiatukea 20 %

• Säästää energiaa n. 70 % perinteisiin elohopea-höyryvalaisimiin verrattuna

• Arvioitu takaisinmaksuaika 8 vuotta

• 10 vuoden palvelusopimus valaisinten kunnossapidosta

Hankinnan kokonaistaloudellinen edullisuus:

• Säästöpisteet 30 %

• Laatu 35 %

• Hinta 35 %

• Lisäksi kymmenen lisäpistettä sai, mikäli tarjoaja sitoutui työllistämään urakkaan aikana yhden pitkäaikaistyöttömän

Lisätietoa ESCO-hankinnasta Motivalta: https://www.motiva.fi/esco-palvelu

7.4 Elinkaarimalli Elinkaarimalli on kotimainen versio maailmalla käytetystä Public Private Partnership (PPP) -

mallista, joka hankinnan lisäksi kattaa rakennuksen elinkaarenaikaisia palveluita. Elinkaarimalli on

laajemmalti käytössä isoissa julkisissa infrahankkeissa. Toimija vastaa hankkeen suunnittelusta,

rakentamisesta ja ylläpidosta, lisäksi hankintaan voidaan liittää rahoitusvastuuta ja erilaisia

käyttöön liittyviä palveluita. Elinkaarimallia käytettäessä pyritään pääsemään

kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun, jossa huomioidaan koko elinkaarenaikana

syntyvät kustannukset. Elinkaarimallia käytetään uudis- ja korjausrakentamisessa.

Palvelusopimukset elinkaarimallissa voivat olla jopa 20-40 vuotta. (Rakennusteollisuus. 2017.)

17

Kuva 3 Elinkaarimallin palvelupaketit (Rakennusteollisuus. 2017.)

Elinkaarimallia käytetään yleensä isommissa yli 10 milj.€ hankkeissa, sillä hankkeen perustaminen

on työläämpi kuin monessa muussa hankintamallissa. Elinkaarimallin hankkeet toteutetaan

yleensä perustamalla projektiyhtiö, joka hallinnoi hanketta. Projektiyhtiön omistaa yleensä

hankkeen toteuttavat toimijat. Tilaaja tekee projektiyhtiön kanssa palvelusopimuksen, jonka

perusteella projektiyhtiö vastaa tilaajalle velvoitteiden täyttymisestä, raportoinnista ja

tiedottamisesta, lisäksi se voi olla vastuussa rahoittamisesta. Projektiyhtiö hankkii tarvitsemansa

aliurakoitsijat ja laatii niiden kanssa sopimukset. Elinkaarimallin rahoitus voidaan hoitaa tilaajan-,

palveluntoimittajan- tai yhteisrahoituksella. Elinkaarimalli tarjoaa tilaajalle tavan toteuttaa

laadukkaan hankkeen, jossa riskit ovat enemmän palveluntarjoajalla. Investoinnin ja

kunnossapidon kustannustehokkuus on yleensä parempi kuin perinteisemmillä malleilla. Pitkä

palvelusopimus tuo ennustettavuutta julkisen toimijan budjetin suunnitteluun. (Kemppainen.

2011.)

Taulukko 5 Elinkaarimallin etuja ja riskejä (Rakennusteollisuus. 2017.)

Elinkaarimallin etuja Elinkaarimallin riskejä Rakennushankkeen kannattavuutta, kustannuksia, hyötyjä ja riskejä huomioidaan rakennuksen elinkaaren pituudelta

Tilaajan on määriteltävä tarkasti tarpeensa aikaisessa vaiheessa

Laatu- ja kustannusriskien jako selkeästi määriteltävissä

Tarjouskilpailuihin osallistuminen on kallista

Kannustaa palveluiden kehittämiseen Luotettavien vertailulaskelmien tekeminen ja tarjousten vertailu saattavat olla vaikeita

Tilat nopeammin käyttöön Tarvittavia muutoksia voi olla hankalaa ennakoida

Tiloja voi vuokrata ulkopuolisille käyttäjille Vähäinen kokemus Suomessa

Lisätietoa elinkaarimallista: http://www.elinkaarimallit.fi/

7.5 Energian ostosopimus Energian ostosopimus eli Power Purchase Agreement (PPA) on palvelumalli, jossa asiakas sitoutuu

ostamaan energiaa sovittuun hintaan. Energian ostosopimusmalli soveltuu monenlaiseen energian

tuotantoon, kuten aurinkosähköön ja maalämpöön. Kyse on pitkäaikaisesta palvelusopimuksesta,

jossa asiakas maksaa vain saamastaan energiasta, eikä se vaadi alkuinvestointia. Sopimuskausi

määritellään tapauskohtaisesti, mutta se yleensä vastaa laitteiston kannattavaa käyttöikää eli on

noin 10-25 vuotta. Energian hinta voi olla kiinteä tai markkinoihin sidottu. Kiinteähintainen

hyödyttää asiakasta, mikäli energian hinta nousee sopimuksen aikana, kun taas markkinoihin

sidottu toimii paremmin, jos hinnat laskee. Lisäksi sopimus voi sisältää kapasiteettivelvoitteita

18

palveluntuottajalle, joihin sen on pyrittävä. Kapasiteettivelvoitteella tarkoitetaan sopimukseen

kirjattua energiamäärää, minkä toimittaja lupaa asiakkaalle toimittaa. Yli- tai alituotannosta

aiheutuvat kustannukset heikentävät tuottajan tulosta. Näin ollen riski energiantuotannosta on

palveluntuottajalla, eikä asiakkaalla. Energian ostosopimuksia voi tehdä suoraan palveluntarjoajan

kanssa tai energiaa myyvien yritysten, kuten sähköyhtiöiden kanssa. Esimerkiksi Oulun

sähkönmyynti Oy välittää pientuottajien sähköä Farmivirta -konseptillaan. Tästä palvelusta

sähköyhtiö ottaa kuitenkin energiansiirtomaksun. (Peltomäki. 2016; Oulun energia. 2017.)

Energian ostosopimuksessa energia voidaan tuottaa palveluntuottajan tiloissa tai suoraan paikan

päällä. Mikäli energia tuotetaan paikallisesti, niin palveluntuottaja investoi tarvittaviin laitteisiin ja

asentaa ne asiakkaan kiinteistöön. Palveluntuottaja vastaa tuotannosta ja laitteiston ylläpidosta

koko sopimuskauden ajan. Asiakas maksaa palveluntuottajalle tuotetusta energiasta sopimuksen

mukaan. Asiakkaalla on mahdollisuus lunastaa energiantuotanto laitteet itselleen sopimuskauden

jälkeen sopimuksen mukaiseen hintaan. (Peltomäki. 2016.)

Energian ostosopimuksia tarjoavia yrityksiä löytyy Suomesta jo toista kymmentä. Varsinkin

aurinkoenergiaa myyvät yritykset ovat omaksuneet energian ostosopimuksen yhdeksi

vaihtoehdoksi tarjota palveluita asiakkaille. Maalämpöä energian ostosopimuksella on myös

saatavilla markkinoilta. Yleensä energian ostosopimuksella hankitaan vähäpäästöistä energiaa,

jonka alkuinvestointi olisi perinteisillä menetelmillä liian kallista. Energian ostosopimus tarjoaa

näin mahdollisuuden panostaa energian tuotantoon vaivattomammin. (FinSolar. 2015.)

7.6 Innovaatiokumppanuus Vuonna 2017 voimaan tulleessa julkisten hankintojen hankintalaissa (2016/1397) tuli

mahdolliseksi uusi hankintamalli innovaatiokumppanuus. Se avaa mahdollisuuden innovaatioiden

kehittämiseen valmiiksi tuotteiksi hankintalain puitteissa. Innovaatiokumppanuudessa tilaaja

hankkii kumppanin tai kumppaneita joiden kanssa se kehittää tuotteen, palvelun tai urakan, joka

voidaan lopuksi toteuttaa. Innovaatiokumppanuus on tarkoitettu kaikenlaisiin hankintoihin joille ei

ole olemassa olevaa mallia. Sen tarkoitus on innovoinnin kautta tuottaa uutta.

Innovaatiokumppanuus vaatiikin sen vuoksi hyvää hanke valmistelua, jotta päästään kaikkia

osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. Etuna perinteisiin hankintamalleihin

innovaatiokumppanuudessa on se, että tilaajan ei tarvitse erikseen kilpailuttaa hankinnan

kehitystä ja toimitusta. (Tekes. 2017b.)

Innovaatiokumppanuuden koko prosessi voidaan erotella kuuteen eri vaiheeseen, kuten kuvassa

4. Hankinta alkaa hyvällä valmistelulla, jossa selvitetään, löytyykö markkinoilta valmiita ratkaisuja,

joka määrää soveltuuko innovaatiokumppanuus hankintamalliksi. Lisäksi kartoitetaan mahdollisia

kumppaneita ja niiden kiinnostusta hankkeeseen. Valmistelujen jälkeen julkaistaan

hankintailmoitus neuvottelumenettelyn mukaisesti, jossa kerrotaan innovaatiokumppanuudesta ja

kerrotaan hankinnan tavoitteet. Neuvottelumenettelyn tuloksena on tarkoitus löytää

innovaatiokumppani tai -kumppaneita. Neuvottelumenettelyn päätyttyä päästään itse

innovaatiokumppanuuteen, joka alkaa kehitysvaiheella, jossa ideaa kehitetään. Viimeisessä

vaiheessa hankintayksikkö tekee päätöksen lopullisesta hankinnasta, kun tuote tai palvelu on

kehitetty valmiiksi. (Tekes. 2017b.)

19

Kuva 4 Innovaatiokumppanuuden koko prosessin aikajana. (Tekes. 2017b.)

Innovaatiokumppanuuteen liittyy omat haasteensa niin tilaajan kuin toimijan kannalta. Tilaajalle

isoimpina haasteina on alussa hankkeen kannattavuuden arviointi ja oikeanlaisten tavoitteiden

asettaminen. Muita haasteita liittyy innovaatiokumppaneiden arviointiin ja valintaan. Toimijoille

haasteena on kuinka paljon kannattaa panostaa innovointiin, jos ei ole varmuutta tuotteen tai

palvelun hankinnasta. Yrityksien kannalta kiinnostavimmat hankkeet ovat ne, joissa on isompi

varmuus tilauksesta, vaikka ne vaatisivat enemmän panostusta. (Tekes. 2017b.)

Innovaatiokumppanuutta käytettäessä tulee huomioida, että innovoinnin tuloksena kehitettävän

tuotteen tai palvelun käyttöoikeuksista sovitaan etukäteen. Tilaajan kannalta yleensä riittää, että

se saa käyttöoikeudet. Niiden avulla tilaajaa pystyy hyödyntämään kehityksen tuloksia.

Innovaatiokumppanille taas on tärkeää saada kattavammat oikeudet kehitystyön tuloksista, jotta

se pystyy kehittämään ja kaupallistamaan sitä innovaatiokumppanuuden jälkeenkin. (Tekes.

2017b.)

Innovaatiokumppanuuteen voi olla haastava löytää kiinnostuneita kumppaneita, siksi on syytä

panostaa erilaisiin kannustimiin. Hyviä kannustimia ovat varmuus tilauksen saamisesta kehitystyön

onnistuttua, kehitystyön kustannusten kompensointi, kattavat oikeudet kehitystyön tuloksiin ja

liikesalaisuuksien salassapito lupaus. Tilaajan kannattaa varautua innovaatiokumppanuudesta

aiheutuviin kustannuksiin, joita sille kertyy omasta panostuksesta hankkeen seurannasta ja

ohjauksesta, sekä kumppaneille maksettavista kehitystyö korvauksista. (Tekes. 2017b.)

7.7 Hankintamalleja maailmalta Hankintamallien kehityssuunta maailmalla on kohti kestävää kehitystä. Hankinnassa otetaan

huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, niin materiaali valinnoista kuin käytöstä

aiheutuvat päästöt. Hankinnan energiatehokkuus ja pitkäkestoisuus tuovat säästöjä ja vähentävät

päästöjä. Hyviä käytänteitä ja tietoa hankintamalleista jaetaan hankintoihin liittyvissä verkostoissa,

kuten Procura+ Network, Sustainable procurement platform ja Procurement of Innovation

platform.

Lisätietoa hankintaverkostoista:

• http://www.procuraplus.org/

• http://www.sustainable-procurement.org/

• https://www.innovation-procurement.org/

20

7.7.1 Energy performance contracting plus Energy performance contracting plus (EPC+) on kehitteillä oleva hankintamalli, jossa tavoitellaan

kevennettyä versiota ESCO-mallista. Siinä pk-yritykset tarjoaisivat valmiita paketteja energian

säästöön, kuten valaistuksen päivitys, ikkunoiden tiivisty, ilmastoinnin modernisointi ja

lämmityslaitteiston päivitys. Yrityksistä ja niiden tarjoamista palveluista koottaisiin yhtenäinen

palveluverkosto. Tarkoituksena on helpottaa energiansäästöpalvelujen hankintaa.

Lisätietoa EPC+ -mallista: http://epcplus.org/

7.7.2 Green public procurement Mikäli hankinnalla halutaan vähentää hiilidioksidipäästöjä, niin hyvänä vaihtoehtona toimii green

public procurement (GPP) -malli. Hankintamallissa tavoitteeksi otetaan hiilidioksidin

vähentäminen. Hankinnalle lasketaan potentiaalinen hiilidioksidin väheneminen, jonka avulla

pyritään edistämään hankinnan etenemistä. Kilpailutuksissa kokonaistaloudellisuuden kriteeriksi

lisätään hiilidioksidin väheneminen. Hanketta kehittämässä olleissa maissa on otettu käyttöön

tukijärjestelmiä, joilla pyritään edistämään vähähiilisyyttä.

Lisätietoa GPP -hankkeesta: http://www.gpp2020.eu/

7.7.3 SMART SPP SMART SPP - innovation through sustainable procurement -projektissa luotiin työkaluja ja opas

hankinnan esivalmisteluun. Työkalujen avulla pyritään helpottamaan riskien,

elinkaarikustannusten ja hiilidioksidipäästöjen arviointia ennen hankinta päästöstä. Työkalut ja

opas ovat saatavilla SMART SPP:n kotisivujen kautta. Projekti pyrkii edistämään uusia,

innovatiivisia ja vähähiilisiä teknologioita Euroopassa.

Lisätietoa SMART SPP projektista: http://www.smart-spp.eu/

21

8 Rahoitusmallit

Energiansäästöön tai uusiutuvaan energiaan liittyvien hankintojen rahoitusmalleja on tarjolla

monenlaisia. Hankintamallia valittaessa on hyvä tutkailla myös soveltuvia rahoitusmalleja.

Joihinkin hankintamalleihin on liitetty rahoitus, kuten ESCO-malliin, jossa kertyvillä säästöillä

maksetaan investointi. Joskus hankintamalleihin sisältyy mahdollisuus saada valmis

rahoitusratkaisu tuotteen toimittajan kautta, kuten esimerkiksi kuntien aurinkopaneelien

joukkohankinnassa. Yleensä kuitenkin tilaaja hankkii oman rahoituksen hankkeelleen.

8.1 Oma pääoma Omalla pääomalla hankkiminen tarkoittaa hankinnan maksamista omilla kertyneillä säästöillä tai

kunnan tapauksessa budjettivaroilla. Omaa pääomaa käytetään yleensä pienempiin

energiansäästö tai -optimointi hankintoihin, joissa ei tarvitse sitoa isoa pääomaa pitkäksi aikaa.

Omaa pääomaa käytettäessä riski ja vastuu ovat itsellä. (FinSolar. 2015.)

8.2 Lainaraha Energiahankintoja voi rahoittaa lainarahalla, josta lainoittaja perii yleensä korkoa ja muita

juoksevia kuluja. Lainan otto tulee kannattavaksi, mikäli investoinnin tuottoprosentti ylittää lainan

korkokulut. Perinteisesti lainarahaa anotaan pankeilta tai muilta rahoituslaitoksilta. Kunnilla on

yleensä omat rahoituskanavat, kuten Kuntarahoitus, jonka kautta ne voivat saada hyvin edullista

lainaa energiainvestointeihin. (FinSolar. 2015.)

Pankit antavat lainaa vain luottokelpoisille asiakkaille. Yleensä lainaa vastaan annetaan takaus,

mikä voi olla omaa omaisuutta tai ulkopuolinen takaus. Takauksella lainoittaja varmistaa saavansa

edes osan rahoistaan takaisin, mikäli lainan ottaja ei kykene sitä maksamaan. (Yritys-Suomi. 2017.)

8.2.1 Lainaa Euroopan Investointipankilta (EIP) Yritysten investointeihin on mahdollista hakea lainaa Euroopan investointipankilta, kunhan ne

tukevat EU:n tavoitteita. Lainan takausvastuusta puolet hoitaa EIP, jonka takia laina on normaalia

edullisempaa. Lainalla rahoitettavan hankinnan tulee tukea vähintään yhtä EIP:n poliittisista

tavoitteista, kuten ilmastonmuutoksen hillintää. Pk-yritykset voivat hakea lainaa kansallisen

välittäjän kautta, joka on Suomessa Pohjola Pankki Oyj.

Lisätietoa EIP lainoista: http://www.eib.org/products/lending/intermediated/

8.2.2 Lainaa Finnveralta Suomen valtio tarjoaa pk-yrityksille rahoitusta Finnveran kautta. Lainaa on mahdollista saada mm.

energia- ja ympäristöhankkeiden rahoittamiseen. Finnvera toteuttaa yritystutkimuksen ennen

rahoituspäätöstä, jossa se selvittää yrityksen edellytykset kannattavaan liiketoimintaan.

Yksinomaan Finnvera-lainalla voi rahoittaa vain alle 50 000 euron investointeja, muissa tapauksissa

Finnvera-laina toimii vain osarahoittajana. Finnvera-lainaa voi hakea suoraan Finnveran kotisivujen

kautta.

Lisätietoa Finnvera-lainoista: https://www.finnvera.fi/

22

8.3 Osamaksu- tai leasingrahoitus Osamaksu on lainaa muistuttava tapa hankkia tuotteita, jossa maksetaan hankinta osissa.

Osamaksussa hankinnasta maksetaan yleensä käsiraha, joka on tietty osuus hankintahinnasta.

Tuote itsessään toimii osamaksusopimuksen ajan vakuutena myyjälle, jos asiakas ei kykene

hoitamaan maksujaan. Osamaksujen suuruus määräytyy hankintahinnasta, sopimusajasta ja

rahoittajan perimistä kuluista. Osamaksukauden jälkeen asiakas saa pitää tuotteen itsellään.

(FinSolar. 2015.)

Leasingrahoitus muistuttaa pitkälti osamaksukauppaa, mutta siinä tuote pysyy rahoittajan

omistuksessa koko sopimuskauden ajan. Sopimuskauden päätteeksi asiakkaan on mahdollista

lunastaa tuote itselleen sovittua jäännösarvoa vastaan tai jatkaa sopimusta pidemmäksi aikaa.

Leasingilla hankittuja tuotteita ei merkitä taseeseen, mitä voidaan pitää etuna perinteisiin

lainoihin. Leasingrahoituksen etuna pidetään myös sitä, että käteisvarat eivät sitoudu hankintaan.

Leasingrahoituksen huonona puolena on yleensä sen korkeammat kustannukset verrattuna

perinteiseen lainaan. Leasingsopimukset voivat sisältää myös palveluita, kuten laitteiston huoltoa

tai valvontaa. Leasingrahoitusta saa mm. pankeista ja rahoituslaitoksilta. Leasingrahoituksella on

rahoitettu esimerkiksi aurinkoenergia hankintoja. (FinSolar. 2015.)

Leasingilla on mahdollista hankkia tarvitsemansa energiantuotantolaitoksen. Laitos voi olla

moduuleista kasattava tai yksittäinen kontti, joka tuodaan asiakkaan tontille. Laitoksesta

maksetaan leasingsopimuksen mukaista kuukausimaksua ja kunnossapitomaksua. Laitoksen

omistaa leasingia tarjoava yritys. Yleensä laitoksesta tarvitsee maksaa vasta kun se tuottaa

energiaa käyttöösi. Lisäksi yritykseltä on mahdollista saada käytettävyystakuu, joka takaa, että

laitos on käytettävissä aina kun sitä tarvitaan. Laitoksen voi lunastaa itselle leasingsopimuksen

päätyttyä. Leasingmalli sopii hyvin tilanteisiin, joissa energian tarve on väliaikaista. (KPA Unicon.

2014.)

Lisätietoa energiantuotantolaitoksen leasing ratkaisuista KPA Uniconilta:

http://www.kpaunicon.com/fi/leasing_ratkaisu

8.4 Vihreä rahoitus Kuntien on mahdollista hakea energiatehokkuus ja uusiutuvan energian hankkeita varten

rahoitusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kautta. Sen kautta on mahdollista saada

normaalia huokeampaa lainaa tai leasingrahoitusta. Vihreällä rahoituksella on omat kriteerinsä,

joiden perusteella se rajaa sijoitettavia kohteita. Hankkeiden tulee edistää siirtymistä

vähähiilisyyteen ja lieventää ilmastonmuutosta. Rahoitusta voi hakea Kuntarahoituksen

verkkosivujen kautta. Kuntarahoituksen vihreä arviointiryhmä arvioi hakemukset ja hyväksyy vain

sellaisia hankkeita, joiden pitkän aikavälin positiiviset nettoympäristövaikutukset kyetään

osoittamaan. (Kuntarahoitus. 2017.)

Lisätietoa Vihreästä rahoituksesta: https://www.kuntarahoitus.fi/vihrea-rahoitus

8.5 Joukkorahoitus Joukkorahoitus eli yhteisörahoitus on nykyaikainen rahoitusmalli, jossa joukko ihmisiä sijoittaa

hankkeeseen. Joukkorahoituksessa yksittäiset sijoitukset voivat olla hyvin pieniä, mutta kun niitä

kertyy tarpeeksi monta, niin on mahdollista kerätä isojakin rahoituksia. Useasti joukkorahoitus

tapahtuu valmiiden verkkopalvelujen kautta, mutta sellainen on mahdollista tehdä itsekin.

23

Joukkorahoitukset voi jakaa kolmeen eri kategoriaan, jotka ovat lahjoitus, tuotepohjainen

joukkorahoitus ja joukkosijoitus. Jaottelu tapahtuu sen perusteella mitä sijoittaja odottaa

vastineeksi sijoittamalleen pääomalle. Lahjoitusmallissa ei vastiketta anneta takaisin ollenkaan,

kun taas tuotepohjaisessa joukkorahoituksessa vastikkeena toimii jonkinlainen sijoituksen arvoa

vastaava tuote tai palvelu. Joukkosijoitus on lähimpänä lainaamista, sillä siinä sijoittaja odottaa

sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Joukkosijoitus voi olla osakepohjaista, lainapohjaista tai näiden

sekoitusta. (Tekes. 2017c.)

Maailmalla tunnetuimpia joukkorahoituskanavia ovat Kickstarter ja Indiegogo, joiden kautta on

mahdollista hakea rahoitusta lähes kaikenlaisille hankkeille. Joukkorahoitus on varsin suosittua

erityisesti startup-yrityksien keskuudessa, jotka hakevat rahoituksen lisäksi itselleen näkyvyyttä ja

testaavat hankkeen kiinnostusta. Joukkorahoituksen kokonaismarkkina on nykyään yli 30 miljardia

dollaria. Suurin osa sijoituksista annetaan joukkolainoina, joiden määrän ennustetaan kasvavan

entuudestaan. Suomessa otettiin käyttöön 2016 joukkorahoituslaki, jonka tarkoituksena on

säädellä joukkolaina muotoista joukkorahoitusta. Tämän myötä, myös pankkisektori on alkanut

kiinnostua joukkorahoituksen järjestämisestä. Joukkorahoituksesta odotetaan merkittävää tekijää

energiateknologian rahoitukseen lähitulevaisuudessa. (Tekes. 2017c.)

Suomessa energiantuotantoon ja energian kestävään kulutukseen keskittyvä joukkorahoitus

kanava on Joukon Voima. Sen kautta on mahdollista hakea rahoitusta mm.

aurinkoenergiajärjestelmille, tuulivoimaloille tai hakelämpölaitokselle. Joukon Voiman avulla on

mahdollista hakea rahoitusta myös energiatehokkuus hankkeisiin, sekä sähköauto infrastruktuurin

kehittämiseen. Tekes valitsi Joukon Voiman vuoden 2016 parhaaksi energia-alan startup-

yritykseksi. (Joukon Voima. 2017.)

8.6 Rahoitusmalleja maailmalta Maailmalla suosiotaan ovat kasvattaneet ns. vihreät rahastot, jotka tarjoavat rahoitusta

energiansäästö ja uusiutuvan energian projekteihin. Vihreät rahastot tarjoavat yleensä

markkinoita halvempaa lainaa, mutta niissä yleensä vaaditaan jonkunlaista ympäristöpäästöjen

vähenemisen todentamista. (EU Commission. 2017.)

Kiinteistölainoille on suunniteltu korkoluokitusta, joka perustuisi kiinteistön energialuokitukseen.

Mitä parempi energialuokitus kiinteistöllä olisi, sitä halvempaa lainaa sitä vastaan olisi mahdollista

saada. Tällä mallilla pyrittäisiin houkuttelemaan kiinteistöjen omistajia

energiatehokkuustoimenpiteisiin, mikä taas omalta osaltaan lisäisi yritystoimintaa energia-alalla.

(EU Commission. 2017.)

The Investor Confidence Project (IPC) Europe on kehittämässä energiansäästöä koskevaa

standardisointia yhtenäistääkseen mittaamisen ja dokumentoinnin. Sen avulla pyritään

kasvattamaan sijoittajien luottamusta energiansäästö hankkeisiin ja sitä kautta helpottaa

rahoituksen saamista. Lisäksi vastaavanlainen projekti nimeltä DE-riskin Energy Efficiency project

(DEEP) ajaa myös energiansäästö koskevaa standardointia. Sen avulla pyritään vähentämään

sijoittajien riskiä energiansäästö hankkeissa. (EU Commission. 2017.)

24

9 Yhteenveto

Selvityksessä oli tarkoitus tutustua Suomessa käytössä oleviin hankinta- ja rahoitusmalleihin.

Samalla perehdyttiin voimassa oleviin hankintalakiin, energiatukiin ja

energiatehokkuussopimukseen.

Energiakatselmuksien ja energiatehokkuussopimusten tulosten käytäntöön paneminen vaatii hyviä

hankinta- ja rahoitusratkaisuja. Niitä tukemaan valtio tarjoaa energiatukia, jotta uusiutuvan

energian kasvu- ja energiansäästötavoitteisiin päästäisiin. Lisäksi paikallisesti tuotettu energia luo

talouskasvua ja uusia työpaikkoja.

Hankinta- ja rahoitusmallia valitessa kannattaa tutustua kaikkiin saatavissa oleviin vaihtoehtoihin,

jotta projektin lopputulos on paras mahdollinen. Hankintamalleista löytyy nykyään hyvin

innovatiivisia ratkaisuja, joilla on mahdollista toteuttaa haastaviakin projekteja. Osa malleista

soveltuu paremmin tavanomaisemmille hankinnoille, kuten avoin- ja rajoitettumenettely.

Hankintoihin joista ei löydy valmiita ratkaisuja on varmasti parempi käyttää neuvottelumenettelyä

tai jopa innovaatiokumppanuutta. Hankintamallia valittaessa on hyvä miettiä, paljonko itse pystyy

panostamaan aikaa ja rahaa hankintaan, sekä kuinka paljon itse tietää asiasta. Joissain tilanteissa

esimerkiksi yhteishankinta saattaa olla vaivattomin tapa tehdä hankinta, koska siinä saa yleensä

muilta hyviä neuvoja ja hankinta on yleensä valmis paketti. Energiansäästöhankkeille yksi

kätevimmistä hankintamalleista on ESCO-malli, jossa toimenpiteet hoituvat yhden

palveluntarjoajan kautta ja rahoituskin on sisällytetty toteutuviin säästöihin.

Rahoitusmallin valinnassa varmasti tärkein asia on taloudellisuus. Omalla rahalla kannattaa

hankkia silloin, kun takaisinmaksuaika on lyhyt tai sijoitetun pääoman tuottoprosentti on korkea.

Lainan ottaminen tulee kannattavammaksi, mikäli investoinnin tuottoprosentti ylittää lainan

korkokulut. Osamaksu- ja leasing-malli soveltuu tilanteisiin, jossa hankinnan tarve on

määräaikaista tai halutaan ettei hankinta kuormita tasetta. Leasingmallissa on mahdollista

sisällyttää hankintaan palveluita, kuten huoltoa. Rahoitusmalleissa energiasektorilla uusinta ovat

ns. vihreät rahastot, jotka tarjoavat huokeampia rahoitusvaihtoehtoja ympäristöä säästäviin

hankintoihin. Suomessa tällä hetkellä vain Kuntarahasto tarjoaa vihreää rahoitusta ja se on

suunnattu kunnille. Yritysrahoituksen puolellekin olisi suotavaa saada vastanlaista palvelua, mikäli

se lisäisi energiansäästöä ja toisi työtä energiasektorille.

25

Lähdeluettelo

Bergman. 2017. Uusiutuva energia ESCO-hankkeena. Isa-Maria Bergman. Motiva Oy.

[viitattu 15.6.2017]. Saatavissa: http://energiatehokkaasti.fi/sites/peltopaiva/files/

2_bergman_esco_hankintamalli.pdf

EM Magazine. 2015. Public Power Solutions launches UK’s first Dynamic Purchasing System for

public sector solar developments. Energy manager magazine. [viitattu 9.6.2017]. Saatavissa:

https://energymanagermagazine.co.uk/public-power-solutions-launches-uks-first-dynamic-

purchasing-system-for-public-sector-solar-developments/

Energiavirasto. 2017. Tuotantotuki. Energiavirasto. [viitattu 2.6.2017]. Saatavissa:

https://www.energiavirasto.fi/tuotantotuki1

EU Commission. 2017. Regional conference on Financing Energy Efficiency in Nordic countries.

[viitattu 10.07.2017] Saatavissa: https://ec.europa.eu/energy/en/events/financing-energy-

efficiency-denmark-sweden-and-finland

FinSolar. 2015. FinSolar aurinkoenergiatietoa. Aalto Yliopisto. [viitattu 26.6.2017] Saatavissa:

http://www.finsolar.net/

Hankintailmoitukset. 2017. HILMA Julkiset hankinnat. Työ- ja elinkeinoministeriö. [viitattu

9.8.2017] Saatavissa: https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/

Joukon Voima. 2017. Kestävää joukkorahoitusta. Joukon Voima Oy. [viitattu 10.07.2017]

Saatavissa: https://joukonvoima.fi/

Kemppainen. 2011. Elinkaarimalli kunnan kiinteistöjen toteutustapana. Kemppainen, Mikko.

Laurea-ammattikorkeakoulu. [viitattu 19.6.2017] Saatavissa:

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/41123/Kemppainen_Mikko.pdf?sequ

ence=1

KPA Unicon. 2014. Laitoksen hankinta leasing-rahoituksella. [viitattu 7.7.2017]. Saatavissa:

https://www.motiva.fi/files/10259/04_Koskela_Teemu_KPA_Unicon.pdf

Kuntahankinnat. 2017. KL-Kuntahankinnat Oy. [viitattu 12.6.2017] Saatavissa:

http://kuntahankinnat.fi/fi

Kuntarahoitus. 2017. Vihreä rahoitus. Kuntarahoitus Oyj. [viitattu 06.07.2017] Saatavissa:

https://www.kuntarahoitus.fi/vihrea-rahoitus

Mavi. 2017. Maatalouden investointituet. Maaseutuvirasto. [viitattu 10.08.2017] Saatavissa:

http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-

palvelut/viljelija/maatalouden_investointituet/Sivut/maatalouden_investointituet.aspx

Motiva. 2017a. Energiakatselmukset. Motiva Oy. [viitattu 29.5.2017]. Saatavissa:

https://www.motiva.fi/yritykset/energia-_ja_materiaalikatselmus/energiakatselmus

Motiva. 2017b. Energiatehokkuussopimukset2017-2025. Motiva Oy. [viitattu 29.5.2017].

Saatavissa: http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/

26

Motiva. 2017c. Energiatehokkuus- ja ESCO-palvelut. Motiva Oy. [viitattu 14.6.2017]. Saatavissa:

www.motiva.fi/esco-palvelu

Oulun Energia. 2017. FARMIVIRTA. Oulun Energia Oy. [viitattu 26.6.2017] Saatavissa:

https://www.oulunenergia.fi/farmivirta

Peltomäki. 2016. Uusien liiketoimintamallien kehittäminen älyverkoissa. Peltomäki, Ilpo.

Vaasan Yliopisto. [viitattu 26.6.2017] Saatavissa: https://www.tritonia.fi/en/e-

theses/abstract/7102/Uusien+liiketoimintamallien+kehitt%C3%A4minen+%C3%A4lyverkoissa

%3A+Tarkastelussa+tuottaja-kuluttajat+ja+aurinkopaneelij%C3%A4rjestelm%C3%A4t

Rakennusteollisuus. 2017. Kansallinen elinkaarimalli. Rakennusteollisuus RT ry. [viitattu

19.6.2017] Saatavissa: http://www.elinkaarimallit.fi/index.html

Suomen Kuntaliitto. 2017. EU-hankintamenettelyt. [viitattu 10.7.2017]. Saatavissa:

http://www.hankinnat.fi/fi/eu-hankinta/eu-hankintamenettelyt

Syke. 2017. Mukaan yhteishankintaan. Suomen ympäristökeskus. [viitattu 12.6.2017]

Saatavissa: http://www.hinku-foorumi.fi/fi-FI/Monistamo/Mukaan_yhteishankintaan

Tekes. 2017a. Energiatuki. Innovaatiorahoituskeskus Tekes. [viitattu 1.6.2017]. Saatavissa:

https://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/energiatuki/

Tekes. 2017b. Innovaatiokumppanuus – Kehitystyö osana julkista hankintaa.

Innovaatiorahoituskeskus Tekes. [viitattu 28.6.2017] Saatavissa:

https://www.tekes.fi/globalassets/julkaisut/innovaatiokumppanuus-kasikirja.pdf

Tekes. 2017c. Joukkorahoitus. Innovaatiorahoituskeskus Tekes. [viitattu 28.6.2017] Saatavissa:

https://www.tekes.fi/ohjelmat-ja-palvelut/kasva-ja-kansainvalisty/team-finland-future-

watch/joukkorahoitus/

TEM. 2017a. Julkiset hankinnat. Työ- ja elinkeinoministeriö. [viitattu 30.5.2017]. Saatavissa:

http://tem.fi/julkiset-hankinnat

TEM. 2017b. Energia- ja investointituet. Työ- ja elinkeinoministeriö. [viitattu 1.6.2017].

Saatavissa: http://tem.fi/energia-ja-investointituet

TEM. 2017c. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen

2030. Työ- ja elinkeinoministeriö. [viitattu 5.6.2017]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-

952-327-190-6

Vero. 2017. Kotitalousvähennys. Verohallinto. [viitattu 10.8.2017]. Saatavissa:

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot-ja-

vahennykset/kotitalousvahennys/

Yritys-Suomi. 2017. Mitkä ovat yrityksen rahan lähteet? Yritys-Suomi talousapu

neuvontapalvelu. [viitattu 04.07.2017] Saatavissa: http://www.talousapu.fi/yrityksen-

rahalahteet