Konseptista käytännöksi - esimerkki suullisen kielitaidon digitaalisen

arviointityökalun kehittämisestä

OKL Helsingin yliopisto 30.11.2013 FT Eeva Tuokko

Kangaspunta Raija (toim.). 1994. Nyt koulussa puhutaan. Raportti suullisen kielitaidon kokeilusta Joensuun normaalikoulussa 1990-93. Joensuun yliopiston monistuskeskus.

Saleva Maija. 1997. Now They´re Talking. Testing Oral Proficiency in a Language Laboratory. Jyväskylä University Printing House. Jyväskylä.

Hildén Raili. 2000. Att tala bra, bättre och bäst. Suomenkielisten abiturienttien ruotsin kielen suullinen taito testisuoritusten valossa. Hakapaino.

Tuokko Eeva. 2000. Peruskoulun 9. vuosiluokan englannin (A1-kieli) oppimistulosten kansallinen arviointi 1999. Oppimistulosten arviointi 3/2000. Opetushallitus. Yliopistopaino. Helsinki.

Tuokko Eeva. 2007. Mille tasolle perusopetuksen englannin opiskelussa päästään? Perusopetuksen päättövaiheen kansallisen arvioinnin 1999 Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin linkitetyt tulokset. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä University Printing House.

Pioneereja

Ohjeita oppilaitokselle Ohjeita opettajalle Ohjeita oppilaalle

1. Alkulämmittely ( 1 min.) 2. Lukutehtävä (2 min. + 2 min.) 3. Tarinan tuottaminen 5 min. + 5 min.) 4. Tilannetehtävä (n. 4-5 min.) 5. Lopetus ( 1 min.) Neuvoja kokeen vastaanottajalle Ilmoittautumislomake Ajanvarauslista Arviointilomake Palautelomake kokeen vastaanottajalle Todistusmalli ja arviointikriteerit

Englannin kielen suullinen koe 2000-2001, pitkä kieli

Kehyskertomuksellinen testikokonaisuus, joka sisältää kaikki seuraavat tehtävätyypit:

Lämmittely

Ääneen lukeminen

Tekstin referointi

Keskustelu

Kuvasta kertominen

Tilannepohjainen reagointi

Monologi

Testikokonaisuus

Tehtävätyyppien määrittelyä

Lämmittely Rakennetaan osaksi kehitettävää testiohjelmaa, erillinen lämmittely ennen testitilannetta ei siis tarpeen Voi koostua esim. kysymyksistä, jotka liittyvät kokelaaseen (mm. nimi, ikä), hänen asuinpaikkaansa, harrastuksiin, kielenopiskeluun, tms. Yhtä lämmittelyosiota voidaan käyttää kaikissa testikokonaisuuksissa

Ääneen lukeminen

Pohjautuu kirjoitetun kielen tekstiin (sanomalehti, esite, kirje, ohje, etc.) Tehtävänannossa eduksi vinkki siitä, mihin kokelaan olisi hyvä kiinnittää huomiota tehtävää suoritettaessa

Tekstin referointi Kohdekielinen teksti, joka tiivistetään kuulijalle Tehtäviin voidaan haluttaessa sisällyttää interaktiivisia osuuksia esim. keskustelua tekstistä. Tehtävänannossa eduksi vinkki siitä, mihin kokelaan olisi hyvä kiinnittää huomiota tehtävää suoritettaessa

Keskustelu

Toteutetaan joko simulaationa etukäteen nauhoitetun materiaalin pohjalta tai linkittämällä testitilanteessa kaksi kokelasta keskenään kielistudiosovellusta hyödyntäen Tehtävänannossa eduksi vinkki siitä, mihin kokelaan olisi hyvä kiinnittää huomiota tehtävää suoritettaessa

Tilannepohjainen reagointi Variaatioita mm.

1) asiatietojen antaminen ja kysyminen 2) mielipiteen ilmaiseminen 3) tunteiden ja asenteiden ilmaiseminen ja kysyminen 4) asioiden hoitaminen 5) sosiaalisten käytänteiden noudattaminen viestinnässä 6) viestinnän säätely

Yksi tai useampi rakennetaan sisään kehyskertomukseen / ko. tehtävän kontekstiin Tehtävänannossa eduksi vinkki siitä, mihin kokelaan olisi hyvä kiinnittää huomiota tehtävää suoritettaessa

Monologi Kokelaan yhtäjaksoinen, suullinen tuotos Tehtävänannossa eduksi vinkki siitä, mihin kokelaan olisi hyvä kiinnittää huomiota tehtävää suoritettaessa

TEKSTI KUVA AIKA KOMMENTTEJA

(Kaikki, mitä ko. tilanteessa puhutaan.) Moderaattori: Tulet juuri pyörällä koulusta kotiin, pysähdyt postilaatikollesi ja avaat sen. Sisältä löydät odottamasi kirjeen Budapestin yliopistolta.

(Kaikki, mitä ruudulla näkyy, piirros + teksti.) Tilanne 1. Kamera seuraa pyöräilijää kahdesta eri kulmasta, pysähtyy talon edessä sijaitsevan postilaatikon kohdalle, …

10 sek.

Testikäsikirjoitus

Kuva tilanteesta 1.

Introduction

Read Aloud

Conversation

Situation / Reaction

Monologue

Tehtävästä suoriutuminen

Kielen laajuus ja rikkaus

Ääntäminen ja sujuvuus

Kielen virheettömyys

Arvioitavat piirteet

A2.2 Puhuja osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy kertomaan itselleen tärkeistä asioista. Voi vältellä joitakin aihepiirejä. Voi tarvita puhekumppanin tukea. Puhuja osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja joitakin idiomaattisia ilmauksia sekä monia keskeisimpiä rakenteita. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on selvä, ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheitä saattaa esiintyä jonkin verran. Puhe on välillä sujuvaa, mutta tuotoksessa esiintyy erilaisia epäluontevia katkoksia. Hallitsee yksinkertaisen peruskieliopin. Laajahkossa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa), ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Sanastossa ja sidosteisuudessa selviä puutteita.

B1.1 Puhuja osaa kertoa lähipiiriinsä liittyvistä asioista myös joitakin vaativia yksityiskohtia. Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja sekä joitakin vaativampia rakenteita. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vierasta korostusta esiintyy, ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Puhuja pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä epäluontevia taukoja. Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne eivät juuri haittaa ymmärrettävyyttä.

Yli B1.1 Monipuolinen, luonteva ja sujuva, B1.1 -tason ylittävä suoritus.

Warm Up

A2.2 Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeinen, ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheitä saattaa esiintyä jonkin verran. Lukeminen on välillä sujuvaa, mutta erilaisia epäluontevia katkoksia esiintyy. Kuulijan huomioon ottaminen on puutteellista.

B1.1 Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä, ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia Lukeminen on kohtalaisen sujuvaa ja luontevaa, mutta pitemmissä jaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. Kuulijan huomioon ottaminen on melko puutteellista.

B1.2 Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. Lukeminen on yleensä sujuvaa ja varsin luontevaa, ja joistakin tauoista huolimatta lukeminen jatkuu ja viesti välittyy. Lukija pyrkii jossakin määrin ottamaan huomioon kuulijan.

B2.1 Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Lukeminen on luontevaa, ja siinä esiintyy vain harvoin pitempiä epäröintiä osoittavia taukoja. Lukija ottaa kohtalaisen hyvin kuulijan huomioon.

B2.2 Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Useimmiten sujuvaa, luontevaa ja spontaania ääneen lukua. Tauot luontevissa kohdissa intonaatioyksiköiden väleissä. Lukija osaa ottaa kuulijan hyvin huomioon.

Yli B2.2 Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen (kaikkein) hienoimpiakin merkitysvivahteita. Sujuvaa, luontevaa ja vaivatonta lukemista. Lukija osoittaa ymmärtävänsä lukemansa tekstin sisällön ja on tietoinen siitä, mitä hän haluaa kuulijalle välittyvän

Reading a Text

B1.1 Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin melko tyydyttävästi. Puhuja osaa tuoda esille useimmat tekstin pääkohdat, vaikka jokin asia voi olla ymmärretty väärin. Muutama oma ilmaisu. Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa, joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja ja joitakin vaativampia rakenteita. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämis-, painotus- ja intonaatio-virheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pidemmissä puhejaksoissa esiintyy esityksen kokonaissuunnittelun puutteista johtuvia taukoja ja epäröintiä. Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne eivät juuri haittaa ymmärrettävyyttä. Puhuja osaa käyttää kaikkein tavallisimpia sidosteisuuskeinoja yhtenäisen esityksen tuottamiseksi.

B1.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu tyydyttävästi. Puhuja osaa tuoda esille useimmat tekstin pääkohdat, vaikka tulkinnassa voi esiintyä satunnainen väärinkäsitys. Pyrkii löytämään omiakin ilmaisuja. Puhuja osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Hän osaa myös käyttää monia vaativampia rakenteita. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. Puhuja osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti, vaikka ilmauksien tietoinen muotoilu ja korjailu voivat aiheuttaa taukoja ja katkoksia. Kieliopillisia puutteita esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Hyvä perustason sanaston hallinta, mutta ennestään tuntemattomat aiheet ja tilanteet sekä monimutkaisempien ajatusten ilmaiseminen aiheuttavat virheitä. Puhuja osaa käyttää useita sidosteisuuskeinoja, mutta esitys voi olla paikoitellen töksähtelevää.

B2.1 Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin kohtalaisen hyvin. Referointi on selkeää ja pääosin täsmällistä, vaikka ei aina täysin tyylikästä. Puhuja pystyy suunnittelemaan, mitä ja miten pitää sanoa, pyrkii ottamaan kuulijat huomioon ja käyttämään omia ilmaisuja. Puhuja osaa reagoida melko hyvin tehtävän ja tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Puhuja pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä joitakin epäluontevia taukoja. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Yleensä hyvä ja täsmällinen sanaston hallinta. Voi esiintyä jonkin verran sekaannuksia ja vääriä sanavalintoja, mutta ne eivät estä viestin välittymistä. Esityksen rakenne ja sidosteisuus kohtalaisen hyviä.

B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu hyvin. Referointi on selkeää ja täsmällistä. Puhuja pystyy suunnittelemaan, mitä ja miten pitää sanoa, ja osaa ottaa hyvin huomioon puheensa vaikutuksen kuulijoihin. Käyttää tekstiä luontevasti referointiin. Puhuja osaa reagoida hyvin tehtävän/tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua vain hyvin vähäisessä määrin. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Puhuja osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Sanaston hallinta on hyvää ja täsmällistä. Esityksen rakenne on selkeä ja sidosteisuus on hyvää.

Yli B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu erittäin hyvin. Referointi on kattava ja virheetön. Esitys on sujuvaa, sidosteista ja kielellisesti muutenkin ansiokasta.

Puhuja osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita.

Reporting

A2.2 Tehtävän suorittaminen sujuu, vaikka toteutuksessa on epätasaisuutta ja kohtalaisen paljon parannettavaa. Keskustelija tarvitsisi puhekumppanin tukea. Vuorovaikutus toimii auttavasti. Puhuja osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja joitakin idiomaattisia ilmauksia sekä monia keskeisimpiä rakenteita. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeinen, ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheitä saattaa esiintyä jonkin verran. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset epäluontevat katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Puhuja hallitsee yksinkertaisen peruskieliopin. Laajahkossa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa), ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. Sanastossa ja sidosteisuudessa selviä puutteita.

B1.1 Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin melko tyydyttävästi. Keskustelija tarvitsisi kuitenkin ajoittain puhekumppanin tukea. Hän on kuitenkin hieman aloitteellinen. Vuorovaikutus toimii melko tyydyttävästi. Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja ja joitakin vaativampia rakenteita. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä, ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pidemmissä puhejaksoissa esiintyy esityksen suunnittelun puutteista johtuvia taukoja ja epäröintiä. Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne eivät juuri haittaa ymmärrettävyyttä. Puhuja osaa käyttää kaikkein tavallisimpia sidosteisuuskeinoja yhtenäisen esityksen tuottamiseksi.

B1.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu tyydyttävästi. Keskustelija tarvitsisi vain silloin tällöin puhekumppanin tukea. Vuorovaikutus toimii tyydyttävästi ja puhuja on jossakin määrin aloittteellinen. Puhuja osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Hän osaa käyttää monia vaativampia rakenteita. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. Puhuja osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti, vaikka ilmauksien tietoinen muotoilu ja korjailu voivat aiheuttaa taukoja. Kieliopillisia puutteita esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Hyvä perustason sanaston hallinta, mutta ennestään tuntemattomat aiheet ja tilanteet sekä monimutkaisempien ajatusten ilmaiseminen aiheuttavat virheitä. Puhuja osaa käyttää useita sidosteisuuskeinoja, mutta esitys voi olla paikoitellen töksähtelevää.

B2.1 Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin kohtalaisen hyvin. Keskustelija tarvitsisi vain vähän puhekumppanin tukea. Vuorovaikutus toimii kohtalaisesti ja puhujan panos on melko hyvä. Puhuja osaa reagoida melko hyvin tehtävän ja tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä joitakin epäluontevia taukoja. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Yleensä hyvä ja täsmällinen sanaston hallinta. Voi esiintyä jonkin verran sekaannuksia ja vääriä sanavalintoja, mutta ne eivät estä viestin välittymistä. Esityksen rakenne ja sidosteisuus kohtalaisen hyviä.

B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu hyvin. Keskustelija tarvitsisi satunnaisesti puhekumppanin tukea. Vuorovaikutus toimii kohtalaisen hyvin. Aloitteellisuus on hyvä. Puhuja osaa reagoida hyvin tehtävän/tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua ja keskusteluun osallistumista vain hyvin vähäisissä määrin. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Puhuja osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Sanaston hallinta on hyvää ja täsmällistä. Esityksen rakenne on selkeä ja sidosteisuus on hyvää.

Yli B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu erittäin hyvin. Keskustelija ei todennäköisesti tarvitsisi lainkaan puhekumppanin apua. Vuorovaikutus toimii hyvin. Keskustelija osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tehtävän/ tilanteen vaatimalla tavalla. Sanasto ja rakenteet ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Keskustelija osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. Sujuvaa, luontevaa ja vaivatonta tuottamista. Hän osaa ottaa kuulijan huomioon. Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse. Satunnaisia vähäisiä lipsahduksia voi esiintyä, ei kuitenkaan erityisen vakavia

Conversation

B1.1 Puhuja osaa kuvailla pääosan kuvan (kuvien) kohteista melko tyydyttävästi. Kuulijan huomioon ottaminen on melko puutteellista. Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja ja joitakin vaativampia rakenteita. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeinen ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pidemmissä puhejaksoissa esiintyy esityksen suunnittelun puutteista johtuvia taukoja ja epäröintiä. Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne eivät juuri haittaa ymmärrettävyyttä. Puhuja osaa käyttää kaikkein tavallisimpia sidosteisuuskeinoja yhtenäisen esityksen tuottamiseksi.

B1.2 Kaikkien kuvan (kuvien) kohteiden kuvaileminen onnistuu tyydyttävästi. Puhuja pyrkii jossakin määrin ottamaan huomioon kuulijan. Puhuja osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Hän osaa käyttää myös monia vaativampia rakenteita. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. Puhuja osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti, vaikka ilmauksien tietoinen muotoilu ja korjailu voivat aiheuttaa taukoja ja katkoksia. Kieliopillisia puutteita esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Hyvä perustason sanaston hallinta, mutta ennestään tuntemattomat aiheet ja tilanteet sekä monimutkaisempien ajatusten ilmaiseminen aiheuttavat virheitä. Puhuja osaa käyttää useita sidosteisuuskeinoja, mutta esitys voi olla paikoitellen töksähtelevää.

B2.1 Kaikkien kuvan (kuvien) kohteiden kuvaileminen onnistuu yleensä kohtalaisen hyvin. Puhuja pystyy suunnittelemaan, mitä ja miten pitää sanoa, ja pyrkii ottamaan kuulijat huomioon. Puhuja osaa reagoida melko hyvin tehtävän ja tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Kuvaus/kerronta on yleensä sujuvaa, ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä joitakin epäluontevia taukoja. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Yleensä hyvä ja täsmällinen sanaston hallinta. Voi esiintyä jonkin verran sekaannuksia ja vääriä sanavalintoja, mutta ne eivät estä viestin välittymistä. Esityksen rakenne ja sidosteisuus kohtalaisen hyviä.

B2.2 Kaikkien kuvan (kuvien) kohteiden kuvaaminen onnistuu hyvin. Puhuja pystyy suunnittelemaan, mitä ja miten pitää sanoa, ja osaa ottaa hyvin huomioon puheensa vaikutuksen kuulijoihin. Puhuja osaa reagoida hyvin tehtävän/tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua vain hyvin vähäisessä määrin. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Puhuja osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Sanaston hallinta on hyvää ja täsmällistä. Esityksen rakenne on selkeä ja sidosteisuus on hyvää.

Yli B2.2 Kaikkien kuvan (kuvien) kohteiden kuvaaminen onnistuu erittäin hyvin. Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Puhuja osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tehtävän/tilanteen vaatimalla tavalla. Hän osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita. Sujuvaa, luontevaa ja vaivatonta tuottamista. Hän osaa ottaa kuulijan huomioon. Kieliopin hallinta on hyvää ja esitys sidosteista. Satunnaiset virheet eivät hankaloita

Picture Description

B1.1 Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin melko tyydyttävästi. Puhuja osaa jossakin määrin kiinnittää huomiota viestintätilanteen edellyttämään muodollisuusasteeseen. Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa, joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja ja joitakin vaativampia rakenteita. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeinen ja ääntämis-, painotus- ja intonaatiovirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pidemmissä puhejaksoissa esiintyy esityksen suunnittelun puutteista johtuvia taukoja ja epäröintiä. Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne eivät juuri haittaa ymmärrettävyyttä. Puhuja osaa käyttää kaikkein tavallisimpia sidosteisuuskeinoja yhtenäisen esityksen tuottamiseksi.

B1.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu tyydyttävästi. Suoritus osoittaa, että puhuja on tietoinen tärkeimmistä viestintäeroista oman ja kohdekulttuurin välillä. Puhuja osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa, vuorovaikutusta edistäviä ilmauksia ja tavallisia idiomeja. Hän osaa käyttää myös monia vaativampia rakenteita. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. Puhuja osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti vaikka ilmauksien tietoinen muotoilu ja korjailu voivat aiheuttaa taukoja ja katkoksia. Kieliopillisia puutteita esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Hyvä perustason sanaston hallinta, mutta ennestään tuntemattomat aiheet ja tilanteet sekä monimutkaisempien ajatusten ilmaiseminen aiheuttavat virheitä. Puhuja osaa käyttää useita sidosteisuuskeinoja, mutta esitys voi olla paikoitellen töksähtelevää.

B2.1 Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin kohtalaisen hyvin. Puhuja osaa melko hyvin viestiä tilanteen vaatimaa muodollisuusasetta noudattaen. Puhuja osaa reagoida melko hyvin tehtävän ja tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä joitakin epäluontevia taukoja. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Yleensä hyvä ja täsmällinen sanaston hallinta. Voi esiintyä jonkin verran sekaannuksia ja vääriä sanavalintoja, mutta ne eivät estä viestin välittymistä. Esityksen rakenne ja sidosteisuus kohtalaisen hyviä.

B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu hyvin. Puhuja osaa viestiä tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Puhuja osaa reagoida hyvin tehtävän/tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua vain hyvin vähäisessä määrin. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Puhuja osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Sanaston hallinta on hyvää ja täsmällistä. Esityksen rakenne on selkeä ja sidosteisuus on hyvää..

Yli B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu erittäin hyvin. Puhuja osaa käyttää kieltä joustavasti ja tehokkaasti sosiaalisiin tarkoituksiin, myös ilmaisemaan emootioita, epäsuoria viittauksia ja leikkimielisyyksiä. Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Puhuja osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla

Situation / Reaction

B1.1 Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin melko tyydyttävästi. Puhuja osaa pitää aiheesta valmistellun, yksinkertaisen esityksen, selittäen keskeiset seikat melko tarkasti ja esitys on niin selkeä, että sitä pystyy seuraamaan helposti suurimman osan aikaa. Puhuja osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa, joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja ja joitakin vaativampia rakenteita. Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeinen ja ääntämis-, painotus- sekä intonaatiovirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pidemmissä puhejaksoissa esiintyy esityksen suunnittelun puutteista johtuvia taukoja ja epäröintiä. Laajassa vapaassa puheessa esiintyy kieliopillisia (esim. artikkelit, päätteet) ja sanastollisia puutteita, mutta ne eivät juuri haittaa ymmärrettävyyttä. Puhuja osaa käyttää kaikkein tavallisimpia sidosteisuuskeinoja yhtenäisen esityksen tuottamiseksi.

B1.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu tyydyttävästi. Puhuja osaa pitää selkeän, valmistellun esityksen ja tuoda esiin syitä jonkin tietyn näkökannan tukemiseksi tai vastustamiseksi ja myös esittää eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja. Puhuja pyrkii ottamaan kuulijat huomioon. Puhuja osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Hän osaa käyttää myös monia vaativampia rakenteita. Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia. Puhuja osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti, vaikka ilmauksien tietoinen muotoilu ja korjailu voivat aiheuttaa taukoja ja katkoksia. Kieliopillisia puutteita esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää. Hyvä perustason sanaston hallinta, mutta ennestään tuntemattomat aiheet ja tilanteet sekä monimutkaisempien ajatusten ilmaiseminen aiheuttavat virheitä. Puhuja osaa käyttää useita sidosteisuuskeinoja, mutta esitys voi olla paikoitellen töksähtelevää.

B2.1 Tehtävän suorittaminen onnistuu pääosin kohtalaisen hyvin. Puhuja osaa pitää selkeän, johdonmukaisen esityksen, jossa korostetaan keskeisiä asioita ja tuetaan niitä olennaisin yksityiskohdin. Puhuja osaa ottaa melko hyvin kuulijat huomioon. Puhuja osaa reagoida melko hyvin tehtävän ja tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Puhuja osaa pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa voi esiintyä joitakin epäluontevia taukoja. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Yleensä hyvä ja täsmällinen sanaston hallinta. Voi esiintyä jonkin verran sekaannuksia ja vääriä sanavalintoja, mutta ne eivät estä viestin välittymistä. Esityksen rakenne ja sidosteisuus kohtalaisen hyviä.

B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu hyvin. Puhuja osaa pitää selkeän, hyvin jäsennellyn ja kuulijat huomioon ottavan esityksen monipolvisestakin aiheesta ja pystyy jonkin verran laajentamaan ja tukemaan esittämiään näkemyksiä lisäseikoilla, perusteluilla ja asiaan kuuluvilla esimerkeillä. Puhuja osaa reagoida hyvin tehtävän/tilanteen asettamiin kielellisiin vaatimuksiin. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua vain hyvin vähäisessä määrin. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Puhuja osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä. Sanaston hallinta on hyvää ja täsmällistä. Esityksen rakenne on selkeä ja sidosteisuus on hyvää.

Yli B2.2 Tehtävän suorittaminen onnistuu erittäin hyvin. Puhuja osaa pitää selkeän, sujuvan, hyvin jäsennellyn, sidosteisen ja kuulijat huomioon ottavan esityksen monipolvisestakin aiheesta ja tarvittaessa laajentaa esittämiään näkemyksiä lisäseikoilla, perusteluilla ja asiaan kuuluvilla havainnollisilla esimerkeillä. Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat. Puhuja osaa ilmaista

Monologue

Oppilassuoritusten arviointi

Esimerkki Läm

mittely

Puuttuu täysin

1.1 A2.2 Sujuva, mutta todella niukka.

1.2 B2.1 Sujuva. Ääntäminen OK.

2 B1.1

”If the centre is crowded…” – väärä aloitus johtaa viestintäkatkokseen. ”Passenger – not use alcohol. Kaksi väärinkäsitystä, esim. ”You must pay for that”. Pitäytyy tekstissä, käännösmediaatiota enemmän kuin omaa kerrontaa. Muuten sujuva.

3 B1.2 Ks. kriteerit

4 A1.3 Yksi virke/kuva ei riitä. Ääntäminen OK.

5 A2.2 Yksi virke.

6 A2.2

+ B1.1

Alku OK, hyvä johdanto. Vaisu (heikkenee loppua kohti)

Tehtävien sisältö

Lämmittely 1 (1/2) Lyhyt puhelinkeskustelu ja

ääneen lukeminen 2 Tekstin referointi 3 Keskustelu (auton vuokraaminen) 4 Kuva/ista kertominen 5 Tilannepohjainen reagointi (tien

kysyminen, opastuksen toisto, tien kysyminen huoltoasemalle, lommon havaitseminen)

6 Monologi ja palautteesta kertominen

Vaikeustaso sopiva

Vaikea

Autonvuokraustilanne outo

Liian pitkät tauot

Uuteen koemuotoon vaikea aluksi tottua

Opiskelijapalaute