tule tyÖhÖn miten tukea tuki- ja liikuntaelinten ...• iss (vates-säätiön vuoden...
TRANSCRIPT
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
TULE TYÖHÖN
MITEN TUKEA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN TERVEYTTÄ TYÖSSÄ?
Irmeli Pehkonen, FT, erikoistutkija,
Työterveyslaitos, Työterveyshuolto ja työikäisten terveys -tiimi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Esityksen sisältö
• TULE –vaivoista ja sairauksista
• Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen?
• Mitkä tekijät ovat keskeisiä TULE –vaivojen hallinnassa?
• Mistä löytyy tietoa TULE –vaivojen hallintaan - ErgoSteps -hanke
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tuki- ja liikuntaelin (TULE) –vaivoista ja
sairauksista
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
KELA:n maksamista sairauspäivärahakausista kolmannesessa syynä TULE -sairaus
(Lähde: Kela)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työkyvyttömyyseläkkeet ja TULE -sairaudet
• Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 28 000 työntekijää
• Kolmasosalla työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä tärkein työkykyä heikentänyt sairaus kuului TULE –ryhmään
• Työntekijäammateissa TULE-sairauksiin perustuvien eläkkeiden alkavuus oli kaksinkertaista verrattuna asiantuntija-ammatteihin
• Suuren alkavuuden ammatteja miehillä olivat putkiasentajat, kirvesmiehet, betonimiehet ja muurarit; naisilla puutarhatyöntekijät, lomittajat, siivoojat, sairaala-apulaiset sekä siivous- ja suurtalousesimiehet
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
Pensola ym. 2010. Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Oireiden esiintyminen viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana (%) Terveys 2011 -tutkimuksessa
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
30-44 45-54 55-64 65-74 75+ 30+
Selkä
Miehet 35 36 34 34 32 35
Naiset 37 40 42 46 48 41
Niska
Miehet 27 25 29 28 28 27
Naiset 46 47 39 33 39 41
Olka
Miehet 20 26 34 31 37 29
Naiset 13 25 30 30 40 26
Polvi
Miehet 24 30 27 34 33 29
Naiset 22 31 37 38 44 33
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
Mistä TULE -vaivat aiheutuvat?
(Lähde: www.ttl.fi)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen
vaikuttavista tekijöistä
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä
05.06.2014 Timo Leino & Irmeli Pehkonen
Sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja ennenaikaiseen työstä pois
jäämiseen vaikuttavat terveyden lisäksi myös monet yksilöön,
työhön, työympäristöön, terveydenhuollon toimintaan ja talouden
suhdanteisiin liittyvät tekijät
Työkyvyttömyyttä/työstä poissaoloa lisäävät• esimiehen epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen kohtelu
• liiallinen työkuormitus
• huonot työolot (fyysiset tai psykososiaaliset)
• ammatillisen osaamisen puutteet
• vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys
Työkykyä/työssä oloa ja työhön paluuta lisäävät• esimiehen tuki
• työn imu
• työhön paluun tuki
• ammatillinen kuntoutus, kun se on suunniteltu ja toteutettu läheisessä
yhteistyössä työpaikan kanssa
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tutkimustietoa kunta-alalta
• oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen suojaa työntekijän terveyttä ja nopeuttaa paluuta sairauslomalta
• työyhteisön sosiaalinen pääoma lisää terveyttä ja hyvinvointia
• henkilöstövähennykset ja ylikuormituslisäävät sairauspoissaolojen todennäköisyyttä
• terveysriskien kasautuminen, unihäiriötja työstressi lisäävät työkyvyttömyyttä, kun taas työaikojen hallinta vähentää riskiä
05.06.2014 Timo Leino & Irmeli Pehkonen
Oksanen T (toim.) 2012. Hyvinvointihavaintoja. Tutkimustietoa kunta-alalta
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissa-oloihin ja työkyvyttömyyteen
05.06.2014 Timo Leino& Irmeli Pehkonen
Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden määrää ja kestoa on saatu
vähenemään toimintatavoilla ja ohjelmilla
• jotka on kytketty yrityksen liiketaloudellisiin päämääriin tai
strategioihin
• joilla on johdon tuki
• jotka on suunniteltu huolellisesti
• joissa työntekijät ovat olleet mukana tavoitteiden
määrittämisessä
• joiden toteutus on ollut monipuolista
• joissa on järjestetty koulutusta
• jotka on suunnattu korkean työkyvyttömyysriskin henkilöihin
• joissa yritys on tukenut osallistumista taloudellisesti tai muilla
tavoin
• joihin osallistuminen on tehty helpoksi
• joissa tiedotus ja tiedonvaihto ovat olleet tehokasta
• joissa tuloksellisuutta on arvioituAmic 2000, Pelletier 2009
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Yritysten toimintatapojen vaikutuksesta sairauspoissa-oloihin ja työkyvyttömyyteen• Systemaattisella tapaturmien torjuntatyöllä voidaan vähentää
merkittävästi tapaturmataajuutta ja tapaturmista johtuvia kustannuksiaZwetsloot 2013, Tompa 2013, Arocena 2008, Tompa 2007
•
• Hyvä työn organisointi, toimiva esimies-alaissuhde, valtuuttava johtaminen ja työpaikan hyvä sosiaalinen pääoma suojaavat aikeilta siirtyä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelleManka 2013
•
• Työtä muokkaavien toimenpiteiden ja työpaikan ja terveyspalveluiden tuottajien yhteistyö ja koordinaatio nopeuttaa työhönpaluuta, ja vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyden kestoaHøgelund 2009, France 2005, Loisel 1997
05.06.2014 Timo Leino & Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Nolla tapaturmaa –foorumin vaikutukset ja kokemukset
Tulos
• Tarkastelujaksolla 2005-2008 0-tapaturmafoorumin työpaikoissa tapaturmataajuus aleni 15 %
• valtakunnallisesti tapaturmataajuus nousi samana ajanjaksona 4,3 %
Selittäviä tekijöitä olivat
• Ylemmän johdon toiminta turvallisuusasioissa
• Työturvallisuuskoulutus
• Turvallisuustarkastukset
• Sattuneiden tapaturmien ja lähellä piti –tilanteiden tutkinta sekä vähäistenkin tapaturmien ilmoittaminen
• Tiedonkulku ja viestintä turvallisuusasioissa
• Turvallisuuden tietojärjestelmät
• Vaarallisiin tai virheellisiin työtapoihin puuttuminen
05.06.2014 Timo Leino & Irmeli Pehkonen
Virta, Liisanantti, Aaltonen. 2009. Nolla tapaturmaa –foorumin vaikutukset ja kokemukset. TSR:n loppuraportti.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa –hanke (2014-2016)
• Tavoitteena on
• tutkia mitkä suurissa yrityksissä sovellettavat työkykyjohtamisen ja –toiminnan käytännöt selittävät yritykselle aiheutuvien työkyvyttömyyskustannusten vaihtelua.
• selvittää eroavatko
• työpaikan toimintatavat
• työterveysyhteistyö
• työterveyshuollon toiminta
• yhteistyö muiden toimijoiden kanssa
yrityksissä, joissa työkyvyttömyys- kustannukset ovat matalat verrattuna niihin, joissa ne ovat korkeat
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Yhteistyö tuloksellisessa työkykyjohtamisessa –hanke(2014-2016)
• Työsuojelurahaston ja Työterveyslaitoksen rahoittama hanke
• Mukaan pyritään saamaan 20-30 suomalaista yritystä (henkilömäärä > 500)
• Tietoa kerätään • Rekistereistä
• Dokumenteista
• Kyselyillä
• Haastattelulla
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Keskeistä TULE –terveyden edistämisessä
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Keskeistä TULE –terveyden edistämisessä
• Kokonaisvaltaisuus• Laaja-alainen ergonomiakäsitys
• Vaikuttaminen prevention eri tasoilla
• Yhteistyö ja osallistuminen• Työntekijät – työnantaja – työterveyshuolto
• Moniammatillisuus
• Oikea-aikaisuus• Varhaiset interventiot tehokkaita, mutta harvinaisia
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
Kokonaisvaltaisuus – lähtökohtana työprosessit• Fyysinen ergonomia
• voimat, asennot, liikkeet
• sovelletaan fyysisen työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa
• Kognitiivinen ergonomia• tiedon käsittely, laitteiden hallinta
• ihminen tiedon käsittelijänä
• sovelletaan järjestelmien ja niiden käyttöliittymien (näytöt ja ohjaimet) ja tiedon esittämistapojen suunnittelussa
• Organisatorinen ergonomia• johtaminen, työn järjestäminen, työajat,
tuotantotavat, yhteistyö, työn kehittäminen
• teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittaminen
kuvat Työterveyslaitos, I.H.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Vaikuttaminen prevention eri tasoilla
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
PRIMÄÄRI
SEKUNDÄÄRI
TERTIÄÄRI
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
Kehittämistä yhteistyössä
TYÖNANTAJA
TYÖTERVEYSHUOLTO
TYÖNTEKIJÄ
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014
Eri ammattiryhmät mukana
• todellinen moniammatillisuus syntyy eri koulutustaustan omaavien henkilöiden hyvästä yhteistyöstä
• eri ammattiryhmien edustajien osallistuminen saman prosessin toteuttamiseen -> lisäarvoa eri ammattiryhmien osaamisesta
Manninen, P., V. Laine, et al. (toim.) (2007). Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Vammala, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos.
Martimo, K. P. (2010). Yhteistyön periaatteet. Työstä terveyttä. Porvoo, Duodecim 226-234.
Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
ErgoSteps -hankeToimintamalli TULE –vaivojen
hallintaan ja tietopankki terveydenhuoltoon (2012-2013)
Irmeli Pehkonen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos
Maija Lintula, THM, ylitarkastaja, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Kirsi Jääskeläinen, FM, systeemisuunnittelija, Työterveyslaitos
Virpi Fagerström, FT, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos
Riia-Liisa Valkendorff, Tft, asiantuntija, Työterveyslaitos
Erja Sormunen, FT, erikoistutkija, Työterveyslaitos
Sirpa Rauas-Huuhtanen, Tft, kehittämiskonsultti, Työterveyslaitos
Nina Nevala, LitT, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, professori, Jyväskylän yliopisto
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
TULE TYÖHÖN –toimintamalli
www.ttl.fi > Aihealueet > Ergonomia
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tavoitteena
• lisätä TULE –terveyttä ja kehittää tuki- ja liikuntaelinsairauksien hallintaa työssä
• -> laadittiin toimialasta riippumaton toimintamalli
tuki- ja liikuntaelinsairauksien hallintaan
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
1. Kirjallisuusselvitys
• koottiin tietoa optimaalisesta TULE -sairauksien hallinnasta
• kirjoista
• artikkeleista
• ohjeista
• säädöksistä
• internetistä
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
2. Yrityshaastattelut
• kolmessa mahdollisimman hyvin TULE -sairauksien hallintaa toteuttavassa työpaikassa
• Helsingin kaupungin työterveyskeskus (Suomen Ergonomiayhdistyksen palkinto v. 2012)
• ISS (VATES-säätiön Vuoden esimerkillinen työllistäjä –palkinto v. 2012, Matkailu- ja ravintola-alan turvallisuuspalkinto 2012)
• Skanska (Palkinto Euroopan työturvallisuuskilpailussa v. 2009)
• haastattelut (a' noin 2 h) teki kaksi tutkijaa
• haastatteluissa selvitettiin tuotettua prosessimallia käyttäen,
• miten työpaikat toteuttavat TULE-sairauksien hallintaa?
• mikä heidän toimintatavassaan on onnistunutta?
• miten toimintatapaa voisi edelleen kehittää?
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Primääripreventio (EDISTÄ)
Sekundääripreventio (PALAUTA)
Tertiääripreventio (MUKAUTA)
Työntekijä mitä työntekijä voi itse työssään tehdä TULE-terveytensä edistämiseksi
miten työntekijä voi helpottaa työstä selviytymistään TULE-vaivan kanssa
miten työntekijä voi itse helpottaa työntekoaan vamman tai sairauden kanssa
Työnantaja miten työnantaja voi ennaltaehkäistä työntekijöiden TULE-sairauksia
miten työnantajan tulee toimia, kun työntekijällä ilmaantuu TULE-vaivoja
mitä työnantaja voi tehdä, kun työntekijällä on toimintakykyä alentava pitkäaikaissairaus tai pysyvä liikuntavamma
Työterveys-huolto
miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää TULE-sairauksien ehkäisyssä
miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää, kun työntekijöillä on TULE-vaivoja
miten työterveyshuolto voi tukea työnantajaa ja työntekijää työolosuhteiden mukauttamisessa
Tarkasteltiin prevention eri vaiheita ja eri osapuolia
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Rekrytointi
Työn organisointi ja johtaminen
Työtilojen suunnittelu
Hankinnat
Terveystarkastukset
Työpaikkaselvitykset
Työsuojelun toimintaohjelma
Riskien arviointi
Sairauspoissaolojen seuranta
Läheltä-piti-tilanteet ja tapaturmat
Terveelliset elämäntavat
ED
IST
Ä
PA
LA
UTA
MU
KA
UTA
Työssä selviytymisen seuranta
ja varhainen tuki
Työolosuhteiden mukauttaminen
Sairauspoissaolo ja
työhön paluun tuki
Osasairauspäiväraha
Kuntoutus
Korvaava työ
Työssä selviytymisen seuranta
ja varhainen tuki
Työolosuhteiden mukauttaminen
Osasairauspäiväraha
Kuntoutus
Osatyökyvyttömyyseläke
Prevention eri vaiheet ja niiden osavaiheet
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
ED
IST
Ä
PA
LA
UTA
MU
KA
UTA
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Sivujen sisältö
• Eri tahojen tehtävät• työntekijä
• työnantaja
• työterveyshuolto
• Tapausesimerkkejä
• Neuvontaa
• Taloudellista tukea
• Lakeja, ohjeita ja säädöksiä
• Tiedon lähteet
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
TAPAUSESIMERKKEJÄ
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
EDISTÄTyötekijät mukana uusien tilojen suunnittelussa
Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen (Tyken) työntekijät olivat mukana peruskorjattavien laboratoriotilojen suunnittelussa heti suunnittelun alkuvaiheessa. He mm. kirjasivat muistiin laboratorion työprosessit, toivat esille kehittämiskohteita ja arvioivat eri vaihtoehtoja. Työskentelyssä hyödynnettiin valokuvia ja videoita.
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
EDISTÄTyöturvallisuushavainnot
Yritys kannustaa työntekijöitä tekemään työturvallisuushavaintoja päivittäisessä työssään. Työntekijöillä on aina mukanaan turvallisuushavaintovihko, johon on helppo kirjoittaa havainnot puutteista työturvallisuudessa, vaaratilanteet, läheltä piti –tilanteet tai antaa vinkki työturvallisuuden parantamiseksi. Havainto palautetaan esimiehelle tai työmaan postilaatikkoon. Kaikki havainnot käsitellään työmaan viikkopalaverissa ja kirjataan tietojärjestelmään. Puutteet korjataan välittömästi.
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
MUKAUTATyössä selviytymisen seuranta
Kristiina on 54-vuotias juristi, joka sairastaa MS-tautia. Sairaus ilmenee toistuvina väsymysjaksoina ja tasapainohäiriönä. Hänen työhönsä on tehty erilaisia mukautuksia. Koska Kristiinan sairaus etenee, on tärkeää, että työssä selviytymistä seurataan koko ajan. Kristiinan työpaikalla yhteistyö yrityksen oman työterveyshuollon kanssa toimii hyvin. Hänellä on työterveyshuollon kanssa säännöllisin väliajoin palavereja, joissa he keskustelevat hänen työstään ja mukautusten tarpeesta.
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
Nevala N. Työterveyslääkäri 2012; 30(3): 70-73
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
ERGONOMIARATKAISUJEN TIETOPANKIT
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
www.ttl.fi > Aihealueet > Ergonomia
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
Ergonomiaratkaisujen tietopankit(www.ttl.fi/ergonomia)
• Toimialoittain kootut hyvät ratkaisut tuki-ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn ja hallintaan
• Yksitoista tietopankkia • Teollisuus • Maatalous• Keittiötyö• Ravintola• Siivoustyö • Kauppa• Kuljetus• Terveydenhuolto• Esteettömyys• Toimistotyö• Toistotyö
• noin 600 ratkaisua• rahoittajat: STM, TSR, Mela
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tietopankkia voidaan käyttää
• uusien työtilojen, työpisteiden tai työmenetelmien suunnittelussa, koneiden, laitteiden ja työvälineiden valinnassa ja työntekijöiden perehdytyksessä (primääripreventio)
• TULE-ongelmaisten työntekijöiden ergonomiaohjauksessa, työn organisoinnissa ja työolosuhteiden mukauttamisessa (sekundaaripreventio)
• osatyökykyisten (pitkäaikaissairaat ja vammaiset) työntekijöiden työolosuhteiden mukauttamisessa (tertiääripreventio)
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tietopankin rakenne• ratkaisun nimi,
• ratkaisun kuvaus
• ratkaisun perustelu ergonomian kannalta
• muuta huomioitavaa
• avainsanat
• linkit ratkaisua myyvien yritysten sivuille
• linkit aihetta käsittelevään yleistajuiseen ja tieteelliseen kirjallisuuteen
• kuvia tai videoleikkeitä ratkaisusta
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Esimerkki tietopankin ratkaisusta
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miten hyödynnän toimintamallia ja tietopankkeja?
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Case 1: Perushoitaja työhöntulotarkastuksessa
• Työ vanhusten hoito-osastolla sisältää runsaasti potilaiden siirtämisessä avustamista
• TULE –vaivojen ennaltaehkäisyyn löytyy tietoa toimintamallin EDISTÄ –osiosta• Työn organisointi ja johtaminen
• Työvälineiden hankinnat
• Terveelliset elämäntavat
• Tietopankeista löytyy tietoa mm. siirron apuvälineistä ja oikeista työtavoista (terveydenhuollon ergonomiaratkaisut > potilassiirrot)
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Case 2: Toimistotyöntekijä vastaanotolla selkäkivun vuoksi
• Työntekijä istuu tietokoneen ääressä yli 6 tuntia päivässä, istuminen pahentaa selkäkipua
• Työterveyshuolto suosittelee työantajalle sähköisesti säädettävän työpöydän hankkimista
• Työntekijä tarvitsee neuvoja istumisen vähentämiseksi
• Tietoa pitkäaikaisen istumisen haitoista, istumisen vähentämiskeinoista sekä toimistokalusteita myyvistä yrityksistä löytyy tietopankista (toimistot > työpisteet)
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Case 3: Työterveysneuvottelu liikuntavammaisen työntekijän mukautusratkaisuista
• Työterveysneuvottelussa keskustellaan pyörätuolia käyttävän asiantuntijatyössä toimivan henkilön mukautusratkaisuista
• Toimintamallin MUKAUTA –osiosta löytyy tietoa mm. mukautusratkaisujen rahoitusmahdollisuuksista
• Konkreettisia ratkaisuja kuvataan tietopankeissa (esteetön työpaikka), esim.• Työympäristöratkaisut
• Etätyö
• Joustava työaika
05.06.2014 Irmeli Pehkonen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Lopuksi
• Kokonaisvaltaisuus
• Kaikkien osapuolten yhteistyö ja osallistuminen
• Oikea-aikaisuus
• Tiedon hyödyntäminen
05.06.2014 Irmeli Pehkonen