Tilinpäätös 2015

1 Toimintakertomus .................................................................................................................. 4

1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus ......................................................................................................... 4

1.2 Kuntayhtymän hallinto ....................................................................................................................... 5

Organisaatio 31.12.2015 ........................................................................................................... 5 Toimielimet ................................................................................................................................. 6 Henkilöstö .................................................................................................................................. 8 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta .......................................................................................... 17

1.3 Kuntayhtymän talous ....................................................................................................................... 19

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ......................................................................... 20

1.4 Saimaan ammattiopisto Sampon toiminta ....................................................................................... 21

Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden toiminta................................................................. 22 Palvelu-, sosiaali- ja terveysalan toiminta ................................................................................ 24 Tekniikan alan toiminta ............................................................................................................ 26 Oppimispalveluiden toiminta .................................................................................................... 27 Talous- ja hallintopalveluiden toiminta ..................................................................................... 28 Ylläpitopalveluiden toiminta ..................................................................................................... 29

1.5 Laskelmat ja tunnusluvut ................................................................................................................. 31

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ............................................................................................ 31 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ...................................................................................... 32 Tase ja sen tunnusluvut ........................................................................................................... 33 Kokonaistulojen ja –menojen laskelma ................................................................................... 34

1.6 Tilikauden tuloksen käsittely ............................................................................................................ 34

2 Toteutumisvertailut .............................................................................................................. 35

2.1 Kuntayhtymän toiminnan strategiset päämäärät ja tavoitteet .......................................................... 35

2.2 Käyttötalousosan toteutumisvertailu (sisäiset erät mukana) ........................................................... 38

Käyttötalousosan toteutumisvertailu luottamushenkilöhallinto ja tarkastustoimi ..................... 38 Käyttötalousosan toteutumisvertailu Saimaan ammattiopisto Sampo..................................... 39 Käyttötalousosan toteutumisvertailu kuntayhtymä .................................................................. 40

2.3 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu (ulkoiset erät) ...................................................................... 41

2.4 Investointiosan toteutumisvertailu ................................................................................................... 42

2.5 Rahoitusosan toteutumisvertailu ..................................................................................................... 43

2.6 Taseen tunnuslukujen toteutumisvertailu ........................................................................................ 43

3 Tilinpäätöslaskelmat ............................................................................................................ 44

3.1 Tuloslaskelma .................................................................................................................................. 44

3.2 Rahoituslaskelma ............................................................................................................................ 45

3.3 Tase ................................................................................................................................................. 46

4 Tilinpäätöksen liitetiedot ..................................................................................................... 48

4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ................................................................................... 48 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät .................................................................. 48

4.2 Tuloslaskelman liitetiedot ................................................................................................................. 49

Toimintatuotot .......................................................................................................................... 49 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet .......................................................................... 50 Liitetieto poistojen ja keskimääräisten korvausinvestointien vastaavuudesta ......................... 51 Pakollisten varausten muutokset ............................................................................................. 51 Erittely muista rahoitustuotoista ............................................................................................... 51

4.3 Tasetta koskevat liitetiedot .............................................................................................................. 52

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ...................................................................................... 52 4.3.1.1 Arvonkorotukset ................................................................................................................... 52 4.3.1.2 Pysyvät vastaavat ................................................................................................................ 53 4.3.1.3 Omistukset muissa yhteisöissä............................................................................................ 54

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot .................................................................................... 54 4.3.2.1 Oma pääoma ....................................................................................................................... 54 4.3.2.2 Pitkäaikaiset velat ................................................................................................................ 56 4.3.2.3 Siirtovelat ............................................................................................................................. 56

4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ....................................................................... 57

Leasingvastuut ja muut vastuusitoumukset ............................................................................. 57 Tilintarkastajien palkkiot ........................................................................................................... 57 Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut .......................... 57

4.5 Opiskelijatilastot ............................................................................................................................... 58

5 Tytäryhteisöjen toiminta vuonna 2015 ............................................................................... 59

5.1 Edusampo Oy .................................................................................................................................. 59

6 Allekirjoitukset ..................................................................................................................... 60

7 Luettelot ja selvitykset......................................................................................................... 61

7.1 Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä ........................................................ 61

7.2 Tositelajit .......................................................................................................................................... 61

7.3 Tunnuslukujen laskentakaavat ........................................................................................................ 62

4(62)

1 TOIMINTAKERTOMUS

1.1 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS

Kuntayhtymän opiskelijamäärä oli toimintavuonna 4 252 opiskelijaa eli 22 vähemmin kuin edellisenä vuonna. Päätoimisen henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 450 henkilöä, mikä on 26 edellisvuotta vähemmän. Peruskoulun päättävän ikäluokan ja koulutuksen järjestämisluvan mukaisen opiskelijamäärän pieneneminen, lukiokoulutuksen suosion kasvaminen sekä yhteishakujärjestelmässä toteutuneet muutokset ovat vähentäneet ammattiopistossa koulutuksen aloittaneiden nuorten määrää. Nuorten opiskelijamäärien pieneneminen on korvattu lisäämällä tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta sekä myös työvoimakoulutuksen määrää on onnistuttu lisäämään. Aikuisten ja nuorten koulutuksen yhteistä aloituspaikkamäärää on onnistuttu nostamaan järjestämisluvan mukaisen opiskelijamäärän pienenemisestä huolimatta. Tällä on turvattu maakunnan työelämän tarpeisiin valmistuvien opiskelijoiden riittävä määrä. Toimintavuoden aikana varauduttiin sekä opetussuunnitelmien muutoksesta johtuviin muutoksiin henkilöstörakenteessa että opetus- ja kulttuuriministeriön ilmoittamiin rahoituksen leikkauksiin. Ammatillisen koulutuksen osalta rahoituksen leikkaukset ovat yli 20 ja työvoimakoulutuksen osalta peräti 30 prosenttia. Osa näistä leikkauksista on toteutettu vuoden 2015 aikana käytyjen kaksien yhteistoimintaneuvottelujen lopputuloksena, mutta toimenpiteitä kustannusten karsimiseksi ja tulojen lisäämiseksi tulevaisuudessa on toteutettava myös jatkossa. Tavoitteenamme on ollut toteuttaa leikkaukset rakenteita muuttamalla ja hallintoa vähentämällä samalla turvaten opetuksen resurssit. Toistaiseksi tässä on onnistuttu mielestämme hyvin. Luopumisosaamista ja rakenteiden tarkastelua tarvitaan myös jatkossa, jotta ydintehtävämme saadaan hoidettua mahdollisimman laadukkaasti. Vuoden 2015 keväällä suoritetun henkilöstön hyvinvointikyselyn tulosten perusteella käynnistettiin henkilöstön yhteisöllisyystyöryhmä sekä laajennettiin johdon ja henkilöstön välisiä keskustelutilaisuuksia Tukkikadulle ja Ruokolahdelle. Vuoden 2015 aikana käynnistettiin kuntayhtymän kokonaan omistaman Edusampo Oy –nimisen osakeyhtiön toiminta. Yhtiö hoitaa kilpailluilla markkinoilla tapahtuvat koulutukset ja konsultoinnin. Päätös yhtiön perustumisesta perustui kuntalain kilpailuneutraliteetti -lainsäädännön muutokseen. Osakeyhtiö perustettiin vuoden 2015 alussa ja sen liikevaihto oli 127 000 euroa vuonna 2015. Tarkasteluajanjaksolle ajoittuu kaksi merkittävämpää rakennusprojektia. Lappeenrannassa osoitteessa Pohjolankatu 10 sijaitsevassa liiketalouden ja kielikoulutuksen opetuksen käytössä olevassa kiinteistössä aloitettiin kesällä 2014 osittainen peruskorjaus, mikä valmistui helmikuussa 2015. Imatralla peruskorjattiin tilat parturi- kampaamoalalle sekä kosmetologikoulutukselle, jotka siirtyivät vuokratiloista Koulukadulle omiin tiloihin. Samanaikaisesti peruskorjattiin Koulukadun kiinteistössä sijaitsevat ruokalatilat sekä toimistotiloja. Uudistetut tilat saatiin käyttöön syksyllä 2015. Kuntayhtymä talous on säilynyt toimintavuoden aikana rahoituspaineista huolimatta vakaana ja se on mahdollistanut koulutuksen järjestämisen ja kehittämisen. Tilikauden tulos on ennen ehdotettuja investointivarauksia 1,2 M€ ylijäämäinen. Tilinpäätöksessä ehdotetaan tehtäväksi 0,6 M€:n investointivaraukset kiinteistöihin ja 0,5 M€:n investointivaraukset opetuslaitteisiin ja opetusympäristöjen kehittämiseen. Parhaat kiitokset henkilöstölle, opiskelijoille ja luottamushenkilöille vuoden 2015 aikana saavutetuista hyvistä tuloksista. Antti Lehmusvaara kuntayhtymän johtaja

5(62)

1.2 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO

Organisaatio 31.12.2015

Aikuisten ja nuorten koulutus on pääosin keskitetty tekniikan alan sekä palvelu-, sosiaali- ja ter-veysalan tulosyksiköihin. Vastuuyksiköt ovat pääsääntöisesti paikkakuntakohtaisia, millä tuetaan lähijohtamista. Ne järjestävät työvoimakoulutusta ja henkilöstökoulutusta sisäisen tilaaja-tuottajamallin mukaisesti yhteistyössä aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut -yksikön kanssa. Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden tulosyksikön tehtävänä on koko Sampon koulutuksen myynti ja markkinointi sekä hankkeiden tuki- ja koordinointitehtävät. Oppisopimuspalveluiden vastuuyksikkö toimii tässä tulosyksikössä. Oppimispalveluiden tulosyksikön tehtävänä on erityisopetuksen, opintojen ohjauksen sekä opintotoimistopalveluiden tuottaminen ja kehittäminen. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus on sijoitettu oppimispalveluihin. Talous- ja hallintopalveluiden tulosyksikköön sisältyvät talous-, henkilöstö- ja yleishallintopalvelut. Ylläpitopalveluiden tulosyksikössä toimivat kiinteistö-, laadunhallinta- ja tietohallintopalvelut sekä kansainvälisyystoiminto.

6(62)

Toimielimet

Yhtymävaltuusto Jäsen Läsnä Henk.koht. varajäsen Läsnä Imatran kaupunki:

Mikko Airas 1/2 Toni Koppanen Veikko Lankinen 2/2 Kullervo Repo Heikki Luukkanen, pj 2/2 Elmo Laitinen Hanna-Kaisa Lähde 1/2 Päivi Marttila

Rauni Mynttinen 2/2 Sari Niinimäki-Sipolainen Marja-Leena Patrakka 2/2 Jaana Lapakko Ari Päivinen 2/2 Lauri Haltsonen Tiina Rahikainen 2/2 Liisa Lajunen Kari Vepsä 2/2 Eija Mertanen

Lappeenrannan kaupunki: Joonas Grönlund, 1. vpj 1/2 Vesa Koskenvirta 1/2 Timo Haimila 1/2 Esko Kosonen Pia Heilman 2/2 Helena Laapas Kimmo Heinonen 0/2 Petri Mäkelä Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari 1/2 Anu Paalanen 1/2 Sami Jokelainen 0/2 Harry Granö Riitta Kärmeniemi 2/2 Jerena Juutilainen 30.11. asti, Sanna Merta 1.12. alk.

Pertti Lallo 2/2 Juha Myllynen Pekka Lukkari, 2. vpj 2/2 Juhana Repo Johanna Sientola 2/2 Pilvi Hyttinen Ritva Sironen 1/2 Kirsti Lamminpää Lemin kunta: Heikki Taipale 2/2 Olavi Punkka Luumäen kunta: Anne Pylväläinen 2/2 Kaisu Suoknuuti Parikkalan kunta: Kari Huotilainen 0/2 Ilkka Tiainen Rautjärven kunta: Harri Huhtanen 1/2 Timo Mikkonen Ruokolahden kunta: Suna Kymäläinen 0/2 Helli Halonen 2/2

Savitaipaleen kunta: Leena Byckling 1/2 Tiina Vainikka Taipalsaaren kunta: Anne Heiskanen 2/2 Leena Pallaskari

7(62)

Yhtymävaltuuston kokoukset 2015 Yhtymävaltuuston kokous 1/2015, 28.4.2015 Eron myöntäminen Jorma Tyrmille koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston varajäsenen tehtävästä ja Esko Kososen valitseminen hänen tilalleen Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV, loppuraportti 2011-2014 Tilinpäätös 2014 Tilintarkastuskertomus 2014 Vuoden 2014 arviointikertomus Tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuodelta 2014 Yhtymävaltuuston kokous 2/2014, 15.12.2015 Yhtymävaltuuston pöytäkirjanpitäjän valinta Talousarvio 2016 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 – 2018

Tiedoksi saatettavat asiat: yhteistoimintaneuvottelujen tulokset tiedoksi Kuntayhtymän hallitus Jäsen Läsnä Henk.koht. varajäsen Läsnä

Jouni Kemppi, pj. 13/13 Timo Lampi Lilla Saaristo, 1. vpj. 11/13 Sinikka Röyti 1/13

Anne Nissinen, 2. vpj. 12/13 Päivi Tynnilä Airi Aalto 12/13 Tiina Rahikainen Esko Hussi 9/13 Markku Happonen 2/13

Jukka Kinnunen 13/13 Janne Hölsä Asko Kokkola 12/13 Pekka Purtilo 1/13

Timo Paajanen 12/13 Harri Vuorela 1/13 Markku Papinniemi 12/13 Heikki Tanskanen Tea Usvasuo 4/13 Tuija Aronen 6/13 Yhtymävaltuuston puheenjohtajisto

Heikki Luukkanen, pj 13/13 Joonas Grönlund, 1. vpj 4/13 Pekka Lukkari, 2. vpj 12/13

Hallituksen kokouksissa esittelijänä toimi kuntayhtymän johtaja, rehtori Antti Lehmusvaara. Hallituksen pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintopäällikkö/sisäinen tarkastaja Seija Kemppainen 5.5.2015 asti ja hallintopäällikkö Ari Tanskanen 21.5.2015 alkaen. Pysyvinä asiantuntijoina kokouksiin ovat osallistuneet talous- ja hallintojohtaja Sari Salopelto sekä apulaisrehtorit Sakari Kivimäki, Kimmo Lankinen ja Anne Poutanen.

Tarkastuslautakunta Jäsen Läsnä Henk.koht. varajäsen Läsnä

Rauni Mynttinen, pj. 8/8 Sari Niinimäki-Sipolainen Sami Jokelainen, vpj. 8/8 Harry Granö Pertti Lallo 6/8 Juha Myllynen 1/8 Kalle Saastamoinen 7/8 Ari Ruotsalainen 1/8 Merja Virtanen 8/8 Laura Kaijanen Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi hallintosihteeri Marjo Ruokoniemi.

8(62)

Henkilöstö

Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Vuoden 2015 lopussa kuntayhtymässä työskenteli päätoimista henkilöstöä 450 henkilöä, mikä on 26 (5,5 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 2014 verrattuna opetushenkilöstöä oli 24 ja muuta henkilöstöä 2 vähemmän. Vakinaisen henkilöstön osuus lisääntyi 3 prosenttiyksiköllä. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden vaihteessa neljä henkilöä edellistä vuotta vähemmän. Henkilöstön työpanoksen vähennys edellisestä vuodesta oli 24,0 (-5,0 %) henkilötyövuotta.

* Henkilötyövuodella tarkoitetaan palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365*(osa-aikaprosentti/100). Henkilötyövuosissa on mukana sekä pää- että sivutoiminen henkilöstö. Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstömäärä tulosyksiköittäin 31.12.2015.

9(62)

Työajan jakautuminen Säännöllisellä vuosityöajalla tarkoitetaan kalenterivuoden päiviä vähennettynä lauantailla, sunnuntailla ja työaikaa lyhentävillä arkipyhillä. Tehty työaika saadaan vähentämällä säännöllisestä vuosityöajasta poissaolot ja lisäämällä työpäiviksi muutetut lisä- ja ylityötunnit. Vuonna 2015 tehdyn työajan osuus teoreettisesta säännöllisestä työajasta oli 80,8 % missä on lisäystä edellisestä vuodesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Henkilöstön ikärakenne ja sukupuolijakauma Kuntayhtymän päätoimisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2015 lopussa oli 50,9 vuotta. Henkilöstöstä 62,2 % oli 50 vuotta täyttäneitä. Naisia henkilöstöstä oli 59,3 % ja miehiä 40,7 %. Opetushenkilöstä naisia oli 53,0 % ja miehiä 47,0 %.

Työaika

2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015

Teoreettinen säännöllinen työaika 116 244 117 047

Vuosilomat ja muut lomat 9 300 9 083 8,00 7,76 1 303 1 397 6,39 6,97

Terveysperusteiset poissaolot 4 849 4 030 4,17 3,44 533 450 2,61 2,24

Perhevapaat 1 379 1 487 1,19 1,27 50 31 0,24 0,15

Koulutus 1 905 1 718 1,64 1,47 223 304 1,09 1,52

Muut palkalliset poissaolot 530 488 0,46 0,42 68 69 0,33 0,34

Muut palkattomat poissaolot 5 235 5 719 4,50 4,89

Vapaana annetut työaikakorvaukset 483 319 0,42 0,27 60 42 0,30 0,21

Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 541 355 0,47 0,30 32 10 0,16 0,05

Tehty vuosityöaika 93 104 94 558 80,1 80,8

Työpäiviä% teoreettisesta

säänn. vuosi-

työajasta

1000 euroa% palkka-

kustannuksista

10(62)

Osaamisen kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittäminen tukee kuntayhtymän strategisten tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2015 koulutuksia toteutettiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelman mukaisesti. Johdon ja esimiesten johtamisvalmennus jatkui aiheina työhyvinvointi sekä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Lisäksi esimiehiä osallistui mm. tiimivalmennukseen. Opetushenkilöstölle järjestettiin koulutusta mm. uusista opetussuunnitelmista. Oman substanssiosaamisensa ja tietoteknisen osaamisensa vahvistamiseksi henkilöstö osallistui oman alansa koulutuksiin ja messuille. Koko henkilöstön ensiapuvalmiutta ylläpidettiin edelleen säännöllisillä ensiapukoulutuksilla. Osaamisen kehittämiseen käytettiin 304 418 euroa vuonna 2015, mikä on 513 498 euroa (62,8 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Vuonna 2015 opettajien työelämäjaksoja toteutui 22 pv, mikä on 267 pv (92 %) vähemmän kuin vuonna 2014.

Osaamisen kehittämiseen käytettyyn euromäärään ja opettajien työelämäjaksojen toteutumiseen vaikutti merkittävästi vuoden 2015 aikana tulleet tiedot ammatillisen koulutuksen talouden kehityksen tulevien vuosien ennusteista. Säästöjä alettiin toteuttaa jo vuoden 2015 aikana ja vastaavasti osaamisen kehittämiseen ja työelämäjaksoihin ei ollut käytettävissä hankerahaa aikaisempien vuosien tapaan. Päätoimisista opettajista muodolliset kelpoisuusvaatimukset täyttävien opettajien osuus oli 90,0 %. Edellisenä vuonna kelpoisia oli 86,2 %. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus päätoimisesta henkilöstöstä lisääntyi 1 prosenttiyksiköllä ja alemman korkeakoulutason tutkinnon suorittaneiden osuus lisääntyi 0,6 prosenttiyksiköllä. Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väheni 2,5 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta.

Osaamisen kehittäminen Osallistujien määrä Pv/osallistuja Kustannukset €/v

Ammatillinen henkilöstökoulutus 347 4,8

Johtamis- ja esimieskoulutus/-valmennus 27 1,7

Muu osaamisen kehittäminen (esim.

mentorointi, työyhteisövalmennus, työkierto,

perehdyttäminen) 9 0,6

Yhteensä 353 4,9 304 418

Työelämäjaksot 2014

Osuus

henkilöstöstä

%

2015

Osuus

henkilöstöstä

%

Työelämäjaksoille osallistuneita 25 5,25 2 0,44

Työelämäjakson keskimääräinen pituus työpv 11,6 11,0

11(62)

Henkilöstön koulutustaso on luokiteltu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan.

Koulutustasoindeksi on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mittaritieto, jolla voidaan vertailla eri koulutuksen järjestäjien henkilöstön koulutustasoa. Koulutustasoindeksillä tarkoitetaan henkilöstön keskimääräistä koulutustasoa laskettuna tilastokeskuksen koulutustasoluokituksen mukaan. Opetushenkilöstön koulutustasoindeksi pysyi samana ja muun henkilöstön koulutustasoindeksi nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntayhtymä sijoittuu henkilöstön koulutustason suhteen vertailuaineiston keskivaiheille. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän koko henkilöstön koulutustasoindeksi vuonna 2015 oli 5,62. Vuonna 2014 eri koulutuksen järjestäjien opetushenkilöstön koulutustasoindeksi vaihteli välillä 5,80 - 6,38, muun henkilökunnan koulutustasoindeksi välillä 4,05 - 4,85 ja koko henkilöstön koulutustasoindeksi välillä 5,18 - 5,77. Vertailuaineiston tiedot vuodelta 2015 eivät ole vielä käytettävissä.

12(62)

Terveysperusteiset poissaolot ja työhyvinvointi Kuntayhtymä tarjoaa henkilöstölleen lakisääteiset terveydenhuoltopalvelut ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon Suomen Terveystalo Oy:n toteuttamana. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 196 kalenteripäivää (+3,5 %). Päätoimista henkilöä kohden terveysperusteisia poissaoloja oli keskimäärin 12,9 kalenteripäivää, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 11,8 kalenteripäivää. Opetushenkilöstön terveysperusteiset poissaolot henkilöä kohti vähentyivät edellisen vuoden 10,3 kalenteripäivästä 9,8 kalenteripäivään ja muun henkilöstön lisääntyivät edellisen vuoden 12,9 kalenteripäivästä 20,8 kalenteripäivään. Henkilöitä, joiden palvelussuhde kesti koko vuoden eikä heillä ollut terveysperusteisia poissaoloja, oli yhteensä 164. Vuonna 2014 vastaava henkilömäärä oli 160.

Työssä jaksamisen ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi tehdään laajaa yhteistyötä kuntayhtymän sisällä sekä työterveyshuollon kanssa. Varhaisen välittämisen malli on edelleen ollut vahvassa roolissa ja sen on koettu helpottavan työkykyä uhkaavien ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja ratkaisujen teossa. Varhaisen välittämisen mallin mukaisesti on toteutettu yksilöllisiä tehtäväkuvia ja työaikajärjestelyjä. Pitkiltä sairauspoissaoloilta paluuta helpotettiin edellisiä vuosia useammin käyttämällä osasairauspäivärahan mahdollisuutta. Näissä tilanteissa yhteistyön on todettu toimivan työterveyshuollon kanssa hyvin. Työssä jaksamista tuettiin myös yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa toteutettavalla muun kuin opetushenkilöstön Aslak-kuntoutuksella, johon kuntayhtymästä osallistui viisi henkilöä. Kuntoutus alkoi vuonna 2015 ja jatkuu vuoden 2016 syksyyn saakka. Lisäksi aloitettiin kuntayhtymän oma TYK-kuntoutus, johon osallistuu seitsemän henkilöä ja kuntoutus jatkuu vuoteen 2017 saakka. Omien kuntoutuskurssien toivotaan tuovan hyötyä koko työyhteisölle eikä vain kuntoutukseen osallistujille erilaisen kuntoutuksen aikana tehtävän yhteistyön kautta. Työssä jaksamista tuettiin myös mahdollistamalla kaikkiin muihinkin Kelan kuntoutuksiin osallistuminen palkallisella ajalla. Vuonna 2015 kiinnitettiin erityistä huomiota myös esimiesten ja johdon työssä jaksamiseen. Työterveyshuolto toteutti alkuvuodesta johdolle ja esimiehille suunnatun TyöOptimi-kyselyn. Kysely on keino työkuormituksen tunnistukseen ja sen tuottama tieto auttaa ennakoimaan ja ennalta ehkäisemään työuupumusta. Jokainen vastaaja sai kyselystä henkilökohtaisen palautteen ja tarvittaessa yhteydenoton työterveyshuollosta mahdollisien jatkotoimien osalta. Kyselystä saatu palaute antoi arvokasta tietoa kuntayhtymän esimiestyön kehittämiseen sekä henkilöstömme työhyvinvoinnista huolehtimiseen.

Terveysperusteiset poissaolotKalenteri-

päivät

%

työajasta

1000

euroa

% palkka-

kustan-

nuksista

Yhteensä 5 823 3,11 483 2,57

Lyhyet poissaolot alle 4 pv 730

4 - 29 pv 1 569

30 - 60 pv 913

61 - 90 pv 515

91 - 180 pv 669

yli 180 pv 1 427

Keskimäärin / henkilötyövuosi 12,8

Keskimäärin / päätoiminen henkilö 12,9

Keskimäärin / opetushenkilöstö 9,8

Keskimäärin / muu henkilöstö 20,8

13(62)

Työssään hyvinvoiva henkilöstö on yksi kuntayhtymän strategisista tavoitteista. Tämän tavoitteen saavuttamisessa on avainasemassa toisena vuonna peräkkäin suoritettu työyhteisökysely (TOB). Kyselyssä kartoitettiin henkilöstön arvioimana mm. johtajuutta, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta, työkykyä, työn kuormittavuutta, ergonomiaa sekä työn kehittävyyttä. Vastausprosentiksi tuli 68 ja vastausten keskiarvoksi edellisen vuoden tapaan 3,54 (asteikon ollessa 1 - 5). Kyselyn tuloksia käsiteltiin yhdessä henkilöstön kanssa ja niiden pohjalta valittiin tulosyksikkökohtaiset kehittämiskohteet, jotka priorisoinnin jälkeen otettiin organisaation eri tasoilla toimintasuunnitelmiin ja joita lähdettiin viemään eteenpäin yhdessä määriteltyjä tavoitteita kohti. Nämä kehittämistoimenpiteet jatkuvat edelleen. Lisäksi tulosten pohjalta nostettuja kehittämiskohteita ja kehittämisehdotuksia käsiteltiin Sampon johtoryhmässä sekä kuntayhtymän yt-ryhmässä ja näiden käsittelyjen pohjalta valittiin kolme koko kuntayhtymää koskevaa yhteistä kehittämiskohdetta ja –ehdotusta. Vuoden 2015 henkilöstökyselyn tulosten pohjalta työstetyt koko kuntayhtymän yhteiset kehittämiskohteet ja toimenpiteet niiden toteuttamiseksi vuoden 2015 päättyessä ovat seuraavat:

Kehittämiskohde Toimenpiteet

1. Perehdytys ja henkilöstön kouluttaminen suunnitelmalliseksi Perehdytys suunnitelmalliseksi: a) Palataan uuden henkilöstön yhteiseen perehdyttämispäivä -käytäntöön syksystä 2015 alkaen. b) Otetaan käyttöön yhteinen, uudistettu perehdyttämisohje ja seurantalomake syksystä 2015 alkaen. c) Yhteisen ja esimiehen perehdyttämisen lisäksi tarvittaessa uudelle työntekijälle tukihenkilö/ perehdyttäjä. Henkilöstön kouluttaminen suunnitelmalliseksi: a) Toteutetaan Sampossa koko henkilöstöä koskevat osaamiskartoitukset. Syntyy Sampon sähköinen osaamistietopankki, sisältäen mm. olemassa olevan, päivitystä vaativan ja poistuvan osaamisen. b) Käydään osaamiskartoitustulokset läpi kehityskeskustelujen yhteydessä toteutettavissa henkilökohtaisissa osaamiskeskusteluissa ja laaditaan jokaiselle henkilökohtaiset osaamisen kehittämissuunnitelmat c) Kootaan kartoituksissa ja osaamiskeskusteluissa esiin tulleet tarpeet yhteen ja suunnitellaan tarvittava koulutus.

a) Toteutettu syksyllä 2015. b) Lomake uudistettu, menossa yt-ryhmän käsittelyyn vuoden 2016 ensimmäisessä kokouksessa. c) Ei toistaiseksi ole ollut tarvetta. a) Osaamiskartoitukset huomioitu resursoinnissa elokuusta lähtien. Valmisteltu osaamisprofiileja. Osaamiskartoitusten pilotti valmis toteutettavaksi tammikuussa 2016 jatkuen muilla koulutusaloilla b) Toteutetaan, kun osaamiskartoitukset ovat käytettävissä kehityskeskusteluissa. c) Toteutetaan osaamiskartoitusten valmistuttua.

2. Yhteisöllisyyden kasvattamistarve a) Perustetaan eri henkilöstöryhmien edustajista koostuva ideointiryhmä, jonka tehtävänä on laatia yhteisöllisyyden edistämissuunnitelma käytännön toimenpiteineen elokuun 2015 loppuun mennessä. Ryhmä esittelee suunnitelman alustavine kustannusarvioineen Sampon yt-ryhmälle syyskuun kokouksessa. b) Yt-ryhmä seuraa yhteisöllisyyden edistämissuunnitelman toteutumista ja päivittää suunnitelmaa vuosittain.

a) Yhteisöllisyystyöryhmä perustettu ja ryhmälle asetettu tavoitteet. Ryhmässä on käsitelty henkilöstöltä tulleita ehdotuksia yhteisöllisyyden lisäämiseksi ja valmisteltu vietäväksi edelleen yt-ryhmän kokoukseen. b) Yhteisöllisyyden edistämissuunnitelma laaditaan keväällä 2016.

3. Uusien ideoiden kehittämiseen lisättävä aikaa a) Kaikilla aloilla otetaan käyttöön keväisin toteutettava kehittämispäivä, jossa ideoidaan mm. osaamisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämistä sekä tuotetaan uusia hankeideoita. b) Luodaan Sampoon järjestelmä hyvien käytäntöjen ja innovaatioiden kehittämiseen ja levittämiseen.

a) Toteutetaan lukuvuoden 2015 - 2016 aikana. b) Laadittu prosessikuvaus ideoiden kehittämishankkeeksi saattamisesta. Hankkeiden tuloksista tiedottamista on lisätty.

14(62)

Työsuojelun toimintaohjelman avaintavoitteet vuodelle 2015 olivat seuraavat: - Luodaan toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun ja tiedottamiseen - Työturvallisuustietoisuuden lisääminen - Työturvallisuuskävelyiden käyttöönoton suunnittelu ja pilotointi - Työturvallisuuden nettitestit henkilöstölle

Sisäilmaongelmien käsittelyyn perustettu työryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana 4 kertaa käsitellen kuntayhtymän kiinteistöistä raportoituja sisäilmaongelmia ja organisoiden jatkotutkimuksia ja -toimenpiteitä. Sisäilmaongelmien käsittelyprosessia ja sisäilmaongelmista tiedottamista selkeytettiin vuoden aikana. Työturvallisuustietoisuutta lisättiin opettajien lukuvuoden aloituspäivässä elokuussa pidetyllä tietoiskurastilla. Lisäksi työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu suorittivat katselmuksia eri yksiköissä. Työturvallisuuskävely pilotoitiin ja työturvallisuuden nettitestin kehittämistä aloitettiin ja sen toteuttaminen jatkaa avaintavoitteena myös vuodelle 2016.

Syksyllä 2015 aloitti toimintansa henkilöstön sekä työnantajan edustajista koostuva yhteisöllisyystyöryhmä. Ryhmä määritteli tavoitteekseen henkilöstön välisen tasa-arvoisuuden lisäämisen, hyvän yhteishengen tavoittelun, työn arvostuksen lisäämisen, ylpeyden tuntemisen omasta työstään, alastaan ja koko kuntayhtymästä sekä sisäisen asiakaspalvelun parantamisen. Yhteisöllisyyden edistämiseksi työryhmä käynnisti erilaisia toimia teemalla ”Tullaan tutuksi”. Ryhmä kokoontui kolme kertaa. Henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2015 kuntayhtymässä alkoi 10 uutta vakinaista palvelussuhdetta ja päättyi 28. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeeseen päättyi 21 palvelussuhdetta, toisen työnantajan palvelukseen siirtyi 3 henkilöä ja muun syyn vuoksi päättyi 4 palvelussuhdetta.

Eläköityminen Vuoden 2015 aikana jäi vanhuuseläkkeelle 20 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 16. Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisikä oli 64,0 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli 64,1 vuotta. Osa-aikaeläkkeen aloitti vuoden 2015 aikana 4 henkilöä keskimäärin 62,2-vuotiaana.

Kunnallisen eläkelain mukaisesti kunta-alalla on käytössä joustava eläkeikä. Henkilö voi halutessaan jäädä eläkkeelle 63 vuoden iässä, mutta voi jatkaa työelämässä subjektiivisen oikeuden perusteella 68 ikävuoteen saakka, joka on eroamisikä. Tämä vaikeuttaa eläkepoistuman ennakointia. Alla olevaan taulukkoon on koottu seuraavan 10 vuoden aikana 65 vuotta täyttävän henkilöstön määrät vuosittain.

Vakinaiset LkmVaihtuvuus-

%

Alkaneet palvelussuhteet 10 2,6

Päättyneet palvelussuhteet 28 7,3

Eläkkeelle jääneet

LkmKeski-

ikäLkm

Keski-

ikäLkm

Keski-

ikä

Vanhuuseläke 8 64,8 16 64,1 20 64,0

Työkyvyttömyyseläke 1 62,0 5 61,0 1 59,3

Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 4 61,0 1 61,0 4 62,2

2013 2014 2015

65 vuotta täyttävät 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Yht. %

Opetushenkilöstö 2 17 12 13 11 5 9 14 18 17 118 36,8

Muu henkilöstö 1 2 8 7 2 4 7 9 9 5 54 41,9

Yhteensä 3 19 20 20 13 9 16 23 27 22 172 38,2

15(62)

Eläkemaksut Varhaiseläkemenoperusteisen varhe-maksun osuus palkkakustannuksista vuonna 2015 oli 0,59 % ja eläkemenoperusteisen maksun osuus 6,32 %. Varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle ja eläkemenoperusteista maksua niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet työnantajan palveluksessa ennen vuotta 2005.

Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit

Eläkemaksut 1000 euroaOsuus palkka-

kustannuksista

%

Varhe-maksu 117 0,59

Eläkemenoperusteinen KuEL 1 267 6,32

Yhteensä 1 384 6,91

Työvoimakustannukset 20151000

euroaMuutos %

ed. vuoteen

Työvoimakustannukset yhteensä, josta 26 795 -2,6

1. Palkat yhteensä 20 048 -1,7

josta

- vuosiloma-ajan palkat 1 397 7,2

- terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto 265 -22,1

- perhevapaiden palkat, netto 21 -38,7

- muut lakisääteisten/sopimusperusteisten

poissaolojen palkat 69 180,4

2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 6 024 2,3

3. Muut 6 -2,4

- rekrytointikustannukset 6 -2,4

- vuokratyövoiman kustannukset -

4. Henkilöstöinvestoinnit 717 -41,6

- työterveyshuolto 317 19,7

- koulutus ja muu kehittäminen 304 -62,8

- kuntoutus -

- muut yhteensä 95 -33,9

16(62)

Palkkaus ja henkilöstöetuudet Kuntayhtymän palkkausjärjestelmä perustuu voimassa oleviin virka- ja työehtosopimuksiin. Palkkaus perustuu työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työssä suoriutumiseen. Tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaativuuden perusteella ja henkilökohtaiseen lisään vaikuttaa työkokemus, ammatinhallinta ja työtulokset. Vuoden 2015 aikana KVTES ja TS-sopimusalueilla luotiin uusi työn vaativuuden arviointijärjestelmä, joka perustuu tehtäväkuviin ja ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin. Työtä jatketaan edelleen palkkajärjestelmän kuvaamisen osalta. Kolmen vuoden välein tehtävässä tasa-arvosuunnitelman palkkakartoituksessa seurataan naisten ja miesten tehtävien luokitusta, palkkoja ja palkkaeroja. Kuntayhtymä tukee henkilöstön omaehtoista työkyvyn ylläpitoa liikunta- ja kulttuuriseteleillä, joita päätoimisella henkilöstöllä oli oikeus saada 100 eurolla vuodessa. Lisäksi koordinoitiin omakustanteisia liikuntaryhmiä. Tyky-toimintaa jatkettiin edellisien vuosien tapaan kehittämis- ja virkistystoiminnalla vastuuyksikkökohtaisesti. Työpisteiden ergonomiakartoituksia tehtiin työterveyshuollon työfysioterapeutin toimesta tarvittaessa. Henkilöstön huomioimisperiaatteet käsittävät muistamiset merkkipäivinä 50 ikävuodesta ylöspäin 10 vuoden välein sekä eläkkeelle jäädessä.

17(62)

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Kuntayhtymällä on kuntalain mukaiset yhtymävaltuuston 11.12.2014 hyväksymät sisäisen valvonnan

ja riskienhallinnan perusteet, joissa on kuvattu toiminnan tavoite, tehtävät ja vastuut sekä

kuntayhtymän hallituksen 2.12.2014 hyväksymät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeet.

Kuntayhtymän johtaja, muut johtavat viranhaltijat ja työntekijät sekä muut esimiehet vastaavat

sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kuntayhtymälle asetetut

tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäinen valvonta on osa kuntayhtymän

johtamisjärjestelmää ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden

toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toiminta- ja

menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kuntayhtymän

toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa,

lakien, päätösten ja johdon ohjeita noudatetaan ja omaisuus ja resurssit turvataan.

Riski on epävarmuustekijä, tapahtuma tai tapahtumaketju, jonka toteutuessa ei saavuteta asetettuja

tavoitteita tai koetaan huomattavia menetyksiä. Riskit voivat olla ulkoisia tai sisäisiä ja ne jaotellaan

neljään pääryhmään: strategiset riskit, taloudelliset riskit, toiminnalliset riskit ja vahinkoriskit.

Riskienhallinnan tavoitteena on saada järjestelmällisellä ja ennakoivalla toiminnalla kohtuullinen

varmuus tavoitteiden saavuttamisesta. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällisiä menettelytapoja, joilla

tunnistetaan ja kuvataan kuntayhtymän toimintaan liittyviä riskejä, arvioidaan riskien merkittävyyttä ja

toteutumisen todennäköisyyttä ja määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja

raportoimiseksi. Strategisella tasolla riskienhallinta liittyy keskeisesti kuntayhtymän strategiaprosessiin

sekä vuotuiseen toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantaprosessiin. Operatiivisella tasolla se on

mukana eri prosesseissa, toiminnoissa ja hankkeissa.

Kuntayhtymän vuonna 2013 uudistettu strategia ja toiminnan perustana olevat arvot ovat vakiintuneet

käytännöiksi ammattiopisto Sampossa. Strategioiden toimeenpanon toteuttamiseksi tulosyksiköt

laativat toimintasuunnitelmat ja raportoivat niiden toteutumisesta. Kehityskeskusteluissa toteutuu

toimeenpanon tarkastelu vuosittain henkilö- ja tehtävätasolla. Vuonna 2014 käynnistettyjä johdon

katselmuksia on jatkettu rehtorin, apulaisrehtoreiden ja laatupäällikön toimesta. Katselmukset

toteutetaan systemaattisesti yksikön toimittamien ennakkotietojen pohjalta tähän tarkoitetukseen

kehitettyä yhtenäistä lomaketta käyttäen. Tulokset kirjataan kaikkien luettavissa oleviksi raporteiksi.

Kuntayhtymän hallitus perusti sisäisen tarkastajan viran 1.2.2015 alkaen. Sisäisen tarkastajan

tehtävänä on tarkastaa ja arvioida kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestelmiä ja riskienhallintaa,

toimintojen lain- ja päätöstenmukaisuutta sekä tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta ja

taloudellisuutta, resurssien tehokasta ja taloudellista käyttöä sekä päätöksenteossa ja johtamisessa

käytettävän tiedon luotettavuutta. Aiemmin vuonna 2014 tehdyn sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa

koskevan kartoituksen pohjalta suunniteltiin kehittämistoimenpiteet, joita lähdettiin toteuttamaan

vuoden 2015 aikana. Joulukuussa 2015 toteutettiin lisäksi Sampon esimiehille sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan koulutus.

Kehittämistoimien toteutumista seurattiin muun muassa esimiehille toteutetun työpaikkaselvityksen ja

henkilöstölle toteutetun työolobarometrikyselyn (henkilöstökysely) avulla. Näiden tuloksia

hyödynnetään tulevissa kehittämistoimenpiteissä. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskeviin

kehittämistoimiin liittyen toteutettiin koko kuntayhtymää koskeva laadunhallinnan itsearviointi, jonka

tulokset raportoitiin hallitukselle. Kehittämishankkeet on ohjeistettu sidottavaksi strategisiin

painopisteisiin.

Strategisten tavoitteiden ja toiminnan painopisteiden sekä mittareiden seuranta neljästi vuodessa

Sampon johtoryhmässä ja kahdesti vuodessa kuntayhtymän hallituksessa on toteutunut

merkittävimmiltä osin. Talouden mittareita on seurattu johtoryhmässä tulosyksiköittäin kuukausittain ja

kuntayhtymän hallituksessa tulosalueittain kolmen kuukauden välein. Opiskelijamäärät on raportoitu

kahdesti vuodessa laskentapäivinä. Muiden mittareiden osalta seuranta on toteutettu sitä mukaa, kun

18(62)

tieto on käytettävissä. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen tulosyksiköittäin on raportoitu

tilinpäätöksessä. Tavoitteiden toteutumisen seurannan kehittämistyö jatkuu vuonna 2015 pilotoidun

tietovarasto-projektin puitteissa.

Taloudelliset riskit liittyvät talouden tasapainoon, investointeihin ja rahaprosesseihin, kuten

maksuvalmiuteen, rahoitukseen ja sijoituksiin. Kuntayhtymä antaa tilinpäätöksessä tiedot

ikäluokkakehityksen ja rahoitusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksesta taloudellisiin

toimintaedellytyksiin. Kuntayhtymän talous on ollut vakaa. Kuntayhtymän ammatillisen

peruskoulutuksen opiskelijakohtaiset menot olivat myös vuonna 2014 koko maan vertailussa yksi

alhaisimmista. Kuntayhtymä on varautunut rahoituksen leikkauksiin ja opiskelijamäärien

vähenemiseen jo vuodesta 2013 lähtien ja ennakoi toiminnassaan vuoden 2018 alkuun siirtyneen

rahoitusjärjestelmän uudistuksen keskimääräisiä vaikutuksia toimintaan ja talouteen.

Toiminnalliset riskit ovat päivittäistä toimintaa, prosesseja ja järjestelmiä uhkaavia riskejä.

Toiminnallisten riskitekijöiden aiheuttamiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarpeisiin vastataan

laadunhallinnalla ja prosessien kehittämisellä. Prosessinomistajat ja prosessiryhmät ylläpitävät ja

kehittävät prosessien toimivuutta. Tietojärjestelmä- ja tietoturvariskeihin on varauduttu yhteistyössä

Saimaan Talous ja Tieto Oy:n kanssa.

Vahinkoriskit ovat opiskelijoiden ja henkilöstön tai ympäristön terveyttä tai turvallisuutta sekä

omaisuutta uhkaavia riskejä. Henkilöturvallisuutta ovat kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat sekä

koko henkilöstön kattava hälytysjärjestelmä. Vuoden 2015 marraskuussa perustettiin

työsuojelupäällikön toimi. Työsuojelu organisoi riskien kartoituksia, työpaikkakäyntejä sekä

tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden seurantaa. Sisäilmatyöryhmä on moniasiantuntijatyöryhmä, joka

on kokoontunut työsuojelutoimikunnan yhteydessä ja siihen kuuluvat myös työterveyshuollon

edustajat. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat laatineet prosessikaavion, jolla on

tehostettu sisäilma-havaintojen seurantaa ja ratkaisua osana kuntayhtymän normaalia toimintaa.

Kuntayhtymän hallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisella

tavalla. Hallitus perustaa kantansa seuraaviin seikkoihin:

- Kuntayhtymässä on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet.

Esimieskyselyllä on varmistettu esimiesten näkemykset sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan

toteutumisesta. Tulosten perusteella on järjestetty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

koulutusta.

- Vakuutukset ovat ajan tasalla.

- Tietoturvariskien varalta kuntayhtymällä on ohjeistus sekä ajantasaiset palomuurit ja

virustorjunnat.

- Kuntayhtymän sopimusten voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan

asianhallintajärjestelmässä.

- Hallituksen tiedossa ei ole säännösten, määräysten, päätösten ja hyvän hallinto- ja

johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus-, kanne- tms. vaatimus tai

oikeusseuraamuksia.

19(62)

1.3 KUNTAYHTYMÄN TALOUS

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän vuodelle 2017 kaavailtu uudistus ei edennytkään eduskunnasta vuoden 2015 aikana. Sen sijaan uudessa hallitusohjelmassa on kärkihankkeena toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, jolla uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita. Tehostamistarve vuosina 2014 - 2018 on yhteensä noin 20 - 22 %. Tämän hetkisen tiedon mukaan ammatillisen koulutuksen uusi rahoituslaki tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Uuden rahoitusjärjestelmän vaikutuksesta kuntayhtymän rahoitukseen ei ole vielä käytettävissä tarkempia tietoja. Selvää kuitenkin on, että rahoitus tulee pienemään ja siksi kuntayhtymässä on käyty yhteistoimintaneuvotteluja vuonna 2015. Kuntayhtymän vuoden 2015 taloudellinen tulos oli hyvä. Toimintatuotot olivat 41,8 M€ ja toimintakulut 37,6 M€. Tilikauden ylijäämä ehdotetun 1,1 M€ investointivarauksen jälkeen on 0,4 M€. Valtionosuusrahoituksen osuus toimintatuotoista oli 74 %. Toimintatuotoista 27,5 M€ kertyi ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalakohtaisesta yksikköhintarahoituksesta, joka sisältää sekä käyttömenojen kustannukset että investointien poistot. Valtio ja kunnat rahoittavat yhdessä ammatillisen peruskoulutuksen. Koulutuksen järjestäjät saavat rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä laskennallisin perustein. Rahoitus määräytyy ammatillista perustutkintoa suorittavien eri koulutusalojen tammi- ja syyskuun laskentapäivien opiskelijamäärien perusteella. Lisäksi 3 % rahoituksesta määräytyy koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella. Opiskelijan kotikunnan maksuosuuden, joka on n. 58 %, valtio perii opiskelijoiden kotikunnilta niiden rahoitusosuuden vuosittaisessa valtionosuuden clearingissa. Vuonna 2015 Sampossa oli keskimäärin 2 898 ammatillisen perustutkinnon opiskelijaa, joiden valtionosuusrahoituksen keskimääräinen yksikköhinta oli 9 487 euroa. Yksikköhintarahoituksella järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen valtionosuusrahoituksen määrä yhteensä oli 3,5 M€. Työvoimakoulutuksen osuus kaikista toimintatuotoista kasvoi 13 %:iin. Koulutuksen myynti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle oli 6,1 M€ ja siinä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 14 %. Tukien ja avustusten määrä väheni edellisvuodesta, mutta niiden osuus toimintatuotoista pysyi 3 %:ssa. Kuvat : Toimintatuottojen ja -kulujen jakautuminen tulolajeittain (1000 €, %)

Henkilöstökulujen määrä 26,2 M€ oli 0,8 % edellisvuotta pienempi johtuen pienentyneestä lomapalkkavelasta vuonna 2015. Henkilöstökulujen suhteellinen osuus toimintakuluista nousi hieman.

20(62)

Palveluiden sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa näkyy yhteistoimintaneuvotteluissa

sovittujen sopeuttamistoimenpiteiden vaikutukset. Niiden määrä on pudonnut lähes 10 %

edellisvuodesta.

Investointeja rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon toteutettiin vuoden aikana 4,3 M€, joista tilinpäätöshetkellä keskeneräisinä oli 0,2 M€. Pohjolankatu 10:n vanhan osan peruskorjaus valmistui helmikuussa. Koulukatu 5:n osittainen peruskorjaus käsitti uudet tilat kampaajille ja kosmetologeille sekä ruokalan, liikuntahallin ja toimistotilojen uusimista. Näihin peruskorjauksiin varattuja investointivarauksia purettiin yhteensä 4,2 M€. Tulevia investointeja varten investointivarausta ehdotetaan tilinpäätöksessä 2015 kasvatettavaksi 1,1 M€:lla, jolloin investointivarausten määrä tilinpäätöshetkellä olisi 3,3 M€. Kuntayhtymän rahavarojen muutos oli 1,4 M€ negatiivinen. Talous on kuitenkin edelleen tasapainossa kertyneiden voittovarojen ansiosta. Kertyneitä rahavaroja on sijoitettu määräaikaisiin talletuksiin, joista tilikaudelle kirjautui korkotuottoja lähes 0,1 M€. Tilikauden aikana ei ole otettu uutta lainaa. Lainan määrä tilikauden päättyessä oli 3,5 M€.

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Muutokset tulevien vuosien toiminnassa ja talousarviossa tulevat olemaan merkittäviä, koska rahoitus

on pienenemässä. Hallitusohjelman mukaisten peruskoulutuksen valtionosuuksien,

työvoimakoulutuksen ja opiskelijamäärän pienenemisen vuoksi rahoituksen arvioidaan vähenevän

vuonna 2016 jopa 4,6 M€ ja vuonna 2017 noin 3,5 M€ lisää eli yhteensä peräti 8,1 M€ verrattuna

vuoden 2015 rahoitukseen. Työvoimakoulutuksen volyymi vuodelle 2016 on talousarviossa 30 %

pienempi kuin vuonna 2015, mutta tällä hetkellä näyttää, että pudotus voi olla jopa 50 %. Tämä tulee

tarkoittamaan uusien toimintatapojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Vuonna 2015 jo käydyissä

yhteistoimintaneuvotteluissa on sovittu lomautuksista, osa-aikaistuksista sekä henkilöstömäärän

sopeuttamisesta luonnollisen poistuman kautta.

Kuntayhtymän vuoden 2016 talousarvio on alijäämäinen. Myös vuosien 2017 ja 2018 arvioidaan

jäävän alijäämäisiksi.

21(62)

1.4 SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPON TOIMINTA

Sampon opiskelijatyövuosien määrä oli 4252, joka on 22 vähemmin kuin edellisenä vuonna. Nuorten ikäluokan pienentyminen on edelleen saatu korvattua perustutkintoa suorittavien aikuisopiskelijoiden määrää kasvattamalla. Myös ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna erityisesti työvoimakoulutuksen ansiosta.

Kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa tulivat voimaan osaamisperustaiset opetussuunnitelmat 1.8.2015 alkaen. Opetussuunnitelmauudistuksen keskeisenä tavoitteena oli siirtyä aiempaa vahvempaan työelämälähtöisyyteen ja tutkinnon osiin perustuvaan rakenteeseen, mikä tukee joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista ja edistää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista osaksi tutkintoa. Uudistuksessa otettiin käyttöön osaamispiste (osp) tutkinnon ja sen osien laajuuden kuvaajana. Sampossa opetussuunnitelmatyö aloitettiin jo syksyllä 2014, jolloin perustettiin tutkinto- tai osaamisalakohtaiset tiimit, jotka vastasivat koulutusalan koulutuspäälliköiden kanssa opetussuunnitelmien valmistelusta osaamisperusteisiksi. Osaamisperusteisuutta opintopoluille ja Yhteiselle osaavalle polulle –hankkeissa tuettiin opetussuunnitelmatyötä.

22(62)

Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden toiminta

Aikuiskoulutus ja työelämäpalveluiden tulosyksikkö sisältää kolme vastuuyksikköä: aikuiskoulutusyksikkö, oppisopimuskeskus sekä tutkimus- ja hankepalveluyksikkö. Aikuiskoulutusyksikkö vastaa koko Sampon markkinoinnista ja markkinointiviestinnästä. Yksikön tehtäviin kuuluu mm. visuaalisen ilmeen hallinta ja kehittäminen, tapahtumien koordinointi, koulutusten markkinointi, markkinointimateriaaleista ja painotuotteista vastaaminen sekä ulkoinen ja sisäinen tiedotus. Vuonna 2015 järjestettiin merkittävimpinä markkinointitapahtumina yhdeksän alakohtaista teemapäivää syys-marraskuun aikana, jotka korvasivat entiset avoimet ovet. Lisäksi toteutettiin ensimmäistä kertaa Sampon Road show -kiertue, jossa Sampo oli toiminnallisesti esillä 18 peruskoulussa syksyn aikana. Keväällä toteutettiin perinteiset 8. luokkien kierrot Sampossa. Sampo-päivää vietettiin huhtikuussa. Valmistujaisjuhlat olivat Lappeenrannassa ja Imatralla keväällä. Taitajien Taitajaksi 2015 valittu Emeliina Papinniemi oli mukana Sampon markkinointitapahtumassa. Aidon tunnistaa -kampanjaa laajennettiin kolmella koulutusalalla. Sampon www-sivut uudistettiin helmikuussa 2015 ja sosiaalisessa mediassa otettiin Facebookin rinnalle käyttöön Instagram ja Youtube. Nuorten Hakijan opas ilmestyi loppusyksystä ja aikuiskoulutuksen koulutuskalenteri elokuussa. Mediatiedotteita ja juttuvinkkejä on lähetetty vuoden aikana 37 kpl ja Sampon viestintä on toimittanut artikkelit Etelä-Karjalan yrittäjien Yrittäjä-lehteen kolme kertaa vuodessa. Sampon markkinointi- ja viestintätyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja suunnitellut markkinoinnin suuntaviivoja. Lisäksi aikuiskoulutusyksikkö vastaa koko oppilaitoksen myynnistä, asiakassuhteiden hallinnasta, sekä osaamisen kehittämispalveluista. Näihin lukeutuu mm. kehittämiskumppanuuksien rakentaminen ja kehittäminen, asiakkuuksien hoitaminen, koulutustarjousten tekeminen, koulutusten hankintasopimusten tarkistus ja hallinnointi sekä yritysten osaamistarvekartoitusten ja henkilöstön osaamiskartoitusten laatiminen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen työvoimakoulutusten tarjouskilpailussa laadittiin tarjouksia tuleville vuosille ja voitettujen hankintasopimusten arvo on 0,4 M€. Lisäksi tehtiin optioesityksiä ja saatujen hankintasopimusten arvo on 2,1 M€. Lisäksi tehtiin noin 100 yrityskoulutustarjousta yli koulutusalarajojen. Kumppanuusyhteistyötä tehostettiin ja selkiytettiin sekä käytiin yhteistyö- ja koulutusneuvotteluja, joiden tuloksena mm. kartoitettiin henkilöstön osaaminen ja tehtiin isoja tarjouspaketteja kumppaniasiakkaille. Yritysten osaamistarvekartoituksia on tehty 55. Uusia kumppanuussopimuksia solmittiin viisi sosiaali- ja terveysalalle. Oppisopimuskeskus vastaa oppisopimuskoulutuksen sisäisestä ja ulkoisesta hankinnasta, valvonnasta ja koordinoinnista. Vuoden 2015 aikana solmittiin 377 uutta oppisopimusta. Oppisopimuskoulutusta oli 361 yrityksessä ja 106 eri tutkinnossa. Voimassa olevia oppisopimuksia oli vuoden aikana 897. Kouvolan ja Kotkan oppisopimuskeskusten kanssa jatkettiin säännöllisiä tapaamisia ja tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. eri projekteissa. Tutkimus- ja hankepalveluyksikkö vastaa oppilaitoksen hanketoiminnasta. Yksikön tehtäviin kuuluu hankerahoituksen hakeminen, hanketoiminnan kehittäminen, koordinointi ja hankkeiden toteutuksen johtaminen sekä neuvottelukuntatyöskentelyn kehittäminen ja koordinointi. Tutkimus- ja hankepalveluissa oli vuoden 2015 aikana käynnissä 44 hanketta. Hankkeiden kokonaiskustannusarvio oli suurimmillaan n. 2,8 M€ ja omarahoitusosuus oli keskimäärin 17,3 %. Hankkeista 18 oli uusia vuoden 2015 aikana käynnistyneitä ja niiden arvo oli 1,5 M€. Lisäksi joulukuussa saatiin rahoituspäätös vielä neljälle vuoden 2016 alussa käynnistyvälle hankkeelle n. 0,1 milj. eurolla.

23(62)

Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2015:

työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toimintamuotojen vahvistaminen

lisäämällä yritysten ja yhteisöjen henkilöstön osaamiskartoituksia ja tarjoamalla

osaamisen kehittämissuunnitelmia ja siihen liittyvää koulutus- ja

asiantuntijapalvelua

Toteutettiin yritysten osaamistarvekartoituksia ja laaja henkilöstön osaamiskartoitus.

Lisäksi aloitettiin yrityksille ja yhteisöille tarjotut työyhteisö- ja johtamisarvioinnit sekä

niihin liittyvät valmennukset.

myynnin ja markkinoinnin tehostaminen kehittämällä asiakkuuksien hallintaa ja

kehittämiskumppanuuksia, järjestämällä yritys- ja verkostotilaisuuksia

yrittäjäjärjestön kanssa ja ottamalla käyttöön uusia sosiaalisen median kanavia

Sampo järjesti Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:n ja Imatran seudun kehitysyhtiö Oy:n kanssa

viisitoista yritystilaisuutta vuoden aikana.

Sampo on mukana Kaakko PRO –verkostossa, joka markkinoi yrityksille suunnattua

täydennyskoulutusta sekä erilaisia koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä

palveluita.

Uusina sosiaalisen median välineinä otettiin käyttöön Instagram ja Youtube. Lisäksi

otettiin käyttöön CRM-asiakashallintajärjestelmä.

oppisopimuskoulutuksen suuntaaminen pääsääntöisesti tutkinto- ja

osatutkintotavoitteiseksi

Oppisopimuskoulutukset suunnattiin tutkinto- ja osatutkintotavoitteisiksi ja oppisopimuksen tunnettavuutta lisättiin hankerahoituksella.

osaamisperusteisen opetussuunnitelman ja työelämälähtöisen opetuksen sekä joustavien opintopolkujen kehittäminen ja käyttöönotto Hankkeiden tuloksena syntyivät uudet opetussuunnitelmat sekä visuaalisia opintopolkukuvauksia opiskelijoiden HOPS-ohjausta ja omien valinnanmahdollisuuksien havainnollistamista varten.

yrittäjyyden ja kestävän kehityksen edistäminen ammatillisessa koulutuksessa ja oppilaitoksen omassa toiminnassa Yrittäjyyden kehittämishankkeissa oli vuoden 2015 lopussa mukana 76 opiskelijaa. Heidän perustamiaan yrityksiä on syntynyt vuoden loppuun mennessä 12. Yrittäjämentorointi käynnistyi syksyllä 20 mentorin voimin. Yrityshautomo käynnistyi loppusyksystä. Yrittäjyysopintoja varten tehtiin yhteisiä verkkokursseja yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Sampon ja Saimian yhteinen yrittäjyyden neuvottelukunta perustettiin syksyllä. Kestävän kehityksen edistämiseksi koulutuksessa ja oppilaitoksen omassa

toiminnassa hankittiin uuden oppimisympäristön vaatimat laitteistot vuoden loppuun

mennessä. Kestävän kehityksen sisällyttäminen opetussuunnitelmiin erityisesti

tekniikan aloilla käynnistyi suunnitellusti.

Digitaalisuuden lisäämiseksi omassa toiminnassa ja oppisisällöissä käynnistyi syksyllä

2015 yhteensä 5 hanketta, jotka jatkuvat vuonna 2016.

24(62)

Palvelu-, sosiaali- ja terveysalan toiminta

Palvelu, sosiaali- ja terveysala muodostuu seitsemästä vastuuyksiköstä, joita johtavat koulutuspäälliköt ja ruokapalvelupäällikkö. Vastuuyksiköt toteuttavat nuorten ja aikuisten koulutusta seuraavilla aloilla: kotoutumiskoulutus, liiketalous, tieto- ja viestintätekniikka, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, elintarvikeala, sosiaali- ja terveysala sekä hius- ja kauneudenhoito. Ruokapalvelut- vastuuyksikkö tuottaa opiskelijoiden- ja henkilöstön ruokapalveluita kolmessa opetuspisteessä. Elokuun alussa 2015 toteutettiin organisaatiomuutos, jossa käsi- ja taideteollisuusalan koulutus siirtyi tekniikan alan alaisuuteen. Aikaisemmin kahden koulutuspäällikön alaisuudessa olleista ravitsemispalveluista muodostettiin ruokapalvelut-vastuuyksikkö, jonka esimiehenä toimii ruokapalvelupäällikkö. Lisäksi Lappeenrannan yhteisten tutkinnon osien opettajat siirtyivät uuteen vastuuyksikköön tekniikan alalle lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalan yhteisten tutkinnon osien opettajia. Nuorten yhteishaussa keväällä 2015 ensisijaisia hakijoita oli palvelualoille 0,71 ja sosiaali- ja terveysalalle 1,31 aloituspaikkaa kohden. Edellisen vuoden 2014 vastaavat luvut olivat palvelualalla 0,88 ja sosiaali- ja terveysalalla 1,30. Suosituin tutkinto oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, missä oli 80 aloituspaikkaa ja hakijoita paikkaa kohden 1,48. Vähiten hakijoita oli hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintoon, jossa hakijoita aloituspaikkaa kohden oli 0,68 ja aloituspaikkoja oli 105. Aikuisten perustutkintoihin palvelu, sosiaali- ja terveysalalla haki Lappeenrantaan 2,67 hakijaa ja Imatralle 2,06 hakijaa aloituspaikkaa kohden. Syksyn 2015 nuorten koulutuksen palvelu, sosiaali- ja terveysalan aloittavien ryhmien täyttöaste parani verrattuna vuoteen 2014. Täyttöaste oli Imatralla 85,6 % ja Lappeenrannassa 91,7 %, kun vuotta aikaisemmin vastaavat luvut olivat Imatralla 73,8 % ja Lappeenrannassa 89,3 %. Korkein täyttöaste syksyllä 2015 oli 100 % elintarvikealan ja tieto- ja viestintätekniikan pt:ssä ja heikoin Imatran hotelli-, ravintola- ja cateringalan pt:ssä 75,6 %. Taitaja 2015 –kilpailujen semifinaaleihin osallistui palvelu-, sosiaali- ja terveysalan 13 opiskelijaa neljässä eri lajissa. Taitaja 2015 finaaliin kondiittorilajissa tiensä selvittäneiden kahden opiskelijan menestys oli huikea: Emeliina Papinniemi voitti ja Reeta Taina sai hopeaa. Emeliina valittiin myös Taitajien Taitajaksi 2015. Helmikuussa 2015 valmistui Pohjolankatu 10:n osittainen peruskorjaus ja liiketalouden, tieto- ja viestintätekniikan sekä kotoutumiskoulutuksen toiminta palasi uudistuneisiin tiloihin. Loppukevään ja alkusyksyn 2015 Imatran hius- ja kauneudenhoitoalan opetus järjestettiin työssäoppien ja väistötiloissa Tietäjänkadun vuokratiloista pois siirtymisen vuoksi. Marraskuussa parturi-kampaaja- ja kosmetologien opetus sai käyttöönsä uudet ja ajanmukaiset peruskorjatut tilat Koulukatu 5:stä. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen 2015:

uusien aikuiskoulutustuotteiden suunnittelu Maahanmuuttajien kielellisen alkukartoituksen suunnittelu ja toteutuksen aloitus yhteistyössä Kymenlaakson toimijoiden kanssa. Maahanmuuttajille järjestettiin kolmelle ryhmälle Ammatillisesti suuntautunut kotoutumiskoulutus-pilotit, joiden avulla haettiin uusia toimintamalleja kotoutumiskoulutuksiin. Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutusta, erilaisia lääkehoidon koulutuksia (LOP-lääkehoidon osaamisen perusteet).

25(62)

Koulutukset kotihoidon/hoitotyön kentälle (mm. Akuuttihoitotilanteet kotona,

Mielenterveys- ja päihdesairaudet vanhustyössä) aikuisten koulutuksena

kuntoutuksen osaamisalalla.

2 + 1 –mallin pilotointi liiketalouden perustutkinnossa Lappeenrannassa ja Imatralla 2 + 1 mallin pilotointi on edennyt ja jatkuu suunnitellusti s2014 ja s2015 aloittaneilla ryhmillä.

ensihoidon koulutusohjelman/osaamisalan käynnistäminen lähihoitajatutkinnossa Nuorten koulutuksen ensihoidon osaamisalan ensimmäiset opiskelijat (20) aloittivat opinnot elokuussa 2015.

työssäoppimisen lisääminen osana opetussuunnitelmatyötä Opetuksen toteutuksen suunnittelussa on luotu mahdollisuudet laajennettuun työssäoppimiseen.

joustavien opintopolkujen suunnittelu yli koulutusalojen osana opetussuunnitelmatyötä Osallistuttu Osaamisperusteisuutta opintopoluille, Yhteiselle osaavalle polulle ja TEHO2–hankkeisiin, joissa on kehitetty joustavien opintopolkujen malleja.

yrityskummiluokka -toiminnan laajentaminen uusille aloille hotelli-, ravintola- ja cateringalan kokemusten pohjalta Yrityskummi-luokka –toimintaa ei ole pystytty laajentamaan muille aloille.

digitaalisen opetusmateriaalin mahdollisuuksien selvittäminen ja käyttöönoton tehostaminen Henkilöstölle on järjestetty Moodle-koulutusta. Koulutuspäälliköt ovat arvioineet henkilöstön tieto- ja viestintäteknistä osaamista. Henkilöstöä on kannustettu käyttämään sähköistä oppimateriaalia (OPH:n verkkokurssit, ekirjat).

opettajien työelämäjaksojen eri toteutusvaihtoehtojen suunnittelu Työssäoppimisen ohjauksen ja työelämäjaksojen yhdistämisen mahdollisuuksien selvittämistyö on aloitettu.

ravitsemispalveluiden toiminnan kehittäminen

Muodostettu uusi ruokapalvelut –vastuuyksikkö, jolla on yksi esimies.

Käytäntöjen yhtenäistäminen ja tehostaminen on aloitettu.

26(62)

Tekniikan alan toiminta

Tekniikan ala muodostuu yhdeksästä vastuuyksiköstä, joita johtavat koulutuspäälliköt. Vastuuyksiköt toteuttavat koulutusta seuraavilla aloilla: prosessiteollisuus- ja sähköala, autoala, logistiikka-ala, kone- ja metalliala, talotekniikka, metsäala, rakennusala, puuala, pintakäsittelyala ja luonnonvara- ja ympäristöala sekä käsi- ja taideteollisuusala. Tekniikan alalla tehtiin koulutuspäälliköiden vastuualueiden uudelleen järjestelyjä vuoden 2015 lopussa. Järjestelyt liittyivät käytyihin yhteistoimintaneuvotteluihin, missä pyrittiin vastaamaan laskevaan rahoitukseen. Järjestelyiden kautta tekniikassa väheni yksi koulutuspäällikön paikka. Aloja yhdisteltiin siten, että Imatran ja Lappeenrannan metallialan koulutukset yhdistettiin yhden koulutuspäällikön alaisuuteen ja liitettiin talotekniikan ala Lappeenrannassa rakennusalan koulutusalan yhteyteen, kuten Imatralla oli jo aiemmin tehty. Aikaisemmin Imatran metallialan koulutuspäällikön alaisuudessa olleet yhteisten aineiden opettajat siirrettiin Imatran autoalan ja metsäalan koulutuspäällikön alaisuuteen. Lappeenrannan autoala ja Imatran logistiikka yhdistettiin yhden koulutuspäällikön alaisuuteen. Lisäksi käsi- ja taideteollisuusala liitettiin yhdeksi tekniikan koulutusalaksi. Aiemmin se kuului palvelu-, sosiaali- ja terveysalalle. Vuonna 2015 oli tekniikan alalla nuorten koulutuksessa ensisijaisia hakijoita 0,92 aloituspaikkaa kohden, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 1,17. Suosituin tutkinto oli Lappeenrannassa talotekniikan perustutkinto, missä aloituspaikkaa kohden oli 2,05 hakijaa. Imatralla suosituin tutkinto oli logistiikan perustutkinto 1,80 hakijaa aloituspaikkaa kohden. Vähiten hakijoita Lappeenrannassa oli sahateollisuuden osaamisalan prosessinhoitaja 0,06 hakijaa aloituspaikkaa kohden ja Imatralla talonrakennuksen osaamisala sekä puusepän perustutkinto. Molemmissa hakijoita aloituspaikkaa kohden 0,40. Selityksenä alhaisiin hakijamääriin on nuorisoluokan pienentyminen ja lukioiden lisääntynyt markkinointi peruskouluissa. Lisäksi laaja koulutustarjonta sekä aloituspaikkojen määrä suhteessa hakijamääriin hajottaa vähäiset hakijat. Tekniikan alan aikuiskoulutus on pääsääntöisesti Ely-keskuksen ostamaa työvoimakoulutusta, sekä aikuisten kaksivuotisia omaehtoisia perustutkintoja. Tekniikan alalta Taitaja -finaaleihin osallistui kuusi kilpailijaa neljään lajiin. Huonekalupuusepissä voitettiin kultaa ja levy- ja hitsauksessa pronssia. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2015:

osaamisperusteisten opetussuunnitelmien käyttöönotto Otettiin käyttöön 1.8.2015 alkaen.

3D-tekniikan käyttö opetuksessa vakiinnutetaan Kolmen erillisen 3D- tulostamiseen liittyvän hankkeen 3D-pikavalmistus, 3D-laitehankinnat ja EDU3D.fi avulla pystyttiin hankkimaan tulostuslaitteistoja ja kouluttamaan opettajia 3D-tekniikan käyttöön.

keskitetään automaatioalan koulutus samoihin tiloihin Lappeenrannassa Laitteistotarpeita kartoitettu.

luokkien varustelun yhdenmukaistaminen Dokumenttikameroita hankittu luokkiin.

Imatralla aloitetaan talotekniikan perustutkinto, ilmanvaihtoasentajan koulutusohjelma aikuisille Koulutus aloitettiin 24.8.2015. Koulutuksessa 13 opiskelijaa + 1 oppisopimusopiskelija.

Lappeenrannassa aloitetaan kiinteistöpalvelujen perustutkinto, kiinteistönhoidon koulutusohjelma nuorille Koulutus aloitettiin 10.8.2015. Aloituspaikkoja 20, saatiin 14 opiskelijaa.

27(62)

Oppimispalveluiden toiminta

Oppimispalvelut yksikkö vastaa oppimisen ohjaus- ja tukipalveluista, opintotietohallinnosta ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavista koulutuksista palvelujohtajan johdolla. Opintotoimisto toimii opintohallintopalvelujen tuottamisessa tiiviissä yhteistyössä alojen, aikuiskoulutus- ja työelämäpalveluiden sekä taloushallinnon kanssa. Toimintamallien kehittämistä ja niistä tiedottamista ja kouluttamista on toteutettu. Käytössä olevaa Wilma-järjestelmää on edelleen kehitetty palvelemaan niin opettajia, opiskelijoita kuin näiden huoltajiakin. Nuorten koulutuksiin haku tapahtuu valtakunnallisen Opintopolku-palvelun kautta. Aikuisten koulutustarjonta on esitelty Opintopolussa. Erillishakuihin, aikuiskoulutusten hakuihin ja lyhytkoulutusten hakuihin on hyödynnetty Wilma-järjestelmää. Vuonna 2015 opintotoimiston suurimpana haasteena on ollut 1.8.2015 voimaan tulleiden uusien tutkinnon perusteiden käyttöönotto opintotietohallintojärjestelmässä. Valmistautuminen siirtymään aloitettiin helmikuussa ja opiskelijoiden suoritukset siirrettiin uusiin opetussuunnitelmiin heinäkuussa. Syksyn aikana on päivitetty suoritustietoja. HOPS-, HOJKS- ja mukautuskäytänteitä on kehitetty lainsäädännön muutosten mukaisiksi Wilma-järjestelmässä ja näihin on laadittu ohjeistuksia. Oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin liittyvää koulutusta järjestettiin Sampon opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Opiskeluhuoltolain edellyttämiä toimintatapoja on viety käytäntöön eri koulutusaloilla. Yhteisöllisyyttä on tuettu mm. kahviparkkitoiminnalla, joka on nyt vakiintunut Imatralle sekä Lappeenrantaan. Sampopajassa on aloitettu säännöllinen matikkapaja matematiikan opettajien vetämänä. Nivelvaiheenkoulutuksista Valma-koulutukseen saatiin järjestämislupa ja koulutukselle tehtiin opetussuunnitelma. Kolmesta erilaisesta koulutuksesta muodostettiin uusi yhtenäinen ja ryhmien yhteistoimintaa lisäävä Valma-koulutus. Koulutuksen käynnistymisvaiheeseen saatiin lisää tukea liityttäessä Validian koordinoimaan Valmaksi-hankkeeseen. Nivelvaiheyhteistyössä on järjestetty toiminnallisia teemapäiviä Sampossa ja RoadShowt peruskouluilla. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2015:

uusien opetussuunnitelmien vieminen opintotietohallintojärjestelmään Osaamisen tunnustamista anoneiden, 1.7.2015 läsnä olleiden opiskelijoiden suoritukset siirrettiin heinäkuun aikana aloilta saatujen ohjeistusten mukaisesti keskitetysti sekä nuorten että aikuisten perustutkintoja suorittavien osalta.

ohjauksen saatavuus osaamisperusteisuuden ja joustavuuden lisääntyessä Uusia opetussuunnitelmia on otettu haltuun ja siirtymävaiheen työtä tehty. Yksilöllisiä opintopolkuja on hyödynnetty ja osaamisen tunnustamisen myötä opiskeluajat ovat lyhentyneet.

ohjauksen ja tuen kehittäminen aikuiskoulutuksissa Aikuiskoulutuksessa on ollut ohjausresurssina päätoimisempi opinto-ohjaaja ja työvalmentaja käytettävissä.

opiskeluhuollon kirjaamisen ja rekistereiden kehittäminen On kehitetty oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaiset kirjaamiskäytänteet ja rekisterit ja niihin on koulutettu ohjaushenkilöstöä.

järjestämislupien hakeminen VALMA –koulutukseen Valma-koulutukseen haettiin ja saatiin järjestämislupa.

nivelvaihekoulutusten kehittäminen ja käyttöönotto

Valma-koulutusta on kehitetty Valma-tiimissä ja Valmaksi-hankkeessa.

28(62)

Talous- ja hallintopalveluiden toiminta

Talous- ja hallintopalveluiden tulosyksikkö tarjoaa talous-, henkilöstö- ja yleishallintoon liittyviä asiantuntija- ja peruspalveluja. Palkanlaskentapalvelut hoidetaan Saimaan talous ja tieto Oy:ssä. Talouspalveluissa on vakiinnutettu käytännöksi kuukausitasoinen suoriteperusteinen kustannusten kirjaaminen sekä talousseurantaraportointi. Esimiehille järjestettiin koulutusta talousseurannasta sekä jaettiin ohjeistusta kustannustehokkuudesta. Talouspalveluiden omia tehtävänkuvia tarkistettiin ja prosesseja tehostettiin jakamalla tehtäviä uudelleen yhden eläköitymisen myötä. Palvelussuhdeasioissa otettiin vuoden aikana kuntayhtymässä iso askel korvaamalla aikuiskoulutuksen paperiset tunti-ilmoitukset sähköisellä tuntikirjausohjelmalla. Ohjelman käyttöä laajennetaan jatkossa aikuiskoulutuksen tuntisuunnittelun osalta. Hallintopalveluissa tapahtui vuoden aikana henkilöstömuutoksia, kun hallintopäällikkö siirtyi helmikuun alusta alkaen sisäiseksi tarkastajaksi. Talous- ja hallintojohtaja toimi hallintopäällikön viransijaisena uuden hallintopäällikön tuloon, toukokuun alkuun asti. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2015:

henkilöstön osaamiskartoitusten laadinta ja hyödyntäminen Henkilöstön osaamiskartoituksien valmistelu päästiin aloittamaan elokuussa tehtävän resursoinnin myötä. Valmistelutyön jälkeen osaamiskartoituksien pilotti oli valmis käynnistymään heti tammikuussa yhden koulutusalan osalta ja kartoituksia jatketaan läpi vuoden muille koulutusaloille ja tukipalveluihin.

työn vaativuuden arvioinnin mukaisen palkkausjärjestelmän käytön laajennuksen valmistelu KVTES ja TS – sopimusalueelle KVTES ja TS-sopimusalueilla luotiin uusi TVA-järjestelmä, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin nk. korimallin mukaisesti. Samalla kaikkien tehtäväkuvaukset tarkistettiin kyseisillä sopimusaloilla.

henkilöstön kehittämissuunnitelman toimeenpano Henkilöstön kehittämissuunnitelma kootaan vuosittain henkilökohtaisista kehittämis- ja koulutussuunnitelmista sekä koko Sampon osaamisen kehittämistarpeista. Kehittämissuunnitelmaa täydennetään tulevaisuudessa osaamiskartoituksista saatavalla tiedolla.

taloussuunnittelua tukevan raportoinnin kehittäminen Taloussuunnittelussa on hyödynnetty Excelin tehokäyttö -koulutuksessa opittuja edistyneen excel-käyttäjän taitoja. Keskitetyn tietovaraston rakentaminen aloitettiin opiskelijatietojärjestelmän oppilasmäärä-tiedoista.

rahoitusjärjestelmän uudistumisen vaatimien toimenpiteiden suunnittelu Uuden rahoitusjärjestelmän voimaantulo on siirtynyt vuodelle 2018. Uudistumisen vaatimat toimenpiteet selkenevät hallitusohjelman mukaisen reformin edetessä.

kunnallis- ja asiakirjahallintoa koskevien säädösmuutosten huomioon ottaminen hallinnon prosesseissa Kuntalain muutoksiin on perehdytty, mutta muuten uudistumisen huomioiminen tehdään vuonna 2016 perussopimuksen ja hallintosäännön uudistamisen yhteydessä. Arkistolain uudistuminen on lykkääntynyt ja hallinnossa tarvittavat muutokset tehdään lain uudistuttua.

sähköisten asiakirjatoimintojen laajentaminen ja kehittäminen tiedonhallintasuunnitelman valmistelu Uuden tiedonhallintasuunnitelman sekä sähköisen arkistoinnin valmistelua aloitettiin. Valmistelu voidaan viedä loppuun arkistolain uudistuttua. Asiakirjatuotannon sähköistämistä on jatkettu ja se on vakiintunut käytäntöön.

29(62)

Ylläpitopalveluiden toiminta

Ylläpitopalveluiden tulosyksikköön kuuluvat kiinteistöpalvelut, laadunhallinta, IT-palvelut sekä kansainväliset toiminnot. Kiinteistöpalvelut: Koulukatu 5:n aula-, toimisto-, opiskelijaravintola- ja liikuntatilat kunnostettiin. Uudistettaviin tiloihin siirrettiin myös hius- ja kauneudenhoitoalan opetus, joka toimi aiemmin Saimaan ammattikorkeakoulun tiloissa. Putkitunnelin asbestieristeiset lämpö- ja vesiputkistojen lämmöneristeet korvattiin villaeristeillä. Ruokalan katon pintamateriaali uusittiin. Opetuskeittiöiden 1 ja 2 lattiapinnoitteet uusittiin ja LVI-koulutukselle rakennettiin opetustilat D-osan kellarikerrokseen oppilastyönä. Pohjolankatu 10:ssä tehtiin vuonna 1958 rakennetulla osalla raskas peruskorjaus. Lisäksi auditorio ja aulatilat kunnostettiin. Urakka valmistui helmikuussa. Pohjolankatu 12:ssa kunnostettiin Vakun opetustilat. Urakassa uusittiin ilmanvaihto ja valaistus sekä kunnostettiin pinnat. A-B-osan 2. kerroksen opettajahuoneeseen tehtiin tilamuutos. Urakassa uusittiin valaistus ja kaikki pinnat, muutettiin huonejärjestelyjä sekä parannettiin ilmanvaihtoa. Leipomon lattiapinnoite uusittiin. Armilankatu 40 aulan kirjasto muutettiin opintotoimistoksi. Muutostyöt tehtiin oppilastyönä muiden paitsi sähkötöiden osalta. Laadunhallinnassa toteutettiin kaksi laajaa kansallista arviointikokonaisuutta: Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallinen laadunhallinnan itsearviointi sekä Kansallisen arviointikeskuksen KARVI:n kestävän kehityksen arviointi. Kestävän kehityksen arviointi sisälsi opiskelijoiden oppimistulosten arviointikokeen, opetushenkilöstön kestävän kehityksen kyselyn sekä Sampon kestävän kehityksen toimintojen itsearvioinnin. Laadunhallinnan itsearviointiin osallistui eri tavoin n. 320 Sampon henkilöstön ja sidosryhmien edustajaa sekä n. 160 opiskelijaa. Itsearvioinnin tulosten perusteella Sampo saavutti tai ylitti hyväksytyn rajan jokaisella arviointialueella. Tulosten pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma. Kestävän kehityksen arviointiin osallistui yhteensä 146 opiskelijaa ja 45 opettajaa seitsemästä eri ammatillisesta perustutkinnosta sekä Sampon johtoryhmä täydennettynä kestävän kehityksen asiantuntijoilla. Valmistauduttiin uuden rahoitusjärjestelmän vaatimiin muutoksiin tietojenkeruussa käynnistämällä tietovaraston rakentaminen pilotilla, jossa osa opiskelijahallinnon tiedoista integroitiin tietovarastoon AMKE-tietomallin mukaisesti. Tietovaraston rakentamista jatketaan v. 2016. Tuettiin Sampon tulos- ja vastuuyksiköiden toimintasuunnitelmien laadintatyötä ja jatkettiin johdon katselmuksia yksiköissä Sampon strategian käytäntöön viemisen varmistamiseksi. Opetushallituksen koordinoima Kansallinen laatuverkosto kokoontui Sampossa syksyllä 2015. Teemana oli kestävä kehitys osana ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa. Tapahtumaan osallistui 34:stä eri oppilaitoksesta yhteensä 47 laadunhallinnan ja kestävän kehityksen asiantuntijaa. Otettiin käyttöön kestävän kehityksen yhdenmukainen koulutuskokonaisuus (Keke-passi) kaikille koulutusaloille ja tuettiin Keke-passin käyttöönottoa. Osallistuttiin Keke-passilla Ympäristöministeriön ”Suomi, jonka haluamme 2050” - sitoumukseen. Päivitettiin EKKY:n kestävän kehityksen toimintaohjelma uuden Sampo-organisaation mukaiseksi ja jatkettiin kestävän kehityksen teemojen edistämistä toimintaohjelman mukaisesti. Osallistuttiin Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatu- ja kestävän kehityksen verkostojen toimintaan. IT-palveluissa otettiin käyttöön lisää pilvipalveluja, mm. henkilökunnalle ilmainen Office-paketti ja RMS-palvelu tiedostojen suojaamiseksi. Langattomien verkkojen käyttömahdollisuutta lisättiin kaikissa toimipisteissä. Uuden tallennusjärjestelmän hankinnan yhteydessä lisättiin virtuaalipalvelimien määrää, mikä mahdollisti palvelinlaitteistojen määrän vähentämisen ja sen myötä sähkön kulutuksen pienenemisen. Peruskorjausten yhteydessä parannettiin tietoliikenneverkkoa niin kaapeloinnin kuin laitteiston osalta. Skype valmiuksia parannettiin neuvotteluhuoneissa. Kansainvälisyys toteutui opiskelijoiden ja opettajien/asiantuntijoiden liikkuvuutena sekä hankeyhteistyönä 11 maan kanssa. Yhteensä 73 opiskelijaa suoritti 1-10 viikon pituisia työssäoppimisjaksoja eri EU- ja Pohjoismaissa sekä Venäjällä Pietarissa. Opiskelijoiden liikkuvuus oli

30(62)

2,6 %. Työssäoppimisjakson Sampossa/Etelä-Karjalassa suoritti 61 kansainvälistä opiskelijaa. Vaihdot toteutuivat pääasiassa hotelli-, ravintola- ja catering-, liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalalla. Samposta lähti ulkomaille 40 opettajaa/asiantuntijaa ja Sampoon saapui 36 henkilöä. HYMY2- opiskelijaliikkuvuushanke sosiaali- ja terveysalalla kuuden suomalaisen oppilaitoksen verkostossa päättyi kesällä 2015. Cimon kautta saadut Erasmus +KA1 liikkuvuushanke ja Erasmus +KA2 partnerihanke jatkuvat kesään 2016. Venäjäyhteistyö toteutui opiskelijavaihtoina ja opettajien tapaamisina. Sampoon saapui Venäjältä 20 opiskelijaa neljälle koulutusalalle lyhyisiin vaihtoihin ja 27 opiskelijaa lähti Venäjälle viideltä koulutusalalta lyhyisiin ja pitkiin vaihtoihin. Luvuissa on mukana kilpailutoimintaan osallistuneet opiskelijat. Opettajia/asiantuntijoita kävi Venäjällä 27 henkilöä ja meille saapui 11 henkilöä. Sosiaali-ja terveysalalla käynnistyi Working together for better future -hanke, jossa 4 opiskelijaa ja 1-2 opettajaa Viipurin Puskin instituutista ja Samposta opiskelevat yhdessä. Syksy 2015 painottui vanhustyöhön ja kevät 2016 päiväkoti-ikäisiin. Venäjäverkoston toiminta on ollut erittäin aktiivista. Toiminnan painopistealueiden toteutuminen vuonna 2015:

toimintajärjestelmän kansallisen itsearvioinnin toteuttaminen Toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeiden mukaisesti.

koulutuksen järjestämisedellytysten itsearviointi (alueelliset, ammatilliset, taloudelliset ja laadulliset edellytykset) Ei toteutettu, koska opetus- ja kulttuuriministeriö ei käynnistänyt koulutuksen järjestämislupien hakuprosessia.

koulutuksen järjestämislupahakemuksen laatiminen ja jättäminen Opetus- ja kulttuuriministeriölle Ei toteutettu, koska opetus- ja kulttuuriministeriö ei käynnistänyt koulutuksen järjestämislupien hakuprosessia.

pikaviestinnän ja videoneuvottelujen käytön laajentaminen Skypen käyttö niin Sampon sisäisissä, kuin yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettävissä kokouksissa laajeni edellisestä vuodesta. Osa henkilökunnasta hyödynsi Skypen ominaisuuksia myös muiden työtehtävien hoidossa. Loppuvuodesta käynnistettiin henkilöstön koulutukset pikaviestintään ja Skype-kokouksien pitämiseen.

O365 -palveluiden hyödyntäminen Tiedostojen suojaaminen, eli RMS-palvelu otettiin käyttöön opiskeluhuoltorekisteriä varten. Tämän lisäksi O365 palvelusta ovat kaikkien käytettävissä mm. OneDrive-, Sähköposti-, Yammer-, Delve-, Video- ja Class Notebook-palvelut sekä Online versioina Word, Excel ja PowerPoint. Tällä hetkellä em. tuotteitta käytetään vaihtelevasti ja osaa tuotteista testataan projekteissa.

kiinteistöjen toimintavarmuuden parantaminen tarvittavilla korjauksilla Kiinteistöjen toimintavarmuutta, käytettävyyttä ja viihtyisyyttä parannettiin mm. Pohjolankatu 10:n peruskorjauksella sekä useilla kunnostus- ja korjaustoimenpiteillä, jota on kuvattu tarkemmin edellä kohdassa kiinteistöpalvelut.

ECVET -järjestelmä osaksi kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja Toteutui, kansainvälisille työssäoppimisjaksoille laaditaan ECVET-järjestelmän mukaiset sopimuspaperit ja pääsääntöisesti kaikki pitkillä jaksoilla olevat suorittavat kohdemaassa ammattiosaamisen näytöt.

31(62)

1.5 LASKELMAT JA TUNNUSLUVUT

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

Kuntayhtymän tuloslaskelmassa välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa kuntayhtymän

korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä poistojen ja arvonalennusten kattamiseen käytettävissä

olevan käyttötalouden tulorahoituksen määrän. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää

käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli

vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, tulorahoitus olisi riittävä.

2015 2014

1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 41 843 42 782

Valmistevarastojen muutos -463 65

Toimintakulut 37 626 38 981

Toimintakate 3 754 3 866

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 85 61

Muut rahoitustuotot 2 1

Korkokulut -98 -113

Muut rahoituskulut -2 0

Vuosikate 3 741 3 814

Poistot ja arvonalentumiset -2 575 -2 514

Tilikauden tulos 1 166 1 300

Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) -3 859 338

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 3 125 -1 300

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 9

Tilikauden ylijäämä 432 347

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 110 % 110 %

Vuosikate/Poistot, % 145 % 152 %

32(62)

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

2015 2014

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 3 741 3 814

Tulorahoituksen korjauserät -8 -8

Investointien rahavirta

Investointimenot -4 304 -2 643

Rahoitusosuudet investointimenoihin 74 0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 29 0

Toiminnan ja investointien rahavirta -467 1 164

Rahoituksen rahavirta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäykset

Pitkäaikaisten lainojen vähennykset -430 -430

Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos 469 -56

Saamisten muutos -14 -83

Korottomien velkojen muutos -967 1 110

Rahoituksen rahavirta -943 541

Rahavarojen muutos -1 410 1 705

Rahavarat 31.12. 7 354 8 764

Rahavarat 1.1. 8 764 7 059

Rahavarojen muutos -1 410 1 705

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Investointien tulorahoitus, % 85,46 144,31

Lainanhoitokate 7,27 7,22

Kassan riittävyys, pv 63 76

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta, 1 000 euroa 408 91

33(62)

Tase ja sen tunnusluvut

Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä

sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää

kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta.

Suhteellinen velkaantuneisuus-% kertoo paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman

takaisinmaksuun.

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 2015 2014 VASTATTAVAA 2015 2014

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 31 848 30 223 OMA PÄÄOMA 18 384 17 952

Aineettomat hyödykkeet 59 40 Peruspääoma 2 249 2 249

Aineettomat oikeudet 59 40 Arvonkorotusrahasto 1 431 1 431

Muut pitkävaikutteiset menot 0 0

Muut omat rahastot 5 5

Aineelliset hyödykkeet 31 726 30 140 Edellisten tilikausien ylijäämä 14 268 13 921

Maa- ja vesialueet 1 621 2 123 Tilikauden ylijäämä 432 347

Rakennukset 27 946 24 828

Kiinteät rakenteet ja laitteet 604 170 POISTOERO JA VAPAA-

Koneet ja kalusto 1 374 1 525 EHTOISET VARAUKSET 14 377 13 643

Keskeneräiset hankinnat 180 1 494

Poistoero 11 051 7 192

Sijoitukset 63 43 Vapaaehtoiset varaukset 3 326 6 451

Osakkeet ja osuudet 63 43

PAKOLLISET VARAUKSET 50 58

VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 526 12 390

Eläkevaraukset 50 58

Vaihto-omaisuus 1 324 1 792

Aineet ja tarvikkeet 44 50 VIERAS PÄÄOMA 9 563 10 960

Keskeneräiset tuotteet 1 277 1 740

Ennakkomaksut 2 2 Pitkäaikainen 3 033 3 463

Saamiset 1 848 1 834 Lainat rahoitus-

Lyhytaikaiset saamiset 1 848 1 834 ja vakuutuslaitoksilta 3 033 3 463

Myyntisaamiset 1 573 1 342 Lyhytaikainen 6 530 7 498

Muut saamiset 118 223 Lainat rahoitus-

Siirtosaamiset 157 270 ja vakuutuslaitoksilta 430 430

Rahat ja pankkisaamiset 7 354 8 764 Saadut ennakot 393 756

Ostovelat 1 287 1 504

Muut velat 551 513

Siirtovelat 3 869 4 295

VASTAAVAA YHTEENSÄ 42 374 42 614 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 42 374 42 614

TASEEN TUNNUSLUVUT 2015 2014

Omavaraisuusaste-% 78,04 75,48Suhteellinen velkaantuneisuus-% 21,91 23,85

Kertynyt ylijäämä, milj. € 14,7 14,3

Lainakanta 31.12., milj. € 3,5 3,9

34(62)

Kokonaistulojen ja –menojen laskelma

Kuntayhtymän tulojen ja menojen kokonaislaskelma on laadittu suosituksen mukaisesti tilinpäätöksen tuloslaskelman ja rahoituslaskelman tiedoista. Laskelmaan on huomioitu ulkoinen tulorahoitus ja pääomarahoitus. Menoina ovat ulkoiset toimintamenot, investointimenot ja rahoitusmenot. Kokonaistulo ja –meno –käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön.

1.6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY

Hallitus esittää tilikauden 1 165 832,84 € tuloksen käsittelystä seuraavaa:

1. Tehdään 1 126 000,00 € investointivaraukset seuraaviin kohteisiin: opetuslaitteet ja –ympäristö 476 000,00 € Koulukatu 5, takapiha 100 000,00 € Koulukatu 5, lämmönjakohuone 50 000,00 € Metsäkoulun siirto Koulukadulle 500 000,00 €

2. Siirretään 700 000,00 € investointivaraus Tukkikadun peruskorjauksesta Koulukatu 5 peruskorjaukseen

3. Tuloutetaan 4 250 913,76 € investointivarausta seuraavista kohteista: Pohjolankatu 10 peruskorjaus 1 950 913,76 € Koulukatu 5 peruskorjaus 2 300 000,00 € ja tehdään kohteisiin liittyvää poistoerolisäystä 4 250 913,76 €.

4. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja 392 074,90 €.

5. Kirjataan tilikauden ylijäämä 431 906,74 € taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Taseessa oli aikaisempien vuosien ylijäämää 14 267 680,40 € eli tämän jälkeen ylijäämää on 14 699 587,14 €.

TULOT 1 000 € % MENOT 1 000 € %

Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 41 380 99,5 Toimintakulut 37 626 88,6

Korkotuotot 85 0,2 Korkokulut 98 0,2

Muut rahoitustuotot 2 0,0 Tulorahoituksen korjauserät

- Pakollisten varausten muutos 8 0,0

Investoinnit Investoinnit

Rahoitusosuudet 74 Investointimenot 4 304 10,1

Pysyvien vastaavien luovutust 29 Rahoitustoiminta

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 430 1,0

Kokonaistulot yhteensä 41 570 100,0 Kokonaismenot yhteensä 42 465 100,0

35(62)

2 TOTEUTUMISVERTAILUT

Kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot 41,8 M€ toteutuivat 1,4 M€ eli 3,4 % talousarviota suurempana. Ulkoisten toimintakulujen määrä 37,6 M€ alitti talousarvion 0,8 M€ eli 2,1 %. Toimintakate oli 3,8 M€ ylittäen talousarvion 1,5 M€ eli 63,5 %. Toimintatuottojen suurimman erän muodostaa ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoitus. Opiskelijamäärä toteutui ammatillisen peruskoulutuksen osalta 67 opiskelijaa talousarviota parempana, joten yksikköhintarahoituksen määrä 27,5 M€ ylitti talousarvion 1,8 %. Myös toiseksi suurin toimintatuottojen erä eli työvoimakoulutuksen määrä 6,1 M€ ylitti talousarvion 10,8 %. Oppilastyönä rakennettuja omakotitaloja myytiin 0,8 M€ arvosta, jonka vuoksi valmistevaraston muutos oli 0,7 M€ talousarviota heikompi. Vastaavasti myyntituotot olivat talousarviota paremmat. Toimintakuluista suurin osa eli 69,5 % oli henkilöstökuluja. Henkilöstökulut olivat 26,2 M€ alittaen talousarvion 1,0 % (0,3 M€). Alitus syntyi positiivisesta lomapalkkavelan muutoksesta. Palveluiden ostoja tehtiin 5,5 M€ sekä Aineita, tarvikkeita ja tavaroita hankittiin 4,4 M€ arvosta. Nämä molemmat erät toteutuivat 0,3 M€ alle talousarvion syksyllä käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa sovittujen tehostamistoimien ansiosta. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat talousarviota parempina. Korkotuottoja kertyi lyhyistä määräaikaisista talletuksista noin 85 000 €, joka on 44,8 % enemmin kuin edellisvuonna. Korkokulut toteutuivat 14,9 % talousarviota alhaisempina matalana pysyneen korkotason vuoksi. Vuosikatetta kertyi rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen 3,7 M€. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin talousarvion mukaisesti 2,6 M€. Tilikauden tulokseksi muodostui 1,2 M€ ja varausten muutoksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jäi 0,4 M€. Investointeja toteutui 4,3 M€ talousarvion ollessa 4,7 M€. Investoinneista oli tilinpäätöshetkellä keskeneräisiä 0,2 M€. Talousarviossa 2016 on annettu valtuutus jatkaa tilinpäätöksessä 2015 todettavia keskeneräisiä hankkeita vuoden 2015 talousarviomäärärahan puitteissa, vaikka hankkeeseen ei vuoden 2016 talousarviossa olisi määrärahaa.

2.1 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET

Yhtymävaltuusto on vahvistanut koulutuskuntayhtymän strategiset päämäärät. Kuntayhtymä seuraa strategisten päämääriensä ajantasaisuutta ennakoimalla toimintaympäristön muutoksia. Seuraavassa taulukossa on esitetty Sampon toiminta-ajatus, ydintoiminnot, asiakkaat, arvot, visio vuodelle 2016, keinot vision saavuttamiseksi eli strategiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä toimenpiteitä koskevat mittarit tavoitteineen. Taulukossa esitettävistä toimenpiteistä ja mittareista on johdettu kullekin tulosyksikölle omat toiminnan painopisteet, mittarit ja mittaritavoitteet. Strategisten tavoitteiden ja toiminnan painopisteiden sekä mittareiden seuranta neljästi vuodessa Sampon johtoryhmässä ja kahdesti vuodessa kuntayhtymän hallituksessa on toteutunut merkittävimmiltä osin. Talouden mittareita on seurattu johtoryhmässä tulosyksiköittäin kuukausittain ja kuntayhtymän hallituksessa tulosalueittain kolmen kuukauden välein. Opiskelijamäärät on raportoitu kahdesti vuodessa laskentapäivinä. Muiden mittareiden osalta seuranta on toteutettu sitä mukaa, kun tieto on käytettävissä. Tavoitteiden toteutumisen seurannan kehittämistyö jatkuu.

36(62)

Saimaan ammattiopisto Sampon strategia 2014–2017

TOIMINTA- AJATUS

Saimaan ammattiopisto Sampo järjestää maakunnan kehittymistä ja hyvinvointia edistävää sekä työelämän tarpeita vastaavaa ammatillista koulutusta. Sampo antaa opiskelijoilleen valmiuksia työllistymistä, ammatillista kehittymistä ja elämää varten.

YDIN-TOIMINNOT

Ammatillinen koulutus Työelämäpalvelut

ASIAKKAAT

Työ- ja elinkeinoelämä Opiskelijat Rahoittajat ja viranomaiset Sisäiset asiakkaat Yksityishenkilöt

ARVOT

ASIAKASLÄHTÖISYYS UUDISTUMINEN VASTUULLISUUS YHTEISÖLLISYYS

VISIO 2016 Saimaan ammattiopisto Sampo on työelämälähtöisyydestään tunnettu, laadukasta koulutusta tarjoava vetovoimainen ammatillinen oppilaitos.

Sampossa aikuisten ja nuorten koulutusta järjestetään joustavasti yhteistyössä ja ajanmukaisissa oppimisympäristöissä.

STRATEGISET TAVOITTEET

JA TOIMENPITEET

(tasapainotetuin näkökulmin)

Asiakas ja vaikuttavuus

Sampon koulutustarjonta vastaa ennakoivasti ja joustavasti alueen työelämän ja väestön koulutustarpeisiin ja kansainvälisyyden, erityisesti Venäjän läheisyyden, haasteisiin.

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toimintamuotoja sekä työelämäyhteyksiä vahvistetaan ja monipuolistetaan.

Neuvottelukuntatoimintaa kehitetään tiiviimmäksi osaksi koulutuksen ja työelämäyhteistyön uudistamista.

Koulutuksessa ja oppilaitoksen toiminnassa otetaan kestävän kehityksen mukaiset toimintatavat järjestelmällisemmin huomioon.

Prosessit ja rakenteet

Nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus toimii laadukkaasti, tuloksellisesti ja joustavasti yhdessä synergiaetuja hyödyntäen ja tuottaen osaavaa työvoimaa.

Hanketoiminnalla edistetään strategisten painopistealueiden toteutumista.

Koulutusohjelmiin lisätään joustavia rakenteita ja osaamisen tunnustamista kehitetään.

Oppimisympäristöjä laajennetaan työpaikoille esimerkiksi 2+1 -mallin pohjalta.

Opetussuunnitelmien osaamisperusteisuus toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa

Opiskelijoiden ohjauksella tuetaan opintojen joustavaa toteutumista.

Henkilöstö ja kehittyminen

Sampon henkilöstö on osaamistaan ylläpitävää, työssään hyvinvoivaa, motivoitunutta ja kehittämishaluista.

Henkilöstökoulutusta toteutetaan henkilöstöstrategian ja käytännön osaamistarpeiden mukaisesti.

Henkilöstön työelämäjaksoja tuetaan.

Osaamiskartoitukset ja kehityskeskustelut tukevat henkilöstön kehittymistä.

Yhteisöllisyyttä, yhteistyötä ja avointa tiedonkulkua lisätään

Lähijohtamista tuetaan ja kehitetään.

Talous ja resurssit

Sampon talous on tasapainossa.

Sampo toimii tehokkaasti ja taloudellisesti.

Tuloksellisuusrahan osuus on maan keskitasoa korkeampi.

Lappeenrannassa koulutus keskitetään yhdelle kampukselle.

37(62)

STRATEGISET MITTARIT

[tavoitearvot 2015/

toteutunut 2015]

nuorten koulutuksen vetovoima [1,1/1,1 ensisijaista hakijaa/ aloituspaikka]

aikuisten perustutkintokoulutuksen vetovoima [1,5/1,9 ensisijaista hakijaa/aloituspaikka]

opiskelijamäärä - perustutkintokoulutus

[2866/2931 opiskelijaa] - aikuiskoulutus

[711/732 opiskelijatyövuotta] - oppisopimuskoulutus

[594/589 oppisopimusta]

valmistuneiden työllistyminen [52/39 %] - nuorten koulutus (INKA

päättökysely)

sijoittuminen jatko-opintoihin [5/7 %] - nuorten koulutus (INKA

päättökysely)

opiskelijapalaute [asteikolla 1-5] - opintojen aloitus [4,0/4,1] - koko lukuvuosi/ 2.v [4,0/3,9] - päättökysely, kokonaislaatu

[4,0/4,0] - työssä oppiminen [4,3/4,3] - amos-näytöt [4,2/4,1] - Opal-palaute/

työvoimakoulutus [3,8/4,0]

työelämäpalaute [asteikolla 1-5] - työpaikkaohjaajapalaute

[4,3/4,3]

läpäisyaste [66/66 %]

negatiivisesta syystä eronneet [7,5/8,7 %]

suoritetut tutkinnot - ammatilliset perustutkinnot

[990/1060 kpl] - ammattitutkinnot

[150/185 kpl] - erikoisammattitutkinnot

[25/23 kpl]

liikkuvuus [työssä oppimisjaksoilla ulkomailla 70/73 opiskelijaa] [työssä oppimaan saapunut 50/61 opiskelijaa]

koulutustoiminnan tuottavuus [200/185 opetustuntia/perustutkinto]

saadut uudet hankkeet [0,5/1,5 M€]

hankesalkun koko [2,35/2,8 M€]

kelpoisuusehdot täyttävien opettajien osuus [85/90 %]

henkilöstön kehittämismenot [2,4/2,7 % henkilöstömenoista /OPH]

henkilöstökyselyn tulokset - vastaus-% [70/68,7] - keskiarvo asteikolla 1-5

[3,5/3,54]

henkilöstö työelämässä [40/5 vko]

kehityskeskustelut käyty [100/84,7 %]

toimintakate [2,3/3,75 M€]

tuloksellisuusrahan osuus ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintaisesta rahoituksesta [>3,0/2,6 %]

koulutustoiminnan tuottavuus [1,1/ tietoa ei saatavilla, sillä opetussuunnitelmauudistus muutti tilastointitavan perustutkintojen opetustuntia/ suoritettu opintopiste]

hankepalvelutoiminnan

omarahoitusosuuden määrä [25 %/17,0 %]

38(62)

2.2 KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU (SISÄISET ERÄT MUKANA)

Käyttötalousosan toteutumisvertailu luottamushenkilöhallinto ja tarkastustoimi

Kuntayhtymän luottamushenkilöhallintoon kuuluvat kuntayhtymän valtuusto ja hallitus sekä niiden asettamat työryhmät. Tarkastustoimi käsittää tarkastuslautakunnan, sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen.

TP 2014 TA 2015 TP 2015 1 000 €

TULOSLASKELMAOSA

Toimintatuotot 0 0 0

Myyntituotot

Maksutuotot

Tuet ja avustukset

Muut toimintatuotot

Valmistevarastojen muutos

Valmistus omaan käyttöön

Toimintakulut 128 155 158 Henkilöstökulut 82 110 108 Palkat ja palkkiot 74 90 95 Henkilösivukulut 8 20 13 Eläkekulut 7 15 10 Muut henkilösivukulut 2 5 3 Palvelujen ostot 44 44 49 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 0 1 Avustukset 0 0 0 Vuokrat 0 0 0 Muut toimintakulut 0 0 0

TOIMINTAKATE -128 -155 -158

39(62)

Käyttötalousosan toteutumisvertailu Saimaan ammattiopisto Sampo

TP 2014 TA 2015 TP 20151 000 €

Opiskelijamäärä 2 941 2 831 2 898Opiskelijamäärä oppisop. 613 594 589Opiskelijatyövuodet 720 747 765yhteensä 4 274 4 172 4 252

Toimintatuotot 48 702 46 214 47 715 Myyntituotot 41 596 39 573 41 027 Maksutuotot 98 43 58 Tuet ja avustukset 1 765 1 415 1 458 Muut toimintatuotot 5 243 5 183 5 172Valmistevarastojen muutos 65 283 -463Valmistus omaan käyttöönToimintakulut 44 772 44 046 43 339 Henkilöstökulut 26 315 26 329 26 057 Palkat ja palkkiot 20 393 20 333 20 050 Henkilösivukulut 5 922 5 996 6 007 Eläkekulut 4 713 4 849 4 883 Muut henkilösivukulut 1 210 1 147 1 124 Palvelujen ostot 7 042 6 475 6 301 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 714 4 696 4 364 Avustukset 257 279 245 Vuokrat 5 951 5 790 5 775 Muut toimintakulut 493 477 597 TOIMINTAKATE 3 994 2 451 3 912

40(62)

Käyttötalousosan toteutumisvertailu kuntayhtymä

TP 2014 TA 2015 TP 20151 000 €

Opiskelijamäärä 2 941 2 831 2 898Opiskelijamäärä oppisop. 613 594 589Opiskelijatyövuodet 720 747 765yhteensä 4 274 4 172 4 252

Toimintatuotot 48 702 46 214 47 715 Myyntituotot 41 596 39 573 41 027 Maksutuotot 98 43 58 Tuet ja avustukset 1 765 1 415 1 458 Muut toimintatuotot 5 243 5 183 5 172Valmistevarastojen muutos 65 283 -463Valmistus omaan käyttöönToimintakulut 44 901 44 201 43 497 Henkilöstökulut 26 398 26 439 26 165 Palkat ja palkkiot 20 467 20 423 20 144 Henkilösivukulut 5 931 6 016 6 020 Eläkekulut 4 719 4 865 4 893 Muut henkilösivukulut 1 211 1 152 1 127 Palvelujen ostot 7 086 6 520 6 351 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 717 4 696 4 365 Avustukset 257 279 245 Vuokrat 5 951 5 790 5 775 Muut toimintakulut 493 477 597 TOIMINTAKATE 3 866 2 296 3 754

41(62)

2.3 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU (ULKOISET ERÄT)

Talousarvio Toteuma Poikkeama Tot %

1 000 €

Toimintatulot 40 449 41 843 1 395 103,4 %

Myyntitulot 38 848 40 170 1 322

Maksutulot 43 58 15

Tuet ja avustukset 1 415 1 458 43

Muut toimintatulot 142 157 15

Valmistevarastojen muutos 283 -463 -746 -163,7 %

Toimintamenot 38 435 37 626 -809 97,9 %

Henkilöstömenot 26 439 26 165 -275

Palvelujen ostot 5 795 5 494 -301

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 696 4 365 -331

Avustukset 279 245 -34

Vuokrat 749 760 11

Muut toimintamenot 477 597 120

Toimintakate 2 296 3 754 1 458 163,5 %

Rahoitustulot ja -menot -93 -13 80

Korkotulot muilta 22 85 63

Muut rahoitustulot muilta 0 2 2

Korkomenot -115 -98 17

Muut rahoitusmenot 0 -2 -2

Vuosikate 2 203 3 741 1 538 169,8 %

Poistot ja arvonalentumiset -2 634 -2 575 59

Suunnitelman mukaiset poistot -2 634 -2 575 59

Tilikauden tulos -431 1 166 1 597

Poistoeron muutos -3 120 -3 859 -739

Varausten muutos 3 551 3 125 -426

Rahastojen muutos 0 0 0

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 0 432 431

42(62)

2.4 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

INVESTOINTIOSA 1 000 € TA 2015 TP 2015

Ero

TA-TP

TOT %

2015

Rakennukset ja maa-alueet

AR40 opintotoimiston tilat 23

PO12 leipomon lattia ja opettajainhuone II kerros 146

PO10 peruskorjaus 724

KO5 peruskorjaus 2 371

KO5 kaasuvarasto, opetuskeittiön lattiat, ruokalan katto 58

KO5 ilmanvaihtokoulutuksen tilat 71

KO5 tilat vuokrattavaksi Imatran kaupungille 178

Rakennus ja maa-alueinvestoinnit yhteensä 3 900 3 571 329 92 %

Koneet ja kalusto

Luokkien kalustus 119

3D-laitehankinnat 39

Yrittäjäksi amm. Koulutuksessa kannettavat, tabletit, puhelimet 19

Kestävät energiaratkaisut maa- ja aurikolämpö järjestelmä 48

Painekeittokaappi ja yhdistelmäuuni 22

Opettajien tietokoneita 13

Työmaaparakkeja 48

Säteisporakone ja polttoleikkauskone ja särmäri 42

Ilmastointiasennuksen koulutuksen perustaminen 21

TP 1011-harjoitussarja, sähkötekniikan perusopetukseen 35

Kassojen maksupäätteiden päivitys 22

Tallennusjärjestelmä 20

Varmuuskopiointilaitteisto (IT) 30

Tietoteknisiä laitteita (atk-luokat, kielistudio, neuvottelutilat) 153

Koneet ja kalusto yhteensä 631

Kuljetusvälineet

Kiinteistönhoitajan koulutuksen perust Nissan King Cab 11

Kuljetusvälineet yhteensä 11

Aineettomat investoinnit

Edusampo Oy:n osakkeet 50

Jamix-toiminnanohjaus ja kiinteistöautomaatio 22

CRM -järjestelmä 19

Aineettomat investoinnit yhteensä 91

Muut kuin rakennusinvestoinnit yht. 880 733 147 83 %

Rahoitusosuudet 130 103

KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ 4 650 4 201 449 90 %

43(62)

2.5 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU

1 000 € Talousarvio Toteutuma Poikkeama

Toiminnan rahavirta

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 2 203 3 741 1 538

Tulorahoituksen korjauserät 0 -8 -8

Investointien rahavirta

Investointimenot -4 780 -4 304 476 Rahoitusosuudet investointimenoihin 130 74 -56 Pysyvien vastaavien luovutustappiot 0 29 0

Toiminnan ja investointien rahavirta -2 447 -467 1 951

Rahoituksen rahavirta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -497 -430 67

Oman pääoman muutokset

Muut maksuvalmiuden muutokset 3 000 -512 -3 512

Rahoituksen rahavirta 2 503 -943 -3 446

Rahavarojen muutos 56 -1 410 -1 466

2.6 TASEEN TUNNUSLUKUJEN TOTEUTUMISVERTAILU

Talousarvio Toteuma Poikkeama

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 25 22 -3

(Vieras pääoma - Saadut ennakot/Toimintatuotot)*100

Kertynyt yli-/Alijäämä, 1000 € 14 774 14 700 -74

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä+Tilikauden yli-/alijäämä

Lainakanta 31.12., 1000 € 3 500 3 463 -37 Vieras pääoma - (Saadut ennakot+Ostovelat+Siirtovelat+Muut velat)

Omavaraisuusaste, % 73 78 5

(Oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var.)/(Koko pääoma-Saadut ennakot)*100

44(62)

3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.1 TULOSLASKELMA

ULKOINEN 2015 2014

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 40 170 224,97 40 719 789,61

Maksutuotot 57 853,20 97 933,66

Tuet ja avustukset 1 458 412,72 1 764 639,19

Muut toimintatuotot 156 721,69 199 591,53

TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 41 843 212,58 42 781 953,99

VALMISTEVARASTOJEN MUUTOS -463 353,47 65 254,34

TOIMINTAKULUT

Palkat ja palkkiot -20 144 484,45 -20 467 136,79

Eläkekulut -4 892 858,04 -4 719 408,26

Muut henkilösivukulut -1 127 211,33 -1 211 213,75

Henkilöstökulut -26 164 553,82 -26 397 758,80

Palvelujen ostot -5 494 199,52 -6 209 121,49

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 364 802,43 -4 716 520,08

Avustukset -245 250,90 -256 625,56

Vuokrat -760 059,15 -907 749,24

Muut kulut -596 944,61 -493 198,57

TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -37 625 810,43 -38 980 973,74

TOIMINTAKATE 3 754 048,68 3 866 234,59

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Korkotuotot 85 118,52 60 710,48

Muut rahoitustuotot 2 315,85 858,43

Korkokulut -97 847,77 -113 335,04

Muut rahoituskulut -2 455,93 -176,21

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

YHTEENSÄ -12 869,33 -51 942,34

VUOSIKATE 3 741 179,35 3 814 292,25

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Suunnitelman mukaiset poistot -2 575 346,51 -2 514 259,88

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

YHTEENSÄ -2 575 346,51 -2 514 259,88

TILIKAUDEN TULOS 1 165 832,84 1 300 032,37

VARAUSTEN JA RAHASTOJEN

MUUTOKSET

POISTOERON MUUTOS -3 858 838,86 338 159,66

VARAUSTEN MUUTOS 3 124 912,76 -1 300 000,00

RAHASTOJEN MUUTOS 0,00 8 500,00

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 431 906,74 346 692,03

45(62)

3.2 RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirta 2015 2014

Vuosikate 3 741 179,35 3 814 292,25

Tulorahoituksen korjauserät -7 589,88 -7 559,64

Investointien rahavirta

Investointimenot -4 303 597,14 -2 643 084,05

Rahoitusosuudet investointimenoihin 73 848,85

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 29 150,68

Toiminnan ja investointien rahavirta -467 008,14 1 163 648,56

Rahoituksen rahavirta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -430 306,00 -430 306,00

Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos 468 704,63 -55 594,28

Saamisten muutos -13 626,33 -83 439,09

Korottomien velkojen muutos -967 334,78 1 110 431,00

Rahoituksen rahavirta -942 562,48 541 091,63

Rahavarojen muutos -1 409 570,62 1 704 740,19

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 7 354 461,13 8 764 031,75

Rahavarat 1.1. 8 764 031,75 7 059 291,56

-1 409 570,62 1 704 740,19

46(62)

3.3 TASE

V A S T A A V A A

PYSYVÄT VASTAAVAT 2015 2014

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 58 869,32 40 183,98

Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 58 869,32 0,00 40 183,98

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 1 621 159,67 2 122 503,51

Rakennukset 27 946 330,58 24 828 472,19

Kiinteät rakenteet ja laitteet 604 348,27 170 154,21

Koneet ja kalusto 1 374 016,49 1 525 018,64

Ennakkomaksut ja

keskeneräiset hankinnat 180 209,85 31 726 064,86 1 494 199,87 30 140 348,42

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 63 492,60 63 492,60 42 643,28 42 643,28

Pysyvät vastaavat yhteensä 31 848 426,78 30 223 175,68

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 44 473,93 49 585,09

Keskeneräiset tuotteet 1 276 947,10 1 740 300,57

Ennakkomaksut 2 098,81 1 323 519,84 2 338,81 1 792 224,47

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 1 572 983,76 1 341 549,27

Muut saamiset 118 232,17 222 910,88

Siirtosaamiset 156 553,93 1 847 769,86 269 683,38 1 834 143,53

Rahat ja pankkisaamiset 7 354 461,13 8 764 031,75

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 10 525 750,83 12 390 399,75

VASTAAVAA YHTEENSÄ 42 374 177,61 42 613 575,43

==========================================================

47(62)

V A S T A T T A V A A 2015 2014

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma -2 249 214,38 -2 249 214,38

Arvonkorotusrahasto -1 430 570,47 -1 430 570,47

Muut omat rahastot -4 894,35 -4 894,35

Ed. tilikausien yli-/alijäämä -14 267 680,40 -13 920 988,37

Tilikauden yli-/alijäämä -431 906,74 -18 384 266,34 -346 692,03 -17 952 359,60

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET

Poistoero -11 050 934,34 -7 192 095,48

Vapaaehtoiset varaukset -3 326 000,00 -14 376 934,34 -6 450 912,76 -13 643 008,24

PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset -50 118,34 -50 118,34 -57 708,22 -57 708,22

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja

vakuutuslaitoksilta -3 032 682,00 -3 032 682,00 -3 462 988,00 -3 462 988,00

Lyhytaikainen

Lainat rahoitus-ja

vakuutuslaitoksilta -430 306,00 -430 306,00

Saadut ennakot -393 089,10 -755 900,28

Ostovelat -1 286 989,81 -1 503 755,26

Muut velat -550 633,47 -512 938,49

Siirtovelat -3 869 158,21 -6 530 176,59 -4 294 611,34 -7 497 511,37

Vieras pääoma yhteensä -9 562 858,59 -10 960 499,37

VASTATTAVAA YHTEENSÄ -42 374 177,61 -42 613 575,43

==========================================================

48(62)

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunni-

telman mukaisilla poistoilla.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman

mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskenta-

perusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa, kohdassa suunnitelman

mukaisten poistojen perusteet.

Sijoitusten arvostus

Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseeseen hankintamenon arvoon.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Edellisen tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia.

Konsernitilinpäätöksen laadinta/liitetiedot

Ei ole laadittu konsernitilinpäätöstä, koska ainut tytäryhtiö Edusampo Oy, joka on perustettu vuonna 2015, on merkitykseltään vähäinen: liikevaihto 127.452,78 € ja taseen loppusumma 139.063,93 €.

49(62)

4.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

Toimintatuotot

Kuntayhtymän toimintatuotot 2015 2014

Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus 28 669 322,35 30 105 956,49

Oppisopimuskoulutuksen yksikköhintarahoitus 2 303 145,00 2 395 806,00

Muut myyntituotot 9 197 757,62 8 218 027,12

Maksutuotot 57 853,20 97 933,66

EU-tuet 159 680,96 483 123,30

Muut tuet ja avustukset 1 298 731,76 1 281 515,89

Muut toimintatuotot 156 721,69 199 591,53

Kuntayhtymän toimintatuotot yhteensä 41 843 212,58 42 781 953,99

50(62)

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

Poistomenetelmä aika / prosentti

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 - 20 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot

Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto 2 - 5 vuotta

Atk-ohjelmistot Tasapoisto 2 - 5 vuotta

Muut Tasapoisto 2 - 5 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet

Maa- ja vesialueet Ei poistoja

Rakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 20 - 30 vuotta

Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 - 30 vuotta

Talousrakennukset Tasapoisto 10 - 20 vuotta

Vapaa- ajan rakennukset Tasapoisto 20 - 30 vuotta

Asuinrakennukset Tasapoisto 30 - 50 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Muut maa ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 10 - 20 %

Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto 20 - 25 %

Koneet ja kalusto

Ajoneuvot Tasapoisto 4 - 7 vuotta

Raskaat koneet Tasapoisto 10 - 15 vuotta

Kevyet koneet Tasapoisto 5 - 10 vuotta

Muut työkoneet ja kalusto Tasapoisto 5 - 10 vuotta

Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Tasapoisto 5 - 15 vuotta

Atk-laitteet Tasapoisto 3 - 5 vuotta

Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 - 5 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet

Arvo- ja taide-esineet Ei poistoja

Luonnonvarat Käytön mukainen poisto

Keskeneräiset hankinnat Ei poistoja

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

Osakkeet ja osuudet Ei poistoja

EU-projektit Rahaston määräysten mukaisesti

Käytettynä hankittu omaisuus Hyödykkeen jäljellä oleva arvioitu

teknis-taloudellinen pitoaika

Aktivointiraja 10 000 euroa

Luetteloitava irtaimisto (500 euroa - 9 999 euroa)

Luetteloitava irtaimisto Ei poistoja

51(62)

Liitetieto poistojen ja keskimääräisten korvausinvestointien vastaavuudesta

Investoinnit ylittävät poistot keskimäärin 0,2 M€. Tällöin tuloksen pitäisi olla vuosittain +0,2 M€, jotta kuntayhtymä ei velkaantuisi. Taloussuunnitelman mukaan kuntayhtymä käyttää investointien kattamiseen investointivarausta, jota tilinpäätöshetkellä on yhteensä 3,3 M€.

Pakollisten varausten muutokset

Pakollisten varausten muutokset

2015 2014

Eläkevastuu 1.1. 57 708,22 65 267,86

Vähennykset tilikaudella -7 589,88 -7 559,64

Eläkevastuu 31.12. 50 118,34 57 708,22

Vastuut yhteensä 50 118,34 57 708,22

Erittely muista rahoitustuotoista

Muut rahoitustuotot

2015 2014

Osinkotuotot 1 500,00 0,00

Viivästyskorkotuotot 815,85 858,43

Muut rahoitustuotot yhteensä 2 315,85 858,43

TP TP

2014 2015 2016 2017 2018 KA

Poistonalaiset investoinnit 2 643 084 4 253 597 2 310 000 3 150 000 2 150 000

Rahoitusosuudet 0 -73 849 -260 000

Investointien omahankintamenot2 643 084 4 179 748 2 050 000 3 150 000 2 150 000 2 834 566

Suunnitelmanmukaiset poistot 2 514 260 2 575 347 2 634 000 2 759 000 2 884 000 2 673 321

Ero 161 245

Poikkeama % (Erotus/Investoinnit -%) 5,7

Taloussuunnitelma

52(62)

4.3 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

4.3.1.1 Arvonkorotukset

Arvonkorotukset on suoritettu 1.1.1997 avaavassa taseessa. Arvonkorotusperusteena on käytetty kuntayhtymän Parikkalassa omistamien maa-alueiden osalta vakuutusyhtiön arviota, muuten verotusarvoa.

Arvonkorotukset

2015 2014

Maa- ja vesialueet

Arvo 1.1. 1 430 570,47 1 430 570,47

Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00

Arvo 31.12. 1 430 570,47 1 430 570,47

Arvonkorotukset yhteensä 31.12. 1 430 570,47 1 430 570,47

53(62)

4.3.1.2 Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Aineettomat

hyödykkeet

Aineettomat

oikeudet

Maa- ja

vesialueet Rakennukset

Kiinteät

rakenteet ja

laitteet

Poistamaton hankintameno 1.1. 40 183,98 691 933,04 24 828 472,19 170 154,21

Lisäykset tilikauden aikana 40 991,05

Siirrot erien välillä -501 343,84 4 837 685,02 501 343,84

Tilikauden poisto -22 305,71 -1 719 826,63 -67 149,78

Hankintameno 31.12. 58 869,32 190 589,20 27 946 330,58 604 348,27

Arvonkorotukset 1.1. 1 430 570,47

Arvonkorotukset 31.12. 1 430 570,47

Kirjanpitoarvo 31.12. 58 869,32 1 621 159,67 27 946 330,58 604 348,27

Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto

Ennakkomak-

sut ja

keskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 1 525 018,64 1 494 199,87 30 140 348,42

Lisäykset tilikauden aikana 636 823,93 3 575 782,16 4 212 606,09

Rahoitusosuudet tilikaudella -73 848,85 -73 848,85

Siirrot erien välillä 52 087,16 -4 889 772,18 0,00

Tilikauden poisto -766 064,39 -2 553 040,80

Hankintameno 31.12. 1 374 016,49 180 209,85 31 726 064,86

Arvonkorotukset 1.1. 1 430 570,47

Arvonkorotukset 31.12. 1 430 570,47

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 374 016,49 180 209,85 31 726 064,86

Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet

Osakkeet

konserniyhtiöt

Muut osakkeet

ja osuudet Yhteensä

Hankintameno 1.1. 7 230,99 35 412,29 42 643,28

Lisäykset tilikauden aikana 50 000,00 50 000,00

Vähennykset tilikauden aikana -3 922,48 -25 228,20 -29 150,68

Poistamaton hankintameno 31.12. 53 308,51 10 184,09 63 492,60

Kirjanpitoarvo 31.12. 53 308,51 10 184,09 63 492,60

Pysyvät vastaavat

Yhteensä

Poistamaton hankintameno 1.1. 30 223 175,68

Lisäykset tilikauden aikana 4 303 597,14

Rahoitusosuudet tilikaudella -73 848,85

Tilikauden poisto -2 575 346,51

Vähennykset tilikauden aikana -29 150,68

Hankintameno 31.12. 31 848 426,78

Arvonkorotukset 1.1. 1 430 570,47

Arvonkorotukset 31.12. 1 430 570,47

Kirjanpitoarvo 31.12. 31 848 426,78

Aineelliset hyödykkeet

54(62)

4.3.1.3 Omistukset muissa yhteisöissä

Edusampo Oy, osakepääoma 50.000,00 eur, omistusosuus 100 % Etelä-Karjalan ammatillisen koulutuksen tukisäätiö, perustamispääoma 386 718,74 €, määräysvalta alle 50 %

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

4.3.2.1 Oma pääoma

2015 2014

Peruspääoma 1.1. 2 249 214,38 2 249 214,38

Vähennykset tilikauden aikana, peruspääoman palautus jäsenkunnille 0,00 0,00

Peruspääoma 31.12. 2 249 214,38 2 249 214,38

Arvonkorotusrahasto 1.1. 1 430 570,47 1 430 570,47

Arvonkorotusrahasto 31.12. 1 430 570,47 1 430 570,47

Muut omat rahastot 1.1. 4 894,35 13 394,35

Siirrot rahastosta 0,00 -8 500,00

Muut omat rahastot 31.12. 4 894,35 4 894,35

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 13 920 988,37 13 547 747,44

Edellisen tilikauden tulos 346 692,03 373 240,93

Vähennykset tilikauden aikana, palautus jäsenkunnille 0,00 0,00

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 14 267 680,40 13 920 988,37

Tilikauden yli-/alijäämä 431 906,74 346 692,03

Oma pääoma yhteensä 18 384 266,34 17 952 359,60

55(62)

Peruspääomaosuudet Tase 31.12.2015

%

Imatra 39,19 881 463,68

Lappeenranta 48,62 1 093 578,90

Lemi 0,90 20 231,11

Luumäki 1,21 27 141,74

Parikkala 2,46 55 370,19

Rautjärvi 1,99 44 851,31

Ruokolahti 3,05 68 591,83

Savitaipale 1,00 22 527,33

Taipalsaari 1,58 35 458,29

100,00 2 249 214,38

56(62)

4.3.2.2 Pitkäaikaiset velat

Vuoden 2015 tilinpäätöksessä esitetään velat ja velkojen osat, jotka erääntyvät 1.1.2021 tai sen jälkeen.

4.3.2.3 Siirtovelat

Siirtovelat 2015 2014

Lomapalkkajaksotus 2 757 208,19 2 971 478,63

Valtionosuusennakot 667 617,22 812 478,32

Muut siirtovelat 444 332,80 510 654,39

Siirtovelat yhteensä 3 869 158,21 4 294 611,34

2015 2014

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 548 292,00 1 820 704,00

Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 548 292,00 1 820 704,00

57(62)

4.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Leasingvastuut ja muut vastuusitoumukset

Leasingvastuiden yhteismäärä

2015 2014

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 398 323,19 413 422,91

Myöhemmin maksettavat 234 919,26 273 336,46

Yhteensä 633 242,45 686 759,37

Muut taloudelliset vastuut

2015 2014

Sopimusvastuut

Vuokravastuut, vastuut voimassa 31.7.2027 asti 484 978,88 526 847,56

Yhteensä 484 978,88 526 847,56

Ympäristövastuita ei ole sisällytetty varauksiin, sillä niiden mahdollisia kustannuksia ei voida luotettavasti arvioida. Ympäristöasioista annetaan erillinen ympäristöraportti.

Tilintarkastajien palkkiot

Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut

2015

Kaakkois-Suomen Kokoomus ry 1 578,17

Keskustan karjalan piiri 2 385,86

Kaakkois-Suomen Sosiaalidemokraatit ry 3 609,50

Lpr Seudun Perussuomalaiset ry 294,25

MYÖ Kansalaisliike Lpr 20,00

Palkkiot yhteensä 7 887,78

2015 2014

BDO Audiator Oy

Tilintarkastuspalkkiot 5 100,00 4 800,00

Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 0,00 0,00

Tarkastuslautakunnan avustaminen 600,00 625,00

Muut palkkiot 0,00 0,00

Palkkiot yhteensä 5 700,00 5 425,00

58(62)

4.5 OPISKELIJATILASTOT

Opiskelijamäärät ammatillinen peruskoulutus TA 2015 TOT 2015 EROopisk.lkm

pain.ka

2015

opisk.lkm

pain.ka

2015

TEKNIIKAN ALA 1 295 1 289 -6

Kone- ja metalliala ja talotekniikka L 162 151 -11

Kone- ja metalliala ja talotekniikka I 87 82 -5

Rakennus-, pintäkäsittely- ja puuala ja talotekniikka I 138 131 -7

Rakennus- ja pintakäsittelyala, luonnonvara- ja ympäristöala L 207 202 -5

Autoala ja metsäala 179 191 12

Prosessi- ja sähköala 424 432 8

Logistiikka 64 67 3

Metsäala sopimusopiskelijat Tredu 35 33 -2

PALVELU-, SOSIAALI- JA TERVEYSALA 1 505 1 562 57

Sosiaali- ja terveysala, kauneudenhoito- ja hiusala 613 615 2

Liiketalous-, tieto- ja viestintätekniikka-ala, L 327 357 30

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala, liiketalous-, tieto-ja viestintätekniikka-ala I 207 243 37

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ja elintarvikeala L 277 266 -11

Käsi- ja taideteollisuusala 81 81 0

OPPIMISPALVELUT 66 81 15

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 7 10 3

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 30 33 3

Ammatillinen peruskoulutus, ohjaava ja valmistava koulutus 29 38 9

Yhteensä 2 866 2 931 66

Voimassa olevat oppisopimukset TA 2015 TOT 2015 ERO

opisk.lkm ka

2015

opisk.lkm

ka 2015

Perustutkinto 141 130 -11

Ammatti- tai erikoisammattitutkinto 363 364 1

Lisäkoulutus 90 95 5

Yhteensä 594 589 -5

Muu ammatillinen koulutus opiskelijatyövuodet

TA 2015

kaikki

yht.

Työvoima-

koulutus

Lisä-

koulutus

Henkilöstö-

koulutus

Kaikki

yhteensäERO

Humanistinen ja kasvatusala

Opetus- ja kasvatustyö 10 10 10 0

Kielet 194 192 10 1 203 9

Kulttuuriala

Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot I 17 21 21 4

Yhteiskunnallisten ain., liiketalouden ja hall. ala

Liiketalouden ala I, L 38 7 39 1 47 9

Tekniikan ja liikenteen ala

Arkkitehtuuri ja rakentaminen I, L 105 93 5 4 102 -3

Kone-, metalli- ja energiatekniikka I, L 94 106 1 107 13

Sähkö- ja automaatiotekniikka I, L 30 25 1 26 -4

Prosessi-, kemian ja materiaaliteknikka I 40 23 23 -17

Ajoneuvo- ja kuljetusala I 27 6 36 1 43 16

Autoala 8 8 8

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Sosiaali- ja terveysala I, L 84 57 6 2 65 -19

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

Matkailu- ravitsemis- ja talousala I, L 73 72 3 2 77 4

Muu koulutus

Muu koulutus, I, L

Yhteensä 712 566 153 13 732 20

KAIKKI OPISKELIJAT YHTEENSÄ TA 2015 4 172 TOT 2015 4 252

TOTEUTUNUT 2015

59(62)

5 TYTÄRYHTEISÖJEN TOIMINTA VUONNA 2015

5.1 EDUSAMPO OY

Kuntayhtymä perusti keväällä 2015 Edusampo Oy -nimisen osakeyhtiön, joka aloitti toimintansa

1.6.2015. Päätös perustui kuntalain kilpailuneutraliteetti-periaatteeseen, jonka mukaan kuntayhtymät

ovat velvollisia yhtiöittämään toiminnan, joka ei suoraan kuulu laissa tarkoitetun opetuksen tai

koulutuksen järjestämisluvan piiriin ja jota harjoitetaan kilpailuilla markkinoilla.

Osakeyhtiön osakepääoma on 50.000 euroa, jonka koulutuskuntayhtymä omistaa sataprosenttisesti.

Yhtiön toimialana on järjestää koulutus- ja osaamisen kehittämispalveluja. Yhtiö käyttää myydyissä

koulutuksissa ja kehittämispalveluissa pääsääntöisesti Sampon kouluttajia ja asiantuntijoita.

Yhtiön hallituksessa ovat toimineet Esko Hussi puheenjohtajana sekä Timo Paajanen ja Tea Usvasuo

jäseninä. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut apulaisrehtori Sakari Kivimäki.

Yhtiö järjesti viime vuonna yhteensä 76 koulutustapahtumaa joko omina koulutusryhminään tai

integroituna Sampon opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoita näissä koulutustapahtumissa oli yhteensä

929.

Yhtiön liikevaihto oli seitsemän toimintakuukauden aikana 127 452,78 euroa ja tilikauden tulos oli

20 854,99 euroa.

Tuloslaskelma 2015

1 000 €

Liikevaihto 127

Materiaalit ja palvelut -76

Henkilöstökulut -8

Liiketoiminnan muut kulut -17

Liikevoitto 26

Tuloverot -5

Tilikauden tulos 21

Liikevoitto, % 20,5 %

Tase 2015

1 000 €

Lyhytaikaiset saamiset 42

Rahat ja pankkisaamiset 97

Tase vastaavaa 139

Oma pääoma 71

Vieras pääoma 68

Tase vastattavaa 139

Omavaraisuusaste, % 51,1 %

60(62)

6 ALLEKIRJOITUKSET

ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Lappeenrannassa 25.2.2016

Antti Lehmusvaara kuntayhtymän johtaja Kuntayhtymän hallitus Jouni Kemppi puheenjohtaja Lilla Saaristo Anne Nissinen I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Airi Aalto Esko Hussi hallituksen jäsen hallituksen jäsen Jukka Kinnunen Asko Kokkola hallituksen jäsen hallituksen jäsen Timo Paajanen Markku Papinniemi hallituksen jäsen hallituksen jäsen TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Lappeenrannassa . .2016 BDO Audiator Oy

Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT

61(62)

7 LUETTELOT JA SELVITYKSET

7.1 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ

Pääkirjanpito

Käyttöomaisuuskirjanpito atk-tuloste

Matkalaskureskontra atk-tuloste

Myyntireskontra atk-tuloste

Ostoreskontra atk-tuloste

Päiväkirja atk-tuloste

Pääkirja atk-tuloste

Palkkakirjanpito

Palkkaluettelo sähköisessä muodossa

Maksuliikenne

Tiliotteiden tiliöintiyhteenveto

Tasekirja

Tase-erittelyt

Tasekirja säilytetään pysyvästi, muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä

7.2 TOSITELAJIT

1 Pankki

2 ORMAKSUT

3 Palkat

4 MRMAKSUT

5 Hyvityslaskujen kohdistus

6 Matkalaskut

15 Ostolaskut v. 2015

25 Pääkassa

29 Kassa Koulukatu 5 Imatra

51 Laskutus 1 (Imatra)

52 Laskutus 2 (Lappeenranta)

53 Laskutus 3 (Lappeenranta)

54 Laskutus 4 (Imatra)

72 Muistiotositteet EKKY

90 EU-proj. muistiotositteet EKKY

99 Vyörytykset

62(62)

7.3 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Tuloslaskelman tunnusluvut

Toimintatuotot/Toimintakulut, %

= 100 * Toimintatuotot/ (Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön)

Vuosikate/Poistot, %

= 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

Rahoituslaskelman tunnusluvut

Investointien tulorahoitus, %

= 100 * Vuosikate /(Käyttöomaisuusinvestoinnit - rahoitusosuudet eli

Investointien omahankintameno)

Lainanhoitokate

= (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys, pv

= 365 * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä viideltä vuodelta, euroa

= Toiminnan ja investointien rahavirta tilinpäätösvuodelta + neljältä edeltävältä vuodelta

Taseen tunnusluvut

Omavaraisuusaste, %

= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma -

Saadut ennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Toimintatuotot

Kertynyt yli-/alijäämä

= Edellisten tilikausien yli-/alijäämä +Tilikauden yli-/alijäämä

Lainakanta 31.12.

= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)