2•20092 ●2009

2 super 2 •2009

Tietty jämäkkyys ja napakkuus ovat työpaikkaohjaajalle tyypillisiä piirteitä.

Trina, Salima ja Ojia tulivat päiväkoti Pasilasta viettämään lähihoitajapäivää SuPerin toimistoon.

3 Pääkirjoitus

4 Ajankohtaista

5 Puheenjohtajalta

6 SuPer-lehti sai hyvät arviot lukijoilta

8 Helmikuun lyhyet

9 Näin vastattiin!

9 Lehtikatsaus

10 Hoitajat suunnittelevat työvuoronsa Porissa

14 Lahjalampusta tuli lempiesine

16 Ohjeita kulttuurierojen kohtaamiseen

20 Oppilaanohjaus on yhteistyötä

24 Sirpa Koskinen opastaa tulevia lääkäreitä

26 SuPerin toimistossa avoimet ovet

29 Yksityissektorille uusia ammattiosastoja

30 Uudet kirjat

33 SuPer-nuoret myös Facebookissa!

34 Neljä superilaista samassa valtuustossa

35 LH Tuomo ”Tumppi” Valokainen

36 Pieniä uutisia

37 Johanna Heiskanen ja haastava ensihoito

38 Ensihoidon koulutusohjelma

40 Hoitotyön etiikkaa

44 Idoleita ja tähtiä

47 Pelisäännöt ulkomaisen työvoiman rekrytointiin

48 Kesän loma-asunnot haussa

49 Edunvalvontayksikkö tiedottaa

50 Määräaikaista ei mätkitä! -kampanja alkaa

52 Superristikko

53 Lähihoitaja Kähönen

53 Mitä mieltä – vastaa kyselyyn!

54 Yhteisötanssia Diakonissalaitoksella

59 Siskon pakina

60 Jäsenrekisteri tiedottaa

61 SuPerin jäsenedut

62 Työttömyyskassan ajankohtaiset

65 P.S.

66 Kuulumisia

super2 ●2009

50Sisko Metso kutsuu kaikki superilaiset mukaan vakinaistamistalkoisiin.

26

40

20

Yksin työtä tekevä hoitaja kärsii usein kiireestä ja turvattomuuden tunteesta.

54Tanssitaiteilija Kirsi Heimonen on ollut jo kahdeksan vuotta Helsingin Diakonissalaitoksen työntekijä.

2•2009 super 3

Yhden jakaikkienpuolesta

super

56. vuosikerta.

Tilaushinta 48 €/vuosi

Aikakauslehtien liiton jäsen

Julkaisija

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Ratamestarinkatu 12

00520 Helsinki

Fax (09) 2727 9120

Päätoimittaja

Leena Lindroos (09) 2727 9174

Taittava toimittaja

Jukka Järvelä (09) 2727 9176

Toimittajat

Marjo Sajantola (09) 2727 9173

Sonja Kähkönen (09) 2727 9175

Vierailevat kirjoittajat

Päivi Hujakka, Elina Kujala,

Virpi Saarinen, Nella Skogberg,

Liisa Uusiniitty, Antti Vanas

Kannen kuva

Sisko Metson kuvasi

Kai Lindqvist

Ulkoasu

Timo Numminen

Jukka Järvelä

Painos

75 800 kpl

Ilmoitukset

Sonja Kähkönen (09) 2727 9175

Osoitteenmuutokset

Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140

Tilatut: toimitus (09) 2727 9298

Kirjapaino

ISSN 0784–6975

SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen

juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai

palauttamisesta.

Sl e e n a l i n d r o o s

uPer on tarttunut samanaikaisesti ja näkyvästi moniin jäse-nistön työoloihin liittyviin solmukohtiin. Työhyvinvointi-kilpailussa odotetaan työyhteisöiltä konkreettisia ideoita hyvinvoinnin tukemiseksi. Parhaita niistä päästään toteut-tamaan tuhannen euron palkinnoilla, ja aikaa ideointiin on

vielä helmikuu. Ystävänpäivän aattona taas käynnistyy virallisesti mää-räaikaisten työsuhteiden kitkemiseen ja määräaikaisten työntekijöiden kohtelun parantamiseen keskittyvä kampanja. Tämä teema jatkuu toi-minnan punaisena lankana koko kevätkauden toukokuun loppuun asti. Kasvatamme myös supernaisten ja supermiesten omaa joukkoa. Paras jäsenyyden suosittelija on tyytyväinen superilainen itse, joten suu kan-nattaa avata juuri nyt, kun aktiivisuudesta palkitaan sekä suosittelija että uusi jäsen.

Tätä tekstiä kirjoittaessani superilaisuus on saanut vielä yhdet uudet kasvot. Toimitiloissa soi musiikki ja lasten iloiset äänet kantautuvat muun puheensorinan yli. Vierailijoita on runsaasti, sillä vietämme ensimmäistä Kansallista lähihoitajapäivää. Sen kunniaksi ovet ovat avoinna aamusta iltaan kaikille, jotka haluavat tutustua liiton toimin-taan ja toimihenkilöiden työhön. Kansallista lähihoitajapäivää viete-tään tästä eteenpäin aina 27. tammikuuta eli ajankohtana, jolloin liitto 61 vuotta sitten perustettiin. Lähihoitaja on nimikkopäivänsä ansain-nut, sillä heitä on valmistunut jo 83 000 ja vuosittain valmistuu 7000 lisää arvokkaaseen lähimmän hoitajan työhön.

Taloustutkimus toteutti toimeksiannostamme lukijatutkimuksen SuPer-lehden viime marraskuun numerosta. Tulokset ovat suoras-taan yltiöpositiivisia. Me toimituksessa pyrimme tekemään työmme

mahdollisimman hyvin sekä järjellä että sydämellä, mutta emme silti osanneet odottaa, että niin tekstit, kuvitus kuin lehden ulkoasu saisivat kaikki yli 90 prosentin tyytyväisyyslukemat. Erityi-sen kiitollisia olemme runsaista vapaista vastauksista, joissa kerrotaan toiveita ja annetaan täysin toteuttamiskelpoi-sia juttuaiheita. Vastaukset ovat meille arvokas sisällön kehittämisen työväline, ja otamme sen käyttöön välittömästi. Lämmin kiitos siis kaikille tutkimuk-seen osallistuneille ja kehittämisideoita antaneille.

4 super 2 •2009

Ajankohtaista

Nyt on aika...

Helmikuu

5.2.–6.2. Henkilöstön edustajien voima-varapäivät, Aktiivi-Instituutin koulutusta,Helsinki

5.–6.2. Kansalliset mielenterveyspäivät, Rovaniemi, Suomen Mielenterveysseura

9.–12.2. Talouden perusteet – tunnus-luvut tutuiksi, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki

9.–13.2. SuPerin luottamusmiestutkinto,1. jakso, Kuopio

10.–11.2. SuPerin opintopäivät, Tampere

14.–15.2. Taloudenhoitajien peruskurssi, Tampere, SuPer ry

Maaliskuu

4.–5.3. Puheenjohtajien valmennus,1. jakso, SuPerin toimisto, Helsinki

5.–6.3. Sairaanhoitajapäivät, Helsingin Messukeskus, Suomen Sairaanhoitajaliitto

6.–7.3. Perustietoa SuPerista -koulutus, Oulu, SuPer ry

8.3. Kansainvälinen naistenpäivä

16.–20.3. SuPerin luottamusmiestutkinto, 1. jakso, Tampere

18.–19.3. Ammattiosastojen toimihenkilö-kurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry

19.–20.3. Suomen Vastaanotto-osasto-avustajien koulutuspäivät, Sokos HotelVantaa

19.3. Yksityissektorin valtakunnallinenneuvottelupäivä, Helsinki, SuPer ry

23.3. Maailman tuberkuloosipäivä

26.3. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, SuPerin toimisto, Helsinki

sille 18.–19.3. Vantaalle.

• ilmoittautua 20.2. mennessä puheenjohtaja- ja sihteeripäivälle 26.3. Helsinkiin.

• nuorten varsinaisten superilaisten lähteä laineille, SuPerin koulutus-risteilylle.

• yksityissektorin superilaisten huomioida, että Lappeenrannan ammattiosaston perustamiskokous on 2.3. Hotelli Lappeessa, ilmoit-tautuminen päättyy 23.2. ja että Hämeenlinnan seudun ammatti-osaston perustamiskokous on 9.3. Hotelli Cumuluksessa, ilmoittau-tuminen päättyy 2.3.

• suositella SuPeria ja osallistua jäsenhankintakampanjaan.

• uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskeli-jajäseniksi.

• kysyä peruutuspaikkoja SuPerin koulutusmatkalle Cambrid-

geen: leena.kaasinen-par-katti@superliitto.fi .

• osallistua SuPerin Onni-tonni-kilpailuun (www.onnitonni.fi ).

• ilmoittautua 13.2. mennessä ammattiosas-tojen toimihenkilökurs-

4 super 2 •2009

ehdotus eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta

elvytysrahaa kuntapalveluihin

SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki vaatii valtiolta elvytysrahaa kunnille.

Finanssikriisistä alkanut talouden taantuma heijastuu haittavaikutuksi-neen myös kuntasektorille. Kuntien verotulot ja yhteisöveron tuotto laskevat. Tämä näkyy voimakkaimmin niillä paik-kakunnilla, joilla yritykset lomauttavat tai irtisanovat henkilöstöään tai lopetta-vat kokonaan toimintojaan. Näiden toi-menpiteiden seurauksena kuntien sosi-aali- ja terveydenhuollon kysyntä kasvaa ja menopaineet lisääntyvät.

– Kuntasektori tarvitsee valtion elvyt-täviä toimenpiteitä, Palomäki vaatii.

Lomauttavissa tai irtisanovissa yri-tyksissä on kysymys yleensä siitä, että kysyntä on vähentynyt. Kuntasekto-rilla ei ole kysymys tästä. Sosiaali- ja ter-veyspalveluissa ei pystytä tälläkään het-kellä tyydyttämään kysyntää eri puolilla maata riittävästi, jotta kansalaiset saisi-vat tasapuolisesti ja kohtuullisesti tar-vitsemiaan palveluja.

– Eri kunnat ovat keskenään erilai-sessa asemassa eikä yksittäisillä, hei-kossa taloudellisessa asemassa olevilla kunnilla ole riittävää taloudellista kan-tokykyä selvitä tilanteesta ja hoitaa yksin kriisiä, Palomäki muistuttaa.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ehdottavat valtiovallalle merkittäviä uudistuksia työeläkkeisiin ja työttömyysturvaan.

Tavoitteena on parantaa työllistä-vyyttä, toimeentuloa ja sosiaaliturvan rahoituksellista kestävyyttä sekä elatus-suhdetta.

Ehdotusten lähtökohtana on ollut työnantajan kansaneläkemaksun pois-taminen hallituksen elvytysratkaisun osana. Samalla työeläkemaksua koro-tettaisiin vuosittain 0,4 prosenttiyksik-

köä vuosina 2011–2014 eli yhteensä 1,6 prosenttiyksikköä. Korotus jaettai-siin tasan työntekijöiden ja työnanta-jien kesken.

Palkansaajien työeläkemaksun koro-tus kompensoitaisiin tuloverotuksessa kaikissa tuloluokissa.

Työntekijöiden ansioturvaa paran-nettaisiin monin keinoin. Työuria pidentäisivät työttömyysturvan lisäpäi-värahaoikeuden ja osa-aikaeläkkeen ala-ikärajan tarkistaminen.

2•2009 super 5

T erveyskeskusten tulevai-suus on herättänyt pal-jon keskustelua. Ei ole kysymys pelkästään lää-käripulasta ja lääkärien

houkuttelemisesta terveyskeskuksiinvaan koko perusterveydenhuollon pa-rantamisesta. Lähtökohtana kehitys-työlle tulee olla asiakkaiden tarpeet. Terveyskeskusten tulee tarjota kuntalai-sille heidän tarvitsemansa palvelut, pal-velun tulee olla oikea-aikaista ja koke-mus palveluista sellainen, että niitä käy-tetään myös jatkossa mielellään.

Hallitusohjelmaan on kirjattu mer-kittäväksi tavoitteeksi perusterveyden-huollon parantaminen. Tähän haetaan ratkaisuja muun muassa isolla sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjel-malla (Kaste) sekä omalla terveyskes-kusten kehittämisohjelmalla. Kaste-ohjelman yhtenä tavoitteena on hen-kilöstön osaaminen ja riittävyys. Joh-tamiskäytäntöjen uudistaminen ja työ-hyvinvoinnin kehittäminen nähdään avaintekijöiksi henkilöstön saatavuu-den turvaamisessa.

Tällä hetkellä terveyskeskukset saa-vat vielä osaavaa hoitohenkilökuntaa. Näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa, jos henkilöstön hyvinvointiin ei panos-teta riittävästi. Riittävä koulutetun hoi-tohenkilökunnan määrä on edelleen palkan lisäksi tärkein alan houkuttele-vuuteen vaikuttava tekijä. Nämä asiat on saatava kuntoon.

Terveyskeskuksissa hukataan nyt niukkoja resursseja. Kaikkien työnte-kijöiden koulutuksen ja kokemuksen mukainen osaaminen on otettava täy-simääräisesti käyttöön. Lähi- ja perus-hoitajien osaamista on käytettävä laaja-alaisesti vastaanotoilla ja vuodeosas-toilla. Vastuuhoitajuus esimerkiksi dia-beteksen, astman ja muistihäiriöiden hoidossa tulisi olla laajemmin lähi- ja perushoitajilla.

Tavoitteena työnjaon kehittämisessä tulee olla, että sillä kyetään paremmin pääsemään asetettuihin tavoitteisiin, pa-rannetaan hoidon laatua ja varmiste-taan potilasturvallisuus sekä potilaiden hyvä hoito. Samalla työmotivaatio ja sitoutuminen, työhyvinvointi ja tulok-sellisuus paranevat, kun tehtävät ovat riittävän monipuoliset ja haastavat.

Osaamista ylläpidetään asianmukai-sella täydennyskoulutuksella. Täyden-nyskoulutus ei ole jäsentemme koh-dalla valitettavasti toteutunut kuten lainsäädäntö ja täydennyskoulutussuo-situs edellyttäisivät. Työntekijöillä on oikeus päivittää osaamistaan ja työn-antajan on annettava siihen mahdol-lisuus.

Perusterveydenhuollon kehittämi-nen vaatii laajaa yhteistyötä eri toi-mijoiden kesken. Ammattijärjestöjen, kuntatyönantajan, valtionhallinnon ja tutkimuslaitosten on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta sosiaali- ja terveyden-huoltopalvelut saadaan turvattua. Jul-

Perusterveydenhuoltovaatii remonttia

kiset palvelut ovat myös jatkossa Suo-men sosiaali- ja terveydenhuoltopalve-lujen selkäranka. Väestön ikääntymi-nen ei saa johtaa kuntalaisten eriarvoi-seen kohteluun.

6 super 2 •2009

SuPer-lehti luetaan tarkkaanja säilytetään pitkäänt e k s t i l e e n a l i n d r o o s

Liittolehti SuPer sai erittäin hyvät arviot Taloustutkimuksen viime vuoden lopulla toteuttamassa lukijatutkimuksessa. Lukijat kiittävät niin lehden tekstisisältöä, kuvi-tusta kuin ulkoasua: teksteihin oli erittäin tai melko tyytyväisiä 95 prosenttia, kuvi-tukseen 93 prosenttia ja ulkoasuun 95 prosenttia vastanneista.

Lukijatutkimus tehtiin marraskuun 2008 numerosta. Siitä ilmeni, että leh-temme muistetaan ja luetaan erittäin hyvin. Kahdeksan kymmenestä vastan-neesta kertoo lukeneensa lehteä ja lähes kaikki, 97 prosenttia vastanneista, ovat ainakin selanneet sitä. SuPer-lehti myös säilytetään pitkään: 43 prosenttia vas-tanneista säilyttää lehteä puoli vuotta tai pidempään ja joka kolmas vähin-tään kuukauden tai kaksi.

SuPer-lehteä luetaan keskimäärin 59 minuuttia. Lukuaika on erittäin korkea verrattuna vastaaviin järjestölehtiin ja aika ylittää myös tilattavien ammatti-lehtien keskimääräisen lukuajan. Yhtä SuPer-lehden numeroa lukee keskimää-rin 2,4 henkilöä.

88 prosenttia vastaajista pitää lehteä hyödyllisenä, ja heistä peräti 47 pro-senttia erittäin hyödyllisenä. Tämäkin luku on hyvin korkea verrattuna mui-hin järjestölehtien lukijatutkimuksiin. Valtaosa lehden lukijoista, 64 prosent-tia, saa lehdestä työtehtäviään tuke-vaa tietoa. Ehdoton enemmistö haluaa lukea lehteä painettuna versiona. Myös lehden ilmoitusten määrä tyydytti suu-rinta osaa eli 81 prosenttia lukijoista.

asiantunteva ja ajankohtainen

Tutkimuksessa esitettiin lukijoille joukko väittämiä. Täysin tai osittain samaa mieltä tutkimukseen osallistu-neet olivat seuraavasti: • lehden artikkelit ovat asiantuntevia 98 % • lehden sisältö on ajankohtainen 98 %

• lehti on helppolukuinen 96 % • lehti antaa myönteisen kuvan SuPe- rista 96 % • lehden artikkelit ovat korkeatasoisia 89 % • lehden ulkoasu houkuttelee lukemaan 88 % • lehden sisältö on monipuolinen 88 %

Rohkeutta taas lukijat kaipaavat li-sää: 34 prosenttia vastanneista toivoo lehdeltä terävämpää otetta.

SuPer-lehden luetuimpia aihealuei-ta ovat sairaudet ja niiden hoito, työ-hyvinvointi, superilaisten työelämä ja henkilöjutut. Näitä on lukenut vähin-tään kolme neljästä vastanneesta. Samat aihealueet ovat myös toivotuimpien lis-tan kärjessä.

Vähiten kiinnostavat taiteeseen ja kulttuuriin liittyvät sekä ulkomailla työskentelyä käsittelevät jutut.

SuPer-lehden lukijatutkimukseen vas-tasi lähes 600 lukijaa. Puolet vastauk-sista tuli 1100 lukijaa käsittäneen otan-nan kautta ja puolet vapaina vastauk-sina liiton nettisivujen kautta. Neljä vastaajista kuuluu tilaajien kiintiöön ja loput ovat SuPerin jäseniä. Naisia vas-taajista on 97 prosenttia. Tutkimukseen osallistuneista 60 prosentilla on lähi-hoitajan koulutus.

Lukijatutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin kamera, kolme kän-nykkää ja SuPer-tuotteita. Palkinnot on postitettu vastaanottajille, nimilista löy-tyy Kuulumisia-palstalta sivulta 67.

tyytyväisyys super-lehteen

tekstisisältö

ulkoasu

kuvitus

10 9080706050403020 1000

erittäin tyyty-väinen

melkotyyty-väinen

ei tyyty-väineneikä tyyty-mätön

ei osaasanoa

melkotyyty-mätön

erittäintyyty-mätön

% %

väittämien sopivuus super-lehteen

antaa myönteisen kuvan superista

10 9080706050403020 1000% %

rohkea

asioita ei voilukea muualta

ulkoasu houkut-telee lukemaan

artikkelit ovatkorkeatasoisia

sisällöltäänmonipuolinen

helppolukuinen

sisältö onajankohtainen

artikkelit ovat asiantuntevia

täysinsamaamieltä

osittain samaamieltä

eiosaasanoa

osittaineri mieltä

täysin eri mieltä

2•2009 super 7 2•2009 super 7

vuosi vauhdilla käyntiin

SuPer haastaa erilaisilla kampanjoilla jäsenet mukaan aktiiviseen toimintaan. Määräaikaiskampanjalla pureudutaan entistä tiukemmin perusteettomiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Aiheesta lisää tässä lehdessä. Määräaikaista ei mätkitä! -kampanja jatkuu 29.5. asti.Huippupesti SuPer-Opona ja koulu-tusta tehtävään on tarjolla ammatistaan ja superilaisuudestaan innostuneille. Ilmoitus löytyy tästä lehdestä. Suomi tarvitsee Supernaisia ja Supermie-hiä on liiton jäsenhankintakampanja. Sen aikana palkitaan niin SuPeriin liit-tyvät kuin heille liittoa suositelleetkin. Kampanjointiaikaa on 30.4. asti. Tar-kat ohjeet löytyvät tammikuun SuPer-lehdestä tai liiton nettisivuilta www.superliitto.fi . Työhyvinvointikampan-jan Onnitonni-kilpailussa työyhteisö voi voittaa tuhat euroa käytettäväksi työhyvinvointi-ideansa toteuttamiseen. Kilpailuaika päättyy 2.3.2009. Ilmoitus myös tässä lehdessä. Lähesty luotta-musmiestä! TNJ:n pääluottamusmie-het ja luottamusmiehet ovat superilai-sia, jotka neuvovat ja auttavat superi-laisia työsuhdeasioissa. Opi tuntemaan omasi, niin apu on lähellä tarvitessasi.

henkilöstölle eväitä

SuPerin pääsihteeri Markku Silvennoi-nen vaatii kuntia sijoittamaan henki-löstön hyvinvointiin myös taloudelli-sen kriisin aikana.

– Henkilöstö on kuntien tärkein voimavara. Ilman hyvinvoivaa ja mo-tivoitunutta henkilöstöä ei ole palve-lutoimintaa. Sijoitus henkilöstön hy-vinvointiin antaa takuuvarmasti hyvän tuoton, Silvennoinen sanoo.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnissä mittavia kehittämishankkei-ta, joiden onnistuminen vaati paitsi ra-haa ja riittävää henkilöstöä, myös kan-nustavaa johtamista.

vielä kaksi super-valtuutettua

Viime vuoden lopulla julkaistuihin kunnallisvaltuutettujen tietoihin on tullut vielä kaksi superilaista täyden-nystä. Maija Martikainen (SDP) on valittu Joensuun kaupunginvaltuus-toon ja Anu Tamminen (SDP) Pöytyän kunnanvaltuustoon.

Lukijoiden kommentteja lehdestäLukijatutkimukseen osallistuneet antoi-vat lehdelle henkilökohtaista palautetta: kehuja, moitteita sekä runsaasti kehittä-misideoita ja juttutoiveita.

kehuja

Hyvä lehti ollut aina, älkää lähtekö lii-kaa muuttamaan!

nainen, 25–34-v

Aivan ykkönen verrattuna mihinkään ay-lehteen, kiitos siitä. On haluttu lehti jopa alan ulkopuolisten luettavaksi.

mies, 45–54-v

Yleisesti ottaen lehti oli SuPeriin liityt-tyäni positiivinen yllätys!

nainen, alle 24-v

Lehti on aivan mahtava. Yksi työkaveri kertoi valinneensa SuPerin omaksi liitok-seen juuri loistavan lehden vuoksi. Itsekin luen SuPerin kannesta kanteen heti, kun tarpeeksi aikaa siihen on.

nainen, alle 24-v

Lehdessä on aina jotain hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa, jota vien työpaikalle ja varsinkin opiskelijoille luettavaksi.

nainen, 35–44-v

Lehti on lähihoitajan lehti.nainen, 35–44-v

Upea lehti, työpaikalla saa kehuja mui-den liittojen jäseniltä.

nainen, 35–44-v

Jatkakaa samaan malliin!nainen, 45–54-v

Lehti on kyllä mukavan monipuolinen.nainen, 45–54-v

SuPer-lehti on rohkea, ottaa kantaa ja nostaa ongelmallisia asioita esille ja toi-mii asioiden korjaamiseksi.

nainen, 45–54-v

mitä lisää?

Lapsiin liittyviä aihealueita lisää. Aika moni SuPerin jäsen on töissä muualla kuin vanhusten kanssa.

nainen, alle 24-v

Sairauksista enemmän jonkun henkilön

oman kokemuksen kautta.nainen, 25–34-v

Lehti voisi auttaa hoitajia jaksamaan ja löytämään voimavaroja elämäänsä.

mies 35–44-v

Enemmän aiheita mielenterveyspuolen asioista ja myös päihdeasiat kiinnostavat työni kannalta.

nainen, 45–54-v

Lyhyesti lisätietoa harvinaisemmistakin sairauksista ja niiden hoidosta.

nainen, 45–54-v

Tavallista lähihoitajan arkea eri puolelta Suomea.

nainen, yli 54-v

Voisi olla enemmän vammaisuutta eri näkökulmista käsittelevää tietoa.

nainen, 25–34-v

Ammattiin liittyviä positiivisia ja myös negatiivisia asioita tulisi käsitellä.

nainen, 45–54-v

Työnantajapuolen ja päättäjien kannan-ottoja superilaisista voisi olla enemmän.

nainen, 45–54-v

Uusinta tietoa hoitotyöstä.nainen, 45–54-v

Enemmän haavanhoito- ja ravitsemus-asioita.

nainen, yli 54-v

Enemmän kentän kuulumisia, koska superilaisia on monissa työtehtävissä.

nainen, yli 54-v

moitteita

Lehdessä ei ole mitään kiinnostavaa luet-tavaa ja sen ulkonäkö ei houkuttele luke-maan.

nainen, alle 24-v

Lehti painottuu aivan liian paljon vain vanhuksiin.

nainen, 25–34-v

Melkein haiskahtaa kutsumatyö ja liki 60-luku jokaisesta lehdestä, eli ei siis hou-kuta.

nainen, yli 54-v

8 super 2 •2009

helmikuunlyhyet

koonnut jukka järvelä

Valvominen lihottaa

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yö-unista tinkiminen saa syömään enem-män herkkuja ja välipaloja. Havainto voi osin selittää, miksi lyhyitä yöunia nukku-vat ovat useammin ylipainoisia ja lihovat herkemmin kuin pitempiä unia nukku-vat. Yöunien lyhentyminen 5,5-tuntisik-si ei vaikuttanut koehenkilöiden ruoka-haluun aterioilla, mutta se sai heidät syö-mään enemmän herkkuja, vaikka heidän energiankulutuksensa ei muuttunut. Na-postelu lisääntyi etenkin iltaseitsemän ja aamuseitsemän välillä.

uutispalvelu duodecim

Rinta vahvistaa keuhkoja

Rintaruokittujen lasten henki kulkee pa-remmin ja heidän keuhkonsa ovat tila-vammat kuin pulloruokittujen ikätoveri-en. He saattavat myös välttyä astmalta todennäköisemmin. Imettäminen tunne-tusti vähentää vauvojen hengitystietuleh-duksia, mutta imetyksen vaikutus myö-hempään astmariskiin on ollut selvittä-mättä. Maitoa saadakseen rintaruokitut imevät noin kaksi kertaa enemmän kuin pulloruokitut, joten imettäminen saattaa jumpata hengityselimiä ja siten tehostaa keuhkojen toimintaa. Äidinmaidossa voi myös olla allergialta ja astmalta suojaa-via aineita.

uutispalvelu duodecim

Puoli tuntia kävelyä

Valtaosa aikuisista lihoo noin kilon vuo-dessa. Muutaman tunnin viikoittain käve-levät naiset välttyvät ikääntymiseen liitty-vältä painonnousulta tai ainakin painoa kertyy heille vähemmän, osoittaa tuore tutkimus. Esimerkiksi puoli tuntia päivit-täin kävelevän yli 70-kiloisen naisen pai-no nousee viidentoista vuoden kuluessa 8 kiloa vähemmän kuin naisen, joka ei kävele juuri lainkaan. Sama koskee mie-hiä, mutta kävely vaikuttaa heihin vähem-män.

uutispalvelu duodecim

Ohjeita maksansyöntiin

Maksan käyttöä alle kouluikäisten ruoas-sa koskevat suositukset tarkentuvat. Tut-kimus vahvistaa, että maksaa syövillä lapsilla retinoidien saanti voi ylittää tur-vallisen ylärajan, joten elintarviketurvalli-suusvirasto Evirassa on tehty riskinarvi-ointi 1-, 3- ja 6-vuotiaiden suomalaislas-ten A-vitamiinin saannista maksaruoki-en välityksellä. Uusien suosituksien mu-kaan alle 1-vuotiaiden ruokavaliossa tu-lee välttää maksaa ja kaikkia maksaruokia. Muille alle kouluikäisille voi tarjota mak-samakkaraa ja -pasteijaa yhteensä enin-tään 70 grammaa viikossa ja maksalaa-tikkoa enintään 300 grammaa kuukau-dessa. Maksakastiketta ja maksapihviä al-le kouluikäisten tulee välttää.

www.edilex.fi

Kylmä sää nostaa paineet

Verenpainemittaukset voivat antaa kor-keamman tai matalamman tuloksen riippuen päivän säästä. Ranskalaistutki-muksen mukaan ainakin yli 65-vuotiai-den verenpaine elää sään mukana. Kyl-mällä säällä verenpaine nousee ja läm-piminä aikoina laskee. Aikuisten veren-paineiden on aiemminkin havaittu vaih-televan vuodenaikojen mukaisesti, mutta harvoissa tutkimuksissa on tutkittu juuri yli 65-vuotiaita.

uutispalvelu duodecim

Ammattitaudit ennallaan

Työterveyslaitos kirjasi vuonna 2006 yh-teensä 6715 ammattitautitapausta. Eni-ten kirjattiin meluvammoja, rasitussaira-uksia ja ihotauteja. Meluvammat johtu-vat valtaosin jo vuosikymmeniä sitten al-kaneesta altistumisesta kovalle melulle. Kaikkiaan ammattitautien ja ammattitau-tiepäilyjen määrä laski yhden prosentin vuodesta 2005.

www.edilex.fi

Tupakkaa vain luvalla

Tupakkatuotteiden myynti muuttuu lu-vanvaraiseksi ensi huhtikuusta alkaen. Samalla savukepakkausten sisältämien savukkeiden vähimmäismääräksi määri-tellään 20 savuketta. Pikkusikareita saa myydä vähintään 10 kappaleen pakkauk-sissa. Huhtikuusta 2010 alkaen savukkei-den on paloturvallisuussyistä johtuen ol-tava niin sanottuja itsestään sammuvia.

www.edilex.fi

Kunnon ruokaa lapsille

Alle kouluikäisten lasten ruokavalion haasteita ovat kasvisten, hedelmien ja kasviöljypohjaisten levitteiden käytön li-sääminen sekä riittävästä D-vitamiinin saannista huolehtiminen. Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla tehdyn Lapsen ruokavalio ennen kouluikää -tutkimuksen tulosten mukaan toisella ikävuodella lapsi siirtyy koko perheen ruokavalioon, jolloin ruokavalio helposti muuttuu liikaa suolaa, sokeria ja kovaa rasvaa sisältäväksi.

thl

2•2009 super 9

98%

muut lehdet

”Kun keskittyy silmukoihin, lankojen väriin ja puikkojen kilkutteluun, stressi, surut ja kaikki maailman murheet jäävät kuin taikaiskusta taka-alalle.”

Toimittaja Raija Kivinen

kunto plus 2/2009

”Kunnilla on vielä paljon opettelemista, kuinka ja mihin asioihin kilpailuttamista käytetään.”

Professori Vuokko Niiranen

polemiikki 4/2008

”Olisi vähän vieras ajatus islamilaisittain, että ihminen järkiperustein söisi terveystuotteita hakematta niistä nautintoa ja hyvää oloa.”

Professori Jaakko Hämeen-Anttila

promo 5/2008

Apuhoitaja Tellervo Heinonen kertoi työstään Etiopiassa Suomen Vapaan Ulkolähetyksen klinikalla. Työnkuva ulottui kätilön, lääkärin sekä autonkuljettajan ja saarnaajanakin saralle. Avun tarve oli suurta, samoin asi-akkaiden usko avun tehoon. Moni vaati

nimenomaan steto-skooppitutkimuksen ja pistoksen, joilla tautien uskottiin para-nevan.

”Valistuksen tarve ja työmäärä on niin suuri, että on otet-tava päivä kerrallaan

ja muistettava, ettei voi yksin koko maailmaa auttaa, ja oltava kiitollinen siitäkin vähästä mitä voimme täällä tehdä.”

apuhoitajalehti 2/1979

30 vuotta sitten

2•2009 super 9

En, koskatyössä tulee tarpeeksi joka laatua!

on “joulutauko”.

työssä saan liikuntaa: kumartelua, kurkotusta ja nostelua.

laiskuus on iskenyt.

nyt ei ole aikaa työn ja perheen takia.uusi kuukauden

kysymys löytyy sivulta 53.

Mitä mieltä?

Harrastatkoliikuntaa?

Tammikuun kysymys oli:

Kyllä, koskanivelet ja lihakset pysyvät kunnossa,

kieli ja mieli korkealla sekäverenpaine ja paino alhaalla.

liikunta piristää, vaikka väsyneenä lähden.

minulla on onneksi koira, jonka kanssa on pakko liikkua.

jos en harrastaisi, tulen kiukkuiseksi. Ihminen on luotu liikkumaan.

liike on lääke.

pidän ulkoilusta. Raitis ilma on hyväksi.

pää ja keho kevenevät, nukuttaakin paremmin.

perinteinen suomalainen masentu-neisuuteen taipuvainen mieleni saa

siitä valtavasti lisäenergiaa jajaksamista arkeen.

kyllä en

”

2 %

jumpassa tai tanssiessa muu unoh-tuu, kun antaa rytmien viedä.

se on mukavaa, ja jälkimainingit ovat hyvät.

pyöräillessä säästää rahaa.

menossa on kadonneen vyötärön metsästys terveys- ja

esteettisyyssyistä.

det är en rolig och en relativtbillig hobby.

10 super 2 •2009

Ideat ja aktiivisuus tuottavat tulosta Porissa:

Perushoitajat suunnittelevat

työvuoronsa itset e k s t i j a k u v a t j u k k a j ä r v e l ä

Miltä tuntuisi suunnitella omia töitä ja kokeilla vaikkapa lyhyttä työviikkoa tai ylipitkää työvuoroa? Porin kaupunginsairaalan pitkä-aikaissairaanhoidon osastolla 9 asiaa ei tarvitse miettiä, sillä siellä

on 1990-luvun lopulta lähtien kokeiltu monia asioita. Kokeilut eivät ole olleet kiveen hakattu itsetarkoitus: kun johonkin uudistukseen kyllästytään, osastolla palataan vanhaan tai keksitään taas uutta.

saston kiireessä tehdyt kokeilut ja uudistuk-set vaativat suopean yli-hoitajan, yhteistyöky-kyisen osastonhoitajan

ja avoimen kehittämisilmapiirin hoi-tajien joukossa. Muutoksia ja kokei-luja Porin 9-osastolla on tehty vuo-desta 1997, viimeisin työaikakokeilu käynnistyi vuonna 2007. Paitsi työ-vuoroihin, ideoimalla ja kokeilemalla on Porissa löydetty uutta puhtia joka-päiväisiin hoitokäytäntöihin syöttämi-

O sestä suihkuttamiseen.Viime vuosikymmenen lopussa osas-

tolla oli käynnissä työnjakamiskokeilu, jolloin halukkaat jäivät tekemään 90 tunnin työaikaa kolmen viikon jaksossa. Ne, jotka halusivat tehdä normaalia työaikaa, siirtyivät osasto 9:ltä muille osastoille, joten yhdeksäiselle palkattiin lisätyövoimaa. Käytäntö vakinaistet-tiin hyvien kokemusten myötä, mutta ajan kuluessa eli vuonna 2005 osastolla palattiin normaaliin työaikaan henkilö-kunnan toivomuksesta.

Työnjakamiskokeilun idea lähti aika-naan Porin kaupungilta ja asiaa tuki Työ-terveyslaitos. Kaupunginsairaalan osas-tolla 9 kokeiluun tartuttiin, koska siellä oli perheellisiä työntekijöitä, joilla oli pieniä lapsia: lyhyen työpäivän ansios-ta kotiväelle jäi aikaa muutama tunti normaalia enemmän.

Työvuorokokeilut eivät ole Porin osastolla jääneet yhteen. Ergonomiset työvuorot ovat tulleet tutuksi, samoin on plarailtu alan kirjallisuutta sekä Toi-mivat työajat -julkaisua. Olipa osaston

2•2009 super 11

Perushoitajat Riikka Santi, Eija Haapasaari ja Johanna Hakala selailevat työvuorolistaa osastonhoitaja Leena Erkon kanssa. Itse suunniteltua pohjaa on tarvittaessa myös helppo muuttaa.

ilmoitustaululla aikansa SuPer-lehden työaikajuttukin, josta vähitellen poiki yksi kokeiluista.

Osastolla on nyt sovittu paikallisesti ylipitkästä työvuorosta, jossa iltavuoro-lainen saa jäädä tekemään yövuoron.

Viimeisin iso askel otettiin syksyllä 2007, kun yksi perushoitaja ja sairaan-hoitaja ryhtyivät suunnittelemaan uusia työvuoroja, ja jokaiselta työntekijältä kysyttiin jälleen omat toiveet. Pienten muutosten jälkeen nykyvuorot ovat olleet käytössä tammikuusta 2008 läh-

tien. Listat eivät rajoita ketään muot-tiin, osa tekee osastolla nytkin poikkea-vaa työaikaa, joku pelkkää yövuoroa.

perusasiat kuntoon

Yhdessä työtä ja työvuoroja suunnitte-lemalla tekemiseen saadaan uutta mie-lekkyyttä, eikä työpäivän jälkeen välttä-mättä olla rättiväsyneitä. Tieto ja koke-mus siitä, että todella voi vaikuttaa työ-olosuhteisiinsa, piristää yleistä mielialaa. Yhteinen arvomaailma työssä sekä hoi-

totyön periaatteiden ja potilaan hyvän toteutuminen pitkäaikaissairaanhoidos-sa ovat hoidon perusta. Nämä tee-sit allekirjoittavat kokemuksesta myös perushoitajat Eija Haapasaari, Riikka Santi ja Johanna Hakala sekä osaston-

12 super 2 •2009

Porissa potilaita nostetaan ja siirretään oh-jeiden mukaan, mutta osasto 9:lla mietitään koko ajan pieniä uudistuksia, joilla voidaan helpottaa tuttuja ja monesti hankaliakin rutiineja. Eija Haapasaari ja Johanna Hakala työssään.

hoitaja Leena Erkko.Osastolla kohta kahdeksan vuotta

työskennellyt Eija Haapasaari on ollut yk-si viimeisen työlistan aktiivisista suun-nittelijoista, jollaisia jokainen osasto kaipaa, jotta ideat toteutuisivat.

– Uudistukset lähtevät siitä, mitä hoi-tajat haluavat. Esi-merkiksi iltavuoros-ta aamuun tulemi-nen on koettu ran-kaksi. Moni joutui ajattelemaan missä mennään, kun lapsia ei näe hereillä: lapset nukkuivat, kun tultiin illalla kotiin ja jatkoivat nukkumista, kun lähdettiin aamuvuoroon.

– Myös se selkeyttää, kun samaa vuo-roa tehdään peräkkäin. Ei tule raskasta sahausliikettä. Sekin on koettu, että jos vapaapäivältä tullaan iltavuoroon, se ei pidennä vapaata, joten tullaan sit-ten aamuun.

Puuduttavien rutiinien välttämi-nen on osaston yksi tavoitteista Riikka Santi antaa asiasta kiitokset osastonhoi-

tajalle, joka mahdollistaa uusien asioi-den kokeilut.

– Työ ei ole samaa rullaamista päi-västä toiseen. Jos joku keksii ihan pie-nestäkin asiasta, että tehdäänpä tämä vaikka ihan toisinpäin, niin asiaa läh-detään kokeilemaan.

Osaston hyvä il-mapiiri takaa sen, että ideoita uskal-letaan esittää ja lo-pulta jopa toteuttaa. Kaikkia kahvipöy-dässä esitettyä ei tar-vitse viedä käytän-

töön saakka, mutta jo pelkkä ideoiden esittäminen vapauttaa ilmapiiriä. Osas-tonhoitaja Leena Erkko pitää tällaisen itseään uudistavan osaston yhtenä kivi-jalkana sitä, että osastolla aina kunnioi-tetaan toisten tekemisiä.

Haapasaari muistuttaa, miksi juuri työntekijöiden on oltava aktiivisia.

– Työtä on paljon. Joskus täytyy pysähtyä työn ääreen ja kysyä, miksi tämä kaikki on niin raskasta. Mihin pystyy vaikuttamaan? Potilaat eivät

muutu helppohoitoisemmiksi, he ovat monisairaita, joten pitää löytää muita keinoja edistämään työssäjaksamista.

– Myös osastotunneilla keskustellaan, miksi jokin asia on hankala ja mikä olisi helpoin tapa tehdä se vähemmällä vai-valla, Santi jatkaa.

– Olemme innokkaita kokeilemaan uutta, meni syteen tai saveen! seitse-män vuotta osastolla viihtynyt Johanna Hakala päättää.

tieto kiirii,maine leviää

Osastolle 9 tulevat uudet työnteki-jät kyselevät joskus paikan säännöistä. Yllätyksekseen he saavat vastauksen, että mitään pysyviä tapoja ei varsinai-

Myös se selkeyttää,kun samaa

vuoroa tehdäänperäkkäin.

2•2009 super 13

Porin kaupunginsairaalan osas-tolla 9 on paikka 33 pitkäaikais-sairaalle potilaalle. Henkilökun-taan kuuluu 13,5 perushoitajaa, 3 sairaanhoitajaa, 3,5 laitoshuolta-jaa ja osastonhoitaja. Sairaanhoi-tajat tekevät kaksivuorotyötä ja perushoitajat kolmivuorotyötä.

Kaupunginsairaala tarjoaa ki-rurgian, sisätautien, geriatrian, yleislääketieteen ja pitkäaikais-sairaanhoidon hoitopalveluja ja tutkimuksia. Sairaalassa on kuusi lyhytaikaishoidon osastoa, kuusi pitkäaikaishoidon osastoa, tutki-muspoliklinikka ja kotisairaala. Sairaansijoja on keskimäärin käy-tössä 372.

Sairaala on opetussairaala, jos-sa koulutetaan eri alojen amma-tillisten oppilaitosten opiskeli-joita. Osalta heistä sairaala ottaa vastaan näyttökokeita. Sairaala osallistuu myös yliopistolliseen koulutukseen.

sesti ole, kunhan kaikki tehdään hoi-dollisesti oikein potilaan hyväksi. Esi-merkiksi sängyssä kääntäminen teh-dään potilaskohtaisesti hyväksi havai-tulla tavalla.

Koska potilaat ja henkilökuntakin ovat kauan samalla osastolla, väki oppii tuntemaan toistensa tapoja. Riikka San-tin mukaan vähitellen opitaan lähes lukemaan työtoverin ajatuksia ja jo pie-nestä ilmeestä tajutaan, miten hoitoti-lanteessa seuraavaksi edetään. Se on sitä luovuutta ja ammattitaitoa.

Tällaisten käytäntöjen vallitessa osas-tolle tullaan mieluusti harjoittelemaan ja osastoa pidetään varahenkilöidenkin joukossa vastaanottavaisena. Vaikka kaikkien ei tietenkään tarvitse hyväk-syä kaikkia uudistuksia, saatu positiivi-nen palaute ylittää selvästi negatiivisen.

Kaupunginsairaalan toiset osas-tot ovat tietoisia osasto 9:llä toteute-tuista kokeiluista ja kehittämistyöstä, mutta yhtä laajoja muutoksia esi-merkiksi työvuo-rolistoihin ei muu-alla ole tehty. Tieto osaston uudistus-mielisyydestä on kii-rinyt myös kaupun-gin rajojen ulkopuo-lelle. Ihan tyhjästä kokeilunhaluisuutta ei millekään osas-tolle kuitenkaan voi luoda.

– Jo työn raskaus edellyttää, että kehittäminen vaatii aktiivin, jolla on kiinnostusta ryhtyä miettimään näitä asioita. Oma vapaa-aika kärsii, ei tätä kaikkea voi rajata pelkkään työaikaan, Leena Erkko huomauttaa.

Riikka Santin mukaan kehittyvä osasto lopulta kasvattaa hoitajaa, kuten häntä itseään.

– Kyllä minä ymmärrän, jos jotkut sanovat, että ei kai nyt vaan lähdetä vaihtamaan sitä tai tätä asiaa, joka on saattanut olla vuosi-kymmeniäkin käy-tössä. Tässä vuosienvarrella minäkin olen kuitenkin muuttu-nut, koska täällä ker-ran on sellaista väkeä, joka on kokei-lunhaluista.

Osastolta lähtee muille työpaikoille sellaisia terveisiä, että paikalleen ei tar-vitse pysähtyä. Jos töiden jälkeen tun-

tuu, että kaikki energia on jäänyt työ-paikalle, kannattaa ryhtyä mietti-mään, mitä asiaa voitaisiin muut-taa, ihan pientäkin. Askel kerral-

laan edetessäensimmäinen yhdes-sä tehty aivan pie-nikin muutos voilopulta poikia isoja juttuja osaston toi-mintatapoihin ja hen-

keen.– Jo pelkkä keskustelu asioista on

hyvä tapa lisätä me-henkeä. Ei työpai-kalla olla pelkästään itseä väsyttämässä, vaikka potilaiden eteen kaikkensa annettaisiinkin, Haapasaari muistut-taa.

ylipitkää vuoroa jaomahoitajuutta

Osastolla 9 palattiin yhteisellä päätök-sellä lyhyistä viikoista kokotyöaikaan vuonna 2005, kun hoitajien lapset kas-voivat ja huomattiin, että lyhyemmän työpäivän jälkeen saattoi syntyä tunne,

että työ jää kes-ken. Nyt tavallaan on siirrytty toiseen ääripäähän, kun kol-men viikon listal-la on mahdollista valita ylipitkä työ-vuoro, sekin jaksami-

sen vuoksi.Kello 16 töihin tullut iltapäivävuo-

rolainen jatkaa ylipitkällä vuorollaan aamuun kello 7.15:een saakka. Täl-lainen vuoro osuu yleensä kerran kol-men viikon listalle, jos työntekijä niin haluaa. Kahden yön jaksossa ensimmäi-nen yövuoro on se ylipitkä.

Ylipitkä vuoro on koettu käytännöl-liseksi, koska yökkö tietää tarkasti ilta-päivän potilastapahtumat. Pitkämat-kalaiset säästävät työmatkoissa, sillä pahimmaksi koetaan lyhyen aamuvuo-

ron tekeminen, käy-minen kotona leväh-tämässä ja palaa-minen taas samana iltana yövuoroon.

Toki ylipitkässä vuorossakin on pul-mansa, esimerkiksi

jalat ovat koetuksella 17 tunnin jäl-keen, kaiken muun lisäksi. Kahden yön valvomisen jälkeen hoitaja saa 2–3:npäivän vapaan, ja saattaapa yöputkea edeltäväkin päivä olla vapaata.

Osastolla 9 on käytössä omahoitaja-menetelmä, ja hoitajat hoitavat aamu-vuorossa pääsääntöisesti omia poti-laitaan. Kolme työparia vastaa 10–12 potilaasta. Pienestä ryhmästä vastaa-minen helpottaa työn suunnittelua ja antaa potilaalle mahdollisuuden saada henkilökohtaista hoitoa. Lisäksi esi-merkiksi suihkuttamisjärjestelyjä mie-tittäessä hoitajalle on helpompaa, kun ryhmässä onkin vain 10 potilasta koko osaston sijasta.

– Moduulisysteemiä pitää kokeilla tarpeeksi kauan ja olla kärsivällinen. Pari kuukautta ei riitä, Johanna Hakala muistuttaa.

Muissakin kokeiluissa osastolla on havaittu, että vähintään kolmen kuu-kauden tai lopulta jopa vuoden kulut-tua voidaan sanoa jotain varmaa siitä, menikö muutos nappiin vai ei. Tär-keintä on kuitenkin, että jotain tapah-tuu hyvässä hengessä, jolloin puudut-tavista, työniloa tappavista rutiineista päästään eroon.

– Kaikki me tehdään pykälien mukaan. Mutta ei meitä niin vain rutii-neihin rajoiteta!

Kaikki tehdään pykälien mukaan. Mutta ei

meitä niin vainrutiineihin rajoiteta!

Olemme innokkaita kokeilemaanuutta, meni

syteen tai saveen!

Kehittäminen vaatii aktiivin, jolla on kiin-nostusta ryhtyä mietti-

mään näitä asioita.

14 super 2 •2009

I

Työ toi ja läksiäislahja antaa

Valoa elämäänt e k s t i j a k u v a t m a r j o s a j a n t o l a

Pieni pöytälamppu hehkuu pehmeää valoa. Se ilahduttaaInkeri Tuomalaa päivittäin ja nostaa muistoja mieleen.

nkeri Tuomalan tarkkailuosaston työtovereiltaan elä-kelahjaksi saaman valaisimen naishahmo seisoo koi-ransa kanssa ikään kuin katulyhdyn alla jotain odo-tellen. Joka ilta, kun Tuomala sytyttää lampun, hän pysähtyy hetkeksi ihastelemaan valaisintaan. Nukku-

maan lähtiessään hän vielä sipaisee naisen charleston-hatusta pölyhiutaleet hyvänyön toivotuksin. Mieluisampaa lahjaa hän ei olisi voinut saada.

– Mielestäni lamppu kuvastaa silmäklinikan elämää. Näkö-kyvyn parantuessa ihmiset saivat valoa elämäänsä. Toisaalta se kertoo myös työstäni tarkkailuosastolla, se valvoo kanssani, lohduttaa ja lievittää tuskia. Kun minulla on huonoja öitä, nousen ylös ja sytytän lampun. Olen katsellut valaisintani aamuyön tunteina monesti ja jomotus on unohtunut, kun olen antanut ajatusteni kulkea.

pitkä ura perushoitajana

Tuomala valmistui apuhoitajaksi yli 40 vuotta sitten ja ehti tehdä pitkän uran perushoitajana. Pisimmän jakson hän työskenteli OYS:n silmäklinikalla. Monet asiakkaat tulivat tutuiksi. Monet säännöllisesti tutkimuksissa käytetyt pikku-potilaat varttuivat hänen työvuosiensa aikana aikuisiksi.

– Usein ajatellaan silmäosastolla työskentelyn olevan vain tippojen tiputtelua ja lääkärin avustamista. Monen potilaan silmävaivat ovat usein seurausta jostain vakavasta perussairau-desta tai heillä on synnynnäisiä silmäsairauksia tai vammai-suutta. Lisäksi meillä hoidettiin vilkkaita lapsia, jotka loivat kotoista tunnelmaa jokailtaisella rallillaan osaston käytävillä. Miten monta iloista ja joskus surullistakin tarinaa mahtui-kaan noiden vuosien sisälle!

Vaikka Tuomala viihtyi erinomaisesti silmäklinikalla, hän päätti vaihtaa työpaikkaa, kun toinen klinikan osastoista sul-jettiin.

– Minun virkani olisi varmasti säilynyt, mutta ajattelin, että nyt jos koskaan voisin kokeilla jotain uutta. Tarkkailu-osastolla oli täyttämätön perushoitajan virka, johon hain ja pääsin.

Tuomala toteaa olleensa viimeisiä perushoitajia, jotka sijoi-tettiin omaan työhönsä, sillä tuolloin keskussairaalassa oli jo

alkanut perushoitajien ammattikunnan alasajo. Tarkkailun potilasaines muuttui vuosien aikana yhä enemmän perushoi-toa vaativaksi. Perushoitajille riitti siten työsarkaa.

– Vielä viimeisinä työvuosinani oma osastonhoitajani otti mielellään meille sijoitettavia perushoitajia, mutta joillakin osastoilla meidän ammattikuntamme mitätöinti oli jo liki työ-paikkakiusaamista. Onneksi suuntaus on nykyisin jo toinen.

Tarkkailuosastolla potilaiden vaihtuvuus oli niin suuri, ettei edes kaikkien potilaiden nimiä ehtinyt oppia hoitojak-son aikana. Tuomalalle oli alkuun vaikea puhua potilaasta vitosen kakkosena, mutta kaikkeen tottui ajan myötä.

viimeinen työpäivä jäi kokematta

Vuosien raskas työ vaati veronsa, ja Tuomalan piti hellittää tahtiaan.

– Minulta jäi se viimeinen työpäivä kokematta, sen hai-keus ja ihanuus. Olin kuitenkin helpottunut, kun sain eläke-päätöksen. Niin moni joutuu sairaana sinnittelemään työelä-mässä, kun eläkepäätös on kielteinen.

Tuomalan toivomuksesta hänen läksiäisjuhlansa järjestet-tiin omalla osastolla, jonne kutsuttiin myös pitkäaikaiset työ-toverit silmäklinikalta. Moottoripyörän sivuvaunussa työpai-kalle kyyditty juhlakalu seppelöitiin, ohjelmassa oli kuorolau-lua, puheita, naurua ja kyyneleitäkin.

Eläkkeelle jääminen päätti Tuomalan työsuhteen, mutta hoitajan roolista on vaikea päästä:

– Käyn silloin tällöin tutussa talossa omien iäkkäiden sukulaisteni tukena. Minusta tuntuu aina, että kiire tart-tuu minuunkin. Ikään kuin kuopaisen ja lisään vauhtia käy-tävillä. Hyppään pystyyn ja autan muitakin potilaita, vaikka olen saattajan roolissa, Tuomala nauraa.

Kiirettä hänellä on riittänyt eläkevuosillaankin. Hän toi-mitti ja kuvitti vanhoilla valokuvilla äitinsä muistelmien poh-jalta sekä äitinsä että isänsä elämänkerrat. Omakustanteiset teokset, Pala puojinnurkkaa ja Raatarin poika, ovat suvun kesken niin suosittuja, että toisesta on pitänyt ottaa jo lisäpai-noskin. Eipä olisi ihme, vaikka Tuomala julkaisisi vielä kol-mannenkin lähihistoriasta kertovan teoksen, sillä lahjalam-pun lämpimässä valossa on hyvä muistella menneitä.

2•2009 super 15

16 super 2 •2009

2•2009 super 17

Islaminuskoisten ja suomalaisen näkemykset hyvästä hoidosta eivät juurikaan poikkea toisistaan. Täkäläiset käytännön hoi-tojärjestelyt eivät kuitenkaan kunnon muslimille välttämättä kelpaa, sillä islam haluaa erottaa miehet ja naiset myös tervey-denhuollossa, kertoo lääkäri ja Suomen islamilaisen neuvos-ton puheenjohtaja Anas Hajjar.

Vaatimusten takana on islamin näkemys seksuaalisen va-pauden turmiollisuudesta. Sukupuolten välinen vapaa yhteydenpito sopii puoli-soiden tai lähisukulaisten kesken, mutta muualla pitää säilyttää etäisyys. ”Sairaan-hoidossa se merkitsee, että miesten tulee niin pitkälle kuin mahdollista hoitaa mie-hiä ja naisten naisia”, Hajjar tiivistää Seksuaalisuus eri kult-tuureissa -kirjan artikkelissaan.

Duodecimin viime lokakuussa julkaiseman kirjan toimit-taja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Pirkko Bru-sila kokosi uskontotieteilijöitä, lääkäreitä ja pappeja tai muu-toin oman kulttuurinsa tuntevia henkilöitä kirjoittamaan in-timiteetistä, seksuaalisuudesta ja yksityisyydestä omassa us-konnossaan tai kulttuurissaan. Kirja on välttämätöntä luet-tavaa ainakin terveydenhuollossa, koulussa, nuorisotyössä ja sosiaalialalla toimiville.

Siveyssäännöt haaste hoitotyön järjestelyille

Duodecimiltakulttuuriopas hoitoalalle

hätä ohittaa siveyssäännöt

Lääkärin tai hoitajan uskonnolla sinänsä ei Hajjarin mukaan ole merkitystä; kristitty voi hoitaa muslimia esteettä, ja päin-vastoin. Muslimien pitäisi kuitenkin saada tavata omaa suku-puoltaan olevaa lääkäriä.

Jos lääkärillä on mukanaan tulkki, avustava hoitaja tai opiskelija, näidenkin pitäisi olla oikeaa sukupuolta. Sen verran kuitenkin jous-tetaan, että tulkki voi olla mies tai nai-nen, jollei tutkimus edellytä potilaan rii-sumista.

Järjen käyttö toki sallitaan ja kohtuus-periaatetta sovelletaan. Jollei kiireellistä hoitoa vaativan nais-potilaan avuksi ole saatavissa naislääkäriä, voi lääkäri olla mies potilaan aviomiehen toimiessa esiliinana. Gynekologi tai uro-logi voi olla Hajjarin mukaan eri sukupuolta, jos tutkimatta jättäminen aiheuttaisi potilaalle suurta vahinkoa. Potilaan hä-tä ohittaa siis tärkeysjärjestyksessä siveyssäännöt.

Musliminaista pitää aina varoittaa, kun huoneeseen on tu-lossa mieslääkäri tai mieshoitaja. Potilashuoneen oveen ko-puttamista ei siis sovi unohtaa. Erityisen tarkkaan on huo-lehdittava siitä, ettei huoneeseen poikkeilla kesken arkaluon-

Suomessa elää tällä hetkellä maahanmuuttajia 150 eri maasta. Kaikki eivät suhtaudu lääketieteeseen yhtä suoraviivaisesti

kuin suomalaiset; esimerkiksi islam vaatii eristämään miehet naisista myös terveyspalveluissa. Duodecimin uusi kirja kertoo,

miten törmäyksiä vältetään.

t e k s t i a n t t i v a n a s

Sallivuus ja humanismi eivät ole kehittyneiden

länsimaiden yksinoikeus.

JA

NE

T B

UR

GE

SS

2•2009 super 17

18 super 2 •2009

2•2009 super 19

teisen tutkimuksen. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun sairaalan työntekijöille tulee tarve ilmoittaa jotakin toisilleen ”ohimennen”.

Omalääkärillä ja äitiysneuvoloissa syntyviä kiusallisia ti-lanteita voidaan Hajjarin mielestä välttää huomaavaisuudel-la ja sopimalla käytännöistä etukäteen. Naislääkäri voi ottaa tutkiakseen mieskollegansa naispuolisen muslimipotilaan ja päinvastoin.

paasto koskee myös lääkkeitä

Islam asettaa hoitoon liittyvät arvot tärkeysjärjestykseen, jo-ka on helppo hyväksyä uskonnosta tai kulttuurista riippumat-ta. Tärkeimpiä asioita ovat henkilökunnan luotettavuus, eet-tisyys ja ammattitaito. Sukupuoli ja uskonto tulevat Hajjarin mukaan vasta näiden perusasioiden jälkeen.

”Uskonto ei ole tae siitä, että ehdot täyttyvät. Ei-muslimi voi hyvinkin olla luotettavampi, ammattitaitoisempi tai eet-tisempi kuin muslimi, ja sukupuolesta huolimatta soveliaam-pi”, Hajjar pohtii.

Ehkäisy on islamissa sallittua, kunhan se ei ole pysyvää; keskeytetty yhdyntä ja kondomit tun-netaan Hajjarin mukaan jo islamin alku-ajoilta. Ehkäisypilleri ja kierukka salli-taan, jälkiehkäisypilleri kuitenkin vain erikoistapauksissa ja lääkärin määräyk-sestä. Sterilisaatio hyväksytään, jos uusi raskaus vaarantaisi äidin hengen.

Keinohedelmöitys on sallittua, mut-ta vain avioparin kesken. Vieraan naisen munasolua tai vieraan miehen spermaa ei keinohedelmöityk-sessä siis ole lupa käyttää. Abortti on kielletty, mutta kohtuus-periaate ajaa tässäkin ehdottaman kiellon ohi. Äidin hengen pelastamiseksi abortti voidaan tehdä.

Muslimit paastoavat kuukauden verran vuodessa. Lääk-keet rikkovat Hajjarin mukaan paastoa, jos ne menevät nie-luun, nenään, peräsuoleen tai emättimeen. Suoneen tai lihak-seen annettavat tai ulkoisesti käytettävät lääkkeet ovat paasto-aikaankin sallittuja.

Välttämättömät lääkkeet annetaan ja nautitaan kuitenkin paastosta huolimatta, ja potilas voi korvata ”rikkeensä” paas-toamalla myöhemmin. Sama on sallittua lasta odottavalle tai imettävälle äidille.

koskea saa muttei katsoa

Filosofi an tohtori, islamin tutkija Helena Hallenberg muis-tuttaa artikkelissaan, että vierassyntyisen potilaan asenteet ja vaatimukset riippuvat pikemminkin kult-tuuritaustasta kuin uskonnosta. Islamilai-suuden aste voi vaihdella – kristinuskon tavoin – fundamentalismista maallistu-neeseen nimiuskovaisuuteen.

Sallivuus ja humanismi eivät ole kehit-tyneiden länsimaiden yksinoikeus. Suo-malaisia on viime aikoina puhuttanut luterilaisen papin pää-tös vaihtaa sukupuoltaan. Samanlaista keskustelua käytiin Hallenbergin mukaan Kairossa vuonna 1982, kun nuorelle opiskelijamiehelle oli tehty sukupuolenvaihtoleikkaus tasa-painoisen sukupuoli-identiteetin saavuttamiseksi.

Islamin oppineilta pyydetyn lausuman eli fatwan mukaan leikkaus oli sallittu, koska kyse oli miehen sairauden paranta-misesta, ei pelkästään hänen halustaan vaihtaa sukupuolta.

Jos potilas on islamilainen, hänen intimiteettiään on suo-jeltava tavallista paremmin, Hallenberg neuvoo. Potilaan pi-tää esimerkiksi voida riisuutua katseilta suojassa ja tulla tutki-muspöydälle pyyhkeeseen verhoutuneena. Islamin tabut näyt-tävät kohdistuvan erityisesti katsomiseen:

”Kun länsimainen naimaton nainen kävi 1970-luvulla Ira-kissa gynekologin tutkimuksissa, hänen mukanaan oli esilii-nana vanhempi paikallinen nainen, joka oli läsnä tutkimus-ten ajan. Miespuolinen gynekologi teki sisätutkimuksen laka-nan alla niin, ettei hän suoraan nähnyt potilaan sukuelimiä”, Hallenberg kertoo.

romaninainen salaa raskauden

Suomalaisten perinteiset uskonnolliset yhteisöt eivät yleen-sä rajoita jäsentensä hoitomahdollisuuksia. Tunnetuin poik-keus säännöstä ovat Jehovan todistajat verikieltoineen. Kiel-to koskee verensiirtojen lisäksi veren pääkomponentteja pu-

nasoluja, valkosoluja, verihiutaleita ja ve-riplasmaa.

Muilta osin Jehovan todistajat suhtau-tuvat hoitotilanteisiin samoin kuin kan-salaisten enemmistö; esimerkiksi alasto-muus ei ole ongelma, vaikka hoitaja olisi eri sukupuolta kuin potilas, kirjoittaa teo-logian maisteri Ronja Venesperä.

Jehovan todistajien ajattelutapa on Ve-nesperän mukaan hyvin mustavalkoinen: jos jotakin vastus-tetaan, sitä vastustetaan ehdottomasti. Abortti on yksiselit-teisesti murha, eikä sitä sallita siinäkään tapauksessa, että ras-kaus on raiskauksen tulosta tai se vaarantaa äidin hengen. Je-hovan todistajien ideologiset ohjat ovat Yhdysvalloissa toimi-van Vartiotorni-seuran käsissä.

Suomen romanit eivät eroa valtaväestöstä uskontonsa suh-teen, mutta kulttuuriset erot ovat sitäkin suuremmat. Sosiaa-likasvattaja Malla Laitin mukaan romanit ovat valtaväestöä sairaampia ja käyttävät vähemmän terveyspalveluja.

Laiti korostaa romanien tavallista suurempaa ohjauksen tarvetta: apu on usein tarpeen esimerkiksi lomakkeiden täyt-tämisessä. Lääkkeitä määrättäessä ohjeiden pitää olla tarkko-ja ja mahdollisimman selkeitä; viranomaiskieliset ohjeet saat-tavat jäädä ymmärtämättä. Kuolevan romanivanhuksen luo tulee usein paljon saattajia, mikä kannattaa ottaa huomioon potilaan sijoitusta mietittäessä.

Seksiin ja lisääntymisterveyteen liittyvien asioiden yllä le-pää raskas häveliäisyyden huntu. Ro-maninainen ei voi puhua raskaudestaan vanhemmille romaneille. Raskautta pei-tellään viimeiseen asti; tästä syystä myös käynnit äitiys- ja lastenneuvolassa saat-tavat jäädä vähiin. Jos ja kun romaninai-nen neuvolaan tulee, hänelle tulisi pai-

nottaa jatkokäyntien tärkeyttä. Synnytykseen romaninainen haluaa mieluiten naislääkärin.

pirkko brusila (toim.) :seksuaalisuus eri kulttuureissa. duodecim 2008.

Vierassyntyisen potilaan asenteet ja vaatimukset riippuvat pikemminkin kulttuuritaustasta kuin

uskonnosta.

Suomalaisten perinteiset uskonnolliset yhteisöt eivät yleensä rajoita jäsentensä

hoitomahdollisuuksia.

MIS

SO

UR

I S

TA

TE

UN

IVE

RS

ITY

2•2009 super 19

20 super 2 •2009

2•2009 super 21

– Ohjaajalla on todellakin vastuu siitä, millaisen kuvan nuori saa tulevasta työstään ja koko alasta, kasvatustieteiden lisensi-aatti Ulla-Maija Hautaniemi korostaa.

Hautaniemi on opettanut hoitotyötä 20 vuotta sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Samaan aikaan hän on ohjannut opiskelijoiden työssä oppimista.

– Aloin vähitellen kiinnittää huomiota työpaikkaohjaajiin, jotka oman työnsä ohella ottivat nuoria ohjatakseen. Huoma-sin ihmeekseni, ettei perus- ja lähihoitajien työtä ole tutkittu, vaikka se on kaiken hoitotyön kivijalka. Perushoidon päälle vasta aletaan hakea muita hoidon elementtejä.

Iltaisin ja vapaa-ajallaan Hautaniemi alkoi selvittää, mistä ohjaajien käytännön viisaus oikein kumpuaa. Hän haki vas-tauksia kahteen pääkysymykseen: mi-tä opiskelijan työssä oppimisen perus-ohjaus on ohjaajan kokemana ja mi-kä merkitys ohjauksella on ohjaajal-le itselleen.

– Haastattelin yhdeksää terveyskes-kuksen vuodeosaston perus- ja lähihoitajaa eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Tutkimus kiinnosti hoitajia eikä yksikään pyy-detyistä kieltäytynyt, päinvastoin. Halukkaita olisi ollut tar-jolla. Ohjaajien ikä vaihteli 25 ja 59 vuoden välillä.

Opiskelijat siirtyvät toisena opiskeluvuotenaan hoitotyön harjoitteluun. Kun vajaa kolmasosa lähihoitajan opetukses-ta tapahtuu kentällä, työssä oppiminen haukkaa opinnois-ta ison osan.

– Teoreettinen pohja pitää olla riittävän vahva ennen kuin opiskelijat menevät harjoittelemaan. Se ei silti läheskään riitä. Koulussa opittuja taitoja siirtyy hyvin vähän suoraan käytän-nön työelämään. Käytännön harjoittelu on hoitotyöhön val-mistuvalle perusedellytys, Hautaniemi muistuttaa.

Ohjaajille ei makseta erillistä korvausta vaan he opastavat nuoria oman työnsä ohella. Kun kiire on yleensä kova ja hen-kilökuntaa vähän, ohjaajien mielestä aika ei useinkaan tunnu riittävän. Silti he yrittävät antaa tulevalle hoitajalle mahdolli-simman myönteisen, mutta myös realistisen kuvan hänen tu-levasta ammatistaan.

Ohjaaja johdattaatyön sisälle

t e k s t i j a h e n k i l ö k u v a l i i s a u u s i n i i t t y k u v i t u s s a l l a p y y k ö l ä

Alalle valmistuva lähihoitaja saa ensi tuntuman työhönsä ohjaajan avulla. Ulla-Maija Hautaniemi tutki lisensiaatintyössään, keitä ovat

nuo ison vastuun ottaneet ihmiset ja miten he ohjauksensa kokevat.

– Ohjaajaksi ei voida ketään pakottaa, joten he ovat kiin-nostuneita työstään ja haluavat samalla oppia itsekin, Hauta-niemi huomauttaa.

ääni hiljaiselle tiedolle

”Mä ohjaan niin kuin mä teen itte sitä,” eräs Hautaniemen haastattelema hoitaja toteaa. Ohjaus onkin paljolti hiljaista tietoa, jota ohjaaja ei itse edes tiedosta.

– Moni tajusi vasta haastattelussa, millaista tietoa hän on siirtämässä opiskelijalle. Hiljaisesta tiedosta ei puhuta ääneen. Se on sikäli ainutlaatuista, että se kulkee kaiken aikaa työn sisäl-lä. Tiedon välittäminen on äänetöntä ja näkyy työskentelyssä.

Ohjaajat kokevat monessa yhteydes-sä olevansa opiskelijalle mallina ja esi-merkkinä, miten työhön pitäisi suhtau-tua.

Ohjaajan oma asenne nouseekin Hautaniemen tutkimuksessa selvästi

esiin. Perus- ja lähihoitajan ammattimoraali on korkea var-masti muuallakin kuin Etelä-Pohjanmaalla, vaikka Hautanie-mi toteaa hymyillen Antti Tuuria lainaten, että Pohjanmaal-la viisaus asuu naisissa.

– Tietty jämäkkyys ja napakkuus ovat ohjaajalle ominaista. Monet korostavat sitä, että työ pitää tehdä kunnolla. Toisille ei jätetä omia tehtäviä. Monille nuorille opiskelijoille saattaa olla haaste, että työ tehdään järjestelmällisesti loppuun asti.

Ohjaaja koki Ulla-Maija Hautaniemen mukaan usein työ-moraalinsa samana kuin potilaan saama hyvä hoito. Potilaan etu tuli muutoinkin vastauksissa keskeisesti esille.

– Alituinen kiire tekee ohjauksesta työkeskeistä. Ohjaajat haluaisivat enemmän keskustella työyhteisössään eettisistä asi-oista ja välittää niitä myös opiskelijalle. Aikaa vain ei juuri lii-kene syvälliselle keskustelulle ja yhteiselle dialogille.

Olosuhteiden pakosta opiskelijalla voi olla joskus useampi ohjaaja. Se ei ole Hautaniemen mielestä hyvä asia.

– Ohjaus on molemmin puolin sitouttavaa. Opiskelija ja ohjaaja kulkevat työparina ja myös ohjaaja kokee iloa ja mie-

Ohjaus onkin paljolti hiljaista tietoa, jota ohjaaja

ei itse edes tiedosta.

22 super 2 •2009

lihyvää, kun hän näkee että oppilas on edistynyt. Sitä ei välttämättä huomaa, jos ohjaajia on useita.

kiitos on moitetta parempi motivaatio

Työssä oppimisessa opiskelija tulee vie-raaseen maailmaan, outojen ihmisten keskelle. Työ tulee eteen kaikessa vaati-vuudessaan, vaikka koulun tiloissa oli-si kuinka uutterasti harjoiteltu mallinu-kella. Ystävällisen asiallinen vastaanot-to olisi Hautaniemen mielestä ratkaise-van tärkeä.

– Ohjaajat ovat persoonia. Toinen saattaa sanoa, että nyt mentiin, eikä sii-nä sen kummempaa. Joku taas esittäy-tyy, kyselee ja kertoo itsestään. Eri tut-kimusten mukaan työn ohjaus on laa-dukasta, mikäli hoitotyön laatu on osas-tolla korkea. Opiskelija oppii ja omak-suu asiat paremmin, jos hän huomaa olevansa osastolle tervetullut.

Opiskelija kaipaa Hautaniemen mu-kaan ohjaajaltaan emotionaalista otetta. Hän saattaa olla epävarma ja pelkää jää-vänsä yksin yllättävään tilanteeseen.

– Joskus ohjaajat valittavat, etteivät he pääse edes vessaan, kun opiskelija ta-kertuu liiaksi.

Kun Ulla-Maija Hautaniemeä noin 30 vuotta sitten ohjattiin sairaanhoitajan työhön, hän muistaa ajan kirkkaasti.

– Hyvä ohjaaja oli sitoutunut työ-hönsä, mutta hän opasti minua samal-la kuin tulevaa työtoveriaan. Ohjaaja ei saisi olla vaativa ja kärsimätön, sillä sellaisessa ilmapiirissä on vaikea omak-sua mitään.

Ohjaaja joutuu antamaan opiske-lijalle palautetta jatkuvasti ja välittö-mästi. Palaute liittyy kulloiseenkin tilan-teeseen ja sillä var-mistetaan, että tie-to ja taito ovat men-neet perille. Hauta-niemen mielestä palautteella on suuri merkitys oppimisessa:

– Positiivinen palaute vie oppimis-ta eteenpäin, mutta kiitoksen on olta-va realistinen. Kielteinen palaute pitäisi olla mahdollisimman rakentavaa, kun se kohdistetaan työn tulokseen ja suo-ritukseen.

Yhdessä tekeminen on Hautaniemen mielestä koko hoitotyön perusta.

teoriasta käytäntöön

Oppimisen pullonkaulana Ulla-Mai-ja Hautaniemi näkee sen, että teoria ja käytäntö kulkevat edelleen hoitotyös-sä melko kaukana toisistaan. Opiskeli-ja näkee asiat erillisinä eikä osaa siirtää teoreettista tietoaan suoraan käsillä ole-vaan hoitotyöhön.

– Työelämään siirtymistä ei ole silti syytä aikaistaa. Muutoinhan myös teo-rian opetus kaatuisi ohjaajan harteille ja se taas on liikaa. Teorian antaminen on opettajan tehtävä.

Osa ohjaajista ju-tuttaisi opiskelijoita enemmän. Heidän mielestään keskuste-lu vain jää turhan yk-sipuoliseksi.

– Ohjaaja haluaisi opiskelijan kerto-van, mitä tämä pitää saamastaan ohjauk-sesta. Opiskelija ei useinkaan uskalla sa-noa suoraan, koska hän pelkää kritiikin vaikuttavan arvosanaansa. Heitä täytyi-si kouluttaa ilmaisemaan rohkeammin mielipiteensä.

Opiskelijat saavat myös paljon sel-laista tietoa, jonka avulla he pystyisivät nykyistä laajempiin tehtäviin. Perus- ja lähihoitajat antavat muun muassa injek-tioita ja muutenkin keskustellaan paljon siitä, mitä tehtäviä perus- ja lähihoitaja ja sairaanhoitaja oikeastaan tekevät.

– Hoitoalalla tehdään jo nyt paljon tiivistä yhteistyötä. Vaikka jokainen vas-taa omasta työstään, koko osasto kantaa

2•2009 super 23

lopulta yhteisvastuun. Perus- ja lähihoi-tajilla pitäisi kuitenkin säilyttää perus-hoitotyön osaaminen. Toisaalta lähihoi-tajan valmiudet ovat laaja-alaiset, eikä työelämässä välttämättä osata niitä hyö-dyntää, koska on jumiuduttu kapeisiin osaamiskäsityksiin.

Yhdessä tekeminen on Hautanie-men mielestä koko hoitotyön perusta. Sitä painotetaan koulutuksessa. Jokai-sen oma vastuu korostuu silti työssä.

– Opiskelija opetetaan tunnistamaan mitä saa tehdä ja missä kulkevat oman vastuun rajat. Kun käytännön työssä tulee odottamaton tilanne, hän näkee ohjaajansa konsultoivan toisten kans-sa mutta tarvittaessa tarttuvan ripeästi oman alaansa kuuluviin tehtäviin.

ihanneoppilas ei ole kaikkitietävä

Alalle aikovan oppilaan ohjaus on oh-jaajien mielestä antoisaa ja he tunte-vat oppivansa samalla itsekin. Monil-la saattaa koulu olla käytynä vuosia sit-ten. He kyselevät opiskelijoilta alan uu-sista tuulista.

Ohjaaminen on vaativaa työtä oman toimen ohessa, mutta Ulla-Maija Hau-taniemen mielestä lähi- ja perushoitajien ammattitaitoon kuuluukin pitkä pinna.

– Ohjaajat korostavat, ettei opiske-lijan tarvitse niin paljon tietää, kunhan vain on halu oppia. He myös tuntevat vaikuttavansa opiskelijan motivaatioon ja asenteisiin. Jos opiskelijan aamut ve-nyvät pitkäksi eikä työ näytä muutoin-kaan maittavan, ohjaajan on syytä kes-kustella vakavasti opiskelijan kanssa: mitä tämä ajattelee työstään ja kiinnos-taako ala tosissaan.

Ohjaajille vastuu tarkoittaa sitä, et-tä heidän omat tietonsa ja taitonsa ovat ajan tasalla. Ne ovat sovellettavissa ja täyttävät ammatin vaatimat kriteerit.

– Ohjaajat näkevät vastuunsa myös arjen nostamisessa esille ja työkulttuu-rin korostamisena: me teemme täällä näin. Myös työn palkitsevuutta halut-tiin korostaa. Opiskelijan on hyvä näh-dä, että hoitaja tuntee mielihyvää, kun osana hänen työnsä tulosta potilas kä-velee terveenä kotiin.

Työn vastuullisuutta on Ulla-Maija Hautaniemen mielestä myös tietty kun-nioitus omaa työtään kohtaan. Opiske-lijalle ei valiteta työn kurjuutta tai pal-kan pienuutta. Valittaminen on negaa-tio, joka alkaa ruokkia itseään ja kiel-

teisyys suurenee kaiken aikaa kuin il-mapallo.

– Realistisuus työhön on tietysti säi-lytettävä, mutta ohjaajan ammattitai-toon kuuluu sekin, että pitää tietyiltä osin kielensä kurissa.

opetukseen lisää etiikkaa

Opetustyössään Ulla-Maija Hautanie-mi on seurannut huolestuneena, miten myös ammatillisen opetuksen ryhmät kasvavat. Hänellä itsellään saattaa olla 30 oppilaan ryhmiä.

– Kiva asia tietysti, että koulutus ja ala kiinnostavat, mutta ryhmät paisuvat liian suuriksi. Ihanneryhmä olisi puolta pienempi, sillä silloin opiskelijaan sai-si henkilökohtaisemman otteen. Isossa ryhmässä erottuvat vain ääripäät. Suuri osa jää harmaalle alueelle.

Arvokeskustelu jää melko vähälle, sillä aika ei riitä. Hautaniemen mieles-tä opiskelijoiden kanssa pitäisi enem-män pohtia eettisiä kysymyksiä. Muun muassa empatian käsittelemiseen pitäisi jäädä aikaa jo teoriavaiheessa. Empati-aa voi näet oppia ja sitä jos mitä tarvi-taan hoitotyössä.

– Opettaisin enemmän myös erilai-sia opetusmenetelmiä, esimerkiksi on-gelmanratkaisutaitoja, etteivät opitta-vat asiat tulisi ikään kuin ylhäältä an-nettuina. Opiskelijan itseohjautuvuus on minusta oppimisessa tärkeä tavoite. Vaikka koulu on usein puurtamista, op-pilaalle pitäisi jäädä tunne, että oppimi-nen on mukavaa, elämänpituista opis-kelua harrastanut Hautaniemi toteaa.

• syntynyt Kemissä

• valmistunut sairaanhoitajaksi Sei-näjoella 1979, terveydenhoitajaksi 1983 ja sairaanhoidon opettajaksi 1988.

• sairaanhoitajana sairaalassa ja ter-veydenhoitajana neuvoloissa se-kä 1988 alkaen opettajana. Hau-taniemi työskentelee nykyisin ter-veydenhuollon lehtorina Seinäjoen Koulutuskeskus Sedun hyvinvoin-tialalla sosiaali- ja terveys alan yksi-kössä.

• Lisensiaatintutkimus ”Mä ohjaan niin kuin mä teen itte sitä”. Tutki-mus kokemuksista opiskelijan työs-sä oppimisen ohjaajana terveyskes-kuksen vuodeosastolla, Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiede-kunta 2008. Tutkimus on luettavis-sa osoitteessa www.tutkielmat.uta.fi

• Hautaniemen perheeseen kuuluu aviomies ja kolme lasta.

Ulla-Maija Hautaniemi

24 super 2 •2009

t e k s t i j a k u v a t s o n j a k ä h k ö n e n

Perushoitaja Sirpa Koskinenohjaa lääketieteen kandidaatteja

Opetushoitaja Sirpa Koskinen perehdyttää lääketieteen opiskelijat terveyskeskustyöhön ja tuuraa tarvittaessa työpaikan muita hoitajia.

Laajan osaamisen ja heittäytymiskyvyn ansiosta rooli voi vaihtua lennossa opiskelijoiden ohjaajasta hoitotoimenpiteen avustajaksi.

Sirpa Koskinen avustaa asiakkaan luomen poistossa. Viikosta riippuen opetushoitaja on mukana yleensä viidestä kymmeneen lääketieteen kandidaatin suorittamassa toimenpiteessä.

Sirpa Koskinen hymyilee ja vannoo, et-tei lopettaisi työtään, vaikka voittaisi lotossa.

– Olemme keskustelleet tästä työka-vereideni kanssa kahvihuoneessa ja olen

perustellut asian niin, että saan työstäni yksinkertaisesti todella paljon irti.

Koskinen sai superilaisittain erikoi-sen toimenkuvan vuonna 2003, kun Kuopion terveyskeskuksessa avautui

paikka opetushoitajalle. Tehtäväksi tuli luotsata yhteistyötä yliopiston lääketie-teellisen tiedekunnan ja terveyskeskuk-sen välillä.

Töitä opetushoitajalla riittää, sillä

2•2009 super 25

Sirpa Koskinen on toiminut Kuopion kau-pungin ammattiosaston varapuheenjohtaja-na kahdeksan vuotta.

vuoden aikana terveyskeskuksessa suo-rittaa viikon harjoittelujakson noin 120viidennen vuosikurssin lääketieteen opis-kelijaa.

– Aikaisemmin tehtävää hoidettiin suoraan yliopistolta, mutta kun paikka tuli hakuun, olin halukas tarttumaan ohjaksiin. Olen aina uteliaana hypän-nyt mukaan uusiin haasteisiin ja uskon, että monipuolinen työtaustani oli etuni paikan saamisessa.

Sirpan tehtävänä on tutustuttaa lää-ketieteen kandidaatit terveyskeskus-työhön. Joka lukuvuoden alussa hän käy yliopistolla luennoimassa aiheesta yhdessä lääkärin kanssa. Maanantaisin on vuorossa uuden opiskelijaryhmän vastaanottotilaisuus, jossa Sirpa kertoo tarkemmin harjoittelujakson sisällöstä.

Sirpa Koskisen työpäivistä aamupäi-vät on varattu opiskelijoiden asioiden hoitamiseen. Opetushoitaja sopii lää-ketieteen kandidaattien kanssa harjoit-teluaikataulut, laatii jokaiselle harjoit-teluviikon ajaksi lukujärjestyksen, ja välittää tiedot suorituksista yliopistolle.

– Monet opiskelijat ovat vielä nuo-ria, joten tavallaan olen myös heidän henkinen tukensa ja turvansa. Terveys-keskustyö on hyvin erilaista kuin hoi-totyö monessa muussa paikassa. Täällä työtä tehdään melko itsenäisesti, mikä voi jännittää nuoria.

tiedon vaihtoa puolin ja toisin

Lääkäri on opiskelijoiden ensisijainen ohjaaja käytännön harjoittelutyössä, mutta esimerkiksi toimenpiteiden yhtey-dessä Sirpa Koskinen antaa usein vink-kejä jälkihoito-ohjeistuksista tai siitä, kuinka haava sidotaan.

Kun opiskelijalla on ohjelmassa pien-kirurginen toimenpide, laittaa opetus-hoitaja toimenpidehuoneen valmiiksi, huolehtii työvälineiden aseptiikasta ja on kokeneemman lääkärin ohella opis-kelijan taustatukena hoitajan roolissa koko toimenpiteen ajan.

– Koulussa opittua teoriaa ja tietoa opiskelijoilla on paljon, mutta koke-musta käytännön työstä vielä melko vähän. Joskus toimenpide on aloitet-tava alusta useita kertoja, kun opiske-lija laittaa likaisen työvälineen epähuo-miossa steriilipöydälle.

Koskinen on kiitollinen työnku-vansa monipuolisuudesta. Harjoittelu-jaksolle tulee joka viikko uusi ryhmä, joten pitkästymiseen ei jää aikaa.

– Nuoret tuovat työhön mukavia haasteita. Lisäksi heillä on vastikään koulun penkillä päntättyä tuoretta tie-toa lääketieteestä. Toimenpiteiden yhtey-dessä saan aina silloin tällöin tutustua sellaiseen hoitotekniikkaan tai ompelu-tyyliin, jota en ole ennen nähnyt. Tie-toa vaihdetaan opiskelijoiden kanssa puolin ja toisin.

Opetushoitaja toteaa, että kaikki tehtävät pysyvät hanskassa, kun osaa organisoida asiat oikeaan järjestykseen. Koska työssä ollaan tekemisissä monen tahon kanssa, on yhteistyön pelattava. Avoin luonne, kär-sivällisyys ja kyky heittäytyä tilantee-seen kuin tilantee-seen helpottavat työntekoa. Sirpa huo-mauttaa, ettei kovin hiljainenkaan voi olla, sillä opetushoitajan on uskallet-tava olla reippaasti esillä.

– Opiskelijat ovat lähes poikkeuk-setta sen ikäisiä, että he voisivat olla lapsiani. Siksi tässä tehtävässä on toki eduksi ymmärtää myös nuorten maa-ilmaa.

Motivaatio ei Sirpan mukaan kärsi, vaikka samat asiat on opetettava uudes-taan kerta toisensa jälkeen.

– Työni sujuu jo hyvällä rutiinilla. Lisäksi esimeriksi aseptiikka on niin tärkeä osa hoitotyötä, etten ole kos-kaan kokenut vaikeaksi toistaa sen mer-kitystä.

taito siirtyä tehtävästä toiseen

Terveyskeskusjakson aikana jokai-nen opiskelija pitää aamupäivisin niin sanottua opetusvastaanottoa. Ajanva-rauksen yhteydessä asiakkailta kysytään, sopiiko heille aika lääketieteen kandi-daatille.

– Kaikki eivät halua opetusvastaan-otolle, mutta yleensä ajat saadaan täy-teen ja opiskelijat ovat pidettyjä, kos-

ka heidän vastaanot-tonsa ovat kestoltaanpidempiä ja ilmapii-ri kiireettömämpi kuin normaalilla vas-taanotolla. Päätöksiä hoitosuunnitelmistaopiskelijat eivät kui-

tenkaan saa tehdä ennen kuin ohjaava lääkäri on käynyt tarkastamassa tilan-teen.

Iltapäivisin ja opiskelijoiden loma-aikoina Koskinen tekee töitä, kuten muu terveyskeskuksen hoitohenkilö-kunta. Useimmiten hän tuuraa muita hoitajia, mutta ottaa vastaan asiakkaita myös omassa huoneessaan.

– Työpäivään voi kuulua muun muassa asiakkaan ruokavalion ohjaus-ta, sillä kakkostyypin diabetesta esiin-tyy nykyään paljon. Teen myös haava-hoitoja, annan tarvittaessa injektioita, poistan ompeleita ja toimin avustajana lääkäreiden tekemissä toimenpiteissä.

Vaikka Koskinen on viihtynyt vii-meiset parikymmentä vuotta Kuopion terveyskeskuksessa, on hän ehtinyt nähdä kolmekymmentä vuotta kestä-neen uransa aikana monta erilaista työ-paikkaa.

Kokemusta on niin laboratorio- ja kehitysvammatyöstä kuin sisätauti- ja keuhko-osastoilta.

– Kiersin heti valmistuttuani useita työpaikkoja, koska halusin hoitoalaan mahdollisimman laajan näkemyksen.

– Haluan oppia uutta. Terveyskes-kuksessakin olen saanut kiertää eri osastoilla ja uskon, että juuri siksi olen pysynyt täällä näin kauan. Erityyppi-sillä osastoilla ja toimipisteissä työsken-tely on antanut minulle selkeästi lisää itsevarmuutta.

Sirpa uskoo, että hän on juuri nyt unelmatehtävässään hoitoalalla.

– Tämä useiden tehtävien sekasotku pitää mieleni vireänä. Työnkuvani on niin laaja, että mielenkiinto pysyy yllä, hän nauraa.

Työnkuvani onniin laaja, ettämielenkiinto

pysyy yllä.

26 super 2 •2009

27. tammikuuta on Kansallinen lähihoitajapäivä

SuPerin toimistossapidettiin ovet avoiminaKansallista lähihoitajapäivää vietettiin tänä vuonna ensim-mäisen kerran.

SuPerin alulle paneman lähihoitajien merkkipäivän päi-vämääräksi valittiin 27. tammikuuta, koska sillä on myös historiallinen ulottuvuutensa Suomen Apu-hoitajayhdistyksen perustamispäivään 61 vuot-ta sitten.

Lähihoitajien omalla päivällä halutaan lisä-tä yleisön tietämystä lähihoitajan ammatista ja koulutuksesta. Samalla nostetaan näkyviin SuPe-rin rooli lähihoitajien erikoisliittona.

Kansallinen lähihoitajapäivä näkyi eri puolilla maata muun muassa lähihoitajakoulutusta tarjoavissa oppilaitok-sissa, joissa monissa SuPerin opot ja ammattiosastojen aktiivit

järjestivät opiskelijoille esimerkiksi hauskoja kilpailuja ja ras-titehtäviä. Kaikkien eri kouluissa rastitehtäviin osallistunei-den kesken arvottiin viisi Unelmapäivää SuPerissa.

Lähihoitajapäivää juhlistettiin SuPerin toimistossa pitämällä ovet avoimena alan ihmisille ja kaikelle

kansalle. Toimiston tiloihin oli järjestetty erilli-siä infopisteitä muun muassa päivähoidosta tai erikoissairaanhoidosta kiinnostuneille kävijöille. Lapsille oli tarjolla omaa ohjelmaa.

Päivän aikana toimistossa vieraili superilaisten ja lähihoitajaopiskelijoiden lisäksi päiväkotien ja

perhepäivähoidon lapsiryhmiä hoitajiensa kanssa, eri jär-jestöjen edustajia ja muita yhteistyökumppaneita sekä lähi-alueen asukkaita.

t e k s t i j a k u v a t m a r j o s a j a n t o l a

SuPerin toimiston aulassa riitti kuhinaa Kansallisena lähihoita-japäivänä, kun liittopiti ovensa avoimena.

Kerttu Määttänen on ollut superilainen jo vuodesta 1953, mutta ei ole koskaan aikai-semmin ehtinyt poiketa liiton tiloissa.

Irja Akgez, Irma Sandell, Irja Ahonen ja Aune Ahopalo edustivat SuPerin Uudenmaan Eläkeläis Apuhoitajat ry:tä.

Pikkuinen Peppi-tyttö oli osuvasti aamun ensimmäinen vierailija. Hän saapui paikalle perhepäivähoitaja Tert-tu Tuomen kanssa. ▼

▼

▼▼

2•2009 super 27

Kaksoissiskot Helena ja Aune Riekkinen olivat huomanneet SuPerin ilmoituksen Helsingin Sanomissa ja päättivät pistäytyä ohi mennes-sään päiväkahvilla.

Lastenhoitaja Tanja Suojalinna täytti kupongin ja osallistui SuPer-tuotteiden arvontaan.

Superilaiset Päivi Vanhatalo ja Anu Kankare arvioivat, että lähihoi-tajapäivän vietto tekee osaltaan lähihoitajien koulutusta ja työtä tunnetuksi.

Suunnittelija Sari Erkkilä kertoi lastenhoitaja Päivi Montolle SuPerin työhyvinvointikampanjasta ja Onnitonni-kisasta.

Liisa, Pinja ja Sylvi katsastivat kokoushuoneeseen järjestetyn lastenpisteen lelutarjonnan.

onneavoittajalle!

Lähihoitajapäivän päätteeksi kaikkien arpalipun täyttänei-den kesken arvot-tiin 260 euron arvoi-nen lahjakortti Vie-rumäen urheilu-opistoon. Palkinnon voitti Urpo Uusitalo Helsingistä.

28 super 2 •2009

Edullinen ratkaisu ummetuksen hoitoon

Macrogol ratiopharm10, 20, 50 ja 100 annospussia

Hoitaa tehokkaasti ummetustaSopiva aloituspakkaus

Apteekista!

Macrogol ratiopharm, jauhe oraaliliuosta varten. Vaikuttava aine: Vaikuttavina aineina Macrogol ratiopharm sisältää makrogoli 3350:tä ja elekt-

rolyyttejä. Käyttöaiheet: Macrogol ratiopharmia käytetään kroonisen ummetuksen hoitoon. Annostus ja antotapa: Tavanomainen annos aikuisilla,

nuorilla ja ikääntyneillä on yksi annospussin sisältö liuotettuna lasilliseen vettä 1-3 kertaa päivässä. Valmiste on saatavana vain apteekista. Tutus-

tu huolella pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Macrogol ratiopharm on rekisteröity terveydenhuollon laite ja tarvike. Lisätiedot: info@ratiopharm.fi

2•2009 super 29

Yksityissektori

Lappeenrannan yksityissektorin jäsenillassa oli paikalla 46 asiasta kiinnostunutta.

Uusien yksityisten ammatti-osastojen perustaminen vauhtiint e k s t i j u k k a j ä r v e l ä k u v a a n n e m e r i l ä i n e n

SuPerin yksityispuolen väki on aktivoitunut perustamaan uusia ammattiosastoja. Ensimmäisenä tänä vuonna ehti Pohjois-Kar-jala.

Pohjois-Karjalan yksityissektorin ammattiosasto päätettiin pe-rustaa tammikuun loppupuolella Joensuussa pidetyssä koko-uksessa. Osaston toimialue siis on koko Pohjois-Karjala. En-simmäistä jäsenkokousta Joensuussa vietetään 16. maalis-kuuta, jolloin osastolle valitaan puheenjohtaja ja hallitus. Virallisesti osaston toiminta alkaa heinäkuussa.

Tammikuun lopussa eri puolilla Suomea pidettiin kahdek-san yksityissektorin jäseniltaa. Esimerkiksi Lappeenrannan illassa paikalla oli lähes 50 ihmistä, ja osaston perustaminen sai vauhtia: perustava kokous pidetään 2. maaliskuuta. Hämeen-linnassa runsas 30 henkeä päätti niin ikään toteuttaa perusta-van kokouksen, joka pidetään 9. maaliskuuta. Savonlinnankin jäsenet totesivat tarvitsevansa yksityissektorin osaston ja päät-tivät, että perustava kokous pidetään 5. maaliskuuta.

hyödyt

Miksi yksityispuolella työskenteleville perustetaan uusia ammattiosastoja? Siksi, että heidän etujaan pystyttäisiin hoi-tamaan paikallisesti entistä paremmin.

Niin sanotut sekaosastot, johon kuuluu sekä kunnalli-

sella puolella että yksityisellä puolella työskenteleviä, keskit-tyvät usein kuntasektorin asioihin, etenkin nyt kuntaliitosten aikaan. Yksityispuolella on monia sopimuksia, eikä niitä aina tunneta kuntapainotteisissa osastoissa.

Omassa yksityisessä ammattiosastossa koko sektorin tun-temus, jäsenten yhteenkuuluvuus ja edunvalvonta paranevat. Tieto tärkeistä asioista kulkee entistä paremmin, luottamus-henkilöt saavat tukea, palvelut tulevat lähemmäs jäsentä ja osaston vaikutusvalta paranee.

SuPerin järjestöasiamiehet Tiina Eteläaho ja Anne Meri-läinen toivovat, että tulevien uusien ammattiosastojen myötä yksityiselläkin puolella jäsenyysinto ja -tietoisuus kasvaisivat koko maassa.

– Yksityissektorilla havaittuja ongelmia ovat rohkeuden puute ja tietämättömyys asioista. Moni ei uskalla lähteä osas-ton toimintaan, jos työskentelee muutaman hengen yrityk-sessä. Myös luottamusmiehen valinta jää helposti tekemättä. Työnantajakin saattaa vielä todeta, että ”ei pienillä työpai-koilla tarvita mitään liittoa”. Asioita ja niiden merkitystä ei siis yksinkertaisesti vain tiedetä.

Eteläaho ja Meriläinen arvioivat, että kaikki hoitajat eivät ehkä tajua, että he voivat vaikuttaa esittämällä tavoit-teita omaan työehtosopimukseensa. Tieto voimassa olevista oikeuksista saattaa olla puutteellista ja tämä vaikuttaa työolo-suhteisiin ja työehtoihin.

30 super 2 •2009

Lapsuus iloineen ja suruineen jättää aina jälkensä. Varhaiset vuo-det luovat elämän pohjavireen, joka sävyttää kokemuksia ja ohjaa ratkaisuja myöhemminkin.

Mistä koostuu turvallinen ja hyvä lapsuus? Esillä olevat kirjat opastavat sekä vanhempia että ammattiauttajia tukemaan lapsen kasvua. Kasvatusoppaiden näkökulmaa laajentavat teokset, jotka kertovat adoptio- ja sijaisperheistä sekä lapsuudesta, jossa kehitys ei suju normien mukaan.

arjen aapinen tuoreille vanhemmille

Lapsi elää rutiineista -kirja opastaa pienten lasten vanhempia säännöl-liseen elämäntapaan. Päivästä toi-seen samanlaisena toistuva päivä-järjestys antaa lapselle turvallisuut-ta ja luo perustan terveellisille elä-mäntavoille.

Kirjoittaja on kolmen lapsen äi-ti, joka on itse havainnut tiukan

päiväohjelman helpottavan arjen sujumista. Lapsiperheen hy-vä arki rakentuu täsmällisten ruokailu- ja nukkumaanmeno-aikojen varaan. Vaatteiden vaihtaminen, hampaiden pesemi-nen ja muut rutiinit auttavat lasta hahmottamaan ajan kul-kua. Kotiruoka ja perheen yhteiset, pöydän ääressä nautitut ateriat antavat eväitä kasvamiseen.

Käytännönläheinen teksti hahmottelee arjen rautalanka-mallin, jonka noudattamisessa on järkeä varsinkin lasten ol-lessa pieniä. Opas sopinee tuoreille vanhemmille, jotka opet-televat arkielämän aakkosia. Itseäni ärsytti kirjan tiukka ja traditionaalinen arvomaailma. Lukiessa kannattaa muistaa, että tasapainoisia lapsia varttuu myös kodeissa, joissa teh-dään vuorotyötä, lämmitetään einesruokia tai syödään tele-vision ääressä.

t u u l i a m a t i l a i n e n : l a p s i e l ä ä r u t i i n e i s t a . h e l p p o j a h y v ä a r k i . g u m m e r u s 2 0 0 8 .

Hyvää lapsuutta etsimässä

k o o n n u t v i r p i s a a r i n e n

suuttua saa, lyödä ei

Kiukkukirja on käytännönläheinen käsikirja, joka tarjoaa tietoa ja toi-mintaohjeita lapsen itkupotkurai-varien ja muiden haastavien tilan-teiden varalle. Kirja perustuu Väes-töliiton Aggression portaat -aineis-toon, joka on kehitetty kasvatus-työn tueksi vanhemmille ja opet-tajille.

Kiukkukirjan perussanoma on selkeä: kaikkien tunteiden kokeminen on sallittua, mutta vä-kivaltaa ei saa tehdä. Lapsella on lupa suuttua, eikä häntä saa pakottaa kiltiksi. Sen sijaan aggressiivisia tekoja, esimerkiksi lyömistä tai kiusaamista, ei pidä hyväksyä.

Teksti on antoisaa luettavaa, vaikka lähipiiriin ei kuului-sikaan pieniä lapsia. Kirjassa esitetyt konkreettiset toiminta-ohjeet, kuten rakentavan riitelyn malli ja suuttuneen ihmisen kohtaamismalli, ovat sovellettavissa myös parisuhteen tai työ-yhteisön pohjaanpalamistilanteisiin.

Kirjan tekijä, Raisa Cacciatore, on lastenpsykiatri ja Väes-töliiton asiantuntijalääkäri, joka on kirjoittanut useita mui-takin lasten kasvatukseen liittyviä teoksia ja artikkeleja. Te-kijän esittely olisi ollut paikallaan Kiukkukirjan johdannos-sa tai takakannessa.

r a i s a c a c c i a t o r e : k i u k k u k i r j a . a g g r e s s i o k a s v a t t a j a n k ä s i k i r j a – v a u v a s t a k o u l u i k ä ä n .

t o i m . v u o k k o h u r m e . v l - m a r k k i n o i n t i 2 0 0 8 .

hoivaa, rauhaa ja rajoja

Luennoitsijana ja tietokirjailijana tunnettu lastenpsykiatri Jari Sink-konen on julkaissut uuden var-haiskasvatusta käsittelevän teok-sen, jonka hän on koostanut vii-me vuosina pitämiensä esitelmi-en pohjalta. Mitä lapsi tarvitsee hy-vään kasvuun käsittelee lapsuusiän ja vanhemmuuden problematiik-kaa tieteen tutkimustuloksien va-lossa, mutta ymmärrettävällä taval-

la ja lukuisin esimerkein höystettyinä. Tekijän omien sanojen mukaan kirja sisältää ”enemmän

puhetta ja vähemmän tutkimusta” kuin edeltäjänsä. Teoksen tärkein anti onkin mielestäni juuri tässä ”puheessa” eli Sink-kosen elämänkokemuksessa ja myötäelävässä huumorissa, joi-ta teksti ilmentää. Lukukokemus muistuttaa viisaan ja ym-märtävän ystävän kohtaamista.

Kirja käsittelee äidiksi ja isäksi kasvamista sekä lapsen mie-len ja tunnemaailman rakentumista varhaisessa vuorovaiku-tuksessa. Erityisen tärkeänä pidän lukua vauvan ja lapsen stressistä, josta voi seurata levottomuutta, aggressiivisuutta ja muita psyykkisiä ongelmia.

Kirjan loppuun on tiivistetty 11 kohdan luettelo lapsen tarpeista. Ne ovat varsin yksinkertaisia ja yleisesti tiedossa ole-

2•2009 super 31

kahden maailman tulkki

Toinen maailma jonka tunnen on autistisen Iris Johanssonin omaelä-mäkerrallinen kertomus kehitys-vuosistaan ja sisäisestä maailmas-taan. Kirjoittaja kuvaa lapsuuttaan ”ulkona”, reaalimaailman laitamil-la vailla tunteita ja vuorovaikutus-ta, ja vaivalloista siirtymistään koh-ti tavallista elämää.

Johansson eli lapsuutensa 1940-ja 50-lukujen vaihteessa, jolloin autismia ei vielä tunnettu. Pöydän alla itseään heijaava ja esineitä haisteleva tyttö oli kummajainen, ja vanhempia kehotettiin sulkemaan lapsi lai-tokseen. Iriksen isä oli eri mieltä; itsepintaisesti hän uskoi lap-sensa kehittymismahdollisuuksiin ja ohjasi hänet suljetusta maailmastaan sosiaalisen elämän pariin.

Tällä hetkellä kirjoittaja toimii kommunikaatiohäiriöisten yksilöiden ja ryhmien ohjaajana ja on kysytty asiantuntija ko-timaansa Ruotsin ulkopuolellakin.

Teos raottaa ainutlaatuisella tavalla näkymää autistisen henkilön mielen maisemiin. Samalla se antaa toivoa haasta-vien tai normista poikkeavien lasten vanhemmille. Kirja on myös kunnianosoitus Johanssonin isälle, joka ymmärsi enem-män kuin muut ja jaksoi taistella tyttärensä puolesta.

i r i s j o h a n s s o n : t o i n e n m a a i l m a j o n k a t u n n e n – a u t i s t i n t a r i n a . s u o m e n t a n u t l a u r a b e c k . o t a v a 2 0 0 8 .

via. Nykymaailmassakin lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja, ai-kuisia ja kavereita, turvaa ja tapakasvatusta. Kirjan loppuun on liitetty lähdeluettelo ja muuta tietoa niille, jotka haluavat perehtyä teemoihin tarkemmin.

j a r i s i n k k o n e n : m i t ä l a p s i t a r v i t s e e h y v ä ä n k a s v u u n . w s o y 2 0 0 8 .

vanhemmuuden monet kasvot

Tuhannet suomalaislapset ja -nuo-ret varttuvat syntymäkotinsa ul-kopuolella, sijaisperheissä. Lisäksi 60 000 lasta tai nuorta tarvitsisi täl-läkin hetkellä tukiperhettä tai per-hehoitoa. PS-kustannuksen ja Per-hehoitoliiton yhteistyönä julkaise-ma kahden kirjan kokonaisuus pu-huu perhehoidon puolesta. Jokai-

sella lapsella on oikeus läheisiin, pysyviin ihmissuhteisiin. Per-hehoito on myös taloudellisin sijoitusmuoto.

Sijoita perheeseen on suunnattu erityisesti kuntien viran-omaisille huostaanotto- ja sijoituspäätöksien tueksi. Mene-tyksistä mahdollisuuksiin -teoksen painopiste on lapsen ja si-jaisvanhemman suhteessa ja sen tukemisessa. Kirjat avaa-vat perhehoitoa monelta taholta, niin tutkimuksien, kehit-tämisprojektien kuin yksittäisten henkilöiden kokemuksien valossa. Kirjoittajat uskaltavat nostaa esiin myös perhehoi-don ongelmakohtia ja kertoa syistä, joiden vuoksi sijoitus ei aina onnistu.

Kirjoittajakunta koostuu pääasiassa sosiaalityön asiantun-tijoista. Ammatillista lähestymistapaa täydentävät sijaisper-heessä eläneiden kirjoittajien kertomukset sekä tekstin lomas-ta löytyvät pienet tositarinat. Erityisen koskettavaksi koin Ni-mimerkki sijaisäiti v. 55:n muistelmallisen tekstin, joka ki-teyttää upeasti teoksien ydinsisällön.

jari ketola (toim.): sijoita perheeseen. perhehoito inhimillisenä ja taloudellisena vaihtoehtona. ps-kustannus 2008.

jari ketola (toim.): menetyksistä mahdollisuuksiin. perhehoitoa lasten ja vanhemmuuden tueksi. ps-kustannus 2008.

adoptoitu etsii juuriaan

Minä, adoptoitu raottaa lukijalle 1970-luvulla ottolapseksi otetun Reetta Kurjosen sisäistä maailmaa. Kirja on omaelämäkerrallinen kas-vukertomus, jonka punaisena lan-kana kulkee biologisten juurien et-siminen ja identiteetin rakentami-nen niiden avulla.

Kurjonen kertoo erilaisuuden tunteista ja koulukiusaamisesta,

mutta niiden vastapainoksi rakastavista vanhemmista, su-vun muodostamasta turvaverkostosta ja hyvistä ystävyyssuh-teista. Aikuisuuden kynnyksellä kirjoittaja saa ahdistusoirei-ta, joiden hän kokee kumpuavan adoptiotaustasta. Biologis-ten juurien etsiminen näyttäytyy osana itsenäistymistä ja ah-distuksesta vapautumista.

Adoptiolapsuutensa rinnalla Kurjonen analysoi haluaan tulla äidiksi ja pettymyksiään keskenmenojen vuoksi. Toive päästä osalliseksi syntymän ihmeestä johtaa kätilön ammat-tiin ja adoptiojonoon, myöhemmin biologiseen äitiyteen.

Kirja nostaa esille runsaasti keskustelua herättäneen asian, lapsen oikeuden selvittää biologinen taustansa, mutta jon-kinlainen keskeneräisyys vesittää sanomaa. Teksti on kosket-tavimmillaan, kun kirjoittaja kuvaa omia kokemuksiaan eikä pyri esittämään yleisiä totuuksia. Valitettavasti opus muistut-taa paikoin kiireessä kasattua opinnäytetyötä lukuisine tois-toineen ja välimerkkivirheineen.

r e e t t a k u r j o n e n : m i n ä , a d o p t o i t u . k e r t o m u s ä i t i y d e s t ä , ä i d i t t ö m y y d e s t ä , l a p s i s t a j a

l a p s e t t o m u u d e s t a . m i n e r v a 2 0 0 8 .

fm, erikoissairaanhoitaja virpi saarinen työskentelee tyksissä apulais-osastonhoitajana sekä toimii vapaana kirjoittajana ja toimittajana.

32 super 2 •2009

www.superliitto.fi

Liity maksutta

opiskelijajäseneksi

SuPeriin!

Lähihoitajaopiskelija

Jos oheiset väittämät kuullostavat tutuilta, tartu tilaisuuteen!

SuPer kouluttaa 11.–13.3.2009 uusia SuPer-Opoja kertomaan superilaista ilosanomaa lähihoitajaopiske-lijoille oman työn ohella. Koulutus on maksuton täysi-hoitoineen ja SuPer maksaa myös matkat ja mahdolliset ansionmenetykset.

Ilmoittautuminen 13.2.2009 mennessä mira.kajander@superliitto.fi .

Lisätietoja Opon toimenkuvasta ja koulutuksesta paula.soivio@superliitto.fi .

Olen ylpeä ammatistani

Tiedän, että SuPer on lähihoitajien oma liitto

Haluan tehdä työtäsuperilaisuuden puolesta

Haluatko huippupestinSuPer-Opona?

TARJOLLA SUPER-SYKETTÄ OPISKELUUN

2•2009 super 33

t e k s t i m a r i n i e m i - s a a r i , o p i s k e l i j a - a s i a m i e sTänne, tänne!

Miltäköhän kuusitoistakesäisestä, juuri lähihoitajaopintonsa aloit-taneesta nuoresta tuntuu, kun

eri liitot markkinoivat kilvan opiskelijajäse-nyyttään oppilaitoksen aulassa? Jos jäsenyys ei muutoin mene kaupan, niin peliin otetaan ”lahjukset”. Tänään liittyvät saavat lahjakor-tin hampurilaisaterialle, pöydän äärestä kuu-luu. Tottahan ”ilmainen” ruoka saa opiskeli-jan kiinnostumaan, etenkin, jos jäsenyys ei velvoita mihinkään. Kupongit täytetään sen enempää asiaa pohtimatta.

Tällaisessa tilanteessa sydäntäni raastaa. Panokset vielä kovenevat valmistumisen kyn-nyksellä. Opiskelijajäsenyys on portti varsi-naiseen jäsenyyteen, joka on jokaisella lii-tolla tietenkin tähtäimessä alusta saakka. Sil-loin markkinoidaan jopa näin: ”Tänään liit-tyvät saavat lennot ja majoituksen koulutus-päiville Helsinkiin”. Valmistuvat kiertelevät pöydältä toiselle hämmästelemässä liittymislahjojen tarjontaa. Tässä vaiheessa onneksi osalla välähtää. Mitä tämän kaiken takana on? Mikä näistä tulisi valita? Miksi niin?

SuPer on se liitto, joka neuvottelee ja solmii kaikki lähihoi-tajia koskevat työehtosopimukset ja niiden sisältämät palkan-korotukset. SuPer tekee tämän työn ainoas-taan lähi- ja perushoitajille eikä joudu veny-mään muiden ammattiryhmien vuoksi, kuten on tilanne muissa liitoissa. SuPerilla on ollut linjana, että oppilaitoksissa aulain-fotilaisuudessa on jaossa esitteitä ja ammat-tiin liittyvää materiaalia. Asialla siis men-nään. Toki tarjolla on myös kyniä, kynä-taskuja ja jotain pientä kivaa, mutta ”lahjuslinjalle” meidän ei ole tarvinnut lipsua. Ja hyvä niin, mielestäni nuoria ja lähi-hoitajaopiskelijoita ei sovi aliarvioida. Kyllä asiat ennemmin tai myöhemmin heille valkenevat.

Tiedätkö mistä palkkasi koostuu? Osaatko tarkistaa, että sinulle on maksettu lisät oikein? Mitenkäs ne vuosilomat oikein kertyivätkään? Jos nämä kuviot

ovat sinulle pelkää lasten leikkiä, niin sinun ei ehkä kannata ilmoittautua Nuoret lähihoitajat laineilla -koulutukseen huh-tikuussa. Jos kuitenkin vähänkin emmit, niin kannattaa läh-teä tietopohjaa vankistamaan SuPerin järjestämälle koulutus-risteilylle. Siellä käsitellään paljon muitakin aiheita, ohjel-maan on sisällytetty muun muassa ammatillisia asioita, työ-

suojelua sekä terveellisiä työaikoja.Kahteen aikaisempaan vuoteen ver-

rattuna uutuutena – tietenkin ohjelman lisäksi – on eriytetty osuus yksityisellä puo-lella työskenteleville, jotta voidaan kerran-kin avata ne paljon kysymyksiä nostattavat palkkakuviot.

Nuoret lähihoitajat laineilla -koulutus on tarkoitettu SuPerin alle 30-vuotilaille varsinaisille jäse-nille. Lisää tietoa koulutuksesta ja ilmoittautumisohjeet löy-tyvät SuPerin nettisivuilta.

SuPer-Nuorten työryhmästä jäi vuoden vaihteessa jäse-niä eläkkeelle 30 vuotta täytettyään. Nyt olisi paikkoja vapaana aktiivisille ja innokkaille, uusille tulokkaille.

Ota yhteyttä kirjoittajaan, jos pesti kiinnostaa.

Nämä nuorille, vastavalmistuneille ja opiskelijoille suunnatut sivut ilmestyvät muutaman kerran vuo-dessa SuPer-lehdessä. Onko sinulla asioita tai teemoja, joista tahtoisit kirjoitettavan näillä teemasivuilla? Laitathan palautetta sivuista ja ideoita sähköpostilla osoitteeseen mari.niemi-saari@superliitto.fi

SuPer-Nuoret löytyvät nyt myös Facebookista!

Liity sinäkinSuPer-ryhmään!

SuNun ”eläkeläiset” ja paikastaan luopuvat. Takarivissä Johanna Nyrhilä, Sisko Metso, Laura Singh ja Minna Laitajärvi. Alarivissä Sanna Tavi, Alba Sobalvarro-Lopez ja Emmi Vesslin.

2•2009 super 33

34 super 2 •2009

SuPeria valtuustoon!Valtuutettuja, kuntalaisia ja myös superilaisia. Seija Alakärppä, Mirva Ilves, Terhi Korsulainen ja Irma Leiviskä ovat valmiina toimimaan perus- ja lähipalvelujen puolesta.

Pyhännälle valittiin juuri oikea superval-tuusto. Viidestätoista kunnanvaltuutetusta neljä kuuluu SuPeriin.

t e k s t i j u k k a j ä r v e l ä k u v a p e k k a l ä m s ä

Perushoitaja Seija Alakärppä (kok) sekä lähihoitajat Mirva Ilves (vas), Terhi Korsulainen (kesk) ja Irma Leiviskä (kesk) työskentelevät kaikki vanhusten parissa Palvelukeskus Nestorissa. Kun neljä saman työpaikan hoitajaa istuu päättämässä kunnan asioista, hoitoalan ei pitäisi kunnassa jäädä paitsioon. Lei-viskää lukuun ottamatta kaikilla on jo aikaisempaa kokemusta kunnallisesta päättämisestä. Kaikki neljä ovat toimi-neet myös ammattiosastonsa hallituk-sessa.

– Olemme saaneet valtuutuksemme niiltä Pyhännän kuntalaisilta, jotka arvostavat sosiaali- ja terveydenhuol-lon asiantuntijuutta liitettynä hyvään paikallistuntemukseen. Emme ole mis-sään etäisessä norsunluutornissa, vaan teemme arjen palvelutyötä ihmisten

lähellä pyhäntäläisten hyväksi, kun-nanhallituksessakin istunut Alakärppä tiivistää.

– Seuraava valtuustokausi tulee ole-maan vaikea taloudellisesti. Pystyykö kunta säilyttämään itsenäisyytensä ja miten turvataan palvelut? Korsulainen pohtii.

– Uusi kausi tulee olemaan haastei-ta täynnä. Lautakuntia yhdistellään ja jäseniä vähennetään, joten työ tulee olemaan entistä haasteellisempaa, kou-lulautakunnankin jäsenenä ollut Ilves jatkaa.

Pyhännän superilaiset kuuluvat kol-meen puolueeseen, mutta pienen kun-nan valtuustotyössä ei paljon katsota puoluekantaa. SuPer-nelikkokin haluaa puhaltaa yhteen hiileen esimerkiksi siinä, että sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin säilyttää lähellä kuntalaisia.

Pyhännän terveydenhuollon hoi-taa seutukunnallinen terveyspalvelu-alue, johon kuuluvat myös Haapavesi ja tuore Siikalatvan kunta. Pyhännän

sosiaalitoimesta vain osa on alueellis-tettu. Lähes kaikki terveyskeskuspalve-lut löytyvät omasta kunnasta. Alakär-pän mukaan vanhukset saavat Pyhän-nällä hoitoa ilman mainittavia jonoja ja melko edullisesti.

– Kunnassamme terveyden- ja sai-raanhoito on hoidettu ihan kohtalai-sesti, mutta lääkärin palveluja pitäisi saada joka päivä. Hammashoitoon toi-voisin saatavan parannusta, Leiviskä sanoo.

Korsulainen on kuitenkin tyytyväi-nen siihen, että lääkäripalveluja yleensä on tarjolla omassa kunnassa.

Pyhäntä on 1700 asukkaan kunta sisämaassa Oulun eteläpuolella. Sen naa-purikunnat yhdistyivät juuri uudeksi Siikalatvan kunnaksi. Vaikka Pyhäntä on pieni, siellä on suhteellisen runsaasti teollisuutta. Hoitoalan työpaikkoja löy-tyy palvelukeskuksen lisäksi kotihoi-dosta, terveyskeskuksesta, päiväkodista, yksityisestä vammaisten hoitokodista ja yksityisestä hoiva-alan yrityksestä.

2•2009 super 35

ohta helpottaa. Aurinko alkaa saavuttaa rataa, joka valaisee maatamme, huomenna sekunnin enemmän. Kuukauden kuluttua Suomi miltei kylpee auringon valossa, päivällä.

Alkanut vuosi on lakiehdotusten ja päätök-senteon aikaa. Joku laki siis toteutetaan, se saa päivänvalon. Mutta ovatko kaikki uudistukset tarpeen? Kuinka paljon ne ovat vieneet työtunteja ja kunnallisvarojamme? Ajatelkaamme esimerkiksi lakritsapiipun hyllyttämistä, se yhdistetään tupa-kointiin. Kippari-Kallella roikkuu piippu suussa, kielletään-kö Kippari-Kalle, joka syö myös pinaattia?

Kansanedustaja omisti viime joulukuussa nuuskaa tukku-paketin. Nuuska on aine, joka nyt on kielletty. Kuinka mon-ta varoittavaa etikettiä onkaan viinapullossa tai siideritölkis-sä? Sopisiko muuten niin hilpeän näköisiin sidukkatölkkei-hin varoitus Tämä aine saattaa tappaa tai Juominen haittaa selvin päin oloasi?

Kermatölkissä keikkuisi kolmio jossa lukisi Saattaa aiheut-taa sydämelle vaarallista liikalihavuutta. Kananmunassa olisi tatuoitu kolesterolipommi.

Täytyisikö autoihin lisätä huomautus Tämä kulkuneuvo on vaaraksi liikenteessä muille tien käyttäjille? Olisiko jokai-seen leipäveitseen liitettävä ohje Älä osoittele veitsellä ihmistä tai pelkästään Viiltävä terä. Leikkipyssyt ja nallipyssyt saattavat aktivoida lapsen ampumaan oikealla aseella, ei olisi kovinkaan vetävä myyntikikka leluteollisuudelle. Lehtiin varoitus Lehti saattaa sisältää kuvia, jotka herättävät kateutta ja syrjäytymistä (missien ja julkkisten ihannointi, huom).

Mutta miten on niiden miljoonien lääkkeiden laita, jotka aiheuttavat sivuvaikutuksillaan komplikaatioita? Silloin täl-löin putkahtaa joku lääke ja sitä valmistava pikkufi rma tie-toisuuteen, pikkufi rma siis uhrautuu kaikkien suurien lääke-fi rmojen puolesta. Kyseenalainen lääke on saattanut aiheuttaa

Ennen viimeistä voimassaolo-päivää.

hiustenlähdön ”yhdellä miljoonasta” ihmisellä. Tabletit vede-tään siis pois markkinoilta. Korvaaviin lääkepaketteihin tulee Hesarin paksuinen tuoteseloste, jota ei näe lukea. Skitsofre-niapotilas saa lääkkeensä ja hänet passitetaan avohoitoon ka-dulle. Auto ajaa punaisia päin suojatiellä, jota tämä ihminen ylittää. Varoitustarra ei auttanut.

Mieltäni kaivaa vanhuus, ihmisyys, yksinäisyys. Tälläkin hetkellä heitä makaa unohdettuina laitospaikoissaan ja nuh-ruisissa kodeissaan. Olisiko syytä laittaa meihin ihmisiin tarra Tämän tarran kantaja saattaa kuolla ennen viimeistä voimassa-olopäivää, mikäli hänet unohdetaan ja hylätään.

L H T U O M O ” T U M P P I ” V A L O K A I N E N

K

J OO

NA

S V

ÄÄ

NÄ

NE N

36 super 2 •2009

Apteekeille hyvät arvosanatAsiakkaat antoivat apteekeille poikkeuk-sellisen korkeat arvosanat tutkimuk-sessa, jonka Taloustutkimus Oy toteutti marraskuussa 52 apteekissa eri puolilla Suomea.

Erittäin ja hyvin tyytyväisten osuus vas-taajista oli peräti 90 prosenttia, kun tutkimuskonseptin mukainen minimitavoitetaso on 75 pro-senttia.

Apteekin koko, sijainti ja kilpailutilanne eivät juuri vaikuttaneet koko-

naistyytyväisyyteen, ja erot erityyppis-ten apteekkien välillä olivat hyvin pie-niä.

Kaikkein tyytyväisimmät asiakkaat löytyvät Keski-Suomen apteekeista.

Tyytyväisimpiä asiakkaat olivat hen-kilökunnan palvelualttiuteen, ystäväl-lisyyteen ja asiantuntemukseen sekä reseptilääkkeiden käytön neuvontaan.

Vähiten tyytyväisiä he olivat yksityisyyden suojaan asi-

oinnissa, mutta siihenkin kolme neljästä asiakkaasta oli erittäin tai hyvin tyy-tyväinen.

Julkishallinnon sähköistenpalveluiden käyttö kasvaa Kansalaisen asiointi viranomaisen kanssa siirtyy verkkoon isoin harppauksin. Kelan, työ- ja elinkeinoministeriön ja Verohallin-non laajenevat palvelut perustuvat yhtei-seen tunnistus.fi -palveluun, joka otettiin käyttöön tasan viisi vuotta sitten.

Sähköisen asioinnin tukipalvelu tunnis-tus.fi vaatii joko verkkopankkitunnuk-set tai sirullisen henkilökortin. Palve-lun avulla on tuotettu jo noin yhdek-sän miljoonaa sähköistä asiointitapah-tumaa, joista yli puolet viime vuoden aikana. Tänä ja ensi vuonna palveluta-pahtumien määrän arvioidaan kaksin-kertaistuvan vuosittain.

Tunnistus.fi :tä hyödyntää jo yli 30 erilaista sähköistä asiointipalvelua. Eni-ten käytettyjä ovat työttömyysajan säh-köinen ilmoitus (www.kela.fi /asiointi), Verokortti verkossa (www.vero.fi /vero-kortti) ja työnhakijaksi ilmoittautumi-nen (työ- ja elinkeinoministeriö)

Uusia sähköisiä palveluja kansalaisille ja yrityksille ava-taan melkein kuukausittain. Vuonna 2009 Kela ottaa käyttöön ainakin opin-totuen muutosilmoituksen sekä eläk-keensaajan asumistuen, työmarkkina-tuen, Kela-kortin ja eurooppalaisen sai-raanhoitokortin verkkohakemukset.

Kansalliseen terveysarkistoon (KanTa)liittyvä kansalaisen mahdollisuus katsella verkosta omia terveystietojaan (eKatselu) käynnistyy vuonna 2009 ainakin resep-tien osalta.

Työ- ja elinkeinoministeriö laajentaa kansalaisten työnhakuun ja työttömyys-turvan hakemiseen liittyvien omien tie-tojen katselu- ja käsittelymahdollisuuksia. Sähköiset asiointimahdollisuudet työ- ja elinkeinotoimistoissa tulevat kattavam-miksi. Verohallinto avaa muun muassa yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ.fi ) sähköisen osoitteenmuutoksen ja laa-jentaa esitäytetyn veroilmoituksen säh-köistä korjaamismahdollisuutta.

Kunta-alalle ei mittavia lomautuksiaKunnallisen työmarkkinalaitoksen tuoreen työllisyystiedustelun mukaan kuntasek-torilla ei ole odotettavissa laajamittaisia lomautuksia tänä vuonna.

Kuntatyönantajat arvioivat lomaut-tavansa vuonna 2009 taloudellisista syistä yhteensä noin 3 000 henkilöä eli

0,8 prosenttia vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä.

Lomautusten kesto on keskimäärin 14 päivää.

Tiedustelun mukaan 30 kuntaa tai kuntayhtymää aikoo lomauttaa hen-kilöstöään tänä vuonna. Lomautukset keskittyvät selvästi pariin kaupunkiin.

hesotelainenon vuodenäidinkielen opettaja

Ammatillisen äidinkielen opetuksen kehittäjä Tuija Takala on valittu vuoden äidinkielen opettajaksi Rovaniemellä. Hän toimii äidinkielen ja kirjallisuu-den opettajana Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa, Hesotessa. Takala on työssään korostanut sitä, että äidinkieli on osa ammattitaitoa. Peda-gogisessa ajattelussaan Takala pitää ope-tuksen integrointia erityisen tärkeänä. Hän on toiminut opettajien koulutta-jana. Koulussaan hän on pitkään toi-minut myös luki-opettajana eli hän on paneutunut työssään oppimisvaikeuk-siin. Lisäksi hän on tietokirjailija, joka on kirjoittanut työryhmän jäsenenä äidinkielen oppikirjan sekä toimitta-nut useita alansa julkaisuja.

helmikuun

VertailuKevään 2006 yhteishaussa

3740 henkilöä valittiin opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa

(toinen aste)

Kevään 2008 yhteishaussa

4135 henkilöä valittiin opiskelemaan sosiaali- ja terveysalaa

lähde: opetushallitus

2•2009 super 37

Haastavaa ensihoitoaRovaniemeläinen Johanna Heiskanen, 20, toimii keikkatyöläisenä Lapin keskussairaalan ensiavussa sekä sisätauti- ja keuhko-osastolla. Monipuolisen kolmivuorotyön mielekkyys löytyy vaihtelevuudesta sekä toiminnallisuudesta.

Johanna Heiskanen valmistui lähihoi-tajaksi keväällä 2008 Lapin ammatti-opistosta. Ensihoitoon suuntautunut sinkkutyttö on aktiivinen urheilija, jo-ka harrastaa uintia, salitoimintaa, lenk-keilyä sekä valmentaa 1994-syntynei-den tyttöjen jalkapalloa. Harjoittelu-jaksot Lapin keskussairaalassa tiesivät töitä jatkossakin.

Työpaikoillaan Heiskanen kokee saavansa arvostusta, häntä on pereh-dytetty ja neuvottu, otettu porukkaan mukaan. Ilmapiiri on hyvä.

– Olen sitä mieltä, että jos ihminen vain arvostaa omaa ammattiaan, hän saa arvostusta myös muilta, Heiskanen sanoo.

aktiviteettia työstä

Lukio jäi kesken, kun Johanna Heis-kanen päätti hakea yhteishaulla lähi-hoitajakoulutukseen. Mielessä ei käy-nyt muu vaihtoehto kuin ensihoito,

jolle suuntautua. Kaksi harjoittelujak-soa ambulanssissa sekä Kittilän ja La-pin keskussairaalan ensiavussa vahvisti-vat päätöstä.

– Ambulanssissa potilaskontaktit olivat lyhyitä. Koskaan ei tiennyt mitä eteen saattoi tulla. Myös nostotekniik-ka vaati paljon harjoittelua. Totesin en-sihoidon olevan haasteellista, vaihtele-vaa sekä hyvin toiminnallista työtä. Pi-din siitä, Heiskanen muistaa.

Koulutuksen teoriaosuutta Heiska-nen pitää hyvänä pohjana käytännölle. Teoriaan voi tukeutua ja käytäntöä ym-märtää paremmin, kun takana on tie-toa. Henkinen kasvu koulutuksen aika-na tapahtui harjoittelujen myötä. Jos-kus kohdalle osui surullisia tapahtumia sekä väkivaltatilanteita.

– On vaikeaa kohdata henkilö, jo-ta ei voi auttaa. Siinä tuntee itsensä hy-vin pieneksi ja riittämättömäksi, Heis-kanen toteaa.

Väkivaltatilanteissa ensiavun hoita-

jilla on turvarannekkeet, josta paina-malla saa vartijan ja työtoverit paikan päälle. Vartijan on aina tarkistettava ti-lanne, onko aihetta jatkotoimenpitei-siin. Hoitajan on arvioitava myös, voi-ko väkivaltaisesti käyttäytyvää lähestyä ja kuinka häntä missäkin tilanteessa pu-hutellaan.

– Kaikkea voi sattua missä ja milloin vain. Joskus arveluttaa mitenkähän täs-sä oikein käy. En kuitenkaan osaa pelä-tä. Omalla käytökselläni pyrin neutra-lisoimaan tilanteen, enkä ainakaan yl-lytä henkilöä aggressiiviseksi, Heiska-nen sanoo.

tärkeä potilas

Heiskanen kokee potilaiden hoitamisen vaihtelevana, ei kaavamaisena työnä. Jo-kainen päivä on erilainen. Myös se, että Heiskanen keikkailee vuoroin osastoil-la, vuoroin ensiavussa, tekee työnkuvas-ta haasteellisen.

lähihoitajakoulutus pä iv i hujakka

TIM

O L

IND

HO

LM

38 super 2 •2009

– Koen osaavani muuntautua kuitenkin hyvin siirtyessäni osastolta kiireiseen ensiapuun, mutta joskus ensiavusta osas-tolle mentäessä huomaan odottavani enemmän toimintaa, Heiskanen naurahtaa.

Hänen arvomaailmansa on kohdallaan. Ihmisläheisenä henkilönä hän kuvittelee potilasta hoitaessaan joko itsensä tai läheisensä potilaan sijaan ja ajattelee, kuinka haluaisi tätä hoi-dettavan. Pääasia on, että potilaalla on hyvä olla, eikä turhista kivuista tarvitse kärsiä.

Potilasta Heiskanen pyrkii hoitamaan kokonaisuutena, ei pelkkänä katkenneena raajana tai kallomurtumana.

riittävä lepo

Ensiavun akuutissa tilanteessa vauhti saattaa olla todella kii-reinen, on osattava toimia vaativissa tilanteissa ripeästi, ais-tit valppaina.

– Aralle henkilölle ensihoito ei välttämättä sovi, mutta kal-taiselleni toiminnalliselle ja aktiiviselle ihmiselle ensihoito on ollut se ykkösvaihtoehto, Heiskanen sanoo.

Kolmivuorotyössä keikkatyöläisenä on osattava pitää myös puolensa. Työtä on riittävästi, mutta jos ei vapaapäivistä pidä kiinni, uuvuttaa pian itsensä pelkällä työnteolla. Työn vastapai-nona on hyvä tehdä jotakin muuta. Urheilun lisäksi Heiskasen harrastuksiin kuuluvat kavereiden kanssa hengailu ja biletys.

Työssään Heiskanen pahoittelee sitä, ettei ergonomiaan ehdi aina kiinnittää niin suurta huomiota kuin pitäisi. Joskus tilat eivät anna myöten, joskus laitteet eivät toimi.

– Voi olla että kolmenkymmenen vuoden kuluttua huo-maan itsessäni merkkejä siitä, etten nyt tarpeeksi huomioi-nut ergonomiaa.

lisää oppimaan

– Olen oppinut valtavasti koulun aikana ja työssä ollessani. Koen oppivani koko ajan vain lisää, minulla on valtava tie-donjano, Heiskanen sanoo.

Tiedonjano ajaa Heiskasen jatkamaan opintojaan. Jos on-ni suosii vuoden 2009 haussa, jatkaa nuori nainen ensihoi-don opintojaan vielä neljä vuotta.

Koulutusohjelman voi aloittaa, kun on suorittanut hy-väksyttävästi tutkinnon yhteiset opinnot. Koulutusohjel-man pääsyedellytyksenä on C-luokan ajokortin suoritta-minen hyväksyttävästi.

Ensihoidon koulutusohjelma sisältää työssäoppimis-ta vähintään 14 opintoviikkoa. Työssäoppimispaikoiksi käyvät perustason ambulanssi, jonka toimintaa ohjaa en-sihoidon vastuulääkäri, sekä päivystyspoliklinikka, kirur-gian poliklinikka, leikkausosasto sekä jokin muu akuutti-hoidon toimintaympäristö.

Ensihoidon opintokokonaisuuteen kuuluvat seuraavat opinnot: ensihoitojärjestelmä ja -palvelut 8 opintoviikkoa ensihoitopotilaan hoitaminen 32 opintoviikkoa muut valinnaiset opinnot 10 opintoviikkoa

ensihoitojärjestelmä ja -palvelut

Opiskelijan on osattava kuvata kansallinen ja kansain-välinen ensihoitojärjestelmä ja sen kehittyminen osana terveydenhuoltojärjestelmää ja lääkinnällistä pelastustoi-mintaa. Hänen on osattava toimia ensihoitoa koskevan säädöstön mukaan. Hänen on osattava kuvata eri ensi-hoitopalveluja tuottavien organisaatioiden tehtävä- ja vastuualueet sekä tunnistettava oman vastuualueensa ra-jat.

ensihoitopotilaan hoitaminen

Opiskelijan on osattava arvioida ensihoitopotilaan tila oireiden ja löydösten sekä tapahtumatiedon perusteel-la käyttäen ensihoidon perustason tutkimusmenetelmiä. Hänen on osattava hoitaa tavallisempia ensihoitoa vaati-via sairauksia ja vammautumisia sairaalaan ulkopuolella erilaisissa toimintaympäristöissä, sairaankuljetusajoneu-vossa ja päivystyspoliklinikalla.

Opiskelijan on osattava antaa perustason ensihoidon lääkkeitä. Hänen on osattava tarkkailla potilasta ja tehdä oikeat päätelmät lääkkeiden vaikutuksista.

Lähihoitajakoulutuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma:

Ensihoidon koulutus-ohjelma

TIM

O L

IND

HO

LM

2•2009 super 39

Opiskelijan on osattava kohdata äkillisesti sairastunut ja vammautunut potilas ja hyödynnettävä kriisi- ja katastrofi tie-tämystään. Hänen on osattava kohdata kriisissä oleva ihmi-nen sekä ymmärtää psyykkisen kriisi ja jälkihoidon merkitys. Hänen on osattava käsitellä myös omia tunteitaan.

Opiskelijan on osattava kohdata väkivaltainen asiakas, toi-mia rakentavasti vaikeissakin tilanteis-sa, hallita uhkaavia tilanteita ja tarvitta-essa suojella itseään. Hänen on osatta-va kohdata mielenterveysongelmainen potilas. Hänen on tiedettävä yleisim-mät huumaavat aineet ja osattava koh-data niiden vaikutuksen alaisena ole-va asiakas.

Opiskelijan on osattava torjua ter-veysvaaroja ja -haittoja, joita ovat fyysi-set, psyykkiset, sosiaaliset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset työympäristö-tekijät. Hänen on hallittava ergonomi-sen työskentelyn periaatteet ja potilai-den siirrossa ergonomisesti oikea nos-totekniikka. Hänen on tunnettava osaamisensa mahdollisuu-det ja rajat sekä oma vastuunsa ensihoidossa, osattava toimia moniammatillisen työryhmän jäsenenä ja kehitettävä poti-laskeskeistä ensihoitoa. Hänen on osattava hakea tarvittaes-sa ohjausta, jottei vaarantaisi ensihoidossa potilaiden turval-lisuutta.

Opiskelijan on osattava toimia päivystyspoliklinikalla vas-tuualueena mukaisesti ja tiedettävä eri henkilöstöryhmien tehtävät ja työnjako polikliinisessa työssä. Hänen on osattava avustaa muuta henkilöstöä erilaisissa poliklinikkatutkimuk-sissa ja toimenpiteissä ja tehdä vastuualueensa mukaisia toi-menpiteitä. Hänen tulee osata reponointimenetelmiä ja im-mobilisointitekniikoita, kuten kipsaus ja suoritettava niitä myös perioperatiivisessa hoitoympäristössä.

sairaankuljetus

Opiskelijan on osattava selostaa EU:n käyttämä sairasauto-luokitus. Hänen on osattava tunnistaa tilanteita, joissa on tarpeen käyttää sairaankuljetukseen erikoisajoneuvoa. Hä-

nen on osattava käyttää perustasoisen ensihoidon tutkimus-,hoito- ja siirtovälineistöä. Hänen tulee osata ajaa ja käsitellä sairaankuljetusajoneuvoa ensihoitopotilaan kuljetuksissa hä-lytysajoneuvoa ja hälytysajoa koskevan säädöstön mukaan. Hänen on osattava huoltaa sairasauton hoitotila päivittäin. Opiskelijan on osattava antaa ensiapuohjeita erilaisissa tilan-

teissa. Hänen on osattava ehkäistä ta-paturmia omassa toiminnassaan ja oh-jata asiakkaita tapaturmien ehkäisyssä.

pelastuspalvelu, hätäkeskustoimintasekä muu viranomaistyö

Opiskelijan on osattava toimia yhteis-työssä palo-, pelastus- ja poliisitoimien kanssa ensihoitoon liittyvissä tehtävis-sä, joita ovat kuolemantapaukset, vä-kivaltatilanteet, mielenterveysongel-mat. Hänen on osattava alkusammu-tus. Hänen on osattava perustellusti

kuvata jonkin laitoksen suojelusuunnitelma ja toimia sen se-kä vastuunsa mukaan.

Opiskelijan on osattava toimia yhteistyössä hätäkeskusten kanssa ja tunnettava niiden toiminta ja sitä ohjaavat säädös-töt. Hänen on osattava käyttää hätäkeskuksen käyttämää en-sihoitotilanteiden riskiluokitusta ja osattava selostaa niiden käyttöperiaatteet.

lääkintälaitteiden käyttösekä puheen ja datan siirto

Opiskelijan on osattava käyttää lääkintälaitteita ja lääkinnälli-siä kaasuja säädöstöjen ja ohjeiden mukaan. Hänen on osatta-va selostaa lääkintälaitteiden ja -kaasujen fysikaaliset toimin-ta- ja turvallisuusperiaatteet. Opiskelijan on osattava selos-taa röntgensäteiden fysikaaliset ominaisuudet ja osattava tor-jua säteilyn haittoja.

Hänen on osattava käyttää palo- ja pelastustoimen radio-verkkoa ensihoitoon liittyvässä viestinnässä. Hänen on osat-tava käyttää yhtä ensihoidon datasiirto-ohjelmaa.

Uudet valtakunnalliset lähihoitaja-tutkinnon perusteet tulevat voimaan syksyllä 2010. Uudistamistyön myö-tä tutkinnon joustava suorittaminen paranee, valinnaisuus lisääntyy ja ar-vioinnin kohteet määritellään kaikis-sa opetussuunnitelmissa sekä näyttö-tutkintoperusteissa samoiksi. Arvioin-tiasteikko muuttuu 1–5:stä 1–3:een. Lisätietoa www.oph.fi

lähihoitajakoulutus pä iv i hujakka

ING

RA

M P

UB

LIS

HIN

G

40 super 2 •2009

2•2009 super 41

yön tekeminen yksin, ilman kollegoita tai yh-teistyökumppaneita, on hoitoalalla yleistä. Koti-hoidossa hoitaja liikkuu

lähes aina yksin, sairaaloissa ja hoitoko-deissa työskentelevät tekevät usein yk-sin yövuoroja.

– Siihen, että hoitaja tekee yksin työtä, liittyy monia eettisiä ongelmia ja haasteita, sanoo SuPerin eettisen työ-ryhmän jäsen ja lähihoitaja Marja Am-munet. Hän työskentelee oululaisessa Mariankodissa, jossa asuu mielenter-veyskuntoutujia.

Hyvän hoidon eettisiä kulmakiviä, lähihoitajankin eettisissä ohjeissa mai-nittuja teemoja ovat esimerkiksi ihmis-arvon kunnioittaminen, hyvän elämän edistäminen ja tasa-arvo. Yksin työs-kentely uhkaa eettisesti hyvää hoitoa. Marja Ammunet kertoo itse joskus is-tuneensa hyvin itsetuhoisesti käyttäyty-neen potilaan kanssa yön pimeinä tun-teina, ja miettineensä jälkeen päin, että entä jos joku muu talon asukkaista olisi sinä aikana pudonnut sängystä tai tar-vinnut apua wc:ssä. Yksi hoitaja ei eh-di kaikkialle. Tilanteessa ei silloin olisi toteutunut tasa-arvo, eikä ehkä ihmis-arvon kunnioittaminenkaan.

– Tekniseltä ja juridiselta kannal-ta katsottuna yksi hoitaja riittää, mut-ta inhimillisen hoitotyön takaamiseksi

tarvitaan työpari, painottaa Ammunet.Hän lisää, ettei työparilla tarkoite-

ta mitä tahansa käsiparia, vaan nimen-omaan koulutettua hoitoalan ammatti-laista. Useimmat hoitajat toivovat, et-tä yövuorossa heidän kanssaan valvoisi toinen hoitaja, ei harjoittelija tai epäpä-tevä sijainen. Toisen hoitajan läsnäoloa ei voi korvata mikään.

– Hoitotyö on aina vuorovaikutuk-sellista, ihmislähtöistä ja henkilökoh-taista työtä. Arvostusta ja myötätuntoa asiakas kokee hoitajan asenteen, sano-jen ja tekojen kautta. Ne takaavat eetti-sesti korkeatasoisen hoidon, sanoo Am-munet.

turva huojuu

Turvattomuuden tunne vaivaa yksin työskentelevää hoitajaa, ja kun henki-lökunnalla on kiire ja hoitajia on liian vähän, huojuu myös potilaiden turval-lisuus.

Suunnitelmallisuus ja tiettyjen työ-tehtävien asettaminen etusijalle nou-sevat arvoonsa, kun hoitaja vastaa yk-sin kahdestakymmenestä vuodepoti-laasta. Mutta huolellinenkaan valmis-telu ei aina takaa, että kaikki sujuisi, kuten on suunniteltu. Marja Ammu-net mainitsee käytännönläheisinä esi-merkkeinä paloturvallisuuden ja lääk-keiden jaon. Hoitokodit ja sairaalat toi-

t e k s t i e l i n a k u j a l a k u v i t u s j o o n a s v ä ä n ä n e n

Yksin työtä tekevä hoitaja kärsii usein kiireestä ja taistelee turvattomuuden tunnetta vastaan. Toisen hoitajan tuki

parantaa työssä viihtymistä ja takaa potilaallekin inhimilli-sen ja eettisesti hyvän hoidon.

Työn yksinäisethoitotyön et i ikkaa

T

2•2009 super 41

42 super 2 •2009

Tampereen Koukkuniemen vanhainkodin ympärillä kuohui viime syksynä. Koukkuniemessä hoidossa olleen vanhuksen poika kertoi Aamulehdessä, etteivät hoitajat auttaneet hänen äitiään öisin vessaan, vaan vetosivat kiireeseen ja kehottivat vanhusta ”laskemaan alleen”. Vanhukselle puettiin öisin myös vyövaippa vasten hänen tahtoaan, eikä hän saanut sitä itse rii-sutuksi, vaikka olisi rollaattorin avulla vessaan yksin päässyt-kin. Vaippamallia vaihdettiin vaatimuksen jälkeen, mutta yöl-listä vessaan auttamista ei voitu taata, vaikka vanhuksen poika sitä tapahtumien tiimoilta pidetyssä kokouksessa peräsi. Van-hus siirtyi lopulta asumaan toiseen vanhainkotiin.

Asiaa käsiteltiin julkisuudessa paljon. Kaupunginvaltuus-ton kokouskin otti siihen kantaa. Laitoshoidon johto piti ta-pausta epäeettisenä, mutta toivoi sen olevan yksittäistapaus, apulaispormestari pyysi julkisesti anteeksi ja pitkäaikaishoi-don päällikkö huomautti, että yksi hoitaja ei pysty samanai-kaisesti auttamaan useampaa asukasta, vaan joudutaan toimi-maan tilanteen mukaan. Koukkuniemi on ollut aikaisemmin otsikoissa henkilökuntapulan takia. Kyseisellä osastolla työs-

Kuka auttaa yöllä vessaan?kenteli syksyllä yövuorossa vain yksi perushoitaja.

Marja Ammunet pitää Koukkuniemen tapausta valitetta-vana ja tietää, ettei kyseessä ole yksittäinen sattuma. Tervey-denhuoltoalan henkilökuntapulan kanssa taistellaan kaikkial-la Suomessa. Huomiota herättänyt tilanne on malliesimerk-ki eettisestä ongelmasta, joka hoitotyössä syntyy silloin, kun ollaan yksin työssä.

– Tapaus kuulostaa aivan hirveältä. Tuntuu todella pahalta, sanoo Ammunet, joka itse halvauspotilaan lähiomaisena on joutunut pohtimaan aivan vastaavanlaista ongelmaa.

– Se, ettei potilasta ehditä auttamaan vessaan, on eittämät-tä huonoa hoitoa ja tilanne olisi voitu hoitaa muullakin ta-valla, esimerkiksi lupaamalla, että tullaan auttamaan vessaan heti, kun ehditään.

Marja Ammunet kuitenkin muistuttaa, ettei asiasta pidä syyllistää hoitohenkilökuntaa tai työvuorossa ollutta hoitajaa.

– Kauhealta on varmasti tuntunut myös siitä hoitajasta, jo-ka on joutunut näin vanhukselle sanomaan. Resurssipula on johtanut tähän tilanteeseen.

mivat usein vanhoissa, sokkeloisissa ra-kennuksissa, joiden paloturvallisuus ei ole paras mahdollinen.

– Onnettomuuden sattuessa yksin valvova hoitaja on ai-ka voimaton tulen edessä. Lääkkeiden jakaminen yksin pa-rillekymmenelle po-tilaalle haastaa hoi-tajan ammattitai-don. On oltava aivan varma, että jo-kainen potilas saa juuri hänelle kirjoi-tettuja lääkkeitä oikean määrän, eikä kukaan jää ilman tai vie ylimääräistä annosta hoitajan kääntäessä selkänsä, sanoo Ammunet.

Lähihoitajien työnkuva vaihtelee paljon paikasta riippuen, mutta yksin työtä tekevien ongelmat ovat kaikkialla samansuuntaisia. Päiväkotiryhmää yk-sin kaitseva lähihoitaja on asiakkaiden-sa turvallisuudesta yhtä lailla huolissaan kuin vanhainkodin vuodeosastolla val-vova hoitaja. Molemmat kaipaavat työ-vuoron aikana kollegiaalista tukea, kes-kustelukumppania, jonka kanssa jakaa paitsi ajatuksia myös vastuu. Turvalli-suusriskit vaihtelevat työpaikasta riip-puen ja erityisesti päihde- ja mielen-terveysongelmista kärsivien asiakkai-den parissa työskentelevien kohdalla ne kasvavat.

Potilaan kannalta turvallisuusris-ki on myös tiedonkulun kompurointi, kun henkilökuntaa on vähän ja hoita-jat joutuvat tekemään työvuoroja yksin.

Paperityöt joudutaan tekemään ylimal-kaisesti, eikä yhtei-sille kokouksille oleaikaa.

– Asiakaspaperei-hin tehdyissä merkin-

nöissä pitäisi näkyä myös hoitotyön laa-tu, mutta työpaineen alla kirjataan vain minimitiedot, sanoo Ammunet.

pelottaako?

Hoitajan kokema turvattomuuden tun-ne työpaikalla on asia, josta yhä puhu-taan harvoin. Pelko kulkee käsi kädes-sä olosuhteiden kanssa, eikä sydänalassa tykyttävä epävarmuus, arkuus tai suo-ranainen kauhu edesauta hyvää hoito-työtä.

Yksin työvuorossa oleva voi pelätä, että tekee kiireessä virheen tai ei kyke-ne hoitamaan kaikkia asiakkaita yhtä hyvin. Moni hoitaja on varmasti joskus ollut myös tilanteessa, jolloin aggressii-vinen, harhainen tai muuten levoton potilas pelottaa. Yön pimeinä tuntei-na osaston ääniä kuunnellessa mieleen saattavat hiipiä myös mielikuvituksen

mukanaan tuomat pelot, joita järjellä ei voi selittää: mikä vilahti ikkunan taka-na, kuuluiko käytävältä kolahdus?

Marja Ammunet ei itse ole työs-sään kokenut yksinäisiä kauhun hetkiä, mutta sanoo joskus miettineensä omaa turvallisuuttaan entisessä työpaikas-saan, kun valvoi yksin mielenterveys-ja päihdeongelmista kärsivien hoitoko-din yötä. 29-paikkainen laitos koostui kolmesta eri rakennuksesta, joihin kul-jettiin ulkokautta. Mitä olisi tapahtu-nut, jos yksin työssä oleva hoitaja oli-si vaikka liukastunut pihamaalla tai jo-ku olisi käynyt häneen käsiksi. Olisi-ko vartijan ehtinyt soittaa turvahälytti-mellä apuun?

– Hoitajalta vaaditaan paljon. On tärkeää, että pelosta huolimatta pystyy säilyttämään työkykynsä ja osaa toimia ammatillisesti, sanoo Ammunet.

– Potilaan kuoleminen oman, yksi-näisen työvuoron aikana saattaa jolle-kin olla todella pelottava kokemus, ja vaatii asian läpikäymistä. Omia pelko-jaan pitäisi pystyä jakamaan ja käsitte-lemään työyhteisössä, se helpottaa, sa-noo Ammunet.

syyllisyydelle lähtöpassit

Eettisesti hyvä hoito voitaisiin varmistaa ainakin osittain sillä, että koulutettua

Hoitotyö on aina vuorovaikutuksellista,

ihmislähtöistä ja henkilökohtaista työtä.

2•2009 super 43

Jatkuvasti yksin työtä tekevä tulee tutuksi riittämättömyyden

tunteen kanssa.

henkilökuntaa olisi aina paikalla riittävästi, eikä kukaan joutuisi tekemään työtä yksin. Hoitoalan ammattilaiset kuitenkin tietä-vät, että toivetta ei ole läheskään aina mahdollista toteuttaa.

– Jos työyhteisössä joudutaan tekemään työtä yksin, on tärke-ää, että aiheesta pidetään keskustelua yllä. Tilanne asettaa hoita-jat haasteellisen tilanteen eteen. Vuorovaiku-tustaidot korostuvat, sanoo Ammunet.

Työpaikalla kannattaa sopia jo etukäteen, kuinka poikkeustilanteissa toimitaan: miten kohdataan aggressiivinen potilas, mitä teh-dään, jos asiakas katoaa yöllä ja keneen ote-taan yhteyttä ensiaputilanteessa. Asukas- ja työturvallisuuden kannalta ei ole yhdentekevää, kuinka poti-laat on sijoitettu asumaan huoneisiinsa. Paras vaihtoehto on, että jokaisella asukkaalla olisi oma huone.

– Yksin päätösten tekeminen ja tilanteiden arvioiminen on voimia vievää, ja kun työskentelee yksin, jää moni asia väistämät-tä huomaamatta. Vaikka hoitaja olisi työvuorossa yksin, hänellä pitäisi aina olla jokin taustatuki, vaikka vain puhelinnumero, jo-hon soittaa tarvittaessa. Asioiden jakaminen poistaisi yksintyös-

kentelyn kuormittavuutta, sanoo Ammunet. Hoitajan yhteisö työpaikalla liukuu moneen suuntaan. Sii-

hen kuuluvat muiden hoitajien, esimiesten ja asiakkaiden li-säksi myös asiakkaiden läheiset ja omaiset.

– Asiakkaan lähimpien verkosto on voimavara myös hoi-tajalle. Kiireenkin keskellä hoitajan pitäisi yrittää olla läsnä myös omaisille edes kuu-lumisten vaihdon verran.

Marja Ammunet tietää, että jokainen hoitaja haluaisi varmasti tehdä hoitotyötä eettisesti korkealla tasolla. Jatkuvasti yk-sin työtä tekevä tulee tutuksi riittämättö-

myyden tunteen kanssa, kyynisyys kurkistaa nurkan takana ja se saattaa näkyä paitsi omana huonona olona, myös asia-kasta kohtaan tunnettuna välinpitämättömyytenä. Kyyninen ei jaksa kehittää omaa ammattitaitoaan.

– Jaksamisen äärirajoilla työskentelevä ihminen uupuu. Hoitajan pitäisi yrittää työvuoron jälkeen ravistella itsensä ir-ti syyllisyyden tunteesta ja ajatella, hän on parhaansa tehnyt niillä resursseilla, jotka ovat nyt olemassa, sanoo Ammunet.

44 super 2 •2009

Hoitoalaa tehtiin tutuksiIdoleita ja tähtiä -konsertissa

Krista Nevala, Sanni Rajala, Tia Koivu ja Marjo Sneck aikoivat mennä seuraamaan, kuinka Idols-kisan kärkikolmikko ottaa lavan haltuunsa.

Lähihoitajaopiskelijat Krista Nevala, Tia Koivu ja Sanni Rajala Omniasta sekä Kivelän sairaalassa työskentelevä Marjo Sneck edustivat Suomen lähi- ja perushoitajaliittoa Arvostan-kampan-jan ständillä Idoleita ja Tähtiä -kier-tueen Helsingin konsertin yhteydessä. Nuoret superilaiset olivat varautuneet kertomaan lähihoitajan uramahdolli-suuksista kaikille aiheesta kiinnostu-neille.

Superilaiset sekä muut Arvostan-kampanjan pisteessä työskennelleet jakoivat yleisölle katsomon ulkopuo-lella kahdeksalla erilaisella Hoivatotti-piirroshahmolla varustettuja lentoleh-tisiä. Tarkoituksena oli, että jokainen yleisön jäsen sai ympyröidä parhaiten itseään kuvaavan Hoivatotin. Tämän jälkeen halukkaille kerrottiin, millainen hoitoalan koulutus heille sopisi hahmo-valinnan perusteella. Vaihtoehtoina oli-vat muun muassa hahmo nimeltä Tui-kitärkeä vanhusten koulutusohjelmasta, Pinna von Pitkä mielenterveys- ja päih-detyöstä sekä Intomieli lasten ja nuor-ten hoidon ja kasvatuksen koulutusoh-jelmasta.

Viime keväänä julkistettu Arvos-tan-kampanja jatkaa hoito- ja hoiva-alan markkinointia nuorille. Kampan-jan vuoden 2009 tapahtumakokonai-

suuteen kuuluu kiertue idoleiden ja tähtien kanssa seitsemällä paikkakun-nalla ympäri Suomea tammi- ja helmi-kuussa.

t e k s t i j a k u v a s o n j a k ä h k ö n e n

Oppimateriaaleja ulkomaisen työssäoppimisen tueksiUlkomailla suoritettavien työssäoppimisjaksojen tueksi ja valmen-nuksen laadun parantamiseksi on nyt saatavilla uusia oppi- ja

tukimateriaaleja.

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen on nykyään osa oppilaitosten arkipäivää. Tyypil-lisintä kansainvälistä yhteistyötä ovat opiskelijoi-den ulkomailla suorittamat työssäoppimisjaksot – lähinnä Euroopan Unionin jäsenvaltioissa.

Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Hesote (www.edu.hel.fi ) on ollut vuosina 2006–2008 mukana kehittämishankkeessa, jossa on kymmenen oppilaitosta kuudesta EU-maasta.

Tässä sekä edeltäneessä vastaavassa hankkeessa on tuotettu lähi-hoitajiksi opiskeleville – ja heidän eurooppalaisille opiskelutove-reilleen – eri asiakasryhmiin keskittyviä oppimateriaaleja Hand-book for Students -otsikon alla.

Kokonaisuutena Handbook for Students tarjoaa eri maiden välillä liikkuville opiskelijoille 33 erillistä oppimateriaalipaket-

tia työssäoppimiseen valmentautumiseen. Kaikki materiaalit on kirjoitettu englanniksi, joka on keskeisin yhteinen kieli, jota toisen asteen sosiaali- ja terveysalan opiskelijat hallitsevat.

Nyt päättyvässä hankkeessa on myös tuotettu yhtenäinen rakenne opiskelijoiden ulkomaisen työssäoppimisen valmen-tamiseen. Tämä tutorien käsikirja on koottu hankkeeseen osallistuneiden oppilaitosten kokemusten ja hyviksi havait-tujen käytäntöjen pohjalta. Valmennusmalli on tarkoitettu vapaaseen käyttöön. Jokainen oppilaitos voi soveltaa mallia omaan toimintaansa sopivaksi.

Lisäksi saatavilla on työssäoppimisen ohjaajan käsikirja, joka kuvaa, kuinka ulkomaista opiskelijaa tulee ohjata työssä-oppimisjaksoilla. Käsikirjaa on tehty englanniksi, hollanniksi, ruotsiksi, saksaksi sekä suomeksi.

Hankkeisiin osallistuneiden oppilaitosten kokemusten perusteella ja Hesoten koordinoitua molemmat hankkeet, Hesotessa tuotettiin myös kirjanen, joka tiivistetysti esittää, mitä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa vastaavia oppima-teriaalien kehittämishankkeita.

2•2009 super 45

Lähestyluottamus-

miestä!

Työpaikkasi luottamus-

mies neuvoo ja auttaa

Sinua työsuhdettasi

koskevissa

asioissa.

46 super 2 •2009

2•2009 super 47

Pelisäännöt ulkomaisen työvoiman rekrytointiin t e k s t i s o n j a k ä h k ö n e n

Työperäisen maahanmuuton lisääntyessä työelämään kaivataan selkeitä sääntöjä. Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdis-tyksen seminaarissa joulukuussa esitettiin näkökulmia eettisen rekrytoinnin edistämiseksi.

Väestön ikääntyessä työnantajat pelkää-vät tilannetta, jossa avoimiin paikkoi-hin ei enää riitä hakijoita. Työperäi-nen maahanmuutto tulee lähitulevai-suudessa lisääntymään, mikä edellyttää, että kaikkia osapuolia koskevia peli-sääntöjä täsmennetään. Muutamat ilmi tulleet tapaukset kielivät, että joillakin työnantajilla on kiusaus käyttää hyväk-seen maahanmuuttajia, joilla on riittä-mätön kielitaito ja puutteelliset tiedot työehdoista.

siirtolaisuudessaeettisiä ongelmia

Filippiineillä on aloitettu sairaanhoitajien järjestelmällinen koulutus ja vienti ulko-maille. Maassa valmistuu vuodessa noin 60 000 sairaanhoitajaa. Tietojen ja tai-tojen vuoto ulkomaille hidastaa valtion omien hyvinvointipalveluiden kehittä-mistä, sillä kokeneista ja oppineista hoi-tajista on pulaa. Sairaalat pyörivät pää-asiassa opiskelijoiden voimin ja yksityi-siä vastaanottoja on suljettu työvoima-pulan vuoksi. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että Filippiineillä yhtä lääkä-riä kohden on arvioitu olevan 28 000asukasta.

Filippiineille virtaa rahaa ulkomaille töihin muuttaneidenperheenjäsenten lä-hettämänä määrä, joka vastaa noin kym-menen prosenttia maan bruttokan-santuotteesta. Filip-piiniläinen Genevieve Gencianos Jul-kisalojen kansainvälisestä liitosta pitää käynnissä olevaa ilmiötä harmillisena, koska ulkomailta lähetetyt rahat käyte-tään useimmiten perheenjäsenten kou-lutukseen ja terveyspalveluihin. Jos sai-

raanhoitajat jäisivät maahan, olisi laa-dukkaiden julkisten palvelujen kehit-täminen mahdollista, mikä puolestaan vähentäisi köyhyyttä.

Kansainvälisellä tasolla ihanteelli-sena pidetään tilannetta, jossa työpe-räinen maahanmuutto on hyödyllistä sekä lähtö- että kohdemaalle. Monissa Euroopan Unionin valtioissa suhtau-dutaan myönteises-ti siihen, että työn-tekijät saavat töitä omien, mahdolli-sesti hiljaisten työ-markkinoiden ulkopuolelta. Sama ei kuitenkaan päde kehittyvien maiden tilanteeseen, mikäli koulutetun työvoi-man poismuutto tarkoittaa tietojen ja taitojen katoamista maasta, jossa niitä kipeästi kaivataan.

tiivistä yhteistyötätarvitaan

SuPerin suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti toivoo, että maahanmuutta-jia välittävät ja työllistävät yritykset sekä heitä kouluttavat tahot tekisivät mahdollisimman tiivistä yhteistyötä liiton kanssa ja hyödyntäisivät liitto-jen yhteistyöverkostoja sekä kertynyttä

kokemusta. Suomenlähi- ja perushoitaja-liitolla on omasta ta-kaa kokemuksia ul-komaille rekrytoin-nista 1990-luvulta, kun hoitajat muutti-

vat työn perässä muun muassa Ruot-siin, Norjaan ja Britanniaan. Vieraassa maassa työskentely toi yllätyksiä, sillä työ ei aina vastannut koulutusta, eikä kaikkea osaamista saanut hyödyntää. Suomeen muuttaneiden, kotimaassaan

sairaanhoitajiksi opiskelleiden fi lippii-niläisten tilanne on nyt samankaltai-nen, sillä hoitoalalla työskentelyn edel-lytyksenä on ollut uudelleenkouluttau-tuminen lähihoitajiksi.

Kaasinen-Parkatti huomauttaa, että myös kielikoulutus on tärkeä osa eet-tistä rekrytointia, mutta siihen ei ole vielä tarpeeksi panostettu. Kun maa-

hanmuuttaja lä-päisee kielitestin, jää koulutus vali-tettavan usein sik-seen. Vastuu kieli-

taidosta, sen ylläpitämisestä ja kustan-nuksista kuuluu työnantajalle. Etenkin säädellyissä terveydenhuollon amma-teissa kielitaidon merkitys korostuu. Ammatissa kehittymisen kannalta jat-kuva kielen opiskelu on välttämätöntä. Riittämätön kielitaito vaarantaa poti-lasturvallisuuden ja monilla työpai-koilla tilanne on käytännössä se, että muut työntekijät toimivat tulkkeina, mikä kuormittaa heidän työtään enti-sestään. SuPerin kanta on se, että sää-dellyissä terveydenhuollon ammateissa tulisi sopia riittävän kielitaidon tasosta sekä siitä, kuinka kielikoulutus hoide-taan jatkossa.

Ulkomaisen työvoiman eettisestä rekrytoinnista keskusteltiin Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistyksen FIPSU ry:n seminaarissa kansainvälisenä siirtolaisten päivänä 18. joulukuuta. Näkökulmia seminaa-riin toivat muun muassa kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön edustaja, maahan-muuttaja, työvoiman välittäjä, fi lippii-niläiset ammattiyhdistysliikkeen edus-tajat sekä hoitoalan ammattiliittojen edustajat. Tilaisuus järjestettiin yhteis-työssä eduskunnan työelämä- ja tasa-arvoasiain valiokunnan kanssa.

Riittämätönkielitaitovaarantaa

potilasturvallisuuden.

48 super 2 •2009

Loma-asunnot haussa kesäkaudeksiSuPerin omistamat loma-asunnot ovat jäsenistön vuokrattavissa ajanjaksoksi 25.4.2009–25.10.2009. Etusijalla ovat ne jäsenet, jotka eivät ole aikaisemmin vuokranneet loma-asuntoja tai käyt-täneet SuPerin jakamia lomatukia. Loma-asunnot vuokrataan viikon jaksoissa. Vaihtopäivä on joko perjantai tai lauantai. Vuokra sisältää huoneiston vapaan käytön, liinavaatteet (lukuun otta-matta Nauvoa), takkapuut ja vaihtosiivouksen.

täytä tekstaten

❑ En ole ollut liiton loma-asunnoissa aikaisemmin ❑ Olen ollut liiton loma-asunnoissa v. ❑ Mukana lemmikkieläin. Mikä? ❑ Olen saanut SuPerin lomatuen

tai kuntoremonttituen v.

superin loma-asuntojen hakulomake 2/2009

KOLARIN ÄKÄSLOMPOLOSSA on paritalo Huilinki, jossa on kaksi 43 m²:n parvellista asuntoa. Vuoteita on avoi-mella parvella 4–6 henkilölle. Vaihtopäivä on lauantai. A-puolelle ei saa tuoda lemmikkieläimiä.

Vuokra: viikot 18–35, 39–43 280 €/vko viikot 36–38 430 €/vko

KUUSAMON RUKATUNTURILLA on 116 m²:n loma-osake Ruska-Ruka. Vuoteita on 10 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai.

Vuokra: viikot 18–35, 39–43 390 €/vko viikot 36–38 630 €/vko

NAUVOSSA, Käldön saarella on 100 m²:n huvila Villa Etel. Vuoteita on 6 henkilölle (ei liinavaatteita). Vaihtopäivä on perjantai. Lemmikkieläimiä ei saa tuoda.

Vuokra: viikot 18–24, 32–38 390 €/vko viikot 25–31 470 €/vko viikot 39–43 290 €/vko

PUNKAHARJULLA on Tuunaantuvan lomaosakkeet nro 41 ja 53. Lomaosakkeen koko on 35 m², ja vuoteita on 4–6 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai. Nro 53:n puolelle ei saa tuoda lemmikkieläimiä.

Vuokra: viikot 18–24, 32–38 190 €/vko

viikot 25–31 250 €/vko viikot 39–43 130 €/vko

PUUMALASSA Saimaan rannalla on 150 m²:n huvila Äimänkäki. Vuoteita on 8–10 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai.

Vuokra: viikot 18–24, 32–38 530 €/vko viikot 25–31 630 €/vko viikot 39–43 390 €/vko

PUUMALASSA Saimaan rannalla on 73 m²:n huvila Pikku-äimä. Vuoteita 4–6 henkilölle. Vaihtopäivä on perjantai. Lemmikkieläimiä ei saa tuoda.

Vuokra: viikot 18–24, 32–38 390 €/vko viikot 25–31 470 €/vko viikot 39–43 290 €/vko

KALLION KAKSIO HELSINGISSÄ Kallion kaupungin-osassa on 40 neliön kaksio, jossa on vuodepaikat neljälle henki-lölle. Liinavaatteet ja siivous eivät sisälly vuokraan. Kaksio on jäsenten käytössä kesäkuusta elokuuhun kolmen tai neljän päivän jaksoissa (vaihtopäivät ma ja to). Vuokra on 60 €/vrk. Myös Kallion kaksiota kesäajalle haetaan oheisella hakulomak-keella. Muuna aikana asuntoa vuokrataan muutaman vuoro-kauden jaksoissa. Nämä varaukset puh. (09) 2727 9294 Merja Poikselkä-Takala tai merja.poikselka-takala@superliitto.fi .

Loma-asuntojen esittelyt ja hakulomake löytyvät osoitteesta www.superliitto.fi , tai loma-asuntoja haetaan oheisella lomak-keella 2.3.2009 mennessä osoitteella Suomen lähi- ja perus-hoitajaliitto SuPer ry, Loma-asunto, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki. Jos samalle viikolle on useampi hakija, suoritamme hakijoiden kesken arvonnan. Etusijalla ovat ne hakijat, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet SuPe-rin lomaetuja. Lähetämme loma-asunnon saaneille ilmoituk-sen viimeistään viikolla 15.

48 super 2 •2009

Nimi

Syntymäaika

Lähiosoite

Postinumero

Postitoimipaikka

Kotikunta

Puhelin

Sähköposti

Loma-asunto ja aika TOIVE 1

Loma-asunto ja aika TOIVE 2

2•2009 super 49

edunvalvontayksikkö tiedottaa

Periaatteen puolesta

Edunvalvontayksikkö huolehtii SuPerin jäsenten sosiaalistaloudellisesta edunvalvonnasta valtakunnallisesti ja paikallisesti. Yksikön vastuualueeseen kuuluvat virka- ja työehtosopimusneuvottelutoiminta, lainsäädäntö sekä eläkeasiat ja muu sosiaaliturva. Myös yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat ovat edunvalvontayksikön vastuulla. Huolehdimme jäsenten oikeusturvasta työhön liitty-vissä erimielisyyksissä. Järjestämme edunvalvontakoulutuksen ja -tiedotuksen sekä annamme neuvontaa edunvalvonta-asioissa.

edunvalvontayksikön yhteystiedot

Päivystys ma–pe kello 9.00–15.00 numerossa (09) 2727 9160.

Sähköposti edu@superliitto.fi . Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@superliitto.fi

Postiosoite: Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, Edunvalvontayksikkö, Ratamestarinkatu 12, 00250 Helsinki

Fax: (09) 2727 9120

t e k s t i e l i n a k u j a l a

Minna Viljakainen, 38, sai tarpeek-seen vuosia jatkuneista määräaikaisista työsopimuksista, jotka eivät äitiyslo-milla enää jatkuneet. SuPerin tuella hän haastoi entisen työnantajansa oikeu-teen ja voitti.

Varkautelainen kolmen lapsen äiti valmistui perushoitajaksi vuonna 1992. Hän aloitti saman tien työt Varkauden sairaalassa ja teki välillä myös lyhyitä sijaisuuksia kotisairaanhoidossa. Vaikka työnantaja käytti jatkuvasti sijaisia ja pysyvän työvoiman tarve oli ilmeinen, vakinaistamisesta ei puhuttu.

Viljakaiselle, kuten monille hänen kollegoilleenkin, määräaikaisia työ-sopimuksia kertyi melkoinen nivaska. Määräaikaisuuksien perusteiksi mainit-tiin vakituisen henkilökunnan lomat, osassa sopimuksia perustelua sopi-muksen määräaikaisuudelle ei kerrottu ollenkaan. Elokuussa 2006 Viljakai-nen jäi äitiyslomalle odottamaan kol-matta lastaan, eikä työsopimusta vau-valoman alettua enää uusittu, vaikka työtä olisi ollut tarjolla. Näin oli käy-nyt myös kahden edellisen äitiysloman aikana, joiden jälkeen hän oli kuitenkin aina palannut takaisin töihin samaan sairaalaan eripituisilla määräyskirjoilla.

– Vuosien aikana sijaisten huonoa asemaa ja määräaikaisia sopimuksia oli toki puitu työkavereiden kanssa. Tilanne harmitti, mutta itselläni ei kuitenkaan silloin ollut tarpeeksi tie-toa, eikä uskallustakaan lähteä viemään asiaa eteenpäin, kertoo Viljakainen. Hän myöntää olleensa työntekijänä se kiltti ja hiljainen, joka meni yleensä matalalla profi ililla sinne, mihin käs-kettiin. Muuhun ei sijaisella mahdolli-suutta ollutkaan. Hankalan mainetta ei kannattanut itselleen hankkia.

Tieto määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta ja äitiyslomalaisen työ-

suhteen päättämisestä kantautui puskara-dion kautta ammattiosastoon pääluotta-musmiehen ja luottamusmiehen korviin.

– Olin aluksi suoraan sanottuna häm-mästynyt, että joku on kiinnostunut minunkin asioistani ja edustani.

Viljakaisen ei tarvinnut miettiä vas-taustaan kovin pitkään, kun SuPerin edunvalvonta otti häneen yhteyttä ja lakimies kertoi, että Viljakainen voisi hakea oikeusteitse korvauksia kokemas-taan vääryydestä. Työnantaja oli selvästi rikkonut sekä työsopimuslakia että tasa-arvolakia. Minna Viljakainen ja neljä muuta vuosia määräaikaisina työsken-nellyttä hoitajaa lähtivät peräämään oikeutta itselleen.

– En missään tapauksessa lähtenyt käymään oikeutta rahankiilto silmissä, vaan puhtaasti periaatteen takia. Jos tästä on jotakin hyötyä myös jollekin muulle samassa tilanteessa olevalle, niin hyvä, sanoo Viljakainen.

Käräjäoikeus antoi viime maalis-kuussa päätöksen asiassa. Varkauden kaupunki velvoitettiin korvaamaan Vil-jakaiselle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja tasa-arvolain mukai-sena hyvityksenä yhteensä 15 840 euroa. Kaupunki määrättiin korvaa-maan myös Viljakaisen oikeudenkäyn-tikulut. Varkaus valitti päätöksestä Itä-Suomen hovioikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi sen joulukuussa.

Viljakainen myöntää, että oikeuspro-sessi on ollut melkoinen elämänkoke-mus. Tunteet ovat vaihdelleet tiukas-ta taistelutahdosta uupumukseen. Su-Perin toimintaa hän kiittelee vuolaas-ti. Jäsenensä etuja ajava ammattiliitto oli se taho, joka tarttui ensimmäisenä toimeen ja uskalsi lähteä puolustamaan vuosia väärinkohdeltua työntekijää.

– Ilman luottamusmies Riitta-Liisa Luostarista ja pääluottamusmies Marja

Kiljusta olisin varmasti edelleen aivan samassa tilanteessa kuin pari vuotta sitten. He ovat tehneet valtavan suu-ren taustatyön ja tukeneet minua koko oikeusprosessin ajan. Myös asianajaja Kirsi Widgren ansaitsee ison kiitoksen.

Viljakainen tietää, että monet lähi- ja perushoitajat ovat tällä hetkellä samanlaisessa määräaikaisten sopimus-ten kierteessä kuin hänkin vielä muu-tama vuosi sitten. SuPer tekee jatku-vasti sinnikkäästi työtä jäsentensä lait-tomien määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisen eteen.

Tapaus on saanut paljon huomiota ja Viljakaisen toive siitä, että oikeuden-käynnistä olisi hyötyä muullekin hoito-henkilökunnalle, näyttää toteutuneen.

– Olen kuullut, että Varkaudessa on sairaanhoitajia ja lähihoitajia nyt vaki-naistettu.

Itä-Suomen hovioikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen. Varkauden kaupungilla oli aikaa 2. helmikuuta asti hakea korkeimmalta oikeudelta muu-toksenhakulupaa, eikä lehden men-nessä painoon vielä tiedetty, tyytyykö Varkaus hovioikeuden päätökseen.

50 super 2 •2009

Näin alkuvuodesta on aika kääriä hihat ja ryhtyä tositoi-

miin määräikaisina työskentelevien superilaisten aseman

parantamiseksi. Tästä syystä helmikuussa ystävänpäivän

aattona käynnistyykin SuPer ry:n määräaikaisiin työsuh-

teisiin huomiota kiinnittävä kampanja ”Määräaikaista ei

mätkitä!”. Kampanjalla halutaan herätellä niin työnan-

tajia kuin työntekijöitäkin havaitsemaan määräaikaisiin

työsuhteisiin liittyviä epäkohtia. Työnantajia vaaditaan

vakinaistamaan perusteettomissa määräaikaisissa työ-

suhteissa työskentelevät superilaiset sekä kohtelemaan

määräaikaisia työntekijöitä samanarvoisesti kuin muita

työntekijöitä. Kuntasektorin pääluottamusmiehet ja luot-

tamusmiehet sekä yksityissektorin osalta ammattiosasto-

jen puheenjohtajat ja yhdysjäsenet saavatkin kampanjan

Määräaikaisille työntekijöille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin!

Super_Määräaik_lehteen.indd 2 12.1.2009 19:04:18

tiimoilta pikapuoliin postia liitosta. Luottamusmiehiä

pyydetään selvittämään määräaikaisuuksien perusteita

ja vaatimaan perusteettomissa määräaikaisissa työsuh-

teissa työskentelevien vakinaistamista. Yksityissektorin

osalta ammattiosastojen puheenjohtajia ja yhdysjäseniä

pyydetään viemään kampanjasta tietoa työpaikoille sekä

rohkaisemaan määräaikaisia työntekijöitä ryhtymään

toimiin työsuhteensa vakinaistamiseksi. Kampanja jatkuu

aina 29.5.2009 asti.

Älä jätä kaveria! Liiton tavoitteena on saada kaikki työsopimuslain vastai-

sesti määräaikaisissa palvelussuhteissa työskentelevät

jäsenemme vakinaistetuksi ja parantaa laillisissa mää-

räaikaisissa työsuhteissa työskentelevien jäsentemme

asemaa työpaikoilla.

Kuka teillä tekee töitä jouluaattona?Määräaikaiset kokevat usein olevansa työpaikalla ”toisen

luokan kansalaisia”. Monesti heille maksetaan huonom-

paa palkkaa, evätään pääsy koulutuksiin ja yhteisiin

palavereihin, heille saatetaan antaa huonoimmat työ-

vuorot. Moni määräaikaisena pitkään työskennellyt ei

ole saanut palkallista lomaa vuosiin, kun työsuhde on

katkaistu keinotekoisesti muutamiksi päiviksi ja kertyneet

lomat on maksettu rahana loppupalkan yhteydessä. Il-

moitus raskaudesta tai pidemmästä sairaslomasta johtaa

usein töiden loppumiseen, vaikka tällainen menettely on

selvästi tasa-arvolain ja syrjintäsäännösten vastaista. Va-

litettavan moni määräaikainen työntekijä ei uskalla pitää

kiinni oikeuksistaan työsuhteen päättymisen pelossa.

Tällainen menettely on työsopimuslain vastaista ja se on

kitkettävä pois työpaikoilta. Hoitoalan yhä pahenevassa

henkilöstöpulassa ei ole varaa menettää muille aloille

enää yhtään hyvää kollegaa! Nyt haluamme pitää hyvää

huolta myös pätkätyötä tekevistä työtovereistamme!

Työkalupakki avuksiTyösopimuslaki lähtee siitä, että työsopimukset on

solmittava toistaiseksi voimassa oleviksi eli vakituisiksi.

Määräaikainen työsopimus saadaan solmia vain silloin,

kun työnantajalla on siihen olemassa perusteltu syy.

Työsopimuslaissa on säädetty myös, ettei työntekijää

saa asettaa muita huonompaan asemaan pelkästään työ-

suhteen laadun, eli esimerkiksi juuri määräaikaisuuden,

johdosta.

Kampanjaa varten on laadittu opas, josta saa lisätietoa

määräaikaisuusasiasta. Opas sisältää myös mallin vaati-

muskirjeestä, jolla luottamusmies tai yksittäinen jäsenkin

voi vaatia vakinaistamista työnantajalta.

SuPer antaa tukea!SuPer ry aikoo selvittää ja tarvittaessa riitauttaa kaikki

perusteettomat määräaikaisuudet ja määräaikaisten

työntekijöiden työsuhde-etuuksien huononnukset.

Kampanjan tarkoituksena on rohkaista määräaikaisina

työskenteleviä superilaisia, jotka epäilevät määräaikai-

suutensa laillisuutta, ottamaan yhteyttä omaan luotta-

musmieheensä. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä,

määräaikaisina työskenteleviä superilaisia halutaan

rohkaista ottamaan vakinaistamisasiansa puheeksi

työnantajan kanssa. Mikäli asiaan ei saada paikallisesti

ratkaisua, kannattaa ottaa yhteyttä SuPerin edunvalvon-

tayksikköön. Viimeisen parin vuoden aikana on SuPerin

toimesta saatu lukuisia superilaisia vakinaistetuksi, joten

asiaa ei kannata jättää sikseen ja roikkua vuodesta toi-

seen sijaisena!

Kutsumme kaikki superilaiset mukaan vakinaistamis-

talkoisiin! Nyt on aika saattaa työnantajien tietoon,

ettei superilaisia määräaikaisia enää mätkitä! Kerrothan

työpaikkasi määräaikaisille kampanjastamme ja rohkaise

heitä vaatimaan tilanteeseensa muutosta! •

“ Så här i början av året är det tid att kavla upp ärmarna

och börja jobba för att förbättra situationen för alla

visstidsanställda SuPermedlemmar. Därför startar, på

vändagen, en kampanj som vill fästa uppmärksamheten

på visstidsanställda “ Sparka inte visstida “ Med kam-

panjen vill vi att såväl arbetsgivare som arbetstagare

uppmärksammar de missförhållanden en visstidsanställ-

ning medför. SuPer kräver att arbetstagarna fastanstäl-

ler sådana SuPer medlemmar som jobbar i ogrundade

visstidsanställningar samt att behandla visstidsanställda

på samma sätt som övriga arbetstagare. Huvudförtroen-

demännen och förtroendemännen inom den kommunala

sektorn och på den privata sektorn fackavdelningarnas

ordföranden samt kontaktpersonerna får inom kort post

från förbundet angående kampanjen. Förtroendemännen

ombedes utreda grunderna för visstidsanställningarna

ock kräva fastanställning i de fall visstidsanställningen är

ogrundad. När det gäller den privata sektorn ombedes

fackavdelningarnas ordförande samt kontaktperso-

nerna att informera arbetsplatserna om kampanjen samt

uppmuntra visstidsanställda att börja jobba för en fast

anställning. Kampanjen pågår ända till den 29.5.2009.”

Sparka inte visstida!

Super_Määräaik_lehteen.indd 3 12.1.2009 19:04:22

52 super 2 •2009

Superristikkot u u l i r a u v o l a

Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 13. helmikuuta mennessä

ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti,

Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.

Ratkaisijan nimi

Katuosoite

Postiosoite

HIP-PA

ODIN

TIU-HOJA

PII-LOT-TELU

MET-SÄÄ

SUMAT- RAN SAARI

PALK-KOJENETEEN

YOKONSUKUA

POI-KIA

TÄLLÄTAVALLA

PYLVÄS-HALLI

TAISTOKOU-LUSSASVEN

ETU- KÄ-TEEN

LINKKAAVA

PIL-KAT-TU

YHDIS-TÄÄ

KAUPPAKUU- SI

HÄ-MES VIH-REÄT

SAAK-KA

KAAK-KI

JORMA

POLKEA

JARMO

EARTHA

ILKKAOLLI

KYL-MYYS

ALUS

NUMMI JAKAIMANSA

SEOK-SISSA

”

”

100

JI-HUU!

HANASTA

ABC

VOIJUO-NIA

YHTYE

PUOLI- SON SISAR

VOIASIAA-TAKIN

LISÄÄN-T Y Ä

TR

ww

w.sa

unala

hti.fi/tu

ulira

u/tm

i

SILKKI

2•2009 super 53

Miksi?

Nimi

Osoite

Puhelin

Olen iältäni ❑ alle 20 ❑ 20–30 ❑ 31–45 ❑ 46–60 ❑ yli 60

SUPER-LEHTIVASTAUSLÄHETYSTunnus 5005172

Ratamestarinkatu 1200003 HELSINKI

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun KYLLÄ EN

Lähetä mielipiteesi 13. helmikuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan.Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi.

Voit osallistua myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi .Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Mitä mieltä?” ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen.

Mitä mieltä? – vastaa kuukauden kysymykseenVastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausit-tain mielipiteitä erilaisista asioista – tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat esimer-kiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa lehdessä ker-romme, mitä mieltä vastaajat ovat.

Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 13. helmikuuta mennessä. Postimaksu on maksettu puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi , kirjoita aihe-kenttään tunnus ”Mitä mieltä?”

Voitko vaikuttaa työaikaasi?huomioiviimeinenvastauspäivä!

54 super 2 •2009

2•2009 super 55

aide on tunteita herät-tävää, siksi sitä on alun perin haluttu Helsingin Diakonissalaitoksen toi-mintaan.

– Tulin aikoinaan Diakonissalaitok-selle tanssitaiteilijan äitiysloman sijai-seksi. Silloinen diakoniajohtaja Paavo Voutilainen halusi tuoda taidetta asiak-kaitten pariin, hän halusi katsoa, mi-tä taide voi tarjota heille. Sitten jäin-kin taloon.

– Olen työskennellyt osa-aikaisesti eri ikä- ja asiakasryhmien kanssa, lap-sista vanhuksiin. Tanssi on ollut esillä niin lastenkodissa, monisairaitten kuin dementiapotilaidenkin osastoilla, Hei-monen kertoo.

kummajainen talossa

– Toisille olen kummajainen, toisille en. Jotkut taiteilijat haluavat esiintyä vain suurilla näyttämöillä, ja ihmette-levät, kun minä esiinnyn kahvi- ja ruo-

kailutiloissa. Joidenkin työntekijöiden-kin oli aluksi vaikea hyväksyä sitä, että tulin ikään kuin heidän reviirilleen.

– Jotkut asiakkaat kommentoivat, että ei tuo ole oikeaa tanssimista. He ovat kenties tanssineet paritansseja tai katselleet klassista balettia näyttämöl-tä. Minun improvisaationi ja liikekiele-ni ovat kaukana näistä.

Kirsi Heimonen korostaa, ettei hä-nen työnsä kuitenkaan ole soveltavaa taidetta.

– Teen taidetta, jota vastaanottaja soveltaa ja saa tehdä näkemällään mitä hyvänsä. Jotkut katsojat itkevät ja ään-televät, toiset vihastuvat, jotkut myhäi-levät tai lähtevät liikkeeseen mukaan. Toiset sulkevat itsensä katsomasta esi-tystä ja niinkin voi tehdä.

Eräs dementoitunut nainen läh-ti tanssihetkestä hyräilevänä miehensä kanssa pois. Kaukaiset muistot olivat heränneet eloon.

Suurin osa suhtautuu taidetuokioi-hin positiivisesti.

Tanssitaiteilijaelämän arjessa

t e k s t i n e l l a s k o g b e r g

k u v a t j u k k a j ä r v e l ä

Tanssitaiteilija Kirsi Heimonen työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksella tanssijana kahdeksatta vuotta. Hän esiintyy eri asiakasryhmien keskellä laitoksen yksiköissä. Hänen työnsä edustaa

yhteisötanssia, joka luottaa jokaisen omaan kykyyn tanssia.

T

2•2009 super 55

56 super 2 •2009

– Useat toteavat vain mielessään, et-tä ai, tälläkin lailla voidaan tehdä ja ol-la. Toisille on helpottavaa nähdä, että joku muukin on massasta poikkeava kuin vain he itse.

haikurunonkin voi tanssia

Kirsi Heimonen korostaa, ettei ajattele katsojista niin, että mitähän nuo raukat voisivat ymmärtää tästä esityksestä.

– Päinvastoin, odotan mielenkiin-nolla, minkälaisia mielikuvia ja tarinoi-ta katselijat keksivät keskustelutuokios-sa esityksen jälkeen. Tanssiesitys syntyy vuorovaikutuksessa katselijoitten kans-sa ja se herättää paljon tunteita, muis-toja ja ajatuksia.

– Kun kohtaan asiakasryhmän, ti-lanne ja ryhmä on joka kerta erilainen. Pitää aistia tarkkaan, millaisessa vai-heessa nyt ollaan, ja millä tuulella ihmi-set ovat. Jokaisessa hetkessä haluan toi-mia siihen sopivalla tavalla.

– Työni on haas-teellista, ja se vaatii paljon valmistautu-mista, herkkyyttä ja keskittymistä etu-käteen. Annan paljon tanssitilanteissa, ja siksi keskustelu jälkikäteen on tär-keää.

Kirsi Heimonen tulee hyvin toimeen eri asiakasryhmien kanssa. Hän ei koe vuorovaikutusta vaikeaksi, vaan saa hel-posti yhteyden eri yksiköiden ihmisiin. Työtavat ja menetelmät vaihtuvat ryh-män mukaan. Heimonen kuulostelee mitä ihmiset haluavat tehdä.

– Aina en tanssi, vaan saatamme esi-merkiksi maalata, tehdä kasvimaan yh-dessä tai keskustella. Saduttamalla lap-sia syntyi myös käsikirjoitus lyhytfi l-miin, jossa esiintyy lisäkseni kaksi näyt-telijää.

– Kerran tanssin lasten ja aikuisten tekemiä haikurunoja heille. Tekijän sil-mät loistivat, kun oma haikuruno tans-sittiin esityksenä.

hissikammo hävisi

Heimosella ei ole terapeutin koulutus-ta, eikä hän halua terapoida asiakkai-ta, mutta joskus tapahtuu yllättävää-kin kuntoutumista tanssitaiteen avulla. Eräs tyttö pääsi hissikammostaan lii-keimprovisaation kautta.

– Olen todennut, että ihmisten on

hyvä tehdä edes jotain toimettomuu-den sijasta ja olla jossain asiassa, vaikka-pa tanssissa, kiinni. Se on hyväksi toi-pumisellekin.

Alussa jotkut ryhmät yllättivät Kir-sin. Ylivelkaantuneet keski-ikäiset mie-het tanssivat vertaisryhmänä erinomai-sesti, vaikka ennen tanssimista Kirsin valtasi epäusko. Kokemusta vastaavasta ryhmästä ei silloin vielä ollut. He olivat tulleet leirille velkaneuvontaan, ja sai-vat myös tanssia.

henkilökuntakin mukana

Heimonen työskentelee myös henkilö-kuntaryhmien kanssa. Tanssitaiteilijan kanssa tehdyt harjoitukset ilman sanoja ryhmässä antavat uuden kuvan tutusta työkaverista. Näin henkilökunnan työ-ilmapiiri usein paranee.

Henkilökunta on kokenut harjoituk-siin tulon usein etu-oikeutena. Mutta ke-tään ei toisaalta pa-koteta ryhmään mu-kaan, jos kokee tilan-

teen vaikeaksi. Ryhmissä saatetaan rapsutella työka-

verin selkää, aistia tilaa tai peilata kave-rin liikkeitä. Tuttu työkaverikin saattaa näyttäytyä näin aivan uudessa valossa.

– Kirjoitan paljon työstäni muistiin iltaisin. Varsinkin jokainen tanssiesitys on aina omanlaisensa ja haluan tallen-taa esiin tulleet asiat. Toivon, että täl-lainen taiteellinen työ laajenisi Suomes-sa. Englannissa yhteisötanssia käytetään paljonkin sosiaali- ja terveysalalla.

– Tulevaisuudessa haluan tehdä tut-kimusta taiteellisesta työstäni, jotta ih-miset saisivat lisää tietoa aiheesta.

vapaata ja luovaa liikettä

Kirsi Heimonen käyttää työssään lii-keimprovisaatiota ja nykytanssin tek-niikkaa. Hän liikkuu vapaasti tunnel-mien ja tunnetilojen mukaan ilman edeltä valmistettuja askelkuvioita. Näin hän kutsuu ihmisiä vuorovaikutukseen kanssaan. Hänellä on mukana muu-sikko, joka improvisoi puhaltimella tai kontrabassolla soittajasta riippuen.

Jokaisesta esiintymiskerrasta tulee ainutlaatuinen hetki, joka ei ole tois-tettavissa.

– Pitää olla herkkä aistimaan, ke-nen lähelle voi mennä vaikkapa hipai-

7.00–8.00 Aamiainen ja päivään valmistau-tuminen.

9.00 Kehonhuoltoa, venyttelyä, kehon herät-telyä ja lämmittelyä. Sähköposteihin vastaa-mista, työpuhelujen hoitamista. Esiintymis-vaatteiden silitystä ja virittäytymistä esitykseen.

12.30 Saapuminen esiintymispaikkaan, esi-merkiksi lastenkotiin tai hoivakotiin. Muusikon kanssa neuvottelua, paikkaan aset-tumista. Esiintymisvaatteiden vaihto.

13.00–13.30 Esiintyminen

13.30–15.30 Kahvittelua asiakkaiden ja hen-kilökunnan kanssa. Keskustelua heidän kans-saan tanssituokion herättämistä ajatuksista. Keskustelua muusikon kanssa tuokiosta ja sen herättämistä ajatuksista.

16.00 Kotona. Päivällinen. Vasta nyt voi syödä kunnon aterian, kun esitys on ohi.

18.00 Päivän tanssihetkestä kirjoittaminen omiin muistiinpanoihin. Seuraavan päivän val-mistelua.

19.30 Kävelylenkki

21.00 Iltatoimet ja vähitellen nukkumaan.

Kirsi Heimonen esiintyi tarkkaavaistenkatseiden alla Helsingin Diakonissa-laitoksen Hia-kodissa.

Täytyy luottaa siihen, että keho tietää. Sanojen

ylivallasta voisimme päästä eroon.

MA

RK

KU

NIS

KA

NE

N

Kirsi Heimosen esiintymispäivä

56 super 2 •2009

2•2009 super 57

semaan jalasta. Ei ole hyvä mennä liian lähelle toista ihmistä, jos hän ei halua. Viimeksi tanssiessani istahdin työnte-kijän syliin. Tilanne salli sen. Toisinaan henkilökuntakin lähtee näin mukaan vuorovaikutukseen.

– Liikeimprovisaatiossa olen avoi-mena tilanteessa ja tilanteelle, se poik-keaa valmiista koreografi asta. Tarkas-ti määritetyt askelsarjat ovat myös tur-va tanssijalle.

Kirsi Heimonen on valmistunut tanssijaksi Laban Centresta Lontoosta. Koreografi a ja tanssin teoria kuuluivat kiinteästi opetusohjelmaan.

tarkoituksellisesti tarkoituksetonta

Kirsi toteaa, ettei halua muuttaa tai pa-rantaa katselijoitaan.

– Uskon, että jokainen löytää hyvän elämän itselleen itse. Toiset saavat olla toisia ja minä saan olla minä tässä työs-säni. Se on hyvin vapauttavaa.

– Kun tanssitan tai tanssin, jotakin tapahtuu, ja se jokin yhdistää meitä. En kuitenkaan ajattele, että jotain pitäisi tapahtua.

Kirsi Heimosen mielestä jokainen osaa tanssia ja ilmaista itseään liikkeil-

lä. Tanssi ei ole vain elitistinen taide-muoto ja joidenkin etuoikeus, vaan tanssi kuuluu kaikille. Siihen liittyy hänellä voimakkaasti myös osallisuu-den ajatus.

Tanssituokiossa jokainen voi itse päättää lähteekö mu kaan liikkeeseen. Eräs vanhus lähti mukaan rollaattorin-sa kanssa, vaikka ei juurikaan voinut liikkua. Vuorovaikutus ei läheskään ai-na ole myöskään sanallista. Joidenkin asiakkaiden kanssa sanoin keskustelu ei enää edes luon-nistu.

– Täytyy luottaa siihen, että keho tie-tää. Sanojen ylival-lasta voisimme pääs-tä eroon. Vuorovai-kutus voi olla täy-sin sanatontakin minun ja osallistuji-en välillä, ja siksi siitä on haasteellis-ta kirjoittaa.

– Tanssitaiteeni on tarkoituksellises-ti tarkoituksetonta. Jokainen löytää sil-le itse tarkoituksen.

lisää taidetta sosiaalialalle

Helsingin Diakonissalaitoksen työn lisäksi Heimonen esiintyy toisinaan

Kirsi Heimonen käyttää luovaa ja vapaata tanssi-improvisaatiota jokapäiväisessä työssään.

Tanssi ei ole vain elitistinen taidemuoto ja joidenkin etuoikeus, vaan

tanssi kuuluu kaikille.

myös gallerioissa tanssija- ja muusik-kokollegoidensa kanssa. Työ on silloin-kin tanssi-improvisaatiota.

Kirsi Heimonen on mukana myös Opetusministeriön Kulttuurin hyvin-vointivaikutusten toimintaohjelmas-sa asiantuntijajäsenenä. Toimintaoh-jelmassa tarkastellaan taidetta ja kult-tuuria osana sosiaali- ja terveyden-huoltoa.

Siinä on myös keskeistä tarkastella kulttuuria osallisuuden, yhteisöllisyy-

den, arjen toiminto-jen ja ympäristöjen edistäjänä. Samoin toimintaohjelmaan kuuluu työhyvin-voinnin tukeminen taiteen ja kulttuu-rin keinoin.

– Sosiaali- ja terveysalalle on Suo-messa vuosikausia yritetty saada taidet-ta, mutta nyt tuntuu että tämä hanke on mennyt myös eteenpäin.

– Suomessa on palkattu joitakin tanssijoita työskentelemään sosiaali- ja terveysalan yksiköissä projektikohtai-sesti, mutta varsinaisesti kuukausipalk-kaisia tanssijoita ei alalla taida olla täs-sä maassa muita kuin minä, Kirsi Hei-monen sanoo.

58 super 2 •200958 super 2 •2009

2•2009 super 59

Sukat ja sakset

Pakinoitsija Sisko on lähes 30 vuottaperushoitajan työtä tehnyt superilainen.

K erran kohtasin sattumalta minulle ennen tun-temattoman ihmisen, jonka kanssa niitä näitä juteltuamme selvisi, että olemme kollegoita. Siitä tietenkin virisi vilkas keskustelu. Kysel-tiin toisiltamme vuoronperään ja vertailtiin

työpaikkojamme, jotka nekin sattuivat olemaan vastaavan-laisia kuin omamme. Työpaikkojemme välillä oli muutama sata kilometriä.

Minusta on ollut aina mielenkiintoista kuunnella, miten homma pyörii jossain toisessa laitoksessa, toisessa kunnassa. Mitkä asiat nousevat esiin, mitkä asiat ovat hyvin, mitkä huo-nosti ja ovatko ne samoja asioita kuin omalla työpaikalla.

Tuollainen vertaileva keskustelu voi olla hedelmällistä. Sitä huomaakin yhtäkkiä, että hei, eihän meillä nyt niin pahasti asiat olekaan: toisillahan on vielä huonommin! Tai päinvastoin. Ja se antaa taas puhtia jaideoita yrittää vaikuttaa oman työpai-kan huonoksi tai toimimattomaksi koet-tuihin asioihin.

Siinä me – kaksi toisillemme tunte-matonta naista – teimme innokkaasti tätä ”vertailututkimusta”. Vertasimme potilasmäärää suhteessa henkilökunta-määrään ja ihmettelimme miten isoja eroja voikaan olla. Varsinaisessa työssä-hän sitä eroa ei juurikaan ole: satakiloi-nen liikuntakyvytön ihminen painaayhtä paljon asuinpaikasta riippumat-ta. Tai dementia ilmenee samanlaisinoirein ja dementiapotilaan hoitoisuus-aste on varmasti samanlainen koko maassa. Maalaisjärjellä ajatellen tietyn kokoinen ja hoitoinen potilasmäärä tarvitsee tietyn kokoisen määrän hoita-jia, jotta homma tulisi hoidettua inhi-millisesti, niin potilaan kuin hoitajan-sakin kannalta. Silti eroja on yllättävän paljon. Johtuuko se kuntien varallisuudesta vai maalaisjärjen käytöstä/käyttämät-tömyydestä vai inhimillisyyden asteesta ja arvoista, sitä emme osanneet ratkaista. Mutta meistä tuo resurssiasia olisi niin simppeli juttu.

Seuraavaksi käsittelimme työvuorot. Miten isoja eroja niis-säkin voi olla! Työvuorolistan, vaikka olikin kolmivuorotyötä, voi tehdä myös ergonomiseksi ja inhimilliseksi. Sen todettiin olevan listan tekijän tahdosta ja taidoista kiinni. Ei kenen-

kään nykypäivänä tarvitse suostua tekemään 12 perättäistä viikonloppua töitä. Mutta uskokaa tai älkää, niinkin tässä maassa tapahtuu. Mutta sekin on mahdollista, että kolmen viikon listassa on yksi kokonainen ja ehjä viikonloppuvapaa. Joka ainoassa työvuorolistassa. Sitä uusi tuttavani ei tahtonut uskoa, pakko oli kaivaa kalenteri ja näyttää omat työvuoroni monen listan matkalta.

Vertasimme vielä vaippamerkit, pesuvoiteet, apuvälineet, kahvi- ja ruokatauot, MRSA-käytännöt, työyhteisön ilmapii-rin ja esimiehet. Lopuksi – kun kummankin piti jo kiirehtiä jatkamaan matkaansa – kysyin vielä, että mitä hän on vuo-sien varrella eniten kaivannut työssään. Uusi ystäväni oli käve-lemässä poispäin, mutta kääntyi ja huikkasi iloisesti olkansa

yli: ”Sukkia ja saksia, niitä ei ole kos-kaan riittävästi!”

Minua suorastaan riemastutti. Sii-nähän se tuli: hoitoalan ”suurin”ongelma! Se on totta, sukkia ja sak-sia olen minäkin kaivannut enitenja useimmin lähes kolme vuosikym-mentä kestäneen työrupeamani ai-kana. Pieniä juttuja molemmat, mut-ta puuttuessaan haittaavat uskomat-toman paljon hoitotyön arkea. Satoja ylimääräisiä askeleita on tullut otettua, kun juoksee etsimässä sukkia poti-laan jalkoihin. Mihin ne aina häviä-vät, vaikka niitä tilataan satoja pareja vuodessa? Eräässä vanhainkodissa asia koettiin niin vakavana, että valittiin henkilökunnasta yksi ”sukkavastaa-vaksi”. Sitä en tiedä, mitä hänen toi-menkuvaansa kuului.

Samoin sakset juoksuttavat satoja ylimääräisiä askeleita. Vaikka olet juuri hakenut välinevarastosta ison kasan steriloituja saksia, ne häviävät

yhtäkkiä etkä löydä yhden yhtäkään, et mistään! Mihin nekin katoavat, vaikka niitäkin mahtuu vuosittaiseen budjettiin kohtalainen määrä?

Haa, sen on pakko olla joku salaperäinen sairaalabakteeri joka elää sukilla ja saksilla!

sisko

SO

NJ

A K

ÄH

KÖ

NE

N

Jäsenyysasiat

muutosilmoitus jäsentietoihin – ändringar i medlemsuppgifterna

✃

Nimi HenkilötunnusNamn ______________________________________________ Personbeteckning ____________________________________

Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: ________________________________________alk.________________

Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: _______________________________________________ Uusi työpaikka: _______________________________________________ Voimassa ajalla: ____________________

Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser alk.________

Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt

jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgiftHaen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden_____/_____20_____ – _____/_____20_____

rastita SYY * anteckna orsaken

muu ilmoitus / annan anmälan Ajalla / för tiden _____/_____20____ – _____/______20____

rastita SYY * anteckna orsaken

allekirjoitus päiväysunderteckning datum

palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet

kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd

hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd

palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet

työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt)

jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 €/kk) * fortbildning

virkavapaa/oma loma (6 €/kk) * tjänstledighet

kotona oleva (6 €/kk) * hemmavarande

ulkomailla (6 €/kk) * utomlands

yrittäjänä (10 €/kk) * företagsverksamhet

pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 €/vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua)

haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan

eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta * jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan alk.*fr.o.m.____/____20____

Yhteystiedot. s-posti: jasenrekisteri@superliitto.fi , puh: (09) 2727 9140, osoite: SuPer jäsenyksikkö, PL 112, 00521 Helsinki.

Kuntaliitosten myrskyn silmässä. Jäsenyksikkö päivittää muuttuvia työnantaja- ja jäsentietoja liittyen kuntaliitoksiin ja fuusi-oihin. Tiedon tulva on ruuhkauttanut käsittelyn, ja aikaa muutosten päivittymiseen ajan tasalle voi vierähtää useampi viikko. Tär-keää on, että jokainen jäsen tarkistaa omasta palkkalaskelmastaan, että jäsenmaksu on pidätetty. Tarkistus kannattaa tehdä jokai-sesta palkkalaskelmasta, jotta mahdollinen jäsenmaksun pidättämisen poisjäänti huomataan ajoissa. Varsinkin kuntaliitosten alu-eella työskentelevien jäsenten on syytä olla tarkkana, että uusi työnantaja jatkaa jäsenmaksun pidättämistä. Mikäli jäsenmaksua ei ole pidätetty, on otettava yhteyttä palkanlaskentaan asian selvittämiseksi. Valtakirjalomakkeita voi tulostaa nettisivuilta, tilata suoraan jäsenyksiköstä tai pyytää työpaikan superilaiselta yhdysjäseneltä. Tärkeää on, että palkanlaskijan täyttämästä valtakirjasta lähetetään yksi kappale (joko yksi osa jäljentävästä lomakkeesta tai kopio) SuPerin jäsenyksikölle.

Jäsenmaksun maksaminen itse. SuPerin jäsenyksikkö on postittanut itse jäsenmaksunsa maksaville jäsenille viitenumerolistat tammikuun alkupuolella. Jäsenmaksujen viitenumerot ovat listassa koko vuodelle ja lista kannattaa säilyttää, vaikka sitä ei juuri sillä hetkellä tarvitsisikaan. Jäsenmaksu on 1,2 prosenttia bruttotuloista (ennakonalaisesta ansiosta) ja jäsenmaksun eräpäivä on aina seuraavan kuukauden 15. päivä. Jäsenmaksun laskentakaava: 1,2 kertaa bruttopalkka jaettuna 100:lla.

Uusi jäsenkortti. Uusi liiton jäsenkortti postitetaan kaikille jäsenille tammi-helmikuun aikana. Siihen saakka vanha jäsenkortti on voimassa. Kortilla saatavat edut voit lukea suoraan nettisivuilta www.superliitto.fi .

Muutosilmoitus jäsentietoihin -lomake. Täytä alla oleva lomake ja palauta SuPerin jäsenyksikköön, kun jäsentiedoissasi tapah-tuu muutoksia. Muista allekirjoittaa ja päivätä! Täytä selkeästi ja muista omat henkilötiedot. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää myös internetin kautta. Palauta lomake maksutta osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus 5005173, 00003 VASTAUSLÄHETYS.

2•2009 super 61

SuPerinjäsenedutvuonna 2009SuPerin jäsenyys tuo monenlaisia etuja. Tarkempia tietoja jäseneduista löydät verkko-osoitteessa www.superliitto.fi .

vakuutusedut

SuPer on ottanut jäsenilleen ja opiskeli-jajäsenille vastuu- ja oikeusturvavakuu-tuksen. Järjestötehtävissä toimiville on järjestösampovakuutus. Opiskelijajäse-nille on opiskelu- ja vapaa-ajan tapa-turmavakuutus. Potilasvakuutus yksin työskenteleville yrittäjäjäsenille. Jäsenet saavat lisäksi Ryhmäsampo Primus -ryh-mähenki- ja tapaturma- sekä lasten tapaturmavakuutukset edullisesti ja alennuksia muista If-vakuutusyhtiön tarjoamista vakuutuksista.

loma-asunnot

SuPerilla on loma-asunnot Ylläksellä, Rukatunturilla, Puumalassa, Punkahar-julla ja Nauvossa sekä kaupunkiasunto Helsingissä. Jäsenet voivat hakea loma-asuntoja kahdesti vuodessa. Hakulo-make julkaistaan SuPer-lehdessä ja lii-ton www-sivuilla. Lisäksi Vuokatissa on loma-asunto, joka on ensisijaisesti SuPerin luottamustehtävissä toimivien käytössä.

lomatuki

Lomatuki on suuruudeltaan 170 euroa. Se on tarkoitettu SuPerin jäsenille opis-kelijajäseniä lukuun ottamatta. Loma-tuki jaetaan jäsenyyden kestoajan perus-teella seuraavasti:

Jäsenyysaika / Tukea saayli 30 v / 55 jäsentä20–29 v / 55 jäsentä10–19 v / 20 jäsentäalle 10 v / 10 jäsentäeläkeläisjäsen / 10 jäsentä

Hakijat kussakin ryhmässä sijoite-taan jäsenyyden kestoajan mukaiseen järjestykseen. Jos jossakin ryhmässä on hakijoita enemmän kuin myönnettäviä tukia, tuensaajat arvotaan.

Jäsen varaa vähintään kolmen päivän loman (kaksi yötä) joko kotimaan, mui-den Pohjoismaiden tai Viron lomakoh-teeseen. Lomatuki maksetaan jäsenelle maksettua kuittia vastaan lomanvieton jälkeen. Lomatuki ei käy tuetuille lomille eikä liiton loma-asuntoihin. Lomatukea haetaan vuosittain joulukuussa.

lomaliitto

Lomaliiton tuetut lomat ja alennus Loma-liiton lomakohteissa löytyvät osoitteesta www.lomaliitto.fi ja www.superliitto.fi .

kuntoremonttituki

Toimihenkilölomien RAY:n tukemaa kuntoremonttitukea myönnetään ohjat-tuun viiden vuorokauden pituiseen kuntoremonttiin. Seuraava hakuaika on keväällä 2009. Katso lisätietoa osoit-teesta www.superliitto.fi .

jäsenedut

Jäsenetuja antavat: OP-ryhmä, Teboil, euroShell, Viking Line, Tallink Silja, Eckeröline, Instrumentarium, Cumulus-,Rantasipi-, Holiday Inn- ja Ramada-hotellit, Hotelli Keurusselkä, Kylpy-lähotelli Kuntoranta, Solaris-lomapai-kat, Kaleva Travel, Suomen Retkeily-majajärjestö, VVO sekä verkkokauppa Reittipiste. Voit lisäksi kysyä Nordean ja Sammon tarjoamia etuja pankin pai-kalliskonttorista.

Yrittäjäjäsenet saavat apua Yritys-kummeista (info@yrityskummit.fi ).

Ammattiosastot ovat myös paikal-lisesti neuvotelleet jäseneduista. Kysy niistä omasta ammattiosastostasi.

1●2009

jäsenenä sinulla on käytössäsi

• Liiton neuvottelemat työehtoso-pimukset

• Liiton juridiset ja ammatilliset neuvontapalvelut

• Ammattiosaston, luottamusmie-hen, työsuojeluvaltuutetun ja yhdysjäsenen palvelut työpaikalla

• Monipuolinen ammatillinen, jär-jestö- ja edunvalvontakoulutus, vuosittaiset valtakunnalliset opin-topäivät suomeksi ja ruotsiksi

• Ammattiosaston virkistys- ja muu toiminta

• Työttömyyskassan työttömyys-turvaedut ja palvelut

• SuPer-lehti kerran kuussa kotiin• SuPer-kalenteri vuosittain kotiin• Lähihoitajamerkki tai liiton jäsen-

merkki ilmaiseksi uusille jäsenille• Liiton taloudellinen tuki työtais-

telutilanteessa

Hakemusten postitusosoite:Lähi- ja perushoitajien työttömyyskassaPL 11700521 HELSINKI

Käyntiosoite Kellosilta 3Fax (09) 278 6531www.supertk.fi

Toimisto avoinna arkisin klo 8.30 −16.00

Palvelunumerot klo 9−15(09) 2727 9377(09) 2727 9399tkpalvelu@supertk.fi

Tuulia Laitalainen jätti tehtävänsä SuPerTk:n johtajana lokakuussa 2008. SuPerTk:n

uudeksi johtajaksi valittu Stefan Högnabba aloitti tehtävässä 1.2.2009. Högnabba on

aiemmin toiminut Työttömyyskassa Nomitin kassanjohtajana.

Työttömyyskassalleuusi johtaja

Kaikki lausunnot TE-toimistoilta

1.1.2009 alkaen kaikki työvoimapo-liittiset lausunnot tulevat kassoille TE-toimistoilta (Työ- ja elinkeinotoimisto). Työvoimatoimikunnat eivät siis enää kokoonnu antaakseen työttömyyskas-soille työttömyysturvaa koskevia työ-voimapoliittisia lausuntoja. Käytän-nössä menettely ei aiheuta suurempia muutoksia yksittäisen henkilön tilan-teessa. Tarvittavat selvitykset on pyy-dettäessä toimitettava TE-toimistolle kuten aiemminkin.

Asiaa koskevassa hallituksen esi-tyksessä keskeisimpänä tavoitteena oli asian käsittelyn nopeuttaminen. Tämä tavoite toteutunee nopeammin pienim-millä TE-toimistoalueilla, joissa työvoi-matoimikunnat aiemmin kokoontui-vat harvemmin, joillakin vain kerran kuussa. Isommilla alueilla, kuten esi-merkiksi Helsingin alue, vaikutukset näkynevät vasta myöhemmin.

työssäkäyntialueet ennallaan

Vuoden 2009 alussa tapahtuneet kun-tamuutokset eivät aiheuta muutoksia työssäkäyntialueisiin. Uudet kuntarajat eivät siis vaikuta millään tavalla esimer-kiksi työn vastaanottovelvollisuuteen.

Karenssilta välttyäksesi varaudu otta-maan vastaan työssäkäyntialueellasi tar-jolla olevaa työtä. Huomaa, että julki-sen liikenteen vähäisyys tai sen puut-tuminen kokonaan eivät oikeuta kiel-

täytymään työssäkäyntialueella tarjolla olevasta työstä.

Lähihoitajana olet myös velvollinen ottamaan vastaan kaikkea sitä työtä mitä lähihoitajat yleensä tekevät suun-tautumislinjastasi riippumatta. Kiel-täytyminen alle viisi päivää kestävästä työstä voi johtaa 30 päivän karenssiin ja yli viisi päivää kestävästä työstä 60 päivän karenssiin.

Tietoa työssäkäyntialueestasi saat omasta TE-toimistostasi sekä osoit-teesta www.mol.fi

vaikuta käsittelyaikaasi

Keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna

62 super 2 •2009

2008 hivenen alle 11 päivää. Oman hakemuksesi käsittelyaikaan voit vai-kuttaa toimittamalla työttömyyskassalle palkkatiedot hakemuksesi mukana.

Jos jäät työttömäksi yli kaksi viik-koa kestävästä kokoaikatyöstä, toimita työttömyyskassalle palkkanauhat tai palkkatodistus koko työsuhteen ajalta. Useimmiten viimeinen palkkanauha ei riitä tarvittaviin tietoihin. Muista myös ilmoittautua työnhakijaksi heti työn päätyttyä.

Sähköinen hakemus on nopea tapa toimittaa hakemus perille työttömyys-kassaan. Liitteet voit toimittaa postitse, faksilla tai sähköpostitse. Tutustu 24h- palveluun osoitteessa www.supertk.fi

t e k s t i s i r k k a r y t i n k i k u v a j a n n e h a r j u

2•2009 super 63

Verve järjestää yhteistyössä Suomen lähi- ja perus-hoitajaliiton ja Kelan kanssa Tyk-valmennuksen pk-sektorilla työskenteleville lähi – ja perushoitajille.

Pk-sektorin lähi - ja perushoitaj ien Tyk-valmennusSelvitysjakso: 11.8.–18.8.2009 ja 19.10.-23.10.2009.Valmennusjaksot: 24.2.-3.3.2010, 4.8.–10.8.2010 ja 22.11.–26.11.2010. Kelan kurssinumero: 34367.

Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus (Tyk) on tarkoite� u pitkään työelämässä olleille työnte-kijöille, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt tai joita uhkaa työkyvy� ömyys lähivuosina. Val-mennuksen ensisijaisena tavoi� eena on mahdollis-taa jatkamisesi nykyisessä työssäsi.

Hakuohjeet

Valmennukseen hakeudutaan työterveyshuollon kau� a. Hakemuksen lii� eeksi tarvitaan työter-veyslääkärin laatima B-lausunto terveydenti-lastasi. Hakemus lii� eineen (ETK/KELA7009) toimitetaan omaan Kelan toimistoon. Tiesithän, e� ä Tyk-valmennusta varten voit hakea Kelalta kuntoutusrahaa. Jos työnantajasi maksaa palkkasi kuntoutuksen ajalta, maksetaan Kelan kuntoutusra-ha suoraan työnantajalle.

Lisätiedot

• Kela: paikallistoimistot tai Kelan kuntoutusryhmä, suunni� elija Leena Pen� inen, puh. 020 634 3205 tai leena.pen� inen@kela.fi • Suomen lähi- ja perushoitajalii� o SuPer ry: suunni� elija Sari Erkkilä, puh. 09 2727 9152 tai sari.erkkila@superlii� o.fi • Verve: kuntoutustutkija Pirjo Rahikkala, puh. 020 757 4670 tai pirjo.rahikkala@verve.fi ja kuntoutussihteeri, puh. 020757 4609 tai kuntoutussihteeri@verve.fi Lisätietoja Verven palveluista www.verve.fi

Työhyvinvointiakehi� ämään

Nuoret SuPer-lähihoitajat laineilla III

– koulutusristeilyHelsinki-Tukholma-Helsinki Viking Line

M/S Mariella 23.–25.4. 2009

Täällä se on jälleen! Nuorten superilaisten laatuaan kolmas koulutusristeily Tuk-holmaan 23.–25.4.2009 Viking Linen M/S Mariella. Omavastuu-osuus on ainoastaan 50 €, sisältäen laivamatkan, hytin, kou-lutuksen, materiaalin sekä kokouslounaan, 2 x buffet-illallisen ja aamiaiset. Risteilyn alaikäraja on 21 vuotta ja yläikäraja 30 vuotta.

Varaa paikkasi välittömästi, ettet jää nuolemaan näp-pejäsi! Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lähe-tämme ilmoittautuneille kirjeitse lisätietoja viikolla 9.

OhjelmaTorstai 23.4.

11.00 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaalissa ja siirtyminen laivaan12.00 Kokouslounas13.00 Tervetuloa Ajankohtaista superilaisittain14.00 Terveelliset työajat14.45 Erilaiset toimintatavat – sama lopputulos16.00 Opiskelijan ohjaaminen16.45–17.30 Työsuojelu20.00 Viking Buffet

Perjantai 24.4.7.00–9.30 Aamiainen Vapaata aikaa Tukholmassa

eriytyvä ohjelma kunta / yksityinen puoli

15.00 Työelämän pelisäännöt: mm. palkka, lisät, lomat17.00 Tauko17.15 Ammatilliset asiat18.00 Koulutuksen päätös19.30 Viking Buffet

Lauantai 25.4. Aamiainen9.45 Laiva saapuu Helsinkiin

Rohkeasti laineille! Ilmoittaudu www.superliitto.fi / jäsensivut / sähköinen asi-ointi

Lisätietoja antaa opiskelija-asiamies Mari Niemi-Saari puh. (09) 2727 9150

64 super 2 •2009

– hyvän vanhenemisen asiantuntijaKoulutuspäiviemme aiheita ovat

eettiset kysymykset ja haavoittuvuuden kohtaaminen terveysliikunta ja senioritanssi toimintakyvyn arviointi ja kuntoutumisen edistäminen kansalais- ja vapaaehtoistoiminta.

Koulutamme vanhusten palvelujen ja hoidon asiantuntijoita, käytännön vanhustyöntekijöitä sekä liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaisia.

Yksittäisten koulutuspäivien lisäksi teemme hanke- ja kehittämistyötä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehittä-mämme kouluttajakoulutus tarjoaa edullisen ja tehokkaan tavan lisätä laadukkaita paikallisia palveluja ikäihmisille. Kou-lutamme tilauksesta myös eri puolilla Suomea. Vi erbjuder skolning också på svenska.

Lisätietoa: ikainstituutti.fi tai puh. (09) 612 2160

Mikkelin kaupunkiSosiaali- ja terveystoimi

Mikkeli, Itä-Suomen läänin ja Etelä-Savon maakunnan pääkaupunki, on 48 500 asukkaan monipuolinen ja kehittyvä kasvukeskus aktiivisen elinkeinopolitiikkansa, laajan koulutustarjontansa, kattavien palveluidensa ja erinomaisen sijaintinsa ansiosta. Painotamme toiminnas-samme hyvinvoinnin edistämistä, ennaltaehkäisyä, kuntouttavaa työotetta sekä palveluohjausta.

TERVETULOA TYÖHÖN TEHOTIIMIINPerustettavan uuden tehotiimiyksikön avulla varmistetaan osaavan henkilöstön saatavuus sekä resurssien kohdentami-nen palvelutarpeen mukaisesti. Tehotiimiläiset työskentelevät vanhusten palveluiden tulosyksiköissä, akuuttiosastolta kotihoitoon. Tehotiimiläisiltä edellytetään joustavuutta, yhteistyötaitoja sekä laaja-alaista osaamista ja halukkuutta toimia vaihtelevissa tehtävissä. Haemme Mikkelin sosiaali- ja terveystoimeen

12 LÄHIHOITAJAATiedustelut vs. osastonhoitaja Eveliina Haponen, puh. 044 794 4534 tai eveliina.haponen@mikkeli.fi Hakuaika päättyy 19.2.2009 klo 15.

Kelpoisuutena lähihoitajien toimiin on perushoitajan, apu-hoitajan tai lähihoitajan tutkinto soveltuvin suuntautumis-vaihtoehdoin.

Palkkaus määräytyy sovellettavan kunta-alan sopimuksen mukaan.

Toimet täytetään sopimuksen mukaan. Toimissa noudate-taan 4 kuukauden koeaikaa. Valitun on esitettävä hyväksyt-tävä lääkärintodistus terveydentilastaan 30 päivän kuluessa valinnasta tiedon saatuaan.

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle osoitetut kirjalliset hakemukset ansioluetteloineen lähetetään osoit-teeseen:

Mikkelin KaupunkiSosiaali- ja terveystoimi KirjaamoPL 167 (käyntiosoite: Kiiskinmäenkatu 5–7)50101 Mikkeli

Tuija Haatainen www.mikkeli.fi Vanhusten palveluiden tulosalueen esimies

1000 euroaMiten teidän työyhteisönnekäyttäisityöhyvinvointiin?

Onnitonni -SuPerin työhyvinvointikilpailuOnnitonni on SuPerin työhyvinvointikampanjaanliittyvä kilpailu, johon voivat osallistua superilaistentyöyhteisöt. Pohtikaa yhdessä millainen konkreettinenasia tai toiminta auttaisi lisäämään työyhteisönnehyvinvointia ja perustelkaa ideanne.

Parhaat ideat työyhteisöt pääsevät toteuttamaan onnitonnilla!

Osallistuminen on helppoa!Osoitteesta www.onnitonni.fi löydät kilpailun tarkat säännötsekä lomakkeen, jolla voitte ilmoittautua mukaan. Kilpailuaika on 24.12.2008 - 2.3.2009.SuPerin raati valitsee ehdotuksista kymmenen parasta ideaa, jotka työyhteisöt pääsevät myöhemmin toteuttamaan.

Onnia matkaan!

www.onnitonni.fi

Etsimme vielä neljää SuPer-lehteäOlemme jo saaneet suurimman osan arkistostamme puuttuvista lehdistä, mutta kaipaamme vielä näitänumeroita SuPerin käyttö-arkistoon lainaksitai lahjoituksena:

1958 talvinumero1963 numerot 1 ja 21983 numero 5

Ilmoitukset SuPer-lehteensuper-lehti@superliitto.fi

puh. (09) 2727 9175

2•2009 super 65

Oletko voinut vaikuttaa omiin työ-vuoroihisi? s. 10

Meillä on vihko, johon saa merkata tulevia toiveita. Hyvin olen saanut täy-tettyä ne toiveet, mitä olen halunnut.

Kuinka tarkkaan luet SuPer-lehden? s. 6

Aika tarkkaan, en ihan kaikkea. Kun on kuukausi aikaa, lehteen ehtii tutustua pikkuhiljaa vaikka yövuoro-jen aikana.

Pidätkö maksaruoista? s. 8Maksamakkarasta en, mutta jauhe-

maksapihvit ja maksalaatikko rusinoilla maistuvat.

Joudutko tekemään työtä yksin? s. 40

Yövuorossa kroonikkopuolella jou-dun joskus olemaan yksin. Muuten kaverin saa aina, kun tarvitsee, esimer-kiksi nostoihin. Joskus oikein haluaa tehdä töitä yksin, esimerkiksi haavahoi-doissa se onnistuu hyvin.

Minkälaisia piristävää vierailuohjel-maa haluaisit tuoda laitoksiin? s. 54

Esittävää taidetta, kuten pieniä tans-siesityksiä tai klovnin. Vanhojen tans-sien aikaan meillä käy lukiolaisia. Päivä-kodista käydään laulamassa, koska van-hukset tykkäävät lapsista.

Oletko työskennellyt ulkomaalais-ten hoitajien kanssa? s. 16

Nytkin meillä on ollut muualta tul-lut hoitoapulainen ja laitosapulainen. Mukavia työkavereita.

Oletko ohjannut nuoria työn pariin? s. 20

Parhaillaan ohjauksessani on kaksi

opiskelijaa. Mukavaa se on, vaikka vie aikaa. Mielelläni opastan nuoria, jotka aktiivisesti haluavat oppia uutta.

Mitä Pyhäjärvelle kuuluu?Tänne ollaan muodostamassa nel-

Lähihoitajille löytyisi töitä myös keskeltä Suomea. Pyhäjärven-Kärsämäen ammat-tiosaston puheenjohtaja Maire Laakkonen kertoo, että työvoiman saaminen on vai-keaa.

– Muutama käsipari saisi olla enem-män töissä ainakin kunnallisella puolella. Rahastahan tuo on kiinni. Tilanne on vuosia ollut sama. Työttömiä ei ole, joten lomittajistakin on joskus pula. Terveys-keskuksessa osastonhoitaja saa olla ajoit-tain ihmeissään, että mistä löytyy sairas-lomalaisille sijaisia.

Laakkonen toimii viidettä vuottaan ammattiosastonsa puheenjohtajana. Su-perilainen hän on ollut vuodesta 1996, jolloin valmistui oppisopimuskoulutuk-sesta. Ay-uraa on kertynyt myös TNJ:n hallituksesta, ammattiosaston hallituk-sesta, varapääluottamusmiehen pestistä ja nykyään hän toimii myös luottamusmiehenä puheenjohtajan tehtävien ohessa.

Laakkosen työpaikkana on Pyhäjärven terveyskeskuksen vuodeosasto, tällä het-kellä akuuttiosasto. Terveyskeskuksessa hän on työskennellyt koko ajan valmistumi-sensa jälkeen. Oppisopimuskoulutuksensa hän kävi silloisella kunnan sosiaalipuo-lella, jossa hän oli ollut perhepäivähoitajana 18 vuotta.

Pyhäjärven-Kärsämäen osastoon kuuluu 130 jäsentä, ja ikää osastolle on kerty-nyt reilut 30 vuotta. Molemmissa kunnissa superilaisia on eniten kuntatyönantajan palveluksessa, mutta yksityisiä hoitokoteja löytyy kummastakin kunnasta. Yhteensä superilaisia on yli kymmenessä alueen työpaikassa.

Ammattiosasto on tehnyt teatteriretkiä, ruskaretkiä ja ostosretkiä. Pari vuotta sit-ten ryhmä vieraili Helsingissä ja kävi liiton toimistossakin tutustumassa paikkoihin. Viime syksynä ohjelmassa oli hemmottelukampanja, jossa osasto maksoi osan jäsen-tensä kampaaja-, hieroja- tai kauneushoitolakuluista.

– Joskus tuli hieman tuhlattuakin osaston rahaa, mutta viime vuodet on menty säästölinjalla. Nyt oli sitten taas kertynyt vähän ylimääräistä, ja tästä annettiin osa jäsenten hyvinvointiin.

jukka järvelä

jän kunnan sote-piiriä, johon kuuluvat Pyhäjärven ja Kärsämäen lisäksi Reis-järvi ja Haapajärvi. Käytyjen palaverien perusteella luulisin, että tämä on hyvä asia. Hanke saattaa aiheuttaa myös ammattiosastojen yhdistymisiä.

P.S. PYHÄJÄRVEN-KÄRSÄMÄEN

AMMATTIOSASTO

tällä palstalla super in ammatt iosastojen edustajat er i puol ilta maata puhuvat lehden a ihe ista .

Terveisiä keskeltä Suomea!

Maire Laakkonen aloitti viidennen vuo-tensa ammattiosaston puheenjohtajana.

66 super 2 •2009

Koulun penkiltä työelämään

mitä mieltä?SuPer-lehden tammikuun Mitä mieltä? -kysy-

mykseen vastanneiden kesken arvottiin kaksi

SuPerin tuotepalkintoa. Palkinnot lähtevät

Elina Seppälälle Katinalaan ja Annikki Korho-

selle Kiiminkiin.

ristikkoratkaisu 1/2009

Kuulumisia Lue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuu

kutsut Lohjan ammattiosasto 806:n kokous

pidetään 3.3.2009 klo18 Lohjan kaupungin-

talon, Monkolan saunaosastolla. Kokous on

avoin kaikille ja toivomme jäsenten ehdotuksia

ammattiosaston toiminnan suhteen.

Helsingin Sosiaalitoimen ao 819 järjestää

jäsenilleen matkan 14.3.2009 Lahden kaupun-

ginteatteriin. Esitys Piaf – Pikkuvarpunen alkaa klo

13. Lähdemme klo 11 junalla. Paluumatka oma-

toimisesti. Omavastuu menomatkasta ja lipusta

25 €. Ilmoittautumiset 13.2. mennessä. paivi.

salmen@superliitto.fi tai puh. 040 5603 339.

Suomen vastaanotto-osastoavustajat ry. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään opin-

topäivien yhteydessä torstaina 19.3.2009 klo

17 alkaen, Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2.

Esillä sääntömääräiset asiat.

Jyväskylän ao 413. Sääntömääräinen

kevätkokous 25.3.2009 klo 17.30 Lounaskah-

vila Tiinassa (ent. Lounaskukko) Hannikaisen-

katu. Ilmoittautumiset pj Anu Tarvaiselle 16.3.

mennessä puh. 050 528 2550.

Lähetä kuulumiset ja kutsut maaliskuun

SuPer-lehteen 8.2. mennessä ja huhtikuun

lehteen 6.3. mennessä. Tekstit ja kuvat voi

lähettää osoitteella super-lehti@superliitto.fi

tai SuPer-lehti, Ratamestarinkatu 12, 00520

Helsinki.

Vuoden 2008 superilaiseksi

valittu Maire Laasonen vietti

viimeisen työpäivänsä Peppi

Pitkätossun kesakoissa ja

leteissä. Kiitos Mairelle muka-

vista työvuosista. Toivotamme

nautinnollisia eläkepäiviä sinne

Saimaan rannalle.

Työtoverit, Armilan sairaala osasto 6, Lappeenranta

Tammikuun SuPer-lehden ristikkokisan voitti

Kristina Knapas Turusta. Lämpimät onnitelut!

A H A V A T K A P O

N I L A I P A N A T

O S A T O N M U N I

A S S I A L A S I N

I R E T A I

A L P I T V A K K A

A L A V A A R E K A

S Ä R I N Ä P I I T A A P O

I K A I V O T R I N N U S

A M A R T J E N A I N N A

Ä A R I N A I T Ä M A A T

K A S A A T E T M A N I A

E R T A M A S I A M N

L Ä K I T K A I N Ä K E E T

U I I N K I L Ä T A I N E

S Y K E A A R I U P A S S

A L U K S I B I L L M A A T

K Ö L I T U A N V U O K S I

A S U T T U G A M A S U U TAnjalankosken ja Kuusankos-

ken ammattiosastot yhdistyivät

vuoden alussa yhdessä Kou-

volan ammattiosaston kanssa.

Kouvolan ammattiosaston en-

tinen puheenjohtaja Teija

Kauppinen luovutti johtajan

nuijan uudelle puheenjohta-

jalle Riitta Harjulle. Haasteita

Harjulla riittää, sillä yhdisty-

misen myötä hänen luotsat-

tavanaan on noin tuhannen

jäsenen ammattiosasto.

Raahen aikuiskoulutuskeskuksesta valmistui ryhmä lähihoitajia 15. tammikuuta 2009. Koulut-

tajana toimi Oulun aikuiskoulutuskeskuksen sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Kuvassa vasemalta

Mari Kivijärvi, Sanna Kiilakoski, Jukka Säily, Sirkka Mattila, Marjo Honkala, Miia Varpenius, Kristiina

Isokääntä ja Paula Kaitera.

Aini Matinlauri, Raahen ammattiosasto

Ammattiosasto kasvoi ja puheenjohtaja vaihtui

Peppinä eläkepäivien viettoon

2•2009 super 67

Lumix DMC-TZ5E-K -digikameran

(arvo n. 400 euroa) voitti

1. Minna Koiranen

Nokian 2760 -kamerakännykän (arvo n. 100 euroa) voittivat

1. Pirjo Kivelä

2. Ulla-Maija Holappa

3. Perpetua Kajas

SuPerin tuotteita voittivat

1. Sinikka Piiroinen

2. Sirpa Loki

3. Laura-Kaisa Ahmaoja

4. Elina Harju

5. Mari Jokela

6. Pirkko Laaksonen

7. Eija Mylly

8. Seija Virtanen

9. Pirjo Granholm

10. Sari Kiiskinen

11. Tiina Tapaninen

12. Jaana Pursiainen

13. Varpu Kolari

14. Arita Kykyri-Korkeaniemi

15. Satu Koivusipilä

16. Leena Hietula

17. Mika Tyni

18. Riikka Ahvensalmi

19. Tiina Halonen

20. Elina Seppälä

Palkinnot on lähetetty ennen joulua.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille.

Oulussa kuntoiltiin

Kuulumisia Lue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuu

Joukko reippaita superilaisia vietti kuntoremonttilomaa Oulun Edenissä 3.–8. marraskuuta 2008.

Nähdään taas treffeillä huhtikuun lopussa. Huotarin Sirpa toivottaa kaikille mukavaa vuoden

2009 jatkoa.

Jyväskylän ammattiosasto 413 kiittää

kaikkia meitä muistaneita ja kaikkia

juhliin osallistuneita jäseniä. Teitte

juhlasta onnistuneen. Hyvää alkanutta

vuotta kaikille! Terveisin hallitus.

Onnittelut!Ammattiosastomme jäsenet Kati ja Ari-Pekka

ovat kihlautuneet 24. joulukuuta 2008. Onnea

toivottaa Tornion ammattiosasto 104.

Kiitokset Jyväskylästä

SuPer-lehdenlukijatutkimuksen arvonnassa palkitut

Suomi tarvitseeSupernaisia ja Supermiehiä!

SuPer on lähi- ja perushoitajien oma liitto. Tällä hetkellä meitä superilaisia on jo 70 000. Mitä suurempi superilaisten joukko on, sitä vahvempia olemme!

Paras henkilö suosittelemaan SuPerin jäsenyyttä on aktiivinen ja tyytyväinen superilainen. Kutsummekin kaikki jo SuPerin jäsenenä olevat mukaan jäsenhankintakampanjaamme kasvattamaan joukkoamme!

Jäsenhankintakampanja on parhaillaan käynnissä, joten tartu toimeen. Aikaa sinulla on 30.4.2009 asti. Uusien jäsenten liittymislomakkeiden tulee olla SuPe-rissa viimeistään 15.5.2009, jotta on oikeutettu palkintoihin.

Katso kampanjan tarkemmat ohjeet

SuPer-lehdestä 1/2009 tai nettisivuilta

www.superliitto.fi

Suosittele SuPeria

ja voita palkintoja!

toimisto

Kehittämisyksikkö

• telefax (09) 2727 9120• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171• suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti p. 2727 9151• suunnittelija Sari Erkkilä p. 2727 9152• suunnittelija Soili Nevala p. 2727 9157• suunnittelija Lena Öhman-Jokinen p. 2727 9153• suunnittelija Maria Erkheikki-Kurtti p. 2727 9154• suunnittelija Paula Soivio p. 2727 9156• suunnittelija Pirjo Lukkari p. 2727 9148• suunnittelija Johanna Rosenberg p. 2727 9296• opiskelija-asiamies Mari Niemi-Saari p. 2727 9150• sihteeri Raili Nurmi p. 2727 9172• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298

SuPer-lehti• telefax (09) 2727 9120, super-lehti@superliitto.fi • johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171• päätoimittaja Leena Lindroos p. 2727 9174• taittava toimittaja Jukka Järvelä p. 2727 9176• toimittaja Marjo Sajantola p. 2727 9173• toimittaja Sonja Kähkönen p. 2727 9175• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298

Tietohallintayksikkö• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171• atk-asiantuntija Sakari Hulkkonen p. 2727 9145• atk-asiantuntija Irja Nevala p. 2727 9158• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298• atk-tuki: atk-tuki@superliitto.fi

Työttömyyskassa • postiosoite: PL 117, 00521 Helsinki• käyntiosoite: Kellosilta 3• internet: www.supertk.fi (24h)• palvelunumerot: (09) 2727 9377 ja (09) 2727 9399 ma–pe klo 9–15• sähköpostit: tkpalvelu@supertk.fi tai etunimi.sukunimi@supertk.fi • telefax (09) 278 6531• johtaja Stefan Högnabba

SuPer myös internetissä: www.superliitto.fi

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@superliitto.fi

Ratamestarinkatu 1200520 Helsinki

Puhelinvaihde• (09) 2727 910

• puheenjohtaja Juhani Palomäki p. 2727 9121• puheenjohtajan sihteeri Sari Äikäs p. 2727 9122• telefax (09) 2727 9220

Yleishallinto• telefax (09) 2727 9120• pääsihteeri Markku Silvennoinen p. 2727 9123• tiedotuspäällikkö Sari Tirronen p. 2727 9162• tiedottaja Sari Järvinen p. 2727 9138• järjestöpäällikkö Raija Moilanen p. 2727 9136• järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho p. 2727 9134• järjestöasiantuntija Reita Johansson p. 2727 9137• järjestöasiamies Anne Meriläinen p. 2727 9113• koulutussihteeri Marianne Ronkainen p. 2727 9124• sihteeri Aira Silvasto p. 2727 9135

Talous- ja henkilöstöyksikkö• telefax (09) 2727 9120• talous- ja henkilöstöjohtaja Anne Panttila p. 2727 9127• asiakaspalvelusihteeri Merja Poikselkä-Takala P. 2727 9294• henkilöstösihteeri Kirsi Kauppinen p. 2727 9126• kirjanpitäjä Leena Luostarinen p. 2727 9128• laskentasihteeri Mervi Härkönen p. 2727 9125• laskentasihteeri Heli Utter p. 2727 9129• toimistopalvelusihteeri Kaarina Laintila p. 2727 9118

Edunvalvontayksikkö• puhelinpalvelu (09) 2727 9160 ma–pe klo 9–15• telefax (09) 2727 9120• johtaja Anne Sainila-Vaarno p. 2727 9167• yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens p. 2727 9163• edunvalvonta-asiamies Riitta Lehtovirta p. 2727 9165• edunvalvonta-asiamies Eila Koponen p. 2727 9132• edunvalvonta-asiamies Sari Kaartoaho p. 2727 9179• lakimies Merja Hyvärinen p. 2727 9166• lakimies Tuomas Hyytinen p. 2727 9119• lakimies Mari Stenberg p. 2727 9161• lakimies Karoliina Partanen p. 2727 9131• lakimies Anna-Reetta Friipyöli p. 2727 9133• lakimies Riitta Saarikoski p. 2727 9114• tutkija Terttu Kullas p. 2727 9159• koulutussihteeri Tarja Sundqvist p. 2727 9164

Jäsenyksikkö• puhelinpalvelu (09) 2727 9140 ma–pe klo 9–15• jäsensihteerit Piia Partanen, Päivi Askolin, Paula Wirén, Katja Sirkiä, Irma Dahlbacka, Tiina Pertilä, Milena Partanen ja Rita Brand• telefax (09) 2727 9155• palveleva sähköposti: jasenrekisteri@superliitto.fi

supersvenska

supersvenskaö v e r s ä t t n i n g a r j o n n a s ö d e r q v i s t

H

Primärvården krävertotal förbättring

älsovårdscentraler-nas framtid har väckt mycket diskussion. Det handlar inte bara om läkarbristen och

lockandet av läkare till hälsovårdscen-tralerna, utan om att förbättra hela primärvården. Utgångspunkten borde vara kundens behov. Hälsovårdscentra-lerna skall erbjuda kommuninvånarna den service de behöver, servicen skall fås vid rätt tidpunkt och erfarenheten av servicen sådan att man också gärna i fortsättningen använder sig av den.

En betydande målsättning som är inskriven i regeringsprogrammet är att förbättra primärvården. Man försöker uppnå det genom bland annat det stora utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (Kaste) samt genom hälso-vårdscentralernas egna utvecklingspro-gram. En av Kaste-programmets mål-sättningar är en tillräcklig och kun-nig personal. Förnyandet av ledarska-pet och utvecklandet av välmåendet på arbetet anses vara en nyckelfaktor för att kunna garantera tillgången till per-sonal.

Ännu för tillfället får hälsovårdscen-tralerna kompetent vårdpersonal. Men så är fallet nödvändigtvis inte i framti-den, om man inte satsar tillräckligt på personalens välmående. En tillräcklig och utbildad personal är ännu också en viktig faktor som gör branschen lock-ande utöver lönen. De här måste fås i skick.

På hälsovårdscentralerna slösar man på knappa resurser. Man måste ta i bruk alla arbetstagares kunnande som baserar sig på utbildning och erfaren-het. Primärskötarnas och närvårdarnas kunnande måste utnyttjas så vittom-fattande som möjligt på mottagningar och bäddavdelningar. Närvårdare och primärskötare borde i större utsträck-ning vara ansvariga vårdare av till exem-pel diabetiker, astmatiker och personer med demens.

Målsättningen med utvecklingen av arbetsfördelningen borde vara att man genom den når uppställda målsätt-ningar, förbättrar kvaliteten på vården och garanterar patientsäkerheten samt god vård av patienterna. Samtidigt för-bättras arbetsmotivationen, arbetsväl-måendet och resultatrikedomen, efter-som uppgifterna är tillräckligt mångsi-diga och utmanande.

Kunnigheten upprätthålls genom lämplig fortbildning. För våra med-lemmars del har fortbildningen inte genomförts så som lagen och rekom-mendationen för fortbildning förutsät-ter. Arbetstagarna har rätt att uppdatera sitt kunnande och arbetsgivaren måste ge möjlighet till det.

Utvecklingen av primärvården krä-ver omfattande samarbete mellan olika aktörer. Fackorganisationerna, kom-munarbetsgivaren, statsförvaltningen och forskningsanstalterna måste samar-beta intensivt för att trygga social- och hälsovårdstjänsterna. Den kommunala

servicen är också i framtiden ryggra-den i Finlands social- och hälsovård. Befolkningens åldrande får inte leda till att kommuninvånarna blir ojämlikt behandlade.

o r d f ö r a n d e j u h a n i p a l o m ä k i

supersvenska

l e e n a l i n d r o o s

SuPer har samtidigt och synligt tagit itu med fl era problem i anslutning till medlemskapets arbetsför-hållanden. I tävlingen för arbetsvälmående förvän-tas arbetsgemenskapen komma med konkreta idéer för att stöda välmåendet. De bästa av dem kan för-

verkligas med priset på tusen euro var och ännu i februari hinner man komma på idéer. På Alla hjärtans dag startar offi -ciellt kampanjen för att rensa bort visstidsanställningar och förbättra bemötandet av visstidsanställda. Det här temat är den röda tråden hela vårterminen ända till slutet av maj. Vi försöker också få gänget av superkvinnor och -män att växa. Den bästa förespråkaren för medlemskap är en SuPer-medlem själv, så det lönar sig att öppna munnen nu när både föresprå-karen och den nya medlemmen belönas.

När jag skriver den här texten har SuPer fått ännu ett nytt ansikte. Musiken spelar och barnens glada röster hörs över det övriga sorlet i våra utrymmen. Vi har många besökare, efter-som vi för första gången fi rar Nationella närvårdardagen. Till dess ära är det öppet hus från morgon till kväll för alla dem som vill bekanta sig med förbundets verksamhet och persona-lens arbete. Från och med i år fi ras Nationella närvårdardagen alltid den 27 januari, alltså vid samma tidpunkt då förbundet för 61 år sedan grundades. Närvårdaren har förtjänat märkes-dagen, eftersom det redan fi nns 83 000 utexaminerade och varje år examineras 7000 till för det dyrbara arbete som den närmaste vårdaren.

På vår begäran gjorde Taloustutkimus en läsarundersök-ning på novembernumret, som utkom ifjol. Resultaten var överpositiva. Vi i redaktionen strävar efter att göra vårt arbete så bra som möjligt både med hjärna och hjärta, men vi kunde

ändå inte vänta oss att över 90 procent skulle vara nöjda med både texter, bildsättning och layout. Speciellt tacksamma är vi över de många fria svar, där ni berättar era önskemål och ger bra artikelidéer som helt bra kan genomföras. Svaren är för oss ett viktigt arbetsred-skap för att utveckla innehål-let och vi tar i bruk det genast. Varmt tack till alla er som del-tog i undersökningen och gav utvecklingsidéer.

För enoch alla

super-tidningen blir noggrant lästoch sparas länge

t e x t l e e n a l i n d r o o s

Förbundstidningen SuPer fi ck väldigt bra betyg i en läsar-undersökning som genomfördes av Taloustutkimus i slutet av förra året. Läsarna är mycket nöjda med både tidning-ens textinnehåll, bildsättning och utseende: att texterna var mycket bra tyckte 95 procent, bildsättningen 93 procent och layouten 95 procent av de svarande.

Läsarundersökningen gjordes på basis av novembernum-ret år 2008. I den kom det fram att man minns vår tidning och att den blir välläst. Åtta av tio av dem som svarade sade att de hade läst tidningen och nästan alla, 97 procent av de svarande, har åtminstone bläddrat i den. Många sparar också SuPer-tidningen länge: 43 procent sparar den ett halvt år eller längre och var tredje minst en eller två månader.

I medeltal läser man SuPer-tidningen 59 minuter. Lästiden är väldigt lång jämfört med andra motsvarande förbundstid-ningar och tiden överskrider också genomsnittslästiden för facktidningar som man kan prenumerera på. I medeltal läser 2,4 personer en SuPer-tidning.

88 procent av de svarande tycker att tidningen är nyttig och till och med 47 procent att den är mycket nyttig. Också det här procenttalet är mycket högt jämfört med andra för-bundstidningars läsarundersökningar. Majoriteten av tid-ningens läsare, 64 procent, får information som stöder arbets-uppgifterna. Den absoluta majoriteten vill läsa den tryckta tidningen. Också tidningens annonser tillfredsställer största delen, eller 81 procent av läsarna.

sakkunnig och aktuell

I undersökningen gavs läsarna olika påståenden. Helt av samma åsikt eller delvis av samma åsikt var de som deltog i undersökningen på följande punkter:

• artiklarna i tidningen är sakkunniga 98 %• tidningens innehåll är aktuellt 98 %• tidningen är lättläst 96 %• tidningen ger en positiv bild av SuPer 96 %• tidningens artiklar är högklassiga 89 %• tidningens layout lockar till läsning 88 %• tidningen är till innehållet mångsidig 88 %

Djärvhet saknar läsarna av tidningen, eftersom bara 66 procent av de svarande ansåg att tidningen är djärv. De mest lästa ämnesområdena i tidningen är sjukdomar och deras vård, arbetsvälmående, SuPer-medlemmarnas arbetsliv och personporträtt. Minst tre av fyra av de svarande har läst dem. Samma ämnen är också högst på önskelistan.

Nästan 600 läsare svarade på SuPers läsarundersökning. Hälften av svaren kom genom samplet och hälften var fria svar på förbundets webbsidor. Fyra av de svarande prenume-rerar på tidningen och de övriga är SuPer-medlemmar. 97 % av de svarande är kvinnor. Av dem som deltog i undersök-ningen har 60 procent närvårdarutbildning.

Bland dem som deltog i undersökningen lottades en kamera ut, tre mobiltelefoner och SuPer-produkter. Prisen har postats till mottagarna, namnlistan fi nns under Kuulu-misia-spalten på sidan 67.

supersvenska

supers medlemsförmåner år 2009

SuPers medlemmar får mångsidiga för-måner. Mer exakta uppgifter hittar du på internetadressen www.superliitto.fi .

Som medlem har du tillgång till• förbundets tjänster i juridiska frågor och avtalsfrågor samt rådgivningsser-vice• tjänster som erbjuds av fackavdel-ningen, förtroendemannen, arbetar-skyddsfullmäktige, kontaktmedlem-men på arbetsplatsen• mångsidig utbildning i fackliga frågor, föreningsverksamhet och intressebevak-ning, årliga riksomfattande studiedagar på fi nska och svenska• fackavdelningens fritids- och annan verksamhet• arbetslöshetskassans arbetslöshets-skyddsförmåner och service• SuPer-tidningen som kommer hem en gång i månaden• SuPer-kalendern som kommer hem en gång per år• närvårdarmärket eller förbundets medlemsmärke gratis för nya medlem-mar• förbundets ekonomiska stöd i en ar-betskonfl iktssituation

Försäkringsförmåner. SuPers med-lemmar och studerandemedlemmar har genom förbundet ansvars- och rätt-skyddsförsäkring. De som verkar i för-bundsverksamheten har en förenings-försäkring. Studerandemedlemmarna har studie- och fritidsolycksfallsförsäk-ring. Patientförsäkring för de företa-

garmedlemmar som arbetar ensamma. Medlemmarna får dessutom Grupp-sampo Primus grupplivs- och olycks-fallsförsäkring samt förmånliga olycks-fallsförsäkringar för barn och dess-utom rabatt på andra försäkringar som erbjuds av If-försäkringsbolaget.

Semesterbostäder. SuPer har semester-bostäder i Ylläs, Rukatunturi, Puumala, Punkaharju, Nagu och en stadsbostad i Helsingfors. Medlemmarna kan ansöka om semesterbostäderna två gånger per år. Ansökningsblanketten publice-ras i SuPer-tidningen och på förbun-dets hemsidor. (Dessutom fi nns det i Vuokatti en semesterbostad som i för-sta hand är till förfogande för personer som har förtroendeuppdrag i SuPer.)

Semesterstöd beviljat av SuPer. Se-mesterstödet är 170 euro. Det är menat för SuPer-medlemmar förutom stude-randemedlemmar. Semesterstödet delas ut enligt längden på medlemskapet på följande sätt:

/ stödet fåröver 30 år / 55 medlemmar20–29 år / 55 medlemmar10–19 år / 20 medlemmarunder 10 år / 10 medlemmarpensionärer / 10 medlemmarSökandena i varje grupp rangordnas

enligt längden på medlemskapet och semesterstödet delas ut till så många som det räcker till.

Medlemmen reserverar en tre dagar

(två nätter) lång semester på en semes-terort antingen i Finland, i övriga Nor-den eller i Estland. Semesterstödet betalas ut till medlemmen efter semes-tern mot betalningskvitto. Semesterstö-det kan inte användas till understödd semester eller till förbundets semester-bostäder. Man ansöker om semester-stöd årligen i december.

Lomaliitto. De understödda semes-trarna och rabatterna man får på Loma-liittos semesterorter hittar du på adres-sen www.lomaliitto.fi och på www.superliitto.fi .

Friskvårdsvecka. Toimihenkilölomat, som stöds av Ray, beviljar stöd för en fem dagar lång handledd friskvårds-vecka. Följande ansökningstid är våren 2009. För mer information gå till adres-sen www.superliitto.fi .

Medlemsförmåner. OP-gruppen, Nordea, SampoPankki, Teboil, euroS-hell, Viking Line, Tallink-Silja Line, Eckeröline, Instrumentarium, Cumu-lus-, Rantasipi-, Holiday Inn- ja Ramada-hotellen, Hotelli Keurus-selkä, Kylpylähotelli Kuntoranta, Sola-ris-lomapaikat, Kaleva Travel, Vandrar-hemsorganisationen i Finland-SRM rf, VVO och nätbutiken Reittipiste. Före-tagarmedlemmar får hjälp från Yritys-kummit (info@yrityskummit.fi ). Fack-avdelningarna har också lokalt förhand-lat medlemsförmåner. Ta kontakt med den egna fackavdelningen om saken.

Medlemskapetslängd

förbundets medlemsavgifter 2009

Medlemsavgift 1,2 %. Ordinarie medlem i förvärvsarbete, på basis av förskottspliktig löneinkomst. Av inkomstrelate-rad dagpenning eller övrig arbetslöshetskassaförmån. Av lön under tiden som moderskaps-, faderskaps- eller sjukdagpen-ning utbetalats. För arbetsperiod utomlands under kort tid (ca 2 mån.).Medlemsavgift 6 euro per månad. Person som tillfälligt är borta från arbetet (hemmavarande). Person som deltar i fortbildning eller kompletteringsutbildning, undantagsvis de månader man arbetar då medlemsavgiften är 1,2 % av löne-inkomsterna. Person som är utomlands (innehåller inte a-kas-sans medlemsavgift). Person som får närståendevårdsstöd.Medlemsavgift 10 euro per månad. Medlem som är företa-gare inom social- och hälsovårdsbranschen eller privat famil-jedagvårdare. Medlemsavgiften till förbundets a-kassa ingår i

medlemsavgiften för högst den tid som företagarmedlemmen kan tillhöra förbundets a-kassa (högst 18 mån.).Medlemsavgift 17 euro per år. Medlem med tills vidare i kraft varande ålderdoms-, invaliditets- eller arbetslöshetspension eller medlem med tills vidare i kraft varande rehabiliteringsstöd.Befriad från medlemsavgift. Medlem som får förmåner som utbetalas av Fpa och pensionsanstalter eller försäkringsbo-lag (t.ex. moderskaps- eller föräldrapenning, hemvårdsstöd, arbetsmarknadsstöd, praktikpenning). Medlem som arbetar med utvecklingssamarbete eller missionsarbete. Medlem som utför värnplikt, vapenfri tjänst eller civiltjänst.Studerandemedlem. En studerandemedlem i SuPer som stu-derar till närvårdare, farmanom, läkemedelstekniker eller till social- och hälsovårdssekreterare är befriad från medlemsav-gift under hela studietiden.

supersvenska

Kulturhandbok på fi nska för vårdbranschen

Moralregler en utmaningi vårdarbetet

t e x t a n t t i v a n a s

I Finland lever för tillfället invandrare från 150 olika länder. Alla ställer sig inte lika entydigt till medicinen som fi nländarna, till exempel islam kräver att män och kvinnor är isolerade också i hälsovårdstjänsterna. I Duodecims nya

bok får man veta hur man undviker kultur- och religionskrockar.

Muslimers och fi nländares syn på god vård skiljer sig inte mycket från varandra. Våra vårdarrangemang passar nödvän-digtvis ändå inte muslimer, eftersom islam vill isolera kvinnor och män också i hälso- och sjukvården, berättar Anas Hajjar, läkare och ordförande för Finlands islamiska råd.

Orsaken till kraven ligger i islams syn på människans sex-ualitet och den fria sexualitetens fördärvlighet. Fri kontakt mellan de olika könen passar endast inom äktenskapet eller mellan nära släktingar, men annars skall det vara avstånd mel-lan könen.

– I hälso- och sjukvården betyder det att män så långt som möjligt skall vårda män och kvinnor vårda kvinnor, samman-fattar Hajjar i sin artikel i boken Seksuaalisuus eri kulttuureis-sa (Sexualitet i olika kulturer).

Boken utgavs i oktober ifjol av Duodecim och bokens redaktör Pirkko Brusila, specialläkare i kvinnosjukdomar och förlossningar, samlade religionsvetare, läkare, präster eller per-soner som annars känner till sin kultur och i boken skriver de om intimitet, sexualitet och integritet i den egna religio-nen eller kulturen. Boken är nödvändig läsning för dem som arbetar inom hälso- och sjukvården, skolan, ungdomsarbete eller inom socialbranschen.

nöden går förbi moralregler

Enligt Hajjar har det ingen betydelse till vilken religion läka-ren eller vårdaren hör; en kristen kan vårda en muslim utan hinder och tvärtom. Muslimerna borde ändå få träffa en läkare av det egna könet.

Om läkaren har en tolk med sig, biträdande vårdare eller studerande, så borde de också vara av samma kön som patien-ten. Så mycket går man ändå till mötes att tolken kan vara en man eller kvinna, om undersökningen inte kräver att patien-

ten klär av sig.Det är ändå helt tillåtet att använda sunt förnuft och rim-

lighetsprincipen tillämpas. Om det i brådskande fall inte fi nns en kvinnlig läkare som kan hjälpa den kvinnliga patienten, kan läkaren vara en man om patientens make fungerar som förkläde. En gynekolog eller urolog kan vara av annat kön om det skulle orsaka stor skada åt patienten att inte genomföra undersökningen. Patientens nöd är alltså viktigare än moral-reglerna.

En muslimkvinna måste alltid förvarnas om en man-lig läkare eller vårdare kommer in i rummet, så man skall inte glömma att knacka på dörren. Speciellt viktig skall man vara med att inte komma in i rummet mitt under en käns-lig undersökning. Det kan hända till exempel då en arbets-tagare vid sjukhuset ”i förbifarten” skall säga någonting åt sin kollega. Hos husläkaren och på mödrarådgivningen kan man undvika generande situationer med omtänksamhet och genom att på förhand komma överens om hur man sköter det praktiska. Kvinnliga läkare kan undersöka den manliga kolle-gans kvinnliga muslimska patient och tvärtom.

fastan gäller också mediciner

Islam ställer värderingar i vården i viktighetsordning som är lätta att godkänna oberoende av religion eller kultur. Det vikti-gaste är personalens pålitlighet, etik och yrkeskompetens. Kön och tro kommer enligt Hajjar först efter de här grunderna.

– Religionen är ingen garanti för att kraven uppfylls. En icke-muslim kan helt bra vara pålitligare, mer kompetent eller mer etisk än en muslim, och oberoende könet mer lämplig, funderar Hajjar.

Preventivmedel är tillåtet i islam, så länge det inte är bestå-ende; avbrutet samlag och kondomer kände man till redan på

supersvenska

JA

NE

T B

UR

GE

SS

islams urtid. Preventivpiller och spiral godkänns, men akut p-piller bara i specialfall och med läkarens ordination. Ste-rilisation godkänns om en ny graviditet skulle riskera mam-mans liv.

Konstgjord befruktning är tillåtet, men bara mellan makarna. En främmande kvinnas äggceller eller en främ-mande mans sperma får alltså inte användas. Abort är förbju-det, men rimlighetsprincipen går också i den här frågan före absolut förbud. För att rädda mammans liv kan abort göras.

Muslimer fastar en månad per år. Enligt Hajjar bryter medicinerna fastan, om de tas via munnen, näsan, ändtar-men eller slidan. Mediciner som ges i ådern eller muskeln eller mediciner för utvärtes bruk är tillåtna under fastetiden.

Det är ändå tillåtet att ge och ta nödvändiga medici-ner även under fastan och patienten kan gottgöra ”brottet” genom att fasta senare. Det samma gäller gravida kvinnor eller kvinnor som ammar.

röra men inte se

Filosofi e doktor och forskare i islam Helena Hallenberg påminner i sin artikel att utlandsfödda patienters attityder och krav beror mer på den kulturella bakgrunden än reli-gionen. Hur troende en muslim är kan variera, precis som bland kristna, från fundamentalistiskt till förvärldsligat pas-sivt troende.

Tillåtelse och humanism är inte bara de utvecklade väst-ländernas ensamrätt. Finnarna har på sistone diskuterat en luthersk präst beslut om att byta kön. En liknande diskussion fördes enligt Hallenberg i Kairo år 1982, när en ung manlig studerande hade gjort en könsbytesoperation för att uppnå en balanserad könsidentitet. Enligt ett utlåtande av islams lärda, fatwan, var operationen tillåten eftersom det var frå-gan om att bota mannens sjukdom och inte bara hans vilja att byta kön.

Om patienten är muslim, så måste personens intimi-tet skyddas bättre än vanligt, rekommenderar Hallenberg. Patienten måste få klä av sig skyddad från blickar och komma till undersökningsbordet i en handduk. Islams tabun verkar inrikta sig på speciellt tittande:

– När en ogift västerländsk kvinna på 1970-talet i Irak gick på gynekologiska undersökningar, så var en äldre lokal kvinna med som förkläde under undersökningen. Den man-liga gynekologen gjorde den inre undersökningen under ett lakan, så att han inte direkt såg patientens könsorgan, berät-tar Hallenberg.

romska kvinnor döljer graviditeten

De traditionella fi nska religiösa samfunden begränsar van-ligtvis inte sina medlemmars möjligheter till vård. Det mest kända undantaget är Jehovas vittnen med blodförbudet. För-budet gäller utöver blodtransplantation också blodets huvud-komponenter röda och vita blodkroppar, blodplättar och blodplasma.

Annars ställer sig Jehovas vittnen till vårdsituationer såsom

majoriteten av medborgarna, till exempel nakenhet är inget problem, trots att vårdaren är av annat kön än patienten, skri-ver teologie magister Ronja Venesperä.

Enligt Venesperä är Jehovas vittnen mycket svartvita i sitt tänkande: om man motsätter sig någonting, så är det absolut. Abort är helt entydigt mord och man tillåter inte ens abort trots att graviditeten är ett resultat av våldtäkt eller trots att det riskerar moderns liv. Jehovas vittnens ideologiska styrtrå-dar håller Vakttornssällskapet, som fi nns i USA, i sina hän-der.

Finlands romer skiljer sig inte religiöst från majoriteten, men de kulturella skillnaderna är desto större. Enligt social-pedagog Malla Laiti är romerna sjukare än majoriteten och använder i mindre utsträckning hälso- och sjukvårdstjänster.

Laiti betonar romernas större behov av handledning, till exempel kan det behövas hjälp med att fylla i blanketter. När läkarna ordinerar mediciner och skriver ut receptet skall anvisningarna vara exakta och så klara som möjligt, eftersom anvisningar skrivna på myndighetsspråk kan bli oförstådda. Det kommer ofta många för att ta farväl av en döende äldre rom, vilket lönar sig att ta i beaktande när man funderar på var patienten placeras.

Det ligger en stor skam över sex och fortplantningshälsa och en romsk kvinna kan inte tala med de äldre romerna om graviditeten. Man döljer graviditeten så länge som möjligt och det är också orsaken till att besöken på mödra- och barn-rådgivningen kan bli få. Om och när en romsk kvinna kom-mer till rådgivningen, är det viktigt att betona hur viktiga de fortsatta besöken är. Under förlossningen vill en romsk kvinna helst ha en kvinnlig läkare.

pirkko brusila (red.): seksuaalisuus eri kulttuureissa.

duodecim 2008.

supersvenska

Handledarnavisar vägen

i arbetett e x t l i i s a u u s i n i i t t y i l l u s t r a t i o n s a l l a p y y k ö l ä

Den blivande närvårdaren får den första kontakten med arbetet med hjälp av handledaren. Ulla-Maija Hautaniemi forskade i sitt licentiatar-bete, vem de här människorna är som har tagit det stora ansvaret och

hur de uppfattar handledningen.

– Handledaren bär verkligen ansva-ret för hurdan bild den unga får av sitt kommande arbete och hela branschen, betonar Ulla-Maija Hautaniemi, peda-gogie licentiat.

Hautaniemi har undervisat vårdar-bete i 20 år i läroanstalter för social- och hälsovård. Samtidigt har hon handlett studerande under inlärningen i arbe-tet.

– Jag började så småningom fästa uppmärksamhet vid handledarna, som utöver det egna arbetet tog till sin upp-gift att handleda unga, på arbetsplatsen. Till min stora förvåning märkte jag att det inte har forskats i primärskötar-nas och närvårdarnas arbete, trots att det är en av grundpelarna i vårdarbe-tet. Ovanom primärvården börjar man sedan leta efter andra element i vår-den.

På kvällarna och på fritiden började Hautaniemi ta reda på varifrån hand-ledarnas praktiska visdom riktigt kom-mer. Hon försökte hitta svaret på två huvudfrågor: hur uppfattar handle-darna grundhandledningen under stu-derandenas inlärning i arbetet och vil-ken betydelse har handledningen för handledaren själv.

– Jag intervjuade nio primärskö-tare och närvårdare vid hälsocentraler-nas bäddavdelning på olika håll i södra Österbotten. Forskningen intresserade vårdarna och inte en enda av de tillfrå-gade nekade, utan tvärtom. Det fanns många villiga. Handledarnas ålder varierade mellan 25 och 59 år.

Under det andra studieåret fl yttas studerandena till praktik i vårdarbetet. När en tredjedel av närvårdarnas under-visning sker på fältet, slukar inlärningen i arbetet en stor del av studierna.

– Den teoretiska grunden måste vara tillräckligt stark innan studerandena far på praktik. Men det är ändå inte ens nära på tillräckligt. De kunskaper man lärt sig i skolan förfl yttas i väldigt liten utsträckning direkt till det praktiska arbetet. Praktisk träning är en grund-förutsättning för den kommande när-vårdaren, påminner Hautaniemi.

Handledarna får ingen skild ersätt-ning utan de handleder unga vid sidan om det egna arbetet. När det vanligtvis är bråttom och för lite personal, tycker handledarna ofta att tiden inte räcker till. Ändå försöker de ge den kom-mande vårdaren en så positiv bild som möjligt, men också en realistisk bild av det kommande yrket.

– Ingen kan tvingas till att vara handledare, så de som är handledare är själv intresserade av arbetet och vill samtidigt lära sig själva, påpekar Hau-taniemi.

röst åt den tysta kunskapen

”Jag handleder så som jag själv gör”, konstaterade en av de intervjuade. Handledning handlar långt om tyst kunskap som inte handledaren själv ens är medveten om.

– Många insåg först i intervjun hur-dan kunskap hon eller han förmedlar till studeranden. Man talar inte högt om den tysta kunskapen. Det är på så sätt unikt att den hela tiden fi nns med i allt arbetet, men förmedlingen av kun-skapen sker tyst och syns i arbetet.

I många sammanhang upplever handledarna att de är förebilder och exempel på hur man borde ställa sig till arbetet.

Handledarens egen attityd kom-mer tydligt fram i Hautaniemis forsk-ning. Primärskötarnas och närvårdar-nas yrkesmoral är hög säkert också på andra håll än i bara Österbotten, trots att Hautaniemi leende citerar Antti Tuuri och konstaterar att i Österbotten bor visdomen i kvinnorna.

En viss bestämdhet och rapphet karakteriserar handledare. Många beto-nar vikten av att sköta arbetet ordent-ligt och man lämnar inte de egna upp-

gifterna till andra. För många unga stu-derande kan det vara en utmaning att sköta arbetet systematiskt från början till slut.

Enligt Ulla-Maija Hautaniemi upp-fattade handledaren ofta sin egen arbets-moral vara den samma som god vård av patienten. Kundens intresse kom också centralt fram i andra svar.

– Den ständiga brådskan gör hand-ledningen arbetsbetonad. Handledarna skulle vilja diskutera mera om de etiska frågorna på arbetsplatsen och förmedla det till studerandena. Men det blir säl-lan tid över för djupa diskussioner och en gemensam dialog.

På grund av omständigheterna kan studerande ibland ha fl era handledare, men Hautaniemi tycker inte att det är bra.

– Handledningen binder båda par-terna. Studeranden och handledaren fungerar som ett arbetspar och också handledaren upplever glädje och belå-tenhet när studeranden har gått framåt. Det märks nödvändigtvis inte om hand-ledarna är fl era.

tack motiverar bättre än klander

Inlärningen i arbetet tar studerandena till en främmande värld och konstiga människor. Personen möter arbetet i hela sin svårighet, trots alla övningar på dockan i skolan. Ett vänligt och sakligt

supersvenska

mottagande är enligt Hautaniemi avgörande viktigt.– Handledarna är personer. En kan säga att nu sätter vi

gång och inget konstigare än så. En annan kanske presente-rar sig, frågar och berättar om sig själv. Enligt olika under-sökningar är handledningen på arbetsplatsen av hög kvalitet om vårdarbetets kvalitet är hög på avdelningen. Studerande lär sig och tar till sig saker bättre om de märker att de är väl-komna.

Enligt Hautaniemi saknar studerande ett emotionellt grepp av handledaren. Studeranden kan vara osäker och vara rädd för att bli lämnad ensam i överraskande situationer.

– Ibland klagar handledarna över att de inte ens kan gå på toaletten, eftersom studeranden klamrar sig fast vid dem.

Ulla-Maija Hautaniemi minns ännu helt klart när hon för ungefär 30 år sedan fi ck handledning i sjukskötararbetet.

– Jag hade en bra handledare som var bunden till sitt arbete, men samtidigt handledde hon mig som en kommande kollega. Handledaren får inte vara krävande och otålig, efter-som det är svårt att ta till sig saker i en sådan situation. Hand-ledaren tvingas ge respons hela tiden och omedelbart åt stu-deranden. Responsen ges i samband med situationen och på det viset försäkrar man att studeranden har tagit till sig kun-skapen och färdigheten.

Enligt Hautaniemi spelar responsen en stor roll i inläran-det:

– Positiv respons för inlärningen framåt, men berömmet skall vara realistiskt. Negativ respons skall vara så konstruk-tiv som möjligt om den riktar sig mot arbetsresultatet och -prestationen.

från teori till praktik

Teori och praktik ligger ännu ganska långt från varandra i vårdarbetet och Ulla-Maija Hautaniemi anser att det är fl ask-halsen i inlärandet. Den studerande ser sakerna som två skilda ting och kan inte förmedla den teoretiska kunskapen till vårdsituationen de då befi nner sig i.

– Det fi nns ändå ingen orsak att tidigarelägga övergången till arbetslivet, eftersom ansvaret för teoriundervisningen då också skulle bli på handledarens ansvar och det är för mycket. Teoriundervisningen är lärarens uppgift.

En del av handledarna skulle vilja diskutera mera med stu-derandena. Enligt dem blir diskussionen onödigt ensidig.

– Handledaren skulle vilja att studerande berättar vad de tycker om handledningen de får. Studerande vågar sällan säga rakt ut, eftersom man är rädd för att kritiken påverkar vits-ordet. De borde få undervisning i att modigare våga säga sin åsikt.

Studerande lär sig också mycket sådan kunskap med vilken de skulle kunna ha allt bredare uppgifter än i dag. Primärskö-tare och närvårdare ger bl.a. injektioner och diskussionen går annars också het om vilka arbetsuppgifter som primärskötare och närvårdare egentligen utför.

– I vårdbranschen samarbetar man redan nu intensivt. Även om var och en ansvarar för det egna arbetet, så är det i slutändan hela avdelningen som bär gemensamt ansvar. Pri-märskötarna och närvårdarnas kunskaper i grundvårdarbetet skall ändå bevaras. Närvårdarna har också omfattande fär-digheter, men i arbetslivet förstår man inte alltid att utnyttja dem, eftersom man har fastnat i smala kunskapsbegrepp.

Grunden i hela vårdarbetet är att göra tillsammans enligt

Hautaniemi och det betonas i undervisningen. Det personliga ansvaret framhävs ändå i arbetet.

– Den studerande får lära sig att känna igen vad man får göra och var de egna gränserna går. När det uppstår en ovän-tad situation i det praktiska arbetet, ser studeranden sin hand-ledare konsultera de andra men vid behov snabbt ta itu med de uppgifter som hör till den egna branschen.

idealstuderande är inte allvetande

Att handleda en kommande närvårdare är enligt handledarna givande och de känner att de också själva lär sig nytt. Många har gått i skola för många år sedan och de frågar av studeran-dena om de nya vindarna som blåser i branschen.

Handledningen är krävande arbete vid sidan om det övriga, men enligt Ulla-Maija Hautaniemi hör det till primärskötar-nas och närvårdarnas yrkesskicklighet att ha tålamod.

– Handledarna betonar att studerandena inte behöver veta så mycket, bara de vill lära sig nytt. De känner också att de kan påverka studerandenas motivation och inställning. Om den studerande kommer för sent och arbetet inte annars hel-ler verkar smaka, så har handledaren all orsak att ha en allvar-lig diskussion med den studerande om vad personen tänker om arbetet och om branschen faktiskt intresserar.

supersvenska

fart på grundandet av nya fackavdelningar

t e x t j u k k a j ä r v e l ä b i l d a n n e m e r i l ä i n e n

SuPers folk på den privata sektorn har blivit aktiva och grundar nya fackavdelningar. Först ut i år var Norra Karelen.

46 intresserade besökte privatsektorns medlemskväll i Villmanstrand.

I slutet av januari beslöts det på ett möte i Joensuu att en fackavdelning för privatsektorn i Norra Karelen skall grundas. Avdelningens verksamhetsområde är alltså hela Norra Kare-len. Det första medlemsmötet hålls i Joensuu den 16 mars och då väljs också avdelningens ordförande och styrelse.

I slutet av januari ordnades åtta medlemskvällar för pri-vatsektorn runtom i Finland. Nästan 50 människor besökte medlemskvällen i Villmanstrand och grundandet av en fack-avdelning fi ck fart: det grundande mötet ordnas i Villmans-trand den 2 mars. I Tavastehus beslöt dryga 30 personer att också ordna ett grundande möte som går av stapeln den 9 mars.

nyttan

Varför grundas nya fackavdelningar för personer som arbetar inom den privata sektorn? Jo, därför att man allt bättre lokalt skall kunna bevaka deras intressen.

Så kallade blandavdelningar, där det fi nns både kommu-nala och privata arbetstagare, koncentrerar sig ofta på kom-

munsektorns frågor och i all synnerhet nu under kommun-sammanslagningarna. På den privata sektorn fi nns fl era avtal, men de är inte alla gånger kända på avdelningar med tyngd på det kommunala.

I den egna privata fackavdelningen förbättras kännedomen av sektorn och medlemmarnas samhörighet och intressebe-vakning förbättras. Information om de viktiga frågorna sprids bättre, förtroendevalda får stöd, servicen kommer närmare medlemmarna och avdelningens infl ytande ökar.

Förbundets ombudsmän Tiina Eteläaho och Anne Meriläi-nen hoppas att de kommande nya fackavdelningarna leder till att medlemsivern och –medvetenheten växer i hela landet.

– Problemen på den privata sektorn är bristen på mod och bristande kännedom. Många vågar inte gå med i fack-avdelningens verksamhet om man arbetar på ett företag som bara har några anställda. Också förtroendemannavalet blir lätt ogjort. Arbetsgivaren kan ännu också konstatera att ”inte behövs det något på förbund på små arbetsplatser”. Man kän-ner helt enkelt inte till sakerna och deras betydelse.

Eteläaho och Meriläinen uppskattar att alla vårdare kanske inte vet att de kan påverka det egna kollektivavtalet. Vetskapen om de i kraft varande rättigheterna kan vara bristfällig och det påverkar arbetsförhållandena och anställningsvillkoren.