wsoy

Timo SoiniPeruspomo

”Yhdessä tehdään – minä johdan.”

wsoyTimo Soini / Peruspomowsoy

vuodesta 2008 alkanut Perussuomalaisten nousu on suurin poliittinen muutos Suomessa viime vuosikymme-ninä. Se ei jätä ketään kylmäksi.

Uudessa kirjassaan Timo Soini kertoo, millaista on johtaa huimaa vauhtia kasvanutta puoluetta ja sen moni-naisia aineksia. Soini kertoo myös, miten vuoden 2011 eduskuntavaalien ”jytky” tehtiin ja miten pääsy kansain- väliseen medianäkyvyyteen onnistui.

Kirja on samalla analyysi siitä, oliko kyse laajemmasta kansainvälisestä ilmiöstä vai oliko ja onko kaikki kiinni Soinin karismaattisesta persoonasta?

päällys Martti Ruokonenpäällyksen kuvat Veikko Somerpuro

www.wsoy.fi 99.1 isbn 978-951-0-40258-0

timo soini (s. 1962 Raumalla) on Espoossa asuva valtiotieteen maisteri. Hän on ollut Perussuomalaisten puheen- johtaja vuodesta 1997, kansanedustaja vuodesta 2003 ja puolueensa presidentti- ehdokas vuosien 2006 ja 2012 vaaleissa. Euroopan parlamentin jäsenenä Soini oli 2009–2011. Soinin edellinen kirja Maisterisjätkä ilmestyi 2008.

”Kirjassani kerron soinilaisin sana-kääntein miksi, miten ja keiden työn tuloksena Perussuomalaiset nousi merkittäväksi poliittiseksi voimaksi ja Suomen tunnetuimmaksi puolueeksi ulkomailla. Olen kärsivällinen mies, pyrin olemaan luja ja lempeä. Poliittisen johtajan tärkein ominaisuus on kestää henkistä epämukavuutta. Kosmisen kylmän hetkenä, vastuun ja odotusten ruhjomana, puoluejohtaja on yksin. Menestyksen myötä myös vastustus lisääntyy.” Timo Soini

w e r n e r s ö d e r s t r ö m o s a k e y h t i öh e l s i n k i

PERUSPOMOTIMO SOIN I

© Timo Soini ja WSOY 2014

Teoksen julkaisuoikeudet on välittänyt

Maisteri Kousan Agentuuri ja Editointi Oy.

ISBN 978-951-0-40258-0

Painettu EU:ssa

Tiinan kanssa Yhdysvaltain suurlähetystössä

kansallispäivän vastaanotolla heinäkuussa 2011.

(Kuva Oskari Onninen)

© Timo Soini ja WSOY 2014

Teoksen julkaisuoikeudet on välittänyt

Maisteri Kousan Agentuuri ja Editointi Oy.

ISBN 978-951-0-40258-0

Painettu EU:ssa

Tiinan kanssa Yhdysvaltain suurlähetystössä

kansallispäivän vastaanotolla heinäkuussa 2011.

(Kuva Oskari Onninen)

Tiinalle

Sisällys

Lukijalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

1 Vuoden 2008 kuntavaalit . . . . . . . . . . 17Ehdokkaiden hankinta ja toripolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . 118”Ploki” ja sosiaalinen media siivittivät . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122

2 Europarlamenttiin . . . . . . . . . . . . . . . 27Ongelma ehdokasasettelussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128Ehdolle EU-parlamenttiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130

Kohu pätkäedustajuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132Euroedustajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134

Ryhmän muodostuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136Europe of Freedom and Democracy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139Työvaliokunnan puheenjohtajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .140EU-kriittisten porukka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .141Brittiyhteydet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .142Strasbourg ja brittien raatokärpäsillallinen . . . . . . . . . . . . . .143Jusula Brysseliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .144CULTin varapuheenjohtajuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .145

EU-meppi puolueen puheenjohtajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 147Verkostoituminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149Tony Halmeen hautajaiset ja

Urpo Leppäsen kuolema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 151Vallankaappaus ei uhkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 157Media ja minä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159

ERIKOINEN PÄIVÄ MEPPINÄ 17 .9 .2009 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .167

3 Jytky – vuoden 2011 eduskuntavaalit . . . . . . 73

Ehdokasasettelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176Suomen suurin työväestön puolue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179

Vaaliohjelma, postmoderni tekotaide ja Matti Putkonen . . . . 185Ilmastopoliittinen ohjelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .188Vaalijuliste ja punainen risti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .189

Pienellä budjetilla mahtava tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190EU-kriisin ja tukipakettien vaikutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192Gallupit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193Vaalikampanja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195Tuli iso jytky! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198

Ei juuri yllätyksiä läpimenneissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1100”Rutto” vaalien voittajana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1101

LAUANTAI 9.4.2011 – KESKI-SUOMEN KIERROS . . . . . . . . . . . .1103

4 Kolmekymmentä yhdeksän kansanedustajaa . . . . . . . . . . . . . . . . 109

Edustajat valiokuntiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1109Halla-aho hallintovaliokunnan johtoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1111Kaikkosen kohdalla ”ei muistella menneitä”, mutta Wallin taipui . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113

Hallitusneuvottelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1115Hallitustie katkeaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1116

Eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi” poikakoulun rehtori” . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1120LÄHES TUHAT PÄIVÄÄ JYTKYSTÄ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1125

5 Maahanmuutto kysymys . . . . . . . . . . . 131En ole maahanmuuttokriitikoiden ajatusten selittäjä . . . . . 1133Nuiva manifesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134BBC:n Hard Talkin haastattelu

ja puolueen leimaaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1137Suomi tarvitsee maltillista maahanmuuttoa . . . . . . . . . . . . . 1139

6 Presidentinvaalit 2012 . . . . . . . . . . . 145Päätavoite pääsy toiselle kierrokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146Gallupit alaspäin

– Azoreille keräämään voimia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1148Niinistön taakse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1150Kritiikkiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151Haavisto-ilmiön tyriminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1152Miehestä ei irronnut enempää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1154

7 Vuoden 2012 kuntavaalit . . . . . . . . . . 1159Ehdokasmäärän merkitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160

8 Perussuomalaiset poliittisella kartalla . . . . . . . . . . . 165

Politiikan uudet jakolinjat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1166Oikeus omaan mielipiteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1170Kansainväliset foorumit ja samanhenkiset Euroopassa . . . 1173

Protestit demokraattisen kanavan kautta . . . . . . . . . . . . . . . 1176Politiikkani pelisäännöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177

Vihapuhe ja suvaitsevaiston ”oikeat” mielipiteet . . . . . . . . . . 1179Kesän 2013 puoluekokous, tutkijat ja media . . . . . . . . . . . . . 1183

Verbalistiikasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1186”Ei” tällä kertaa Euroopalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1187

Kysymys ehdokasasettelusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1190

9 Omantunnonkysymyksiä . . . . . . . . . . . 193Elämä on pyhä kohdusta hautaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195Uskonto ja politiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1196Avioliitto on miehen ja naisen välinen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1199

Perussuomalaisten kanta on vaaliohjelmassa . . . . . . . . . . . .1201Avioliiton puolesta mieltä osoittamassa . . . . . . . . . . . . . . . . .1204

Elämä on rankka keikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1206

10 Ratkaisuni EU-kriisin hoitamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 209

The Wall Street Journalissa julkaistu artikkeli . . . . . . . . . . . 1209Avoin kirje Suomen kansalle

Helsingin Sanomien etusivulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1215

11 Ison puolueen johtajana . . . . . . . . . 223Liika on liikaa kenelle tahansa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1226

Potkujen antamisen vaikeus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1228Ei kova, vaan luja ja lempeä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1230

Minäkö huonotuulinen? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1233Luottamus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1235

Sparrauskaverit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1238Kotijoukot ja julkisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1239Hirvisaari ulos perussuomalaisista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1243

Tarvitaanko möläyttelijöitä? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1248Politiikka on joukkuepeliä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1250Paikkoja päteville naisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1252Voimaa kentältä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1253Muutoksen tarvetta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1254

12 Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajuus – mieluinen homma . . . . . . . . . . . . . . 261

Matkoja maailmalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1264Valiokunnan varjopuolta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1269

13 Euroopan arvot . . . . . . . . . . . . . . . . 273Liika suvaitsevaisuus hajottaa Euroopan arvopohjan . . . . . 1273Isoveli valvoo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1275

Turvallisuusteollisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .1277Brittikonservatiivien mukavassa seurassa . . . . . . . . . . . . . . 1279

14 Politiikan iso kuva . . . . . . . . . . . . . 283Suhteeni Euroopan unioniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1286Suomi, Venäjä, Nato . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1291Tulevaisuudesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1293

Pankkitilin kasvattaminen ei kiinnosta . . . . . . . . . . . . . . . . . .1297Politiikan suuntaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1299

Epilogi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 303

Eurovaalikampanjointia Eetun aukiolla Porissa 6. kesäkuuta 2009.

(Kuva Jussi Partanen / Lehtikuva)

11

Lukijalle

Tämän kirjan tarkoitus on kahtalainen. Haluan

kertoa, miksi Perussuomalaisista on tullut mer-

kittävä puolue ja miten se on ollut mahdollista.

Toinen syy on henkilökohtainen. Olen johtanut tämän

puolueen suureksi vanhojen puolueiden vastapainoksi.

Käyn läpi, mitä se on vaatinut ja miltä se on tuntunut.

Politiikan taivas ja helvetti on sekä nähty että koettu.

Aika parantaa haavat, mutta arvet jäävät. Hyvä niin,

sillä meillä ihmisillä, muillakin kuin poliitikoilla, on tai-

pumus muistella asioita mieleisikseen ja selitellä par-

hain päin omia sanomisia ja tekemisiä. Siinä ei ole mi-

tään mieltä, ihan kuin huijaisi itseään pasianssissa. Vain

nujerrus ja armo tuovat helpotuksen. Olen kokenut mo-

lemmat.

Sinulla on oltava oma suunnitelma. Toinen vaihtoehto

on olla osa muiden suunnitelmaa. Historiassa ei tapah-

du enää mitään, eikä huominen ole vielä tullut. Tänään

on nyt. Olen käytännönläheinen mies. Monimutkaisessa

maailmassa yksinkertainen on arvokasta. Toimin hetkes-

sä olematta kuitenkaan hetken lapsi.

Populismi ei ole minulle kansan mielistelyä. Se on

kansanomainen tapa ilmaista ja ajaa omaa asialistaa,

ideologiaani. Olen voimakastahtoinen ja jyrkkä periaat-

teiltani, mutta myös luja ja lempeä tilanteen mukaan.

12

Olen avoimesti arvokonservatiivinen, suomalainen mies.

Pidän kansallista itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeut-

ta suuressa arvossa. Yliopisto-opettajani, jo edesmen-

nyt Ilkka Hakalehto, loi määritelmän, johon yhdyn täy-

sin: ”Kansansuvereniteetti merkitsee ja tarkoittaa sitä,

että vain ja yksinomaan kansalla, joka muodostaa oman,

muista kansoista erillisen kansakunnan, on ikuinen ja

rajoittamaton oikeus päättää aina vapaasti ja itsenäises-

ti kaikista omista asioistaan.”

Olen katolinen kristitty. Olen liittynyt katoliseen kirk-

koon eikä kirkko minuun. Minä uskon siihen, mitä kirk-

ko opettaa. En lisäile siihen omiani enkä jätä vaikeita

asioita siitä pois. Kirkkoni ei ole valintatalo, josta poimi-

taan mieleiset hedelmät. Tätä taustaa vasten lukijan on

helpompi ymmärtää, vaikka ei ehkä kaikilta osin hyväk-

syä, miksi toimin niin kuin toimin.

Pidän ihmiselämää pyhänä. Siitä periaatteesta en luo-

vu, tuli tai meni ääniä.

Tuli iso jytky! Mutta mistä tuli sana jytky? Tehokas

isku lause on kuin kolmen soinnun paalujunttaboogieta .

Kolme sanaa ja sanojen sanana Jytky. En osaa täysin pai-

kallistaa, mistä sen kuulin, löysin tai poimin mukaan.

Eduskuntavaalien aikaan olin sen jossakin kuullut ja

päähäni painanut, jollakin torilla se tapahtui: Jytky tulee

ja iso.

Katsoin Suomen jääkiekkoleijonien kultariemua ke-

väällä 2011 kuukausi vaalien jälkeen. Televisiossa lei-

jonien pukuhuoneessa maailmanmestari Tuomo Ruutu

huusi: ”Tuli iso jytky!” Pakkauduimme perheen kanssa

punaiseen Volvoon ja lähdimme ajamaan Mannerhei-

mintietä päästä päähän, sillä tiesin, miten jytkyä juhli-

13

taan. Jytky elää jo omaa elämäänsä kansan keskuudessa,

kielessä ja musiikissa. Jytky ei sula eikä pala.

Käyn tässä kirjassa läpi puolueen nousua, eri vaaleja,

niiden asetelmia ja tuntemuksiani sellaisina kuin ne oli-

vat ja tuntuivat. Onneksi olen pistänyt asioita paperille

myös matkan varrella. On voittoja, tappioita, iloa ja tus-

kaa. Kovimmat menetykseni eivät ole poliittisia. Ne liit-

tyvät ihmisiin. On ollut tuskallista menettää ystäviä kuo-

lemalle, vaikka se olisi portti parempaan. Olen nauranut

iloisten kanssa ja itkenyt surullisten kanssa. Olen koke-

nut kosmisen kylmän, hetken, jolloin on täysin yksin.

Vääryyteen sortunut ihminen on sisäisesti heikko.

Suoranaista pahuutta on varsin vähän, hyvän puutetta

sitäkin enemmän. Ihminen on tärkein, ei valta ja mah-

ti. Jokainen ihminen ja jokainen elämä on arvokas. Tätä

on joskus vaikea muistaa, kun törmää ihmisiin, joita on

hankalaa sietää, saati rakastaa.

Vaaleissa ei mitata oikeaa ja väärää mielipidettä. Niis-

sä mitataan eri puolueiden kannatus. Minulta on kysytty

ja kysyttäneen maailman tappiin asti, miksi olen sietä-

nyt maahanmuuttokriittisiä ajatuksia puolueessa. Pidän

tärkeänä, että näistä asioista keskustellaan, alistetaan ne

osaksi demokraattista prosessia. Maahanmuuttokriitti-

syyttä on maailma täynnä, eikä eristäminen ole ratkaisu.

Suvaitsevaiston suvaitsemattomuus on tämän päivän fa-

risealaisuutta, pieni pahennus saa sen suunniltaan. On

hyvä, että äärimielipiteet saavat rautaisannoksen toi-

siaan. Kyllä tälle ilmiölle laidat löytyvät. Puolueesta saa

potkut, kun sietoraja ylittyy. Kipukynnys on ollut korkea.

Olen julkisissa töissä. Tutunnäköinen ja tunnettu Suo-

messa ja jonkin verran muuallakin. Sillä on henkilökoh-

14

taiseen elämään oma vaikutuksensa. Perheeni ja lähei-

seni eivät kuulu eivätkä halua julkisuuteen. Heillä on

oikeus yksityisyyteen ja omaan elämään, eivätkä he ole

paketoitavissa politiikkaan.

Olen tehnyt tämän kirjan työn ohessa. Perussuoma-

laisten, ulkoasiainvaliokunnan ja Espoon kaupungin-

valtuuston puheenjohtajuudet on ollut kova kolmio hoi-

dettavaksi. Siinä ohessa, rinnalla ja mukana, ovat olleet

oma elämä ja ystävät. Aikaa on ollut vielä hiukka raveil-

le ja jalkapallolle. Lähes vuoden kestänyt ponnistus kir-

jan eteen on nyt valmis.

Lukija, tämä kirja on kirjoitettu kaikille, joita Peruspo-

mo ja hänen luomansa poliittinen kansanliike kiinnos-

tavat. Olemme tehneet liikkeeni kanssa poliittista his-

toriaa ja mahdottomasta mahdollisen: kolmen vanhan

valtapuolueen rinnalle on noussut neljäs tekijä, Perus-

suomalaiset, jota kukaan ei tässä maassa voi enää olla

ottamatta huomioon, hyvässä ja pahassa. Se, millainen

voimanponnistus kuluneet viisi vuotta ovat olleet, ker-

rotaan tässä kirjassa.

Mielipiteesi kirjastani ei voi olla väärä, sillä se on

sinun oma mielipiteesi. Minun tavoitteeni on, että tämä

kirja luo ja tuo uutta tietoa meistä ja minusta, perussuo-

malaisista. Suomi tarvitsee politiikkaan vaihtoehtoja.

Yksikään kirja ei synny ilman taustalla olevia ihmisiä,

ei tämäkään. Kiitän WSOY:tä ja etenkin kustantaja Leena

Majanderia miellyttävästä yhteistyöstä. Myös muille kir-

jan tekoon WSOY:ssä osallistuneille lausun tässä lämpi-

mät kiitokset. Erityinen kiitos kuuluu kirjallisuusagentti

ja kustannustoimittaja Tuula Kousalle, jonka kanssa yh-

teistyö on jatkunut Maisterisjätkä-kirjani ajoista alkaen .

15

Peruspomo on kirjoitettu prosessina, jossa olemme yh-

dessä käyneet läpi kuluneet kuusi vuotta. Käymämme

keskustelut ovat olleet vankka perusta, jolle teksti on

syntynyt.

Yksin ei voi mitään tehdä. Olen saanut jatkuvan ja us-

kollisen tuen perussuomalaiselta kentältä, jäsenistöltä ja

kannattajilta. He ovat uskoneet minuun niin huonoina

kuin hyvinä aikoina. Tämä tuki on ollut jaksamiseni pe-

rusta perheen ja läheisteni ohella.

Helmikuussa 2014

Timo Soini

Hymy oli herkässä Ylen vaalivalvojaisissa 26. lokakuuta 2008,

kun kuntavaalien ennakkoäänet rävähtivät ruutuun.

(Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva)

17

1Vuoden 2008 kuntavaalit

M inulta on kyselty, miten ”jytky” eli voitto vuo-

den 2011 eduskuntavaaleissa ja 39 perussuo-

malaisen kansanedustajan läpimeno oikein

syntyi ja oli mahdollista.

Lähtökohtana oli varmastikin henkilökohtainen nos-

teeni, joka alkoi jo vuoden 2006 presidentinvaaleista. Sen

jälkeen ihmiset tiesivät, kuka on Timo Soini. Presidentin-

vaalit ovat niin suuren julkisuuden vaalit, että siinä oli

mahdollisuus tehdä sekä puolue että mies tutuksi niiden

omilla ehdoilla. Vaalikampanjassa pääsee itse määritte-

lemään itsensä ja persoona saa tilaa.

Vuonna 2007 perussuomalaiset saivat eduskuntavaa-

leissa vaalivoiton, ja sain silloin Suomen kolmanneksi

suurimman henkilökohtaisen äänimäärän. Nämä asiat

on kerrottu jo edellisessä kirjassani Maisterisjätkä, joten

en kertaa niitä enää tässä.

Merkittävä tapahtuma oli Oulun puoluekokous kesällä

18

2007. Olin siellä toipilaana, keuhkokuumeen ja veren-

myrkytyksen heikentämänä. Puoluesihteeri Hannu Pur-

ho vaihtui Ossi Sandvikiin ja pääsimme taas vakaalle

pohjalle. Purho oli tehnyt suhteellisen tyydyttävästi sen

minkä teki, muttei voinut oman ja perhetilanteensa ta-

kia sitoutua täysillä puoluesihteerin työhön. Ossi Sand-

vik oli ollut pitkään puolueessa ja toiminut myös Raimo

Vistbackan avustajana. Sandvikilla oli luottamukseni, ja

hän tuli valituksi.

Vuodet 2007–2008 olivat aikaisempaan verrattuna pe-

russuomalaisille helppoa ja hyvää aikaa. Olimme saaneet

vuoden 2007 vaaleissa eduskuntaan viisi kansanedusta-

jaa: minun lisäkseni Raimo Vistbackan, Pirkko Ruoho-

nen-Lernerin, Pentti Oinosen ja Pertti Virtasen. Ryhmä-

sihteerinä toimi Jussi Niinistö, nykyinen kansanedustaja.

Meitä oli aiemman kahden kansanedustajan sijasta viisi

ja saimme hieman paremmat resurssit ja rauhan tehdä

asioita. Itse olin suuressa valiokunnassa, mistä oli paljon

hyötyä vuoden 2009 EU-vaaleissa. Suomessa oli porvari-

hallitus, Matti Vanhasen toinen. Muistan, että satsasim-

me erityisesti kyselytunteihin ja onnistuimme niissä.

Ehdokkaiden hankinta ja toripolitiikka

Tiesin, että vuoden 2008 kuntavaalit olisivat puolueen

tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeät, ja niitä var-

ten keräsimme ehdokkaita. Silloin haettiin monet pro-

fiilikaverit, esimerkiksi Jussi Halla-aho, Arja Juvonen,

Johanna Jurva, Jussi Niinistö, Ismo Soukola, Ville Vähä-

mäki, Maria Lohela, Ari Jalonen. Näin itse paljon vaivaa

ehdokkaiden etsimisessä. Se oli vielä sellaista aikaa, että

19

jaksoin rymytä kenttää ympäri ämpäri ja värvätä ihmi-

siä. Hyvin monet värväsin henkilökohtaisesti.

Aloimme tehdä toripolitiikkaa, vaikka ei meillä edel-

leenkään ollut juurikaan varoja. Noina vuosina tilai-

suudet siirtyivät sisältä ulos. Ihmiset eivät tulleet enää

Osuuspankin kerhohuoneelle eivätkä seurojentalolle –

tupailtaan he saattoivat tulla. Menimme toreille, ja us-

kallan väittää, että olemme Suomen paras toripuolue.

Osaamme pistää teltan pystyyn, paistaa räiskäleet, keit-

tää kahvit. Kokoomus tarjosi makkarat, perussuoma-

laiset kahvit ja kansa kannatuksen. Siinä teimme ko-

koomuksen kanssa tietoista yhteistyötä. Kampanjoim-

me hyvillä mielin, koska saimme tehdä työtä rauhassa.

Perus suomalaisiin ei kohdistunut nykyisen kaltaisia pai-

neita, ja mediakin suhtautui hyväntahtoisen hyväksyväs-

ti: onhan se kiva kun meillä on tällainen väriläiskä!

Yksi mielenkiintoisimmista rekrytoinneista tapahtui

Vantaan Korsossa. Olin siellä puhumassa ennen vaa-

leja, jolloin ehdokkaita ei ollut vielä asetettu. Möykkä-

sin siinä, missä Korson asemalta tullaan ylöspäin pitkin

aika karua betoniuraa. Seisoin jakkaralla ja huusin siel-

lä ylhäällä megafoniin. Myöhemmin myös Nigel Farage

– ystäväni ja englantilaisen Ukip-puolueen johtaja, ai-

van posketon tyyppi – seisoi omassa vaalitilaisuudessaan

puistonpenkillä sinapinkeltaisissa housuissaan.

Korson tilaisuudesta minulla on voimakkaat ja tarkat

muistikuvat. Puheeni päätyttyä luokseni saapui kolme

kaveria: Mika Niikko, joka on vapaiden suuntien kris-

tittyjä, Timo Valtonen, joka kuuluu polvirukoilijoihin,

ja eräs kolmas kaveri. He sanoivat: ”Olipas hyvä puhe.

Kuule, Vantaalla pitäisi tehdä tällaisia ja tällaisia asioita.”

20

Sanoin heille, että teitä on siinä kolme miestä, te ymmär-

rätte, kun sanon näin: ”Menkää tuonne konttorille, pistä-

kää kädet yhden kaverin päälle ja lähettäkää hänet po-

litiikkaan.” He katsoivat minua ensin kuin hullua, mutta

he ymmärsivät retoriikkani. He tiesivät, miten evankeliu-

mia tehdään. Siinä pistetään kädet pään päälle, rukoil-

laan ja sitten yksi lähtee.

Meni muutama päivä ja Mika Niikko ilmoitti, että hän

lähtee ehdolle vaaleihin. Hänestä tuli ensin Vantaan kau-

punginvaltuutettu ja sitten vuonna 2011 kansanedustaja.

Hänet rekrytoitiin Korsosta – seisaaltaan, niin kuin sei-

saaltaan luetaan sanomalehtiä. Ellen olisi mennyt Kor-

soon, Mika Niikko ei olisi kansanedustaja. Hän painai-

si ihan toisenlaista elämää. Tässä tulee lempifilosofiani:

joko kaikki on sattumaa tai mikään ei ole sattumaa. Mi-

ten hän oli juuri siellä? Miksi sanoin hänelle niin kuin

sanoin? Ja kuinka juuri hän lähti mukaan?

Oli meillä toinenkin tapa hakea ehdokkaita vuonna

2008. Kalevi Satopää, joka ei ole enää perussuomalaisis-

sa, soitti minulle ja pyysi tulemaan Saloon ja hommaa-

maan toritilaisuudessa ehdokkaita. Hän pistää ilmoituk-

sen lehteen: tulkaa ilmoittautumaan Salon torille Timo

Soinille ehdokkaaksi henkilökohtaisesti. Minusta se oli

hullu idea, ja torppasin sen heti. Sanoin tulevani paikalle,

mutta kielsin laittamasta ilmoitusta. Jossain menee hy-

gienian raja. Pelkäsin, että jos me laitamme avoimen il-

moituksen, sieltähän voi tulla tarjolle kuka tahansa! Sa-

noin, että puolue ei maksa sellaista ilmoitusta.

Satopää oli kuitenkin niin vakuuttunut ideastaan, että

hän julkaisi ilmoituksen. Mitä tapahtui? Kuusi ihmistä

kävi ilmoittautumassa minulle henkilökohtaisesti ehdok-

21

kaaksi. Sen jälkeen tajusin, että juuri näin se pitää tehdä.

Niinpä sitten menin ympäri Suomea: ”Tule ilmoittautu-

maan henkilökohtaisesti.” Tästä ideasta pitää antaa kii-

tokset Satopäälle. Olin pelännyt kaikenlaisten kylähul-

lujen lähtevän liikkeelle, mutta sieltä tulikin hyviä tyyp-

pejä. Ihmiset halusivat ehdokkaaksi mutta eivät oikein

tienneet miten menetellä. Niinpä he tulivat vaalitilai-

suuksiin. Satoja ehdokassuostumuksia täytettiin, ja siel-

tä löytyi monia, jotka menivät vaaleissa läpi.

Tämä oli myös yksi saumakohta ja oivallus. Motivoitu-

neet ihmiset ottavat kyllä yhteyttä. Pari kolme päivää en-

nen tilaisuutta laitettiin ilmoitus, että nyt hän tulee, tule

sinäkin – ilmoittaudu henkilökohtaisesti Timo Soinille.

En ihan ymmärtänyt, miksi minä kiinnostin ihmisiä ja

herätin niin paljon tunteita ja halua sitoutua. Kun me-

nen ihmisten joukkoon, onnistun jotenkin herättämään

kuulijoita poliittisesti ja koskettamaan myös tunnetasol-

la. Aika usein sain kuulla, että sinähän puhut ihan niin

kuin minä puhuisin. Kuulijat pystyivät samastumaan mi-

nuun, ja he tajusivat mitä puhuin. Kaikesta ei olla aina

samaa mieltä, mutta silti he ymmärtävät.

Jos Kalevi Satopää on vielä hengissä kun tämä kirja

julkaistaan, hän saa tässä ansaitsemansa kiitokset. Il-

moittautumisjuttu oli hänen megaideansa. Saimme

paljon ehdokkaita, ja kun saimme paljon ehdokkaita,

saimme paljon ääniä. Ensin monista tuli vuonna 2008

kunnanvaltuutettuja, joista nousi vuoden 2011 eduskun-

tavaaleissa kansanedustajia. Esimerkiksi nykyinen kan-

sanedustaja Ari Jalonen, palomies Porista, oli liittynyt

puolueeseen luettuaan blogejani ja tavattuamme henki-

lökohtaisesti.

22

Onnistuimme saamaan hyviä ehdokkaita, mikä ei ol-

lut siihen aikaan mitenkään helppoa. Perussuomalaisuu-

della oli tuolloin eräänlainen kielteinen leima. On sitä

toki hieman vieläkin, mutta siihen aikaan oli valtava jut-

tu panna itsensä likoon nimellään ja naamallaan, tun-

nustautua perussuomalaiseksi. Mutta ehkä silti vuoden

2008 vaaleissa puolueen maine oli jopa parempi kuin ny-

kyään. Nyt puolue on suuri ja vastustuskin sitä myöten

suurempi. Niin paljon kuin Tony Halmeesta olikin meille

hyötyä 2000-luvun alussa, hän loi myös tietynlaisen var-

jon puolueen ylle. Hän oli eräänlainen esi-Hakkarainen

tai Hakkarainen on jälki-Halme, miten vain: niitä mie-

hiä, joille sattuu ja tapahtuu, vaikka he eivät ole pahoja.

Media vain ottaa heidät omakseen. Halmeen ja Hakka-

raisen tarinoissa on yllättävän paljon samaa, paitsi että

Hakkaraisen tarina ei ole ollenkaan vielä lopussa. Hak-

karaisen sanoman pitää tulla sanotuksi, mutta ihmisenä

hän on sellainen, että hän saattaisi olla onnellisempi ja

viihtyä paremmin sahalla kuin eduskunnassa.

Vanhoja smp:läisiäkään ei sovi unohtaa jytkyn taustoja

pohdittaessa. Olin värvännyt Pentti Kettusen, Lea Mäki-

pään ja Anssi Joutsenlahden jo vuoden 2007 eduskunta-

vaaleihin, mutta he kaikki jäivät silloin noin puolentois-

ta tuhannen äänen päähän. Vuoden 2008 kuntavaaleihin

he lähtivät jälleen mukaan, ja silloin ryöpsähti. He saivat

valtavat äänimäärät ja jokainen meni läpi.

”Ploki” ja sosiaalinen media siivittivät

Samaan aikaan sosiaalisen median merkitys kasvoi,

ja vaikka en ollut Facebookissa, kirjoittelin kuitenkin

wsoy

Timo SoiniPeruspomo

”Yhdessä tehdään – minä johdan.”

wsoyTimo Soini / Peruspomowsoy

vuodesta 2008 alkanut Perussuomalaisten nousu on suurin poliittinen muutos Suomessa viime vuosikymme-ninä. Se ei jätä ketään kylmäksi.

Uudessa kirjassaan Timo Soini kertoo, millaista on johtaa huimaa vauhtia kasvanutta puoluetta ja sen moni-naisia aineksia. Soini kertoo myös, miten vuoden 2011 eduskuntavaalien ”jytky” tehtiin ja miten pääsy kansain- väliseen medianäkyvyyteen onnistui.

Kirja on samalla analyysi siitä, oliko kyse laajemmasta kansainvälisestä ilmiöstä vai oliko ja onko kaikki kiinni Soinin karismaattisesta persoonasta?

päällys Martti Ruokonenpäällyksen kuvat Veikko Somerpuro

www.wsoy.fi 99.1 isbn 978-951-0-40258-0

timo soini (s. 1962 Raumalla) on Espoossa asuva valtiotieteen maisteri. Hän on ollut Perussuomalaisten puheen- johtaja vuodesta 1997, kansanedustaja vuodesta 2003 ja puolueensa presidentti- ehdokas vuosien 2006 ja 2012 vaaleissa. Euroopan parlamentin jäsenenä Soini oli 2009–2011. Soinin edellinen kirja Maisterisjätkä ilmestyi 2008.

”Kirjassani kerron soinilaisin sana-kääntein miksi, miten ja keiden työn tuloksena Perussuomalaiset nousi merkittäväksi poliittiseksi voimaksi ja Suomen tunnetuimmaksi puolueeksi ulkomailla. Olen kärsivällinen mies, pyrin olemaan luja ja lempeä. Poliittisen johtajan tärkein ominaisuus on kestää henkistä epämukavuutta. Kosmisen kylmän hetkenä, vastuun ja odotusten ruhjomana, puoluejohtaja on yksin. Menestyksen myötä myös vastustus lisääntyy.” Timo Soini