TÄSSÄ LEHDESSÄ:

Business Oulu elinkeinolii-kelaitoksen johtaja Juha Ala-Mursula luottaa kasvuyrityk-siin ja Oulun vetovoimaan.Lue lisää s.15

"Lasten ja nuorten metsätie-touden eteen tehty työ sai kii-tosta metsäsertifiointiin liitty-vässä tarkastuksessa", ker-too aluejohtaja Pekka Saik-konen. Lue lisää s. 16

Metsähanhien tutkimukseen kaivataan lisää voimaa.Lue lisää s. 5

Metsäalalla on suotuisa tule-vaisuus. Johanna Haapala on yksi tulevaisuudentekijöistä. Lue lisää s. 11–12

Oulujokilaakso sai TervareitistötLue lisää keskiaukeamalta

2

www.metsakeskus.fi/pp/metsaikkuna

JULKAISIJA Metsäalan toimijat ja metsänomistajat

PÄÄTOIMITTAJA Risto Mulari

TOIMITUSKUNTAJortikka SinikkaLehtonen HannuMarkus NiinaMoilanen JaakkoSaikkonen PekkaSärkelä AlpoTakaluoma LeenaTyhtilä Matti

KUSTANTAJA Metsäalan organisaatiot Pohjois- Pohjanmaan alueella, vastuuorganisaationa Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa

TAITTO Idea Illuusia, Raahe

ILMOITUSTILAMYYNTI Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Sirpa Heikkinen puh. 040 168 2011

JAKELU ja PAINO Kalevan liite 88 000 kpl Kaleva Oy

Pohjois-Pohjanmaan metsä-alan toimijoiden ja metsän-omistajien yhteinen julkaisu

Jäävuoren huippu

Hanke Oulujokilaakson ret-keilyreitistöjen rakentami-

seksi Oulun ja Rokuan välille on hyvä esimerkki erinomai-sesti onnistuneesta pitkäkes-toisesta projektista, josta ulos-päin näkyy vain pieni osa, jää-vuoren huippu. Reitistön suun-nittelun lähtölaukauksesta on kulunut jo kymmenisen vuot-ta. Nyt reitit ovat käyttökun-nossa.

Retkeilyreitistön suunnittelu-vaiheessa jokaista maanomis-tajaa on haastateltu. Pyrkimyk-senä on ollut päästä vapaaeh-toisiin sopimuksiin. Virallisella reittitoimituksella on vahvis-tettu maanomistajien suos-

tumukset. Tässä vaiheessa on kuultu myös vaihtoehtoisia reit-tiehdotuksia. Kun reittiluonnos oli nähtävillä, siihen oli mahdol-lista tehdä muutoksia.

Reittitoimitus on juridinen pro-sessi. Suunnitelmat sopivat har-voin aivan kaikille. Eniten kiis-taa aiheuttavat korvaussummat. Maanmittausinsinöörit ja usko-tut miehet määrittelevät korva-ussummat. Esimerkiksi Sanki-vaara – Kallioselkä -osuuden kokonaisbudjetista noin 10 pro-senttia on käytetty retkeilyreitin haltuunottoon. Huomattavaa on, että reittien alle jäävä maapoh-ja on edelleen sen alkuperäi-sen maanomistajan omaisuut-ta. Reittitoimitus muodostaa ti-lalle rasitteen.

On varmaa, että ilman reitti-toimitusta Oulujokilaakson ret-keilyreittiä ei olisi saatu aikai-seksi. Reittitoimitus takaa reitin pysyvyyden 110 kilometrin mat-kalle.

Jokainen kunta vastaa omalta osaltaan reitin ylläpidosta. Rei-tin rakenteiden tarkastuksista on tehty sopimus. Tarkastuksis-sa todennetaan reitin tekninen toimivuus ja turvallisuus. Sään-nöllisten tarkastusten perusteel-la reitistä vastaavat tahot saavat hyvin nopeasti tiedon mahdolli-sista reittirakenteiden puutteis-ta tai korjaustarpeista.

Maastoon merkityillä reiteil-lä liikkuu monentasoista kulki-jaa. Reitti on lähtökohtaisesti ra-kennettu heikoimman kulkijan mukaan. Nykypäivänä on totut-tu siihen, että lähestulkoon kai-kista riskeistä ja vaaranpaikois-ta on varoitettava erikseen. On-kohan siinä kohtaa unohdettu maalaisjärki?

Olen tutustunut Oulujokilaak-son retkeilyreittiin ja todennut sen hyväksi. Kesäreitti poikke-aa talvireitistä paikka paikoin. Se on hyvä juttu. Talvella jyrkkä-piirteiset kalliokot olisivat mah-

dottomia kulkea. Kesäpatikassa nuo samat harjut ovat mitä miel-lyttävimpiä kulkea.

Reitti ja metsätie risteävät tä-män tästä. Siksi on mielestäni suositeltavaa tutustua reittiin ly-hyemmissä pätkissä. On helppoa sopia reitin varrelta noutopaik-ka, jos kävelee tai hiihtää reitil-lä vain tietyn etapin. Metsäauto-tein varsille henkilöautojen pysä-köintiin ei ole erikseen merkittyjä paikkoja. Normien mukaan ra-kennetulla metsätiellä riittää kui-tenkin pysäköintipaikkoja, kun-han ei jätä autoaan metsäliitty-män tukkeeksi.

Unohtuvatko isolla rahalla teh-dyt reittirakenteet pölyttymään? Siihen meillä ei liene varaa, vaan Oulujokilaakson retkeilyreittiä on markkinoitava aktiivisesti sekä seutukunnassamme että valta-kunnallisesti. Kokemukseni mu-kaan suomalaiset matkailijat käyttävät mielellään hyvin teh-tyjä retkeilypalveluja, omatoimi-

sesti. Myös maamme rajat ylit-tävään matkailumarkkinointiin valmis reitti antaa paljon eväi-tä. Massaliikuntatapahtumat kuten Tervahiihto voisi kulkea tätä ikiaikaista reittiä, johon kytkeytyy paljon meheviä ta-rinoita.

Rauhallista joulunodotusta Metsäikkuna -lehden lukijoil-le!

Risto Mulariristo.mulari@metsakeskus.fi

SUORASELKÄINEN SUOMALAINEN Heikki Vipukirves™

www.vipukirves. 09 877 9152050 432 3250

YKSI HYVÄ RIITTÄÄ!

Teksti: Juha Hakkarainen, metsä-johtaja, MTKKuva: Jaana Kankaanpää

Metsätalous on ja sen pitää ol-la markkinalähtöistä. Tuilla

ei ratkaista metsätalouden kannat-tavuutta eikä sektorin tulevaisuut-ta. Kuitenkin yhteiskunnalla pitää olla kannustimet myös metsäelin-keinon kehittämiseen ja investoin-tien edistämiseen, aivan kuten kai-killa muillakin sektoreilla.

On selvä, että tässä taloudellises-sa tilanteessa kaikki sektorit jou-tuvat säästämään. Metsäsektorin osalta se merkitsee yhteiskunnan panostusten leikkauksia ja vero-jen kiristystä. Budjetin ja halli-tusohjelman ohjenuorana pitäisi tässä taloustilanteessa olla kasvu, yrittäjyys ja työllisyys.

Suurimmat metsätaloutta kos-kevat säästöesitykset ovat leikka-ukset niin sanotusta kemera-ra-hoituksesta ja pienpuun energia-tuesta. Kemera-rahoituksella on ollut merkittävä kannustinvaiku-tus esimerkiksi taimikonhoitoihin. Kun rahoitus vähenee, valtion pa-nostustarve ja kohteet on mietit-tävä kokonaan uudelleen. Entisel-lä mallilla ei yksinkertaisesti voi-da toimia.

Suomi pääsee uusiutuvan ener-gian tavoitteisiin puuenergia avul-la. Toinen vaihtoehto on, että näi-tä tavoitteita ei saavuteta. Energia-puun korjuun rahoitus on ontu-

Metsäelinkeino kaipaa kasvuaja yrittäjyyttä

nut tänäkin vuonna ja tilanne vain pahenee. Viime talvena sorvattu laki pienpuun energiatuesta tulee voimaan aikaisintaan ensi touko-kuussa ja siihen saakka mennään vanhoilla järjestelmillä. Ongelma vain on, että niille ei ole valtion budjetissa rahaa.

Meillä on kuitenkin varaa ide-ologisista syistä hassata rahaa tai-vaan tuuliin. Samaan aikaan kun kustannustehokkaasta metsä-energiasta tingitään, yli kymme-nen kertaa kalliimpaan tuuliener-giaan panostetaan satoja miljoo-nia euroja.

Budjettiesitys kiristää merkittä-västi maa- ja metsätalouden har-joittajien sekä pienten yrittäjien verotusta nostamalla pääomatu-lojen verokantaa ja muuttamalla veron progressiiviseksi. On koh-tuutonta, että eri yritysmuotoja ei kohdella verotuksessa tasapuoli-sesti. Lähtökohta pitäisi olla, että kiristystä ei kohdenneta toimin-nalliseen, kuten metsätaloudes-ta saatavaan tuloon. Veron kiris-tys tuo taas seuraavan keinotekoi-sen portaan ja spekulointikohteen puumarkkinoille.

Hallitusohjelmaan kirjattu puu-rakentaminen on loistava esimerk-ki siitä, miten voimme parantaa koko yhteiskunnan kilpailukykyä hyödyntämällä kotimaista raaka-ainetta. Toivottavasti näihin elin-tärkeisiin kehittämishankkeisiin löytyy riittävä rahoitus.

Kansainvälisesti kil-pailukykyinen puura-kennusteollisuus on mahdollista synnyttää, kunhan kilpailu avataan puulle ja puulle luo-daan tasavertaiset kil-pailuedellytykset mui-den rakennusmateriaa-lien kanssa.

Jos tavoitteena on saa-da uutta puuta jalosta-vaa elinkeinotoimin-taa, myös metsätalout-ta pitää kehittää elin-keinona. Jos valtiovalta ei tunnusta metsätalo-utta elinkeinotoimin-naksi ja rakenna met-säelinkeinoa tukevaa lainsääntöä esimerkik-si sukupolvenvaihdoksiin, meil-lä on haasteita tiedossa niin raa-

kapuumarkkinoilla kuin metsän-hoidossa.

3

Teksti: Niilo Piisilä, johtaja, Met-säkeskus Pohjois-Pohjanmaa

Suomessa toimii vuoden 2012 alusta alkaen yksi valtakun-

nallinen metsäkeskus. Nykyiset 13 metsäkeskusta toimivat Suomen metsäkeskuksen alueyksikköinä. Suomen metsäkeskuksen perustan muodostavat liiketoimintayksikkö ja julkisen palvelu yksikkö. Kahtia-jako on osa yhteiskunnallista mur-rosta. Julkinen toimija vastaa julki-sista tehtävistä eikä osallistu mark-kinaehtoisten palvelujen tuotan-toon. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön päätoi-misto sijoitetaan Lahteen. Liike-toimintayksikkö tuottaa metsän-hoitopalveluja.

Julkisen palvelun yksikön pää-tehtäviä ovat metsätietopalvelut (tiedon tuottaminen ja ylläpito), metsäalan edistämispalvelut (neu-vonta, elinkeinojen edistäminen) sekä rahoitus- ja tarkastuspalvelut. Liiketoimintayksikön eli Metsäpal-velujen tehtävänä on tuottaa suo-metsien hoito-, metsäteiden raken-tamis- ja perusparannus-, tiekun-

Suomen metsäkeskus aloittaa 2012Asiakas on ykkönen metsäkeskuksessa

Asiakaslähtöisyys ja metsäelinkeinojen edistäminen ovat Suomen metsäkeskuksen organisaatiouudis-tuksen lähtökohtia. Metsissä on suuret mahdollisuudet, joiden realisointi asiakkaiden hyödyksi hyödyttää myös valtiota ja koko kansantaloutta.

ta-, sekä metsäsuunnittelupalve-luja yksityisille metsänomistajille ja yhteisöille.

Metsäpalveluihin on alustavan tiedon mukaan siirtymässä noin pari sataa kentän henkilöä ja luku-määrään lisätään vielä metsäpal-veluiden keskuspaikan sekä alu-eiden johto - ja tukihenkilöstö. Uudet metsäpalvelupäälliköt al-kavat tarkentaa omille alueilleen siirtyvien henkilöiden sijoittumis-ta ja tiimien kokoonpanoa. Julki-sen palvelun yksikköön sijoittuu noin 750 henkilöä. Pohjois-Poh-janmaalla julkisen palvelun yksik-köön sijoittuu 70 henkilöä ja Met-säpalveluihin 40 henkilöä.

Nykyisillä metsäkeskuksilla on loppukirin paikka, jotta käytännöt saadaan yhtenäistettyä. Yhteisten pelisääntöjen avulla varmistetaan kaikille metsänomistajille ja toi-mijoille tasapuolinen ja oikeuden-mukainen palvelu. Suomen met-

säkeskus mahdollistaa alueyksi-köiden välisen yhteistyön nykyis-tä paremmin.

Yhä suurempi osa metsäkeskuk-sen viranomaistoimintoon tule-vasta aineistosta tulee sähköises-sä muodossa. Sähköisten asiakir-jojen arkistointiin kaivataan vielä lisätietoa ja yhtenäistä toimintata-paa. Alueyksiköiden välistä yhteis-toimintaa rajoittaa tulevaisuudes-sa paperisten arkistojen sijainti.

Taustatyöt loppusuorallaMonta asiaa on jo tehty valmiiksi ennen kuin organisaatiota muu-tetaan. Metsävaratiedon keruu ja metsävaratiedon hyödyntäminen on jo saatu uudelle uralle. Metsän-omistaja saa jatkossa tietoa met-siensä hoidon tarpeista ja hakkui-den mahdollisuuksista sähköisesti Metsään.fi – palvelusta, joka ava-taan metsänomistajille vaiheittain vuoden 2012 aikana. Toimijoille

Suomen metsäkeskuksen väliaikainen johtaja Ari Eini (kuvassa vasemmalla) ja Etelä-Pohjanmaan metsäkes-kuksen johtaja Jorma Vierula kävivät kertomassa Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen henkilöstölle tulevis-ta muutoksista.

Ostetaan metsäenergiaa!

Kuusakoski Oy on kierrätysalan konkari, joka valmistaa biopolttoaineita kierrätysmateriaaleista ja suoraan metsäs-tä hankituista energiapuumateriaaleista. Ostamme raaka-aineeksi rankaa, kokopuuta ja latvusmassaa. Voit tarjota meille myös puhdasta kierrätyspuuta!

Ota reilusti yhteyttä!Timo Vanhala, asiakaspäällikköp. 020 781 7044katso lisää www.kuusakoski.fi

Logbear FH4000 korjuukone

Logbear FH4000 korjuukone onensiharvennusten ykkönen

• Tela-alustaisuuden tuoma alhainen pintapaine• Tela-alustaisuuden antama erinomainen maastokulkukyky• Puutavaran lähikuljetus samalla koneella kuin hakkuu

Logbear Oy, Hankamutka 18, Rovaniemipuh. 0400 640 452/Stenman

palvelu avataan 2013. Metsään.fi -palvelusta tuotetaan metsänomis-tajille tiedotteita kiireellisistä met-sänhoitokohteista myös perintei-sen kirjeen muodossa.

Metsätoimijat saavat metsäva-ratiedot käyttöönsä vain metsän-omistajan luvalla. Metsäkeskuksen metsäpalvelut, metsänhoitoyhdis-tykset, puun ostajat ja metsäpalve-

luyritykset ovat metsävaratiedon saannissa samassa asemassa. Tie-toa saa se, kenelle metsänomista-ja sitä päättää antaa.

Tärkeintä Metsäkeskuksen or-ganisaatiouudistuksessa on se mi-kä näkyy asiakkaalle ja hyödyttää häntä. Koko metsäalalla tarvitaan uutta ajattelua. Metsäelinkeinon edistämiseen tulee lisätä painoa, samoin asiakkaan tarpeista lähte-viin palveluihin. Metsäkeskuksessa mietitään nyt sitä missä tarvitaan lisää voimaa ja mistä voidaan vä-hentää resursseja.

4

Teksti: Alpo Särkelä, markkinoin-tiesimies, Stora Enso Metsä

Stora Enso tuo markkinoille in-deksiin pohjautuvan puukaup-

patavan vaihtoehtona perinteisel-le puukaupalle. Uusi kauppata-pa alentaa puun hintavaihteluihin liittyvää epävarmuutta ja sopii si-ten erityisesti kaupantekohetkellä puun hinnan kehitystä miettivil-le metsänomistajille. Indeksipuu-kauppa sopii myös pitkäjänteisten puukauppasopimusten pohjaksi.

– Tavoitteenamme on uuden kauppatavan avulla helpottaa metsänomistajien päätöksente-koa. Indeksipuukauppa mahdol-listaa metsän kasvun tulouttami-sen tasaisesti usealle vuodelle il-man hintariskiä ja tasoittaa samal-la puukauppaa ympärivuotiseksi. Metsänomistaja voi tehdä puu-

Indeksipuukauppa – Stora Enso uudistaa

puukauppatapojakauppapäätöksen selkeämmin metsänhoidollisilla perusteilla ja suunnitella metsänsä toimenpitei-tä vuosiksi eteenpäin, Stora En-son metsäpäällikkö Jorma Länsi-talo korostaa.

Stora Enso ottaa uuden indek-sipuukaupan käyttöön vaiheittain ensi vuoden alusta alkaen. Uutta puukauppatapaa kehitetään saa-tujen kokemusten pohjalta yhdes-sä metsänomistajien kanssa kaik-kien hyödynnettäväksi.

Metsäntutkimuslaitos kerää ti-lastoa puun hinnoista ja laskee in-deksipuukaupan perustana olevan hintaindeksin kuukausittain. In-deksipuukaupassa sovittua yksik-köhintaa korjataan kauppajaksol-la tapahtuneen puumarkkinoiden hintakehityksen mukaan Metlan julkaiseman indeksin perusteella.

Stora Enso kehittää jatkuvasti

palvelujaan vastaamaan metsän-omistajakunnan muuttuvia tarpei-ta ja tavoitteita. Indeksipuukaupan lisäksi Stora Enso on lisännyt pal-veluvalikoimaansa Kiirus-palve-lun. Palvelu on tarkoitettu kiireisil-le metsänomistajille, jotka kokevat puukauppa- ja metsäasiat etäisiksi ja tuntemattomiksi. Palvelun avulla kartoitetaan kunkin metsän mah-dollisuudet ja tehdään päätöksente-on avuksi tuottolaskelma, josta sel-viää metsän nykyinen arvo ja arvo-kasvu. Samalla lasketaan menetys verrattuna siihen, että metsänomis-taja hyödyntää puukaupassa Stora Enson Tähtitiliä. Sekä indeksipuu-kauppa että Kiirus-palvelu tarjoa-vat metsänomistajalle vaivattoman ja helpon tavan saada metsäomai-suudestaan hyvä tuotto.

Teksti: Matti Tyhtilä, rahoitus-päällikkö, Oulun OP

Euron kriisi on aiheuttanut epä-varmuutta tulevaan talouske-

hitykseen. Vielä alkuvuonna ta-louskehitys näytti hyvältä ja esi-merkiksi Saksan talouden veto oli kovaa. Myös metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden näkymät olivat keväällä vuoden 2011 ja myös vuo-den 2012 osalta positiiviset. Puu-markkinoille odotettiin vilkasta syksyä.

Keskikesällä näkymät alkoivat heikentyä. Etelä-Euroopan maiden velkakriisi alkoi kärjistyä ja heijas-tua myös reaalitalouteen. Vaikka metsäteollisuuden tuotemarkki-noilla oli vielä loppukesästä vähän merkkejä kysynnän hiipumisesta, tulivat yritykset jo varovaisiksi puun ostoissaan. Varovaisuus on jatkunut myös loppuvuonna.

Marraskuussa yhä useampi ta-lousennustaja arvioi Euroopan painuvan taantumaan ensi vuon-na. Tämä merkitsee paperin, sa-hatavaran ja sellun kysynnän hei-

Onko nyt hyvä hetki siirtää metsästä rahaa

osakkeisiin?kentymistä. Positiivista kehityk-sessä on arviot siitä, että metsäte-ollisuustuotteiden hintataso säilyy likimain vuoden 2011 tasolla.

Vuodelle 2012 ennustetulla taantumalla on vaikutusta myös puumarkkinoille. Puun hakkui-den ja puun hintatason odotetaan alenevan tästä vuodesta. Hintata-son aleneminen yhdessä pääoma-veron nousun 28 prosentista 30 prosenttiin tai jopa 32 prosenttiin tietää metsänomistajalle nykyistä ankeampia aikoja.

Puun hintojen alenemisesta ja pääomaveron noususta huo-limatta vallitseva tilanne tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdolli-suuksia metsänomistajalle. Nykyi-nen tilanne on houkutteleva met-sänomistajalle, jolla on mahdol-lisuuksia siirtää hakkuukypsässä puustossa olevaa pääomaa mui-hin omaisuuslajeihin.

Osakemarkkinat reagoivat pe-rinteisesti etukäteen ja voimak-kaasti talouden suhdanteiden muutoksiin. Pörssikurssit ovatkin laskeneet 25–30 prosenttia vuoden

alusta. Helsingin pörssin listalta löytyy tällä hetkellä monia yhtiöi-den tulosennusteisiin suhteutettu-na mielenkiintoisia osakkeita.

Muiden omaisuuslajien osal-la osakkeiden hintojen kaltaista alentumista ei ole tapahtunut. Esi-merkiksi asuntojen hintojen nou-su on pysähtynyt, mutta merkittä-vää hintojen alentumista ei ole to-teutunut. Puun myynti ja rahojen sijoittaminen osakemarkkinoille tuntuukin nykyisessä tilanteessa houkuttelevalta.

Osakkeiden hintojen tulevasta kehityksestä meillä ei ole mitään varmaa tietoa. Osakkeiden hinnat voivat alentua vielä edelleen, jos talouden toipuminen kestää pit-kään. Oikeaa ostoajankohtaa on mahdotonta sanoa.

Osakkeisiin sijoittavan kannat-taa varautua hintojen voimakkaa-seen vaihteluun. Mikäli tuntuu sil-tä, että osakkeiden kurssivaihtelu haittaa yöunia, osakemarkkinoil-le ei kannata lähteä. Asiantunti-jan käyttö osakesijoituksia tehtä-essä on myös suositeltavaa.

Teksti: Hannu Lehtonen, maan-käyttö- ja ympäristöpäällikkö

Metsähallituksen visiona on olla edelläkävijä vihreillä

markkinoilla. Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kes-tävän ja ympäristötietoisen käy-tön, puun käytön eri muodoissaan (uusiutuvana raaka-aineena, ener-giana, hiilen sitomisessa), moni-muotoisuuden suojelun, erilaiset tuotettavat monikäyttö- ja ekosys-teemihyödyt, uusiutuvan energi-an sekä näihin liittyvän osaami-sen ja palvelut.

Ekosysteemipalveluihin kuulu-vat kaikki metsistä saatavat hyö-dyt kuten puu, marjat, riista ja virkistysarvot sekä hiilensidon-ta, ravinteiden kierto, puhdas ve-si ja ilma sekä eroosion ja tulvi-en säätely. Metsähallituksen moni-käyttömetsätalouden ohjenuorak-si ekosysteemilähestymistapa sopii mainiosti. Uudella ohjeistuksella Metsähallitus haluaa varmis-taa, että metsät tuottavat puun lisäksi myös muita ekosys-teemipalvelui-ta.

Tällä het-kellä tärkeim-män ekosys-teemipalvelun eli puun käyt-tö monipuolis-tuu ja laajenee biotalouteen si irry ttäessä. Edellinen Met-sähallituksen ympäristöopas on ollut käytössä vuodesta 2004. Sen jälkeen met-sätalouden toimintaympäristös-sä on tapahtunut monia muutok-sia, esimerkiksi bioenergian käy-tön lisääntyminen. Samaan aikaan EU:n vesipuitedirektiivi on tullut voimaan, ja kotimainen tutkimus-tieto lajiston ja luontotyyppien ti-lasta on lisääntynyt merkittäväs-ti. Uusin tieto muun muassa met-sätalouden vesiensuojelusta, riis-tan elinympäristövaatimuksista ja metsien käsittelyn monipuolista-mismahdollisuuksista on nyt viety

Metsähallitus uudisti

ympäristö-oppaansa

käytännön ohjeisiin. Oppaan uu-distamistyöhön on osallistunut Metsähallituksen omien ammat-tilaisten lisäksi joukko alan johta-via tutkijoita ja muita asiantunti-joita. Keskeisenä yhteistyökump-panina on ollut WWF Suomi.

Metsähallituksen metsätalo-uden ympäristöopas on käytän-nön opas. Oppaan pääteemoina ovat metsien monimuotoisuuden ja talousmetsien ekosysteemipal-velujen turvaaminen. Muita tee-moja ovat luonnonvarojen käytön suunnittelujärjestelmät, porotalo-us ja saamelaiskulttuuri, vuorovai-kutus ja yhteistyö sekä oppaan toi-meenpanon seuranta.

Monimuotoisuuden turvaamis-ta käsitellään ekologisen verkon ra-kenteen mukaisesti jakautuen yti-miin, yhteyksiin sekä tukialueisiin ja säästökohteisiin. Tärkeässä roo-lissa ovat myös säästöpuut ja elin-ympäristöjen aktiivinen hoito. Ta-lousmetsien ekosysteemipalvelu-jen puuosiossa käsitellään erilaisia

metsänkasva-t u s m e n e t e l -miä, energia-puunkorjuuta sekä metsätu-hojen ehkäisyä. Vesiosio sisäl-tää kunnos-tusojituksen, puunkorjuun, maanpinnan käsittelyn, lan-noituksen se-kä metsäteiden rakentamisen ja kunnossapi-don vesistövai-kutusten hal-linnan. Muis-

ta ekosysteemipalveluista oppaas-sa ovat mukana mm. riistaeläimet, maaperä, kulttuuriperintö, virkis-tyskäyttö, luontomatkailu ja mai-sema.

Opas on tarkoitettu ensisijaisesti Metsähallituksen henkilöstön sekä urakoitsijoiden ja heidän työnteki-jöidensä käyttöön, mutta se toimii myös ympäristönhoidon käsikir-jana ja opiskelumateriaalina kai-kille metsien hoidosta kiinnostu-neille. Ympäristöopas on julkais-tu sähköisenä versiona Metsähal-lituksen internetsivuilla.

Metsähallitus on uudistanut metsätalouden ympäristöoppaan. Met-sähallituksen talousmetsien hoitoa ja hyödyntämistä tarkastellaan uudessa oppaassa erityisesti ekosysteemipalveluiden näkökulmasta.

5

Teksti: Arto Marjakangas, Metsä-hallitusKuva: Tuomo Pirttimaa.

Metsähanhien muutto on ke-vään näyttävimpiä luon-

nonilmiöitä Pohjois-Pohjanmaal-la, mutta pesimäaikaan metsähan-het enimmäkseen piileskelevät vaikeakulkuisissa suomaastoissa. Lähes kaikki Suomen metsähan-het ovat rimpisillä aapasoilla pesi-viä taigametsähanhia. Uusimman tiedon mukaan Ylä-Lapissa pesii myös tundrametsähanhia, metsä-hanhen itäistä alalajia.

Metsähanhen kanta on taantu-nut muutto- ja talvehtimisalueil-la tehtyjen laskentojen mukaan jo viimeiset 20 vuotta. Suomessa pai-kalliskantoja näyttää hävinneen jo-pa pesimäkannan ydinalueilta Poh-jois-Pohjanmaalta ja Keski-Lapis-ta. Mahdollisia syitä vähenemiseen on monia, ja luultavasti kyse on eri syiden yhteisvaikutuksesta.

Metsästystavat muuttuneetMetsähanhi on haluttu metsäs-tyssaalis, ja puolet aikuisista kan-taa hauleja ruumiissaan. Kannan vähenemisestä huolimatta vuo-tuinen saalismäärä, keskimäärin 6 500, ei ole muuttunut. Sen si-jaan metsähanhen pyyntitavat ovat muuttuneet melkoisesti, sillä suuri osa saaliista saadaan nyky-ään houkutuskuvien avulla, usein meri- ja kanadanhanhen pyynnin ohessa. Samalla pyynnin paino-piste on siirtynyt pohjoisen pesi-mäalueilta maan etelä- ja keskiosi-en pelloille. Siipinäytteiden perus-teella kolme neljäsosaa metsähan-hen metsästyssaaliista on aikuisia ja loput nuoria, kun ikäsuhteen pitäisi ”oikeaoppisesti” olla päin-vastainen. Pesimäkantaan kohdis-tuvaa verotusta on viime ja tänä vuonna pyritty vähentämään ly-hentämällä metsästysaikaa alku-päästään suuressa osassa maata.

Aapasoiden lisäksi metsähan-het käyttävät nimensä mukaises-ti myös metsäisiä maastoja sekä pesimä- että poikueympäristöinä, ja mustikat ovat tärkeää ravintoa syyskesällä. Pesimäsoiden lähiym-päristössä tapahtuvan maankäy-tön ja metsänkäsittelyn mahdol-lisia vaikutuksia metsähanheen ei kuitenkaan tunneta.

Kilpailua elintilasta?Jos metsähanhen vähenemisen syistä järjestettäisiin äänestys, luul-tavasti eniten ääniä saisi runsastu-nut laulujoutsenkanta. Pesivät lau-lujoutsenet voivat karkottaa sulka-satoiset metsähanhet reviiriltään, mutta ei tiedetä, onko tämä voinut johtaa metsähanhikannan taantu-miseen. Toisaalta muiden hanhien lukumäärä on moninkertaistunut metsähanhen muutto- ja talvehti-

Metsähanhi kaipaakannanhoitoa

misalueilla, jolloin hanhilajien vä-linen kilpailu on voinut kiristyä.

Metsähallituksessa on laadit-tu maa- ja metsätalousministeri-ön toimeksiannosta selvitys met-sähanhikannan nykytilasta ja kan-

nanhoidon mahdollisuuksista. Riista- ja kalatalouden tutkimus-laitos puolestaan aloitti 2011 uu-den metsähanhitutkimuksen. Kan-nanhoitoa varten tarvitaankin ki-peästi uutta tutkimustietoa.

Metsähanhen kanta on taantunut 1990-luvun alusta lähtien, ja vähenemisen syyt ovat arvailujen varassa. Uudessa tutkimuksessa haetaan li-sätietoa metsähanhikantaan vaikuttavista tekijöistä.

Kaadamme vaikeatkin pihapuut.

www.agrimarket.fi

Palax KS 35 ErgoKone on varustettu 15” ketjusahalla, syöttökuljettimen veto hydrauli-moottorilla. Kone on erinomainen vaihtoehto maatilan peruskoneeksi, kun puun koossa on suurta vaihte-lua. Puun suurin paksuus 35 cm.

Hinta alk. 6.470,- (sis. alv 22 %)

Palax Combi M IIKone on tehokas ja toimintavarma kovametalliterällä varustettu perus-kone, joka soveltuu moninaisiin tar-peisiin, kun puun paksuus on alle 25 cm.

Hinta alk. 4.670,- (sis. alv 22 %)

PALAX– kotimaiset klapikoneet

UUTTA

ERGONOMIAA

• Kaikissa Palax-klapikoneissa on uudistettu 4,3 m pitkä taittuva klapikuljetin

• Palax tuotteet ovat turvallisia käyttää • Koneen kuljetus ja varastointi helppoa, taittuva kuljetin• Selkeä ja väljä halkaisukouru• Puhdasta puuta, halkaisukourussa roska-arina

7.690 € 5.520 €

p. 010 76 84920

(sis. alv 23 %) (sis. alv 23 %)

Asko Mäkelä 050 306 2480 asko.makela@metsajasahko.fi

�����020 772 9250��• ��� 020 772 9251 • �������������

������ �� ��

����������������� ����

��������������������������� �� ��������������������������������� ��������� �������� �������������������������� ����������������������

������������������������

Document3 4.2.2005 15:30 Page 1

6

Metsähallitus on siirtänyt metsu-rinsa digiaikaan. Kaikki 450 va-kinaista metsuria kantavat mu-kanaan metsätietokoneen ja äly-puhelimen yhdistelmää, jota kutsutaan Taika-laitteeksi.

Taika on navigaattori, kompas-si, kartta ja työnjohtaja. Töi-

hin lähtiessään metsuri näkee Tai-kastaan työmaan sijainnin ja voi käyttää uutta työkaluaan navigaat-torina. Työmaalla Taikasta voi tar-kistaa työohjeet ja nähdä kohtee-na olevan kuvion rajat.

Yli-iiläinen Tauno Kaarre on tyytyväinen. Ensimmäiseksi kii-tosta saa GPS, jonka kanssa on helppoa tarkistaa tilarajat ja myös kuviorajat työmaalla. Se nopeut-taa ja helpottaa työtä ja vähentää virheen vaaraa.

Koneessa ovat tallessa työohjeet-kin, ja jos muutoksia tulee, Taika välittää Kaarteelle metsänhoito-esimies Tapani Pohjanveden uu-det ohjeet näppärästi. Karttojen ja työohjeiden tulostus, monistus ja postitus on historiaa ja tiedonkul-ku on nopeutunut.

Päivän päätteeksi Taikasta löy-tyy myös toimisto. Se tallettaa työ-maan etenemis- ja tilitystiedot, puumäärät ja palkanmaksua var-ten tarvittavat tiedot ja kiidättää ne hetkessä metsästä työnjohdon toi-mistolle. Ei enää lomakkeidentäyt-töä ja postissa juoksemista.

Metsänhoidonesimies Tapani Pohjanvesi arvostaa sitä, ettei tie-toja enää tarvitse näpytellä pape-rilta tietokoneelle. Taikan on vä-hentänyt päällekkäistyötä. Kiitos

Taika-laitteen ohjelmisto on ke-hitelty Oulun Teknologiakylässä Metsähallituksen ja MSG Softwa-ren -yrityksen yhteistyönä. Se on älypuhelimen ja metsätietokoneen yhdistelmä.

Yli-iiläinen Tauno Kaarre on yksi uuden Taika-laitteen käyttäjistä. Hipaisunäytöllä varustettu älypu-helin ei saa hyvää arvosanaa pih-kakourilta, mutta Taikan muut ominaisuudet toimivat kiitettä-västi. Laitteeseen mahtuvat niin kartat kuin työohjeetkin ja lisäk-si se välittää konttorille palkkatie-dot. Taustalla metsänhoitoesimies Tapani Pohjanvesi ja metsuri Jou-ni Kaleva tutustumassa tuoreeseen työkaluun.

Metsurit digiaikaan

nopean tiedonkulun, työnjohdol-la on myös reaaliaikainen tieto töi-den sujumisesta.

Työturvallisuuteenkin Taika an-taa oman panoksensa. Tavallises-ti samoilla suunnilla kulkee use-amman metsurin porukka. Tau-

no Kaarre kuuluu kolmihenkiseen porukkaan yli-iiläisen Simo Yli-pahkalan ja iiläisen Jouni Kale-van kanssa, mutta ajoittain työtä tehdään yksinkin. Silloin Taikan voi laittaa toimimaan ilmoitusjär-jestelmänä. Jos metsuri ei kuittaa

laitetta muutaman tunnin välein, Taika lähettää työnjohdolle häly-tyksen.

Teksti ja kuva: LT

7

Teksti: Eeva-Liisa Repo, kehittä-mispäällikkö, Metsäkeskus Poh-jois-PohjanmaaKuva: Risto Mulari

Metsäluonnon tuotanto – on sitten kyse puunkasvusta tai

muista monimuotoisista ekosys-teemipalveluista – jatkuu talouden heilahteluista huolimatta. Luon-non tuotantoprosessiin vaikut-taa pääasiassa kasvukauden sää-tila, luonnontuhot ja joissain ke-hitysvaiheissa myös ihmisen toi-menpiteet.

Näistä lähtökohdista metsäoh-jelman toiminta-ajatukseksi on muotoiltu positiivisin ajatuksin.

Metsien tuotteiden ja aineet-tomien hyötyjen kokonaisuudes-ta jalostetaan kasvavaa tuotantoa ja hyvinvointia metsänomistajille, yrityksille ja asukkaille.

Toiminta-ajatus kuvaa sitä, et-tä Pohjois-Pohjanmaalla metsi-en hoitoa ja käyttöä kehitetään kokonaisuutena, jossa huomioi-daan puuntuotanto ja -jalostus, muut bioraaka-aineet ja aineetto-mat hyödyt sekä näihin yhdisty-vät palvelut. Maakunnan metsät ovat monimuotoisia ja ne tarjoa-vat mahdollisuuksia taloudellises-ti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kult-tuurisesti kestävään toimintaan.

Raaka-aineiden monipuolinen

Maakunnan metsäohjelmaa uusitaan

Metsäkeskus ja maakunnan metsäalan vaikuttajat ovat työstäneet vuoden päivät ehdotusta Pohjois-Poh-janmaan metsäohjelmaksi vuosille 2012–2015. Toimintaympäristön näkymissä on tänä lyhyenä aikana tapahtunut muutoksia – parin vuoden nousun jälkeen maailman talous on kääntynyt taantumaan ja toi-veikkaasta odotuksesta on siirrytty epävarmuuteen.

jalostaminen ja niihin yhdistyvät palvelut tuottavat lisääntyviä an-saintamahdollisuuksia metsän-omistajille, yrityksille ja hyvin-vointia alueen asukkaille. Metsä-ohjelma tähtää monitavoitteiseen metsäalaan, jossa metsien moni-puoliset mahdollisuudet tunnis-tetaan ja niitä hyödynnetään ta-voitteellisesti.

Hyvistä aikomuksista töihinMetsäalalla haetaan uusia inno-vaatioita, joilla puuraaka-ainees-ta ja metsäbiomassasta tuotetaan moderneja tuotteita sekä energi-aa. Tämän kehitystyön mahdollis-taa toisaalta nykyinen vahva met-sä- ja puualan jalostustoiminta ja osaaminen sekä edelleen kasvavat puuvarat. Ohjelman toimenpiteil-lä pyritään huolehtimaan osaajien riittävyydestä myös jatkossa, raa-ka-ainehuollon turvaamisesta lo-gistiikkaa kehittämällä ja tietenkin puuntuotannon tasoa ja laatua yl-läpitävillä toimilla.

Metsäluonnon tuottamien ekosysteemipalvelujen – marjo-jen, sienien, maiseman, porojen, luonnon hiljaisuuden, kivikauden asumusten, arvokkaiden luonto-kohteiden ja riistan – mahdolli-suuksien tunnistaminen ja hyö-dyntäminen maaseudun asukkai-den tuottamien palvelujen kautta on osa metsien monipuolista hyö-dyntämistä.

Metsänomistajat – heidän aktii-visuutensa, osaamisensa ja toimin-tamahdollisuutensa sekä tarjolla olevat palvelut – ovat ohjelmas-sa keskeisellä sijalla. Pitkäjäntei-nen metsätuotanto ja myös metsi-en monimuotoisuuden turvaami-nen on metsänomistajien käsissä. Koska metsien tuotannosta hyötyy työpaikkojen ja aluetalouden hy-vinvoinnin kautta myös muu yh-teiskunta, puuntuotannon ja pien-puun energiakäytön tukien taso on voitava turvata erityisesti täs-sä maakunnassa, jossa luonnon-olosuhteen ovat vaativat.

Metsäohjelma on vain paperia siihen asti kunnes työt on tehty ja tulokset saatu näkymään. Met-säkeskuksen johtokunnan joulu-kuussa tekemien viimeisten muu-tosten ja hyväksynnän jälkeen al-kaa varsinainen työ. Puusta ja luonnosta on ennenkin suunnat-tu parempiin päiviin.

Tornatorin metsänhoitoesimies Heikki Aarnipuro (kuvassa oikealla) esittelee Metsäkeskuksen viranomais-tehtävien yksikössä työskenteleville Juha Pyykköselle ja Risto Koistiselle erinomaisen hyvin kasvavaa nuorta mäntymetsää Kiimingissä. Metsäluonnon tuotanto jatkuu talouden heilahteluista huolimatta.

Ilmoittaudu: p. 020 772 7141 / Perkkiötai niina.perkkio@metsakeskus.fi

• metsätalouden toimintaympäristö, • kasvupaikat, metsätyypit ja puulajit, • metsien kehitysvaiheet ja metsän uudistaminen, • taimikonhoito ja harvennushakkuut, • metsänparannustyöt ja metsätalouden rahoitus,

• metsäverotus, • metsäluonnonhoito, • puukauppa ja tehdasretki, • metsäretki

Kurssin aiheet:

Lähde mukaan vain naisille järjestetylle kurssille oppimaan metsäsi mahdollisuuksista! Kurssi alkaa Limingassa Hannu Krankan koululla to 1.12. klo 18:00-20:30. Luennot ovat pari kertaa kuussa toukokuulle 2012 asti. Kurssimaksu 120€ on met-säverotuksessa vähennyskelpoinen erä.

Bioenergiapörssi ottaa ensimmäisiä askeleitaan

Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan ja Oulunkaaren kuntayhty-män yhteinen Bioenergiapörssi hanke käynnistyi syksyn ai-

kana. Seuraavien kahden vuoden aikana hankkeen avulla pyritään vauhdittamaan Oulunkaaren kuntayhtymän alueella energiapuu-kauppaa. Kuntayhtymän alueelta löydetyt Kemera kelpoiset koh-teet tulevat myyntiin bioenergiapörssiin, jossa niitä kilpailutetaan huutokauppaperiaatteella kuukauden ajan. Bioenergiapörssin kaut-ta metsänomistaja voi kaupata pystyleimikoita, tienvarsikasoja, kla-peja sekä metsähaketta. Kauppapaikka on tarkoitettu niin isompi-en erien ostajille kuin omakotitaloluokan puuntarvitsijoille. En-simmäiset myytävät kohteet ovat nähtävillä osoitteessa bioener-giapörssi.fi, helmikuun alussa.

OULUNLAHTIJukolankuja 1-3(08) 5542 987Palvelemme Sinua:ma-pe 9-18, la 9-14

TUIRAValtatie 49(08) 5542 983Palvelemme Sinua:ma-pe 9-18, la 9-14

www.jussinpyora.fi

sh. 1107,-

VARASTON TYHJENNYSLAATUTAVARAA ALEHINTAAN

Tehopakkaus

FS 550vaativalle raivaajalle

TARJOUKSET

795,-

4-mix kevytraivuri

FS 310

595,-sh. 835,-

MS 260Farm Boss ammattisaha

Ergo Start

MS 181 CBEkevytkäynnisteinenpinotavarasahayleiskäyttöön

319,-Käyttövarma

MS230tehokas yleissaha

349,-STIHL

2-T öljy3 L

2390Tarjoukset voimassa varastossa oleville tuotteillemassa

STIHLTeräsarjasis.•3/8-50 ketjun•14” laipan•viilan

49,-

UKSKSSSMS 260Farm Boss ammattisaha

Ergo Startgo Start

MS 18

489,-sh. 688,-

OULUNLAHTIJukolankuja 1-3(08) 5542 987Palvelemme Sinua:ma-pe 9-18, la 9-14

TUIRAValtatie 49(08) 5542 983Palvelemme Sinua:ma-pe 9-18, la 9-14

www.jussinpyora.fi

sh. 1107,-

VARASTON TYHJENNYSLAATUTAVARAA ALEHINTAAN

Tehopakkaus

FS 550vaativalle raivaajalle

TARJOUKSET

795,-

4-mix kevytraivuri

FS 310

595,-sh. 835,-

MS 260Farm Boss ammattisaha

Ergo Start

MS 181 CBEkevytkäynnisteinenpinotavarasahayleiskäyttöön

319,-Käyttövarma

MS230tehokas yleissaha

349,-STIHL

2-T öljy3 L

2390Tarjoukset voimassa varastossa oleville tuotteillemassa

STIHLTeräsarjasis.•3/8-50 ketjun•14” laipan•viilan

49,-

UKSKSSSMS 260Farm Boss ammattisaha

Ergo Startgo Start

MS 18

489,-sh. 688,-

ENNAKOIENSI LUMINYT LUMILINGOT edullisinennakkoehdoin ensi syksyksi.Tilaamalla nyt varmistatsaatavuuden vanhaan hintaan.

HONDA GENERAATTORIT – varmaa virtaa!ATTTOTORIRIT T – vaarmrmaaaaa virri tat a!a!

TARJOUS!EU 20i

1.395€• sopii myös herkille sähkölaiteille• tehokas 12 V:n ulostulo (8 A)• polttoaineen kulutus jopa alle 0,3 l/t• paino 21 kg• kokoluokkansa hiljaisin

Palvelemme Sinua:ma–pe 9–17, la 9–14www.keminpyora.com

• vaativaan vapaa-ajankäyttöön• korkealaatuista sähköä

herkimmillekin laitteille• erinomainen paino/tehosuhde

(35 kg/max 3000 W)• kulkee kätevästi vetokahvasta• huippuhiljainen

2.490€EU 30i Handy

pyörä ja varaosaKemin MYYNTI–HUOLTO–VARAOSAT

puh. 221 092 KESKUSPUISTOKATU 7, KEMI

KäyttövarmaMS 250

OULUNLAHTIJukolankuja 1-3(08) 5542 987Palvelemme Sinua:ma-pe 9-18, la 9-14

TUIRAValtatie 49(08) 5542 983Palvelemme Sinua:ma-pe 9-18, la 9-14

www.jussinpyora.fi

sh. 1107,-

VARASTON TYHJENNYSLAATUTAVARAA ALEHINTAAN

Tehopakkaus

FS 550vaativalle raivaajalle

TARJOUKSET

795,-

4-mix kevytraivuri

FS 310

595,-sh. 835,-

MS 260Farm Boss ammattisaha

Ergo Start

MS 181 CBEkevytkäynnisteinenpinotavarasahayleiskäyttöön

319,-Käyttövarma

MS230tehokas yleissaha

349,-STIHL

2-T öljy3 L

2390Tarjoukset voimassa varastossa oleville tuotteillemassa

STIHLTeräsarjasis.•3/8-50 ketjun•14” laipan•viilan

49,-

UKSKSSSMS 260Farm Boss ammattisaha

Ergo Startgo Start

MS 18

489,-sh. 688,-

8

Teksti ja kuvat: Risto Mulari

Oulujokilaakson Tervareitistön viimeiset hiihto- ja patikka-

reittiosuudet valmistuivat vuoden 2010 loppussa. Hankkeen suunnit-telu käynnistyi vuonna 2000. En-simmäistä reittiosuutta ryhdyttiin rakentamaan vuonna 2003 ja vii-meiset pätkät valmistuivat vuon-na 2010. Hankkeiden rakennut-tajina toimivat Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY -kes-kus. Hankkeet toteutettiin EU:n, valtion ja kuntien rahoituksella. Syksyinen aamuhetki ei voisi olla mukavampi. Istumme Kallioselän autiotuvan nuotiopaikalla. Muka-namme on kahvinkeittovehkeet ja lounaaksi hirvenlihakeittoa. Meil-lä on tarkoitus tutustua Oulujoki-laakson Tervareitistöt -retkeilyrei-tin varrella sijaitsevaan Kallioselän autiotupaan ja sen ympäristöön. Stora Enson markkinointiesimies Alpo Särkelä ja Metsäliiton jäsen-palveluesimies Niina Markus ovat lähteneet kanssani testiretkelle.

Suomen ajokoiran soinnikas ää-ni helkkyy vajaan kilometrin pääs-sä. Koiran haukusta on kuultavis-sa hieman epävarmuutta, äänestä puuttuu kokeneen koiran basso. Välillä koiran ääni katkeaa, tuliko hukka, eksyttikö ristiturpa peräs-sään ravaavan ajokin? Ei sentään, ajo jatkuu, mutta haulikon pau-kahdusta ei kuulu.

Olemme huomanneet tulomat-kalla jäniksen metsästysporukan Karttion metsätiellä. Itsellämme ei ole metsästysaikeita tuona aamu-na. Mietimme silti miltä suunnal-ta jänis saattaisi porhaltaa nuotiol-lemme, kun ajo tuntuu lähenevän taukopaikkaamme.

Reitistö soveltuu sekäkesä- että talviretkeilyynVajaan kilometrin kävely kämpäl-le ei ole rasittanut ja aamukahvin lomassa Särkelä muistelee viime talvista hiihtoreissuaan samaisel-la reitillä.

– Jätin auton Sankivaaraan ja lähdin luistelusuksilla kohti Kal-lioselkää. Ihastelin leveää, hy-vin pohjustettua latu-uraa ja hy-vin tehtyjä opasteita ja huollettu-ja taukopaikkoja, aloittaa Särke-

Metsäikkuna testasiOulujokilaakson Tervareittiä

Oulujokilaakson Tervareitistö -hankkeessa rakennettiin joki-varren yrityselämään ja kulttuu-riperinteeseen sekä ainutlaa-tuiseen maisemaan ja luontoon tukeutuvat korkeatasoiset hiihto- ja ulkoilureitit Utajärven Rokual-ta Ouluun. Reitit ovat nyt valmiita ja käyttökunnossa.

lä. Kun keli oli vielä hyvä ja lievä myötätuuli päätin hiihtää Kallio-selästä edelleen kohti Monttaa. Oulujokivarteen sujuttelin vie-lä helposti, mutta paluumatkal-la vähäiset eväsjuomani loppui-vat, säätila heikkeni oleellisesti ja tunsin jo pientä pelkoa jaksanko ollenkaan takaisin autolleni. On-neksi voimani riittivät ja sinnitte-lin hiihtäen perille saakka, Särke-lä kertoo. Muita hiihtäjiä ei Särke-lä kerro juurikaan nähneensä hiih-toretkellään.

Särkelän esimerkkireissu osoit-taa kuinka tärkeää on varautua varsinkin pidemmille vaelluksille pahimman mukaan. Eli mukaan pitäisi varata ainakin riittävästi syötävää ja juotavaa, vaihtovaat-teita, kartta ja kompassi sekä tu-lentekovälineet. Matkapuhelin on hyvä pitää taskussa hyvin kosteu-delta ja talvella jäätymiseltä suo-jattuna. Kännykkä luo toisaalta helposti valheellisen turvallisuu-den tunteen. Entäpä jo maastos-sa ei olekaan puhelimelle riittä-vää kenttää?

– Tämä Kallioselän autiotupa ja upea reitti sijaitsevat kohtalaisen lähellä Oulua. Luultavasti reitin käyttöaste kasvaa kun Oulun seu-dulla asuvat oppivat reittiä käyttä-mään, ennustaa puolestaan Niina Markus, joka on nyt ensimmäis-tä kertaa Oulujokilaakson Terva-reitistöön kuuluvalla patikkapo-lulla.

Reitistöön kuuluvat kesäreitin lisäksi hiihtoreitti, joka toisin pai-

koin poikkeaa hieman kesäreitistä. Hiihtoreitti mahdollistaa perintei-sen- ja luisteluhiihdon.

– Patikkareitin rakentamisessa on pyritty siihen, että reitillä oli-si kesäaikaan mahdollista kulkea vaelluskengillä, kertoo Oulun kau-pungin ulkoliikuntapäällikkö Mi-ka Puolitaival.

Märimmille suo-osuuksille on rakennettu pitkospuut. Hankkeen innovatiivisuus perustuu pitkien reittien ylikunnallisuuteen. Rei-teistä tuli n. 100 kilometriä pit-kiä. Moottorikelkkareitti Oulus-ta Rokualle on myös valmis, jat-kaa Puolitaival.

Reittien valmistuminen mah-dollistaa Tervatapahtumien ke-hittämisen Oulujokivarressa. Kes-kusteluja on käyty maailman van-himman yhtäjaksoisesti järjestetyn pitkänmatkanhiihdon, Oulun Ter-vahiihdon, toteuttamisesta Roku-alta Ouluun.

Vanha hyvä tapa on kirjata autio-tupien vieraskirjoihin lyhyesti ai-nakin oman vierailun ajankohta ja suunniteltu jatkoreitti.

Niina Markus ja Alpo Särkelä Oulujokilaakson tervareitistöön tutustumassa. Reittimerkintöihin on panostettu ja reittitolpissa on muun muassa kilometrimäärät Rokualle ja Sankivaaraan.

9

22

22

2,5km 2,5km 2,5km 2,5km

Maanmittauslaitos lupanro 7/MYY/05

SAVINIEMISOTKAJÄRVI

UTAJÄRVI

ROKUA HEALTH & SPA

SEURANTALO

LUOMANEN

MERILÄN KARTANO

KIRVESJÄRVI

ROKUANHOVI

ROKUA

AHMASJÄRVI

PERINNEKYLÄ

4,54,5

8,08,0

1,8 1,83,5

6,0

4,5

5,0

4,51,2

4,7

3,5

6,5

1,8

3,5

3,33,3

2,7

Oul

ujok

ilaak

soss

a ku

lkev

a Te

rvar

eitis

tö o

n pa

itsi m

aise

mal

lises

ti m

o-ni

puol

inen

pat

ikka

reitt

i kes

ällä

, niin

myö

s va

ihte

leva

ja le

veä

hiih

to-

reitt

i tal

vella

. Rei

tti s

eura

ilee

Oul

ujoe

n uo

maa

kie

rrel

len

ainu

tlaat

ui-

sia

luon

non

näht

ävyy

ksiä

ja e

läm

ykse

llisi

ä m

aise

map

aikk

oja.

Terv

arei

tistö

tutu

stut

taa

retk

eilij

än O

uluj

okila

akso

n ku

lttuu

rihis

toria

an

ja k

erto

o O

uluj

oen

reiti

n yh

den

tärk

eim

män

kul

jetu

stav

aran

, ter

van,

ta

rinan

. Opa

stus

taul

uist

a se

lviä

ä ku

inka

terv

a pä

ätyi

Kai

nuun

met

sist

ä O

ulun

ter

vaho

viin

ja

myy

ntiin

maa

il-m

alle

. Te

rvan

tar

ina

herä

ttää

alu

een

kultt

uurip

erin

teet

elo

on j

a el

ävöi

ttää

pa

ikal

lism

aise

mia

. Li

säks

i op

astu

stau

-lu

issa

kuv

ataa

n m

m. p

aika

llist

a ge

ohis

-to

riaa,

kos

kenl

asku

perin

teitä

, lu

onto

-ar

voja

ja v

oim

alai

tosr

aken

tam

ista

sekä

O

uluj

oen

lohe

n hi

stor

iaa.

Terv

arei

tistö

n or

anss

ipäi

set

opas

teet

oh

jaav

at r

etke

ilijä

n Ro

kuan

har

jual

u-ee

lta U

tajä

rven

ja

Muh

okse

n ku

ntie

n ka

utta

Oul

un S

anki

vaar

aan.

Rei

tin v

ar-

rella

on

runs

aast

i Ter

vare

itist

ön t

erva

vene

logo

lla v

arus

tett

uja

tauk

o-pa

ikko

ja, l

aavu

ja ja

Kal

liose

lällä

aut

iotu

pa, j

otka

ova

t vap

aast

i kai

kkie

n kä

ytös

sä. R

eitis

töst

ä er

iää

myö

s ora

nssi

lla m

erki

tsem

ättö

miä

vai

htoe

h-to

isia

reitt

ejä,

jotk

a vi

evät

retk

eilij

än p

aika

llisi

in e

rityi

skoh

teis

iin.

The

Tar T

rail

pass

ing

alon

g th

e O

uluj

oki R

iver

Val

ley

is no

t sim

ply

a sc

eni-

cally

div

erse

hik

ing

rout

e in

the

sum

mer

; it i

s also

an

inte

rest

ing

and

wid

e sk

i tra

il in

the

win

ter.

The

trail

follo

ws

the

bed

of th

e O

uluj

oki R

iver

, win

-di

ng b

y un

ique

item

s of n

atur

al b

eaut

y an

d ex

citin

g lo

okou

t pla

ces.

The

Tar T

rail

acqu

aint

s th

e hi

ker w

ith th

e cu

ltura

l hist

ory

of th

e O

uluj

oki

Rive

r Val

ley,

and

it te

lls a

bout

the

singl

e m

ost i

mpo

rtan

t goo

ds it

em tr

an-

spor

ted

alon

g it

in th

e old

en ti

mes

– th

e sto

ry o

f woo

d-ta

r. Th

e inf

orm

ativ

e te

xts p

rovi

ded

alon

g th

e tra

il te

ll th

e st

ory

of w

ood-

tar f

rom

the

fore

sts o

f Ka

inuu

to th

e ta

r mar

ket i

n O

ulu,

and

from

ther

e ou

t int

o th

e w

orld

. The

st

ory

of ta

r brin

gs th

e re

gion

’s cu

ltura

l her

itage

bac

k to

life

and

enl

iven

s th

e lo

cal l

ands

cape

s. M

oreo

ver,

the

pane

ls of

text

dep

ict t

hing

s lik

e th

e lo

cal g

eolo

gica

l hist

ory,

w

hite

wat

er

tradi

tions

, na

ture

va

lues

, pow

er p

lant

con

stru

cti-

on, a

nd h

istor

y of

salm

on a

long

th

e O

uluj

oki R

iver

.

The

oran

ge-p

aint

ed g

uide

post

s of

the

Tar T

rail

stee

r hik

ers

from

th

e es

ker a

rea

of R

okua

thro

ugh

the

loca

l dist

ricts

of U

tajä

rvi a

nd

Muh

os to

San

kiva

ara,

in O

ulu.

Alo

ng th

e tra

il th

ere

are

num

erou

s re

stin

g pl

aces

and

lean

-tos m

arke

d w

ith th

e ta

r boa

t sym

bol o

f the

Tar T

rail

plus

a

freel

y-ac

cess

ible

wild

erne

ss h

ut a

t Kal

liose

lkä,

all

at th

e di

spos

al o

f the

trai

l us

ers.

Mor

eove

r, th

ere a

re u

nmar

ked

alte

rnat

ive r

oute

s tha

t bra

nch

off fr

om

the T

ar Tr

ail, a

nd th

ese t

ake t

he h

iker

to lo

cal p

lace

s of s

peci

al in

tere

st.

Oul

ujok

ilaak

son

Terv

arei

tist

öO

uluj

oki R

iver

Val

ley

Tar T

rail

Oul

ujok

ilaak

son

Terv

arei

tist

öO

uluj

oki R

iver

Val

ley

Tar T

rail

Pati

kka-

ja h

iihto

reit

tiH

ikin

g an

d sk

iing

trai

l

Ajo

-ohj

eet

Dri

ving

dir

ectio

ns

SAN

KIVA

ARA

•Ou

lusta

: Aja

10 km

Muh

okse

lle pä

in (v

t 22)

•M

uhok

selta

: Aja

24 km

Oulu

un pä

in (v

t 22)

•Kä

änny

Mad

ekos

kent

ielle

(San

gins

uu)

•Aj

a 1,5

km ja

kään

ny va

sem

mall

e (Ou

lu 15

)•

Aja 4

00 m

ja kä

änny

oike

alle

(San

kivaa

ran u

lkoilu

kesk

us)

•Fro

m Ou

lu: Dr

ive 10

km to

wards

Muh

os (r

d 22)

•Fro

m Mu

hos: D

rive 2

4 km

toward

s Oulu

(rd 2

2)•

Turn

to ro

ad M

adek

oske

ntie

(ro

ad si

gn: S

angi

nsuu

)•

Drive

1,5 k

m an

d tur

n lef

t tow

ards

Oulu

(ro

ad si

gn: O

ulu 1

5)•

Drive

400 m

and t

urn r

ight

(road

sign

: San

kivaa

ran u

lkoilu

kesk

us)

ROKU

A•

Utajä

rvelt

ä: Aj

a 13 k

m Va

alaan

päin

(vt 2

2)

•Va

alasta

: Aja

20 km

Uta

järve

lle pä

in (v

t 22)

• Kä

änny

Ahm

astie

lle (R

okua

13)

•Aj

a 6 km

ja kä

änny

Roku

antie

lle

(Rok

ua 7)

•Ro

kua H

ealth

& Sp

a: Aj

a 4 km

•Ro

kuan

hovi:

Aja 7

km

•Fro

m Ut

ajärvi

: Driv

e 13 k

m tow

ards V

aala

(rd 22

)•

From

Vaala

: Driv

e 20 k

m tow

ards U

tajär

vi (rd

22)

•Tu

rn to

road

Ahm

astie

(roa

d sign

: Rok

ua 13

)•

Drive

6 km

and t

urn l

eft to

road

Roku

antie

(ro

ad si

gn: R

okua

7)•

Roku

a Hea

lth &

Spa:

Drive

4 km

•Ho

tel Ro

kuan

hovi:

Drive

7 km

Kann

en k

uvat

: Rau

no M

alin

en,

Kain

uun

mus

eo.

A

jo-o

hjee

n ka

rtta

pohj

a: O

penS

tree

tMap

OU

LU

4

4

20

22

22

8M

UH

OS

UTA

JÄRV

I

ROKU

A

SAN

KIVA

ARA

Suom

i - F

inla

nd

VAA

LA

Koskien valjastaminen Harnessing of Oulujoki River

Oulujoki on yksi maailman säännöstellyim-mistä joista. Oulujoen suuret kosket valjas-tettiin tehokkaasti sähköntuotantoon, jonka seurauksena jokilaakson maisema ja esimer-kiksi Utajärven keskustan maisema kävi läpi perusteellisen muodonmuutoksen.

Oulujoen valjastaminen.The harnessing of Oulujoki River.Fortum Oyj

Kainuu tervantuottajanaKainuu as a Region of Tar Producers

1800-luvulla Kainuu ja Oulujärven ympäristö oli pääasiallinen tervantuotantoalue Suo-messa. Tervaksia saatiin mäntymetsiä koloa-malla ja tervaa poltettiin haudoissa ympäri metsiä. Tervahautoja on vieläkin näkyvissä mm. Rokualla.

Tervan poltto, lotnikka.The pit master at work.Kainuun museo

OulujokilaaksonTervareitistö -hankkeenrakentaminen onkeskeinen osaOulujoki-strategiaaTervareitistöhanke tuli maksamaan 1 145 689 eu-roa, josta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja valtion rahoitusosuus oli Oulun kaupungin alueella 85 prosenttia sekä Muhoksen ja Utajärven kuntien alueilla 88 prosenttia.Paikallisesta rahoitusosuudesta vastasivat alueen kunnat.

Hankkeisiin valtion osuuden myönsi Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus.Aiemmin hankekokonaisuuteen valtion osuutta olivat myöntäneetPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus.

Reittikartta:www.ouka.fi/liikunta/pdf/tervareitisto.pdf

Moottorikelkkareittien karttasivu:www.ymparisto.fi/default.asp?node=15387&lan=fi

Reitti on merkitty reittipaaluin ja reitin var-rella on opaste- ja infotauluja

Tervareitistön esitteitä, joissa on kartta-kuva reitistä, saa Oulussa Oulu10-palve-lupisteestä, matkailuneuvonnasta ja lii-kuntavirastosta. Muhoksella ja Utajärvel-lä esitteitä on jaossa mm. kunnan palvelu-pisteessä.

Reitin ylläpidosta vastaavat mukana ole-vat kunnat, hiihtokauden aikai-

nen kunnostus painottuu kun-kin viikon loppupuolelle. Rei-

tillä on mahdollisuus hiihtää vapaalla ja perinteisellä

tyylillä, reittiä kunnoste-taan kevättalven valoi-

saan aikaan.

Reitistö luo hyvät edellytykset Oulujokivarren ainutlaatuisen kulttuuriperinteen, maiseman ja luonnon matkailulliseen hyödyntämiseen ja markkinointiin.

10

Teksti: Leena Takaluoma

Vaikka paperiteollisuuden uu-tiset ovat surullisia ja metsä-

alan tulevaisuus tuntuu olevan synkkä, alalla on koko joukko tu-levaisuudentekijöitä. He näkevät metsän mahdollisuuksien alana.

Raahelainen Sami Nivala opis-kelee kolmatta vuotta metsähoi-tajaksi Joensuussa. Hän uskoo työllistyvänsä unelmiensa töihin puunhankinnan johtotehtäviin. Yli-iiläinen Henri Siurua on pe-rusmies metsäkoneen suitsissa ei-kä vaihtaisi alaa. Töitä riittää. Hel-singistä juuri Kajaaniin muuttanut Johanna Haapala on viittä vaille valmis metsänhoitaja, yksi UPM:n trainee-ohjelmaan valituista tule-vaisuudentekijöistä.

Tulevaisuudentekijät

Puunhankintaa jabioenergiaaRaahelainen Sami Nivala harras-ti metsätaitokisoja kymmenvuoti-aasta lähtien. Kotona on metsää ja metsätyötkin ehtivät tulla tutuksi ennen omaa ammatinvalintaa.

Maa ja metsätieteellinen oli luonteva valinta. En minä hake-nutkaan muualle. Nyt käynnis-tyy kolmas opiskeluvuosi ja pa-ri vuotta on vielä jäljellä, kuittaa Nivala nykyisen elämätilanteensa. Häntä kiinnostaa puunhankinta ja kandityönsäkin hän tekee Metsä-liiton tytäryhtiö Metsämannuille taimikonhoitotöiden kustannus-arvioista.

Ennakko-odotukset ovat täytty-neet ja Sami Nivala vakuuttaa:

– Kyllä minusta näyttää hyväl-tä. Jos hyvin hoitaa hommansa ja opiskelunsa ja kesätyösuhteet, var-masti töitä riittää valmistumisen

jälkeenkin.Sami Nivala odottaa puulle uu-

sia käyttömuotoja. Hän nostaa esiin rakentamisen ja enrgiatuo-tannon.

– Puurakentaminen on nousus-sa. Ja bioenergia on kova sekto-ri ainakin niin kauan kuin EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle täytetään. Sitä puolta voisi opiske-lussa enemmänkin ja tutkia bio-energian tuottavuutta, hankintaa ja tuotantolaitoksia, pohtii Sami Nivala.

Jos Sami Nivala haaveilee työ-tä puunhankinnan johtotehtävis-tä, hän ja muut alan ihmiset tar-vitsevat kumppaneikseen metsu-reista metsäkoneenkuljettajia. Yksi heistä on Henri Siurua, tuore met-säkonekuljettaja. Hän tekee töitä yli-iiläisen Metsä Aalto Oy:ssä ja on sitä kautta Stora Enson leivis-

sä. Henri pitää alastaan ja on myös pidetty työmies.

– Ei minulla muuta haavetta ollut kuin päästä konehommiin, rekka- tai metsäkonetöhin, kuittaa Henri Siurua. Hänestä tuli metsä-koneenkuljettaja.

Aivan sama päätyykö puu ener-giatuotantoon, sellukattilaan vai nanoteknologian tuotteisiin, Hen-ri Siuruan työ ei siitä muutu.

Henri Siurua onnistui amma-tinvalinnassaan. Työ on sitä, mitä hän odottikin ja sopii hänelle. Jos joku on yllättänyt, niin se on tie-totekniikka. Metsäkoneessa on ko-ko joukko atk-tekniikkaa, sillä ko-ne ei vain katko ja kasaa, vaan se myös mittaa, arvioi, laskee ja tal-lettaa tiedot puustosta.

Alana metsäkoneenkuljettami-nen ei ole kaikista helpoimpia.

Työpäivien pituus vaihtelee ja työ-maa on milloin missäkin, mutta aina metsässä. Metsäkonetyötä ku-vaavat parhaiten sanat: itsenäinen, yksinäinen, vastuullinen ja huolel-lisuutta vaativat työ. Henri Siuru-alle se sopii. Työllistyvyyskin näyt-tää hyvältä, sillä alalla on suuri vaihtuvuus ja että metsäkoneen-kuljettajista on kova puute. Eikä tilanne muutu, Paperiteollisuuden vähetessä, puun käyttötavat muut-tuvat. Tilalle tulee kokonaisia uu-sia teollisuudenaloja.

Edessä uskomattomatmahdollisuudetViittä vaille metsänhoitaja Johan-na Haapala näkee puunkäytöllä moninaiset mahdollisuudet. Pe-rinteisen sellun sijaan puusta ale-taan tehdä muun muassa nano-sellua.

Lopunajan manaajille Johanna Haapala huudahtaa:

– Ei metsäteollisuus katoa. Nyt-hän se vasta alkaa. Bulkkitavaran valmistaminen siirtynee tulevai-suudessa muualle. Puussa on kui-tenkin uskomattomat määrät mui-ta mahdollisuuksia. Jalostusarvo per motti kasvaa tulevaisuudessa tosi paljon.

– Nanosovelluksia hyödyksi käyttäen puusta voi tehdä vaikka älypakkauksen, joka kertoo, että si-sällä olevan jauhelihan tuoreusas-teen, aloittaa Johanna Haapala.

Alaansa valitessaan Johan-na Haapala halusi pitää matkas-sa biologian, mutta hän halusi tu-levaisuudeltaan enemmän mah-dollisuuksia kuin biologianopet-tajan uran. Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos tuntui mo-nipuolisemmalta, eikä se ole pet-tänyt odotuksia.

Johanna Haapala valitsi suun-tautumisekseen ekologian, joten hän nostaa sen tulevaisuudenkin mahdollisuutena:

Puu on raaka-aine, joka on sekä uusiutuva ja kierrätettävä. Se voi-daan käyttää loppuun saakka. Sii-nä on kaksi sellaista ominaisuut-ta, että toista sellaista materiaalia ei olekaan. Puu raaka-aineena ve-nyy vaikka mihin.

Johanna Haapala näkee myös metsien arvon ihmisen hyvin-voinnille:

– Metsillä on iso merkitys mat-kailuteollisuudelle ja ihmisten hy-vinvoinnille. Oikeasti Etelä-Kore-assa kirjoitetaan reseptillä met-sään menemistä. Meilläkin luon-nonrauhalle tulee tulevaisuudessa jonkinlainen hinta, maisemalliset arvot monimuotoisuus ja ekolo-gia ovat arvoja, joiden painoarvo kasvaa.

Muutama kuukausi sitten Hel-singistä Kajaaniin muuttaneen Haapalan ura on aluillaan, mutta se vahvassa imussa. Hänet valittiin hiljattain yli 500 hakijan joukos-ta kymmenen valitun joukkoon UPM:n trainee-ohjelmaan. Edessä

Kuuma aihe nanoselluNanoselluloosa on yksi kuumista tutkimusaiheista. Se valmis-tetaan pilkkomalla perinteistä sellukuitua niin kauan, kunnes kuidut ovat vain mikrometrin mittaisia ja 5–20 nanometriä le-veitä. Sellun puumaisuus katoaa ja siitä tulee valkoista, jopa läpinäkyvää käsirasvan oloista tahnaa, joka tekee tuotteista keveitä, lujia ja muovailtavia, kertoo Aalto-yliopisto omilla net-tisivuillaan.

Nanosellun sovelluskenttä on laaja. Sille on kysyntää auto-, huonekalu, rakennus- ja elektroniikkateollisuudessa. Eksootti-simmat sovelluskohteet löytyvät kosmetiikka- ja lääketeollisuu-desta sekä läpinäkyvistä OLED-näytöistä.

Suuri kysymys on, voidaanko öljypohjaiset muovituotteet kor-vata nanoselluloosaa sisältävillä tuotteilla?

Stora Enso on aloittanut mikrokuitusellun esikaupallisen tuo-tannon Imatralla. Uutta raaka-ainetta käytetään nykyisten ja uusien paperi- ja kartonkituotteiden lisäksi erikoispäällyste-materiaalina läpäisemättömyyttä vaativissa pakkauksissa.

on 1,5 vuoden työssäoppimi-sen jakso, jon-ka aikana oh-jelmaan valitut näkevät UPM:n metsätyöt tai-mesta tehtaalle. Johannan unel-matyö on teh-dä tulevaisuut-ta ja olla mu-kana hakemas-sa uusia linjoja, ja se näyttää to-teutuvankin.

Riittääkö töi-tä? -kysymyk-seen hän vas-taa:

– Kyllä mi-nä uskon, että UPM:ssä osa-taan katsoa, mihin minusta on.

Metsäalaa pidetään miehisenä, mutta Johanna Haapala tietää, et-tä alalla on meneillään samanlai-nen murros kuin muillakin tekni-sillä aloilla. Noin puolet metsän-hoitajaopiskeli-joista on naisia.

Sekä Johan-na Haapala et-tä Sami Niva-la arvostavat metsänhoita-jan ammatin poikkitieteel-lisyyttä ja mo-nipuolisuutta. Työttömyys on vähäistä ja ellei töitä olisi tarjol-la suoranai-sesti met-sän paris-sa, koulu-tuksella voi t yöl l i s t yä

pankkialalle, kansainväliseen po-litiikkaan, julkishallintoon, tutki-mukseen ja moneen muuhun työ-hön.

11

Vuoden alusta käynnissä ollut Metsä puhuu -tulevaisuushank-keen nuorisoviestintä on haasta-nut koko metsäalan katsomaan tulevaisuuden ammattilaisiin, siis nuoriin.

Teksti: Hannes Mäntyranta ja Axel Röhr, Suomen MetsäyhdistysKuva: Erkki Oksanen

Metsä puhuu -tulevaisuus-hanke on Suomen Metsä-

yhdistyksen koordinoima, koko metsäalan yhteinen ponnistus. Ta-voitteena hankkeella on luoda yh-teys nuorten ja nykyaikaisen met-säalan välille ja edistää nuorten se-kä muun yhteiskunnan tietämystä metsäalan nykytilasta.

Metsäala on suuren haasteen edessä. Tulevaisuuden mahdolli-suudet ovat lähes rajattomat ja esi-merkiksi teollisuus kertoo uusista tuotteista lähes viikoittain.

Mutta monikaan ei tiedä näis-tä, mikä näkyi esimerkiksi marras-kuun puolivälin Metsämessuilla Helsingissä. Metsä puhuu -hank-keen osastolle oli koottu useita uu-sia metsätuotteita messukävijöi-den tutkittavaksi ja arvioitaviksi: murtuneiden luiden lastoittami-seen tarkoitettu hakepohjainen keksintö, RFID-käyntikortteja lan-gattomasti lukeva matkapuhelin, sarja katajapohjaisia lääkkeitä, te-ollisesti tuotettu kuivattu mustik-ka, huonekaluteollisuuden hukka-puusta tehdyt design-tuolit ja äly-korttiteknologiaan perustuva pai-notuote, jolla kävijät saivat antaa

Metsää on tarjottavanuoresta asti

pisteitä esillä olleille tuotteille.Kaikki tuotteet ovat olleet tuo-

tannossakin jo jonkin aikaa, mut-ta silti ne olivat uutuuksia melkein kaikille kävijöille. Yleisin kysymys oli, miksi kukaan ei kerro näistä.

Metsän menestyksestäkertoo vain metsäala itseVastaus on ja ei ole helppo. Moni ajattelee, että niistä pitäisi kertoa tiedotusvälineissä. Mutta ne eivät kuitenkaan kerro.

Sen sijaan Metsä puhuu -han-ke kokoaa verkkosivulleen tietoa metsäalan uusista tuotteista. Käy-kääpä katsomassa, ne löytyvät siel-tä Twitter painikkeen alla ja niitä voi katsoa aivan tavallisella tieto-koneella, vaikka ei olisikaan Twit-terin käyttäjä.

Sieltä selviää, että mahdollisuuk-sia todella on. Meillä on vain yk-si ongelma: me tarvitsemme tule-vaisuudelle tekijöitä.

Nykynuoret eivät kuitenkaan tiedä alasta sen enempää kuin van-hempansakaan. Meidän – siis si-nun ja minun – tehtävämme on muuttaa tämä. Ratkaisu on Met-sä puhuu -hanke

Hanke on suunniteltu siten, et-tä kaikki alan yritykset, työpaikat ja työntekijät kokoon, ikään tai rakenteeseen katsomatta voisivat jollain tapaa osallistua talkoisiin. Myös yksittäinen aktiivinen ihmi-nen voi osallistua. Ohjeita ja tuki-materiaalia löytyy hankkeen ko-tisivuilta.

Kanavinaan hanke käyttää var-sinkin sosiaalisen median tarjo-amia mahdollisuuksia. Useita vies-

tintäreittejä kokoavan toiminnan sydämessä on hankkeen kotisivu, www.metsapuhuu.fi.

Hyvissä hommissakutsuu TET-jaksoilleSyksyn aikana toiminnassa on pai-notettu erityisesti monen nuoren ensikosketusta työelämään, pe-ruskoulun yläkoululaisten työelä-mään tutustumis- eli TET-jaksoja, jotka ovat koululaisille pakollisia.

TET on monella koululaiselle hyvin mekaaninen kokemus: ar-kistointia, siivousta, jopa tiskaus-ta. Me voisimme kuitenkin tehdä enemmän.

Kysehän on nimenomaan työ-elämään tutustumisesta. Miksi emme ottaisi heitä mukaan kaik-keen siihen työhön, mitä normaa-listikin teemme, ja kertoisi siitä.

Syksyn alussa lanseerattu Hyvis-sä hommissa -kampanja tavoitte-lee, että mahdollisimman mo-ni metsäalan työpaikka hankkisi TET-jaksolaisia, hoitaisi TET-jak-son niin että metsäalasta varmasti syntyy mielenkiintoinen kuva ‒ ja vielä haastaisi yhteistyökumppa-ninsa mukaan.

Lisäksi toivomme, että mahdol-lisimman moni ilmoittaisi jakso-laisensa Metsä puhuu –hankkeelle. Me taas kokoamme alan tiedot yh-teen. Kun saamme mahdollisim-man suuren määrän metsäalan TET-jaksolaisia, voimme todistaa olevamme tulevaisuuden asialla.

Tavoitteena on tarjota vaihte-levia ja erilaisia TET-jaksoja, jot-ka auttavat nuoria ymmärtämään metsäalan mahdollisuuksia. Työ-

paikkoja haastetaan myös itse poh-timaan oman toimintansa värik-kyyttä sekä tuomaan se esiin TET-jaksolaiselle.

Tylsien ja yksitoikkoisten hant-tihommien sijaan – tai niiden lo-massa – voi TET-jaksolainen pääs-tä näkemään ja kokemaan jotain ai-nutlaatuista. Metsäala jos mikä pys-tyy tämän nuorelle tarjoamaan.

Tässä asiassa tie on vasta alussa,

mutta se tie on kuljettava, jos ha-luamme että metsäala säilyy tässä maassa. Lisää paikkoja kaivataan.

Vain metsäala itse voi turvata taitavan työvoiman saantinsa tule-vaisuudessa. Sitä ei voi jättää muil-le, ei edes muille metsäalalla.

Lisätietoja Hyvissä hommissa -kampanjasta löytyy verkko-osoit-teesta www.metsapuhuu.fi/tet

Suunnittelija An-ne Turunen (vas.) ja yhteyspäällikkö Sir-pa Kärkkäinen Met-sä puhuu -tulevai-suushankkeen osas-tolla Helsingin Met-sämessuilla 11.–13. marraskuuta.

12

Metsäammattilaisilta turvallisuutta tilakauppaan!

Asiamiehemme Pohjois-Pohjan-maalla ja Kainuussa

Jussi Perttu, metsätalousinsinööri, LKV Toritie 1, 93101 PUDASJÄRVI Puh. 020 413 7524, Fax 08 835 319 jussi.perttu@mhypudasjarvi.fi

Outi Tervo, metsätalousinsinööri, LKV Keskuskuja 1, 96300 KUUSAMO Puh. 020 413 7604 outi.tervo@mhy.fi

Pohjois-Pohjanmaa:Juhani Heikkinen, metsätalousinsinööri, LKV, kaupanvahvistaja Metsätie 16, 91300 YLIKIIMINKI Puh. 08 817 7045, 0400 287 288,Fax 08 817 7449 juhani.heikkinen@mhy.fi

Kari Salo, metsätalousinsinööri, LKV, kaupanvahvistaja Kuormatie 1, 92400 RUUKKI Puh. 08 271 308, 040 736 0681Fax 08 271 696 kari.salo@mhy.fi

Jari Wright, metsätalousinsinööri Ouluntie 28 C, 92130 Raahe Puh. 040 080 3725 jari.wright@mhy.fi Martti Hyvärinen, metsätalousinsinööri, myyntineuvottelija Puh. 08 470 029, 0500 282 346Fax 08 472 614 martti.hyvarinen@mhy.fi

Jaana Ruotsalainen, metsätalous-insinööri, LKV Tähtelänkuja 4, 86600 HAAPAVESI Puh. 0440 354 010, Fax 08 452 914 jaana.ruotsalainen@mhy.fi

Hannu Pääkkö, metsätalousteknikko, LKV Frosteruksenkatu 13, 86710 KÄRSÄMÄKI Puh. 0400 388 589, Fax 08 771 529 hannu.paakko@mhy.fi

Arto Taskinen, metsätalousinsinööri, LKV, julkinen kaupanvahvistaja, vastaava hoitaja Kalliontie 18, 85500 NIVALA Puh. 0400 218 732 arto.taskinen@mhy.fi

Unto Kananen, metsätalousinsinööri Puistokatu 60, 85800 HAAPAJÄRVI Puh. 044 593 0083 unto.kananen@mhy.fi

Tarja Manninen, metsätalousinsinööri, LKV Potilaspolku 2, 86800 PYHÄSALMI Puh. 0400 807 229 tarja.manninen@mhy.fi

Jaana Sirviö, kiinteistönvälittäjä LKV Akkoniementie 6, 88600 SOTKAMO Puh. 020 413 5040 jaana.sirvio@metsatilat.fi

Jukka Kauppinen, metsätalousteknikkoVaalantie 20, 91700 VaalaPuh. 0440 167 100jukka.kauppinen@mhy.fi

Lapin Metsämarkkinat OY LKV

Ulla Käkelä, metsätalousinsinööri, LKV, vastaava hoitaja Ukkoherrantie 15 A 2, 96100 ROVANIEMI Puh. 020 413 3854 tai 040 735 1360Fax 020 413 3859 ulla.kakela@lapinmm.fi

Pohjois-SuomenMetsämarkkinat LKV

Lapin Metsämarkkinat Oy LKV

- Mette on metsätalouden tarpeisiin tehty Excel-pohjainen ohjelma

- Hyödynnä verohuojennuksen loppu täysimääräisesti Mettellä

- Lataa maksuton kokeiluversio ja tutustu

- Osta netistä, www.metsavero.fi

- Vain 39,50 Euroa (sis. alv 23 %)

Onko metsäkirjanpito tekemättä?

www.metsavero.fi

metteMetsätalouden suuria haas-teita on pysäyttää metsäti-

lojen pirstoutuminen ja pitää ky-seiset metsäalueet kannattavan metsätalouden piirissä. Metsän-omistajakunnan ikääntyminen, kaupunkilaistuminen ja vauras-tuminen ovat vähentäneet kiin-nostusta metsäomaisuuden ak-tiiviseen hoitoon. Vieraannutaan omasta metsäomaisuudesta. Ko-hoavat metsänhoito- ja hallin-nointikulut koetaan pelkästään tuottoa alentavina tekijöinä. Sii-tä huolimatta metsänomistuksesta pidetään varsin usein kiinni koh-tuuttoman pitkään. Perijätkin ovat usein jo eläkkeellä saadessaan met-sän omistukseensa.

Pohjois-Pohjanmaan rannikko-alue on tilusrakenteeltaan kannat-tavaan metsätalouteen liian pirs-taloitunutta. Aikanaan on voinut olla pätevätkin syyt lohkoa tilo-ja kapeiksi, pitkiksi saroiksi. Ny-

Kokemuksia yhteismetsästäYhteismetsälain uudistus toi varteenotettavan vaihtoehdon metsänomistamiseen. Myös Oulun seudulle on perustettu yhteismetsä, joka tarjoaa kilpailukykyisen ja vaivattoman vaihtoehdon metsäomaisuuden hoitoon.

kymetsätaloutta tilanne ei pal-vele. On tultu tilanteeseen, jossa monen metsäpalstan järkevä hyö-dyntäminen on kannattamatonta.

Metsä on vakaatulonlähdeOulun alueella on kiinnostusta metsäsijoittamiseen. Metsä koe-taan vakaana ja pääomasuojattuna tulonlähteenä. Myös muut metsän arvot vaikuttavat sijoituspäätöksiä harkittaessa. Pienten tilojen, niin sanottujen puuhapalstojen, kysyn-tä ylittää tarjonnan Oulun lähialu-eilla. Omistamiseen liittyvät tun-neseikat vaikuttavat päätöksente-koon. Monet yhteisomistukselliset, perikuntien ja yhtymien metsätilat kärsivät hoidon puutteesta. Mo-nen metsätilan tuotto voitaisiin helposti tuplata oikeilla metsän-hoitotoimenpiteillä.

Oulun alueella toimivien metsä-ammattilaisten ja useiden valveu-

tuneiden metsäomistajien keskuu-dessa syntyi ajatus ryhtyä sanoista tekoihin. Pelkän neuvonnan sijas-ta tarjotaan uusi vaihtoehto nykyi-selle omistukselle. Päätettiin pe-rustaa Oulun Seudun Yhteismetsä. Tavoitteeksi asetettiin kilpailuky-kyinen ja vaivaton omistamisvaih-toehto mm. perikunnille ja yhty-mille, joilla on nyt mahdollisuus muuttaa yhteisomistus yhteismet-sän osuuksiksi. Tavoite oli myös antaa mahdollisuus liittää omat metsät yhteismetsään joko myy-mällä tai vastikkeeksi yhteismet-sän osuuksista.

Metsätalouttaharjoittava yhteisöYhteismetsä on metsäomaisuu-den hoitoon räätälöity metsätalo-utta harjoittava yhteisö. Sen toi-mintaa ohjaavat yhteismetsälaki ja ohjesääntö, joka täsmentää toi-minnan tarkoitusperiä. Ohjesään-töä voidaan muuttaa osakaskun-nan kokouksessa, mikäli tarvetta ilmenee.

Toiminnasta vastaa ammatti-laisista ja osakkaista valittu hoito-kunta. Ensimmäinen sääntömää-räinen osakaskunnan kokous on pidetty keväällä 2011. Kokoukses-sa osakaskunta päätti muun mu-assa, että ensisijaiseksi tavoitteek-si asetetaan yhteismetsän laajen-taminen. ensimmäiseltä toimin-tavuodelta ei maksettu osinkoa osakkaille. Metsäpinta-ala on han-kittu ostamalla metsätiloja ja pin-ta-ala on nyt ylittänyt sata hehtaa-ria. Metsänhoidolliset toimenpi-teet on käynnistetty välittömästi hankintojen jälkeen. Hakkuutu-lot on ohjattu pääsääntöisesti uu-sien tilojen hankintaan. Myös liit-tymisneuvotteluja yhteismetsään on viriämässä.

Yhteismetsä haluaa tiedottaa toiminnastaan avoimesti. Yhteis-metsä ei ole mikään ”kuppikunta” vaan se on halukas ottamaan jouk-koonsa kaikki metsästä ja etenkin metsätaloudesta kiinnostuneet vanhat ja uudet metsänomistajat ja metsään sijoittajat. Yhteismet-sässä osakkaat päättävät, joten ter-vetuloa vastaamaan nykyaikaisen metsäomaisuudenhoidon haastei-siin. Lisätietoa saa osakkailta ja al-lekirjoittaneilta.

Oulun Seudun Yhteismetsän hoitokunnan puolesta:

Puheenjohtaja Pekka Saikkonen

VarapuheenjohtajaAlpo Särkelä

Metsätilakaupan ammattilainen.Metsätiloilla on kysyntää, soita ja tarjoa!Markku Kouva, puh. 040 572 5914www.suomenmetsakiinteistot.com

13

Teksti: Anne-Maarit Hekkala & Anne Tolvanen, Metla

Taloudellisesti tehokkaan met-sänhoidon suosimat tasaikäiset ja tasalaatuiset yhden puulajin metsiköt ovat monimuotoisuu-deltaan heikentyneitä elinympä-ristöjä.

Suurin ero talousmetsän ja luonnonmetsän välillä on la-

hopuun määrä, sillä talousmetsis-sä lahopuuta on keskimäärin alle 5 m3/ha, kun taas luonnonmetsäs-sä määrä voi ylittää 100 m3 heh-taarilla. Luonnonmetsissä eri la-hopuulaatuja on useita ja niillä on usein oma erikoistunut lajiston-sa. Monimuotoisin lajisto esiin-tyy suurilla ja pitkälle lahonneil-la maapuilla, joita on hyvin har-voin tarjolla talousmetsissä. Sen sijaan hakkuutähteillä kykenee py-syttelemään hengissä vain muuta-ma uhanalainen laji.

Suomen metsissä elävistä eliöla-jeista yli viidesosa vaatii lahopuu-ta jossain vaiheessa elinkiertoaan. Lahopuueliöillä on tärkeä merkitys ravinteiden palauttamisessa takai-sin maaperään. Lahopuusta ovat riippuvaisia monet kolopesijät se-kä erilaiset käävät ja muut lahot-tajasienet. Lukumäärältään run-sain ryhmä ovat lahopuulla elävät

Kuollutkin puu on tärkeäähyönteiset, joista pelkästään kova-kuoriaisia on noin 800 lajia. Kova-kuoriaiset ovat usein erikoistunei-ta erilaisiin mikrohabitaatteihin, kuten lahoasteeltaan ja -tyypiltään erilaisiin puunrunkoihin, tiettyi-hin kääpälajeihin tai vanhoihin onttoihin puihin. Noin 40 hyön-teislajia on erikoistunut elämään palaneella puulla tai paloalueilla. Nämä lajit ovat yleensä hämmäs-tyttävän hyviä leviämään, mutta vaativat kuitenkin lähdealueita se-kä palojatkumoalueita, jotta pys-tyvät lisääntymään ja säilymään alueella. Koska palontorjuntajär-jestelmämme on hyvin tehokas ja mahdollisen metsäpalon jäljet korjataan nopeasti, palonjälkeiset runsaslahopuustoiset sukkessio-metsät ovat lähes hävinneet Suo-men luonnosta. Vuosittain palavan metsän pinta-ala on pudonnut jo-pa alle prosenttiin 1800-luvun lo-pun tasosta. Samalla paloriippu-vainen lajisto on uhanalaistunut. Kaikkiaan Suomen uhanalaisista lajeista lähes tuhat elää ensisijai-sesti metsisssä.

Ennallistamisella lisäämonimuotoisuutta metsiinTalousmetsien hoidossa vallitse-vien tuotannollisten tavoitteiden vastapainoksi suojelualueilla voi-daan tehdä luonnon monimuo-

toisuuden kannalta elvyttäviä toi-menpiteitä, eli ennallistaa niitä. Suojelualuiden sisällä on usein luonnonmetsän kriteereitä täyt-tämättömiä metsäkuvioita, joiden luonnontilaa voidaan parantaa en-nallistamisen keinoin. Yleensä tä-mä tarkoittaa lahopuun lisäämis-tä joko kaatamalla puuta maahan hakkuukoneen avulla tai metsu-rin voimin tai kaulaamalla eläviä puita, jolloin niiden ravinteiden

ja veden kierto estyy ja puut hi-taasti kuolevat. Usein ennallista-mista tehdään myös polttamalla metsää pystyyn. Tulen avulla tehty ennallistaminen on tehokasta, sil-lä se tuottaa kuollutta ja kuolevaa puuta sekä mahdollistaa taimet-tumisen ja lehtipuun lisääntymi-sen alueella. Metsäluonnon moni-muotoisuutta edesauttaa, että yl-läpidetään ja lisätään eri-ikäisiä, -kokoisia ja -laatuista lahopuuta

Elimyssalo 5 vuotta polton jälkeen. Koivu- ja haapavesakko alkaa mustikan ohella lisääntyä.

sekä monimuotoista elävää puu-ta sisältäviä metsiköitä.

Uhanalaiset kovakuoriaisethyötyvät ennallistamisestaMetsäntutkimuslaitoksen Muhok-sen toimipisteessä tutkitaan met-sien ennallistamisen vaikutuksia lajistoon ja puustorakenteeseen sekä eri ennallistamismenetelmi-en kustannustehokkuutta. Metsä-hallituksen suorittamilla ennallis-tamispoltoilla Suomussalmella ja Kuhmossa on saatu hyviä tuloksia kovakuoriaislajiston monimuotoi-suuden kannalta. Lahopuusta riip-puvaisten lajien määrä on kasva-nut poltetuilla alueilla ja erityises-ti uhanalaisen kovakuoriaislajiston laji- ja yksilömäärät ovat lisäänty-neet. Pelkästään Kuhmon poltto-kohteilla havaittiin 7 uhanalaista ja

Pahamaailman poltto 2006.

Puukauppa 149 x 170.FH11 Thu Nov 03 16:01:02 2011 Page 1

���������������������

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������

9 silmälläpidettävää kovakuoriais-lajia polton jälkeen. Kokonaisyksi-lömäärä kolminkertaistui poltto-vuonna polttoa edeltävään tilan-teeseen verrattuna, ja seuraavana kesänä yksilömäärä oli jo kuusin-kertainen alkuperäiseen tilantee-seen nähden. Myös lajien määrä on jatkanut kasvuaan. Alustavien tu-losten mukaan lajikoostumus polt-tovuonna nuoressa noin 50-vuo-tiaassa poltetussa metsässä on hy-

vin samankaltainen kuin samaan aikaan poltetussa yli 100-vuotiaas-sa metsässä.

Ennallistamiskohteilla on ha-vaittu yksi tieteelle kuvaamaton kovakuoriaislaji sekä useita laje-ja, joilla on vain muutama löytö-paikka koko Suomessa. Hankkeen tulokset ovat olleet mukana, kun uusinta uhanalaisuusarviota teh-tiin vuonna 2010. Ennallistamisen ja säästöpuiden, erityisesti säästö-haapojen jättämisen ansiosta osa lajeista on voitu arvioida elinvoi-maisiksi tai niiden uhanalaisuus-luokkaa on voitu laskea sopivien elinympäristöjen lisäännyttyä.

14

Koonneet: Sinikka Jortikka ja Juha Kaitera

Herkkyysluokitusmenetelmä paljastaamaisemallisesti arimmat alueet talousmetsissäMetlassa on kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan tuottaa visuaa-

lisen metsämaiseman herkkyyttä kuvaava luokitus suuralueille – jopa

koko maahan. Maisemallisesti herkimpiä ovat kohteet, joiden voima-

kas muuttaminen aiheuttaa laajaa vastustusta ja negatiivisia tunteita.

Herkkyysluokitusmenetelmän tavoitteena on tunnistaa tällaiset alueet

etukäteen ja näin auttaa kohdentamaan maisemanhoidon resursseja

kustannustehokkaasti sekä estää konfliktien syntymistä. Aiheesta lisää:

www.metla.fi/uutiskirje/hyv/2011-03/uutinen-2.html.

Kyselytutkimus: luonnon monimuotoisuudenturvaaminen tärkeämpää kuin palvelutOulangan kansallispuistossa retkeilevät ovat valmiita tinkimään puis-

ton palveluista, jos luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyt-

tää sitä. Tulos pohjautuu kyselytutkimukseen, johon vastasi vajaa 500

kansallispuiston kävijää. Kansallispuistoa tulee kehittää luonnon eh-

doilla, ja tarpeen vaatiessa palveluista ja suurista kävijämääristä voi-

daan tinkiä. Aiheesta lisää: www.metla.fi/uutiskirje/hyv/2011-02/uu-

tinen-1.html.

Miten riista voidaan huomioida talousmetsissä?Kanalintukannat ovat RKTL:n pitkäaikaisten seurantojen mukaan las-

keneet 1960-luvulta lähtien aina viime vuosiin asti. Yhtenä syynä kan-

tojen laskuun on pidetty metsien käsittelyistä johtuvia elinympäristö-

jen muutoksia. Kanalinnuista metso, teeri, pyy ja riekko elävät niin sa-

notuissa talousmetsissä. Metsien käsittelyllä on siten vaikutusta siihen,

millaisia elinympäristöt ovat ja millaisiksi ne kehittyvät. Yksittäisten

metsien käsittelyssä kanalintujen elinympäristövaatimukset on suh-

teellisen helppo ottaa huomioon. Aiheesta lisää: www.metla.fi/uutis-

kirje/hyv/2011-03/uutinen-3.html.

Kuusen käpyruosteiden torjunta on vaikeaa niiden monimutkaisten elinkiertojen vuoksiMetlan ja Oulun yliopiston vuosina 2006–2008 tehdyissä tutkimuksis-

sa kuusen kävyistä löydettiin merkittävinä tuholaisina kuusentuomi-

ja talvikkiruosteita, ja uutena mutta merkitykseltään vähäisenä kuu-

sensuopursuruostetta. Kuusentalvikkiruoste levisi alkukesästä kuusen

kukintoihin, ja leviäminen oli voimakkaasti riippuvainen kukinnan ai-

kaisesta ympäristön kosteudesta. Sen sijaan kuusentuomiruoste levi-

si vasta vuoden vanhoista tartunnan saaneista kävyistä. Sienen aiheut-

tamia tuhoja voidaan torjua tuomien poiston lisäksi luultavasti myös

poistamalla kuusensta sienen saastuttamia vanhoja käpyjä. Aiheesta li-

sää: www.metla.fi/taimiuutiset/2009/taimiuutiset-2009.html ja www.

metla.fi/uutiskirje/taimitarha/2010-03/index.html

Eteläeurooppalainen surmakkasieni poikkeaasuuresti Suomessa esiintyvistä surmakkatyypeistäMetlan ja Valladolidin yliopiston (Espanja) yhteistutkimuksissa selvi-

tettiin eurooppalaisen surmakkasienen geneettistä vaihtelua. Surmakka

aiheuttaa versosurmaa männyillä ja kuusella Pohjois-Fennoskandiasta

Etelä-Eurooppaan saakka. Sienen A-tyyppi aiheuttaa tuhoa kaikenko-

koisissa männyissä koko Suomessa. Sienen B-tyyppi iskee taimikoihin

ja kookkaampien mäntyjen alaoksiin lähinnä Pohjois-Suomessa. Tutki-

muksissa havaittiin, että espanjalaiset surmakkakannat erosivat selvästi

muista eurooppalaisista kannoista. Eteläeurooppalaisen surmakan voi-

makkaasta eriytymisestä huolimatta sieni on luultavasti saanut alkun-

sa surmakan A-tyypistä. Alpiiniset surmakkakannat olivat läheistä su-

kua pohjoissuomalaisille B-tyypille. Surmakkapopulaatiot ovat eriyty-

neet voimakkaasti toisistaan aikojen kuluessa.

Metsää tutkitaan monella rintamalla

Kuvassa tyytyväinen metsänomistaja.Stora Enso Metsän palvelut tuovat varmuutta ja huolettomuutta metsänomistajuuteen. Ja kun on aika tulouttaa metsän tuottoja, Stora Enson kanssa teet elämäsi vaivattomimman puukaupan. Tutustu Stora Enson kanta-asiakasetuihin osoitteessa www.storaensometsa.fi. Asiantuntevat puunostajamme vastaavat kyselyihisi numerossa 020 46 1478.

www.storaensometsa.fiwww.facebook.com/StoraEnsoMetsa

Monipuoliset opinnot sisältävät tietoja ja taitoja koneiden käy-töstä ja kunnossapidosta, ympäristön hoidosta, metsien käsittelystä ja puun tuottamisesta sekä laadun hallinnasta. Opintoihin sisältyy paljon työssäoppimista. Tällä alalla pääset tekemään itsenäistä ja haastavaa työtä.

Lisätietoja puh. 040 8085523, www.kpedu.fi/kannus

Hakeminen 28.2.-18.3. www.haenyt.fi

Opiskele Kannuksessa metsäkoneenkuljettajaksi!

Ollikkalankatu 369100 Kannus

edellytykset ja tutkitaan syntyvän tuhkan laatua sekä tuhkan metsä-lannoitekäyttöön tarvittavat tuot-teistamismenetelmät. Tavoitteena on myös helpottaa tuhkaa hyöty-käyttävän yritystoiminnan synty-

mistä alueelle. Hankkeen pää-rahoittaja on Euroopan unio-nin aluekehitysrahasto.

Uusimmat tulokset:www.metla.fi/hanke/7464/

Kehitteillä toimintamallimatkailualueidensuunnitteluunMetlassa on käynnistynyt Euroo-pan aluekehitysrahaston rahoit-tama Sosioekologisia työkaluja Vaara-Kainuun matkailualueiden suunnitteluun (VAAKA) -hanke. Hankkeessa kehitetään uusi paik-katietoon perustuva maankäytön sosiaalista hyväksyttävyyttä, eko-logista kestävyyttä ja matkailun vetovoimaisuutta lisäävä tomin-tamalli. Sen avulla voidaan pai-kantaa ne kohteet ja vaikutus-alueet, joissa mahdollisesti kil-pailevat maankäyttömuodot si-jaitsevat.

Tuhkan rakeistusPohjois-Pohjanmaalla-tutkimus käynnistynytMetla tutkii yhdessä Oulun yli-opiston kanssa tuhkan rakeistus-ta Pohjois-Pohjanmaalla. Hank-keessa selvitetään alueellisen tuh-kan rakeistuslaitoksen toiminta-

Uusia tutkimuksia:

15

Suunnista metsänhoitoyhdistykseenSuunnittele puukauppa

Käänny metsänhoitoyhdistyksen puoleen, kun suunnittelet puukauppaa. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. Metsänhoitoyhdistys palvelee kaikissa metsän käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä.

Puunkorjuu

Tarjoukset puunostajilta

Ennakkoraivaus

Säästökohde

Korjuunvalvonta

EnnakkoraivausEnnakkoraivausEnnakkoraivausEnnakkoraivausEnnakkoraivausEnnakkoraivaus

metsänhoitoyhdistysMETSÄNOMISTAJAN ASIALLA

”Metsässä on magiaa!” Minna Kauppi

Teksti ja kuva: Risto Mulari

Suomessa metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuo-dessa. Hakkuut ovat viime vuosi-na olleet 55-65 miljoonan kuu-tiometrin tasolla. Metsäikkuna –lehti kysyi Business Oulu elin-keinoliikelaitosta luotsaavalta Juha Ala-Mursulalta, miten saa-da suomalaiselle puulle lisäkäyt-töä.

Metsäteollisuuden uudistu-minen Suomessa huolettaa

Ala-Mursulaa. Paljon hyvää on saatu metsäteollisuudessa mene-mällä lähemmäs asiakkaita ja ra-kentamalla tuotantolaitoksia lä-helle uusia raaka-ainelähteitä ja markkina-alueita. Sitä kautta on varmistettu toimeentulo.

Ala-Mursula näkee suomalais-ten metsäyhtiöiden saavuttaneen hyvän asteen kansainvälistymises-sä. Samaan aikaan Suomen tuo-tantolaitokset käytännössä happa-nevat käsiin eikä uutta tuoteinno-vaatiota ole näköpiirissä.

– Mitään isoa korvaavaa ei ole tulossa. Jos nyt ei olla aktiivises-ti kehittämässä uutta, poltamme 15 vuoden kuluttua puumme, el-lei puun ja metsäteollisuuden ja-lostusarvoa nosteta, ennustaa Ala-Mursula.

– Kolmen suuren Suomessa toi-mivan metsäteollisuusyrityksen yhteenlaskettu tuotekehityspa-nostus oli vuonna 2010 noin 135 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa puolta prosenttia liikevaihdosta. Sillä rahalla ei uudisteta mitään, tietää Ala-Mursula.

Tähän mennessä metsäteolli-suus on tuonut esille mahdollisia uusia tuotteita, jotka perustuvat muun muassa nanoselluloosaan,

älytarrateknologiaan, kartonki- ja pakkausteollisuuden sovelluksiin, komposiittituotteisiin ja taivutel-tavaan vaneriin. Niissä ei kuiten-kaan ole Ala-Mursulan mielestä ratkaisemaan todellista ongelmaa. Näillä edellä luetelluilla tuotein-novaatioilla on lähinnä tuoteva-riantin arvo.

Kehittämisen into ja halu on saatava viriämään. On lähdettä-vä hakemaan uusia innovaatioita.

Muun muassa puurakentaminen ja huonekaluteollisuus ovat alueita, joihin kannattaisi panostaa enem-män, ehdottaa Ala-Mursula.

– Meillä on hyviä muotoilijoita ja loistavaa raaka-ainetta. Miksi ei kannattaisi lähteä systemaattises-ti satsaamaan näille aloille. Puu on kestävä, muunneltava ja kierrätet-tävä materiaali.

Oulu mukanakehitystyössäBusiness Oulun tehtävänä on vas-tata uuden Oulun elinkeinojen ke-hittämisestä. Meillä on peruspal-velut, joita tarvitaan yritysten pe-rustamiseen ja alkuvaiheen neu-vontaan. Myös toimintaympäris-tön kehittäminen on tärkeää eli olemme aktiivisia elinkeinoelä-män uudistamisessa. Kolmantena isona kokonaisuutena Ala-Mursu-la näkee kaupungin markkinoin-nin elinkeinojen näkökulmasta.

– Vastaamme matkailuaktivitee-teista ja investointien houkuttelus-ta Oulun seudulle.

Oulun strategia on hyvin selvä ja yksinkertainen. Haluamme saada lisää uusia työpaikkoja ja haluam-me saada alueelle uusia investoin-teja. Oulun alueen yritykset vau-rastuvat ja kasvavat, siinä lopul-linen tavoitteemme. Yrittäjyyden lisääminen ja yrittämisen arvos-tuksen nostaminen kuuluu tähän

työsarkaan oleellisesti.Mitkä ovat sitten Oulun par-

haimmat vetovoimatekijät yri-tysten kannalta? Oulu on erikoi-nen kaupunki siinä mielessä, et-tä sijaitsemme näin pohjoisessa ja meillä on silti hyvin laaja elinkei-noelämä, jatkaa Ala-Mursula. Ou-lun seudulle on sijoittunut muu-tamia elinkeinoaloja, joissa olem-me kiistatta maailman parhaita. Yksi on langaton tietoliikenne ja tällä alalla meillä on Oulussa laa-ja yritysekosysteemi, mikä tarkoit-taa sitä, että täällä on paikalla kaik-ki osapuolet, jotka tarvitaan uu-sien tuotteiden kehittämiseen ja tuotantoon.

Osaaminen, osaaminen,osaaminenLähestulkoon kaikki yritykset, jot-ka tänne tulevat, perustavat toi-mintaansa Oulun yliopiston tai ammattikorkeakoulun osaami-seen. Alueemme osaajien määrä on aika yleinen syy tulla tänne.

Ala-Mursulan mielestä Oulu on houkutteleva ympäristö, onhan täällä yli 200 kansainvälistä yritys-tä ja ne työllistävät paljon ihmi-siä tällä alueella. Aika moni näistä yrityksistä on kasvuyrityksiä. Oulu on myös siinä mielessä erikoinen, että uuden Oulun väestön keski-ikä on alle 35 vuotta. Oulussa asuu noin 30000 opiskelijaa.

– Se on hienoa, että markki-noille tulee koko ajan enemmän työvoimaa kuin vastaavassa ajas-sa jää eläkkeelle. Se on voimava-ra. Toisaalta nuorisotyöttömyys on meidän suurin ongelmamme ja yritämme löytää siihen ratkai-suja. Kolikolla on siis toinen puoli. Uusi ydinvoimalahanke ja kaivos-teollisuuden viriämien ovat tuo-massa Oulun seudulle uutta yri-tystoimintaa.

Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula

Uusien tuotteiden kehitykseen ja markkinointiin tarvitaan lisää voimaa

Juha Ala-Mursula peräänkuuluttaa suomalaisten metsätuotteiden sys-temaattista markkinointia, uusien tuotteiden kehitystä ja jalostusas-teen nostoa.

Maatalon pojasta business -johtajaksiJuha Ala-Mursula

Maatalon poika Alavudelta.• Tottunut metsätöihin pienestä pojasta lähtien jo 11-vuotiaana veti pylväspuita traktorilla tien varteen • ja 12-vuotiaana aloitti moottorisahan käytön.Harrastaa suunnistusta, metsästystä ja metsänhoitoa, tuttuja metsänhoitotoimenpiteitä viime vuo-• silta ovat muun muassa kunnostusojitus, lannoitus, harvennushakkuut, uudistushakkuut, istutus. Li-haskunnon ylläpitäjänä metsätyöt (esim. taimikonhoito) ovat parasta mahdollista liikuntaa.Luottaa pienten yritysten rooliin uusien innovaatioiden kehittäjänä, näkee esimerkiksi yksityisten sa-• hojen merkityksen metsänomistajan kannalta tärkeänä ja näiden sahojen tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen pitäisi satsata. Vuorovaikutus kansainvälisten asiakkaiden kanssa on tärkeää, uudet innovaatiot syntyvät näissä • keskusteluissa, asiakkaiden tarpeiden kartoitus on tärkeää.Valtion tulisi kannustaa systemaattista tekemistä asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa• Venäjän WTO –jäsenyys on hyvä asia Ala-Mursulan mielestä.• Suomalaisten puutuotteiden markkinointiin panostettava, markkinointi ei saa olla vain tehtaanjohta-• jan sivutoimi, pakkopulla, joka on tehtävä.Ala-Mursulalla takana pitkä työura Nokian ja Nokia Siemens Networksin palveluksessa ennen nykyis-• tä tehtäväänsä Business Oulun johtajana.

16

Teksti: Pekka Saikkonen, aluejoh-taja, Metsänomistajien Liitto Poh-jois-SuomiKuvat: Krista Kimmo

Lopullinen auditointiraportti ei ole vielä valmis, mutta muuta-

mia huomioita on kirjattu jo täs-sä vaiheessa. Esiin tuli muutamia myönteisiä asioita, mutta myös va-kavia puutteita kirjattiin.

Keväisen kilpailutuksen perus-teella Lapissa ja Pohjois-Pohjan-maalla auditoiva yritys vaihtui Inspectasta DNV:hen. Kainuussa tarkastukset on aina tehnyt DNV.

Lapset ja nuorethuomioituAikaisempien vuosien tapaan kii-

Metsien sertifiointiatarkastettiin uusin ohjein

tosta saatiin lasten ja nuorten met-säosaamisen lisäämisestä. Erikois-maininnan sai Kiimingin met-sänhoitoyhdistys, joka on pitkään tukset vetänyt alueellaan kummi-luokkaa. Yhdistys on myös nuor-ten kanssa yhdessä viritellyt eri-laisia virikkeitä mm. Peikkopo-lun. Myös kaikkien toimijoiden yhteistyö koko Pohjois-Pohjan-maalla nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi sai kiitosta.

Uusi lasten ja nuorten metsosaa-miseen tähtäävä ohjelma on työn alla 4 H-piirin toimesta.

Luontokohteet säilyneetArvokkaiden elinympäristöjen säi-lyttämisessä on tällä kierroksella onnistuttu. Muutamia läheltä piti

tapauksia on sattunut, mutta kri-teeri 10 näyttää jäävän ilman poik-keamaa.

Toinen kysymys onkin sitten muinaismuistojen säilyminen. Todennäköisesti poikkeama tulee tähän kriteeriin. Näyttää olevan vaikea tunnistaa vanhoja pyynti-kuoppia, keitinpaikkoja ja kivikau-tisia asuinpaikkoja. Näiden kanssa ollaan vaikeuksissa nimenomaan maanmuokkauksia tehtäessä.

Sertifiointi kieltääuudisojituksetSertifiointi kieltää selkeästi uusi-en metsäojien kaivamisen. Met-sälaki kyllä sallii ojitukset silloin kun kohde ei ole metsälain tar-koittama erityisen tärkeä elinym-päristö, mutta sertikriteeri on täs-sä asiassa ehdoton.

Pohjois-Pohjanmaalla on ha-vaittu muutamia omatoimisia oji-tuksia, jotka ovat sertin vastaisia. Osa ojituksista näyttää sattuneen vielä suojelualueelle. Näissä tapa-uksissa sertifiointitoimikunta jou-tuu koviin toimenpiteisiin kyseisiä ojittajia kohtaan.

Työnantajavelvoitteitaon laiminlyötyTilaajavastuulaki ja sertikriteeri 23 kulkevat käsikädessä. Laki määrit-tää tilaajan selvitysvelvollisuudes-ta ja vastuusta ulkopuolista työ-voimaa käytettäessä. Urakanan-tajan on tarkistettava vuosittain alihankkijoiden kuulumisen en-nakonpidätysrekisteriin, sekä ali-hankkijan hoitaneen vero- ja elä-kemaksuvelvollisuutensa.

Kaikki työ- ja urakointisopi-mukset on myös tehtävä kirjalli-sesti.

Metsän edessä joutuu joskus nöyrtymään. Siksi se kannattaa vakuuttaa.

Metsä on luontoa, ja luonto on arvaamaton. Onneksi metsävakuutuksemme ovat helposti räätälöitäviä ja vankan asiantuntemuksemme ansiosta alansa parhaita.

Tule, niin käydään yhdessä läpi metsäsi vakuuttaminen! Varaa sopiva aika numerosta 010 2535 014! 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595 e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %)

metsa.fi

Kuvassa Evi-570-L -kuormain BC60/8 sähköohjaus,Evi-energiakoura ja 1-runkoinen metsätelivaunu.

Kuormaimet: 465-L, 470-L, 565-L, 570-L, 575-L, 580-L, 670-L.Energiakourat. Metsätelivaunut: 1-palkkirunkoiset: 8 T ja 10 T.

2-palkkirunkoiset: 9,5 T, 11 T ja 12 T, myös vetävät.

Valmistus/myynti: EVIMET-GROUP OY EvijärviPuh. 020 7739 680, www.evimet.com

EVI-METSÄKONEET

Tämän syksyiset metsäsertifiointiin liittyvät tarkastukset on tehty koko Pohjois-Suomen alueella. Arviointi tehtiin ensimmäistä kertaa uusilla kriteereillä, jotka tulivat käyttöön tämän vuoden alussa. Puun korjuussa

syntyy liikaa vaurioitaPohjois-Pohjanmaalla korjuuva-urioiden syntymisestä näyttää tu-levan todellinen ongelma.

Edellisellä kierroksella saimme jo poikkeaman korjuuvaurioista. Korjuuvaurioihin lasketaan sekä runkovauriot, että urapainumat. Etenkin energiapuun korjuussa vaurioiden osuus on huolestutta-va. Ainoa valon pilkku tässä on se,

että vauriot vähenivät edelliseen tarkasteluun verrattuna.

Loppuraporttia odotellessa on kaikkien toimijoiden syyttä miet-tiä korjaavia toimenpiteitä uusien poikkeamien estämiseksi.

Kaiken kaikkiaan DNV:n tarkas-tuksesta jäi miellyttävä ja asian-tunteva maku. Uusien standardi-en ja kriteereiden sisäänajo tapah-tui nyt ja seuraavaan kierrokseen ollaan valmiimpia.

Tommi Mäkinen (vas) kuuntelee, kun Sakari Ilomäki (oik) haastattaa uutta työmaata juuri aloittavaa koneyrittäjä Joni Saariniemeä. Audi-toitu, hyvin tehty harvennushakkuu oli Saariniemen työnjälkeä. Kone-yrittäjällä on myös paperit ja kone kunnossa.