tyÖturvallisuus ja tyÖsuojelu · nen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky työnjohdon...

TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU

Työturvallisuus ja työsuojelu

Julkaisija: Työturvallisuuskeskus

© Työturvallisuuskeskus 2019

Kansi: Recommended Finland Oy Taitto ja kuvitus: Anne Kaikkonen, Timangi

Paino: Pekan Offset Oy, Helsinki 2019

Tuotenumero 201907

1. painos

ISBN (nid.): 978-951-810-695-4ISBN (pdf): 978-951-810-696-1

SISÄLTÖ

VASTUULLISEN TYÖTURVALLISUUSTYÖN PERUSTEET . . . . . . . . . . . . . . . .3

TYÖTURVALLISUUDEN VASTUUT JA VELVOITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . 4Keskeinen lainsäädäntö 4Työsuojeluviranomainen 5Työnantajan velvollisuudet 6Työnopastus 11Työaika 13Työsuojelun toimintaohjelma 14Työntekijän velvollisuudet 16

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17Arvioinnin suunnittelu 18Vaarojen ja haittojen tunnistaminen 18Riskien hallinta, seuranta ja raportointi 20Jatkuva turvallisuushavainnointi 20Työtapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta 21Ammattitaudit ja työperäiset sairaudet 23Ensiapuvalmius työpaikalla 23Henkilönsuojaimet 24

TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25Yhteistoiminnan järjestäminen 25Työsuojelun yhteistoimintahenkilöt 26Yhteistoiminta-asioiden käsittely 29

TYÖTERVEYSHUOLTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Työterveyshuollon sisältö 32Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 33Terveystarkastukset 33Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki 34Päihdeasioiden käsittely työpaikalla 35

TURVALLINEN JA TERVEELLINENTYÖYMPÄRISTÖ . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36Putoamissuojaus 36Nostotyöt 37Sisäinen liikenne 37Järjestys ja siisteys 38Ilmanvaihto ja ilmastointi 38Valaistus 39Henkilöstötilat 40

Koneturvallisuus 40Fysikaaliset tekijät 43Kemialliset tekijät 48Biologiset tekijät 50

FYYSISET KUORMITUSTEKIJÄT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52Työtilojen ja työprosessien suunnittelu 52Työasennot ja työliikkeet 53Käsin tehtävät raskaat nostot 54

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55Tietotyö 55Psykososiaalisen työkuormituksen hallinta 56Haitalliseen kuormitukseen puuttuminen 57Häirintä ja epäasiallinen kohtelu 58Työsyrjintä 59Välivalta- ja uhkatilanteet 59

TYÖTURVALLISUUDEN JATKUVA PARANTAMINEN . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61Työturvallisuuden johtaminen 62Työturvallisuuden mittaaminen 63Riskien arvioinnin kehittäminen 64

TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU 3

VASTUULLISEN TYÖTURVALLISUUS- TYÖN PERUSTEET

Julkaisu antaa vastauksen siihen, mitä jo-kaisen työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimivan ja työsuojelusta vastuullisen esi-miehen tulee tietää työturvallisuudesta ja työsuojelusta Se antaa työsuojelutehtävis-sä toimiville ja työsuojelusta vastuullisille esimiehille valmiudet oman työpaikkansa työsuojelutoiminnan kehittämiseen

Julkaisua käytetään Työturvallisuuskeskuk-sen työsuojelun peruskoulutuksen tukena, ja se sisältää työturvallisuuden ja työsuoje-lun yhteistoiminnan perusasiat, jotka kos-kevat eri kokoisia eri toimialoilla toimivia yrityksiä ja organisaatioita Julkaisu tarjoaa perustiedon, jota täydennetään linkeillä ja vinkeillä syventävään tietoon Julkaisua täydentävät myös Työturvallisuuskeskuk-sen tuottamat toimialakohtaiset oppaat ja ohjeet

Julkaisu on ladattavisssa pdf-tiedostona Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilla

Ladattavassa julkaisussa on suorat linkit sähköisiin viitetietoihin, jotka tässä paine-tussa versiossa on merkitty kursiiviilla ja alleviivattuina

Julkaisun kantavina käsitteinä ovat työ-turvallisuus, työsuojelu ja työkyvyn ylläpito Nämä käsitteet määritellään seuraavasti:

n Työturvallisuus on sitä, että työpaikalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolot ovat kunnossa

n Työsuojelu on työnantajan ja työntekijöi-den välistä yhteistoimintaa, jolla huoleh-ditaan siitä, että työpaikalla on turvallista ja terveellistä tehdä työtä

n Työkykyä ylläpitävä toiminta on yhteis-työssä työpaikalla toteutettua toimintaa, jonka tavoitteena on vaalia ja edistää työntekijöiden fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja työn vaatimusten yh-teensovittamista työuran kaikissa vai-heissa Toiminta kohdistuu työhön, työ-oloihin ja työntekijöihin

Työturvallisuuden, työsuojelun ja työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on se, että työ ei vaaranna terveyttä ja se motivoi teki-jäänsä Kun työympäristö on turvallinen ja terveellinen, työyhteisö toimiva ja työ sopi-vasti kuormittava, työn tekeminen on miele-kästä ja palkitsevaa ja se tuottaa tulosta

Edellytyksenä tälle on, että työpaikalla:n tunnetaan työt ja niiden vaatimukset,

työympäristö, työolot ja työprosessit n tiedetään eri toimijoiden vastuut ja vel-

voitteet

Jotta työpaikka on turvallinen ja terveel-linen, tulee selvittää siellä tehtäviin töihin liittyvät vaarat, haitat ja kuormitustekijät Tämän selvitystyön tuloksena saadaan työ-paikan työturvallisuuden ja työsuojelun kokonaiskuva, jonka pohjalta asetetaan tavoitteet ja korjataan toimintaa suunnitel-mallisesti Havaittujen vaara- ja haittateki-jöiden tulee olla hallinnassa Työympäristön ja työolojen havainnoinnilla työpäivien arjes-sa varmistetaan vaara- ja haittatekijöiden hallinta ja tunnistetaan ajoissa mahdolliset häiriöt

4 TYÖTURVALLISUUS JA TYÖSUOJELU

TYÖTURVALLISUUDEN VASTUUT JA VELVOITTEET

Keskeinen lainsäädäntöTyöpaikalla kaikkien toimijoiden tehtävänä on huolehtia omasta ja muiden turvalli-suudesta sekä työn vaarojen ja haittojen havainnoinnista ja ennakoinnista Hyvin hoidettu yritys, organisaatio ja projekti edellyttävät, että vastuut, velvollisuudet, työtehtävät ja vaikutusmahdollisuudet kul-kevat käsi kädessä Keskeiset työpaikan työturvallisuutta ja työsuojelua ohjaavat lait ovat työturvallisuuslaki, laki työsuojelun val-vonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoi-minnasta, laki työsuojeluhenkilörekisteristä ja työterveyshuoltolaki

TyöturvallisuuslakiTyöturvallisuuden ja työsuojelun perusta on työturvallisuuslaki Laki määrittelee työn-antajan ja työntekijöiden velvollisuudet työ-turvallisuuden toteuttamiseksi ja työsuoje-lun yhteistoiminnan perusteet Lisäksi laki sisältää säännöksiä työympäristön ja työ-olosuhteiden vaara- ja haittatekijöiden sekä työn fyysisten ja psykososiaalisten kuormi-tustekijöiden ennakoinnista ja hallinnasta

Lain tarkoituksena on parantaa työympä-ristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työ-kyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympä-ristöstä johtuvia työntekijöiden terveyden haittoja

Työturvallisuuslain lähtökohtana on, että työpaikoilla kehitetään työturvallisuutta oma-aloitteisesti Lakia sovelletaan toisen palveluksessa tehtävään palkkatyöhön

Työturvallisuuslaki 738/2002

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnastaLaissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, niin sanotussa työsuojelun valvontalaissa, säädetään työ-suojeluviranomaisen työpaikkavalvonnan menettelytavoista ja työnantajan ja työnte-kijöiden välisestä työsuojelun yhteistoimin-nasta työpaikalla: mitä asioita käsitellään ja kuinka Lisäksi siinä säädetään työsuojelu-päällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuoje-lutoimikunnan asettamisesta, toimikaudes-ta ja tehtävistä

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006

Työtapaturma- ja ammattitauti- vakuutusjärjestelmä Suomessa jokainen työntekijä on vakuutettu työtapaturmien ja ammattitautien varalta Vakuutus on osa työntekijän sosiaaliturvaa Työnantaja ottaa ja maksaa työntekijöitään varten työtapaturma- ja ammattitautiva-kuutuksen työtapaturmavakuutuksia tarjoa-valta vakuutusyhtiöltä Työnantajan vakuut-tamisvelvollisuus perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuk-sesta korvataan vakuutetulle työtapatur-masta ja ammattitaudista aiheutuneita kus-tannuksia ja ansionmenetyksiä Vakuutus on voimassa työntekopaikalla sekä kodin ja työpaikan välisillä matkoilla

Kullakin vakuutusyhtiöllä on oltava vakuu-tusmaksun maksuperusteet, joista käy ilmi, miten vakuutusmaksut määrätään ja miten maksuperusteita sovelletaan

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020738

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060044


Työnantaja, joka on ottanut työntekijöilleen pakollisen vakuutuksen, voi halutessaan liittää vakuutukseen vapaaehtoisen vapaa-ajan vakuutuksen

TapaturmavakuutuskeskusTapaturmavakuutuskeskus (TVK) on työ-tapaturma- ja ammattitautivakuutuksia tarjoavien vakuutuslaitosten kattojärjestö Tapaturmavakuutuskeskus koordinoi ja ke-hittää työtapaturma- ja ammattitautivakuu-tuksen toimeenpanoa Lisäksi TVK huolehtii korvausasian käsittelystä ja korvauksen maksamisesta sellaisissa vahinkotapauk-sissa, joissa työnantajalla ei ole ollut työta-paturmavakuutusta

TVK ylläpitää ja julkaisee työtapaturma- ja ammattitautitilastoja TVK myös tutkii työ-paikkaonnettomuuksia ja tuottaa tutkituista tapauksista anonyymejä julkaisuja Tavoit-teena on, että onnettomuustapauksia tut-kimalla opitaan ja levitetään tietoa, jotta sa-mankaltaisilta onnettomuuksilta vältytään vastaisuudessa Onnettomuustapauksia jul-kaistaan yksityiskohtaisina TOT-raportteina ja lyhyempinä tapaturmaraportteina työ-paikkakuolemat fi -sivuilla

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (TyTAL) 459/2015

Laki työsuojeluhenkilörekisteristäTyösuojeluhenkilörekisteri on sosiaali- ja terveysministeriön henkilörekisteri, jonka käyttötarkoituksena on välittää työsuojelu-tietoa ja -materiaalia sekä työsuojelukou-lutuksen järjestämiseen liittyvää tietoa Lisäksi laki edistää työsuojelun työpaikka-kohtaista valvontaa Laki velvoittaa työnan-tajat ilmoittamaan työsuojeluhenkilörekis-teriin työpaikan työsuojeluyhteistoiminnan järjestämistä koskevat tiedot ja työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimivien henkilöi-den yhteystiedot

Laki työsuojeluhenkilörekisteristä 1039/2001

TyöterveyshuoltolakiTyöterveyshuoltolaissa säädetään työnan-tajan velvollisuudesta järjestää työterveys-huolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta Lain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuol-lon yhteistoimin edistää työn ja työympä-ristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa

Työterveyshuoltolaki 1383/2001

TyösuojeluviranomainenTyösuojeluviranomaisena toimii aluehallin-toviraston viisi työsuojelun vastuualuetta Työsuojelun vastuualueet valvovat työtur-vallisuutta ja työsuojelua koskevien sään-nösten ja määräyksien noudattamista

Valvonnan lisäksi työsuojeluvastuualueet antavat ohjeita ja neuvoja työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä

Työsuojeluviranomainen:n tekee työsuojelutarkastuksia työpaikoilla

oma-aloitteisesti ja pyyntöjen perusteel-la

n selvittää vakavien työtapaturmien, am-mattitautien ja työperäisten sairauksien syitä ja toimenpiteitä niiden ehkäisemi-seksi

n suorittaa työkäyttöön tarkoitettujen ko-neiden, laitteiden ja henkilönsuojainten tuotevalvontaa

Lainsäädännössä on määritelty työt, joiden tekeminen vaatii työsuojeluviranomaisen myöntämää valtuutusta tai pätevyyskirjaa Tällaisia töitä ovat asbestipurkutyö, räjäy-tystyöt ja rakennustyö veden alla Työsuo-jeluviranomaiselta haetaan myös poikkeus-luvat, jotka koskevat muun muassa yötyötä, vuorotyötä ja erityisen haitallisten töiden teettämistä nuorilla työntekijöillä





Työsuojeluvalvontaa ohjaa sosiaali- ja ter-veysministeriö Ministeriön työ- ja tasa-arvo-osasto antaa työsuojeluvalvonnasta ohjeita, joiden tarkoituksena on yhdenmu-kaistaa työsuojeluvalvontaa, parantaa työ-suojelutarkastusten laatua ja lisätä toimin-nan läpinäkyvyyttä

Työsuojeluviranomaisella on valtakunnalli-nen puhelinneuvonta työsuhde- ja työym-päristöneuvontaan Puhelin 0295 016 620 toimii maanantaista perjantaihin klo 9:00–15:00

Näin valmistaudut työsuojelutarkastukseen, Työsuojeluhallinto 2019

Työnantajan velvollisuudetTurvallisista ja terveellisistä työoloista ja toimivasta työyhteisöstä vastuu on työnan-tajalla Työnantaja määritellään henkilöksi, joka käyttää korvausta vastaan palveluk-sessaan vierasta työvoimaa

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan tarpeellisin toimenpitein työntekijöiden turvallisuudesta ja tervey-destä työssä Toimenpiteistä päättäessään työnantajan tulee ottaa huomioon työhön, työolosuhteisiin ja työympäristöön sekä työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat

Työturvallisuuden kehittämisen lähtökohtana on ennakoiva menettelytapa, joka noudattaa seuraavia periaatteita:

1 vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään

2 vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla

3 yleisesti vaikuttavat työturvalli-suustoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä

4 tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon

Työturvallisuustoiminnan tulee olla suun-nitelmallista, järjestelmällistä ja dokumen-toitua Työnantajan on oltava jatkuvasti tietoinen työympäristön ja työolojen vaara- ja haittatekijöistä sekä työn kuormitusteki-jöistä

Käytännössä huolehtimisvelvoite toteutuu työturvallisuuslain edellyttämillä:n työsuojelun toimintaohjelmallan vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisella

ja niiden merkityksen arvioinnilla jan työntekijöille annettavalla opetuksella ja

ohjauksella

Lisäksi työtilojen ja tuotantomenetelmien suunnittelussa sekä työssä käytettävien koneiden, laitteiden, työvälineiden ja tervey-delle vaarallisten aineiden käyttöönotossa tulee arvioida ja selvittää vaikutukset työn-tekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen

https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/723301/Nain_valmistaudut_tyosuojelutarkastukseen/


Suunnittelijan, joka tekee työnantajan toi-meksiannosta suunnitelman, tulee ottaa huomioon suunnitellun kohteen ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämät työturvalli-suuslain säännökset

Työnantajan tulee antaa palautetta työn-tekijän tekemästä ilmoituksesta työoloissa tai työmenetelmissä havaitsemastaan ter-veys- tai turvallisuusvaarasta Perustellun palautteen antaminen työolojen kehittämis-tä koskeviin ehdotuksiin lisää luottamusta työnantajan ja työntekijöiden välillä

Työnantajan ja työnantajan edustajien työ-turvallisuusvastuuseen kuuluvat:n määräysten huomioiminen työympäristöä

ja töitä suunniteltaessa ja toteutettaessa (esimerkiksi työpisteiden turvallisuus ja ergonomia ja riittävien resurssien var-mistaminen)

n määräysten huomioiminen hankinnoissan työpaikan jatkuva tarkkaileminen, kuten

kuormitustekijöiden selvittäminen ja vaa-rojen vähentäminen

n vikojen ja puutteellisuuksien korjaaminen omatoimisesti valtuuksien rajoissa

n tiedottaminen ja raportointi

VELVOLLISUUDEN JAKAUTUMINEN?

ESIMIESTEN VASTUU

YHTEISTEN VAAROJEN TYÖPAIKKAVUOKRATYÖ

ALIHANKINTATYÖ JA YHTEINEN TYÖPAIKKAETÄTYÖ


Esimiesten vastuu Käytännössä työnantajan työturvallisuuden velvoitteet ja vastuu toteutuvat siten, että työnantaja delegoi toimivaltaansa ja asettaa sijalleen henkilöitä hoitamaan määrättyjä tehtäviä Työnantajan sijaisia työpaikal-la ovat esimiehet, joilla on työnjohdollista vastuuta Moniportaisessa organisaatiossa työnantajan vastuu jakautuu ylimmän joh-don lisäksi keskijohdolle ja lähiesimiehille

Linjaorganisaatiossa esimiesten vastuu perustuu heidän päätöksenteko- ja toimi-valtuuksiinsa Tehtävät ja toimivaltuudet tulee määritellä ja rajata selvästi sekä huo-lehtia riittävästä perehdyttämisestä niin, että esimiesasemassa olevat ymmärtävät työturvallisuutta ja työsuojelua koskevat velvollisuutensa ja vastuunsa Vastuun kan-nalta on tärkeää, että esimiehet ottavat työ-turvallisuuden huomioon kaikissa johtamis-tilanteissa

Organisaatioissa, joissa ei ole nimettyjä esi-miehiä, on nimettävä työnantajan edustajat lakisääteisiä asioita varten

Tiimimäisessä työskentelyssä sekä matriisi- ja projektiorganisaatioissa esimiessuhteet ovat monimuotoisia Yhdellä työntekijällä saattaa olla useampia esimiehiä Tällöin vastuun määrittely on erityisen tärkeää

Esimiesten työturvallisuustehtävät mää-räytyvät organisaatiokohtaisesti Suuntaa antavasti tehtävät voidaan määritellä seu-raavasti

Ylin johtoYlimmällä johdolla tarkoitetaan toimitus-johtajaa ja hänen suorassa alaisuudessaan toimivia johtajia ja itsenäisten tulosyksiköi-den johtajia

Ylimmän johdon keskeinen tehtävä on vah-vistaa toimintatavat, joilla ylläpidetään ja kehitetään työturvallisuutta Ylin johto määrittää työturvallisuuden ja työsuojelun tavoitteet ja periaatteet, joilla asioita hoi-detaan Johdon tehtävänä on myös kytkeä työturvallisuus yrityksen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmiin ja varmistaa, että eri yksiköiden vastuu ja toimivalta on selvästi määritelty

Ylin johto Keskijohto Työnjohto


Ylimmän johdon tehtäviä ovat:n työturvallisuuden yleisjohto, -valvonta

ja -seurantan työturvallisuuden ylläpitämiseen ja

kehittämiseen liittyvien toimintatapojen vahvistaminen

n työturvallisuuden aineellisten edelly- tysten varmistaminen

n esimiesten valinta ja näiden pätevyyden ja tehtävänjaon varmistaminen

n työturvallisuuden tavoitteista, linjauksista ja resursseista päättäminen

KeskijohtoKeskijohdolla tarkoitetaan pääsääntöisesti päällikkötasoisia työntekijäitä, jotka työs-kentelevät ylimmän johdon alaisuudessa ja joilla on alaisina esimiesasemassa olevia työntekijöitä Keskijohdon työturvallisuus-tehtävät määräytyvät toimenkuvaan kuu-luvien töiden ja työympäristön perusteella Toimivalta määrittää keskijohdon työturval-lisuusvelvoitteet

Keskijohdon tehtäviä ovat:n tuotanto- ja työmenetelmistä

päättäminenn työmenetelmiä ja -tapoja koskevien

ohjeiden laatiminenn koneiden ja laitteiden hankintapäätöksiin

osallistuminen ja hankinnoista päättäminen

n työnopastuksen ja välittömän työn - johtamisen organisointi

n koneiden ja laitteiden käyttöä, huol-toa ja häiriötilanteita koskevien työ- turvallisuusohjeiden laatiminen

n työyhteisön ilmapiirin varmistaminen ja kuormittumisen seuranta

n tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle

TyönjohtoTyönjohdolla tarkoitetaan lähiesimiehiä, joiden tehtävänä on välittömästi johtaa ja valvoa työntekijöiden töitä Työnjohdol-

le kuuluvat ne työturvallisuustehtävät ja -velvollisuudet, joista voi huolehtia vain esimies, joka antaa välittömästi tehtäviä työntekijöille Työnjohdon tärkeä tehtävä on työtehtävien suunnittelu ja valmistelu Hyvällä suunnittelulla ennakoidaan toimin-taa ja huomioidaan työturvallisuusnäkö-kohdat etukäteen ja vältetään tiedonkulun puutteesta aiheutuvat työturvallisuusriskit Työnjohdon tulee tehtäviä antaessaan ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset erot, kuten ammattitaito ja kokemus sekä fyysi-nen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky

Työnjohdon työturvallisuustehtäviä ovat:n työntekijöiden opastus ja

perehdyttäminen n työntekijöille heidän vastuidensa

selvittäminen (kuten velvollisuus käyttää suojavälineitä, noudattaa ohjeita ja ilmoittaa vioista ja puutteista)

n töiden ja työtehtävien suunnittelu, valmistelu ja yhteensovittaminen

n koneiden, laitteiden ja työvälineiden kunnon valvonta

n fyysisten ja psykososiaalisten työolojen seuranta

n siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen

n työmenetelmien ja -tapojen valvonta

Alihankintatyö ja yhteinen työpaikka Alihankintatöissä työn johto ja valvonta sekä vastuu työntekijöiden työturvallisuudesta säilyvät alihankintatyötä tekevällä työnan-tajalla Alihankintatyön tilaavan työnantajan on kuitenkin huolehdittava siitä, että ali-hankintatyönantaja ja hänen työntekijänsä saavat riittävät tiedot työpaikan vaara- ja haittatekijöistä Myös alihankintatyötä tarjoavan työnantajan tulee pitää tilaaja-työnantaja ajan tasalla työhön liittyvistä työturvallisuusasioista Työturvallisuuteen liittyvät vastuusuhteet tulee kirjata tilaaja-toimittajasopimuksiin


Yhteisellä työpaikalla toimivat työnantajat ja itsenäiset työnsuorittajat ovat velvollisia toimimaan yhteistyössä työturvallisuuden toteuttamisessa Kukin työnantaja on kui-tenkin vastuussa omien työntekijöidensä työturvallisuudesta Pääasiallista määräys-valtaa käyttävällä työnantajalla – tilaajalla tai päätoteuttajalla – on ensisijainen velvolli-suus sovittaa yhteen osapuolten työturvalli-suuden kokonaisuuden hallinta

Yhteisten vaarojen työpaikkaYhteisten vaarojen työpaikka on yhtenäinen tila, jossa toimii itsenäisesti eri työnantajia ja työnsuorittajia, esimerkiksi kauppakes-kus tai toimistohotelli Yhteisten vaarojen työpaikka eroaa yhteisestä työpaikasta sii-nä, että toimijat ovat toisiinsa nähden itse-näisessä asemassa

Yhtenäisessä tilassa toimivien velvollisuute-na on olla keskenään yhteistoiminnassa ja tiedottaa toisilleen havaitsemistaan vaara- ja haittatekijöistä ja niiden poistamisesta ja tarpeellisten toimenpiteiden yhteensovitta-misesta

VuokratyöTyövoimaa vuokralle antava työnantaja vas-taa työturvallisuuden perusvelvoitteista, kuten työterveyshuollon järjestämisestä Työntekijän vastaanottava työnantaja vas-taa työn tekemisen edellytyksistä ja olosuh-teista omalla työpaikallaan Kun työn johto ja valvonta siirtyvät työn teettäjälle, siirtyy teettäjälle myös vastuu työhön liittyvästä työturvallisuudesta

Vuokratyönantajan vastuulla on varmistaa luovutettavan työntekijän ammattitaito ja seurata toimintaperiaatteita yleisesti Mikäli työntekijä tuo työvälineet mukanaan, vastaa vuokralle antaja niiden yleisestä turvallisuu-desta

Tilaaja vastaa varsinaisesta perehdytykses-tä siltä osin kuin työympäristö tai työtehtä-vän erityisvaatimukset määräävät sekä työn valvonnasta Mikäli jää epäselväksi, onko kyse alihankinnasta vai vuokratyöstä, on hyvä varmistaa asia yksinkertaisesti sopi-malla, kumpi vastaa työnjohdosta

EtätyöOnnistunut etätyö edellyttää toimivaa tek-nologiaa, työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta sekä terveellistä ja turvallista, työhön sopivaa etätyöympäristöä

Työnantajan vastuu työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta koskee myös etätyötä Työturvallisuuslain säännökset soveltu-vat kuitenkin rajoitetusti etätyöhön, koska työnantajalla on rajallinen mahdollisuus valvoa työolosuhteita tai seurata työaikaa ja kuormittumista Etätyön riskit sisällytetään työn terveys- ja turvallisuusriskien arvioin-tiin

Jos etätyö on pitkäaikaista, johtaminen ta-pahtuu usein virtuaalisesti Tällöin on kiin-nitettävä erityistä huomiota luottamuksen synnyttämiseen, pelisääntöjen luomiseen yhteistoiminnassa sekä tavoitteiden asetta-miseen ja niiden toteutumiseen Yhteyden-pidon tulee olla tiivistä ja sovituista läsnäo-lopäivistä työpaikalla on tärkeää pitää kiinni

Etätyöhön ryhtyminen edellyttää sopimis-ta Etätyöstä voidaan sopia osana työsopi-musta tai myöhemmin työsuhteen aikana Etätyöjärjestelyä koskeva sopimus on hyvä tehdä kirjallisesti Työjärjestelyjen osalta on tarpeen sopia erityisesti raportointijärjes-telyistä, yhteydenpidosta työpaikalle sekä työaikajärjestelyistä Koko työyhteisöä kos-kevat etätyön periaatteet sovitaan yhteis-toiminnassa


Etätyötä tehtäessä sattuvat työtapaturmat ovat lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä Työn ja vapaa-ajan rajaa on etä-työssä joskus vaikea erottaa, joten vapaa-ehtoinen vapaa-ajan tapaturmavakuutus, joko työnantajan tai työntekijän itsensä kus-tantamana, onkin suositeltava

Esimiesten perehdyttäminen – keskeinen lainsää- däntö tutuksi, Työturvallisuuskeskus 2016

Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä -digijulkaisu. Työturvallisuuskeskus 2018

Työnopastus Perehdyttäminen ja työnopastus ovat tär-keä osa ennakoivaa työsuojelua Puutteet työnopastuksessa ovat epäjärjestyksen ohella yleisimpiä tapaturman syitä Opas-tussuunnitelman tulee perustua työpaikan vaarojen selvittämisessä ja riskien arvioin-nissa saatuihin tietoihin Työnopastuksessa tulee ottaa huomioon opastettavan valmiu-det, ja opastuksen tulee olla riittävän konk-reettista

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan antamaan työntekijöille riittävät tiedot työ-paikan vaara- ja haittatekijöistä

TYÖNANTAJAN ON LAIN MUKAAN HUOLEHDITTAVA SIITÄ, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ OPASTETAAN RIITTÄVÄSTI:

Työssä käytettävien työvälineiden, koneiden ja laitteiden oikeaan käyttöön sekä turvallisuus- määräyksiin

Työsuojeluohjeiden mukaisiin menettely-tapoihin ja varomääräyksiin

Työhön, työpaikan olosuhteisiin sekä työ- ja tuotantomenetelmiin

Säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta

Työn haittojen ja vaarojen estämiseksi ja työstä aiheutuvan turvallisuutta ja terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi

Turvallisiin työ tapoihin erityisesti ennen uuden työn aloittamista ja uusien työ välineiden ja työmene tel- mien käyttöön ottamista sekä työtehtävän muuttuessa

https://ttk.fi/esimiesten_perehdyttaminen

https://ttk.fi/etajohtaminen


Työnopastus on monivaiheinen opetus- ja oppimistapahtuma Työtehtävän opettami-sen lisäksi tuetaan myönteistä asennoitu-mista ja kannustetaan omatoimisuuteen

Työnopastusta tarvitaan, kun työ on teki-jälleen uusi, työtehtävät vaihtuvat, työme-netelmät muuttuvat, hankitaan ja otetaan käyttöön uusia koneita, laitteita ja aineita tai kun työ toistuu harvoin Työnopastus on tar-peen myös silloin, kun työntekijä palaa töihin pitkän poissaolojakson jälkeen, esimerkiksi sairauslomalta, vanhempainvapaalta tai vuorotteluvapaalta

Opastusta tarvitaan myös silloin, kun työ-paikalla on havaittu turvallisuusohjeiden lai-minlyönti, sattunut työtapaturma tai havait-tu ammattitauti tai kun aiemmin annetussa työnopastuksessa havaitaan puutteita

Monikulttuurisissa työpaikoissa on huomioi-tava työntekijöiden puutteellinen kielitaito, erilaiset kulttuuritaustat ja aiemmat toimin-taympäristöt Kuvalliset ohjeet, parityös-kentely ja tarvittaessa tulkin käyttö auttavat työyhteisön toimintatapojen ymmärtämistä ja edistävät vuorovaikutteista oppimista

Työnopastuksessa tulee aina varmistaa, että opastuksessa annettu tieto ja työtur-vallisuusasiat on ymmärretty oikein

Jos työssä on erityinen tapaturman tai sai-rastumisen vaara, sitä ei tilapäisestikään saa suorittaa muu kuin siihen pätevä henkilö tai tällaisen henkilön välittömän valvonnan alaisena muu työntekijä

Joissakin töissä edellytetään tiettyä tut-kinnolla tai koulutuksella osoitettua päte-vyyttä, kuten paineastian vastuunalainen valvonta, ajoneuvonosturin ja torninosturin

kuljettaminen ja sukellustyö sekä sähkö- ja räjäytystyö

Opastukseen kuuluu oleellisena osana seu-ranta ja arviointi, jotta tiedetään, miten tieto on omaksuttu, millaisia vaikutuksia pereh-dyttämisellä ja opastuksella on ollut ja mi-ten onnistuneena sitä ylipäätään pidetään Näitä asioita arvioimalla perehdyttämistä ja opastusta voidaan kehittää edelleen

Nuoret työntekijätNuorten alle 18-vuotiaiden työntekijöiden opetuksesta ja ohjauksesta on säädetty tar-kemmin Työnantajan on huolehdittava siitä, että nuori työntekijä saa työhön ja työoloihin henkilökohtaista opastusta niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille Opastuksen laajuudessa ja sisällössä huomioidaan nuoren ikä ja henkilökohtaiset ominaisuudet sekä työhön tarvittava am-mattitaito ja kokemus

Nuorille sopivista kevyistä töistä on esi-merkkiluettelo sosiaali- ja terveysministe-riön asetuksessa Lainsäädännössä on erik-seen määritelty vaaralliset työt ja erityisen haitalliset työt, joita saa nuorilla teettää vain määrätyillä edellytyksillä tai työsuojeluvi-ranomaisen antamalla poikkeusluvalla

Laki nuorista työntekijöistä 998/1993

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluette-losta 188/2012

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien kevyiden töiden esimerkki-luettelosta 189/2012.

Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille eri-tyisen haitallisista ja vaarallisista töistä 475/2006.






Työaika Työajoilla on kokonaisvaltainen vaikutus työntekijän työhyvinvointiin ja työkykyyn Työaika säätelee osaltaan palautumista sekä määrittää työn ja muun elämän yhteen-sovittamisen mahdollisuudet Työaikarat-kaisut vaikuttavat myös työn tuottavuuteen ja sujuvuuteen Työajan hallinnalla pyritään edistämään työntekijän fyysistä, psyykkis-tä, sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä

Oleellista työajan hallinnassa on riittävä palautuminen Ihmisen hyvinvoinnille rasi-tuksen ja palautumisen rytmi on tärkeää Haitallinen kuormitus kuluttaa ihmisen bio-logista ja psykologista perusjärjestelmää Toimimattomat työaikajärjestelyt voivat häiritä unta ja palautumista

Työaikojen suunnittelu ja seuranta ovat tärkeä osa kuormittumisen hallintaa Jak-samisen kannalta tärkeitä ovat päivittäiset palauttavat jaksot Jokaisena työpäivänä on huolehdittava palautumisesta Jos työ ei mahdollista riittävää palautumista, on sitä voitava tauottaa

Työaikoihin liittyviä kuormitustekijöitä ovat työpäivien pituus, kokonaistyöaika, peräk-käisten työvuorojen toistuvuus, työvuorojen kiertosuunta, ylityöt, työn suorittamisajan-kohta, työaikojen ennakoitavuus ja työhön sidonnaisuus Kuormituksen hallintaan vai-kuttavat mahdollisuudet riittävään palautu-miseen työpäivän aikana ja työpäivien välillä sekä mahdollisuudet säädellä itse työpäivän pituutta

Asiantuntijatyössä työtä saatetaan jatkaa työpäivän jälkeen kotona hyödyntäen älypu-helinta ja muuta tietotekniikkaa, jotta saa-daan hoidettua mahdolliset keskeneräiset tehtävät loppuun Itsensä johtamisella ja ra-jan vetämisellä työn ja vapaa-ajan välille on suuri merkitys asiantuntijatyössä

Hyvän työvuorosuunnittelun piirteitä Työterveyslaitoksen mukaan ovat seuraavat seikat:

n työntekijät voivat vaikuttaa työaikoihin ja työvuoroluettelo tehdään yhteistyönä

n säännöllisyys ja ennakoitavuus on suotavaa: työvuoroluettelo mahdollisimman pitkälle ajalle

n vapaajaksot yhtenäisiä, myös viikonloppuisin

n työvuorojen väli vähintään 11 tuntia, mieluiten 12-16 tuntia

n peräkkäisiä yövuoroja vain muutama, ei ainakaan yli 4 peräkkäin

n 8-10 tunnin työvuorot ovat turvallisuuden kannalta suotavia

n säännöllisissä kolmivuoro- kierroissa mieluiten nopea, myötä päivään kiertävä vuorojärjestelmä

Vuorotyö ja yötyö rasittavat fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö ja nii-den kuormittavuus on tärkeää ottaa huomi-oon työpaikan vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa

Esimiehen velvollisuus on seurata työn-tekijöiden kuormittumista sekä työaikaa ja ryhtyä toimenpiteisiin ongelmien ratkaise-miseksi ja työkyvyn tukemiseksi Yhteisissä palavereissa ja kehityskeskusteluissa olisi hyvä käydä läpi kuormitustilanteita On tär-keää, että myös työntekijä seuraa työaikan-sa riittävyyttä, työn sujuvuutta ja hyvinvoin-tiaan ja ottaa ajoissa puheeksi ongelmat ja poikkeamat esimiehensä kanssa


Haitallisen kuormituksen arvioinnissa tar-vitaan myös työterveyshuollon asiantunte-musta, koska arviointi edellyttää riittäviä tietoja työn kuormitustekijöiden vaikutuk-sista terveyteen Se, miten työntekijät kuor-mittuvat, voi vaihdella suuresti yksilöta-solla Työntekijällä on työterveyshuoltolain mukaan myös oikeus perustellusta syystä pyytää työterveyshuollosta arvio kuormittu-misestaan

Työsuojelun toimintaohjelmaTyösuojelun toimintaohjelmassa asetetaan tavoitteet organisaation työterveys- ja työ-turvallisuustoiminnalle sekä työkykyä ylläpi-tävälle toiminnalle Ohjelmassa selvitetään myös työturvallisuusvastuut ja -käytännöt sekä työsuojelun yhteistoiminnan toteutus-tapa Työsuojelun toimintaohjelma on työn-antajakohtainen, ja laatimisvelvoite koskee kaikkia työnantajia

Ohjelmassa esitetyt tavoitteet otetaan huo-mioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä käsitellään yhteistoi-minnassa työntekijöiden tai heidän edusta-jiensa kanssa

Toimintaohjelman sisältö, muoto, laajuus ja toteutustapa määräytyvät työpaikan toimi-alan, koon ja työn vaarojen ja haittojen mu-kaan

Työsuojelun toimintaohjelma voidaan laatia organisaatiotasolla ja ohjelmassa määritel-lään organisaation yleiset työsuojelun toi-mintalinjat ja tavoitteet Toimipaikkatasolla ohjelmaa tarkennetaan ja otetaan huomioon toimipisteiden erityisolosuhteet Toimi-paikoille voidaan myös laatia omat toimin-taohjelmat Niillä työpaikoilla, joita koskee tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuus-suunnitelman laatiminen, ne voidaan sisäl-lyttää työsuojelun toimintaohjelmaan

Työsuojelun toimintaohjelmaan ei välttä-mättä kirjata konkreettisia turvallisuustoi-menpiteitä, vaan vuosittaiset toimenpiteet ja toimintasuunnitelmat johdetaan toiminta-ohjelmasta

Toimintaohjelma on työpaikan työturvalli-suutta ja työterveyttä linjaava ohjelma, jota seurataan ja päivitetään olosuhteiden muuttuessa

Työturvallisuuslaki 738/2002 9 § Työsuojelun toimintaohjelma



TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ohjeellinen sisältö

1. Yritys/Toimipaikka/Toimipiste

2. Työsuojelutoiminta- työsuojeluvastuut linja-

organisaatiossa- työsuojelun yhteistoiminta- vaarojen arviointimenettely- työkykyä ylläpitävä toiminta- työsuojelukoulutus

3. Työterveyshuolto - järjestämistapa - yhteyshenkilö - lakisääteiset tehtävät - muut tehtävät

4. Työsuojelun huomioiminen yrityksen toiminnassa- suunnittelu- hankinnat - työnopastus- kehittämistoimet

5. Yrityksen sisäiset turvallisuusohjeet- turvallisuuteen liittyvät käyttö-

ja toimintaohjeet- ensiapu- väkivalta- ja uhkatilanteisiin

laaditut toimintaohjeet- yksintyöskentelyohjeet- päihdeohjelma

6. Työympäristön kuvaus- ja kehittämistarpeet- työtilat- työolosuhteet- fyysinen ja psyykkinen

kuormittuminen

7. Työolojen seurantakohteet- sairauspoissaolot, työtapaturmat- turvallisuushavainnot- työilmapiiri- työkyvyn arviointi

8. Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito


HENKILÖNSUOJAIMET ●

ENSIAPUVALMIUS TYÖPAIKALLA ●

AMMATTITAUDIT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET ●

TYÖTAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA ●

JATKUVA TURVALLISUUSHAVAINNOINTI ●

RISKIEN HALLINTA, SEURANTA JA RAPORTOINTI ●

VAAROJEN JA HAITTOJEN TUNNISTAMINEN ●

Työntekijän velvollisuudetTyöpaikan työturvallisuuden ja työterveyden kehittämisessä on tärkeää, että työntekijät osallistuvat siihen aktiivisesti Oikea asenne turvalliseen työskentelyyn on ammattitai-don perustekijä Työturvallisuuslainsää-däntö asettaa työntekijöille yksilökohtaisia velvollisuuksia ja oikeuksia

Toisaalta työsuojelun yhteistoimintamenet-telyssä työntekijöiden oikeudet toteutuvat edustajien, kuten työsuojelunvaltuutetun, kautta Yhteistoiminnan tarkoituksena on, että työntekijät joko suoraan tai edustajien välityksellä saavat riittävät tiedot työpaikan turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvis-tä asioista ja voivat käsitellä näitä yhdessä työnantajan kanssa

Yksilökohtaiset velvollisuudet Jokaisella työyhteisössä työskentelevällä on velvollisuus noudattaa turvallisia työ-tapoja ja annettuja ohjeita sekä puuttua ha-vaitsemiinsa työturvallisuuden laiminlyön-teihin ja epäkohtiin

Työnantajan antamat ohjeet voivat olla työ-paikan yleisiä turvallisuusohjeita ja -mää-räyksiä, työnjohdon työohjeita tai koneiden, työvälineiden ja henkilönsuojainten käyttöä koskevia ohjeita

Työntekijän tulee huolehtia työssään omas-ta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä kokemuksensa, saamansa opastuksen ja ammattitaitonsa mukaisesti Samoin hänen on noudatettava huolellisuut-ta ja varovaisuutta sekä ylläpidettävä järjes-tystä ja siisteyttä työympäristön ja työolojen turvallisuuden ja terveellisyyden varmis-tamiseksi Työntekijän on myös vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua

Työntekijän on viipymättä ilmoitettava esimiehelleen työolosuhteissa, työme-netelmissä, koneissa, työvälineissä tai henkilönsuojaimissa tai muissa laitteis-sa havaitsemistaan sellaisista vioista tai puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle

Mikäli työntekijän ammattitaito ja hänen saamansa opetus ja ohjaus riittävät, hänen on omatoimisesti poistettava epäkohta Siinäkin tapauksessa, että työntekijä on korjannut epäkohdan, hänen on ilmoitet-tava siitä esimiehelle Työpaikoilla, joilla on työsuojeluvaltuutettu, ilmoitukset tehdään myös valtuutetulle

Oikeus työstä pidättäytymiseenTyöntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa työnteki-jän omalle tai muiden työntekijöiden hengel-le tai terveydelle Työstä pidättäytyminen on poikkeuksellinen toimenpide ja tulee kysy-mykseen vain silloin, jos vaara ei ole vältet-tävissä muilla välittömillä toimilla

Työturvallisuuslaki 738/2002

18 § Työntekijän yleiset velvollisuudet, 19 § Vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen, 20 § Henkilönsuojainten käyttö ja soveltuva työvaatetus, 21 § Työvälinei-den ja vaarallisten aineiden käyttö, 22 § Turval-lisuus- ja suojalaiteiden käyttö, 23 § Työntekijän työstä pidättäytyminen



HENKILÖNSUOJAIMET ●

ENSIAPUVALMIUS TYÖPAIKALLA ●

AMMATTITAUDIT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET ●

TYÖTAPATURMIEN JA VAARATILANTEIDEN TUTKINTA ●

JATKUVA TURVALLISUUSHAVAINNOINTI ●

RISKIEN HALLINTA, SEURANTA JA RAPORTOINTI ●

VAAROJEN JA HAITTOJEN TUNNISTAMINEN ●

TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI

Vaarojen selvittäminen ja riskien ar-viointi antaa kokonaiskuvan työpai-kan työturvallisuudesta ja työtervey-destä Se luo lähtökohdat työpaikan työturvallisuustavoitteiden asettamisella ja valmiudet toiminnan kohdentamiselle keskeisiin kehittämiskohteisiin Vaarojen selvittäminen on perusta organisaation työ-suojelun toimintaohjelman sisällölle

Vaarojen selvittämisen velvoite perustuu työturvallisuuslakiin ja koskee kaikkia työn-antajia toimialasta ja työntekijöiden luku-määrästä riippumatta Laki velvoittaa työn-antajan järjestelmällisesti selvittämään ja tunnistamaan työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat vaara- ja haittatekijät

Mikäli vaaroja ei voida kokonaan poistaa, arvioidaan niiden riskit eli merkitys työn-

tekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle ja päätetään toimenpiteistä, joilla riski pienen-netään hallittavalle tasolle

Riskien arvioinnin tavoitteena on kartoittaa järjestelmällisesti työpaikan työterveys- ja työturvallisuusvaarat ja tehdä tarvittavat korjaavat ja ennakoivat toimenpiteet työpai-kalle asetetun työturvallisuustason saavut-tamiseksi

Vaaroilla tarkoitetaan sellaisia työssä esiin-tyviä tekijöitä tai ilmiöitä, jotka voivat ai-heuttaa haitallisen tapahtuman Haitallinen tapahtuma voi olla tapaturma, ammattitau-ti, onnettomuus tai fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen kuormittuminen Vaaratekijöitä ovat esimerkiksi melu, liukkaat lattiat, huo-no työasento, jatkuva kiire tai työyhteisön huonon toimivuuden aiheuttamat ongelmat, kuten häirintä tai epäasiallinen kohtelu


Arvioinnin suunnitteluVaarojen selvittämisen voi suunnitella ja toi-meenpanna työsuojelun yhteistoimintahen-kilöt tai arviointia varten perustettu erillinen arviointiryhmä Arviointiin osallistuvan ryh-män sopiva koko on 3–5 henkilöä Arviointi-ryhmälle nimetään vetäjä, joka toimii yhdys-henkilönä henkilöstön ja johdon suuntaan

Vaaratekijöiden ja -tilanteiden tunnistami-seen on kaikkien työntekijöiden osallistumi-nen tärkeää Työntekijät tuntevat parhaiten sen, miten työt käytännössä tehdään Kun työntekijät osallistuvat vaarojen tunnista-miseen, heitä kuunnellaan, arvostetaan ja heihin luotetaan Lisäksi opitaan yhdessä uutta Työntekijät kokevat turvallisuustyön merkitykselliseksi ja sitoutuvat siihen

Erityisriskien arvioinnissa voidaan käyttää apuna ulkopuolisia asiantuntijoita Luonte-va asiantuntija on työterveyshuolto, jonka osaamista kannattaa hyödyntää, kun ar-vioidaan kemiallisiin ja biologisiin tekijöihin sekä fyysiseen ja psykososiaaliseen kuor-mittumiseen liittyviä riskejä ja etsitään nii-hin korjaavia toimenpiteitä Työterveyshuol-lon laatima työpaikkaselvitys on hyvä apu vaarojen tunnistamisessa Muita pohjatie-toja vaarojen tunnistamiselle ovat aiemmat riskien arvioinnit, turvallisuusselvitykset, työilmapiirikyselyt, tapaturma- ja poikkea-maraportit sekä työn kulkujen prosessiku-vaukset

Osana työturvallisuustyötä on tärkeää ar-vioida ja selvittää myös työmatkojen ja työasiamatkojen turvallisuutta Kun työ-matkatapaturmien lukumäärä suhteutetaan käytettyyn aikaan useimmille työssä käyvil-le, työmatka on päivän vaarallisin ajankohta Työmatkatapaturmat aiheuttavat huomat-tavasti enemmän sairauspoissaoloja kuin työpaikkatapaturmat

Mikäli vaarojen selvittämisessä ja arvioin-nissa tulee ilmi yksilöön kohdistuvia teki-jöitä tai muutoin luottamuksellista tietoa, nämä asiat tulee käsitellä riskien arvioinnin ulkopuolella muilla toimenpiteillä

ArviointikohteetTyöpaikka jaetaan vaara- ja haittatekijöiden tunnistamisen kannalta sopiviin arviointi-kohteisiin Kerralla arvioitavan kohteen tu-lee olla selkeästi rajattu ja hallittavissa ole-va kokonaisuus Arviointikohteiksi voidaan rajata esimerkiksi osastot, työpisteet, tiimit tai työtehtävät Kohteiden valinnassa hyvä lähtökohta on linjaorganisaation esimies-ten vastuualueet, jolloin arviointikohteiden vastuusuhteet ovat selkeät, kun ajatellaan arvioinnin jatkokäsittelyä ja päätetään tar-vittavista toimenpiteistä

Arviointikohteiden valinnassa on hyvä myös miettiä sitä, millaisista kokonaisuuksista tu-loksia on tarvetta raportoida

Vaarojen ja haittojen tunnistaminenVaarat ja haitat tunnistetaan selvittämällä arviointikohteessa tehtävät työt, havain-noimalla työn tekemistä ja haastattelemalla työntekijöitä Tarkistuslistat lisäävät vaaro-jen ja haittojen tunnistamisen järjestelmäl-lisyyttä

Vaaratekijöiden tunnistamisessa tulee ot-taa normaalin toiminnan lisäksi huomioon poikkeavat tilanteen, kuten huolto- ja kor-jaustyöt, loma-ajat, työvuorokäytännöt, työ-kuormitushuiput sekä sijaisten ja harjoitte-lijoiden käyttö Tarvittaessa myös liikkuvan monipaikkaisen työn samoin kuin etätyön erityispiirteet on otettava huomioon


Jos arvioinnissa havaitaan sellaisia vaara-tilanteita, joihin puututaan välittömästi, ei näiden tekijöiden osalta tarvita erillistä riskin suuruuden määrittämistä Välitöntä puuttumista edellyttää esimerkiksi lainsää-dännön vaatimusten laiminlyönti

Riskin suuruusRiskin suuruus määräytyy vaaran toteu-tumisen eli haitallisen tapahtuman toden-näköisyyden ja vaaran aiheuttamien seu-rausten eli terveys- ja turvallisuushaittojen perusteella

Vaaran toteutumisen todennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä:n haitallisen tapahtuman esiintymistiheysn haitallisen tapahtuman keston mahdollisuudet ennakoida haitallisen ta-

pahtuman esiintyminenn mahdollisuudet ehkäistä haitallinen ta-

pahtuma

Seurausten vakavuuteen vaikuttavat tekijät:n onko haitta lievä vai vakavan onko haitta lyhytkestoinen vai pitkäkes-

toinen n onko haitta pysyvä vai palautuvan kuinka montaa henkilöä haitta koskee

Riskin merkittävyysRiskin merkittävyyden määrittäminen tar-koittaa sen arvioimista, onko riski hyväksyt-tävällä tasolla vai onko sen pienentämiseksi toteutettava toimenpiteitä Merkittävyyden määrittämisessä arvioidaan myös riskien hallitsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden tärkeysjärjestystä Tavoitteena on, että kaikki riskit ovat hyväksyttävälle tasolla Kaikkia riskejä ei voi täysin poistaa, mutta riskien tulee olla sovituilla menettelytavoilla hallinnassa Menettelytapoja ovat esimer-kiksi työohjeet, työtehtävän edellyttämien henkilönsuojainten käyttö, työkohtaiset tur-vallisuusarvioinnit ennen työn aloittamista ja työlupakäytännöt

Toimenpiteet riskien pienentämiseksiKun valitaan toimenpiteitä riskien pienentä-miseksi, ensi sijassa on otettava huomioon lainsäädännön asettamat vaatimukset ja varmistettava, että ne täyttyvät

Toimenpiteitä riskien pienentämiseksi arvioidaan seuraavien kriteerien mukaan:

n Korjaako toimenpide asetettujen turvallisuustavoitteiden esteenä olleita seikkoja?

n Kuinka tehokkaasti toimenpide pienentää suurimpia riskejä?

n Vaikuttaako toimenpide useiden riskien pienentämiseen?

n Kuinka monen henkilön turvalli-suuden paranemiseen toimenpi-de vaikuttaa?

n Lisääkö toimenpide työn suju-vuutta?

Valittujen toimenpiteiden toteuttamiselle asetetaan aikataulu ja vastuuhenkilö sekä varmistetaan toimenpiteen käytännön to-teutus ja varataan tarvittavat resurssit

Yleisesti vaikuttavat toimenpiteet toteute-taan ennen yksilöllisiä toimenpiteitä Esi-merkiksi henkilönsuojainten käyttöönotto on toissijainen vaihtoehto teknisiin ratkai-suihin nähden

Toimenpide-ehdotuksia kannattaa kerätä vaaratekijöiden tunnistamisen yhteydessä työntekijöiltä, sillä he tuntevat työtehtävät ja heillä on usein valmiita ehdotuksia vaaran poistamiseksi tai sen riskitason pienentä-miseksi Kun työntekijät otetaan mukaan toimenpide-ehdotusten käsittelyyn, he si-toutuvat muutoksiin


Sovituista toimenpiteistä tiedotetaan hen-kilöstölle, jotta se saa palautetta riskien arvioinnin ja siihen käytetyn ajan vaikutuk-sista

Riskien hallinta, seuranta ja raportointiAvoin tiedottaminen ja raportointi vaarojen ja haittojen tunnistamisesta, riskien arvioin-nin toteutuksesta ja sen perusteella tehdyis-tä toimenpiteistä on tärkeää, jotta saadaan koko henkilöstö sitoutumaan turvallisen ja terveellisen työpaikan kehittämiseen

Johto ja esimiehet tarvitsevat yhteenveto-raportteja arvioinnin etenemisestä ja tulok-sista, joiden perusteella he voivat seurata työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kehit-tymistä

Riskien arvioinnin seurannassa on tärkeää arvioida niiden riskien suuruus, joihin toi-menpiteillä on vaikutettu ja varmistaa, että toimenpiteillä on saatu aikaan suunniteltu vaikutus

Riskien arvioinnissa sovittujen toimenpitei-den toteutumista seurataan Seuranta voi olla esimerkiksi yhtenä asiana työsuojelu-toimikunnan kokouksissa Myös toimen-piteiden vaikutusten seuranta on tärkeää, sillä vaikutus ei aina ole oletetun kaltainen Lisäksi voi syntyä uusia vaaratilanteita, jos toimenpiteiden seurauksia ei ole pohdittu riittävästi

Riskien arvioinnista saatua tietoa hyödyn-netään seuraavissa tilanteissa:n työsuojelun toimintaohjelman laadintan työsuojelun toimintasuunnitelmien laa-

dintan työterveyshuollon toiminnan suunnittelun työnopastus- ja perehdyttämiskäytäntö-

jen laadintan työ- ja käyttöohjeiden laadinta ja päivitys

n työympäristöselvitysten ja työhygieenis-ten mittausten suunnittelu

n työilmapiirikyselyjen suunnittelu n työtilojen ja työprosessien uudelleen jär-

jestys

Vaarojen selvittämisen ja arvioinnin doku-mentointi antaa konkreettista tietoa työpai-kan työturvallisuudesta ja sen kehittymisestä sekä auttaa työnopastuksessa Arvioinnin dokumentoinnilla voidaan myös osoittaa työsuojeluviranomaiselle lainsäädännön vaatimusten täyttyminen Lisäksi työpaikan sidosryhmille, kuten vakuutusyhtiöille, yhteis-työkumppaneille ja asiakkaille, voidaan osoit-taa, että työturvallisuuteen panostetaan

Jatkuva turvallisuushavainnointiVaarojen ja haittojen tunnistaminen ja ar-viointi on jatkuvaa toimintaa Arviointia tar-vitaan muutostilanteiden yhteydessä, kuten toiminnan laajentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjes-telyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstö-muutosten yhteydessä

Kun arvioidaan työn vaaroja jatkuvasti esi-merkiksi tekemällä ennen työn aloittamista henkilökohtainen riskienarviointi, ollaan tie-toisia ja osataan varautua etukäteen sellaisiin tuleviin tilanteisiin ja toimintoihin, jotka voivat vaarantaa turvallisuutta ja terveyttä Tällai-nen ennakoiva arviointi myös sitouttaa työn-tekijät turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Säännöllisesti toteutettavan kokonaisvaltai-sen vaarojen tunnistuksen rinnalla työpai-kalla on tärkeää olla toimintatapa päivittäi-seen turvallisuushavainnointiin ja menettely vaaratilanneilmoitusten tekemiseen Työ-turvallisuuden tulisi olla aina yhtenä asia-kohtana viikkopalavereissa ja muissa sään-nöllisesti toistuvissa kokouksissa

Työturvallisuuskeskuksen verkkosivutttk.fi/riskienarviointi

https://ttk.fi/riskienarviointi


Työtapaturmien ja vaaratilanteiden tutkintaSattuneiden tapaturmien tutkinnan tavoit-teena on löytää torjuntatoimenpiteet sa-mankaltaisten tapausten ehkäisemiseksi Tapaturmien lisäksi on tärkeää tutkia sattu-neet vaaratilanteet ja läheltä piti -tilanteet

Työpaikalla tulee olla selkeä käytäntö tapa-turmien ja vaaratilanteiden ilmoittamisesta Vaaratilanneilmoituksen tekemisen täytyy olla mahdollisimman helppoa Ilmoitusten tekemiseen voi myös kannustaa työnteki-jöitä pienillä palkkioilla tai sisällyttämällä ilmoitusaktiivisuus palkkiojärjestelmään Selkeästi tulee myös tuoda esille, että il-moitusmenettelyssä ja tutkinnassa ei etsitä syyllisiä, vaan tavoitteena on löytää toimen-piteitä, jotta vastaavat tilanteet vältetään ja työ sujuu turvallisesti

Yhteisillä työpaikoilla tulee etukäteen pää-asiallista määräysvaltaa käyttävän työn-antajan ja muiden työnantajien välillä sopia vaaratilanteiden ilmoittamismenettelystä ja toimintatavoista tapaturman sattuessa

Työpaikalla tulee olla valmis suunnitelma tutkinnan toteuttamisesta, siihen osallistu-vista henkilöistä ja tutkinnan käynnistämi-sestä Tutkinnassa tulee olla mukana työn-antajan ja työntekijöiden edustajien lisäksi myös esimerkiksi kunnossapidon tai työn-johdon edustajia, jotka osallistuvat torjunta-toimenpiteiden toteuttamiseen

Tapahtumapaikkaan tutustutaan heti tapa-turman satuttua ja vaaratilanteissa mahdol-lisimman nopeasti tiedon saannin jälkeen, jotta muistikuvat ovat tuoreita Tutkinnassa käytettäviä menetelmiä ovat muun muassa silminnäkijöiden haastattelut, valokuvaus ja piirrokset

Vaaratilannetapaukset tutkitaan soveltuvin osin samoilla periaatteilla kuin tapatur-matkin Tutkinnassa voidaan ottaa lähtö-kohdaksi se, mitä olisi voinut sattua Vaa-ratilannetutkinnan tavoitteena on löytää toteutuskelpoisia toimenpiteitä turvallisuu-den kehittämiseksi

Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinnalla selvitetään:

n Mitä tapahtui?n Miksi tapahtui?n Miten estetään vastaavan

tapaturman toistuminen?

Jokaisen vaaratilanteen ja työtapaturman taustalla on usein erilaisia tekijöitä Tekijät voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

1 .

2 .3 .Tekniset

Inhimilliset

Organisatoriset

SYYT


1 . Organisatoriset syytn työntekijän opastus on puutteellinen tai

opastuksessa ei ole otettu huomioon poikkeustilanteita

n huono suunnittelun kunnossapidon laiminlyöntin työn valvonnan laiminlyöntin työtilan mitoitus ja järjestelyt ovat puut-

teellisia, hankalia työasentoja ja -liikkeitän työntekijän fyysinen kuormitus on liialli-

nenn työaikajärjestelyjen puutteiden takia

työntekijän huomiokyky on laskenut

2 . Tekniset syytn epäjärjestysn puutteet suojauksessa tai työvälineissän laitteiden vikaantuminenn aineen korroosio ja kuluminen

3 . Inhimilliset syytn tiedonpuute tai tietoa ei ole esitetty ym-

märrettävässä muodossan totuttu virheellinen työtapan laitteen käyttäjä ei näe tai kuule vaarasta

varoittavaa tietoan tahallinen laiminlyönti

Tekniset ja inhimilliset syyt ovat välittömiä tekijöitä, jotka tulevat ensimmäisinä esiin tutkinnassa Organisatoriset syyt ovat ta-pahtuman taustalla vaikuttavia tekijöitä Näiden selvittämiseksi tulee arvioida, mikä työpaikan toiminnassa oleva puute on mah-dollistanut välittömät tekniset tai inhimilli-set syyt

Miten toimitaan tapaturman sattuessaTyötapaturman sattumisesta tulee ilmoittaa omalle työnantajalle työpaikalla sovittujen käytäntöjen mukaisesti Ilmoitus on hyvä tehdä heti, kun se on olosuhteet huomioiden mahdollista

Työnantaja ilmoittaa sattuneesta työtapa-turmasta omalle vakuutusyhtiölleen Työn-antajan tulee tehdä ilmoitus viipymättä ja viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa tiedon saatuaan Kannattaa varmistaa, että ilmoitukseen kirjoitettava kuvaus sattu-neesta tapaturmasta vastaa loukkaantu-neen omaa käsitystä siitä, mitä tapahtui

Vakavasta työtapaturmasta on viipymättä ilmoitettava poliisille ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle Työtapaturma on vakava, jos työntekijä menehtyy tai hä-nelle aiheutuu pysyvä tai vaikealaatuinen vamma Ilmoitusvelvollisuus perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ-suojeluyhteistoiminnasta Laki velvoittaa työsuojeluviranomaista tutkimaan kaikki tietoonsa tulleet vakavat työtapaturmat

Vakavien työtapaturmien tutkinta, Työsuojeluvalvonnan ohjeita 4/2016

Tapaturmailmoitus työsuojeluviranomaiselle -lomake,Työsuojeluhallinto

TOTTI-järjestelmä, Tapaturmavakuutuskeskus, työpaikkatapaturmien yksityiskohtaisia raportteja

työpaikkakuolemat.fi -sivusto, Tapaturmavakuu-tuskeskus, lyhyitä työtapaturmaraportteja

https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/198601/Vakavien+ty%C3%B6tapaturmien+tutkinta/45956591-480b-41bb-8a70-3f7a2f6c146f

https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/338901/Ty%C3%B6tapaturmailmoitus+ty%C3%B6suojeluviranomaiselle/fe83db20-1206-4cd6-bb3d-ef550c33ae37

http://totti.tvk.fi/totcasepublic.view;jsessionid=89F461D288AE5F58736CA65D1AB391F6?action=caseList

https://tyopaikkakuolemat.fi/


Ammattitaudit ja työperäiset sairaudetTyöperäisillä sairauksilla on syy-yhteys työhön eli työssä on sairautta aiheuttava tekijä Työperäiset sairaudet ovat joko am-mattitauteja, jolloin pääasiallinen aiheuttaja liittyy työhön, tai osittain työperäisiä sai-rauksia, jolloin sairastuminen liittyy työhön, mutta ammattitaudin kriteerit eivät täyty Ammattitaudin määritys perustuu lääketie-teen ohella lainsäädäntöön ja sopimuksiin

Ammattitaudin aiheuttaja on työhön liittyvä fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen te-kijä Yleisimpiä ammattitauteja ovat melu-vammat, hengitystieallergiat, ihosairaudet, asbestisairaudet ja yläraajojen rasitusvam-mat Työterveyslaitos julkaisee vuosittain tilaston korvatuista ammattitaudeista ja ammattitaudeiksi epäillyistä sairauksista Luettelo ammattitaudiksi luokitelluista sai-rauksista ja sairauksien aiheuttajista löytyy valtioneuvoston asetuksen ammattitauti-luettelosta

Työnantajan tulee ehkäistä työperäisten sairauksien syntymistä vaarojen selvittä-misellä ja riskien arvioinnilla sekä työn ja työmenetelmien suunnittelulla Jos ammat-titauteja tai muita työperäisiä sairauksia kuitenkin ilmenee, työnantajan on korjatta-va työolosuhteita, jotta vastaavilta sairastu-misilta vältytään jatkossa

Valtioneuvoston asetus ammattitautiluettelosta 769/2015

Ensiapuvalmius työpaikallaTyöturvallisuuslaki edellyttää työpaikan en-siapuvalmiuden ylläpitämistä Työpaikalla tulee olla työpaikan olosuhteisiin ja toimin-taan nähden riittävästi ensiaputaitoisia hen-kilöitä ja asianmukainen ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten Työterveyshuolto osallistuu asian-tuntijana työpaikan ensiapivalmiuden suun-nitteluun ja järjestämiseen sekä arvioi ensi-apukoulutettavien tarpeen työpaikan riskien perusteella Ensiavun järjestämiseen kuuluu myös tarpeellinen neuvonta ja ohjaus työs-tä tai työtilanteista johtuvien psyykkisten reaktioiden hallitsemiseksi

Työpaikan vaarojen tunnistus ja riskien ar-viointi sekä työpaikkaselvitys muodostavat perustan ensiapuvalmiuden suunnittelul-le Tarkoituksenmukainen ensiapuvalmius (koulutuksen ja ensiapuvälineiden tarve) suunnitellaan yhteistyössä työsuojelun, työ-terveyshuollon ja tarvittaessa väestönsuo-jelun ja pelastustoimen kanssa

Työsuojelun toimintaohjelmaan ja myös työ-terveyshuollon toimintasuunnitelmaan on hyvä määritellä koulutettavien henkilöiden tarve ja määrä sekä koulutuksen sisältö Samoin kirjataan, kuka työpaikalla ylläpitää luetteloa koulutetuista ja huolehtii ensiapu-välineistä

Myös ensiapuvälineiden mitoituksessa työ-paikat voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, onko tapaturmavaara työpaikalla vähäinen, ilmeinen tai erityinen Työsuoje-luhallinto on laatinut tarkastuslistan, jonka avulla työpaikka voi arvioida ensiapuvälinei-densä tarpeen

Ensiapuvalmius työpaikoilla, Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33, Työsuojeluhallinto 2013


https://www.tyosuojelu.fi/documents/14660/2426906/Ensiapuvalmius_TSO_33.pdf/3e14749c-d15f-4d1d-9f43-4a05bd725b43


HenkilönsuojaimetJos tapaturman tai sairastumisen vaaraa ei työssä voida välttää tai riittävästi rajoittaa teknisillä työolosuhteisiin kohdistetuilla suojelutoimenpiteillä tai työn organisoinnil-la, työnantajan on hankittava työssä esiinty-vien vaarojen arvioinnin perusteella työnte-kijän käyttöön henkilönsuojaimet

Arviointiin kuuluu myös henkilönsuojaimilta vaadittavien suojausominaisuuksien mää-rittely Lisäksi on otettava huomioon ne vaa-rat tai haitat, joita itse suojaimesta saattaa aiheutua

Henkilösuojaimia ovat hengityksen-, kas-vojen-, kuulon-, silmien- ja päänsuojaimet, turva-, suoja- ja työjalkineet, putoamissuo-jaimet, suojakäsineeet ja suojavaatteet

Suojaimia valittaessa on huomioitava seuraavat asiat:n Mikä on vaara, jonka ehkäise-

miksi suojain hankitaan?n Millaiset suojausominaisuudet

suojaimessa pitää olla vaaran ehkäisemiseksi?

n Mitkä ovat suojaimen käyttämi-sestä aiheutuvat vaarat?

n Millaiset ovat työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet ja tarpeet henkilönsuojaimelle?

Suojainten hankinnassa keskeistä on var-mistaa, että suojain suojaa vaaralta, johon se on hankittu Käyttäjien osallistuminen suojainten valintaan on tärkeää, jotta käyt-tömukavuus tulee otettua huomioon ja lisäksi työntekijöiden henkilökohtaiset omi-naisuudet saattavat asettaa vaatimuksia suojainten valinnalle Henkilösuojaimet suo-jaavat vain silloin, kun ne on valittu oikein ja niitä käytetään oikein

Suojainten käytön opastuksella huolehdi-taan siitä, että suojaimet puetaan oikein, niitä käytetään koko ajan, kun työskennel-lään epäpuhtauksia sisältävässä työympä-ristössä ja käyttäjät huolehtivat suojainten asianmukaisesta huollosta ja kunnospidos-ta

Työnantaja vastaa suojaimen kustannuk-sista, jos suojain on valittu työnantajan te-kemän riskinarvioinnin perusteella tai suo-jaimen käyttämistä edellytetään toimialaa koskevissa säädöksissä

Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993



TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA

Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin yllä-pitämisen ja kehittämisen kannalta on tärkeää, että työpaikalla työnantaja ja työn-tekijät toimivat keskenään yhteistyössä Työnantajan edun mukaista on ottaa huomi-oon työntekijöiden oman työnsä tuntemus ja työn turvallisuuden ja terveellisyyden parantamista koskevat ehdotukset Työnte-kijöiden aktiivinen osallistuminen varmistaa sen, että työturvallisuudesta keskustellaan työpaikalla avoimesti ja epäkohdat otetaan rohkeasti esille Työnantajan velvollisuutena on antaa työntekijöille ajantasaista tietoa työpaikan ja työolojen turvallisuuteen ja ter-veellisyyteen vaikuttavista asioista, suunni-telmista ja selvityksistä Asioita tulee myös käsitellä etukäteen yhteistoiminnassa työn-tekijöiden kanssa

Työntekijöillä on oikeus tehdä työpaikan tur-vallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdo-tuksia työnantajalle ja saada niihin palaute siitä, johtaako ehdotus toimenpiteisiin

Yhteistoiminta on vuorovaikutusta, toisen osapuolen kuulemista, keskustelua ja neu-vottelua yhteisistä asioista Yhteistoiminta ei muuta työtehtäviin liittyviä toimivaltuuk-sia ja vastuusuhteita Vastuu työturvalli-suudesta ja päätösvalta toteutettavista toimenpiteistä ovat työnantajalla Työsuo-jelun yhteistoiminta ei tuo päätösvaltaa eikä vastuuta työsuojelupäällikölle, työsuojelu-valtuutetulle ja muille työsuojelun yhteistoi-mintatehtävissä toimiville

Lainsäädäntö ja sopimuksetTyöturvallisuuslaissa säädetään yleisesti työnantajan ja työntekijöiden velvoitteesta yhteistoiminnassa ylläpitää ja parantaa työ-turvallisuutta työpaikalla

Työsuojelun valvontalaissa säädetään yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat ja yhteistoiminta-asioiden käsittely sekä työ-suojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan asettaminen, toimi-kausi ja tehtävät.

Työmarkkinajärjestöjen toimialakohtaisissa sopimuksissa on lakia täydentäviä työsuo-jelun yhteistoimintaa koskevia määräyksiä. Sopimusten määräykset tarkentavat muun muassa työsuojeluvaltuutetun ajankäyt-töä ja ansionkorvausta, varavaltuutettujen tehtäviä ja työsuojelutoimikuntaa korvaa-vaa järjestelyä. Myös työsuojeluasiamiehen valinta ja tehtävät perustuvat sopimuksiin, lainsäädännössä ei ole säädetty työsuojelu-asiamiehestä

Yhteistoiminnan järjestäminenTyösuojelun yhteistoiminnan järjestämises-sä keskeistä on määritellä työpaikka, jossa yhteistoimintaa toteutetaan eli niin sanot-tu työsuojelun yhteistoimintatyöpaikka Työpaikka työsuojelun yhteistoiminnassa tarkoittaa kokonaisuutta, jonka puitteissa yhteistoiminta voidaan järjestää työnanta-jan ja työntekijöiden kannalta tarkoituksen-mukaisella tavalla

Yhteistoimintatyöpaikka on yritys tai or-ganisaatio kokonaisuudessaan tai sen yksi toimipaikka tai se voi koostua useammasta toimipaikasta, toimipisteestä tai toiminta-yksiköstä Yhteistoiminta voidaan järjestää myös niin, että työpaikka koostuu usean työnantajan toimipisteistä

Työpaikan määrittelyyn vaikuttavat työpai-kalla tehtävä työ, eri toimipisteissä olevien


työntekijöiden lukumäärä sekä työn vaarat ja haitat Lisäksi tulee varmistaa se, että yh-teistoiminnan osapuolilla on mahdollisuudet hoitaa asianmukaisesti tehtäviään Työsuo-jelun yhteistoimintatyöpaikassa työskente-levät työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja muut edustajansa työnantajan ja työntekijöiden väliseen yh-teistoimintaa

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuo-jeluyhteistoiminnasta (työsuojelun valvontalaki) 44/2006

25 § Työpaikka

Työsuojelun yhteistoimintahenkilötTyösuojelun yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja työntekijät Työnanta-jan edustajana yhteistoiminnassa on työ-suojelupäällikkö Pienehköillä työpaikoilla toimitusjohtaja tai toiminnanjohtaja toimii työsuojelupäällikkönä Isoilla työpaikoilla työnantaja nimeää sijalleen henkilön hoita-maan työsuojelupäällikön tehtäviä

Työpaikan työntekijät valitsevat edusta-jakseen työsuojelun yhteistoimintaan työ-suojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua työpaikoilla, joilla säännöllisesti työskente-lee vähintään 10 työntekijää

Työntekijät voivat valita edustajakseen valtuutetun lisäksi työsuojeluasiamiehiä Asiamiehet edustavat tiettyä rajattua työn-tekijäryhmää, kuten toimipistettä, osastoa tai ammattiryhmää Työsuojeluasiamiesten valinnasta ohjeistetaan työmarkkinajärjes-töjen sopimuksissa

Työpaikoille, joilla työskentelee säännölli-sesti yli 20 työntekijää, perustetaan lisäksi työsuojelutoimikunta tai muulla tavalla to-teutettu yhteistoimintaelin

Pienillä työpaikoilla yhteistoiminta toteutuu välittömässä työnantajan ja työntekijöiden välisessä vuorovaikutuksessa

TyösuojelupäällikköTyösuojelupäällikkö edustaa työnantajaa työpaikan työsuojelun yhteistoiminnassa Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön, ellei itse toimi työsuojelupäällikkönä Sama hen-kilö voidaan nimetä useamman työpaikan työsuojelupäälliköksi

Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työturvallisuuden asiantuntemuk-sen hankintaan sekä yhteistyöhön työnteki-jöiden, työterveyshuollon ja työsuojeluviran-omaisten kanssa

Työsuojelupäällikkö

Työsuojeluvaltuutettu

Varavaltuutetut

Työsuojelutoimikunta

TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINTA-HENKILÖT



Työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan ja työn luonne sekä työpaikan laajuus huomi-oon ottaen riittävän pätevä Tutkintoa tai muuta osoitettua pätevyyttä ei työsuojelu-päälliköltä edellytetä Työnantaja huolehtii siitä, että työsuojelupäällikölle on järjestet-ty riittävät toimintaedellytykset tehtävien hoitamista varten

Työsuojelupäällikön tulee olla perehtynyt työturvallisuutta koskeviin säännöksiin ja määräyksiin sekä työpaikan työoloihin ja niiden seurantaan Työsuojelupäällikkö huo-lehtii siitä, että työpaikalla on järjestetty työsuojelun yhteistoiminta

Työsuojelupäälliköllä ei tässä tehtäväs-sään ole oikeudellista vastuuta työturval-lisuudesta Jos työsuojelupäällikkö toimii esimiehenä, hän on tehtäviensä ja toimi-valtuuksiensa perusteella vastuussa työtur-vallisuudesta työnantajan edustajana

TyösuojeluvaltuutettuTyösuojeluvaltuutettu on työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilö, joka edustaa työntekijöitä työpaikan työsuojelun yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuo-jeluviranomaisiin

Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuu-tettua on valittava yritykseen tai organi-saatioon, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää Pienem-milläkin työpaikoilla valtuutettu ja varaval-tuutetut voidaan valita, jos työntekijät pitä-vät sitä tarkoituksenmukaisena Työpaikan toimihenkilöasemassa olevilla on halutes-saan oikeus valita toimihenkilöitä edustava työsuojeluvaltuutettu ja tälle kaksi varaval-tuutettua Kaikilla työntekijöillä on oikeus olla ehdokkaana työsuojeluvaltuutetuksi ja osallistua valintaan

Työnantajan edellytetään antavan tarvit-taessa tietoa työntekijöille heidän oikeudes-taan valita työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun ja -varavaltuutetun toimikausi on pääsääntöisesti kaksi kalen-terivuotta Työmarkkinajärjestöjen toimi-alakohtaisissa sopimuksissa voidaan sopia pidemmästä toimikaudesta Myös paikalli-sesti työpaikalla työsuojelutoimikunnassa voidaan sopia pidemmästä toimikaudesta Toimikauden pituus voi olla kuitenkin enin-tään neljä kalenterivuotta

Työsuojelupäällikön tehtävänä on:n avustaa työnantajaa ja esimiehiä

työturvallisuustiedon ja -asian-tuntemuksen hankinnassa

n avustaa työnantajaa ja esimiehiä yhteistoiminnassa työntekijöi-den kanssa

n avustaa työnantajaa ja esimiehiä yhteistyössä työterveyshuollon, työturvallisuuden asiantuntijata-hojen ja työsuojeluviranomaisten kanssa

n huolehtia työnantajan ja työnte-kijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämisestä, ylläpitämisestä ja kehittämisestä

n osallistua työsuojelutoimikunnan kokouksiin silloinkin, kun ei ole sen jäsen

n osallistua työsuojelutarkastuk-siin

n ilmoittaa työpaikan työsuojelun yhteistoimintahenkilöt työsuoje-luhenkilörekisteriin


Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on:n perehtyä oma-aloitteisesti toimi-

alueensa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työn-tekijöiden turvallisuuteen ja ter-veyteen vaikuttaviin asioihin

n perehtyä työturvallisuussäännök-siin ja -määräyksiin

n kiinnittää edustamiensa työnteki-jöiden huomiota työn turvallisuu-teen ja terveellisyyteen liittyviin asioihin

aiheutua koulutettavalle kustannuksia eikä ansion menetyksiä

Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamis-ta varten tarvittavaa aikaa määrättäessä otetaan huomioon hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alu-eellinen laajuus sekä työn luonne Laissa on säädetty yli kymmenen hengen työpaikan työsuojeluvaltuutetun vähimmäisajaksi nel-jä tuntia neljän perättäisen kalenteriviikon ajanjaksona

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada korvaus työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta aiheutuvasta ansion menetyk-sestä Korvaus lasketaan sen mukaan, mitä valtuutettu olisi säännöllisessä työssään ansainnut tehtävien hoidon aikana

Työsuojeluvaltuutetulla on henkilöstön edustajana työsopimuslain perusteella ko-rostettu irtisanomissuoja

VaravaltuutetutVaravaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuute-tun tehtäviä silloin, kun työsuojeluvaltuu-tettu on estynyt Valtuutetun este voi olla pysyvä tai tilapäinen

Työsuojeluvaltuutetun tilapäisen esteen aikana varavaltuutettu hoitaa vain sellai-set välittömät tehtävät, joita ei voi siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä Välttämätön tehtävä voi olla esimerkiksi työsuojelutarkastukseen osal-listuminen tai tapaturman tutkinta Kun varavaltuutettu hoitaa tilapäisesti valtuu-tetun tehtäviä, hänellä on oikeus kyseisten tehtävien edellyttämään tiedon saantiin ja ajankäyttöön

Pysyvän esteen sattuessa varavaltuutettu tulee työsuojeluvaltuutetun sijalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi Pysyvä este voi olla työsuojeluvaltuutetun työsuhteen päätty-

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus:n saada nähtäväkseen työpaikan työympä-

ristön ja työyhteisön tilaan liittyvät tur-vallisuutta ja terveyttä koskevat tiedot, esimerkiksi työn vaarojen arvioinnin asia-kirjat

n saada nähtäväkseen työterveyshuoltoso-pimus ja työterveyshuollon toimintasuun-nitelma

n osallistua työsuojelutarkastukseen ja työturvallisuuteen liittyvään asiantunti-jantutkimukseen, jos tarkastaja tai asian-tuntija katsoo sen tarpeelliseksi

n saada tiedoksi työsuojelutarkastajan te-kemä tarkastuskertomus ja asiantuntijan tutkimus

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyt-tää sellainen työ, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle ja terveydelle Keskeytyksestä on ilmoitettava välittömästi työnantajalle tai tämän edus-tajalle

Työsuojeluvaltuutetulla ja varavaltuutetuil-la on työsuojelun valvontalain perusteella oikeus saada koulutusta työturvallisuutta koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista yhteistoimintatehtävien hoitamiseen kuuluvista asioista Koulutuksesta ei saa


minen tai ero valtuutetun tehtävästä kesken toimikauden

TyösuojelutoimikuntaTyösuojelutoimikunta on perustettava työ-paikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää Työsuojelutoimi-kunnan jäsenmäärä on neljä, kahdeksan tai kaksitoista Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa, puolet edustaa työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevien sitä ryhmää, joka on suurempi, ja neljännes sitä ryhmää, joka on näistä pienempi Osapuolet voivat sopia toimikunnan muunlaisestakin kokoon-panosta

Työnantaja nimeää edustajansa työsuojelu-toimikuntaan Työnantajan edustajana työ-suojelutoimikunnassa on työnantaja itse tai sellainen edustaja, jonka tehtäviin toimi-kunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu Työsuojelupäällikkö osallistuu toimi-kunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen

Työsuojeluvaltuutetut ovat aina työsuoje-lutoimikunnan jäseniä Toimikunnan muut työntekijöitä edustavat jäsenet valitaan sa-massa yhteydessä, kun valitaan työsuojelu-valtuutetut ja varavaltuutetut

Työpaikalla voidaan paikallisesti sopia työ-suojelutoimikunnan sijasta sitä korvaavasta yhteistoimintajärjestelystä

Yhteistoiminta-asioiden käsittelyTyösuojelun yhteistoiminnassa käsitellään työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat asiat, selvitykset, tavoitteet, suunnitelmat ja seurantatiedot

Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat:n työntekijöiden turvallisuuteen ja

terveyteen välittömästi vaikutta-vat asiat ja niitä koskevat muutok-set ja muutossuunnitelmat, kuten:• fyysinen ja psykososiaalinen

kuormittuminen• kemialliset ja biologiset tekijät• väkivallan uhka• tapaturmavaarat

n työpaikan vaarojen ja haittojen selvittämisen periaatteet ja to-teuttamistapa sekä selvityksessä ja työterveyshuollon työpaikka-selvityksessä esille tulleet työnte-kijöiden turvallisuuteen ja tervey-teen vaikuttavat seikat

n työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät ja työntekijöiden turvalli-suuteen ja terveyteen vaikuttavat suunnitelmat ja ohjelmat

n työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikutta-vat työn järjestelyyn ja mitoituk-seen ja niiden olennaisiin muutok-siin liittyvät asiat, kuten:• muutokset työtehtävissä ja työ-

menetelmissä • kone- ja laitehankinnat

n työntekijöille annettavan opetuk-sen, ohjauksen ja perehdyttämi-sen tapa ja seuranta siltä osin kuin siitä säädetään työturvallisuus-lainsäädännössä

n turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat työpaikan seurantatie-dot sekä niiden pohjalta päätetyt toimenpiteet (seurantatietoja ovat muun muassa turvallisuusha-vainnot, vaaratilanteet, sattuneet tapaturmat, väkivaltatilanteet ja sairauspoissaolojen yhteenveto-tiedot)


Yhteistoiminnassa käsitellään myös edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vai-kutusten seuranta Myös työterveyshuollon toteuttamista koskevat asiat ja työsuojelun toimintaohjelman tavoitteet tulee käsitellä yhteistoiminnassa

Välitön yhteistoiminta Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitel-lään kyseisen työntekijän ja hänen esimie-hensä kesken Samoin yksittäistä työnteki-järyhmää koskeva asia käsitellään ryhmän jäsenten ja heidän esimiehensä kanssa

Välittömässä yhteistoiminnassa työsuojelu-valtuutettu voi osallistua asian käsittelyyn, jos työntekijä tai työnantaja tai kyseinen esimies pyytää valtuutettua osallistumaan keskusteluun Työsuojeluvaltuutettu voi myös omasta aloitteestaan osallistua pe-rustellusta syystä asian käsittelyyn edellyt-täen, että työntekijä hyväksyy valtuutetun läsnäolon

Käsittely työsuojelutoimikunnassaLaajaa työntekijäryhmää ja työpaikkaa ylei-sesti koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa Työsuojelutoimikunnan jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä käsiteltävistä asioista työ-suojelutoimikunnalle

Työpaikalla, jossa ei ole työsuojelutoimikun-taa, sille kuuluvat asiat käsitellään työnan-tajan ja työsuojeluvaltuutetun kanssa Jos työpaikalla ei ole työsuojeluvaltuutettua, yhteistoiminta-asiat käsitellään yhdessä työntekijöiden kanssa

Työturvallisuuslaki 738/2002 17 § Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteis-toiminta

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ- suojeluyhteistoiminnasta (työsuojelun valvonta-laki) 44/2006

5 luku Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työturvallisuuskeskuksen verkkosivut ttk.fi/tyosuojeluyhteistoiminta


https://ttk.fi/tyosuojeluyhteistoiminta



TYÖTERVEYSHUOLTO

Työterveyshuollon tarkoitus on edistää tur-vallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja, työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia Työterveyshuol-tolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajan järjestämään työntekijöilleen ennaltaehkäi-sevän työterveyshuollon, kun työntekijöitä on yksi tai enemmän riippumatta tehtävis-tä työtunneista tai työsuhteen kestosta Sairaanhoitopalveluiden järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista Yrittäjät voivat myös hankkia itselleen työterveyshuolto-palvelut

Kun työterveyshuoltopalveluja hankitaan ja toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan, on se tehtävä yhdessä henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa Keskustelu käydään työpaikan koon mukaan työsuojelutoimi-kunnassa tai työsuojeluvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa

Työterveyshuollon toteutuksesta huoleh-tivat työterveyshuollon ammattihenkilöt, työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja Tar-vittaessa he käyttävät asiantuntijoita, kuten työfysioterapeuttia ja työpsykologia tai työ-hygienian, sosiaalialan, ravitsemuksen tai työnäkemisen asiantuntijoita, joilla on riittä-vät tiedot terveyshuollosta

Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus tehdä ehdotuksia työterveyshuolto-toiminnan kehittämiseksi Työnantajalla, työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluval-tuutetulla on oikeus saada työterveyshenki-löstöltä sellaisia tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden ja terveellisten työolojen kehittämiseksi Yksittäisen työn-tekijän terveydentilaa koskevissa asioissa terveydenhuollon ammattilaisilla on ehdo-ton salassapitovelvollisuus

Sopimus työterveyshuoltopalveluistaTyönantaja ja työterveyshuollon palvelun-tuottaja tekevät työterveyspalveluista yhdessä kirjallisen sopimuksen Sopimus pidetään työpaikalla työntekijöiden nähtä-villä Samoin pidetään nähtävillä vastaava kuvaus, jos työnantaja järjestää työterveys-palvelut itse

Työterveyshuoltosopimuksessa sovitaan:n työterveyshuollon yleiset järjestelyt,

kuten vastaanoton sijainti, aukioloajat ja yhteyshenkilöt

n palveluiden sisältö ja laajuus, laki- sääteinen ja sairaanhoitoa sisältävä

n sopimuksen keston palvelujen hinnatn laskutukseen liittyvät asiatn sopimuksen irtisanomiseen liittyvät ehdot

Työnantaja voi järjestää työterveyshuollon palvelut:

n hankkimalla ne kansanterveys-laissa tarkoitetulta terveys- keskukselta

n järjestämällä ne itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa

n hankkimalla ne työterveys- huoltopalvelujen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä


Työterveyshuolto on jatkuvaa toimintaa, jos-sa toiminnan tarvetta, sisältöä ja vaikutta-vuutta arvioidaan säännöllisesti

Työterveyshuollon kustannuksista työn-antaja saa korvausta Kelalta Työnantajalle korvataan ensisijaisesti ehkäisevään työ-terveyshuoltoon kuuluvia kustannuksia Korvauksen edellytyksenä on, että toiminta täyttää hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet, tavoitteet on määritelty, toi-minta on tarvelähtöistä ja suunnitelmallista ja sen vaikuttavuutta seurataan

Työterveyshuollon sisältöLakisääteinen työterveyshuolto painottuu työstä ja työoloista aiheutuvien terveys-vaarojen ja haittojen ennaltaehkäisyyn Ta-voitteena edistää ja ylläpitää työntekijöiden terveyttä, työkykyä ja turvallisuutta

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat:

n työpaikkaselvitys, työn ja työ- olosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arviointi

n terveystarkastukset, työntekijöi-den terveydentilan sekä työ- ja toi-mintakyvyn selvittäminen, mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara

n toimenpide-ehdotusten tekemi-nen työn terveellisyyden ja turval-lisuuden parantamiseksi, toimen-piteiden toteutumisen seuranta

n tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöille ja ryhmille

n työssä selviytymisen seuranta työkyvyn heikentyessä

n työkykyä edistävään ja ylläpitä-vään toimintaan osallistuminen, kuntoutusta koskeva neuvonta ja kuntoutukseen ohjaaminen

n yhteistyö muiden tarvittavien tahojen kanssa ja tarvittaessa myös yhteisen työpaikan muiden toimijoiden kanssa, työterveys-yhteistyössä sovitun käytännön mukaisesti

n osallistuminen työturvallisuus-lain 46 §:ssä tarkoitetun ensiapuvalmiuden järjestämiseen

n toiminnan laadun ja vaikuttavuu-den arviointi

TyöterveysyhteistyöTyönantajan, työsuojelun yhteistoiminta-henkilöstön ja työterveyshuollon välillä tarvitaan tiivistä, suunnitelmallista ja tavoit-teellista yhteistyötä Työterveysyhteistyön tarkoitus on, että kaikilla on yhteinen käsi-tys työpaikan turvallisuudesta, henkilöstön tilanteesta ja työkykyyn liittyvistä tekijöistä

Säännölliset tapaamiset, joissa käsitellään ja arvioidaan yhteisiä asioita, ovat yhteis-työn perusta ja mahdollistavat pitkän aika-välin suunnittelun Toimijoiden vastuut ja menettelytavat on sovittava selkeästi, jotta yhteistyö sujuisi ja kaikki ymmärtäisivät työ-paikan tarpeet

TyöpaikkaselvitysTyöterveyshuollon sisältö ja toiminnan suunnittelu perustuvat työpaikkaselvi-tykseen Siinä arvioidaan työstä, työym-päristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen sekä kuormi-tustekijöiden ja voimavarojen merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle Työ-

paikkaselvityksen perusteella määritetään työpaikan tarpeeseen perustuva lakisäätei-nen työterveyshuolto


Työpaikkaselvitys tehdään työterveyshuol-toa aloitettaessa ja tarkistetaan työpaikan työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työterveyshuoltoon kertyneen tiedon pe-rusteella tai työterveyshuollon toiminta-suunnitelman mukaisin määräajoin Työ-paikkaselvitystä tehtäessä hyödynnetään työnantajan laatimaa vaarojen arvointia

Raportti työpaikkaselvityksestä käsitellään yhteistoiminnassa Työterveyshuollon osal-listuminen raportin käsittelyyn on suositel-tavaa Työpaikkaselvitys pidetään työpaikan henkilöstön nähtävänä

Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaTyönantaja ja työterveyshuollon palvelun-tuottaja laativat työterveyshuollon toiminta-suunnitelman, joka perustuu työpaikkaselvi-tykseen ja siinä todettuihin terveysriskeihin Toimintasuunnitelma on käsiteltävä yhteis-toiminnassa työntekijöiden kanssa, esimer-kiksi työsuojelutoimikunnassa tai työsuoje-luvaltuutetun kanssa

Toimintasuunnitelmaan kirjataan työter-veyshuollon yhteystiedot, työpaikan tar-peet, toiminnan tavoitteet ja niistä johdetut toimenpiteet

Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan:n suunnitelma työpaikkaselvitysten teke-

misestän lakisääteiset terveystarkastukset (keitä

koskevat, mitä sisältävät ja kuinka usein tehdään)

n mahdolliset vapaaehtoiset terveys-tarkastukset (kenelle, mitä sisältävät ja kuinka usein tehdään)

n tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta (miten tapahtuu yksilö- ja ryhmätasolla)

n toiminnan seuranta ja arviointi (käytettä-vät mittarit)

Jos työnantaja tarjoaa sairaanhoitopalve-luja, kerrotaan näiden palvelujen laajuus ja sisältö toimintasuunnitelmassa

TerveystarkastuksetTerveystarkastukset ovat osa työterveys-huollon ennaltaehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa Niiden tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhain ennalta ehkäisevät ja korjaavat toi-menpiteet Työntekijöille annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin työtapoihin sekä oman terveyden ja työkyvyn ylläpitoon ja parantamiseen

Lakisääteiset terveystarkastuksetLakisääteiset terveystarkastukset tehdään työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan, ja ne perustuvat työpaikkaselvi-tyksessä ja työpaikan vaarojen arvioinnissa todettuihin altisteisiin, riskeihin, kuormitus-tekijöihin ja työn erityisvaatimuksiin

Lakisääteisen terveystarkastuksen perus-teena voi olla: n työn aiheuttama terveydellinen vaara,

esimerkiksi melu, fyysisesti tai psyykki-sesti kuormittava työ, yötyö

n työstä johtuva terveydellinen vaatimus, esimerkiksi värinäkö, terve iho, yötyö

n erityisalojen turvallisuusnäkökohdat, esi-merkiksi kuljetusala, mastotyö

Lisäksi lakisääteinen terveystarkastus tulee kyseeseen, jos työntekijän sairausvaiheen yhteydessä terveydentilan ja työkyvyn ar-viointi sitä edellyttää

Erityistä sairastumisen vaaraa aiheutta-vissa töissä terveystarkastukset tehdään ennen kuin työ aloitetaan ja määräajoin Työntekijän on osallistuttava lakisääteisiin terveystarkastuksiin, ja esimiehen vastuulla on, että lakisääteiset terveystarkastukset


toteutuvat Esimies voi ohjata työntekijän työkykyarvioon epäillessään työntekijän työkyvyn heikentyneen

Muut terveystarkastuksetMuita terveystarkastuksia ovat vapaaehtoi-set ikäryhmittäin tehtävät terveystarkas-tukset ja työhönsijoitustarkastukset, jos työssä ei ole erityistä sairastumisen vaaraa Vapaaehtoiset terveystarkastukset suun-nitellaan yhteistyössä työnantajan kanssa Tavoitteena on terveyden ja työkyvyn selvit-täminen, ylläpitäminen ja parantaminen

Työkyvyn hallinta ja varhainen tukiTyöpaikalla toteutettavalla työkyvyn hal-linnalla, seurannalla ja varhaisella tuella tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä kirjallisesti sopimia työpaikan tar-peisiin perustuvia käytäntöjä, joiden avulla huolehditaan työntekijöiden työkyvyn edis-tämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemi-sestä läpi työuran

Yli 20 työntekijän työpaikoilta edellytetään erillistä kirjallista työkyvyn hallinnan toimin-takäytännön kuvausta Työterveyshuollon osuus kirjataan työterveyshuollon toiminta-suunnitelmaan, ja työterveyshuolto antaa raportin työkykyseurannasta työpaikalle

Alle 20 työntekijän työpaikoilla käytännöt kuvataan työpaikkaselvitykseen ja työter-veyshuollon osuus työterveyshuollon toi-mintasuunnitelmaan

Varhaisen tuen mallin perusajatus on ha-vaita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työntekijän työkykyyn vaikuttavat oireet ja sairaudet, jotta voidaan käynnistää oi-kea-aikaisesti hoito ja kuntoutustoimet ja selvittää mahdolliset työolosuhteiden kor-jaustarpeet työkyvyn ylläpitämiseksi Sai-rauspoissaolojen järjestelmällinen seuranta auttaa havaitsemaan varhaisen tuen tar-peen ennen kuin vakavat työkykyongelmat pääsevät kehittymään Yhteistoiminnassa sovitun mallin avulla voidaan sopia sairaus-poissaolojen hälytysrajat, jotka käynnistä-vät tukitoimenpiteet

Kun työpaikalla havaitaan viitteitä työnteki-jän työkyvyn heikkenemisestä, esimies käy alaisensa kanssa varhaisen tuen keskuste-lun Työntekijällä on oikeus pyytää työsuo-jeluvaltuutettu tai muu tukihenkilö mukaan keskusteluun Keskustelussa arvioidaan työkykyyn vaikuttavia kuormitustekijöitä ja voimavaroja työn näkökulmasta Esimies tekee keskustelussa yhdessä sovitut muu-tokset työolosuhteisiin ja työn sisältöön Työkykyä mahdollisesti rajoittavat terveys-ongelmat käsitellään työterveyshuollossa

Työterveyshuoltolaki 1383/2001

Työterveysneuvottelut – Pieni opas työpaikalle ja työterveyshenkilöstölle, Työturvallisuuskeskus 2018

Työterveyshuolto – Tavoitteena aktiivinen työ- terveysyhteistyö, Työturvallisuuskeskus 2018

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki, Työturvallisuuskeskus 2015


https://ttk.fi/tyoterveysneuvottelut_julkaisu

https://ttk.fi/tyoterveysyhteistyo_julkaisu

https://ttk.fi/tyokyvyn_hallinta_julkaisu


Päihdeasioiden käsittely työpaikalla Työpaikan päihdeohjelmaa ja hoitoon-ohjauskäytäntöjä sekä muita päihteiden käyttöön liittyviä asioita tulee käsitellä työ-paikalla yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa Päihdeasioi-den käsittelyssä on syytä käyttää tukena työterveyshuollon asiantuntemusta Päih-teiden käyttöön liittyvät riskit tulee ottaa huomioon työpaikan työn vaarojen selvittä-misen ja arvioinnin yhteydessä

Työpaikan päihdeohjelman tavoitteena on tukea työntekijöiden työkykyä ja ehkäistä päihdehaittoja sekä ohjata tarkoituksenmu-kaiseen toimintaan päihdehaittatilanteissa Päihdeohjelmassa kuvataan tavoitteet, en-naltaehkäisevä toiminta, menettelytavat ja toimenpiteet eri tilanteissa Ohjelmassa on määritelty eri toimijoiden vastuut ja tehtä-vät sekä toimenpiteet ehkäisevää päihde-työtä ja hoitoonohjausta varten

Jos työntekijöille tai työnhakijoille aiotaan tehdä huumausainetestejä, työnantajalla on oltava työterveyshuoltolain 11 §:n mukainen päihdeohjelma Työpaikan päihdeohjelma voidaan liittää myös osaksi työsuojelun toi-mintaohjelmaa

Päihdehaitat hallintaan! Työmarkkinajärjestöjen suositus päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla 2015

Päihdeohjelma lisää työhyvinvointia, Työturvallisuuskeskus 2018

https://ttk.fi/paihdesuositus_julkaisu

https://ttk.fi/paihdeohjelma_julkaisu


TURVALLINEN JA TERVEELLINEN TYÖYMPÄRISTÖ

Hyvässä työympäristössä työtilat, työ- ja tuotantomenetelmät on suunniteltu ja to-teutettu niin, että työntekijät voivat työs-kennellä ja liikkua turvallisesti Työssä käy-tettävien raaka-aineiden ja työprosesseissa syntyvien aineiden haitat ja vaarat tunne-taan ja työntekijät on opastettu hallitse-maan ne Töissä käytettävät koneet ja työ-välineet ovat käyttötarkoitukseensa sopivia Töiden suunnittelussa ja mitoituksessa huo-mioidaan työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset

PutoamissuojausPutoaminen on keskeinen vaaratekijä työs-kenneltäessä korkealla, telineillä, työtasoilla tai tikkailla ja liikuttaessa lähellä kuiluja, aukkoja ja reunoja Putoamisen estäminen varmistetaan hyvällä ennakkosuunnittelulla ja hankkimalla turvalliset työtasot ja asian-mukaiset suojarakenteet ja turvalaitteet

Kulkutiet varustetaan suojakaiteilla, joihin kuuluvat käsijohde, välijohde ja tarvittaessa jalkalista Suojakaiteen sopiva korkeus on noin yksi metri Kuilut ja aukot suojataan kansilla Suojakannet kiinnitetään niin, että ne pysyvät paikoillaan

TikkaatTikkailla työskentelyssä on suuri tapatur-mariski, ja niiden turvalliseen käyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota

A-tikkaita saa käyttää työtelineiden ase-mesta työalustana vain silloin, kun työ on lyhytkestoinen tai kun jostain muusta syystä olisi kohtuutonta vaatia työtelinettä A-tik-kaita voidaan käyttää tavallisen huonekor-keuden tiloissa, painumattomalla ja tasai-sella alustalla

Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana Nojatikkaita voidaan käyttää lyhytaikaisiin kertaluonteisiin töihin, kuten nostoapuvä-lineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen Nojatikkaiden tilapäisen ja kertaluonteisen-kin käytön yhteydessä on tärkeää varmistaa, etteivät ne pääse kaatumaan tai luistamaan paikaltaan Tikkaat on asetettava tukevalle alustalle oikeaan nojakulmaan Tarpeen mu-kaan on käytettävä liukuesteitä ja tikkaiden yläpäässä kaatumisen estäviä laitteita

TelineetEnnen työtelineen tai siirrettävän telineen valintaa on aina selvitettävä mahdollisuus kiinteän työtason käyttöön Mikäli se ei työn tilapäisyyden vuoksi ole tarkoituksenmu-kaista, voi turvallinen ja käyttömukavuu-deltaan hyvä henkilönostin olla myös sopiva vaihtoehto

Telineelle tulee laatia pystytys-, käyttö- ja purkamissuunnitelma, jossa otetaan huomi-oon rakenteelliset vaatimukset ja tehtävän työn edellytykset Teline pystytetään ja pu-retaan aina suunnitelman mukaan Pysty-tyksen ja purkamisen aikana on huolehditta-va putoamissuojauksesta

Telineiden työtasot on varustettava suoja-kaiteilla silloin, kun työtason korkeus on yli kaksi metriä Suojakaiteen pitää olla vähin-tään metrin korkuinen, ja siinä on oltava vä-lijohde ja jalkalista

Telineiden turvalliseen käyttöön, pysty-tykseen ja purkamiseen liittyviä tarkempia määräyksiä on annettu valtioneuvoston ase-tuksessa rakennustyön turvallisuudesta

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009



NostotyötNostot on aina suunniteltava huolellisesti Erikoisnostot, kuten raskaat nostot, suurten kappaleiden nostot ja yhteisnostot, edellyt-tävät nostotyösuunnitelmaa

Nostoissa saa käyttää vain hyväksyttyjä, tarkastettuja ja ehjiä nostolaitteita ja apuvä-lineitä Ennen nostoa on varmistettava nos-tolaitteiden ja apuvälineiden suurin sallittu kuormitus, joka on merkitty laitteeseen

Nostettavan kappaleen paino ja painopiste tarkistetaan ja taakka kiinnitetään huolelli-sesti ja asianmukaisesti Taakan kiinnityk-sessä on huolehdittava, ettei taakka leikkaa nostoliinaa tai -raksia Taakkaa ei saa nos-taa henkilöiden yli

Nostureita saavat käyttää vain erikseen koulutetut ja nimetyt henkilöt Merkinannot noston aikana nosturin käyttäjälle antaa yksi henkilö

Henkilönostoihin saa käyttää pääasiallisesti ainoastaan henkilönostoihin suunniteltuja, valmistettuja, hyväksyttyjä ja tarkastettuja nostolaitteita ja apuvälineitä

Valtioneuvoston asetuksessa ohjeistetaan tarkemmin työvälineiden käytöstä, liikkuvis-ta työvälineistä, nostotöistä ja nostovälineis-tä, korkealla tehtävästä työstä ja käyttöön-otto- ja määräaikaistarkastuksista

Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008

Sisäinen liikenneTyöpaikalla voi olla henkilöliikenteen lisäksi ajoneuvoliikennettä, työkoneliikennettä, raideliikennettä, nostolaitteita ja kuljetti-mia Työt on järjestettävä siten, etteivät ja-lan liikkuvat työntekijät tarpeettomasti jou-du liikkuvien työkoneiden toiminta-alueelle

Työpaikan henkilöliikenteessä tulee ottaa huomioon työpaikan omien työntekijöiden lisäksi työpaikalla liikkuvat ulkopuoliset henkilöt, kuten asiakkaat ja vierailijat

Työpaikan liikenteen järjestämistä varten on tarvittaessa laadittava liikenneohjeet

Sisäisessä liikenteessä tulee käyttää yleisiä liikennesääntöjä sekaannusten välttämisek-si Liikennejärjestelyillä tulee mahdollisuuk-sien mukaan erottaa omat väylät kevyelle liikenteelle ja ajoneuvoliikenteelle Jos eril-lisiä väyliä ei voida rakentaa, parannetaan turvallisuutta ajoratamerkinnöillä, kaiteilla tai korotetuilla jalkakäytävillä

Kuljetuksia ja liikkumista varten on varat-tava riittävästi tilaa sekä huolehdittava tur-vallisuuden varmistamiseksi tarpeellisesta näkyvyydestä

Tavaran kuljetus, käsittely ja varastointi on suunniteltava ja järjestettävä siten, etteivät nosto- ja siirtolaitteet tai taakan putoami-nen tai heilahtelu aiheuta työntekijöille vaa-ratilanteita

Lastattaville ja kuormattaville ajoneuvoille on varattava riittävästi pysäköintitilaa Las-taus- ja purkauspaikat sijoitetaan lähelle ulosmeno- ja sisäänajoreittejä Tavaran vas-taanotto ja lähettämö on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että liikenne kier-tää vastapäivään Peruutustarvetta tulee välttää Suunnittelussa tulee ottaa huomi-oon ulkona tapahtuva lastaus- ja purkaus-työ, koska vaihtelevat sääolot, valaistus ja veto aiheuttavat lisäongelmia

Trukkeihin liittyy useita vaaratekijöitä, kuten vaihtelevat hallintalaitteet eri kone-tyypeissä, poikkeava ajosuunta, huono näkyvyys, korkealla sijaitseva kuorma ja va-kavuus Trukin käyttöön liittyviä vaarakohtia ovat risteykset, ahtaat kulkuväylät, portit



ja oviaukot sekä huonosti havaittavat kat-vealueet, joita syntyy yleensä ovialueiden ja rakennusten kulmien läheisyyteen sekä nurkkiin

Myös jalankulkuliikenne trukkiliikenteen seassa on merkittävä riskitekijä Tyypillisiä trukkitapaturmia ovat henkilöiden jääminen trukin alle, peruutettaessa sattuneet vahin-got sekä ulosajot laiturilta Trukkiturvalli-suudessa on keskeistä kiinnittää huomiota liikennejärjestelyihin, työn organisointiin, koneiden kuntoon ja huoltoon sekä kuljetta-jan opastukseen ja ohjaukseen sekä työpai-kan liikenneohjeisiin

Trukin ja muun liikkuvan työkoneen käyttö edellyttää, että työntekijä on saanut kysei-seen tehtävään riittävän opastuksen ja että hänellä on työnantajan antama kirjallinen lupa kyseisen työvälineen käyttöön Työnan-tajan tulee varmistua ennen luvan myöntä-mistä, että työntekijä osaa ajaa käytettäviä konetyyppejä

Sisäinen liikenne tuotantolaitoksissa, Työturvallisuuskeskus 2017

Järjestys ja siisteysPuutteellisen perehdyttämisen ohella lai-minlyönnit työympäristön siisteydessä ja järjestyksessä ovat yleisimpiä työpaikkata-paturmien aiheuttajia

Turvallinen liikkuminen työpaikalla edellyt-tää, ettei kulkuväylillä ole liikkumista vaa-rantavia rakenteita, varastoituja tavaroita tai liukastumisvaaraa aiheuttavia aineita Uloskäyntien ja pelastusteiden on oltava aina vapaina Työn laatu ja tehokkuus kär-sivät, kun oikeat työkalut ovat kateissa ja tavaroita pitää siirrellä, jotta mahtuu teke-mään työnsä

Työpaikalla tulee noudattaa seuraavia ohjeita:n Siisteys ja järjestys on jokaisen

vastuulla n Tarpeettomat tavarat ja roskat

viedään pois n Tarvittaville tavaroille järjeste-

tään riittävästi tilaa n Työkaluille ja tarvikkeille nime-

tään oikeat paikat n Siivousvälineet pidetään hel-

posti kaikkien saatavilla n Roska-astioita hankitaan riittä-

västi, ja ne tyhjennetään sään-nöllisesti

n Siisteys ja järjestys tarkistetaan säännöllisesti, ja mikäli ongel-mat toistuvat, mietitään ratkai-sukeinoja

Ilmanvaihto ja ilmastointiIlmanvaihdolla tarkoitetaan poistoilman joh-tamista ulos ja korvausilman tuomista työs-kentelytilaan Ilmastoinnilla hallitaan huone-ilman lämpötilaa, kosteutta ja ilman liikettä tulo-, poisto- tai kierrätysilmalla

Työturvallisuuslain mukaan työpaikalla tu-lee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa, ja ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen Pysyväksi tar-koitetun työhuoneen ilmatilan tulee olla vähintään kymmenen kuutiometriä kutakin työntekijää kohden Tätä laskettaessa ote-taan työhuoneen korkeudesta huomioon enintään kolme ja puoli metriä

Jos työpaikalla on koneellinen ilmanvaihto, se on pidettävä toimintakunnossa ja huoleh-dittava laitteiston puhtaanapidosta Ilman-vaihtolaitteistossa olevat epäpuhtaudet saattavat aiheuttaa terveyshaittoja

https://ttk.fi/sisainen_liikenne_julkaisu


Sisäilman laatuun vaikuttavat rakennuksen kunto sekä toimivat ilmanvaihto- ja läm-mityslaitteet Myös rakennusmateriaali ja siivouksessa käytettävät puhdistuskemi-kaalit vaikuttavat sisäilman laatuun Hyvän sisäilman tunnusmerkkeinä ovat sopiva huonelämpötila ja ilman kosteus, puhtaus ja raikkaus Huonon sisäilman aiheutta-mia terveyshaittoja ovat hengitysteiden ja silmien ärsytys, päänsärky, väsymys, kuu-meilu ja hengitystieinfektiot ja joskus myös hengityselinsairaudet, esimerkiksi astma Terveyshaittojen lisäksi huono sisäilma huo-nontaa viihtyvyyttä

Ahtaissa tiloissa, kuten säiliöissä, siiloissa, kanaaleissa, kaivannoissa tai laivan ruu-massa, tehtävään työhön voi liittyä hapen puutteen, myrkytyksen tai räjähdyksen vaa-ra Ennen työn aloittamista on varmistetta-va mahdolliset kaasupitoisuudet, hengitys-kelpoisen ilman riittävyys ja tilan tuuletus koko työskentelyn ajaksi

Tuotantoprosesseissa syntyvät epäpuh-taudet on tehokkainta poistaa kohde- tai paikallispoistolla mahdollisimman lähellä niiden syntykohtaa Paikallispoiston keinoja ovat esimerkiksi hitsauksen kohdepoistot, vetokaapit, koteloidut koneet ja prosessit

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen terveelli-syys- ja turvallisuusvaatimuksista 577/2003 9 § Työpaikan tilavuus ja ilmanvaihto

ValaistusTyöpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden tarpeiden mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus, josta mah-dollisuuksien mukaan osa on luonnonvaloa Yksilölliset ominaisuudet ja ikä vaikuttavat siihen, että samassa työssä työntekijöillä on erilaisia valaistusvoimakkuuteen, häikäisyn estoon ja valon väriin liittyviä tarpeita

Hyvän valaistuksen perusvaatimuksia ovat riittävä valaistusvoimakkuus, tehokas häikäisysuojaus, oikeat pintakirkkaus- eli luminanssisuhteet, valon oikea suuntaus ja sopivat valon väriominaisuudet Valaisinta ei pidä sijoittaa siihen kohteeseen, jossa valoa tarvitaan, vaan suunnata valo kohteeseen Työalueen ja lähiympäristön valaistusvoi-makkuuksien erot eivät kuitenkaan saa olla suuria

Valaisimien vanhenemisen ja likaantumisen myötä valaistusvoimakkuudet heikkenevät käytössä Tämän vuoksi valaistus on suun-niteltava siten, että valaistusvoimakkuus on suositusarvoa suurempi Valaisimet saat-tavat likaantua nopeasti, mikä on otettava huomioon huollossa ja huoltovälien määrit-telyssä

Heikko, epätasainen tai häikäisevä valaistus etenkin kulkuteillä, portaissa, risteysalueilla ja sisäänajo-ovien ympäristössä lisää tapa-turmariskiä Pitkäaikainen lähikatselu tai katselu tietylle etäisyydelle väsyttää, koska silmää liikuttelevat lihakset ovat staattises-sa kuormitustilassa Silmien lepuuttaminen ja katselu eri etäisyyksille auttaa Puutteel-linen valaistus ei aiheuta silmävaurioita

Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi (lx = lm/m2), joka on työtilan pinnoille lankeavan valomäärän (lm) suhde pinta-alaan

Työvalaistuksesta on laadittu eurooppa-lainen valaistusstandardi (EN-SFS 12464-1:Valo ja valaistus Työkohteiden valaistus), jossa annetaan suosituksia erilaisten työ-ympäristöjen valaistusvoimakkuuksille

Sisätiloissa, joissa työntekijät jatkuvasti oleskelevat, liikkuvat tai työskentelevät, yleisvalaistuksesksi suositellaan vähintään 200 luksia Viihtyisyyden ja hyvän työtulok-sen kannalta yleisvalaistuksen suositellaan tarkassa työssä olevan noin 500-1000 luksia



Huono valaistus tai näkemisen puutteet voi-vat vaikuttaa tapaturman syntyyn

Työturvallisuuslaki 738/2002,

34 § Työpaikan valaistus

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen terveelli-syys- ja turvallisuusvaatimuksista 577/2003

10 § Työpaikan valaistus

HenkilöstötilatHenkilöstötiloiksi luetaan ruokailu-, puku-, pesu-, wc-, lepo- ja odotustilat Työnanta-jan on järjestettävä työntekijöiden käyttöön henkilöstömäärään nähden riittävät henki-löstötilat

Henkilöstötilojen järjestämisen vaatimus perustuu työturvallisuuslakiin, jonka poh-jalta on lisäksi annettu tarkempia alemman asteisia säädöksiä henkilöstötilojen järjes-tämisestä ja vaatimuksista Myös alakohtai-sissa työehtosopimuksissa on vaatimuksia henkilöstötiloista, ja näitä sopimuksia nou-datetaan sopimusten soveltamisaloilla

Työpaikalla tai sen välittömässä läheisyy-dessä pitää olla:n asianmukaisesti varustettuja käymälöitän riittävästi kelvollista juomavettän ruokailua varten varattu ja sisustettu tilan jääkaappi ja mikroaaltouuni työntekijöi-

den mukanaan tuoman ruoan ja juoman säilyttämistä ja lämmittämistä varten

n helppopääsyinen tila vaatteiden vaihtoa sekä tarvittaessa kuivausta varten

n lukittava paikka vaatteiden ja henkilökoh-taisten tavaroiden säilyttämiseen (esim lukollinen kaappi)

n kunnollista pesuvettä ja peseytymislait-teita, tai erityisolosuhteiden vaatiessa tarvittava määrä peseytymis- ja kuivaa-misvälineitä tai lämmitettävä pesuhuone tai sauna, jossa on suihku tai muutoin lämmintä pesuvettä

n jos erityiset olosuhteet niin vaativat, le-pohuoneita tai oleskelutilaa lepoa sekä taukojen ja odotusaikojen viettämistä varten, jos lepo- ja odotusaikoja ei ole mahdollista viettää työhuoneessa

Henkilöstötilat, Opas henkilöstötilalainsäädösten soveltamisesta työpaikoilla, Työturvallisuus- keskus 2018

KoneturvallisuusKoneiden turvallisuutta koskevissa säädök-sissä vastuu turvallisuudesta kohdistuu ko-neiden suunnittelijoihin ja valmistajiin sekä koneita hankkiviin ja käyttäviin työnantajiin

Koneiden valmistajien on noudatettava niin sanotussa konelaissa ja valtioneu-voston koneturvallisuusasetuksessa eli koneasetuksessa annettuja määräyksiä Työnantajaa velvoittavia määräyksiä on työ-turvallisuuslaissa ja valtioneuvoston ase-tuksessa työvälineiden turvallisesta käy-töstä ja tarkastamisesta eli niin sanotussa käyttöasetuksessa.

Koneen suunnittelijan ja valmistajan velvollisuudetKoneen suunnittelijan ja valmistajan velvolli-suus on tunnistaa koneeseen liittyvät vaarat ja arvioida niistä aiheutuvat riskit Kone on suunniteltava ja rakennettava siten, että koneeseen jäljelle jäävät riskit ovat mah-dollisimman pienet Jäljelle jäävien riskien hallintaan on ensisijaisesti käytettävä tek-nisiä menetelmiä, kuten suojuksia ja turva-laitteita

Valmistajan velvollisuutena on myös toimit-taa käyttöohjeet ja koota koneen tekninen



https://ttk.fi/henkilostotilat_julkaisu


rakennetiedosto Kun kone on sitä kos-kevien vaatimusten mukainen, valmistaja laatii ja allekirjoittaa vaatimustenmukai-suusvakuutuksen ja kiinnittää koneeseen CE-merkinnän Allekirjoittamallaan vaati-mustenmukaisuusvakuutuksella valmistaja vakuuttaa, että kone täyttää sitä koskevat turvallisuusvaatimukset

Koneen maahantuojan tai myyjän on toimi-tettava koneen ostajalle käyttö-, huolto- ja tarkastusohjeet Ohjeiden on oltava suo-menkieliset ja tarvittaessa myös ruotsin-kieliset

Tyyppitarkastettavia turvakomponentteja ovat muun muassa ihmisten havaitsemiseen tarkoitetut turvalaitteet, kuten valoverhot, tuntomatot ja laserskannerit

Koneiden hankkiminen ja käyttäminen työpaikallaKäyttöasetuksen mukaan työnantajan on valittava työntekijän käyttöön kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin tarkoitettu ja turvallinen työväline Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on varmis-tettava, että kone täyttää koneasetuksen vaatimukset

Konetta koskevista ohjeista on myös vaati-muksia työnantajaa koskevassa käyttöase-tuksessa Asetus edellyttää, että ohjeita on täydennettävä tai tarvittaessa on laadittava uudet ohjeet, jos valmistajan ohjeet eivät ole riittävät tai niitä ei ole saatavilla

Koneen vaarojen tunnistaminen Työnantajan on järjestelmällisesti selvitet-tävä ja arvioitava koneiden ja muiden työ-välineiden turvallisuus Erityisesti tämä on tehtävä tuotannon ja työmenetelmien muu-tosten yhteydessä

Koneiden tyypillinen riski on liikkuvista osis-ta aiheutuva tapaturma Turvallisuuden var-mistamiseksi pääsääntö on estää liikkuviin osiin tai muihin vaarallisiin kohtiin, kuten kuumiin pintoihin tai jännitteisiin osiin, kos-kettaminen Tapaturman vaaraa aiheuttavat myös automaattisista työstökoneista häi-riötilanteessa sinkoutuvat kappaleet Tä-män estämiseksi koneessa on oltava lujat ja kattavat suojukset

Erityistä huomiota on kiinnitettävä huolto-, puhdistus- ja korjaustöiden vaarojen tunnis-tamiseen ja vaaratilanteiden ennakointiin esimerkiksi varmistamalla turvallinen kul-ku portailla, kaiteilla tai tasoilla koneen eri osiin

Koneen turvallisuusohjeissa tulee olla muun muassa seuraavat tiedot:n koneen turvallinen käyttö n tarkastusohjeetn kunnossapito (säätö, huolto,

korjaukset)n melutason jäännösriskit ja keinot jäännös-

riskien hallitsemiseksi

Koneessa on oltava merkinnät, joiden avulla koneen valmistaja ja kone voidaan tunnistaa ja yksilöidä

Tyyppitarkastettavat koneetTietyille koneille ja turvakomponenteille valmistajan on teetettävä tyyppitarkastus ennen kuin niitä voidaan saattaa markkinoil-le Tyyppitarkastettavia koneita ovat muun muassa puun ja lihan työstämiseen tarkoi-tetut sahat ja muut työstökoneet, kuten jyr-simet ja höylät sekä metallien työstämiseen tarkoitetut puristimet

Nostavista koneista autonostimet ja hen-kilönostimet vaativat tyyppitarkastuksen


Koneiden riskien arvioinnissa on kiinnitet-tävä huomiota vaaroihin ja haittoihin, joita aiheuttavat:

n liikkuvat osat ja ulkoiset rakenteetn kuumat pinnat n jännitteelliset osatn fysikaaliset ominaisuudet (melu, tärinä,

säteilyt, sähkömagneettiset kentät)n terveydelle haitalliset ja räjähdysvaaran

aiheuttavat päästöt (pölyt kaasut, höyryt)n automaattiset toiminnot

Työnantajan on huolehdittava, että kone pi-detään säännöllisellä huollolla ja kunnossa-pidolla turvallisena sen koko käyttöiän ajan Turvallisuuden varmistamiseksi työnanta-jan on seurattava koneiden, työvälineiden, nostoapuvälineiden ja telineiden kuntoa säännöllisesti tehtävillä tarkastuksilla, tes-tauksilla ja mittauksilla Toimintakunnon varmistamiseksi tehtävän tarkastuksen ja testauksen saa tehdä työvälineen rakentee-seen ja käyttöön perehtynyt pätevä henkilö Tarvittaessa käytetään ulkopuolista asian-tuntijaa

Käyttöasetuksessa on lisäksi erityisiä vaa-timuksia erityyppisten nostavien koneiden tarkastuksista ja tarkastajien pätevyyksistä

Työnantajan on opastettava työntekijöitä koneiden ja työvälineiden turvalliseen käyt-töön sekä huolehdittava siitä, että työn-tekijät ovat tietoisia itse käyttämiensä ja työympäristössään olevien koneiden ja työ-välineiden aiheuttamista vaaratekijöistä

Opastuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota koneiden vaarakohtiin, huolto- ja korjaustöiden turvallisuuteen sekä toimin-taan häiriötilanteissa Koneiden käytössä sekä huolto- ja korjaustöissä on huolehdit-tava odottamattoman käynnistyksen es-tosta ja siitä, ettei tarkoituksellisestakaan käynnistyksestä aiheudu vaaraa

Jos konetta säätö- ja huoltotoimenpiteen aikana joudutaan käyttämään niin, että turvalaitteet on kytketty pois, on tällaista tilannetta varten oltava käyttötapa, jonka käyttöön tarvitaan erillinen avain

SähköturvallisuusSähkölaitteiden suunnittelu, rakentaminen, korjaus ja huolto edellyttävät sähköalan asiantuntemusta Näitä töitä saavat tehdä vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TU-KES) sähköurakoitsijarekisteriin rekisteröi-dyt sähköalan ammattilaiset

Sähköturvallisuuden kannalta on tärkeää, että työssä käytettävät sähkölaitteet ja -johdot sekä pistorasiat ovat ehjiä Sähkö-johtojen asettelussa ja järjestelyssä tulee huolehtia siitä, että johdot on suojattu me-kaanisilta vaaroilta ja että ne eivät aiheuta haittaa työpaikalla liikkuville Asettelussa tulee käyttää kaapelihyllyjä Sähkökeskusti-lat on pidettävä siisteinä ja edustat vapaina

Työskenneltäessä kosteissa, räjähdysvaa-rallisissa tai ahtaissa johtavissa tiloissa sähkölaitteilta ja sähkötyökaluilta edellyte-tään erityisvaatimuksia

Turvallinen kone työpaikalla, Työturvallisuus- keskus 2015

Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmu-kaisuudesta 1016/2004, konelaki.

Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta 400/2008, koneasetus.

Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008, käyttö-asetus.





Fysikaaliset tekijätTyöpaikalla esiintyviä fysikaalisia tekijöitä ovat melu, tärinä ja lämpöolot sekä säteilyt ja sähkömagneettiset kentät Fysikaaliset tekijät liittyvät työssä käytettäviin koneisiin, laitteisiin ja työvälineisiin Näiden tekijöiden työntekijöille aiheuttamien terveysvaarojen ennaltaehkäisyssä ensisijaista on vähentää riskiä työympäristöön ja laitteisiin kohdistu-villa teknisillä toimenpiteillä ja viimeisimpä-nä keinona on henkilönsuojainten käyttö

MeluMelu on häiritsevää tai kuulolle haitallista ääntä Voimakkuudeltaan, taajuudeltaan ja kestoltaan terveydelle haitallinen melu voi aiheuttaa kuulovamman Melu on yleisin am-mattitaudin aiheuttava tekijä

Äänen voimakkuuden yksikkö on desibeli (dB) Melu voi olla tasaista melua tai impuls-simelua Melu on tasaista, kun sen vaihtelu on alle 6 desibeliä Melu määritellään im-pulssimeluksi, jos se sisältää alle sekunnin kestäviä meluhuippuja, jotka ovat yli 15 desi-beliä taustamelua voimakkaampia Impuls-simelun kuulovaurioriski on suurempi kuin tasaisen melun Impulssimelun sisältämän painehuipun voi aiheuttaa kappaleiden is-keytyminen, kaasujen laajeneminen ja säh-köpurkaukset Melun voi aiheuttaa esimer-kiksi ampuminen tai MIG-hitsaus

Melu vaikuttaa korvan lisäksi moniin fysiolo-gisiin toimintoihin, kuten sydämen lyöntiti-heyteen, verenpaineeseen ja hengitystihey-teen Melu voi olla myös yleisesti häiritsevää ja vaikuttaa keskittymiskykyyn ja uneen

Melun toiminta- ja raja-arvotLainsäädännössä niin sanotussa, meluase-tuksessa on määritelty työssä esiintyvälle tasaiselle melulle ja impulssimelulle toimen-piderajat Melualtistuksen arviointi perustuu pääsääntöisesti päiväannokseen

Alempi toiminta-arvo:n 80 dB(A), arvioidaan ilman kuulonsuojain-

tan impulssimelun äänenpainetason huippu-

arvo 135 dB(C)

Jos työntekijän melualtistus ylittää alem-man toiminta-arvon, työnantajan on varat-tava työntekijän käyttöön henkilökohtaiset kuulonsuojaimet Työntekijällä on lisäksi oikeus päästä kuulontutkimukseen

Ylempi toiminta-arvo:n 85 dB(A), arvioidaan ilman kuulonsuojaintan impulssimelun äänenpainetason huippu-

arvo 137 dB(C)

Jos työntekijän melualtistus ylittää ylem-män toiminta-arvon, työntekijän on käytet-tävä kuulonsuojaimia Melun vaara-alueet on merkittävä, ja niille pääsyä tulee tarpeen mukaan rajoittaa Lisäksi työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma Ohjelmas-sa selvitetään syyt toiminta-arvon ylittymi-seen ja asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet melualtistuksen vähentämiseksi Toimenpi-teet voivat olla teknisiä tai työjärjestelyihin liittyviä

Raja-arvo:n 87 dB(A), arvioidaan kuulonsuojaimen

kanssan impulssimelun äänenpainetason

huippuarvo 140 dB(C)

Jos altistuminen ylittää raja-arvon 87 dB, työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon

Häiritsevä meluHyvä ääniympäristö on sellainen, joka ei haittaa työntekoa Ääniympäristön häirit-sevyys riippuu enemmän tilannetekijöistä kuin melun fysikaalisista ominaisuuksista Tilannetekijöitä ovat työn vaatima keskit-tymistarve, työntekijän mieliala, väsymys


ja ulkoiset paineet Melun häiritsevyyteen vaikuttavat myös yksilölliset ominaisuudet, kuten meluherkkyys, kuulonalenema tai jännitteisyys Eniten häiritsevät puhe, puhe-linten soittoäänet ja käytävillä kävely, konei-den tai liikenteen äänet haittaavat yleensä vähemmän

Avotoimistoissa koetaan usein akustiikkaan liittyviä ongelmia Näihin tulee löytää ratkai-sut suunnitteluvaiheessa Akustisen suun-nittelun tavoitteena on luoda olosuhteet, jossa keskittyminen työpisteessä ja sen lä-heisyydessä on helppoa

Keskittymistä vaativan yksilötyön teke-minen edellyttää tilaa, jossa ympäröivistä puheäänistä ei saa selvää Puheäänten vai-mennus voidaan toteuttaa nimeämällä tila hiljaisen työn vyöhykkeeksi tai tekemällä tilan huoneakustiikka sellaiseksi, että vain lähityöpisteistä kuuluvat äänet erottuvat ja kauempaa kuuluvat eivät

Hyvän avotilan akustiikan apuvälineitä ovat: n absorptio kattoon ja seiniinn korkeat sermit (170 cm), lasit yläosaann tekstiilimatotn kulkureittien ja taukotilojen äänieristys

ja sijaintin äänieristetyt vetäytymishuoneet ja

puhelinkopitn toimistoetiketti

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemi-sesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 85/2006

TärinäTärinä on kappaleen edestakaista liikettä Käsitärinällä tarkoitetaan työkalusta käteen siirtyvää tärinää Käsityökalujen käyttö on merkittävin käsitärinäaltistuksen aiheutta-ja Kokokehotärinä on tärinää, joka siirtyy työkoneiden ja ajoneuvojen alustoista tai istuimista ihmiseen

Automaation ja koneiden tuotekehityksen myötä tärinän aiheuttamat ammattitaudit ovat vähentyneet huomattavasti Tyypilli-siä käsitärinäoireita ovat valkosormisuus, sormien puutuminen ja tunnottomuus sekä puristusvoiman heikkeneminen Kokoke-hontärinä lisää alaselän oireita

Tärinäasetuksessa on asetettu toiminta-arvoksi käsitärinälle 2,5 m/s² ja kokokehon tärinälle 0,5 m/s² Raja-arvo on käsitärinälle 5 m/s² ja kokokehotärinälle 1,15 m/s²

Jos altistus ylittää toiminta-arvon, työn-antajan on laadittava tärinäntorjuntaohjel-ma, joka on sisällöltään samanlainen kuin meluntorjuntaohjelma Jos altistus ylittää raja-arvon, tulee ryhtyä välittömästi toi-menpiteisiin altistuksen vähentämiseksi alle raja-arvon Raja-arvon voi hetkellisesti ylit-tää, mikäli altistus vaihtelee huomattavasti työvaiheittain

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemi-sesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta 48/2005

LämpöolotTyöympäristön lämpöoloilla tarkoitetaan kylmiä ja kuumia työoloja ja lämpöviihty-vyyttä Lämpöolot muodostuvat lämpötilan lisäksi ilmankosteudesta, ilmanliikkeestä ja lämpösäteilystä Lämpöoloihin vaikuttavat myös henkilön elimistön lämmöntuotanto eli työn raskaus ja suoritustapa sekä vaatetus Lisäksi yksilölliset erot vaikuttavat lämpö-viihtyvyyteen

Lämpöoloja koskevia velvoittavia raja-arvo-ja ei ole asetettu Työsuojeluviranomainen on kuitenkin laatinut suositusarvot työn raskauden mukaan ilman lämpötilalle ja vir-tausnopeudelle:




Ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla 30–50 prosenttia

KuumatyöSiirtymisrajana lämpöviihtyvyysalueelta kuumatyöhön pidetään +28 °C:ta Kuuma-altistuminen voi alkaa alemmissakin lämpö-tiloissa, jos työ on erittäin raskasta

Kuumatyön haittojen torjuntakeinoja ovat:n kuumien kappaleiden, putkistojen ja

prosessien eristysn työtilojen jäähdytysn työpisteen jäähdytysn henkilökohtaiset suojavälineetn altistusajan pienentäminen, tauotus

Työsuojeluviranomainen on antanut suo-situksen kuumatyön tauotukseen Suosi-tuksen mukaan yli 28 °C lämpötilassa tulee tunnissa pitää 10 minuutin tauko tai työs-kentely viileämmässä tilassa ja yli 33 °C läm-pötilassa vastaavasti 15 minuutin tauko tai työskentely viileämmässä tilassa

KylmätyöElimistön lämpötila alkaa laskea kylmätyös-sä, kun lämmöntuotto ei pysty korvaamaan lämmönluovutusta Kylmähaittoja alkaa esiintyä alle 10 °C:n lämpötiloissa

Kylmätyön haittojen torjuntakeinoja ovat:n altistusajan pienentäminen, tauotusn työtilan, työpisteen tai työvälineen

lämmittäminen

n voimakkaiden ilmavirtausten estäminen työpisteessä

n eristetyt työvälineet, seisonta-alustat ja istuimet

n kerrospukeutuminen

Kylmätyössä ei ole raja-arvoja, joita voitai-siin käyttää terveysvaaran arviointiin Joil-lakin ammattialoilla on työehtosopimuksis-sa asetettu pakkasrajat ulkotyöhön

Jos työtä tehdään poikkeuksellisen kuumis-sa tai kylmissä lämpötiloissa, työterveys-huollon tulee arvioida työpaikkaselvityk-sessä terveystarkastusten tarve ja tehdä tarvittaessa työntekijöille terveystarkas-tukset määräajoin

LämpöviihtyvyysLämpöviihtyvyys kuvaa ihmisen tyytyväi-syyttä ympäristön lämpötiloihin Lämpötilan vaikutus viihtyvyyteen ja sairastavuuteen ja niiden myötä työn tuottavuuteen on kiis-taton Ihmisen suorituskyky heikkenee noin 2 prosentilla jokaista 25 °C:n ylittävää lämpöastetta kohden Matalat lämpötilat vaikeuttavat kädentaitoja vaativien tehtä-vien suoritusta Lämpötila-aluetta 21–25 °C pidetään lämpöviihtyvyyssuosituksissa miellyttävänä

Epäviihtyvyyttä aiheuttaa myös veto Veto johtuu huoneilmaa viileämpänä virtaavasta ilmasta Vedon tuntemus kasvaa, kun ilman lämpötila laskee alle 20°C lämpötilaan Jos toimistohuonetta jäähdytetään tuloilmalla,

Työn luokitus Lämpötilasuositus Ilman liike

kevyt istumatyö 21–25 oC alle 0,1 m/s

muu kevyt työ 19–23 oC alle 0,1 m/s

keskiraskas työ 17–21 oC alle 0,5 m/s

raskas työ 12–17 oC alle 0,7 m/s


pienetkin poikkeamat tuloilmasuihkun ja huoneen keskimääräisen lämpötilan välillä koetaan vetona

Sisätiloissa kuuma-, kylmä- ja vetohaittojen torjunta edellyttää monien yksittäisten te-kijöiden hallintaa Kylmät ilmavirtaukset on pyrittävä poistamaan työpisteistä ja työs-kentelyalueilta sisätiloissa

Kylmä- ja vetohaittoja on yleisimmin sellai-sissa työtiloissa, joissa on isoja ovia Paikal-lisia vetohaittoja syntyy myös puutteellises-ta ilmanjaosta

Säteilyt Säteilyt jaetaan ionisoivaan ja ionisoimatto-maan säteilyyn Ionisoimatonta säteilyä on ultraviolettisäteily, näkyvä säteily eli valo, infrapunasäteily ja lasersäteily Radioaktii-viset aineet lähettävät ionisoivaa säteilyä Lisäksi ionisoivaa säteilyä tuottavat esi-merkiksi röntgenlaitteet Säteilyä käytetään hyödyksi terveydenhuollossa, teollisuudes-sa ja tutkimustyössä Säteilyn käytön on oltava hyväksyttävää, ennalta suunniteltua ja turvallista

UltraviolettisäteilyIonisoimattoman säteilyn vakavimmat terveyshaitat aiheutuvat auringon ultra-violettisäteilylle (UV) altistumisesta Suurin keinotekoiselle UV-säteilylle altistuva työn-tekijäryhmä ovat hitsaajat Laboratorioti-loissa lyhytaaltoista UV-säteilyä käytetään bakteerien ja muiden mikro-organismien tuhoamiseen

Auringon UV-säteilyltä suojautumiseen on kiinnitettävä huomiota ulkona työskennel-täessä Tehokas suojauskeino voimakasta auringonsäteilyä vastaan on vaatteiden ja päähineiden sekä aurinkolasien käyttö

Sisätiloissa UV-säteilylähteet eristetään muusta työympäristöstä sijoittamalla ne erilliseen tilaan tai asettamalla suojaseinä-miä työkohteen ympärille esimerkiksi hit-saus- ja leikkaustyössä

InfrapunasäteilyVoimakkaalle infrapunasäteilylle altistuvat metalli-, valimo- ja lasiteollisuuden työn-tekijät kuumennus- ja sulatusuunien lähellä sekä valssaamoissa, joissa käsitellään heh-kuvia metalleja

Kun infrapunasäteily absorboituu silmään, voi seurauksena olla mykiön samentuma

Infrapunasäteilyn torjunnassa käytetään heijastekalvoja ja -verhoja, joiden hyöty pe-rustuu siihen, että ne heijastavat ja absor-boivat säteilyä

LasersäteilyLasersäteilyä käytetään muun muassa materiaalien leikkaukseen, hitsaukseen ja pintakäsittelyyn Laserin etuna on suuren lämpöenergian kohdentaminen pienelle alu-eelle

Lasersäteilyn teho ei vaimene etäisyyden kasvaessa samalla tavoin kuin valon ja mui-den optisten säteilyjen Lasersäteily ei tun-keudu syvälle kudokseen, ja sen aiheutta-mat haittavaikutukset kohdistuvat pääosin ihoon ja silmän eri osiin Jos lasersäde osuu silmään ennen kuin silmän sulkeutumisref-leksi toimii, voi seurauksena olla palautu-maton vaurio

Työnantajan pitää olla selvillä työpaikalla käytettävien laserlaitteiden turvallisuus-luokista, koska velvoitteet perustuvat niihin Laserlaitteiden turvallisuusluokat ovat 1, 1M, 2, 2M, 3R, 3B ja 4, joista luokan 4 laserit ovat vaarallisimmat


RadonRadon on asuntojen ja työpaikkojen sisäil-massa esiintyvä näkymätön ja hajuton jalo-kaasu Rakennuksen alla oleva maaperä on tärkein radonin lähde Pitkäaikainen oleske-lu korkeassa radonpitoisuudessa lisää mer-kittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään

Säteilylaki velvoittaa työnantajat tekemään radonmittauksen työpaikalla, jos on perus-teltua olettaa, että työtilan radonpitoisuus on laissa säädettyä radonpitoisuuden vii-tearvoa suurempi Tavoitteena on suojata ihmisten terveyttä säteilyn aiheuttamilta haitoilta Suomalaisten keskimääräisestä säteilyaltistuksesta suurin osa tulee sisä-ilman radonista

Työtilojen radonpitoisuudet on selvitettävä ainakin seuraavissa tapauksissa:n Kaikissa osittain tai kokonaan maan alla

sijaitsevissa työtiloissa n Alueilla, joissa aiemmin mitatuista radon-

pitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 prosenttia on suurempi kuin viitearvo 300 Bq/m³ Säteilyturvallisuuskeskus (STUK) ylläpitää luetteloa näistä alueista

n Työpaikoilla, jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla koko maassa

n Talousvettä toimittavassa laitoksessa, jonka käyttämä vesi ei ole peräisin yksin-omaan pintavesimuodostumasta ja pää-see kosketuksiin sisäilman kanssa

Helpointa radonin torjuminen on rakennuk-sen rakennusvaiheessa, mutta sisäilman korkeaa radonpitoisuutta voidaan alentaa myös esimerkiksi radonimurilla

Radonmittauksen voi tilata toimijalta, joka käyttää Säteilyturvakeskuksen hyväksymää mittausmenetelmää

Radon työpaikoilla,

Säteilyturvallisuuskeskuksen (STUK) verkkosivut

Säteilyn käytön turvallisuusSäteilyturvakeskus STUK valvoo säteilyn käyttöä Säteilyaltistuksen seurantaan ku-luu altistusolosuhteiden tarkkailu ja työn-tekijöiden henkilökohtainen annostarkkailu Altistusolosuhteiden tarkkailulla varmis-tetaan, että työympäristö on turvallinen Annostarkkailulla mitataan ja määritellään säteilyn yksittäiselle työntekijälle aiheutta-maa säteilyannosta Henkilökohtaisen an-nostarkkailun on perustuttava hyväksytyn annosmittauspalvelun suorittamiin henkilö-kohtaisiin mittauksiin

Säteilytyöntekijät jaetaan kahteen luokkaan (A tai B) Luokittelun perusteena on arvio työstä aiheutuvasta säteilyaltistuksesta ja mahdollisesta altistuksesta Säteilyluok-kaan A kuuluville työntekijöille on aina jär-jestettävä annostarkkailu, usein se on tar-koituksenmukaista myös säteilyluokkaan B kuuluville Säteilytyöntekijöiden luokittelus-ta eri luokkiin on annettu tarkemmat ohjeet valtioneuvoston asetuksessa ionisoivasta säteilystä Kaikki työntekijöiden säteilyan-nokset tallennetaan STUKin ylläpitämään annosrekisteriin STUK tekee myös tarkas-tuksia säteilynkäyttöpaikoilla

Säteilylaki 859/2018

Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 1034/2018

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemi-seksi optiselle säteilylle altistumisesta aiheutuvil-ta vaaroilta 146/2010

https://www.stuk.fi/stuk-valvoo/luonnonsateilylle-altistava-toiminta/radon-tyopaikoilla





Sähkömagneettiset kentätSähkömagneettisten kenttien syntymiseen tarvitaan sähkövirtaa tai voimakasta kes-tomagneettia Voimakkaita kenttiä syntyy laitteista, jotka käyttävät suuria virtoja ja tehoja

Suurimmassa osassa työpaikkoja, kuten toimistotyössä, ei ole merkittävää altistusta aiheuttavia sähkömagneettisten kenttien lähteitä Vaaroille erityisen alttiita työnteki-jöitä voivat olla henkilöt, joilla on aktiivinen tai passiivinen metallia sisältävä implantti tai jotka ovat raskaana Käytännöllinen tapa varmistaa raskaana olevien turvallisuus oli-si rajoittaa heidän altistumisensa suuruus väestöä koskevien suositusten mukaisesti Esimerkiksi toimistotyössä altistuminen on lähes aina alle väestösuositusten

Suurtaajuuslaitteiden hajasäteilyn raja-arvot Suurtaajuuslaitteita ovat esimerkiksi suurtaajuuskuumentimet, joita käyte-tään muovien hitsauksessa Lisäksi suur-taajuuslaitteita käytetään puutuotteiden valmistuksessa (muotopuristimet, levy-puristimet sekä palkkien ja parkettilevyjen liimauskoneet)

Hajasäteilyn sähkökentän voimakkuudel-le ja magneettikentän voimakkuudelle on annettu raja-arvo Sen suuruus riippuu päi-vittäisestä altistusajasta Työnantajan on huolehdittava siitä, että asiantuntijalaitos tarkastaa suurtaajuuslaitteen ja mittaa sen aiheuttaman hajasäteilyn ennen kuin se ote-taan käyttöön

Työkäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistajien velvollisuudet Koneen valmistajan on huolehdittava siitä, että koneen ei-toivotut säteilypäästöt eivät aiheuta haittaa ihmisille Lisäksi koneen toi-minnallisia ionisoimattomia säteilypäästöjä on rajoitettava säädön, käytön ja puhdistuk-sen aikana

Valmistajan on koneen mukana olevissa oh-jeissa annettava tiedot koneen käyttäjään ja muihin altistuviin henkilöihin kohdistuvasta ionisoimattomasta säteilystä, esimerkiksi sähkömagneettisista kentistä

Työnantajan pitää ottaa sähkömagneettis-ten kenttien merkityksen arvioinnissa huo-mioon aktiiviset kehonsisäiset lääkinnälliset laitteet, joita hän tietää työntekijöillä ole-van

Työnantajan on lisäksi huolehdittava siitä, että suurtaajuuslaitteen käyttäjällä on lait-teen turvallisen käytön kannalta tarpeelli-nen koulutus ja laitteen käyttö- ja huolto-ohjeet ovat työpaikalla käyttäjien saatavilla ja ymmärrettävissä

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemi-seksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta 388/2016

Käytännön opas sähkömagneettisten kenttien aiheuttamien vaarojen hallintaan työpaikalla, Sosiaali- ja terveysministeriö 2016

Kemialliset tekijätKemikaaliturvallisuus työpaikalla perustuu siihen, että tiedetään mitä kemikaaleja on käytössä sekä tunnetaan niiden ominai-suudet ja käyttöön liittyvät vaarat Lisäksi työpaikalla on selvitettävä, syntyykö työ-prosesseissa tai materiaaleja työstettäessä kemiallisia altisteita, jotka voivat sisältää terveydelle haitallisia aineita Altisteet ovat kaasuja, höyryjä tai kiinteitä hiukkasia tai näiden seoksia, kuten hitsaushuuruja, pako-kaasuja, pölyjä ja käryjä

Kemiallisten aineiden aiheuttamat vaarat riippuvat niiden ominaisuuksista, käyttö-määristä ja -tavoista Kemikaalit voivat ai-heuttaa vaaraa terveydelle ja ympäristölle ja niihin voi liittyä palo- ja räjähdysvaara


https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74950


Kemikaalin valmistaja tai maahantuoja on velvollinen selvittämään kemikaalin ominaisuudet ja käyttöön liittyvät vaarat Valmistaja tai maahantuoja on velvoitet-tu huolehtimaan vaarallisten kemikaalien asianmukaisista pakkausmerkinnöistä ja antamaan työpaikalle kemikaalin käyttötur-vallisuustiedotteen

Kemikaalien turvallinen käyttö työpaikalla edellyttää, että käytössä olevat kemikaalit on luetteloitu ja että niiden ominaisuuksista ja käyttöturvallisuudesta on omaksuttu tur-vallisen työskentelyn kannalta tarpeellinen tieto Ajan tasalla oleva kemikaaliluettelo, käyttöturvallisuustiedotteet ja asianmukai-set pakkausmerkinnät antavat tärkeimmät lähtötiedot kemiallisten tekijöiden arvioin-tiin

Kemikaaleja valittaessa tavoitteena on mahdollisimman vaaraton ja käyttötarkoi-tukseensa sopiva tuote Myös kemikaalien käytössä syntyvän jätteen, kuten pakkaus-jätteen ja likaantuneiden työvälineiden, määrä ja käsittely tulee ottaa huomioon

Kemikaalit tulee hankkia keskitetysti Näin vältetään rinnakkaisten tuotteiden hankinta samaan käyttötarkoitukseen ja pystytään luetteloimaan käytössä olevat kemikaalit te-hokkaasti Keskitetyllä hankinnalla on myös taloudellista merkitystä, kun vältytään tur-hien aineiden hankinnalta ja varastoinnilta

Henkilönsuojaimia, kuten suojakäsineitä ja hengityksensuojaimia, hankittaessa on varmistettava, että ne soveltuvat aiottuun käyttötarkoitukseen ja että niitä käytetään ohjeiden mukaisesti

Kemikaalien luettelointiKemikaaliluetteloon merkitään kaikki työ-paikalla käytössä olevat kemikaalit kauppa-nimensä mukaisessa aakkosjärjestyksessä Luetteloon merkitään kemikaalien luokitus-

tiedot ja tieto käyttöturvallisuustiedotteen saatavuudesta Luokitustiedoilla tarkoite-taan varoitusmerkkejä ja vaaralausekkeita sekä mahdollisia erityistä vaaraa aiheutta-via ominaisuuksia Kemikaaliluetteloon tu-lee merkitä myös kemikaalin käyttötarkoitus ja käyttöpaikat sekä arviot käyttö- ja varas-tointimääristä

KäyttöturvallisuustiedoteKäyttöturvallisuustiedote sisältää olen-naiset tiedot kemikaalin ominaisuuksista, vaaroista, terveysvaikutuksista sekä turval-lisesta varastoinnista, käsittelystä ja hävit-tämisestä

Tiedotteen laatii kemikaalin valmistaja, ja-kelija tai muu toimija, joka vastaa kemikaalin markkinoille luovuttamisesta Käyttöturval-lisuustiedote toimitetaan työpaikalle ensim-mäisen kemikaalitoimituksen yhteydessä

Työpaikalla käyttöturvallisuustiedotteesta on tärkeä tuntea ainakin ne kohdat, joista il-menevät tuotteen vaaralliset ominaisuudet, ensiapuohjeet, altistumisen ehkäiseminen ja vaadittavat henkilönsuojaimet Näiden tietojen perusteella on syytä laatia tiiviste-tyt kemikaalikortit työpaikalla käytettävistä tuotteista

Käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaali-luettelo tai niiden jäljennökset on toimitet-tava sopivalla tavalla työpaikan työsuojelu-valtuutetulle

Kemikaalien merkinnätCLP-asetus säätää, että kemikaalien toimit-tajien on kerrottava käyttäjille vaarallisiksi luokiteltujen aineiden ja seosten vaaroista käyttämällä vakiomerkintöjä

Työpaikalla on huolehdittava vaarallisten kemikaalien asianmukaisista merkinnöistä, jos kemikaaleja siirretään alkuperäisistä pakkauksista toisiin astioihin


Kemiallisten tekijöiden altistumisen arviointiTyönantajan on tunnistettava ja arvioitava kemiallisista tekijöistä työntekijöiden ter-veydelle mahdollisesti aiheutuvat vaarat sekä eriteltävä ehkäisevät toimenpiteet ja suojelutoimenpiteet

Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös sa-tunnaisesti tehtävät työt, kuten puhdistus- ja korjaustyöt Altistumisen arvioinnissa käytetään tarvittaessa työhygieenisiä mit-tauksia

Tavoitteena on minimoida työpaikan kemial-listen tekijöiden aiheuttamat riskit Keskei-nen menetelmä on poistaa vaaralliset aineet käytöstä ja korvata ne vähemmän vaarallisil-la aineilla

Ensisijaisesti vaarallinen kemiallinen tekijä tai työmenetelmä on poistettava tai korvat-tava riskiltään työntekijöiden turvallisuu-delle ja terveydelle vähemmän vaarallisella tekijällä tai työmenetelmällä Jos tämä ei ole mahdollista, pienennetään riskiä tekni-sillä ratkaisuilla ja viimeisenä toimenpiteenä henkilönsuojainten käytöllä

Altistumisen arvioinnissa selvitetään työn-tekijän kemikaalialtistumisen laatu ja mää-rä Arvioinnissa kirjataan seuraavat asiat:

n ketkä altistuvat, missä altistuvat ja mille altistuvat

n altistumisaika n altistumisen luonne, jatkuva vai satunnai-

nenn altistuminen hengitysteitse, ihoaltistumi-

nen jne n roiskevaara, syttymisvaaran käytössä olevat torjuntatoimet

Kemiallisten tekijöiden terveydellisten vaa-rojen ja riskien arvioinnissa on tärkeää käyt-

tää apuna työterveyshuollon asiantuntijoita Työterveyshuollossa myös arvioidaan ja seurataan altistumisen aiheuttamia haittoja säännöllisesti erilaisilla tutkimuksilla

Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt lähes 800 aineelle ja aineryhmälle haital-liseksi tunnetun pitoisuuden HPT-arvon HTP-arvo on arvio aineen pienimmästä pi-toisuudesta, joka voi aiheuttaa vaaraa työn-tekijän terveydelle

Työhygienia – Kemialliset, biologiset ja fysikaaliset haittatekijät, Työturvallisuuskeskus 2015

Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001

HTP-arvot. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet, Sosiaali- ja terveysministeriö 2018

Biologiset tekijätTyöympäristön biologisia vaaratekijöitä ovat erilaiset mikrobit, kuten bakteerit, virukset sekä hiiva- ja homesienet

Altistuminen biologisille tekijöille voi tapah-tua hengitysteitse, ruuansulatuskanavan kautta tai suoraan verenkiertoon esimer-kiksi neulanpiston tai eläimen pureman välityksellä Elimistöön joutuessaan mikro-bit voivat aiheuttaa terveydellisiä haittoja, kuten hengitystieoireita, astmaa, nuhaa tai infektioita

Eniten biologisille tekijöille altistutaan maa- ja metsätaloudessa, energiantuotannossa, jäte- ja ympäristöhuollossa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa

Valtioneuvoston päätöksessä biologiset tekijät on jaettu neljään luokkaan niiden työntekijän terveydelle aiheuttaman vaaran perusteella Päätöksessä annetaan ohjeita biologisille tekijöille altistumisen ehkäise-

https://ttk.fi/tyohygienia_julkaisu


https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160967


mistä ja vähentämisestä sekä toiminnasta vaaratilanteissa Päätös antaa ohjeita myös terveydenhuoltoalan terävien instrument-tien aiheuttamien biologisten tekijöiden vaarojen ennakointiin ja tapaturmien estä-miseen

Työnantajan on selvitettävä ja tunnistetta-va työssä esiintyvien biologisten tekijöiden aiheuttamat vaarat ja arvioitava niiden mer-kitys työntekijöiden turvallisuudelle ja ter-veydelle Vaarojen arvioinnissa selvitetään biologisten vaarojen vaaraluokat, missä työ-vaiheissa vaaroille altistutaan ja ketkä työn-tekijät altistuvat ja missä määrin

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemi-seksi biologisista tekijöistä aiheutuvilta vaaroilta 933/2017



FYYSISET KUORMITUSTEKIJÄT

Työtehtäviin tarvitaan erilaisia fyysisiä omi-naisuuksia ja taitoja, kuten lihasvoimaa, ke-hon hallintaa, nopeutta ja tarkkuutta Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat työasennot, työliikkeet, liikkuminen ja fyysisen voiman käyttö Liiallinen fyysinen kuormitus on yh-teydessä tuki- ja liikuntaelinoireisiin Työn tulisi kuormittaa sopivasti henkilön terveys ja toimintakyky huomioon ottaen

Fyysistä toimintaa eivät ole vain liike ja työ, sitä ovat myös asennon ylläpitäminen ja tasapainon hallinta Fyysinen toiminta on myös osatekijänä laitteiden ohjaamisessa ja informaation vastaanottamisessa Tavoit-teena on käyttää voimia työtilanteessa niin, että tarvittava tulos saadaan aikaan tehok-kaasti ja sujuvasti aiheuttamatta liiallista kuormittumista tai väsymystä tai vaurioitta-matta elimistön rakenteita

Fyysiseen kuormitukseen liittyvät keskei-sesti käsitteet toimintakyky ja työkyky Toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen fyy-sisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista Työkyvyssä on kysymys työn vaatimusten ja ihmisen toimintakyvyn väli-sestä suhteesta

Työterveyshuolto on erityisesti ihmisen tun-tija, jolla on ammattitaitoa arvioida, mikä on kuormittavaa tai terveellistä ihmiselle Työterveyshuollolla on työpaikkaselvitysten ja sairaustietojen perusteella myös käytän-nön kokemusta siitä, millainen ympäristö, työtapa tai -väline voi aiheuttaa haitallista kuormittumista

Työterveyshuollon asiantuntemusta kan-nattaa hyödyntää työtilojen suunnittelussa hankkeiden alusta pitäen, sillä alkuvaiheesta lähtien tehdään merkittäviä ratkaisuja ihmi-sen toiminnan kannalta Työtilojen suunnit-telussa on tärkeää ottaa huomioon esteet-tömyys Esteettömällä työpaikalla työtiloja voidaan muunnella erilaisten työntekijöiden tarpeiden mukaan Esteettömyys mahdollis-taa myös osatyökykyisten työnteon ammat-titaitonsa ja edellytystensä mukaisesti

Työpaikan fyysinen ympäristö suunnitellaan niin, että ihmisen on hyvä olla Myös työsuo-jelun toimintaohjelman on hyvä sisällyttää tarvittavat ergonomiset kehityshankkeet

ErgonomiaFyysistä toimintakykyä tuetaan tekniikan ja toiminnan sovittamisella ihmiselle eli työpaikan ergonomisilla ratkaisuilla Ergo-nomia on ihmisen ja toimintajärjestelmien vuorovaikutuksen tutkimista ja kehittämis-tä Ergonomiassa tarkastellaan työtä koko-naisvaltaisesti fyysisestä, psyykkisestä, so-siaalisesta ja kognitiivisesta näkökulmasta ja sen avulla parannetaan työntekijän turval-lisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä työn häiriötöntä ja tehokasta sujuvuutta

Työtilojen ja työprosessien suunnitteluTyön fyysiseen kuormittavuuteen vaikute-taan huolehtimalla tilojen ja työprosessien hyvästä suunnittelusta ja käytettävien ka-lusteiden ja työvälineiden ergonomiasta sekä tarkoituksenmukaisuudesta Kuormi-tusta voi vähentää työpisteen säädöillä ja vaihtelemalla työtapoja Työvälineiden ja ka-lusteiden tulee olla säädettävissä erikokois-ten työntekijöiden tarpeiden mukaan


Hyvän työpisteen ominaisuuksia: n Työasento on tasapainoinen tai

hyvin tuettu ja sitä voi vaihdella vapaasti

n Työpisteessä voi liikkua vapaasti ja perusasentoa voi vaihdella, esi-merkiksi vuorotellen voi istua ja seistä

n Työntekijöiden mitat ja mittojen erot on otettu huomioon

n Laitteiden käyttö ei vaadi liikaa voimaa

n Laitteita on helppo käyttää vir-heettömästi

n Työntekijä saa tarvitsemansa tie-don helposti ja varmasti

n Työtila ja muut järjestelyt sallivat kommunikoinnin työntekijöiden kesken

n Ympäristötekijät, kuten valaistus, lämpötila ja ääniympäristö, ovat ihmiselle sopivia ja myös työtehtä-vän vaatimusten mukaisia

n Työpisteessä ei ole tapaturmia ai-heuttavia tekijöitä

n Työpiste on helppo pitää siistinä

omaksumista Töiden sisältöjä kehittämällä voidaan vaikuttaa toistuviin yksipuolisiin työliikkeisiin Työn monipuolistaminen esi-merkiksi työkierron avulla antaa vaihtelua työpäivään ja muutosta työn aiheuttamaan rasitukseen

Työn tauotus on tärkeää Erityisen tärkeää se on työssä, joka sisältää jatkuvia toisto-liikkeitä, nostamista ja kantamista

Työasennot ja työliikkeetTyöasentoja ja -menetelmiä suunniteltaessa tulee välttää nivelten ääriasentoja ja tois-puolista ja yksipuolista kuormitusta Pitkään samanlaisena jatkuva työasento voi aiheut-taa staattista, pysyvää lihasjännitystä ja sen seurauksena erilaisia oireita ja kiputiloja

Haitallisten työasentojen ohella myös ulkoi-set olosuhteet, kuten veto ja kylmyys, vai-kuttavat elimistön kuormittumiseen Kaik-kia hankalia työasentoja ja työliikkeitä ei voida poistaa Ensisijaisesti tulee vähentää niiden toistoja ja ajallista kestoa liikuntaeli-mistön ylikuormittumisen välttämiseksi

SeisomatyöPaikallaan seisominen rasittaa alaraajo-jen lihaksia ja verenkiertoa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kävely ja liikku-minen

Seisomatyötä on hyvä monipuolistaa mah-dollisuuksien mukaan istumatyöllä ja mah-dollistaa istuminen taukojen aikana Sei-saaltaan tehtävässä työssä voidaan käyttää hyväksi erilaisia seisomatukia

Seisomatyöpisteeseen suositellaan alus-taksi kumimattoa selän ja alaraajojen hai-tallisen kuormituksen vähentämiseksi Seisoma-asennon etuna on hyvä ulottuvuus ja mahdollisuus käyttää voimaa tehokkaam-min kuin istuessa

Kun eri työtehtävät liittyvät toisiinsa, on tär-keää suunnitella työtilat ja -järjestelyt siten, että eri toiminnot ovat lähellä toisiaan ja ta-varoiden kuljettamista on mahdollisimman vähän

Työtilojen ahtaus ei saa johtaa siihen, että joudutaan tarpeettomasti työskentelemään huonoissa työasennoissa esimerkiksi selkä kumarassa tai kiertyneenä

Perehdyttämisellä ja työnopastuksella edis-tetään oikeiden työasentojen ja -liikkeiden


IstumatyöIstumatyö kuormittaa elimistöä yksipuoli-sesti ja liian vähän, erityisesti siinä kuormit-tuvat selkä, niska ja kaularanka

Istumatyötä on hyvä pyrkiä monipuolista-maan seisomista ja liikkumista sisältävillä työtehtävillä Istumatyö on energian kulu-tukseltaan kevyttä Siihen liittyy kuitenkin monenlaisia ergonomisia ongelmia, esimer-kiksi pitkään samassa asennossa tehtävä työ, yläraajojen yksipuoliset, nopeat liikkeet tai tarkan näkemisen vaatimukset

Käsin tehtävät raskaat nostotLainsäädännössä ei ole määritelty kilorajoja nostettavan taakan painolle Taakkojen kä-sittelyn aiheuttamat riskit tulee aina arvioi-da kokonaisuutena, sillä paino on vain yksi osatekijä Käsin tehtävien nostojen vaarojen arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja ovat:n nostamisen kesto ja toistuvuusn taakan paino, koko, muoto, käsiteltävyys

ja vakausn työskentelyalueen koko, työskentely-

pinnan liukkaus ja epätasaisuus, n työskentelytason korkeus, lämpötila,

kosteus, ilmanvaihton työasentojen ja työliikkeiden ergonomia,

kehon käyttön taakan sijainti vartaloon nähden, oikeat

nostoasennotn nostoapuvälineiden tai muun nostoavun

saatavuusn työntekijän henkilökohtaiset ominaisuu-

det, työkokemus, lihasvoima

Käsin tehtävä nostaminen turvalliseksi ja terveelliseksi, Työturvallisuuskeskus 2018

n


PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT

Psykososiaaliset kuormitustekijät liittyvät työn sisältöön, työjärjestelyihin ja työyh-teisön toimivuuteen Ne ovat kytköksissä työhön tai työoloihin riippumatta siitä, kuka työtä tekee Käytännössä nämä tekijät voi-vat mennä toistensa kanssa osittain pääl-lekkäin, esimerkiksi epäonnistuneet työjär-jestelyt johtavat työyhteisön ongelmiin tai toimimaton työyhteisö haittaa mielekkäiden työn sisältöjen muotoutumista Osa kuormi-tustekijöistä on yhteisiä kaikille työpaikoille, osa puolestaan tyypillisempiä joillakin toimi-aloilla tai joissakin työtehtävissä

Työn sisältöön liittyviä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi:n työnteon jatkuvat keskeytyksetn työn sirpaleisuusn erityinen vaatimus valppauteenn työn yksitoikkoisuusn ammattitaitoon nähden liian vaativa tai

liian helppo työn työssä ei ole mahdollisuutta uuden oppi-

miseen tai työ vaatii nopeasti uuden oppi-mista ja vanhasta poisoppimista

n emotionaalisesti vaativat vuorovaikutus-tilanteet asiakkaiden kanssa

n väkivallan uhka

Työjärjestelyihin liittyviä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi:n epäselvät tai ristiriitaiset tavoitteetn epäselvä tehtävänkuva tai työnjakon liian vähäinen tai liiallinen työmäärän puutteelliset, epätarkoituksenmukaiset

tai toimimattomat laitteet tai työvälineetn kohtuuton aikapainen työajoista tai työhön sidonnaisuudesta

johtuvat haittatekijät

Työyhteisöön toimivuuteen liittyviä kuormi-tustekijöitä ovat esimerkiksi :n riittämätön tiedonkulku tai muu viestintän huono työilmapiiri, toimimaton vuorovai-

kutus tai yhteistyön yksintyöskentelyn eristäminen fyysisesti tai sosiaalisestin puutteelliset toimintamallit tai pelisään-

nöt, toimintamallien ja sovittujen peli-sääntöjen laiminlyönti

n vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin ratkaisuihin

n puutteellinen esimieheltä tai työtovereil-ta saatava tuki ja arvostus

n työyhteisön sisäiset ristiriita- ja konflikti-tilanteet

n epäoikeudenmukainen tai syrjivä kohtelun häirintä Myös epävarmuudessa eläminen on monis-ta ihmisistä kuormittavaa Epävarmuus voi liittyä muun muassa omaan asemaan työyh-teisössä, osaamiseen tai työn jatkumiseen Monesti muutostilanteet lisäävät kuormi-tuksen kokemuksia, sillä muutokset ja en-nen kaikkea niiden moninaisuus ja nopeus heikentävät työn hallintaa

TietotyöTietointensiivisiä työtehtäviä erityisesti asiantuntijatyössä kuvaavat vastuullisuus, haastavuus, projektikohtaisuus ja luovuus Nämä tekijät yhdistettyinä tietotyötä teke-vien vahvaan työhön sitoutumiseen saat-tavat johtaa sellaiseen tilanteeseen, jossa työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy ja työpäi-vät venyvät kohtuuttoman pitkiksi Tällöin työntekijän hyvinvointi saattaa kärsiä


Valvomo- ja laaduntarkkailutöissä tehtävien ja päätöksenteon vaikeus yhdistyvät usein tapahtumien vähyyteen Tyypillistä on jatku-van tarkkaavaisuuden vaatimus ja vähäinen fyysinen aktiivisuus

Vaativien tehtävien suorittaminen kuormittaa työmuistia, jossa ylläpidetään ja työstetään työtehtävässä tarvittavaa tietoa Työmuis-tin kuormittuminen näyttäytyy esimerkiksi unohteluina ja oppimisen vaikeuksina

Haitallista kuormitusta voivat aiheuttaa:n tietoverkon, järjestelmien ja ohjelmien

toimimattomuuden aiheuttamat keskey-tykset ja viivästykset

n sovellusten suuri määrä ja jatkuvat muutokset

n jatkuva uuden oppiminenn päällekkäiset toiminnotn huonosti yhteen sopivat järjestelmätn keskeytykset eri kanavista sekä tarve

reagoida nopeasti

Työn tai työprosessin häiriöt liittyvät usein myös tiedon käsittelyn ongelmiin; työssä tarvittava tieto on ollut riittämätöntä tai tulkinnanvaraista Suunnittelun virheet näkyvät työn laadun heikkenemisenä, vir-heinä, tapaturmatilanteiden lisääntymise-nä, psyykkisenä kuormittuneisuutena sekä usein myös fyysisen toiminnan hankaloitu-misena

Psykososiaalisen työkuormituksen hallinta Psykososiaalisten kuormitustekijöiden tun-nistamista ja arviointia koskevat samat peri-aatteet ja prosessit kuin työpaikan muitakin vaaratekijöiden arviointia Sopiva työkuor-mitus edistää hyvinvointia, joten kuormitus ei automaattisesti ole huono asia Liiallinen tai liian vähäinen kuormitus voi muuttua ter-veydelle tai työkyvylle haitalliseksi, jos se on pitkäkestoista eikä siitä palaudu Työn vaa-

rojen arvioinnin ja selvityksen lisäksi työpai-koilla on monia toimintatapoja ja välineitä, jotka auttavat tunnistamaan psykososiaali-sia kuormitustekijöitä ja voimavaroja

Työkaluja psykososiaalisen kuormituksen arvioimiseen ovat esimerkiksi:n turvallisuushavainnotn työterveyshuollon yleiset ja kohdennetut

työpaikkaselvityksetn terveystarkastukset ja kuormituskyselytn työterveyshuollon raportit, esimerkiksi

sairauspoissaolotilastotn työilmapiirikartoitukset tai muut vastaa-

vat kyselytn työvuoroluettelo, työaikakirjanpito, työ-

ajanseurantan kehityskeskustelutn yhteinen keskustelu työhön ja sen teke-

miseen liittyvistä asioistan työtapaturma-analyysit

Jos työnantajalla ei ole psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamiseen riit-tävää asiantuntemusta, arvioinnissa tulisi käyttää ensisijaisesti työterveyshuollon asiantuntijoita

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielen-terveyden häiriöt ovat yleisimpiä pitkien sairauspoissaolojen syitä Molempien takaa saattaa löytyä yhteyksiä psykososiaalisiin kuormitustekijöihin ja työn haitalliseen kuormittavuuteen Myös työtapaturmien taustalla on usein psykososiaalisia kuormi-tustekijöitä, kuten pitkiä työvuoroja tai kireä työtahti

Psykososiaalisia kuormitustekijöitä arvioi-taessa on hyvä muistaa myös työn myön-teiset voimavaratekijät, jotka tasaavat haitallista työkuormitusta Niiden avulla on helpompi kohdata työn vaatimuksia On tär-keää, että työpaikalla tunnistetaan ja vah-vistetaan myös voimavaratekijöitä


Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden kokemus niin johtamisessa kuin kaikissa työyhteisön käytännöissä on työhyvinvoin-nin perustekijä

Yhdenvertaisuuden ja tasapuolisuuden ko-kemusta työyhteisössä edistävät seuraavat asiat:n Työntekijät tulevat kuulluksi omissa

asioissaan n Säännöt ovat samat ajankohdasta tai

yksilöstä riippumatta n Päätökset tehdään oikean tiedon perus-

teella n Yhteistoimintamenettelyn mukaisten

asioiden käsittelyssä otetaan huomioon henkilöstön näkemykset

n Päätöksiä korjataan tarvittaessa n Päätöksentekoperiaatteet ovat selvät

niille, joita päätökset koskevat

Työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kysely, Työsuojeluhallinto

Haitalliseen kuormitukseen puuttuminen Terveydelle haitallinen psykososiaalinen kuormitus voi johtaa unihäiriöihin, työuu-pumukseen tai masennukseen Sen takia on tärkeää, että esimiestehtävissä toimivat seuraavat työyhteisöään ja ovat tietoisia

sen tilasta Tarvittaessa esimiesten on hyvä ottaa puheeksi alaistensa kanssa työkuor-mitus esimerkiksi varhaisen välittämisen toimintamallin mukaisesti

Kaikki työntekijöiden kokema haitallinen kuormitus ei ole työperäistä Työn ulkopuoli-nen kuormitus voi heijastua oireiluna työpai-kalla Silloin on hyvä palata työntekijän kans-sa asioihin, jotka ovat voimavaroja työssä, ja vahvistaa niitä mahdollisuuksien mukaan Työ voi olla voimavara, joka auttaa jaksa-maan yksityiselämän haasteiden kanssa

Epäily kuormittumisesta voi tulla esimie-hen tietoon eri tavoin Esimies voi havaita sen itse, tai työntekijä voi ilmoittaa asiasta esimiehelleen Tieto kuormittumisesta voi myös tulla työnantajalle työterveyshuollolta, työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä tai työkavereilta Työntekijällä on perustel-lusta syystä mahdollisuus pyytää työter-veyshuollolta arvio työkuormituksestaan

Kuormitusepäily tulee ensin käsitellä työn-tekijän ja esimiehen kesken Tarvittaessa kumpi tahansa osapuoli voi pyytää mukaan työsuojeluvaltuutetun Mikäli kuormittumi-sen toteamisessa tarvitaan asiantuntijan apua, työnantajan tulee ensisijaisesti käyt-tää tukena työterveyshuoltoa

Työn sisältö

Työ- järjestelyt

Työyhteisön toimivuus

https://www.tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/tyoolosuhdemittarit/tyon-psykososiaaliset-kuormitustekijat-kysely


Korjaavien toimenpiteiden määrittely ja niiden riittävyyden arviointi on työnantajan tehtävä, tukena tässä toimivat työterveys-huolto ja työpaikan työsuojelun yhteistoi-mintahenkilöt

Toimenpiteet voivat kohdistua organisaati-oon, työhön tai yksilöön Usein paras vaiku-tus saadaan useampia keinoja yhdistelemäl-lä Keinoja ovat esimerkiksi: n toimintakäytäntöjen kehittäminen n selkeät johtamiskäytännötn työtehtävien priorisointi n työn uudelleenorganisointi n työaikajärjestelyt n ammatillisen kehityksen ja osaamisen

tukeminen n palautteen ja tuen lisääminen

Valittujen toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee seurata Vaikka haitalliset seuraukset ilmenevät usein yksilön oireiluna, voi kuor-mitustilanteissa olla hyvä arvioida ja seurata tilannetta myös laajemmin, koko työyhtei-sönnäkökulmasta Näin tilanteista voidaan oppia ja ennaltaehkäistä vastaavien tilantei-den syntyminen

Työn henkisten kuormitustekijöiden hallinta, Työturvallisuuskeskus 2015

Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan -digijulkaisu, Työturvallisuuskeskus 2018

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu omasta käyttäytymisestään Loukkaava, ar-vosteleva tai uhkaava käyttäytyminen eivät kuulu asialliseen työkäyttäytymiseen eivät-kä reiluun työyhteisöön

Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu voivat tarkoittaa kiusaamista tai henkistä väkival-taa, kuten painostusta, loukkauksia, ryhmän ulkopuolelle jättämistä tai nimittelyä Häi-rintä voi olla myös sukupuolista häirintää

Häirintä tai kiusaaminen voivat olla myös fyysistä Ääritapauksessa voivat tulla ky-seeseen rikoslaissa sanktioidut rikokset, kuten vamman tuottamus, pahoinpitely, seksuaalirikokset, työsyrjintä tai kunnian loukkaukset

Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kuka tahansa työyhteisön jäsen joko yksin tai yh-dessä toisten kanssa Kohteeksi voivat jou-tua sekä työntekijät että esimiehet

Häirintää on työturvallisuuslain mukaan sel-lainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa työntekijän turvallisuudel-le tai terveydelle Myös asiakkaiden taholta tuleva loukkaava tai uhkaava toiminta tai käyttäytyminen voi olla häirintää

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ennalta estäminen työpaikalla kuuluu sekä työnan-tajalle että työntekijöille

Työnantajan velvollisuus on ryhtyä toimen-piteisiin, kun hän on saanut tiedon työn-tekijään kohdistuvasta epäasiallisesta kohtelusta Tieto asiasta voi tulla työter-veyshuollon kautta, työsuojeluvaltuutetulta, luottamusmieheltä, työntekijältä itseltään tai työtoverilta Työnantajan toimintavelvol-lisuuden lisäksi myös työntekijän on vältet-tävä sellaista muihin työntekijöihin kohdis-tuvaa epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen

Se mitä koetaan epäasialliseksi toiminnaksi, voi vaihdella yksilöittäin Häirintää ja epä-asiallista kohtelua kokevan pitääkin itse ilmaista selkeästi, jos kokee toisen käyttäy-tymisen kiusalliseksi tai loukkaavaksi

Ensimmäinen askel työnantajan velvollisuu-den toteuttamisessa on tapahtumien puolu-eeton selvittäminen

https://ttk.fi/kuormittavuuden_hallinta_digi

https://ttk.fi/henkisten_kuormitustekijoiden_hallinta_julkaisu


Häirintäasiat on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan työyhteisön sisällä yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kanssa Epäa-sialliseen käyttäytymisen ja häirinnän esille ottamista ja siihen puuttumista helpottaa, kun työpaikalle on laadittu toimintaohjeet tätä varten

Ohjeisiin voidaan kirjata esimerkiksi: n mikä on sopivaa käyttäytymistä työpai-

kalla ja mikä ein miten toimitaan, jos joku kokee tulleensa

epäasiallisesti kohdelluksin kenen puoleen ongelmatilanteissa voi

kääntyä

Työpaikan ohjeet käsitellään työsuojelu-toimikunnassa tai muulla tavalla yhteisesti henkilöstön kanssa Ohjeet voivat sisältyä työsuojelun toimintaohjelmaan, tasa-arvo-suunnitelmaan tai laajempaan henkilöstö-poliittiseen ohjelmaan

Asiakkaan taholta tapahtuvaan häirintään työnantajalla ei aina ole mahdollisuuksia te-hokkaasti puuttua Näitä tilanteita tulisi pyr-kiä selvittämään esimerkiksi käsittelemällä sattuneita tapauksia työyhteisössä sekä antamalla opetusta ja ohjausta työntekijöille vastaavia tilanteita varten

Ohjeistus seksuaalisen ja sukupuoleen kohdistu-van häirinnän ehkäisyyn ja toimintaan ongelmati-lanteissa, Työturvallisuuskeskus 2019

TyösyrjintäSyrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua jollakin yhdenvertaisuuslaissa, tasa-arvo-laissa, perustuslaissa tai työsopimuslaissa kielletyllä syrjintäperusteella Työsyrjintään voi syyllistyä vain työnantaja tai työnantajan edustaja Syrjintä on kielletty työhön otet-taessa, työsuhteen aikana ja työsuhteen päättämistilanteissa Työnantaja voi myös syyllistyä syrjintään jo ennen työhönottoa valintakriteerien asettamisessa tai työpaik-kailmoituksissa

Välivalta- ja uhkatilanteetVäkivalta- ja uhkatilanteet ovat sekä työ-turvallisuus- että asiakasturvallisuusriski Väkivalta ja sen uhka edellyttävät työpai-kalla ennakoivia toimenpiteitä ja riittäviä turvajärjestelyjä Jo pelkkä väkivallan uhan mahdollisuus saattaa aiheuttaa turvatto-muuden tunnetta ja haitallista psyykkistä kuormitusta

Työväkivalta voi ilmetä uhkaavana käytökse-nä, ahdisteluna ja pelotteluna tai fyysisenä väkivaltana

Vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin yhteydessä selvitetään, millaisia väkivalta- ja uhkatilanteita työpaikalla esiintyy ja oh-jeistetaan, miten tilanteisiin varaudutaan

Väkivalta- ja uhkatilanteiden ennalta ehkäi-semisessä on tärkeä kiinnittää huomiota työssä ja työympäristössä esiintyviin teki-jöihin sekä yksilöiden käyttäytymiseen mah-dollisessa uhkatilanteessa

Toimitilojen suunnittelussa tulee huomioida hyvä näkyvyys, valaistus ja työntekijää suo-jaavat kalusteet sekä tekniset turvalaitteet

Ennakoivat toimet, turvajärjestelyt ja jälkihoito Väkivaltatilanteisiin varautumiseksi työpai-kalle laaditaan toimintaohje Toimintaohje sisältää työpaikan yhteiset toimintatavat sanallisen uhkailun hallintaan, fyysisen väkivallan torjuntaan ja tuntomerkkien ha-vainnointiin Toimintaohjeessa opastetaan teknisten apuvälineiden käyttö, ilmoitetaan tärkeät puhelinnumerot sekä ohjeistetaan tilajärjestelyt ja mahdolliset pakoreitit Li-säksi toimintaohjeessa kerrotaan ilmoitus-menettelyt ja jälkihoidon mahdollisuudet

Uhkaavia tilanteita voidaan ennalta ehkäistä muun muassa työvuorojen ajoittamisella niin, että yksintyöskentelyä on mahdollisimman vähän Uusien työntekijöiden perehdyttämi-

https://ttk.fi/ohjeistus_hairinnan_ehkaisyyn_julkaisu


sessä tulee ottaa esille uhkatilanteiden mah-dollisuus ja menettelytavat niiden varalle

Toimipaikan tilajärjestelyissä tulee ottaa huomioon, että työntekijät pystyvät havait-semaan sekä toimipisteeseen tulevat, siellä jo olevat ja sieltä lähtevät asiakkaat ja työ-toverit Työpisteet järjestetään siten, että niistä on vapaat vetäytymisreitit uhkatilan-teissa

Koulutus on keskeistä varautumisessa uhkaaviin tilanteisiin Koulutuksen avulla opitaan tunnistamaan kehittymässä olevat väkivaltatilanteet ja löytämään menetelmät tilanteiden ratkaisemiseen Koulutuksen tulee kattaa hyvän asiakaspalvelun periaat-teet, turvalliset toimintatavat eri tilanteisiin sekä työpaikan turvalaitteet ja niiden käyt-tö Väkivaltatilanne on vuorovaikutustilan-ne, jossa kummankin osapuolen käyttäyty-minen vaikuttaa lopputulokseen

Työpaikalla on myös huolehdittava väkival-tatilanteisiin joutuneiden jälkihoidon järjes-tämisestä Lisäksi tarvitaan väkivalta- ja uhkatilanteiden raportointijärjestelmä, jotta saadaan tietoa ehkäisytoimien suunnitte-luun ja turvallisuuden seurantaan

Sattuneista tilanteista on myös hyvä kes-kustella yhdessä työpaikalla ja pohtia, miten tilanne voitaisiin vastaisuudessa välttää

Työväkivalta korvataan työtapaturmanaTyöntekijälle pahoinpitelystä aiheutunut vamma luetaan työtapaturma- ja ammatti-tautilain mukaan työtapaturmaksi, josta tehdään ilmoitus vakuutuslaitokselle Koska kyse on rikoksesta, väkivaltatapaus ilmoite-taan aina poliisille Jos vammat ovat vaka-via, ilmoitetaan siitä myös työsuojeluviran-omaiselle


TYÖTURVALLISUUDEN JATKUVA PARANTAMINEN

Työturvallisuuden johtaminen näkyy johdon asenteessa, sitoutumisessa ja esimerkissä Johdon asennetta kuvaa se, millainen tahto-tila työpaikalla vallitsee ja miten työturvalli-suus näkyy työpaikalla käytännössä

Ennakoiva ja joustava työturvallisuuden johtaminen edellyttää: n ennakointia eli tietoa siitä mitä on

odotettavissa, mahdolliset uhat, häiriöt ja epävarmuutta aiheuttavat tekijät

n tarkkaavaisuutta eli riskien jatkuvaa tarkkailua

n varautumista eli kykyä tehokkaasti ja joustavasti vastata uhkiin ja myös yllättäviin tilanteisiin

n yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa

Selkeiden tavoitteiden asettaminen sekä vastuun ottaminen ja kantaminen kuvaavat johdon sitoutumista Johdon esimerkki nä-kyy kaikessa, esimerkiksi miten turvallisuus ensin -periaatetta noudatetaan ja miten säännöt koskevat tasapuolisesti ja yhden-mukaisesti kaikkia työntekijöitä heidän ase-mastaan riippumatta

Turvallinen tapa toimia syntyy käytännön ti-lanteissa koetun perusteella Suuri vaikutus on johdon ja esimiesten luotettavalla ja joh-donmukaisella käyttäytymisellä Ohjeiden vastaisen käyttäytymisen syyt saattavat olla opitussa, totutussa, vakiintuneessa, käsketyssä tai ohjeistamattomassa toimin-nassa

Tapaturmiin liittyy usein totuttuja, vääriä työtapoja, joiden taustalla voi olla tietämät-tömyyttä, välinpitämättömyyttä, pyrkimystä tehokkuuteen tai turhautumista toistuviin vikoihin ja ongelmiin ohjeiden mukaisessa työssä

Organisaatiossa saattaa olla vallalla vääriä käsityksiä riskeistä ja turvallisuudesta, tai työntekijä voi arvioida tilanteiden vaarat väärin Riskeihin saatetaan suhtautua ali- arvioiden tai yliarvioiden

Tyypillisesti aliarvioidaan:n tuttuja töitä ja tilanteitan toistuvia asioita, kuten korkealla

työskentelyä

n asioita, joihin voidaan itse vaikuttaa n asioita, joihin ryhdytään vapaaehtoisestin asioita, joista on itselle hyötyän asioita ja tilanteita, joita työkaverit eivät

näytä pitävän vaarallisinan asioita, jotka kuvitellaan osattavan n Yliarvioitu ovat puolestaann ainutkertaiset tai harvinaiset tapahtumatn seurauksiltaan suuret tapahtumatn pelottavat tai abstraktit asiatn asiat tai työt, joihin on käsketty mukaann asiat, joista ei nähdä mitään hyötyjän asiat, joista on helppo tuottaa mieleen

esimerkkejä, kuten omakohtaiset tapa-turmat

n asiat ja tilanteet, joiden vaarallisuutta työkaverit korostavat

Nollatapaturmaa -ajattelu korostaa työ- turvallisuuden johtamista, työympäristön jatkuvaa arviointia ja kehittämistoimintaa sekä sitoutumista ja vastuunottoa, jotta työpaikalla vältyttäisiin tapaturmilta


Turvallisella työpaikalla:n välitetään ihmisistän arvostetaan kaikkia työntekijöitän rohkaistaan ja kannustetaan hyviin suori-

tuksiinn pidetään turvallisuutta arvona, joka ei kil-

paile kustannusten ja aikataulujen kanssan sitoudutaan yhdessä luomaan työpaik-

kaa, jossa ei kukaan menetä terveyttäänn ei hyväksytä virheellistä johtamista n pidetään huonoa turvallisuustasoa ja ta-

paturmia epäonnistumisina, vaikka hanke olisi taloudellisesti tuottava

Työturvallisuus kuuluu kaikille, jokaiselle yk-silölle ja koko yhteisölle

Tärkeä askel työturvallisuutta kehitettäes-sä on tavoitteiden asettaminen Keskeinen asia on panostaa työpaikalla toimijoiden osaamiseen Tähän kuuluvat vaarojen tun-nistaminen, riskien arviointi ja ennalta eh-käisevien toimenpiteiden käyttöönotto töi-den valmistelussa ja toteutuksessa

Työturvallisuuden johtaminenTyöturvallisuuden ja työsuojelun käytännöt työpaikalla ovat sekä ongelmatilanteisiin puuttumista että suunnitelmallista ja ta-voitteellista toimintaa Suunnitelmallinen toiminta edellyttää jatkuvan seurannan ja parantamisen käytäntöjä ja työturvallisuus-osaamisen ja -asenteiden varmistamista koulutus- ja perehdyttämiskäytännöillä

Työturvallisuuden johtamiselle tarkoitetaan kaikkia niitä menettelytapoja, joita työpai-kalla käytetään turvallisen työympäristön ja terveellisten työolojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Työturvallisuusjohtamisen lähtökohtana on tavoitteellisuus ja järjestel-mällisyys

Työturvallisuuden johtamisessa jokainen esimies on avainasemassa Esimies johtaa hyvään ja turvalliseen tapaan toimia perus-työkaluilla, joita ovat:

n vaarojen ja haittojen arviointin perehdytys ja työnopastusn työohjeiden ylläpiton tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkintan työn, työympäristön ja työyhteisön val-

vonta ja epäkohtiin puuttuminen

TurvallisuuskulttuuriTurvallisuuskulttuuri kuvaa sitä, kuinka työ-paikalla suhtaudutaan turvallisuuteen ja vaara- ja haittatekijöihin Turvallisuuskult-tuuri ottaa kantaa siihen, kuinka vastuulli-sesti henkilöstö, esimiehet ja johto toimivat erilaisissa turvallisuusasioissa Hyvään turvallisuuskulttuuriin kuuluu työturval-lisuuden jatkuva seuranta: varmistetaan, että organisaatiossa on riittävät resurssit ja toimivat prosessit työturvallisuuden tuke-miseen ja henkilöstöllä riittävä osaaminen töiden tekemiseksi turvallisesti

Yhteisellä työpaikalla työturvallisuuden var-mistamiseksi tulee tehdä tiivistä yhteistyö-tä aliurakoitsijoiden ja tavarantoimittajien kanssa

Työsuojelun taloudelliset vaikutukset, Työturvallisuuskeskus 2017

Lean Safety Työkirja, Työturvallisuuskeskus 2018

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmätTyöterveyden ja työturvallisuuden standardi SFS-ISO 45001 tarjoaa organisaatioille jär-jestelmän, jolla ne voivat kehittää työturval-lisuutta ja työsuojelua ja luoda työntekijöille terveelliset ja turvalliset työolot sekä vähen-tää työpaikan riskejä Standardi sitouttaa turvallisuusajatteluun ja uusien työtapojen käyttöön ottoon ja vuorovaikutuksen paran-tamiseen

Standardissa korostuu erityisesti johtajuus, sillä työturvallisuus lähtee johdon sitoutu-misesta Ylin johto on vastuussa parem-masta työhyvinvoinnista ja työtapaturmien vähentämisestä Iso painoarvo standardissa

https://ttk.fi/tyosuojelutalous_julkaisu

https://ttk.fi/lean_safety_julkaisu


on myös henkilöstön kuulemisessa ja si-touttamisessa Johto on vastuussa, mutta turvallisuutta edistävä toiminta tulee saada koko organisaation asiaksi

Standardin hyötyjä ovat myös positiivinen yrityskuva niin laadun kuin kannattavuuden-kin näkökulmasta Tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet aiheuttavat paitsi sähläystä myös liiketoiminnan menetyksiä

SFS-ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvalli-suusjärjestelmät Vaatimukset ja niiden sovelta-misohjeet Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

Työturvallisuuden mittaaminenTurvallinen ja terveellinen työympäristö ja työhyvinvointi ovat lähtökohtia hyvälle tuot-tavuudelle ja toiminnan laadulle Työturval-lisuuden mittaaminen on edellytys onnistu-neelle työturvallisuuden johtamiselle Vain mitattavaa toimintaa voidaan johtaa

Vastuulliset yritykset edellyttävät myös toi-mittajiltaan hyvää työturvallisuuden hoita-mista ja raportointia

Organisaation johto tarvitsee seurantatie-toja toiminnan kehittämiseen ja päätöksen-tekoon

Mittaamisella saatua tietoa voidaan käyttää esimerkiksi: n turvallisempien työtapojen ohjaamiseenn työturvallisuustoiminnan tehokkuuden

arviointiinn toimenpiteiden kustannustehokkuuden

arviointiinn kehityksen todentamiseen ja tavoitteiden

saavuttamisen arviointiinn toimenpiteiden valintaan ja investointien

suunnitteluunn koulutuksen suunnitteluunn palkitsemiseenn sidosryhmille raportointiinn vertailuun ja tulevaisuuden ennakointiin

Käytettävän mittarin tulee olla mahdollisim-man luotettava, yksiselitteinen ja helppo-käyttöinen Mittareille tulee määritellä vas-tuuhenkilö, laskenta- ja raportointitapa sekä tulosten käsittely- ja seurantamenettely

Hyvän mittausjärjestelmän piirteitä ovat: n tasapaino ulkoisten ja sisäisten mittarei-

den välillän yhdenmukaisuus strategian ja kriittisten

menestystekijöiden kanssan mittareiden johtaminen ylemmän tason

päämääristä ja mittareistan hyödyntäminen päivittäisessä johtami-

sessan jatkuva kehittyminen strategian vaati-

musten mukaan

Lisäksi hyvässä mittausjärjestelmässä mit-tarit ovat:n yksinkertaisia ja keskittyvät olennaiseenn henkilöstön käytettävissä ja ymmärrettä-

vissän sopivia omaan toimintaan

Mittausjärjestelmän tehtävänä on siis toi-saalta ohjata päivittäistä toimintaa, toisaal-ta arvioida toimintaa kauaskantoisesti Päi-vittäistä toimintaa on seurattava jatkuvasti, jotta siihen voidaan tarvittaessa puuttua nopeasti Pitkäaikaisen toiminnan arviointia voidaan tehdä harvemmin painottamalla en-nakoivia, menestykseen ohjaavia mittareita

Tärkeimmät seurattavat työturvallisuusmit-tarit ovat seuraavat:

1. Työtapaturmamittaritn työpaikkatapaturmien määrän tapaturmataajuus tai tapaturma-

esiintyvyysn tapaturmapoissaoloprosenttin työpaikkatapaturmien tutkintan työpaikkatapaturmien vakavuusn työpaikkatapaturmien aiheuttamat

kustannukset


2. Sairauspoissaolomittaritn sairauspoissaolojen määrän sairauspoissaoloprosenttin sairauspoissaolojen syytn sairauspoissaolojen aiheuttamat kustan-

nukset

3. Ennakoivat mittaritn turvallisuushavainnotn vaaratilanne- ja läheltä piti -ilmoitukset,

turvallisuuspoikkeamatn vaarojen selvittäminen ja riskien arviointin työturvallisuustarkastukset ja -auditoinnitn työturvallisuuskierrokset ja -keskustelutn korjaavien toimenpiteiden määrä ja to-

teutumisasten työturvallisuuskoulutusn järjestys ja siisteysn työkyky, työhyvinvointi ja työilmapiirin työturvallisuustason ja työturvallisuus-

johtamisjärjestelmän tason arviointi

TilastotKansalliset työturvallisuustilastot tukevat työturvallisuustoiminnan suunnittelua ja toteutusta Niiden avulla voidaan seurata, mitä työelämässä tapahtuu ja miten tehdyt työturvallisuustoimet vaikuttavat Tapatur-mavakuutuskeskus (TVK) ylläpitää tilastoja Suomessa sattuneista työtapaturmista ja il-menneistä ammattitaudeista Maatalousyrit-täjien eläkelaitos (Mela) julkaisee maatalous-yrittäjien tapaturma- ja ammattitautitilastot Tilastokeskus julkaisee kerran vuodessa yhteenvedon kaikista työvahingoista

Toimialan tilastoja ja vertailutietoja voi pyy-tää omasta vakuutusyhtiöstä

Tilastosovellus Tikku, Tapaturmavakuutuskeskus

Riskien arvioinnin kehittäminenUutta näkökulmaa riskien arviointiin on tuotu tietopohjaisella riskien arvioinnilla Riskejä on erilaisia ja erityyppisille riskeil-

le tarvitaan erilaisia arviointimenettelyjä Oleellinen riskejä erotteleva piirre on se, mitä voimme perustellusti olettaa tietäväm-me kyseisistä riskeistä

Tietopohjaltaan riskit voidaan jakaa neljään tyyppiin:n tutut riskitn uudet riskitn nousevat riskitn yllättävät riskit

Tutut riskit ovat riskejä, joiden tiedetään to-teutuneen ja joiden osalta voidaan perustel-lusti olettaa, etteivät odotettavissa olevat toimintaympäristön muutokset vaikuta ris-keihin tai muutosten vaikutukset pystytään luotettavasti ennakoimaan Uudet riskit liittyvät kehitettäviin ja käyttöön otettaviin uusiin menetelmiin Nousevat riskit ovat riskejä, jotka on tunnistettu, mutta ne muut-tuvat merkityksettömistä merkittäviksi ajan kuluessa Yllättävät riskit ovat vakiintunei-den käsitysten vastaisia, äärimmäisen har-vinaisia tai tunnettuja vaaroja, joihin liitty-vän riskin suuruus aliarvioidaan

Uusien ja nousevien riskien hallinta edellyt-tää nykyaikaista, toimintaympäristön muu-tokset huomioivaa riskien arviointia Riskien arviointi on tulevien tapahtumien enna-kointia, jonka tavoitteena on vahinkojen välttäminen Päivittäisessä riskien arvioin-nissa keskeinen lähtökohta on toiminnan ymmärtäminen ja tietoisuus toimintaym-päristön tilanteesta sekä jatkuva valppaus poikkeavuuksien ja muutosten suhteen Käytännössä tähän päästään kehittämällä turvallisuuskulttuuria riskitietoisemmaksi ja yhdistämällä riskien arviointi saumatto-maksi osaksi päivittäistä työtä ja turvallisia työskentelytapoja

Uutta riskien arviointiin! Tietopohjan merkitys ja uudistamisen keinot, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2016

https://www.tvk.fi/tietopalvelu-ja-julkaisut/tilastot/tikku/

https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T279.pdf

Työturvallisuus ja työsuojelu

Työturvallisuus on sitä, että työpaikalla fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolot ovat kunnossa. Työsuojelu on työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa, jolla huolehditaan siitä, että työpaikalla on turvallista ja terveellistä tehdä työtä. Julkaisu antaa vastauksen siihen, mitä jokaisen työsuojelun yhteistoimintatehtävissä toimivan ja työsuojelusta vastuullisen esimiehen tulee tietää työturvallisuudesta ja työsuojelusta.

tyÖturvallisuus ja tyÖsuojelu · nen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky työnjohdon...

Documents