ARK ,TOKAPPAL,-_1

M 19/3232/70/3//Ö

Koskee 32323231

Virtasalmi-Juva

T . Siikarla 1970

SELOSTUS GEOFYSIKAALISISTA TUTKIMUKSISTA

VIRTASALMEN-JUVAN TUTKIMUSALUEEN POHJOIS-

OSASSA VUOSINA 1963-1970

(Alue koordinaatin X = 6880 pohjoispuolella)

SISÄLLYS

JOHDANTOLINJOITUSTYÖTGEOFYSIKAALISET YLEISMITTAUKSET

MagneettisetmittauksetPainovoimamittauksetElektromagneettisetmittaukset

Slingram-mittauksetTura.m-mittaukset

Mittaustulostenesittäminen

GEOFYSIKAALISET TÄYDENNYSMITTAUKSETSlingram korkeajaksomittaukset

PiilukkaAnkeleen alueLängelmäenjärven E-ranta

Muita täydennysmittauksia~P(OmapotentiaalimittauksetIP-(Indusoitu polarisaatio)mittaukset

Mustalammen aluePitkäselän alue

GEOFYSIKAALISTEN MITTAUSTULOSTEN TULKINNASTAYleistäKarttalehden 3231 alueKarttalehden 3232 alue

YHTEENVETO

LIITELUETTELO

JOHDANTO

Virtasalmen-Juvan alueen geofysikaaliset tutkimuksetmaasta käsin aloitettiin toukokuun lopulla 1963, Tutkimuksenkohteena oli tällöin 4 km 2 :n laajuinen alue Narilan tien-risteyksen ympärillä . Tällä alueella suoritettiin sekä mag-neettiset että elektromagneettiset mittaukset. Myöhemmin sa-mana kesänä suoritettiin vastaavia mittauksia Näärinkijärvenlounaispuolella n . 18 km Narilan alueesta etelälounaaseen .

Vuoden 1964 tammikuussa jatkettiin Narilan mittauksiapohjoiseen Virmasjärvelle ja kesän aikana edelleen Virmas-järven länsipuolelle ja osittain myös järven itäpuolelle .Kesän 1964 mittauksiin sisältyy Hällinmäen kuparimalmi .

Vuoden 1964 jälkeen on Virtasalmen-Juvan alueen geofysi-kaalisia mittauksia vuosittain jatkettu muiden tutkimuskohtei-den ohella siten, että vuoden 1969 loppuun mennessä oli sys-temaattisesti mitattu yli 600 km2 laajuinen alue . Päämenetel-minä on ollut magneettinen mittaus sekä elektromagneettinenSlingram-mittaus, jotka peittävät koko alueen. Varsin laajatalueet on tutkittu myös gravimetrisesti . Lisäksi on rajoite-tumpia alueita mitattu Turam-menetelmällä . IP-mittauksiasekä omapotentiaalimittauksia on käytetty eräissä detalji-tutkimuksissa .

Geofysikaalisten tutkimusten johtoon ja tulosten tul-kintaan ovat allekirjoittaneen apuna osallistuneet tekn . tinMatti Ketola vuosina 1964-1965 ja fil .lis . Lauri Eskolavuodesta 1966 lähtien.

Kenttätöiden suorituksesta ovat vastanneet tutkimus-assistentit Osmo Kinnari, Niilo Puranen ja Juhani Kankaan-pää sekä työnjohtajat P . Manunen, V . Niinikoski, A . Saloja M . Sirkeinen.

2

Alueen johtavana geologina on toiminut tri Lauri Hyvä-rinen, joka esittää omassa raportissaan M 19/3232/70/1geologisen tutkimuksen tulokset .

Tässä raportissa käsitellään vain osaa koko Virta-salmen-Juvan tutkimusalueesta . Tämä alue on suuruudeltaan

n. 300 km2 ja sisältää osia seuraavista karttalehdistä :

Kyseisen alueen geofysikaalisten tutkimusten tuloksiaon aikaisemmin käsitelty seuraavissa raporteissa ja julkai-suissa :

Eskola, L . 1966 . Selostus omapotentiaalimittauksestaVirtasalmella elo-syyskuussa 1966 .Geologisen tutkimslaito»n arkisto .

Hyvärinen, L . 1969 . On the geology of the copper ore fieldin the Virtasalmi area, eastern Finland .Bull . Co= . geol . Finlande No . 240 .

Siikarla, T . 1966 . Selostus geofysikaalisista tutkimuksistaKarsikummussa Virtasalmen pitäjässä .Geologisen tutkimuslaitoksen arkisto .

1966 . Selostus geodeettisista mittauksistaKarsikummun alueella Virtasalmella.Geologisen tutkimuslaitoksen arkisto .

1967 . On the geophysical investigation in theVirtasalmi area . Bull . Comm. geol . FinlandeNo . 233 .

3231 06 ; 09 ; ja 123232 04 ; 05 ; 07 ; 08 ja 10

LINJOITUSTYÖT

3

Tutkittavalle alueelle on paalutettu tavanmukaisentukilinjaverkosto, joka periaatteessa koostuu 2 x 2 kmsuuruisista teodoliitin avulla viitoitetuista runkoruu-duista, jotka on kevytlinjoilla jaettu edelleen 500 metrinlevyisiin mittauskaistoihin .

Tukilinjaverkosto on selostettavan alueen itäosassaGaussin-Krögerin akseliston suuntainen ja alueen länsi-

osassa diagonaalinen siten, että mittauskaistat on orien-toitu suuntaan N45 °W .

Tukilinjaverkosto on useissa kohdin sidottu kolmio-pisteiden välityksellä valtakunnan yleiseen koordinaatistoon .Tukilinjoille on rakennettu rautaputkista kiintopistepareja,joiden avulla hävinnyt linjoitus voidaan uudelleen konstruoi-da.

Tukilinjoitusta on yksityiskohtaisesti selostettu eril-lisessä raportissa :

T . Siikarla (1970) : Selostus linjoitustöistä Juvan-Virta-salmen tutkimusalueella (M 19/3232/-70/2) .

Painovoimamittaukset

4

GEOFYSIKAALISET YLEISMITTAUKSET

Magneettiset mittaukset

Magneettiset mittaukset on koko alueella suoritettusiten, että maastoon paalutettujen tukilinjojen pisteet onmitattu Askania-magnetometrillä (runkomittaus) ja tukilinjo-jen välillä olevat pisteet ARM (Arvela) magnetometrillä .ARM-mittaukset on suoritettu samanaikaisesti Slingram-mittausten kanssa, jolloin kummallakin menetelmällä onsuoritettu havainnot täysin samoissa pisteissä .

Havaintopisteiden välimatka mittauslinjoilla on 20 met-riä, mittauslinjojen keskinäisen etäisyyden vaihdellessa50-100 metriin anomalioiden tyypistä riippuen . Mittaustentihennystarve on yleensä määritetty vasta käyrien piirtämis-vaiheessa. Vaikka esimerkiksi vain Slingram-mittaus olisivaatinut tihennystä on myös magneettinen tihennetty, koskamolemmat mittaukset kulkevat yhdessä . Rajoitettuja kohteitaon mitattu normaalia suurempaa pistetiheyttä käyttäen sekäosittain myös mittasuuntaa vaihtaen . Magneettisesti mitatunalueen rajat ilmenevät kartasta M 20/3232/1, liite 1 .

Painovoimamittaukset käsittävät jonkin verran suppeam-man alueen kuin magneettiset mittaukset . Paitsi vesistöjenmuodostamia aukkoja on Virmasjärven koillispuolella, Längel-mäjärven itäpuolella ja Ruokojärven-Läänän välillä gravi-metrisesti mittaamattomia alueita . Liitteestä No . 2 ilmenevätgravimetrisesti mitatut alueet sekä Ruokojärven ja Haar-järven erilliset painovoimaprofiilit .

Painovoimamittaukset on suoritettu Worden gravimetrilläkäyttäen mittausmenetelmää, jota on aikaisemmin selostettu

5

yksityiskohtaisesti (Siikarla 1967) . Mittaukset on aluksisuoritettu 100 m linjavälein ja 20 m pistevälillä, muttatihennetty tarpeelliseksi katsotuilta osin siten, ettäkeskimääräinen pistetiheys on 550-600 pistettä neliö-kilometrillä .

Havaitut painovoima-arvot on redukoitu BoKguer-arvoiksikäyttämällä yhdistettyä ilma- ja BoAguer-reduktmota vartenkerrointa 0 .2000 mGal/m . Mittauksen alussa valittu lähtökor-keus poikkeaa maanmittaushallituksen N43 korkeussysteemistäsiten, että tutkimuslaitoksen korkeudet ovat 31 .55 m pienem-piä kuin N43 korkeudet. Tätä alunperin valittua korkeussys-teemiä on käytetty koko tutkitulla alueella .

Alueen eteläosalle on mitattu erillinen runkopiste-verkko, jonka muodostavat maanmi ttaushallituksen korkeus-kiintopisteet . Runkoverkon mittaus ja tulokset on selostettuaikaisemmin (Siikarla 1967) . Alueen pohjoisosalle ei olemuodostettu omaa kiintopisteistöä, vaan täällä eri aikoinamitatut osa-alueet on sidottu kukin erikseen eteläosanrunkopisteisiin.

Hällinmäen malmin ympäristöstä on laskettu jäännös-anomaliat ympyrämenetelmällä n . 18 km2 laajuiselta alueelta.Tämän alueen rajat ilmenevät myös liitteestä 2 .

Elektromagneettiset mittaukset

Slingram-mittaukset

Koko alue on mitattu Slingram-laitteilla, joissa pri-määrikentän taajuus on 3600 Hz. Kelaväliräon normaalistiollut 40 m ja mittaus on suoritettu samanaikaisesti magneet-tisten mittausten kanssa .

Tutkimusalueen pohjoisosassa on Läänän alue, pinta-alaltaan 5 km2 sekä Längelmäjärven ympäristö, pinta-alaltaan19 km2 , mitattu 60 m kelaväliä käyttäen . Ali iden rajat il-menevät liitteestä No . 1 .

6

Eräitä rajoitettuja kohteita on mitattu uudelleentiheämpää pisteväliä tai muutettua mittaussuuntaa käyttäen .Näitä mittauksia on selostettu jälempänä kohdassa täydennys-mittaukset . Eräitä alueita on myös uudelleenmitattu korkeam-paa jaksolukua (14 .400 Hz) käyttäen . Näitäkin selostetaantäydennysmittausten yhteydessä .

Turam-mittaukset

Turam-mittaukset keskittyvät pääasiassa Hällinmäenkuparimalmin ympäristöön sekä amfiboliittijaksoon Litmasen-lampi - Pitkäselä - Narila Lisäksi on Turam-menetelmällätutkittu n .s . Hulkkosen gabroalue . Kokonaisuudessaan Turam-mittaukset käsittävät noin 20 km 2

o Mittaukseton suoritettugeologisessa tutkimuslaitokseesa rakennetulla laitteistolla,jossa primäärikentän taajuus on 820 Hz ja kelaväli 20 m .Primäärikenttä on synnytetty pitkällä päistään maadoitetullakaapelilla . Turam-mittausten rajat ilmenevät liitteestä No . 1 .

Mittaustulosten esittäminen

Geofysikaalisten mittausten tulokset on koko alueeltaesitetty kuullolle piirrettyinä sama-arvokäyräkarttoinamittakaavassa 1 :2 000. Karttojen piiustusala on 50 x 50 cmvastaten 1 km2 luonnossa. Näistä kartoista on koottu yhdis-telmät mittakaavaan 1 :10 000 käsittäen siten 5 x 5 km ..Nämä on edelleen magneettisten, Slingram-karttojen ja gravimetristen karttojen osalta pienennetty mittakaavaan 1 :20 000 .Osa näistä on yhdistetty normaalilehtijaon mukaisiksi 1 :20 000kartoiksi suurimman osan ollessa 1 :20 000 karttalehden neljän-neksiä . Lehtijako geofysikaalisissa kartoissa on Suomen yleis-karttalehtijaon mukainen .

7

Koska raportin käsittämä alue kattaa noin 300 km 2tulisi magneettisten, slingram-mittausten ja gravimetraus-tulosten esittäminen mittakaavassa 1 :2 000 vaatimaan runsaastiyli 1 000 liitekarttaa. Tämän vuoksi raporttiin on liitettyvain kartat 1 :10 000 . Mikäli joltakin alueelta halutaan kart-toja mittakaavassa 1 :2 000 tai 1 :20 000 ovat ne saatavissageologisen tutkimuslaitoksen arkistosta. 1 :2 000 karttojenlehtijako on muodostettu siten, että 1 :10 000 kartta onjaettu 25 :een 1 neliökilometrin ruutuun . Nämä on numeroitupystysuunnassa niin, että vasemmalla alanurkassa oleva ruutuon 01 ja oikealla ylänurkassa 25 . Pystyrivit vasemmalta oi-kealle ovat siten 01-05 ; 06-10 ; 11-15 ; 16-20 ja 21-25 .Tämä numero liitetään 1 :10 000 kartan indeksin jälkeen .

Esim :

GEOFYSIKAALISET TÄYDENNYSMITTAUKSET

Alueen yleismittauksen jälkeen on suoritettu joukkotäydennysmittauksia joko käyttämällä samoja mittausmenetel-miä kuin yleismittauksessakin, mutta valitsemalla edullisempimittaussuunta ja suurempi pistetiheys tai käyttämällä koko-naan uutta tutkimusmenetelmää Tällaisia täydennysmittauk-sissa käytettyjä uusia menetelmiä ovat oma-potentiaalimittauk-

fi I`

set (SP), idusoitu polarisaatio (IP) ja Slingram korkeajakso-mittaus, jaksoluvun ollessa 14 000 Hz . Täydennysmittauskoh-teiden sijainti ilmenee kartoista M 20/3232/3 ja M 20/3232/4(Liitteet 3 ja 4) .

Yleismittauksen jälkeen suoritetuista täydennysmittauk-sista on tulokset esitetty ainoastaan mittakaavassa 1 :2 000tai 1 :1 000 . Näitä karttoja ei ole otettu tämän raportin liit-

teeksi, mutta karttojen indeksit on lueteltu asianomaisen tut-kimuksen yhteydessä . Kyseisiin indekseihin viitaten saadaankartat geologisen tutkimuslautoksen arkistosta .

3231 09A 1 :10 000 karttalehti3231 09A25 1 :10 000 lehden ylin ruutu oikeassa kulmassa

8

Slingram korkea,jaksomittaukset

P1ilukka

Piilukan gabrolla suoritettiin detaijimittaus toukokuussa1969, jolloin 300 x 400 m suuruinen alue mitattiin 10 metrinpistevälillä ja 25 m linjavälein sekä magneettisesti ettäSlingram korkeajaksomenetelmällä (14 000 Hz) . Myös paino-voimamittaukset suoritettiin vastaavalla pistetiheydellä .Mittausalueen sijainti on merkitty liitteeseen No- 3, jamittaustulokset on esitetty mittakaavassa 1 :1 000 seuraavillakartoilla :

M 21 .1/Vrs/3231 09B Detalji (gray, kartta)M 22 /Vrs/3231 09B

"

(magn. kartta)M 24.31/Vrs/3231 09B

"

(imag. komp .)M 24.32/Vrs/3231 09B "

(reaali komp .)

Magneettisella kartalla on melko pyöreä anomalia, jonkahalkaisija 'On n. 70 m ja maksimiarvo lähes 8000 r.Tähänliittyy melko samanmuotoinen reaalianomalia -35- -45Imaginaarianomalia on heikompi, maksimi alle - 10 % jaselvästi suuntautunut, kokonaispituudeltaan noin 200 m .Mitään selvää painovoima-anomaliaa ei tähän terävään mag-neettiseen ja reaalianomaaliaan liity . Anomalian selvittämi-seksi on kairattu useita reikiä . Magneettisen ja Slingr amanomalian aiheuttajana on gabroon liittyvä magneettikiisu-muodostuma, joka sisältää myös jonkin verran pentlandiittiaja kuparikiisua .

Edellä kuvatun magneettisen anomalian luoteispuolellaon pitkänomainen heikompi anomalia, johon ei liity johde-indikaatiota. Tämän anomalian kaakkoiskärki on lävistettyreijällä R 204, jossa on tavattu vähän kiisuja .

Ankeleen alue

Touko-kesäkuussa 1969 mitattiin uudelleen korkea-jaksoslingramia käyttäen Ankeleen tien pohjoispuolella

olevien emäksisten syväkivien ympäristö tarkoituksella to-deta liittyykö niihin sellaisia heikkoja .johteita, jotkaeivät tule esiin normaalia jaksolukua käyttämällä . Samallavoitiin osalle aluetta käyttää edullisempaa mittaussuuntaakuin yleismittauksessa . Slingram-mittauksen yhteydessä suo-ritettiin myös uusi magneettinen mittaus . Pistetiheys oli20 x 50 m. Mitattu alue on merkitty liitekarttaan N .o 3(11420/3232/3)

Mitatulla alueella sijaitsevat gabroesiintymätAnkele I-III, joilla suoritettuja kairauksia ja niiden tu-loksia on selostettu L . Hyvärisen raportissa, osassa II(J . Pekkarinen) .

Suoritettu karkeajaksomittaus ei tuonut esiinoleellisesti uutta.Kåiratuissa gabroesiintymissä wkw kiisuesiintyy pirotteena, joka ei anna johdeindikaatiota . Mita-tulla alueella esiintyvät johteet liittyvät yleensä lius-keisiin. Alueen emäksiset syväkivet on paikannettu gravi-metrisen mittauksen avulla, ainoastaan Ankele Il :ssaon paljastumia'. Verrattaessa gravimetrista ja Slingram-karttaa keskenään voidaan toisinaan todeta johdeindikaatiogabron sisällä'. Useimmissa tapauksissa on osoittautunut,että johteen aiheuttajana on ollut gabron läpi kulkevagneissivyöhyke tai sulkeutua .

Ankeleen alueen korkeajaksomittauksen sekä sen yhtey-dessä suoritettu magnetometrauksen tulokset on esitettyseuraavissa mittakaavassa 1 :2 000 olevissa kartoissa :

9

M 22 /Vrs / 3231 09B 06d

magn. kartta•

/ 3231 09B 07d - 1t -

•

/ 3231 09B 07d - n -

1t

/ 3231 09B 11 d

- t1

11

/ 3231 09B 12d

- d

/ 3231 09B 16d

tt -

•

/ 3231 09B 21d - 11

•

/ 3231 09B 22d - 11 -

11-

/ 3231 09A 25d

- 11 -

"

/ 3231 09D Old

u

M 24 .32/Vrs/3231 09B 06

reaalikomponentti11 /3231 09B 07

11

- " /3231 09B 11

- it -

11 /3231 09B 12

- 11 -

- /3231 09B 16

11

~' /3231 09B 21

It

/3231 09B 22

- 11 -

" /3231 09A 25

- 11 -

/3231 09D 01

- 1t -

10 -

M 24.31/Vrs/3231 09B 06

imag. komp ." /3231 09B 07

If

t1 /3231 09B 11

11 -

- /3231 09B 12

- It -

11 /3231 09B 16

- 11 -

/3231 09B 21

- 1f -

" /3231 09B 22

it

" /3231 09A 25

- It

11 /3231 09D 01

- tf -

Längelmäjärven E-ranta

Järven itäpuolella karttalehdillä 3232 07A ja 07Btavattiin useita granaattikarsi- ja amfiboliittipaljastumia,joissa esiintyi kuparikiisua . Alueella suoritettiin täyden-nysmittauksia korkeajaksoslingramilla kesällä 1967 . Mitäänoleellisesti uutta ei saatu esiin normalislingraamiin verrat-tuna . Alueella on suoritettu kairauksia, jotka on selostettuL. Hyvärisen raportissa . Ainakin osa sähköisistä johteistaaiheutuu ruhjevyöhykkeistä, osan aiheutuessa kiisuista . Tava-tut kuparikiisuesiintymät ovat joko pieniä pesäkkeitä tailinssejä .

Suoritettujen korkeajaksomittausten tulokset on esitettyseuraavissa kartoissa mittakaavassa 1 :2 0000

M 24.31/Vrs/3232 07A 19

M 24.32/Vrs/3232 07A 19- " - /3232 07A 20

" - /3232 07A 20tt _ /3232 07A 24

U- /3232 07A 24

- /3232 07A 25

- " - /3232 07A 25

Muita täydennysmittauksia

Kevättalvella 1967 suoritettiin Herajärven jäällä pienitäydennysmittaus Slingram-laitteella käyttämällä 60 m kela-väliä . Tarkoituksena oli varmistaa, ettei 40 m kelavälilläsaatu johde jatkunut pitemmälle.Mittaustulokset on esitettykartoilla :M 24 .116/Vrs/3231 06D 25

M 24 .126/Vrs/3231 06D 25

M 24 .31/Vrs/3232 07B 12 M 24.32/Vrs/3232 07B 12- /3232 07B-13 - " - /3232 07B 13

" - /3232 07B 16 - " - /3232 07B 16- /3232 07B 17 -

'~ - /3232 07B 17" - /3232 07B 18 - " - /3232 07B 18

- /3232 07B 21 " - /3232 07B 21

Hakuniemessä mitattiin maaliskuussa 1968 hyvin tiheätäpisteverkkoa käyttäen magneettisesti n . 400 x 500 laajuinenalue kairanreikien 3, 4 ja 5 ympäristössä . Mittauksen tar-koituksena oli selvittää yksityiskohtaisemmin suhteellisenpienipinta-alaisten anomaliain muoto . Tulokset on esitettykartalla M 22/Vrs/3232 07B/D etalji .

Montilanlammesta lounaaseen todettiin yleismittauksessapositiivinen painovoima-anomalia, joka viittasi gabro intruu-sioon. Koska tähän samalla liittyi sähköinen johde mitattiinalue uudelleen huhtikuussa 1970 sekä magneettisesti, eletro-magneettisesti että gravimetrisesti . Mitatun alueen suuruusoli 350 x 450 m ja mittaustulokset on esitetty mittakaavassa1 :1 000 kartoilla :

M 21 .1/3232 04 detaljiM 22 / - " -M 24.11/ - ~'M 24 .12/ - " -

Mitatulle alueelle kairattiin n . 120 m pituinen reikä 303/3232Kairauksen mukaan positiivisen painovoima-anomalian syynä ondiopsidiraitainen amfiboliitti. kmfiboliitissa olevat musta-liuskevälikerrokset aiheuttavat saadut Slingramindikaatiot .

Kevättalvella 1970 mitattiin Ruokojärven jäällä joukkopainovoimaprofiileja tarkoituksella todeta liittyykö järvessätavattuihin johteisiin painovoima-anomalioita. Johteisiinliittyviä painovoima-anomalioita ei suoritetuima mittauksissavoitu todeta .

Harjärven alueelle mitattiin n . 4 km mittainen paino-voimaprofiili itä-länsisuunnassa . Painovoiman vaihtelu profii-lilla on esitetty piirroksessa M 22 .1/3232/10/1 . Painovoima-profiilissa esiintyy eräitä varsin jyrkkiä gradientteja esiin .välillä Y = 531 .150 - 531 .300 sekä 532 .300 - 532 .500 samoin-kuin useassa kohdin välillä 533 .00 - 533 .800 .

SP-(Omapotentiaali)mittaukset

Hällinmäen kuparimalmin puhkeamalla suoritetut koemit-taukset osoittivat malmipuhkeamaan liittyvän selvän negatiivi-sen SP-anomalian. Kesällä 1966 suoritettiin tämän johdostaSP-mittauksia eräillä sellaisilla kalliossa tavatuilla kupari-malmiaiheilla, joihin ei liittynyt elektromagneettista indi-kaatiota tarkoituksella selvittää voidaanko SP-mittauksillaseurata tällaista heikkoa Cu-mineralisaatiota kalliossa . Näitämittauksia suoritettiin Larinkallion, Salajoen ja Metuslammenkupariaiheilla . Alueiden sijainti on merkitty liitteeseenNo . 4 . Mittaukset osoittivat, että kosteussuhteiden ja maa-lajien vaihtelu saattaa antaa varsin voimakkaan SP-efektin,joka voi kokonaan peittää heikkojankiisumuodostumien vaiku-tuksen . Suoritettuja mittauksia ja niiden tuloksia on yksi-tyiskohtaisemmin selostanut L . Eskola (1966) .

IP-(Indusoitu polarisaatio)mittaukset

IP-mittaukset on suoritettu Teknillisen KorkeakoulunMe Phar laitteistollao Elektrodijärjestelmänä on ollut kaikissa

x~, ämittauksissa dipoli-dipoli . Elektrodiväli a =

passi yhdes-sä profiilissa 10 m ja m = 1-3 . Tulokset on esitetty profiili-piirroksina 1 :4 000 siten, että frekvenssiefekti kaikillam-arvoilla (m = 1 ; 2 ja 3) on piirretty samaan piirrokseenja näennäiset ominaisvastusarvot toiseen piirrokseen .

Kesällä 1967 mitattiin Pitkänselän alue ja 1968 Musta-lammin alue . Edellisessä mittauksessa oli mittausryhmän johta-jana silloinen tekn . yo . M . Peltoniemi ja Mustalamm -in mittauk-sessa tekn . yo . P . Mikkola . Mittaukset ovat tapahtuneetlis . L . Eskolan johdolla. Mitattujen alueiden sijainti ilmeneekartasta M 20/3232/4, liite 4 .

Mustalammen alue

Mustalammen kaakkoispuolella oli tavattu selvä kuparianomaliamoreenissa . Geofysikaalinen yleismittaus ei kuitenkaan tuonutesiin sellaisia anomalioita, jotka olisivat viitanneet Hällin-mäen tyyppiseen malmiin . Mahdollisen pirotem alm in toteamiseksisuoritettiin alueella IP-mittaus :

Mittaus käsitti 10 profiilia 100 metrin välein . Viisiprof iileista (L = 68 .00 - 68 .50) on pituudeltaan 1 km, muut(välillä L = 68 .60 - 68 .90) lyhyempiä. Mittauksen tulokseton esitetty kartoilla :

M 24 .7/Vrs/3232 04C 17/1I1 /2

M 24 .7/Vrs/3231 09C, 3231 04C/3

Mittauksissa frekvenssief ektin 0-taso on huojuva niin etteimuutaman prosentin anomalioita voi varmuudella todeta. Siellämissä IP-profiilit ulottuvat yli Mustalammen lounaispuolellaolevan Slingram-anomalian, saadaan myös selvä IP-frekvenssi-efekti ja alhainen ominaisvastus Slingram-anomalian ja Musta-lammen välille, johon geokemiallinen anomalia viittaa, eimuodostu selvästi todettavia IP-anomalioita. Kairauksella onkuitenkin todettu Mustalammen lounaisrannalla heikkoa kupari-kiisupirotetta granodioriitissa .

Pitkäselän alue

Varsinaiselle Pitkäselän alueelle sekä sen jatkeelle luoteeseenLitmaselle ja kaakkoon Narilan suuntaan mitattiin pitkiäIP-profiileja, joiden sijainti ilmenee seuraavasta taulukosta.Taulukkoon on merkitty lisäksi sen kartan indeksi, jossatulokset on esitetty :

1 5 -

Yl-Pitkänselän alue oli aikaisemmin mitattu sekä Sli1gram ettäTuram menetelmää käyttäen . Turam menetelmällä oli saatu useitakivilajin kulun suuntaisia johteita, joilla oli useimmitenvarsin selvä korrelaatio negatiivisiin painovoimajäännösanoma-lioihin. Slimgram-anomalioita Pitkänselän alueella oli erittäinniukasti . Suurimpaan osaan Turam-johteista ei liity IP-efektiä,joka vahvistaa aikaisempaa käsitystä, että kysymys on lähinnäruhjevyöhykkeisiin liittyvistä elektrolyyttijohteista .

L K Karttaindeksi

51 .70 151 .00-152 .00 M 24 .7/Vrs-70/3231 09 ; 3231 12/852 .30 150 .60-152 .00 M 24 .7/Vrs/3231 09/6

54 .15 151,00-152 .10 M 24 .7/Vrs-70/3231 09, 3231 12/8

54-40 151 .00-152 .10 M 24 .7/Vrs/3231 09C, 3232 04c/355 .60 151 .00-152 .00 M 24 .7/Vrs-70/3231 09 ; 3231 12/856 .50 151 .30-152 .30 M 24 .7/Vrs/3231 09/6

57 .30 151 .00-152 .00 M 24.7/Vrs-70/3231 09, 3231 12/8

57 .65 151 .60-151 .90 M 24.7/Vrs-70/3231 09, 3231 10/757 .70 -

II

- It

57 .75 11 -

II

-

57 .80 It II

57 .85 151 .60-151 .95 It

57 .90 151 .60-151 .85 M 24 .7/Vrs/3231 09/4

57 .95 II

- 1t

-

58 .00 152-00-153000 it

58 .10 151-70-152 .15 11

58 .25 152 .00-153 .00 I,

59 .10 151 .10-151 .50 M 24å7/Vrs/3231 09/5

59 .20 150.80-151 .80 It

59 .30 150 .50-151 .50 II

59 .50 150 .50-151 .50 It

1 6 -

MITTAUSTULOSTEN TULKINNASTA

Yleistä

Alueen geofysikaalisen yleismittauksen tarkoituksena on ollutpaitsi mahdollisten malmiesiintymien paikant aminen myös alueengeologisen rakenteen selvittäminen niillä alueilla, jossakalliopinnan peitteisyyden takia ei suoranaisia havaintojavoida käyttää hyväksi . Tämä tulkintatyö on pyritty suoritta-maan seuraavia pääperiaatteita noudattaen

kivilajeista, jotka alueella tunnetaan joko paljastumistatai lohkareista, on pyritty määrittämään fysikaalisetominaisuudet kuten tiheys ja magneettisuusKivilajit on fysikaalisten ominaisuuksiensa perusteellaluokiteltu ja niiden suhde eri geofysikaalisilla menetelmilläsaatuihin anomalioihin on samalla pyritty selvittämäänPaljastuneilla alueilla on pyritty tekemään yksityiskohtai-nen korrelaatiovertailu paljastuman kivilajien ja eri geo-fysikaalisten menetelmien antamien tulosten välilläKäyttämällä hyväksi kivilajien fysikaalisten ominaisuuksientuntemista sekä paljastumien ja geofysikaalisten anomaliainkorrelaatiota on geofysikaalisten anomalioiden geologinentulkinta laajennettu käsittämään myös peitteisiä alueita .

Tulkinnan yksityiskohtia on allekirjoittanut käsitellyt yksi-tyiskohtaisemmin toisessa yhteydessä (Siikarla 1967)0

Karttalehden 3231 alue

Karttalehden alue käsittää raporttialueen eteläosan Narilanristeyksestä Virtasalmen kirkonkylän eteläpuolelle eli mainitunkarttalehden osat 09 ja 12 . Tämän alueen geofysikaalisten mit-taustulosten geologisen tulkinnan on allekirjoittanut esittänytaikaisemmin (Siikarla 1967) . Myös L. Hyvärinen (1969) onkäsitellyt samalta alueelta geologian ja geofysikaalisten

anomalioiden välistä korrelaatiota . Karttalehden alueellaon varsin luotettavasti pystytty selvittämään eri kivilajienjakautuminen peitteisellä alueella sekä paikantamaan mm .sellaisia karbonaattijaksoja ja emäksisiä ja ultraemäksisiäsyväkiviesiintymiä, joihin ei liity paljastumia .

Karttalehden 3232 alue

Karttalehden 3232 alueella on kallioperäosasto suorittanutgeologista kartoitusta 1 :100 000 karttalehteä varten. Tätätyötä varten on tri A . Vormalla ollut käytettävissään geo-fysikaalisen yleismittausten tulokset niiden karttalehtien(1 :20 000) osalta, joita yleismittaus koskee . Kivilajimuodos-tumat ovat pääosiltaan samat kuin karttalehden 3231 alueella,joten tämän alueen "tulkinta-avainta" on voitu käyttää myöskarttalehden 3232 alueella . Koska alueelta on valmistumassageologinen kartta lähiaikoina ei tässä yhteydessä ole syytälaajemmin puuttua geofysikaalisten mittaustulosten geologiseentulkintaan. Eräitä yleisiä huomioita voidaan kuitenkin mainita .

Magneettisilla ja gravimetrisilla kartoilla näkyy varsinselvästi Narilan-Pitkänselän-Virtasalmen kirkonkylän amfiboliittijakson jatkuminen Längelmäenjärven-Hakuniemen kautta edelleen.pohjoiseen . Samoin erottuu muista liuskeista Iso-Läänän jaPienen-Läänän välillä oleva amfiboliitti .

Pölkönjärven lounaispuulella on pyöreämuotoinen posi-tiivinen painovoima-anomalia, joka selvästi viittaa gabroon .Osaan painovoima-anomaliaa liittyy magneettinen anomalia,jota ei yleensä liity alueen gabroihin tai peridotiitteihin .Kairaus osoitti, että tältä osin gabro sisälsi hyvin hienoamagnee

irotetta (maist . J . Pekkarisen ilmoituksen mukaan) .Harjärven syväkivimassiiviin liittyy magneettisen mittauksenmukaan erikoinen kehämäinen anomaliarakenne . Sähköisiä johteitaei Slingram-mittauksen mukaan esiinny .

Loukonlammin- Vehmaskylän välillä esiintyy magneettisessaja Slingram-kartassa useita rinnakkaisia liuskevyöhykkeitä,jotka Hyväjärven luoteispuolella muodostavat erittäin kauniitapoimurakenteita .

YHTEENVETO

Geofysikaalisia mittauksia on Virtasalmen-Juvan syste-maattisissa tutkimuksissa voitu varsin tehokkaasti käyttäähyväksi paitsi yksittäisten kiisuesiintymien paikantamiseenmyös alueen geologisen rakenteen selvittelyyn . Tähän on syynäse, että useampaa geofysikaalista mittausmenetelmää on jär-jestelmällisesti käytetty varsin laajalla alueella . Nämämenetelmät ovat olleet magneettinen, elektromagneettinen jagravimetrinen. Kun käytettävissä on ollut kivilajien kolmefysikaalista ominaisuutta : magneettisuus, sähköjohtokykyja tiheys ovat mahdollisuudet erottaa eri kivilajeja geofysi-kaalisesti toisistaan hyvin paljon suuremmat kuin käytettäessätavanmukaista magneettinen-elektromagneettinen yhdistelmää .Tästä on hyvänä esimerkkinä useiden ei magneettisten gabro-esiintymien löytyminen alueelta painovoimamittausten avulla .

Alueelta ei ole löytynyt kuin yksi käyttökelpoinenmalmiesiintymä - Hällinmäen kuparimalmi . Geofysikaalisetmittaukset viittaavat siihen, ettei ainakaan suurehkojakampakteja kiisuesiintymiä tutkitulla alueella ole . Sensi-jaan saattaa alueella olla pirotetyyppisiä malmeja, jotkaeivät alueen yleismittauksessa käytetyillä geofysikaalisillamenetelmillä tule esiin. Myös kalkkikiven esiintymisestänykyisten louhosten ulkopuolella on saatu geofysikaalisissamittauksissa useita viitteitäö

LIITELUETTELO

Tähän raporttien liittyvät eri kansiossa jälempänä luetel-lut geofysikaaliset kartat mittakaavassa 1 :10 000 .

- 19 -

M 22 /Jv/3231 06 DM 24,11/Jv/3231 06 DM 24,12/Jv/3231 06 D

M 21,1 /Jv/3231 09 AM 22 /Jv/3231 09 AM 24,11/Jv/3231 09 AM 24,12/Jv/3231 09 A

M 21,1 /Jv/3231 09 BM 22 /Jv/3231 09 BM 24,11/Jv/3231 09 BM 24,12/Jv/3231 09 B

M 21,1 /Jv/3231 09 CM 21,2 /Jv/3231 09 0M 22 /Jv/3231 09 0M 24,11/Jv/3231 09 CM 24,12/Jv/3231 09 CM 24,21/Jv/3231 09 CM 24,22/Jv/3231 09 C

M 21,1 /Jv/3231 09 DM 22 /Jv/3231 09 DM 24,11/Jv/3231 09 DM 2412/Jv/3231 09 DM 24,21/Jv/3231 09 DM 24,22/Jv/3231 09 D

M 21,1 /Jv/3231 12 AM 21,2 /Jv/3231 12 AM 22 /Jv/3231 12 AM 24,11/Jv/3231 12 AM 24,21/Jv/3231 12 AM 24,22/Jv/3231 12 A

M 22 /Jv/3231 12 CM 24,11/Jv/3231 12 CM 24,12/Jv/3231 12 C

M 21,1 /Vrs/3232 04 AM 22 /Vrs/3232 04 AM 24,11/Vrs/3232 04 AM 24,12/Vrs/3232 04 A

M 21,1 /Vrs/3232 04 BM 22 /Vrs/3232 04 BM 24,11/Vrs/3232 04 BM 24,12/Vrs/3232 04 B

M 21,1 /Vrs/3232 04 CM 22 /Vrs/3232 04 CM 24,11/Vrs/3232 04 CM 24,12/Vrs/3232 04 C

M 21,1 /Vrs/3232 04 DM 22 /Vrs/3232 04 DM 24,11-116/Vrs/3232 04 DM 24,12-126/Vrs/3232 04 D

M 21,1 /Vrs/3232 05 CM 22 /Vrs/3232 05 CM 24,11-116/Vrs/3232 05 CM 24,12-126/Vrs/3232 05 C

- 20 -

M 21,1 /Jv/3231 12 BM 22 /Jv/3231 12 BM 24,11/Jv/3231 12 BM 24,12/Jv/3231 128

21 -

M 21 1 1 /VRs,('Jv)/3232 07-AM 22 /Vrs(Jv)/3232 07 AM 24, 11-116/Vrs(Jv)/3232 07 AM 24, 12-126/Vrs(Jv)/3232 07 A

M 21,1 /Vrs(Jv)/3232 07 BM 22 /Vrs(Jv)/3232 07 BM 24,11-116/Vrs(Jv)/3232 07 BM 24,12-126/Vrs(Jv)/3232 07 B

M 21,1 /Vrs/3232 07 0M 22 /Jv /3232 07 0M 24,11/Jv/3232 07 CM 24,12/Jv/3232 07 C

M 21,1 /Vrs/3232 08 AM 22 /Vrs/3232 08 AM 24,11-116/Vrs/3232 08 AM 24,12-126/Vrs/3232 08 A

M 22 /Jv/3232 10 AM 24,11/Jv/3232 10 AM 24,12/Jv/3232 10 A

Otaniemessä, 6 pnä heinäkuuta 1970

GeofyysikkoL IV

Toivo Siikarla