toiminnallisuus ja kokeellisuus perusopetuksessafile/download... · toiminnallisuus ja kokeellisuus...

Toiminnallisuus ja kokeellisuus perusopetuksessa

Terhi Ahonen, Tiina Kiviluoto, Pirkko Kärnä,Anna Maaria Nuutinen, Heidi Sillanpää

OPH rahoittama

LUONNONTIETEIDEN PÄIVÄN OHJELMA: KOULUTUSPÄIVÄ 1 ja 2, KLO 10 – 16 (3 h + 3 h)

Klo 9.30 - 10.00 Aamukahvi ja

ilmoittautuminen

• järjestävän kerhon alkusanat ja

käytännön järjestelyt

• koulutusaikataulun tarkentaminen

OSA 1: TUTKIVA OPPIMINEN klo 10.00 -

11.30

• Oivaltavia tehtäviä

• Tutkivan oppimisen vaiheet

• Aistihavaintoja

Klo 11.30- 12.30 lounastauko

OSA 2: KÄSITTEIDEN VERKOSTO klo 12.30-14.00• Käsitteet opetussuunnitelmassa • Peruskäsitteet (esim. SCIS)• Kestävä kehitys• Ilmiön havaínnointia

klo 14.00- 14.30 kahvi

OSA 3: TUTKIVAN OPPIMISEN SOVELTAMISTA klo 14.30- 16.00• Tarinat opetuksen lähtökohtana• Arvioinnin lähtökohdat• Opettajan toiminta• Kysymyksiin vastaamista• Etätehtävän harjoittelua: tutkivan

opetustuokion suunnittelu

Tutkiva oppiminen 2018-2019

https://peda.net/yhdistykset/maol-ry/koulutus/ophpmfjk/m1ajsfo

https://peda.net/yhdistykset/maol-ry/koulutus/ophpmfjk/m2ljg

Maailma on muuttunutTarvitsemme uutta sydämen ja mielen sivistystä, tietoisuutta ja ymmärrystä, joka auttaa oman elämän merkityksen löytämisessä, arjen hahmottamisessa ja maailman ymmärtämisessä.

OPS perustuu opetuksen tutkimukseenTiedostetaan muutokset - tiedon luonteessa ja määrässä, tiedonvälityksessä- lasten ja nuorten kasvuympäristössä, -kulttuurissa- yhteiskunnassa- luontoympäristössä

Mitä taitoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa?- elämän merkityksen löytämisen taidot (ilo etsimiseen ja löytämiseen)- vuorovaikutuksen ja osallistumisen taidot- yhteistyön ja yhdessä oppimisen taidot, - ajattelun taidot, päättelyn taidot, tutkijan taidot- kestävään elämäntapaan liittyvät taidot

https://www.slideshare.net/hponka/21-vuosisadan-taidot-mit-ja-miksiTutkiva oppiminen 2018-2019

https://www.slideshare.net/hponka/21-vuosisadan-taidot-mit-ja-miksi

Laaja-alainen osaaminen ( OPS 2014)

Näkyy kaikissa oppiaineissa

• Tiedot

• Taidot

• Arvot

• Asenteet

• Tahto sitoutua ja toimia


Mitä on tutkiva oppiminen?

Tutkiva oppiminen • on luontaista ihmettelyä, uteliaisuutta, ihastelua, mitä ympärillä

on, mitä ympärillä tapahtuu

• on havainnointia eri aistein, aikaa pohtia havaintoja

• on systeemistä, luovaa ja kriittistä ajattelua

• on järjestämistä, vertailua, luokittelua ja, johtopäätösten tekoa

• lisää ymmärrystä elämästä, maailmasta ja viisaista valinnoista.


1) TUTKIVA OPPIMINENTUTKIJAN TAIDOT

A) Nappien luokittelu


Nappiluokittelua

• Värin

• Muodon

• Koon

• Reikien lukumäärän

• Materiaalin

• Magneettisuuden


Ajattelun luontaiset taidot ( Nuutinen & Tolvanen, 2001)


Havainnointi ja ihmettely herättävät kysymyksiä-tutkimus alkaa

Millaista on vesi?

- Onko puhdasta vettä?

- Onko sadevesi puhdasta

Mitä ilma on?

- Onko pussiin puhaltamani ilma puhdasta?

Ovatko esineen ominaisuudet pysyviä?

- Mitä näet kiiltävän napin pinnalta?

Miten tunnistat esineen, jos et näe sitä?


Hernetutkimus (2. lk Elämänkaari jakson aloitusteema)

• Mitä herneillä voi tehdä?

- Syödä, kasvattaa

• Mitä on herneen sisällä?

- tyhjää

- vettä

- siemeniä


Oppilas raportoi tutkimuksen kulkua


Monenlaista raportointia


Uusia havainnointeja

• Joululomalla herneet kuolivat huolimatta hyvistä järjestelyistä


Uusi tutkimus: Miksi herneelle kasvaa viikset?


Oletuksia:

• Niihin tulee siemenet

• Viiksissä on niiden silmät

• Viiksien avulla se tunnustelee ympäristöään

• Niihin tulee ravintoa

• Niihin tulee kukkia

• Niihin tulee oksia


Selityksiä

• Herne nappasi tukikeppiin. Viiksen oikea nimi oli kärhi. Kärhien avulla herne ottaa tukea jostakin


Mitä tehdä herneillä


SCIS (Science Curriculum

ImprovementStudy)-

ohjelma

• Ohjelma syntyi 1960- luvulla USA:ssa yli kymmenen vuoden tutkijoiden ja opettajien kokeilun ja arvioinnin tuloksena. Taustalla on luonnontieteiden omat menetelmät ja rakenteellinen hierarkia, Piagetinkehityspsykologia ja konstruktiivinen oppimiskäsitys. Tutkimusten mukaan oppilaiden itsetunto ja päättelykyky lisääntyvät, kun he käyttävät ohjelmaa. Menetelmä on käytössä useissa maissa ja Suomen opetussuunnitelmassa on piirteitä siitä.


• Tavoitteeksi tuli ympäristön ymmärtäminen = tieteellinen lukutaito, joka merkitsee kehittymistä/osaamista tutkijan taidoissa (prosessikäsitteet), luonnontieteen peruskäsitteiden tuntemusta ja oikeaa asennoitumista kuten kriittisyyttä, luovuutta, pitkäjänteisyyttä, uteliaisuutta ja tiedonhalua.


Tiedot – Taidot - Asenteet


TUTKIVAN OPPIMISEN VAIHEET

• Mitä vaiheita Opetussuunnitelma edellyttää tutkivalle oppimiselle?

• Mitä tavoitteita tutkivan oppimisen eri vaiheilla on?

• Miten tutkivan oppimisen eri vaiheet auttavat tulevaisuudessa tarvittavien taitojen kehittymisessä?


Opetusmenetelmien päävaiheet- SCIS (Science Curriculum Improvement Study)- ohjelma (Nuutinen 2007)


Havaintojen tekeminen- mitä kuvissa


HAVAINNOINTIA -eri aistit

Mitä näen Mitä kuulen Mitä haistan Mitä tunnen


Katso omia havaintojasi vierustoverin kanssa

• Luokittele omat havaintosi• Ilmiö / käsite

• Muoto

• Väri

• Muutos

• Kohde / Kappale / Olio

• Ääni

• Tuntemus / Aistimus

• Haju / Tuoksu

• Mitä aistia käytit eniten?


Mitä havaitsenNÄEN KUULEN TUNNEN HAISTAN

Puiden juuret ja oksat ovat kiemuraisia ja ruskeita.Puun ja ihmisen takana on varjo.Pilvet liikkuvat.

Linnut laulavat.Tuuli suhisee.Vaatteet kahisevat.Tieltä kuuluu lähestyvän auton ääni.

Ilma tuntuu lämpimältä.Minulla on sopivasti vaatteita päällä.

Maa haisee mullalta.Tuuli tuo savun hajua.

Kohde/kappale/olioMuotoVäriIlmiö/käsiteMuutos

Ääni Tuntemus/aistimus Haju, tuoksu


OPPILAIDEN OMAT KYSYMYKSET

Kootaan oppilaiden omia kysymyksiä havainnoinneista. (Kysymykset kannattaa vaikka äänittää jo luonnossa tai havainnointipaikalla tai kirjoittaa koulussa taululle.) ’

• Miksi puut kasvavat korkeiksi, mutta mustikanvarvut eivät?

• Minne eläimet menevät talvella?

• Miksi lehdet ovat vihreitä?

Valitaan tutkittavat ilmiöt. Keskustellaan, siitä miten näitä tutkitaan.


Lasten kysymykset ovat viisaita

Tietääkö karhu, että se on karhu?

ja 129 muuta visaista kysymystä,

joihin saadaan valaiseva vastaus.

Toim. Tuomas Kaseva, Touko Kauppinen,

Juha Merimaa. HS-kirjat 2018. 162 s.


2) KÄSITTEIDEN VERKOSTO

Opetussuunnitelma:

Ympäristöopin tavoitteena on

• jäsentää ympäristöä eri tieteenalojen käsitteillä käyttäen apuna kuvia, malleja ja karttoja

• kuvata ilmiöitä eri tieteenalojen käsitteillä

• Mitä ovat nämä käsitteet Opetussuunnitelmassa?


Käsitteet opetussuunnitelmassa

• Poimitaan OPS:n käsitteitä

• Luokitellaan käsitteitä ala- ja ylä- ja rinnakkaiskäsitteisiin.

-Puuttuuko käsitteitä?

• Luodaan linkkejä käsitteiden välillä (saaret ja sillat)

• Onko riittävästi tietoa opetukseen?


Käsitteen muodostaminen

Linkittäminen

• ylä- ja alakäsitteet, rinnakkaiskäsitteet

• Muut tieteet

• Aikaisemmin opittu

• Käsitteiden väliset yhteydet

• Kestävän kehityksen näkökulma


SCIS- ohjelman sisällöt Varhaiskasvatus ja esiopetus

lk Biologia Fysiikka ja kemia

1 Eliö Esineet ja ominaisuudet

2 Elämänkaari Vuorovaikutus ja järjestelmät

3 Populaatio Osajärjestelmät ja muuttujat

4 Ympäristötekijät Suhteellinen asema ja liike

5 Eliöyhteisöt Energianlähteet

6 Ekosysteemit Tieteelliset teoriat

http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsaekologia/ekologia1.htm


http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsaekologia/ekologia1.htm

TUTKIJAKOULUN teemat- varhaiskasvatus (Tiedeopetusyhdistys Espoo)Tuokioiden kesto on 30-45 minuuttia.

• 1. Tutkijan taidot, nappien havainnointia, vertailua ja luokittelua

• 2. Tutkijan taidot, havainnointia, vertailua, luokittelua eri aistein

• 3. Kasvi- teema

• 4. Täysvaltaiset tutkijat

• 5. Vesi-teema

• 6. Vesi- teema

• 7. Ilma –teema

• 8. Maan antimet, tutkijoiden juhlat


Fysiikka ja kemia kokonaisuus


Näkökulmia opetussuunnitelmaan

• Ekosysteemi – silta eri tieteiden välillä

• Suhteellinen asema

- missä mihin nähden

• Suhteellinen liike

- havaitsijan asema

- avaruus

- suunnat, koordinaatisto

- sovellukset: animaatiot

• Vuorovaikutus ja järjestelmätTutkiva oppiminen 2018-2019

OPS 2014 arvoperusta• Arvoperusta tähdentää

oppilaan ainutlaatuisuutta ja oikeutta hyvään opetukseen.

• Arvoperusta näkee kulttuurisen moninaisuuden rikkaudeksi ja painottaa kestävän elämäntavanvälttämättömyyttä.

Miten omat arvot ja toiminta tulevat esille koulussa?


Kestävä kehitys: ekologinen, ekonominen, sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma

• Mikä on oma ekologinen ajattelu ja toiminta?

-Mikä on minulle merkityksellistä?

- Miten toteutan kestävän kehityksen arvoja opetuksessa?

• Määritetään tuotteen elinkaari


Puhdas vesi tutkimuskohteena

• Miltä vesi näyttää?

• Miltä vesi tuoksuu?

• Miltä vesi maistuu?

• Miltä vesi“kuuluu”?

• Miltä vesi tuntuu?


Pyydystä ilmaa!

• Miltä puhdas ilmanäytää?

• Miltä puhdas ilmamaistuu?

• Miltä puhdas ilmatuoksuu?

• Miltä ilma tuntuu?

• Miltä ilma kuuluu?

• Painaako ilma? Tutkiva oppiminen 2018-2019

Yläkoulussa Ekosysteemitietous lisääntyy, kiertotalousajattelu syvenee”Ei ihminen kutonut elämän kudosta, hän on vain sen säie.Mitä hän kudokselle tekee, sen hän tekee itselleen.” (Seattle)


Maapallo ekosysteeminä aine kiertää, energia virtaa (Thier ym. 1978; Nuutinen

2018)


Kestävä kehitys- toteutus

• Sijoita valitsemasi käsite EKOSYSTEEMI kaavioon.

• Miten ”ekosysteemi” käsite auttaa ajattelemaan kestävän kehityksen arvojen mukaisesti globaalisti?

• Miten kestävän kehityksen ekonominen ja kulttuurinen näkökulma huomioidaan?


Liike ekosysteemiin liitettynä

Liike liittyy

• kasvin kasvamiseen,

• eläinten liikkumiseen, niiden ravinnon etsintään ja ruokailuun,

• säteilyenergiaan kuten valoon ja lämpöön,

• ravinteiden ja veden siirtymiseen kasveihin,

• hajottajien toimintaan.

Kaikki liikkuu


ILMIÖPOHJAINEN OPETUS alkaa havainnoinnista-mikä on muuttunut?


Ilmiö - tavoitteena käsitteen muodostus

TAPAHTUMA/MUUTOS

VUOROVAIKUTTAVAT KAPPALEET

ILMIÖ KÄSITTEET ja SUUREET


Ilmiö - havainnointia

TAPAHTUMA/MUUTOS

VUOROVAIKUTTAVAT KAPPALEET

ILMIÖ KÄSITTEET ja SUUREET

Auringossa kiven taakse syntyy varjo

Aurinko(valon lähde)Kivi (läpinäkymätön kappale)

Varjo Valon eteneminen/Heijastuminen/Absorboituminen

Taivaalla liikkuu mustia pilviä

pilvet, ilma, Maapallo, Ilmakehä

Pilvien liike, ukkonen, sade, sää

Tuulen nopeus ja suunta, ilman lämpötila, kosteus ja paine


Mikä on ilmiö?• Ilmiö on jotain, mitä voidaan havaita aistein kuten havaittavissa oleva

tapahtuma, evoluutioon liittyvä tai illuusio. Ilmiö voi olla jaksollinen, fyysinen tai kertakaikkinen ( Wikipedia)

• Ilmiö on jollakin tavalla ilmenevä, havaittavissa oleva tapahtuma tai tapahtumasarja. Esim. kemiallinen ilmiö, luonnonilmiö, valoilmiö, kasvihuoneilmiö, outo ilmiö taivaalla, poikkeava ilmiö joukossa. (Leppiniemi, 2016.)

• Ilmiö voi olla laaja: Humanistinen tutkimus tähtää ilmiön tai asian kuvaamiseen.

Ilmiöpohjainen oppiminen tutkii oppilasta kiinnostavaa ilmiötä monesta näkökulmasta monitieteellisesti. Ilmiöpohjainen opetus auttaa kehittämään työskentely- ja ajattelutaitoja. ( Leppiniemi, 2016.)


Mitä on ilmiöpohjainen opetus?

• Ilmiötä tarkastellaan tavoitteiden pohjalta, tavoite voi olla taito tai käsite. Esimerkiksi fysiikassa ja kemiassa opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä/ ( Tavoite 11, Fysiikka/ Kemia, luokat 7-9)

• Ilmiön tarkastelu aloitetaan havainnoinnilla. Se on aina monitieteellistä. (Kärnä & Nuutinen, 2016)

-Etsitään tapahtumaa, muutosta

-Etsitään käsitteitä/ suureita /tavoitteita

• Tehdään kysymyksiä

• Tutkitaan ja määritellään käsite

• Sovelletaan: eri näkökulmat, laajentaminen ympäristöönTutkiva oppiminen 2018-2019

3) SOVELTAMINEN – omia jatkotutkimuksia

Tarinat opetuksessa – opetuksen lähtökohta

• Esimerkkejä - purkkiongelma: miten rakennettuhttps://docs.google.com/document/d/1j_K_32Jxv5SC2wH_qXj2YZIrKXrXuMrQQB9HNw4CCtk/edit?ts=5be5cacf

https://cdn.fbsbx.com/v/t59.2708-21/44403522_316842978920535_7145282076672000000_n.docx/Rikoskemiaa.docx?_nc_cat=101&_nc_ht=cdn.fbsbx.com&oh=0e9ce9dfbb5d11c715b3f284bffa37c9&oe=5BE96153&dl=1

• Etsi/ luo tarina, mikä sopii opetukseen.


https://docs.google.com/document/d/1j_K_32Jxv5SC2wH_qXj2YZIrKXrXuMrQQB9HNw4CCtk/edit?ts=5be5cacf

https://cdn.fbsbx.com/v/t59.2708-21/44403522_316842978920535_7145282076672000000_n.docx/Rikoskemiaa.docx?_nc_cat=101&_nc_ht=cdn.fbsbx.com&oh=0e9ce9dfbb5d11c715b3f284bffa37c9&oe=5BE96153&dl=1

ARVIOINTI

Miten arvioit: arvot, taidot ja tiedot ja teot• Tutkijantaitojen arviointi

tarkoituksena kehittää niitä- arviointi on oppilasta varten- käsitekartat näyttävät

ymmärryksen tason(kuva: Kärnä, 2009)

• Palautteen antaminen: huomioidaan myös tunteet-mistä iloitsin, mikä harmitti, mitä toivon


OPETTAJA OHJAA KOKEELLISTA TYÖSKENTELYÄ

• Opettajan oikea-aikainen ohjaus kokeellisessa työskentelyssä vaikuttaa oppimiseen. Kun opettaja selittää havainnon, niin oppilas ymmärtää. Opettajan tulisi ohjata oppilaita kiinnittämään huomiota tarkasteltavan asian oleellisiin kohtiin. (esim. Harmoinen, 2013).

• Opettajan tulee esittää tieteellinen malli opeteltavasta asiasta ja saada oppilaiden havainnot ja ajattelu sidottua siihen: Tämä tarkoittaa sitä, että oppilastöissä tehdyistä havainnoista keskustellaan ja tehdyille havainnoille ja johtopäätöksille annetaan sekä merkitys että tulkinta (Harmoinen, 2013).

• Taitavien opettajien opetuksessa ohjaaminen ja selittäminen nivoutuvat toisiinsa opettajalle sopivalla tavalla. Tärkeintä on hyvä suhde oppilaisiin. ( Kärnä, Harmoinen, Vesterine & Aksela, 2018)


Kokemuksia tutkivasta oppimisesta

Keinumäen koulun oppilaat ovat toteuttaneet lukuisia sovelluksia tutkimisesta

• Oppilaiden suunnittelema ja toteuttama kahvila 2017

• Oppilaat osallistuivat 2018 Metsä tilana- projektiin (diplomityö) suunnittelemalla toimintoja koulun vieressä olevaan metsään. Metsä mahdollistaa monipuolisen oppimisympäristön, jossa suhde luontoon ja omaan itseen, omaan elämään kehittyvät tutkimisen ja luontoliikkumisen kautta. Metsä antaa erinomaiset puitteet ekosysteemi tietouden lisäämiselle ja kestävän kehityksen sekä kestävän elämäntavan sisäistämiselle.


TUTKIVA OPPIMINEN SOPII KAIKILLE-MYÖS ERITYISOPPILAILLE

Opetuksen tutkimus on vahvistanut, että

• kognitiivisten strategioiden opettaminen sopii erityisesti oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia ( esim. Hattie, 2009)

• kertaaminen, toisto ja ohjattu harjoittelu auttavat oppimisessa (esim. Gladwell, 2008)

• tutkimuksellinen lähestymistapa opetuksessa sekä innostaa oppilaita että saa oppilaat oppimaan ( Uitto & Kärnä, 2013)


Kysymyksiä

•Mitkä ovat uuden opetussuunnitelman haasteita?

•Miten kokeellista työskentelyä tulisi kehittää luonnontieteissä?

•Miten SCIS työtavat eroavat kokeellisen tutkimuksen perinteestä?

•Minkälaista opetusta erityisoppilaat tarvitsevat?


Harjoittelua

Tutkivan opetustuokion suunnittelua yhteistyönä• valmiin aineiston työstäminen

http://www.ejippo.fi/kerhot/index.php

https://www.opinkirjo.fi/fi/opettajat_ja_ohjaajat/tiedekasvatus/tiedekerho/teemakokonaisuuksia_tiedekerhoon

• oma suunnittelu

- tutkiva työskentely

- viitekehys: ekologinen, ekonominen ja kulttuurinen näkökulma


http://www.ejippo.fi/kerhot/index.php

https://www.opinkirjo.fi/fi/opettajat_ja_ohjaajat/tiedekasvatus/tiedekerho/teemakokonaisuuksia_tiedekerhoon

TUTKIVA OPETUSTUOKIO- ETÄPÄIVÄN TEHTÄVÄ ( 3 h)

Toteutetaan pareittain • itse suunniteltu tutkiva opetustuokio /

• sovelletaan valmista aineistoa esim. LUMA materiaaliin.

• Itsereflektio ja vertaisarviointi

-Mikä oli opetustuokion alkukysymys? Miten se syntyi?

-Mikä kysymys johtaa tavoitteeseen?

-Miten lasten kysymykset/vastaukset veivät eteenpäin opetustuokiota?

-Miten ohjasit/ selitit?

-Missä koit onnistumista/Mitä kehittäisit?

-Miten annoit palautetta oppilaille?

-Miten kestävän kehityksen arvo näkyy opetustuokiossa?

• Kouluttajilta mahdollisuus kysyä ja lopuksi saada palautetta

• PÄIVÄMÄÄRÄ ( n. kuukauden päästä)Tutkiva oppiminen 2018-2019

Materiaali ja työskentelyalusta

• Materiaali:

https://peda.net/yhdistykset/maol-ry/koulutus/koe/koulutuspaikat

• Tehtävien palautus

Padlet alusta




Tutkiva oppiminen on

• havainnointia ja kysymysten tekoa

• omaa tutkimista- kokeellista toimintaa ja ajattelua

• uusien käsiteverkostojen oppimista

• omaa soveltamista

kaikilla luokka-asteilla

Tutkiva oppiminen rakentaa kestävää elämäntapaa


KIITOS OSALLISTUMISESTA!


Lähteet• Gladwell, M.2008. Outliers: The story of success. Lontoo: Peguin Books.

• Harmoinen, S. 2013. Opettajan ohjauksen ja vuorovaikutuksen antaman tuen merkitys oppilaiden rakentaessa mallia magnetismista. Akateeminenväitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 476. Department of Education, University of Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto.http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5296-9

• Hattie, J. 2009: Visible learning: A synthesis of over 800 meta analyses relating to achievement. Abingdon, Oxon: Routledge.

• Kärnä, P.,Vesterinen,V-M. & Aksela,M. 2016. Kuinka esimerkilliset suomalaiset opettajat edistävät osaamista ja oppilaiden myönteisiä asenteita fysiikan ja kemian tunneilla. Teoksessa H-M., Pakula, E., Kouki, H., Silfverberg & E. Yli-Panula Ainedidaktisia julkaisuja 11- Uudistuva ja uusiutuva ainedidaktiikka, ss. 28–41. Turku: Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/174336/AD11-v2.pdf?sequence=3

• Kärnä, P.& Nuutinen, M. 2016. Ilmiöt ja niiden havainnoiminen fysiikan ja kemian opetuksessa. LUMAT B. https://www.lumat.fi/index.php/lumat-b/article/view/213

• Leppiniemi, H., 2016. Ilmiö nimeltä ilmiöpohjainen oppiminen. Opettajien käsityksiä ilmiöpohjaisesta oppimisesta. Kasvatustieteen pro-gradu tutkimus. Tampereen yliopisto. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100667/GRADU-1487772582.pdf?sequence=1

• Nuutinen, A., M. 2018. ESD and High Quality learning: how to develop student’s understanding and thinking skills: Teoksessa A. Barton, J. Eussen, S.Lardjane, F.Lavoune & A.M. Nuutinen ( toim.) Draft version. Mind Maps and Conceps maps in Education, ss. 63-75. http://web.univ-ubs.fr/lmba/lardjane/draft-1.pdf.

• Nuutinen, A–M. 2007. SCIS- luonnontiedeohjelman mukaan opiskelleiden viidesluokkalaisten biologian peruskäsitteiden osaaminen. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

• Nuutinen, A.M. & Tolvanen, P. (2001). Luonnonkirja 2. Opettaja materiaali. Porvoo: WS Bookwell Oy.

• Thier, H., Karplus, R.,Lawson, C.A., Knott, R. & Montgomery, M. 1978. The Rand McNally SCIIS Program. Teachers Guide. Parts: Organisms, Life Cycles. Populations, Enviroments, Communities. Chicago: Rand McNally & Co.

• Uitto, A. & Kärnä, P. (2014). Teaching methods enhancing grade nine students performance and attitudes towards biology. Teoksessa (E-Book) C. P. Constantinou, N. Papadouris & A. Hadjigeorgiou (toim.), Proceedings of the ESERA 2013 Conference: Science Education Research For Evidence-based Teaching and Coherence in Learning. Part 2 (ss. 67–73). Nicosia: European Science Education Research Association. http://www.esera.org/media/eBook_2013/strand%202/ESERA_eBook_Part_2.pdfTutkiva oppiminen 2018-2019

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5296-9

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/174336/AD11-v2.pdf?sequence=3

https://www.lumat.fi/index.php/lumat-b/article/view/213

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100667/GRADU-1487772582.pdf?sequence=1

http://web.univ-ubs.fr/lmba/lardjane/draft-1.pdf

http://www.esera.org/media/eBook_2013/strand 2/ESERA_eBook_Part_2.pdf

toiminnallisuus ja kokeellisuus perusopetuksessafile/download... · toiminnallisuus ja kokeellisuus...

Documents