tässä lehdessä mm: särkänlinnassa herkutellaan …...k u u m a p e r u n a 2 / 0 6 3...
TRANSCRIPT
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 1
Tässä lehdessä mm:
Särkänlinnassa herkutellaan perunalla . 3
Vieraskynä: Michael Hornborg, MTK ..... 5
Arvoa Perunalle -teemasivut .............. 7-9
Perunan jalostuksessa on itua .............10
Siemenperunaa palstaviljelijöille .......... 11
Ranskassa luodaan perunabrandeja ....12
Maan vesitalous -teemasivut .......... 14-15
Uudet lajikkeet esillä Dagsmarkissa .....17
Seittihankkeen johtopäätöksiä .............18
Pottumiesten tietotoimisto .................. 20
Svensk Resume ..................................21
Potut Pottuina .................................... 23
Tässä lehdessä mm:
Särkänlinnassa herkutellaan perunalla . 3
Vieraskynä: Michael Hornborg, MTK ..... 5
Arvoa Perunalle -teemasivut .............. 7-9
Perunan jalostuksessa on itua .............10
Siemenperunaa palstaviljelijöille .......... 11
Ranskassa luodaan perunabrandeja ....12
Maan vesitalous -teemasivut .......... 14-15
Uudet lajikkeet esillä Dagsmarkissa .....17
Seittihankkeen johtopäätöksiä .............18
Pottumiesten tietotoimisto .................. 20
Svensk Resume ..................................21
Potut Pottuina .................................... 23
K u u m a P e r u n a 2 / 0 62
P Ä Ä K I R J O I T U S
Hyviä Uutisia
Perunan ystävien lehti
ja Kantaperuna-ryhmän asiakaslehti
2/2006
Yhteystiedot:
Leppiojantie 11, 91800 Tyrnävä
www.kantaperuna.com
Toimitus:
Päätoimittaja Jussi Karjula
Toimittaja Vilho Kinnunen
Tilaukset ja ilmoitusvaraukset:
Pohjoisen Kantaperuna Oy
Puh. 0207 614 800
Taitto: Mainostoimisto Närhi Oy
Paino: Kajaanin Kirjapaino Oy
Painos: 3.200 kpl
Kuuma Peruna 3/06 ilmestyy viikolla 49
ISSN 1795-0619
Perunan ympärillä tapahtuu. Kesällä julkais-
tiin Hartwallin teettämä tutkimus, jonka mu-
kaan uudet perunat ovat suomalaisten mie-
lestä kesäruoka ylitse muiden. Lähes kaksi
kolmesta suomalaisesta pitää uusia peru-
noita ruokalajina, joka kuuluu kiinteimmin
Suomen kesään. Uudet perunat lyövät suo-
siossa selvästi makkaran, kalan ja pihvit.
Palace Kämp Ravintoloihin kuuluva Särkän-
linna nosti keskikesän perunaviikoillaan
uudet perunat yleisön odotusten mukaiseen
asemaan. Kerromme ravintolapäällikkö Juk-
ka-Pekka Revon ajatuksia viereisellä sivul-
la.
Suomessa perunan arvon puolesta tekee
töitä laaja ammattilaisten joukko. Terveelli-
sen lähiruuan puolestapuhujia tarvitaankin,
jotta perunan arvo säilyy myös nuorten sil-
missä. Tärkein C-vitamiinilähteemme ansait-
see keskeisen paikan jokaisen ruokailijan
lautasella. Arvoa perunalle –teemasivuilla
esittelemme neljä tarinaa perunan profiilin
korottamisesta. Markkinoilla erottuminen
vaatii näkemystä ja tekemistä.
Niukkuutta siemenestä
Kesä oli jälleen haasteellinen. Yleisesti voi-
taneen puhua eurooppalaisesta perunapu-
lasta. Tästä seuraa kysynnän ohjautumista
myös Suomeen. Markkinat Euroopassa ovat
tarjolla rohkeimmille.
Siemenperuna-alueellakin elettiin veden
osalta niukkoja aikoja. Kastelulaitteet oli-
vat kovassa käytössä. Ei vaadi suuria en-
nustajan lahjoja, jos arvioi, että siemenpe-
runastakin on ensi keväänä pulaa. Nopeim-
mat saavat kysytyimmät lajikkeet.
Kantaperuna tulee piirun verran lähemmäksi
kuluttajaa. Uudet sertifioidun siemenperu-
"Lähes kaksi kolmesta
suomalaisesta pitää
uusia perunoita
ruokalajina, joka kuuluu
kiinteimmin Suomen
kesään."
nan pienpakkaukset löytyvät ensi keväänä
hyvin varustelluista puutarhaliikkeistä. Mu-
kana on yllätyksiä, joita ei Suomessa ole
aikaisemmin ollut tarjolla. Uskon, että uusi
konsepti lisää lajike- ja perunatietoutta ku-
luttajien silmissä.
Kuuma Peruna -kiertue lähestyy
Kuuma Peruna kiertää tuttuun tyyliin loka-
kuun puolivälin jälkeen. Mukana kiertueel-
la on toistakymmentä yritystä ja organisaa-
tiota. Uudistettu kiertue tarjoaa runsaasti
2 K u u m a P e r u n a 2 / 0 6
informaatiota kaikille perunasta kiinnostu-
neille. Nähdään perunapaikkakunnilla!
Kuuma Peruna on lehti joka käsittelee ni-
mensä mukaisesti toimialan kuumia peru-
noita. Ennen kaikkea haluamme kuitenkin
välittää hyviä uutisia perunasta ja ihmisis-
tä, jotka uskovat perunaan ja sen tulevai-
suuteen. Iloisin ilmein!
Jussi Karjula
PS. Kantaperunan uudistetuilla
web-sivuilla on entistä enemmän asiaa.
Tsekkaa: www.kantaperuna.com
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 3
Särkänlinnassa
herkutellaan perunalla
Särkän saari Helsingin edustalla herää eloonvapun tienoilla. Saaren 250 vuotta vanhas-sa linnakkeessa riittää kuhinaa, kun PalaceKämp Ravintolat avaavat kesäravintola Sär-känlinnan. Särkänlinnassa perunat ovat ar-voruokaa. Viime kesänä keittiöpäällikkö Juk-ka-Pekka Repo toteutti tiiminsä kanssa on-nistuneet perunaviikot.
- Halusimme nostaa kotimaisen perunan sil-le kuuluvaan arvoon. Olen yllättynyt siitäsuosiosta, minkä perunamenumme sai ai-kaan yleisössä ja kuinka media kiinnostuitästä teemasta, keittiöpäällikköä Repo ker-too.- Uutta perunaa pitää olla avauspäivästä läh-tien tarjolla. Sen pitää olla ehdottomastisuomalaista. Maksamme kasvihuoneessatuotetusta perunasta toukokuun alkupäivinä25-30 euroa kilolta, mutta uusi peruna onkevään herkku, jota pitää olla pöydässä,Repo painottaa.
Lajikkeiden erot tiedossaJukka-Pekka Repo kertoo, että Särkänlinnankesäravintolassa perunalajikkeet ovat aluk-si Timoa ja myöhemmin Siikliä. TalviaikaanPalace Kämp Ravintoloissa päälajike onmonikäyttöinen Asterix. Lisäksi käytetäänmm. Nicolaa, Rosamundaa ja Puikulaa.- Peruna ja sen laatu ovat tärkeitä meille.Vaadimme toimittajaltamme Heinon tukultahuippulaatua. Joskus perunat on jouduttupalauttamaan, mutta se on usein ainoa kei-
Jaakko Rahko (vas.), Sadokkaan Pietarin toimiston päällikkö Evgueni Andreev jaPekka Honkala tutkivat toimittamaansa suomalaista ruokaperunaa pietarilaisessamarketissa.
no saada aidosti laatua paremmaksi. Toivon,että myös muut ravintolat ja ammattikeittiötvaativat korkeaa laatua. Se on kaikkien etu,Repo toteaa.
Suosikkiannoksessa peruna ytimessäRavintola Särkänlinnan suosikkiannos onlämminsavustettu tuore lohi, keitetyt perunatja kermassa muhennetut kanttarellit. Suus-sa sulava herkku maistuu linnan vieraille,jotka usein ovat yritysten asiakas- ja vieras-ryhmiä. Tuore peruna on Särkänlinnan isän-nälle kunnia-asia. Saareen tuodaan tuoreetperunat päivittäin ja niiden keittäminen teh-dään huolella. Uudet perunat keitetään tun-
Särkänlinnassa perunat ovat arvoruo-kaa.
nin välein, jotta asiakkaille on aina tarjollamaukkaat perunat.
Saaren miljöö on vaikuttava ja vanha linnapuitteineen jää vierailijan mieleen. Matkasaareen taittuu viidessä minuutissa yhteys-aluksella Kaivopuiston rannasta. Vesimatkallaunohtuu kaupungin kiire ja melu.
Särkänlinnan ravintolasalin lattia on kallellaankeittiöön päin; aikanaan tykinkuulat vieritet-tiin salin lattiaa pitkin alas tykeille. Nyt sa-lista voi ihailla hienoa näkymää joko Kaivo-puiston ja kesäisen Helsingin suuntaan taiavomerelle päin.
Ravintolapäällikkö Jukka-Pekka Repo toivottaa vieraat tervetulleiksi Särkänlinnaan.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 64
Taas on se aika vuodesta, jolloin lannoitelaskusta on mahdollista
leikata pois varsin koppava siivu. Kun nimittäin tilaat perunalannoitteet
15.10. mennessä, saat ne 12% edullisemmin kuin ensi keväänä.
Myös juurikaslannoitteet 12%:n hintaportaalla.
Juurikas-sarjan lannoitteet sekä Puutarhan Y 1 ja Puutarhan Y 2
kuuluvat saman, 12%:n hintaporrastuksen piiriin. Tilaa myös nämä
tuotteet 15.10. mennessä!
15.10. asti
Nopeantilaajan etu
12%
Koppakaupalla prosentteja!
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 5
Haasteista huolimatta
katse tulevaisuuteen
“Ruokaperunan hyvä laatu on huomattumyös naapurimaissamme, joihin perunaa
viedään merkittäviä määriä omansatotilanteemme salliessa”
Peruna on säilyttänyt asemansa suomalaisten ruokapöydässä. Ruo-kaperunan kulutus on pysynyt viimeisten parinkymmenen vuodenajan samalla 60 kilon tasolla henkilöä kohden. Kuluttajat haluavatostaa edelleen nimenomaan kotimaista ruokaperunaa.
Ruokaperunan hyvä laatu on huomattu myös naapurimaissamme,joihin perunaa viedään merkittäviä määriä oman satotilanteemmesalliessa. Hartwallin teettämän kyselyn mukaan varhaisperunat ovat
suomalaisten mielestä paras kesäruoka. Lähes kaksi kolmesta suo-malaisesta pitää varhaisperunoita ruokalajina, joka kuuluu läheisim-min Suomen kesään. Lisäksi perunatärkkelys on edelleen halutturaaka-aine suomalaiselintarvikkeissa ja paperiteollisuudessa.
Uhkia on kuitenkin taivaanrannassa. Koko perunantuotannon kan-nattavuutta nakertavat vuosi vuodelta nousevat kustannukset. Ener-gian hinta on noussut rajusti ja se heijastuu pidemmällä aikavälilläkaikkiin kustannuksiin. Viljelykustannusten nousun merkitys on eri-tyisen suuri intensiivisesti tuotetulla perunalla. Kiinteät kulut rasit-tavat sekä viljelyssä että teollisuudessa.
Tuilla on leveysasteillamme merkittävä rooli takaamassa viljelynkannattavuutta. Viljelyn jatkon kannalta huolestuttavaa on suunta-us kohti tuotannosta irrotettuja tukia. Viimeisin esimerkki tästä onympäristötuen lisäosan poistuminen ja maa- ja metsätalousministe-riön aikomus korvata se uuden ympäristötukiohjelman lisätoimen-piteillä. Tukien jatkuvat muutokset aiheuttavat epävarmuutta ja vaa-rantavat näin tuotannon jatkumisen.
Ruoka- ja tärkkelysperunateollisuus on kovan kansainvälisen kilpai-lun kohteena. Puolet maamme tarvitsemasta perunatärkkelyksestätuodaan ulkomailta. Perunateollisuuden tuotteita tuodaan maaham-me määrä, joka vastaa perunaraaka-aineena 40 miljoonaa kiloa.Tuonti aiheuttaa painetta myös ruokaperunan hintaan vuosina, jol-loin Euroopan keskeisillä tuotantoalueilla on ylituotantoa.
Uhkiin vastaamiseksi perunanviljelijät joutuvat tehostamaan tuotan-toaan. Keskimääräinen viljelyala kasvaa jatkuvasti. Kiinteitä kulujapyritään pienentämään myös yhteiskoneiden avulla.
Keväällä perunatärkkelysala ja maa- ja metsätalousministeriö sai-vat yhteistyönä valmiiksi oman strategiansa tuleville vuosille. Siinäon luodattu niitä keinoja, joilla tärkkelysperunan viljely ja peruna-tärkkelyksen tuotanto saadaan Suomessa säilymään elinvoimaise-na ja kehittyvänä. Uusia ideoita tuotannon varmistamiseksi tarvitaanmuillakin perunan tuotantosuunnilla. Tuottajajärjestömme piirissä työon alkanut osana Osaava Maaseutu 2020 -työtä.
M i c h a e l H o r n b o r g , M T K
MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg (kuva Jaana Kan-kaanpää)
K u u m a P e r u n a 2 / 0 66
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 7
Perunal le Ar voa
Vahvat ja sitkeät panostukset perunoidenlaatuun ja markkinointiin ovat tehneet "Hir-vosen perunasta" tunnetun laatutuotteenPohjois-Karjalassa Liperissä. Työtä Juhani jaTarja Hirvonen ovat tehneet jo 30 vuotta jase jatkuu. Mukaan on tullut oma poika VilleHirvonen. Uutuutena Hirvoset ovat tuomas-sa kauppaan Vanhan Mustan, ikivanhan itä-suomalaisen mustakuorisen perunan.
Perunanviljelyn Juhani Hirvonen aloitti koti-tilallaan vuonna 1974 kohta sen jälkeen, kunoli kotiutunut armeijan leivistä äitinsä ruoka-pöydän viereen. Seuraavana vuonna maidon-tuotanto loppui. Siitä saakka Purolan tilallaisäntäväki on tehnyt työtä, jotta markkinoil-le tulisi mahdollisimman hyviä ja tasalaatui-sia perunoita.
Torimyynnistä market-kauppaanTila sijaitsee Liperin Mattisenlahdessa parin-kymmenen kilometrin päässä Joensuun kes-kustasta Pyhäselän rantamaisemissa. Muuta-man hehtaarin perunaviljelmistä lähtenyttuotanto on viime vuosien aikana vakiintu-nut noin 40 hehtaariin.
Pellot ovat lähes kivettömiä ja helposti pou-tivia karkeita hietapeltoja. Järven läheisyysantaa mahdollisuuden kasteluun, vaikkaputkilinjoja joudutaan vetämään jopa 2-3kilometriä. Kuluneen kesän kuivuuden vuoksiHirvoset ovat kastelleet perunaviljelmät jopakolmekin kertaa. Lomia ei ole pidetty.
Juhani Hirvonen kertoo, että aluksi he äitin-sä kanssa myivät perunoita toreilla ja säkki-tavarana laitoksille sekä hajanaisina erinäkauppoihin. "Vuonna 1990 rohkenin soittaaPohjois-Karjalan Osuuskauppaan ja tarjotaperunoita. Kaupan suuruus kyllä pelotti. Hepyysivät näyte-erän, joka piti toimittaa muu-taman päivän päästä, mutta en jaksanutodottaa ja lähdin viemään näytesäkit välit-tömästi. Siitä saakka hyvä yhteistyö osuus-kaupan kanssa on jatkunut."
Ensimmäisiä Van Gogh -vljelijöitä"90-luvun alkupuolella Eero Pisilä silloises-ta Pyhäjoen Kantaperunasta tuli näyttämäänsäkillistä Van Gogh –lajiketta ja päätin ottaasitä kokeeksi. Siitä saakka Van Gogh on ol-lut tilan lajikevalikoimassa.
Laatuun panostus tuo tulosta
Juhani Hirvonen Liperistä 30 vuoden kokemuksella:
Hirvosen Peruna Oy on toimittanut pitkät ajatperunoita Uudellamaalla sijaitsevalle kuori-molle toimitettavaksi edelleen helsinkiläisil-le ravintoloille. Nyt yhteistyö kuorimon kans-sa on hiipunut kuorimossa olleiden vaikeuk-sien takia. Helsinkiläiset saivat vieraineennauttia pohjoiskarjalaisia herkkuperunoitasadan tonnin vuosivauhtia.Hirvoset ovat lajitelleet, pakanneet ja mark-kinoineet perunansa aina itse. Varastoja jakylmiötä he ovat laajentaneet sitä mukaa,kun viljely on laajentunut. Viime vuonna heovat ottaneet käyttöön uudet lajittelukoneetja kylmiön. Ensimmäisen perunakellarin 1,5metrin räystäskorkeus on noussut 6–7 met-riin.
Tasalaatuisuus erittäin tärkeääJuhani Hirvonen korostaa viljelyssä laadunmerkitystä ja ennen kaikkea tasalaatuisuut-ta. "Yhdellä huonolla toimituserällä tuottajavoi pilata maineensa ja kaupanteko on senjälkeen vaikeaa. Tämä on se syy, miksi halu-amme itse lajitella ja pakata meiltä kauppaanlähtevät perunat", perustelee Juhani Hirvonenoman pakkaamonsa merkitystä."Toinen tärkeä asia on se, että hinta ja laa-tu ovat tasapainossa. Asiakkaat ovat erittäin
hyvin ymmärtäneet hinnan ja laadun keski-näisen suhteen merkityksen, vaikka me seu-raamme ja katsomme valtakunnallista hin-noittelua", kertoo Hirvonen."Kolmas asia on laadukas ja kattava lajike-valikoima. Se ei kuitenkaan saa olla liian suuriviljelyä ja markkinointia vaikeuttava tekijä."Juhani Hirvonen korostaa hyvän laadun teki-jöinä tarpeeksi usein hankittuja laatusieme-niä ja huolellista viljelytekniikkaa sekä kas-vun edistymisen tarkkaa seurantaa.
Päälajikkeina Hirvosella on Van Gogh, Aste-rix, Rosamunda ja Victoria sekä kesällä jasyksyllä myyntiin menevät Timo ja Velox."Olemme kuitenkin joka vuosi tutkineet jakokeilleet uusia lajikkeita. Tänä vuonna ko-keessa on uutuutena mielenkiintoinen Melo-dy.""Nyt on hehtaarin verran Vanhaa Mustaa. Seon vanha Itä-Suomessa viljelty lajike, jokapoistui tilan viljelyksestä 80-luvuin lopulla. Seoli erittäin vaikea viljellä. Nyt olemme sentuotantoa elvyttämässä uudelleen Suomensiemenperunakeskuksen kanssa. Talven aika-na näemme, kuinka asiakkaat ottavat senvastaa", sanoo Juhani Hirvonen. VK
Maanviljelijä Juhani Hirvonen esittelee "Vanhaa Mustaa", erittäin lujasti juuriinsanauliutuneita mustia perunoita. Mustaa hänellä on hehtaarin verran asiakkaiden eri-koisuuksien tarjoiluun.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 68
Pirkka-perunat yhdistivät suomalaiset eturi-vin perunapakkaamot Potwell-merkin alle2000-luvun alussa. Tänään Teppo Vetonie-men vetämä joukkue: 7 perunapakkaamoaja kaksi kuorimoa sopimusviljelijöineen kä-sittelevät merkittävän osan Suomessa tuotet-tavasta ruoka- ja ruokateollisuusperunasta.
- Potwellin ajattelu lähtee asiakkaan tarpeista.Yksinkertaistettuna; selvitämme ensin mitäasiakas haluaa ja tämän jälkeen toimitammesen. Pääosin hoidamme vakiintuneita asia-kassuhteita ja kasvumme tulee sitä kautta.Uusiin asiakkaisiin olemme yhteydessä erit-täin harkiten, Teppo Vetoniemi kertoo.
Kolme tuotelinjaaNykyisin Potwellin tuotevalikoima jakautuukolmeen päälinjaan: perinteiseen tuoreeseenruokaperunaan, kuorittuun perunaan ja kei-tettyihin, vakuumipakattuihin perunoihin.Näistä tuoreperunamarkkinan osuus on noinpuolet.
- Tuoreperunamarkkina Suomessa on piene-nevä. Kasvua on nähtävissä näillä pidemmäl-le jalostetuilla tuotteilla. Keitetyn perunanmarkkinaan tulimme mukaan heinäkuun lo-pulla. Siinäkin tuotantomme on rakennettuvastaamaan asiakastarpeita, Vetoniemi sa-noo.
Potwell - Suuri tuntematon
Erikoistuotteita tarvitaanRuokakesko toi markkinoille keväällä Potwel-lin valmistamat Pirkka-mikroperunat. Lisäk-si yritys pakkaa lajikenimellä Puikulaa ja Ro-samundaa.- Erikoistuotteilla rakennetaan profiilia asiak-kaan suuntaan osaavana toimijana. Näillätuotteilla on myös korkeampi hintataso.Olemme tuomassa loppuvuodesta uutta eri-koistuotesektorille, Vetoniemi kertoo.
Osa kansainvälistä markkinaaTeppo Vetoniemen mukaan Suomi on aidostiosa eurooppalaista perunamarkkinaa. Vien-nin osalta hän näkee tärkeänä, että alan toi-
Perunal le Ar voa
Teppo Vetoniemi luotsaa Potwellia tule-vaisuuden haasteisiin.
mijoilla on pysyviä kauppasuhteita Norjaan,Ruotsiin, Baltiaan ja Venäjälle.-Kansainväliset yhteydet ovat avainroolissa,kun tasataan yli- ja alituotantoa. Tänä vuon-nakin varmasti perunaa tuodaan ja viedään,olipa kotimainen perunamäärä lopulta suu-rempi tai pienempi.Vetoniemen mukaan Suomi poikkeaa Keski-Euroopan markkinoista erityisesti siinä, ettätäältä puuttuu peruna- ja vihannessektoril-ta pienet, esivalmistetut pakkaukset. Mark-kina Suomessa on pieni ja se osaltaan rajoit-taa tuotevalikoimaa.
Sertifioitu siemen osa laatua- Sertifioidun siemenperunan rooli on meilletärkeä. Uskon, että jo nyt Potwell-viljelijätkäyttävät sertifioitua siementä selvästi kes-kimääräistä enemmän ja joka vuosi käyttö-asteemme kasvaa. Jätämme mielellään sie-mentuotannon sen alan ammattilaisten kä-siin, vaikka Potwell on myös kahden perun-alajikkeen edustaja Suomessa. Mahdollisuussopia hinnat ja siemenmäärät hyvissä ajoin,noin vuotta ennen siementoimituksia, onhyvä toimintamalli, Vetoniemi linjaa.Teppo Vetoniemi näkee Potwellin tulevaisuu-den valoisana. Yli 20 vuoden työ peruna-alal-la ei ole kadottanut miehen idealismia:- Parannettavaa ja työtä on vielä paljon. Eitämä tule valmiiksi vielä tänä vuonnakaan,Vetoniemi päättää.
Pyhäntäläinen perunanjalostaja Real SnacksOy on tuonut markkinoille omat perunalas-tujen tuotemerkit. Myyntijohtaja Mikko Pasouskoo menestymiseen tiukassa kilpailussa."Me valmistamme puhtaasti suomalaisistaraaka-aineista suomalaisille kuluttajille. Ko-timaisuus on otettu erittäin hyvin vastaan."
Pyhännällä perunatuotteita on tehty jo vuo-desta 1978 lähtien. Vuosituhannen vaihteessaperunateollisuus Pyhännällä oli jo henkito-reissaan, kun tehtaan hankki omistukseen-sa sen nykyinen toimitusjohtaja Mikko Tah-kola. Sen jälkeen koneita on uusittu ja teh-dasrakennusta korjattu. Tuotanto toimii hy-vin. Perunoita tuotantolinjoille valuu vuodes-
Real Snacksille oma tuotemerkki
Kotimaisuudesta myyntivaltti
sa 2,5 miljoonaa kiloa.Pääosa tuotteista on tehty omistusmuutok-sen jälkeen keskusliikkeiden omilla resepteil-lä ja tuotemerkeillä."Pari vuotta sitten lähdimme miettimääntuotannon kasvattamista ja omien tuotemerk-kien saamista markkinoille. Päätös omistatuotemerkeistä oli rohkea, sillä ala on erit-täin tiukasti kilpailtu. Tuotemerkkejä kaupas-sa on runsaasti"; kertoo Paso.
Pakkaus erottuuReal Snacks Oy on tuonut sipsimarkkinoilleaivan uutta ilmettä. Ensinnäkin pakkauksenpääväri on musta. Toiseksi pakkauksissa onalati vaihtuvia markkinointilauseita ja lyhyi-
tä tietoiskuja. Kuluttajat itse voivat tehdäyhtiön verkkosivulla ehdotuksia pusseihintulevista lauseista ja tietoiskuista.Tässä on kolme esimerkkiä viime viikkojenpakkausten myyntipäällyksistä. "Kerrankinhyvää kasvisruokaa." "Suomen virallinensohvaperunalastu." "Nopeat syö, hitaat ei."Perunalastupusseissa on myös lyhyitä tietois-kuja: "Moni olikin tietoinen siitä, että neli-vuotias lapsi kysyy keskimäärin 437 kysymys-tä päivässä." "Se on sitten niin paljon kuinettä kissoilla on 32 lihasta per korva." "To-dennäköisesti jo tiesitkin, että Kreikan kan-sallislaulussa on 158 säkeistöä.""Olemme erittäin yllättyneitä siitä, kuinkapaljon palautetta ja ehdotuksia tulee. On
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 9
Perunal le Ar voa
Luonnosta Oy on Pohjoisen KantaperunaOy:n ja 16 perunanviljelijän omistama mark-kinointiyhtiö. Yhtiö toimittaa ruokaperunoitaPohjois- ja Keski-Pohjanmaan hietavilta pe-runamailta koko Suomessa päivittäistavara-kauppoihin, kuorimoille ja ruokaperunateol-lisuudelle. Lisäksi yhtiö vie perunoita Venä-jälle, Viroon, Ruotsiin ja Norjaan.
Viime vuonna Luonnosta Oy:n kautta toimittiperunoita markkinoille yli sata viljelijää. Tä-män vuoden tavoite on markkinoida 10–12miljoonaa kiloa Luonnosta-tuotemerkin ni-missä.
Luonnostan uutena toimitusjohtajana aloittitoukokuun puolivälissä kauppatieteen mais-
Luonnostalta Premium-perunat
teri Antti Karjula. Toimitusjohtaja Antti Karju-la luonnehtii tehtäväänsä niin, että se onmarkkinointia ja tuotekehitystä. Hänen uudetideat jo näkyvät markkinoinnissa. Kesän jaalkusyksyn aikana myynti on kasvanut mer-kittävästi. Erityisesti laatutekijöihin on kiin-nitetty erityistä huomiota.
Premium on laatua"Asiakkaat odottavat meiltä laatua ja meidänon pystyttävä vastaamaan asiakkaiden odo-tuksiin. Asiakkaiden täytyy olla entistä tyy-tyväisempiä meidän tuotteisiimme. Asiak-kaiden täytyy kokea, että perunoiden osta-minen vastaa hänen odotuksiaan ja ruuanvalmistaminen perunoistamme tuottaa mie-lihyvää", hän sanoo.
Karjula on uusimassa Luonnostan peruna-pakkaukset. Lisäksi tulee erikoinen Premium–laatu, jonka markkinointikampanja alkaa lo-kakuun aikana."Premium–laadussa kaikki toimituserät ontestattu yhdessä MTT:n Ruukin koeasemankanssa. Kaikista eristä on tehty myös keit-tokokeet. Näin voimme olla varmoja, ettäPremium–pussissa on todella laadukkaitaperunoita."
Lisää informaatiota pakkauksesta"Me uusimme perunapakkaukset. Niihin tu-levat värikuvat ja värikoodit. Lisäksi tuotese-losteet tulevat entistä yksityiskohtaisemmiksija mikä tärkeintä, niissä on ruokaohjeita.""Ruokaohjeissa kerrotaan, mitä ruokaa juu-ri tämän pakkauksen perunoista voidaan teh-dä ja miten. Näin hekin, jotka eivät ole ruo-
kaa itse juuri tehneet, voivat valmistaa pe-runoista maukasta ruokaa", kertoo Karjula."Premium–perunat pakataan 1,5 kilon pak-kauksiin. Se on uusi pakkauskoko ja siitätulee ruokaa kuusi annosta. Tällä tavallasaadaan perunoiden kierto sekä kaupassaettä kotikeittiöissä nopeammaksi. Nopeam-pi kierto myös parantaa perunoiden laatua,koska ne on säilytetty viljelijöiden hyvissävarastoissa mahdollisimman lähelle käyttö-aikaa", perustelee Karjula uutta pakkausko-koa.
Luonnosta Oy toimittaa perunat viljelijöidenomista varastoista tai pakkaamoista suoraanasiakkaille. Omaa keskusvarastoa ei ole,koska se lisää kuljetuksia ja käsittelyä. VK
Kauppatieteen maisteri Antti Karjulaaloitti Luonnosta Oy:n toimitusjohtajanatoukokuun puolivälissä.
hyvin hauskaa saada valita parhaat ehdotuk-set", sanoo Paso.
Kotimaisuus tärkeääPaso korostaa myös tuotteiden kotimaisuut-ta. "Sillä on suurempi merkitys kuin osasim-me alun perin kuvitellakaan. Se on tärkeääaikuisille ja vanhuksille, mutta se on tärke-ää myös nuorille kuluttajille. Se tulee esiinhyvin usein, kun esittelemme kaupoissa tuot-teitamme suoraan kuluttajille.""Perunalastuja täytyy olla tarjolla useitamakuja. Toiset pitävät vahvasti maustetuis-ta lastuista, toiset haluavat, että niissä pe-runoiden lisäksi on vain rasvaa ja suolaa.
Lisäksi makujen täytyy olla erilaisia kuin kil-pailijoilla. Markkinoille täytyy tuoda jatkuvastiuusia makuja. Näin niiden uutuus säilyy jakasvaa", kertoo myyntijohtaja Mikko Paso.Vaikka makuja tehdään mausteilla, perunalas-tuteollisuus menestyy vain silloin, kun raa-ka-aineet ovat korkealaatuisia. "Siinä onkoko asian ydin", korostaa Paso. VK
Myyntijohtaja Mikko Paso esittelee aivanuudenlaista ajattelua tuotteiden pakkauk-sissa. Vaihtuvat lauseet ja tietoiskut he-rättävät mielenkiintoa.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 610
Jalostajan on oltava idulla koko ketjusta.Markkinat ohjaavat jalostuksen tarpeita,markkinoita taas ohjaa lopputuotteiden ky-syntä ja jakelutieratkaisuilla voidaan vaikut-taa markkinoihin. Näin ollen jo jalostusvai-heessa pohditaan lopputuotetta tekemällävalintoja, jotka määräävät lajikkeen käyttö-tarkoituksen.
"Perunan tavoitelajiketyypeille on tehty omatristeytysohjelmat. Risteytysvanhempia etsit-täessä tärkeä valintakriteeri on paitsi käyttö-tarkoitus myös laatu, jotta saadaan aikaiseksitiukat ruokaperunan laatuvaatimukset täyt-täviä lajikkeita", kertoo jalostaja Leena Pie-tilä Borealilta.Tavoitelajiketyyppejä Borealilla on kolme:varhaisperuna-, aikaiset tärkkelysperuna-sekä jauhoiset ruokaperunalajikkeet. Varhais-perunaristeytyksissä käytetään HankkijanTimoa, Borealin varhaisperunalinja-aineisto-ja sekä laadukkaita kesäperunalajikkeita."Aikainen tärkkelysperuna ja jauhoinen ruo-kaperuna tuotetaan samasta risteytysohjel-masta. Tästä tuleva materiaali pystytäänuseimmiten jo ensimmäisen kenttäkoevuo-den jälkeen jakamaan tärkkelysperuna- jaruokaperunalinjoiksi, minkä jälkeen niitä tes-tataan omissa kokeissa", Pietilä jatkaa.
Myöhempien vuosien kokeet tärkkelysperu-nalinjoilla ja ruokaperunalinjoilla eroavat toi-sistaan muun muassa istutustiheyden ja lan-noitteiden käytön osalta. Ruokaperunalinjatmyös koekeitetään. Varhaisperuna-aineistopyritään istuttamaan aikaisin keväällä harsonalle. Taudinkestävyys- ja ankeroisenkestä-vyystestaukset ovat samanlaisia kaikille ta-voitelajiketyypeille. Vastaavasta risteytysoh-jelmasta on syntynyt esimerkiksi kohta kym-menen vuotta markkinoilla ollut jauhoinenruokaperuna Suvi, joka pärjäsi kuluneenakesänä hyvin verrattuna moneen muuhunlajikkeeseen. "Kuivuudenkestävänä ja myö-häisempänä lajikkeena Suvin varsisto pysyipystyssä ja se hyötyi vielä elo-syyskuun sa-teista. Näyttää siltä, että Suvilla päästäänhyviin satotasoihin", Leena Pietilä toteaatyytyväisenä.
Jalostajan ja lajike-edustajanhyvällä yhteistyöllä tuloksiin
Borealin lajikkeet tuodaan markkinoille laji-ke-edustajina toimivien siemenliikkeidenkautta, jotka huolehtivat myös siementuotan-
Perunan jalostuksessa on itua
nosta. Eikä peruna muodosta poikkeusta."Pohjoisen Kantaperuna on toiminut pitkäänruokaperunalajikkeidemme pääedustajanaSuomessa huolehtien usean lajikkeen sie-menperunatuotannon ja -kaupan esimerkil-lisesti", kiittelee markkinointipäällikkö TimoUusi-Rauva. Esimerkkinä Pohjoisen Kantape-runan edustamasta lajikkeesta hän mainitseeHankkijan Timon, joka on vuodesta toiseensäilyttänyt selvän johtoasemansa varhaispe-runoiden ykköslajikkeena.
Kantaperuna on hakenut Hankkijan Timollekasvua myös Venäjän markkinoilta. Uusinpäänavaus on tehty Ruotsiin, jossa Kantape-runan yhteistyöyritys on tänä vuonna lisän-nyt Timon siementä ensimmäisen kerran."Tällä lisävolyymin hakemisella vientimark-kinoilta on ollut myönteinen vaikutus Bo-realin perunanjalostuksen talouteen",Uusi-Rauva toteaa.
Panostuksiasuhteessa markkinoiden kokoon
Kotimaan perunamarkkinat ovat toimitusjoh-taja Markku Äijälän mukaan verrattain pie-net ja ulkomaisia, oloissamme menestyviä la-jikkeitakin on tarjolla runsaasti. "Borealinosuus perunalajikkeiden sertifioidusta sieme-nestä on noin 15 %, mikä vastaa jalosta-miemme lajiketyyppien osuutta maamme pe-runanviljelystä. Perunan jalostusohjelmam-me keskittyvät sellaisiin lajiketyyppeihin, joitaei muualta ole saatavissa. Tästä syystä pe-runan jalostusohjelmamme on siis suhteelli-sen pieni muiden lajien ohjelmiin verrattuna",kertoo Äijälä.
Vuodesta 2000 lähtien Huoltovarmuuskeskuson ostanut Borealilta perunan jalostuspalve-luja. "Näin tehdyn kansallisen valinnan mu-kaisesti on voitu varmistaa lajikekehitys myössellaisiin tärkkelysteollisuuden ja kuluttajientarpeisiin, joita ei muuten olisi voitu huomi-oida. Perunan jalostusohjelmien ylläpidollaturvataan elintarvikehuoltoa", Äijälä selvittää."Laadukkaan perunantuotannon pahimpiauhkia lienee kuitenkin vähäinen sertifioidunsiemenen käyttö. Mikäli terveen ja laaduk-kaan sertifioidun siemenen käyttöastettaperunalla saataisiin nostettua, vaikuttaisi semyönteisesti myös Borealin perunan jalostuk-sen kannattavuuteen", hän toteaa.
Non food -sovellusten raaka-ainetarpeita sil-mällä pitäen Borealin ohjelmissa on myösgeenimuuntelulla tärkkelyspitoisemmaksimuokattu peruna. GMO-perunan kenttäkokei-ta on tehty kolmena vuotena. "Kenttäkokeis-sa tutkitaan muuntogeenisen perunan käyt-täytymistä luonnollisissa kasvuolosuhteissa.Geenitekniikka on yksi jalostajan työkaluis-ta muiden joukossa", toimitusjohtaja sanooja muistuttaa, että tällä hetkellä keskustelumonista GMO:hon liittyvistä näkökulmista onvielä kesken.
Satu Pura / Boreal
Jalostaja Leena Pietilä Borealilta saatuntumaa perunan kenttäkokeiden sato-tasoon ja -laatuun jo nostovaiheessa.
Lajikkeen käyttötarkoitus ohjaa jalostuk-sen valintoja jo varhaisessa vaiheessaristeytysvanhempia etsittäessä. Kulunee-na kesänä kuivuudenkestävällä ja myö-häisemmällä Suvilla päästiin hyviin sa-totasoihin.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 11
Siemenperunaa pienpakkauksessa
Puutarhaharrastus on voimakkaassa kasvus-sa myös Suomessa. Yhä useampi haluaakasvattaa itse kesän uudet perunat. Kanta-peruna tuo ensi keväänä kuluttajien ulottu-ville laadukkaat sertifioidut siemenperunatpienpakkauksissa.
Kantaperuna vastaa asiakkaiden tarpeisiintuomalla ensi keväänä markkinoille uuden-laiset puutarhapakkaukset ja asiakaslähtöi-sen toimintamallin."Jatkossa Tyrnävällä pakataan virallisesti tar-kastettua, sertifioitua siemenperunaa myös2,5 kg:n, 5 kg:n ja 10 kg:n pienpakkauksiin.Näiden lisäksi keväällä tuodaan markkinoil-le muutama erikoistuote", kertoo puutarha-kauppaa koordinoiva Nina Louet-KylmänenKantaperunasta.
Uuden toimintamallin toivotaan helpottavanpalsta- ja puutarhaviljelijöiden onnistumistaperunanviljelyssä. Lisäksi halutaan tuodakuluttajien ulottuville samat uudemmat lajik-keet, joita ammattiviljelijät viljelevät nykyisin.
Kantaperunasta ensi keväänä
Multasormet yhteistyökumppaneinaUusia puutarhatuotteita saa jatkossa kaikis-ta Suomen Multasormi-myymälöistä. Yhteis-työ Multasormi-ketjun kanssa on jatkoa jomuutaman vuoden ajan harjoitetulle yhteis-työlle Agrimarket-ketjun kanssa. Hyvin toimi-nutta yhteistyötä haluttiin laajentaa ammat-tiviljelijöiden palvelusta myös pienempiinpakkausratkaisuihin ja kuluttajatarpeisiin.Multasormi-myymälöiden lisäksi pienpakka-uksia saa ensi keväänä muista hyvin varus-telluista puutarhakaupoista.
Lisätietoja Kantaperunasta: NinaLouet-Kylmänen, puh. 0207 614 800.
Vanhojen lajikkeiden tilalle on tarjolla esim.rutonkestävämpiä ja maukkaita lajikkeita.
Tukea puutarhamyymälöilleKantaperunan puutarhapussit pakataan kos-teussuojattuihin, siisteihin pahvikontteihin.Jokainen lajike pakataan omaan konttiin janäin helpotetaan sekä myymälän että kulut-tajan toimintaa. Lisäksi Kantaperuna tuottaayhdessä Kemira GrowHow’n kanssa kulutta-jaesitteen, jossa annetaan ohjeet herkkupe-runoiden viljelyyn. Puutarhaliikkeiden myyn-tiä tuetaan julisteiden ja lajikeoppaiden avul-la.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 612
Kuuma Peruna -lehden toimitus sai tutustuaeurooppalaiseen perunakulttuuriin heinä-kuussa. Vierailut Ranskan, Saksan ja Hollan-nin vähittäiskaupoissa, mm. Carrefour-ketjunmyymälöissä ja kahdessa peruna-alan yrityk-sessä; hollantilaisessa HZPC:ssä ja ranska-laisessa Ets Roussineau:ssa avasivat peru-nabrandien rakentamista. Molemmat yrityk-set toimivat sekä siemenperuna- että ruoka-perunamarkkinoilla omissa kotimaissaan,mutta myös kansainvälisillä markkinoilla.
Ranskassa perunan brandayksellä halutaanpalvella paremmin kuluttajia ja saavuttaatyytyväisempiä asiakkaita. Kaupoissa näkyyvahvasti lajikkeiden ja käyttötarkoitustenesiintuonti, innovatiiviset pakkaukset sisältä-en kuluttajille välitettävän informaation.Pariisilainen Ets Roussineau painottaa toimis-saan edellä mainittujen teesien lisäksi peru-nan laatua ja myymälän esillepanoa.
Tuotekehitystä
Ranskassa irtoperunan myynti on vähäistä.Valtaosa vähittäiskaupan asiakkaista laittaaomaan ostoskoriinsa valmiiksi pakattua pe-runaa. Perunan tuotekehitystyö on jatkuvaaja tuotevalikoima on laaja. Perunalle anne-taan arvoa ja se halutaan tarjota kuluttajilleherkkuna salaattien omenoiden ja muidenhedelmien rinnalla myymälässä.
Ranskassa luodaan
perunabrandeja
Hintaskaala laaja
Ranskassa myös hintataso on erilainen kuinSuomessa. Kuvan 1 yhden kg:n rasia maksaa4,5–6 €/kg kuluttajalle. Carrefour-ketjunmyymälöissä on tarjolla runsaasti erihintai-sia perunoita. Halpamyyntiä tässä ketjussa eiharrastettu. Halpaketjujenkin myymät tarjo-usperunat olivat alhaisimmillaan 0,40–0,60€/kg. Kuitenkin on selvää, että kuluttajanpitää kokea saavansa rahoillensa vastinetta.
Erilaisia vaihtoehtojaja laatua kuluttajalle
Vähittäiskauppa haluaa tarjota kuluttajillelaajan tuotevalikoiman ja laatua. Ranskalai-sissa myymälöissä hedelmä- ja vihannesosas-tot ovat noin +6 astetta viileitä. Lisäksi py-rittiin välttämään, ettei perunoihin kohdistuliikaa valoa. Ranskalaisessa vähittäiskaupas-sa ei nykyään myydä muuta kuin pestyäperunaa, multaperuna on poistunut valikoi-masta.Vähittäiskaupoissa on myös esikeitettyjäperunatuotteita ja ne on pakattu pieniin 0,5kg:n ja 1,5 kg:n pakkauksiin. Tällä tavalla alantoimijat haluavat helpottaa ja nopeuttaakuluttajien ruoan valmistusta ja edistää pe-runan myyntiä. Oli selkeästi havaittavissa,että esikeitetyt perunat tulevat kasvattamaansuosiota ja markkinaosuutta tulevaisuudes-sa myös Ranskassa.
Ranskassa peruna-alan yritykset ovat reagoi-neet kuluttajien muuttuneeseen käyttäytymi-seen ja ruokatottumuksiin. Asiakaslähtöisyysja kuluttajien odotuksiin vastaaminen onselkeästi havaittavissa vähittäiskaupassa.Sama suuntaus näkyy kaikissa hedelmä- javihannesosaston tuotteissa.
Antti Karjula
Esimerkki ranskalaisesta perunan brandayksesta. Tuotevalikoima on selvästi erilainen kuin Suomessa. Huomion arvoista ovatpakkaukset ja eriväriset perunalajikkeet.
Ranskalaisessa vähittäiskaupassa verk-kopakkaukset ovat suosittuja. Yleinenpakkauskoko on 2,5 kg. Pakkaustensuunnittelussa oli keskitytty houkuttele-vuuteen ja käytännöllisyyteen.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 13
K u u m a P e r u n a 2 / 0 614
Parhaan sadon saamiseksi perunapellon täy-tyy olla kostea pohjaveteen saakka maan siltimenettämättä ilmavuuttaan. Tätä ikivanhaaohjetta ovat varmasti menneen kasvukaudenaikana miettineet kaikki perunanviljelijät.Kasvavat perunat ovat huutaneet ryypättä-vää. Sadan vesilitran saaminen jokaiselleperunakilolle on teettänyt töitä vaikka olisi-vat olleet hyvätkin kastelujärjestelmät. En-nustettu ilmastonmuutos teettää nyt ajatus-työtä, miten laadukkaan sadon saaminen var-mistetaan.
Tutkija Elina Virtanen MTT:n Pohjois-Pohjan-maan tutkimusasemalta Ruukista summaatämän vuoden sademääriä."Toukokuussa satoi 41 milliä, kun 30 vuodenkeskiarvo on ollut 36 milliä. Kesäkuu olikuiva, vettä tuli vain yhdeksän milliä, kunkeskiarvo on 49 milliä. Heinäkuussa koease-malla satoi hiukan enemmän eli 32 milliäkeskiarvon ollessa 61 milliä. Elokuu oli kui-va 11 millin sademäärällään. Normaalisti vettäon tullut 71 milliä."Aivan poikkeuksellisen kuiva tämä kesä eiRuukissa silti ollut, sillä vuonna 1963 sadet-ta tuli melkein yhtä vähän. Virtanen muistut-taa, että kasvukauden aikana sademääräntulisi olla 250-350 milliä, jotta taivaalta tule-van veden määrä ei rajoitaisi sadon määrää.
Perunapellon vesitalous
ratkaisee kannattavuuden
Tänä vuonna kuivuus ja kuumuus stressasivat perunoita ja isäntiä
MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimus-asemalla Ruukissa koeruudut on kastel-tu, jotta kuivuus ei vaikuttaisi koetulok-siin. Tutkija Elina Virtanen esittelee hie-noa perunasatoa.
Maanviljelijä Markku Rahko Tyrnävältä kokeilikuivan kesän aikana perunapellon vakokas-telua. Tulokset olivat hyvät.
Perunapellon vakokastelu on erittäin vanhakastelumuoto. Siitä on saatavissa muunmuassa Yhdysvalloista tutkimustuloksia jakasteluohjeita. Suomessa sitä ovat tähänmennessä kokeilleet lähinnä pienten palsto-jen viljelijät, jotka letkusta ovat laskeneetvettä palstojen vakoihin.
Rahko käytti kasteluun perunapellon pääs-sä olevien kaivojen vettä. Kaivoissa vettä riit-tää noin parisataa kuutiometriä vuorokaudes-sa kuivinakin aikoina.Vakokastelu sopii tasaisille perunapelloille,joiden kaltevuus on noin 0,1 prosenttia. "Pel-
Lisäksi veden tulo tulisi jaksottua perunoidenkasvuvaiheen mukaan niin, että mukuloidenturpoamisen aikaan tulisi runsaammin, jopaneljä milliä vettä vuorokaudessa.
Tänä vuonna perunapeltojen kastelu on tuo-nut rahaa, sillä kastelu on vaikuttanut sekäsadon laatuun että määrään. Myös kovathelteet vaikuttavat perunoiden kasvuun. Vir-tanen korostaa, että kuivuus ja kuumuus ovatstressitekijöitä, joihin elävä kasvi reagoi."Kasvit itse pystyvät jonkin verran säätele-mään kuivuuden ja kuumuuden tuomia on-gelmia aivan luontaisesti. Ne voivat säädel-lä mukuloiden lukumäärää ja lehtien pinta-alaa haihtumisen vähentämiseksi. Molemmattekijät vaikuttavat sadon määrään.""Perunoiden kasvulle ihanteellisen lämpöti-la on 18-24 astetta. Korkeammat lämpötilatvoivat rajoittaa kasvua."Virtanen kertoo, että tämän vuoden koke-musten jälkeen koetoiminnassa paneudutaanmyös kastelujärjestelmien ja veden vaikutuk-sen tutkimiseen entistä enemmän, sillä koe-toiminnan täytyisi olla etunojassa käytännönviljelyyn nähden. "Täytyy selvittää vedenmerkitystä lisää sekä erikoisesti kastelujärjes-telmiä ja niiden kustannustehokkuutta jatyömääriä", hän sanoo. VK
lot kannattaa tasoittaa erittäin hyvin, jottakastelu vakojen kautta onnistuu", sanooRahko.
Rahko asensi pellon yläpäähän vakojen pääl-le poikittain 75 millin letkun, jossa oli reikäjoka toisen vaon kohdalla. Vakojen yläpääthän patosi niin, että vesi lähti virtaamaanpellon alapäähän. Pellon pituus oli 400-500metriä ja jo muutaman tunnin kuluttua vesisaavutti alapään. Tulvaa ei syntynyt.Putken paikkaa hän vaihtoi 4-6 tunnin välein.Rahko on kokeiluunsa hyvin tyytyväinen."Kokeilu toi ainakin 10 tonnin lisäkasvunhehtaaria kohti. Lisäksi rupea on vähän, vaik-ka toisena lajikkeena oli Siikli, joka on arkakuivuudelle ja sitä myöten ruvelle."Maalaji kokeilussa oli pääosin karkea hieta.
Vakokastelu toi 10 tonnin lisäkasvun
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 15
Pellon maaperä täytyy rakentaa kokonaisuu-dessaan sellaiseksi, että se on satovarma javarastoi kasvukauden aikaiset sateet kasvi-en käyttöön ja kestää viljelyssä käytettävi-en raskaiden koneiden kuormitukset. Vesita-louden säätely ei ole pelkää kuivattamista.Näin opettaa yrittäjä Olavi Rautiainen Heino-lasta.
Yrittäjä Olavi Rautiainen on ajatellut maanvesitaloutta erittäin paljon, sillä hän on läheskoko elämäntyönsä tehnyt salaojaputkisto-ja valmistavassa teollisuudessa tai salaojiensuunnittelussa.Hän ei pidä ajatuksesta, että pellon ojittami-sessa ja vesitalouden järjestämisessä onkysymys vain peltojen kuivattamisesta. "Ve-sitalouden järjestämisessä on kysymys pal-jon kokonaisvaltaisemmasta kasvien kasvu-alustan valmistamisesta sellaiseen kuntoon,että kasvit voivat tuottaa niille annetuillaravinteilla nykyistä huomattavasta suurem-mat sadot silti saastuttamatta annetuilla lan-noitteilla ympärillä olevia vesistöjä", hänsanoo.
Putkitus ja kohottaminenRautiainen on ristinyt kehittämänsä vesita-lousjärjestelmän rakenneputkitukseksi. Se eiole vain ojitusta, vaan siinä käsitellään pel-toa aina 60 sentin syvyyteen.Rakenneputkituksessa salaojaputket asenne-taan 2-8 metrin välein yhden metrin syvyy-teen. Tiheään asennettujen putkien tehtävä-nä on estää kasveille välttämättömien ilma-huokosten kyllästyminen vedellä.Putkituksen jälkeen pellon perusmaan kohot-taminen 55-60 sentin syvyydeltä on erittäintärkeää. Työ täytyy tehdä sellaisella laitteel-la, että maa rikkoutuu ja kohoaa joka paikas-ta. Rautiainen muistuttaa, että putkitus jamaan kohottaminen kuuluvat yhteen. Putki-
Rakenneputkitus pitää maan ilmavana
tusta on turha tehdä ilman perusteellistamaan kohottamista."Jos ruokamultakerroksen alapuolella jo 30sentin päässä on tiukka maakerros, ei vesipääse sen läpi kasvien juuristoon ja juureteivät vastaavasti pääse sinne, minne vesi olisivoinut varastoitua. Kun rakennamme pellonaina 60 senttimetriin saakka sellaiseksi, ettävesi voi siihen varastoitua ja putkiston ansi-osta maa pysyy vielä ilmavana, saammekasveille otollisen maaperän tuottamaanusein kuivinakin aikoina kunnollisen sadon.Tämä johtuu siitä, että kasvien juuret pää-sevät kohottamisen ja putkiston rakentami-sen jälkeen erittäin syvälle, jopa yli metrinsyvyyteen ja niillä on esteetön mahdollisuus
kasvaa pystysuuntaan tai vaakatasoon",sanoo Rautiainen.
Apua kuiviin ja märkiin olosuhteisiin"Rakenneputkituksessa putket tuovat ilmaaja vievät liika veden pois. Maan kohottami-nen mahdollistaa veden varastoinnin putkis-ton yläpuolella huokoiseen maakerrokseen.Näin käsitelty maa kestää myös raskaidenkoneiden käytön viljelyksessä. Kerran hyvinkäsitellyssä maassa kasvien juuret pitäväthuolen siitä, että maa pysyy huokoisenavuodesta toiseen, kun juuret pääsevät vedenperässä huokoisessa maassa tarpeeksi syväl-le", perustelee Rautiainen rakenneputkituk-sen tehokkuutta.Rautiainen on laskenut, että maanpinnan japutkikerroksen väliseen maahan voi sitoutua200-250 millin sademäärä ennen kuin vesivirtaa putkistoon. Näin kasvien käytössä onmaahan sitoutunut vesi sekä sen lisäksi al-haalta ylöspäin kohoava kapillaarivesi. Maanrakenneputkitus perustuu Rautiaisenmukaan siihen, että putkistotasossa vedenja ilman paine on likimain sama. Asennetta-van putkiston tiheys määräytyy siten, ettäkäytettävän putken tilavuus on vähintään0,06 prosenttia putkiston päällä olevan maantilavuudesta.Putkien ulkohalkaisija on tavallisesti 50 mil-liä ja niissä on salaojaputkien reiät. Kokoo-japutkina ovat reiättömät putket. Putkistonasennuskaltevuus on pääsääntöisesti pie-nempi kuin 0,10 prosenttia. Kokoojaojankaltevuus on maaston edellyttämä kaltevuus.Putkien ympärysaineena ei käytetä soraa,vaan orgaanista kuitua, jonka sidosaineenavoi olla synteettistä kuitua.Rakenneputkituksia on tehty tähän mennes-sä 140 tilalle, tavallisesti tilojen heikoimmil-le pelloille. Pelloista on näin saatu tuottokun-toisia. VK
Yrittäjä Olavi Rautiainen Heinolasta onkehittänyt rakenneputkituksen ja maankohottamisen pellon tuottokyvyn palaut-tamiseksi.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 616
M T T : N P E R U N A U U T I S I A
Pohjois-Pohjanmaan
tutkimusasema
Puhelin (08) 2708 4500
Tyrnävä-Liminka-alue on yksi viidestä
High Grade -alueista
Siemenperunasta Pohjois-Pohjanmaan vien-tituote -hankkeen projektipäällikkönä aloitti12.9.2006 FM Timo Remes. Hän on toiminutviimeksi TeliaSonera Finland Oyj:ssä palvelu-jen kehitys- ja tutkimustehtävissä. Remes onvalmistunut Oulun yliopistossa Tietojenkäsit-telytieteen laitoksella.
Siemenperunasta Pohjois-Pohjanmaan vien-tituote -hanke yhdistää siemenperuna-alalleagro-, bio ja informaatiotekniikan osaamis-ta. Hankkeessa keskitytään siemenperunantuotantoketjusta kertyvän tiedon jatkojalos-tukseen sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotanto-
High Grade -status on myönnetty Euroopanunionissa viidelle siemenperunan tuotanto-alueelle, joilla ei esiinny tai niiltä on pystyt-ty hävittämään perunan vaaralliset kasvintu-hoojat. High Grade -alueet sijaitsevat pinta-alojen mukaan suurimmasta pienimpään jär-jestettynä Iso-Britanniassa, Irlannissa, Suo-messa, Saksassa ja Portugalin Azoreilla.
High Grade -alueiden pinta-alat vaihtelevathieman yli kymmenestä hehtaarista kymme-niin tuhansiin hehtaareihin. Tästä johtuenmyös siemenperunan tuotantomäärissä esiin-tyy suurta vaihtelua muutamista sadoistasatoihin tuhansiin tonneihin vuodessa. Kes-kimääräinen hehtaarisato vaihtelee alueittain.Suurin sato saadaan Iso-Britanniassa 28 ton-nista/ha Irlannin 8,7 tn/ha. High Grade -alu-eilla tuotetusta siemenperunasta vientiinmenee 10–25 %. Poikkeuksena on Portuga-li, jonka High Grade -alueelta ei viedä lain-kaan siemenperunaa. Vertailukohdaksi voi-daan ottaa High Grade -alueiden ulkopuoli-nen Hollanti, joka on Euroopan suurin sie-menperunan tuottaja. Hollannissa siemenpe-runaa tuotetaan vuosittain noin 40 000 heh-
olosuhteiden hyödyntämiseen siemenperu-nan markkinoinnissa. Hankkeen merkittävim-mät toimijat ovat Maa- ja elintarviketaloudentutkimuskeskus (MTT Ruukki) ja PohjoisenKantaperuna Oy. Hanke on osa Pohjois-Poh-janmaan liiton X-Branches -ohjelmaa.
Lisätietoja:Timo RemesProjektipäällikkö0400 397 [email protected]
Timo Remes projektipäälliköksi
taarin laajuisella alueella yhteensä noin 1 000000 t. Hollannissa tuotetusta siemenperunas-ta keskimäärin 70 % menee vientiin.
Meren läheisyys yhdistää alueitaMaailmanlaajuisesti tarkasteltuna High Gra-de -alueet sijaitsevat lähellä toisiaan. Yhdis-tävänä tekijänä niillä on sijoittuminen merenläheisyyteen, mikä tasaa vuodenaikojen vä-lisiä ilmaston vaihteluja luoden perunan kas-vulle suotuisat olot. Iso-Britannian ja Irlanninmereinen ilmasto on tasaisen viileä ja kos-tea eikä vuodenaikojen välillä ole suurta läm-pötilojen vaihtelua. Saksan ja Suomen HighGrade -alueilla meren vaikutus ilmastoon onpienempi ja ilmasto-olot muistuttavatkinmannerilmastoa, joille on ominaista selvätvuodenaikojen lämpötilavaihtelut. PortugalinAzorien ilmasto puolestaan on läpi vuodentasaisen lämmin ja erittäin kostea.
Routa puhdistaa maaperää SuomessaKasvintuhoojien esiintymiseen High Grade -alueilla vaikuttavat muun muassa ilmasto-olosuhteet. Niillä High Grade -alueilla, joidenilmasto on viileä, eniten ongelmia on tyvimä-
tää aiheuttavasta Erwinia carotovora subsp.atroseptica -bakteerista. Saksassa ja Suomes-sa perunaruven (Streptomyces scabies ja S.acidiscabies -sädesienet) esiintyvyyteen saat-taa vaikuttaa kasvukauden alun vähäinensademäärä, sillä kuivuus mukulanmuodos-tuksen alussa lisää tautiriskiä. PortugalinAzoreilla märkämätää aiheuttava Erwinia ca-rotovora subsp. carotovora on yleinen erit-täin suuren sadannan ja lämpimän ilmastontakia. Suomen ilmasto-olot ehkäisevät jon-kin verran kasvintuhoojien esiintymistä.Muun muassa maaperän routaantuminentalvella puhdistaa maaperää tehokkaasti.Kasvintuhoojien leviäminen ilmateitse onvähäistä, sillä alue sijaitsee etäällä muistasuurista perunantuotantoalueista.
Euroopan High Grade -alueiden tuotannolli-sista ja ilmastollisista eroista on MTT Ruukis-sa koottu raportti, joka julkaistaan MTT:nselvityksiä -sarjassa.
kirjoittaja Anu Takalo, MTT Ruukki,
tähän muotoon toimittanut Anna Sipilä
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 17
Miksi hukkaisit jopa 30% lannoitteiden tehosta?Jos laiminlyöt peltomaan säännöllisen kalkituksen,hukkaat samalla jopa 30 % lannoitteiden tehosta.Kalkitus vapauttaa ravinteita kasvien käyttöön:kun maan pH on kunnossa, ovat maassa olevatravinteet parhaiten kasvien juurten saavutettavissa.Vain silloin kasvit pystyvät hyödyntämään jokaisenlannoiterakeen. Lisää kalkituksen hyödyistäosoitteessa www.farmit.net/kalkitus.
Mitä aikaisemmin toimit, sitä edullisemmin kalkitset.Kesällä jopa 12 % edullisemmin kuin kevätsesongissa.
Voyager, Annabelle, Saline, Cecile, siinä esimerkkejä lupaavista la-jikkeista, joita on testattu tänä kesänä eri puolilla Suomea Kantape-runan ja HZPC:n lajikekoekentillä. Elokuun alussa myös asiakkail-lamme oli mahdollisuus tutustua uusiin lajikkeisiin Suupohjassa jär-jestetyssä lajikepäivässä.
Kantaperuna pyrkii määrätietoisesti löytämään uusia entistä parem-pia lajikkeita asiakkaiden tarpeisiin. Tämän mahdollistamiseksi yri-tyksellä on lajikekoekenttiä eri puolilla Suomea. Yhteensä eri viljel-millä viljellään joka vuosi toista sataa eri lajiketta tai vielä nimeä-mätöntä lajikelinjaa. Lupaavimpia lajikkeita pyritään saamaan joseuraavalla kasvukaudella koeviljelyyn asiakkaiden pelloille. Tämänjälkeen menestyneimmät lajikkeet otetaan mukaan yleisesti tarjot-tavaan valikoimaan.
Tarkasti valvottuja kokeitaLajikekokeet toteutetaan tarkasti määriteltyjen periaatteiden mukai-sesti. Esimerkiksi HZPC:n lajikekokeet eri puolilla maailmaa viedäänläpi samalla tavalla. Näin koetulokset ovat keskenään vertailukelpoi-sia. Yrityksen edustajat käyvät punnitsemassa ja arvioimassa sadonpaikan päällä. Suomessa nostoissa on ollut mukana useana vuon-na perunanjalostaja Rian Stekelenburg. Hänen mielestään Suomenerikoislaatuiset olosuhteet antavat mahdollisuuden tutkia esimerkiksilajikkeiden käyttäytymistä lyhyen kasvukauden ja pitkien päivienaikana.Elokuussa järjestettiin Dagsmarkissa lajikepäivä, jossa esiteltiin Suu-pohjan koekentän lajikkeita viljelijöille. Suupohjan koekentällä oliviljelyssä 11 uutta lajiketta tai lajikelinjaa. Lisäksi mukana oli vertai-lun vuoksi Van Gogh, Victoria ja Nicola. Paikalle oli saapunut noin25 viljelijää, joille lajikkeet esitteli HZPC:n myyntipäällikkö Jaap Bron-dijk sekä Kantaperunan tuotantopäällikkö Asko Seppänen. Lajike-päivä koettiin tarpeelliseksi uusien lajikkeiden esille tuomisen kan-nalta ja tällaista toimintaa aiottiinkin jatkaa.
Hyviä tuloksia useilla lajikkeillaLajikekenttää ei oltu kasteltu koko kesänä, minkä ansiosta päästiinhyvin näkemään lajikkeiden kuivuuden- ja ruvenkestävyys. Ruven-kestävyydessä ylivoimaiseksi osoittautui punakuorinen Mozart, jos-sa ei havaittu rupea ollenkaan. Erityisen hyvin menestyi myös Vo-yager, joka osoitti tuottavansa kauppakokelpoista satoa myös kui-vissa olosuhteissa. Lajikkeen tärkkelyspitoisuus asettuu Van Gogh-in ja Victorian väliin ja se soveltuukin hyvin yleisperunaksi. LisäksiVoyagerista on hyviä kokemuksia kuorimokäytössä.Jo nimen saaneista lajikkeista myös Saline osoitti viihtyvänsä Suo-men olosuhteissa. Lajike on aikainen, runsasmukulainen ja se kes-tää erinomaisesti käsittelyä. Erittäin mielenkiintoinen uutuus olinumerolla RZ-96-98 kulkeva lajike, josta tullaan lähivuosina vieläkuulemaan. Lajike on tuottanut suuren ja laadukkaan sadon Kanta-perunan kokeissa kahtena vuonna ja odottelemmekin nyt jalosta-jan päätöstä lajikkeen nimeämisestä ja ottamisesta mukaan lajike-luetteloon.
Erikoislajikkeet tuovat kilpailuetuaEuroopan markkinoilla jo vuosia myyty Annabelle on vakiinnuttamas-sa paikkaansa suomalaisella perunakartalla. Lajike soveltuu erityi-sesti kesä- ja syysperunaksi koti- ja suurtalouskäyttöön. Euroopas-sa lajike on brändätty erikoisperunaksi, jolla saa myös normaaliaparemman hinnan. Jalostajaa voi myös onnitella kauniin nimen va-
Uusia menestyslajikkeita etsimässä
linnasta, sillä onnistuneen nimen vaikutusta lajikkeen menestykseenei kannata aliarvioida.Voyageria, Annabellea ja Salinea on tänä vuonna myytävänä myösasiakkaille kokeiltavaksi. Lajikkeita kannattaa kysyä Kantaperunas-ta, jossa niiden viljelystä antaa ohjeita tuotantopäällikkö Asko Sep-pänen. Lisäksi kannattaa keskustella näitä lajikkeita jo viljelleidenviljelijöiden kanssa, sillä heillä on ensi käden tietoa lajikkeen me-nestyksestä eri olosuhteissa. AA
Aurinkoinen päivä ja uudet lajikkeet saivat hymyn viljelijöidenhuulille lajikekoepäivänä elokuussa.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 618
Helsingin yliopistolla Viikissä meneillään ole-va seittitutkimus on nyt johtopäätösten teonvaiheessa. Tuloksista on jo jalostettu peru-naseittisivusto Internetiin (www.saunalahti.fi/ahven/perunaseitti). Sieltä löytyy paitsi sel-keät seitintorjuntaohjeet myös paljon muu-ta hyödyllistä tietoa seitistä. Seittitutkimus-ten ansiosta käsitykset seitistä ovat sekämuuttuneet että tarkentuneet. Seuraavassajoitakin uusia ajatuksia. Lisäksi kerrotaantärkeimmät keinot seittiruven torjumiseksisiementuotannosta.
Seittitartunnan vaiheet
Siemenperäisen seittitartunnan eri vaiheetselvitettiin koko kesän kattavin koenostoin.Havaittiin, että seitti pystyy selvästikin tartut-tamaan vain kaikkein uusimpia perunan osia,ja ainoastaan maan alla sijaitsevia. Tartunta-vaiheita on kolme: idut, maavarret ja pienetmukulat. Näillä kaikilla vaiheilla on selkeästiomat erilliset vaikutuksensa perunan sadon-muodostukseen ja laatuun. Vioitettuaan pik-kumukuloita seitin loppukesä kuluu lähinnäsyksyä ja perunan tuleentumista odotelles-sa, jolloin se muodostaa seittirupea perunanmaanalaisiin osiin.
Seitin vaikutukset
Seitti laskee selvästi satotasoa. Se johtuupääasiassa siitä, että idunkärjet vioittuvat jasen seurauksena perunan pintaantulo myö-hästyy, alkukehitys hidastuu ja varsiluku las-kee. Tästä samasta kasvun hidastumisestajohtuu myös seittisen sadon matala tärkke-lyspitoisuus.
Maavarsien kärkien vioittuminen puolestaanjohtaa tiiviiseen mukulapesään ja sen seu-rauksena mukuloiden epämuotoissuuteen,vihertymiseen ja juovaisuuteen. Maavarsivi-oituksista seuraa myös sadon vinoutunutkokojakauma: pienten ja ylisuurten mukuloi-den osuus kasvaa, keskikokoisten laskee.
Pienten mukuloiden vioittumisesta seuraaverkkorupea muistuttavaa kuorirosoa ja var-sinkin mukulan itupäähän kuoppaisuutta jaepämuotoisuutta. Mukuloiden infektoitumi-nen aiheuttaa myös kasvuhalkeamia, jos la-jike on kasvuhalkeamille arka.
perunaseittitutkimuksen
satoa
Tietyt laatuviat johtuvat seittisen kasvin epä-tasaisesta kasvurytmistä. Sellainen on esimer-kiksi mukuloiden onttous onttoudelle aroil-la lajikkeilla. Samoin seitti aiheuttaa joskusmukuloihin kyhmyisyyttä, nk. joulukuusi-ilmi-ön.
Terve siemen/peittaus
Seittiruven merkitys tärkeimpänä tartuntaläh-teenä tuli korostetusti esiin tutkimuksissa. Jomuutama seittipahka per mukula laskee sa-don määrää. Siksi terve, täysin seittiruvetonsiemenperuna on kaikkein tärkein torjunta-keino. Jos siemenessä kuitenkin on seittiru-pea, siemenen peittaus auttaa huomattavasti.Se nostaa satotason terveen tasolle ja vähen-tää oleellisesti seitin aiheuttamia laatuhait-toja. Siksi kaiken siemenen rutiinipeittaus onsuositeltavaa, kunnes seittiruvettoman sie-menen tuottaminen varmasti hallitaan.
Peittaus ei kuitenkaan tapa kaikkea tartun-taa siemenestä, varsinkin jos seittipahkatovat isoja. Tämä on syytä ottaa huomioonsiementuotannossa, koska pienikin määrätartuntaa riittää aiheuttamaan satoon uuttaseittirupea. Lisäksi peittaus ei tehoa lainkaanmaatartuntaan. Siksi peittaus yksistään eitakaa uuden sadon seittiruvettomuutta, vaantarvitaan muitakin toimia.
Siemenen kastumisen mahdollinen tyvimätäälisäävä vaikutus tulee ottaa huomioon, var-sinkin tyvimädänaroilla lajikkeilla. Niin kutsut-tu ULV-peittaus (ultra low volume -spray) on
Seittirupi
Versolaikku on yksi taudinoire, joka ilme-nee varsien tyvellä tummina laikkuina.
Seitti vioittaa itujen jälkeen maavarsiaheti kun niitä alkaa muodostua, noin pariviikkoa perunan pintaan tulosta.
Heti kärjen alapuolella oleva idun osavioittuu herkimmin, mutta itse kärkikinkuolee usein mukana.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 19
turvallisin peittausvaihtoehto, koska siinäperuna ei kastu lainkaan. Myyntisiemenenpeittaukseen se on ainoa kyseeseen tulevavaihtoehto. Myöskään vasta istutuksen yhte-ydessä suoritettava kastelupeittaus ei aiheutatyvimätäongelmia, koska maassa perunakostuisi joka tapauksessa.
Tuleentuminen ja varsiston hävityskiihdyttävät seittiruven muodostusta
Pyrittäessä seittiruvettomaan satoon kaikkeintärkeintä on nostaa peruna riittävän aikaisin,ennen kuin tuleentuminen on laukaissut seit-tiruven muodostuksen. Varsinkin aikaistenlajikkeiden kanssa pitää olla tarkkana, etteiniiden tuleentuminen pääse yllättämään.Varsiston hävitys jouduttaa seittiruven muo-dostusta. Tutkimustemme mukaan marginaa-lia varsiston hävityksen jälkeen on vain kym-menen vuorokautta ja sen ajan kuluessaperuna pitäisi pystyä nostamaan.
Seitti iskee myös maasta käsin
Myös maatartunta aiheuttaa seittiongelmia.Yksi kolmesta vuodesta perunaa on yleensäriittävä vuoroviljely maatartunnan määränpudottamiseksi turvalliselle tasolle. Seittiä voi
kuitenkin vielä silloinkin piillä pellossa laikut-tain niin paljon, että se riittää aiheuttamaanuuteen satoon seittirupea. Siis siementuotan-nossa sadonkorjuun ajoituksen kanssa pitääolla tarkkana, vaikka vuoroviljelyä noudatet-tasiinkin.
Maatartunnan määrään vaikuttaa viljelykier-ron ohella ennen muuta se, miten paljonseittirupea on jäänyt maahan edellisellä pe-runanviljelykerralla. Sitä voi vähentää kyntä-mällä pintakerroksen seittitartuntaa mahdol-lisimman syvälle, seitille epäedullisiin olosuh-teisiin.
Siemenperunan olosuhdehallinta tärkeääSiementen olosuhdehallinta on seitin jamuidenkin tautien osalta hyvin tärkeää ja selaiminlyödään liian usein. Seittirupi itää, kunlämpötila nousee ja suhteellinen kosteusnousee sataan prosenttiin, kuten siementäidätettäessä helposti tapahtuu. Hyvä varoi-tussignaali on juurien muodostuminen, kos-ka se lähtee käyntiin samanlaisissa oloisuh-teissa kuin seittiruven itäminen.
Jos siementä ei valoidätetä pikkulaatikoissa,se täytyisi säilyttää mahdollisimman viileäs-sä (+4 astetta) lähelle istutusta ja nostaa
vasta viikkoa ennen istutusta virittymään.Aikaiset lajikkeet tuskin tarvitsevat edes vi-rittymistä. Perunoiden kostumisen estämisek-si ja jotta tuulettaminen olisi ylipäänsä mah-dollista, uusi siemen täytyisi heti sen saavut-tua tilalle tyhjentää laatikoihin.
Paavo Ahvenniemi
Artikkelin MMM kirjoittaja Paavo Ah-venniemi valmistelee seittiaiheista väi-töskirjaa Helsingin yliopistossa.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 620
Ministeritason vieraita Tyrnävällä
EU:n maatalousministerit vierailivat maanantai-
na 25. syyskuuta Tyrnävällä. Tapahtuma liittyi
Suomen EU-puheenjohtajakauden johdosta
Oulussa järjestettyyn epäviralliseen ministeri-
kokoukseen. Vierailijoita ja lehdistöä oli pai-
kalla viiden linja-auton verran. EU:n pohjoisim-
man High Grade -alueen siemenperunatoimi-
jat nostivat esille pohjoisen tuotantoalueen eri-
koislaatuisuutta ja sen tuomia mahdollisuuk-
sia tautipuhtaan siemenperunan tuottamises-
sa alueella, joka pohjoisuutensa vuoksi voisi
olla osa Alaskaa tai Siperiaa.
Pottumiesten Tietotoimisto - A s i a s t a j a a s i a n v i e r e s t ä j o v u o d e s t a 2 0 0 6 -
Tulevaisuuden trendejä
Lajikejalostuksen asiantuntijat ovat Idahossa Yhdysvalloissajärjestetyssä World Potato Congressissa tulleet siihen tulok-seen, että tulevaisuudessa lajikkeet ovat värikkäämpiä, ter-veellisempiä ja käyttötarkoitukseltaan tarkemmin rajattuja kuinnykyään. Jalostajat pyrkivät kehittämään lajikkeita, jotka vas-taavat kuluttajien muuttunutta kysyntää. Uusissa lajikkeissasaattaa olla myös esimerkiksi terveyttä edistäviä ominaisuuk-sia, kuten syöpää vastaan taistelevia antioksidantteja. Tule-vaisuudessa myös valmistuksen helppous ja valmistusajanlyhentäminen tulevat olemaan merkittävässä roolissa. (Capi-tal Press)
Koululaisetbaarissa EnglannissaIso-Britanniassa koululaiset pääsevät ruoka-
tunnillaan myös baariin. Paikallinen peruna-
alan järjestö British Potato Council on tuot-
tanut paketin, jonka avulla ruokalahenkilö-
kunta voi rakentaa uuniperunabaarin, jos-
sa tarjoillaan terveellistä ja herkullista uu-
niperunaa. Tällä tavoin oppilaat ovat pääs-
seet maistelemaan yhtä suosituimmista
perunaherkuista ja samalla saaneet oppia
terveellisestä ja ravitsevasta ruuasta.
Markkinakatsaus
Perunan hintataso maailmalla on kuivan kesänseurauksena selvästi korkeampi kuin viime vuon-na. Pottumiesten tietotoimisto seuraa hintojen ke-hittymistä maailmalla tarkalla silmällä ja raportoine tällä palstalla. Luvut on koottu vertailemallaeri maiden perunatoimijoiden raportteja. Keski-määräisiä viljelijähintoja ( €/100 kg) viikko 38:
Ruotsi ........................... 21,5–24,0Saksa ................................... 19,6Hollanti ......................... 17,0–21,0Iso-Britannia ......................... 19,0
Bioenergiaa perunastaPortlandista Oregonista kotoisin oleva Amos
Latteier on uurtanut uraa bioenergian alalla jo
vuodesta 2000. Tällöin hän rakensi 225 kilos-
ta perunaa pariston, josta sai virtansa pieneh-
kö stereojärjestelmä. Paristo koostui perunoi-
den lisäksi galvanoiduista nauloista, kuparin-
paloista ja kuparilangasta. Perunoista saatava
fosforihappo mahdollistaa kemiallisen reaktion,
jolla elektronit virtaavat kuparista sinkkiin.
Amoksen biopatterista irtosi noin 5 voltin jän-
nite ja virtaa 4 milliampeeria. Teollinen sovel-
lus tästä antaisi ainakin itsekulkevalle nosto-
koneelle aivan uuden merkityksen. Pottumies-
ten tietotoimisto tutkii edelleen, mikä lajike
sopisi parhaiten sähköntuotantoon. Valitetta-
vasti perunoita ei voi käytön jälkeen syödä.
Tarkennus edelliseen lehteen
Useampikin lukija on kiinnittänyt huomiota edellisessä Kuuma
Peruna -lehdessä julkaistuun kuvaan Kantaperunan pienpakkauk-
sista (1/2006, s. 19). Tässä yhteydessä on paikallaan tarkentaa,
ettei säkissä ole vahingossa sinne tipahtanut pakkaaja saati säk-
kitavarana myytävä sika. Itse asiassa kuvassa on takana osa toista
säkkiä.
Tämä kuva on aiheuttanut hämmennystä tarkkasilmäisten
lukijoiden keskuudessa. Säkistä ei siis pyri kukaan ulos.
Pottumiesten
tietotoimisto
ottaa mielellään
vastaan hyviä
perunajuttuja
sähköpostiosoitteessa
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 21
Svensk Resumé
PÅ LETNING EFTERNYA SUCCÉSORTER
Voyager, Annabelle, Saline, Cecile är exem-pel på lovande sorter som denna sommartestats på olika håll i Finland i Kantaperu-nas och HZPC:s sortförsök. I början av au-gusti hade också våra kunder en möjlighetatt bekanta sig med de nya sorterna undersortdagen i Sydösterbotten.
Kantaperuna försöker målmedvetet finna nyaoch allt bättre sorter för kundernas behov.För att göra det möjligt har företaget sotför-söksfält på olika håll i Finland. På de olikaodlingarna odlas årligen sammanlagt mer änhundra olika sorter eller än så länge namn-lösa sortlinjer. De mest lovande sorterna för-söker man redan nästa vegetationsperiod fåi försöksodling på kundernas åkrar. Däreftertas de framgångsrikaste sorterna med i detallmänt utbjudna sortimentet.
Noggrant kontrollerade försökSortförsöken verkställs enligt noggrant fasts-tällda principer. HZPC:s sortförsök på olikahåll i världen verkställs till exempel på sam-ma sätt. Så blir resultaten av försöken sin-semellan jämförbara. Representanter för fö-retagen väger och bedömer skörden på ortoch ställe. I Finland har potatisförädlaren RianStekelenburg flera år deltagit i upptagningar-na. Enligt honom ger de särskilda förhållan-dena i Finland en möjlighet att undersöka tillexempel hur sorter beter sig under en kortvegetationsperiod med långa dagar.
POTATISFÖRÄDLING LÖNAR SIG
Förädlaren skall vara insatt i hela kedjan.Marknaden styr behovet av förädling, mark-naden styrs åter av efterfrågan på den slut-liga produkten och med distributionskanal-lösningar kan marknaden påverkas. Redan iförädlingsstadiet tänker man sålunda på den
slutliga produkten genom att göra val sombestämmer sortens användningsändamål.
Boreals sorter lanseras på marknaden viautsädesaffärer som tjänar som sortrepresen-tanter och som också svarar för utsädespro-duktionen. Potatisen utgör inget undantag."Pohjoisen Kantaperuna har länge tjänat somhuvudsaklig representant för våra matpota-tissorter i Finland och skött utsädesproduk-tionen och handeln med utsäde på ettexemplariskt sätt", säger marknadsföring-schef Timo Uusi-Rauva berömmande. Somexempel på en sort som Pohjoisen Kantape-runa representerar nämner han HankkijasTimo som år efter år behållit sin klart ledan-de ställning som ettan bland tidiga potatis-sorter.
Hankkijas Timo
Kantaperuna har lanserat Hankkijas Timoockså på den ryska marknaden. Den senas-te erövringen är den svenska marknaden, därKantaperunas samarbetsföretag i år för förstagången förökat utsäde av Timo. "Dennamervolym som exportmarknaden möjliggjorthar haft en positiv inverkan på ekonomin iBoreals potatisförädling", konstaterar Uusi-Rauva.
RESULTAT AV FILTSJUK-FORSKNINGEN PÅ WEBBEN
Filtsjukforskningen som just nu pågår vidHelsingfors universitet i Vik befinner sig nu idet stadium, då slutsatser dras. Över resul-
taten har redan upprättats en webbplats omfiltsjuka (www.saunalahti.fi/ahven/perunaseit-ti). Utöver tydliga bekämpningsanvisningarfinns där också en hel del annan nyttig in-formation om filtsjuka. Tack vare forskningar-na har uppfattningarna om filtsjukan såvälförändrats som preciserats.
UTSÄDESPOTATIS ISMÅFÖRPACKNINGAR
Intresset för trädgårdsarbete har fått ett tyd-ligt uppsving i Finland. Allt fler vill själv odlasommarens nypotatis. Nästa vår erbjuderKantaperuna konsumenterna höglassig cer-tifierad utsädespotatis i småförpackningar.
Kantaperuna bemöter kundernas behov gen-om att nästa år lansera en ny typ av träd-gårdsförpackningar och en kundinriktad verk-samhetsmodell.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 622
"Framöver förpackas i Tyrnävä officiellt kont-rollerad, certifierad utsädespotatis också ismåförpackningar på 2,5 kg, 5 kg och 10 kg.Utöver dessa lanseras nästa vår också någraspecialprodukter", berättar Nina Louet-Kylmä-nen som koordinerar trädgårdshandeln iKantaperuna.
POTWELL – DET STORA OKÄNDA
Pirkka-potatis fusionerade i början av 2000-talet de ledande finländska potatispackerier-na under märket Potwell. I dag hanterar tea-met som leds av Teppo Vetoniemi, sju pota-tispackerier och två skalerier med kontrakt-sodlare, en betydande del av mat- och ma-tindustripotatisen som produceras i Finland.
- Potwells verksamhetsidé utgår från kundensbehov. I alla sin enkelhet; först utreder vi vadkunden vill ha och därefter levererar vi justdet. Vi sköter huvudsakligen etablerade kun-drelationer och vår tillväxt kommer den vä-gen. Nya kunder kontaktar vi efter mycketövervägande, berättar Teppo Vetoniemi.
Teppo Vetoniemi
Tre produktlinjerNumera fördelar sig Potwells sortiment på trehuvudlinjer: traditionell färsk matpotatis,skalad potatis och kokt, vakuumförpackadpotatis. Av det utgör andelen färsk potatiscirka hälften.- Marknaden för färsk potatis minskar i Fin-land. För tillväxten står dessa längre föräd-lade produkter. Vi kom med på marknadenför kokt potatis i slutet av juli. Också på denmarknaden är vår produktion så uppbyggd,att den motsvarar kundernas behov, sägerVetoniemi
Specialprodukter behövsKesko Livs lanserade i våras Pirkka mikropo-tatis på marknaden. Potatisen tillverkas avPotwell. Företaget förpackar också Puikulaoch Rosamunda under sortnamnet.
- Med specialprodukter bygger man upp pro-filen i riktning mot kunden som en kompe-tent aktör. Dessa produkter har också enhögre prisnivå. Mot slutet av året är nyheteratt vänta i specialproduktsektorn, berättarVetoniemi gåtfullt.
K u u m a P e r u n a 2 / 0 6 23
P e r u N a p a K i n a a
Nyt se on sitte testattu, se vanaha viisaus
että "PERUNA EI TARTTE VETTÄ KU KEITET-
TÄISÄ". Täsä rannikolla ei istutuksen jälä-
keen oo tullu vettä ku pari kymmenen mil-
lin kuurua, jokka on jotaki vaikuttanu. Hei-
näkuun puolesavälisä alako ensimmäiset
potunvarret pistää maate eikä ne sananlas-
kuilla nouse ylös.
Samaan tulokseen olivat tullu ekyptiläisek-
ki, ko niilä oli Siinailla iso pottuvarmi. Sieloli
hollantilainen mies pehtoorina ja se kerto
että vuojen sajemäärä oli 3 (KOLOME) mil-
liä.
Esimerkin vuoksi vain kerron, että ne pump-
pasi vettä yli 100 kilometrin päästä. Täälä
vois ottaa Suomen kartan kätteen ja ope-
tella vielä kerran pohojanmaan jokien ni-
met. On vettä muuta ko vihtis vetää putkia.
Tuntuu monelle se kilometri olevan suurin
mittayksikkö.
Tuli siinä kyllä mukavasti hyötyliikuntaa,
hermojen treenausta ja hyötyjännitystä, ku
meijjänki pottuja yritettiin pittää hengisä.
Purot kuivu ja piti jatkaa putkenvetua kau-
vempana oleviin vesipaikkoihin. Onneksi ei
helteisisä pusikoisa tarvinnu yksinäisyyttä
kärsiä, paarmoja ja hörhiläisiä oli kaverina
niin palijo, että ei lukua kerinny pittää.
Työvettä tuli ohtasta niin, että silimät oli
suolasta usvasa. Se oli oikiaa ekstriimiur-
heilua, josta jupit maksas satasia päivältä.
Yönäytöksiäki oli melekeen kuukauvven
verran joka yölle. Kesäöisä on jotaki sem-
mosta, että sama paikka yöllä on ku toi-
sesta maailmasta. Valo, hajut ja äänettö-
myys (jos pumppu ei oo käynnisä) pistää
välillä vetämään henkiä oikeen syyvvään.
Taisi olla muuten se sama hollantilainen,
joka sano, että niillon semmonen sanan-
lasku että "Ku pellolla itketään, niin pottu-
ja myyesä nauretaan" Mitä lie tarkottanu?
kysyy Kannan Otto
E e r o : P O T U T P O T T U I N A
K u u m a P e r u n a 2 / 0 624