ttiilliinnppÄÄÄÄttÖÖss jjaa …€¦ · raija leppäharju) sekä teija mykkänen 27.3.2011...

1

TTIILLIINNPPÄÄÄÄTTÖÖSS JJAA

TTOOIIMMIINNTTAAKKEERRTTOOMMUUSS 22001111

Yhtymähallitus 22.3.2012 § 40

Tarkastuslautakunta 10.5.2012 § 43

2

Sisällysluettelo

1. Kuntayhtymän johtajan katsaus 3

2. Kuntayhtymän hallinto 4

3. Yleinen ja alueen kehitys 6

4. Kuntayhtymän toiminta 6

5. Kuntayhtymän henkilöstö 6

6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 8

7. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 8

8. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 8

9. Talousarvion toteutuminen 14

10. Tilinpäätöslaskelmat 53

11. Tilinpäätöksen liitetiedot 56

Liitteet

1. Henkilöstöraportti vuodelta 2011 63

2. Suoritteiden toteutuminen 78

3

1. Kuntayhtymän johtajan katsaus

Peruspalvelukuntayhtymä Selänne järjestää ja tuottaa sosiaali-, terveydenhuolto- ja erikois-

sairaanhoidon palvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain,

rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut jäsenkunnilleen eli Haapajärven ja Pyhä-

järven kaupungeille sekä Kärsämäen ja Reisjärven kunnille.

Kuntayhtymän toinen toimintavuosi on takana ja näkyviin alkaa tulla niin toiminnan kuin ta-

loudenkin ominaispiirteitä. Selänteen toiselle vuodelle käännyttäessä aiheutti suurta häm-

mennystä Pyhäjärven kaupungin ilmaisema tahto erota kuntayhtymästä. Yhteisissä neuvotte-

luissa jäsenkuntien kanssa päädyttiin kriittisen pohdinnan jälkeen jatkamaan yhteisessä or-

ganisaatiossa. Vuoden aikana keskusteluissa nostettuja ns. kipupisteitä pohdittiin, tarkastel-

tiin ja kehitettiin, jotta jokaisen kuntalaisen peruspalvelut turvataan jäsenkuntien alueella

mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Yhteistä visiota kohden päädyttiin

etenemään: kohti yhtenäistä kuntayhtymää, jolla on yhteinen tahto tuottaa peruspalvelut

kuntalaisille ja myös kykyä ja halua sopeutua tuleviin haasteisiin.

Edelleen jatkettiin sopeutumista neljän kunnan erilaisista toimintatavoista yhteisiin Selän-

teen tapoihin toimia ja tehdä työtä. Henkilöstön kanssa yhdessä eräätkin palveluja hoito-

ketjujen kehittämispalaverit on pidetty, mutta toiminnan ja taloudenkin toteumien mukaan

kehittäminen on tuottanut hyvää tulosta. Palvelutasosuunnitelman mukaisesti on palvelut

tuotettu, vaikka jäsenkuntien taloudelliset resurssit ja toiminnalliset tarpeet asettavat todella

haasteellisia tilanteita palveluita järjestävälle kuntayhtymälle.

Tarkemmin niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin onnistumisista ja haasteista vuonna

2011 kerrotaan tässä toimintakertomuksessa palvelulinjoittain. Kuluneen vuoden aikana on

korostunut jäsenkunnittainen toteuman kuvaamisen tarve. Sekä osavuosikatsauksissa että

tässä toimintakertomuksessa on myös kunnittain raportoitu keskeisimpiä toiminnan osa-

alueita ja talouden tunnuslukuja.

Erillinen henkilöstöraportti on laadittu osaksi tätä toimintakertomusta. Raportti sisältää hen-

kilöstöä ja sen työtä, kehitystä, tuottavuutta, tuloksia sekä terveyttä ja työkykyä koskevia

tunnuslukuja ja tilastoja. Henkilöstöä Selänteen kuntayhtymässä on ollut vuonna 2011 vaki-

tuisesti työssä 674 henkeä ja lisäksi sijaisia noin 230. Henkilöstön saatavuus on ollut ajoit-

tain vaikeaa kaikilla palvelulinjoilla. Rekrytointia ideoitiinkin henkilöstön ja työnantajan yh-

teisessä rekrytointityöryhmässä: pohdittiin toimia, joilla Selänteen haluttavuutta työpaikkana

parannettaisiin ja päädyttiin mm. valtakunnallisen rekrytointijärjestelmän käyttöön ottoon.

Työssäjaksamista on tuettu mm. työnohjauksilla, koulutuksilla, työkykyä ylläpitävällä toi-

minnalla ja myös työnkiertomahdollisuuksilla.

Vuosi on ollut täynnä haasteita, mutta myös onnistumisia. Jäsenkuntien kanssa yhteistyössä

on kehitetty toimintaa, pohdittu kriittisesti kipupisteitä, visioitu tulevaa ja pysähdytty kun-

tayhtymän olemassa olon perusteiden äärelle. Perustehtävässään eli kuntalaisten peruspalve-

luiden tuottamisessa Selänne on onnistunut sangen hyvin, taloudellisesti kuntayhtymä on

pystynyt hallittuun kustannuskehitykseen ja laadullisesti palvelutuotanto on saatu vakautet-

tua tyytyväisyyttä tuottavalle tasolle. Jäsenkuntien poliittisten päättäjien kanssa lisättiin yh-

teistyötä mm. yhteisiä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia lisättiin edellisestä vuodesta.

Mutta seuraaville vuosille vielä riittää haastetta yhteiseen keskusteluun, koskapa vuoden

loppumetreillä Pyhäjärven kaupunki jälleen ilmoitti tahtonsa erota kuntayhtymästä.

Haasteellisessa tilanteessa

Johanna Kiiskilä, kuntayhtymän johtaja

4

2. Kuntayhtymän hallinto

Luottamushenkilöhallinto

Perussopimuksen mukaisesti jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kun-

tayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät:

kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman

kuntayhtymän poistojen laskennan perusteet

kuntayhtymän toimintaa koskevat johtosäännöt

tilinpäätöksen

vastuuvapauden myöntämisen sekä toimenpiteet, joihin tilintarkastajien kertomus an-

taa aihetta

valtuustokaudeksi laaditun palvelutasosuunnitelman

oman kunnan talousarvion yhteydessä hyväksyttävän kuntakohtaisen vuosisopimuk-

sen

muut yhtymähallituksen erikseen esittämät asiat.

Muu päätöksenteko kuuluu yhtymähallitukselle, ellei päätösvaltaa ole hallinto- tai muilla

säännöillä siirretty muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.

Yhtymäkokous kutsutaan koolle siinä tapauksessa, että jäsenkuntien valtuustot tai toimie-

limet eivät yhtymähallituksen päättämässä määräajassa ole tehneet asiassa yhtäpitäviä pää-

töksiä.

Yhtymähallituksen jäseninä ovat toimineet Haapajärveltä Veikko Ekman (pj/varajäsen

Raimo Kaisto), Heli Marjoniemi (varajäsen Sanna Isola), Jari Nahkanen (varajäsen Anne

Nevasaari) ja Terttu Reponen (varajäsen Helena Mykkänen), Kärsämäeltä Eero Pesonen

(Hanna Karsikas) ja Satu Pinola (varajäsen Mauno Ranto), Pyhäjärveltä Jukka Tikanmäki

(varajäsen Tarmo Rapo), Aarne Liuska (1. vpj/varajäsen Laimi Shemeikka) ja Tyyne Tuikka

(varajäsen Reijo Pennanen) sekä Resijärveltä Teuvo Nyman (2. vpj/varajäsen Anna-Liisa

Leppälä) ja Tiina Kesänen (varajäsen Tapio Paalavuo).

Yhtymähallitus on kokoontunut 12 kertaa ja käsitellyt 173 asiaa. Esittelijänä on toiminut

kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä ja pöytäkirjanpitäjänä toimistosihteeri Seija Koiriki-

vi.

Yhtymähallituksessa on lisäksi yksilöjaos, joka käsittelee yksilöasioissa tehtyjä oikaisuvaa-

timuksia. Yksilöjaoksen jäseninä ovat toimineet Haapajärveltä Jari Nahkanen (pj/varajäsen

Heli Marjoniemi), Kärsämäeltä Mauno Ranto (varajäsen Marjatta Seppä), Pyhäjärveltä Tyy-

ne Tuikka (vpj/varajäsen Tarmo Rapo) ja Reisjärveltä Maria Tofferi (varajäsen Asmo Suor-

sa).

Yksilöjaos on kokoontunut 8 kertaa ja käsitellyt 80 asiaa. Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä

on toiminut kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä.

Ympäristölautakunnan jäseninä ovat toimineet Reisjärveltä Marko Saartoala (pj/ varajäsen

Janne Paananen) ja Anja Muuttola (varajäsen Minna Aho), Haapajärveltä Veikko Finnilä

(varajäsen Heli Marjoniemi) ja Mauri Tenkula (varajäsen Jorma Hiltunen), Pyhäjärveltä

Erkki Ryynänen (varajäsen Seppo Laurikkala) ja Marja-Leena Våg (varajäsen Tea Aittokos-

ki) ja Kärsämäeltä Jaana Salo (varajäsen Tuovi Mäki) ja Pauli Ojalehto (varajäsen Markku

Koponen)

5

Ympäristölautakunta on kokoontunut 5 kertaa ja käsitellyt 67 asiaa. Esittelijänä on toiminut

ympäristöjohtaja Jorma Turunen ja pöytäkirjanpitäjänä lupasihteeri Marja-Leena Haapakos-

ki.

Tarkastuslautakunnan jäseninä ovat toimineet Pyhäjärveltä Pekka Päivärinta (pj/varajäsen

Raija Leppäharju) sekä Teija Mykkänen 27.3.2011 asti, 28.3.-27.11.2011 Marja-Leena Våg

ja 28.11.2011 lähtien Eveliina Karsikas (varajäsen Martti Savolainen 26.12.2011 asti ja

27.12.2011 lähtien Jorma Saastamoinen). Haapajärveltä Anna Paavola 21.8.2011 asti ja

22.8.2011 lähtien Marja Tiitto (varajäsen Kaarina Torkkola) sekä Paavo Ranua (varajäsen

Ossi Savola), Kärsämäeltä Esko Vähätiitto (varajäsen Anne Ruha) ja Sirkka-Liisa Glad (va-

rajäsen Aimo Remes) sekä Reisjärveltä Marjatta Mattila (varajäsen Helena Kinnunen) ja Esa

Hirvinen (vpj/varajäsen Pentti Törmänen).

Tarkastuslautakunta on kokoontunut 9 kertaa ja käsitellyt 63 asiaa. Esittelijänä on toiminut

lautakunnan puheenjohtaja Pekka Päivärinta ja pöytäkirjanpitäjänä toimistosihteeri Paula

Ilmonen.

Organisaatio ja vastuuhenkilöt

Kuntayhtymää johtaa kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä. Kuntayhtymällä on myös tu-

kipalveluyksikkö (Taloushallinto SELMA), joka tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä

atk-palveluja kuntayhtymälle ja jäsenkunnille. Tukipalveluyksikköä johtaa talous- ja henki-

löstöjohtaja Juha Uusivirta.

Kuntayhtymän organisaatio jakaantuu palvelulinjoihin, joita ovat:

lasten ja perheiden palvelut, esimiehenä palvelujohtaja Heleena Talala

psykososiaaliset palvelut, esimiehenä palvelujohtaja Riitta Mikkilä

hoito- ja vanhustyön palvelut, esimiehenä palvelujohtaja Salli Kumpulainen

terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut ja erikoissairaanhoito, esimiehenä ylilääkäri

Pekka Reinvuo

ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut, esimiehenä ympäristöjohtaja Jorma Turunen.

Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kuntayhtymän johtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja sekä

palvelulinjojen esimiehinä toimivat palvelujohtajat. Viranhaltijoiden nimet on lueteltu yllä.

6

3. Yleinen ja alueen kehitys

Alueen keskeisiä haasteita on vanheneva ja vähenevä väestö. Syntyvyys osassa jäsenkuntia

on maakunnan ja maan keskiarvoja runsaampaa.

Selänteen jäsenkuntien asukasluvut 31.12.2011, 2010 ja 2009

Jäsenkuntien väestön ikärakenne vaihtelee kunnittain.

4. Kuntayhtymän toiminta

Toimintavuosi oli kuntayhtymän toinen toimintavuosi. Palvelutoiminta on saatu toimimaan

perustamisen jälkeen hyvin. Alkuvuodesta selvitettiin Pyhäjärven kaupungin mahdollista

eroamista kuntayhtymästä ja Pyhäjärvi päätyi siihen, että se jatkaa kuntayhtymän jäsenenä.

Asiaan palattiin Pyhäjärven aloitteesta loppuvuodesta ja asian selvittely jatkuu vuoden 2012

puolella.

5. Kuntayhtymän henkilöstö

Kertomusvuoden lopussa vakinaista henkilökuntaa oli 695 henkilöä ja sijaisia 238 henkilöä,

joista työllistettyjä oli 24. Vakituisesta henkilökunnasta osa-aikatyössä oli 54 työntekijää.

Avoimia vakansseja oli hakijoiden puuttumisen takia tai meneillään olevan täyttöprosessin

vuoksi. Määräaikaisista työntekijöistä suurin osa on vuosi-, sairaus- ja muiden työlomien si-

jaisia.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 32,7 miljoonaa euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus

oli 26,7 miljoonaa euroa ja henkilösivukulujen osuus 6,0 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut

kasvoivat edellisvuodesta 1,8 miljoonalla eurolla eli kasvu oli 5,7 %. Selänteen henkilökun-

nasta lähes puolet työskentelee hoito- ja vanhustyön palvelulinjalla. Seuraavaksi eniten

työntekijöitä on lasten ja perheiden palveluissa (erityisesti varhaiskasvatuksessa) ja tervey-

den- ja sairaanhoidon avopalveluissa.

Kunta 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2009

Haapajärvi 7.611 7.639 7.714

Kärsämäki 2.820 2.872 2.918

Pyhäjärvi 5.890 5.946 6.001

Reisjärvi 2.998 2.973 3.020

Yhteensä 19.319 19.430 19.653

0-14 v. osuus

väestöstä

31.12.2010 %

15-64 v. osuus

väestöstä

31.12.2010 %

yli 65 v. osuus

väestöstä

31.12.2010 %

perheiden lu-

kumäärä

31.12.2010 kpl

Haapajärvi 20,5 61,6 17,9 1967

Kärsämäki 18,4 60,4 21,2 715

Pyhäjärvi 14,4 60,1 25,5 1620

Reisjärvi 19,7 60,1 20,2 749

Yhteensä/ka 18,3 60,6 21,2 5051

7

Palvelulinja Palkat ja

palkkiot

(1000 eu-

roa)

Henkilösivukulut

(1000 euroa)

Yhteensä

(1000 eu-

roa)

% Muutos

2010/2011

(1000

euroa/%)

Hallinto 1.635 351 1.986 6,1 0,015/7,5

Lasten ja perhei-

den palvelut

4.759 1.049 5.809 17,7 0,3/5,2

Psykososiaaliset

palvelut

2.079 514 2.594 7,9 0,2/6,2

Hoito- ja vanhus-

työn palvelut

12.955 2.899 15.854 48,4 0,9/5,8

Terveyden- ja sai-

raanhoidon avo-

palvelut

4.515 988 5.503 16,8 0,3/5,0

Ympäristöpalvelut 780 215 996 3,1 0,2/21,7

Yhteensä 26.726 6.019 32.745 100 1,8/5,7

Henkilöstökulujen jakaantuminen palvelulinjoittain:

Liitteenä olevassa henkilöstöraportissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot palvelulinjoittain

mm. henkilökunnan määrästä, poissaoloista ja työhyvinvointitoiminnasta.

8

6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Merkittävin riski on ollut ja tulee olemaan koulutetun ja ammattitaitoisen henkilökunnan

saatavuus, mikä on olennainen henkilöriski. Henkilöriskeihin liittyvät myös toimitilakysy-

mykset, joita selvitetään yhteistyössä toimitilat omistavien jäsenkuntien kanssa.

Palvelujen kysynnän lisääntyminen väestön ikääntyessä sekä sosiaalisten ja terveydellisten

ongelmien lisääntyessä asettaa kuntayhtymän palvelutuotannolle haasteita. Palvelujen tar-

peen lisääntyessä taloudelliset resurssit palvelujen tuottamiseen eivät lisäänny jäsenkunnilla

samassa suhteessa. Toiminnallista tehokkuutta olisi lisättävä jatkuvasti. Toiminnassa tarvit-

tavat tietojärjestelmät ja niiden toimivuus on riski, jota on hallittava mm. yhteistyösopimuk-

silla palvelun tuottajien kanssa sekä organisaation sisäisellä tietoturvatoiminnalla. Vuoden

aikana valmistui kuntayhtymän tietoturva- ja tietosuojapolitiikan luonnos hyväksyttäväksi.

Kuntayhtymällä on lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lisäksi työnantajan työttömyysva-

kuutus, vapaaehtoisia työajan ja hoidonaikaisia tapaturmavakuutuksia erityisryhmille, omai-

suusvakuutus toimitiloissa olevalle irtaimistolle, vastuuvakuutus tilivelvollisille viranhalti-

joille ja luottamushenkilöille sekä toiminnan vastuuvakuutus.

7. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Määrärahojen käyttöä seurataan palvelulinjoilla taloushallinnon monipuolisten raporttien

avulla, joista saa päiväkohtaista tietoa tilanteesta. Palvelujohtajat laativat toiminnasta ja ta-

loudesta osavuosikatsaukset elo- ja syyskuun tilanteista sekä toimintakertomukset. Toimin-

taa kuvaavia raportteja saadaan mm. potilastieto- ja sosiaalihuollon tietojärjestelmistä.

Viranhaltijoiden ratkaisuvalta on määritelty hallintosäännössä tai sen perusteella tehdyissä

delegointipäätöksissä. Viranhaltijapäätökset tehdään tietojärjestelmiin (mm. ProConsona ja

Dynasty), joten ne ovat asianomaisen esimiehen nähtävissä ja siten myös valvottavissa. Teh-

tävänkuvaukset on pääosin laadittu. Työntekijöiden tehtävät ja vastuut on siten määritelty ja

sisäistä valvontaa tekevät osana työtehtäviään mm. palvelujohtajat ja –päälliköt. Sisäisen

valvonnan ohjeita on valmisteltu vuoden aikana.

Asiahallintajärjestelmään kuuluvan sopimuksenhallintaosion käyttöön ottoa valmisteltiin ja

käyttöönotto tapahtuu seuraavan vuoden aikana.

8. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

Jäsenkuntien ennakkolaskutus perustui kuntayhtymähallituksen päätöksen mukaisesti oman

toiminnan osalta talousarvioon ja erikoissairaanhoidon osalta sairaanhoitopiirien toteutunee-

seen laskutukseen. Lisäksi ennakkolaskutusta tarkistettiin elokuun osavuosikatsauksen pe-

rusteella ja kunnille palautettiin yhteensä 1.236 miljoonaa euroa. Yhteensä ennakkolaskutus

oli 67.144.899 euroa. Lopulliset jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä 70.046.300 eu-

roa, joten lisäperintä oli yhteensä 2.901.400 euroa. Lisäperintä jakaantui kunnittain seuraa-

vasti: Haapajärvi 1.386.990, Kärsämäki 397.472, Pyhäjärvi 760.028 ja Reisjärvi 356.909 eu-

roa.

9

Talousarvion toteutuminen kunnittain hallinnon ja muiden palvelujen osalta:

HALLINTO

PALVELUT

TA TOT Tot% TA TOT Tot%

Haapajärvi 945 507 990 272,98 104,73 24 096 362 24 539 675,86 101,84

Kärsämäki 324 709 339 057,70 104,42 10 047 620 10 188 689,00 101,40

Pyhäjärvi 753 917 789 674,39 104,74 21 057 014 21 649 198,76 102,81

Reisjärvi 370 738 388 477,22 104,78 11 109 493 11 161 254,72 100,47

Yhteensä 2 394 871 2 507 482,29 104,70 66 310 489 67 538 818,34 101,85

Talousarvion toteutuminen kunnittain, maksetut ennakkomaksuosuudet ja lisäperintä:

HALLINTO

JA PAL-

VELUT

YHTEENSÄ

MAKSETUT

ENNAKKO-

MAKSU-

OSUUDET

EROTUS

-LISÄ-

PERINTÄ/

+PALAUTUS

TA TOT Ero € Tot% € €

Haapajärvi 25 041 869 25 529 948,84 488 079,84 101,95 24 142 958,56 -1 386 990,28

Kärsämäki 10 372 329 10 527 746,70 155 417,70 101,50 10 130 273,71 -397 472,99

Pyhäjärvi 21 810 931 22 438 873,15 627 942,15 102,88 21 678 845,05 -760 028,10

Reisjärvi 11 480 231 11 549 731,94 69 500,94 100,61 11 192 822,34 -356 909,60

Yhteensä 68 705 360 70 046 300,63 1 340 940,63 101,95 67 144 899,66 -2 901 400,97

Yhtymähallitus hyväksyi talousarvioon joulukuussa yhteensä 850.000 euron muutokset toi-

mintakuluihin ja vastaavasti toimintatuotoissa oleviin kuntaosuuksiin sekä 22.000 euron li-

säyksen investointimenoihin. Talousarviomuutoksia selvitetään myöhemmin tarkemmin asi-

anomaisissa kohdissa.

Rahoitustuottoja kertyi huomattavasti ennakoitua ja edellisvuotta enemmän, mikä aiheutui

pääosin maksuliikenteen kilpailuttamisesta ja sen mukaisista sopimusehdoista.

Kuntayhtymän poistojen ylittyminen näkyy osaltaan hallinnon ja palvelulinjojen talousarvi-

on toteutumisessa ylityksenä. Poistojen ylittyminen saattaa joissakin yksiköissä olla merkit-

tävä ylityksiä aiheuttanut tekijä. Poistoihin liittyviä asioita selvitetään tarkemmin liitetie-

doissa kohdassa 1. Käyttöomaisuus.

Lomapalkkavelan määrittelyyn tuli loppuvuodesta 2011 muutos KVTES:n 2012-13 muuttu-

neiden vuosilomamääräysten takia. Yhteensä muutos aiheutti noin 212.000 euron ennakoi-

mattoman menon hallinnon ja palvelulinjojen toimintakuluihin. Lomapalkkavelkaan liittyviä

asioita selvitetään tarkemmin liitetiedoissa kohdassa 3. Lomapalkkavelka.

10

8.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

TULOSLASKELMA 2011 2010 Muutos

1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa

Toimintatuotot 82 426 78 945 3 480

Myyntituotot 74 998 71 304 3 693

Maksutuotot 5 968 6 056 -87

Tuet ja avustukset 1 059 1 086 -27

Muut toimintatuotot 399 497 -97

Toimintakulut -81 939 -78 406 -3 532

Henkilöstökulut -32 745 -30 967 -1 777

Palkat ja palkkiot -26 726 -25 331 -1 395

Henkilösivukulut -6 019 -5 636 - 382

Palvelujen ostot -38 476 -37 082 -1 393

Aineet, tarvikkeet ja tava-

rat

-2 551 -2 515 -35

Avustukset -4 722 -4 666 -56

Muut toimintakulut -3 444 -3 174 -269

Toimintakate 486 538 -51

Rahoitustuotot ja –kulut 119 12 107

Korkotuotot 110 14 96

Muut rahoitustuotot 24 24

Muut rahoituskulut -15 1 -13

Vuosikate 606 550 55

Poistot -606 -550 55

Tilikauden tulos 0 0 0

Tilikauden ylijää-

mä/alijäämä

0 0

2011 2010

Toimintatuotot/toimintakulut % 100,6 100,7

Vuosikate/poistot % 100,0 100,0

Asukasmäärä 19.319 19.430

11

8.2. Rahoituslaskelma

RAHOITUSLASKELMA 2011 2010

1000 euroa 1000 euroa

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 606 550

Investointien rahavirta

Investointimenot -240 -1 379

Toiminnan ja investointien raha-

virta

365 -828

Rahoituksen rahavirta

Oman pääoman muutokset 7 343

Muut maksuvalmiuden muutokset -725 - 1879

Rahoituksen rahavirta -725 5 464

Rahavarojen muutos -360 4 636

Rahavarat 31.12. 4 276 4 636

Rahavarat 1.1. 4 636 0

Muutos -360 4 636

2011 2010

Investointien tulorahoitus, % 251,7 39,94

Pääomamenojen tulorahoitus, % 251,7 39,94

Lainanhoitokate, 1000 euroa 606 550

Kassan riittävyys, pv 19,0 21,2


12

8.3. Tase

TASE 2011 2010 2011 2010

1000

euroa

1000

euroa

1000

euroa

1000

euroa

VASTAAVAA 16 940 16 176 VASTATTAVAA 16 940 16 176

A Pysyvät vastaavat 462 828 A Oma pääoma 7 343 7 343

I Aineettomat hyödykkeet 127 252 I Peruspääoma 7 343 7 343

1. Aineettomat oikeudet 127 252 D Toimeksiantojen pääomat 37 16

II Aineelliset oikeudet 335 576 2. Valtion toimeksiannot 9 1

4. Koneet ja kalusto 335 576 3. Muut toimeksiantojen

pääomat

27 15

III Sijoitukset E Vieras pääoma 9 559 8 816

1. Osakkeet ja osuudet II Lyhytaikainen 9 559 8 816

C Vaihtuvat vastaavat 16 477 15 348 5. Saadut ennakot 9 15

I Vaihto-omaisuus 255 243 6. Ostovelat 3 539 3 004

1. Aineet ja tarvikkeet 238 220 7. Muut velat 1 532 1 425

2. Valmiit tuotteet 17 23 8. Siirtovelat 4 477 4 370

II Saamiset 11 946 10 468

1. Myyntisaamiset 4 423 2 777

3. Muut saamiset 465 421

4. Siirtosaamiset 7 057 7 268

IV Rahat ja pankkisaamiset 4 276 4 636

2011 2010

Omavaraisuusaste, % 43,37 45,44

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,59 11,15

Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa 0 0

Lainakanta 31.12. 1000 € 0 0

Lainakanta 31.12. €/asukas 0 0

Lainasaamiset, 1000 € 0 0


13

8.4. Kokonaistulot ja –menot

TULOT MENOT

Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 82 426 240 Toimintakulut 81 939 650

Korkotuotot 110 313 Muut rahoituskulut 15 555

Muut rahoitustuotot 24 996

Investoinnit

Investointimenot 240 899

Kokonaistulot yh-

teensä

82 561 550 Kokonaismenot yh-

teensä

82 196 106

8.5 Tilikauden tuloksen käsittely

Tuloslaskelman mukainen tulos toimintavuodelta on 0 euroa, kun vuosikatteesta on vähen-

netty suunnitelman mukaiset poistot 606.344 euroa. Tämän mukaisesti yli-/alijäämätilille ei

jää kirjattavaa.

14

9. Talousarvion toteutuminen

TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TA Tot. Ero € %-vert.

TOIMINTATUOTOT 80 085 292 82 426 241 2 340 949 102,9 %

Myyntituotot 72 779 662 74 998 371 2 218 709 103,0 %

Maksutuotot 5 956 100 5 968 779 12 679 100,2 %

Tuet ja avustukset 942 900 1 059 365 116 465 112,4 %

Muut toimintatuotot 406 630 399 726 -6 904 98,3 %

TOIMINTAKULUT -79 808 256 -81 939 651 -2 131 395 102,7 %

Henkilöstökulut -32 684 218 -32 745 352 -61 134 100,2 %

Palkat ja palkkiot -26 476 479 -26 726 327 -249 848 100,9 %

Henkilösivukulut -6 207 739 -6 019 025 188 714 97,0 %

Eläkekulut -4 599 700 -4 550 781 48 919 98,9 %

Muut henkilösivukulut -1 608 039 -1 468 244 139 795 91,3 %

Palvelujen ostot -36 089 199 -38 476 392 -2 387 192 106,6 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 561 363 -2 551 396 9 967 99,6 %

Avustukset -4 897 160 -4 722 471 174 689 96,4 %

Muut toimintakulut -3 576 316 -3 444 040 132 276 96,3 %

TOIMINTAKATE 277 036 486 590 209 554 175,6 %

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 119 754 119 754

Korkotuotot 110 313 110 313

Muut rahoitustuotot 24 996 24 996

Muut rahoituskulut -15 556 -15 556

VUOSIKATE 277 036 606 344 329 308

POISTOT JA ARVONALENTUM. -277 036 -606 344 -329 308

TILIKAUDEN TULOS 0 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0 0 0

Talousarvion sitovuus yhtymähallitukseen nähden ovat palvelulinjan kunnittaiset toiminta-

katteet. Palvelujohtaja voi siirtää käyttösuunnitelmassa tai sen tarkistuksessa toimintatuotto-

ja tai –kuluja palvelulinjan sisällä palveluyksiköiden välillä kunnittain. Yhtymähallitus ha-

kee määrärahan ylitysoikeutta asianomaiselta kuntavaltuustolta, jos kunnittainen toimintaka-

te on ylittymässä.

Yllä olevassa tuloslaskelman toteutumisessa on huomioitu yhtymähallituksen 20.12.2011 §

154 hyväksymät ja jäsenkunnille esittämät talousarvion muutokset. Muutokset koskivat

Kärsämäen erikoissairaanhoitoa (430.000 euroa) ja lastensuojelua (120.000 euroa) sekä

Reisjärven erikoissairaanhoitoa (250.000 euroa) ja lastensuojelua (50.000 euroa). Yhteensä

talousarviomuutokset olivat siis 850.000 euroa. Lisäksi Kärsämäen terveyskeskuksen inves-

tointiosan kalustomäärärahaan hyväksyttiin 22.000 euron lisämääräraha. Seuraavalla sivulla

olevassa taulukossa on esitetty talousarvion muutokset tuloslaskelmaan.

15

Talousarvion toteutuminen ja talousarviomuutokset tuloslaskelmamuodossa:

TALOUSARVIOMUUTOKSET Alkuper.

TA Muutos

TA Tot. Ero €

TOIMINTATUOTOT 79 235 292 850 000 80 085 292 82 426 241 2 340 949

TOIMINTAKULUT -78 958 256 -850 000 -79 808 256 -81 939 651 -2 131 395

TOIMINTAKATE 277 036 0 277 036 486 590 209 554


VUOSIKATE 277 036 277 036 606 344 329 308

POISTOT JA ARVONALENTUM. -277 036 -277 036 -606 344 -329 308

TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

0 0 0 0

Talousarvion toteutuminen ja talousarviomuutokset kunnittain:

TALOUSARVIOMUUTOKSET Alkuper.

TA Muutos

TA Tot. Ero €

HALLINTO 65 460 489 850 000 66 310 489 67 538 818 1 228 329

HAAPAJÄRVEN PALVELUT -24 096 362 -24 096 362 -24 539 675 -443 314

KÄRSÄMÄEN PALVELUT -9 497 620 -550 000 -10 047 620 -10 188 689 -141 069

PYHÄJÄRVEN PALVELUT -21 057 014 -21 057 014 -21 649 199 -592 185

REISJÄRVEN PALVELUT -10 809 493 -300 000 -11 109 493 -11 161 255 -51 762

TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

0 0 0 0

Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien maksuosuudet olivat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa

suuremmat. Pyhäjärven maksuosuus oli noin 628.000euroa, Haapajärven noin 488.000 eu-

roa, Kärsämäen noin 155.000 euroa ja Reisjärven noin 69.000 euroa suurempi kuin talous-

arviossa oli varauduttu.

Haapajärven osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja pois-

tot), lasten ja perheiden palveluissa (hallinto ja lastensuojelu), psykososiaalisissa palveluis-

sa (aikuissosiaalityö ja vammaispalvelut) sekä hoito- ja vanhustyön palveluissa (kotiin an-

nettavat palvelut ja asumispalvelut). Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuo-

jelussa noin 91.100 euroa, aikuissosiaalityössä noin 53.000 euroa, kotiin annettavissa pal-

veluissa noin 82.700 euroa, asumispalveluissa noin 470.100 euroa sekä suun ja hampaiden

hoidossa noin 96.100 euroa.

Kärsämäen osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot),

lasten ja perheiden palveluissa (hallinto ja lastensuojelu), psykososiaalisissa palveluissa

(vammaispalvelut ja terapiapalvelut), hoito- ja vanhustyön palveluissa (vuodeosasto), ter-

veyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (hallinto, työterveyshuolto ja erikoissairaanhoito).

Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuojelussa noin 54.500 euroa, vammais-

palveluissa noin 52.300 euroa, vuodeosastolla noin 87.000 euroa ja erikoissairaanhoidossa

noin 151.100 euroa.

16

Pyhäjärven osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot),

lasten ja perheiden palveluissa (hallinto, neuvolapalvelut ja lastensuojelu), psykososiaali-

sissa palveluissa (hallinto ja vammaispalvelut), terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa

(hallinto, kuntoutus, sairaankuljetus, suun ja hampaiden hoito ja erikoissairaanhoito)

Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat lastensuojelussa noin 200.000 euroa, vammais-

palveluissa noin 131.800 euroa ja erikoissairaanhoidossa noin 1.127.100 euroa.

Reisjärven osalta talousarviomäärärahat ylittyivät hallinnossa (henkilöstökulut ja poistot),

lasten ja perheiden palveluissa (hallinto ja lastensuojelu), hoito- ja vanhustyön palveluissa

(asumispalvelut) ja terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (hallinto, kuntoutus, suun ja

hampaiden hoito sekä erikoissairaanhoito). Euromääräisesti suurimmat ylitykset olivat las-

tensuojelussa noin 95.900 euroa, asumispalveluissa noin 158.000 euroa ja erikoissairaan-

hoidossa noin 130.400 euroa.

17

Toimintatuotot € %

Myyntituotot 74 998 371 90,99

Maksutuotot 5 968 779 7,24

Tuet ja avustukset 1 059 365 1,29

Muut toimintatuotot 399 726 0,48

Yhteensä 82 426 241 100,00

Toimintakulut € %

Henkilöstökulut 32 745 352 39,96

Palvelujen ostot 38 476 392 46,96

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 551 396 3,11

Avustukset 4 722 471 5,76

Muut toimintakulut 3 444 040 4,20

Yhteensä 81 939 651 100,00

18

Toimintatuotot

2010 2011 Muutos € % Myyntituotot 71 304 617 74 998 371 3 693 754 5,18 Maksutuotot 6 056 291 5 968 779 -87 512 -1,44 Tuet ja avustukset 1 086 870 1 059 365 -27 505 -2,53 Muut toiminta tuotot 497 471 399 726 -97 745 -19,65

Yhteensä 78 945 248 82 426 241 3 480 993 4,41

Toimintakulut

2010 2011 Muutos € % Henkilöstökulut 30 967 550 32 745 352 1 777 802 5,74 Palvelujen ostot 37 082 452 38 476 392 1 393 940 3,76 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 515 807 2 551 396 35 589 1,41 Avustukset 4 666 007 4 722 471 56 464 1,21 Muut toimintakulut 3 174 941 3 444 040 269 099 8,48

Yhteensä 78 406 756 81 939 651 3 532 895 4,51

19

Toimintakate kunnittain

2010 2011 Muutos € %

Hallinto 63 845 275 67 538 818 3 693 544 5,79

Haapajärven palvelut -23 766 044 -24 539 676 -773 631 3,26

Kärsämäen palvelut -9 229 410 -10 188 689 -959 279 10,39

Pyhäjärven palvelut -19 849 128 -21 649 199 -1 800 071 9,07

Reisjärven palvelut -11 000 692 -11 161 255 -160 562 1,46

20

Talousarvion toteutuminen kuukausittain:

Riviotsikot Kuntayhtymän hallinto

Haapajärven palvelut

Kärsämäen palvelut

Pyhäjärven palvelut

Reisjärven palvelut Yhteensä

Tammikuu 5 455 936 -1 390 595 -476 756 -1 159 749 -755 126 1 673 711

Helmikuu 5 412 427 -1 886 435 -674 829 -1 634 833 -842 945 373 385

Maaliskuu 5 567 432 -2 083 027 -767 292 -1 666 730 -758 355 292 028

Huhtikuu 5 554 857 -1 989 839 -749 754 -1 537 949 -957 470 319 846

Toukokuu 5 595 180 -1 851 780 -856 590 -1 888 626 -820 227 177 956

Kesäkuu 5 308 585 -2 311 323 -854 723 -1 877 360 -952 070 -686 890

Heinäkuu 5 334 563 -2 250 005 -948 129 -2 100 299 -1 036 785 -1 000 655

Elokuu 5 044 073 -1 678 770 -785 451 -1 547 264 -925 425 107 162

Syyskuu 5 868 057 -1 967 311 -1 270 515 -1 816 492 -852 248 -38 509

Lokakuu 4 352 933 -2 045 061 -830 220 -1 675 417 -1 125 915 -1 323 679

Marraskuu 5 560 442 -1 723 614 -796 350 -1 723 826 -687 657 628 994

Joulukuu 8 484 332 -3 361 916 -1 178 079 -3 020 653 -1 447 032 -523 348

Kaikki yhteensä 67 538 818 -24 539 676 -10 188 689 -21 649 199 -11 161 255 0

Joulukuussa toimintakuluja kertyi muita kuukausia enemmän, koska ko. kuukaudelle kirjautuvat

mm. kahden kuukauden (marras- ja joulukuu) erikoissairaanhoidon ja asumispalvelujen ostopalve-

lut sekä lomapalkkavelan muutos ja poistot. Toimintatuotoissa joulukuulle kirjautuvat mm. marras-

ja joulukuun asiakasmaksutulot.

21

Talousarvion toteutuminen kunnittain ja palvelulinjoittain:

TA muutos TA Tot. Ero € %-vert.

Kuntayhtymän hallinto 66 310 489 67 538 818 1 228 329 101,85 %

Hallinto ja toimistopalvelut 67 496 759 68 800 057 1 303 298 101,93 %

TOIMINTATUOTOT 850 000 68 937 159 70 312 453 1 375 294 101,99 %

TOIMINTAKULUT -1 440 400 -1 631 508 -191 108 113,27 %


POISTOT JA ARVONALENTUMISET -642 -642

Tukipalveluyksikkö -1 150 720 -1 235 488 -84 768 107,37 %

TOIMINTATUOTOT 2 384 2 384

TOIMINTAKULUT -1 150 720 -1 171 181 -20 461 101,78 %

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -66 691 -66 691

Tarkastustoimi -35 550 -25 751 9 799 72,44 %

TOIMINTAKULUT -35 550 -25 751 9 799 72,44 %

Haapajärven palvelut -24 096 362 -24 539 676 -443 314 101,84 %

Lasten ja perheiden palvelut -3 766 940 -3 796 186 -29 246 100,78 %

TOIMINTATUOTOT 323 700 463 293 139 593 143,12 %

TOIMINTAKULUT -4 089 920 -4 255 563 -165 643 104,05 %

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -720 -3 916 -3 196 543,89 %

Psykososiaaliset palvelut -3 309 910 -3 361 999 -52 089 101,57 %

TOIMINTATUOTOT 920 845 877 803 -43 042 95,33 %

TOIMINTAKULUT -4 228 805 -4 230 790 -1 985 100,05 %

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -1 950 -9 013 -7 063 462,19 %

Hoito- ja vanhustyö -6 286 472 -6 815 442 -528 970 108,41 %

TOIMINTATUOTOT 2 143 975 1 901 621 -242 354 88,70 %

TOIMINTAKULUT -8 394 347 -8 649 310 -254 963 103,04 %


Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -10 323 969 -10 195 008 128 961 98,75 %

TOIMINTATUOTOT 1 494 590 1 802 089 307 499 120,57 %

TOIMINTAKULUT -11 722 873 -11 837 811 -114 938 100,98 %


Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -409 071 -371 040 38 031 90,70 %

TOIMINTATUOTOT 55 105 60 707 5 602 110,17 %

TOIMINTAKULUT -464 176 -428 318 35 858 92,27 %


Kärsämäen palvelut -10 047 620 -10 188 689 -141 069 101,40 %


TOIMINTATUOTOT 112 500 172 189 59 689 153,06 %

TOIMINTAKULUT -120 000 -1 921 795 -2 010 701 -88 906 104,63 %


Psykososiaaliset palvelut -1 463 389 -1 485 936 -22 547 101,54 %

TOIMINTATUOTOT 304 850 254 524 -50 326 83,49 %

22


TOIMINTAKULUT -1 768 239 -1 739 262 28 977 98,36 %



TOIMINTATUOTOT 646 600 650 024 3 424 100,53 %

TOIMINTAKULUT -3 116 667 -3 128 417 -11 750 100,38 %


Terveyden ja sairaanhoidon avopalvelut -4 114 694 -4 201 521 -86 827 102,11 %

TOIMINTATUOTOT 227 206 283 019 55 813 124,56 %

TOIMINTAKULUT -430 000 -4 338 860 -4 465 332 -126 472 102,91 %



TOIMINTATUOTOT 22 975 26 081 3 106 113,52 %

TOIMINTAKULUT -209 720 -197 223 12 497 94,04 %


Pyhäjärven palvelut -21 057 014 -21 649 199 -592 185 102,81 %


TOIMINTATUOTOT 221 750 344 235 122 485 155,24 %

TOIMINTAKULUT -2 931 450 -3 231 742 -300 292 110,24 %


Psykososiaaliset palvelut -2 990 385 -2 990 863 -478 100,02 %

TOIMINTATUOTOT 536 415 552 948 16 533 103,08 %

TOIMINTAKULUT -3 525 370 -3 539 935 -14 565 100,41 %


Hoito- ja vanhustyö -6 540 551 -6 159 874 380 677 94,18 %

TOIMINTATUOTOT 1 639 356 1 974 397 335 041 120,44 %

TOIMINTAKULUT -8 151 637 -8 076 127 75 510 99,07 %



TOIMINTATUOTOT 792 136 1 146 820 354 684 144,78 %

TOIMINTAKULUT -9 202 316 -10 325 145 -1 122 829 112,20 %



TOIMINTATUOTOT 49 125 53 928 4 803 109,78 %

TOIMINTAKULUT -388 593 -359 915 28 678 92,62 %


Reisjärven palvelut -11 109 493 -11 161 255 -51 762 100,47 %

Lasten ja perheiden palvelut -1 637 670 -1 585 512 52 158 96,82 %

TOIMINTATUOTOT 135 500 153 298 17 798 113,14 %

TOIMINTAKULUT -50 000 -1 773 170 -1 737 742 35 428 98,00 %


Psykososiaaliset palvelut -1 855 345 -1 742 644 112 701 93,93 %

TOIMINTATUOTOT 272 650 229 785 -42 865 84,28 %

TOIMINTAKULUT -2 127 995 -1 971 563 156 432 92,65 %

POISTOT JA ARVONALENTUMISET -865 -865

23



TOIMINTATUOTOT 889 000 711 333 -177 667 80,01 %

TOIMINTAKULUT -3 719 002 -3 624 458 94 544 97,46 %



TOIMINTATUOTOT 330 060 428 572 98 512 129,85 %

TOIMINTAKULUT -250 000 -4 856 828 -5 068 870 -212 042 104,37 %



TOIMINTATUOTOT 29 795 24 737 -5 058 83,02 %

TOIMINTAKULUT -249 823 -232 988 16 835 93,26 %


24

Talousarvion toteutuminen kunnittain tuloslaskelmamuodossa:

TP2010 TA Tot. %-vert.

Kuntayhtymän hallinto 63 845 274,57 66 310 489 67 538 818,34 101,85 %

TOIMINTATUOTOT 66 932 777,67 68 937 159 70 314 837,02 102,00 %

Myyntituotot 66 718 611,65 68 937 159 70 049 695,30 101,61 %

Maksutuotot

Tuet ja avustukset 212 966,02 263 489,48

Muut toimintatuotot 1 200,00 1 652,24

TOIMINTAKULUT -3 032 991,76 -2 626 670 -2 828 439,33 107,68 %

Henkilöstökulut -1 971 473,52 -1 869 470 -1 986 411,35 106,26 %

Palvelujen ostot -909 457,10 -590 800 -677 507,31 114,68 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -36 692,37 -15 400 -34 189,81 222,01 %

Muut toimintakulut -115 368,77 -151 000 -130 330,86 86,31 %

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 12 340,54 119 754,11

Korkotuotot 14 000,62 110 313,49

Muut rahoitustuotot 55,60 24 996,23

Muut rahoituskulut -1 715,68 -15 555,61

POISTOT JA ARVONALENTUM. -66 851,88 -67 333,46

Haapajärven palvelut -23 766 044,40 -24 096 362 -24 539 675,86 101,84 %

TOIMINTATUOTOT 5 150 713,14 4 938 215 5 105 513,34 103,39 %

Myyntituotot 2 039 495,14 1 790 537 2 232 555,11 124,69 %

Maksutuotot 2 501 754,33 2 576 778 2 373 582,12 92,11 %

Tuet ja avustukset 467 233,75 478 200 419 285,49 87,68 %

Muut toimintatuotot 142 229,92 92 700 80 090,62 86,40 %

TOIMINTAKULUT -28 688 211,06 -28 900 121 -29 401 791,54 101,74 %


Palvelujen ostot -13 152 783,64 -12 992 712 -13 250 397,60 101,98 %

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 023 752,93 -986 007 -1 003 660,30 101,79 %

Avustukset -2 037 626,95 -2 064 320 -2 125 493,33 102,96 %

Muut toimintakulut -1 352 157,09 -1 370 007 -1 308 315,57 95,50 %

POISTOT JA ARVONALENTUM. -228 546,48 -134 456 -243 397,66 181,02 %

Kärsämäen palvelut -9 229 409,66 -10 047 620 -10 188 689,00 101,40 %

TOIMINTATUOTOT 1 304 102,35 1 314 131 1 385 838,11 105,46 %

Myyntituotot 434 730,74 507 240 451 832,79 89,08 %

Maksutuotot 756 458,49 684 366 829 064,38 121,14 %



TOIMINTAKULUT -10 516 174,89 -11 355 281 -11 540 934,54 101,63 %




Avustukset -629 577,03 -672 400 -636 297,41 94,63 %



25

TP2010 TA Tot. %-vert.

Pyhäjärven palvelut -19 849 128,07 -21 057 014 -21 649 198,76 102,81 %

TOIMINTATUOTOT 4 003 774,39 3 238 782 4 072 327,15 125,74 %

Myyntituotot 1 641 158,71 1 089 376 1 674 372,60 153,70 %

Maksutuotot 1 869 202,16 1 646 436 1 939 931,52 117,83 %



TOIMINTAKULUT -23 683 484,88 -24 199 366 -25 532 863,63 105,51 %




Avustukset -1 282 077,40 -1 423 940 -1 252 408,67 87,95 %

Muut toimintakulut -974 203,59 -1 170 609 -1 138 943,39 97,29 %


Reisjärven palvelut -11 000 692,44 -11 109 493 -11 161 254,72 100,47 %

TOIMINTATUOTOT 1 553 880,51 1 657 005 1 547 725,33 93,40 %

Myyntituotot 470 620,35 455 350 589 914,80 129,55 %

Maksutuotot 928 876,09 1 048 520 826 201,02 78,80 %



TOIMINTAKULUT -12 485 893,72 -12 726 818 -12 635 621,94 99,28 %




Avustukset -716 725,74 -736 500 -708 271,85 96,17 %



26

9.1. Hallinto

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Hallinto ja toimistopalvelut

Jäsenkuntien maksuosuusennakoiden laskutusta muutettiin edellisvuodesta yhtymähallituk-

sen päätöksellä. Tammikuussa laskutettiin kuntien talousarvion mukainen osuus, mutta hel-

mikuusta lähtien erikoissairaanhoidon sairaanhoitopiirien kustannukset laskutettiin toteutu-

neen mukaisesti. Lokakuussa ennakkolaskutusta tarkistettiin osavuosikatsauksen perusteella

ja yhteensä ennakoita palautettiin 1,5 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon, asumis- ja

ruokapalvelujen laskutus perustuu toteutuneiden palvelujen jälkikäteen tehtävään laskutuk-

seen, jonka takia kuukauden palvelujen käyttö laskutetaan vasta seuraavassa kuussa. Tämä

aiheuttaa sen, että joulukuun kirjanpitoon tulee kahden kuukauden menot eli joulukuussa

maksettavat marraskuun laskut ja tammikuussa maksettavat joulukuun laskut. Vastaavasti

tammikuulle ei tule ko. menoja juuri lainkaan. Kunnille on toimitettu talousarvion toteutu-

misesta tämän tilinpäätöksen lisäksi Kuntapaketti, jossa on mm. talousarvion toteutuminen

kustannuspaikoittain.

Käyttöomaisuuden poistot aiheuttavat hallinnossa ja palvelulinjoilla talousarviomääräraho-

jen ylityksiä, koska talousarviota tehtäessä syksyllä 2010 ei ollut vielä käytössä käyttöomai-

suus ohjelmaa, mikä vaikeutti poistojen arviointia. Rahoitustuottoja kertyi arvioitua enem-

män, mihin vaikutti maksuliikenteen kilpailuttamisen mukainen maksuliikennetilin korko.

Lomapalkkavelan muutos kasvoi edellisvuodesta normaalia palkkojen nousua enemmän,

koska valtakunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa sovittiin lomakorvauksen muutok-

sesta. Myös lomapalkkavelan kasvu näkyy osaltaan hallinnossa ja palvelulinjoilla määrära-

hojen käytössä.

Toimistopalveluissa palkkausmäärärahat ylittyivät, koska mm. lääkäreiden sanelujen pur-

kuun on jouduttu palkkaamaan sijaisia, jotta lausunnot yms. saadaan ajoissa eteenpäin. Hen-

kilöstöhallinnossa työterveyshuollon KELA:n korvaus alitti arvioidun määrärahan yli

30.000 eurolla, lisäksi henkilökunnan työterveyshuollon menot, kuntoremonttikurssit sekä

uimahallimaksut olivat arvioitua suurempia.

Tukipalveluyksikkö

Tukipalveluyksikössä otettiin käyttöön uutena ohjelmana käyttöomaisuuskirjanpito ja mui-

den ohjelmien käyttöä kehitettiin ja toimintoja vakiinnutettiin ensimmäisen vuoden koke-

musten perusteella. Laadittiin palvelusopimukset, joilla määritellään asiakkaina olevien kun-

tien ja kuntayhtymän palvelutoiminnan periaatteet.

Taloushallinnossa talousarvion määräraha ylittyi noin 60.000 eurolla, mikä aiheutui sairaus-

loman sijaisen palkkausmenoista, jäsenkuntien laskuttamista kirjanpitäjien työstä ja posti- ja

kopiomaksuista sekä poistoista. Henkilöstöhallinnossa määräraha ylittyi noin 20.000 eurolla

mikä aiheutui pääosin poistoista.

27

TA Tot Ero

euroa

Tot

%

Muutos

2010/2011

euroa/%

Hallinto yhteensä 66.310.489 67.538.818 1.228.329 101,85 3.693.543 /

5,79

Hallinto ja toimisto-

palvelut

67.496.759 68.800.057 1.303.298 101,93 3.659.028 /

5,62

Toimintatuotot 68.937.159 70.312.453 1.375.294 101,99

Toimintakulut -1.440.400 -1.361.508 -191.108 113,27

Poistot 642 -642

Tukipalveluyksikkö -1.150.720 -1.235.488 -84.768 107,37 47.480 /

-3,70

Toimintatuotot 2.384 2.384

Toimintakulut -1.150.720 -1.171.181 -20.461 101,78

Poistot -66.691 -66.691

Tarkastuslautakunta -35.550 -25.751 -12.966 72,44 -12.966 /

101,41

Toimintatuotot

Toimintakulut 35.550 25.751 9.799 72,44

Poistot

9.2. Lasten ja perheiden palvelut

Hallinto

Vastuuhenkilönä palvelujohtaja Heleena Talala. Lasten ja perheiden palveluissa strateginen

päämäärä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. Painopistealueeksi v.

2011 oli määritelty seuraavat:

yksilöllinen ja asiakaslähtöinen palvelu

perheen voimavarojen ja erityistarpeiden tunnistaminen ja huomiointi

varhainen puuttuminen ja vanhemmuuden tukeminen

terveellisiin elämäntapoihin ohjaaminen ja tukeminen

henkilöstön osaamisen, pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen sekä oikea koh-

dentaminen sekä työyhteisön kehittäminen

talous: kokonaisuuden hallinta, rajapintojen tunnistaminen ja niiden hyödyntä-

minen sekä avopalveluiden painottaminen

Toiminnallisia lakisääteisiä palvelualoja ovat neuvolat (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja

opiskeluterveydenhuolto) ja varhaiskasvatuspalvelut sekä lastensuojelun sosiaalityö mukaan

lukien perhetyö.

Lasten ja perheiden palveluissa toiminnan keskeiseksi painopisteeksi nousevat varhaisen

puuttumisen malli ja ennalta ehkäisevä työote. Lisäksi lähipalveluina tuotettavia turvaavia

palveluja tarjotaan akuuteissa kriiseissä oleville perheille. Mikäli tukevat palvelut eivät ole

riittäviä, ohjataan (palveluohjaus) asiakkaat arvioinnin kautta edelleen korjaavien palvelui-

den piiriin.

28

Palvelulinjan sisällä on tehty koko henkilöstöä koskeva työhyvinvointikartoitus Tyrni –

hankkeen toimesta ja tulokset sekä tarvittavat kehittämistarpeet on käsitelty henkilöstöpala-

vereissa. Asiakastyytyväisyyskyselyt on tehty kattavasti varhaiskasvatuspalveluissa, jotka

myös käsitelty esimiespalavereissa. Molempien kyselyjen tuloksia työstetään ja hyödynne-

tään palvelujen kehittämistarkoituksessa. Neuvolatyön ja perhetyön osalta vastaava asiakas-

tyytyväisyyskysely toteutetaan vuodenvaihteessa.

Palvelujen kehittämistyössä, mm. suunnattuna varhaiseen tukeen, on ollut vahvana tukena

Lasten hyvä arki –hanke1, joka jatkuu Pakaste2:na. Selänteessä on kehitetty vertaistukitoi-

minnan –malli, jota toteutettu perheleireinä Pyhäjärvi-Kärsämäki ja Haapajärvi-Reisjärvi

kuntien lapsiperheille. Lisäksi on toteutettu Vasu-prosessit mm. lapsen varhaiskasvatus-

suunnitelmat, joissa mahdollistuu vanhempien osallisuus. Kasvatuskumppanuutta on lisätty

kouluttamalla koko palvelulinjan henkilökuntaa Selänteen siihen koulutettujen työntekijöi-

den vetämänä. Varhaisen puuttumisen mallia toteuttaa koko henkilökunta moniammatillises-

ti. Hankkeesta ja sen toteutuksen tuloksista on saatavilla lisätietoja nettisivuilta

www.sosiaalikollega.fi/kaste.

Lasten ja perhepalvelujen kokonaismenojen ja tulojen ylistys arvioidusta on euroltaan sa-

mansuuruinen (toteutuma 100,5%). Lastensuojelumenojen varaukset, jotka tehty vuoden

2010 määristä, eivät ole riittäneet uusien sijotusten ja asiakkuuksien lisääntyessä. ATK-

menojen varaukset eivät olleet realistisia v.2011 – ylittyy toteutumassa erillisohjelmien osal-

ta. Muutoin toiminnot ovat toteutuneet ennakoituna ja suunnitellusti.

Neuvola ja opiskeluterveydenhuolto

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Äitiys-, lastenneuvola- ja perhesuunnittelupalvelut on järjestetty asiakkaille lähipalveluina

palvelutasosuunnitelman mukaisesti. Omia lääkäreitä on saatu kuntiin aika hyvin poikkeuk-

sena Kärsämäen kouluterveydenhuolto, jonne koululääkäreitä loppuvuodesta 2011 oli vai-

kea saada. Raskausajan vapaaehtoisia seulontatutkimuksia on keskitetty Haapajärvelle (nis-

katurvoke) ja Iisalmeen (rakenneultraäänitutkimus). Reisjärvellä käyvä gynekologi on teh-

nyt rakenneultraäänitutkimukset lähipalveluna reisjärvisille äideille, samoin Pyhäjärvellä

käyvä gynekologi on tehnyt niskaturvokemittaukset normaalin alkuraskauden käynnin yh-

teydessä. Synnytykset, riskiraskauksien seuranta, lapsettomuushoidot, keskenmenot, ym.

erityishoidot on järjestetty erikoissairaanhoidossa OYS:ssa, Oulaskankaalla ja Kokkolassa.

Kuluneen vuoden aikana terveydenhoitajat ovat ottaneet vuosittain kutsuttavilta ikäryhmiltä

naisten joukkotarkastusnäytteet. Osa neuvoloista keskitti näytteiden oton kesälle, osa otti

niitä pitkin vuotta muiden töiden ohessa. Syksyn influenssarokotuksissa kävi kolmannes vä-

hemmän asiakkaita mm. rokotteiden haittavaikutusepäilyjen takia.

Moniammatillisia kuntakohtaisia työryhmiä on saatu uudelleen järjestymään ja toimimaan

Selänteen tulon jälkeen. Samoin moniammatillista koulutusta on järjestetty Lapsen Hyvä

Arki- hankkeen rinnalla mm. Kasvatuskumppanuus -koulutukset.

Lomien aikana neuvolat toimivat supistetusti siten, että pitkiä leikki-ikäisten vuositarkastuk-

sia ei tehty, mutta äitiysneuvolat ja pienten lasten tarkastukset ja rokotukset järjestettiin

normaalisti. Kouluterveydenhoitajat ovat työskennelleet pääosin neuvoloissa koululaisten

lomien aikana. Suoritteet liitteenä.

http://www.sosiaalikollega.fi/kaste

29

Laadullisten tavoitteiden toteutuminen:

Selänteen neuvolatyö sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimivat uuden asetuksen

(380/2009) mukaisesti ja laajat terveystarkastukset toteutuivat pääosin suunnitelmien mukai-

sesti. Uudistettu 4-vuotis –havainnointikaavake on työryhmätyönä (neuvolat ja varhaiskas-

vatus) saatu valmiiksi ja se otetaan käyttöön uuden asetuksen mukaisena.

Ennaltaehkäisevän työn merkitys ja sisältö lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä

näkyvät henkilökunnan koulutuksissa ja osallistumisena mm. Lapsen hyvä arki -projektiin,

jota kautta on mallinnettu uusia matalan kynnyksen toimintoja Selänteen alueelle (mm. per-

heleirit). Kouluterveydenhoitajat ovat osallistuneet kuntien, puolustusvoimien sekä työ- ja

elinkeinoministeriön yhteisesti kehittämään Time Out- koulutukseen, jossa syrjäytymisuhan

alla olevia nuoria kutsuntaikäisiä ohjataan aktiivisesti saamaan elämänhallinta raiteilleen.

Toiminta on jatkunut kuluneen vuoden aikana kaikissa Selänteen kunnissa.

Poikkeamat suunnitelmaan: Kärsämäelle ei ole saatu tarpeeksi kouluterveydenhuoltoon kou-

lulääkäripalveluita, josta syystä ennakoidut menot alittuu.

Varhaiskasvatus

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

Päivähoitopaikat on pystytty tuottamaan ja antamaan hoitoa hakeneille alle kouluikäisille,

subjektiivisen valintaoikeuden piirissä oleville lapsille lain määräämin perustein ja aikara-

join. Hoitopaikkoja on lisätty tarpeen mukaan koko alueella perhepäivähoitoon ja ryhmä-

perhepäivähoitoon. Päivähoitopaikkojen mahdollisimman tehokkaaseen käyttämiseen on

kiinnitetty erityistä huomiota jokaisessa hoitomuodossa.

Painopistealueiden kehittäminen on jatkunut vuoden 2011 aikana omana työnä sekä Lapsen

hyvä arki-hankkeen avustuksella. Asiakkaiden palveluohjaukseen ja mm. kunnallisen päi-

vähoidon vaihtoehdoista tiedottamiseen on kiinnitetty huomiota. Palveluohjauksessa on py-

ritty perheitä ohjaamaan pienempään päivähoidon tarpeeseen silloin, jos jompikumpi huolta-

jista on kotona eikä perheellä ole erityisiä syitä kunnallisen päivähoidon tarpeeseen (osapäi-

vähoito, max. 10 päivää kuukaudessa). Alle 3-vuotiaita lapsia on pyritty sijoittamaan mah-

dollisimman pieniin hoitoryhmiin ja perhepäivähoitopaikkoja on saatu lisättyä tarpeen mu-

kaan. Päivittäisessä toiminnassa hoitopaikoissa edistetään lasten ja perheiden terveyttä ja

hyvinvointia ja toimitaan aktiivisessa yhteistyössä perheiden kanssa.

Kasvatuskumppanuuskoulutusta on vuonna 2011 järjestetty 4 eri koulutusjaksoa, joissa ollut

yhteensä noin 50 lasten ja perheiden palvelulinjan työntekijää. Lapsen hyvä arki -

hankkeessa on aloitettu kehittämään perhekeskustoimintaa, jonka on tarkoitus käynnistyä

Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä elokuussa 2012. Tavoitteena tässä palvelumuodossa on ver-

kostoitua seurakuntien, MLL:n ja muiden toimijoiden kanssa rakentamalla yhteistoiminnal-

linen toimintamalli.


Vuonna 2011 tehtiin koko varhaiskasvatuspalveluita koskien sekä asiakastyytyväisyys-

kysely että työhyvinvointikysely henkilöstölle. Kyselyiden tulokset on koottu yhteenvedoik-

si ja ne ovat nähtävillä varhaiskasvatuksen johtajalla. Kyselyiden yhteenvedot on esitelty

kuntayhtymähallituksessa syksyllä 2011. Pääsääntöisesti sekä asiakkaat että henkilökunta

kokivat palvelut hyviksi ja toimiviksi sekä päivähoitoyksiköissä että kuntakeskusten palve-

lutoimistoissa. Kriittistä palautetta aiheuttaneet asiat nostetaan kehittämisen kohteiksi vuo-

den 2012 aikana.

30

Erityislastentarhanopettaja vakanssia ei ole saatu täytetyksi. Virka laitetaan uudelleen avoi-

meksi vuoden 2012 alussa. Varhaiskasvatuksessa Lapsen Vasua laadittaessa työryhmäläiset

saivat vanhemmat aktiivisesti mukaan. Vasu-työn yhtenä lähtökohtana oli eri toimijoiden

mahdollisuus olla osallisina heitä itseään koskevissa asioissa ja päätöksenteossa.

Suoritteiden toteutuminen

Varhaiskasvatuksen osalta talousarvio toteutui jokaisen kunnan kohdalla erittäin hyvin

vuonna 2011. Toimintakulut toteutuivat suunniteltua pienempinä ja toimintatuotot olivat

hieman arvioitua suuremmat. Pyhäjärven lastenhoidontuki ylittyy 56.560 € arvioidusta, jo-

ten kuntakohtainen lisä ei näytä vaikuttaneen mainittavasti kyseiseen järjestelmään (v.2010

toteutuma 339.300 € ja v.2011 381.460 €). Suoritteiden toteutuminen liitteessä.

Varhaiskasvatuksen esimiehillä on vuonna 2011 ollut huomattavan paljon virkavapauksia

(yhteensä 684 kalenteripäivää), jotka on hoidettu sisäisin järjestelyin työtä uudelleen jaka-

malla, jolloin olemme säästyneet ulkopuolisten sijaisten palkkaamiselta. Tämä sisältää mm.

Kärsämäen varhaiskasvatuksen ohjaajan vakanssin, joka on ollut avoimena 17.5.2011 alkaen

sekä toisen päiväkodin johtajan pitkän virkavapaan. Kuluja näistä ei ole siirretty kuntakoh-

taisesti, vaan palkkojen osalta kustannusten jako on ollut aikaisemman sovitun jaon mukai-

nen. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. Kärsämäeltä on varhaiskasvatuksen ohjaajan palkkakus-

tannukset säästyneet 31.7.2011 alkaen palkattoman virkavapaan ajalta.

Hoitopäivien hinnat:

Hoitopäivä/€ Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi

Perhepäivähoito 39,06 37,26 38,53 41,12

Ryhmis 58,74 63,98 50,49 62,35

Päiväkoti 44,57 52,60 36,31 43,56

Lastensuojelu


Lastensuojelun sosiaalityö ja lastenvalvojatehtävät on hoidettu lähipalveluna palvelutaso-

suunnitelman mukaisesti, pääsääntöisesti kuntaparityönä Haapajärvi-Reisjärvi ja Kärsämäki-

Pyhäjärvi. Perhetyöntekijät ovat toimineet peruskunnissa. Sosiaalipäivystys on alueellista

yhteistyötä, johon ovat osallistuneet sosiaalityöntekijät ja –ohjaajat.

Lastensuojelun perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukimuoto. Perhetyössä on to-

teutunut kuntien tilaamat lähipalvelut siten, että perhetyöntekijöitä Haapajärvellä 2 (toinen

hlö osan vuotta), Kärsämäellä 1, Pyhäjärvellä 1 ja Reisjärvellä 1. Tämän lisäksi on hoidettu

myös Sosiaalihuoltolain 20 § mukaiset lapsiperheiden kotipalvelun työtehtävät, jossa työn-

tekijöitä Haapajärvellä 1, Kärsämäellä 1, Pyhäjärvellä 1, Reisjärven lapsiperheiden kotipal-

velua on hoidettu Haapajärven resurssista. Tämä palvelu on tarkoitettu lapsiperheille, joita

on kohdannut äkillinen avun tarve ja perheen tilanne edellyttää ammattihenkilön apua. Koti-

palvelu on maksullista palvelua, johon voi hakea maksuhuojennusta mikäli perheen toi-

meentulo sitä edellyttää. Perhetyön asiakasmäärät per työntekijä vaihtelevat kunnittain, liite

suoritteista.

Lastensuojelun muina avopalveluina on käytetty päivähoidon palveluja ja tukiperheitä, joita

ei ole tarpeeseen nähden riittävästi. Lastensuojelu on toiminut yhteistyössä Pelastakaa Lap-

set ry:n kanssa sijais- ja tukiperheasioissa, mutta yhteistyöllä ei ole voitu estää kaikkia las-

31

tensuojelun muita toimenpiteitä mm. laitossijoitukset tai perhekuntoutukset. Tukiperheillä

on ollut myönteistä vaikutusta lapsen ja perheen elämään. Selänteessä on lapsiperheille tar-

jottu yhteistyössä neuvolan, päivähoidon, seurakunnan ja järjestöjen kanssa vertaistuki-

toimintaa, jossa mukana ollut Lapsen hyvä arki –hanke. Avohuollon toimenpiteissä on ikä-

luokasta (0 – 17 vuotiaat) yli 70 % 7 – 17 vuotiaita.

Lastensuojelulaki (417/2007) asettaa eräitä ehdottomia lastensuojeluasian käsittelyn määrä-

aikoja. Lastensuojelussa työntekijäresurssi on ollut vaihtelevaa ja ajoittainen lain pätevyy-

den edellyttämä työntekijäpuute on koettu kuormittavaksi. Maaliskuusta joulukuuhun vain

kahdessa viidestä sosiaalityöntekijän virasta oli pätevä sosiaalityöntekijä. Päteviä sijaisia ei

ole saatu. Työn kuormittaminen ja työtehtävien kasautuminen on johtanut siihen, että osto-

palveluita on jouduttu käyttämään mm. käräjäoikeudelle annettavissa selvityksissä. Lasten-

suojelun asiakkaina on vuoden aikana ollut yht. 400 lasta koko Selänteen alueella. Suositus-

ten mukainen samanaikainen asiakasmäärä yhtä sosiaalityöntekijää kohden on 35 lasta, joten

työntekijäkohtaiset asiakasmäärät ylittyvät huomattavasti Selänteessä. Tästä johtuen ennal-

taehkäisevää työtä ei ole juurikaan ollut mahdollista tehdä, vaan on jouduttu keskittymään

korjaavaan lastensuojelutyöhön.

Lastensuojelun sijoitusten käyttö/vuorokaudet ovat kasvaneet edellisvuodesta ja tämä on

nostanut kustannuksia Selänteen jokaisessa jäsenkunnassa. Arvioidut määrärahat ovat ylit-

tyneet. Avohultopainotteisuutta on palveluissa myös lisätty.

Lastensuojelun työntekijät ovat osallistuneet moniammatillisiin työryhmiin mm. lastenasioi-

den ryhmiin peruskunnissa. Selänteen alueella toimii lastensuojelun moniammatillinen asi-

antuntijaryhmä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Työntekijät ovat osallistuneet mo-

niammatillisiin koulutuksiin mm. Lapsen hyvä arki -hankkeen kautta sekä Kasvunkump-

panuus-koulutuksiin. Lisäksi on saatu muuta ammatillista täydennyskoulutusta Lastensuoje-

lulain muutoksiin ja lastenvalvojatehtäviin. Perhetyön henkilöstölle on myös järjestetty kou-

lutusta.

Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Lastensuojelun sosiaalityön työntekijöillä on ollut käytössään yhteneväiset toimintatavat

mm. lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Perhetyötä on edelleen linjattu toiminnoiltaan ja

sisällöltään samansuuntaiseksi kaikissa Selänteen kunnissa. Lastensuojelun työntekijöille on

mahdollistettu asiantuntija-apu tarpeen mukaan ostopalveluita käyttäen mm. juridisissa asi-

oissa tai haastavissa lapsen huolto- ja tapaamisoikeudellisissa asioissa. Kaikki lastensuoje-

lun työntekijät ovat saaneet ulkopuolista työnohjausta ja tarpeen mukaan myös yksilöllistä

työnohjausta.

Vuoden 2011 aikana tehtiin Selänteen sosiaalityön resurssikartoitus ulkopuolisen konsultin

toimesta. Selvityksen sisältö ja yhteenveto on esitetty yhtymähallitukselle. Yhteenvetona

selvityksessä on todettu, että Selänteessä etenkään lastensuojelun sosiaalityön resurssit eivät

ole riittävät ja että resurssivajetta ei voida työvoimavaltaisessa palvelutehtävässä korvata

töiden jakamisella, prosessien tehostamisella tai resurssien rakennetta muuttamalla.

Lastensuojelulain määräaikojen noudattamisesta Selänteen kuntayhtymässä on tehty selvitys

Aluehallintovirastolle. Samalla on annettu selvitystä siitä, kuinka lastensuojelulain määrä-

ajoissa on pysytty lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Osit-

tain lain edellyttämissä määräajoissa ei ole pysytty, koska henkilöstömitoitus suhteessa asia-

kasmääriin on riittämätön. Lastensuojelun asiakkuudet ja prosessien monimutkaistuminen

on lisännyt sekä työn sisällön ongelmatiikkaa että kustannuksia. Lastensuojelun kehittämis-

työlle ei perustyön hoitamiselta ole jäänyt tarpeeksi aikaa (asiakasmäärät kasvaneet edellis-

vuodesta).

32

Poikkeamat suunnitelmaan: Koko lastensuojelun toimintatuotot (asiakasmaksut) ovat vuo-

dessa kaksinkertaistuneet, jotka kuvaavat asiakasmäärän kasvua. Toteutumien raportoinnis-

sa on ko. menojen kasvukehitystä arvioitu. Haapajärven perhetyön määräraha ylittyy, koska

esityksestä poistettiin yhden työntekijän palkka. Samoin perhekotimenot sijoitusten lisään-

tyessä ylittyy 140.000 € (menoja poistettiin esityksestä 36.860 €). Kärsämäen lastensuojelun

sijoituksissa sekä avopuolen että laitoshoidon osuus ylittyy 53.500 €. Pyhäjärven lastensuo-

jelun sosiaalityöstä on vähennetty esityksestä 24.530 €, joten se siltä osin ylittyy. Lisäksi

perhehoidossa määräraha ylittyy 62.880 € (ta-esitys liian pieni, v. 2010 toteutuma 134.474 €

– varaus v.2011 96.330 €) ja perhekotien osalta ylitys 124.980 € (toteutuma v.2010 362.280

€ – varaus v.2011 332.000 €). Reisjärven lastensuojelun sijoituksissa on kasvua sekä avo-

puolen että laitoshoidon menoissa ylittyen 80.000 € varatuista määrärahoista. Suoritteiden

toteutuminen erillisessä liitteessä.

Lastensuojelun menot kunnittain ja kumulatiivisesti

kuukausittain

Haapajärven

palvelut Kärsämäen

palvelut Pyhäjärven pal-

velut Reisjärven pal-

velut Yhteensä

Tammikuu -73 206,81 -31 009,21 -58 709,96 -33 641,66 -196 567,64

Helmikuu -170 026,49 -91 736,31 -121 137,36 -73 883,82 -456 783,98

Maaliskuu -249 729,28 -149 219,56 -171 854,50 -123 019,81 -693 823,15

Huhtikuu -303 818,35 -191 514,05 -239 748,06 -172 529,20 -907 609,66

Toukokuu -377 426,22 -248 190,97 -320 225,51 -208 408,45 -1 154 251,15

Kesäkuu -452 168,44 -313 669,46 -397 828,37 -239 787,39 -1 403 453,66

Heinäkuu -528 610,86 -375 318,98 -455 834,54 -274 798,50 -1 634 562,88

Elokuu -610 088,61 -443 736,74 -528 075,30 -313 447,44 -1 895 348,09

Syyskuu -706 988,08 -508 253,78 -609 680,86 -328 031,73 -2 152 954,45

Lokakuu -832 470,76 -594 420,43 -686 205,62 -375 035,55 -2 488 132,36

Marraskuu -888 312,47 -630 080,08 -751 836,18 -395 767,50 -2 665 996,23

Joulukuu -997 051,13 -708 895,29 -812 345,17 -498 117,84 -3 016 409,43

Kaikki yhteensä -997 051,13 -708 895,29 -812 345,17 -498 117,84 -3 016 409,43

33

TA Tot Ero

euroa

Tot

%

Muutos

2010/2011

euroa/%

Lasten ja per-

heiden palvelut

yhteensä

-9.923.605 -10.111.940 -188.335 101,90 -872.148 /

9,44

Hallinto -231.625 -274.220 -42.595 118,39 -48.215 /

21,33

Toimintatuotot 24.468 24.468

Toimintakulut -231.625 -294.650 -63.025 127,21

Poistot -4.038 -4.038

Neuvola -939.240 -886.808 52.432 94,42 -23.434 /

2,71

Toimintatuotot 150 37.758 37.608

Toimintakulut -939.090 -923.230 15.860 98,31

Poistot -300 1.335 -1.035

Varhaiskasvatus -6.177.630 -5.934.503 243.127 96,06 -314.820 /

5,60

Toimintatuotot 739.000 938.258 199.258 126,96

Toimintakulut -6.916.210 -6.870.531 45.679 99,34

Poistot -420 -2230 -1.810

Lastensuojelu -2.575.110 -3.016.409 -441.299 117.14 -485.677 /

19,19

Toimintatuotot 54.300 132.531 78.231 244,07

Toimintakulut -2.629.410 3.147.336 -517.926 119,70

Poistot -1.604 -1.604

9.3. Psykososiaaliset palvelut

Hallinto

Psykososiaaliset palvelut jakaantuvat kolmeen tulosyksikköön aikuissosiaalityöhön, vam-

maispalveluihin ja terapiapalveluihin. Psykososiaalisten palveluiden palvelujohtajana toimii

Riitta Mikkilä. Aikuissosiaalityöstä vastaa johtava sosiaalityöntekijä Anita Laitinen, vam-

maispalveluista vammaispalveluiden johtaja Päivi Jääskeläinen ja terapiapalveluista tera-

piapalveluiden johtaja Pirjo Erkinantti-Toivo.

Psykososiaalisen palvelulinjan yhteisenä tavoitteena oli henkilökuntaresurssien ja osaamisen

oikea kohdentaminen ja valmius työskennellä muuttuvissa palvelutarpeissa. Aikuissosiaali-

työssä sekä terapiapalveluissa on toimittu vajaalla henkilökuntaresurssilla. Sosiaalityössä

tehtiin konsulttiselvitys henkilökuntaresurssien riittävyydestä. Selvityksen perusteella yksi

osa-aikainen etuuskäsittelijän/ohjaan tehtävä on syytä täyttää kokonaan. Lisäksi terapiapal-

veluissa on ollut vaikeuksia psykologien sijaisuuksien ja erikoissairaanhoitajan paikan täyt-

tämisessä. Henkilökuntaresursseja on pyritty kohdentamaan kiireellisesti hoidettaviin tehtä-

34

viin. Yksi uusi vakanssi saatiin Pyhäjärven ryhmäkotiin, mikä täytettiin heti alkuvuodesta.

Henkilökunnan koulutusta on ollut vuodenaikana 2,5 työpäivää/työntekijä (v.2010 3,35).

Toisena koko palvelulinjan kattavana tavoitteena oli asumispalvelujen ja toimivan asumisen

porrastuksen kehittäminen. Selänteen omien palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen

paikkamäärät ovat pysyneet samana kuin vuonna 2010. Tilapäisen hoidon tarve ja järjestä-

mismahdollisuudet ovat vaikuttaneet hoitopäivien yhteismäärään. Vammaispalveluissa tue-

tun asumisen käynnit ovat lisääntyneet yli 50 % ja ostopalvelut ovat vastaavasti vähenty-

neet. Suunnitelmia vammaispalvelujen omien asumispalvelujen lisäämiseksi tehtiin vuoden

aikana yhteistyössä hoito- ja vanhustyön palvelujen kanssa ja Reisjärven kunnan kanssa.

Reisjärvi aloitti vuonna 2011 Mäntykodin laajentamisen. Asumispalvelujen ostopalvelut

ovat lisääntyneet vuodesta 2010 (47 079 vrk ) vuoteen 2011 (47 916 vrk) 837 vuorokautta,

kuitenkin vuoden 2011 tavoite (48 822) on alitettu 906 vrk.

Talousarvion toteutuminen

Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu säännöllisesti. Psykososiaalisten palvelujen

taloudellinen tavoite saavutettiin, kun toimintakuluihin käytettiin varattuja määrärahoja 98,5

%, netto 99,61 %. Toimintatulojen osalta tavoitteesta jäätiin, toteuma 94,12 %, koska mm.

toimeentulotukimenojen kasvun hidastuminen vaikutti valtionosuuksia pienentävästi ja asia-

kasmaksuja vähensi palveluntuottajien kanssa yhdenmukaistettujen sopimusten kustannus-

jako.

Aikuissosiaalityö


Aikuissosiaalityössä tuotettavia palveluita ovat toimeentulotuki, vaikeavammaisten palvelut,

kuntouttava työtoiminta ja välitystiliasiakkaiden palvelut. Painopistealueena on ollut pitkä-

aikaisasiakkaiden asiakassuunnitelmien laatimisen aloittaminen. Suunnitelmilla pyritään oh-

jaamaan asiakasta omatoimiseen selviytymiseen. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden

suunnitelmia on tehty Haapajärvellä 12, Kärsämäellä 16, Pyhäjärvellä 3 ja Reisjärvellä 0.

Vammaispalvelulain mukaisia palvelusuunnitelmia on tehty Haapajärvellä 21, Kärsämäellä

2, Pyhäjärvellä 16 ja Reisjärvellä 10 vaikeavammaiselle henkilölle.

Toisena tavoitteena oli nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja syrjäytymi-

sen ehkäisy. Kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmien määrät on laskettu sen

mukaisesti, että työntekijä on ollut mukana suunnitelman teossa. (Tilastointitapa muuttunut).

Haapajärvellä niitä on tehty 29, Kärsämäellä 26, Pyhäjärvellä 123 ja Reisjärvellä 11 henki-

lölle.

TE-toimistojen kanssa yhteistyössä tehtävät kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitel-

mat on tehty Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä. Yhteistyötä on tehty eri toimijoiden kanssa, mm.

tiivistä yhteistyötä Pate- hankkeen kanssa. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset Selän-

ne aloitti marraskuussa 2011. Aikuissosiaalityö on aktiivisesti mukana kannustamassa asi-

akkaita tarkastuksiin.


Asiakkaiden hakemukset on pystytty hoitamaan lakien velvoittamissa määräajoissa.

Toimeentulotukipalveluita ovat hoitaneet kaikki (6,5) aikuissosiaalityön työntekijää, vaikea-

vammaisten palveluita kolme, kuntouttavaa työtoimintaa kaksi ja välitystiliasioita neljä.

Henkilökunta (7) on toiminut 11 kuukautta vajaalla miehityksellä, kun etuuskäsittelijän vir-

35

ka on ollut täytettynä vain 50 %, mikä johtui sosiaalityön henkilöstöselvityksestä. Selvityk-

sessä esitettiin, että aikuissosiaalityön työntekijätarve on jatkossakin 7.

Asiakastyytyväisyys kysely on järjestetty ajalla 28.11. - 9.12.2011.

Kaikkia palveluita on tuotettu lähipalveluina.

Talousarvion toteutuminen: Ta 2011 Tot. 31.12.2011 Tot %

Aikuissosiaalityö 2 316 925 2 287 656 98,74

Taloudellinen tavoite saavutettiin, kun aikuissosiaalityöhön varatut määrärahat alitettiin

Haapajärven (106 %) ja Reisjärven (111 %) osalta aikuissosiaalityön määrärahat ylittyivät,

mikä johtui molemmissa kunnissa vammaispalvelulain mukaisten menojen noususta. Haapa-

järven Vpl:n mukaisia menoja nosti KHO:n päätöksen toimeenpano, jonka johdosta makset-

tiin korvauksia 100 000 euroa. Tähän ei ollut budjetissa osattu varautua. Kärsämäen (90 %)

ja Pyhäjärven (87 %) aikuissosiaalityön määrärahat alittuivat.

Suoritteiden toteutuminen: Hpjärvi Kmäki Pjärvi Rjärvi Selänne

Toimeentulotuki kotitaloudet 331 86 273 74 764

Toimeentulotuki €/kotitalous 1692 1631 1371 1323 1504

Yhteenveto suoritteista liitteessä

Vammaispalvelut


Kehitysvammaisten asumispalveluiden kehittämistä on jatkettu. Suunnitelmia omien asu-

mispalvelujen lisäämiseksi tehtiin vuoden aikana yhteistyössä hoito- ja vanhustyön palvelu-

jen kanssa Haapajärven Männistökodin osalta ja Reisjärven kunnan kanssa Mäntykodin laa-

jentamisen osalta. Laitoshoidosta on siirtynyt yksi paikka tehostettuun palveluasumiseen

vuoden aikana. KeRava- toimintakykymittaria on hyödynnetty asumispalveluiden valinta-

päätöksiä tehtäessä. Itsenäisesti asuvien kehitysvammaisten asumisen ohjaamisen tarve on

kasvanut joka kunnassa. Tuettua asumista on pystytty kehittämään entistä paremmaksi. Tue-

tun asumisen lähiohjaaja -toimintaan on siirretty henkilökuntaresurssia osa-aikaisesti ja

määräaikaisesti Reisjärvellä. Haapajärvellä ja Pyhäjärvellä tuetun asumisen resurssit ovat

pysyneet samana. Kärsämäelle on suunniteltu vuoden aikana tuetun asumisen henkilökunta-

resurssia toimintakeskuksen uusien tilojen käyttöönottoon liittyen v. 2012.

Palveluohjausmallia on selkeytetty ja yhdenmukaistettu. Palveluohjausta toteutettiin lähi-

palveluna jokaisessa kunnassa. Pyhäjärvellä vastaavan ohjaajan virka muutettiin palveluoh-

jaajan viraksi. Kärsämäellä vapautunut ohjaajan toimi muutettiin palveluohjaajan viraksi.

Laadullisten tavoitteiden toteutuminen: Asumispalveluiden kehittäminen on jatkunut yhteistyössä Selänteen muiden palvelulinjojen,

Selänteen alueen yksityisten palvelutuottajien, Oulun eteläisten kuntien sekä Tahkokankaan

palvelukeskuksen kanssa. Kehitysvammaisten palvelut ovat toteutuneet palvelutasosuunni-

telman mukaisesti lähipalveluina jokaisessa kunnassa. Palvelujen tarpeen arviointia on sel-

kiyttänyt yhteisen hakemuslomakkeen käyttö. Vammaisten tarvitsemat yksilölliset palvelut

on varmistettu tekemällä palvelusuunnitelmia. Erityishuolto-ohjelmia on vahvistettu 80

vammaiselle vuoden aikana. Asiakastiedon hallintaa on edesauttanut Pro consona- ohjelman

käyttö. Ohjelmaa on käytetty palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien teossa sekä

asiakaskirjausten dokumentoinnissa.

36

Poikkeamat suunniteltuun toimintaan: Laitoshoitoa ei ole onnistuttu purkamaan odotetulla

tavalla, koska asiakkaille ei löytynyt soveltuvia asumispaikkoja, minkä vuoksi omien asu-

mispalvelujen kehittäminen käynnistettiin vuoden 2011 aikana. Reisjärven Mäntykodin laa-

jennustyöt ovat vaikeuttaneet tilapäishoidon toteuttamista suunnitellulla tavalla. Laajennus-

hankeen vuoksi Mäntykodin asukkaat ovat olleet väliaikaistiloissa osan vuotta.

Talousarvion toteutuminen: Ta 2011 Tot. 31.12.2011 Tot.%

Vammaispalvelut 4 391 720 4 552 919 104

Taloudellinen tavoite saavutettiin vammaispalvelujen toimintatuottojen osalta (128 %).

Asiakasmaksut yhdenmukaistettiin vuoden alussa, mikä vaikutti tulokertymään. Toiminta-

kulujen osalta taloudellista tavoitetta ei saavutettu, kun varatut määrärahat ylitettiin (106 %).

Nettomenot (104 %) pysyivät hallinnassa toimintatuottojen kasvun myötä. Haapajärven (103

%) ja Kärsämäen (107 %) ja Pyhäjärven (109 %) osalta vammaispalvelujen määrärahat ylit-

tyivät, mikä johtui Haapajärvellä (474 vrk) ja Kärsämäellä (523 vrk) tehostetun palveluasu-

misen tarpeen lisääntymisestä sekä lisäksi kaikissa kunnissa Haapajärveä lukuun ottamatta

laitoshoidon tarpeen tilapäisestä kasvusta. Laitoshoidon (Tahkokankaan) käyttö laski vuo-

desta 2010 vuoteen 2011 314 vrk, kuitenkin tavoite ylitettiin 340 vrk. Laitoshoitoon varatut

määrärahat ylittyivät Kärsämäen osalta 156 %, Pyhäjärven osalta 176 % ja Reisjärven osal-

ta 150 %. Ainoastaan Haapajärven määrärahat alittuivat 75 %.

Suoritteiden toteutuminen: Hpjärvi Kmäki Pjärvi Rjärvi Selänne

Toimintakeskuskäynnit 10600 2462 8811 5853 27726

Toimintakeskuskäynti €/käynti 41 53 40 50 46

Tehost. palveluasuminen ostop. 2859 2973 5925 2089 13846

Tehost. palv.asuminen €/hpv. 91 109 81 120 95

Tehost. palveluasuminen omat. 2501

Tehost. palveluasuminen €/hpv. 100

Yhteenveto suoritteista liitteessä

Terapiapalvelut


Palvelut on tuotettu suunnitelman mukaisesti. Pyhäjärven osalta lisäresurssia on siirretty si-

säisin työjärjestelyin mielenterveystyöhön sekä päihdetyöhön. Pyhäjärven Ryhmäkodilla

täytetty suunnitelman mukainen uusi vastaavan ohjaajan virka. Resursseja ja kuormitusta on

arvioitu jatkuvasti ja pyritty tasaamaan työkuormaa eri toimintojen ja työntekijöiden kesken.

Sijaisten palkkaamisessa on ollut vaikeuksia, psykologityön ja osittain sairaanhoitajien osal-

ta, minkä vuoksi jouduttu turvautumaan ostopalveluihin.


Toimintaprosesseja ei ole kyetty avaamaan tai yhtenäistämään riittävän hyvin mutta asiak-

kaat ovat saaneet tarvitsemansa palvelut lain määräämissä aikarajoissa. Omissa asumisyksi-

köissä on alettu tuottaa hoitosuunnitelmaan perustuvaa intervalliasumista tavoitteena eri-

koissairaanhoidon sairaalaintervallien väheneminen. Pyhäjärven Ryhmäkodilla on tarkastel-

tu toimintaa asiakaslähtöisemmin, mistä esimerkkinä työvuorojen uudelleenjärjestely.

Suoritteiden toteutuminen: Perheneuvolatyössä käyntimäärätoteuma 85 %, mitä selittää

työntekijävajaus sekä Haapajärvellä että Pyhäjärvellä. Kärsämäen osalta perheneuvolakäyn-

nit ovat ylittyneet koulujen palvelutarpeen suuruudesta johtuen. Päihdetyön käynnit ovat

37

ylittyneet selvästi Reisjärvellä ja Pyhäjärvellä. Kärsämäen osalta käyntimäärä on jäänyt sel-

västi tavoitteesta. Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoitopäivät ovat pysyneet hyvin tavoitteessa

suunnitelmallisen toiminnan johdosta. Mielenterveyspalvelukäynnit ylittyneet Kärsämäellä

jälleen selvästi, mikä kertoo resurssivajeesta. Muiden kuntien osalta mielenterveystyön

käyntimäärissä on tapahtunut tasoittumista edelliseen vuoteen verrattuna. Päivätoiminta on

toteutunut kunnissa suunnitellusti. Omana toimintana tuotetut asumispalvelut jäävät Haapa-

järven Kirsikkakodin osalta jonkin verran tavoitteesta, Pyhäjärven Ryhmäkodin kuormitus

on ollut suunnitelman mukaista. (Yhteenveto suoritteista liitteessä.)

Talousarvion toteutuminen: Ta 2011 Tot. 31.12. 2011 Tot.%

Terapiapalvelut 2 738 409 2 564 011 94

Taloudellinen tavoite saavutettiin, kun terapiapalveluihin varatut määrärahat alitettiin (94

%). Haapajärven (98 %), Pyhäjärven (94 %) ja Reisjärven (71 %) terapiapalveluihin varatut

määrärahat alittuivat, ainoastaan Kärsämäen osalta ylitystä oli hieman (102 %). Terapiapal-

velujen asiakasmaksutuloissa tavoite alitettiin, joihin vaikuttivat palveluntuottajien kanssa

yhdenmukaistettujen sopimusten kustannustenjaon muutos. Suurin vaikutus oli Haapajärven

ja Kärsämäen tuloihin.

Suoritteiden toteutuminen: Hpjärvi Kmäki Pjärvi Rjärvi

Palveluasuminen ostop. hpvt 3076 4167 358 2070

Palv.asuminen €/hpv. 49,30 48,10 63,45 42,57

Palveluasuminen omat. hpvt 4836

Palveluasuminen omat. €/hpv. 18,22

Yhteenveto suoritteista liitteessä.

38

TA Tot Ero

euroa

Tot

%

Muutos

2010/2011

euroa/%

Psykososiaaliset

palvelut yhteensä

-9.619.029 -9.581.442 37.587 99,61 -737.221 /

8,34

Hallinto -171.975 -176.856 -4.881 102,84 -13.925 /

7,87

Toimintatuotot 1.360

Toimintakulut -173.335 -172.819 516 99,70

Poistot -4.038 -4.038

Aikuissosiaalityö -2.316.925 -2.287.656 29.269 98,74 -136.402 /

6,34

Toimintatuotot 911.270 781.437 -129.833 85,75

Toimintakulut -3.227.615 -3.066.610 161.005 95,01

Poistot -580 -2.472 -1.892

Vammaispalvelut -4.391.720 -4.552.919 -161.199 103,67 -291.652 /

6,84

Toimintatuotot 458.830 587.617 128.787 128,07

Toimintakulut -4.849.120 -5.134.482 -285.362 105,88

Poistot -1.430 -6.054 -4.624

Terapiapalvelut -2.738.409 -2.564.011 174.398 93,63 -295.240 /

13,01

Toimintatuotot 663.300 546.017 -117.283 82,32

Toimintakulut -3.400.339 3.107.639 292.700 91,39

Poistot -1.370 2.389 -1.019

9.4. Hoito- ja vanhustyönpalvelut

Hallinto

Vastuuhenkilönä palvelujohtaja Salli Kumpulainen, alueelliset palvelupäälliköt, hoito- ja

vanhustyönjohtajat Leena Kivioja (Haapajärvi ja Reisjärvi) ja Corinne Soini (Kärsämäki ja

Pyhäjärvi).

Selänteen hoito- ja vanhuspalvelut koostuvat kotiin annettavista palveluista, kotona asumista

tukevista palveluista, asumispalveluista ja vuodeosastohoidosta. Kaikki palvelut ovat asiak-

kaan asuinkunnassa annettavaa lähipalvelua.

Kotiin annettavia ja kotona asumista tukevia palveluita ovat omaishoito ja kotihoito erilaisi-

ne tukipalveluineen. Asumispalveluita ovat palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen

sekä päivätoiminta ja vuorohoito, jotka samalla ovat myös kotona asumista tulevia palvelui-

ta. Vuodeosastopalveluina tarjotaan lyhytaikais- ja pitkäaikaishoitoa terveyskeskusten vuo-

deosastoilla.

Painopisteenä hoito- ja vanhustyön alueella on yli 75 -vuotiaiden kotona asumisen turvaa-

minen kotiin annettavia ja kotona asumista turvaavia palveluja kehittämällä.

39

Vuonna 2011 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ei ole tarvinnut maksaa lainkaan sakko-

päivistä sairaanhoitopiireille, sillä kaikki potilaat on pystytty hoitamaan Selänteen omilla

vuodeosastoilla heti, kun heitä on sinne hoitoon tarjottu.


Kotihoito

Seniorineuvolan terveystarkastuksia on jatkettu kuluvana vuonna 75 vuotta täyttäville osassa

Selänteen kuntia. 80-vuotiaiden, ei palveluiden piirissä, olevien vanhusten ennaltaehkäisevät

kotikäynnit on aloitettu. Turvapuhelinpalvelut on kilpailutettu.

Muistihoitajan vastaanotto on toiminut muiden kuntien lisäksi myös Reisjärvellä elokuusta

2011 alkaen. Geriatrin vastaanotto on toiminut suunnitellusti. Kriteerit palvelujen järjestä-

miseen ja perittäviin maksuihin on tarkistettu. Yöhoitopalvelut ovat toteutuneet ostopalvelu-

na Pyhäjärvellä, Haapajärvellä ja Kärsämäellä. Reisjärvellä ei ole ollut vielä tarvetta kysei-

seen palveluun.

Haapajärvi:

Pitkäaikaisosaston paikkojen vähenemisen myötä on 2 lähihoitajaa ja 1 työllistetty toimi-

pohjineen siirtynyt kotihoitoon. Vuoden 2012 alusta palkataan kuntayhtymähallituksen lu-

valla lisähenkilöstöä, mikä helpottaa jonkin verran ilta- ja viikonlopputyötä. Omaishoidon-

tukea ei ole myönnetty Kuntayhtymähallituksen päätöksellä uusille, luokkaan I kuuluville

(alin luokka).

Kärsämäki:

Kotihoidossa yöhoito on aloitettu ja se on parantanut vanhusten kotona pärjäämistä. Koti-

hoito tarvitsisi kehittyäkseen edelleen lisää henkilöstöresurssia. Suunniteltuja hyvinvointia

tukevia kotikäyntejä ei ole voitu aloittaa henkilöstöresurssien vajeen takia.

Pyhäjärvi:

Kotihoitoon siirrettiin toimipohjineen kaksi lähihoitajaa syksyllä 2011 vahvistamaan ilta- ja

viikonloppumiehitystä.

Reisjärvi:

Yksi kodinhoitajan toimi muutettiin sairaanhoitajan toimeksi, joka on aloittanut tehtävän

maaliskuussa 2011. Kotihoidon toiminnan sisältöä on kehitetty edelleen, mikä näkyy koti-

hoidon käyntikertojen kasvuna sekä asumispalvelun ja vuodeosaston kuormitusprosenttien

normalisoitumisena.

Vanhusten asumispalvelut

Asukkaiden hoitotuet ja takuueläkkeet on tarkistettu järjestelmällisesti alkuvuoden aikana.

Työllistettyjä ja hoitoapulaisia koulutetaan oppisopimuksella lähihoitajaksi. Palveluseteli on

otettu käyttöön, eikä uusia suoraostoja yksityiseen palveluasumiseen enää tehdä. Tämä pa-

rantaa asiakkaiden valinnanvapautta.

Haapajärvi:

Haapakodissa (palveluasuminen oma toiminta) on alkuvuodesta ollut paikkoja täyttämättä,

myöhemmin kesällä paikat täyttyneet. Karjalahdessa ja Olavituvalla paikat ovat täynnä.

Vuorohoitoyksikössä ja vuodeosastolla on jonottamassa asukkaita (dementiaa sairastavia)

tehostettuun asumispalveluun. Kuntayhtymähallituksen päätöksellä on ostettu yhdelle so-

tainvalidin puolisolle tehostettua asumispalvelua Taukokankaalta. Tähän ei oltu vuoden

2011 budjetissa varauduttu. Lisäksi 2011 voimaan tulleen kotikuntalain mukaan on siirtynyt

40

yksi vanhus tehostettuun asumispalveluun toiselle paikkakunnalle, mistä aiheutuu kustan-

nuksia. Tähän budjetissa ei ollut varauduttu. Karjalahdella ja Olavituvalla on ollut sisäilma-

ongelmia ja niiden aiheuttamia remontteja, jotka ovat hidastaneet hoidon optimaalisen por-

rastamisen toteuttamista.

Kärsämäki:

Koivupuiston ja vuodeosaston yhteistyön on toiminut hyvin ja vuodeosaston jälkeinen jat-

kokuntoutus on järjestynyt Koivupuistossa.

Pyhäjärvi:

Köpsinrinteen rivitalojen remontti valmistui alkukesästä ja samassa yhteydessä vuorohoito

muuttui 12-paikkaiseksi ja asumispalveluihin jäi 59 paikkaa. Remontin viivästyminen säästi

ateria- ja henkilöstökuluja, sillä remontin aikana oli asumispalveluissa talousarviossa suun-

niteltua vähemmän asukkaita ja henkilökuntaa. Asumispalveluiden ostoissa on ennakoima-

ton ylitys, joka johtuu yksilöjaoksen päätöksestä ostaa asumispalveluja talousarvioon varat-

tua enemmän.

Reisjärvi

Honkalinnan kuormitusprosentti on hoidon porrastuksen tehostumisen myötä normalisoitu-

nut. Oman toiminnan lisäksi palveluja on ostettu hoivakoti Paavolasta ja palvelukoti Mansi-

kasta.

Vuodeosastohoito

Haapajärvi

Pitkäaikaisosastolla potilaspaikkamäärä on vähentynyt viime vuoden lopulla 20:een. Henki-

löstö on mitoitettu sen mukaiseksi. Akuuttiosaston potilaita on hoidettu myös Pyhäjärven

terveyskeskuksen vuodeosastolla Haapajärven paikkapulan vuoksi, jotta sakkopäivämaksuja

sairaanhoitopiiriltä ei tulisi.

Kärsämäki:

Kärsämäen vuodeosastolla oli alkuvuodesta vaikeuksia sairaanhoitajien rekrytoinnissa, mikä

on ollut omiaan vaikeuttamaan osaston toiminnan kehittämistä. Loppuvuodesta sairaanhoita-

jan vakanssit on saatu täytettyä. Vuodeosaston keskimääräinen hoitojakso on 7 vrk, eli osas-

to on todella pysynyt akuuttiosastona.

Pyhäjärvi

Akuuttivuodeosasto on pystynyt vastaanottamaan myös muista Selänne-kunnista tulevia po-

tilaita, jolloin sakkomaksut erikoissairaanhoitoon myös muilta kunnilta on yhteistyön myötä

vähentyneet.

Pitkäaikaisosastolla potilaiden määrä oli vuoden lopussa 9. Henkilöstöresursseja on vuoden

aikana mitoitettu kulloistakin tarvetta vastaavaksi ja säästöä henkilöstökuluissa on tullut.

Reisjärvi

Vuodeosastohoito: Kuormitusprosentti on pienentynyt ja potilaiden hoitoaika lyhentynyt.

Hoidon porrastus on kaiken kaikkiaan tehostunut ja erikoissairaanhoidon menoja on saatu

hillityksi. Pitkäaikaispotilaita on ollut hoidettavana keskimäärin 2-4 kerrallaan.


Hoito- ja vanhuspalveluissa syksyllä 2009 alkaneiden Sonectus- ja Tyrni- hankkeiden koulu-

tukset ovat jatkuneet vielä alkuvuoden 2011. Kehittämisen kohteena on ollut kuntouttavan

työotteen juurruttaminen kaikissa palvelumuodoissa. Syksyllä 2011 on alkanut kuntoutuksen

41

osaamisalan opinnot lähihoitajille. Koulutukseen osallistuu 17 Selänteen hoito- ja vanhus-

palveluiden työntekijää. Koulutus liittyy erikoistumisopintoihin. Loppusyksystä 2011 on

käynnistynyt kolmivuotinen Voimaa Vanhuuteen -hanke yhteistyössä kuntien liikuntapalve-

luiden ja eri järjestöjen kesken. Lääkehoitosuunnitelma on yhtenäistetty ja lähihoitajien lää-

kehoitokoulutukset ovat jatkuneet.

Henkilöstön saatavuus on ollut erittäin ongelmallista niin lyhyissä kuin pitkäaikaisissa sijai-

suuksissa. Työntekijät ovat vaihtaneet työpisteitä, työvuoroja, tulleet vapaapäiviltä töihin ja

tehneet tarvittaessa ylipitkiä vuoroja. Lisäksi lähihoitajien lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on

palkattu hoitoapulaisia. Henkilöstön koulutustasoa on arvioitu ja kohennettu eläköitymisti-

lanteissa. Vakituisiin tehtäviin on ollut hakijoita. Työllistämistuen palkkatukipaikoissa on

oppisopimuksella lähihoitajiksi opiskelevia työntekijöitä.

Asiakkaiden toimintakyky on arvioitu Ravatar – menetelmällä puolivuosittain. Tällöin on

arvioitu myös hoidonporrastus ja yksilökohtaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat. Asiakastyy-

tyväisyyskyselyt on tehty kotihoidon asiakkaille joulukuussa 2011.

Suoritteiden toteutuminen esitetään erillisellä liitteellä

Hoito- ja vanhustyön palvelujen kustannukset kunnittain €/ yli 75 vuotias

Henkilömäärä TA2011

€/yli 75-vuotias

TP2011

Haapajärvi 663 9.481 10.279

Kärsämäki 274 9.027 9.081

Pyhäjärvi 761 8.594 8.094

Reisjärvi 275 10.348 10.709

Yhteensä 1973 9.197 9.330

Haapajärven talousarvio ylittyi seuraavista syistä: Haapajärvellä yhtymähallituksen päätök-

sellä ostetaan tehostettua asumispalvelua yhdelle henkilölle Taukokankaalta. Tähän ei ollut

varattu määrärahoja. Lisäksi budjettileikkauksen yhteydessä asiakastuloja perusteettomasti

korotettiin ja sijaismenoja leikattiin. Ostopalvelusopimuksia myös muutettiin talousarvion

valmistumisen jälkeen, mikä vähensi asiakasmaksutuloja ja nosti menoja. Myös vuokrien

kirjaaminen Selänteen asemesta Haapajärven kaupungille tuli tiedoksi vasta talousarvion

valmistumisen jälkeen.

Kärsämäellä budjettileikkauksesta johtuen tilanne on ollut hyvin tiukka, kuntalaisiin tiuk-

kuus näkyy hyvinvointia tukevien kotikäyntien puuttumisena. Talousarvioylitys n. 15000

euroa.

Pyhäjärvellä talousarvio alittui edelleen kehittyneen hyvän hoidonporrastuksen ansiosta. Py-

häjärvellä on hankittu investoinneissa suunnitellut kattonosturit kahteen potilashuoneeseen,

sähkösänkyjä palvelukeskukseen ja rikkoutuneen kattonosturin tilalle Köpsinrinteelle uusi

nosturi. Tulot (sotilasvammalain mukaiset korvaukset, sosiaalitoimen maksut ja akuuttiosas-

ton sisäinen palvelu) ylittyvät ennakoidusta . Hallinnon menot ylittyivät, koska Pyhäjärven

kaupunki laskutti joulukuussa 2011 yllättäen lähettitoiminnan ja taloussihteerin palkkoja

vuosilta 2010 ja 2011, mihin lisämenoon ei hoito- ja vanhustyön talousarviossa ollut osattu

varautua.

42

Reisjärven talousarvio ylittyi lähinnä tulojen toteutumattomuudesta johtuen. Honkalinnan

tulot eivät ole toteutuneet suunnitellusti koska tulot on laskettu aikaisemmin ylipaikalla hoi-

dettujen mukaan, nyt käyttöaste normalisoitunut. Tulojen alitusta tapahtui myös yksityisten

palvelujen ostoissa, jossa tehtiin sopimusmuutoksia talousarvion valmistumisen jälkeen.

Menojen ylitystä tapahtui ainoastaan ostopalveluissa, joissa sopimusneuvottelut käytiin ta-

lousarvion valmistumisen jälkeen eikä hinnannousuun palveluasumisessa ehditty varautua.

Kaiken kaikkiaan myös bruttomenot alittuivat, mutta eivät niin paljon, että olisivat pystyneet

korvaamaan tapahtuneen tulojen laskun.

TA Tot Ero

euroa

Tot

%

Muutos

2010/2011

euroa/%

Hoito- ja vanhus-

työnpalvelut yh-

teensä

-18.146.392 -18.408.799 -262.407 101,45 -1.324.770 /

7,75

Hallinto -303.769 -306.491 -2.722 100,90 -47.795 /

18,48

Toimintatuotot 905 905

Toimintakulut -303.769 -304.195 -426 100,14

Poistot -3.201 -3.201

Kotiin annettavat

palvelut

-4.527.900 -4.561.074 -33.174 100,73 -519.296 /

12,85

Toimintatuotot 896.268 1.154.112 257.844 128,77

Toimintakulut -5.419.308 -5.702.500 -283.192 105,23

Poistot -4.860 -12.686 -7.826

Asumispalvelut -6.975.441 -7.407.627 -432.186 106,20 -338.819 /

4,79

Toimintatuotot 3.268.363 2.926.247 -342.116 89,53

Toimintakulut -10.204.134 -10.251.742 -47.608 100,47

Poistot -39.670 -82.133 -42.463

Vuodeosastohoito -6.339.282 -6.133.607 205.675 96,76 -418.859 /

7,33

Toimintatuotot 1.154.300 1.156.110 1.810 100,16

Toimintakulut -7.454.442 -7.219.876 234.566 96,85

Poistot -39.140 -69.841 -30.701

9.5. Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut

Toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen

Vastaanottopalveluissa puhelinpalvelua on kehitetty yhdessä henkilökunnan kanssa tutus-

tumalla eri järjestelmien mahdollisuuksiin parantaa palvelua. Samalla mietittiin millä käy-

tännön keinoilla ja toiminnan muutoksilla puheluiden määrät saadaan pienenemään ja hoito-

ketjut toimimaan. STM:n ohjeistuksen mukaisesti on kuntalaisille taattava mahdollisuus jo-

notus- ja takaisinsoittopalveluun. TeleQ-puhelinpalveluohjelmisto otettiin käyttöön

1.12.2011. Tällöin ajanvaraus- ja päivystysnumerot muuttuivat yhtenäisiksi Selänteessä. Te-

leQ-järjestelmä on käytössä kiireettömässä ajanvarauksessa, päivystyksessä ja hammashuol-

lossa. Järjestelmä on toiminut hyvin ja yhteydenotto on helpottunut.

43

Selänteen päivystys on toiminut alueella klo 8- 20 sekä arkisin että viikonloppuisin.

Päivystyksen lääkäripalvelut on ulkoistettu MedGroupille. Palvelujen saatavuus on ollut hy-

vä, eikä toimituskatkoksia ole ollut.

Kärsämäkisillä oli päivystyskäyntejä 457 kpl (2010/495kpl) Haapajärven ja Pyhäjärven päi-

vystyksessä. Reisjärvisillä oli päivystyskäyntejä 878 kpl(2010/1067 kpl) Haapajärven ja Py-

häjärven päivystyksessä. Haapajärvisillä oli päivystyskäyntejä 347 kpl (2010/390 kpl) Py-

häjärvellä ja pyhäjärvisillä oli päivystyskäyntejä 320 kpl(2010/303 kpl) Haapajärvellä.

Päiväaikaiset toiminnot on toteutettu entisin resurssein. Ennaltaehkäisevä työote on osa ar-

kipäivää asiakkaiden hoidossa. Henkilökunnan saatavuus sijaisiksi on ollut vaikeaa varsin-

kin lyhytaikaisissa tarpeissa. Lääkäreiden ja hoitajien vuosilomat on onnistuttu hoitamaan

sijaisten avulla ajoittaisesta resurssipulasta huolimatta.

Asiakastyytyväisyyskysely poliklinikkapalveluiden osalta on tehty aivan loppuvuodesta

2011. Tulokset valmistuivat esitettäväksi yhtymähallitukselle vuoden 2012 puolella.

Täydentävät palvelut toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Sijaisia on jouduttu käyttämään

asiakkaiden hoidon ja palveluiden turvaamiseksi.

Kuntoutuksessa palveluseteli on otettu käyttöön onnistuneesti suunnitelman mukaisesti yli

18-v. lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa. Työyhteisöllisyyttä kehitettiin edelleen yhtei-

sissä palavereissa mm. yhtenäisiä toimintamalleja miettien. Kehittämistä ja yhteisten mallien

käyttämistä hankaloittavat kuntien erilaiset henkilöstöresurssit toimintatavat kuntoutuksessa.

Työterveyshuollossa on ollut virkavapauksia ja koulutuspäiviä suunniteltua enemmän joh-

tuen siitä, että kaksi työterveyshoitajaa on osallistunut reseptinkirjoitusoikeus-koulutukseen

ja sijaisia ei ole juurikaan ollut. Tämän vuoksi suoritemäärät ovat normaalia pienemmät.

Henkilöstöä on vaihtunut vuoden aikana ja uutta henkilöstöä perehdytetään edelleen.

Pieni osa työpanoksesta on käytetty edelleen kansanterveystyöhön Haapajärvellä, Kärsämä-

ellä ja Pyhäjärvellä. Tilapäisjärjestelyin työfysioterapeutin palveluja on tuotettu myös Kär-

sämäelle ja Reisjärvelle, jotta palvelun taso koko kuntayhtymän alueella olisi suunnilleen

samanlaista. Työterveyslääkärin rekrytoinnissa ei ole onnistuttu, vaikka paikka oli avoinna.

Lääkäripalveluja on ostettu yksityisiltä palvelujentuottajilta, mikä vaikuttaa tulokseen kal-

liimman hinnan muodossa. Lisäksi tulokseen vaikuttaa myös se, että lääkäripalveluja ei ole

riittävästi. Laboratorio- ja röntgentutkimusten osalta tulo on vain 7,5 % asiakkailta tulevista

maksuista kun sen pitäisi olla 15 %. Kärsämäen työterveyslääkäripalvelussa on ollut loppu-

vuonna vajausta, muuten palvelut on voitu tilapäisjärjestelyjen turvin tuottaa kohtuullisesti.

Suun ja hampaiden terveydenhuollossa ennaltaehkäisevän työn toimintamallia on toteu-

tettu onnistuneesti koko alueella. Suuhygienistin palveluita on lisätty Haapajärvelle

(2pv/viikko) ja Reisjärvelle (1pv/viikko) hammashoitajan työloman aikana. Hammaslääkä-

reiden huono saatavuus vaikeutti hammashuollon toteutumista ja suunnittelua varsinkin

Haapajärvellä. Selänteen yhteistä toimintaa kehitettiin yhteistyössä henkilökunnan kanssa

asiakkaiden palveluiden tasavertaisen saatavuuden turvaamiseksi. Sekä henkilökunta että

asiakkaat ovat liikkuneet Selänteen alueella eri hammashoitoloissa. Kesän aikana hammas-

lääkäripalveluita tuettiin ostopalveluilla ja vuorotellen päivystys hoidettiin Selänteen ham-

mashoitoloissa. Haapajärvellä hammaslääkäritilanne on ollut tukala koko vuoden, joten asi-

akkaita on hoidettu Selänteen muissa hammashoitoloissa tai jouduttu laittamaan jonoon kii-

reettömän hoidon tarpeen osalta.

44

Kärsämäen uuden terveyskeskuksen kalusteisiin oli varattu 129.000€. Tällöin oli vielä

avoinna mitkä kalusteet hankkii Kärsämäen kunta ja mitkä Selänne. Tällöin sovittiin Kärsä-

mäen kunnan teknisen toimen kanssa, että Selänne varaa osan kalusteisiin tarvittavaa määrä-

rahaa ja kunta osan. Kuitenkin päädyttiin siihen, että kaikki irtokalusteet hankkii Selänne,

myös kiinteät hoitotyöhön liittyvät kalusteet. Kärsämäen terveyskeskukseen kalusteita

on hankittu 150.981,11 €:lla.

Erikoissairaanhoidon talousarvion toteutumassa on mukana koko vuosi 2011. Koko vuo-

den tilanteen perusteella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö on ollut

arvioitua suurempaa psykiatrian ja Visalan sairaalan tulosalueilla. Selänteen talousarvioon

varatut erikoissairaanhoidon määrärahat poikkeavat sairaanhoitopiirin vastaavista arvioista,

koska talousarvion teon yhteydessä muutamat kunnat päättivät pienentää esitettyjä määrära-

hoja. Koko Selänteen osalta PPSHP:n erikoissairaanhoito on toteutunut 94 %:sti suhteessa

sairaanhoitopiirin myyntiarvioon.

Kunnittain PPSHP:n esh on toteutunut seuraavasti:

v.2010 € v.2011€ Muutos % vrt

2010/

Muutos eu-

roa/asukas

€/asukas

Haapajärvi 6 019 069 5 754 267 -4,4%/-32€ 756

Kärsämäki 2 829 586 2 934 183 +3,7%/+55€ 1040

Pyhäjärvi 5 649 943 6 253 452 +10,7%/+111€ 1062

Reisjärvi 2 759 603 2 268 064 -17,8%/-172€ 757

Selänne yht 17 258 202 17 209 966 -0,3%/-3€ 891

KPKS:n käyttö Haapajärvellä on 17,6 €/asukas ja Reisjärvellä 233 €/asukas.

45

Erikoissairaanhoidon menot kunnittain ja kumulatiivisesti kuukausittain

Haapajärven

palvelut Kärsämäen pal-

velut Pyhäjärven pal-

velut Reisjärven pal-

velut Yhteensä

Tammikuu -203 311,54 -18 555,12 -32 731,65 -164 004,52 -418 602,83

Helmikuu -775 642,41 -201 445,85 -604 784,56 -418 551,22 -2 000 424,04

Maaliskuu -1 490 848,73 -435 094,64 -1 077 630,50 -735 813,14 -3 739 387,01

Huhtikuu -2 083 287,73 -686 813,24 -1 607 461,16 -1 038 884,53 -5 416 446,66

Toukokuu -2 637 504,61 -1 003 410,41 -2 168 142,89 -1 261 675,14 -7 070 733,05

Kesäkuu -3 349 404,67 -1 237 555,68 -2 772 425,08 -1 548 279,39 -8 907 664,82

Heinäkuu -3 745 078,17 -1 464 961,93 -3 275 674,96 -1 806 989,02 -10 292 704,08

Elokuu -4 117 498,55 -1 636 312,78 -3 685 490,34 -2 013 193,75 -11 452 495,42

Syyskuu -4 707 365,92 -2 284 117,63 -4 282 937,67 -2 275 285,74 -13 549 706,96

Lokakuu -5 333 475,05 -2 529 339,34 -4 847 452,52 -2 674 652,05 -15 384 918,96

Marraskuu -5 841 736,11 -2 795 705,39 -5 389 542,16 -2 899 725,40 -16 926 709,06

Joulukuu -7 186 277,99 -3 155 619,94 -6 826 626,08 -3 379 707,45 -20 548 231,46

Kaikki yhteensä -7 186 277,99 -3 155 619,94 -6 826 626,08 -3 379 707,45 -20 548 231,46

46

TA Tot Ero

euroa

Tot

%

Muutos

2010/2011

euroa/%

Terveyden- ja sai-

raanhoidon avo-

palvelut yhteensä

-27.466.151 -28.374.853 -908.701 103,31 -613.584 /

2,21

Hallinto -227.722 -311.827 -84.105 136,93 -40.086 /

14,76


Toimintakulut -227.722 -315.156 -87.434 138,40 -87.434

Poistot -3.670 -3.670

Vastaanotto-

palvelut

-3.709.845 -3.316.964 392.881 89,41 87.293 /

-2,56

Toimintatuotot 756.750 982.693 225.943 129,86

Toimintakulut -4.398.499 -4.160.096 238.403 94,58

Poistot -68.096 -139.561 -71.465

Täydentävät palve-

lut

-1.595.083 -1.422.848 172.235 89,20 40.223 /

-2,75

Toimintatuotot 195.000 519.555 324.555 266,44

Toimintakulut -1.721.803 -1.837.438 -115.635 106,72

Poistot -68.280 -104.965 -36.685

Kuntoutus -816.138 -822.583 -6.445 100,79 -70.907 /

9,43

Toimintatuotot 119.350 148.390 29.040 124,33

Toimintakulut -933.538 -967.054 -33.516 103,59

Poistot -1950 3.919 -1.969

Sairaankuljetus -455,070 -476.003 -20.933 104,60 -36.388 /

8,28


Toimintakulut -455.070 -478.291 -23.221 105,10 -36.388 /

8,28

Poistot

Työterveyshuolto 4.209 -78.075 -82.284 10.504 /

-11,86

Toimintatuotot 784.792 867.451 82.659 110,53

Toimintakulut -780.583 -942.704 -162.121 120,77

Poistot -2.822

Suun ja hampaiden

huolto

-1.220.427 -1.398.321 -177.894 114,58 -160.791 /

12,99

Toimintatuotot 594.600 591.098 -3.502 99,41

Toimintakulut -1.764.087 -1.906.162 -142.075 108,05

Poistot -50.940 -83.257 -32.317

Erikoissairaanhoito -19.446.075 -20.548.231 -1.102.156 105,67 -442.790 /

2,20

Toimintatuotot 393.500 542.027 148.527 137,74

Toimintakulut -19.839.575 -21.090.258 -1.250.683 106,3

Poistot

47

9.6. Ympäristöpalvelut

Ympäristölautakunta kokoontui vuoden 2011 aikana viisi kertaa. Pöytäkirjoihin kirjattiin

yhteensä 67 §:ää. Ympäristölautakunta hyväksyi 27.1.2010 Selänteen ympäristölautakunnan

johtosäännön, jolla siirrettiin päätös- ja toimivaltaa lautakunnan alaisille viranhaltijoille.

Johtosääntöä päivitettiin ympäristölautakunnan päätöksillä 16.3. ja 20.10.2011.


Hallintoon käytettiin 184 henkilötyöpäivää eli yli 80 % ympäristöjohtajan työajasta.

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan kirjatuista maidon-tuotantotiloista (266)

tarkastettiin 28. Eläinsuojelutarkastuksia tehtiin 58 kpl, joista 9:ssä oli mukana myös

ympäristötarkastaja.

Kunnan pitää laatia eläinlääkintähuollosta suunnitelma, joka sisältää tiedot

eläinlääkäripalveluiden tuottamistavasta, saatavuudesta ja ladusta sekä valvontaan

kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Suunnitelma tehdään

ensimmästä kertaa ja sen laatimisesta on vastannut valvontaeläinlääkäri ja sen toteutumista

valvoo aluehallintovirasto.

Viime vuonna oli eläinlääkintähuollossa poikkeuksellisen paljon erilaisia selvityksiä, jotka

veivät em. suunnitelman laatimisen ohella resursseja valvontasuunnitelman mukaisesta

toiminnasta. Valvontaeläinlääkäri teki osa-aikaista virkaa (80 %).

Muu ympäristöterveydenhuollon (elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja

tuoteturvallisuusvalvonta) valvontasuunnitelman mukainen toiminta on saatu toteutettua

kohtalaisen hyvin. Ympäristöterveysvalvonnassa on ollut maalliskuun 2011 alusta lukien 2,5

htv:n resurssit. Ympäristöterveysvalvonta on osallistunut pohjavesialueiden

suojelusuunnitelmien, vesilaitosten valvontatutkimusohjelmien ja valmiussuunnitelmien

laatimiseen sekä Selänteen sisäilmatyörymien toimintaan. Lakimuutoksiin perehtyminen,

taksamuutokset ja koulutukset ovat vieneet työaikaa. Kaikki lupahakemukset ja asiakkaiden

pyytämät tarkastukset on pystytty käsittelemään kohtuullisessa ajassa.

Ympäristönsuojelun toiminnassa (lupahakemusten käsittely, tarkastukset, neuvonta, lau-

sunnot) otettiin huomioon ympäristönsuojelun edistäminen sekä ympäristön pilaantumisen

ehkäisy. Maa-ainesvalvonta rajoittui resurssipulan vuoksi lähinnä lupahakemusten käsitte-

lyyn sekä asiakkaiden neuvontaan. Lisäksi Kärsämäellä aloitettiin riskikohteiden tarkastus,

maa-ainesvalvonnat tärkeillä pohjavesialueilla.

Sekä ympäristönsuojelun, että maa-ainesvalvonnan työtehtävät painottuivat akuutteihin ta-

pauksiin, jotka tulivat lähinnä asiakkaiden ja muiden viranomaisten kautta. Valvontakohtei-

den riskikartoitukseen perustuvan valvontasuunnitelman laadinta on aloitettu ympäristön-

suojelun osalta, ei vielä maa-ainesvalvonnan osalta. Asiakkaiden neuvonta, erilaiset selvi-

tykset ja jo yhdenkin luvan käsittely vaativat aikaa ja paneutumista.

Ympäristönsuojelun ja maa-ainesvalvonnan resurssit paranivat, kun ympäristö- ja rakennus-

tarkastajan virka saatiin täytettyä kesäkuun alusta.

Maa-ainesasioiden valvonta on suurimmaksi osaksi jäänyt hoitamatta jo pidemmältä ajalta,

koska resurssit ovat olleet vähäiset valvontakohteiden määrään nähden. Lisäksi on ollut vi-

ranhaltijoiden vaihtumista ja toiminta-alueen laajentumista. Työnteko on hidasta ja vaatii ai-

kaa saada valvontakohteet lupaehtojen mukaiseen kuntoon.

48

Rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan hakemukset pystyttiin käsittelemään

palvelutasosuunnitelman mukaisesti.

Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa oli tilapäistä vajetta (virkavapaat ym) 287 päivää

ja lisäksi avoinna olevien virkojen (ympäristöterveysvalvonta) osalta 60 päivää. Ympäristö-

ja rakennustarkastajan virka saatiin täytettyä vasta 6.6.2011. Tässä ei ole huomioitu

praktikkoeläinlääkäreitä.


Ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman mukainen toiminta saatiin käynnistettyä

elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain sekä tuoteturvallisuusvalvonnan osalta ja oli

lähes palvelutasosuunnitelman mukaista. Peruseläinlääkäripalvelut pystyttiin hoitamaan

kohtalaisen hyvin.

Kärsämäen toimipisteen sijaisuudet olivat 2011 aiempaa paremmat. Valvontaeläinlääkäri

pystyy jatkossa tarjoamaan eläinten hyvinvointiin liittyvää neuvontaa

tuotantotilatarkastusten yhteydessä.

Ympäristönsuojelussa ja maa-ainesvalvonassa käytettävissä olleilla resurseilla ei päästy

palvelutasosuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin.

Rakennusvalvonnan osalta suunnitelmallisen rakentamisen merkitystä on rakennuttajille

korostettu rakentamisen ennakko-ohjauksessa, suunnittelutyön alkaessa sekä

aloituskokouksien yhteydessä.

Suoritteiden toteutuminen:

Ympäristöterveysvalvonnan keskeisimmät suoritteet

Peruste Päätökset Tarkastukset Lausunnot Näytteet

Terveydensuojelulaki 13 70 7 83

Elintarvikelaki 14 96 11 7

KuTuL - 12 - -

Tupakkalaki 6 25 2 -

Nikotiini 2 2 - -

Ympäristöterveysvalvonnan kaikista suoritteista noin 84 % kohdistui elintarvike- ja

terveydensuojelulain mukaisiin tehtäviin.

Ympäristönsuojelun ja maa-ainesvalvonnan keskeisimmät suoritteet

Jäte-

pää-

tökset

Lausun-

not

Lannan

patterointi-

ilmoitukset

Maa-

aines-

luvat

Melu-

päätök-

set

Tarkastus-

kertomuk-

set

Ympäristö-

luvat

11 46 22 11 21 23 5

Ympäristönsuojelulain mukaisten lupien, päätösten ja ilmoitusten käsittelyyn kului työajasta

0,3 henkilötyövuotta. Lausuntoihin ja tarkastuksiin kului 0,6 htv, maa-ainesvalvonta koko-

naisuudessaan 0,80 htv, yhteydenottoihin, neuvontaan ja erilaisiin selvityksiin 0,55 htv sekä

palavereihin, kokouksiin, koulutuksiin ja yleisötilaisuuksiin 0,25 htv työajasta. Resursseja

on käytettävissä yhteensä 2,5 henkilötyövuotta.

Rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan keskeisimmät suoritteet

49

Rakennus- ja toimenpideluvat 325

Toimenpideilmoitukset 101

Katselmukset ja tarkastukset 445

Korjausavustuspäätökset 35

Energia-avustuspäätökset 88

Talousarvion toteutuminen tulosyksiköittäin

Hallinto

TA 2011 TO 2011 Ha Kä Py Re

Toimintakulut 96 370 90 765 35 336 13 591 28 087 13 751

Toimintatuotot 0 47 18 7 15 7

Poistot 0 8 794 3 430 1 319 2 726 1 319

Toimintakate 96 370 99 512 38 747 14 903 30 799 15 063

Toteutuma ja kuntaosuudet 103 % 39 % 15 % 31 % 15 %

Ympäristönsuojelu


Toimintakulut 164 320 150 625 51 931 23 331 41 394 33 969

Toimintatuotot 10 000 9 161 4 918 2 210 3 920 -1 887

Toimintakate 154 320 141 464 47 013 21 121 37 475 35 855

Toteutuma ja kuntaosuudet 91.7 % 34.5 % 15.5 % 27.5 % 22.5 %

Korjatut kuntaosuudet huomioituna 33.2 % 14.9 % 26.5 % 25.4 %

Maa-ainesvalvonta


Toimintakulut 59 744 26 539 9 083 4 081 7 240 6 135

Toimintatuotot 30 000 14 102 4 865 2 186 3 878 3 173

Toimintakate 29 744 12 437 4 219 1 895 3 363 2 962


Ympäristöterveysvalvonta


Toimintakulut 226 660 160 168 63 266 23 224 47 250 26 428

Toimintatuotot 15 000 13 979 5 522 2 027 4 124 2 306

Toimintakate 211 660 146 189 57 745 21 197 43 126 24 121


Eläinlääkintähuolto


Toimintakulut 500 248 560 604 190 681 100 870 162 512 106 541

Toimintatuotot 18 000 18 756 8 186 4 335 6 982 -747

Toimintakate 482 248 541 848 182 495 96 535 155 530 107 288

Toteutuma ja kuntaosuudet 112.3 % 34 % 18 % 29 % 19 %

Korjatut kuntaosuudet huomioituna 33.7 % 17.8 % 28.7 % 19.8 %

Rakennusvalvonta


Toimintakulut 264 970 229 743 78 021 32 126 73 431 46 165

Toimintatuotot 84 000 109 409 37 199 15 317 35 011 21 882

Toimintakate 180 970 120 334 40 822 16 809 38 420 24 283

Toteutuma ja kuntaosuudet 66.5 % 34 % 14 % 32 % 20 %

50

Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut yhteensä


Toimintakulut 1 312 312 1 227 240 431 750 198 542 362 640 234 308

Toimintatuotot 157 000 165 456 60 710 26 082 53 930 24 734

Toimintakate 1 155 312 1 061 784 371 040 172 461 308 710 209 574


Toimintakulut aliittuivat 85 074 €, toimintatulot ylittyivät 8 456 € ja toimintakate alittui

93 528 €.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto maksoi valtiolle kuuluvien tehtävien hoidosta

Selänteelle 17 130 €.

Ympäristönsuojelussa ja eläinlääkintähuollossa on huomioitu vuoden 2010 korjaukset

vähennyksenä toimintatuotoissa.

Eläinlääkintähuollon netto ylittyi 59 600 €.

Hallintoon on kirjattu poistoina 8 794 €.

TA Tot Ero

euroa

Tot

%

Muutos

2010/2011

euroa/%

Ympäristöpalvelut

yhteensä

-1.155.312 -1.061.784 93.528 91,90 -145.817 /

15,92

Hallinto -96.370 -99.511 -3.141 103,26 -15.144 /

17,95

Toimintatuotot 47 47

Toimintakulut -96.370 -90.764 5.606 94,18

Poistot -8.794

Ympäristö- ja ra-

kennusvalvonta-

palvelut

-1.058.942 -962.273 96.669 90,87 -130.673 /

15,71

Toimintatuotot 157.000 165.407 8.407 105,35

Toimintakulut -1.215.942 -1.127.680 88.262 92,74

Poistot

51

9.7. Investointien toteutuminen

Suurin investointikohde oli Kärsämäen uuden terveyskeskuksen hoito- ja muut kalusteet,

joihin oli varattu 129.000 euron määräraha. Kokonaisuudessaan kyseiset kalustehankinnat

olivat kuitenkin yhteensä 150.981 euroa eli määräraha ylittyi 21.981 eurolla. Yhtymähallitus

on hyväksynyt osaltaan ylityksen talousarvion muutoksia käsitellessään ja esittänyt sen edel-

leen Kärsämäen kunnalle hyväksyttäväksi. Muut investointimenot olivat terveyskeskusten ja

palvelukeskusten hoitokalusteita sekä Haapajärven toimintakeskuksen auto. Terveyskeskus-

ten vastaanottojen puhelinajanvarausjärjestelmän hankintaan ei tarvittu varattua investointi-

määrärahaa, koska hanke toteutettiin sellaisella järjestelmällä, josta aiheutuu ainoastaan toi-

mintakuluihin kuuluvia palvelumaksuja. Pyhäjärven terveyskeskuksen ja palvelukeskuksen

hoitokalusteiden hankinnat tarkentuivat vuoden aikana siten, että terveyskeskuksen kaluste-

hankinnat ylittyivät, mutta vastaavasti palvelukeskuksen hankinnat alittuivat, mikä kattoi

ylityksen. Lisäksi yhtymähallitus päätti merkitä Tiera Oy:n yhden osakkeen 1 eurolla jäsen-

kuntien linjaratkaisun perusteella. Investointimenot olivat yhteensä 240.899,59 euroa.

Investointimenot/kohde TA+ talousarvion muutos Tot

203/Haapajärven toiminta-

keskuksen auto

30.000 26.060,18

204/Haapajärven palvelu-

keskuksen kalusteet

15.000 12.882,30

303/Kärsämäen terveyskes-

kuksen kalusteet

129.000 + 22.000/151.000 150.981,11

405/Pyhäjärven palvelukes-

kuksen kalusteet

27.000 14.479,00

406/Pyhäjärven terveyskes-

kuksen kalusteet

30.000 36.496,00

Vastaanottopalvelujen yhtei-

nen ajanvarausjärjestelmä

15.000

108/Osakkeet 1,00

Yhteensä 246.000 +22.000/268.000 240.899,59

52

9.8. Rahoitusosan toteutuminen

RAHOITUSLASKELMA TA TOT Tot%

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 277 036 606 344 218,87


Investointimenot -268 000 -240 899 89,55

Toiminnan ja investointien raha-

virta

9 036 365 444


Muut maksuvalmiuden muutok-

set

-725 894

Rahoituksen rahavirta -725 894

Rahavarojen muutos 9 036 -360 449

Rahavarat 31.12. 4 276 026

Rahavarat 1.1. 4 636 476

Muutos -360 449

53

10. Tilinpäätöslaskelmat

Tuloslaskelma

TULOSLASKELMA 2011 2010

Toimintatuotot 82 426 240,95 78 945 248,06

Myyntituotot 74 998 370,60 71 304 616,59

Maksutuotot 5 968 779,04 6 056 291,07

Tuet ja avustukset 1 059 364,86 1 086 869,73

Muut toimintatuotot 399 726,45 497 470,67

Toimintakulut -81 939 650,98 -78 406 756,31

Henkilöstökulut -32 745 352,15 -30 967 549,53

Palkat ja palkkiot -26 726 326,84 -25 331 036,98

Henkilösivukulut -6 019 025,31 -5 636 512,55

Eläkekulut -4 550 780,92 -4 209 632,44

Muut henkilösivukulut -1 468 244,39 -1 426 880,11

Palvelujen ostot -38 476 391,50 -37 082 451,71

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 551 395,69 -2 515 807,03

Avustukset -4 722 471,26 -4 666 007,12

Muut toimintakulut -3 444 040,38 -3 174 940,92

Toimintakate 486 589,97 538 491,75

Rahoitustuotot ja –kulut 119 754,11 12 340,54

Korkotuotot 110 313,49 14 000,62

Muut rahoitustuotot 24 996,23 55,60

Muut rahoituskulut -15 555,61 -1 715,68

Vuosikate 606 344,08 550 832,29

Poistot ja arvonalentumiset -606 344,08 -550 832,29

Suunnitelman mukaiset poistot -606 344,08 -550 832,29

Tilikauden tulos 0 0

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0 0

54

Rahoituslaskelma

RAHOITUSLASKELMA 2011 2010

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 606 344,08 550 832,29


Investointimenot -240 899,59 -1 379 204,12

Toiminnan ja investointien rahavirta 365 444,49 -828 371,83


Oman pääoman muutokset 7 343 550,00

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien

muutokset

20 883,82 16 460,84

Vaihto-omaisuuden muutos -11 450,80 -243 884,33

Saamisten muutos -1 478 418,37 -10 468 053,11

Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velko-

jen muutos

743 091,18 8 816 774,83

Rahoituksen rahavirta -725 894,17 5 464 848,23

Rahavarojen muutos -360 449,68 4 636 476,30

Rahavarat 31.12. 4 276 026,72 4 636 476,40

Rahavarat 1.1. 4 636 476,40 0

Muutos -360 449,68 4 636 476,40

55

Tase

TASE 2011 2010

VASTAAVAA 16 940 760,67 16 176 785,67

Pysyvät vastaavat 462 927,34 828 371,83

Aineettomat hyödykkeet 127 693,84 252 289,70

Aineettomat oikeudet 127 693,84 252 289,70

Aineelliset hyödykkeet 335 232,50 576 082,13

Koneet ja kalusto 335 232,50 576 082,13

Sijoitukset 1,00

Osakkeet ja osuudet 1,00

Vaihtuvat vastaavat 16 477 833,33 15 348 413,84

Vaihto-omaisuus 255 335,13 243 884,33

Aineet ja tarvikkeet 238 034,13 220 580,33

Valmiit tuotteet 17 301,00 23 304,00

Saamiset 11 946 471,48 10 468 053,11

Lyhytaikaiset saamiset 11 946 471,48 10 468 053,11

Myyntisaamiset 4 423 802,24 2 777 409,09

Muut saamiset 465 525,13 421 914,89

Siirtosaamiset 7 057 144,11 7 268 729,13

Rahat ja pankkisaamiset 4 276 026,72 4 636 476,40

VASTATTAVAA 16 940 760,67 16 176 785,67

Oma pääoma 7 343 550,00 7 343 550,00

Peruspääoma 7 343 550,00 7 343 550,00

Toimeksiantojen pääomat 37 344,65 16 460,84

Valtion toimeksiannot 9 947,00 1 230,00

Muut toimeksiantojen pääomat 27 397,66 15 230,84

Vieras pääoma 9 559 866,01 8 816 774,83

Lyhytaikainen 9 559 866,01 8 816 774,83

Saadut ennakot 9 428,44 15 999,80

Ostovelat 3 539 649,45 3 004 732,90

Muut velat 1 532 822,02 1 425 657,25

Siirtovelat 4 477 966,10 4 370 384,88

56

11. Tilinpäätöksen liitetiedot

1. Käyttöomaisuus

Käyttöomaisuusinvestointien poistosuunnitelma on hyväksytty yhtymähallituksessa ja jä-

senkuntien valtuustoissa.

Poistoajat ja –menetelmät:

Tasapoisto/vuotta

Aineettomat hyödykkeet

Kehittämismenot 5 vuotta

Aineettomat oikeudet 5 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot

- atk-ohjelmat 3 vuotta

- muut 5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Kiinteät rakenteet ja laitteet

- puhelin- tai atk-verkko 15 vuotta

- muut kiinteät koneet, laitteet ja

rakenteet 15 vuotta

Koneet ja kalusto

- kuljetusvälineet/autot 5 vuotta

- muut liikkuvat työkoneet 5 vuotta

- muut kevyet koneet 5 vuotta

- sairaala-, terveydenhuolto-

yms. laiteet 5 vuotta

- atk-laitteet 3 vuotta

- muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta

Käyttöomaisuuskirjanpitoon aktivoidaan aineellisen ja aineettoman omaisuuden hankinta-

menot, jotka ovat oli 10.000 euroa. Hyödyke, joka koostuu useasta eri komponentista ja

joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää 10.000 euroa, aktivoidaan käyttöomaisuuskir-

janpitoon. Alle 10.000 euron pienhankinnat ovat käyttöönottovuoden kulua, mutta niistä

pidetään erillistä irtaimistoluetteloa. Yhtymähallitus antaa irtaimistoluettelon pitämisestä

ohjeet.

Kuntayhtymän perustamisen yhteydessä jäsenkunnilta siirtyneet pysyvien vastaavien hyö-

dykkeet (irtaimisto) poistetaan kahden vuoden aikana tase-erittäin yhdisteltyinä nimikkei-

nä, jotka ovat tulleet siis vuonna 2011 loppuun poistettua.

Vuoden 2011 talousarviota laadittaessa syksyllä 2010 kuntayhtymällä ei ollut vielä käytös-

sä käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelmaa eikä vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaista ratkaisua

atk-ohjelmien siirtämisestä investointimenoihin oltu tehty. Tämän takia talousarvion mu-

kaiset poistot ovat pienemmät kuin toteutuneet poistot. Talousarviossa varauduttiin

277.036 euron poistoihin, mutta toteutuneet poistot olivat 606.344,08 euroa. Arvioitua suu-

remmat poistot näkyvät osaltaan myös palvelulinjojen kunnittaisten määrärahojen toteutu-

missa.

57

Vertailussa vuoden 2010 tietoihin on huomioitava jäsenkunnilta siirtynyt käyttöomaisuus,

jonka arvo oli 1.1.2010 831.108,77 euroa. Siirtynyt käyttöomaisuus poistetaan kahden

vuoden aikana. Siirtyneen käyttöomaisuuden poistot vuonna 2011 olivat 415.554,38 euroa.

Aineettomat

hyödykkeet

Aineettomat oi-

keudet

Aineelliset hyö-

dykkeet

Koneet ja kalusto

Sijoitukset

Osakkeet ja

osuudet

Yhteensä

Poistamaton han-

kintameno 1.1.

252 289,70 576 082,13 828 371,83

Lisäykset tilikau-

den aikana

240 898,59 1,00 240 899,59

Tilikauden poisto 124 595,86 481 748,22 606 344,08

Poistamaton han-

kintameno

127 693,84 335 232,50 1,00 462 927,34

Kirjanpitoarvo

31.12.2011

127 693,84 335 232,50 1,00 462 927,34

2. Peruspääoma

Perussopimuksen mukaisesti 13 §:n mukaan peruspääoma mitoitetaan kuukauden toi-

mintamenojen mukaiselle tasolle. Se jakaantuu kuntien peruspääomasijoituksiksi

31.12.2009 mukaisten asukaslukujen perusteella. Peruspääoma on määritelty vuoden

2010 tilinpäätöksessä perussopimuksen mukaisesti. Peruspääoman muutoksista pääte-

tään jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin.

Vuoden 2010 tilinpäätöksessä määritelty peruspääoman jakaantuminen kunnittain:

Kunta Osuus peruspääomasta/euroa Osuus peruspääomas-

ta/%

Haapajärvi 2.943.228,97 40,08

Kärsämäki 995.670.03 13,56

Pyhäjärvi 2 308 756,35 31,44

Reisjärvi 1 095 894,65 14,92

Yhteensä 7 343 550,00 100,00

Peruspääoma 1.1. 31.12.

7.343.550,00 7.343.550,00

Yhtymähallitus on nimennyt työryhmän selvittämään perussopimuksen muuttamista

peruspääoman määrittelyä koskevalta osin. Työryhmä on pyytänyt peruspääoman

määrittelyvaihtoehdoista asiantuntijalausuntoa. Jäsenkuntien peruspääomaosuudet

ovat edelleenkin kuntayhtymän kirjanpidossa pitkäaikaisissa saamisissa, koska perus-

sopimusta ei ole muutettu jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä.

58

3. Lomapalkkavelka

Kirjanpidon mukainen lomapalkkavelka vuodelle 2011 oli 3.578.521,00 euroa. Las-

kennallisen lomapalkkavelka vuodelle 2012 on 4.067.893,62 euroa, joten lomapalkka-

velan muutos on 489.371,92 euroa. Lomapalkkavelka on laskettu muutoin samalla ta-

valla kuin edellisenäkin vuonna, mutta KVTES:n 2012-2013 koskeva lomakorvausta

koskeva muutos on huomioitu kahden laskennallisen lomapäivän palkkasummalla,

mikä on yhteensä 212.467,21 euroa. Alla lomapalkkavelan laskentakaava.

Lomapalkkavelan laskenta 31.12.2011

Syys-joulukuussa 2011 maksettujen

kuukausipalkkasummien keskiarvo

(maksettu rahapalkka normaalivero) 2 212 846,03

Lomanmääräytymisvuodelta 11/12 ker-

tyneet vuosilomat: 9/12 kuukauden

palkkasumma 1 659 634,52

Vuosilomauudistuksesta aiheutuva lo-

manmääräytymisvuoden 11/12 vuosilo-

mia koskeva lomakorvauksen muutos:

(keskimäärin 2 päivää/työntekijä) kk-

palkkasumma/20,83*2 päivää

212 467,21

Lomarahan osuus: 50 % 9/12 kuukauden

palkkasummasta 829 817,26

Edellisen lomamääräytymisvuoden

10/11 vuodelle 2012 siirtyvät vuosilo-

mat: (keskimäärin 6 päivää/työntekijä)

kk-palkkasumma/20,83*6 päivää

637 401,64

Jaksotettavat lomapalkka- ja lomara-

hakustannukset yhteensä 3 339 320,64

Eläke- ja sosiaaliturvamaksut (21,818 %) 728 572,98

LOMAPALKKAVELKA YHTEEN-

SÄ VUODELLE 2012 4 067 893,62

Lomapalkkavelka vuodelle 2011 3 578 521,70

Muutos 2011/2012 489 371,92

59

4. Tasetta koskevat liitetiedot

Käyttöomaisuutta koskevat asiat on selvitetty kohdassa 1. Käyttöomaisuus.

Saamiset:

Lyhyaikaiset saamiset:

Myyntisaamiset 2011 2010

Myyntisaamiset jäsenkunnilta ja muilta

1725 Myyntisaamiset jäsenkunnilta 3 171 988,64 233 888,18

1740 Myyntisaamiset muilta 84 026,09 1 357 416,06

Asiakasmaksujen myyntisaamiset

17400 Avohoidon maksut 92 792,46 80 860,64

17401 Hoitopäivämaksut 107 305,19 121,995,98

17402 Hammashoitomaksut 51 926,07 50 329,57

17403 Erikoissairaanhoidon maksut 24 426,40 18 708,10

17404 Työterveyshuollon maksut 160 903,72 208 061,30

17405 Kuntalaskutus 49 841,68 102 938,66

17410 Kotipalvelumaksut 292 294,77 280 056,50

17411 Päivähoitomaksut 191 091,59 162 455,65

17412 Palveluasumismaksut 94 346,91 95 103,33

17413 Toiminta- ja työkeskusmaksut 84 393,26 52 617,72

17414 Terveyskeskuslaskut 2 071,96 4 070,20

Ympäristöpalvelujen myyntisaamiset

1742 Lupamaksut 3 709,00 913,20

1743 Ympäristövalvontamaksut 12 684,50 7 994,00

Muut saamiset

1808 Palautuskelpoiset 465 525,13 417 104,26

Muut siirtosaamiset

1826 Muilta 7 057 144,11 7 268 729,13

Saamiset yhteensä 11 946 471,48 10 468 053,00

Peruspääomaa koskevat tiedot on esitetty kohdassa 2. peruspääoma.

Lyhytaikainen vieraspääoma

Saadut ennakot 2011 2010

2544 Muilta 9 428,44 15 999,80

Ostovelat

2549 Muille 3 539 649,45 3 004 732,90

Muut velat

2557 Ennakonpidätysvelka 596 633,17 567 871,04

2558 Sosiaaliturvamaksuvelka 49 767,50 49 361,87

60

2559 Tulojen selvittelytili 569,87

2561 Jäsenmaksut 2 585,27 2 290,27

2563 Perheiden selvittelytili 5 179,13 4 282,22

2565 Ulosotot 518,78 1 020,18

2566 Nettopalkat 314 002,53 204 451,72

25670 KueL-maksut/työnantaja 412 753,04 385 985,63

25672 Tapaturmavakuutusmaksu/työnantaja 2 167,62 7 526,63

25673 Työttömyysvakuutusmaksu/työnantaja 13 939,40 75 926,66

25675 KueL alle 53-v/työntekijät 133 921,32 121 869,31

25679 Työttömyysvakuutusmaksut/työntekijät 1 120,46 4 501,85

2568 Palkkojen selvittelytili 233,80

Siirtovelat

2580 Lomapalkkajaksotus 4 067 893,70 3 571 999,51

Muut siirtovelat

2588 Muille 410 072,40 798 385,37

Yhteensä 9 559 866,01 8 816 774,83

61

Tilinpäätöksen allekirjoitukset

Pyhäjärvellä 22. maaliskuuta 2012

Kuntayhtymän johtaja Johanna Kiiskilä

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen yhtymähallitus

______________________________

Veikko Ekman, yhtymähallituksen puheenjohtaja

_______________________________ _______________________________

_______________________________ _______________________________

_______________________________ _______________________________

_______________________________ _______________________________

_______________________________ _______________________________

Tilintarkastusmerkintä

Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta kertomuksen

Haapajärvellä ___. toukokuuta 2012

Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy, JHTT-yhteisö

Pentti Malinen, JHTT,HTM

62

Liitteet:

Henkilöstöraportti

Suoritteet

63

HENKILÖSTÖRAPORTTI

VUODELTA 2011

64

1 YLEISTÄ

Henkilöstöraportti on kiinteä osa edellisen vuoden talouden ja toiminnan tarkastelua ja se antaa pohjaa

henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi. Henkilöstö tulee nähdä palvelujen tuottaja-

roolin ohessa organisaation investointina, voimavarana ja kilpailuetujen lähteenä. Henkilöstöjohtami-

nen kehittää jatkuvasti työelämää, henkilöstöä, palveluja ja niiden tuottamisen menetelmiä sekä kun-

tayhtymää siten, että kuntayhtymä voi saavuttaa strategiansa mahdollisimman tuloksellisesti ja menes-

tyä palvelujen tuottajana pitkällä tähtäyksellä tulevaisuudessa.

Henkilöstöraportti kuvaa toteutunutta kehitystä, mutta sen tarkoituksena on auttaa varautumisessa tule-

vaan. Henkilöstöraportti on laadittu henkilöstöjohtamisen apuvälineeksi kuntayhtymän johdolle, esi-

miehille, henkilöstölle itselleen sekä luottamushenkilöille. Henkilöstöraportti sisältää henkilöstöä ja sen

työtä, kehitystä, tuottavuutta, tuloksia sekä terveyttä ja työkykyä koskevia tunnuslukuja ja tilastoja. Las-

ten ja perheiden palvelujen henkilökunnan työtyytyväisyyttä on mitattu vuonna 2010 Tyrni-hankkeen

toimesta. Koko henkilökunnan työtyytyväisyyttä mitataan ensimmäisen kerran vuonna 2012.

2 KÄSITTEITÄ

Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä henkilöstötilinpäätöksessä päätoimista henkilökuntaa työllistetyt mu-

kaan lukien. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, jonka työaika on vähintään puolet täydestä työajasta.

Henkilöstöön kuuluu sekä kuukausi- että tuntipalkkaisia työntekijöitä/ viranhaltijoita. Henkilökunnan

palvelussuhteet ovat joko pysyviä, sijaisuuksia tai määräajan voimassa olevia.

Tiedot henkilöstön määrästä ja rakenteesta ovat vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisia. Osa tie-

doista, kuten poissaolo-, kustannus-, koulutus- ja työpanostiedot ovat koko vuodelta.

3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2011

Kertomusvuoden lopussa (taulukko 1) vakinaista henkilökuntaa oli 695 henkeä ja sijaisia 238 henkeä,

joista työllistettyjä 24. Vakituisesta henkilökunnasta osa-aikatyössä oli 46 henkeä, joka henkilötyövuo-

siksi muutettuna on 25 henkilötyövuotta. Siten vuoden lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 674

henkeä. Osa-aikatyössä olevasta henkilökunnasta suurin osa on osa-aika-eläkkeellä. Vuoden 2010 hen-

kilöstömäärä oli ilmoitettu edellisessä henkilöstöraportissa virheellisesti tietoteknisistä ongelmista joh-

tuen. Vuoden 2010 henkilöstömäärä on korjattu tähän raporttiin ja siten vakinaisen henkilökunnan mää-

rä on kasvanut kuudella henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Kertomusvuoden aikana on vakinai-

seen virka-/työsuhteeseen vakinaistettu mm. perhepäivähoitajia, erikoissairaanhoitaja, sairaanhoitajia,

terveyskeskuslääkäri, valvontaeläinlääkäri ja ympäristötarkastaja. Kaikkia avoimia virkoja/työsuhteita

ei ole täytetty hakijamäärän puuttumisen vuoksi. Työllistettyjä on vakinaistettu sitä mukaa kun heidän

oppisopimuksensa on päättynyt.

Vakinaisen henkilökunnan määrään vaikuttaa vuoden lopussa avoinna olevien työpaikkojen

määrä. Kuntayhtymän sijaiset ovat pääasiassa erilaisten virka-/työlomien sijaisia. Määräaikai-

sia sijaisia on palvelutarpeesta johtuen lähinnä lasten ja perheiden palveluissa. Sijaisten luku-

määrään ei ole laskettu perhe- ja omaishoitajia.

Vakinaisessa palvelussuhteessa on vuoden lopussa ollut 74,5 % henkilökunnasta, määräaikai-

sessa palvelussuhteessa 22,9 % ja työllistettynä 2,6 %. Koko kunta-alan henkilöstöstä loka-

kuussa 2010 on ollut vakinaisessa palvelussuhteessa 77 %, määräaikaisessa 21 % ja työllistet-

tynä 2 %. Kuntayhtymän vakinaisesta henkilökunnasta 45,5 % työskentelee hoito- ja vanhus-

työnpalveluissa. Lasten ja perheiden palveluissa työskentelee toiseksi suurin henkilöstöryhmä

eli 20,7 % henkilökunnasta.

65

Taulukko 1. Henkilökunnan määrä vuonna 2010 – 2011

Palvelulinja Vuonna 2010 Vuonna 2011

Hallinto- ja toimistopalvelut 52 52

Lasten ja perheiden palvelut 144 144

Psykososiaaliset palvelut 60 62

Hoito- ja vanhustyönpalvelut 315 316

Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 102 107

Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 15 14

YHT. VAKINAINEN HENKILÖKUNTA 688 695

Hallinto- ja toimistopalvelut 10 8

Lasten ja perheiden palvelut 42 44

Psykososiaaliset palvelut 14 16

Hoito- ja vanhustyönpalvelut 144 132

Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 41 34

Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 1 2

YHT. SIJAISET, MÄÄRÄAIKAISET

JA TYÖLLISTETYT 252 236

KAIKKI YHTEENSÄ 940 931

4 HENKILÖSTÖRAKENNE

4.1 Keski-ikä toimialueittain ja ikäjakauma

Vakinaisten henkilökunnan keski-ikä oli 49,1 vuotta. Miesten keski-ikä oli alentunut 0,8 vuodella edel-

liseen vuoteen verrattuna ollen 52 vuotta. Naisten keski-ikä oli 42,2 vuotta, mikä oli alentunut yhdellä

vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Kunta-alan vakinaisen henkilökunnan keski-ikä lokakuussa

vuonna 2010 oli 45,5 vuotta, miesten 45,6 ja naisten 45,5. Määräaikaisen henkilökunnan keski-ikä kun-

ta-alalla oli 38,2 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasek-

toreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 2030 mennes-

sä.

Palvelulinjoittain tarkasteltuna korkein keski-ikä oli lasten ja perheiden palveluissa 51,7 vuotta. Hallin-

to- ja toimistopalveluissa keski-ikä oli 51,1 vuotta, psykososiaalisissa palveluissa 47,9 vuotta ja tervey-

den- ja sairaanhoidon palveluissa 45,8 vuotta. Keski-iältään nuorin henkilökunta oli hoito- ja vanhus-

työnpalveluissa 45,3 vuotta ja ympäristöpalveluissa 45,6 vuotta. Keski-iän vaihtelu palvelulinjoilla on

vähäistä edelliseen vuoteen verrattuna. Lasten ja perheiden palveluissa keski-ikä oli noussut edelliseen

vuoteen verrattuna kolmella vuodella ja laskenut 1,2 vuodella ympäristöpalveluissa ja psykososiaalisis-

sa palveluissa.

Kuten taulukosta kaksi voidaan todeta, hallintopalveluissa henkilökunnasta 45-59-vuotiaita oli 76,97 %

(v. 2010 82,7 %), lasten ja perheiden palveluissa 54,9 % (v. 2010 54,2 %), psykososiaalisissa palveluis-

sa 59,7 % (v. 2010 62,5 %), hoito- ja vanhustyön palveluissa 55,4 % ( (vuonna 2010 55,1 %), tervey-

den- ja sairaanhoidon palveluissa 52,3 % (v. 2010 50,5 %) ja ympäristö- ja rakennuspalveluissa35,7 %

(vuonna 2010 40 %). Vakinaisesta henkilökunnasta 20,3 % on alle 40-vuotiaita ja 10,9 % yli 60-

vuotiaita.

66

Taulukko 2. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan ikäjakauma vuonna 2011

Ikäryhmä/henkilölukumäärä

Palvelulinja 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-65Yht.

Hallinto- ja toimistopalvelut 1 5 13 18 9 6 52

Lasten ja perheiden palvelut 5 9 11 17 24 26 29 23 144

Psykososiaaliset palvelut 4 8 8 9 18 10 5 62

Hoito- ja vahustyönpalvelut 1 16 25 30 39 42 69 64 30 316

Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 8 9 8 16 15 25 16 10 107

Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut 1 3 2 1 2 3 2 14

YHTEENSÄ 1 30 51 59 86 103 158 131 76 695

4.2 Ikääntyminen

Vuoden 2005 alusta on toteutettu suuri eläkeuudistus. Henkilö voi jäädä valintansa mukaan eläkkeelle

62-68 –vuotiaana. Taulukossa kolme on arvioitu henkilökunnan eläkkeelle jäämistä. Tau-lukossa kolme

on mukana Kevan ilmoittamat henkilöt, jotka täyttävät vanhuuseläkeikänsä vuoteen 2025 mennessä.

Vuosien 2012-2015 aikana on jäämässä eläkkeelle yhteensä 79 työntekijää, joista 26 on lähi-

/perushoitajia tai kodinhoitajia ja 17 perhepäivähoitajaa.

Taulukko 3. Vakinaisen henkilökunnan laskennallinen eläköityminen vuosina 2012-2025

Vuosi

Hallint

o

Lasten ja

perheiden

palvelut

Psykosos

iaaliset

palvelut

Hoito- ja

vanhustyö

n palvelut

Th:n ja

sh:n

palvelut

ja esh

Ymp.th.

huolto

Yhteen

sä

vuodes

sa

2012 1 6 11 2 1 21

2013 1 2 1 8 3 15

2014 1 13 3 1 18

2015 2 5 4 12 1 1 25

2016 1 6 2 14 1 1 25

2017 1 6 2 17 4 1 31

2018 1 4 4 10 2 1 22

2019 3 6 16 3 28

2020 4 6 4 7 4 25

2021 2 5 3 17 3 1 31

2022 1 6 3 12 8 1 31

2023 9 10 6 16 7 48

2024 5 4 2 14 3 28

2025 4 8 4 11 27

YHTEENSÄ 36 87 35 168 42 7 375

VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN LASKENNALLINEN ELÄKÖITYMINEN VUOSINA 2011-2025

4.3 Sukupuoli (vakinainen henkilökunta)

Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 94 % eli 653 henkilöä ja miehiä 6 % eli 42 henkilöä (kuvio 1). Va-

kinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma on sama kuin edellisenä vuonna. Koko maassa kunnallisesta

henkilöstöstä naisten osuus vuonna 2010 oli koko henkilöstöstä 79 %. Eniten miehiä vakinaisesta henki-

lökunnasta oli terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa eli 1,7 %, toiseksi eniten psykososiaalisissa

palveluissa eli 1,4 % ja hoito- ja vanhustyön palveluissa 1 %. Muilla palvelulinjoilla miehiä oli 4-6 hen-

kilöä.

67

Kuvio 1. Vakinaisen henkilökunnan sukupuolijakauma vuonna 2011

4.4 Keskimääräinen työhistoria työnantajalla

Henkilökunnan työhistoria on työnantajalla kahden vuoden mittainen. Henkilökunta siirtyi Haa-

pajärven ja Pyhäjärven kaupungeista ja Kärsämäen ja Reisjärven kunnista 1.1.2010 lukien kunta-

yhtymään ns. vanhoina työntekijöinä. Suurimmalla osalla henkilökunnasta on ollut pitkä työhistoria

omassa kunnassaan.

4.5 Henkilökunnan vaihtuvuus ja rekrytointi

Vakinaisen henkilökunnan virka-/työsuhteita päättyi kertomusvuoden aikana yhteensä 48 eli 6,9 % ko-

ko henkilökunnan määrästä seuraavista syistä:

- eläke 27

- irtisanoutuminen/muu syy 21.

Osa-aikaeläkkeelle henkilökunnasta jäi 15 henkilöä. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle jääneiden kes-

ki-ikä oli 63,2 vuotta. Muulle eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 60,9 vuotta. Kevan Kunta-alan eläkkeet

2010 –vuosikirjan mukaan kaikkien KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,7 vuotta ja vanhuus-

eläkkeelle jääneiden keski-ikä 63,5 vuotta.

Työharjoittelussa eri oppilaitoksista on ollut opiskelijoita. TET-jaksoille tulevia koululaisia kun-

tayhtymä ottaa mielellään tutustumaan sosiaali- ja terveydenhuollon työelämään.

5 TYÖPANOS LASKENNALLISINA VIRKOINA/TYÖSUHTEINA

Koko henkilökunnan nettotyöpanos on esitetty kuviossa kaksi palvelulinjoittain. Hoito- ja van-

hustyönpalvelujen palvelulinja on suurin palvelujen tuottaja kuntayhtymän alueella ja siellä vaki-naisen

henkilökunnan nettotyöpanos oli 49,1 % koko henkilökunnan nettotyöpanoksesta. Toiseksi suurin pal-

velujen tuottaja oli lasten ja perheiden palvelujen palvelulinja 20,5 %:lla. Terveyden – ja sairaanhoidon

avopalvelujen nettotyöpanos oli 13,4 %, psykososiaalisten palvelujen 8 %, hallinto- ja toimistopalvelui-

den 6,6 % ja ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen 2 %. Kaikkiaan kuntayhtymässä on tehty 697

henkilötyövuotta. Vuonna 2010 henkilökunnan työpanos oli 680 henkilötyövuotta. Nettotyöpanos on

pysynyt samana psykososiaalisissa ja ympäristö- ja rakennus-valvontapalveluissa edelliseen vuoteen

verrattuna, mutta laskenut terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa (0,6 %) ja hallinto- ja toimisto-

palveluissa (0,4 %). Hoito- ja vanhustyön palvelu-linjan nettotyöpanos on noussut 0,1 % ja lasten ja

perheiden palvelujen 0,5 % edelliseen vuoteen verrattuna.

68

Kuvio 2 . Koko henkilökunnan nettotyöpanos henkilötyövuosina vuonna 2011

Nettotyöpanokseen vaikuttaa merkittävimmin pitkät vuosilomat, sairauspoissaolot ja muut laki-sääteiset

poissaolot. Myös vakinaisten virkojen ja työsuhteiden täyttöaste vaikuttaa työpanoksen määrään. Kou-

lutuspäivät on nettotyöpanoksessa huomioitu osittain, koska kaikkia koulutuksia ei ole kirjattu palkka-

ohjelmaan.

Vakinaisen henkilökunnan nettotyöpanos (kuvio 3) on 475 henkilötyövuotta, mikä on yksi vir-

ka/työsuhde enemmän kuin vuonna 2010. Kuten taulukosta kolme voidaan havaita, hoito- ja van-

hustyönpalvelujen alueella nettotyöpanos henkilötyövuosina oli vakinaisella henkilökunnalla 220 (212),

lasten ja perheiden palveluissa 99 (104), psykososiaalisissa palveluissa 41 (44), terveyden- ja sairaan-

hoidon avopalveluissa 66 (67), ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa 11 (9) ja hallinto- ja toimis-

topalveluissa 38 henkilötyövuotta. Kaikkiaan vakinaisen henkilökunnan työpanos oli 475 henkilötyö-

vuotta. Poissaoloista johtuvaa työvoiman vajausta on korvattu sijaishenkilöstöllä.

Kuvio 3. Vakinaisen henkilökunnan nettotyöpanos henkilötyövuosina vuosina 2010-2011

69

6 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

6.1 Osaamisen kehittäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja muuhun

koulutukseen osallistui yhteensä 663 henkilöä eli 21 henkilöä vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna.

Koulutuspäiviä oli työpäivinä laskettuna 3 096 päivää, kuten taulukko neljä osoittaa. Koulutuspäiviä to-

teutui 824 päivää vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna, mikä johtuu mm. koko henkilökunnalle

kohdennetun Tyrni-hankkeen muutoskoulutuksen päättymisestä.

Taulukko 4. Koulutukseen osallistuneet pv/hlö vuonna 2011

Yhteensä

Toimialue Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö Pv Hlö

Hallinto 58 18 58 18

Lasten ja perheiden

palvelut21 5 41 7 77 19 174 42 185 68 30 4 3 1 531 146

Psykososiaaliset

palvelut15 4 36 9 49 17 41 23 6 6 147 59

Hoito- ja

vanhustyönpalvelut240 51 733 228 25 16 279 8 622 17 24 3 1923 323

Terveyden- ja

sairaanhoidon

avopalvelut

64 19 30 7 215 50 75 21 10 7 394 104

Ympäristö- ja

rakennusvalvonta-

palvelut

43 13 43 13

Yhteensä 64 19 36 9 107 23 581 137 1023 314 226 97 279 8 652 21 128 35 3 096 663

Opintova

paalain ja -

asetukse

n

mukaine

n

koulutus

Oppisopi

muskoulu

tus

Hallinnon

ja muu

hlökun-

nan

koulutus

Lääkärit

ja

hammas-

lääkärit

Sosiaali-

työntek-

ijät

Muu

korkeako

ulutettu

sos- ja

terv.huoll

on hlöstö

Sos- ja

terv.alan

amk-

tutkinnon

suorittaneet

mm. sh,

sos.ohj.,

last.tarhano

pett.

Sos.- ja

terv.alan

perustut-

kinnon

suoritta-

neet

Muu

palveluket-

jussa

toimiva

hlöstö mm.

pph,

tstohlöstö

Sosiaali- ja terveyspalvelulaki edellyttää, että koulutuspäiviä järjestetään vakinaiselle henkilö-kunnalle

3-10 päivää vuodessa. Kaikille halukkaille on pystytty järjestämään lain vaatima koulutus. Henkilökun-

nalle järjestetään vuosittain lääkehuollon koulutuksia. Lain mukaan yksilön tulee päivittää viiden vuo-

den välein lääkehuollon osaamisensa. Tyrni-hankeen muutoskoulutus ja Sonectus-koulutus päättyivät

keväällä.

6.1 Johtamisen kehittäminen

Ppky Selänteen strategiassa olevan työhyvinvointinäkökulman pohjalta esimiehiä on koulutettu Tyrni-

hankkeen avulla mm. työn vaativuuden arviointiin, kehityskeskustelujen käymiseen (osa osaamisen joh-

tamista), esimiesten oman työhyvinvoinnin johtamiseen ja talouden termien ja tunnuslukujen lukutai-

toon. Kuntayhtymän ensimmäisenä toimintavuonna aloitettu muutoskou-lutus koko henkilökunnalle

Tyrni-hankkeena päättyi keväällä 2011. Tyrni-hankkeen loppupalaverissa henkilökunnalta saatiin palau-

tetta mm. seuraavista asioista: henkilöstön verkostoituminen on koettu voimavarana (kuntarajojen yli

saman ammattiryhmän kesken), lisääntyneet yhteistyö-kumppanit lisäävät haastetta arjen työssä, työhy-

vinvoinnin on koettu parantuneen (lisääntyneen henkilöstön vuoksi), tiedonkulku on ollut osin heikkoa,

henkilöstön sopeutuminen uuteen työyhteisöön on pidemmällä toisissa kuntakeskuksissa ja toisissa

muutosprosessi on vasta alkutaipaleella, työyksikkökohtaisia eroja on.

Henkilökunnalle on järjestetty paikkakunnittain ja toimialoittain infotilaisuuksia kuntayhtymän toimin-

nasta. Säännöllisiä työpaikkakokouksia pidettiin palvelulinjoittain ja työyksiköittäin.

70

7 POISSAOLOT

Koko henkilöstölle poissaolopäiviä kertyi tilinpäätösvuonna 79 205 kalenteripäivää, mikä las-

kennallisina virka-/työsuhteina on 217 virka-/työsuhdetta eli noin kuusi virka-/työsuhdetta enemmän

kuin vuonna 2010. Poissaoloista 46,7 % (kuvio 4) aiheutui vuosilomista (36 968 pv), 20,7 % sairauslo-

mista (16 414 pv), 23,6 % lakisääteisistä virkavapaista/ työlomista (18 671 pv) ja muista poissaoloista 9

% (7 152 pv), joista suurin osa toteutui talon sisällä sisäisinä työnkiertoina.

Kuvio 4. Koko henkilökunnan kaikki poissaolot syyn mukaan 1.1.-31.12.2011

Vuoteen 2010 verrattuna koko henkilökunnan sairauspoissaolot laskivat 1 961 päivällä. Vakinaisen

henkilökunnan sairauslomat vähenivät 2 583 päivää ja sijaisten lisääntyivät 622 päivää. Laki-sääteiset

poissaolot lisääntyivät 475 päivää, johtuen pääasiassa äitiys- ja hoitovapaista. Muut poissaolot olivat li-

sääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna 1 440 päivää, mikä johtui lisääntyneistä palkattomista työ- ja

virkavapaista ja koulutuspoissaolojen kirjaamisista palkkaohjelmaan. Koko henkilökunnasta vakinaisen

henkilökunnan vuosilomapäivien määrä lisääntyi 2 126 päivää. Vuosilomapäivien määrän lisääntymi-

seen vaikuttaa henkilökunnan vuosilomaoikeuden pidentyminen työkokemuslisien karttuessa ja siitä

missä vaiheessa vuotta vuosilomia pidetään. Kaikkiaan poissaolopäivien määrä lisääntyi 2 080 päivää

edelliseen vuoteen verrattuna.

Poissaolojen (sairaus- ja äitiysloman sijaisten, vuosiloman ja muiden sijaisten palkat) palkkakus-

tannukset sivukuluineen olivat noin 4,2 milj.€ eli noin 119 virka-/työsuhdetta. Sijaisten palkka-

kustannuksista suurin osa muodostuu vuosiloman sijaisten palkoista.

Kuviosta viisi voidaan todeta, että vakinaisen henkilökunnan kaikki poissaolot ovat laskeneet yhdellä

laskennallisella viralla/työsuhteella vuoteen 2010 verrattuna. Hallinto- ja toimistopalveluissa poissaolot

ovat nousseet yhdellä viralla/työsuhteella, psykososiaalisissa palveluissa kahdel-la viralla/työsuhteella

ja terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa kymmenellä viralla/työsuhteella edelliseen vuoteen ver-

rattuna. Vakinaisen henkilökunnan laskennalliset poissaolot ovat vähentyneet lasten- ja perheiden pal-

veluissa yhdellätoista viralla/työsuhteella ja hoito- ja vanhus-työssä kolmella viralla/työsuhteella. Ym-

päristö- ja rakennusvalvontapalveluissa poissaolojen määrä on pysynyt samana edelliseen vuoteen ver-

rattuna.

71

Kuvio 5. Vakinaisen henkilökunnan kaikki poissaolot laskennallisina virkoina vuosina 2010-2011

8 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI

8.1 Henkilöstön sairastavuus

Koko henkilöstön sairauspoissaoloja kertyi vuodelta 2011 kalenteripäivinä 16 414 päivä, josta tapatur-

man vuoksi poissaolopäivä 252 päivää. Työtapaturmista 80,5 % tapahtui työssä tai työliikenteessä, kun

edellisenä vuonna työtapaturmista 60,5 % tapahtui työmatkalla.. Sairauspäivä/sairastaneet henkilöt oli

23,3 kalenteripäivää. Kunta-alan henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2010 oli keskimäärin

18,4 päivää. Koko työajasta laskettuna sairauspäivien osuus oli 4,9 %, laskua edelliseen vuoteen verrat-

tuna oli 0,4 %. Sairausajan palkkoja sivukuluineen ei ole voitu selvittää, mutta niitä vastaavia korvauk-

sia on saatu Kansaneläkelaitokselta ja vakuutusyhtiöltä yhteensä 479 141,63 €.

Vakinaisen henkilökunnan sairauslomien pituus kalenteripäivinä/henkilöä kohti laskettuna on ollut hal-

linto- ja toimistopalveluissa 11,6 päivää, lasten ja perheiden palveluissa 23,9 päivää, psykososiaalisissa

palveluissa 24,2 päivää, hoito- ja vanhustyönpalveluissa 24,5 päivää, terveyden- ja sairaanhoidon avo-

palveluissa 15,1 päivää ja ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluissa 32,4 päivää. Henkilökunnan saira-

uslomien pituus vaihtelee palvelulinjoilla suurestikin esim. pitkien sairauslomien vuoksi.

Kuviosta kuusi voidaan todeta, että henkilökunnan sairauslomapäivistä pisimmät sairauslomat olivat

lasten ja perheiden palveluissa ja hoito- ja vanhustyönpalveluissa, kuten edellisenäkin vuonna. Sairaus-

lomista 48,2 % (vuonna 2010 54 %) oli kestoltaan 11-60 päivää (7 914 pv), 18,9 (vuonna 2010 17 %)

sairauslomista kesti 4-10 päivää (3 115 pv), 14,1 % (vuonna 2010 12 %) sairauslomista kesti 1-3 päivää

(2 317 pv), 6,1 % (vuonna 2010 7 %) sairauslomista kesti 61-90 päivää (1 007) ja 12,5 % (vuonna 2010

10 %) sairauslomista kesti yli 60 päivää (2 061 pv).

72

Kuvio 6. Koko henkilökunnan sairauspoissaolot kalenteripäivää/hlö vuonna 2011

Kuviosta seitsemän voidaan todeta, että vakinaisen henkilökunnan sairaudesta aiheutuvat poissaolot

laskivat hallinto- ja toimistopalveluissa 395 päivää, lasten ja perheidenpalveluissa 734 päivää, hoito- ja

vanhustyön palveluissa 1 409 päivää, terveyden- ja sairaanhoidon avopalveluissa 696 päivää. Sairaus-

lomapäivät nousivat psykososiaalisissa palveluissa 519 päivä ja ympäristö- ja rakennusvalvontapalve-

luissa 131 päivää edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuvio 7. Vakinaisen henkilökunnan sairastavuus vuosina 2010-2011

Kuviossa kahdeksan on vertailtu suurimpien ammattiryhmien sairastavuutta. Toimistohenkilö-kunnan

keskimääräinen sairausloman pituus on 20,6 kalenteripäivää sairaanhoitajien/terveyden-hoitajien 17,2,

kouluasteen hoitajien 25,3 ja perhepäivähoitajien 25,9 kalenteripäivä. Edelliseen vuoteen verrattuna

toimistohenkilökunnan sairauslomien pituus kalenteripäivinä oli laskenut 2,4 kalenteripäivää/henkilö ja

kouluasteen hoitajien 4,7 kalenteripäivää/henkilö. Sairaanhoitajien/terveydenhoitajien sairauslomien pi-

tuus oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 kalenteripäivää/henkilö ja perhepäivähoitajien sairas-

tavuus 1,9 kalenteripäivää/henkilö.

73

Kuvio 8. Suurimpien ammattiryhmien sairastavuus vuonna 2011 kalenteripv/hlö

Työnantaja seuraa työsuojeluohjelman mukaisesti työoloja ja työhyvinvointia. Yli 30 päivän sai-

rauspoissaolot selvitetään lähiesimiehen toimesta. Keskustelun tarkoituksena on vahvistaa työn-tekijän

voimavaroja työssään, edistää hänen työhön paluutaan ja sopia tarvittavista toimenpiteistä.

8.2 Henkilöstön jaksamisen tukeminen ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilökunnan työnkiertoa eri tehtäviin/työpisteisiin on tuettu mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi hen-

kilökunnan osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen on suhtauduttu myönteisesti ja siten tuettu mahdollisuutta

olla työelämässä pitempään. Henkilökuntamäärään nähden työkyvyttömyyseläkkeitä on toimintavuoden

aikana toteutunut vähäinen määrä.

Tampereen yliopiston tutkimuksessa on tarkasteltu työelämän laadun kehittymistä Paras-hankkeen ai-

kana. Tutkimukseen on osallistunut 40 Paras-arviointitutkimusohjelman (ARTTU) kuntaa. Tutkimuksen

mukaan työelämän laatu on pysynyt kunnissa vakaana rakenteellisista muutoksista kuten Paras-

hankkeesta huolimatta. Kuntien työntekijöistä pienten lasten kanssa työskentelevien työelämän laatu on

kaikkein korkein. Heikointa työelämän laatu on terveyskeskuksissa ja vanhus-työssä, vaikka toisaalta

vanhustyössä työskentelevien työelämän laatu on noussut keskimääräistä enemmän viimeisten viiden

vuoden aikana. Viimeisten viiden vuoden aikana myös erot eri toimi-alojen välillä ovat kaventuneet.

Tutkimushankkeen mukaan työelämän laadun osa-alueista ristiriitojen hallitsemiseen ei ole tullut pa-

rannuksia ja työmenetelmiä koskevat ristiriidat ovat jopa hieman lisääntyneet.

Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen henkilökunnan työelämän laadun osa-alueista ristiriitojen hallitse-

miseen on pyritty vaikuttamaan heti kuntayhtymän perustamista lähtien Tyrni työn kehittämisen -

hankkeen avulla. Ristiriitoja vähentänee myös se, että henkilökunta on ollut mukana kehittämässä kun-

tayhtymää alusta alkaen. Kuntayhtymän henkilökunnan työelämän laatuun saadaan tarkempi selvyys

syksyllä 2012 toteutettavan työtyytyväisyyskyselyn avulla. lisäksi Alue-hallintovirasto tekee työtyyty-

väisyyskyselyn työsuojelun näkö-kulmasta kotihoidon henkilökunnalle vuoden 2012 aikana.

Tyrni –yhteistoiminta alueiden työhyvinvoinnin ja rakenteiden tukemisen hankkeen päätöstilaisuus pi-

dettiin 17.8.2011. Hankkeessa oli hyvin vahvasti mukana työhyvinvointi ja kuntayhtymän organisointi

ja työtavat ja ne ovat tässä muutoksessa n. 80 % toteutuneet yhdessä henkilöstön kanssa tehden. Henki-

löstö on ollut kuntayhtymän kehittämistyössä alusta alkaen mukana. Tyrni-hankkeeseen on osallistunut

711 henkilöä kahden vuoden aikana. Hankkeen järjestämät työpäivät eivät toteutuneet suunnitellusti

esim. päällekkäisen Sonectus-koulutuksen vuoksi. Yhteenvetona Tyrni-hankkeesta voidaan todeta, että

se tutustutti neljän eri kunnan henkilökunnan toisiinsa ja edisti merkittävästi työhyvinvointia ja uusien

toimintatapojen luomista ja hyväksymistä uudessa organisaatiossa. Tyrni-hankkeen avulla järjestettiin

mm. Haasteelliseen asiakkaan kohtaamisen –koulutus, johon osallistui noin 165 henkilöä. Savuton Se-

74

länne työryhmä toteutti savuttoman Selänteen ohjeen ja koulutuksen savuttomuuteen henkilökunnalle.

Selänne on savuton työpaikka 1.1.2012 alkaen.

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa on kunta-alan henkilöstöä tutkittu 28 vuoden

ajan ja sen mukaan kunta-alan henkilöstön työ- ja suorituskyvyn säilymisessä keski-iästä vanhuuteen on

ammattiryhmittäisiä eroja. Parhaimmaksi työ- ja suorituskykynsä arvioivat ylemmät toimihenkilöt ja

heikoimmiksi työntekijät. Seurannan mukaan työkyky heikkenee kaikissa ammattiryhmissä keski-iästä

eläkeikään saakka, mutta sen jälkeen naistyöntekijöiden ja toimihenkilöiden työkyky parani. Tutkimuk-

sen mukaan työntekijöiden työkyvyn nopea heikkeneminen viimeisinä työvuosina saattaa viitoittaa tietä

kohti passiivista vanhuutta. Suuri osa kuntayhtymän henkilökunnasta on keski-ikäistä ja siten kuntayh-

tymässä on jatkossa huomioitava eri ammattiryhmien ja keski-ikäisen työntekijöiden työssä jaksaminen

Kuntayhtymän työterveyshuoltosopimus on kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa sisältäen lakisää-teisen

työterveyshuollon ja yleislääkäritasoisen työterveyspainotteisen sairaanhoidon.

Kelan järjestämille Aslak- ja TYK-kuntoutuskursseille henkilökunnasta on osallistunut muutama henki-

lö. Kuntoremonttikursseille vuoden aikana osallistui kahdeksantoista työntekijää. Työolo-selvityksiä on

tehty työterveyshuollon toimesta ja niihin on osallistunut työterveyshoitajan lisäksi työfysioterapeutti ja

tarvittaessa työterveyslääkäri. Työkykyä ylläpitäviä ryhmiä on järjestetty eri ammattiryhmille. Työyh-

teisön kehittämishankkeita on aloitettu muutamassa työyksikössä. Työ-terveyslääkärin palveluja on os-

tettu Pyhäjärvelle, Reisjärvelle ja Kärsämäelle kuukausittain.

Työnantaja on kustantanut henkilökunnalle Haapajärven ja Pyhäjärven uimahalleihin uintimah-

dollisuuden 10 kertaa kalenterivuodessa. Kuntosalivuorot ovat olleet Haapajärvellä monitoimita-lolla

kaupungin työntekijöiden vuoroilla, Kärsämäellä SportCenterinssä ja syksystä alkaen Massage Well-

nessin tarjoamana kerran viikossa, Pyhäjärvellä uimahallilla kaupungin työntekijöiden vuoroilla ja Reis-

järvellä Niemenkartanon koulun ja yläasteen kuntosalien kaikilla yleisillä vuoroilla. Keväällä järjestet-

tyyn kävelytestiin osallistui 5 henkilöä, syksyllä 1.9. osallistui 2 henkilöä ja 13.9. 3 henkilöä.

Työsuojeluohjelmat kuntayhtymähallitus on hyväksynyt kevään 2010 aikana ja. yhteistoiminta-

organisaatiot aloittivat toimintansa heti vuoden alusta. Yhteistoimintaorganisaatio kokoontuu vähintään

neljä kertaa vuodessa käsittelemään henkilökuntaa koskevia asioita.

9 PALKKA- JA MUUT HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET

Kuluvan vuonna tehtäväkohtaisia palkkoja, harkinnanvaraisia henkilökohtaisia lisiä ja erillislisiä koro-

tettiin KVTES:n, TS:n ja TTES:n alueella yleiskorotuksella 1.5.2011 lukien 1,2 %. LS:een kuuluvien

tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin 1,38 %. Lisäksi työntekijöille maksettiin sopimusten mukaisena

kertakorvauksena toukokuussa 100 euroa ja lääkärisopimuksen alueella 250 euroa/henkilö.

Järjestelyerän suuruus 1.5.2011 oli KVTES::ssa ja TS:ssa 0,8 %, TTES:ssa 0,44 % ja LS:ssa 0,62 %.

Henkilöstösopimuksen mukainen palkkojen harmonisointi toteutettiin KVTES:n ja LS:n alueella.

Tehtävien vaativuuden arviointiperusteet KVTES:n ja LS:n alueella hyväksyttiin kuntayhtymä-

hallituksessa 1.5.2011 lukien. Tehtävien vaativuuden arvioinnin kehittäminen jatkuu kaikilla sopi-

musaloilla.

Kuntayhtymän tuloslaskelman mukaiset henkilöstökulut olivat 32,75 miljoonaa euroa (taulukko 5-6),

mikä on 1,8 miljoonaa euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Luottamustoimipalkkiot olivat

nousseet eniten eli 16,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Työllistettyjen palkat olivat nousseet 13,5 %

edelliseen vuoteen verrattuna. Kuukausipalkat olivat nousseet 6,3 % ja lomara-hamenot 8 % edelliseen

vuoteen verrattuna. Määräaikaisen henkilökunnan ja sijaisten palkat olivat laskeneet 5,6 % edelliseen

vuoteen verrattuna. Lisäksi lomapalkkavaraus kasvoi KVTES:n vuosilomamääräysten muutoksen ja

palkkausmenojen nousun takia. Henkilösivukulut olivat yhteensä 6 miljoonaan euroa, joista eläkekulut

4,55 miljoonaa euroa. Kunta-yhtymän eläkekulut ovat normaalia kunnallishallinnon organisaatiota pie-

nemmät, koska kunta-yhtymä maksaa KuEL-maksuista ainoastaan palkkaperusteista maksua ja työnan-

tajien yhteisvastuullista Varhe-eläkemaksua. Työnantajien yhteisvastuullista Varhe-eläkemaksua mak-

settiin noin 40 000 euroa.

Rahapalkkamenot (taulukko 5 ) paikkakunnittain noudattelevat henkilökunnan ja asukkaiden lukumää-

rää. Haapajärven kaupungin alueella henkilöstömenot olivat 11,51 milj. €, Kärsämäen kunnan alueella

75

4,08 milj. €, Pyhäjärven kaupungin alueella 9,99 milj. € ja Reisjärven kunnan alueella 4,71 milj. €. Kun-

tayhtymän hallinto- ja toimistopalvelut sekä kuntayhtymän ja kuntien yhteisesti järjestämät talous- ja

henkilöstöhallintopalvelujen rahapalkkamenot olivat 1,97 milj. €. Edelliseen vuoteen verrattuna palk-

kamenot nousivat eniten Kärsämäen kunnan osalta 16,1 %, Haapajärven kaupungin osalta 5,6 %, Reis-

järven kunnan osalta 5,5 % ja Pyhäjärven kaupungin osalta 4,5 %. Hallinto- ja toimistopalveluiden

palkkamenojen nousu oli alle sopimuskorotusten eli 0,6 %. Kärsämäen kunnan palkkamenot nousivat

huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna akuuttiosaston käyttöönoton vuoksi.

Taulukko 5. Palkka- ja muut henkilöstökulut kunnittain vuonna 2011

Haapa

järvi+/-

%/ed.

vuosi

Kärsä

mäki+/-

%/ed.

vuosi

Pyhä-

järvi+/-

%/ed.

vuosi

Reis-

järvi+/-

%/ed.

vuosi

Hallin

to- ja

toimis

topal-

velut

+/-

%/ed.

vuosi

Yhteen

sä

Raha-

palkka-

menot

milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. €

Rahapalk

ka9,54 5,01 3,38 15,3 8,28 4 3,89 4,4 1,64 0,5 26,73

Eläkeku-

lut1,64 7,8 0,58 17,4 1,40 5,8 0,66 8,1 0,27 3,7 4,55

Muut

henkilös-

tökulut

0,53 3,1 0,18 12,6 0,45 1 0,22 1,6 0,08 -3,7 1,46

YH-

TEENSÄ11,71 5,3 4,14 15,4 10,13 4,1 4,77 4,8 1,99 0,8 32,74

Henkilös-

tökor-

vaukset

0,20 -9 0,06 -14,1 0,14 -17,8 0,06 -33,1 0,02 38,6 0,48

YH-

TEENSÄ11,51 5,6 4,08 16,1 9,99 4,5 4,71 5,5 1,97 0,6 32,26

Palkka- ja muut henkilöstökustannukset kunnittain vuonna 2011

Taulukosta kuusi voidaan nähdä, että suurimmat rahapalkkamenot ovat hoito- ja vanhustyönpalveluissa

15,63 milj. €. Siellä on myös suurin osa henkilökunnasta. Pienin rahapalkkamenoiltaan on hallinto- ja

toimistopalvelut, 1,97 milj. €. Lasten ja perheiden palvelujen rahapalkkamenot olivat 5,73 milj. €, psy-

kososiaalisten palvelujen 2,53 milj. €, terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelujen 5,42 milj. € ja ympä-

ristö- ja rakennusvalvontapalvelujen 0,98 milj. €. Lasten ja perheiden palveluissa palkkamenot edelli-

seen vuoteen verrattuna ovat nousseet lisääntyneestä perhepäivähoidon tarpeesta johtuen. Hoito- ja van-

hustyönpalveluissa palkkamenoja korotti Kärsämäen akuuttiosaston täysipainoinen toiminta toiminta-

vuonna. Kaikilla palvelulinjoilla tapahtui henkilökunnan vakinaistamisia, jotka lisäsivät palvelulinjojen

palkkamenoja.

76

Taulukko 6. Palkka ja muut henkilöstökulut palvelulinjoittain vuonna 2011

Hallinto-

ja toimisto-

palvelut

Lasten ja

perheiden

palvelut

Psykoso-

siaaliset

palvelut

Hoito- ja

vanhustyö

npalvelut

Terveyden-

ja sairaan-

hoidon

avopalvelut

Ympäristö-

ja

rakennus-

valvon-

tapalvelut Yhteensä

Raha-

palkk-

amenotmilj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. € milj. €

Raha-

palkka1,64 4,76 2,08 12,95 4,51 0,79 26,73

Eläke-

kulut0,27 0,80 0,38 2,19 0,75 0,16 4,55

Muut

henki -

löstö-

kulut

0,08 0,25 0,13 0,71 0,24 0,05 1,46

YH-

TEENSÄ1,99 5,81 2,59 15,85 5,50 1,00 32,74

Henki -

löstökor-

vaukset0,02 0,08 0,06 0,22 0,08 0,02 0,48

YH-

TEENSÄ1,97 5,73 2,53 15,63 5,42 0,98 32,26

Palkka- ja muut henkilöstökulut palvelulinjoittain vuonna 2011

10 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Kuntayhtymän toisen toimintavuoden henkilöstöraportti osoittaa, että henkilökuntamäärä kunta-

yhtymässä on suuri verrattuna alueen muihin työpaikkoihin. Vakinaisen henkilökunnan määrä on nous-

sut kertomusvuoden aikana ja vuoden lopussa sijaisia oli vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Ly-

hytaikaisten sijaisten tarve on suurinta hoito- ja vanhustyönpalveluissa. Kaikkia vapautuvia virko-

ja/työsuhteita ei ole saatu täytettyä. Vaikeimmin rekrytoitava henkilökunta on lääkärit, sosiaalityönteki-

jät, puheterapeutit ja ympäristö- ja rakennusvalvonnan henkilökunta. Keski-ikä henkilökunnalla noudat-

telee kunta-alalla työskentelevien keski-ikää. Ikäeläkkeelle henkilö-kunnasta seuraavien viiden vuoden

kuluessa jää noin 34,7 %. Henkilökunnan vaihtuvuuteen on vaikuttanut vanhuuseläkkeelle jäännit ja ir-

tisanoutumiset. Ikäeläkkeelle henkilökunnasta on jäänyt 3,9 %. Työvoima kuntayhtymässä on naisval-

taista.

Koko henkilökunnan nettotyöpanos on noussut edelliseen vuoteen verrattuna, johon on vaikuttanut hen-

kilöstömäärän lisääntyminen ja poissaolojen vähentyminen. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus ke-

hittää omaa osaamistaan sosiaali- ja terveyspalvelulain edellyttämällä tavalla. Ennen kuntayhtymän

aloittamista alkanut Tyrni-hanke päättyi keväällä. Tyrni-hankkeen avulla koulutettiin mm. esimiehiä

osaamisen johtamiseen ja henkilökuntaa tuettiin koulutuksen avulla organisaation muutoksessa. Sään-

nölliset työpaikkakokoukset ovat toteutuneet palvelulinjoittain ja niiden pitämistä pidetään tärkeänä

henkilökunnan keskuudessa. Samaa työtä tekevien koulutustilaisuudet ja työpaikkakokoukset ovat anta-

neet myös mahdollisuuden hyvien käytäntöjen edistämiseen työpaikoilla.

Sairauspoissaolot ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen vähentymisen voi-

daan olettaa osaksi johtuvan mm. kuntayhtymän toiminnan vakiintumisesta. Suurin osa sairauslomista

oli kestoltaan pitkiä eli 11-60 päivää. Koko työajasta laskettuna sairaspäivien osuus oli 4.9 %. Hoitova-

paiden ja kuntoutustukien määrä on noussut lakisääteisissä vapaissa edelliseen vuoteen verrattuna.

Muissa poissaoloissa työ- ja virkavapaiden määrän nousu näkyy henkilöstön siirtymisenä vuoden aikana

joustavasti eri tehtäviin ja palvelulinjoille. Kuntayhtymässä on toteutettu aktiivisesti työnkiertoa, mikä

mahdollistaa vakinaisen henkilökunnan siirtymisen työpisteestä toiseen mm. niissä tilanteissa, kun asi-

antuntijuutta on tarvittu toisessa työyksikössä tai kun terveydellinen toimintakyky on rajoittunut.

77

Henkilökunnan jaksamista on tuettu Tyrni-hankkeen avulla ja henkilökunnan osaamista on lisätty kou-

lutusten avulla. Työsuojelun näkökulmasta henkilökunnalle on järjestetty haasteellisten asiakkaiden

kohtaamiseen liittyvä koulutus. Savutonta Selännettä on vuoden aikana valmisteltu ja työ-paikasta tulee

savuton vuoden 2012 alusta. Työnantaja on osallistunut myös henkilökunnan fyysisen terveyden ylläpi-

tämiseen ilmaisten uimahallilippujen ja kuntosalivuorojen muodossa. Työ-terveyshuolto on järjestetty

omana toimintana ja heidän toimestaan on pidetty mm. työkykyä yllä-pitäviä ryhmiä eri ammattiryhmil-

le. Työilmapiirikartoitusta ei ole kuluneena vuonna tehty.

Palkkamenot ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna 6,13 %. Talousarvioon verrattuna palkkame-

not toteutuivat 100,2 %:sti. Palkkamenojen nousu johtui mm. vapaiden työpaikkojen vakinaistamisista,

Kärsämäen akuuttiosaston käyttöönotosta, yhden ryhmäperhepäiväkodin perustamisesta, perhepäivä-

hoidon tarpeen lisääntymisestä ja sopimuskorotuksista edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuntayhtymän henkilöstöpolitiikalle tulevina vuosina haasteellisinta on varhaisen tuen mallin mukai-

sesti henkilökunnan terveydelliseen toimintakykyyn vaikuttaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen.

Henkilökunnan eläköityminen ja vaihtuvuus asettavat suuret haasteet rekrytointiin panostamiseen.

78

LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne

tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011

Neuvola ja opsikeluterveydenhuoltoTerveydenhoitajalla käynti 9000 4500 6500 4000 24000

Perhesuunnittelu 921 407 154 67 344 296 84 69 1503 839

Äitiysneuvola 1942 1825 603 607 1174 1431 686 771 4405 4634

Lastenneuvola 3206 2385 1081 817 1695 1412 982 1101 6964 5715

Kouluterveydenhuolto 4282 3811 1997 1606 3217 2365 1111 937 10607 8719

Opiskeluterveydenhuolto 498 449 163 102 718 533 165 204 1544 1288

VarhaiskasvatusLäsnäolopäivien määrä:

perhepäivähoidossa 12029 15000 11377 5060 5000 3996 1464 1500 1187 8495 8200 6164 27048 29700 22724

ryhmäperhepäivähoidossa 8894 9000 9904 4420 4200 4175 15150 15000 14885 2973 4300 3148 31437 32500 32112

päiväkotihoidossa 14526 13500 11746 4502 4300 4535 9819 9100 8952 4467 2700 4027 33314 29600 29260

Lapsia kotihoidontuen piirissä ca/kk 230 269 238 76 82 77 127 112 141 81 105 88 514 568 544

Eskareiden aamu/ip-hoito 2600 3547 0 2600 3547

Avoin varhaiskasvat/kerhotoiminta 717 900 461 717 900 461

LastensuojeluLastensuojeluilmoitusten määrä 109 80 130 63 50 48 163 120 123 32 35 31 367 285 332

Lastens.tarpeen selvitykset 37 40 47 20 20 24 33 40 44 28 30 15 118 130 130

Lastens. asiakassuunnitelmien määrä 84 60 129 42 30 82 43 40 81 23 30 24 192 160 316

Kaikki lastensuojelun asiakkaat 158 130 174 67 60 87 116 110 99 41 40 40 382 340 400

Avohuollon tukitoim. lapset/perh. 144 100 155 55 60 79 111 110 84 38 40 34 348 310 352

Perhetyön piirissä lapset/perheet 54/ 17 50/20 100/26 26/ 8 25/10 71/18 24/10 30/16 38/17 2/ 3 10/5 7/4 106/ 38 105/51 216/41

Lapsiperheiden kotipalv. olevat lapset/perheet 99/ 15 13 135/23 96/15 13 34/5 13/ 3 3 20/5 3/ 2 2 36/9 211/ 35 31 225/42

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset (kaikki) 16 25 28 5 6 9 12 10 19 5 4 12 38 40 68

Ammatilliset perhekodit vrk 3267 461 0 516 1976 560 1237 379 6480 0 1916

Lastensuojelulaitokset vrk 0 3374 2434 2105 0 1892 0 1572 2434 0 8943

Lastensuojelu/ sijaisperhehoito vrk 3081 2094 0 0 2696 2953 0 217 5777 0 5264

Jälkihuollon piirissä lapset/perheet 8 9 0 1 4 8 2 2 0 14 20

Lastenvalvojan tekemät sopimukset 102 100 97 33 35 22 95 90 123 10 20 31 240 245 273

Lausunnot oikeudelle 3 2 2 1 1 1 2 1 2 2 1 1 8 5 6

79

PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne

tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011

AikuissosisaalityöPerustoimeentulotuki, kotitaloudet 293 345 284 75 80 71 251 270 233 77 100 60 696 795 648

Täyd.tt, kotitaloudet 113 170 105 34 45 30 79 100 84 33 35 18 259 350 237

Ehkäisevä tt, kotitaloudet 20 30 32 5 8 9 15 20 27 3 8 12 43 66 80

Opiskelijoiden työllistäminen 7 9 1 0 5 4 1 3 0 14 16

Välitystiliasiakkaat 16 14 12 1 0 0 14 9 12 1 1 0 32 24 24

Aktivointisuunnitelmien määrä, henkilöä 137 100 29 68 70 26 323 200 123 34 40 10 562 410 188

Kuntouttavassa työtoiminta, asiakkaat 50 40 62 18 20 20 55 50 39 16 19 19 139 129 140

Kela:500 pv. pass.työmarkkinat.asiakk. 23 25 34 20 14 18 41 42 34 13 9 12 97 90 98

Vpl:n kuljetuspalvelut, asiakkaat 118 140 118 33 35 35 109 106 123 68 55 73 328 336 349

Vpl:n henkilökohtainen avustaja, asiakkaat 8 8 10 5 6 6 1 3 7 7 8 11 21 25 34

Vpl:n tulkkipalvelut, asiakkaat 8 0 0 0 0 0 3 0 0 2 0 0 13 0 0

Vpl:n asunnon muutostyöt, asiakkaat 7 5 7 7 10 4 5 6 9 8 4 7 27 25 27

Vpl:n palveluasuminen, hoitopäivät 1340 1460 1922 365 365 365 0 647 730 540 2352 2555 2827

Muiden vpl:n palvelut, asiakkaat 9 3 10 2 1 3 7 3 2 3 1 1 21 8 16

Sosiaalihuoltolain kuljetuspalvelut, asiakkaat 16 25 15 0 34 26 36 5 3 5 55 54 56

VammaispalvelutPalveluohjaus, asiakkaat 81 81 82 44 44 86 86 89 43 43 47 254 254 218

Vamm.omaishoidontuki, asiakkaat 11 11 12 10 9 10 12 13 11 8 8 9 41 41 42

Toimintakeskus, käynnit 10778 11300 10600 1956 2100 2462 9159 9000 8811 5880 6000 5853 27773 28400 27726

Koululaisten päivähoito, hoitopvt 99 100 75 95 90 84 275 60 401 420 390 870 670 549

Vammaisten perhehoito, hoitopvt 284 72 585 401 409 695 500 447 75 75 65 1639 1048 921

Tuettu asuminen, omatoiminta, käynnit 416 500 914 0 1222 1300 1258 401 1638 1800 2573

Tuettu asuminen, ostopalvelu, käynnit/ h 152 150 78 528 576 0 0 680 726 78

Palveluasuminen, ostopalvelu, hoitopäivät 2872 2920 2766 1432 1460 1455 822 1100 672 365 365 365 5491 5845 5258

Tehostettu palveluasuminen, omatoiminta, hoitopvt 0 0 0 2714 2700 2501 2714 2700 2501

Tehostettu palv.asuminen,ostopalvelu,hoitopvt 2672 2385 2859 2595 2450 2973 5872 5635 5925 2373 2600 2089 13512 13070 13846

Laitoshoito, hoitopäivät 848 820 518 553 400 498 1320 900 1371 453 400 473 3174 2520 2860

TerapiapalvelutPerheneuvola, käynnit 773 960 717 188 120 200 646 1000 803 192 230 236 1799 2310 1956

Päihdepalvelu, käynnit 1471 1510 1412 115 170 65 909 640 888 90 90 136 2585 2410 2501

Katkaisu- ja kuntoutuslaitoshoito, hoitopvt 242 289 200 8 81 0 144 349 242 63 81 30 457 800 472

Mielenterveyspalvelut, käynnit 3634 2960 3130 992 900 1090 3073 3000 3320 798 800 834 8497 7660 8374

Päivätoiminta, käynnit 1191 1200 1072 450 720 197 2633 3400 3076 64 96 77 4338 5416 4422

Tuettu asuminen, hoitopvt 2813 2920 3033 732 1460 1396 1078 1460 808 4623 5840 5237

Palveluasuminen, omatoiminta, hoitopvt 4925 5110 4836 4925 5110 4836

Palveluasuminen, ostopalvelu, hoitopvt 5162 5110 3076 4930 4745 4167 334 370 358 2854 3290 2070 13280 13515 9671

Tehostettu palv.asuminen,ostopalvelu,hoitopvt 3534 3650 5870 206 182 230 902 1280 1939 365 178 4642 5477 8217

80

HOITO- JA VANHUSTYÖN PALVELUT Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selännetp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011

OmaishoitoHoidettavat 65 58 20 20 41 36 14 12 140 126

Kotihoito käynnit 45434 46000 46933 36328 30000 40781 67838 67000 72629 17367 16200 20174 166967 159200 180517

Tehostettu palveluasuminenOma toiminta, päivät 27437 27300 27309 15749 15700 15497 19517 22500 20820 9073 9000 7989 71776 74500 71615

Oma toiminta, paikat 88 44 71 21 224

Ostetut, päivät 277 6159 4519 3104 3231 9263 8027

Ostetut, paikat 1 11 9 21

Vuorohoito, päivät 2910 2902 2510 3212 5420 6114

Vuorohoito, paikat 0

Päivätoiminta, päivät 707 595 1006 1156 393 443 2106 2194

PalveluasuminenOma toiminta, päivät 5358 5000 5358 5000

Oma toiminta, paikat 15 15

Ostetut, päivät 3939 3846 2920 2909 6859 6755

Ostetut, paikat 11 8 19

VuodeosastotAkuutti vuodeosasto, päivät 7189 7600 7211 736 2300 2540 7584 6100 7186 15509 16000 16937

Akuutti vuodeosasto, paikat 21 10 25 56

Pitkäaikaisosasto, päivät 9792 8000 7233 6608 6900 4258 16400 14900 11491

Pitkäaikaisosasto, paikat 20 20 40

Yhteisosasto, päivät 6187 6900 5169 6187 6900 5169

Yhteisosasto, paikat 16 16

81

TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne

AVOPALVELUT JA ESH tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011 tp2010 ta2011 tp2011

AvovastaanototLääkärin vastaanotto 4727 6000 4812 3445 3800 3443 4230 5000 4405 2005 3800 3188 14407 18600 15848

Lääkärin puhelinkonsultaatiot 3069 2734 34 42 1982 1790 87 95 5172 4661

Päivystys 7978 7500 7656 0 457 8150 8000 8014 1067 878 17195 15500 17005

Lääkäri, avustava suorite 1795 2409 468 814 168 1412 216 449 2647 5084

Hoitajan vastaanotto 11274 11500 11892 4870 4900 3056 6366 8000 6269 4514 4900 5121 27024 29300 26338

Hoitajan avustava suorite 4605 5117 418 120 41 217 8 88 5072 5542

Hoitajan puhelinkonsultaatiot 14546 13070 2598 1070 1241 1790 204 339 18589 16269

TukipalvelutLaboratoriotutkimukset 69880 133000 75593 20346 57000 25953 60387 103000 60882 33921 67000 32239 184534 360000 194667

Rtg natiivi tutkimukset 2596 1900 3720 442 350 458 2127 1600 2460 578 400 771 5743 4250 7409

Rtg ultraäänitutkimukset 851 1005 104 121 548 617 208 217 1711 1960

Radiologiset toimenpiteet 14 24 4 11 12 7 25 47

Magneettikuvaukset 89 648 5 36 151 14 75 108 910

Lausunnot 629 675 248 227 711 701 183 237 1771 1840

Kuntoutuskäynnit (sis.ktk+os) 1485 2400 2961 908 1150 1402 4068 3300 5406 752 1000 796 7213 7850 10565

Puheterapia käynnit + kotikäynnit 535 450 652 216 200 186 519 420 669 87 200 373 1357 1270 1880

TyöterveyshuoltoTyöterveyshoitaja 1 lk käynnit 1085 2000 1426 221 400 345 1341 1700 1004 847 1000 817 3494 5100 3592

Työterveyshoitaja 2 lk 2409 1600 2124 270 110 134 805 1000 976 197 250 304 3681 2960 3538

Työterveyslääkäri 1 lk 259 800 324 19 110 71 314 350 205 102 200 94 694 1460 694

Työterveyslääkäri 2 lk 2116 1200 2350 361 150 419 1860 1100 1794 301 200 622 4638 2650 5185

Työfysioterapeutti 1 lk 794 940 846 14 99 206 300 321 60 194 1074 1240 1460

Työfysioterapeutti 2 lk 64 20 15 4 0 41 20 65 0 109 40 80

Työpsykologi 85 100 33 0 320 0 2 85 420 35

Työpaikkakäynnit 171 100 98 18 20 45 86 50 119 86 40 154 361 210 416

Työth puhelinkonsultaatiot 2728 2734 419 436 1602 2363 871 1180 5620 6713

Työth avustavat suoritteet 652 391 4 2 121 146 209 511 986 1050

Tth lääk puhelinkonsultaatiot 171 280 2 107 97 278 379

Tth lääk avustavat suoritteet 839 787 93 28 48 932 863

Suun- ja hampaiden terveydenhuoltoHammaslääkärillä käynnit 6953 9000 5006 2122 2200 1780 4634 5000 4693 4142 4200 3131 17851 20400 14610

Suuhygienistillä käynnit 1644 1700 1571 183 300 252 565 1500 639 300 159 2392 3800 2621

Hammashoitajalla käynnit 54 200 201 102 200 125 159 200 144 334 350 226 649 950 696

Erikoishml käynnit 867 183 381 46 1477

ErikoissairaanhoitoNeurologi 74 50 85 5 5 9 132 120 140 211 175 234

Geriatri 60 60 55 52 60 50 112 120 105

Kirurgi kons. 46 60 46 60 0

Kirurgi leikkaukset 93 140 189 93 140 189

Skopiat 275 200 241 144 140 259 419 340 500

Keuhkolääkäri 370 400 406 46 31 416 400 437

Korvalääkäri 627 700 728 627 700 728

Kardiologi 153 150 134 41 40 194 190 134

Lastenlääkäri 120 105 225

Ortopedi 150 150 236 150 150 236

Nefrologi 29 51 29 51

Diabeteslääkäri 52 26 49 42 56 19 94 150

Dialyysi 1692 1800 1553 1692 1800 1553

ttiilliinnppÄÄÄÄttÖÖss jjaa …€¦ · raija leppäharju) sekä teija mykkänen 27.3.2011...

Documents