MEL

POM

ENE

/SH

UTT

ERST

OCK

.CO

M

Toimintakertomus 2016

2

Sisällysluettelo

Vuosi pähkinänkuoressa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3TO I M I N TAY M P Ä R I ST Ö S S Ä TA PA H T U N E I TA M U U TO K S I A . . . . . . . . . . . . . . . . . 3S Ä Ä T I Ö N T U E T L Ä H E S 1 , 4 M I L J O O N A A V U O N N A 2 0 1 6 . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5S Ä Ä T I Ö N S Ä Ä N N Ö T M U U T E T T I I N . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6S Ä Ä T I Ö N O S U U S A L A N T U T K I M U S - JA K E H I T YS R A H O I T U K S E STA . . . . . . . . . 6T U LO K S E L L I S E L L A S I J O I T U STO I M I N N A L L A LU OT U E D E L LY T Y K S I Ä . . . . . . . . 7V I E ST I N T Ä Ä N JA N Ä K Y V Y Y T E E N PA N O ST E TA A N . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Säätiön tarkoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8PA I N O P I ST E A LU E E T . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Olennaiset tapahtumat tilikaudella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10S Ä Ä T I Ö N S Ä Ä N T Ö J E N M U U T TA M I N E N . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 0VA R S I N A I N E N TO I M I N TA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 0

Tutkimustuet ja apurahat – yhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10Tutkimustukien ja apurahojen jakautuminen painopistealueille . . . . . . . 12Tutkimusteema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Erityisaiheet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Reuters Institute Digital News Report 2016 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Think Ink -innovaatiokilpailu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Lahjoitusprofessuurit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Jatko-opintoapurahat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20Opinnäytetyöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Matka-apurahat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Stipendit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Y H T E I ST Y Ö JA V E R K OT T U M I N E N . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 1V I E ST I N T Ä E N T I ST Ä T Ä R K E Ä M P Ä Ä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 2S Ä Ä T I Ö N VA I K U T TAV U U S . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 3

Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

Sijoitusomaisuuden arvo on kasvanut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

Hallinto ja toimihenkilöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28H A L L I T U S JA T Y Ö VA L I O K U N TA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 8H E N K I L Ö ST Ö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 9L Ä H I P I I R I TA PA H T U M AT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 9

Säätiön pääoma on kertynyt lahjoituksin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

3

Vuosi pähkinänkuoressa

Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia

Viestintätoimialan tilanne on ollut viime vuosina haastava. Suomi on ollut taantumassa, jossa tapahtui käänne vuonna 2015, ja vuonna 2016 kansan talous kasvoi jo selvästi. Vuosi 2016 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle.

Alalle odotetaankin lievää kasvua vuodelle 2017. Printtimedian kysyntä niin kuluttaja- kuin mainos myynnin puolella supistuu, mutta digipuolen kysynnän kasvu jatkuu. Uusi kasvu syntyy ennen kaikkea digitaalisesta kuluttaja- ja mainosmyynnistä, mutta kehitystä tukee myös printti-myynnin laskun hidastuminen.

Kansain väliset suur yritykset haastavat kotimaisia media yrityksiä etenkin digitaalisella mainos-markkinalla. Kasvun kulma kerroin riippuukin siitä, miten hyvin kotimaiset kustannus alan yritykset pystyvät kilpailemaan markkina osuuksista kasvavilla digitaalisilla mainos markkinoilla ja toisaalta kerryttämään uutta tulo virtaa kuluttaja myynnin puolella.

JOUKKOVIESTINTÄMARKKINOIDEN KEHITYS 2007 – 2015

2599 26112438 2477 2468 2418 2264 2187 2127

1024 11421161 1238 1295 1330

1366 1419 1418

315326

271280 283 282

273 230 224

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Tallenneviestintä

Sähköinen viestintä

Kustannustoiminta

m ilj. €

STIL

LFX

/ SH

UTT

ERST

OCK

.CO

M

4

Koko yksityinen media toimiala työllistää noin 22 000 henkilöä ja sen liike vaihto on 4,6 miljardia euroa. Media-ala on ollut merkittävä tien raivaaja digitaalisen liike toiminnan kehittämisessä. Medialla on merkittävä vaikutus kotimaiseen talouteen myös mainonnan kautta. 

Haasteena on kehittää uusia tuotteita ja palveluja, jotka kiinnostavat ja pitävät kansalaiset edelleen median parissa. Erityinen haaste on kehittää uusia ansainta malleja, joilla liike toimintaa voidaan tehdä kannattavasti ja tuottaa laadukasta ja moni puolista viestintää yhä laajenevaan kanavien ja pääte laitteiden kirjoon. Erityisesti digitaalisella puolella on kehitettävä uusia markkinoinnin ja mainonnan ratkaisuja, joista yksi tärkeä on sisältö markkinointi. Toisaalta prosesseja täytyy tehostaa teknologian tarjoamia uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi kone älyä, hyödyntäen.

Painamisen osalta pakkaukset ovat alue, joka säilyy ja sähköisen kaupan myötä jopa kasvaa ja jossa suomalaisten pitäisi pystyä tarjoamaan maailman markkinoille kelpaavia ratkaisuja. Myös tällä alueella voidaan yhdistellä perinteisiä ja uusia teknologioita innovatiivisella tavalla.

JOUKKOVIESTINTÄMARKKINAN KOKONAISVOLYYMI VUONNA 2015.

LÄHDE: JOUKKOVIESTINTÄ- JA KULTTUURITILASTOT, TILASTOKESKUS

Säätiön tarkoituksena on toimi alan kilpailu kyvyn edistäminen. Vallitsevassa haasteellisessa tilanteessa alan innovaatio toiminnan ja uudistumisen tukeminen on ollut entistäkin tärkeämpää. Tarvitaan ”kärsivällistä” rahaa, joka ei välttämättä ole riippuvaista erilaisista kansain välistymisen kriteereistä ja jonka saamiseksi ei ole rakennettu yli voimaista byrokratiaa. Säätiön rahoitus toimii yritys rahoituksena tutkimus hankkeissa, jolloin sillä voi olla ratkaiseva merkitys sellaisten käyntiin saamisessa. Yritys vetoisissa hankkeissa säätiön rahoitus toimii useimmiten stimuloivana osarahoituksena.

T elevisio (sis. Ylen ra diotoim in n a n )

28 %

4-7/viik ossa ilm est yvä t sa n om a leh det

22 %

Aik a k a u sleh det14 %

K ir ja t15 %

In tern etm a in on ta8 %

Mu u t sa n om a leh det3 %

Elok u va t ea t t er it2 %

Videot2 %

Ilm a isleh det2 %

R a dio2 %

Ää n it teet2 %

Televisio (sis. Ylen radiotoiminnan)

4-7/viikossa ilmestyvät sanom alehdet

Aikakauslehdet

Kirjat

Internetmainonta

Muut sanom alehdet

Elokuvateatterit

Videot

Ilmaislehdet

Radio

Äänitteet

3 730 m ilj. €

5

Säätiön tuet lähes 1,4 miljoonaa vuonna 2016

Kuluneena vuonna säätiö käytti vajaa 1,4 miljoonaa euroa tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-työhön sekä henkilö kohtaisiin apu rahoihin. Tämä merkittävä summa muodostaa noin 29 % alalle suuntautuneesta yksityisestä rahoituksesta. Julkisista rahoittajista Tekes on ylivoimaisesti tärkein.

Yhteensä rahoitettiin 23 hanketta, joista kaksitoista oli yliopisto- ja tutkimus laitosvetoisia ja kahdeksan yritys- tai liitto vetoisia. Lisäksi tuettiin kolmea yksittäisen henkilön vetämää postdoc- tai muuta hanketta. Henkilö kohtaisilla apu rahoilla tuettiin kahdeksaa väitöskirja työntekijää, kolmea opin näytettä, kuutta konferenssi- ja seminaari matkaa ja jaettiin 16 stipendiä.

Hakemuksia tuli vuoden aikana noin 3,2 miljoonan euron edestä, joista säätiö rahoitti noin kolmannesta. Tämän lisäksi rahoitettiin kahta uutis median liiketoiminta malleihin liittyvää tilaus-tutkimusta, Reuters Instituten Digital News Media Report 2017–2019 -hanketta sekä Think Ink -kilpailua yhteensä 388 400 eurolla. Hakemuksia käsiteltiin vuoden aikana vajaa 200. Lukuun on laskettu mukaan Think Ink -innovaatiokilpailun hakemukset.

Säätiö tukee aiempien päätösten perusteella alan osaamisen kannalta merkittäviä media-johtamisen ja media kasvatuksen professuureja Tampereen yli opistossa.

Vuoden tärkeimmiksi aiheiksi ovat nousseet Automatisaatio ja keinoäly sisällön tuotannossa ja media mainonnassa sekä Uutis median uudet liiketoimin tamallit. Myös media kasvatukseen liittyviin hankkeisiin on panostettu merkittävästi. Muita ajan kohtaisia aiheita olivat pakkaus suunnittelun ROI, sisältö markkinointi ja 360-video journalismissa.

Kehityshankkeista hyöty on välitöntä niille yrityksille, jotka ovat mukana konsortioissa. Säätiö edellyttää, että tuettavissa hankkeissa on media-alan yrityksiä aktiivisesti mukana. Ihanteellisessa konsortiossa on aina mukana myös tulosten hyödyntäjä. Tutkimushankkeissa tämä usein tarkoittaa jotakin teknologiayritystä. Säätiön rahoittamien hankkeiden tulokset on julkistettava, ja hankkeilla on oltava suunnitelma tiedon levittämiseen.

Hyviä esimerkkejä tuloksellisuudesta on Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunal-högskolanin vetämä Robotti journalismia -teemahanke, jonka tuloksena robotti etsii Aamu lehdessä uutisia seulomalla läpi kaupungin hallituksen, kaupungin valtuuston, lauta kuntien ja johto kuntien esitys listat ja niiden liitteet. Yhteistyö kumppani Lingsoftia projekti auttoi saamaan yli neljän miljoonan euron sopimuksen Euroopan unionin julkaisu toimistolta. Think Ink -innovaatiokilpailu Mullista mainonta -teemallaan on myös aikaan saanut uusia yrityksiä ja liike toimintaa.

Säätiön rahoittamissa väitöskirja töissä luodaan uutta osaamista. Opetus hallitus on hyödyntänyt Outi Kallion pään väitös tutkimuksen Uuden kirjoittamisen opetus - osallistavaa luovuutta verkossa tuloksia jo opetus suunnitelman uudistusta tehdessä ja myös jatkossa koulutusten muodossa. Tuloksia on hyödynnetty myös opettajien täydennys koulutuksessa.

Tutkimus teemassa Automatisaatio ja keinoäly sisällöntuotannossa ja mediamainonnassa säätiö haki ideoita hankkeiksi, joiden tavoitteena on tutkia automatisaation ja keino älyn mahdollisuuksia sisällön tuotannossa ja media mainonnassa. Tavoitteena tulisi olla tutkimusta tukevat proof-of-concept -tyyppiset toteutukset, jotka edes auttavat tulosten hyödyntämistä käytännössä. Teemaan saatiin kahdeksan aie hakemusta ja neljältä pyydettiin varsinaiset hakemukset, jotka kaikki hyväksyttiin.

Säätiö osallistui kolmatta kertaa Reuters Instituten Digital News Media Report -tutkimukseen, joka tehtiin 26 maassa. Hanke on tuonut arvokasta kansain välistä vertailu tietoa Suomen media-toimijoille. Reuters Instituten julkaiseman kansain välisen raportin lisäksi säätiö on teettänyt maa-raportin, joka tarkastelee tuloksia Suomen kannalta. Suoraan uutis median sivuille tai sovellukseen meneminen on Suomessa edelleen selvästi yleisin tapa hakeutua verkko uutisten pariin, vaikka yhä useampi seuraa uutisia myös sosiaalisessa mediassa (2014: 36 %, 2016: 45 %). Tutkimus

6

kertoo myös, että Suomi on yli voimainen ykkönen siinä, kuinka paljon ihmiset luottavat uutisiin. Suomalaisista vain 15 % oli maksanut verkkouutisista. Norjassa luku oli lähes kaksinkertainen eli 27 %.

Säätiön säännöt muutettiin

Säätiön säännöt muutettiin ja uudet säännöt tulivat voimaan 22.9.2016. Uusi lähipiiri ohje ja uusittu sijoitus politiikka hyväksyttiin 2.5.2016 yhdessä päivitetyn Corporate Governancen ja siihen liittyvien muiden ohjeiden kanssa. Apurahan hakijoiden tulee jatkossa ilmoittaa lähipiiriin kuulumisesta. Tämän edellyttämät muutokset tehtiin apuraha järjestelmään ja käytettävään sähköiseen haku lomakkeeseen sekä laadittiin tarvittavat kuvaukset säätiön verkko sivuille.

Säätiön osuus alan tutkimus- ja kehitysrahoituksesta

Säätiö on ainoa yksityinen rahoittaja, joka tehtävänä on panostaa pelkästään alan liike-toiminnallisen ja teknologisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio toiminnan tukemiseen. Säätiön painopiste on esikilpailullisissa hankkeissa ja uuden liiketoiminnan edistämisessä. Henkilökohtaiset apurahat ovat vain 17 % kokonaistuesta.

VIESTINTÄALALLE SUUNNATTUJEN YKSITYISTEN TUKIEN JA APURAHOJEN JAKAUTUMINEN VUONNA 2016

TEKESIN TUKI VIESTINTÄALALLE 2016, EI SISÄLLÄ LAINOJA

1,73   

0,13   

0,10

0,60   0,73   

1,37   

Yhteensä 4,66 milj euroa

Helsingin Sanomain Säätiö

C.V. Åkerlundin säätiö

Suomen Kirjasäätiö

Otavan Kirjasäätiö

WSOY:n kirjallisuussäätiö

Viestintäalan tutkimussäätiö

2,11   1,06   

0,45   

Yhteensä 3,62 milj. euroa

Kustannustoiminta

Elokuva, video, televisio‐ohjelmat, musiikkiRadio‐ ja televisiotoiminta

Painaminen ja tallenteidenjäljentäminen

7

Tuloksellisella sijoitustoiminnalla luotu edellytyksiä

Säätiön sijoitussalkun arvo on kehittynyt hyvin ja varainhoitovaliokunnan suosituksesta säätiön jako varaa eli säätiön myöntämien tutkimustukien ja apurahojen määrää suhteessa pääoman markkina-arvoon on kuluneena vuonna nostettu 3,8 %:iin. Osakemarkkinan kehitys oli vaihtelevaa, ja vuosi onkin ollut aktiiviselle sijoittajalle haasteellinen. Salkun tuotto on jäänyt vertailu indeksille, ja vuonna 2015 saatu lisä tuotto vertailu indeksiin nähden on lähes syöty. Sijoitus strategian keskeiset kohdat ovat korkea osake paino – USA ja Eurooppa, kustannus-tehokkaat tuotteet (ei PE- ja Hedge-rahastoja) – yksin kertaisuus ja läpi näkyvyys, kehitys maiden ja muiden riski sijoitusten välttäminen ja likvidien sijoitusten tekeminen.

Viestintään ja näkyvyyteen panostetaan

Säätiön viestintää on edelleen tehostettu. Tavoitteena on säätiön toiminnan ajantasainen ja mahdollisimman läpinäkyvä sekä avoin viestintä. Säätiö oli esillä muun muassa Medialiiton (31.12.2017 asti Viestinnän Keskusliitto) ja sen jäsenliittojen kustantamassa ensimmäisessä Mediakirjassa. Lisäksi on pidetty avoimia, hankkeiden tuloksia esitteleviä tilaisuuksia, tehty lehdistö tiedotteita ja julkaistu erillisiä juttuja muun muassa innovaatio kilpailusta ja tilaisuuksista. Verkossa ja somessa ollaan ajan tasaisia ja aktiivisia. Liitto yhteisöä on aktivoitu viestimään säätiöstä ja kulloisistakin hakuajoista.

8

Säätiön tarkoitus

Säätiön tarkoituksena on edistää painetun ja sähköisen sekä sisältölähtöisen digitaalisen viestinnän ja niihin läheisesti liittyvien toimintojen kilpailukykyä tukemalla liiketoiminnan ja teknologioiden tutkimus-, kehitys ja innovaatio työtä, koulutusta sekä osaamisen kehittämistä ja viestintään liittyvien tarpeiden ymmärtämistä.

”Viestintä”-käsitteellä tarkoitetaan tässä yhteydessä painetun ja sähköisen sekä sisältölähtöisen digitaalisen viestinnän julkaisuja, tuotantoa, kustantamista/ohjelmatoimintaa sekä niihin läheisesti liittyviä palveluita ja toimintoja.

TA R K O I T U K S E N S A TOT E U T TA M I S E K S I S Ä Ä T I Ö : • rahoittaa ja edistää toimialalle suunnattua teknologista, liiketoiminnallista ja muuta toimialan

menestymisen kannalta merkittävää tutkimustoimintaa

• tukee alan johdon sekä muun henkilöstön koulutusta

• jakaa apurahoja ja matka-avustuksia

• avustaa säätiön toiminnan kannalta tärkeitä yliopistoja ja muita oppilaitoksia

• myöntää tunnustuspalkintoja tutkimustoiminnassa tai alalla ansioituneille

• henkilöille

• tukee alan tutkimustoiminnan tulosten julkisuuteen saattamista

• julkaisee alaa koskevaa kirjallisuutta tai tukee sellaista julkaisutoimintaa

• toteuttaa tarkoitustaan myös muilla edellisiin verrattavilla tavoilla

VIKT

OR8

8 /

SHU

TTER

STO

CK.C

OM

9

Painopistealueet

Painopistealueet on määritelty tarkentamaan ja ohjaamaan säätiön toimintaa sen tarkoituksen puitteissa sekä ohjaamaan hakijoita. Keväällä 2016 hyväksytyt painopistealueet tarkennettuine kuvauksineen ovat:

A S I A K A S - JA K Ä Y T T Ä J Ä Y M M Ä R RYS PA LV E LU I S S A JA L I I K E TO I M I N TA M A L L E I S S A• muuttuva median käyttö ja käyttökokemus

• Big Data julkaisutoiminnassa (esim . suosittelu, kohdentaminen) sekä kenttäkokeet

• median käytön mittaaminen ja analysointi

• mainostajien tarpeiden ymmärrys ja mainonnan uudet muodot

• uudet mediakonseptit ja ansaintamallit

• monetisaatio ja maksumuurit

• (automaattisesti) koostetut ja keräillyt sisällöt; datavetoiset sisältöpalvelut

• kuluttajan ostopolku, kosketuspisteet brändeihin ja ”customer journey”

U U D E T S I S Ä L L Ö T S E K Ä M E D I A N JA O P P I M I S E N U U D E T M U O D OT• käyttäjän tekemät sisällöt eri muodoissaan (esim . bloggaaminen)

• datajournalismin tuottaminen ja kuluttaminen

• sisältöjen ja ohjelmoinnin yhdistelmät

• uusien sisältöjen tuottamiseen tarvittavan osaamisen tarpeet

• medialukutaito ja oppiminen

• digitalisaatio ja oppiminen

M A H D O L L I STAVAT T E K N O LO G I AT JA - TO I M I N N A L L I S U U D E T• Viestintäteknologioiden funktionaalisuus ja käytettävyys eri muodoissaan

• Sisältöjen tuottamisen, käsittelyn ja esittämisen teknologiat sisältäen robottijournalismin ja puettavat teknologiat

• Funktionaalinen painaminen

• Internet of Things -liitännäiset viestintäteknologiat

• Immersiivisyys ja 3D viestinnässä ja viestintäteknologioissa

M U U S Ä Ä T I Ö N TA R K O I T U K S E E N K U U LU VA A I H E - A LU E• Edellä lueteltuja kolmea ensimmäistä painopistealuetta leikkaavat aiheet, esimerkiksi

tulevaisuusstrategiat .

10

Olennaiset tapahtumat tilikaudella

Säätiön sääntöjen muuttaminen

Uusi säätiölaki tuli voimaan joulukuun alussa 2015. Tämä aiheutti kaikissa säätiöissä tarpeen tarkistaa säännöt sekä kiinnittää erityistä huomiota säätiön lähipiiri määrittelyyn, joka uudessa laissa on yksi keskeisiä uudistuksia. Säätiön säännöt muutettiin, ja uudet säännöt tulivat voimaan 22.9.2016. Keskeisiä muutoksia ovat säätiön tarkoituksen täsmennys vastaamaan paremmin digitaalisen viestinnän kasvavaa merkitystä toimi alalla. Toinen olennainen muutos liittyy Media-liiton (Viestinnän Keskusliitto 31.12.2016 saakka) roolin vahvistumiseen. Liitto nimittää säätiön hallituksen jäsenet, ja sillä on oikeus myös erottaa hallituksen jäsen. Lisäksi säätiön sääntöihin suunnitellut muutokset täytyy hyväksyttää Medialiiton hallituksessa.

Samalla päivitettiin säätiön Corporate Governance sekä siihen liittyvät ohjeet sekä laadittiin säätiön lähipiiri ohje ja siihen liittyvä lähipiirikaavio. Lähipiiriohje hyväksyttiin 2.5.2016. Apurahan hakijoiden tulee jatkossa ilmoittaa lähi piiriin kuulumisesta. Tämän edellyttämät muutokset tehtiin apuraha järjestelmään ja käytettävään sähköiseen haku lomakkeeseen, sekä laadittiin lähi piirin kuvaukset säätiön verkko sivuille.

Myös säätiön sijoituspolitiikka uusittiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin sijoitustoiminnan valvontaan, vastuun jakoon, raportointiin sekä sijoitus toiminnan vastuullisuuteen. Sijoitus-politiikka tarkistetaan vuosittain maaliskuussa.

Säätiön toiminnassa noudatetaan Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan viitoittamaa hyvää hallintotapaa. Tämä edellyttää noudatettavien käytäntöjen jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.

Varsinainen toiminta

T U T K I M U ST U E T JA A P U R A H AT – Y H T E E N V E TOSäätiö tuki viestintäalan tutkimusta, kehitystä ja innovaatiotoimintaa sekä myönsi henkilö-kohtaisia apurahoja yhteensä 1 341 483 eurolla. Toimialalle ei vastaavaa – teknologiseen ja liike-toiminnalliseen tutkimus-, kehitys ja innovaatio toimintaan – suunnattua rahoitusta ole muista yksityisistä lähteistä juurikaan saatavilla. Muiden alan merkittävien säätiöiden yhteenlasketut tuet ja apurahat vuonna 2016 olivat 3,3 miljoonan euron suuruus luokassa. Tällä tavalla tarkasteluna säätiön osuus on vajaa kolmannes. Tekes on myöntänyt toimialalle rahoitusta vuonna 2016 yhteensä 8,2 miljoonaa euroa, josta tukea 3,6 ja lainaa 4,6 miljoonaa euroa ja on ylivoimaisesti merkittävin alan ulkopuolinen rahoittaja.

Tutkimus- ja kehityshankkeita tuettiin 644 156 eurolla, Think Ink -kilpailun jatkokehitys-tukiin käytettiin 80 000 euroa ja tutkimusteema hankkeille myönnettiin 174 000 euroa. Lisäksi myönnettiin kahdelle säätiön käynnistämän erityisaiheen hankkeelle yhteensä 240 000 euroa. Henkilö kohtaisia apurahoja jatko-opinnäytteisiin myönnettiin yhteensä 188 791 euroa ja opin-näytteisiin 9 868 euroa, matka-apurahoja 21 868 euroa ja stipendejä 6 300 euroa. Lisäksi saatiin yksi 500 euron stipendeihin kohdennettu lahjoitus ja peruutettiin kaksi apurahaa, yhteensä 23 000 euroa.

11

VUOSINA 2010 - 2016 MYÖNNETTYJEN TUTKIMUSTUKIEN JA APURAHOJEN KESKINÄISET SUHTEET

Erityisaiheeseen ja jatko-opinnäytteisiin käytettiin suunniteltua enemmän ja muihin paitsi stipendeihin suunniteltua vähemmän. Kokonaisuudessaan vuoden myöntöbudjetti ylitettiin 10 183 eurolla. Korko- ja osinkotulot puolestaan olivat 665 718 euroa ollen 36 490 euroa budjetoitua suuremmat.

Yritysvetoisten – mukaan lukien tutkimusyritykset ja toimialaliitot – hankkeiden osuus euro-määräisistä tutkimustuista oli 40 % ja tutkimusvetoisten 55 %. Postdoc- ja muut henkilökohtaiset tutkimustuet muodostivat 5 %.

TUTKIMUSTUKIEN JAKAANTUMINEN ERI TAHOILLE

Rahoitushakemusten määrä on jatkuvasti kasvanut, kun jätetään joka toinen vuosi toistuvat Think Ink -hakemukset huomioimatta. Edellisvuoteen verrattuna määrä oli 34 % suurempi. 39 % sai tukea. Hakemuksia tuli vuoden aikana noin 3,2 miljoonan edestä ja säätiö rahoitti noin kolmannesta. Tämän lisäksi rahoitettiin kahta tilaustutkimusta, Reuters Instituten Digital News Media Report -hanketta sekä Think Ink -kilpailua yhteensä 388 400 eurolla. Säätiön nykyisellä toiminta mallilla ja profiililla suurempaa määrää hankkeita ei juuri pystytä käsittelemään. Määrän lisääminen ei myöskään välttämättä paranna laatua ja osuvuutta etenkään jatko-opinnäytteiden osalta.

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Matka‐apurahat

Stipendit

Opintorahat

Jatko‐opinnot

Professuurit

Innovaatiokilpailu

Tutkimustoiminnan tukeminen

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Muut

Yritykset

Liitot

Tutkimusyritykset

Yliopistot

12

HAKEMUSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 2010 – 2016 (EI SISÄLLÄ STIPENDEJÄ)

MYÖNTEISTEN PÄÄTÖSTEN MÄÄRÄ SUHTEESSA HAKEMUSTEN MÄÄRÄÄN 2010 – 2016

(EI SISÄLLÄ STIPENDEJÄ EIKÄ INNOVAATIOKILPAILUA)

T U T K I M U ST U K I E N JA A P U R A H OJ E N JA K AU T U M I N E N PA I N O P I ST E A LU E I L L ESäätiö tarkentaa vuosittain tarkoituksensa puitteissa strategiaansa ja määrittelee toiminnalle paino-pisteet, jotka ohjaavat sekä hakijoita että säätiön omaa päätöksentekoa. Painopistemäärittely auttaa pitämään säätiön toiminnan ajan hermolla.

Myönnetyt tutkimustuet ja apurahat jakautuivat säätiön määrittelemille painopistealueille seuraavasti:

TUTKIMUSTUKIEN JA APURAHOJEN JAKAANTUMINEN SÄÄTIÖN MÄÄRITTELEMILLE PAINOPISTEALUEILLE

34 46 5382 76

95127

12649

63

020406080

100120140160180200

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Innovaatiokilpailu

Hakemukset

76 %61 %

43 % 38 % 42 % 43 % 39 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

46 %

25 %

27 %

2 %

Jakautuminen painopistealueille

Asiakas‐ ja käyttäjäymmärrys

Uudet sisällöt sekä  median jaoppimisen uudet muodot

Mahdollistavat viestintäteknologiatja ‐toiminnallisuudet

Muu säätiön tarkoitukseen kuuluvaaihe‐alue

13

A S I A K A S - JA K Ä Y T T Ä J Ä Y M M Ä R RYS PA LV E LU I S S A JA L I I K E TO I M I N TA M A L L E I S S A

H A N K K E E T

• Sisältömarkkinointi 2016 | 29 000 € | Aller Media Oy

• Alueellisen median digitaalinen loikka – mikä muuttuu? | 54 896 € | Lappeenrannan teknillinen yliopisto

• Digital News Media Report 2017–2019 | 88 400 € | Reuters Institute for the Study of Journalism

• The Rise of Entrepreneurial Journalism -seminaari 6.–7.12.2016 | 5 900 € | Tampereen yliopisto, Viestinnän, median ja teatterin yksikkö

• Sanomalehden merkitys osana 15–34-vuotiaan arkea nyt ja tulevaisuudessa | 16 430 € | Sanomalehtien Liitto

E R I T Y I S A I H E E N H A N K K E E T

• Uutismedian uudet liiketoiminatamallit Yhdysvalloissa | 120 000 € | Helsingin Yliopisto | Brahea-keskus, Turun Yliopisto | Jyväskylän Yliopisto

• New Business Models for News Media in the United States | 120 000 € | Kairos Future

T H I N K I N K - JAT KO K E H I T YST U E T

• Arilyn | 10 000 € | Robust North Oy

• Dynamiitti – uuden ajan dynaaminen mainonta | 10 000 € | Valve Media Oy

• Sisältömarkkinointipalvelu-tarinoita minulta sinulle | 10 000 € | Era Content Oy

• Kohdennettua mainontaa käyttäjän tarpeiden perusteella | 10 000 € | Adfore Technologies Oy

• Media Machine – tasapuolinen väline mediamainonnan tehon jatkuvaan parantamiseen | 10 000 € | Petri Parvinen

• Vaikuttavampaa mainontaa tutkimalla kuluttajien tiedostamatonta havainnointia | 10 000 € | Best Before UX Research Oy

• Package Value Toolkit | 10 000 € | PTR ry

• Lifestyle Routes ™ | 10 000 € | Conbalance Oy

JAT KO - O P I N TOA PU R A H AT

• Ideoista toteutukseen: luovan sisältökehityksen johtaminen mediayrityksissä ja niiden verkostoissa | 22 000 € | Sari Virta

• Iltapäivälehdet mediakentän muutoksessa | 8 000 € | Pasi Kivioja

• Parasocial Interaction, Parasocial Relationships and Parasocial Advertising on Videoblogs | 23 600 € | Hanna Reinikainen

• Consumer Behavior and The Hidden Persuasion of Online Sponsored Content | 20 117 € | Carolina Stubb

• Adapting to The Changing Landscape Of Social Media: Experiences, Challenges And Strategies Among Media Publishers | 16 764,50 € | Noora Pinjamaa

O P I N TO - A PU R A H AT

• Media-alalla toimivien kiinnostus tulevaisuuden ennakointia kohtaan ja tulevaisuustiedon käytöstä organisaatioissa | 3 520 € | Tarja Niinisalo

• Tuhannella mutkalla. Esimiestyön rooli HSTV:n Uutisraportti-ohjelman synnyssä | Pro gradu -työ Tampereen yliopistolle | 3 000 € | Ville Seuri

• Certified Foresight Professional III -ohjelma | Turun yliopisto | 3 348 € | Sirpa Kirjonen

14

M AT K A - A PU R A H AT

• World Media Economics and Management Conference (WMEMC) May 2–6, 2016 New York | 2 800 € | Mikko Grönlund

• Serendipitous processes in media work and Managing for serendipity, World Media Economics and Management Conference (WMEMC) May 2–6, 2016 New York | 4 168 € | Nando Malmelin

• Kulttuurijournalismin tulevaisuus verkossa: Opinnot European Diploma for Culture Project Management -ohjelmassa | 400 € | Heljä Franssila

U U D E T S I S Ä L L Ö T S E K Ä M E D I A N JA O P P I M I S E N U U D E T M U O D OT

H A N K K E E T

• Aikakauslehtikone, verkko-oppimisympäristö mediatuottamiseen ja medialukutaitoon | 50 000 € | Aikakausmedia

• Lasten ja nuorten valtakunnallinen verkkosanomalehti | Osa Suomi 100 -ohjelmaa | 40 000 € | Sanomalehtien Liitto

• Tietokirja Hyviä uutisia – journalismi nousee jaloilleen | 2 000 € | Juha Honkonen

• Toimittajien ja asiantuntijoiden uusien yhteistyötapojen kehittäminen | 23 000 € | Kuka Helsinki Oy

• Package Design ROI -työkalun kehittäminen | 99 000 € | Package Testing & Research Oy

• Onnistuneet tietopyynnöt toimituksissa | 42 000 € | Jyväskylän Yliopisto

• Social media as an added value in journalistic writing – Sosiaalisen median hyödyntäminen toimitustyössä | 45 000 € | Lauri Haapanen

JAT KO - O P I N TOA PU R A H AT

• Perinteinen media, sosiaalinen media ja non-media | 20 117 € | Salla Tuomola

• Mielipiteet ovat omiani – Toimittajan yksityisyys ja julkisuus sosiaalisessa mediassa | 20 417 € | Marika Paaso

M AT K A - A PU R A H AT

• Euroopan yöuutisia Sydneystä: Uutishankinnan ja sosiaalisen median tietojen verifioinnin käytäntöjä | 3 000 € | Laura Huuskonen

M A H D O L L I STAVAT V I E ST I N T Ä T E K N O LO G I AT JA - TO I M I N N A L L I S U U D E T

H A N K K E E T

• Digitaalinen Suomi -julkaisuhanke | Osa Suomi 100-ohjelmaa / 4 000 € | Aalto-yliopisto

• Immersive Automation (IA): engagement and user experience in a news ecosystem | 70 000 € | Helsingin Yliopisto

• Selvitys ja käsikirja verkkouutisten analytiikan uusista välineistä ja keinoista | 10 000 € | Pekka Nykänen

• 360-asteinen video journalismissa: Sisältö, arvo ja haasteet | 40 000 € | Stanford University | Tanja Aitamurto

• Algoritmien valta. Neutraalius ja puolueellisuus koneellisessa päätöksenteossa | 24 530 € | Turun Yliopisto

T E E M A H A N K K E E T

• Lohkoketjuteknologia sisällöntuotannon ja mediamainonnan tulevaisuuden välineenä | 45 000 € | Arcada AMK

15

• Automaattisen sisällönkuvailun uudet mahdollisuudet – Assi | 52 000 € | Helsinki Centre for Digital Humanities (Heldig)

• Lovone – big dataa paikallislehdille | 45 000 € | Lovone

• Data-analytiikkapohjainen viestintäfoorumien yhteisanalysointi mainonnan tarpeisiin (DAAMA) | 32 000 € | Tampereen yliopisto

JAT KO - O P I N TOA PU R A H AT

• Release force of patterned surface chemistry | 26 000 € | Mika Anttila

• Kerronnallisten videosisältöjen tunnelman kuvailu laskennallisen estetiikan avulla | 10 058,50 € | Jussi Tarvainen

M AT K A - A PU R A H AT

• Painoviestinnän opettajat ry:n opintomatka Drupa 2016 -messuille | 5 000 € | Painoviestinnän opettajat ry

• Tutkijavierailu Brysselin VUB-yliopiston kompleksisuuden tutkimuksen keskukseen | 6 500 € | Marjoriikka Ylisiurua

M U U S Ä Ä T I Ö N TA R K O I T U K S E E N K U U LU VA A I H E A LU E

JAT KO - O P I N TOA PU R A H AT

• Uhkailua, kiristystä, lahjontaa – Tutkimus suomalaisiin journalisteihin kohdistuvasta ulkoisesta vaikuttamisesta | 21 717 € | Ilmari Hiltunen

T U T K I M U ST E E M AToimituksellisten prosessien automatisointi on ollut jo pidempään käynnissä ja on keskittynyt entistä parempien monikanavaisten toimitusjärjestelmien kehittämiseen. Tarve automatisoida journalistista työtä pidemmälle on kuitenkin olemassa. Tähän media-alaa kirittävät muun muassa isot kansainväliset kilpailijat. Tämänkertaisessa tutkimusteemassa Automatisaatio ja keinoäly sisällön tuotannossa ja mediamainonnassa haettiin ideoita hankkeiksi, joiden tavoitteena on tutkia automatisaation ja keinoälyn mahdollisuuksia sisällöntuotannossa ja mediamainonnassa. Hankkeilta edellytettiin uutuusarvoa, tutkimuksellisuutta ja julkisuutta. Tavoitteena tulisi olla tutkimusta tukevat proof-of-concept -tyyppiset toteutukset, jotka edesauttavat tulosten hyödyntämistä käytännössä.

Haku toteutettiin kaksivaiheisena, aiehakuna sekä varsinaisena hankehakuna. Aiehaku päättyi elokuun lopussa ja siihen saatiin kahdeksan ehdotusta. Varsinaiseen hankehakuun päässeistä ehdotuksista neljälle myönnettiin rahoitus marraskuussa. Lisäksi säätiön hallitus myönsi touko-kuussa aikataulusyistä erillisen rahoituksen Immersive automation -hankkeelle, joka liittyy suoraan teeman aiheeseen. Hankkeista kolme on tutkimusvetoisia.

LO H K O K E TJ U T E K N O LO G I A S I S Ä L L Ö N T U OTA N N O N JA M E D I A M A I N O N N A N T U L E VA I S U U D E N V Ä L I N E E N Ä , A R C A DA A M KHankkeessa tutkitaan ja selvitetään lohkoketjuteknologian käyttöä media-alalla globaalisti. Selvitystyön pohjalta luodaan proof-of-concept siitä, kuinka lohkoketjuteknologian varaan voidaan rakentaa uusi toimintamalli ja alusta mediatalojen, mainostajien ja kuluttajien välille. Yhteistyökumppanina on KSF Media.

16

AU TO M A AT T I S E N S I S Ä L L Ö N K U VA I LU N U U D E T M A H D O L L I S U U D E T , H E L S I N K I C E N T R E F O R D I G I TA L H U M A N I T I E S ( H E L D I G )Hankkeessa kehitetään infrastruktuuria tekstuaalisten media-aineistojen julkaisemiseksi kone luettavana linkitettynä datana verkossa. Teknologiaa pilotoidaan kahteen media-alan sovellusten kannalta tärkeään, keskenään synergiseen case-tutkimukseen: ontologia perustaiseen 1) semanttiseen media seurantaan ja 2) verkko sivujen löydettävyyden parantamiseen media-mainonnassa. Hankkeen tulokset julkaistaan avoimena koodina ja datana. Mukana on useita yrityksiä. Hanke liittyy laajempaan Tekes-hankkeeseen.

LOVO N E – B I G DATA A PA I K A L L I S L E H D I L L E , LOVO N ETavoitteena on kehittää valmis palvelu, joka mahdollistaa käyttäjälähtöisen tiedon nykyistä paremman hyödyntämisen niin mediayhtiöiden sisältöjen kehittämisessä kuin mediamyynnissä ja markkinoinnissa. Konseptissa sovelletaan tiedonlouhintaa menetelmällä, joka perustuu ohjaamattomaan oppimiseen. Hankkeessa hyödynnetään myös lukijatutkimuksia, joiden lisäksi käyttäjien tuottamaa reaaliaikaista sisältöä verrataan median sisältötietokantaan. Konseptia kehitetään yhdessä Loviisan Sanomien kanssa.

DATA - A N A LY T I I K K A P O H JA I N E N V I E ST I N T Ä F O O R U M I E N Y H T E I S A N A LYS O I N T I M A I N O N N A N TA R P E I S I I N , TA M P E R E E N Y L I O P I STOHankkeen tavoitteena on kehittää datalähtöisiä menetelmiä asiakassegmentointiin median ja mainosten käytön perusteella sekä median tai mainosten personointiin. Kehitettävät menetelmät perustuvat lokidatan louhintaan ja koneoppimiseen. Tavoitteena on yhdistää useamman verkko-yhteisön analyysi, jotta mainosten relevanssi voitaisiin paremmin ennustaa. Algoritmit julkaistaan avoimen lähde koodin lisenssillä ja voidaan ottaa yrityksissä käyttöön. Yhteistyö kumppanina ja datan lähteenä toimii Aller Media.

E R I T Y I S A I H E E TSäätiön hallitus päätti budjetointivaiheessa tehdä varauksen erityisaiheille, joita voitaisiin käynnistää vuoden kuluessa tärkeäksi tunnistettavista aiheista, niin että säätiö itse on aloitteellinen. Aiheeksi varmistui elokuussa pidetyn työpajan tuloksena Uutismedian uudet liiketoimintamallit USA:ssa. Aiheesta päätettiin pyytää tarjouksia usealta eri taholta sekä tutkimusmaailmasta että yrityksiltä. Tarjousten pohjalta päädyttiin myöntämään rahoitusta kahdelle eri hankkeelle, joista toinen on yliopistokonsortio Helsingin yliopisto; Brahea-keskus, Turun yliopisto; Jyväs kylän yliopisto ja toinen konsulttiyritys Kairos Future, Tukholma. Hankkeissa on erilainen lähestymis-tapa aiheeseen ja tulokset tulevat mitä todennäköisimmin ainakin osittain täydentämään toisiaan.

R E U T E R S I N ST I T U T E D I G I TA L N E WS R E P O RT 2 0 1 6Viestintäalan tutkimussäätiö osallistui vuonna 2013 tehdyn päätöksen mukaisesti kolmatta kertaa Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimukseen. Kyselytutkimus tehtiin nyt viidennen kerran. Tutkimuksessa selvitetään uutisten käyttöä erityisesti verkkomediassa, ja siihen osallistui 26 maata: Iso-Britannia, Saksa, Suomi, Espanja, Italia, Ranska, Tanska, Yhdysvallat, Brasilia, Japani, Irlanti, Australia, Norja, Ruotsi, Itävalta, Belgia, Tšekki, Kreikka, Unkari, Hollanti, Puola, Portugali, Sveitsi, Turkki, Korea ja Kanada. Tutkimukseen haastateltiin kustakin maasta noin 2 000 yli 18-vuotiasta henkilöä. Reuters Instituten englanninkielisen pääraportin lisäksi säätiö teetti suomen kielinen maa raportin, jonka tekijäksi valittiin Tampereen yliopisto.

Hanke on tuonut arvokasta kansainvälistä vertailutietoa Suomen mediatoimijoille. Suoraan uutis median sivuille tai sovellukseen meneminen on Suomessa edelleen selvästi yleisin tapa hakeutua verkko uutisten pariin, vaikka yhä useampi seuraa uutisia myös sosiaalisessa mediassa

17

(2014: 36 %, 2016: 45 %). Perinteisen median verkkosivustolta uutisia haki suoraan 62 % kyselyyn vastanneista. Sosiaalinen media on suomalaisille lähinnä perinteisiä uutismedioita täydentävä uutislähde.

PERINTEINEN MEDIA JA VERKKOMEDIA UUTISLÄHTEINÄ

LÄHDE: UUTISMEDIA VERKOSSA 2016, TAMPEREEN YLIOPISTO JA VIESTINTÄALAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ . N= KAIKKI VASTAAJAT

Tutkimus kertoo myös, että Suomi on ylivoimainen ykkönen siinä, kuinka paljon ihmiset luottavat uutisiin. Vastaajista 65 % pitää useimpia uutisia luotettavina. Suomalaiset luottavat vahvasti myös uutisorganisaatioihin. Kansainvälisessä vertailussa esimerkiksi ruotsalaisten luottamus uutisiin on selvästi vähäisempää (40 %).

UUTISIA KOHTAAN TUNNETTU LUOTTAMUS VALIKOIDUISSA MAISSA

LÄHDE: UUTISMEDIA VERKOSSA 2016, TAMPEREEN YLIOPISTO JA VIESTINTÄALAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ . N=KAIKKI VASTAAJAT

Myös uutisten seuraamisessa verkosta Suomi on kärkimaiden joukossa. Verkkoa piti tutkimuksessa pääasiallisena uutislähteenä 46 % suomalais vastaajista. Älypuhelinten käyttö uutisten seuraamisessa lisääntyy nopeasti niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

2

2. Suomi on verkon uutiskäytön kärkimaita

Uutisia seurataan verkosta useissa maissa jo enemmän kuin perinteisistä välineistä (painetut lehdet,tv, radio). Suomi on tässä yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa kehityksen kärkeä. Verkkouutistenviikkotavoittavuus oli Suomessa 89 prosenttia (2015: 90 %)1 kun perinteisistä välineistä uutisiaseurasi 87 prosenttia suomalaisista (88 %). Pohjoismaiden ohella verkkouutisten asema on vahvamyös Kreikassa, Tšekissä, Brasiliassa (kaupunkialueet) ja Turkissa (kaupunkialueet), kun taasLänsi-Euroopan suurissa maissa, Saksassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa, niiden tavoittavuus jääselvästi perinteisiä välineitä vähäisemmäksi. Myös Itävallassa verkkomedian uutiskäyttö onperinteisiin välineisiin verrattuna vähäistä.

Kuvio 1. Perinteinen media ja verkkomedia uutislähteenä (viikkotavoittavuus).

Q3: Mitä seuraavista mahdollisesti käytit viimeisen viikon aikana uutislähteenä? Valitse kaikki sopivat vastaukset. (N=kaikki vastaajat kussakinmaassa. Perinteinen ja verkkomedia on tässä koostettu kuviossa 2 esitetyistä alkuperäisistä vastausvaihtoehdoista)

Suomen osalta selvimmät trendit ovat sosiaalisen median sekä televisio- ja radioyhtiöidenverkkosivustojen/sovellusten uutiskäytön kasvu (kuvio 2).2 Myös aikakauslehtien verkkoversioidensuosio on hieman lisääntynyt, mutta sanomalehtien verkkosivustojen/sovellusten suosio ei ole enääkasvanut. Voi olla, että 70 prosentin tavoittavuus on niille jo kyllääntymistaso.

1 Niiden vastaajien osuus, jotka seurasivat uutisia viikon aikana vähintään yhdestä verkkomediasta (mukaan lukiensosiaalinen media ja blogit).2 Kuviossa ei esitetä sanomalehtien verkkosivustojen/sovellusten eikä radiouutisten tietoja vuodelta 2014, koska näidenvastausvaihtojen sanamuotoihin tehtiin vuonna 2015 muutoksia. Vuonna 2016 sanamuotoja muutettiin ainoastaan siten,että painetuista lehdistä annettiin esimerkeiksi Helsingin Sanomat ja Iltalehti, kun 2015 esimerkkejä olivat HelsinginSanomat ja Aamulehti. Muutoksella haluttiin varmistaa, että vastaajat ymmärtävät myös iltapäivälehdet painetuiksisanomalehdiksi. Voi olla, että ilman tätä muutosta painettujen sanomalehtien tavoittavuus olisi hieman heikentynyt, kunnyt se jopa hieman parani.

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Verkko (mukaan lukien sosiaalinen media ja blogit) Perinteiset kanavat (printti, tv, radio)

UUTISIA KOHTAAN TUNNETTU LUOTTAMUSVALIKOIDUT MAAT

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

Suomi Kanada Portugali Iso-Britannia Ruotsi Yhdysvallat Kreikka

Uskon, että useimpiin uutisiin voi luottaa

Uskon, että useimpiin uutisorganisaatioihin voi enimmäkseen luottaa

Uskon, että useimpiin toimittajiin voi enimmäkseen luottaa

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

Suomi Kanada Portugali Iso-Britannia Ruotsi Yhdysvallat Kreikka

Maani tiedotusvälineet ovat useimmiten riippumattomia politiikan tai hallituksenkohtuuttomalta vaikutukseltaMaani tiedotusvälineet ovat useimmiten riippumattomia yritysten taikaupallisuuden kohtuuttomalta vaikutukselta

N=Kaikki vastaajat

Q6_2016: Ajatellen uutisia yleisesti, oletko samaa vai eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Kuvioissa ovat väittämien kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien osuudet.

UUTISIA KOHTAAN TUNNETTU LUOTTAMUSVALIKOIDUT MAAT

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

Suomi Kanada Portugali Iso-Britannia Ruotsi Yhdysvallat Kreikka

Uskon, että useimpiin uutisiin voi luottaa

Uskon, että useimpiin uutisorganisaatioihin voi enimmäkseen luottaa

Uskon, että useimpiin toimittajiin voi enimmäkseen luottaa

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

Suomi Kanada Portugali Iso-Britannia Ruotsi Yhdysvallat Kreikka

Maani tiedotusvälineet ovat useimmiten riippumattomia politiikan tai hallituksenkohtuuttomalta vaikutukseltaMaani tiedotusvälineet ovat useimmiten riippumattomia yritysten taikaupallisuuden kohtuuttomalta vaikutukselta

N=Kaikki vastaajat

Q6_2016: Ajatellen uutisia yleisesti, oletko samaa vai eri mieltä seuraavien väitteiden kanssa? Kuvioissa ovat väittämien kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevien osuudet.

18

VERKKOUUTISISTA VUODEN AIKANA MAKSANEET ERI MAISSA.

LÄHDE: UUTISMEDIA VERKOSSA 2016, TAMPEREEN YLIOPISTO JA VIESTINTÄALAN TUTKIMUSSÄÄTIÖ . N=KAIKKI VASTAAJAT)

Suomalaisista vain 15 % oli maksanut verkkouutisista. Norjassa luku oli lähes kaksinkertainen eli 27 %. Mainonta on siis suomalaisille mediayhtiölle edelleen keskeinen tulonlähde verkossa. Suuri osa suomalaisista (75 %) kokee mainokset verkkoympäristössä kuitenkin häiritsevinä.

T H I N K I N K - I N N OVA AT I O K I L PA I LU

T H I N K I N K - VO I T TA JAT M E N E ST Y V Ä TThink Ink -kilpailu on nyt järjestetty kolme kertaa. Toisella kierroksella palkitut Hello Ruby- ja Tailorframe -konseptit ovat pärjänneet hyvin myös kansainvälisesti. Molemmat ovat ponnistaneet perinteisestä, mutta löytäneet digitalisoitumiskehityksestä uuden kulman.

Hello Ruby -kirjan tarkoitus on saada esikouluikäiset pikkulapset ymmärtämään tietokoneohjelman tekemisen vaatimaa loogista ajattelua, ja sitä seurannut toinen osa tietokoneen rakennetta. Kehitteillä on myös lapsille tarkoitetut applikaatiot kirjojen tueksi.

Valokuvien syväysohjelma ja tapahtumasovellus Tailorframe pistää henkilökuvausta uuteen uskoon ja on myös patentoinut osan kehittämästään teknologiasta.

T H I N K I N K 2 0 1 6 - I N N OVA AT I O K I L PA I LU S S A N E L J Ä PA L K I T T UASäätiön vuonna 2015 käynnistämän Think Ink 2016 Re Think It – Mullista mainonta -kilpailun tavoitteena oli haastaa innovaattorit kehittelemään uusia ratkaisuja, joita voidaan tarjota mainostajille. Tavoitteena on saada mainonta uuteen kasvuun tai kompensoida menetykset uusilla malleilla. Uudet ideat voivat olla konsepteja, prototyyppejä, valmiita ratkaisuja tai liiketoiminta-malleja.

Kilpailussa on kolme päävaihetta: 1. Ideahaku, 2. Jatkojalostus ja 3. Palkintovaihe.

25

7. Halukkuus maksaa verkkouutisista on vähäistä

Uutisten kulutuksen siirtyessä verkkoon olisi myös uutisista saatavat käyttömaksut kyettäväkeräämään verkkosisällöistä. Ehkä ongelmallisimmassa tilanteessa ovat olleet sanomalehdet. Niidentuloista huomattava osa on koostunut tilausmaksuista, ja levikkien pitkään jatkunut lasku onheikentänyt näitä tuottoja. Sanomalehtien kokonaislevikki Suomessa oli 2,8 miljoonaa vuonna 2010(53 % väestöstä) ja 2,2 miljoonaa vuonna 2014 (41 % väestöstä).14

Verkossa julkaistuista uutisista maksavien osuus on kansainvälisesti melko matala. Maksajien osuuson suurin Turkissa ja Norjassa, kun taas pienin se on Isossa-Britanniassa, Kreikassa, Itävallassa jaTšekissä. Tanskassa, Italiassa ja Japanissa maksaneiden osuus on ollut kasvussa, kun taasesimerkiksi Yhdysvalloissa maksaneiden osuus on kääntynyt laskuun.15

Kuvio 15. Verkkouutisista vuoden aikana maksaneet.

Q7a: Oletko maksanut uutissisällöstä VERKOSSA tai käyttänyt maksullista uutispalvelua VERKOSSA viimeisen vuoden aikana? (Kyseessä voi olladigitaalinen tilaus, yhdistetty digitaalinen/painettu tilaus tai kertaluonteinen maksu artikkelista tai sovelluksesta) (N= kaikki vastaajat kussakinmaassa). Kuvio perustuu tarkkoihin lukuihin, joissa ovat mukana myös prosentin desimaalit. Kuvion luvut puolestaan on pyöristetty täysiinprosentteihin. Suomessa maksaneiden osuus oli 2014 14,41 prosenttia, 2015 13,57 prosenttia ja 2016 15,22 prosenttia.

Digiuutisista maksaneiden melko suuri osuus Suomessa johtuu osin siitä, että monetsuomalaislehdet ovat alkaneet käyttää maksumuureja. Keväällä 2015 yhdeksällä päivälehdellä28:sta oli käytössään maksumuuri, kun keväällä 2016 maksumuuri oli jo 17 päivälehdellä.16

Toisaalta vuoden aikana Hufvudstadsbladet ja Länsi-Suomi luopuivat maksumuurista.Hufvudstadsbladetia kustantavan KSF Median toimitusjohtajan Barbro Teirin mukaanmaksumuurista luovuttiin, koska yhtiön käsityksen mukaan vuoden 1984 jälkeen syntyneet

14 http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehtitieto/levikki15 Pienemmässä kuviossa ovat Brasiliaa lukuun ottamatta maat, jotka osallistuivat kyselyyn myös vuosina 2014 ja 2015.16 Suomen Lehdistö 1/2015 ja 3/2016.

27%27%

22%20% 20%

17%16%

15% 15%

12% 12% 12%11% 10% 10% 10% 9% 9% 9% 9% 8% 8%

7% 7% 7% 7%

19

Kilpailun ideahaku päättyi 28.2.2016, ja siihen tuli 63 hakemusta, jota voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Hakemusten esikäsittelyssä käytettiin apuna Idean Enterprises Ltd:tä ja ensimmäiseen pitchaukseen valittiin 18 ideaa. Valintakriteereinä olivat uutuusarvo, potentiaalinen vaikuttavuus ja toteutettavuus. Toiseen, maaliskuussa pidettävään pitchaukseen valittiin 12 kilpailijaa. Näistä 12:sta kilpailun tuomaristo valitsi jatkojalostus vaiheeseen kahdeksan kilpailijaa. Kaikille kahdeksalle myönnettiin 10 000 euron jatkokehitys tuki. Valmiit liiketoiminta suunnitelmat ja demonstraatiot toimitettiin säätiölle syyskuun loppuun mennessä. Kilpailijat velvoitettiin kirjoittamaan blogi kehityksen etenemisestä säätiön Think Ink -sivuille kesän aikana.

Palkintoihin oli varattu yhteensä 140 000 euroa, pääpalkinto 80 000 euroa, toinen palkinto 20 000 euroa ja enintään neljä 10 000 euron palkintoa. Kilpailun tuomaristo päätti palkita yhteensä neljä ideaa.

KILPAILUN VOITTAJAT YHTEISKUVASSA.

80 000 euron pääpalkinnon sai Wake Dynamite, joka on ratkaisu reaaliaikaisen mainonnan hallintaan. Sen avulla mainostaja voi muokata omia mainoksiaan reaaliaikaisesti televisiossa, verkossa ja muilla digitaalisilla pinnoilla vaikkapa kotisohvalta käsin.

Toisen 20 000 euron palkinnon voitti Package Value Toolkit, jonka avulla yritykset voivat testata pakkausten konsepteja. Lähtökohtana on se tosiseikka, että pakkaus on monelle yritykselle ainoa painettu mainos. Varsinkaan pienissä yrityksissä ei uskalleta investoida pakkaussuunnitteluun.

Kolmannelle palkintosijalle ylsi kaksi ideaa, jotka molemmat saivat 10 000 euron palkinnon. Toinen on lisättyä todellisuutta käyttävä Arilyn, joka mahdollistaa jokaisen brändipinnan käyttämisen porttina toiseen todellisuuteen. Idean on kehittänyt Robust North.

Kolmannen sijan jakava Kontekstimoottori on Adfore Technologiesin ratkaisu, joka auttaa media-yhtiöiden omia palveluita kohdentamaan mainontaa käyttäjän kontekstin perusteella. Tavoitteena on tehdä kohdennetusta mainonnasta niin hyödyllistä, että käyttäjät haluavat sitä osana palvelun käyttökokemusta.

Think Ink -kilpailun palkinnot jaettiin Mediapäivässä 16.11.2016.

TUO

MAS

SAU

LIAL

A

20

THINK INK -KILPAILUN PALKINTOJA OLI JAKAMASSA EDELLISEN KILPAILUN VOITTAJA JA

SÄÄTIÖN HALLITUKSEN JÄSEN LINDA LIUKAS YHDESSÄ SÄÄTIÖN ASIAMIEHEN KANSSA.

Tämän kilpailukierroksen erityispiirre oli, että jatkokehitysvaiheessa olleet kolme kilpailijaa Packaging Technology and Research Oy, Best Before ja Lifestyle Routes löysivät toisensa ja lähtivät tekemään yhteistyötä.

Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi säätiön hallituksen jäsen Timo Ketonen, hallituksen puheenjohtaja Aboa Advest ja Plantui Oy. Säätiön muina edustajina tuomaristossa olivat hallituksen varajäsen Taneli Tikka, Head of Industrial Internet, Tieto Oyj, sekä asiamies Helene Juhola. Muut jäsenet olivat Juhana Tikka, liiketoimintajohtaja, kuluttaja-asiakkuudet ja digitaalinen liiketoiminta, Kaakon Viestintä Oy, Tuula Kallio, toimitusjohtaja, Dagmar, ja Mia Ropponen, päivittäistavarakaupan markkinointijohtaja, Kesko Oyj.

L A H J O I T U S P R O F E S S U U R I TSäätiö tukee aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti kahta professuuria:• Tampereen yliopiston mediajohtamisen maisteriohjelmaa ja siihen liittyvää mediajohtamisen professuuria vuosittain 70 000 eurolla (2013–2017).• Tampereen yliopiston mediakasvatuksen professuurin toista (2015–2019) kautta vuosittain 25 700 eurolla.

Professorit raportoivat toiminnastaan säätiön hallitukselle kerran vuodessa.

JAT K O - O P I N TOA P U R A H ATSäätiö myönsi toimintavuonna tukea kahdeksalle väitöskirjatyölle. Väitöskirjojen tutkimus-kysymykset liittyivät alan ajankohtaisiin haasteisiin tai mahdollisuuksiin. Kaksi väitöskirjaa oli jatko rahoituksia ja niiden aiheet olivat luovan sisältökehityksen johtaminen mediayrityksissä

ILKK

A LA

VAS

21

ja perinteiseen painamiseen liittyvä pintakemiallisesti käsitellyn paperin vapauttamiseen tarvittavat voimat paino nipissä. Uusia rahoituksen kohteita olivat iltapäivälehdet mediakentän muutoksessa, para sosiaalisia suhteita ja para sosiaalista mainontaa video blogeissa tutkiva työ, sponsoroidun sisällön vaikutus kuluttaja käyttäytymiseen, hyvin ajankohtaiset journalismiin liittyvät aiheet perinteinen media, sosiaalinen median ja nonmedia sekä tutkimus suomalaisiin journalisteihin kohdistuvasta ulkoisesta vaikuttamisesta. Lisäksi tuettiin tutkimuksia kustantajien adaptoitumisesta sosiaalisen median muuttuvaan maisemaan ja kerronnallisten videosisältöjen tunnelman kuvailua laskennallisen estetiikan avulla.

O P I N N Ä Y T E T Y Ö TRahoitettujen opinnäytetöiden aiheet liittyivät media-alalla toimivien kiinnostukseen tulevaisuuden ennakointia kohtaan ja tulevaisuusdatan käyttöön organisaatioissa sekä esimies-työn rooliin HSTV:n uutisraportti-ohjelman synnyssä. Lisäksi tuettiin yhtä osallistumista Turun yliopiston järjestämään ennakointikoulutukseen tavoitteena luoda sanomalehtialalle oma ennakointi järjestelmä.

M AT K A - A P U R A H ATMyönnetyt matka-apurahat liittyivät alan asiantuntijoiden tai tutkijoiden konferenssimatkoihin. Näitä olivat kaksi tutkimustulosten esittelyä World Media Economics and Management -konferenssissa New Yorkissa ja sekä Painoviestinnän opettajat ry:n opintomatka Drupa 2016 -messuille. Lisäksi tuettiin European Diploma for Culture Project Management -ohjelmaan sekä uutis hankinnan ja sosiaalisen median tietojen verifioinnin käytäntöjä Sydneyssä tutkivaan väitöskirjaan liittyviä matkoja. Niin ikään tuettiin tukijavierailua Brysselin VUB-yliopiston kompleksisuuden tutkimuksen keskukseen.

ST I P E N D I TAmmatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuville myönnettiin yhteensä kolmetoista stipendiä. Koulujen opettajakunta valitsi stipendien saajat opinnoissa menestymisen perusteella. Lisäksi säätiö palkitsi kaksi ansiokasta diplomityötä ja yhden jatko-opinnäytetyön ohjaavien professoreiden suositusten perusteella.

Diplomityö Suomalainen historiallisten paikkojen ja karttojen ontologiapalvelu on päätynyt suoraan hyöty käyttöön, ja siitä on julkaistu jo työn kuluessa viisi kansainvälisesti referoitua artikkelia. Natural Language Description of Images and Videos -diplomityö on osoittautunut olevan maailman terävintä kärkeä omalla alueellaan. Jatko-opinnäyte Thermal studies of ink solvent and toner behaviour on coated paper in various printing methods on tähän mennessä tuottanut merkittäviä tuloksia ja valmistuu 2017.

Yhteistyö ja verkottuminen

Säätiö on toteuttanut tarkoitustaan myös muilla tavoilla muun muassa edistämällä verkottumista ICT-alueen toimijoihin edustamalla Medialiittoa Digilen hallituksessa sekä kansainväliseen tutkimukseen ja sanomalehti kenttään WAN-IFRA:n Global Alliance for Media Innovation (GAMI) Advisory Boardissa. GAMI on onnistunut luomaan suhteet myös Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koordinoiviin tahoihin, mikä helpottaa hankkeiden esittämistä ja on antanut mahdollisuuden vaikuttaa tulevien rahoitushakujen määrittelyihin. Näin taataan, että niistä löytyy alalle tärkeitä aihepiirejä.

22

Tekesin Median innovaatiotuki -kampanjaa on tuettu viestimällä sen antamista mahdolli suuk-sista ja tilanteesta toimialalle yhdessä Medialiiton kanssa. Loppuvuodesta alettiin suunnitella säätiön, Medialiiton ja Tekesin yhteistä ajankohtais seminaaria keväälle 2017. Säätiön asiamies on ollut Media liiton johto ryhmän jäsen elokuusta 2015 lähtien ja osallistunut Media liiton halli tuksen kokouksiin säätiön edustajana. Säätiö on Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan jäsen, ja sen toimintaa on seurattu aktiivisesti ja osallistutaan muun muassa Vuosisadan rakentajat -haaste-kilpailuun yhdessä 42 muun säätiön kanssa kaksinkertaisella vuosimaksulla vuosina 2016 ja 2017.

Viestintä entistä tärkeämpää

Säätiön verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti. Niistä on pyritty saamaan myös helpommin lähestyttävät. Sivuilta löytyvät ajantasaiset tiedot hakuajoista, myönnetyistä tuista ja apurahoista sekä niiden saajista, tutkimus- ja apuraharaporteista, teemahankkeista sekä innovaatiokilpailusta, jolla on oma osio. Lisäksi etusivulle on nostettu apurahansaajia ja hankkeiden vetäjiä omilla kasvoillaan blogaamaan saavutetuista tuloksista.

Erilaisia ajankohtaistiedotteita julkaistiin 27, tutkimusraportteja 14, opinnäytetöihin liittyviä blogeja kolme, opinnäytetöitä yksi, matkaraportteja kolme sekä Think Ink -kilpailuun liittyviä tiedotteita ja blogeja 14. #Think Ink 2016 -twitter-virrassa on 45 twiittiä ja omalla Facebook -sivulla 20 ”virallista” Facebook-postausta, joihin on keskimäärin tullut vajaa 200 reaktiota ja maksimissaan lähes 700. Säätiön omia, muita twiittejä oli 45 ja asiamiehen säätiöön, innovaatio-kilpailuun ja innovaatiotoimintaan liittyviä twiittejä yhteensä 120.

Verkkosivuilla julkaistaan tutkimustukea saaneet hankkeet ja apurahat, niiden lyhyet kuvaukset, tuen saajat ja yhteyshenkilöt sekä tuen suuruus. Kaikkien apurahoja ja tutkimustukia saaneiden tahojen edellytetään raportoivan rahan käytöstä sekä tutkimustuloksistaan. Hankkeiden ja opinnäyte töiden keskeiset tulokset sekä matka raportit julkaistaan blogi muotoisena tiivistelmänä, johon linkitetään varsinaiset raportit ja muut tulos aineistot. Väitöskirja työntekijät on velvoitettu kirjoittamaan blogi muotoinen yhteen veto työstään jokaisen rahoitus kauden päätteeksi. Lisäksi apu rahojen ja tutkimus tukien saajat on velvoitettu laittamaan tutkimus julkaisuihin viittaus säätiöltä saatuun rahoitukseen.

Think Ink -kilpailusta viestittiin erillisillä lehdistötiedotteilla, uutiskirjeissä, Think Ink -sivuston ja Facebook-sivun kautta sekä twiittaamalla. Kilpailusta tehtiin erillinen juttu Media päivän tapahtuma lehteen sekä Mediakirja 2016 -julkaisuun. Myös Print&Media, Suomen Lehdistö ja Markkinointi&Mainonta ovat julkaisseet kilpailuun liittyviä juttuja. Kilpailusta ja loppu-kilpailijoista tehtiin videot, joita käytettiin Mediapäivässä palkintojen jaossa ja nettisivuilla.

Reuters Instituten Digital News Report 2016 -tuloksista pidettiin 15.6.2016 avoin seminaari ja lehdistö tilaisuus Uutismedia verkossa 2016 samaan aikaan, kun raportti julkistettiin Lontoossa. Seminaarin ajankohta ei ollut paras mahdollinen, mutta siitä huolimatta siihen osallistui 30 henkeä. Seminaarissa luennoi Richard Fletcher Reuters Institutesta Oxfordista. Lisäksi tuloksista tiedotettiin netti sivuilla, uutis kirjeissä ja somessa kesä kuussa raportin julkistamisen yhteydessä. Media näkyvyys oli kiitettävää valtakunnan päämedioita myöten. Tuloksia on hyödynnetty Media-liiton ja Sanomalehtien Liiton tilasto- ja markkina katsauksissa. Sanomalehtien Liitto järjesti syyskuun alussa jäsenilleen suunnatun seminaarin, jossa esiteltiin säätiön rahoittaman Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa -hankkeen tuloksia sekä Reuters Instituten Digital News Media Reportin keskeisiä tuloksia. Seminaari sai hyvä vastaanoton, osallistujia oli yli 50. Tilaisuus striimattiin, ja sitä on katsottu 300 kertaa.

Käynnistettävästä tutkimusteemasta viestittiin sekä suoramarkkinointina että eri kanavia hyväksi käyttäen. Joulukuussa 7.12.2016 järjestettiin avoin Uudet mediapalvelut, median uudistuvat

23

muodot ja ansaintamallit -seminaari, jossa esiteltiin sekä kuluttajan ostopolkuihin että median uusiin palveluihin liittyvien teemahankkeiden tuloksia. Seminaariin osallistui 45 henkeä, ja se sai hyvän vastaanoton.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaa pidettiin ajan tasalla säätiön tapahtumista. Säätiö tiedotti omia kanaviaan käyttäen neuvottelukunnan koordinoimasta Vuosisadan rakentajat -haaste-kilpailusta ja sen ideahausta, joka lanseerattiin kertomusvuoden lopulla.

Yhdeksässä Medialiiton uutiskirjeessä kerrottiin säätiötä koskevista asioita. Asiamies on osallistunut projektien tulosten julkistustilaisuuksiin (muun muassa Aller Median Sisältö-markkinointi-oppaan julkistus 8.9.2016) ja pitänyt säätiön toimintaa koskevia esityksiä (muun muassa Markkinointi tutkimusseuran tilaisuudessa 25.8.2016).

Säätiön vaikuttavuus

Vaikuttavuutta voidaan arvioida tieteellisenä, koulutukselliseen, ammatilliseen ja taloudelliseen, yhteis kunnalliseen ja toimintatapoihin liittyvänä vaikuttavuutena. Säätiön tieteellinen vaikuttavuus toteutuu lähinnä jatko-opinnäytteiden kautta. Niissä on onnistuttu saamaan sekä alan että yhteis-kunnan kannalta hyviä tuloksia, esimerkkeinä Riitta Tammen lukijasuhteisiin liittyvä työ, jota on hyödynnetty alalla, sekä Outi Kallionpään Uuden median kirjoittamiseen ja kouluopetukseen liittyvä työ, jota on hyödynnetty opetussuunnitelmien uudistamisessa valtakunnallisesti.

Koulutuksellisia vaikutuksia on tuettujen professuurien kautta, mutta myös väitöskirjojen, opin näytteiden ja stipendien kautta. Tänä vuonna palkitut opinnäytteet olivat erittäin laadukkaita. Amma tilli seen vaikuttavuuteen liittyy Paino viestinnän Opettajat ry:n opinto matka, josta julkaistiin erinomainen raportti koko toimialan hyödyksi.

Säätiön rahoittamat hankkeet ovat pääsäätöisesti esikilpailullisia, ja niistä täytyy löytyä toimi alaa hyödyttävä tavoite. Hyviä ja hyödynnettäviä tuloksia sekä myös uutta liiketoimintaa ovat tuottaneet muun muassa Robotti jounalismia -hanke, Sisältömarkkinointi 2016 -hankkeen tuloksena julkaistu opas toimi alalle, Meidän juttu -hanke, jossa on kehitetty valtakunnallinen alusta kouluille verkko sanomalehden tekemiseen, sekä Reuters Instituten Digital News Media Report, jota pidetään tänä päivänä välttämättömänä kansain välisen vertailu tiedon lähteenä. Säätiön tutkimus teemat ovat osuneet alan kannalta tärkeimpiin kehittämis kohteisiin. Innovaatio-kilpailu on todistettavasti tuottanut uusia yrityksiä ja liike toimintaa. Myös Siksi markkinointia – markkinoinnin investointiluonteen todistaminen -hanke on erinomainen esimerkki oikea-aikaisesta ja osuvasta tuesta, jolla on suuri vaikuttavuus. Hankkeen tuloksia on esitelty eduskunnan tulevaisuus valiokuntaa ja valtionvarain ministeriötä myöten ja lukuisissa julkisissa ja yritys- ja organisaatiokohtaisissa tilaisuuksissa.

Hakemusten määrä on kasvanut ja myönnöt ovat tällä hetkellä noin kolmannes haetusta. Lisäksi säätiö on aktiivisesti itse määrittelemässä ja käynnistämässä hankkeita. Säätiö perustelee kaikki päätöksensä, mistä on saatu erittäin positiivista palautetta. Toiminnan koetaan olevan sujuvaa ilman turhaa byrokratiaa, mikä tekee siitä myös ketterämpää. Viestintä on avointa ja läpinäkyvää.

Säätiö tekee toimintansa vaikuttavuus/itsearvioinnin kolmen vuoden välein. Edellinen arvio tehtiin vuosien 2014 ja 2015 taitteessa.

24

Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen

Apurahatoiminta on käynnistynyt ja ensimmäiset tutkimustuet ja henkilökohtaiset apurahat myönnetty. Alustava toimintasuunnitelma ja budjetti on käsitelty hallituksessa 26.1.2017.

Yksi väitöskirjatyö on valmistunut ja väitöstilaisuus pidetty 28.1.2017. Myös tutkimus hankkeita on valmistunut, ja niiden raportit löytyvät säätiön verkkosivuilta.

Hallitus on myös kiinnittänyt huomiota sijoitustoiminnan kokonaiskulusuhteen raportointiin. Salkunhoitajalta on pyydetty selvitys peruspalkkion ja sijoitustoiminnan muut palkkiot sisältävästä kokonaiskulusta ja sen raportoinnista.

MAR

EKU

LIAS

Z /

SHU

TTER

STO

CK.C

OM

25

Sijoitusomaisuuden arvo on kasvanut

Säätiön omaisuutta hoidettiin suunnitelmallisesti hallituksen 2.5.2016 hyväksymän uudistetun sijoitus politiikan ja toiminta ohjeiden mukaisesti. Omaisuudenhoidon yhteyshenkilönä toimi Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Viitasaari 16.5.2016 pidettyyn vuosi kokoukseen saakka ja siitä lähtien vt. toimitusjohtaja ja myöhemmin Media liiton toimitus johtaja Jukka Holmberg. Sijoitustoiminnan tukena ja suositusten antajana toimi Media liiton varainhoito-valiokunta. Varainhoito valiokunnan suositukset on käsitelty hallituksen kokouksissa ja tehty päätökset, joiden pohjalta salkunhoitaja on toiminut.

Omaisuuden hoidosta vastasi SEB nk. täyden palvelun sopimuksen pohjalta, poikkeuksena Sanoma Oyj:n osakkeita sisältävä rinnakkais salkku, jonka hoito tapahtuu konsultoivan sopimuksen pohjalta.

Sijoitusten markkina-arvo vuoden 2016 lopussa oli 35,5 miljoonaa euroa. Omaisuuden arvo nousi edellisestä vuodesta 1,1 miljoonaa euroa. Omaisuuden suoratuotot olivat 665 717,86 euroa. Jaettujen tutkimustukien ja apurahojen suhde salkun arvoon oli 3,8 %. Sitä on nostettu, jotta pitkän aikavälin suhde saadaan vähintään tavoiteltuun 3 %:iin.

Vuosi 2016 on ollut haasteellinen. Salkun tuotto on jäänyt vertailuindeksille, ja vuonna 2015 saatu lisätuotto vertailuindeksiin nähden on lähes syöty. Varainhoitovaliokunnan jäsen Nils Ittonen kävi säätiön hallituksen kokouksessa 24.10.2016 kertomassa periaatteista, joihin valiokunta perustaa suosituksensa. Viimeisen 25 vuoden aikana ja erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana osakkeet ovat tuottaneet huomattavasti parempaa tuottoa korko sijoituksiin verrattuna. Viimeisten 35 vuoden aikana osake tuotto on ollut positiivinen 27 vuonna ja rajuja pudotuksia on tapahtunut erittäin harvoin. Sijoitus toiminnan tavoitteena on hyvä tuotto pitkällä aikavälillä. Osinko tuoton ja arvon nousun välistä suhdetta täytyy seurata, hyvä osinko tuotto tuo kassa virtaa. Sijoitus strategian keskeiset kohdat ovat korkea osakepaino – USA ja Eurooppa, kustannustehokkaat tuotteet (ei PE- ja Hedge-rahastoja) – yksinkertaisuus ja läpinäkyvyys, kehitysmaiden ja muiden riskisijoitusten välttäminen ja likvidien sijoitusten tekeminen. Korkosijoitusten riski-/tuottosuhde on huono, sillä ne sisältävät asymmetrisen riskin. Käteis puskureiden tulisi olla tavanomaista isommat, jotta selvitään, jos tulee isompi muutos.

GEN

A96

/ SH

UTT

ERST

OCK

.CO

M

26

SÄÄTIÖN MYÖNTÄMIEN APURAHOJEN JA TUTKIMUSTUKIEN SUHDE PÄÄOMAN MARKKINA-ARVOON VUOSINA 2010 - 2016.

Varainhoitaja on ollut säätiön hallituksen vuosikokouksessa sekä elokuun hallituksen kokouksessa kertomassa tulevista markkina näkymistä sekä mahdollisista riskeistä. Osakkeet ovat olleet neutraali allokaatioon nähden lievässä alipainossa ja High Yield- ja Investment Grade -lainat ylipainossa. Vakaiden yritysten tuotto jää huonoksi johtuen varovaisuudesta ja investointien vähäisyydestä. Neutraali allokaatioon ei ole tehty muutoksia. Hallituksessa on keskusteltu myös erillisen Sanoma-salkun realisoinnista. Tätä on päätetty siirtää, kunnes ollaan täysin selvillä, mitä voimaan tullut MAR-asetus (asetus markkinoiden väärinkäytöstä) tuo mukanaan. Asetus tuli voimaan 3.7.2016, mutta erilaisten käännös epäselvyyksien takia Suomen Finanssivalvonta ei toistaiseksi valvo sen noudattamista säätiöiden osalta.

2,1

4,7

2,6 2,6 2,62,9

3,8

3,0 3,0

0,00,51,01,52,02,53,03,54,04,55,0

27

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Osakemarkkinan kehitys on ollut historiallisen hyvää jo pidemmän aikaa, ja on odotettavissa, että jonkinlainen korjausliike tulee eteen. Vaihtelu on sen sijaan ollut suurta ja ennustettavuus heikkoa.

Tulevaisuuden osalta huolestuttaa erityisesti kolme asiaa:• Osakkeet ovat varsin kalliita.• Korkomarkkinalla vaanii giganttinen kupla.• USA ja sen talouskasvu ovat kriittisen tärkeitä. Jos maa menee taantumaan, osakekurssit

laskevat 30 %. Tilanne näyttää kuitenkin tällä hetkellä olevan tasapainossa ja jopa parantunut uuden presidentin valinnan jälkeen, vaikkakaan kehityksen pysyvyydestä ei ole takeita.

Säätiön sijoituspolitiikassa on mainittu, että säätiö ei sijoita jatkossa taustaintressiensä eli suomalaisten mediayritysten suoraan osakeomistukseen. Säätiössä on käyty keskustelua Sanoman osakkeiden mahdollisesta myynnistä. Jos Sanoman osakkeita halutaan myydä, on oltava selvillä MAR-asetuksen tulkinnoista, myynti on toteutettava avoimen ikkunan aikana ja tarkistettava yhtiöstä myös hanke rekisterit. Sanoman osuus koko salkusta ei ole erityisen merkittävä, ja joskus on hyvä pitää osaketta, vaikka sen arvo olisikin noussut.

Arvioidut korko- ja osinkotulot tulevat olemaan 88 482 euroa eli 13 % edellistä vuotta korkeammat. Mikäli sijoitusmarkkinalla ei tule suuria yllätyksiä, on säätiöllä edelleen hyvät mahdollisuudet jakaa tutkimustukia ja apurahoja saman verran kuin edellisenä vuonna.

Toimialan haasteet jatkuvat, vaikkakin talouden indikaattorit näyttävät pitkästä aikaa positiivi-semmilta. Säätiön rooli nimenomaan toimialan uudistumisen tukijana on tärkeä, jos alalla aletaan entistä aktiivisemmin hakea uuden kasvun mahdollisuuksia. Yrityslähtöisten hankkeiden osuus säätiön portfoliossa on hieman pienempi kuin takavuosina, mutta toisaalta on pitkästä aikaa saatu Tekesin median innovaatiotukikampanjan puitteissa liikkeelle laajempia konsortiohankkeita, joissa yritykset ja tutkimustahot tekevät tiivistä yhteistyötä. Säätiö voisi toimia tällaisten ekosysteemi-hankkeiden yhtenä tukijana.

SASH

KIN

/ S

HU

TTER

STO

CK.C

OM

28

Hallinto ja toimihenkilöt

Hallitus ja työvaliokunta

Medialiiton hallitus nimittää säätiön hallituksen jäsenet asiantuntijuuden perusteella ja siten, että viestintäalan eri osa-alueet ovat monipuolisesti edustettuina.

Hallituksen puheenjohtajana toimi vuosikokoukseen 16.5.2016 saakka Matti Uuttu ja vuosi-kokouksesta alkaen Pekka Mervola. Varapuheenjohtajana toimi Timo Lepistö.

V I E ST I N T Ä A L A N T U T K I M U S S Ä Ä T I Ö N H A L L I T U K S E E N K U U LU I VAT :• toimitusjohtaja Pekka Mervola, varalla Jukka Ottela

• toimitusjohtaja Timo Lepistö, varalla toimitusjohtaja Heikki Autio

• Think Ink -voittaja ja start-up yrittäjä Linda Liukas, varalla Head of Industrial Internet Taneli Tikka

• professori Jaakko Aspara, varalla professori Pirjo Hiidenmaa

• toimitusjohtaja Jukka Holmberg, varalla liittojohtaja Mikko Hoikka (1 .12 .2016 alkaen)

• Chief Digital Officer Santtu Elsinen, varalla markkinointijohtaja Fredrik Nars

• Business Partner Johanna Maula, varalla johtaja Otto Mattsson

• Toimitusjohtaja Outi Karemaa, varalla kustannusjohtaja Teuvo Sankila

• toimitusjohtaja Jarkko Viheriävaara, varalla lehtipainon johtaja Matti Käki

• Asiamiehenä toimi Helene Juhola

Säätiön työvaliokunta myöntää hallituksen valtuuttamana alle 100 000 euron tutkimustuet ja apurahat sekä valmistelee hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita. Työvaliokuntaan kuuluivat säätiön puheenjohtaja Pekka Mervola ja varapuheenjohtaja Timo Lepistö sekä hallituksen jäsen Jaakko Aspara ja asiamies Helene Juhola sekä asiantuntijoina Jarno Alastalo ja Jukka Saariluoma.

Säätiön vuosikokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy.

JIRS

AK /

SH

UTT

ERST

OCK

.CO

M

29

Säätiön hallitus piti kahdeksan kokousta, joista yksi oli vuosikokous ja kolme sähköposti-kokousta. Työvaliokunta piti kuusi kokousta, joista yksi oli sähköpostikokous. Työvaliokunnan asiantuntijajäsenille maksettiin kokouspalkkioita 600 euroa.

Henkilöstö

Säätiön asiamiehenä toimi Helene Juhola. Asiamies jää eläkkeelle keväällä 2017, ja uuden asia-miehen rekrytointi käynnistettiin marraskuussa 2016. Uudeksi asiamieheksi valittiin helmikuun alussa 2017 KTM Noora Pinjamaa, joka tulee olemaan sekä säätiön että Medialiiton palveluksessa suhteessa 60/40. Medialiitossa hän toimii uuden kasvun toimi alueen asian tuntijana. Henkilö-valinnan teki työryhmä, johon kuuluivat puheenjohtaja Pekka Mervola, varapuheenjohtaja Timo Lepistö, hallituksen jäsen ja Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg ja hallituksen jäsen Outi Karemaa.

Lähipiiritapahtumat

Säätiön lähipiiritapahtumat ja niiden arvo on koottu alla olevaan taulukkoon.

SÄÄTIÖ-LAIN1:8§

KOHTA

1)

2) JA 3)

4)

6)

LÄHIPIIRI

Viestinnän Keskusliitto

Viestinnän Keskusliiton hallituksen jäsenet, Viestinnän Keskusliiton

toimitusjohtaja ja varamies, säätiön hallituksen jäsenet ja varajäsenet, säätiön asiamies, tilintarkastajat

Edellisissä kohdissa tarkoitettujen ihmisten perheenjäsenet

Edellisissä kohdissa tarkoitettujen ihmisten määräysvallassa olevat

yhteisöt ja säätiöt

SANALLINEN KUVAUS TOIMISTA JA TALOUDELLISESTA EDUSTA

JOHDON PALKAT,

PALKKIOT JA ELÄKE-

SITOUMUKSET

112 762 €

Kohta A 2) ja 3) sisältää asiamiehen palkat ja eläkekulut luontoisetuineen, säätiön hallituksen jäsenille, varajäsenille sekä säätiön asiamiehelle myönnetyt kokouspalkkiot ja maksetut matkakulukorvaukset sekä tilintarkastajan palkkion . Kohta B1 sisältää Viestinnän Keskusliitolle maksetut tilavuokrat ja toimistokulut . Kohta B 2)/3) sisältää hallituksen jäsenille tilatun Print&Media -lehden säätiön rahoittamien hankkeiden tulosten seuraamiseksi .

MUUT TALOUDELLISET TOIMET (ESIM.

SOPIMUS-PERUSTEISET

SUORITUKSET)

6 980 €

584 €

0 €

0 €

OSITTAIN TAI KOKONAAN

VASTIKKEETTOMAT TALOUDELLISET EDUT (ESIM. AVUSTUKSET,

APU RAHAT, PALKINNOT, KÄYTTÖ-

JA HALLINTA-OIKEUDET)

0 €

0 €

0 €

0 €

ANNETUT RAHA-LAINAT, VASTUUT

JA VASTUU-SITOUMUKSET (JOS YHTEIS-

MÄÄRÄ > 20.000 € TAI > 5 %

SÄÄTIÖN OMASTA PÄÄ OMASTA)

0 €

0 €

0 €

0 €

30

Säätiön pääoma on kertynyt lahjoituksin

Säätiö perustettiin vuonna 1960. Vuonna 1996 säätiöön yhdistyi Emil Vainion rahasto ja Kirja-paino taidon Edistämissäätiö. Säätiön nimi muutettiin Graafisen Teollisuuden Tutkimussäätiöksi, ja sen toimiala laajentui teknologian lisäksi viestintään kokonaisuudessaan.

Vuonna 2010 Viestintäalan Taloudellinen Tutkimussäätiö sulautettiin säätiöön, ja samalla säätiön nimi muutettiin Viestintäalan tutkimussäätiöksi.

Säätiön varallisuus perustuu em. säätiöiden ja rahastojen pääomiin, joiden arvot olivat vuoden 1994 lopussa seuraavat: Emil Wainion rahasto 15,4 mmk, Graafisen tekniikan tutkimussäätiö 9,0 mmk ja Kirjapainotaidon Edistämissäätiö 4,2 mmk. Tämän lisäksi Graafisen Teollisuuden Liitto lahjoitti vuonna 2000 säätiölle 7 000 Nokia Oyj:n osaketta, tuolloin käyvältä arvoltaan 10 mmk. Viestintäalan Taloudellisen Tutkimussäätiön pääoman markkina-arvo oli sulautumishetkellä 2,75 miljoonaa euroa.

Kertomusvuonna Helsingin Graafinen Klubi ry lahjoitti säätiölle 500 euroa jaettavaksi stipendeinä joko Metropolian tai Aalto-yliopiston ansioituneille opiskelijoille.

LOVE

TH

E W

IND

/ S

HU

TTER

STO

CK.C

OM

A S I A M I E S N O O R A P I N JA M A A0 5 0 4 4 2 1 5 0 7

N O O R A . P I N JA M A A @V I E ST I N TA A L A N T U T K I M U S S A AT I O . F I

V I E ST I N T Ä A L A N T U T K I M U S S Ä Ä T I ÖE T E L Ä R A N TA 1 0 , 0 0 1 3 0 H E L S I N K I

W W W . V I E ST I N TA A L A N T U T K I M U S S A AT I O . F IT W I T T E R : @V I E ST I N TA A L A

S O M E : # T H I N K I N K 2 0 1 6