2/2001 12.04.2001

2

Sisällysluettelo

3 Pääkirjoitus

4 LSI täytti 30 vuotta

5 Mitä Raoul Wagnerille nyt kuuluu?

6 Palkkarakenneuudistus voimaan 1.3.2001

7 Palkkatunnus Finnairissa

8 Jaakon palkka

9 Henkilöarviot

10 Erotusarvon lukitseminen

11 Finnairin työt palkkaryhmittäin

12 Finnairin palkkataulukot

16 Lentoturvallisuus on yhteinen asia

20 Toinen näkökulma EU:n laajentumiseen

21 Otteita pääministerin puheesta Brüggessa

22 Finnairissa koulutetaan kehittämistyöryh-miä

23 Lomapaikkojen varaus

Levikki 45004. Vuosikerta

JulkaisijaIlmailualan Unioni IAU ry

PäätoimittajaTapani Kautto

Puh. 09-47857 221

ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166

ToimituskuntaJuha HyytiäArto KujalaErkki Luoto

Tuomo OksanenAlpo Pehkonen

KirjeenvaihtajaHenri Lehtinen

ToimitusJohn Stenbergin ranta 6

PL 33700531 HELSINKI

Puh. 09-47857 223Fax. 09-47857 250

E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fi

IlmestyminenLehti ilmestyy v. 2001 viisi kertaa.

Seuraava lehti ilmestyytouko-kesäkuussa

AineistoToimitus ei vastaa pyytämättä lähete-tyistä aineistoista eikä palauta niitä.

TaittoArto Kujala

PainoSälekarin Kirjapaino Oy, Somero

KansiVerhoilija Seija Hirsimäkitekemässä MD-11-koneen

ilmastointiputkiston eristystä.Kuva: Juha Hyytiä.

Ilmailualan Unioni IAU ryJohn Stenbergin ranta 6PL 33700531 HELSINKIFax. 09-47857 250E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fiInternet: http://www.iau.fi

Puheenjohtaja Rainer Hakala 09-47857 220Varapuheenjohtaja Tapani Kautto 09-47857 221Liittosihteeri Alpo Pehkonen 09-47857 225Toimitsija Arto Kujala 09-47857 222Toimitsija Tuomo Oksanen 09-47857 223Taloudenhoitaja Olli Kaivanto 09-47857 224Toimistonhoitaja Sinikka Hakala 09-47857 210Jäsenasiat Paula Seppälä 09-47857 200

Ilmailu- ja RautatiekuljetusalanTyöttömyyskassa

John Stenbergin ranta 6PL 33600531 HELSINKIFax. 09-47857 209E-mail: etunimi.sukunimi@iau.fiInternet: www.irkatk.fi

Asiakasneuvonta Paula Seppälä 09-47857 200Kassanjohtaja Janne Becker 09-47857 201

3

PÄÄKIRJOITUS��������

Onko meillä malttia vaurastua ?Vuonna 1994 oli edellisestä palkkausjärjestelmäuudistuksesta kulunut vasta va-

jaat kymmenen vuotta, kun hallitus päätti ryhtyä palkkausjärjestelmän uudistuk-seen. Näin siksi, että oli näkyvissä tarve muuttaa järjestelmää lentoliikennettä vuosi-tuhannen vaihteessa odottavan vapaan kilpailun vuoksi.

Muutoksen tavoitteeksi asetettiin, että sopimusalan palkkausperusteet määrite-tään lentoliikennealan keskeisten asioiden mukaisiksi. Näitä ovat: lentokonetyö, asi-akaspalvelu ja aikataulusidonnaisuus. Samalla järjestelmällä arvioitaisiin liittommesopimuksen kaikki tehtävät, olivatpa ne sitten teknisiä- tai palvelutehtäviä.

Sopimus työnarviointijärjestelmän kehittämisestä tehtiin samana vuonna.Vuonna 1998 hallitus hyväksyi uuden työnarviointijärjestelmän ja tehtävien arvi-

ointi voitiin aloittaa. Tämä työ saatiin loppuun kuluvan vuoden alussa.

Kesällä 2000 hallitus hyväksyi henkilöperusteisen palkanosan määrittelyjärjestel-män. Palkkarakenteen kokemusosa karttuu jatkossa lentoliikennealan kokemuksena.Tämän muutoksen ansiosta ei työntekijä siirtyessään toisen työnantajan palveluk-seen menetä palveluslisäosuuttaan, vaan kokemusaika siirtyy hänen mukanaan toi-seen alan yritykseen. Uudessa järjestelmässä entiset yli kymmenen vuoden kokemus-lisät on siirretty osaksi ammattitaidosta ja monitaitoisuudesta maksettavaa osuutta,joka myös uuden työnantajan on huomioitava.

Tavoitteena oli myös, että uudistus tulee tehdä kenenkään käytännön palkkaaalentamatta. Tämän varmistettiin kaikkien osalta, kun sovittiin erotusarvojen lukit-semisesta henkilöille, joilla niitä on 1.3.2001.

Edellä kuvatun prosessin aikana koko Finnair Oy:tä koskeva sopimus lakkasiolemasta. Tilalle tuli alan yleissitova sopimus, joka sisältää pöytäkirjan Finnair Oyj:täkoskevista asioista.

Puolustusministeriön alueella lentokonemekaanikon työn kohdalta saatiin alullemuutos, joka mahdollistaa työnluokituksen merkityksen myös silloin, kun sen pe-rusteella pitää muodostaa uusia palkkaryhmiä.

Lentokonemekaanikkojen palkkauksen korjaaminen ja virkasuhdeasian selvittä-minen on sovittu tehtäväksi helmikuun 2003 loppuun mennessä. Eräänä vaikeutenaasiassa on, että kuukausipalkkojen tuntuvaa korotusta, jota virkasuhteistaminen mer-kitsi, ei voi toteuttaa kesken voimassaolevaa sopimusta, vaan se on toteutettavauuden sopimuksen sopimistilanteessa, ilman seurantasidonnaisuutta muihin sopimuk-siin.

Pystymmekö uudistettujen palkkausjärjestelmien avulla vaurastumaan, on kiinnimeistä itsestämme. Yhdeksi tärkeimmistä asioista nousee se, että pystymmekö jatkos-sa harjoittamaan sopimustoimintaamme kokonaisvaltaisesti, ilman itsekeskeistä japienryhmäkeskeistä toimintaa.

Tulevaisuutta voidaan nyt rakentaa lentoliikenteen arvojen kautta. Sopimusalo-jemme tehtävien palkanmuodostuksen keskeisinä perusteina ovat nyt lentokonetyö,asiakaspalvelu ja aikataulusidonnaisuus, kuten niidenkin lentoliikennealalla työs-kentelevien henkilöstöryhmien, joiden palkkataso on oman sopimuksemme palkka-tasoa huomattavasti korkeampi.

Nyt on oikeutettua esittää kysymys – Onko meillä malttia vaurastua ?

Rainer Hakalapuheenjohtaja

4

Kenttäpostia

Turun, Porin ja Maa-rianhaminen finnairi-laiset kokoontuivatLounais-SuomenIlmailualanyhdistyksenkevätkokoukseen 16.3.Tällöin LSI:n perusta-misesta oli kulunut 30vuotta.

Tilaisuudessa oli mukanaperustajajäsenistä Jarmo Nu-karinen, joka oli allekirjoit-tajana yhdistyksen perusta-misasiakirjassa yhdessä Hem-mo E. Hännisen ja sittemminedesmenneen Reino Numme-linin kanssa. Ensimmäisenhallituksen muista jäsenistäoli mukana Maire Peltonen.Paikalle oli tullut tavallistarunsaammin vieraita, mm.IAU:n varapuheenjohtaja Ta-pani Kautto, liittosihteeriAlpo Pehkonen ja Finnairinpääluottamusmies TommiToivola.

Kunniaa jalomaviikonloppuja

Vieraiden mukanaan tuo-mat liiton hopeiset ansiomer-kit luovutettiin entiselle pu-heenjohtajalle Väinö Haapa-rannalle sekä muuten aktii-veille Tomi Autiolle ja HenriRantalalle. Ammattiosasto saijuhlan kunniaksi liiton viirinja arjen harmauden torjuntaankäyttöönsä kolme viikonlop-pua Meri-Tenholassa.

LSI on erilainen

LSI on alueellinen yhdis-tys, joka on koonnut yhteenjäseniä Turusta, Porista jaMaarianhaminasta, maa- jamatkustajapalvelupuolelta.Yhdistyksessä on mukanapäälliköitäkin ja tämän lisäk-si siinä oli asentajiakin tek-niikan puolelta, kun allekir-joittanut oli liikennevirkaili-jana Turun lentoasemalla.Alueellisuus oli puolestaanlaajentumassa, koska yhdis-tyksellä oli jäseniä jo Helsin-

gissäkin, kuten puheenjohta-ja Tero Nurminen alkusanois-saan mainitsi.

- Perustajajäsen Hemmokintoimi Turun vuosiensa jälkeen(Klaus Järvelän edeltäjänä)IAU:n puheenjohtajana pää-kaupungissa.

Huoli tulevaisuudesta

Nykyinen levittäytyminenoli seurausta siitä, kun Porinliikenteessä tapahtuneittenmuutoksien jälkeen oli järjes-tetty työpaikkoja muualta.Lentoliikenteen piirissä tapah-tunut kilpailun vapautuminenoli vaikuttanut Turunkin lii-kenteeseen niin, että täällä olijouduttu keskustelemaan työ-suhteiden jatkumisesta. Asioi-ta oli pyritty ratkaisemaankuormauksen osalta paikalli-sin sopimuksin.

Kokouksessa käytettiinuseita puheenvuoroja tulevai-suudesta, koska erilaisetyhtiömuutokset olivat tätäpäivää. Tämä aiheuttaa epä-varmuutta: ei ole helppoa ta-vailla uutta työnantajanimeätilinauhassa, jos lähtökohtanaoli ollut koko työelämän kes-täväksi arvioitu suhdevaltionyhtiöön.

Palkkoihin näiden muutok-sien ei pitänyt vaikuttaa, vaik-ka alalle tulisi kokonaan uu-sia yrittäjiä, koska liitto onsopinut yleissitovan työehto-sopimuksen, joka koskee

kaikkia sopimusalan työnan-tajia.

IAU:n ammattiyhdistyksetolivat saamassa yhä enemmänmerkitystä edunvalvonnassaja LSI:n kattavuus puolestaanoli omiaan edesauttamaan sitä,riippumatta siitä, mihin yritys-muotoon kehitys olisi viemäs-sä.

Historian siipienhavinaa

Juhlakokouksessa oli näh-tävillä LSI:n perustamisvai-heitten aikaista materiaalia,josta käy ilmi, että huolia oliollut ennenkin. Esillä oli mm.lehtileikkeitä, joissa IAU:nentinen puheenjohtaja RaimoNurmi kommentoi pääjohta-ja Gunnar Korhosen kirjoit-tamaa osastopäälliköille tar-koitettua paimenkirjettä, jos-sa oli mietitty, miten Finnairselviytyy lamasta: kustannuk-sia oli säästettävä, eikä – ai-nakaan vielä – ollut tarvettasuunnitella henkilökunnanvähentämistä. Tähän Nurmi:”Tekstin voi ymmärtäävihjailevana hiostuske-hotuksena. Emme hyväksytällaista tapaa tiedottaa.” (Toi-saalta oli niin, että tämä yh-tiötä paljonkin kehittänytpääjohtaja intoutui kirjoitta-maan huonoista ajoista usein-kin juuri ennen tes-neuvotte-luja…)

Sitten oli tämä lentoemän-

LSI täytti 30 vuotta

tä, joka oli noutanut Siff-Co-laa Turun Matkaravinnosta jahuomannut hämmästyksek-seen, että ”virkailijoilla olijopa aikaa pelata shakkia,minkä johdosta koneet ehkäaina myöhästyivät.” Hän kir-joitti raporttiinsa vielä, etteiturkulaisiin ”tehonnut kaunissana eikä hyvästä yhteistyös-tä ollut toivoa”. Raporttiin olivastattu, ettei pelailuun ollutaikaa minimihenkilökunnallaeikä varsinkaan liikenteen ai-kana, ja raportoijan ”tyylikin”kyseenalaistettiin. (Tämä vas-taus puolestaan kuvaa hyvinsitä, että paikallinen johto sei-soi väkensä takana. Tästä olipaljonkin kokemuksia - eikuitenkaan siksi, että poruk-ka olisi antanut aihetta taval-lista enempiin moitteisiin.)

Moni entisistä työtovereis-ta oli jo itse historiaa, osa ko-konaan tai osa-aikaisesti eläk-keellä. Paikalle saapuneittenkanssa nautittiin juhlavastatarjoilusta ja muisteltiin men-neitä, uusia juttujakin kuul-tiin, kun eläkeläinen MattiAaltonen oli jälleen vauhdis-sa. Musiikista vastasivat Vil-perin perikunnassakin ollutMOKO ja ERKKA, menipämikrofonin taakse osa koko-uksen osanottajistakin ennenkuin aikanaan poistuimmeTurun yöhön.

Tuomo Oksanen

Vasemmalta nykyinen pj. Tero Nurminen, aikaisempi pj. Antero Lintula, perustajajäsen JarmoNukarinen, kuormausvirkailija Martti Sillanpää (eläkkeellä) ja entinen pj. Väinö Haaparanta.

KU

VA

: ALP

O P

EH

KO

NE

N

5

SAS:n työsuhdeasioi-hin haetaan nykyäänyhä useammin ratkai-suja työntekijäpuolenkannalta ja yhtiön Suo-men pääluottamusmie-hellä riittää työkenttää.

Pääluottamusmies RaoulWagnerista piti alkuun tullaluokanopettaja, kuten ker-roimme numerossamme 3/99.Matkailualalla paljastui niinpaljon epäkohtia, että niilletäytyi kerta kaikkiaan tehdäjotakin ja se vei muutenkinmukanaan niin, että muutsuunnitelmat jäivät. Edunval-vonnan merkitys oli korostu-nut Sun Ways-yhtiön palve-luksessa, kun Suomesta ei oi-kein löytynyt järjestöä, jokaolisi voinut edustaa Ruotsis-ta käsin operoivan, sittemminkonkurssiin menneen yhtiönhenkilökuntaa.

Luottamusmies,supervisor japerheenisä

Raoul pääsi vuokratyöfir-man työsuhteen jälkeen vaki-naiseksi SAS:n työntekijäksi.Uusi tulopalvelun työntekijä,joka ei kuulu maan hiljaisiin,alkoi käytännössä perehtyäuuden työnantajansa työo-loihin. Ne saivat hänet otta-maan kantaa ja tämän huoma-sivat työtoveritkin ja puhui-vat hänet yli ottamaan vas-taan SAS:ssä tarjoutuvan luot-tamusmiestehtävän vuonna1999.

Raoul, 34 vuotta, perheel-linen Saksan kansalainen (isänpuolelta), on koordinaattori(Supervisor, Passenger Servi-ce), asemapaikkana Helsinginlentoasema ja koti Vantaalla.Hän on mukana SAS:n emer-gency-organisaatiossa, eliRaoul auttaa tarvittaessa krii-sitilanteissa ja tämän lisäksihän on myös ryhmässä, jotakäytetään, jos muualla Suo-messa tarvitaan apua.

Leipäyöstä saa edelleenpuolet vapautusta luottamus-miestehtäviin, mutta paljonnäitä töitä jää myös kotiin,koska työpaikalla ei toistai-seksi ole tarkoitukseen sopi-via tiloja tai välineitä. Koto-na voi harrastaa ruoanlaittoaja nyt siellä on lisäksi puoli-vuotias Ida-tyttö, jonka kans-sa aikaa saisi olla enemmän-kin käytettävissä, kun vanhaulkoiluharrastus, kävelykinsamalla elpyy.

Hiljalleen herääväsopimisajattelu

Työelämän sääntöjen nou-dattaminen ei ollut itsestäänselvää SAS:ssa. ”Aluksi olisuo, kuokka ja Raoul, kutenhänestä tuntui vuonna 1998.Ammattiyhdistystoiminnasta-kaan ei ollut alkuun sovelias-ta puhua ääneen. Jäseniäkinoli vain kourallinen”, Raoulkertoo.

Vaikka työnantajapuoli olikeväällä 1999 liittynyttyönantajaliittoon, niin tässä-kään tapauksessa pelkkä jäse-nyys ei ollut automaatti ja yh-tiössä ilmeni yllättäen pyrki-myksiä nipistää saavutetuistaeduista. Tietoa siitä, mitä saatehdä ja mitä ei, ei tuntunutjuurikaan olevan. Ylitöistäkieltäytymistäkin pidettiinrangaistavana ja vallalla olijonkinlainen torpparimentali-teetti.

Raoul tutustuikin itsetyöoikeuteen, avoimen yli-opiston kurssilla (jonka muu-ten maksoi työnantaja). KunTES:siä jatkossa luettiinomintakeisesti (”kuin piruraamattua”) niin tiedon avul-la oli aikaisempaa helpompaaarvioida ja panna alulle edun-valvontajuttuja, joista osa onvieläkin kesken. Kuvaavaaon, että esim. TES:n lauantai-korvauksien saaminen ei ol-lut läpihuutojuttu työpaikal-la vaan sitäkin piti erikseenvaatia.

Ilmailualan Unionin ja

SAS:n välillä 6.9.1999 sovi-tun luottamusmies- ja työ-suojelusopimuksenkaan ai-kaansaaminen ei ollut itses-tään selvää. Asiat oli totuttuhoitamaan pienessä piirissä,kun käytettävissä oli rahaa,jolla saatettiin järjestää erilai-sia bonuksia ja muita kerta-korvauksia tilanteen mukaan.Kun usein oli vielä niin, ettäkokenut työntekijä ostettiinSAS:lle muualta aikaisempaapalkkaansa paremmin ehdoin,niin periaatteessa kaikki olikunnossa.

Tämä kaikki ei kuitenkaantaannut sitä, että olennaisetasiat olisivat tulleet hoidetuk-si työehtosopimuksen tarkoit-tamalla tavalla ja kun väki li-sääntyi, niin vanha systeemiei enää riittänyt. TES-asiat oliotettava varteen ja tässä mie-lessä neuvoteltiin myös luot-tamusmiehenkin toiminnantueksi tarkoitettu sopimus.

Mitä Raoul Wagnerillenyt kuuluu ?

Yhteistyötä, onko sitä ?

Raoulin mielestä yhteis-työtä yhtiössä saisi todellakinolla enemmän. Tällä hetkelläei ole niinkään itsestään sel-vää, että on ”hienoa” ollaSAS:llä töissä. Tässä tapauk-sessa muutokset, joita yleen-sä arastellaan uuden pelossa,olisivat todella tervetulleita.Työnantajakin saisi olla aloit-teellinen ja jo kaupallisesti-kin ajatellen kilpailusta voi-daan selvitä ehjin nahoinvain, kun puhallettaisiin yh-teen hiileen. Vain tähän perus-tuu kaikki onnistuminen.

Ruotsissa ja Tanskassa asi-at ovat kohdallaan SAS:llä jaon merkkejä siitä, että yhtiös-sä Suomessakin aletaan vähi-tellen ymmärtää paikallisenyhteistyön merkitys.

Tuomo Oksanen

KU

VA

: TU

OM

O O

KS

AN

EN

Pääluottamusmies Raoul Wagnerin kädessä DC-10. SAS:ntyösuhdeasioissa ei kylläkään ole ylletty täyteen kymppiin...

6

Palkkarakenneuudistusvoimaan 1.3.2001IAU:n työehtosopimuk-sen palkkausjärjestel-mä on uudistettu kai-kilta osiltaan.

Uutta työn vaativuuden ar-viointijärjestelmää on raken-nettu jo useiden vuosien ajan.Sen valmistumisen tieltä onjouduttu raivaamaan lukuisiaesteitä, ja monia vaikeuksiaon voitettu kovalla työllä.Uudistettu järjestelmä toteut-taa kaikki sille asetetut odo-tukset ja vaatimukset.

Tämän työn on tehnyt Fin-nairin henkilökunnan keskuu-desta valittu työryhmä, jonkajäseninä ovat työn valmistu-misvaiheessa olleet: OsmoMantila, Olli Karhuviita,Markku Lindholm, KaleviSiren, Risto Laitinen, NilgunJosipov, Pasi Virkkala, CayWikberg ja Jouko Kettunen.Sihteereinä ovat ryhmää suu-remmoisesti avustaneet RaijaKostiainen ja Piritta Hynni-nen.

Arviointijärjestelmän pe-rusteella työt asetetaan vaati-vuusjärjestykseen. Jotta tämä

olisi mahdollista, ovat liitotsopineet palkkarakennetyö-ryhmän esityksen perusteellaarviointijärjestelmän eri vaa-tivuustekijöiden painoarvois-ta. Järjestys syntyy siis ns.painotettujen pisteiden perus-teella.

Palkkarakennetyöryhmässäovat toimineet: Juhani Nie-minen, Peter Forsström, Sep-po Havia, David Lindström,Seppo Kettunen, TapaniKautto, Juha Kinnunen jaArto Kujala

Heko

Työn vaativuuden arvioin-tijärjestelmän muuttumisenvuoksi, oli tarpeen uudistaa jomuutenkin ikääntynyt ja huo-nosti toimiva henkilökohtai-sen palkanosan määrittelyjär-jestelmä.

Uudessa henkilökohtaises-sa osuudessa on suurempi pai-no henkilön ammattitaidollaja monitaitoisuudella. Vastaa-vasti työsuhteen pituus eienää ole niin määräävä kuinennen. Tästäkin järjestelmäs-

Uuden palkkausjärjestel-män rakennetta ja siirty-mävaiheen ratkaisuja se-lostetaan seuraavilla si-vuilla lähinnä siltä kantil-ta, miten ne vaikuttavatFinnairin sopimusalueella.

tä liitot ovat sopineet palkka-rakennetyöryhmän esityksenperusteella.

Vaikutukset

Kuten kaikissa uudistuksis-sa, niin tässäkin tapahtuumuutoksia. Osalle muutoksetovat palkan kannalta merki-tyksettömiä ja osalle merkit-täviä.

Uudistuksessa onnistuttiinlunastamaan myös se vaade,että kenenkään palkka ei las-ke uudistuksen vuoksi - einyt, eikä tulevaisuudessa.

Uuden järjestelmän raken-netta ja siirtymävaiheen rat-kaisuja selostetaan seuraavil-la sivuilla lähinnä siltä kan-tilta, miten ne vaikuttavatFinnairin sopimusalueella.

Periaatteet ovat samatkoko sopimuksen soveltamis-alueella, mutta markka ja pro-senttimäärät poikkeavat tässäesitetyistä. Toistaiseksi ei voi-da julkaista kuin nämä Finn-airia koskevat tiedot, koskamuista ei tätä kirjoitettaessaole vielä sovittu.

Arto Kujala

Palkkarakennetyöryhmän jäseniä, vasemmalta: David Lindströn (SAS/AirBotnia), JuhaniNieminen (Finnair) ja IAU:sta Tapani Kautto, Juha Kinnunen sekä Arto Kujala.

KU

VA

: JU

HA

HY

YT

IÄ

7

PalkkatunnusFinnairissa

Tilinauhassa on palkkatun-nus, joka kertoo mihin palk-ka perustuu. Tämä esimerkki-tunnus on seuraavassa jutus-sa esiintyvän Jaakon palkka-tunnus seitsemän vuodenkohdalla.

Tunnuksesta voi lukeakaikki palkkaan vaikuttavattekijät, joiden eri vaihtoehdoton oheisissa taulukoissa.

Huomaa, että prosentit las-ketaan aina taulukkopalkasta.

Laskenta esimerkki:

Palkkaryhmä 5 8350 mkAmha/Mota X 18% 1503 mkTypa D 7% 585 mkKoli 3 12% 1002 mkYhteensä 11440 mk

Amha/MotaB 0 %C 3 %D 3 %E 6 %F 6 %H 6 %J 9 %K 9 %L 9 %M 9 %N 12 %P 12 %R 12 %S 12 %T 15 %U 15 %V 15 %W 18 %X 18 %Z 21 %

Amha B C D EMota B B 0 % C 3 % E 6 % J 9 % N 12 %

C D 3 % F 6 % K 9 % P 12 % T 15 %D H 6 % L 9 % R 12 % U 15 % W 18 %E M 9 % S 12 % V 15 % X 18 % Z 21 %

K oli0 alle 4 v. 0 %1 4-7 v. 4 %2 7-10 v. 8 %3 yli 10 v. 12 %

AmhaB 3 %C 6 %D 9 %E 12 %

TypaA 0 %B 2 %C 4 %D 7 %E 10 %

Taulukkopalkat2 71503 75004 79005 83506 88507 94008 10000

5XD3

Ensimmä inen me rkki kertoo palkkaryh män.

Toinen me rkki kertoo a mhan ja motan yhteisen tunnuksen.

Kolmas me rkki kertoo typa-tunnuksen.

Neljäs merkki kertoo koli-tunnuksen.

5XD3

Ensimmä inen me rkki kertoo palkkaryh män.

Toinen me rkki kertoo a mhan ja motan yhteisen tunnuksen.

Kolmas me rkki kertoo typa-tunnuksen.

Neljäs merkki kertoo koli-tunnuksen.

Tässä taulukossa yhdistetään erilliset amha ja mota niin, että niille saadaanyksikirjaiminen tunnus ja yksi määräytymisprosentti. Tämä määritetään laskemal-la yhteen molempien prosentit. Lopputulos esitetään selkeämmin viereisessätaulukossa.

MotaB 0 %C 3 %D 6 %E 9 %

Taulukkopalkka (tapa)määräytyy työn vaativu-den arvioinnin mukaan jaon kaikille ko. tehtävässäsama.

Amha, eli ammatinhal-linta, on niitä omaan am-mattiin liittyviä tietoja jataitoja, joita ei huomioidataulukkopalkassa

Mota, eli monitaitoisuus/erityisosaaminen, on omanammatin ulkopuolista, tai sel-laista osaamista joka ylittäätehtävän perusvaatimuksenaolevan osaamisen, ja jokamahdollistaa perusvaatimustaparemman työskentelyn.

Typa, eli henkilön työs-kentelytapa. Tässä avioidaan

Terminologiaa ja lyhenteitä:työn laatua, joutuisuutta, oma-aloitteisuutta, täsmällisyyttä,sekä huolellisuutta ja turval-lisuutta.

Koli, eli kokemuslisä, mää-ritetään jokaiselle erikseen.Sen määrä riippuu henkilöntyökokemuksesta ammatissa,lähiammatissa tai alalla.

8

Jaakon palkan kehitty-mista seurattiin viimesyyskuun lehdessä.Sama juttu julkaistaannyt uudelleen, Finnai-ria koskevan sopimuk-sen oikeilla markka- japrosenttimäärillä.

Jaakko tulee Fiannairillematkustajaselvitysvirkailijak-si oltuaan sitä ennen kaksivuotta satamassa laivayhtiönlähtöselvityksessä ja kaksivuotta muissa asiakaspalvelu-tehtävissä.

Alkupalkkaa määritettäessäJaakolle luetaan hyväksi hä-nen aikaisempi kokemuksen-sa lähtöselvitystyössä. Koskakyseessä on kokemus oleelli-silta osiltaan vastaavasta am-matista johon hän tuli lento-yhtiöön, huomioidaan se täy-simääräisenä. Lisäksi hän saapuolitettuna hyödykseen ko-kemuksensa muissa asiakas-palvelutehtävissä, koska ky-seessä on kokemus lähiamma-tissa. Jaakko saa siis hyödyk-seen yhteensä kolme vuottaaikaisemmista työkokemuk-sistaan.

Jaakon tehtävä on palkka-ryhmässä viisi, jonka perus-palkka on 8 350 mk/kk, jokasiis on hänen alkupalkkansa.

Neljä kuukautta

Kun Jaakko on ollut työs-sä neljä kuukautta, arvioidaanhänen työskentelytapansa(typa).

Jaakko on tutustunut alanpalkkausjärjestelmään ja tie-tää, että hänellä itsellään onmerkittävä rooli omassa palk-kakehityksessään. Hän on joitse arvioinut oman suoriutu-misensa ja rehellisen itsetut-kiskelun lopputuloksena pää-tynyt seuraavaan tulokseen:

Työn laatu: yleisiä vaati-muksia korkeammalle.

Joutuisuus: yleisiä vaati-muksia vastaavasti.

Jaakonpalkkakehitys

Oma-aloitteisuus: yleisiävaatimuksia vastaavasti.

Täsmällisyys: yleisiä vaa-timuksia vastaavasti.

Huolellisuus/Turvallisuus:yleisiä vaatimuksia vastaa-vasti.

Hän siis omasta mielestäänsuoriutuu varsin tyydyttäväs-ti työstään.

Esimiehensä kanssa käy-dyssä kehityskeskustelussapäädytään samanlaiseen arvi-oon. Tekijät painottuvat siisluokkaan B (Työntekijä sel-viytyy tehtävistään yleisiävaatimuksia vastaavasti), jo-ten Jaakko saa kahden prosen-tin palkan korotuksen.

Kuukausipalkka 8 517 mk.

Yksi vuosi

Jaakko on kehittynyt työs-sään. Oman typa-arviointinsapohjalta hän on käynyt kehi-tyskeskustelun esimiehensäkanssa. Yhdessä on päädyttytulokseen, jossa kolme tekijääon C-luokassa ja kaksi B-luo-kassa. Tässä tehtävässä työnlaatu on erityisen tärkeää, jo-ten lopputuloksena on C-luok-ka, eli neljän prosentin typa.Kun entinen oli kaksi prosent-tia, on korotus siten kaksi pro-senttia.

Esimiehen kanssa ollaanyhtä mieltä siitä, että nyt onhyvä aika arvioida ensi ker-taa Jaakon ammatinhallinta(amha). Yhtä mieltä ollaanmyös siitä, että Jaakon amma-tinahallinta vastaa yleisiävaatimuksia. Tämä vie hänetB-luokkaan, josta saa kolmenprosentin korotuksen. Tämäarviointi on aina tehtävä vii-meistään kahden vuoden pal-velun jälkeen, mutta Jaakonkorkean ammattitaidon vuok-si se tehtiin aikaisemmin.

Koska Jaakolla oli huomi-oitu kolme vuotta vanhaa ko-kemusta, hän saa ensimmäisenkokemuslisäkorotuksensa(koli) jo yhden vuoden pal-velun jälkeen. Jollei hänellä

tätä kokemusta olisi ollut, oli-si hän saanut sen vasta neljänpalvelusvuoden täytyttyä.Tämä korotus on neljä pro-senttia taulukkopalkasta las-kettuna.

Kuukausipalkka 9 269 mk.

Kaksi vuotta

Typa-arviointi osoittaa ke-hittymistä, mutta painopisteon edelleen C-luokassa, jotense ei tuo korotusta.

Monitaitoisuus ja erikois-osaaminen – mota:

Jaakon entinen kokemuskantaa hedelmää. Hän onosoittautunut erittäin hyväk-si ongelmien ratkaisijaksi.

Hän onnistuu aina hoitamaanvaikeat tilanteet niin, että asi-akkaalle jää hyvä mieli. Täl-laista taitoa ei kaikilla ole, jo-ten hänen esimiehensä huo-mioi sen hänelle C-luokanerityisosaamisena, josta Jaak-ko saa kolmen prosentin ko-rotuksen.

Kuukausipalkka 9 519 mk.

Kolme vuotta

Typa-arviointi osoittaaedelleen kehittymistä, muttapainopiste on edelleen C-luo-kassa, joten se ei tuo korotus-ta.

Jaakko on kurssittanut it-seään ja käy tekemässä sijai-

Jaakon palkan kehittyminen tolpin kuvattuna. Taulukossa eripalkkatekijöiden markkamäärät.

Jaakon palkkakehitys

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

11 000

12 000

Koli 0 0 334 334 334 668 1 002

Amha 0 0 251 251 501 501 752

Mota/Erit.os. 0 0 0 251 501 501 752

Typa 0 167 334 334 334 585 585

Taulukkopalkka 8 350 8 350 8 350 8 350 8 350 8 350 8 350

Alkupalkka 4 kk 1 v 2 v 3 v 4 v 7 v

9

suuksia muissa virkalijatehtä-vissä. Tämän ansiosta, huomi-oiden myös hänen erityinenongelmien ratkaisutaitonsa,hänen monitaitoisuus/erityis-osaamisensa arvioidaan D-luokkaan, joka on kuusi pro-senttia taulukkopalkasta.Nousua tässä kohdassa tuleesiis kolme prosenttia.

Ammatinhallinnassaan hänon myös kehittynyt C-luok-kaan ja saa siitä yhteensä kuu-si prosenttia. Korotus siis kol-me prosenttia, koska aikai-sempi oli kolme prosenttia.

Kuukausipalkka 10 020 mk.

Neljä vuotta

Typa-arviointi osoittaa jäl-leen nousua. Tehtäväkohtai-sesti painotettu keskiarvo onluokassa D, joka tarkoittaayhteensä seitsemää prosenttia.

Nousua tulee siis kolme pro-senttia.

Koska Jaakolla oli ollut ai-kaisempaa kokemusta kolmevuotta, hän saa tässä kohdas-sa neljän prosentin seitsemän-vuotiskorotuksen. Kokemusli-sää on siis nyt yhteensä kah-deksan prosenttia.

Kuukausipalkka 10 605 mk.

Seitsemän vuotta

Työskentelytavan osaltaJaakko on vakiinnuttanut ti-lanteensa D-luokkaan.

Mota on Jaakon ylpeyden-aihe. Hän hallitsee jo RC:n jawbm-virkailijan tehtävät. Li-säksi hän toimii koulutusteh-tävissä, tekee vuorolistoja jakäy tarvittaessa komennuksil-la niin kotimaan kuin ulko-maankin asemilla. Tämänvuoksi hänet on arvioitu täs-

Uuden henkilöarvioin-nin uskotaan olevanentistä oikeudenmukai-sempi. Yksi tärkeä tä-hän vaikuttava seikkaon kutakin tehtävääkoskevat ns. pelisään-nöt.

Pelisäännöillä määritetäänmillaisella osaamisella tai tai-dolla sijoitutaan ylempiinryhmiin. Pelisäännöt sovitaantyöpaikoilla tehtäväkohtai-sesti, ja niitä sovelletaan kaik-kiin samalla tavalla. Kun har-kinnanvara arvioinnissa pie-nenee, lisääntynee yhteisym-märrys ja arvioinnin lopputu-loksen hyväksyttävyys.

Työskentelytavan osaltaesimiehille jää harkinnanva-raa kuten ennenkin. Arvioin-nille on kuitenkin luotu sel-keät periaatteet, joiden mu-kaan toimimalla voidaan ai-kaansaada tyydyttävä loppu-tulos.

Oikeudenmukaisuus

Uusi järjestelmä - niinkuinvanhakin, on itseasiassa esi-

miehiä varten tehty työkalu.Tämän avulla esimiehet voi-vat määritellä alaisilleen mah-dollisimman oikeudenmukai-sen palkan.

Esimiehen tehtäviin ja mo-raaliin kuuluu työntekijöidenoikeudenmukainen ja tasa-puolinen kohtelu. Jos hän eitähän pysty, niin on asiallistakyseenalaistaa hänen ammat-titaitonsa. Järjestelmää luota-essa on uskottu, ettei osaamat-tomia henkilöitä ole nimitet-ty esimiehiksi, vaan että heil-lä on tahto ja taito toimia oi-kein.

Tärkeänä osana järjestel-mää on kehityskeskustelu,jossa työntekijä ja esimies yh-dessä keskustellen hakevat ar-vointiin yhteisen hyväksyn-nän. Tämä lienee esimistyöntärkeimpiä ja haastavimpiavaiheita, jossa jyvät erottuvatakanoista.

Erimielisyydet

Kehityskeskustelusta teh-dään pöytäkirja, jonka mo-lemmat keskustelijat allekir-joittavat. Jos keskustelu eituota haluttua tulosta, eli yh-

Henkilöarviotteisymmärrystä ei synny, onedessä vaikea paikka. Työn-tekijä kirjaa olevansa erimiel-tä lopputuloksesta!

Tämä saattaa tuntua pikku-asialta esimiehen mielestä joshän ei ole tehtäviensä tasalla.Hyvän esimiehen kuitenkinvoi tunnistaa siitä, että hän et-sii aktiivisesti ratkaisua eri-mielisyyteen.

Jos tällainen erimielisyysaina vain jatkuu, on seurauk-sena ilman muuta tunne epä-oikeudenmukaisuudesta, jokaei voi olla näkymättä jokapäi-väisessä työssä. Se vaikeuttaaesimiehelle itselleenkin ase-tettujen tavoitteiden saavutta-mista.

Tällaisessa tilanteessa onniin yhtiön kuin työntekijän-kin etujen mukaista, että asi-aan puututaan. Työntekijä voipyytää apua luottamusmiehel-tä, joka voi tutkia miten esi-mies on selvinnyt muidenalaistensa arvioinneista.

Jos sama tyytymättömyyson hyvinkin laajaa, herää va-kava kysymys esimiehen ar-viointikyvyistä ja suhteestaalaisiinsa.

Jos erimielisyys koskee

jatkuvasti joitakin työnteki-jöitä, lienee syytä tarkastellavakavasti esimiehen kykyätyöntekijöiden tasapuoliseenkohteluun.

Seuraukset

Järjestelmän mukaan esi-miehellä on oikeus ja velvol-lisuus tehdä arviointi ja käy-dä kehityskeskustelut.

Edunvalvojien, työnteki-jöiden itsensä etunenässä,sekä yrityksen itsensä oikeusja velvollisuus on edellyttää,että arvioinnit tehdään oikein.

Jos näin ei tapahdu, on yri-tyksen huolehdittava siitä,että se antaa tarvittaessa kou-lutusta tai kurinpalautusta, jajollei sekään auta, niin etsit-tävä näille arvioitsijoille osaa-mistaan vastaavaa työtä.

Arto Kujala

sä kohdassa korkeimpaanmahdolliseen luokkaan, E-luokkaan, joka tarkoittaa yh-deksän prosentin lisää.

Ammatinhallinnassa Jaak-ko on kehittynyt D-luokkaanjoka merkitsee yhteensä yh-deksää prosenttia.

Jaakko saa seitsemän vuo-den palveluksen jälkeen nel-jän prosentin kymmenvuotis-korotuksen, joka onkin vii-meinen ikälisä.

Kuukausipalkka 11 440 mk.

Lopputulos

Ammatillisen pätevyytensäja aikaisemman kokemuksen-sa ansiosta Jaakko on saavut-tanut hyvät ansiot jo seitse-män vuoden jälkeen. Tähäntasoon pääseminen vanhallajärjestelmällä olisi vienytvuosia kauemmin.

Tässä jutussa ei ole huomi-oitu muita korotuksia, jotkaluonnollisesti myös vaikutta-vat palkkakehitykseen.

Arto Kujala

10

Erotusarvon lukitseminenNyt tehdyn sopimuksen mukaanmuutoksen yhteydessä mahdolli-sesti muodostuva erotusarvolukitaan henkilön palkkaan.

Tulevat korotukset eivät siis syö ero-tusarvoa pois kuten ilman tätä sopimus-ta olisi käynyt, vaan se jää olemaan niinpitkäksi aikaa, kun henkilö on ko. tehtä-vässä.

Lukitseminen ei kuitenkaan koske ai-van pieniä, sadan markan luokkaa ole-via erotusarvoja. Täsmällinen raja selvi-ää, kun analysoidaan muutoksen loppu-tulosta.

Vertailutilanne kaaviossa

Vanha tunnus 106U MkTp 10 8 785Heko U/80 705K/P-lisä 6/21% 1 845Erotusarvo 350Yhteensä 11 685

Uusi tunnus 6UC4 MKTaulukkop. 6 8 850Typa D/7% 620Mota/Eritos D/6% 531Amha D/9% 797Koli 3/12% 1 062Erotusarvo 426Yhteensä 12 285

Tp-korotukset esimerkissä1.10.2001 200 mk1.3.2002 200 mk1.10.2002 200 mk

Korotukset 1.3.2001

Jokaisen 1.3. olevaan henkilökohtai-seen palkkaan lasketaan ensin 200 mar-kan yleiskorotus.

Tämä lisäksi tulee tietyissä ryhmissäoleville henkilökohtaiset korotukset, jot-ka myös lisätään henkilökohtaiseen palk-kaan. Nämä korotukset on esitetty seu-raavassa:

Palkkaryhmissä 3-4,jos amha/mota-tunnus on T-Zlisäkorotus 300 mk/kk,(henkilöitä noin 50).

Palkkaryhmissä 5-8,jos amha/mota-tunnus on T-Zlisäkorotus 400 mk/kk,(henkilöitä noin 100).

Kaikissa palkkaryhmissä,jos amha/mota-tunnus N-Slisäkorotus 200 mk /kk,(henkilöitä noin 200).

Näistä ryhmistä on löytynyt erityisenpaljon henkilöitä, jotka eivät ilman täl-laista korjausta saisi nyt korotuksia.

Lisäksi on sovittu, että erityisissä ta-pauksissa voidaan palkkoja tarkistellavielä henkilötasolla.

Säilyminen

Tulevat korotukset eivät siis vaikutaerotusarvon määrään, vaan se lisätäänpalkkaan aina saman suuruisena tulevi-en palkankorotuksen lisäksi.

Esimerkkikaaviossa näkyy alkuperäi-nen tilanne (28.2.01). Sen vieressä onvanha palkka edellämainittujen korotus-ten jälkeen (Kor.1.3.).

Edellisen kanssa saman suuruisena nä-kyy kohdassa 1.3.01 esimerkkihenkilönuuden järjestelmän mukainen palkka, jo-hon lukitaan 426 mk:n erotusarvo, jokasäilyy tulevissakin korotuksissa. Tämänäkyy esimerkkikaavion kolmessa vii-meisessä tolpassa, joissa taulukkopalkko-ja on esimerkinomaisesti korotettu 200mk/kk.

Arto Kujala

Erotusarvon lukitseminenEsim: Vanha106U, uusi 6UC4

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

11 000

12 000

13 000

14 000

Erotusarvo 350 350 426 426 426 426

Henkilökoht.(T-Z) 400

Yleiskorotus 1.3.2001 200

Koli 1 845 1 845 1 062 1 086 1 110 1 134

Amha 235 235 797 815 833 851

Mota/Erit.os. 235 235 531 543 555 567

Typa 235 235 620 634 648 662

Taulukkopalkka 8 785 8 785 8 850 9 050 9 250 9 450

28.2.01 Kor.1.3 1.3.01 1.10.01 1.3.02 1.10.02

11

Pr N:o Työn nimike/Alue Kp.8 75 Lentokonemekaanikko/7-HALLI 63228 64 Lentokonemekaanikko/LEK06 63328 39 Lentokonemekaanikko/PROP 69068 14 Päällikkövirkailija 74138 12 Ulkoasemamekaanikko/OULU 74167 48 Avioniikka-asentaja/6-H 63367 90 Avioniikka-asentaja/7-halli 63227 97 Hitsaaja 63827 45 Laiteasentaja/HYDR. 63427 69 Lekoasentaja/7-halli 63227 63 Lentokoneasentaja/LEK06 63327 76 Lentokone-elektroniikka-as./PROP 69067 68 Lentokonelevyseppä/6-H 63537 38 Lentokonelevyseppäas./PROP 69067 82 Mekaanikko/TMP 77167 99 Moottoriasentaja 63007 58 Rahdinvalvoja 55237 93 Ramp-valvoja 58726 96 Elektroniikka-asentaja/avioniikk. 61636 6 Elektroniikka-asentaja/sähköl. 66026 60 Komposiittiasentaja 63546 85 Koneistaja 63446 15 Kuormausesimies/Oulu 74236 49 Laskutelineasentaja 63476 34 Lentokonelaiteasentaja 63566 37 Lentokonelevyseppä/PROP 69066 102 Liikennevirkailija/Kuopio 72156 95 Liikennevirkailija/OULU 74136 94 Liikennevirkailija/OULU 74136 7 LVI-asentaja 66046 25 Lähtöporttivirkailija 58516 30 Maakalustoasentaja/RASKAS 63816 28 Maakalustoasentaja/hinatt. 63816 65 Maalari 63556 5 Mittalaitemekaanikko 65116 26 Mittariasentaja/PUHTI 61636 31 Mittariasentaja/SÄHKÖME 61626 8 Rahdinetsintävirkailija 55236 56 Rahtiesimies 55236 13 Rahtivirkailija/Oulu 74F36 10 Rakennusmies/Kiint.os. 66046 18 Ramp-esimies 58316 61 Simuhuoltomekaanikko 22906 62 Simuhydraulimekaanikko 22906 40 Sähköasentaja/AVION.KORJ. 61636 51 Sähköasentaja/SÄHKÖLAITOS 66026 66 Tulopalveluvirkailija 58616 47 Työstökonemekaanikko/KOK 63446 81 Vastaavavirkailija/TKU 72155 24 Asematasonvalvoja 58815 91 Aulaesimies 58635 80 Dieettikeittäjä 46105 52 Gateway-virkailila 58525 4 Järjestelymies/RAHTI 55235 44 Kokki/CATERING 46105 103 Kylmäkkö 4610

Pr N:o Työn nimike/Alue Kp.5 20 Laitosmies/CATERING 46015 36 Lentokoneasentaja/Matk.huol. 63235 3 Lentokoneverhoilija 63235 101 Materiaaliteknologiantyöntekijä 63825 106 Matkatavaraliikenteenvalvoja 58635 35 Matkustajaselvitysvirkailija 58215 11 Pintakäsittelijä 63725 1 Rahtikirjuri 55235 86 Rahtivirkailija/asiakaspalvelu 55205 87 Rahtivirkailija/backoffice 55205 46 Ramp-huoltomies 58415 23 Ramp-järjestelymies 58415 83 Ramp-vesihuoltomies 58414 92 Aulakuormaaja 58634 104 Autonkuljettaja/huolinta 67604 74 Catering-varastomies/JAKELU 46404 67 Erikoiskuormaaja 46304 107 Huolintatyöntekijä 67604 77 Huoltovälineasentaja 63224 32 Keittiöapulainen/KYLMÄKEIT. 46104 111 Kosmetiikkamyyjä 43504 72 Kuljettajakuormaaja 46304 16 Kuormaaja/OULU 74234 27 Maakalustoasentaja/konttik. 63814 89 Matkustajapalveluvirkailija 51504 70 Rahtimies 55234 108 Ramp-ajoneuvonkuljettaja 58624 17 Ramp-mies 58314 88 Ruokalanhoitaja 46114 59 Taxfree-myyjä 43504 112 Työvälineasentaja 63324 57 Varastomies/TAX-FREE 43004 100 Varastotyöntekijä/7-halli 67403 71 Catering-kuormaaja 46303 50 Catering-varastomies/LENTOK. 46413 2 Erikoisajoneuvonkuljettaja 63223 22 Kalustonkäsittelijä 46503 33 Keittiöapulainen/LÄMMINKEIT. 46103 73 Lähettäjä 46303 29 Maakalustopuhdistaja 63813 78 Maakuljetusvalvoja 58643 84 Osastokirjuri/Laitek. 63413 19 Osastokirjuri/LEKO-7 63223 42 Pakkaaja/LEK04 46603 105 Pakkaaja/tarjotinpakkaamo 46203 21 Pakkaamojärjestelijä 46203 98 Varasto-/kuljetustyöntekijä 67403 109 Varastonhoitaja/MAKE 58113 41 Varastotyöntekijä/PROP 69043 55 Varastotyöntekijä/RAAKA-AIN. 67402 9 Autonkuljettaja 67202 110 Käsikirjanhoitaja 63312 43 Pakkaaja/INFLIGIIT 46602 53 Rahtiautonkuljettaja/RAHTI 55232 79 Yhtiöpostinhoitaja 5865

Finnairin työt palkkaryhmittäin aakkostettuna (27.3.2001)

12

Palkkataulukot, FinnairSeuraavilla sivuilla on taulukot,josta voit tarkastaa palkkasi.

Taulukot kokemusvuosiryhmälle 0, jota sovelletaan alle neljävuotta kokemusta omaaville.

Amha/Mota B Amha/Mota C, DAmha/Mota B 0 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota C 3 % Koli alle 4 v. 0 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 7150 7293 7436 7651 7865 2 7150 7365 7508 7651 7865 80803 7500 7500 7650 7800 8025 8250 3 7500 7725 7875 8025 8250 84754 7900 7900 8058 8216 8453 8690 4 7900 8137 8295 8453 8690 89275 8350 8350 8517 8684 8935 9185 5 8350 8601 8768 8935 9185 94366 8850 8850 9027 9204 9470 9735 6 8850 9116 9293 9470 9735 100017 9400 9400 9588 9776 10058 10340 7 9400 9682 9870 10058 10340 106228 10000 10000 10200 10400 10700 11000 8 10000 10300 10500 10700 11000 11300

Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, MAmha/Mota E 6 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota J 9 % Koli alle 4 v. 0 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 7579 7722 7865 8080 8294 2 7150 7794 7937 8080 8294 85093 7500 7950 8100 8250 8475 8700 3 7500 8175 8325 8475 8700 89254 7900 8374 8532 8690 8927 9164 4 7900 8611 8769 8927 9164 94015 8350 8851 9018 9185 9436 9686 5 8350 9102 9269 9436 9686 99376 8850 9381 9558 9735 10001 10266 6 8850 9647 9824 10001 10266 105327 9400 9964 10152 10340 10622 10904 7 9400 10246 10434 10622 10904 111868 10000 10600 10800 11000 11300 11600 8 10000 10900 11100 11300 11600 11900

Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, VAmha/Mota N 12 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota T 15 % Koli alle 4 v. 0 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 8008 8151 8294 8509 8723 2 7150 8223 8366 8509 8723 89383 7500 8400 8550 8700 8925 9150 3 7500 8625 8775 8925 9150 93754 7900 8848 9006 9164 9401 9638 4 7900 9085 9243 9401 9638 98755 8350 9352 9519 9686 9937 10187 5 8350 9603 9770 9937 10187 104386 8850 9912 10089 10266 10532 10797 6 8850 10178 10355 10532 10797 110637 9400 10528 10716 10904 11186 11468 7 9400 10810 10998 11186 11468 117508 10000 11200 11400 11600 11900 12200 8 10000 11500 11700 11900 12200 12500

Amha/Mota W, X Amha/Mota ZAmha/Mota W 18 % Koli alle 4 v. 0 % Amha/Mota Z 21 % Koli alle 4 v. 0 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 8437 8580 8723 8938 9152 2 7150 8652 8795 8938 9152 93673 7500 8850 9000 9150 9375 9600 3 7500 9075 9225 9375 9600 98254 7900 9322 9480 9638 9875 10112 4 7900 9559 9717 9875 10112 103495 8350 9853 10020 10187 10438 10688 5 8350 10104 10271 10438 10688 109396 8850 10443 10620 10797 11063 11328 6 8850 10709 10886 11063 11328 115947 9400 11092 11280 11468 11750 12032 7 9400 11374 11562 11750 12032 123148 10000 11800 12000 12200 12500 12800 8 10000 12100 12300 12500 12800 13100

13

Taulukot kokemusvuosiryhmälle 1, jota sovelletaan yli neljä, muttaalle seitsemän vuotta kokemusta omaaville.

Amha/Mota B Amha/Mota C, DAmha/Mota B 0 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota C 3 % Koli 4-7 v. 4 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 7436 7579 7722 7937 8151 2 7150 7651 7794 7937 8151 83663 7500 7800 7950 8100 8325 8550 3 7500 8025 8175 8325 8550 87754 7900 8216 8374 8532 8769 9006 4 7900 8453 8611 8769 9006 92435 8350 8684 8851 9018 9269 9519 5 8350 8935 9102 9269 9519 97706 8850 9204 9381 9558 9824 10089 6 8850 9470 9647 9824 10089 103557 9400 9776 9964 10152 10434 10716 7 9400 10058 10246 10434 10716 109988 10000 10400 10600 10800 11100 11400 8 10000 10700 10900 11100 11400 11700

Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, MAmha/Mota E 6 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota J 9 % Koli 4-7 v. 4 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 7865 8008 8151 8366 8580 2 7150 8080 8223 8366 8580 87953 7500 8250 8400 8550 8775 9000 3 7500 8475 8625 8775 9000 92254 7900 8690 8848 9006 9243 9480 4 7900 8927 9085 9243 9480 97175 8350 9185 9352 9519 9770 10020 5 8350 9436 9603 9770 10020 102716 8850 9735 9912 10089 10355 10620 6 8850 10001 10178 10355 10620 108867 9400 10340 10528 10716 10998 11280 7 9400 10622 10810 10998 11280 115628 10000 11000 11200 11400 11700 12000 8 10000 11300 11500 11700 12000 12300

Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, VAmha/Mota N 12 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota T 15 % Koli 4-7 v. 4 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 8294 8437 8580 8795 9009 2 7150 8509 8652 8795 9009 92243 7500 8700 8850 9000 9225 9450 3 7500 8925 9075 9225 9450 96754 7900 9164 9322 9480 9717 9954 4 7900 9401 9559 9717 9954 101915 8350 9686 9853 10020 10271 10521 5 8350 9937 10104 10271 10521 107726 8850 10266 10443 10620 10886 11151 6 8850 10532 10709 10886 11151 114177 9400 10904 11092 11280 11562 11844 7 9400 11186 11374 11562 11844 121268 10000 11600 11800 12000 12300 12600 8 10000 11900 12100 12300 12600 12900

Amha/Mota W, X Amha/Mota ZAmha/Mota W 18 % Koli 4-7 v. 4 % Amha/Mota Z 21 % Koli 4-7 v. 4 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 8723 8866 9009 9224 9438 2 7150 8938 9081 9224 9438 96533 7500 9150 9300 9450 9675 9900 3 7500 9375 9525 9675 9900 101254 7900 9638 9796 9954 10191 10428 4 7900 9875 10033 10191 10428 106655 8350 10187 10354 10521 10772 11022 5 8350 10438 10605 10772 11022 112736 8850 10797 10974 11151 11417 11682 6 8850 11063 11240 11417 11682 119487 9400 11468 11656 11844 12126 12408 7 9400 11750 11938 12126 12408 126908 10000 12200 12400 12600 12900 13200 8 10000 12500 12700 12900 13200 13500

Palkkataulukot, Finnair

14

Taulukot kokemusvuosiryhmälle 2 jota sovelletaan yli seitsemän,mutta alle kymmenen vuotta kokemusta omaaville.

Amha/Mota B Amha/Mota C, DAmha/Mota B 0 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota C 3 % Koli 7-10 v. 8 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 7722 7865 8008 8223 8437 2 7150 7937 8080 8223 8437 86523 7500 8100 8250 8400 8625 8850 3 7500 8325 8475 8625 8850 90754 7900 8532 8690 8848 9085 9322 4 7900 8769 8927 9085 9322 95595 8350 9018 9185 9352 9603 9853 5 8350 9269 9436 9603 9853 101046 8850 9558 9735 9912 10178 10443 6 8850 9824 10001 10178 10443 107097 9400 10152 10340 10528 10810 11092 7 9400 10434 10622 10810 11092 113748 10000 10800 11000 11200 11500 11800 8 10000 11100 11300 11500 11800 12100

Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, MAmha/Mota E 6 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota J 9 % Koli 7-10 v. 8 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 8151 8294 8437 8652 8866 2 7150 8366 8509 8652 8866 90813 7500 8550 8700 8850 9075 9300 3 7500 8775 8925 9075 9300 95254 7900 9006 9164 9322 9559 9796 4 7900 9243 9401 9559 9796 100335 8350 9519 9686 9853 10104 10354 5 8350 9770 9937 10104 10354 106056 8850 10089 10266 10443 10709 10974 6 8850 10355 10532 10709 10974 112407 9400 10716 10904 11092 11374 11656 7 9400 10998 11186 11374 11656 119388 10000 11400 11600 11800 12100 12400 8 10000 11700 11900 12100 12400 12700

Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, VAmha/Mota N 12 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota T 15 % Koli 7-10 v. 8 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 8580 8723 8866 9081 9295 2 7150 8795 8938 9081 9295 95103 7500 9000 9150 9300 9525 9750 3 7500 9225 9375 9525 9750 99754 7900 9480 9638 9796 10033 10270 4 7900 9717 9875 10033 10270 105075 8350 10020 10187 10354 10605 10855 5 8350 10271 10438 10605 10855 111066 8850 10620 10797 10974 11240 11505 6 8850 10886 11063 11240 11505 117717 9400 11280 11468 11656 11938 12220 7 9400 11562 11750 11938 12220 125028 10000 12000 12200 12400 12700 13000 8 10000 12300 12500 12700 13000 13300

Amha/Mota W, X Amha/Mota ZAmha/Mota W 18 % Koli 7-10 v. 8 % Amha/Mota Z 21 % Koli 7-10 v. 8 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 9009 9152 9295 9510 9724 2 7150 9224 9367 9510 9724 99393 7500 9450 9600 9750 9975 10200 3 7500 9675 9825 9975 10200 104254 7900 9954 10112 10270 10507 10744 4 7900 10191 10349 10507 10744 109815 8350 10521 10688 10855 11106 11356 5 8350 10772 10939 11106 11356 116076 8850 11151 11328 11505 11771 12036 6 8850 11417 11594 11771 12036 123027 9400 11844 12032 12220 12502 12784 7 9400 12126 12314 12502 12784 130668 10000 12600 12800 13000 13300 13600 8 10000 12900 13100 13300 13600 13900

Palkkataulukot, Finnair

15

Taulukot kokemusvuosiryhmälle 3, jota sovelletaan yli kymmenenvuotta kokemusta omaaville.

Amha/Mota B Amha/Mota C, DAmha/Mota B 0 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota C 3 % Koli yli 10 v. 12 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 8008 8151 8294 8509 8723 2 7150 8223 8366 8509 8723 89383 7500 8400 8550 8700 8925 9150 3 7500 8625 8775 8925 9150 93754 7900 8848 9006 9164 9401 9638 4 7900 9085 9243 9401 9638 98755 8350 9352 9519 9686 9937 10187 5 8350 9603 9770 9937 10187 104386 8850 9912 10089 10266 10532 10797 6 8850 10178 10355 10532 10797 110637 9400 10528 10716 10904 11186 11468 7 9400 10810 10998 11186 11468 117508 10000 11200 11400 11600 11900 12200 8 10000 11500 11700 11900 12200 12500

Amha/Mota E, F, H Amha/Mota J, K, L, MAmha/Mota E 6 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota J 9 % Koli yli 10 v. 12 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 8437 8580 8723 8938 9152 2 7150 8652 8795 8938 9152 93673 7500 8850 9000 9150 9375 9600 3 7500 9075 9225 9375 9600 98254 7900 9322 9480 9638 9875 10112 4 7900 9559 9717 9875 10112 103495 8350 9853 10020 10187 10438 10688 5 8350 10104 10271 10438 10688 109396 8850 10443 10620 10797 11063 11328 6 8850 10709 10886 11063 11328 115947 9400 11092 11280 11468 11750 12032 7 9400 11374 11562 11750 12032 123148 10000 11800 12000 12200 12500 12800 8 10000 12100 12300 12500 12800 13100

Amha/Mota N, P, R, S Amha/Mota T, U, VAmha/Mota N 12 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota T 15 % Koli yli 10 v. 12 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 8866 9009 9152 9367 9581 2 7150 9081 9224 9367 9581 97963 7500 9300 9450 9600 9825 10050 3 7500 9525 9675 9825 10050 102754 7900 9796 9954 10112 10349 10586 4 7900 10033 10191 10349 10586 108235 8350 10354 10521 10688 10939 11189 5 8350 10605 10772 10939 11189 114406 8850 10974 11151 11328 11594 11859 6 8850 11240 11417 11594 11859 121257 9400 11656 11844 12032 12314 12596 7 9400 11938 12126 12314 12596 128788 10000 12400 12600 12800 13100 13400 8 10000 12700 12900 13100 13400 13700

Amha/Mota W, X Amha/Mota ZAmha/Mota W 18 % Koli yli 10 v. 12 % Amha/Mota Z 21 % Koli yli 10 v. 12 %

Typa Y B C D E Typa Y B C D ERyhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 % Ryhmä Taul.p. 0 % 2 % 4 % 7 % 10 %

2 7150 9295 9438 9581 9796 10010 2 7150 9510 9653 9796 10010 102253 7500 9750 9900 10050 10275 10500 3 7500 9975 10125 10275 10500 107254 7900 10270 10428 10586 10823 11060 4 7900 10507 10665 10823 11060 112975 8350 10855 11022 11189 11440 11690 5 8350 11106 11273 11440 11690 119416 8850 11505 11682 11859 12125 12390 6 8850 11771 11948 12125 12390 126567 9400 12220 12408 12596 12878 13160 7 9400 12502 12690 12878 13160 134428 10000 13000 13200 13400 13700 14000 8 10000 13300 13500 13700 14000 14300

Palkkataulukot, Finnair

16

Ilmailualan Unioni jär-jesti lentoturvallisuus-seminaarin 22.3.2001Kuljetusliittojen tilois-sa. Paikalle oli kutsuttuedustava joukko niintyöntekijöiden kuintyönantajapuolenkinedustajia. Myös viran-omaistaho oli edustettu-na.

Ilmailualan Unioni järjestiviime syksynä mielenilmai-sun, joka pysäytti liikenteenyhden iltapäivän ajaksi.Tarkoituksena oli ilmaistahuolemme Finnairin henkilös-töpolitiikasta, koska joillakintoiminta-alueilla henkilöstö-määrät olivat niin vähäiset,että työntekijät kokivat kii-reen ja työpaineen heikentä-vän huomattavasti mahdolli-suuksia tehdä töitä lentotur-vallisuusvaatimuksien mukai-sesti.

Liiton edustajisto päättisyyskokouksessa, että on jär-jestettävä seminaari, jossa len-toturvallisuusasioita pohdit-taisiin laajemminkin. Maalis-kuun 22. päivänä Kuljetusliit-tojen kokoustiloihin saapui

ammattiosastojen, liiton halli-tuksen, lentoyhtiöiden, työn-antajaliiton, viranomaisten jakuljetusliittojen edustajia, yh-teensä noin 60 henkilöä.

Seminaari alkoi asiantunti-ja-alustuksilla ja jatkui ylei-sellä paneelikeskustelulla.Seuraavassa lyhennelmät alus-tuksista.

Alustukset

Ilmailualan Unionin pu-heenjohtaja Rainer Hakalaavasi seminaarin todeten, ettälentoturvallisuus on yhteinenasiamme.

- Mikään ilmailualan am-matti- tai intressiryhmä ei voiolla kokonaan erossa lentotur-vallisuudesta. Lentoturvalli-suuden voidaankin katsoa ole-van moniosainen turvaverkkotai -ketju, jonka tulee pitää.Hän kertasi seminaarin pitä-miseen johtaneet syyt ja toi-votti seminaari osallistujattervetulleeksi. Hän totesi toi-mitsija Tuomo Oksasen toi-mivan seminaarin puheenjoh-tajana.

Lentokonemekaanikko jaIlmailualan Unionin edusta-jiston puheenjohtaja RistoRautiainen oli huolestunutmm. siitä, että kilpailun li-sääntyessä kustannuksia kar-sitaan myös koneeseen koh-distuvasta huoltotyöstä.

- Päivän trendi on siirtäämekaanikko päivittäisestä lii-kenteestä askeleen verrantaakse. Varmasti tälle löytyyhyvät perusteet, mutta huono-ja esimerkkejä löytyy maail-malta paljon: esim. Yhdysval-lat, jossa kaupallisuus ja kil-pailu ovat määräävässä ase-massa. Vaikka Riston mieles-tä vapaat markkinat ja vapaakilpailu olivat sinänsä hyvä

asia, niin viranomaisilla olioltava kunnon keinot puuttuaepäterveeseen toimintaan.

- Myöhästymisraportin kir-joittaminen on tehtävä, jotakukaan ei haluaisi tehdä. Täl-laisen selvityksen tekemistäsuorastaan karsastetaan. Sevaatii liikaa henkisiä ponnis-teluja, eikä kukaan halua ot-taa myöhästymisestä vastuu-ta. Alustajan mielestä tilanneoli sairas. Tällaisten raporttientekemisen piti olla aivan nor-maali toimenpide. Samoin piti

olla oikeus ottaa myöhästymi-sen syyt niskoilleen, jos niitäoli.

- Meillä on sellainen kult-tuuri myöhästymisten suh-teen, että jos kerran vielä tä-män teet niin saat etsiä töitäportin ulkopuolelta. Sen si-jaan lentokoneen aikataulus-ta myöhästymisen todellisiinsyihin ei juuri paneuduta.

Lentoturvallisuuson yhteinen asia

Lentokoneen aikataulustamyöhästymisen todellisiinsyihin ei juuri paneuduta,sanoo IAU:n edustajistonpuheenjohtaja Risto Rautiai-nen.

Mikään ilmailualan ammatti- tai intressiryhmä ei voi ollakokonaan erossa lentoturvallisuudesta, sanoo IAU:n puheen-johtaja Rainer Hakala.

17

Ramp-valvoja Matti Jylhäkysyi, nakertaako kustannus-tehokkuus lentoturvallisuutta.Hän toi esille kiireen aiheut-taman paineen ja sen tuomanmahdollisuuden virheisiin, eliripeän suorittamisen ja hosu-misen välinen raja on häily-vä. Käytännön ongelmana onmm. kuormaustoiminnan työ-paineen sekä ammattitaidonaliarvioimisen. On tunnettavakuormausohjeet, esim. sairaa-loihin toimitettava radioaktii-vinen aine ja veri eivät saaolla lähekkäin kuormattuna.

Finnairin pääjohtaja KeijoSuila totesi, että menestyäk-seen vapaan kilpailun ympä-ristössä on oltava sekä laadu-kas lentoyhtiö, että laadukasyritys. Talous ja laatu ovatkestävän kehityksen kulmaki-viä. Laatukäsite pitää ehdot-tomasti sisällään turvallisuu-den. Yhtiön rakenneuudistuspyrkii saamaan aikaan selke-ät vastuut, valtuudet ja mitta-rit. Tämän seurauksena vas-tuut kirkastuvat ja komento-tiet lyhenevät, millä on suoravaikutus lentoturvallisuuteen.

Lentotoimintaryhmän Len-toturvallisuus osaston osas-tonjohtaja Erkki Ahteen mie-lestä lentoturvallisuus on asi-akkaan, työntekijän ja yhtiönyhteinen etu. Henkilökunnanon oltava vastuuntuntoista,motivoitunutta, hyvin koulu-tettua ja itseensä luottavaa,joka tekee työnsä loppuunsaakka eikä ajattele, että jokutoinen korjaa kesken jätetyntyön.

- Täytyy olla avoin ja re-hellinen raportointikulttuuri.Sen täytyy kohdistua oikei-siin asioihin ja turvallisuudenpuutteisiin.

Työntekijällä on oikeuspidättäytyä vakava varaaomalle tai muiden työnteki-jöiden terveydelle aiheutta-vasta työstä, sanoi Palvelu-alan Toimialaliiton toimitus-johtaja Peter Forsström.

Turvallisuus on asiakkaan,työntekijän ja yhtiön yhtei-nen etu, totesi Erkki Ahtee.

Laatukäsite pitää ehdotto-masti sisällään turvallisuu-den, kertoi Finnairin pääjoh-taja Keijo Suila.

Nakertaako kustannustehok-kuus lentoturvallisuutta,kysyi ramp-valvoja MattiJylhä.

Lentoturvallisuusseminaarin alustajia kysymyksiin vastaamassa. Vasemmalta: Tuomo Oksanen, Rainer Hakala, Peter Forrström,Kim Salonen, Keijo Suila, Erkki Ahtee , Yrjö Mäkelä ja Risto Rautiainen.

Palvelualan Toimialaliitontoimitusjohtaja Peter Fors-ström käsitteli alustuksessaantyönantajan direktio-oikeuttalentoturvallisuusnäkökulmas-ta. Työnantajalla on työnjoh-to-oikeus, jolla voidaan mää-rätä miten, missä ja milloin jo-kin työ tulee suorittaa. Työnjohtamisen täytyy kuitenkintapahtua lain ja hyvän tavanmukaan. Työnantaja vastaa te-kemänsä päätöksen oikeelli-

18

suudesta ja kantaa mahdolli-set seuraamukset virheellises-tä ratkaisusta. Työntekijälläon oikeus pidättäytyä vakavavaraa omalle tai muiden työn-tekijöiden terveydelle aiheut-tavasta työstä. Samoin työ-suojeluvaltuutetulla on oike-us keskeyttää työ, josta aiheu-tuu välitöntä ja vakavaa vaa-raa työntekijöiden hengelletai terveydelle.

Liikenne- ja viestintämi-nisteriön neuvotteleva virka-mies Yrjö Mäkelä selvittialuksi ministeriön organisaa-tiota painottaen, että lentotur-

vallisuuden valvonta ja lii-ketoiminta ja omistaja-asiaton organisoitu eri toimintayk-siköihin. Viranomaistoimin-nan tiukkuus on tarkoituksen-mukaista, ei kenenkään kiu-saamista varten, vaan yksitapa pitää lentoturvallisuusniin korkealla kuin mahdol-lista. Lentoturvallisuudenmerkeissä oli taipumusta pe-rustella moniakin asioita, seon kuitenkin sana, jonka käyt-töä oli aina tarkasti harkitta-va.

Ilmailulaitoksen Lentotur-

vallisuushallinnon ylijohtajaKim Salonen totesi lentotur-vallisuushallinnon toimival-lan olevan kansallisella tasol-la hyvin laajan, mutta kan-sainväliset valtuudet ovat on-gelmallisemmat. Valmisteillaolevan EU:n yhteisen viran-omaisen, EASA:n, tarkoituson siirtää lentoturvallisuus-puolen kokonaistoimivaltayhteisölle. Kaikkinainen nor-minanto olisi virastolla, mut-ta lupien antaminen säilyisiedelleen kansallisella viran-omaisella.

Keskustelu

Päivän lopuksi järjestet-tyyn paneelikeskusteluunosallistuivat kaikki alustajat.Seminaariväki otti esille mo-nia alustuksissa esille nous-seita kysymyksiä.

Tankkausvalvonta

Keskustelussa nousi esilleensimmäisenä lentokoneidentankkaus ja tankkausvalvon-ta. Asiaan puuttui AKT:n toi-mitsija Mikko Valli epäillen,onko turvallisuusmielessä jär-kevää siirtää tankkausvalvon-ta teknisen koulutuksen saa-neilta asentajilta ja mekaani-koilta tankkausauton kuljetta-jille. Koulutuksen riittävyys

Saminaarin yleisöä. Etualalla vasemmalta: Tom Nyberg, Pertti Mäntynen, Risto Pyötsiä ja Ari Miettinen.

epäilytti häntä, samoin vaiku-tukset turvallisuuteen.

Erkki Ahtee vastasi, ettäsiirto on tarkoitus tehdä jaFinnair kouluttaa tankkausau-tonkuljettajat. Yhtiö katsoo,että nyt järjestettävä koulutuson riittävä ja kuljettajilta onmyös tullut myönteistä palau-tetta. On harhakäsitys, etteitankkausta tarkasta kukaan.Lentäjä näkee mittareista polt-toainemäärät ja koneen lähtöävalvova henkilö tarkastaa,onko luukut suljettu.

LentokonemekaanikkoKari Soinola otti keskustelus-sa esille tankkausvalvonnan,aliurakoinnin ja resurssipulan.Hän kertoi, että uuteen tank-kauskäytäntöön siirtyminenei ole tapahtunut kivuitta. Hä-nelle oli sattunut tapaus, jos-sa konetta oli tankattu mat-kustajien ollessa poistumassakoneesta. Kun hän ja lentäjäolivat kiinnittäneet asiaanhuomiota ja kysyneet asiastatankkausta valvovalta kuljet-tajalta, oli tämä todennut, et-tei hänellä ole aikaa valvoajoka konetta, kun on viidenkoneen tankkaukset lähespäällekkäin !

Aliurakointi,ulkoistaminen

Ilmailutekniikan Ammatti-

Ilmailuviranomaisilla onlaajat oikeudet kansallisesti,mutta kansainväliset valtuu-det ovat ongelmallisempiasanoi ylijohtaja Kim Salo-nen.

Viranomaistoiminnantiukkuus on tarkoituksenmu-kaista, ei kenenkään kiusaa-mista varten, sano1 YrjöMäkelä.

19

yhdistyksen puheenjohtajaJuha Grundström toi myösesille huolensa aliurakoinninlisääntymisestä ilmailualallaja sen vaikutuksen lentotur-vallisuuteen. Töiden pilkko-minen pienempiin osiin eriyrityksille saattaa tuoda on-gelmia. Rainer Hakala kertoi,että hänen tietoonsa on tullut,että jopa koululaisia käyte-tään apuna kuormattaessa ko-neita kotimaan asemilla. Hänihmetteli tätä toimintaa, kunjuuri olimme kuulleet, mitentarkkaan koneet on kuormat-tava ohjeiden mukaan.

Myös nykyistä vähemmänkoulutetun väen käyttö konei-den käännytyksissä mietityttiseminaariväkeä. Luottamus-mies ja liikennevirkailija Jy-väskylästä, Jorma Tuhkalatoi esille, että aliurakoitsijateivät kykene maksamaankunnolla palkkoja, kun ali-hankintasopimukset on tehtyniin halvalla. Missä on työn-antajan moraali, kun se tekeetällaisia sopimuksissa ali-hankkijan kanssa.

Vastauksena kysymyksiinErkki Ahtee kertoi, että hänjoutuu jatkuvasti selvittämäänaliurakoitsijoiden toiminnanlaatua. Aliurakoitsijoiden vä-keä tutkitaan tarkkaan. On-gelmana on alihankkijoillahenkilökunnan suuri vaihtu-vuus. Tämän asian eteen teh-dään paljon työtä. Ongelmiaaliurakoitsijoiden kanssa onollut lähinnä ulkomailla.

Lentotoimintaryhmän joh-taja Hannes Bjurström tote-si, että aliurakoitsijoiden toi-minnasta on vastuussa pääura-koitsija eli tässä tapauksessalentoyhtiö. Kyllä laatu- ja hin-tasuhteen pitää olla kunnos-sa. Ulkomailla oli juuri jou-duttu irtisanomaan alihankin-tasopimuksia, kun ne eivättäyttäneet kriteereitä.

Peter Forsström totesi, ettäaliurakoitsijoiden on nouda-tettava yleissitovan TES:npalkkoja ja määräyksiä. Työ-suojelutarkastaja ja ammatti-liitto valvoo, että näin tapah-tuu.

Kiire

Myös kiireeseen ja resurs-sipulaan työpaikalla puutut-tiin alustuksissa ja keskuste-lussa. Resurssipula on aito on-

gelma työpaikoilla, totesi mm.Kari Soinola. Ylityömäärätkasvavat liian suuriksi, eikäväki jaksa. Tulee myös huo-mioida, että henkilökuntaa eisaada lisää nopeasti, sillä senkoulutus kestää kauan. - Eikötieto kulje, kun tieto väkipu-lasta ei saavuta päättäjiä ? ky-syi Siviililentoliikenteentyöntekijöiden puheenjohtajaKari Winter.

Keijo Suila totesi yleis-luonteisesti, että työn määräja resurssien mitoitus ja koh-taaminen olivat osa isoistahaasteista. Yhtiön rakenne-muutos tähtää siihen, että näi-tä päätöksiä ja ohjausta teh-täisiin mahdollisimman lähel-lä, siellä missä se on konk-reettista. Keijo Suila on toi-veikas, että päätöksenteontuominen lähemmäksi toimin-taa auttaa. Muuten ei ratkai-sua näihin asioihin löydy.

Vastuu ohjeista jatoiminnasta

Ramp-valvoja Maria Lep-päniemi kysyi sattuneesta ta-pauksesta, jossa lentokoneenmoottori imaisi sisäänsä tik-kaat. Tapaturmasta aiheutuivaaratilanne henkilökunnalleja lentokoneen korjaamisestapuolestaan suuret kustannuk-set. Lentoaseman antaman oh-jeen mukaan teknisen, kuor-maus- ja virkailijahenkilö-kunnan tulee varmistaa ko-neen rullauksen esteettömyysmatkustajaputken luona.Käytännössä tämä on usein

lähes mahdoton tehtävä.Kuka vastaa sattuneesta ja oh-jeista?

Kim Salonen totesi, ettähän ei osaa asiaan antaa suo-raa vastausta. Tapaus on joh-tanut onnettomuustutkimus-keskuksen tutkintaan ja onsyytä odottaa, mitä tutkinta-lautakunta saa aikaiseksi jamitä parannusesityksiä sieltäon tulossa.

Miten yksimielisyysmuuttuu käytännöntoimiksi

IAU:n hallituksen jäsen,ramp-valvoja Nilgun Josipovtoi esille sen, että tässä semi-naarissa kaikki olivat varsinyksimielisiä näistä turvalli-suuteen liittyvistä perusasiois-ta. Alustuspuheenvuoroissaon perätty edellytyksiä voidatoimia oikealla, turvallisella

tavalla työpaikalla kiireenkeskellä. Miten tämä yksimie-lisyys saadaan muuttumaankäytännön toimiksi työpai-koilla?

Hannes Bjurström vastasi,että kyllä linjaorganisaatiovastaa näistä asioista ja laa-dusta vastaa jokainen. Ei jä-tetä käsistä keskeneräisiä töi-tä. Kyllä sellainen esimies tu-lee ottaa puhutteluun, joka eianna työntekijän tehdä työ-tänsä kunnolla. Finnairin or-ganisaatiotakin joudutaanvielä muuttamaan, sillä JAR:nmukaan operaattori vastaa toi-minnasta. Maapalvelussa asia

on saatu kuntoon, mutta tek-niikassa joudutaan vielä asi-aa katsomaan vastuun suh-teen.

Keijo Suila totesi loppupu-heenvuorossaan, että moniaasioita nousi esille ja niitä tu-lee viedä eteenpäin eri taho-jen toimesta.

Keskustelussa käsiteltiin li-säksi mm. vanhempien työn-tekijöiden kokemuksen välit-tymistä nuorille työntekijöil-le, lentohäiriköintiä, huume-testejä ja työtilojen suunnit-telua. Loppupuheenvuoroissakiiteltiin seminaarin antia japainotettiin sen tärkeyttä.

Tekstit: Alpo Pehkonen jaPekka Kainulainen

Kuvat: Juha Hyytiä

Ramp-valvoja Maria Leppäniemi kysyi sattuneesta tapaukses-ta, jossa lentokoneen moottori imaisi sisäänsä tikkaat. Marianvieressä Ann-Mari Särömaa ja Jorma Tuhkala.

Lentohäiriköinti

Lentohäiriköintiin puututtiinseminaarissa monessa puheen-vuorossa.

Useassa puheenvuorossakysyttiin, tulisiko rikoslakiin taiilmailulakiin saada määräyksiä,jotta häiriköintiin voitaisiinpuuttua nykyistä paremmin?

Erkki Ahtee totesi, että häi-riköinnin määrä ei ole kovastinousut, mutta sen laatu onmuuttunut ongelmallisemmak-si. Piittaamattomuutta hän pitiyleisempänä syynä häiriköin-tiin, ja kaipasi viranomaisten jalentoyhtiöiden yhteistyön lisää-mistä, jotta ongelmalle voitai-siin tehdä jotain esimerkiksi tie-dotuksen tai muun avulla.

Yrjö Mäkelän mielestä pe-rustyökalut ongelmaan puuttu-miseen ovat jo lainsäädännös-sä olemassa. Kyse on hänenmielestä myös siitä, osataankolainsäädännön antamia keinojakäyttää oikeusjärjestelmässä.

Hannes Bjurström kaipasisäädöksiin muutosta sen suh-teen, että myös lentoyhtiö voi-si olla asianomistaja häiriköin-titapauksissa. Nyt asianomis-tajana on monesti lentoemän-tä, jonka tarvitsee itse käynnis-tää oikeusprosessi.

IAU:n ammattiosastoihinkuuluvista työntekijöistä mm.porttivirkailijat, ramp-valvojatja lentävät mekaanikot osallis-tuvat työssään lentohäiriköin-nin torjuntaan.

20

Meilläkin on omaksut-tu käsitys, jonka mu-kaan laajentumisenyhteydessä tulee käyt-tää siirtymäaikoja, ettäkaikki menisi ilmansuurempaa hämmin-kiä. Ehdokasmaat ovathiukan toista mieltä.

Ohessa kommentteja ja ha-vaintoja ETUCO:n, eli eu-rooppalaisten keskusjärjestö-jen kattojärjestön ay-akatemi-an järjestämästä vapaata liik-kuvuutta koskeneesta semi-naarista, joka oli syksyllä2000, Gdanskissa, Puolassa.Seminaarin aiheen käsittelyoli sidoksissa lähinnä EU:nlaajentumiseen. Seminaarissaoli runsaasti asiantuntijoidenalustuksia. Kysymys on suu-resta prosessista, globali-saatiosta, ja siinä työntekijöi-den liikkuvuus Euroopassaon vain yksi pieni elementti.

Hakuprosessista

Koskaan aikaisemmin eikymmenen maata ole ollut ha-kemassa jäsenyyttä samaan ai-kaan. EU:n laajentumiselletarvitaan kansallinen ja am-mattiyhdistysliikkeen tukiniin jäsen- kuin haki-jamaissakin. Laajentumisenpuolustamiseen tarvitaan argu-mentteja ja tosiasioita.

Hakijamaiden ay-liikkei-den edustajat kuten hakija-maatkin ovat selvästi tyyty-mättömiä asioiden etenemis-vauhtiin. He vetoavat niihinlupauksiin, joita Kohl jakumppanit antoivat jäsenyy-den toteutumisesta vuositu-hannen vaihtuessa. Nyt tilan-netta tulkitaan niin, että EUviivyttää ratkaisua keksimäl-lä uusia ja uusia vaatimuksiahakijamaille. Nykyinen tilan-ne lisää vain nationalististenääriliikkeiden kannatusta ha-kijamaiden keskuudessa. Josääriliikkeiden kannatus nou-

see edelleen, voi olla ettämaat eivät edes halua EU:n jä-senyyttä. Nationalististen voi-mien nousulla voisi olla huo-no vaikutus Euroopan turval-lisuuteen.

Hakijamaiden edustajatkorostivat, että jos sallitaanvain pääoman ja tavaroidenvapaa liikkuvuus, mutta eityövoiman, niin kyseessä onsilloin kolonialistinen asen-ne: jos vain pääoma ja tava-rat saavat mennä vapaasti ha-kijamaihin ja hyödyntää edul-lista työvoimaa, niin tällä ta-valla tuetaan vain maiden pi-tämistä taloudellisesti eriar-voisina.

Siirtolaisuutta pohdittaessavoidaan käyttää Pull - push(veto/imu -työntö) teoriaa.Tällöin mietitään sitä, kumpion ratkaisevampi. Todennä-köistä on, että täytyy esiintyämolempia samaan aikaan.(Vertaa suomalaisten muuttoRuotsiin 1970 -luvun alussa.)

Ketkä muuttavat

Suurin osa siitä työvoimas-ta, joka siirtyy nykyisistä ha-kijamaista jäsenmaihin, onkausityöntekijöitä. Korkeastikoulutetut ihmiset työskente-levät vähäistä osaamista vaa-tivissa työtehtävissä esim.maatalouden piirissä. Nämähenkilöt tekevät myös töitä,joita jäsenmaan kansalaiseteivät suostu tekemään. Puo-lasta lähtee vuosittain noin200 000 nuorta työntekijääkausityöhön Saksaan.

On mahdollista, että köy-hemmän jäsenmaan kansalai-sille ei välttämättä maksetasamaa palkkaa kuin maanomille työntekijöille. Esim.Saksassa työskentelevä puola-lainen rakennusliike, jokakäyttää puolalaista työvoi-maa, voi maksaa työntekijöil-le pientä palkkaa. Tämä onmahdollista, koska asiaa eipystytä nykyisillä resursseil-la valvomaan. Hakijamaissa

on myös paljon ihmisiä, jot-ka eivät ole hakijamaidenkansalaisia. Huomattava osaheistä työskentelee tällä het-kellä pimeästi hakijamaissa.

Siirtolaisuutta koskienpuhutaan networking teorias-ta, jonka mukaan siirtolaisek-si lähtee ensin yksi henkilö jasuku seuraa myöhemmin. Vä-hemmän koulutetun väestönliikkuvuuden lisäksi kysymyson aivovuodosta, josta haki-jamaat ovat luonnollisestihuolissaan.

EU:n kansalaisista alle 2%prosenttia työskentelee toisis-sa EU-maissa.

EU-maan edut

EU:n laajentuminen vai-kuttanee tarpeeseen koordi-noida tai harmonisoida sosi-aaliturvaa. Erityisesti kysy-mys on eläketurvasta. Termisosiaalinen dumppaus (socialdumping) on epäselvä. ETUC(keskusjärjestöjen eurooppa-lainen kattojärjestö) ei sitä olemääritellyt. ETUC:n kanta onmyös auki koskien työvoimanvapaata liikkuvuutta EU:nlaajentumisen yhteydessä.

Itävaltalaiset olivat erityi-sen huolissaan ns. pendelöin-nistä. Työntekijät asuvatomassa maassaan, mutta käy-vät työssä toisessa maassa jaovat täten ao. maan sosiaali-turvan piirissä. Itävalta onneljän hakijamaan ympäröimäja pelkää oman maansa tilan-netta siinä vaiheessa, kun ha-kijoista tulee jäseniä. Itäval-lan ay-liike edellyttää siirty-mäaikoja työvoiman vapaanliikkuvuuden lisäksi myöspalveluille. He asettivat kysy-myksen siten, että onko pa-rempi, että työvoiman liikku-vuudelle asetetaan siirtymä-ajat ja hakijat otetaan heti jä-seniksi, vai neuvotellaankojäsenyydestä niin pitkään, ettäasiat hakijamaissa ovat kun-nossa.

Puola

Puolassa maataloudessatyöskentelee 38 % väestöstä.Puolan väestö on noin 43miljoonaa. Varsovassa tulota-so on kolme kertaa korkeam-pi kuin maan köyhimmilläalueilla. Maan työttömyysas-te laski vuonna 1998 jo 9,5%:iin mutta on noussut vuon-na 1999 14 %:iin (2,5 miljoo-naa). Puolassa on virallisesti32 000 ulkomaalaista työnte-kijää, suurin osa heistä johto-ja erityisosaamista vaativissatehtävissä. Harmaan työvoi-man määrä on 120 000 - 150000. Suurin osa tulee entisenNeuvostoliiton alueelta. Seu-raavaksi suurin ryhmä on viet-namilaiset. Saksa ja Vietnamovat sopineet entisessäDDR:ssä olleiden vietnami-laisten palauttamisesta, jolloinnämä vietnamilaiset ovat siir-tyneet naapurimaihin.

Suhtautuminenjatkossa

Siirtolaisuudesta ja ongel-mista ei pitäisi puhua samas-sa lauseessa. Siirtolaisuus taityövoiman vapaa liikkuvuusei ole ongelma, vaan työnan-tajien ja pääoman toimintasekä menettelytavat. Kysymyson myös pitkälti siitä, missäkunnossa jäsenmaiden omatrakenteet ovat; työehtosopi-musten yleissitovuus, vähim-mäislainsäädäntö ja valvonta-järjestelmät.

Pitää1) vahvistaa jäsenmaiden

ay-liikkeiden omaa toimintaasiirtolaisten järjestäytymisenedistämiseksi,

2) tehostaa ay-liikkeen ver-kottumista ja yhteistyötä mo-nikansallisissa ja eurooppalai-sissa yrityksissä ja

3) tukea hakijamaiden ay-liikkeiden syntymistä ja jär-jestäytymisen edistämistä.

Työvoiman liikkuvuuteenliittyen esiin nousevia asioita:

Toinen näkökulmaEU:n laajentumiseen

21

- kielimuuri- pelko, että vastaanottavas-sa työttömyys kasvaa ja vai-kuttaa tätä kautta palkka- jaansiotasoon- maatalouspolitiikka, erityi-sesti Ranskan asenne- solidaarisuus idän ja lännenay-liikkeiden välillä- tiedon määrä molemmillapuolilla.

Avarsi huomattavasti omaa-kin näkökulmaa, kun kuulihakijamaiden puheenvuorojaasiasta. Virolaisen työvoimanliikkuvuus ei noussut tässä se-minaarissa esille. Ehkä se onainakin eurooppalaisen mitta-puun mukaan varsin pieniongelma. Tosiasiassa siirtymä-ajat ovat jo menossa, koskapääoma ja tavarat saavat liik-kua jo varsin vapaasti hakija-ja jäsenmaiden välillä.

Lyhennelmä PAM:nKalervo Haverisen

raportistaTuomo Oksanen

Pääoma liikkuu vapaasti:

Aero syntyy uudestaan

FINNAIR PERUSTAA LENTOYHTIÖN VIROON

Finnair on käynnistänyt prosessin virolaisen lentoyhtiön perustamiseksi ja lentoliikennetoi-miluvan saamiseksi. Hakuprosessin odotettiin johtavan myönteiseen lopputulokseen alku-vuodesta 2001. Toimilupaa on haettu toiminimellä Aero. “Aero Airlines AS” -osakeyhtiönrekisteröimishakemus on jätetty Viron viranomaisille.

Yhtiön omistusrakenteen muokkaaminen on vielä kesken, Finnairin tavoitteena on saadayhtiöön myös virolaista omistusta. Perustettavan yhtiön tarkoituksena on toimia merkittä-vänä lentoliikenneoperaattorina Baltian alueella ja Virosta Suomeen. Myöhemmin on tar-koitus operoida myös muualla EU:n alueella ja Skandinaviassa.

Anomus ja tuleva lentotoiminta perustuvat kansainväliseen ja suomalaiseen normistoon.Ylimenokauden aikana lentäjäresurssit olisivat pääasiallisesti Suomesta.

Lentoliikenteen käynnistämisen aikataulusta ja laajuudesta ei vielä ole päätöstä. Toiminnanaloittaminen on teknisesti mahdollista aikaisintaan kesällä 2001.

Finnair perustettiin vuonna 1923. Silloin yhtiön nimi oli Aero O/Y, ja Finnair on siten maa-ilman kuudenneksi vanhin edelleen toimiva lentoyhtiö maailmassa. Aero lähti ennakkoluu-lottomasti liikkeelle aikana, jolloin matkustaminen, varsinkin yli rajojen, oli hyvin poikke-uksellista ja aloitti reittiliikenteensä yhdellä koneella Helsingin ja Tallinnan välillä 20.maaliskuuta 1924.

Finnair OyjViestintä21.12.2000

Pääoma ja tavarat saavat mennä vapaasti hakijamaihin ja hyödyntää edullista työvoimaa.Saapa nähdä miten tässä käy. (Oheinen teksi on lainaus Finnairin lehdistötiedotteesta).

...pitkällä aikavälillä tarvi-taan radikaaleja muutoksia.Ensimmäisessä vaiheessaolisi pohjustettava tietä uni-onin laajentamiselle jo tehty-jen päätöksien mukaan. -

Uudet jäsenvaltiot vahvis-tavat unionin asemaa maail-manlaajuisena toimijana. Laa-jemmat markkinat ovat myösEuroopan voimakkaammantalouskasvun edellytys. Laa-jentuminen on nähtävä mah-dollisuutena. Se on ja sen tu-lee olla vastaisuudessakinunionin tärkein ensisijainentavoite.

Uuden perustamissopimuk-sen ratifioinnin jälkeen unio-ni on valmis laajentumaan.Ennen laajentumista toimieli-missä on tehtävä muutoksia.Laajentumisen avain piileemää räenemmis töpää tök-senteon rohkeassa laajentami-

sessa - näin tehostetaan pää-töksentekoa.

Useiden vuosien ajan yh-teisö on toiminut maailman-laajuisten kauppaneuvottelu-jen käyttövoimana. Nykyisinyli 60 prosenttia kaikesta kau-pasta käydään palvelualalla,jolla yhteisöllä ei ole yksin-omaista toimivaltaa. Tämänjohdosta asemamme varteen-otettavana neuvottelukump-panina on heikentynyt rajus-ti. Unionin on vahvistettavaasemiaan.

Yhdentyminen on Euroo-pan rauhan, turvallisuuden,vakauden ja vaurauden väli-ne. Elämme unionissa, jossakansalliset rajat eivät enää oleeste. Meillä on yhteisvaluut-ta ja yhteismarkkinat, jotkaovat luoneet ennennäkemä-töntä taloudellista vaurauttaunionissa ja ympäröivillä alu-

eilla. Balkanin viime vuosientapahtumat ovat kuitenkinosoittaneet, että rauha ja senmyötä vauraus ovat haurastila, jota ei saa pitää itsestäänselvinä.

Eurooppa ei vielä tähänmennessä ole kyennyt hyö-dyntämään täysimääräisestiglobalisaation tarjoamia mah-dollisuuksia.

Merkittävin osa käytännöntyöstä sosiaalisen ulottuvuu-den tavoitteiden saavuttami-seksi tehdään, ja tuleekin teh-dä, paikallisella tasolla välit-tömässä yhteistyössä kansa-laisten kanssa.

Meidän on valmistaudutta-va laajentumiseen, unionintulevaisuudenhaasteista suu-rimpaan. Laajentumisessa onkyse Euroopan liittämisestäyhteen, demokratian ja oike-usvaltion mahdollisuuksien

tarjoamisesta kaikille euroop-palaisille.

Taloudellisen ja poliittisenintegraation mukanaan tuo-mat edut tulisi olla kaikkiensaatavilla. Valmistautuessam-me unionin laajenemiseen jauudistaessamme sen rakentei-ta meidän tulee pitää mieles-sä, että me olemme kaikki ai-van yhtä hyviä eurooppalai-sia. Jäsenvaltioiden kansalai-silla ja instituutioilla on olta-va yhtäläiset oikeudet ja mah-dollisuudet toimia unionissasekä osallistua unionin kehit-tämiseen asuin- tai sijaintipai-kasta riippumatta.

Pääministerin puhettaon referoinut

Tuomo Oksanen

Otteita Pääministeri Paavo Lipposenpuheesta Brüggessä 10.11.2000(Puheen pääsisältö oli: liitovaltio vai ei, mutta siinä käsiteltiin myös laajentumista)

22

Esimiesten ja työnteki-jöiden yhteistyö ratkai-see monia ongelmia.Yhteistyö ei kuitenkaansynny itsestään, vaantoiminnan perusteidenja toimintatapojen onoltava kunnossa. Kou-lutus auttaa oikean lin-jan löytämisessä.

Finnairissa on sovittu esi-miesten ja työntekijöiden vä-lisestä kehittämisyhteistyöstäTyö-, terveys- ja hyvinvointi-ohjelmalla. Kuten sopimuksennimestä voi päätellä, kyse ontyön, työympäristön, tervey-den ja hyvinvoinnin kehittä-misestä. On tärkeää, että työn-tekijätkin ovat mukana kehit-tämisessä ja ongelmien ratkai-sussa. Palvelutehtävissä käy-tännön yhteistyö on yleensäjärjestetty KKT-ryhmien avul-la. Nämä kehittämis- ja kou-lutustyöryhmät ovat esimies-ten ja työntekijöiden yhteis-työryhmiä, joilla on moniatehtävä, yhtenä tärkeimmistäosallistuminen tasoittuvantyöajan suunnitteluun.

Tasoittuvan työajanmonet mahdollisuudet

Palvelualueella KKT-ryh-mien koulutus käynnistyi ta-soittuvan työajan suunnittelu-ja kehittämiskoulutuksella.

Ilmailualalla yksi toimin-nan kannalta keskeinen asiaon saada työ ja tekijät koh-

taamaan sillä tavalla, että asi-akkaiden palveluun on riittä-västi työntekijöitä kaikkinaviikonpäivinä ja vuorokau-denaikoina. Aamu- ja iltaruuh-kien lisäksi myös monet muuttekijät vaikuttavat työmääränvaihteluun.

Tasoittuva työaika on il-mailualalle suunniteltu eri-koistyöaika. Se on kehitty-nein työaikamalli, joka alallaon käytössä ja perustuu len-toliikenteen ja henkilökun-nan tarpeiden huomioimiseentyöaikasuunnittelussa.

Tasoittuva työaika vaatiityöyhteisöltä paljon. Siinäesimiehet, vuorolistasuunnit-telijat ja työntekijät yhdessäyrittävät löytää kuhunkin ti-lanteeseen parhaan työajan.Kehittämisryhmissä toimivattyöntekijät tuovat henkilös-tön näkemykset työaikasuun-nitteluun. Esimiesten velvol-lisuus on määritellä liikenteenvaatima henkilömäärä eri ai-koina.

Työaikamalli antaa työnte-kijöille ja työnantajalle mo-nia mahdollisuuksia. Työnan-

Finnairissa koulutetaankehittämistyöryhmiä

tajalle se lisää joustavuuttatyöaikasuunnitteluun. Työn-tekijät puolestaan pääsevätsiinä vaikuttamaan mm. työ-aikojensa pituuteen ja rytmi-tykseen. Myös yksilöllisettyöajat ovat mahdollisia juu-ri työaikamallin joustavuudentakia.

Vaikka työaikamalli antaamonia mahdollisuuksia, niinsekään ei toimi, ellei henki-lökunnan perusvahvuus olekunnossa. Perusvahvuudenmäärittely on tärkeä osa työ-aikasuunnittelua. Sen jälkeenvoidaan määritellä ruuhka-huippuja hoitavien osa-ai-kaisten työntekijöiden määrätaikataulukausittain.

Tasoittuva työaika on ollutyhtiössä käytössä noin viisivuotta. Suunnittelu- ja kehit-tämiskoulutuksessa käydäänlävitse työajan perusteita jasopimusta sekä kehittämis-mahdollisuuksia. Tarkoitukse-na on kerätä koulutuksessatulleet palautteet ja ideat yh-teen ja toimittaa ne sopijaosa-puolille.

Kehittämistä jakoulutusta

Finnairin ja IlmailualanUnionin välillä on sovittu,että kehittämis- ja projektiryh-mien toimintaa tuetaan kou-lutuksella.

Koulutusta järjestetäänmaapalvelu-, catering-, rahti-,kiinteistö- ja teknisessä liike-toimintayksikössä paikallises-ti sovittavalla tavalla. Sen to-teutuksessa pyritään samaankuin tasoittuvan työajan kou-lutuksessa. Samalla kun käy-dään lävitse teoriaa työaika-suunnittelun periaatteista, py-ritään ratkomaan käytännönongelmia ja kehittämään toi-mintaa paremmin vastamaaneri osapuolten tarpeita.

Pekka Kainulainen

KU

VA

: AR

I MIE

TT

INE

N

Työaikojen on oltava kunnossa, jotta kuormaus toimii. Kehittämis- ja koulutustyöryhmätosallistuvat mm. työaikasuunnitteluun. Kuvassa ramp-järjestelymies Juhani Bergkuormaamassa MD11-konetta.

23

IAU:n lomapaikkojen varausMeri-Tenholanvuokrauskäytäntö

Välittäjäyhtiö on Prema-rin Oy, joka ylläpitää Järnönmerisataman bensa-asemaa.Yhteyshenkilönämme onMartina Byman, postiosoite:Predium, 10820 LappohjaYhteystiedot ark. klo 9–17:gsm 040-7256191fax 019-2443423Martinan varahenkilönä toi-mii: Fredrik KevinYhteystiedot ark. klo 9–17:gsm 0400-840985satamakonttori 019-2443413

Pääsiäisestä alkaen sata-man bensa-asema on auki ar-kisin ja viikonloppuisin klo10 – 18.

01.06 alkaen asema onauki klo 9 –21.

Mökkien viikkohinnat ovat:- Perhemökki 220 mk/vrk ja1540 mk/viikko. Makuutilat4 aikuista + 2 lasta + parvi.- I A ja U mökit 190 mk/vrk ja 1270 mk/viikko. Ma-kuutilat 4 aikuista

Varaukset tehdään soitta-malla Martina Bymanille,joka tekee varauksen ja il-moittaa varaajalle pankkisiir-ron viitenumeron ja makset-tavan vuokrasumman. Jäsenmaksaa vuokran viimeistäänkolme viikkoa ennen loma-ajan alkua, käyttäen annettuaviitenumeroa. Vuokra-aika onmaanantaista klo 12 seuraa-van viikon maanantaihin klo12.

Ennen vuokra-ajan alka-mista on varaajan sovittavaMartinan kanssa, mistä ja mil-loin hän voi noutaa mökinavaimen. Pääsääntöisesti avai-men voi noutaa sataman ben-sa-aseman konttorista. Avainluovutetaan vain jäsenkorttiaja maksettua tositetta vastaan.Avain palautetaan bensa-ase-malle Martinan osoittamaanpaikkaan.

Mökin avaimen mukanavuokraaja saa tarkistuslistanjolla ilmoitetaan mahdollisetpuuttuvat tai rikkoutuneet

esineet sekä allekirjoitettavalista. Lista palautetaan avai-men kanssa. Listan täyttämät-tä jättäminen voi johtaa kor-vausvaatimuksiin, jos vastaseuraava kävijä listaa puut-teet.

Premarin Oy vuokraaIau:n jäsenille moottorive-nettä.

-Vuokrattaessa maksetaantuleva vuokra kokonaisuudes-saan ja peritään ”panttimak-su” (300 mk) mahdollistenvaurioiden varalle

-Vuokrauksen alkaessa Pre-marinin henkilö ja vuokraajayhdessä toteavat veneen kun-non ja allekirjoittavat vuok-rasopimuksen. Vuokrauksenpäätyttyä tilanne todetaan uu-delleen

-polttoainekustannuksistavastaa vuokraaja, vene palau-tetaan aina tankki täynnä

-vuokrauksen voi varataetukäteen Premarinin huolto-asemalta

-mikäli Premarinin edusta-ja toteaa vuokraajan juopu-neeksi, varattu vuokraus voi-daan perua. Vastuu henkilönon oltava täysi-ikäinen

-venekohtaisia kantavuusja ajo-ohjeita on tunnettavaennen vesille lähtöä

-veneen avaimet huolto-asemalla. Vene aina asiallises-ti laituriin lukittuna

Hinnoittelu:- 300mk / päivä, esim. 09.00-20.30- 500mk / 2 päivää- 200mk / ½ päivää, esim.09.00-15.00 tai 15.00-20.30- 150mk / 2 tuntia

Aina 300 mk:n takuumak-su vuokrattaessa, joka palau-tetaan vuokrauksen päätyttyä,mikäli ei ole korvattavia vau-rioita

Saariselänloma-asunnonvarausehdot v. 2000

LapinSampo/Atlex Oynoudattaa varaamisessa jatehtyjen varausten peruuttami-sessa seuraavia ehtoja.

Loma-asunto varataan La-pinSampo/Atlex Oy:ltä. Va-raaminen vahvistetaan maksa-malla ennakkomaksu, joka on50% varauksen arvosta + 60mk:n toimitusmaksu, eräpäi-vään mennessä. Ennakkomak-sukuitti toimii varausvahvis-tuksena. Loppumaksu makse-taan viimeistään kolme viik-koa ennen loman alkua.

Hinnat ovat sesonkien mu-kaiset. Niitä voi tiedustellasuoraan LapinSampo/AtlexOy:tä.

Avainten luovutusLomakohde on asiakkaan

käytettävissä tulopäivästä klo16.00 lähtöpäivään klo 12.00saakka. Poikkeavista ajoistavoidaan tapauskohtaisesti so-pia, mikäli siivous ja varaus-tilanne antavat siihen mah-dollisuuden.

Avaimet luovutetaan Ho-telli Riekonlinnassa sijaitse-vasta Lahjaliike Linnanvou-dista tai Linnanvoudin olles-sa suljettu Hotelli Riekonlin-nan vastaanotosta. Avaimetpalautetaan samaan paikkaan.

Mikäli asiakas haluaa nou-taa avaimet muusta paikasta,veloitetaan siitä erillinen kor-vaus tapauksesta ja luovutus-paikasta riippuen.

Avainten kadottamisestaperitään 183 mk / avain.

PeruutuksetPeruutus on tehtävä kirjal-

lisesti LapinSampo/AtlexOy:lle. Varauksen peruuttami-sesta pidätetään 210 mk. Mi-käli varaus perutaan myöhem-min kuin 30 vuorokautta en-nen loman alkua, kuitenkinviimeistään 21 vuorokauttaennen loman alkua, veloite-taan 50 % varauksen arvosta.Mikäli varaus perutaan myö-hemmin kuin 21 vuorokauttaennen loman alkua, veloite-taan koko vuokra.

Mikäli asiakas tai hänenkanssaan yhteistaloudessaelävä henkilö äkillisesti sai-rastuu, joutuu vakavaan on-nettomuuteen tai kuolee, onhänellä oikeus saada maksa-mansa summa takaisin, lu-

kuun ottamatta 50 mk:n pe-ruutusmaksua ja 60 mk:n toi-mitusmaksua. Edellä mainittutapahtuma on osoitettava luo-tettavalla tavalla (lääkärinto-distuksella tms.). Peruutukses-ta on ilmoitettava viipymät-tä.

Mikäli vuokraus keskey-tyy loman aikana, ei asiak-kaan maksamaa vuokrasum-maa korvata.

Vahinkojen korvauksetAsiakas on velvollinen

korvaamaan lomakohteelle taisen irtaimistolle aiheuttaman-sa vahingon täysimääräisenä.

Mikäli päivystys joutuuantamaan asiakkaasta johtu-vasta syystä palveluita yöllä(esim. avainten katoaminentai muu vastaava syy), veloi-tetaan siitä normaali korvaus.

ValituksetKaikki lomakohteen varus-

tukseen ja kuntoon liittyväthuomautukset ja valitukset onosoitettava välittömästi lomanaikana niiden ilmaannuttuaLapinSampo/Atlex Oy:lle 24tunnin päivystyspuhelimiin016-668955 tai 0400-510668tai 040-5212571.

Salmijärven mökki

Liiton vanhin lomapaikka,Pääskyvuorentila, sijaitsee n.85 km Helsingistä, valtatien:o 1 Turkuun päin, Salmijär-ven rannalla. Tilalla on 1960-luvulla rakennettu pääraken-nus ja erillinen saunaraken-nus. Majoitustilaa on 10 hen-gelle. Paikka on askeettinenerämaakämppä. Ulko-wc, säh-kö ja jääkaappi on. VuokrausFinnairin pääluottamusmie-hen toimistosta puh. 8186328. Vaihtopäivä maanantaiklo 12.

Hinnat: 500 mk/viikko ja80mk/vrk.

Olli Kaivanto

Ilmailualan Unioni IAU ryJohn Stenbergin ranta 6PL 337, 00531 HELSINKI

Kun kerran itse kuulut ammattiliittoon, muistat varmaan suositella asiaa myös lapsellesi.

Tervetuloa todellisuuteen.

www.sak.fi/liityPalvelunumero:0800-179 279

”Ihan tosi, faija. Meidän pomo

diggaa musta. Se sano, ettei

mun tapauksessani tarvita

edes työehtosopimusta”

”Ihan tosi, faija. Meidän pomo

diggaa musta. Se sano, ettei

mun tapauksessani tarvita

edes työehtosopimusta”