university of oulu tarinaa osa1.pdf · erp = enterprise resource planning, kokonaisvaltainen...

ISBN

: 978-951-42-9818-9

O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U S 3 0 V U OT TA

Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osastoKirjapaino: Erweko Oy, Oulu(2012)

ISBN: 978-951-42-9818-9


5

ALKUSANAT

TUTA 30-VEE

Tällä kirjalla Oulun yliopiston Tuotantotalouden diplomi-insinöörit kertovat omasta alastaan kiinnostavana ammattina ja mielenkiintoisena oppialana. Kirja sai alkunsa havainnosta, että vuonna 2011 tuli täyteen 30 vuotta siitä, kun Oulun yliopis-tossa alkoi tuotantotalouden opetus. Teollisuustalouden apulaisprofessuuri sijoitettiin tuolloin Prosessitekniikan osastolle. Kolmenkymmenen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Nyt Tuotantotalous on Teknillisen tiedekunnan itsenäinen osasto. Tuotantotalous on myös arvostettu koulutusohjelma teknillisessä tiedekunnassa sekä yliopiston tohtorikoulussa – University of Oulu Graduate School’ssa. Toinen tekijä kirjan taustalla oli TIIM 2011 (Technology Innovation and Industrial Management) konferenssi Oulussa, jossa Oklahoma State University’stä professori Jeretta Nord esitteli oman opinahjonsa kirjaa ”MBA Preferred – Celebrating 50 years – Profiles of Distingueshed MBA Alumni”. Siinä oli hyvä esikuva kirjalle, jossa kerrotaan kuluneiden vuosikymmenien kehitystä koulutusohjelman suorittaneiden näkökulmasta.

Kirjamme keskeisen sisällön ovat tuottaneet tuotantotalouden opiskelijat haastattelemalla Oulun yliopistosta valmistuneita tuotantotalouden diplomi-insinöörejä eli alumneja, ja kokoamalla kiinnostavat uratarinat.

Tekstien kielen ovat tarkastaneet ja korjanneet Oulun yliopiston kielikeskuksen ammattilaiset. Kirjan layout’n suunnitteli ja taiton hoiti Pakkahuone Oy.

Haluamme kiittää kaikkia teitä, jotka olette antaneet panoksenne tämän kirjan sisältöön ja ulkonäköön.

Oulu 1.4.2012

Henna Paananen Mirja Väänänen Pekka Kess

6


alumni = tarkoitamme Oulun yliopistossa tuotantotaloutta aiemmin opiskellutta henkilöä. Alumnien merkitys toiminnan rahoittajana, tukena, mahdollisuuksien tarjoajana voi olla suurikin. Tuotantotalouden alumnit työskentelevät sekä pie-nissä yrityksissä että suurissa, kuten Nokia, Rautaruukki, Wärtsilä, Osuuspankki, Outokumpu ja Outotec. Tuotanto-talouden alumneja työskentelee myös julkisella sektorilla kuten kaupunkien ja korkeakoulujen erilaisissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

case study = tapaustutkimus

ERP = Enterprise Resource Planning, kokonaisvaltainen yri-tyksen johtamisjärjestelmä.

ICP = Inter-University Cooperation Programme, mikä tar-koittaa yliopistojen välistä yhteistyötä erityisesti opiskelija-vaihdon toteuttamiseksi. CP-vastaavan tehtävä on olla toteut-tamassa opiskelijavaihtoa.

kilta = Oulun yliopistossa tietyn alan opiskelijoiden yhdistys. Optiem on tuotantotaloutta opiskelevien kilta.

komponentti = osa

laatu, laatujohtaminen = tuotantotaloudessa laatu viittaa määriteltyjen ominaisuuksien täyttymiseen tuotteessa, palve-lussa tai tuotannossa. Määritellyt ominaisuudet voivat olla yrityksen sisäisiä laatuvaatimuksia tai ulkoisia, yleisesti hyväk-syttyjä laatustandardeja.

TUTA – SUOMI SANAKIRJA

lean = turhan ja tuottamattoman työn karsimiseen tähtäävä työn organisointi- ja johtamistapa. Kehitetty Japanissa Toyotalla.

logistiikka = yritysten ja muidenkin organisaatioiden materi-aali-, raha- ja tietovirtojen hallintaa raaka-ainesta loppuasiak-kaille saakka.

kapeikkoajattelu = toimintojen johtaminen siten, että etsi-tään tuotantoa rajoittavia tekijöitä ja pyritään poistamaan niitä. Usein puhutaan myös pullonkauloista.

mentori, mentorointi = kokeneempi työntekijä, joka ohjaa kokemattomampaa. Toiminta voi olla vapaaehtoista ja va-paamuotoista tai johdettua ja säänneltyä.

NPD = New Product Development eli uusien tuotteiden kehittäminen.

NPI = New Product Introduction eli uusien tuotteiden tuotantoon saattaminen.

NSN = Nokia Siemens Networks

R&D = Research and Development eli tutkimus ja kehitys. Usein yrityksissä suomennetaan tuotekehitykseksi.

ramp up -vaihe = liittyy laajamittaisemman tuotannon käyn-nistämiseen, kun pienillä tuotantosarjoilla on varmistettu, että tuote pystytään tehokkaasti valmistamaan ja että tuot-teelle on kasvava kysyntä.

segmentointi = osittaminen. Esimerkiksi asiakkaat segmen-toidaan jonkun ominaisuuden perusteella: huippu-urheilijat; vakavasti urheiluharrastuksen ottavat; tavalliset harrastelijat; urheiluharrastusta harkitsevat.

vaihtari = vaihto-opiskelija eli ulkomaalainen opiskelija Ou-lussa tai oululainen opiskelija ulkomaalaisessa yliopistossa.

Kuva: Kati Leinonen

7


Kuva: Kati Leinonen

8


TUOTANTOTALOUDEN OPETUKSEN ENSIMMÄISET 30 VUOTTA OULUN YLIOPISTOSSA

Tuotantotalous oppiaineena alkoi Oulun yliopistossa vuonna 1981. Opetus suunniteltiin aluksi palvelemaan erityisesti muiden insinööriosastojen tarpeita. Tavoitteena jo silloin oli, että insinöörit ymmärtäisivät paremmin teknisten ratkaisu-jen taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset. Opetuksen tee-moiksi tuolloin valittiin: yritystoiminta ja yritystalous, tehdas-suunnittelu, yrityksen ohjaus- ja informaatiojärjestelmät sekä tuotesuunnittelu.

Ensimmäinen tuotantotalouden diplomityö valmistui 1984. Se käsitteli päätöksenteon tukijärjestelmiä ja työn teki Pirjo Rötkönen. Hän työskentele nykyään osittain omistamassaan Viestintätoimisto Teonsana Oy’ssä.

Tuotantotalouden koulutusohjelma aloitti vuonna 1991. Ensimmäisenä vuonna opiskelemaan otettiin 20 opiskeli-jaa. Nykyisin vuosittainen sisäänotto on 35 opiskelijaa. Juha Kinnunen valmistui ensimmäisenä diplomi-insinööriksi

Tuotantotalous ja teollisuustalous ovat olleet rinnakkaisia termejä. Niitä on käytetty oppi-aineesta, jossa yhdistyy tekniset tieteet, taloustieteet ja käyttäytymistieteet eli tekniikka, raha ja ihmiset. Me käytämme johdonmukaisesti termiä tuotantotalous.

tästä koulutusohjelmasta vuonna 1994. Tämän jälkeen kou-lutusohjelmasta on valmistunut satoja diplomi-insinöörejä. Ensimmäinen sata tuli täyteen vuonna 2001, toinen vuonna 2005, kolmas vuonna 2009 ja neljäs vuonna 2012.

Tuotantotalouden alaan suuntautuneita diplomi-insinööre-jä on valmistunut useita kymmeniä myös Prosessi- ja ympäris-tötekniikan samoin kuin Konetekniikan osaston koulutusoh-jelmista.

Tuotantaloudesta on vuosien varrella valmistunut diplomi-insinöörien lisäksi tekniikan lisensiaatteja sekä tekniikan ja filosofian tohtoreita. Ensimmäinen koko opintoputken tuo-tantotalouden alalta läpikäynyt on Jukka Yliherva. Hän suo-ritti diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 1999 ja väitteli it-sensä tekniikan tohtoriksi vuonna 2004.

TUOTANTOTALOUS JA SEN OPETUS OULUN YLIOPISTOSSA NYT JA HUOMENNATuotantotalouden opetus nykyisin muodostuu neljästä kokonaisuudesta: 1) Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtaminen, 2) Laatu- ja projektijohtaminen, 3) Tuotannollisen toiminnan johtaminen ja 4) Tuotekehityk-sen johtaminen. Viime vuosina erikoistuminen Laatu- ja projektijohtamiseen on ollut kaikkein suosituinta tuotanto-talouden opiskelijoiden keskuudessa.

Tuotantotalouden opetus on arvioitu parhaaksi teknilli-sen tiedekunnan sisällä ja yhdeksi parhaimmista koko Oulun yliopistossa. Opetusta annetaan monimuotoisesti ja opiskelijat voivat suorittaa useita opintokokonaisuuksia vaihtoehtoisilla tavoilla.

Perusopinnoissa käytetään vielä jonkin verran niin sa-nottuja teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden yhteisiä massaluentoja. Näissä saattaa olla paikalla useita satoja opis-kelijoita. Vuorovaikutus opettajan ja opiskelijoiden välillä on yksisuuntaista: opettaja esittää asiansa ja opiskelijat pyr-kivät oppimaan riittävästi, jotta kykenevät suoriutumaan seuraavista itsenäisemmistä tehtävistä.

MassaluentoTuotannon ohjausta terästehtaassa ©Rautaruukki

9


Opintojen myöhäisemmissä vaiheissa käytetään enemmän vuorovaikutteisempia opetusmetodeja kuten seminaareja asioiden oppimiseen. Opiskelijat valmistelevat itsenäisesti tai pienryhmissä seminaariesitelmät annetuista aiheista. Semi-naarityöt esitellään seminaari-istunnoissa, joissa joskus käy-tetään myös opponointia. Tällöin joku tai jotkut opiskelijat ovat etukäteen paneutuneet esitettävään työhön ja pys-tyvät näin paremmin antamaan kriittistä palautetta.

Itsenäinen opiskelu on olennainen osa yliopisto-opiskelua ja niin myös tuotantotaloudessa. Diplomi-insinöörit harvoin tekevät täysin itsenäistä työtä, joten ryhmätyötaitojen ke-hittäminen on erittäin tärkeä osa opintoja. Tämän vuok-si myös itsenäinen työskentely useimmiten on työtä opiskelukavereiden kanssa parityönä, pienryhmissä tai joskus osana suurempaakin ryhmää.

Useilla kursseilla opettajat ovat kehittäneet omia opet-tamisen ja opiskelun menetelmiä. Esimerkiksi Projektikurs-silla opiskelijat osallistuivat valtakunnalliseen kilpailuun, jos-sa he sekä oppivat uutta että voittivat Suomen mesta-ruuden.

Voittajajoukkue (Projektikurssi)

Voittaneen joukkueen “Onnistamo”, tulevaisuuden asuinympäristö

Leónin katedraali matkalla Santiago de Compostelaan

Tuotekehityksen opinnoissa tuotantotalouden opiskelijat yh-dessä arkkitehtiopiskelijoiden kanssa suunnittelivat tulevaisuu-den asuinympäristön. Tämäkin ryhmä menestyi mainiosti kan-sallisessa kilpailussa.

Tieteellisiä opintoja on pohdittu professorin johdolla eri-laisilla vaelluksilla. Kävellen on aivojen toimintaa viritelty eri puolella Suomea ja joskus jopa Pyhän Jaakobin tiellä suuntana Santiago De Compostela.

DIPLOMITYÖDiplomi-insinöörin opinnot päättyvät diplomityöhön. Se on laajin yksittäinen tehtävä, jonka opiskelija suorittaa pätevöi-tyessään diplomi-insinööriksi. Diplomityö on hyvä näyte opintojen avulla saavutetusta ammattitaidosta. Diplomityön tekemiseen varataan päätoimisesti työskennellen 6 kuu-kautta. Lopputulos on tuotantotalouden alalla tyypillisesti 60-80 sivun kirja, josta tekijä, työn tilaaja, työn valvoja, äiti ja kaikki muut sukulaiset ovat ylpeitä.

Diplomityössä puututaan johonkin merkittävään kysymyk-seen tuotantotalouden alalta. Työn aiheet tulevat useimmis-sa tapauksissa yrityksistä, jotka myös palkkaavat riveihinsä tuotantotalouden diplomi-insinöörejä. Yritykset yleensä maksavat palkan jo diplomityön tekemisestä. Diplomityön kysymykseen opiskelija hakee vastauksen hyödyntämällä sekä teoreettista tietoa kirjallisuudesta että yrityksistä kerättyä tutkimustietoa.

Kari Aula teki diplomityön 2010-2011 Karelia-Upofloor -nimiseen yritykseen. Tämä valmistaa parketteja ja esimer-kiksi tähdet tanssivat MTV3’n ohjelmassa Karelia-parke-teilla. Diplomityössä tavoitteena oli tutkia teoreettisesti tuotanto- ja logistiikkaketjujen suorituskyvyn mittaamista. Tämän osaamisen pohjalta Kari kehitti suorituskyvyn mit-tariston ja auttoi yrityksen henkilöstöä ottamaan uuden työkalun käyttöön.

Yrityksessä työskentelevät avainhenkilöt olivat erittäin tyy-tyväisiä diplomityössä saatuihin tuloksiin. Logistiikkafoorum arvioi Kari Aulan diplomityön vuoden 2011 parhaaksi Suo-messa tehdyksi logistiikka-alan opinnäytetyöksi ja palkitsi Karin muhkealla stipendillä. Tällä hetkellä Kari työskente-lee Fortum Oyj’ssä, missä hän hyödyntää osaamistaan joh-tamisen numeerisiin menetelmiin.

O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U D E N O S A S TO 3 0 V U OT TA

10

TUOTANTOTALOUDEN OPISKELUTuotantotalous sopii sekä naisille että miehille. Opiskeli-joista miehiä oli alkuaikoina huomattavasti enemmän kuin naisia, nykyisin naisten osuus on noin 30 %. Valmistuneista tuotantotalouden diplomi-insinööreistä on tähän mennessä ollut miehiä n. 80 % ja naisia n. 20 %.

KESKIMÄÄRÄISET OPISKELUAJATKeskimääräinen opiskeluaika TUTA-teekkareilla on alle 5 vuotta. Opinnot jakautuvat kahteen vaiheeseen. Ensiksi suoritetaan alempi korkeakoulututkinto (tekniikan kandi-daatti), jonka suorittamisen suositusaika on kolme vuotta. Toisessa vaiheessa suoritetaan diplomi-insinööritutkinto, joka hoidetaan tyypillisesti vajaassa kahdessa vuodessa ja osittain limittäin kanditutkinnon kanssa.

TUTA-opinnot

Päiväkoti

Lukio

Peruskoulu

OPISKELIJOIDEN HARRASTUKSETTuotantotalouden opiskelijoilla on oma kilta: OPTIEM - Ou-lun Tuotantotalousteekkarit ry. Optiem perustettiin vuonna 1991 ja sen tarkoituksena on ajaa jäsentensä opintoihin liittyviä etuja sekä järjestää erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja muun muassa urheilun ja akateemisen opiskelijakulttuurin saralla.

Toiminnan organisoinnista vastaavat killan hallitus ja toimi-henkilöt ja killan toimintaan osallistuvat oman innostuksensa mukaan kaikki kiltalaiset. Kilta toimii myös yhteistyössä katto-järjestönsä, Oulun Teekkariyhdistyksen eli OTY:n sekä kaik-kien yliopisto-opiskelijoiden emon, Oulun Yliopiston Yli-oppilaskunnan eli OYY:n kanssa.

l RATSASTUSTAl LIIKUNTAAl UINTIAl PUNTTISALIAl ELOKUVIAl KITARANSOITTOAl LUMILAUTAILUAl WAKEBOARDINGl JUOKSEMISTAl JALKAPALLOAl BRASILIAN JU-JUTSUAl LASKETTELUAl SYÖMISTÄl SALIBANDYÄl PIENTÄ BILETYSTÄl KYYKKÄÄ

Tuotantotalouden opiskelijat ehtivät opintojen ja kiltatoi-minnan ohessa myös harrastaa kaikenlaista. Harrastusten joukosta löytyy mm.

Kuva: Juha Sarkkinen

11


ENSIMMÄISET TYÖPAIKATTuotantotalouden diplomi-insinöörit hakeutuvat hyvin monenlaisiin tehtäviin ja organisaatioissa hyvin monenlaisiin toimintoihin. Tuotantotehtävissä nimike voi olla esimer-kiksi tuotantoinsinööri, tuotantopäällikkö, ryhmäpäällikkö tai huoltoinsinööri. Projektihallinnon tehtävissä tuotanto-talouden diplomi-insinöörejä on esimerkiksi projekti-insi-nööreinä, projektipäällikköinä ja projektikoordinaattoreina. Koulutus antaa mahdollisuuden toimia myös markkinoin-nissa esimerkiksi asiakkuuspäällikkönä, teknisessä myyn-nissä, teknisessä asiakastuessa ja myyntipäällikkönä. Logis-tiikka ja laatu ovat uudehkoja tuotantotalouden osaamis-alueita. Ammattinimikkeitä näillä aloilla ovat logistiikka-päällikkö ja -koordinaattori, laatuinsinööri sekä laatupääl-likkö.

KANSAINVÄLINEN TUTATuotantotalouden opiskelijat toimivat kansainvälisessä opiskelijamaailmassa. ESTIEM (European Students of Industrial Engineering and Management) on TUTA-teek-kareiden oma eurooppalainen yhteisö, jossa tapahtuu monenlaista kiinnostavaa läpi vuoden. Oulun TUTA-teek-karit ovat perinteisesti olleet aktiivisia tässä toiminnassa.

Opiskelijat hankkivat kansainvälistä kokemusta jo opintojen aikana. Tuotantotaloudella on useita yhteistyöyliopis-toja eri puolilla maailmaa. Näissä yliopistoissa suuri osa TUTA -teekkareista opiskelee lukukauden tai lukuvuoden.

Noin kolmasosa suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Perinteisesti suosittuja vaihto-opiskelupaikkoja ovat mm. Saksa, Itävalta, Hollanti, Ranska, Espanja ja Por tugali. Ny-kyisin yhä useampi suuntaa vaihto-opinnoissaan kauem-maksi, näistä esimerkkeinä USA, Kanada, Thaimaa, Kiina, Singapore ja Australia.

Kurssien lisäksi opitaan vieraita kulttuureja – usein myös muiden kuin isäntämaan kulttuureja, sillä vaihdossa tava-taan myös muualta maailmasta ko. paikkaan opiskelemaan tulleita.

Tuotantotalous Oulussa on suosittu kohde ulkomaa-laisille vaihto-opiskelijoille. Vaihtareita tulee ympäri maailmaa, mm. Saksasta, Itävallasta, Puolasta, Italiasta, Espanjasta, Portugalista, Ranskasta, Kiinasta, ja Meksikosta. Osa lop-puvaiheen kursseista opetetaan englanniksi ja niinpä

Kasetsar t University on myös tutk ijoiden ja opettajien vierailukohde.

vaihto-opiskelijat nivoutuvat sopivasti muiden opiskeli-joiden mukaan kursseille.

Kasetsar t University Bangkokissa on kasvattanut suo-siotaan opiskelijoiden keskuudessa. Lämpimän ilmaston ja matkailumahdollisuuksien lisäksi tämä kuninkaalinen yliopisto tarjoaa vaihto-opiskelijoille tasokasta opetusta ja siihen integroituja yritysvierailuja.

12

HENKILÖKUVASSAMIIA JUTILA

Miia Jutila syntyi Espoossa, mutta vietti suurimman osan lap-suudestaan Järvenpäässä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1991. Nykyään Miia asuu Oulussa aviopuolisonsa ja neljän lapsensa kanssa.

URAVALINTAMiian uravalintaan ovat vaikuttaneet paljon hänen omat vanhempansa. Äiti on koulutukseltaan fyysikko, ja toimi matemaattisten aineiden opettajana. Koulussa Miian vah-vimmat aineet olivatkin matemaattiset aineet, vaikka kou-lu myös kokonaisuutena meni hyvin. Tuotantotalouden yri-tysmaailman kiinnostus on lähtöisin puolestaan isältä, joka perusti palvelualan yrityksen Miian ollessa yläaste-ikäinen. Tässä yhteydessä Miia on nähnyt yrittäjän arkea sekä sitä, mitä kaikkea yrityksen toiminta tarkoittaa.

Tuotantotalouden valitseminen ei ollut Miialle itsestään-selvyys. Käytyään TKK:n infotilaisuudessa kavereidensa kanssa Miia päätyi laittamaan hakupaperit fysiikan koulu-tusohjelman lisäksi teknillisen korkeakoulun yhteisvalin-taan. Tuotantotalouden koulutusohjelman hän valitsi opinto-oppaan ja muiden materiaalien perusteella, sillä se vaikutti mielenkiintoisimmalta. Oulu päätyi ykköspaik-kakunnaksi siksi, että nuori naisen alku halusi muuttaa opiskelemaan mahdollisimman kauas kotoa. Siinä vai-heessa Miia ei osannut ajatella ulkomailla opiskelua.

KIRJOITTANUT: NATALIA BLOMSTER

13


OULUUNMuutto Ouluun auttoi Miian mukaan itsenäistymisen al-kuun, kun hänen piti ottaa täysi vastuu omasta elämäs-tään. Hän ei voinut käydä joka viikonloppu vierailulla ko-tona. Välillä oli tietenkin kova ikävä, varsinkin ensimmäi-senä syksynä. Ensimmäinen syksy oli muutenkin työläs, ja välillä Miia jopa mietti opintoalan vaihtamista. Miia muistelee huvittuneena sitä, kun kotiin soittaakseen hänen oli varattava läjä kolikoita kolikkopuhelinta varten. Sopeu-tuminen oli loppujen lopuksi kuitenkin nopeaa. Loppua kohti opinnot alkoivat tuntua todella mielenkiintoisilta.Miian vuosikurssi oli toinen vuosikurssi, joka on aloitta-nut opinnot Oulun Tuotantotalouden osastolla. Pieni sisäänottomäärä (reilut 20 opiskelijaa) takasi pienen ja tiiviin ryhmän. Porukassa opiskeltiin samaa tahtia ensim-mäiset kaksi vuotta. Miian mukaan oli mukavaa tehdä yh-teistyötä opiskelukavereiden kanssa tentteihin valmistau-tumisessa ja luentomateriaalien keräämisessä. Hän on myös sitä mieltä, että pieni ryhmäkoko ja tiivis ryhmä auttavat opintojen etenemisessä ja opiskelumaailmaan sisälle pääsemisessä.

KESÄTÖISTÄ DIPLOMITYÖHÖNPahimmat 90-luvun alun lamavuodet olivat käynnissä Miian opiskeluaikana, joten kesätöiden löytäminen var-sinkin Oulusta oli haasteellista. Tämän ongelman Miia ratkaisi käymällä Etelä-Suomessa töissä. Opintojen loppu-puolella Miia haki LK-products -nimiseen yritykseen töihin. Paikka täytettiin lopulta sisäisen haun kautta, mutta työ-haastattelu poiki diplomityöpaikan. Tätä Miia pitää osoi-tuksena siitä, ettei kaikki mene aina suorinta tietä. Hä-nen uransa onkin muodostunut avautuneiden mahdol-lisuuksien mukaan. Tuotantotalouden diplomi-insinöö-rin tutkinto antaa mahdollisuuden hakeutua hyvin monen-laisiin työtehtäviin.

Diplomityön aiheena oli ”Laatupalkinto ja prosessijohta-minen toiminnan kehittämisen välineinä tietoliikennealan

yrityksessä”. LK-products oli juuri saanut rakennetua oman laatujärjestelmänsä ja hankkinut ISO 9001 -sertifikaatin. Laatupäällikkö pohti seuraavaa suuntaa ja tavoitetta, joilla varmistettaisiin se, ettei yrityksessä jämähdettäisi tälle tasolle. Alettiin tutkia laatupalkintoja, niiden kritee-rejä sekä prosessijohtamista. Diplomityön kirjoittamisen aikana Miia kävi läpi paljon laatuasioita, historiaa sekä laatutyökaluja. Tästä on ollut hyötyä työelämässä, sillä diplomityövaiheen myötä mukaan tullut laatu on kulke-nut punaisena lankana Miian uralla.

Tuotantotalouden koulutusohjelmaan kuului 1990-luvun alussa laatuun liittyviä opintoja, myös syventäviä. Laatu-asiat olivatkin Miian mielestä jo koulussa mielenkiintoisia, mutta niin olivat monet muutkin. Näin ollen Miia ei tien-nyt vielä opiskeluaikoinaan, että laatujohtaminen on se tuotantotalouden ala, jonka parissa hän haluaa tehdä tu-levaisuudessa töitä. Tuotantotalouden vahvuuden Miia näkeekin alan laajuudessa.

TYÖURAMiia valmistui vuonna 1995. Hän sai viralliset paperit kä-teensä 16.11. ja toisen lapsensa heti seuraavana yönä. Valmistumisen jälkeen hän jäi äitiyslomalle. Kesäkuussa 1996 Miia haki ja pääsi töihin. Ensimmäinen työpaikka oli Nokia Networksissa. Miia toimi laatuinsinöörinä huoleh-tien muun muassa tuotekehityksen laadusta, sisäisistä ar-vioinneista, itsearvioinneista, tuoteturvallisuus asioista sekä laatutoimintojen globaalista tukemisesta.

Vuosituhannen vaihteessa perhe muutti Texasiin miehen päästyä ulkomaan komennukselle. Miia haki siinä vaiheessa Nokia Mobile Phonesin puolelle ja toimi Texasissa Pro-gram quality leaderina jo markkinoilla olevien tuotteiden puolella. Perhe lähti ulkomaille sillä ajatuksella, että on kaksi vuotta pois ja palaa takaisin Suomeen, sillä siellä odotti vuoden 1996 jouluksi valmistunut omakotitalo. Miia näkee työskentelyajan ulkomailla eräänä suurim-mista onnistumisistaan. Se antoi hänelle paljon. Tuona aikana hänen piti sopeutua uuteen asuinmaahan ja järjes-tellä asioita sekä oppia toimimaan täysin vieraskielisessä

ympäristössä. Lähtö oli eräänlainen kasvukynnys. Ulkomail-ta Miialle jäi ymmärrys tai tieto siitä, että muuallakin kuin Suomessa voi elää.

2001 vuoden loppupuolella perhe palasi Suomeen, ja Miia tuli töihin Ouluun matkapuhelinten kehitykseen. Hä-nen työtehtävänsä oli Program quality manager tuoteke-hitysvaiheen matkapuhelinhankkeissa. Miian toimenku-vaan kuuluivat tuotekehityksen aikaiset hankkeen toimin-taan ja puhelimen kehitykseen liittyvät laatuasiat, kuten johtamiskäytännöt, tuotelaatu ja tuotteen luotettavuus. Miia työskenteli niin yksittäisen tuoteprojektin kuin myös tuoteperheen tasolla kuusi vuotta. Näin ollen Miia tun-tee tuotteen elinkaaren aikaisesta vaiheesta ylläpitoon asti. Tämän jälkeen Miia toimi pari vuotta laatuosaston operational exellence -tiimissä toiminnan kehittämisteh-tävissä.

”Yritykset ovat hyötyneet Miian osaamisesta niin, että tuotteiden ja toiminnan laatu on parantunut. Tätä voidaan mitata myös rahassa, esimerkiksi matkapuhelinprojekteissa pienempinä takuukustannuk-sina ja parempana asiakastyytyväisyytenä.”


Keväällä 2009 Nokialla oli hyvä mahdollisuus hakea uu-sia työpaikkoja organisaatiomuutosten ansiosta. Miian nykyinen työpaikka on organisaatiossa, joka kerää glo-baalisti käyttäjäkokemuspalautetta kehitysvaiheessa ole-vista Nokian tuotteista ensisijaisesti tuotekehityksen tar-peisiin.

OSAAMISTA, VAHVUUKSIA JA HAASTEITAMiian mielestä tuotantotalouden opinnoista on ollut hyö-tyä – alkuvaiheessa uraa varsinkin. Tutkinto on hyvä valtti: se vaikutti siihen, että hän tuli valituksi mielenkiin-toisiin tehtäviin. Henkisen pääoman kannalta Miia on hyöty-nyt tuotantotalouden opinnoista siten, että on saanut hankittua kokonaisvaltaisen ymmärryksen yritystoimin-nasta. Nykyisessä työssään hän hyödyntää muun muassa tuotekehityksen ymmärrystä, laatujohtamista, projekti-johtajuutta, projektiympäristössä ja kansainvälisessä liike-toimintaympäristössä toimimista, toiminnankehityskoke-musta sekä sitä, miten saada muutosprojekti läpi ja PowerPointin kulmaan kirjoitetut ajatukset muuttumaan toiminnaksi.

Miian kolme menestystekijää ovat kyky hahmottaa koko-naisuuksia, kyky toimia virtuaalisissa verkostoissa kansain-välisesti sekä määrätietoisuus ja sinnikkyys tehdä asiat loppuun asti. Yritykset ovat hyötyneet Miian osaamises-ta niin, että tuotteiden ja toiminnan laatu on parantunut. Tätä voidaan mitata myös rahassa, esimerkiksi matkapu-helinprojekteissa pienempinä takuukustannuksina ja pa-rempana asiakastyytyväisyytenä.

Miialle työ merkitsee toimeentuloa. Hänelle ei kuiten-kaan riitä, että saa palkan. On tärkeää, että työn kokee merkitykselliseksi, siinä voi vaikuttaa johonkin ja saada aikaan sellaista, josta on hyötyä muille. Miian mielestä työpaikan ihmissuhteet ovat tärkeitä. Työssä tulee pys-tyä oppimaan ja kehittymään. Työntekijänä Miia on ta-

voite-orientoitunut: työtehtävien tulee olla selkeästi sovittuja ja tavoitteiden selvillä.

Suurena ulkoisena haasteena urallaan Miia näkee nykyi-sen työnantajansa tilanteen, joka on myös julkisesti ollut paljon esillä. Muutosta on ollut muutenkin toimialalla rajusti, ja vaikka Miia on kasvanut siihen, että muutoksiin tulee sopeutua, tämä on erilainen haaste. Erityisesti tu-lee huolehtia siitä, miten jaksaa töissä ja pitää itsensä motivoituneena. Toistuvat YT-neuvottelut ja henkilös-tön vähennyskierrokset ovat rankkoja sekä heille, joiden työt päättyvät, että myös heille, joiden työt jatkuvat.

INSPIROIVIA IHMISIÄMiesvaltaisessa opiskeluja työympäristössä kasvanut Miia on erityisesti inspiroitunut vahvoista naisjohtajista ja heidän toimintatavoistaan ja käyttäytymisestään. Esi-merkiksi Facebookin COO Sheryl Sandberg ja hänen puheensa Barnardin valmistujille toukokuussa 2011 inspi-roivat Miiaa. Sandberg puhui erityisesti siitä, millaista on olla naisena työelämässä ja miten voi toimia paremmin.

Neuvojana, opastajana ja keskustelukumppanina Miialla on ollut useita erittäin hyviä esimiehiä sekä joitakin kolle-goita, jotka ovat toimineet ikään kuin mentorin roolissa. Erittäin tärkeä ihminen, joka on vaikuttanut siihen, kuka Miia on, sekä tukenut ja kannustanut elämässä paljon, on oma puoliso.

NEUVOJA TULEVILLE TUOTANTOTALOUDEN DIPLOMI-INSINÖÖREILLEMiia kehottaa tuotantotalouden opiskelijoita olemaan rohkeita ja asettamaan tavoitteet korkealle. Hänen mu-kaansa kannattaa pyrkiä tehtäviin, jotka mieltää merki-tyksellisiksi ja mielenkiintoisiksi. Kun Miia valmistui, oli hyvin vähän tietoa siitä, millaisiin työtehtäviin tuotanto-talouden diplomi-insinöörit voivat hakea ja missä tehtä-

vissä toimia. Kannattaa tutkia sitä, missä tehtävissä tuo-tantotaloutta aikanaan opiskelleet ovat ja miten he ko-kevat elämänsä ja uransa. Lisäksi kannattaa pitää huoli siitä, että elämä kokonaisuutena pysyy hallinnassa. Konk-reettinen vaara on, että työstä tulee ympärivuorokauti-nen harrastus. Tällä tavoin polttaa itsensä pian loppuun. Elämässä olisi hyvä olla myös tärkeitä ihmissuhteita, aikaa itselle, jotain harrastuksia ja muuta mielekästä vapaa-ajan viettoa. Lisäksi Miia muistuttaa, että ihminen ei valmistuessaan ole vielä valmis: on pystyttävä sopeu-tumaan muutokseen.

TULEVAISUUSUrallaan Miia kokee olevansa tällä hetkellä risteyskoh-dassa. Työelämää on pitkästi takana ja pitkästi edessä. Opinnoista on jo aikaa, ja vaikka töissä on ollut koulu-tusta, Miiasta tuntuu, että hänellä itsellään alkaa olla tarve päivittää omaehtoisesti omia tietojaan ja omaa osaamistaan.

Miia toivoo, että hänellä on myös tulevaisuudessa mah-dollisuus toimia mielenkiintoisissa ja merkityksellisissä tehtävissä, jotka liittyvät kansainväliseen liiketoimintaan. Miian unelmana on päästä myötävaikuttamaan siihen, että Suomi ja Oulun seutu kehittyvät ja että täällä olisi myös tulevaisuudessa mahdollisuus työskennellä ja elää hyvää elämää.

14


Mirja Väänänen syntyi Porvoossa, mutta jo parin vuoden iässä Mirja ja hänen vanhempansa muuttivat Kiiminkiin. Pian asuinpaikka vaihtui Haukiputaaksi, jossa Mirja kävi koulunsa. Koulu-ura alkoi Kiviniemen ala-asteelta, josta se jatkui Kellon yläasteelle ja viimein Haukiputaan luki-oon, josta Mirja myös kirjoitti ylioppilaaksi. Mirjan äiti on koulutukseltaan insinööri, ja Mirja kokee perineensä loogisen ajattelukyvyn äidiltään. Toisaalta hän on myös ollut isän oma pieni tyttö, joka varmasti on osaltaan vai-kuttanut siihen, kuka Mirja on nyt. Ei siis ole olemassa yksittäistä tapahtumaa lapsuudessa tai nuoruudessa, joka olisi muokannut hänen elämäänsä suuresti.

Tuotantotalous ei ollut ainoa opiskeluvaihtoehto Mir-jalle. Hän kävi aloja läpi laidasta laitaan, kun opiskelupai-kan valinta tuli ajankohtaiseksi lukiossa. Lapsena Mirja haaveili eläinlääkäriksi pääsemisestä, mutta mielenkiinto sitä kohtaan oli hiipunut ikää tullessa lisää. Pitkä mate-matiikka ja fysiikka kuitenkin houkuttelivat häntä teknii-kan alalle. Yhtenä päävaihtoehdoista olivat myös toimin-taterapeutin opinnot. Mirja kävi pääsykokeissa, mutta ei läpäissyt niitä ja päätyi Tuotantotalouden osastolle Ouluun. Tähän varmasti vaikutti myös se, että Mirjaa ei kiinnostanut pelkästään tekniikka, vaan häntä oli aina kiehtonut organisatoriset asiat ja kehittämistyö. Tuotan-totaloudessa niitä voi opiskella. Vaikka Mirja mietti usei-den eri opiskeluvaihtoehtojen välillä, Tuotantotalouden osasto on ollut hänen ainoa opiskelupaikkansa. Mirja aloit-ti tuotantotalouden opinnot vuonna 1998 ja valmistui 2002.

Tuotantotaloudesta tai muista teknillisen tiedekunnan osastoista Mirjalla ei ollut aiempaa kokemusta, eikä ku-kaan hänen perheestään ole opiskellut aiemmin Oulun yliopistossa tai TKK:ssa. Kovin moni hänen sukulaisistaan ei omaa korkeakoulutusta, mutta hänen äitinsä on kou-lutukseltaan insinööri, ja muutama serkku on suoritta-nut korkeakouluopintoja kandidaatin vaiheeseen saakka.

HENKILÖKUVASSA MIRJA VÄÄNÄNEN

Kouluajat tuovat Mirjalle hyviä muistoja mieleen. Heillä oli todella tiivis viiden hengen tyttöporukka, jolla he pi-tivät hauskaa yhdessä. Hauskanpito ei kuitenkaan rajoit-tunut tähän viiteen henkeen, vaan koko vuosikurssi oli mukana riennoissa. Yksi Mirjan mieleenpainuvimmista muistoista on fuksisuunnistus, mutta monia muitakin tapahtumia on jäänyt mieleen. Mirjalla on useita kavereita opiskeluajoilta, ja he kävivät jopa pitkään yhteisillä vael-lusretkillä valmistumisen jälkeen. Yhteydenpito on nyt hieman vähentynyt, sillä jokaisella on oma perhe, joka nousee tärkeimmäksi asiaksi. Sosiaaliset mediat ovat kuitenkin helpottaneet yhteydenpitoa.

Mirjalla on muistoja myös työnteosta opiskeluaikoina, sillä jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Mirja pääsi toimi-henkilöharjoitteluun Haukiputaalle silloiselle Nokialle. Hän toimi siellä tuotannonsuunnittelussa, mutta kuitenkin lähellä asiakasrajapintaa. Työ oli oikein mieluinen Mirjalle, ja hän työskenteli samassa paikassa myös seuraavan kesän. Tällöin työtehtävät olivat hieman muuttuneet, mutta positiiviseen suuntaan, sillä ne olivat lähentyneet asiakas-rajapintaa entisestään. Mirja piti työstä myös siksi, että se liittyi hyvin konkreettisesti omiin opintoihin tuotanto-talouden osastolla. Ennen valmistumistaan Mirja kokeili suurempaa työyhteisöä kesätöissä Nokia Networksilla (nykyinen Nokia Siemens Networks) Ruskossa. Hänestä työyhteisö oli kuin muurahaispesä, eikä hän pitänyt siellä työskentelemisestä. Haukiputaan ympäristö sopi Mirjalle huomattavasti paremmin.

Diplomityöaiheen etsimisen Mirja aloitti jo kesätöiden ohessa. Hän kyseli sitä Nokia Networksilta, mutta sieltä ei sopivaa aihetta löytynyt. Nokia Networks kuitenkin ehdotti Mirjalle, että he keksisivät jonkin aiheen, josta hän voisi tehdä työn. Silloin Mirja heräsi miettimään, miksi hän edes on siellä. Loppujen lopuksi diplomityön aihe löytyi tuotantotalouden osastolta Pekka Kessiltä. Tätä voidaan pitää suurena sattumana, sillä Mirja ei edes etsi-

KIRJOITTANUT: JANI JÄMSÄ

15

16


Mirjan tärkeimmät osaamiset, joita hän hyödyntää työs-sään, ovat looginen ajattelukyky, syy-seuraus-suhteiden hahmottaminen, esiintymistaito ja kuuntelemistaito. Loogisen ajattelukyvyn hän sai jo syntyessään äidiltään, ja se on kehittynyt matematiikan opiskeluiden ansiosta. Akateemiset opinnot ovat kokonaisuudessaan auttaneet Mirjaa hahmottamaan erilaisia syy-seuraus-suhteita ja muutenkin antaneet mahdollisuuden oppia abstraktim-paa ajattelua. Esiintymistaitoihin hän panosti opiskelu-aikaan paljon. Hän harjoitteli peilin edessä ja kertasi esi-merkiksi käsien asentoja. Taito esiintyä tulee nykyisin Mirjalla selkärangasta ja hän pitää sitä yhtenä vahvuute-naan työelämässä. Suunnittelijan työssään Mirja huomasi, kuinka tärkeä on myös taito kuunnella ihmistä. Se tapa, jolla läsnäolo tuodaan esille, on mahdollista saavuttaa vain harjoittelemalla ja tekemällä sellaista työtä, jossa joutuu kuuntelemaan erilaisia ihmisiä. Mirja onkin suun-nittelijan työssään saanut kokea ja kuulla erilaisia näke-

myksiä sekä opiskelijoilta että professoreilta. Lopputu-loksena hän on saanut luotua itselleen erinomaisen vah-vuuden: kuuntelutaidon.

Mirja aloitti jo opiskeluaikanaan opetuksen kehittämisen. Opiskeluaikana Mirja ja hänen ystäväpiirinsä tekivät laajan kurssipalautteita käsittelevän tutkimuksen. Yh-dessä kavereidensa kanssa he kävivät läpi kaikki tuotan-

totalouden osaston kurssit ja keräsivät niistä palautteet.Systemaattisella läpikäynnillä saatiin kaikista kursseista palaute ja palautteisiin pohjautuva raportti, joka myö-hemmin toimitettiin osaston opettajille. Työn tarkoituk-sena oli kehittää opetusta, sillä silloin ei annettu kursseistamuuten palautetta. Opetuksen kehitys on siis yksi Oulun yliopiston hyötymä asia, jota Mirja on ollut tekemässä. Opetuksen kehitystä on tapahtunut jo opiskeluaikoina, mutta myös Mirjan ollessa töissä suunnittelijana Oulun yliopiston palveluksessa. Väitöskirjaa tehdessään useat yritykset hyötyivät Mirjan viestinnän tutkimuksista. Aiemmin yritykset eivät panostaneet viestintään ja vies-tintäsuunnitelmien laatimiseen lainkaan, mutta nykyisin se on säännöllistä kaikissa suuremmissa yrityksissä. Osaksi tähän on varmasti vaikuttanut Mirjan väitöskirja projektiviestinnästä.

Yritystoiminta on ollut Mirjan mielessä useita kertoja ja hän onkin jo perustanut toiminimen. Hänellä ei kuiten-kaan ole vielä ollut aikaa yrittämiseen. Assistenttiaika-naan Mirja sai hieman kokemusta yritystoiminnasta, kun hän toimi Tauno Jokisen yrityksessä hiljaisena jäsenenä. Oman toiminimen Mirja perusti voidakseen suorittaa jonkinlaista sivutoimintaa. Mielessä hänellä ovat käyneet konsultointitehtävät, erilaiset koulutukset ja muut asiat, jotka liit tyvät viestintään, organisaatioihin ja niiden kehittämiseen. Näiden nykyiseen työhön ja aiempiin opintoihin liittyvien tehtävien lisäksi Mirjalla on lupa vetää Shindo-ryhmiä, joiden tarkoitus on venytellä ja rentoutua ryhmässä.

Työ, jota Mirja tekee tällä hetkellä, on ollut erilaisten intuitioiden ja sattumien seuraus. Vasta väitöskirjaa teh-dessään hän huomasi tuotantotalouden diplomi-insinöö-rin osaamisen tarkoituksen. Hän on yrittänyt viestittää osaamista opiskelijoille mahdollisimman hyvin, mutta ei ole varma, onko pystynyt siihen. Matka opintojen tieltä kohti uran kehitystä on konkretisoinut Mirjan lukioai-

nyt aihetta osastolta, vaan kävi otolliseen aikaan Kessin huoneessa. Pekalla oli sopiva projekti meneillään, ja Mirja sai aiheen diplomityölleen. Aiheeksi tuli Oulun alueen merkittävät teknologiat 2020. Diplomityöllä on ollut suuri merkitys, sillä Mirja työskentelee edelleenkin tuo-tantotalouden osastolla.

Mirjalla ei ole ollut monia työpaikkoja uransa aikana. Kesä-töiden lisäksi hän on työskennellyt vain tuotantotalou-den osastolla. Osastolla hänellä on kuitenkin ollut eri-laisia työtehtäviä, mutta päätyönantaja on ollut aina sama. Hän aloitti tutkimusprofessorin assistenttina, ja tässä yhteydessä hän sai toimia myös opetustehtävissä tutkimuksen lisäksi. Erinäköisten työtehtävien välissä Mirja vietti äitiyslomaa, jolta palatessaan hän tuli opinto-neuvojaksi ja suunnittelijaksi osastolle. Nykyisin hänen virallinen tittelinsä on tutkijatohtori, ja hän työskentelee opintoneuvonnassa. Nykyisen tittelin myötä työn kuva on tutkimuspainotteisempi kuin aiemmin.

Tuotantotalouden opinnot ovat antaneet Mirjalle mah-dollisuuden luoda uraa yliopistossa. Hän sai perusopin-tojen kautta mahdollisuuden toteuttaa lukioaikaista haavettaan organisaatioiden kehittämisestä. Kuitenkin vasta jatko-opinnot ovat antaneet Mirjalle lopullisen tietotaidon organisaatioista ja niiden kehittämisestä. Pelkästään perusopinnot eivät hänelle riittäneet, ja hän on itse tietoisesti hakenut lisää tietoa.

”Tuotantotalouden opinnot ovat antaneet Mirjalle mahdollisuuden luoda uraa yliopistossa. Hän sai perusopintojen kautta mahdollisuuden toteuttaa lukioaikaista haavettaan organisaatioiden kehittämisestä.”

17


kaista ajatusta organisaatioiden kehitystyöstä.

Työ on Mirjalle paikka, jossa hän voi toteuttaa itseään. Se ei ole pelkästään rahaa tai toimeentuloa: tässä ta-pauksessa Mirja todennäköisesti toimisi jossain rahak-kaammassa tehtävässä. Hän ei voi kuvitellakaan työsken-televänsä suurissa globaaleissa yrityksissä, koska tiukka kellokorttipeli, jossa vain oma lokero tulee hoitaa, ei hänen mielestään mahdollista luovaa työtä.

Kehityshaluisuus ja sitoutuminen ovat sanoja, jotka ku-vaavat Mirjaa työntekijänä parhaiten. Yrittäjyys on Mir-jalle tulevaisuuden asia. Hänen työntekijäominaisuuten-sa, aktiivisuus ja päämäärätietoisuus, ovat vielä antaneet odottaa Mirjan yrittäjyyden alkua.

Mirjan elämään on mahtunut useita haasteita, joista esimerkkeinä toimivat kolme seuraavaa. Yhtenä haas-teena Mirjalla on ollut aikataulun hallinta ja tekemisen priorisointi. Kehityshalukkaana ja sitoutuneena ihmisenä Mirjan on ollut vaikea valita, mihin hän haluaa osallistuaja mihin hänellä riittää aikaa osallistua. Hänen on ollut haasteellista opetella valitsemaan vain harvoja asioita, joihin ottaa osaa. Toinen haaste liittyy Mirjan väitöskir-jaan ja väitöstilaisuuteen. Mirja on täydellisyyttä hakeva ihminen, jonka on vaikea ottaa kritiikkiä vastaan. Väitös-tilaisuus on periaatteessa pelkkää kritiikkiä, joten oli suu-ri haaste jo pelkästään osallistua siihen. Kuitenkin kaikki meni hyvin ja tilaisuus onnistui täydellisesti. Suunnitteli-jan työssään Mirja kohtasi kolmannen esimerkkihaas-teen: Kuinka tuotantotalouden DI:n ydinkompetenssit voidaan määritellä? Mihin opiskelijoiden tulee keskittyä ja miten viestiä asiat, joihin kannattaa pyrkiä? Kaikki tämä on haastavaa, sillä Mirja ei voi yksin opettaa kaikkia asi-oita opiskelijoille, vaan myös professorit ja muut opet-tajat ohjaavat opiskelijoita. Onkin vaikea opastaa muita siten, että he myös pyrkisivät nostamaan opiskelijoille tärkeät asiat esille kursseilla ja harjoitustöissä.

Monien onnistumistensa keskeltä Mirja valitsee suurim-maksi hänen viisi vuotiaan poikansa. Toinen tärkeä onnis-tuminen on ollut väitöstilaisuuden läpikäyminen menes-tyksekkäästi. Tämä onnistuminen on vaikuttanut positii-visesti Mirjan ura-ajatteluun ja ammatti-identiteettiin. Suuria ja merkittäviä epäonnistumisia ei Mirjan elämässä ole. Ainoa heikompi onnistuminen on ollut se, kun yksi hänen kasvattamistaan koirista ei sopeutunut elämään muiden hänen koiriensa kanssa. Hän on kuitenkin voitta-nut tämän haasteen ja saanut koiransa olemaan yhdessä.

Työelämässä Mirja inspiroituu helposti aidoista ja inhi-millisistä ihmisistä. Hyvät johtajat ovat myös henkilöitä, jotka innostavat häntä. Esimerkkinä toimii yliopisto, josta hänellä on omakohtaista kokemusta. Siellä hän on tavannut useita hyviä johtajia, jotka hän tunnistaa siitä, että heidän johtamansa organisaatio toimii hyvin. Mirja on hyvin inspiroitunut Oulun yliopiston ATK-keskukses-ta ja kirjastosta. Molemmat ovat osoittautuneet hyvin palveluorientoituneiksi. Tavatessaan kirjaston johtajan Mirja inspiroitui suuresti, sillä henkilö oli aivan normaali ihminen, jolla oli näkemystä, kokemusta ja tietynlaista vakautta. Nämä seikat tekivät Mirjaan vaikutuksen. Yleisesti Mirjaa siis inspiroivat hyvät johtajat, jotka tun-tevat oman inhimillisyytensä ja sitä kautta luovat omat voimavaransa. Mentoreita hän pitää tärkeinä erityisesti työhön perehdyttämisessä. Erityisesti uran alkuvai-heessa työhön opastaminen on tärkeää. Esimiestehtä-vissä mentorointi on hänestä enemmän informaation antamista kuin perehdyttämistä.

Mirjan menestystekijät ovat sosiaalisuus, sinnikkyys ja tasapainoisuus. Sosiaalisuus sisältää Mirjan mielestä kaksi erilaista puolta, jotka kertyvät kokemuksista. Sosiaaliset taidot sisältävät kuuntelutaidon, empatiataidon ja läsnä-olon taidon. Näiden sosiaalisten taitojen lisäksi Mirja pitää tärkeänä sitä, että hän löytää jostain oman aikansa ja saa

istua hiljaa yksin jossakin kahvilassa tai kirjastossa. Mirjan sinnikkyys tulee ilmi silloin, kun hän tekee jotain, jossa hän ei ole kovin lahjakas. Mirja suorittaa tehtävänsä aina kovalla yrityksellä ja sinnikkyydellä. Mirjan tasapainoisuus tarkoittaa sitä, että hän on pystynyt yhdistämään työn, perheen ja vapaa-ajan. Perheen ja vapaa-ajan avulla hän myös jaksaa työssään.

Muiden urakehitykseen Mirjalla on selvät neuvot. Hän pitää tärkeänä oppia tuntemaan itsensä, omat vahvuu-tensa ja kiinnostuksen kohteensa. Itsensä tunteminen auttaa löytämään itselleen sopivan haastavia tehtäviä, joita voi toteuttaa.

Mirja ei yleensä tee pitkäaikaisia tulevaisuuden suunni-telmia. Lähitulevaisuudessa hänen perheeseensä on kui-tenkin tulossa lisää kotieläimiä. Nykyinen hetki on sel-keyttänyt Mirjan näkemystä omasta työstään, siitä mitä hän haluaa tehdä ja missä työskennellä. Yksi mainitsemi-sen arvoinen teema on työskennellä DSM-matriisin pa-rissa, joka on työkalu kompleksisten systeemien optimoin-tiin. Tulevaisuus tulee näyttämään painottuuko tulevaisuu-den töissä oma toiminimi vai tutkijan tehtävät.

18

Aleksi Jämsä syntyi maaliskuussa 1986 Oulussa. Koko lapsuuden, niin kauan kuin hän vain muistaa, hän on asunut Haukiputaalla. Hänen lapsuuteensa on vaikuttanut turval-linen ja vakaa ympäristö. Tästä esimerkkeinä toimivat koko ajan samana pysyneet koulu ja perhe. Peruskoulun Aleksi aloitti pienessä kyläkoulussa Jokikylässä, josta hän jatkoi isommalle Asemankylän ala-asteelle. Sieltä hänen matkansa jatkui Kirkonkylän yläasteelle ja lopulta Haukiputaan Lukioon. Sieltä hän myös kirjoitti ylioppilaaksi, tosin hieman nopeammin kuin muut, sillä parin kaverinsa kanssa hän suoritti lukio-opinnot kahdessa vuodessa.

Tuotantotalous ei ollut Aleksille itsestään selvä valinta. Lukion toisen vuoden syksynä, kun he tekivät kaveriporukalla päätöksen, että kävisivät kaikki kurssit lukuvuoden lop-puun mennessä ja suorittaisivat kirjoitukset pois alta, tuli valinta jatko-opinnoista ajan-kohtaiseksi. Silloin Aleksi mietti teknillisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan välillä, kumpi sopisi hänelle paremmin. Lopulliseen päätökseen tuotantotalouden valin-nasta vaikuttivat hyvät lähtöpisteet, sillä hyvin menneiden kirjoitusten jälkeen hän tiesi, että pääsisi suoraan sisälle tuotantotalouteen, eikä pääsykokeista tarvitsisi murehtia. Tuotantotalouden hän valitsi myös siksi, että talous ja liike-elämä ovat aina olleet enem-män hänen sydäntään lähellä kuin täysin tekniset alat. Kaiken tämän jälkeen hänen valin-tansa tuntui luonnolliselta.

Aleksi aloitti opinnot tuotantotaloudessa vuonna 2005 ja valmistui sieltä 2010. Muissa paikoissa hän ei ole opiskellut, mutta opintojensa ohessa hän suoritti logistiikan sivuai-neen, joka sisälsi perusopinnot, 25 opintopistettä, taloustieteellisessä tiedekunnassa.

Aleksin perheenjäsenistä kukaan ei ole aiemmin opiskellut tuotantotaloutta. Tällä het-kellä hänen pikkuveljensä opiskelee taloustieteitä ja pikkusiskonsa ei vielä ole opiskelu-iässä. Kauempia sukulaisia opiskelee teknillisillä aloilla, muun muassa tuotantotaloudessa.

Aleksin muistot kouluajoilta ovat hyvin positiivisia. Hän ei opiskeluaikanaan ollut mikään juhlijatyyppi, vaan keskittyi töissä ja koulussa käymiseen. Muistot liittyvät kavereihin ja yhteisiin ryhmätöihin. Myös kiltahuonebiljardit ja -pokerit ovat jääneet hänen mieleensä. Vanhoihin opiskelukavereihin hänellä on yhä yhteyksiä joko työhön tai vapaa-aikaan liittyen.

HENKILÖKUVASSA ALEKSI JÄMSÄ


19


Osa Aleksin kouluaikojen muistoista liittyy työskentelyyn opiskelun ohessa. Hän löysi työpaikan Inex Partnersin varastolta kerääjänä ja teki töitä lähes koko opiskeluajan. Varastotöissä hän vietti useamman vuoden, josta siir tyi myöhemmin Nokia Siemens Networksille kesätöihin ostajaksi. Varastotyö helpotti Aleksin koulunkäyntiä ra-hallisesti, sillä hän sai tehdä viikonloppuja ja iltavuoroja läpi vuoden. Nokia Siemens Networksilla Aleksi vietti vain kesät, mutta talveksi projektiluontoisia tehtäviä löytyi Fortuna Partnersilta. Aiemmat työkokemukset Aleksi on hankkinut teini-ikäisenä niin sanottuna tonni-työläisenä, mutta näistä hänellä ei ole erikoisia muistoja, eivätkä ne ole vaikuttaneet hänen uraansa lainkaan.

Aleksi aloitti diplomityön vuonna 2009 ja teki sen NSN:lle. Vuonna 2009 samaan aikaan diplomityön kanssa Aleksi sai NSN:ltä vakituisen työpaikan ostajana, mutta teki kuitenkin diplomityön tuotannon puolelle Leanin käyt-töönoton haasteista loppukokoonpanossa. Hänen dip-lomityönsä oli tavallaan oman päivätyön ulkopuolella, mutta silti hän arvioi siitä olleen hyötyä tämän hetki-sessä asemassaan. Diplomityön avulla hän ymmärtää paremmin laajoja kokonaisuuksia ja sitä, mitä muualla yrityksessä oikeasti tehdään. Tämän lisäksi hän ymmär-tää tuotannon haasteet ja osaa kuunnella ihmisiä, jotka tuotannon puolella työskentelevät. Diplomityö loi Aleksille myös mahdollisuuden siir tyä Leanin puolelle, sillä siitä hän ymmärtää paljon. Tämänhetkisessä työssä diplomityöllä ei siis ole ollut suoranaisia vaikutuksia uraan, vaikka Aleksin kokonaisvaltainen näkökulma onkin laajentunut.

Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi 2010 Aleksi jatkoi vakituisessa työssään ostajana Nokia Siemens Network-silla. Aleksi on nuori ja vastavalmistunut, joten hänen uraansa ei ole vielä paljon kokemuksia kertynyt, mutta ainakin tähän asti se on ollut nousujohdanteinen. Hänen tämänhetkinen tittelinsä on Materials Execution Category

Manager, eli hän vastaa materiaalien koordinoinnista muutamassa eri komponenttikategoriassa. Tällä hetkellä hänen vastuualueinaan ovat magneettiset komponentit, oskillaattorit, isolaattorit, sirkulaattorit ja SAW-filterit. Näiden komponenttien ympärillä Aleksilla on vastuu globaalista toimittajayhteistyöstä ja toimitusmallien ke-hittämisestä. Materiaalipuutteiden ilmetessä hän toimii ostajien ja alihankkijoiden tukena. Häntä voisi kuvailla jonkinlaiseksi yleismieheksi hankintatoimessa globaalilla tasolla. Aiemmassa ostajan tehtävässään Aleksi paini hyvin samankaltaisten ongelmien kanssa, mutta vastuu-alueet olivat suppeampia ja toiminta keskittyi pääasiassa vain muutamaan eri toimittajaan komponenttikatego-rioiden sijasta. Lisäksi ostajan toimenkuvaan kuului

enemmän käytännön tehtäviä, kuten tilausten tekemistä ja varaston hallintaa. Vaikka nykyisen tittelin perässä on Manager, ei hänellä ole suoranaisia alaisia.

Kuten aiemmin mainittiin, Aleksin työ on hyvin moni-puolista ja siinä tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä. Tuotantotalous on antanut hänelle laajalaista osaamista yrityselämästä ja taloudesta sekä käytännön toiminnasta toimitusketjuissa. Ilman tuotantotaloutta hän tuskin olisi tällä hetkellä nykyisessä asemassaan.

Aleksin vuorovaikutustaidot ovat erinomaiset ja hän pyrkii hyödyntämään niitä työssään jatkuvasti. Vaikka hänellä ei ole suoranaisia alaisia, on hänellä vetovastuu

tietynlaisista virtuaalitiimeistä. Tämän vetovastuun lisäksi hän joutuu olemaan päivittäin yhteydessä tavarantoimit-tajiin ja alihankkijoihin. Aleksin vahvuus on saada tieto ja viesti menemään läpi, mutta hän myös osaa kuunnella ja ottaa huomioon toisten mielipiteet. Kaikkeen tähän vaikuttaa kielitaito, joka Aleksilla on erinomainen. Myös esiintymistaitoja hän joutuu harjoittamaan päivittäin, mikä onkin hioutunut Aleksin omaksi vahvuudeksi. Muita osaamisia, joita hän työssään hyödyntää, ovat oman ja toimittajien toimitusketjujen tunteminen. Hänel-lä on hyvä käsitys siitä, mitä omassa talossa tapahtuu, mutta hän tietää myös tarkasti, miten alihankkijat ja asiakkaat toimivat. Kaikki edellä mainitut asiat liittyvät Aleksin ominaisuuksista tärkeimpään: oppimiskykyyn.

Ilman oppimiskykyä Aleksi tuskin olisi näin nopeasti saanut luotua kattavaa uraa, sillä joka päivä hän kohtaa työssään jotain uutta, johon pitää sopeutua. Aleksi pitää menestymistekijöinään juuri vuorovaikutustaitoja, oppi-miskykyä, sopeutumiskykyä, esiintymistaitoja ja itsevar-muuttaan. Näiden asioiden avulla hän pyrkii erottumaan massasta ja luomaan omaa uraansa.

Yritykset ovat todennäköisesti hyötyneet Aleksin osaa-misesta, sillä hän on saanut jatkaa työssään, ja palkka on maksettu ainakin tähän saakka. Tähän varmasti vaikut-tavat ne seikat, että Aleksi ajattelee yrityksen parasta ja pyrkii aina parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Lukuja ei pystytä viivan alle laittamaan, mutta tulosta on

”Muita osaamisia, joita hän työssään hyödyntää, ovat oman ja toimittajien toimitusketjujen tunteminen. Hänellä on hyvä käsitys siitä, mitä omassa talossa tapahtuu, mutta hän tietää myös tarkasti, miten alihankkijat ja asiakkaat toimivat.”


20


varmasti syntynyt, ainakin jonkin verran. Yritystoimin-taa ei Aleksilla ole ollut, eikä hän sitä juuri ole ajatellut-kaan. Lottovoitto voisi olla asia, joka saisi Aleksin pe-rustamaan yrityksen, joka liittyisi jotenkin hänen harras-tuksiinsa.

Hankintatoimea Aleksi ei pidä kutsumusalanaan, vaan ajattelee ennemminkin päätyneensä sinne. Tavallaan hän on koko lyhyen uransa ajan toiminut materiaalien parissa. Hän aloitti ruohonjuuritasolla varastotyössä ja logistiikan alla, josta siir tyminen ostajaksi ja sitä kautta laajempaan materiaalien hallintaan tuli luonnollisesti. Töihin Aleksi on hakenut itse ja tullut aina valituksi.

Työ on Aleksille palkinto. Hän pitää työskentelystä muiden kanssa ja se, että siitä on jotain hyötyä ihmisille ja yritykselle, auttaa jaksamaan. Arvon luominen on myös yksi Aleksille tärkeä asia. On tärkeää kokea teke-vänsä jotain arvokasta ja tuottavansa lisäarvoa yrityk-selle, asiakkaille ja kollegoille.

Järjestelmällisyys, avoimuus, rehellisyys ja proaktiivisuus kuvaavat parhaiten Aleksia työntekijänä. Hän pyrkii teke-mään kaiken ennen kuin pakkotilanne ja ongelmat koit-tavat. Hän on myös nopea oppimaan ja älykäs työnteki-jä. Johtajana olemisesta hänellä ei vielä ole kokemuksia.Aleksi on kohdannut työssään myös haasteita, oikeas-taan hänellä tulee eteen niitä päivittäin. Yhtenä esimerk-kinä hän kuvailee erään ajankohtaisen ongelmatapauksen. Hänen haasteenaan oli minimoida toimittajan vaihdok-sesta aiheutuneet materiaaliongelmat erääseen ramp-up -vaiheessa olleeseen tuotteeseen liittyen. Hänen haas-teenaan oli löytää uusi komponentti ramp-up -vaiheessa olevaan tuotteeseen, sillä vanhan toimittajan kompo-nentissa oli ilmennyt laatuongelmia, ja kaiken lisäksi toi-

mittajan oli ollut vaikea toimittaa tuotetta ajoissa. Tämä aiheutti saatavuusongelmia. Monien vaiheiden jälkeen saatavuus varmistettiin ja laatu saatiin hyväksyttävälle tasolle. Haasteena oli siis saada informaatio kulkemaan läpi verkoston ja tieto kaikille, jotta ongelmat saatiin ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Kuitenkin, kun ongelma saatiin ratkaistua, ilmeni, että kyseessä ollut materiaali vaihdetaan toiseen ja ostot nykyiseltä kom-ponentin toimittajalta lopetetaan. Vaihto piti kuitenkin hoitaa niin, ettei vanhalle toimittajalle synny kohtuuton-ta haittaa ja yritysten välinen suhde säilyy hyvällä tasolla. Samalla pyr itään vält tämään turhien kustannuksien synty, ja koska investointeja on tehty, pyritään saamaan investoinneille uusi käyttökohde.

Elämässään Aleksi kokee pääosin vain onnistuneensa, eikä suuria epäonnistumisia nouse esille. Toki pieniä vastoinkäymisiä on mahtunut Aleksinkin elämän varrelle. Esimerkkinä hän mainitsee naureskellen, ettei hän ikinäonnistunut luomaan menestyksekästä k ilpailu-uraa kamppailulajien parissa. Esimerkkeinä elämänsä onnis-tumisista hän mainitsee vakaan perhe-elämän vaimonsa kanssa, diplomityön suorittamisen kokopäivätyön ohessa ja toistaiseksi hyvässä noususuhdanteessa olevan työ-uransa.

Työelämästä Aleksilla löytyy paljonkin inspiroivia ihmisiä. Taitavat ja käytännönläheiset asiat hallitsevat ihmiset inspiroivat häntä. Lisäksi sosiaalisuus, vuorovaikutustai-dot ja vakuuttavuus ovat ominaisuuksia, joita Aleksi arvostaa. Mentoreita Aleksi pitää todella tärkeinä. Myös hän on saanut mentorointiapua työssään, ja hän pitää sitä erityisesti uusille ihmisille tärkeänä asiana. Mento-rointi on hänen mielestään oiva apuväline siihen, että kaikkea ei tarvitse opetella kantapään kautta. Työssään

hän kohtaa päivittäin mentorointia, sillä heillä on aina työpaikalla nimetty mentorit uusille työntekijöille. Myös kokeneemmat työntekijät jakavat jatkuvasti kokemuksia keskenään, ja neuvoja kysellään aktiivisesti puolin ja toisin.

Urakehitykseen vaikuttavista asioista Aleksi painottaa esiintymistaitoja. Hän on nähnyt paljon heikkoja esiinty-misiä, ja ne ovat jääneet mieleen. Hän pitää suurena etuna sitä, että uskaltaa esiintyä ja esittää asiat pelkää-mättä epäonnistumista. Hän suosittelee aktiivista esiin-tymisten harjoittelua. Kaikki eivät ole luonnostaan esiin-tyjiä, mutta sitä taitoa voi harjoittaa. Hän painottaa, että kukaan ei tule kertomaan avoimista paikoista, vaan on oltava aktiivinen saavuttaakseen haluamansa asiat.

Aleksilla ei ole töiden puolesta suunnitelmia lähitulevai-suudessa, sillä hänellä vaihtui juuri toimenkuva, ja hän uskoo, että siinä riittää haasteita kohtuullisen pitkään. Kauemmassa tulevaisuudessa 5–10 vuoden päästä hän toivoo pääsevänsä kokeilemaan siipiään esimiestehtä-vissä. Hän uskoo kuitenkin, että materiaalien parissa toimiminen jatkuu myös tulevaisuudessa, vaikka tehtävät vaihtuisivatkin. Hän ei silti pidä materiaaleja ainoana kiinnostavana alana, vaan kaikki uudet mahdollisuudet kiinnostavat häntä. Tulevaisuus toivottavasti tuo hänelle esimiestehtäviä ja urakehitystä, mutta hän pyrkii kuiten-kin saavuttamaan tasapainon vapaa-ajan ja työn välille. Toiveena olisi myös viettää perheen kanssa vuosi tai kaksi ulkomailla töiden parissa, mutta Oulussa asuminen kiinnostaa häntä myös jatkossa. Ennustamaan hän ei ala, tulevaisuus näyttää, mitä tuleman pitää.

21


Jukka Alakontiola syntyi Oulussa Värtön kaupunginosassa, jossa hän myös vietti lapsuutensa. Koulu-uransa Jukkaaloitti Oulunsuun ala-asteelta, josta matka jatkui Kastellin yläasteelle ja Kastellin lukioon. Sieltä hän myös kirjoitti yli-oppilaaksi. Vakaa kaveripiiri, perhe ja koko lapsuuden elinympäristö ovat syitä, jotka ovat vaikuttaneet siihen, kuka Jukka nyt on.

Jo varhain lukioaikana Jukka mietti, jatkaisiko hän opinto-ja teknillisellä alalla vai kaupallisella puolella. Lopulta hän päätyi välimallin ratkaisuun ja aloitti opintonsa Oulussa Tuotantotalouden osastolla vuonna 1993. Päätökseen vaikutti vahva kiinnostus tekniikkaa kohtaan: jo 6-vuoti-aana Jukka aloitti koodaamisen isoveljen koneella, jonka isoveli oli hankkinut kesätyörahoilla itselleen 1980-luvun alussa. Oulun yliopiston Tuotantotalouden osasto on ollut Jukan ainoa opiskelupaikka peruskoulun ja lukion lisäksi. Hän valmistui sieltä tuotantotalouden diplomi-in-sinööriksi vuonna 1999. Sivuaineena hänellä oli ohjelmis-totekniikka ja suuntautumisvaihtoehtona sähkötekniikka.

Jukka on nuorin sisaruksista. Tuotantotalouden osasto perustettiin omaksi osastokseen juur i ennen Jukan opiskeluja , joten hänen perheestään kukaan ei ollut aiemmin opiskellut siellä. Jukalla oli kuitenkin tietoa Ou-lun yliopistosta ja Teknillisestä tiedekunnasta, sillä hänen vanhin isoveljensä on Oulusta valmistunut konetekniikan diplomi-insinööri.

Opiskeluajat tuovat hyviä muistoja Jukalle sekä kavereis-ta että työskentelystä opiskelun ohessa. Kaveripiiri ja koko vuosikurssi olivat hyvin tiivis porukka, mutta myös muut vuosikurssit tulivat Jukalle läheisiksi opiskeluaikana. Yhteiset juhlimiset ja ryhmätyöt ovat jääneet erityisesti

HENKILÖKUVASSA JUKKA ALAKONTIOLA

hänen mieleensä. Kaveriporukkana he olivat toisiaan tukevia ja sopivat hyvin yhteen. Yhteydenpito kaverei-hin on jatkunut, ja osaa kavereista Jukka on käynyt katso-massa jopa Pekingissä asti, tosin työn merkeissä. Tiettyi-hin kavereihin hän on pitänyt yhteyttä, mutta hän pi-tää itseään ”heikkona” yhteydenpitäjänä. Oulusta löy-tyy kuitenkin vanhoja ystäviä, joiden luona hän käy ky-läilemässä, mutta on myös henkilöitä, joiden kanssa hän soittelee tietyin väliajoin, työn merkeissä tai muutoin.

Jukka suoritti asevelvollisuutensa ensimmäisen opiske-luvuoden jälkeen, joten ensimmäisenä kesänä töihin ei vielä ollut asiaa. Toisen vuoden keväällä Jukka haki paik-kaa CCC Software Professionalilta koodaajana ja pääsi sinne. Haku tapahtui yliopiston järjestämien Pestipäivien kautta, jossa hänen kaverinsa isoveli oli esittelemässä CCC:tä. Jukalla voidaan sanoa käyneen hyvä tuuri. Toi-saalta hän on näyttänyt osaamisensa, sillä yhtään työ-töntä päivää hän ei ole CCC:n paikan jälkeen nähnyt. Jukka opiskeli ja kävi töissä yhtä aikaa. Hän piti yhtäai-kaista suorittamista välillä rankkana, eikä vapaa-ajan on-gelmia syntynyt. Läpi opiskeluajan hän työskenteli CCC:llä, yleensä kahta kolmea päivää viikossa ja kesäisin kokoai-kaisena. Muitakin paikkoja Jukalla oli ennen valmistu-mista, sillä juuri ennen diplomityön aloitusta hän päätti, ettei halua jäädä pelkäksi koodaajaksi, vaan kar toit-taa mahdollisuuksiaan enemmän koulutustaan vastaa-valla alalla. Hän päätyi lopulta tekemään diplomityötä Nokialle. Aihealueeksi tuli puhelinverkkojen lisäarvo-palvelut, eli call-center-palveluiden segmentointi. Diplo-mityön merkitys ei Jukalle aiheensa puolesta ollut suuri, sillä lähes heti sen tehtyään ja valmistuttuaan hän haki toisenlaisiin tehtäviin, kuitenkin Nokialle, jossa ura jatkuu vieläkin.

Uran alussa, heti valmistumisen jälkeen, oli maailmalla menossa suuri IT-buumi, ja silloin Nokian sisällä lähti liik-keelle Venture-projekti, joka kasvoi hyvin voimakkaasti. Jukka aloitti tässä projektipäällikkönä, ja heti parissa kuu-kaudessa hän pääsi Program Managerin asemaan, jolla oli työntekijöitä kolmessa eri toimipisteessä ja alaisia satakunta kaikkiaan. Tätä hän pitää uransa hektisenä aikana, jolloin mentiin hetkestä hetkeen ja paikasta toiseen. Tuotteita ei kuitenkaan edes ehditty saada markkinoille, kun IT-kuplan puhkeaminen tuli, ja suuria uudelleenorganisointeja ilmeni Nokian sisällä. Tällöin Nokialla oli hieman repaleisempi jakso, ja ihmisiä siirrel-tiin asemista toisiin. Tämän repaleisen jakson aikana Ju-kalla oli useita R&D Management -alan hommia, mutta lopulta hän päätyi tuotehallinnan tehtäviin. Tämän jäl-keen kaikki työt ovatkin liittyneet tuotehallintaan tai liiketoiminnan kehitykseen. Oltuaan pitkään Nokialla Jukka siir tyi pienempään MSG-software yritykseen R&D Manageriksi, mutta palasi jonkun ajan kuluttua Nokialle takaisin. Hänen nykyinen tehtävänsä on Senior Product Manager ja hän vastaa palveluiden laajemmista tuoteko-konaisuuksista. Jukan paluuseen vaikuttivat nokialaisten kyselyt ja suostuttelut palata.

Vaikka Jukalla on ollut useampia asemia, ei hän itse mie-lellään aktiivisesti vaihda paikkaa, vaan suurin osa muu-toksista on tullut uudelleenorganisointien kautta. Dip-lomityönsä jälkeistä ja nykyistä paikkaansa hän haki tie-toisesti ja sai ne. Myöskään Nokia ei ollut Jukan suuri haave, vaan hän kokee lähes ajautuneensa sinne.

Tuotantotalouden opinnot tuntuivat Jukasta alussa hie-man turhilta työtehtäviä ajatellen, mutta ne ovat kuiten-kin antaneet laaja-alaisuutta ja kaupallista näkökulmaa


22


omaan ajatteluun ja sitä kautta myös johtaneet Jukan uran tuotehallinnallisiin tehtäviin ennemmin kuin täysin teknisiin. Itse hän pitää ajatteluaan, kiinnostuksen koh-teitaan ja osaamistaan usein enemmän teknisinä. Opin-not ovat kuitenkin vaikuttaneet Jukan työuraan ja tämän hetkiseen asemaan siten, etteivät työt liity pelkkään tekniikkaan. Tärkeimmät osaamiset, joita hän hyödyntää työssään, ovat laajojen kokonaisuuksien nopea hahmot-taminen ja ongelmanratkaisukyky. Myös ihmissuhdetai-dot ovat tärkeitä, ja myöhemmällä iällä opittua esiinty-mistaitoa hän pitää vahvuutenaan. Esiintymistä itsessään Jukka inhosi kouluaikana, mutta nykyisin kun hän on harjoitellut sitä ja esiintynyt paljon, siitä on tullut yksi hänen parhaim-mista ominaisuuksistaan. Hän pitää onnena, että myös vähän arempi ihminen voi oppia hyväksi esiintyjäksi. Nykyisessä työssä hänellä on jonkin verran esityksiä ja esiintymis- ja markkinointitilaisuuksia pienemmille talon ulkopuolisille ryhmille, ja kaikki suoritetaan englanniksi. Jukan tehokkaan ja nopean ongelmanratkaisukyvyn vuoksi yritykset ovat varmasti hyötyneet ja saaneet tuloksia hänen tekemisistään. Laaja kokonaisuuksien hallinta ja ongelmanratkaisukyky ovat myös helpottaneet häntä suoriutumaan annetuista töistä.

Jukka on ajatellut yrittäjäksi ryhtymistä usein. Juridisessa mielessä metsäyhtymät lasketaan yritystoiminnaksi, joten Jukka onkin periaatteessa yrit täjä ostettuaan veljensä kanssa isänsä metsät. Jukan mielenkiinto omaa yritystä kohtaan on ollut niin suurta, että hän on hah-motellut aloittelevaa yritystä niin yksin kuin kaveriporu-koissa. Hänellä on monia eri kaveriporukoita, joiden kanssa hän on suunnitellut erilaisia yritysmalleja, jotka

ovat lähes aina liittyneet ohjelmisto-, ohjelmistopalvelu- tai mobiilipalvelutuotantoon. Kaverit ovat usein myös heittäneet ilmoille hyviä ideoita, joihin Jukka olisi voinut lähteä mukaan. Lisäksi hänellä on useita kavereita, jotka ovat jo perustaneet yrityksiä, ja hän on parhaimpansa mukaan pyrkinyt neuvomaan ystäviään ja antamaan omia kehitysehdotuksia. Joskus nämä neuvomiset ovat vieneet niin paljon Jukan aikaa, että hän on miettinyt konsultointiyrityksen perustamista. Hän ei kuitenkaan pidä kavereiden kyselyitä huonona asiana ja neuvoo mielellään heitä silloin tällöin, mutta liika on välillä liikaa.

Jukalle työ on muutakin kuin toimeentuloa ja rahaa, vaikka ne ovat tärkeä osa työtä. Raha toimii hyvänä korvauksena menetetylle vapaa-ajalle. Työ on Jukalle väylä myös itsensä toteuttamiseen ja omien taitojen kehittämiseen ja sitä kautta onnistumisten ilo ja koke-mukset nousevat esiin.

Työntekijänä Jukka on itsekriittinen ja tunnollinen suorit-tajatyyppi, mikä osaltaan vaikuttaa myös siihen, millainen hän on johtajana. Johtajuuden hän jakaa mielellään kol-meen kategoriaan: asiajohtamiseen, henkilöstöjohtami-seen ja toimeenpanevaan johtamiseen. Asiajohtajana, eli

sellaisena joka kertoo, miten asiat ovat ja miten niiden kuuluisi olla, hän on tiukka ja suoraviivainen, joskus jopa aggressiivinen. Henkilöstöjohtajana hän taas saattaa olla hyvinkin lepsu, koska hän itsekriittisenä varoo asetta-masta rajoja ja tavoitteita muille niin tiukalle, kuin hän itselleen niitä asettaisi. Toimeenpanevaa johtamista hän nykyisin välttelee, sillä hän huomasi jo uransa alkuvai-heessa, kuinka rankkaa se on. Lähes perfektionistina tulee eteen stressaavia tilanteita, jos kaikki asiat eivät onnistukaan halutulla tavalla. Johtajana hän on kuitenkin kehittynyt rauhallisempaan suuntaan. Nykyisin ei heti

kiirehditä toimintaan, vaan tuumataan ennen toimintaa, ja tämä on todettu hyväksi käytännöksi. Tähän varmasti vaikuttaa Jukan laajojen kokonaisuuksien hahmottami-nen.

Haasteet ovat Jukan työssä arkipäivää, mutta uransa al-kupuolelta ensimmäinen hänen mieleensä tullut haaste liittyi töiden suorittamiseen. Alussa Jukan oli hyvin vai-kea ymmärtää ja huomata se, että kaikkia tehtäviä, joita annetaan, ei voi suorittaa itse, vaan on pystyttävä delegoimaan vastuuta eteenpäin yrityksessä, tai tarvit-taessa jopa yrityksen ulkopuolelle. Hän pitääkin hyvin

”Jukan mielenkiinto omaa yritystä kohtaan on ollut niin suurta, että hän on hahmotellut aloittelevaa yritystä niin yksin kuin kaveriporukoissa. Hänellä on monia eri kaveriporukoita, joiden kanssa hän on suunnitellut erilaisia yritysmalleja, jotka ovat lähes aina liittyneet ohjelmisto-, ohjelmistopalvelu- tai mobiilipalvelutuotantoon.”

23


vapauttavana kykyään delegoida asioita toisille. Toinen suurempi haaste selvästi myöhemmässä vaiheessa työ-uraa oli se, kun hän huomasi organisaation esimiesten sortuvan poliittiseen peliin ajamaan omia intressejään sen sijaan, että olisivat ajaneet yrityksen etuja ja yhteistä hyvää. Tällaisten tilanteiden käsittely ja eteenpäin viemi-nen ylemmille tahoille on ollut Jukalle suuri haaste. Lapsena hän pitäisi tätä ”narppimisena”, mutta aikuisella iällä tätä voidaan pitää yhteisen hyvän ja osakkeenomis-tajien edun turvaamisena ja hakemisena, jopa vilpittö-myytenä. Tällä hetkellä Jukalla on hektiset ajat töissä, sillä hänen työkaverinsa jäi äitiyslomalle. Lisäksi yrityspyrkii säästämään kaikessa, myös siinä, että uutta työ-väkeä ei tule lisää, ennemmin sitä lähtee pois. Haastee-na onkin kyetä priorisoimaan ajan käyttö, ja pystyä päät-tämään, mistä on luovuttava.

Elämässä Jukka on onnistunut hyvin: hänellä on vaimo ja vakituinen työ, josta hän saa elantonsa. Muita onnistu-misia ovat harrastukset, jopa vanhat harrastukset, joita hän on löytänyt uudestaan. Kouluajoilta hänellä nousee yksi onnistuminen esille yli muiden: hän onnistui kerran fysiikassa sähköopin kokeessa johtamaan jonkinlaisen kaavan, jota ei muistanut ja onnistui vieläpä käyttämään sitä oikein. Hän sanookin, että jo pienet onnistumiset mukavalta kouluajalta ovat jääneet mieleen. Suurempia tai merkittäviä epäonnistumisia hän ei ole kohdannut.Inspiroivia ihmisiä Jukka ei pysty erikseen mainitsemaan, mutta yleisesti sinnikkäät ihmiset, joilla on vahva omanäkemys ja jotka uskaltavat toteuttaa sitä, inspiroivat Jukkaa. Samoin ihmiset, jotka pitävät päänsä piittaamat-ta muiden mielipiteistä, jos tietävät olevansa oikeassa. Jukka ei pidä itseään kuitenkaan fanittaja-tyyppinä, eikä hän pyri olemaan itseään inspiroiva ihminen. Inspiraa-tiot syntyvät ennemminkin kirjoista tai kokemuksista.

Yleisesti vaikutukset ovat hetkellisiä, eikä pidempää vaikutusta ole. Mentoreilla puolestaan Jukka kokee olevan suurta merkitystä menestykseen, ja hän uskoo opastajista olevan muutenkin hyötyä. Jo pienet, ystävä-piirissä saunassa ja oluen ääressä tehdyt mentoroinnit aukaisevat usein asioita, ja niillä voi olla suuri merkitys jälkeenpäin. Hänen mukaansa kaikki mentoroinnit eivät aukea heti, vaan niitä voi joutua sulattelemaan pidempiä aikoja. Mentorointi ei siis hänen mielestään ole pelkäs-tään työhön perehdyttämistä, vaan se voi olla myös jotain vapaampaa, joka estää tekemästä samoja virheitä uudestaan.

Jukan menestystekijät liittyvät hänen hyödyntämiinsä osa-alueisiin työssään. Hänen ongelmanratkaisukykynsä, tietynlainen sitkeytensä ja periksi antamattomuutensa ovat menestystekijöitä, joilla hän on luonut uraansa tähän saakka. Jo tietyssä vaiheessa hän päätti, ettei halua nousta ylempiin johtaviin asemiin, sillä hän tietää niiden vaativan enemmän aikaa. Vapaa-aikaa Jukka pitääkin tärkeänä osana elämää. Urakehitykseen liittyen Jukka kehottaisi ihmisiä miettimään, mitä he haluavat uraltaan ja elämältään. Aina työ ei ole se ainoa tärkein asia.

Lähitulevaisuuden suunnitelmia Jukalla ei ole, hän vain haluaa pysyä leivän syrjässä kiinni. Työpaikalla hänellä on tällä hetkellä menossa mielenkiintoinen pitkäaikai-nen hanke, jonka hän haluaisi saat taa loppuun. Hän myös toivoo voivansa maksaa talolainansa mahdollisim-man pian pois, jotta voisi alkaa valmistella pitempiaikais-ta toivettaan taloudellisesta riippumattomuudesta. Hän haaveilee pystyvänsä jättäytymään eläkkeelle varhaisem-massa vaiheessa, kuin laki velvoittaa. Työn puolesta hän tosiaan toivoisi saman aseman jatkuvan hankkeen vuoksi, mutta hänellä on myös tietynlaista ”lukkarin”

rakkautta työtään kohtaan vielä. Vuoden, puolentois-ta päästä, mission ratkettua, hän voisi päättä työnsä joko tyytyväisenä onnistumisesta tai sillä mielin, että ”Eipähän siitä nyt sitten mitään tullut”. Jukka ei kuiten-kaan näe pakolliseksi työpaikan tai työaseman vaihdosta, vaikka mielessä vilkkuukin mahdollisuus jostakin omasta ja uudesta yrityksestä kavereiden kanssa. Hän hieman morkkaa muiden kanssa akateemista koulutusta, jossa riskejä ajatellaan olevan liian paljon. Se vaikuttaa myös hänen omaan ajatteluunsa ja uskallukseensa. Hän uskoo oman yrityksen perustamisen sisältävän paljon riskejä ja menestymiseen tarvittavan onnea. Hän toivoo uskalluk-sen lisääntyvän kaveriporukassa ja myös perustavansa yrityksen joko ohjelmistoalalle tai jollekin muulle alalle, jossa myös mahdollisesti tuotantotaloudesta saatuja taitoja voisi hyödyntää.

24


Juha asuu kotiseudullaan Oulussa avovaimonsa kanssa. Liikunnalliset harrastukset ovat lähellä miehen sydäntä.Juha opettaa Kemi-Tornio ammattikorkeakoulussa tuotantotaloutta.

LAPSUUS JA NUORUUSJuha syntyi ja vietti kouluaikansa Oulussa. Peruskoulun penk-kiä hän kulutti ensin Koskelan ala-asteella ja myöhemmin Toppilan yläasteella. Peruskoulun jälkeen vuorossa oli Toppilan lukioon siirtyminen. Juha näkee, että kokonai-suudessaan lapsuus on vaikuttanut siihen, kuka hän on ny-kyään. Lapsuusajan asuinympäristössä oli tiivis yhteisö ja aktiivista toimintaa, minkä hän näkee erityisesti vaikutta-neen persoonansa kehittymiseen. Lapsuudessaan hän harrasti monipuolisesti urheilua. Jalkapallo ja jääpallo olivat silloin lähimpinä sydäntä. Tämä lapsuuden urheilul-lisuus näkyy myös Juhan uravalinnoissa ja nykyisessä elä-mässä.

OPINNOT TUOTANTOTALOUDEN OSASTOLLAAjatus tuotantotalouden opiskelusta syttyi Juhalle ensim-mäistä kertaa ylioppilaskirjoituksia edeltävän vuoden ABI-päivillä. Tuotantotalouden osastolla oli esittely, jossa hän kuuli tästä koulutusmahdollisuudesta. Tässä vaiheessa

HENKILÖKUVASSA JUHA KAARELA

Juhan mielessä oli vielä pari muutakin vaihtoehtoa, mutta kirjoitusten jälkeen kävi selvemmäksi, että Tuotantota-louden osastosta tulisi hänen opiskelupaikkansa. Hän osallistui pääsykokeisiin, ja syksyllä 1994 alkoivat opinnot Oulun yliopiston tuotantotalouden osastolla.

Tietyllä tavalla tulevaisuuden suunnitelmat olivat selkeät Juhalle heti lukion jälkeen, mutta työelämän tavoitteet tarkentuivat opintojen aikana. Opiskeluaikana Juha osal-listui aktiivisesti kiltatoimintaan toimien muun muassa ICP-vastaavana killan hallituksessa.

Opiskeluajoilta Juha muistelee erityisellä lämmöllä Tuo-tantotalouden osaston opiskelijoiden tiivistä porukkaa, joka oli seurausta pienestä sisäänottomäärästä. Myös fuksiexcursio heti opintojen aloituksen jälkeen on jäänyt hänen mieleensä vahvasti, ja sitä on entisten opiskeluka-vereiden kanssa muisteltu jälkeenpäin.

Pääaineena Juhalla oli Oulun yliopistossa tuotantotalous ja tuotantotalouden moduulina laatu ja markkinointi. Tekniikan suuntautumiseksi Juha valitsi sähkötekniikan ja sieltä elektroniikan tuotanto- ja valmistustekniikan. Diplomityön Juha teki Ouluun Nokialle. Aiheena oli

tuotekehitysprosessien kehittäminen. Diplomityö oli suuri kokonaisuus, jossa yhteen asiaan keskityttiin todella tar-kasti. Juha on sitä mieltä, että kaikesta oppii, ja diplomi-työn tekemisestä on ollut varmasti hyötyä myöhemmällä työuralla.

TYÖELÄMÄJuhan ensimmäinen kesätyöpaikka yliopisto-opintojen aikana oli Oulun satamassa. Silloin hän ei ymmärtänyt, miten tämä työ tulisi tukemaan hänen uravalintaansa, mutta jälkikäteen ajateltuna Juha voi todeta työpaikan ke-hittäneen hänen logistiikkaymmärrystään. Toisen ja kolman-nen opiskeluvuoden jälkeen Juha päätyi Salon matkapuhelin-tehtaalle kesätöihin. Oulun tuotantotalouden opiskelijois-ta sinne oli perinteisesti lähtenyt joka vuosi jonkinlainen tutkapari, ja tällä erää oli Juhan vuoro olla toisena osa-puolena.

Hauskana muistona Juha mainitsee sen, kun Otaniemestä valmistunut, tuotantotaloutta aikoinaan opiskellut tuotan-topäällikkö oli kesätöissä heidän esimiehenään ja makseli palkkaa taulukkojen yli, koska töihin oli sattunut ”tutalaisia hyviä kavereita”. Tämä toiminta tuntui niin erikoiselta, että

”tuotantotaloutta aikoinaan opiskellut tuotantopäällikkö olikesätöissä heidän esimiehenään ja makseli palkkaa taulukkojen yli, koska töihin oli sattunut ”tutalaisia hyviä kavereita”.”

KIRJOITTANUT: NATALIA BLOMSTER

25


se on jäänyt Juhan mieleen. Toinen muisto oli tuotannon koneladonnasta, kun samainen tuotantopäällikkö sanoi, “ettei tutalaiset varmaan jaksa tehdä yövuoroja”, joten niitä ei sinä kesänä tarvinnut tehdä.

Pari vuotta opintojen aikana ja loppuvaiheessa Juhalla kului töissä Nokialla, minkä jälkeen hän siirtyi ohjelmisto-yritys X-Netin leipiin. Myöhemmin yritys tunnettiin nimellä Nethawk. Tässä työpaikassa Juha viihtyi seuraavat kah-deksan vuotta. Kaikilla näillä työpaikoilla on ollut yhteistä se, että Juha on päätynyt niihin jollain tapaa henkilökoh-taisten verkostojen kautta.

NYKYINEN TYÖPAIKKANethawk-vuosina Juhalle alkoi pikkuhiljaa muodostua aja-tus siitä, että myös erityyppisiä töitä voisi tehdä. Niinpä Juha päätti opiskella lisää. Hän on sitä mieltä, että täytyy olla aktiivinen monella saralla. Lapsuuden ja nuoruuden liikunnalliset harrastukset vetivät liikunta-alan suuntaan, ja niinpä Juha opiskeli liikuntatieteen maisteriksi liikunta-teknologiasta, suorittaen siinä samalla myös opettajan pedagogiset opinnot. Liikuntatieteellinen oli käynyt myös lukion jälkeen mielessä, mutta Juha pitää silti lukion jäl-keistä valintaansa onnistuneena.

Nykyään Juha työskentelee Kemi-Tornion ammattikorkea-koulussa tuotantotalouden opettajana. Ammattikorkea-koulussa kullakin opettajalla on hyvin laaja skaala opetet-tavia kursseja. Juha pitää muun muassa tuotteistamisen, B2B-palvelujen ja B2B-markkinoinnin sekä tuotantota-louden perusteiden ja tuotantotoiminnan suunnittelun kursseja. Nykyinen työ on vielä suhteellisen uusi, sillä tässä ammatissa aikaa on vierähtänyt kolme vuotta. Opet-tajan uralle Juhaa ohjasi halu katsoa asioita eri kantilta kuin aiemmin. Ammatillisen opettajan työssä joutuu kat-somaan samoja asioita kuin yrityselämässä, mutta ope-tuksen näkökulmasta.

OSAAMINENJuha kokee, että hänen nykyinen työnsä käy yksi yhteen tuotantotalouden opintojen kanssa. Kun löytyy tuotanto-talouden ammatillista osaamista ja on tehnyt laaja-alaisesti erilaisia tehtäviä tämän opinalan parissa, niin osaamista voi hyödyntää opettajan työssä. Päätyväthän hänen ny-kyiset oppilaansa samoille työmarkkinoille. Erityisesti Juha kiittelee Oulun yliopiston Tuotantotalouden osastoatyöelämätaidoista, joita opiskelun aikana oppi niin kurs-seilla kuin kiltatoiminnan kauttakin. Niistä on ollut hyötyä.

Tuta-koulutus antaa T-mallin osaamista: toisaalta hyvin laaja-alaista näkemystä, mutta toisaalta myös syventävää osaamista. Tämä pitäisi osata yhdistää yrityksien tarpei-siin. Tuotantotalouden opintojen etuna Juha näkee myös sen, että opetettavat asiat ovat yleisiä asiasisältöjä, eli pohja, jolle seuraavaa asiaa voidaan perustaa.

Juha näkee vahvuuksinaan aktiivisuutensa sekä innostunei-suutensa ja sen, että on vastuuntuntoinen työntekijä. Erää-nä haasteena Juha puolestaan mainitsee motivoimisen vai-keuden ja sen, miten saada opiskelijat näkemään, että he tekevät töitä koulussa omaksi parhaakseen. Opiskelijoiden pitäisi ymmärtää, että he tekevät tätä itselleen, eivät opet-tajalle.

JUHAN AJATUKSIAJuha korostaa verkostojen merkitystä ja on myös omalla urallaan käyttänyt suhteitaan hyödyksi työnhaussa. Hän lähettää terveiset kaikille opiskelijoille: kannattaa luoda ihmis-suhteita ja verkostoja. He, joiden kanssa nyt opiskelet tule-vat vastaan työelämässä, joko työkavereina, alaisina tai pomoi-na. Tuotantotaloudessa vahvuutena onkin pieni sisäänotto-määrä, jonka avulla opiskelijat tutustuvat toisiinsa helposti. Työhön ja työntekoon Juhalla on hyvin realistinen näkemys: se on yksi ihmisen elämän osa-alueista. Hän korostaa, ettei se saa olla liian suuressa roolissa. Tärkeää on kuitenkin, että ammatillisesti pääsee toteuttamaan itseään.

Inspiroivia ihmisiä Juha löytää ympäriltään paljon: läheiset, avovaimo ja työelämässä työkaverit. Hänen elämäänsä kuuluu paljon tärkeitä ihmisiä, ei vain yhtä esikuvaa. Juhalla ei ole ollut mentoria, mutta hän on opettajaopinnoissa perehtynyt aiheeseen. Juha kokee, että mentorointijärjes-telmä on hyvä, muttei välttämätön, menestyksen kannalta. Juhan kolme menestystekijää ovat halu oppia uutta, positii-vinen näkökulma asioihin ja tapa tarkastella asioita sekä erilaisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen.

Tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole Juhalla kovin tarkat. Nykyajan työelämä on sellaista, että asiat muuttuvat ja päi-vittyvät, ja kaikki menee vaihe kerrallaan. Tällä hetkellä Juha on sitoutunut nykyiseen työhönsä, ja seuraava vaihe on jotain muuta. Hän on kouluttautunut ja valmistautunut sillä ajatuksella, ettei työelämä ainakaan hänen kohdallaan tulee olemaan yksi ainut putki, missä koko uran tekee. Juhan vah-vuutena voisikin nähdä sen, että hän pystyy tekemään hyvin erityyppisiä hommia ja hankkimaan laaja-alaisen osaamisen.

”tuotantotaloutta aikoinaan opiskellut tuotantopäällikkö olikesätöissä heidän esimiehenään ja makseli palkkaa taulukkojen yli, koska töihin oli sattunut ”tutalaisia hyviä kavereita”.”

26


HENKILÖKUVASSA TUOMAS FABRITIUS

Tuomas Fabritius (1974) on oululaistunut yrittäjä. Hänestä piti tulla eläinlääkäri, mutta hän huomasikin ajautuneensa tuotantotalouden opiskelujen kautta yrittäjäksi. Tällä hetkellä hän toimii yhdeksän henkilöä työllistävän, ohjelmistopalveluja tuottavan Eneris Solutions Oy:n toimitusjohtajana. Tuomak-sen harrastuksiin kuuluvat sähly, kuntosalilla käynti sekä jalka-pallo. Lopun vapaa-aikansa hän viettää vaimonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

LAPSUUSKODISTA ENSIMMÄISETTYÖKOKEMUKSETTuomas aloitti työuransa kotona Kokkolassa heti, kun vero-kortti oli mahdollista saada, eli 14-vuotiaana. Ensimmäinen työnantaja oli Napite Oy. Siihen aikaan oli mahdollista teh-dä silkkipainantaa ja koota liikelahjoja myös kotona. Vanhem-mat hakivat raaka-aineet kotiin ja palauttivat valmiit liike-lahjat tehtaalle asiakkaille toimitettaviksi. He juurruttivat lapsiinsa mallin kovasta työmoraalista ja ahkeruudesta.

Vuonna 1993 Tuomas kirjoitti ylioppilaaksi Länsipuiston lukiosta Kokkolasta. Hänen haaveenaan oli ollut lähteä opiskelemaan eläinlääketiedettä, mutta hän päättikin hakea opiskelemaan tuotantotaloutta. Päätöksen taustalla oli mielen-kiinto sekä teknisiä asioita että taloutta kohtaan. Tuomak-selle tekniset aineet, matematiikka, fysiikka ja kemia, olivat aina olleet vahvoja ja mieluisia aineita. Tuotantotalous tuntui tähän täydelliseltä kombinaatiolta. Lisäksi Oulun yliopistoon oli helppo lähteä, koska Tuomaksen veli oli tuolloin jo opiske-lemassa Teknillisessä tiedekunnassa Oulussa.

LENTÄVÄ LÄHTÖ OPINTOIHIN Tuomas ei päässyt heti lukion jälkeen armeijaan kesän saa-pumiserässä. Opiskelupaikka kuitenkin heltisi ensi yrittämällä Tuotantotalouden osastolta, joten hän päätti käydä koulut loppuun ja suorittaa asepalveluksen vasta valmistumisensa

jälkeen. Ensimmäiset pari vuotta Tuomaksen päivät täytti opiskelu, ja töitä hän teki vain lomilla. Lentävän lähdön opis-keluihin hän sai suorittamalla ensimmäisen kurssin, matriisi-algebran, kesätenttinä jo ennen ensimmäisen lukukauden alkamista. Tämä oli Tuomaksen mielestän fiksu veto, koska se mahdollisti myöhemmin kurssien järjestelyn tehokkaasti.

Vasta kolmannella tai neljännellä vuosikurssilla Tuomaksella alkoi olla muutakin vapaa-aikaa, ja hän ehti harrastaa ja liik-kua enemmän. Omalta vuosikurssilta löytyi hyviä kavereita erilaisiin kurssitöihin, projekteihin ja vapaa-aikaan. Tuomak-selle muistuvat mieleen erityisesti lukuisat harjoitustyöt, joita he tekivät tiiviisti Sakari Rannan kanssa. Sakarilla oli yritys-toimintaa jo opiskeluaikana, joten he pystyivät peilaamaan opittuja asioita tosielämän kanssa. Sakari toimii tällä hetkellä yrittäjänä, ja yhteistyö jatkuu edelleen.

Opiskelujen myötä Tuomakselle jäi Sakarin lisäksi muitakin tuttuja, kuten Timo Kaski ja Mika Ruostesuo, jotka ovat edel-leen mukana myös Eneriksen toiminnassa. Mika toimii tällä hetkellä Eneriksessä myynti- ja kehitystehtävissä. Lisäksi Mikan kanssa he ovat järjestäneet lounaspalavereita, joissa on tutustuttu ja vaihdettu ajatuksia muiden tuotantotalou-desta valmistuneiden kanssa. Tuomaksen mielestä hienointa on yhteys ja yhteenkuuluvuuden tunne tutalaisten kesken. Koska porukka on loppujen lopuksi melko suppea, ovat tuta-laiset aina kaikki keskenään tutalaisia.

Vuoden 1997 keväällä Tuomas muutti pääkaupunkiseudulle tekemään diplomityönsä Vantaalla sijaitsevalle Nextrom Oy:lle. Diplomityö liittyi toiminnanohjausjärjestelmän käyt-töönottoprojektiin, johon Tuomas meni tekemään määrit-telyä ja käyttöönottoa pakkaussuunnittelun ja vientihuolin-nan kehittämiseksi. Diplomityön aihe oli ”Vientihuolinta asiakasohjautuvassa projektituotannossa”. Nextrom toimitti

asiakkailleen sekä yksittäisiä kaapelikonelaitteita että suuria kokonaisia tehdasinvestointeja. Tehtaan rakennusprojektissa toimitus saattoi sisältää toistakymmentä merikonttia, jolloin oli oleellista optimoida konttien ja kollien täyttöasteet. Tätä-kin merkittävämpi tekijä oli se, että kontit ja kollit sisälsivät juuri oikeat komponentit, jotta nosturin ajankäyttöä voitiin minimoida rakennusvaiheessa. Tuomaksen tavoite diplomi-työssä oli liittää pakkauslogiikka suoraan osaksi tuoteraken-netta, jolloin purku- ja pakkausohjeet muodostuvat saman-aikaisesti, kun projekti myydään. Diplomityö valmistui aika-taulussa, ja keväällä 1998 Tuomas valmistui oivallisilla pape-reilla Tuotantotalouden osastolta.

PAPERIT KOURAAN JA BISNEKSEENHeti valmistumisensa jälkeen Tuomas jatkoi vielä jonkin ai-kaa töitään Nextromilla. Työnsä aikana hän oli paljon teke-misissä toiminnanohjausjärjestelmien kanssa, ja hän näki nii-den käyttöönoton haasteet. Yksi suurimmista haasteista oli se, että järjestelmän muokkausten ja käyttöönoton aikana yrityksen tarpeet ja bisnes olivatkin muuttuneet, eikä järjestel-mä täyttänyt enää muuttuneita tarpeita. Tämä ongelma jäi kytemään Tuomaksen mieleen, kun hän siirtyi suorittamaan asepalvelusta kesällä 1998.

Tuomaksella oli asepalvelus vielä kesken yrityksen perusta-misvaiheessa toukokuussa 1999. Eneris Solutions Oy perus-tettiin yhdessä kahden muun, pääkaupunkiseudulla tutuksi tulleen kaverin kanssa. Perustamisen taustalla olivat kaverus-ten kokemukset toiminnanohjausjärjestelmäprojektien haas-teista sekä ajatus, että haasteet olisivat ratkaistavissa erilai-sella lähestymistavalla. Perustajaporukassa oli sopiva kombi-naatio osaamista ja luonteita: yksi oli innovatiivinen riskinot-taja ja bisnesihminen, toinen erittäin vahva tekninen osaaja ja Tuomas tasapainottava ja maltillinen puurtaja.

KIRJOITTANUT: KRISTIINA JUUSO

27


Eneriksen perustamisen aikaan vuosituhannen vaihteessa pääomasijoitusmarkkinat olivat aktiivisia myös alkuvaiheen yritysten rahoittamisessa. Eneriksen alkuperäinen liiketoi-mintaidea oli kehittää oma ohjelmistotuoteperhe, ja tähän haettiin ulkopuolista rahoitusta pääomasijoittajilta. Muuta-man pääomasijoituskierroksen aikana kehitettiin omaa tuo-teperhettä ja rakennettiin Yhdysvaltoihin organisaatiota aja-tuksella, että vuonna 2001 saataisiin kansainvälistymiseen 4 miljoonan euron rahoitus. Pääomasijoitusmarkkinoilla aika ei kuitenkaan ollut enää niin otollinen kuin aiemmin, ja tämä rahoitus jäi saamatta, koska keskeisin pääomasijoittaja ei us-konut kyseisten ohjelmistoalimarkkinoiden syntyvän. Tilanne oli Enerikselle hankala. Tulorahoitusta ei ollut juuri nimeksi-kään, palkkalistoilla oli 14 henkilöä, kulurakenne raskas, ja tuotekehityskulujen vuoksi tase huonossa kunnossa. Tuli tilanne, jossa piti päättää yrityksen tulevaisuudesta; oli joko nopeasti muutettava strategiaa tai lopetettava liiketoiminta.

Ratkaisu tehtiin hyvin nopeasti. Eneriksen perustajaosakkaat päättivät muuttaa strategiaa ja jatkaa liiketoimintaa. Enerik-sessä oli mukana monia heidän kavereitaan ja tuttujaan, jotka olivat sijoittaneet yritykseen varoja. Lisäksi he tiesivät, että ohjelmistoprojekteja oli edelleen tarjolla ja heiltä löytyisi osaamista, josta joku olisi valmis maksamaan. Strategia-muutoksen alkuvaiheessa koko henkilöstö täytyi lomauttaa ja avainhenkilöt tekivät palkatta töitä useiden kuukausien ajan, jotta kulut saatiin alas ja tulorahoitusta aikaiseksi. Stra-tegian mukaisesti etsittiin asiakaskohtaisia ohjelmistokehitys-projekteja avainhenkilöiden osaamisalueelta.

Vaikean tilanteen kohtaaminen ja siitä selviäminen opetti-vat ja antoivat itseluottamusta. Jälkeenpäin voidaan myös sanoa, että vuosituhannen vaihteen tuotekehitys ei mennyt kokonaan hukkaan, koska Eneriksessä voidaan tänäkin päi-vänä hyödyntää silloin syntynyttä osaamista. Lisäksi saatiin kehitettyä oma ohjelmistotuote, joka on vielä nykyäänkin tuotannollisessa käytössä.

MENESTYKSEN TAKANATyö on ollut ja tulee todennäköisesti aina olemaan Tuomak-selle iso osa arkea. Hän sanoo, että jos töissä on haasteita tai ylimääräistä stressiä, se näkyy yleensä myös kotona. Yrittäjänä Tuomasta inspiroi ja motivoi se, että hänellä on mahdollisuus työllistää ja rakentaa yhteiskuntaa esimerkiksi auttamalla ihmisiä hankkimaan perheelleen elanto.

Tuomaksen mielestä se, että hän on nyt yrittäjänä ja Enerik-sen toimitusjohtajana, on ollut paljolti sitä, että tapahtumat

ovat seuranneet toisiaan ja eri tilaisuuksiin on tar tuttu. Hänen mielestään kotona oleva yrittäjähenki varmasti vai-kutti siihen, että hän lähti opiskelemaan tuotantotaloutta. Tuotantotalouden opinnot taas johdattivat hänet diplomi-työpaikkaan, ja työpaikka sekä opiskelujen aikaiset yrittä-jyyskurssit oman yrityksen perustamiseen ohjelmistoalalle. Tuotantotalouden opinnot ovat Tuomaksen mielestä vaikut-taneet myös siihen, että hänellä on ollut uskallusta ottaa esi-merkiksi toimitusjohtajalle kuuluvia tehtäviä vastaan. Hän epäilee, että pelkän teknisen koulutuksen perusteella haas-teet olisivat voineet arveluttaa. Riittävän hyvä tekninen osaa-

minen ja ymmärrys taloudesta ovat hänen mielestään tär-keitä hänen nykyisissä tehtävissään.

Vanhemmiltaan Tuomas on oppinut, että kun tekee työnsä niin hyvin kuin osaa ja on yritteliäs, ei tarvitse jossitella. Hän onkin aina pyrkinyt tekemään työnsä ahkerasti ja olemaan luotettava tilanteessa kuin tilanteessa. Hän ei usko pikavoit-toihin, vaan siihen, että hyvät asiat tapahtuvat, kun asioita hiotaan ja kehitetään pitkäjänteisesti. Lisäksi hän sanoo ole-vansa analyyttinen ja pyrkivänsä miettimään asiat järjen kautta, eikä syöksy mihinkään vain siksi, että se kuulostaa siistiltä. Suurena vahvuutenaan hän pitää hyviä ihmissuhde-taitojaan. Hän on hyvä aistimaan ihmisistä, mitä mieltä he asioista ovat. Omissa sanomisissaan hän pyrkii olemaan sen verran varovainen, ettei turhaan ärsytä ketään tai polta siltoja takanaan.

Koska Tuomas itse on rauhallinen ja tasainen, hän pitää ihmisistä, jotka ovat persoonina räiskyviä ja paljon tunteita herättäviä. Hän tietää, että monet ihmiset pitävät sellaisia henkilöitä suunnattoman ärsyttävinä, mutta Tuomas itse tulee heidän kanssaan todella hyvin toimeen ja saa heistä vir taa. Hänen mielestään on hyvä viettää aikaa riittävän paljon erilaisten ihmisten kanssa, jotta näkee, että asioita voi ajatella toisellakin tavalla.

TALOUSKASVUN EPÄVARMUUS VAIKEUTTAA TULEVAISUUDEN ENNUSTAMISTATulevaisuuden ja kysynnän ennustaminen alalla kuin alalla on Tuomaksen mielestä tullut viimeisen kymmenen vuoden ai-kana vaikeammaksi, ja näkymä eteenpäin on vielä lyhyempi kuin ennen. Epävarmuus on tullut jäädäkseen, ja esimerkiksi omassa projektiliiketoiminnassa myyntibudjetin tekeminen yli puolen vuoden päähän on käytännössä melko turhaa, koska se perustuu vain harvoissa asiakkuuksissa niin pitkiin sopimuksiin. Lisäksi epävarmana aikana jo sovittuja projek-tejakin voidaan päättää kesken sopimuksen.

”Tuotantotalouden opinnot ovat Tuomaksen mielestä vaikuttaneet myös siihen, että hänellä on ollut uskallusta ottaaesimerkiksi toimitusjohtajalle kuuluvia tehtäviä vastaan.”

28

Eneriksen tavoitteena on jatkaa toimivaksi havaitulla strate-gialla ja toimintamalleilla, joissa työt tehdään niin hyvin kuin osataan. Eneris on toiminut nyt runsaat 12 vuotta ja kehittänyt tietyn itsenäisen tavan tehdä asioita. He tietävät vahvuutensa ja heillä on laaja asiakaskunta. Kasvua tavoitel-laan, mutta sitä ei tule Tuomaksen mielestä kuitenkaan teh-dä kannattavuuden kustannuksella ja hinnalla millä hyvänsä. Oulun alue on erittäin riippuvainen Nokia-sektorista ja sen tulevaisuudesta, mikä vaikuttaa hyvin paljon myös Eneriksen kasvumahdollisuuksiin Oulun alueella. Eneriksen asiakkuudet ovat entistä enemmän alkaneet painottua Etelä-Suomeen. Vuosina 2000–2001 Eneriksellä oli Oulun lisäksi toimisto Helsingissä. Helsingin toimiston uudelleenperustamisesta on puhuttu tämän jälkeen useita kertoja, mutta siihen ei ole löytynyt riittävän hyvää mallia, jolla riski olisi kohtuullinen. Hyvän ja vastuullisen vetäjän löytäminen ei ole helppoa, ja se on ollut merkittävä hidaste laajentua pääkaupunki-seudulle. Kasvu on kuitenkin Eneriksen tavoitteena, ja aika näyttää, millä mallilla se voidaan tulevaisuudessa kannatta-vasti tehdä.

TUOMAKSEN TERVEISET URAKEHITYKSENSÄ ALUSSA OLEVILLETuomaksen oma urakehitys on ollut lähinnä ajautumista tilanteesta toiseen ja eri tilaisuuksiin tarttumista sen kum-memmin suunnittelematta. Hänen mielestään uraa kannat-taa kuitenkin suunnitella ainakin asettamalla itselleen selkeitä tavoitteita. Joskus asiat sitten menevät suunnitelmien mu-kaan ja joskus taas eivät. Tuomas neuvoo, että jos pienessä Suomessa aikoo toimia, ei välejä yhteistyökumppaneihin kannata koskaan katkaista. Sen sijaan siihen suhdeverkos-toon, jonka saa rakennettua, kannattaa panostaa ja siitä pitää kiinni. Työskentely ja työssä menestyminen perustuvat pohjimmiltaan aina toimiviin, luotettaviin ihmissuhteisiin.

Kuva: Kati Leinonen

university of oulu tarinaa osa1.pdf · erp = enterprise resource planning, kokonaisvaltainen...

Documents