TIL NPÄÄTÖSTASEKIRJA

2016

JÄMSÄN KAUPUNKI

Jämsän kaupungin tasekirja 2016

Sisällysluettelo

TOIMINTAKERTOMUSKaupunginjohtajan katsaus.............................................................................................. ?.Kaupungin organisaatiokaavjo.................................................................... _,...... __... _, __,..4Kaupunginvaltuusto ........................................................................................................5Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys ................................................................... 6.Olennaiset muutokset kaupungin taloudessa ja toiminnassa ...........................................9Henkilöstö^... .. . 10

Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseenvaikuttavista seikoista..... ............ ..... ................... "_. 14Ympäristötekijät.............................................................................................................. 20Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ................................................ 21

Tilikauden tuloksen muodostuminenTuloslaskelma ja sen tunnusluvut. 23

Verot, valtionosuudet ja rahoitusosan toteutuminenVerotulot.............................................................................................. ............ . 24Valtionosuudet ...... 26Rahoitusosan toteutuminen ""..... "". .... "". "........ "".... 26Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut................................................ "___..., __,.. _""_.. _"_ ,.27

Tasejasentunnusluvut...................................................................... _...... _... _.. _.. ___. 29Kokonaistulot ja-menot................................................................................................ __.31

Konsernin toiminta ja talousKonsernin toiminnan ohjaus............................................................................................. 3.2Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat................................................................... ^32Selonteko konsemivalvonnanjärjestämisestä................................................................... 39Konsernituloslaskelmajasentunnusluvut............................................. __....... _...... ^....., ___40Konsernin rahoituslaskelma Ja sen tunnusluvut..................................... _...... _...... _.... __. 4.1.Konsernitase ja sen tunnusluvut....................................................................,.......,......., ^.

Tilikauden tuloksen käsittelyjä talouden tasapainottamistoimenpiteetKaupunginhallituksen esitys tuloksen käsittelystä............................................................. 43Talouden tasapainottamistoimenpiteet............................................................................ 43Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2017 talousarvioon ja arvio todennäköisestäkehityksestä....................................................................................................................^

TOTEUTUMISVERTAILUKäyttötalouden toteutuminen........................................................................................... _47Yleishallinto................................................................................................................... 47Sosiaali-jaterveystoimi......................................................................................... _..... _..59Sivistystoimi..................................................................................................................... 71Yhdyskuntatoimi.............................................................................................,....., __...... ^8.7Investoinnit ............................. 95

Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta............. _...... _... _. __. ___... __W3

TILINPÄÄTÖSLASKELMATTuloslaskelma 105

Rahoituslaskelma. . " ... ".".".__ .. "..".. _..... _ 105Tase.. ... . 106Konsernituloslaskelma 107Konsernin rahoituslaskelma ... 108Konsernitase . 109

LIITETIEDOTTilinpäätöksen liitetiedot........................... _.......................,...........,.... ^..._^.., ^ ""_,",__ 110

ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSETJämsän Ateria-, puhaus- ja tekstiilipalvelut -liikelaitos.......................................... _.....,..... 122Jämsän Vesi-liikelaitos.. . . . 133Jämsän Jätehuolto-liikelaitos.... ...... .............. 145

Liikelaitosten vaikutus tilikauden tulokseen ja rahoitukseen.......................,.... ^.... _,.., ^_.. ^155

ALLEKIRJOITUKSETJAMERKINNÄT....... ............ .......... 157

LUETTELOTJASELVIPrKSET..................................................................................... .... . 158

TOIMINTAKERTOMUS

Kaupunginjohtajan katsaus

Hyvä lukija!

Jamsa". kalJP""£"". t'linpäatö.s.2°160n 1'4 miU- alijäämäinen. Tilinpäätöstä voidaan pitää varsin kohtuulli-senaLku".tatousa,n"on mukaista alijäämää piti kertyä vuodelta 2016 3 milj.C. Alijäämä piäa'sisäiiäan~Kanka-"svede"Ja-.Mantykall'°". k°uluje." Poistoarv°ien ylimääräisiä alaskirjauksia yhteensä 0,85~mi^ .'J'am'sän"ka^-p"n-9'".te?ee". °mavaraisuusaste on kuitenkin hivenen noussut ollen 64,6 %, kun se edelfeena-vuonna~o[i63, 53 %. Kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste on 60 %:a.

T i"paatoksen ̂ ohd.osta ka"P""?i" taseen ylijäämä laskee 3, 5 miljoonaan euroon, joka ei ole talousarvionsuunnitelmakaudenkaan näkökulmasta riittävällä tasolla. Tavoitteena tulee olla poistot-selvastikattava'wosi^kate eli minimissään tuloslaskelman vuosikate olisi 9,5-10 milj.C tasolla.

Kaupungin lainakanta vuoden lopussa oli yhteensä 37, 5 milj. (2015 34, 8 milj. C), joka on asukasta kohden..:757 euroa' Lama"f'äära on asukasta kohden Jämsässä jäänyt vuosittain kuntakentän keskiarvon alle. ie!?!!.T:..'?'?fr, '-ILa.,rnJ.ta-?u.r!^ti!??"e. °" koht"u"ins"- Maksuvalmiutta vuoden aikanaheipottimyosJ'yväskyläna'm^mat'"'se", ko"lut"skuntayhtymä" maksama Auvilan kampuksen kauppahintasaaminen etupainotteTsestisekaeräiden pienempien pitkäaikaisten saamisten kotiuttaminen.

Talouden suurimmat huolet kohdistuvat verotulojen kehitykseen ja kiinteistömassan hallintaan. Ansioverotu-Jen. kehitys.. °" °.llut v"me vuosma erittäin vaatimatonta ja vuonna 2016 toteutuneet taiousarvonkinl

mJ!j; .:.llayl'ttä"eet_yl1teisöve''ot. l!;ääntynevät laskuun va " toimenpiteiden johdosta. -iteupungTn"talous tu-.

^"_"-^eJ1^" vahvast^7'e^.ä?ollis"utee"'vaikka muitekin tukUalkoJa onvahvasti syntymässä .̂ ^vuonna 2016 Suomen eniten lisäarvoa tuottanut yritys!

KimteistoYerot^ovat hienoisessa kasvussa ja sekä Himos että Hallin datapuisto antavat odottaa suurempaa-kilmenests?, ta.k"ntelst°veroje" saralla o"nlstuneiden kaavoitusten johdosta. Tilinpaatös~osoittaamyds'sen,etta-Jamsa-"kaupu"9"1. is.° °"9elma liittyy kauP""9in omiin ja konsernin kiinteistöihin. KJmteistojen"a'rvoJen'j'Ek"n"°"ep_äsuhde. °.vattuleyaisu"den "skeja^aiheuuavat l'isäkul"jaj° "y*mm-^^tainneista merkittävimpiä olivat Sammallahden tien linjauksen muutos, lukion muutostöiden ioDDUun~saatta'-minen ja paloaseman korjaustyöt.

Henkllost°maara °" saily"yt sama"a taso."a kuin edellisvuonna. Henkilöstökulut ovat vähentyneet edelleen}a.y"°,desta. 2013 lähtie".vahe"emä °n °llut noin 25 miU- Vuoden 2016 kuntien tilinpaatöksiin'onva7kutta'-n"LKi .y'sop'm"ks.en m"l

Jämsän kaupungin organisaah'01. 1JZ014

KaupunghivaUuustB

/

Tafkastialmhitanti

K"liunTBI>uta*unla

IJikeliiliatBn

{ lohtokunnrt

[jämän Aieia-, Pohlaus-jjn tetsBSpahdut

L

Jamsän Jateliuolo lbiupun li*ft

JimaftiVnl

LL

IMntnpahelut

Uen!nBaiDpri»«itrt.VW/MMWW. i^i*'ii .. -.. ";.

t j teneyitailalunta'"-. ».--T-''---'

aria^atairiatanti

TdoaaialveM^"MfltK. . ;:. ... ^. -.. -'-

Lsom*latoveva- i l Sivistfstomefihaht»

.-.^--^-^-.^y^-^fw-^'^-:^^vw:vt-f f .. . .

Nukmfa^i !| . Somdtyo. j L . vi!!'awasv?ls,to^fkkiidfetit { i * patiqidvdut j ; ^_;_._^^-

'ww-^ -nr'.-^,, .,.. i J Reniso|idiBVmnal^idvdut j '- - -p---

LuUn-opdus

Vtohusiulvdut | ?"^~r^'"^ . '. ""',..--nr-r;- -- -J '. BlaiariBdupahdut

' f^f^'^1.. :-' . "ny-o-. -itT:-.-

! Tekrtimtautahnh

. irtia.. _;.... -- . -.- - .

; TdBihHi tialhtn\Sfr- -> :- ---^ - ---...- -. -.-i

JCsavoliBja toiitUudantnl"r ' ~'~~s

IKuniialMdaiiset paheiutj

^W:r.,^i''f ~-

Terveyapdvelut

l

l ErilmisMraaiflioito

^i

Kaupunginvaltuusto

Puheenjohtaja Lahtinen Merja, KESKl varapuheenjohtaja Rajala Sanna, SDPII varapuheenjohtaja Paavuori Heikki, PS

Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue r.p7valtuutetutAlanen TuomoHimanen ReijoKoskinen PenttiLampinen ArtoLeppänen KariPeltonen TuulaPerälä RistoPoti JormaRajala SannaRantanen PirittäSuurenen Pertti

Perussuomalaiset r.p.valtuutetutHaaparanta JukkaJärvenpää EskoKataja PekkaKotiaho JouniPaavuori HeikkiSahala EilaSimonen MarkoWickholm Jani

Uusi Jämsä -yhteislistavaltuutetutEl Sayed SeijaKokko JyrkiLoberg HannuValkeajärvi Leena

Vihreä Uitto r. p.valtuutetutTapiainen Tommi

varavaltuutetutAaltonen EijaNiivee EsaTakanen PerttiSalminen HelenaRinnekangas HeikkiSarin AriRinne TaistoRuoko JonimattiKankainen MarkkuKorpela Markku

varavaltuutetutValkoinen AriSalonen AuliBlom JoukoVirtanen SamppaMinkkinen JormaAlajoki AnteroSuominen Mikko

varavaltuutetutMaKonen hero

Uusipaasto MarkkuNiiranen ArtoLaasonen Hannes

varavaltuutetutPeutere-Heikka SaaraSelenius Emma

Suomen Keskusta r. p.valtuutetutHirvelä SirkkaKoivula AnteroKyrö MikaLahtinen MerjaPämäjärvi LeenaSimilä MattiSipilä MarkkuSuosaari Voitto

varavaltuutetutWeijo HannuAlhonen Marja-LiisaHarju MattiLaitinen MarjattaHuhtaniemi ArjaSanaslahti TeemuIivonen HannuErkkilä Valtteri

Kansallinen Kokoomus r. p.valtuutetut varavaltuutetutAhola Lotta Mikkola LeenaHaggren Ari Rasti HeikkiKonstan Tarmo Värelä LeoLaaksonen Erja Härdh HenrikMäntylä Erkki Huujärvi PetraPutkonen Aira Salonen Risto

Vasemmistoliitto r. p.valtuutetutHakanen TapioPaakkanen ArjaRiihinen PerttiVelling Reino

varavaltuutetutLindeman RaimoAirikka ArtoNieminen KariParkkonen Maritta

Suomen Kristillisdemokraatlt (KD) r.p.valtuutetut varavaltuutetutNurmesviita Sakari Nurmesviita Pirjo

Koskela Eero

Yleinen ja oman alyeenjalouden kehitys

Suomen talous on palannut kasvu-uralle

Talouden aallonpohja näyttää olevan ohitettu, mutta talouskasvu tulee kuitenkin olemaan maltillista lähivuo-sinä. Suomen Pankin ennusteen mukaan kasvu jää aiempiin noususuhdanteisiin nähden vaimeaksi, runsaa-ST?r?-?[°se"tt,""vu°s't!ai".'..v"9"n.a. 2016 kasv"°n vahvistunut erityisesti yksityisen kulutuksen ja investoin^tien kohenemisen myötä. Vientisektorin vaikeudet ovat jatkuneet, vaikka heikkoa kasvua ennustetaankinta-pahtuvan lähivuosina. Kilpailukykysopimus tukee vientiä, mutta ei yksin riitä vauhdittamaan sitä-seiväankas-yuun. Venäjän talous jatkoi supistumistaan mm. talouspakotteiden ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahin-tojen alentumisen vuoksi ja tällä seikalla on ollut vaikutuksia Suomen vientiin. Työllisyystilanne ei vielävuonna 2016 olennaisesti parantunut.

E".r°alueen_vaike. "ksien ennustetaan Jatkuvan vuonna 201 7. Tosin elvyttävän rahapolitiikan johdosta pientäI1?i?.^a^??nn, SJ.?.tetta.viss?; muttaSuomen talouskasvu on edelleen hentoa. Yhdysvaltojen keskuspankin. .". rahaPoliuika" kiristäminen ja USA:n politiikan suunta luovat epävarmuutta talouteen. Valtiovarainmi-

nisterion kansantalousosaston arvio Suomen BKT:n kasvuksi vuonna 2016 on 1,6 %, kun ennuste vuodelleoli 0,2 %. Tuotannossa tapahtuneet rakennemuutokset erityisesti elektroniikka-ja metsäteollisuudessa hi-dastavat kasvua. Teollisuuden noin viisi vuotta kestänyt taantuma päättyi alkuvuodesta 2016, muiteiaTku-wonnalaPahtunut^swhHPWf°Wuvuotta kohden. Rakennustuotanto on kasvanut noin vuoden qanerityi-?-e^i_"l?d. 's,rakent?[T"se". a".si°sta' ̂ "tta se1kasv" on kute"kin ollut alueellisesti epätasaista. Ko[]ausraken-temjnen tukee rakennustuotannon kasvua. Palveluyritysten tuotanto on lisääntynyt hitaasti ja sen osaTta'suh-äänteiden odotetaankin kähenevän melko maltillisesti.'

Vuonna 2016 on ollut nähtävissä suhteellisen vahva yksityisen kulutuksen voimistuminen. Lähitulevaisuu-dessa kilpajlukykysopimuksen vuoksi palkkasumman kasvu jää vaimeaksi erityisesti julkisella sektorilla.Y^T? 201^ yk?ltyisen k?sy)J1?. enn"stetaankin hidastuvan, kun inflaatio hidastaa reaalitulojen kasvua. ' Kil-pailukylqreopimuksen vuoksi julkisen kulutuksen määrän ennustetaan supistuvan 0, 5 % ja aientavan osal-taan.BKT:" kasvua- Kilpail"l

-^ä^a.n.?!^?LT?. k?'?at"n_?, KT:.n kasvun ennustetaan jäävän kuluneen vuoden osalta noin kolmeen pro-senttiin. Maailmankaupan vaatimaton kasvu heijastaa Kiinan teollisuustuotannon kasvun hidastumista. ' Raa-ka°jyn.. hi"tao"käänty"yt l°ivasti no"suun- Raakaöljyvarastoja on kuitenkin runsaasti, joka hiiiitseehintata-son nousua. Myös muiden teollisuuden raaka-aineiden hinnat'ovat hienoisessa nousussa.

Raakaöljyn hinta oli alkuvupdeste 2016 alhaisimmalla tasolla yli kymmeneen vuoteen. Vuoden aikana maail-.

ma,r!marl

Jämsän väestö ja työpaikat

Taloljde" ta.antuma. Ja va " keskittämistoimenpiteet ovat vaikuttaneet myös Jämsän kauounain talouteen.k"JTOn-te°""1e" vahvuus °" P"""ial°stusteol[isuus, joka on joutunut jo pari vuosikymmen'ta'

muuttuvaan ympäristöön. Jämsän kaupungin toinen merkittävä teollisuuden ala on-iimaiiuteoii-suus, pten kaupungin tulopohjasta suuri osa perustuu nykyisin globaaleilla markkinoilla toimivaanteoilisuu'-teer'. J:'le"e"ja keskis.uul:en. teo"is""den sektori on Jämsässä pieni suhteessa suurteoilis"uuteen"i'a"Daäo^nkeski^^.,kaupa",ala"e\Kehmmis. ^tö .on^tkuvasti tehty etenkinmatkaNuna1aTlaJ^^on luonnollisia edellytyksiä saada aikaan kehitystä Himoksen alueen vetämänä kokokaupungin~a£eeiie.'

Jamsä" kaupur'. 9i" 'yPaikkaomavaraisuus on yli 100 %, suurteollisuuden vaikeuksista huolimatta. Jämsä onte°l"s^.ude" vaikea" rakennemuutoksen paikkakunta. Työpaikkojen määrä on-kuitenkin'vähent'ynirtTOia', o^oo?ta., "°'" 8-ooo:aan 6 vuodessa. Koko Keski-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2016'tooussaT7%^

työttömyysaste oli 18,2%. ' " ----. -. -.-^-_ .. , ",

p"°l"st."sv°"T"enHa"'n Yar"sk"""a" Ja koelentokeskuksen toimintojen lakkauttaminen tehtiin vuoden 2013Lmen"essa-Tämä .tal'.k°iul -lamsän kaupungille kaikkiaan yli 230 työpaikan menetystä. 'fyontekijöistä

°l'Jamsäläisiä .yli. 13° he.nk'iöä-. yaltion työpaikkojen vähennyksiä Jämsässa tapahtuu'k'oko'ai'a'n"mvörT°E°n;. yerottaJ.an'.POI"sin ia käräjäoikeuden paikallis- ja aluehallinnon organisaatiomuutoksiste' iaDaTvelu-

Je".keskitta.mis'stä-J°htue"- vuoden2014 lopussa Jämsan kaupungissa toimTva~alueellinen"ve'roto1mrs toTak-LY"oden.2015 aika."a saat"". I°PPUU" UPM:n Jokilaakson Fehtaiden YT-neuvottelut, joi'den'tuioksena

noin 140 työpaikkaa ja yksi paperikone tuotannosta. Vuodenvaihteessa UPM ilmoitti Uedottees^saan uudesta noin 40 henkilön vähennystavoitteesta ja YT neuvotteluja aloittamiserL

Jamsä"., ka"p"."g.'." a.sukas"iääran kehitykseen ovat vaikuttaneet useat kuntaliitokset 2000-luvulla. Alueen vä-est°maaraon ku!t.e".l

Olennaiset muutokset kaupungin taloudessa ja toiminnassa

Jamsa".ka",p"n.ki. orl. pi"ta:alaltaa" laa^' useide" kuntakeskusten muodostama kokonaisuus. Kauounki onmjro isäntäkuntana Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan sosiaali-ja terveystoimeen yiT teistoiminta"aki"

.r"l"paatos-y"°delta. 201.6 o".aliJaa"f'äinen^olmen ylijäämäisen tilinpäätöksen jälkeen. Vuonna 2013 aloitetuttietoisenoimet talouden tervehdyttämiseksi; henkilökunnan sopeutus/toimintatapojen muutos ia ki^lanTOhe"n^eL"Ht_a"^ka"tam-aa.". ".el^ntee"ylUäämäiseentilinpaätökseen7vaan'tH7te^^mili. -Jaa"Jäam_ä"°'" .''. 4. m'u- - Alijäämäisen tilinpäätöksen aiheu Jämsankosken"Kankansveden"koulun&Ma"t^aJll°",.k°"lu" alaski^a"kset-.Tilitaude"tul6s °" hitonkin 1,4 mNJ:^1ahaltw^wn. swwon^va^kunn^menK^a^w^^^^^ma.pa"

kerrostalo, johon Lamminhovin asuntolan korvaavien vammaisten pienryhmäkodin ja tukiasuntojen lisäksi tulitavallisia vuokra-asuntoja. Näin Lamminhovin huonokuntoiset talot saatiin tyhjiksi Ja alue tulevaisuudessa ko-konaisuutena muuhun käyttöön.

Jämsänkosken lukio lakkasi virallisesti 1.8.2016 ja samalla Jämsän ja Jämsänkosken lukiot yhdistyivät. Yh-distynyt lukio aloitti syksyllä entisen Jokivarren koulun tiloissa. Muutostyöt jatkuivat uudemman osan laajen-nusrakentamisella ]a kalkki lukiokoulutus siirtyi Jokivarteen koulun laajennuksen valmistuttua marraskuussa2016.

Toimitilojen rationalisointi ja väestötilojen järjestäminen ovat työllistäneet tilivuoden aikana. Toimitilaryhmä onkoordinoinut toimitilojen kokonaisuutta. Kankarisveden koulukiinteistössä sijainnut opetustoiminta siirtyi väis-tötiloihin Jyväskylän ammattiopiston tiloihin Auvilaan jo maaliskuussa 2015 sisäilmaongelmien vuoksi. Samallaaloitettiin Mäntykallion koulun laajennuksen suunnittelutyö. Suunnittelutyö muuttui oleellisesti, kun myös Män-tykallion koulun peruskorjatulla osalla ilmaantui sisäilmaongelmia. Pääosa koulun oppilaista sai väistötilat Au-vilan koululta 1.8.2016. Uuden koulun osan suunnittelun ja rakentamisen sikana osa oppilaista on vaistossaJämsänkoskella entisessä liikehuoneistossa ja osa koulun pihassa olevissa parakeissa. Aluehallintovirasto onkieltänyt pääkirjaston tilojen käytön, joten 1. 1.2016 alkaen kaupungin pääkirjasto on toiminut Jämsänkoskenentisessä virastotalossa. Uuden kirjaston sijaintipaikaksi on päätetty Seppälän taajamassa sijaitseva entisenSeppälän koulun tontti. Väistötilat on Jouduttu järjestämään myös kaupungintalon henkilökunnalle, koska kau-pungintalon kiinteistössä on havaittu myös altistumista huonolle sisäilmalle. Kaupungintalon virastot ovat toi-mineet vuoden 2017 alusta lähtien Seppälän taajamassa eri kiinteistöissä.

Teollisuuskadun varikon laajennuksen valmistumisen jälkeen kaupungin varikot Jämsänkoskella ja Jämsässäyhdistettiin. Laajennuksessa tehtiin mm. lisätilaa koneille ja laitteille. Jämsänkosken varikkorakennus oli joaikaisemmin jäänyt osittain tyhjäksi työvalmennussäätiö Avituksen vietyä toimintonsa uusiin tiloihin syksyllä2014 Valionkadulle. Jämsänkosken entinen varikko myyntiin keväällä 2016 tarjouskaupalla. Entinen Jämsän-kosken terveyskeskus on myyty jo vuoden 2015 joulukuussa tarjouskaupalla, mutta ostajan kanssa ei ole var-sinaista kauppakirjaa saatu allekirjoitettua ja prosessi on kesken. Entisen Jämsänkosken kirjaston tilat ovatedelleen myynnissä, kiinnostusta on tiloihin ollut, mutta kauppaa ei ole saatu aikaiseksi.

Himoksen kylpylähankkeen sopimuksenmukainen kehittäminen jatkui. Kaavoitus alueella valmistui ja kaavasai lainvoiman tammikuussa 2017. Investoinnit kaupungin puolelta tulevat kohdistumaan lähinnä maa-alueidenhankintaan, alueen infran rakentamiseen ja kaavoitukseen. Kaupungin osuus kokonaisuutena kylpylähank-keeseen on enintään 4, 45 milj. . Himoksen alueella pääosa suunnitelluista maankäyttösopimuksista ei edis-tynyt, mutta neuvotteluja on jatkettu Himospyntän alueen rakentamisesta alueen maanomistajien kanssa mm.Salavantien jatkon osalta hankkeen edistämiseksi. Hallin taajamassa hyväksyttiin entisen vamskunta-alueenosayleiskaava myös tammikuussa 2017. Kaava mahdollistaa alueen ostaneen toimijan alueen markkinoinnin.

Konsernin yhtiöiden tervehdyttämistä jatkettiin mm. Kiinteistö Oy Jämsänmäen asuntokanta väheni. Yhdenkerrostalon saneerauksessa Jämsänkoskella muutettiin asuntoja pienemmiksi, joista on enemmän kysyntää.Useita hakemuksia oli ARA:ssa asuntojen vapauttamiseksi rasitteista, muutamia taloja purettiin ja huoneistojamyytiin. Aluelämmön osalta Hallin Patrian neuvottelut lämmön toimitussopimuksesta kariutuivat, mutta aiem-mat suunnitelmat kattiloiden uusimisesta toteutettiin. Yhtiön kustannustasoa pystyttiin laskemaan ja tulos onedelleen korkealla tasolla. Myös kaupungin päätös kaukolämmön toimittamisesta Halliin pidettiin strategianmukaisesti. Jämsän Yrityskiinteistöillä oli neljäs peräkkäinen toimintavuosi, Jolloin yhtiö tuotti voittoa. JämsänVanhaintuki ry:ltä jäi 2016 käyttämättömäksi 43 asunnon kerrostalo Peltotiellä Ja talo myytiin loppukesällä2016. Yhdistyksen päivittäistä hallintoa alkoi joulukuussa 2016 hoitamaan Kiinteistö Oy Jamsänmäki. Patriankanssa neuvoteltiin Kiinteistö Oy Hekohallin ja Kiinteistö Oy Komposiittihallin ennenaikaisesta lunastamisesta,jotta kaupunki saisi pääomat muuttuneessa tilanteessa käyttöönsä. Patrian osalta asiaan ei ollut kiinnostusta.

Henkilöstö

Henkilöstön tuottavuus on lisääntynyt kuntien yhdistymisestä lukien. Tehostamista on tapahtunut kohdenta-maila työpanosta uudelleen, ts. tekemällä sisäisiä siirtoja toimialojen ja tulosalueiden sekä muiden toimintayk-sikköjen kesken ja sisällä, kun se on ollut osaamisen näkökulmasta mahdollista. Tehtäviä on Järjestelty uudel-leen etenkin hallinto-Ja toimistotehtävissä sekä tukitoiminnoissa. Henkilöstömäärään vaikuttaa kuitenkin kai-kista keskeisimmin kunnan palvelutaso, palveluiden järjestämistapa samoin kuin väestön erilaisten palvelutar-peet. Vuonna 2016 ei tehty liikkeenluovutuksia. Eläkkeelle siirtyminen oli voimakasta, jota se on jatkossakin,

10

silla yli puolet kaupungin henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita. Seuraavan viiden vuoden sisään eläköityy noin 100työntekijää. Mikäli palvelut halutaan pitää ennallaan, on tehtävä uusrekrytointeja eläköityvien tilalle.'

Henkilöstö 31. 12. tolml-aloKtaln

Vakinaiset

2012 2013 2014 2015 2016

Mltraalkalset

2012 2»13 2014 2015 2018

Yhteensä

2012 2013 2014 2015 2016YIashallinto

Sosiaall Ja terveystoimiSivistystoimiYhdyskuntatoimiUikelaitDkset

68 59 55638 573 561432 412 41497 95 88

50131413

88150 151 140 122

48138407

87123

7

239100

1922

535174 168 52100 80 89878

27 29 17

135094

3

15

75877532116172

64747512103178

58729494

95169

55183502

96139

61188501

90138

Yhteenaä 1385 1290 1258 804 8M 387 314 287 171 175 1772 1604 1545 975 978+/- ed. vuoteen

Muutos 2014-2016Muutos vuodesta 2009

7 -95 -32 -454 -1-486 -455-719 -720

-27 .73 -27 -116-143-230

4

-112-226

-20 -168 -59 -570 3-629 -567-949 -948

Edellä olevassa taulussa henkilöstölukumäärät sisältävät vakinaiset ja määräaikaiset. Määräaikaisten työnte-kijoiden määrät sisältävät myös palkkatuella työllistetyt sekä oppisopimussuhteiset. Kaupungin henkilöstö-määrä on pysynyt samalla tasolla verrattuna edelliseen vuoteen. Palvelutasossa ei ole tapahtunut muutoksiavuoden aikana. Työllisyyspalveluiden järjestäminen kaupungin omaksi toiminnaksi aiheutti kolmen määräai-kaisen henkilön lisäyksen, koska palvelut järjestettiin aikaisemmin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja Muu-ramen kanssa yhteisessä projektiorganisaatiossa. Tuleva maakunta- ja sote uudistus tuo rakennemuutoksenvuonna 2019, jonka jälkeen kaupungissa ei ole omaa sosiaali-ja terveystoimea. Jämsän kaupungin sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö siirtyy Keski-Suomen maakuntaan ja Kuhmoisten yhteistoiminta-alueen sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö siirtyy Pirkanmaan maakuntaan. Henkilöstön Ja toimintojen siirtyminen kahteen erimaakuntaan on johtanut siihen, että molempien maakuntien erilaisiin työryhmiin osallistuminen on työllistänytniin poliittisia luottamushenkilöitä kuin virkamiehiä.

^at^??.s? henkil°stötuottavuutta lisätään kehittämällä työelämän laatua, joka korostaa työn organisointia jahenkiloitten osallistumismahdollisuuksia tarjoavaa johtamistapaa. Kehittämistyö on Jämsan kaupungin oma,mutta KEVA on myöntänyt siihen 30 000 euron tukirahaa.

Jämsän kaupunkiin on laadittu ja hyväksytty työhyvinvointiohjelma koko valtuustokaudelle 2013 - 2017. Ohjel-maa tarkastellaan vuosittain. Se kuvaa strategian toteuttamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet aikataului-"een-. Lisäksi °h^ellTla" tavoitteena on hahmottaa Jämsän kaupungin työhyvinvointijohtamisen kokonaisuus.Jämsäläinen hyvän työn malliin kehittämishanke lähti käyntiin loppuvuodesta ja tämän hankkeen kautta tavoi-tellaan työelämän laadun parantumista ja edelleen henkilöstötuottavuuden kasvua. Kehittämishankkeessakeskeisenä on työelämän laadun sykemittari-henkilöstökysely, joka on nivottu osaksi johtamisjärjestelmää.Tämä uuden sukupolven henkilöstökysely tehtiin marraskuussa 2016. Kyselyssä mitataan henkilöstöä resurs-seinä. Sykemittarin avulla kehitetään ja seurataan työelämän kannalta keskeisiä kompetensseja (johtaminen,eslmiestyö, toimintakulUuuri, osaaminen sekä prosessit) strategia-ja henkilöstölähtöisesti. Tärkein mittari hen-kilöstökyselyn pohjalta on QWL-indeksi, joka kuvaa henkilöstön näkemystä työn ääressä vietetyn ajan tehok-kuudesta ja se on erinomaisella tasolla. Henkilöstökyselyn mukaan kaupungin vahvuuksia ovat osaamisenlaaja hyödyntäminen, työroolien selkeys (tehtäväkuvaukset ajan tasalla), osaamisen ylläpitäminen ja kehittä-minen. Kyselyn mukaan kehittymistä tarvitaan vielä ylimmän johdon työhyvinvointijohtamisessa, sisäisessäviestinnässä sekä organisaation panostuksessa tulevaisuuteen.

Toimiala

TervB^perustelset poissaolot kpv

2014 2015 2016

Terveysperusteiaet poissaolot kalenteripälvlnt/htö

20142015

1. 1. -31. 8. 1.9. -31. 12. 2016Yleishallinto

Sosiaali- ja terveystoimi

Sivistystoimi

YhdyskuntatolmiAteria

Vesi ja Jäte

621

14067

69051 743

3650

264

528

11238

67641602

2962

180

708

3656

6112

1 119

2120

45

10.9

19,314,0

18,323.2

16,5

7,4

14,7

9,3

8.215,2

7,1

2,25,8

4,14,6

6,0

4,4

11,619,4

12,2

12,4

17,2

3.0Kaikki »hteem» 27140 23174 13760 17,6 12,1 4,6 14.1

Terveysperusteiset poissaolot (sisältäen kaikki sairauspoissaolot, työmatkatapaturmatja työpaikkatapaturmat)vähenivät toimintavuoden aikana. Mainittujen kehityksessä on otettava huomioon pidempi tarkasteluväli: pois-saolot ovat vähentyneet noin viidenneksellä vuodesta 2011 lukien. Työhyvinvoinnin jatkuva parantaminen on

11

fy°na"tajar'. keskelslmpia stl"ate9'sia valintoJa- Työterveyshuollon kilpailutuksen myötä työterveyshuollon toi-minta siirtyi Mehiläinen Oy:lle. Toimijan kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä työterveyshuoltonhaKuunotossa"

Ku."ta'atan^°pimusratl

Työllisyys

Vuosi Työvoima Työttomät Työttaste

Yli 1v Osuus% Alle 25 v 25v %

Vajaakuntoiset Miehet Naiset

Osuus

2010201120122013201420152016

1040910168100329044094498269586

1435141715131746179418111741

13,814,115,117,618,018,418,2

418455511560676680760

29,132,133,832,137,637,543.7

184178213256262265227

12,812,6

14,114,714,614,613,0

178184182204191187158

798754815941

102410191008

619681698805770792733

43,148,146,146,142,943,742,1

»T- ̂ °messa, °"ty°rJ, a_elin. l

Palkkatuella kaupungin palvelukseen työllistetyt ovat lukuina taulukossa alla. Vuonna 2015 tehdyn palkkatuki-uudistuksen mukaan työnantaja sai palkkatukea 30 - 50 % palkkauskustannuksista. Palkkatuella työllistettiinyhteensä 47 pitkäaikaistyötöntä. Työllistettävistä 21 oli naisia, 26 miehiä ja näistä 22 oli velvoitetyöllistettäviä.Jämsän kaupungille työllistettiin vuoden 2016 aikana hieman vähemmän kuin vuonna 2015.

Kaupunki ja liikelaitokset ^011 2012 2013 2014 2015 201® muutosTyöllistetyt henkilöt keskfmAk ") 60,42Maksettu palkka bniBo") 1 021 590Saatu_palkkatuki") _ 581771

56, 33 34975472 660068650 787 405 408

16,5 24,25286424 461558128891 276004

19,67 -4,58359487 -102091208603 -67401

Netto 429819 324705 275081 1SSSS _W6SM 150 8B3 . 34 1*) ei sisältä Qppisopimusopiskelijolta

Jämsä-llsSKaupunginhallitus on päättänyt, että Jämsän kaupunki tukee pitkään työttömänä olleiden jämsäläisten palk-kaamista Jämsän seudulla toimivalle työnantajalle (yritys, yhdistys, säätiö, seurakunta, yksityinen työnantaja)maksamalla työllistämiseen Jämsä-lisää 300 /kk vähintään 6 kuukauden ajalta. Jamsä-lisää maksetaanenintään 12 kuukauden ajan. Toimintavuoden aikana kuntallsää on maksettu yhdelle säätiölle (1 hlö) ja seu-rakunnalle (1 hlö) sekä seitsemälle eri yritykselle (9 hlöä).

Koululaisten kesätyöllistäminenJämsän kaupungin kesätöitä haki 395 (397) nuorta, joista työllistettiin yhteensä 153 (202) kahden viikon pitui-seen kesätyöhön, näistä 16 nuorta teki pidempiä työllistämisjaksoja. Nuoret työllistyivät mm. puistotöihin, näyt-telyiden valvojiksi, päiväkoteihin, liikennepuistoon ja vanhainkoteihin. Kaupunki myönsi 4 H-yhdistys ry:lle10. 000 euroa nuorten kesätyöllistämisprojektlin. Kesällä 2016 yhdistys työllisti 80 (75) nuorta erimittaisiin tyo-Jaksoihin pääasiassa puutarha- ja myyntitehtäviin.

Kesätyösetellllä työllistäminenVuonna 2011 on otettu käyttöön kesätyöseteli, jolla kaupunki tukee yrityksiä, järjestöjä ja seurakuntaa 200euron arvoisella kesätyösetelillä, jos he tarjoavat 15-18 -vuotiaalte nuorelle kesätyötä vähintään kahdeksiviikoksi. Palkkauksessa tulee käyttää ao. alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai maksaa vähintäänsama palkka, minkä kaupunki maksaa omille kahdeksi viikoksi työllistettäville nuorille kesätyöntekijöilleen(285, 60 sisältäen lomakorvauksen). Sivukulut jäävät työnantajan maksettavaksi. Kesätyösetelillä työllistettiin160 (168) nuorta 77:en (76:en) eri yritykseen. Lions Club Jämsänseutu lahjoitti 1.000 nuorten kesätyösete-leihin käytettäväksi.

Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toi-minnan kehitykseen vaikuttavista seikoista

Riskienhallinta kuuluu hyvään johtamis- ja hallintotapaan. Riskien tunnistaminen ja arviointi tulee tapahtuajärjestelmällisesti. Yleisesti riskienhallinnan prosessissa voidaan erottaa seuraavat osat: riskien tunnistami-nen, riskien arviointi ja mittaaminen (anfio eteenpäin), riskien rajoittaminen (riskiä vähentävät / säätävät toi-menpiteet) ja riskien seuranta ja valvonta (seuranta ajassa taaksepäin).

Riski on uhka ja ei toivottu tapahtuma, joka toteutuessaan voi aiheuttaa vahinkoa, menetyksiä tai resurssientuhlausta. Riski voi olla organisaation sisäinen tai ulkoinen. Kaupungin toimintaan ja talouteen liittyvät vaara-tekijät ja uhkakuvat tulee tiedostaa joka toiminnan tasolla sekä määritellä tarvittaessa ne riskienhallinnan kei-noin. Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja tarjottavien palvelui-den häiriötön jatkuvuus sekä välttämään taloudelliset seuraamukset. Riskienhallinta on osa yleistä turvalli-suutta ja valmiussuunnlttelua.

Jämsän kaupungin riskienhallintaa on ohjeistettu valtuuston keväällä 2014 hyväksymässä sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan perusteissa sekä vuonna 2010 hyväksytyssä sisäisen valvonnan ohjeessa. Kaupun-gilla aloitettiin syksyllä 2016 riskienhallintaprosessin ja riskienhallinnan toimintamallin läpikäynti. Riskienhal-linta otettiin osaksi HYVE2018-ohjelmaa. Riskienhallinnan perusteita ja riskienhallintaa osana kaupunginstrategista ajattelua käytiin läpi kaupungin johtoryhmässä 16.1.2017. Asiantuntijatahona ja sparraajana toimiBDO Oy:stä Anne Sormunen ja Olli Uotila, jotka esittelivät riskienhallintaa osana HYVE2018-ohjelmaa myöskaupunginhallituksen iltakoulussa 16. 1. 2017.

14

A"

tTalou-den ta-

sapaino

Talou-den ta-sapaino

Sof&-ja maakuntauudistuksen vaikutus vero-tuloihin sekä valtionosuuksiin heikentää tasa-painoa vuositasolla jopa useita miljoonia. Plt- 3kalla aikavälillä vaikutta myös sote-kiinteistö-jen käyttöön.

Muuttotappio (1,3 % vuositasolla) pi enentääverotuloja noin 1 - 2 % vuositasolla = 1 M

Talou- Työllisyystilanteen merkittävä heikkeneminenden ta- ja kaupungin ns. Kda-maksuosuuden noususapaino nykyisestä tasosta.

Talou- Lainakorkojen 2 prosenttiyksikön nousu ai-den te- heuttaa 0,5 M vuotuisen lisäkustannuksen,sapaino jolloin on käyttötaloutta supistettava

Talou-den ta-

sapaino

Talou-den te-sapaino

Toimin-nan laatu

Vesfhuoltoveritoston ja tieverkoston korjaus-velka voi fcrteutuessaan aiheuttaa miljoona-luokan taloudelliset vahingot seka toiminnanvaikeutumisen

Rakennusten koi]ausvelka, sisailmaongelmatja tainteistomassan epäkuranttisuus sekä si-jainti nykyiseen toimintaan sopimattomilla pahkollia

Ulkoistetun sosiaali-ja terveyspalvelun laatu-poikkeamat muun muassa työvoimapulan joh- 2dosta.

Toimin- AmmatBtaitoisen henkiföston rekrytointi onnan laatu vaikeaa

! Toimin-nan laatu

' Turvalll-; suusjajatku-vuus

; Turvalli-suus jajatku-vuus

EUköltyminenja henklBston väheneminenheikentää asiantuntemuste ja työtehtävienhallintaa. Tämä voi johtaa esim virtieelllsessäjärjestyksessä syntyneeseen paatokseen.

Ulkoistetun sosiaali-ja tenreyspalvelun palve-lutolmlUajan konkurssi aiheuttaa Jamsan kan-naita suuna valittamia ongelmia terveyden-huollon jaqestamisessa

Palvelutolmltlajan tai urakoitsijan konkurssitai sopimusnkkomus aiheuttaa toiminnan kat-koksen toimittajan tuottamassa pah/elussa.

Puutteelliset ostopalvelusopmukset palveluntuotannossa voivat aiheuttaa taloudellisia me- 3

'vu~us "styksia tai heikentää pahrelun laatua

Turvalli-suusja

! Jatku-vuus

Vesihuollon tai lämmöntuotannon tekniset on-gelmat aiheuttavat vakavan terveyshaitan taikatkoksen lämmönjakelussa

Turvalll- Tleto)ai)estelmakatkos aiheuttaa toiminnansuus ja katfcoksen kaupungin toiminnoissa Potllastie-jatku- to|ar|estelman häinö voi aiheuttaa hengen/vuus terveyden vaaran

1) Aktiivinen osallistuminen maakun-nan toiminnan suunnitteluun2) Tiedotus maakunnan suuntaan3) Vaikuttaminen valtakunnan tasonpäättäjiin1) Jämsan ajallisen saavutettavuudenparantaminen (9-Ue ja 24-tle, kaksols-raide)2) Viihtyisät ja monimuotoiset asuin-alueet

3) Paluumuuttajlen houkuUeleminen4) Elinvoiman kehittäminen

1) Aktiivinen elinkeinopolitiikka työpaik-kojen luomiseksi ja työllisyyden paran-tamiseksi JR.2) Elinvoiman kehittämishankkeet Jämsek3) Yhteydenpito yrityksiin ja niiden tar- Oypeiden ottaminen huomioon telous-suunnittelussa

IS, TL

JR (=joh-toryhmä)

Talouden tasapaino, investointien mhtoitus, korkoallokaatio tasapainossa

1) Kunnossapidon, korjauksen Ja sa-neeraamisen suunnittelu Ja pnonsoinä2) Pitkäaikainen suunnrttelu- ja totBU-tusjänne korjauksien suhteen

Harkitut paatakset palvelutuotannon si-jainnista ja kiinteistömassan tarpeestaoikein mitoitettuna ottaen tulera vaes-tömaarä ja palvelutarve huomioon

1) Raportoinnin kehittäminen, luotetta-vuuden varmentaminen2) Nopea reagointi poikkeamiin1) Työsuhde-etujen suunnitteleminen,tuäcitean mahdollisuus jäqestäa lyo-suhdaasunto tai muu etu hakijalle2) Etätyomahdollisuuden hyödyntämi-nen

1) Toiminnan uudelleensuunnltteluhenkllbstövahennystenja eläkkeelleJäämisten yhteydessä2) Eläkkeelle jäämisen suunnittelu tie-donsiirron osalta

1) Varasuunnltelmat toimittajan kon-kurssin varalta2) Markkinatilanteen seuranta

1) Toimittajan ja urakollsijan taloudelll-sen BlanteCTi seuranta

2) Valhtnehtolsten palvelutoimiUajlentunnistaminen

1) Sopimustekniikka2) Sopimusten seuranta ja hallinta3) Kilpailuttamisen kehittäminen

1) Riskien läpikäynllja varautumls-suunnitelmat poikkeusolojen toimin-taan

2) Koivaavatfvaihtoehtoisettoiminta-mallit Ja palvelutoimittajat1) Toimialojen, liikelaitosten ja yhtiöl-den omat varautumissuunnitelmatpoikkeusolojen toimintaan 2)Kaupungin tietoturvapolitiikka ja tieto-turvaohieistus

AL

TKA/esllil-kelaitosKR/Kun.nallistek-nilkka

PT/Tlla-palvelut,JR

TL

AK/MM

Toimiala-Johtajat,esimiehet

TL

Kaupun-gin puo-lesta älaa-jana toi-miva

Toimiala-johtajat.esimiehet

Vesiliike-laitos,JämsänAluelämpöOy

1)TL/JR2)Tieto-hallinto

16

Kaupungin talouteen vaikuttavat ulkoiset uhkakuvat liittyvät Euroopan Unionin maiden ja niiden yritystoimin-nan globaaleihin talousvaikeuksiin. Lisäksi ulkoisia uhkakuvia ja riskejä aiheuttavat maamme talouteen jayritystoiminnan edellytyksiin muut poliittis-taloudelliset päätökset kuten EU:n Venäjään kohdistamat talous-pakotteet, Ison-Britannian kansanäänestystulos Irtautua EU:sta (Brexit) tai toimenpiteet Eurooppaan suun-tautuvan hallitsemattoman muuttoliikkeen hillitsemiseksi. Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos muuttaajoka tapauksessa maailmaa ja päätös asettaa maamme vientiyrityksille paljon haasteita. Taloudellisia ja po-lilttisia seurauksia koskeva epävarmuus vähentää investointeja Isossa-Britanniassa, mutta myös muualla Eu-roopassa.

Jamsän seudulla globaalit uhkakuvat ja poliittis-taloudelliset päätökset vaikuttavat suuryritysten toimintaan jasitä kautta myös paikallistalouteen. Uhkakuvat ovat valitettavasti konkretisoituneet viime vuosina UPM:n Jo-kilaakson tehtailla. Toisella suurella työnantajalla, Patria-konsemilla, toimintaan sisältyy myös merkittäviäpoliittisia riskejä globaalin talous- ja markkinariskin lisäksi. Suurteollisuuden tuotannon supistuksilla ja työ-paikkojen vähentämisellä on välittömiä ja välillisiä kerrannaisvaikutuksia myös jamsäläisten pk-yritysten toi-minnalle. Työpaikkojen epävarmuus ja väheneminen näkyvät monella tavoin ja konkreettisimpana kaupunginväkiluvun vähenemisenä ja juuri aktiiviväestön muuttona paikkakunnalta. Työpaikkojen ja väestön vähenemi-nen Jämsänjokilaaksossa näkyy ennen pitkää paikallisen ostovoiman vähenemisenä.

Kuntien talous on riippuvainen valtiovallan tulonjako- ja valtionosuusratkaisuista ja harjoitettavasta veropolitii-kasta. Valtion tekemät verotusratkaisut pitäisi saada tukemaan kuntataloutta. Jämsän kaupungin pitkäjantei-sen taloudenhoidon suurimmat epävarmuustekijät johtuvat tulopohjan pettämisestä ja yhteisöverotulojenvaihteluista. Verotuksen riskinä on myös kunnallisverotuksen vähennysjärjestelmä.

Kaupungin elinkeinorakenne on edelleen varsin vientiteollisuusvaltainen. Yritysten toiminnan supistukset jamuutokset toiminnassa vaikuttavat suoraan kaupungin verotuloihin sekä yhteisöveron että kunnallisverontuoton kautta. Esimerkiksi paperiteollisuudesta on UPM:n Jokilaakson tehtailta Kaipolastaja Jämsänkoskeltavähentynyt 2000-luvulla noin 700 työpaikkaa, joista noin 550 työpaikkaa vuoden 2005 jälkeen. Jämsänkos-ken tehtaan paperikone 5:n alasajon välittömänä seurauksena menetettiin vuonna 2015 Jämsän seudultanoin 130 työpaikkaa.

Hallin varuskunnan lakkautus ja koelentokeskuksen siirtäminen Pirkkalaan vuonna 2013 vei noin 130jämsä-läisen työpaikan ja Hallista yhteensä noin 200 työpaikkaa. Työpaikkojen menetyksen lisäksi uhkakuvana onHallin taajaman kunnallisten palvelujen Joutuminen vajaakäytölle. Kaupunki menettää pahimmassa skenaa-riossa työpaikkojen myötä verotuloja yli 2 milj. Cja ostovoimaa paikallismarkkinoilta riippuen muuttoliikkeestä6-9 milj.C. Varuskunta-alueen rakennukset ja maa-alueet on Senaatti-kiinteistöt myynyt NidVn JämsäOy:lle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueelle 13. 12.2016 Hallin datapuiston asemakaavan ja se tuli lainvoi-maiseksi vuoden 2017 alkupuolella.

Jamsän kaupungin taloudellinen riski realisoituu myös tarpeetonta tai epäkuranttia omaisuuttaan myydes-sään. Omaisuuden myynneissä kaupungin houkuttelevuus näkyy valitettavan pitkinä kiinteistöjen realisoin-tiaikoina ja alhaisina myyntihintoina. Myyntiaikojen pidentyminen aiheuttaa kaupungille turhia kiinteistöjenkäyttökustannuksia ja rahoituskuluja. Uhkakuvia riskeistä lisää sote-ja maakuntauudistuksen kiinteistöjenvuokrausta ja käyttöä koskevat ratkaisut. Valton palvelujen koonti isoihin kaupunkikeskuksiin on käytännössäjo tapahtunut.

Kaupunkikonsernille tulee rahoitusriskiä tyhjenevistä vuokra-asunnoista. Vuokrataloyhtiöiden käyttöaste ale-nee ja konsernin emo joutuu rahoittamaan ja viime kädessä takauksien maksajaksi, kun yhtiöt eivät tähänenää kykene. Pahimmassa tapauksessa Jämsän kaupunki joutuu myös liikakapasiteetin omistajaksi ja pur-kajaksi. Kaupungin omistamia kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä jouduttiin vuosina 2011-2012 tukemaannoin 4, 3 milj. . Erittäin tärkeää on jatkossa huolehtia fuusiossa vuonna 2012 muodostuneen Kiinteistö OyJamsänmäen asuntokannan riittävästä käyttöasteesta ja sen myötä yhtiön taloudellisesta tilasta. Kaupungintäysin omistaman Jämsän Yrityskiinteistöt Oy:n osalta markkinariski on suoraan vuokralaisina toimivien yri-tysten likvidlteettiriskin toteutumista, jolloin yritykset eivät enää selviydy vuokravelvoitteistaan.

Toimintaan ja talouteen merkittävästi vaikuttavia ovat kaupungin kiinteistöissä todetut sisäilmaongelmat.Henkilökunnan ja oppilaiden oireilujen takia mm. Kankarisveden ja Mäntykallion koulut ovat joutuneet siirty-maan väistötiloihin. Vuoden 2016 lopulla jouduttiin lisäksi Jämsän kaupungintalo tyhjentämään sisäilmaon-gelmien takia ja kaupungintalolla olleet palvelut hajasijoittamaan väistötiloihin eri puolille Seppälän taajamaa.

17

Kaupungin rahoitusriskit kohdistuvat kuitenkin pääosin kaupungin lainoihin. Kaupungin oma velkamäärä olivuoden 2016 lopussa 37, 5 milj. (edellisvuonna 30, 8 milj. ). Lainoista on noin kolmasosa vaihtuvakorkoisialainoja. Nykyinen matala korkotaso tukee kaupungin taloutta, mutta riskinä on nousukauden alkaessa ja kor-kotason noustessa, että kaupungin lainojen korkokustannukset myös kasvavat merkittävästi. Yhden prosent-tiyksikön nousu vaihtuvakorkoisten lainojen korkokustannuksissa tietää noin 300.000 euron lisälaskua rahoi-(ukseen. Lainoista maksettavan koron nousu vähentää kaupungin muuhun toimintaan käytettävissä oleviamäärärahoja. Valuuttariskiä ei ole kaupungin, eikä konsernin lainoissa.

Kaupungin tytäryhtiöidensä puolesta antamia takauksia oli vuoden 2016 lopussa 1 7,8 milj.Cn edestä, kunvuoden 2015 lopussa niitä oli 14, 2 milj. :n edestä. Muille yhteisöille kaupungin antamia vastuusitoum uksiaoli vuoden 2016 lopussa 3 milj. (edellisvuonna 2,9, milj. ).

Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta muodostavat sostaali-Ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen ja tämäyhteistyö jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Sen jälkeen Jämsän ja Kuhmoisten tiet sosiaali- ja terveystoi-men järjestämisessä erkanevat, kun Jämsä jää Keski-Suomen maakuntaan ja Kuhmoinen siirtyy Pirkanmaanmaakuntaan. Yhteistoiminta-alue on hioutunut toimivaksi )a taloudellisesti järkeväksi palvelutokonaisuu-deksi.

Toiminnallisista riskeistä henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia on ollut aiemmin lähinnä sosiaali-ja ter-veydenhuollon palveluissa. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut on nyt pääosin ulkoistettu, niin henkilöstön saata-vuusriskit ovat siltä osin poistuneet. Henkilöstön osaamiseen on kiinnitetty kaupungissa huomiota ja laajaEKJ-koulutus esimiehille päättyi vuonna 2016. Lisäksi kaupungin sisäistä koulutusta eri tehtäviin ja kehittämi-seen on jatkettu vuosittain.

Vuoden 2010 syksyllä toteutettiin laaja Jämsän kaupungin oman erikoissairaanhoidon Ja lääkärivastaanotto-Jen ulkoistus Jokilaakson Terveys Oy:lle. Yhteisyrityksen osakkaina ovat Jämsän kaupunki, Keski-Suomensairaanhoitopiiri ja Pihlajalinna Terveys Oy. Jokilaakson Terveys Oy:n kanssa tehty palvelujen tuotantosopi-mus oli tarkoitus päättyä vuoden 2017 elokuun loppuun.

Vuoden 2014 lopulla kaupunginvaltuusto päätti laajasta sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksesta ja kilpai-lutuksesta lukuun ottamatta aikuissosiaalityötä, lastensuojelua, lapsiperheiden sosiaalityötä, vammaispalve-luita ja hallintoylilääkärin tehtäviä sekä niitä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistehtäviä, joita ei voidalain perusteella hotea yksityisen palveluntuottajan toimesta. Päätös em. sosiaali-ja terveyspalvelujen han-kinnasta tehtiin 10+5 vuodeksi jo helmikuussa 2015. Palvelusopimus liitteineen allekirjoitettiin maaliskuussa2015. Kumppaniksi palvelutuotantoon valittiin Pihlajalinna Terveys Oy, joka jätti kilpailutuksessa ainoana tar-jouksen. Palvelujen tuottajatahoksi perustettiin yhteisyritys Jämsän Terveys Oy, jossa on osakkaana 49 %:nosuudella Jämsän kaupunki ja 51 °A:n osuudella Pihlajalinna Terveys Oy.

Vuoden 2016 alusta kaupunki siirsi koko ulkoistetun sosiaali-ja terveydenhuollon palvelutuotannon koko-naisvastuun Jämsän Terveys Oy:lle. Samalla yhteisyritykselle siirtyi vastuu myös ulkoa ostettavan erikoissai-raanhoidon palveluista. Jämsän Terveys Oy tuli sopimusosapuoleksi kaupungin sijaan Jokilaakson TerveysOy:n tuotantosopimuksessa. Tämä kokonaisvastuun siirron mahdollisuus oli otettu huomioon jo kilpailutuk-sessa. Kaupungin ja yhteisyritysten väliset sopimukset palveluiden tuottamisesta ovat varsin monitahoiset jasopimusten vaikutukset ulottuvat moniin kaupungin yksiköihin, tukipalveluihin ja liikelaitoksiin. Sopimuksienja palvelutoiminnan toteutumisen seuranta sekä laskutukset ovat työllistäneet niin sosiaali- ja terveystoimeaItuin myös kaupungin taloushallintoa runsaasti.

Jokilaakson sairaalassa valinnanvapauden perusteella annetun hoidon ja tehtyjen tutkimuksien osalta jotkutkunnat ja kuntayhtymät kieltäytyivät maksamasta toimenpiteitä sillä perusteella, ettei Jokilaakson sairaalaolisi julkinen terveydenhuollon yksikkö. Jämsän kaupunki vei asian käräjäoikeuteen ja Pirkkalan kunnanosalta hallintoriitana Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsittelyyn. Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti23.3.2016 asian Jämsän kaupungin eduksi, mutta Pirkkala valitti edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen,jossa asian käsittely on vielä kesken. Valituksesta huolimatta kunnat ovat maksaneet kaupungin pitkään pe-riman saatavan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen laaja Ja lähes koko toinnialaa koskeva kilpailutus käytiin varsin nopealla aika-taululla, jolloin niin tarjouspyynnön valmistelulle kuin myös tarjoajille valmistella omia tarjouksiaan Jäi liian vä-hän sikaa. Tämä kilpailuttamisen kiireisyys oli päätöksenteossa tietoisesti otettu riski. Jo tarjouspyyntövai-

18

heessa-', isl

.

ma.tkavakuutus. sekavapas'. ehto'setja lakisaäteiset tapaturmavakuutukset. Omaisuus-, toiminta-ja henkilö-^ak^.t^^.S^n. v"?s^!l läP' ns-. riskie"hallintaryhmässä riskienhallinnan konsultin (vakuutusmekiari)ja.Ya!

1.1.2017 voimaan astunut hankintalaki aiheuttavat taloudellisen riskin, jonka vaikutukset ovat toteutuneet jovuoden 2016 aikana. Kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä putosi lähes 50 % ennakoidusta. Liikelaitosei saa ottaa loppukäsittelyyn kuin kunnan vastuulla olevaa asumisessa syntyvää jätettä.

Metsä-Kivelässä penkan loppusijoitustila loppuu arviolta vuoteen 2020 mennessä. Tilan loputtua penkka sul-jetaan kokonaan. Kummankin kaatopaikan velvoitetarkkailuohjelmat uudistettiin vuonna 2012. Näytteenottoja analysointi kilpailutettiin ja päätös hankinnasta tehtiin vuonna 2013. Metsä-Kh/elästä johdetaan suotovedetJämsän kaupungin keskuspuhdistamolle sopimuksen mukaisesti.

Vierelän ja Metsä-Kivelän kaatopaikoilla on pitkäaikaiset vähintään 30 vuotta sulkemisesta kestävät tarkkai-luvastuut. Maisemointi- ja muita jälkihoitovastuita varten on tehty jälkihoitovaraus, jonka summa on 310. 000euroa. Jälkihoitovaraus riittää suljettavan penkan jälkitöihin, koska huomattava osa sulkemiseen tarvittavistamateriaaleista on jo varastoituna kaatopaikalla. Jälkihoitovarausta on kuitenkin mahdollista kartuttaa tulevinavuosina.

Jätehuollolla ei ole muita merkittäviä ympäristöön liittyviä riskejä ja vastuita. Mahdollisia riskikohteita ovatkaikki liikelaitoksen ylläpitämätjätepisteet sekä jäteasemat. Kohteet on sisällytetty liikelaitoksen vastuu-jaomaisuusvakuutukseen. Jämsän kaupunki on myöntänyt vuoden 2015 lopulla liikelaitokselle jälkihoitoa var-ten jätelain edellyttämän jälkihoitovakuuden, joka on suuruudeltaan 244.000 euroa.

Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä

Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan Ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan perusteista (365/1995, muutos 15.6.2012/325). Kaupunginvaltuusto hyväksyi alkuvuonna 2014 sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan perusteet.

Kaupungissa on edelleen voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymänä ja 1.4.2010 voimaan tullut kaupunginsisäisen valvonnan ohje. Tätä ohjetta on aloitettu päivittää loppuvuodesta 2016. Uusi sisäisen valvonnanpariskienhallinnan yleisohje on tarkoitus tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn ja hyväksyttäväksi kevään 2017sikana. Ohjeen laadinnan pohjaksi on mallinnettu riskienhallintaprosessi, ja käyty läpi mm. riskin jolta pohjaltamyös yleisohjetta on lähdetty päivittämään. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa,mitä Jämsän kaupungin hallintosäännössä ja muissa säännöissä sekä ohjeissa ja määräyksissä on sanottu.

Valtuuston hyväksymissä perusteissa on määritetty sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut. Kaupun-ginhallituksen alaiset toimielimet raportoivat kaupunginhallitukselle talousarviovuoden aikana osavuosikat-sausten yhteydessä toimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta, toimivuudesta ja tuloksellisuu-desta. Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt raportoivat asiasta vuosittain käytävien konsernikeskustelu-jen yhteydessä.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa Jämsän kau-punkikonsemin hyvää hallintoa ja johtamista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet koskevat kaik-kia kuntakonsemin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa.

Sisäinen valvonta on osa normaalia organisaation toimintaa ja samalla osa operatiivista johtamista. Sisäisenvalvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Toimialajohtajat vastaavat, ettätoimialansisäinen valvonta on riittävästi järjestettyjä hoidettu. Toimialajohtajien on järjestettävä tuloksellisuu-den (toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen) seurantaa palveleva ja sisäisen tarkkailun kan-naita tarkoituksenmukainen tiedonkulku ja raportointi. Liikelaitosten johtajat vastaavat johtokunnan alaisenaliikelaitoksen toiminnan hallinnon sekä taloudenhoidon sisäisen valvonnan järjestämisestä. Tulosalueitten esi-miesten vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen omalla tulosalueellaan.

Sisäinen valvonta jaetaan perinteisesti sisäiseen tarkkailuun ja sisäiseen tarkastukseen sekä luottamushenki-o den suorittamaan seurantaan. Sisäiseen valvontaan kuuluvat kaikki ne toimenpiteet ja menetelmät, joillatiliYelvplllsetja muut esimiehet varmistavat tehokkaan ja tuloksekkaan toiminnan ja palvelutuotannon ja myösväärinkäytösten ja virheiden ennaltaehkäisemisen sekä erilaisten riskien tunnistamisen, vaikutuksen ja toden-näköisyyden arvioinnin sekä riskienhallinnan. Sisäisestä tarkkailusta vastaa kukin esimies johtamansa toimln-nan osalta. Sisäinen tarkkailu on sisäisen valvonnan kokonaisuuden ensisijainen osa. Luottamushenkilöidenja toimielinten suorittama seuranta liittyy keskeisesti organisaation toiminnan ja johtamisen sekä asioiden val-mistelun, esittelyn ja käsittelyn valvontaan.

21

Sisäistä tarkastusta sekä kaupunkikonsernissa tehtävää talouden ja toiminnan ohjausta ja neuvontaa hoitivuoden 2012 loppuun kaupungin oma sisäinen tarkastaja. Sen jälkeen varsinaista sisäistä tarkastusta ei olehoidettu omana työnä, eikä sitä ole hankittu erikseen ostopalveluna.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on integroitu osaksi toimialojen johtamista ja yksiköiden jokapäiväistä toi-mintaa. Sisäistä valvontaa on toimialoilla ja lautakunnissa mm. toimielinten päätösten ja viranhaltijapäätöstensekä käytössä olevien sopimusten seuranta ja valvonta. Talousarvion toteamien ja siinä havaittujen poik-keamien selvittäminen ja tarkastaminen sekä toiminnan ja talouden raportointi ovat myös osa kaupungin sisäistävalvontaa. Raportointi tapahtuu lautakunnille, johtokunnille ja tarvittaessa edelleen kaupunginhallitukselle.Tällä hetkellä sisäisen valvonnan raportointi ja dokumentointi eivät ole vielä riittävän systemaattista Ja suunni-leimallista, mikä myös otetaan huomioon laadittaessa ohjeistusta sisäiseen valvontaan Ja riskienhallintaan.

Sisäisessä valvonnassa on keskeinen merkitys myös kaupungin talouspalveluilla ja henkilöstöhallinnolla sekätoimialojen taloushenkitöstöllä. Talouspalveluissa seurataan mm. laskujen tiliöintien ja alv-käsittelyn sekä kir-janpidon oikeellisuutta sekä puututaan virheellisyyksiin ja annetaan tarvittavaa neuvontaa ja ohjeistusta käy-(anteiden tarkistuksiin ja korjaamiseen. Palkanlaskennassa seurataan henkilöstön rekrytointia sekä työsopi-musien ja palkanmaksun perusteita ja oikeellisuutta sekä puututaan tarvittaessa ohjeMen vastaiseen menet-telyyn.

Talouden ajantasainen raportointi luo perustan seurannalle ja arvioinnille sekä myös sisäiselle valvonnalletoimialoilla. Toimialojen ja niiden alaisten tulosalueiden taloutta ja toimintaa sekä tavoitteiden toteutumista onseurattu kaupunginhallitukselle tehtävin neljännesvuosiraportein. Lautakunnat ovat voineet päättää tarkem-masta seurannasta ja raportoinnista. Toiminnan ja talouden raportointia ja sen ajantasaisuutta on pystyttyparantamaan. Kaupungissa on käytössä talouden raportointiin ja taloussuunnitteluun FPM-ohjelmisto.

Sisäisessä valvonnassa ei toimialojen toiminnassa, taloudenhoidossa ja riskienkontrollissa ole tullut esille sel-laisia merkittäviä poikkeamia, joiden perusteella olisi jouduttu ryhtymään erityisiin toimenpiteisiin.

22

Tilikauden tuloksen muodostuminen

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUTulkoiset

Toimintatuotot

Valmistus omaan käyttöönToimintakulut

Tolmintakate

Verotulot

Valtionosuudet

Rahoitustuototja -kulutKorkotuotot

Muut rahoitustuotot

Korkokulut

Muut rahoituskulutVuosikate

Poistot ja an/onalentumlset

Tilikauden tulos

TilinpäätossiirrotTEIikaudan ylijäämä (alijäämä)

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut. %

Vuosikate/Poistot, %Vuosikate, euroa/asukas

Asukasmäärä

} Toimlrrtatuotot prosenttia toimfntakuluistaj = 100 *Toifn!ntatuotot/CToimintakulut-Valmistus wnaan käyttöön)Vuosikate prosenttia ptustoista

: = 100'Vuosikate/Poistotjaarvon^sntumiset

(kaupunki ja liikelaitokset)2016 2015

1 000 1 000

39565453

-165512.125494

8694145577

60613

-556-5

40426381

-163308.122 501

8710544619

1011 187-588

-8

nousu

1 000

-86172

-2204-2993

-164958

-41-574

323

7136-8825

9915-8197

-2779-628

-1689277

1718247

-340730

-1412 1965 .33TI

24,080,9

334,321348

24,8121,0460,4

21538

nousu

%

-2,13 %18,90 %

1,35%2, 38%

-0,19%2,15%

-40, 59 %-48, 36%

-5,44%-37,50 %-28,03 %

7,66%

.198,31 %12,15%

-171.86 %

Toimintamenot ja -tulot sekä toimintakate

Toimintatuotot ylittyivät noin 0,6 milj. , Ja toimintakulut ylittyivät hieman, joten toimintakate oli 0, 1 milj. lisä-talousarviossa ennakoitua huonompi. Kun myös verotulot ja valtionosuudet ylittyivät yhteensä 1,5 milj. onalijäämäiseen tilinpäätökseen oltava siinä mielessä tyytyväinen, että se on lähes 2 milj. arvioitua parempi.Toki toimintamenoihin vaikutti tehty valtakunnallinen Kiky ratkaisu ja sen johdosta annettu ohjeistus kirjatalomarahavarauksien vähenemä vuoden 2016 tulokseen. Näin palkkausmenot olivat kutakuinkin arvioidut.

Toimintakatteelle asetettu tavoite lisätalousarvioon nähden toteutui, mutta ylittyi alkuperäiseen talousarvioonnähden. Lisätalousarvioon nähden toimintakate oli lähes ennakoitu. Käyttötulot ovat laskemassa, joka osinaiheutuu sosiaali- ja terveystoimen ulkoistuksesta ja osin luonnollisesta valtakunnallisesta kehityksestä. Toi-mintakatteen kehitystä tukevat sekä verotulojen, että valtionosuuksien ylittyminen arvioidusta. Vaikka arvioi-tuun talousarvioon nähden tulos oli hyvä, niin kokonaisuutena kaupungin tulopohja on laskeva, eikä se riitänykyisen palvelutason ylläpitämiseen.

Alijäämäisen tilinpäätöksen vaikutti lisäksi Kankarisveden ja Mäntykallion koulun alaskirjaukset, jotka olivatyhteensä noin 0,85 milj. . Kokonaisuutena Mäntykallion koulun arvo on 3, 6 milj. ja alaskirjauksen osuusnoin 47 %, joten kuluvalle tilikaudelle rakennuksesta jää poistettavaa vielä 632. 000 euroa

23

Verot, valtionosuudet Ja rahoitusosan toteutuminen

Verotulot

Jämsän kaupungin verotulojen toteutuma on 100, 2 % (102, 0 % v. 2015, 102,8 % v. 2014, 105. 4 % v..

n?"s"a:edel", ?ee" v."°teej1 verotuloissa_oli_1 milj. , verotulot ylittyivät niinenomaan yhteisöverotuloien osalte:yli?®°"1 mil. i-. f2-2 miU- vuonna 201. 5)- Euromääräisesti suurin verotulo^on kunnaliisverotuiotTunnaIl!^Tt"°tto^°"wme vu°slna iatl

Yhteisövero

Yhteisöveron tilitykset ovat romahtaneet 2000-luvulla valtion muuttaessa veroperusteita ja kuntien valtionosuusjärjestelmää. Yhteisöveron tuotto on jäänyt alhaiselle tasolle, joskin valtiovallan kompensaatiot ja erilaiset hyvitykset yhteisöverojärjestelmän kautta ovat viime vuosina nostaneet kertymää. Vuoden 2016 verotulojen ylitys perustui lähes kokonaan yhteisöverotulojen ylittymiselle talousarvioon nähden, samoin kuin vuosina 2014 ja 2015. Tästä huolimatta tehdyt valtiovallan kompensaatiot valtion ja kuntien välisessä rahoituksessa eivät ole kattaneet Jämsän osalta nettotappiota yhteisöveron kertymässä. Yhteisöveron tilitetty määrä oli noin 1 milj.€ edellisvuotta pienempi, mutta saman verran talousarviossa ennustettua suurempi. Yhteisöveron lasku vuonna 2016 johtui pääosin kuntien jako-osuuden 5:n prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen päättymisestä.

Yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavat kunnan alueella toimivien yritysten yhteisöveromäärät ja metsätalouden hakkuut. Yritystoimintaerän yhteisöveron tuotto vaihtelee vuosittain riippuen erityisesti UPM:n vuosittaisesta tuloksesta. Kuitenkaan 1990-luvun kaltaisia tilityksiä ei yhteisöverotuloissa ole odotettavissa. Parhaimmillaan yhteenlasketut yhteisöverotulot ovat Jämsässä ja Jämsänkoskella olleet noin 20 milj.€.

VEROTULOT JA VAL TIONOSUUS E/ASUKAS

• Valtionos / asukas ( •Verotulot/ asukas (

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kiinteistövero

Kiinteistöveron kertymä nousi noin 150.000 euroa edellisvuodesta. Kaupungilla on tekeillä FCG konsulttiyhtiön kanssa kiinteistörekisterin tarkistus, jonka tavoitteena on tuottaa noin 0,5 - 1,0 milj. €:n lisätulot vuosittain. Työ on hidasta rekisterin tarkistamista ja maastotyötä, jonka vuoksi aikajänne on useita vuosia. Verottajan kiinteistöjen verotusarvojen tarkistus näkyy puolestaan vuoden 2014 kertymän nousuna.

Kiinteistöveron prosentit korotettiin viimeksi vuodelle 2009 ja asumisen kiinteistöveroprosentteja edelleen vuodelle 201 O. Rakentamattomalle tontille on määrätty 3 %:n vero, näitä tontteja on Jämsässä noin 150 -200 kappaletta. Verontilityslain mukaisille yleishyödyllisille yhteisöille on myönnetty täysi verovapaus kiinteistöverosta.

Jämsän kaupungin veroprosentit 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tulovero 19 19,5 21 21 21 21 21 21 21 Kiinteistövero yleinen 0,8 1 1 1 1 1 1 1 1 Yleishyödylliset yhteisöt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 vakituiset asuinrakennukset 0,3 0,4 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 muut asuinrakennukset 0,82 1 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Kiinteistövero, voimalaitokset 1, 1 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Rakentamattomat tontit 3 3 3 3 3 3 3 3 3

25

Valtionosuudet

Vaftlonosuuden laskuperuste 2011 2012 2013 2014 2015 2oie

Peruspahrelujen valtionosuus 42538831 46454663 49441113 48590580Verotulotasaus -355392 867842 2533768 2222373Järjestelmämuutostasaus -265 583 -265 583 -265 583 -265 583PPO vo. filman tasauksia) 43 097 986 45 852 404 51 709 296 46 102 624Elatustuen takaisinperinta 61820 71 239 29 034 19 001MyynUtulot/kotikuntakorvaustulot 171322 222797 199926 135980As.palv. osto koäkuntakorvausmenot -320 047 -31 1336 -304 076 -283 782Muut opetus-ja kulttuuritoimen v-osuudet -3902441 -4010451 -4028046 -3872744

42303774 439570945264330 4080475

47568104 48046569

234478-380482

-2949084

237231-499873

-2469834Maksetaan kunnalle yhteensä 38487664 42397878 45308917 44570035 44473036 45314093Keskimäärin/kk 3207305 3533156 3775743 3714170 3706086 3776174Nousu edelliseen vuoteen euroa 732200 3910214 2911039 -738 M2 -96999 M1 057Nousu prosenttia 1,90% 10,20 % 6,90% -1, 60% -0,22% 1, 89%

Valtionosuusjärjestelmään on oleellisia muutoksia tehty lähes vuosittain. Valtionosuusjärjestelmä uusiutui vuo-delle 2015. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Uu-distuksen tavoite on ollut yksinkertaistaa järjestelmää, mikä ei ole onnistunut. Varsinkin käyttötalouteen kirjat-tavat valtionosuudet ovat vaikeita laskea ennakolta Ja kunnat ovat täysin valtionvarainministeriön laskennanvarassa. Valtionosuusennakot laskettiin lopullisesti vuodelle 2016 vuoden 2015 joulukuussa. Valtionosuudennousu 2010-luvulla johtuu nimenomaan verotulotasauksen noususta. Tämä taas aiheutuu verotulojen suhteel-lisen osuuden vähenemisestä ja siten kaupungin muuttuessa tasauksen maksajasta saajaksi.

Vuosi Asukas-luku

31. 12.

Laskennallinenkunnallisvero

euroa

IfliteisöveroKl.vero2010asti

euroa

Laskennatllsst verotulotyhteensä

euroa euroa/as.

Tasaus- Tasausr^a-

laskenn. euroa/as. euroa20092010201120122013201420152018

2361223398231672294922155218242153822138

5924868761 709 1266088099361 18806162 262 016646057086672852468364139

10 478 0658669400988942165671293 507 8973 470 9795 285 4927433758

69 728 65270 378 52770 760 414667451906813391368 076 8877201401675797897

29533008305429083027302532223424

-54-16-41389798

294231

-20-e

-1538

-474630-141 602-365 393887842

97 253376698 2216050

235 5264330185 4089475

Rahoitusosan toteutuminen

Rahoitustuotot ja kulut

Rahoitustuotot rahastosijoituksista ja pidempiaikaisista arvopapereista kirjataan osittain vain sijoitusmuotoamuutettaessa tai tilinpäätöksen yhteydessä. Anto- ja ottolainojen korot kinautuvat lainojen korkojen eräpäivienmukaan, tilinpäätöksessä tehdään myös jaksotukset. Korkotuotot olivat 60.000 euroa ennustettua pienemmät,johtuen osinkotuottojen vähenemisestä. Rahoitustuotot ylittyivät, ne olivat noin 350.000 johtuen osingoista.Korkokulut olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Ratkaiseva tekijä on ollut korkokannan pysyminen his-toriallisen alhaisena.

Vuosikate

Vuosikate on tärkein kuntatalouden mittari, sen suuruudella arvioidaan kunnan tulosta. Vuosikate ilmoittaatulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Mikäli vuosikate onsiitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on niukimmillaan riittävä. Jämsän kaupungintavoitteeksi oli suunnitelmakaudelle 2015 - 2017 asetettu tasapainon alarajalla oleva talous eli vuosikatteenolisi riitettävä vuosipoistoihin ilman satunnaisia eriä. Vuosikate oli menossa vuonna 2012 kohti kriisikuntaa jase oli vain 84 euroa/asukas, kun tilikaudella 2013 vuosikate/asukas oli 456 euroa/asukas, vuonna 2014 vuo-sikate/asukas oli 525 ja 2015 460 euroa/asukas, tilinpäätöksessä vuoslkate/asukas on 334 euroa, joka on 84euroa lisätalousarviota enemmän. Vuosikate oli edellistä vuotta heikompi ja laskusuunnassa. Vuosikatteensuunta olisi saatava uudestaan nousuun.

26

>/l, l°.slkatteen-f"demmä. " aian tavoitetesoksi on_asetettu 15 milj.C, vuonna 2016 tavoitteesta ei pidetty suunnit-teluvaiheessa kiinni ja tavoitteeksi asetettiin 6, 7 milj.C, jota vielä alennettiin reilulla miljoonalla vuoden'aii

nanhoitokate oli 1,65_ Rahoitusaseman nostamiseen riittävän hyvälle tasolle tarvitaan pitkäjänteistä, suunni-telmallista toimintaa. Rahavarallisuus on pienentynyt lainojen takaisinmaksun ja sijoitusten purkamisen vuoksi,mutta jatkossa tämä vahvistaa Jämsän kaupungin rahoitusasemaa.

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT2016

1 000 2015

1 000 TOIMINNAN RAHAVIRTA

Vuosikate

Satunnaiset erät, netto

Tulorahoituksen korjauserätINVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investointimenot

Rahoitusosuudet investointeihinPysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

RAHOITUKSEN RAHAVIRTAAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäyksetAntolainasaamisten vähennykset

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäysPitkäaikaisten lainojen vähennysLyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutoksetMuut maksuvalmiuden muutoksetRahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31. 12.

Rahavarat 1.1.

7136

-192

-9107o

388

9915

-559

-8875208

1078-1797

-112605

11000-4110-4000

-1693

1767

-60436

4000-44844000

-36241 690

-107

63896496

268

2035

64964461

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUTToiminnan ja investointien rahavirran kertymä5 vuodelta,

Investointien tulorahoitus, %Lainanhoitokate

Kassa riittävyys, pvAsukasmäärä

2016

214688,31, 66

1321348

2015

-9417114.42, 07

1321538

2014

-6037113,2

1. 1012

21824

2013

-7407140,8

0,8525

22155

2012

-22 79118,50,36

1222372

2011

18,70,47

1722617

Investointien tutorahf^tus, %a 100 * Vuoslkat» / lnwst(^nt!en wnahankintamenoLamanhoAofcate

= (Vuosikate + Korttokulut) l (Koriiokulut + Lalnanlyhsnnyksel)Kassan riftSvyys (pv)= 365 pv x Rahavarat 31. 12. /Kassasta maksut tilikaudellaKassasta maksut -179 855 938 -f 77 761 616

Vuoden aikana jouduttiin käyttämään kassalainoja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lainanottotarvetta lisäsikaupungin konsemiyhtiöillä olleet rahoitusvaikeudet. Maksuvalmius oli koetuksella koko vuoden, talousarvio-lainoja jouduttiin nostamaan 11 milj. . Toiminnan rahoitukseen ei aina enää riittänyt konsernitili, vaan kas-salainoja jouduttiin nostamaan pitkin vuotta. Kaupungin kassan riittävyys oli 31. 12 kuitenkin edelleen 13 päi-vää, tunnusluvun noustessa kassalainan tarve vähenee.

Rahoitusasema ja sen muutokset

Kaupungin rahoitusasema heikkeni 2010-luvun alkuvuosina, jolloin lainamäärä oli enimmillään lähes 45 milj.

vuona 2012, vaikka suuria investointeja ei ollut tuolloin tekeillä. Rahoitusaseman heikkenemiseen olivat

t"°ll° " syynä konsernin rahoitustarpeet; varsinkin Kiinteistö Oy Koskisopin ja Jämsänkosken Kiinteistö Oy:npelastusoperaatiot. Kaikki tunnusluvut heikkenivät sellaiselle tasolle, että nouseminen vakavaraiseksikaupungiksi vaatii suuria ponnisteluja. Vuosian 2013 ja 2014 tehdyt leikkaukset auttohat ja kaupunginmaksuvalmius parani, myös sijoitusomaisuuden myynti paransi rahoitusasemaa. Rahavarojen muutos oli

28

0, 1 milj. negatiivinen, kun otetaan huomioon lainakannan muutos, kaupungin rahoitusasema heikkeni läheslainanoton verran. Kaupungilla oli pitkäaikaisia lainoja vuoden lopussa 37, 5 milj. C.

Antolainasaamiset vähenivät vuoden aikana 0,5 rnilj.C. Kaupungin omistamat yhtiöt vähensivät antolainojaanmaksusuunnitelmien mukaisesti. Uusia pitkäaikaisia antolainoja ei myönnetty.

PITKÄAIKAISET OTTOUUNAT JA LYHENNYKSET

pääoma 1.1. nosto lyhennys 31. 12. lis/väh korot lainaaflas

korot

/as

2009201020112012201320142015

371119043963938039243414421405274491404841 995 64331306794

100000006 705 248

10 000 00010 000 0004 000 000

4000000

74857977 101 214710288772264796918405

106888494484136

3963938039243414421405274401404841 995 6433130679430822858

2514203-395 966

2 897 1132 773 521

-2918405-10688849

-484136

1 176625882523992 251

1 081 504842572763 220506575

1726172918712008189614361431

5139444S383424

201 e 30822658 11^00 000 4312475 37 510 183 6687525 556438 1757 26KAUPUNGIN ANTOLAINAT

pääoma 1.1. uudet lyhennys 31 .joulu +f- korot lainaaWaskorot«as

201020112012201320142015

6 374 0487424723650990559009556783407

1 970 000

2460001 378 000

70000

919 325831782854 050495548435854

6 374 0487 424 7236 509 90559009558 783 4076417553

1050675-831782-608 950882452

-365854

154 778172891146 01810550611960084332

281330291266311298

2018 6417553 138 600 641610 5914543 -503010 5230 277

Tase ja sen tunnusluvut

Taseen omavaraisuus, joka mittaa kunnan kykyä selviytyä pitkällä tähtäyksellä sitoumuksistaan, paranihieman vuoden aikana. Omavaraisuus on yli kuntasektorin keskimäärin omavaraisuusasteen, joka onkuntasektorilla alle 60 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiinkunnan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellista velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku on sekinparantunut. Taseessa ollut kumulatiivinen alijäämä muuttui 2013 tilinpäätöksessä kumulatiiviseksi ylijäämäksi.Vuoden 2014 tilinpäätöksessä se nousi lähes 3,0 milj. euroon, 2015 lähes 5 milj. euroon ja nyt valmistuneentilinpäätöksen alijäämän myötä laski 3,5 milj.C. Kumulatiivinen ylijäämä ei ole riittävällä tasolla, kunhuomioidaan tulevaisuuden haasteet kuntataloudessa.

Pitkäaikaisia lainoja maksettiin kaupungin strategian mukaisesti pois maksusuunnitelman mukaan. Lainakantanousi vuoden aikana lähes 6,8 milj.Cja ottolainoja oli vuoden lopussa yhteensä 37, 5 milj. C, joka on asukastakohden 1.757 euroa. Lainamäärä asukasta kohden on samankokoisten kuntien ja kuntakentänkin keskiarvoaalempi. Konsernirahaston pääoma on tilinpäätöksessä 8,8 milj. , muita rahastoja kaupungin taseessa ei ole.

TASEEN TUNNUSLUVUT 2016 2015 2014 2013 2012 2011Omavaralsuusaste, % 83,93 63, 53 63, 22 58,56 57. 66 69. 46Suhtedlinen velkaantundsuus, % 30,66 31 ,8 32, 33 39, 08 41, 75 42. 81Kertynyt yli-/alijäämä (1000 ) 3532 4944 2979 881 -696 4964Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 165 230 136 39 -31 220Lalnakanta31. 12. (1000 ) 37713 34823 31307 43418 45944 43377Lalnakanta 31. 12., /asukas 1767 1617 1435 1960 2054 1926Lainasaamiset (1.000 ) 5915 6408 6783 5846 6288 7307Asukasmäärä 21348 21538 21824 22165 22372 22517Omavaralsuusaste, %

= 100 * (Oma pääoma-i-Pi^stoeroja vqoaae/itoferivarauAssy/fiKotopäflomaSaedtrf ennakot)

Suhteellinen velkaantunelsuus. %

=100* (Vieras pääoma-Saadut mnakoQ/lQytSXulotKutynytyfjfäämä (anjatmSI= Effeffeten tSilfausien y/jfäämä (ahfäämä) + TSScauden ylyäämä (alSäämä)La/nakanto 31. 12.

= Vtefas pSäoma - {Saadut annahot + Ostovelat + SjiMove/sf + Muut v^at)l Lalnasaamlset

= SSt^tuksiin mertc^tjvl(^ainasaamiset]a Muut lahiasaamiset

29

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

TietokoneohjdmfstotMuut pitkävaikutterset menot

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueetRakennukset

Kiinteät rakenteetta fartteetKoneet ja kalustoMuut aineelliset hyödykkeetEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat

SijoituksetOsakkeet ja osuudetMuut lainasaamiset

Muut saamiset

TOIMEKSIANTOJEN VARATValtion toimeksiannot

Muut toimeksiantojen varatVAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Valmiit tuotteet ja tavaratSaamiset

Pitkäaikaiset saamiset

MyyntisaamlsetLyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiisetLainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

RahoitusomaisuusarvopaperitOsakkeet ja osuudetMuut arvopaperit

Rahat ja pankkisaamisetVASTAAVAA

VASTATTAVAAOMA PÄÄOMAPeruspääomaMuut omat rahastot

Edellisten tilikausien yli/alijäämäTilikauden yli-/alijäämäPOISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSETPolstoero

Pakollinen varausTOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimekaannot

Muut toimeksiantojen pääomatVIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen

Lainat rahoitus- Ja vakuutuslaitoksiltaLainat julkisyhteisöinLiittymismaksut ja muut velatLyhytaikainenLainat rahoitus- ja vakuutuslaifcAsilteLainat julkisyhtrisöiltäSaadut ennakot

Ostovelat

Liittymismaksut ja muut velatSiirtovelat

VASTATTAVAA

20181 000 133443

1064123931

1097631720758209324041064

72807

22626157155914

997o

15062284284

8389160160

82294010

o

29511288

6161

o

6328148505

2016900047766088124944

-141246814371

310657

4

653531633488933368

831438

182744245

17404

7018018

5672

201!1000.

13381156216E397

110057169325954431689

109472

74623108158056408

17878267287

11 1152502250286134363

103370

8701376175

6359151695

2015914467766088422979196549284618

310575

575547462813726883

1011373

266098042

172

8748885

8915148505 151695

30

Kokonaistulot ja -menot

Kokonaistulot ja- menotkaupunki ja liikelaitoksetTULOTVarsinainen toiminta

tofmintatuotot (ulkoiset)verotulot

valtionosuudet

korkotuotot

muut rahoitustuotot

satunnaiset tuotot

Tulorahoituksen korjauserätpysyvien vastaavien myyntivoitot

Investoinnit

rahoitusosuudet investointimenoihinpysyvien vastaavien myyntitulot

Rahoitustoiminta

antolainasaamisten vähennyksetpitkäaikaisten lainojen lisäyslyhytaikaisten lainojen lisäysoman pääoman lisäykset

Kokonaistulot yhteensä

foooe395658894145577

60613

366

60511 000

%

21,44%47, 11 %24,70 %

0,03 %0, 33%

MENOTVarsinainen toiminta

toimintakujut (ulkoiset)-valmistus omaan käyttöön

korkokulut

muut rahoituskulut

satunnaiset kulut

Tulofah(»'tuks9n koi]auwrät-192 -0,10 % +/- pakollisten varausten muutos

pysyvien vastaavien myyntitappiot/nvesto/nnff

0,20 % investoinnitRahoitustoiminta

0, 33 % Antolainasaamisten lisäykset5,96 % pitkäaikaisten lainojen vähennys

lyhytaikaisten lainojen vähennysoman pääoman vähennykset

184535 100, 00% Kokonaismenot yhteensä

1000 165512

-453

5565

9107

%

90, 47 %-0,25 %0, 00 %0,30 %0,00 %

4,98%

112 0, 06%4110 2,26%4000 2, 19%

182 949 100,00 %

Taulukon täsmäyt^muut maksuvalmiuden muutokset

kassavarojen muutoserotus, Jos samanmerkkiset

-1 693-107

Kokonaistulot

kokonaismenot184535182949

-1586summa. Jos erimerkklset

erotus -1586

Konsernin toiminta Ja talous

Konsemlyhtiotja kuntayhtymät Kotipaikka OmistusTytäryhteisötKiinteistö Oy Jämsänmäki jamsäKiinteistö Oy Jämsän Hekohalli JämsäKiinteistö Oy Jämsän KomposiiUihalli JämsäJämsän Yritysklinteistot Oy' JämsäJämsän Aluelämpö Oy JämsäHimos Infra Oy jämsäJämsekOy jämsäKiinteistö Oy Koskisoppi (toiminta loppunut 2012) JämsäKiinteistö Oy Koskenpään Terveystalo Oy JämsäKiinteistö Oy Jämsänkosken Koivutie 4 JämsäLängelmäki Halli Oy Qäähalli) Jämsä

100, 00 %100,00 %100,00%100,00 %100, 00 %100,00%100, 00 %100,00%79, 60 %59, 74%57, 18 %

KuntayhtymätKeski-Suomen Liitto

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäJyväskylän koulutuskuntayhtymä

JyväskyläTampereJyväskylä

9, 50 %1,31 %

17,88%nitels. ja omlstusyhteysyhteisöt 20 - 50% Ei eliminoida saatavia, velkoia^ostoja, myyntejäJämsän Terveys OyJokilaakson Terveys OyHimos Matkailu OyJämsänjokilaakson Jäähalli Oy

JämsäJämsäJämsäJämsä

49, 00 %39, 00 %25, 00 %26,64 %

Muut yhteisöt Ei eliminoida saatavia, velkoja, ostoja, myyntejäJämsänkosken Tekojäärata OyKoskenpään Kehittämisvhtiö Oy

JämsäJämsä

19,20%7,50 %

31

Konsernin toiminnan ohjaus

Vuoden 2016 talousarviossa on määritelty konserniyhteisöille joiltakin osin toiminnan tavoitteet ja tavoitetasot,jotka perustuvat pääosin yhtiöiden omien toimielimien ja konsemikeskustelujen linjauksiin. Valtuustokaudenomistajapolitiikan päälinjana on ollut, että konsernirakennetta selkiytetään myymällä ja purkamalla pieniä jakaupungin toimintaan kuulumattomia yhtiöitä. Toiminnan selkiyttämiseksi on tehty myös fuusioita. Toiminnanka".nattavu"s..°.n k"teerinä eräille yhtiöille meri

rataloja (vuokranmääritysyksiköitä) 37 kpl. Lisäksi yhtiöllä on omistuksessa 5 asunto-osaketta Länkipoh-jassa. Vuokrattavia asuntoja yhtiöllä on yhteensä 722 kpl. Asuntojen huoneistoala on 39.011 m2 ia toimiti-lojen1. 202m2.

Yhtiön asuntojen vähentäminen ei olisi ollut mahdollista ilman konsernin emon eli kaupungin tukea. Yhtiönrahoitusasema heikkeni edellisenä ja toimintavuonna, jonka kaupunki on joutunut yhtiöön satsaamaan li-sääntyneiden takauksien muodossa. Yhtiö ei korottanut vuokria vuodelle 2016, mutta vuodelle 2017 vuok-ria korotetaan 10 cnt/m2 muissa paitsi sähkölämmitteisissä kohteissa.

Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016LiikevaihtoTilikauden tulosTaseen loppusummaYhtiön opo/PeruspoSVOP/+muut rahastotTUIkauslen vli-/alijäämät

2 796 68131442

11 131 563191 230520926773681

3 475 264232293

20 286 304191 230

1 774 889202496

4129580183 157

18616796191 230

1 843 7751 030 398

3959179

elinkustannusindeksillä yhtiöiden perustamispäivämäärästä lähtien. Toimintaperiaatteena yhtiöillä on omakus-tannusperiaate, jolloin vuokralainen maksaa kiinteistön käyttö-ja rahoituskulut vuosittain täysimaäräisena.'

Omistejapoliittisena tavoitteena on nopeuttaa yhtiöiden omistusjärjestelyjä Ja neuvotella tilanteesta, jossa yh-tiöiden omistus siirrettäisiin Patria Oy|:lle. Yhteistyökumppanille on tarjottu ko. yhtiöitä ostettavaksi ennenai-kaisesti puitesopimuksen ehdoin, mutta tästä ei Patria OM ole ollut kiinnostunut.'

Kiinteistö Oy Jämsän Hekohalli

YM'°,Srr"staaJa.l1a"'".n°' ,patria Aviation0y:" käytössä olevaa avioniikkatuotannon toimitilarakennusta (Passi)ja NH90-helikoptereiden kokoonpanohallia, joka on rakennettu HW -hallin (Hawk) yhteyteen. YhUon~h'aliitee^ma".. tlj°tanto~. iat°imistorakennuste" laajuus on 8.460 kem2ja 48. 184 ra-m3. Yhtiö rakennutti vuonna 2ÖTllisätiloja Avioniikkahalliin. Toimenpiteellä turvattiin Painan nykyisen lentokoneiden tekniikan-huoltotoiminnanjatkuminen ja tulevaisuuden kunnostustöiden sujuminen. Kaikkiaan laajennusosalla turvattiin noin 60 henkilöntyöpgikka.

Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016LiikevaihtoTilikauden tulos

Taseen loppusummaYhtiön opo/PeruspoSVOP/rahastot

Tilikausien vli-/alijäämätKaupungin Pääomasijoitus

56400093405

5575487981495

-7185051700 000

609 00024753

5 052 5191006247

-693 753l 700 000

5564523319

46425641009566

-6904341700000

54193523635

42517101033201

-666 7991700 000

54193544646

38831681077848

-622 1521700000

54193549293

3 538 748l U7 Ml

-572 8591700 000

Kiinteistö Oy Jämsän Komposiittihalli

--^°. 5-TL^a.Ja.l?,all?n. °.i komP°siittituotantolait°l

Vuokrattavia rakennuksia on 8 kpl. Tavoitteena on tilojen käyttöasteen pitäminen yli 95 %:ssa, perittävät vuok-rat pMetään markkjnahintaisina^ Käyttöaste tilikaudella 2016 oli 99 %, kuten vuonna 2015. Omistajapoliittisenatavoitteena on pitää käyttöaste korkeana vuokraustoiminnassa, ja myydä kiinteistöjä vuokralaisille tai Jämsänalueelle tuleville yrityksille siten, että mahdollistetaan toimitilojen rakentamista uusille yrityksille. Yrityksen toi-?-iti!

suuria vesihuollon investointeja selvitellään yhteistyössä Jämsän veden ja kaupungin kanssa tarkoituksenasaada edullisin lopputulos kokonaisuuden kannalta.

Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016Liikevaihto

Tilikauden tulos

Taseen loppusummaPysyvät vastaavat 31.12.Yhtiön opo/PeruspoSVOP/+muut rahastotTilikausien vll-/alijäamät

229 256-27073

22754351207917

5114

-67813

264 236-23127

21340341318053

7198790000

-94886

35119018252

2 302 3961238011

9024090000

-118013

35741819022

1159 217109 26190000

-99 761

400 74248915

2 367 0711245 9182 156 196

900001917281

39844728560

23668791249 9912094756

o

1966 196Kauouniiln Pääomasijoitus 100000 190000 190000 190000 190000 100000

Vuoden 2013 aikana yhtiö muutti liittymismaksun pelkästään siirtokelpoiseksi, jolloin liittymismaksu on arvon-lisäverollinen ja saadut maksut kirjataan tuloksi tuloslaskelmaan. Yhtiön ja Jamsän Vesi'liikelaitoksen välisensopimuksen mukaisesti yhtiö maksaa liikelaitokselle kulloinkin voimassa olevan vesihuoltotaksan mukaistakäyttömaksua. Vuoden 2016 aikana yhtiö palautti kaupungille 90.000 SVOP-sijoituksen. Yhtiö rakennutti^v.2016 aikana runkoyesihuoltolinjoja Sammallahdentien siirron ja Ravinkankaantien rakentamisen yhteydessäMaankäyttösopimuksiin perustuvia investointeja ei yhtiöllä v. 2016 ollut.

SELITE 2011 2012 2013 2014 2015 2016Liittymäasiakkaat 401 412Vesilaskuhjs m2 45 231 48 193Putkistot km 30 30

l Paineenkorotuspumppaamot 2 2Jätevedenpumppaamot 5 5Pysyvien vastaavien anro TP:ssä 1207917 1318053

43755640

322

5

1238011

45153987

322

5

1 159217

46549358

322

6

1 245 918

47759809

342

6

1 249 991

Jämsek Ov

Jämsek Oy.n perustehtävä pn toimia asiantuntijaorganisaationa yritysten neuvonta-, kasvu-ja kehittämispal-ye uissa sekä toimia aluekehiUäjänä Jämsän elinvoimaa tukevassa edunvalvonta- ja verkostotyössä. Pitkäänjatkunut talouden heikko tilanne jatkui edellisvuoden kaltaisena. Yritysten perustanta, investoinnit ja kehittä-misaktiivisuus noudattelivat pääsääntöisesti edellisen vuoden trendiä. Varovaisuus investoinneissa näkyi in-vestointitukihakemusten määrässä ja hankkeiden kokoluokassa. Jämsekin kautta haetut investoinnit ovatolleet pääsääntöisesti pieniä, alle 20.000 euron investointeja. Poikkeuksena oli yksittäinen suurempi metalli-teollisuuden investointi, jolle haettiin 20 °A:n investointituki. Jämsekin neuvonnan kautta haettiin Vesuri-Ryhmä ry:ltä sekä suoraan ELY:n maaseuturahoituksen investointitukia 9 hankkeeseen, haettu tukimäärä oli145.860 euroa, investointihankkeiden kokonaissumma oli 729. 300 euroa.

llmo2-hanke on ollut yhtiölle merkittävä taloudellinen lisäresurssi ja sen toimenpiteitä on suunnattu yritystilai-suuksien ja tapahtumien järjestämiseen, elinkeinomarkkinointiin (mm. FinnMETKO-messujen osasto toteutet-tiin hankerahalla) sekä yritysten ja investoijien kontaktointiin erilaisissa tilaisuuksissa, llmo'2-hankkeella on to-teutettu useita yritysten ja yritysympäristön kehittämiseen liittyviä ideoita, joita yritykset ja julkinen sektori onnostanut esille. Hallin alueen toiminnallinen Master Pian tuotettiin hankkeessa, samoin aloitettiin Invest inJämsä -sivujen rakentaminen (digitaalisen markkinointikonseptin tuottaminen). Muita llmo2-hankkeen toimen-plteitä ovat olleet, mm. Bioalan yritysten tilaisuus, Rekry-messut, datakeskusvierailu, Alihankinta 2016-messut.Hanketta on toteutettuperustyön ohessa. llmo2-hankkeelle haettiin jatkorahoitus vuoden 2017 loppuun.

Yritysten perustamisneuvontaa seka kasvu- ja kehittämispalveluja tuotettiin jämsäläisille ja Jämsään sijoittu-ville yrityksille. Yrityksiä perustettiin Jämsään 77 kpl (79 kpl vuonna 2015), joista Jämsekin kautta perustettiin31 kpl. Yritysten nettolisäys oli 24 yritystä, mikä oli sama määrä kuin edellisvuonna. Starttirahahakem uksiavalmisteltiin Jämsekin kautta 24 kpl (21 kpl v. 2015). Starttirahaa arvioidaan myönnetyn Jämsekin neuvonnanasjakkaille yhteensä 120. 000 euroa. Rahoitushakemuksia ELY-keskukselle ja Finnveralle valmisteltiin 19 kpl(12 kpl v. 2015), näistä Vesuri ry /ELY maaseuturahoitus 9 kpl ja Finnvera 10 kpl. Asiakaskontaktien määräoli 232 kpl (edellisvuosi 240 kpl).

Aluekehittämisessä vuoden 2016 toimintaa leimasi maan hallituksen vaihtuminen, minkä seurauksena INKA(innovatiiviset kaupunkiseudut) -ohjelma ajettiin alas ja AIKO (alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -aluekehittä-mistoimet käynnistettiin. AIKO:n käynnistämiseen liittyen Jämsek osallistui Keski-Suomen ennakoidun raken-

36

nemuutoksen (ERM) suunnitelman laatimiseen sekä kasvusopimusvatmisteluun yhdessä Jyväskylän kau-punkiseudun kanssa. Maan hallituksen käynnistämä sote- Ja maakuntahallinnon uudistuksen valmistelukäynnistyi Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla syyskuussa. Uudistus muuttaa merkittävästi kuntien tehtäviä jaedellyttää vahvaa edunvalvontaa. Jämsek on osallistunut molempien maakuntien valmistelutyöhön kasvupal-velujen sekä aluekehittämisen ja strategisen suunnittelun näkökulmista. Keski-Suomessa kehittämis-ja in-vestointirahoituksen painopisteinä ovat edelleen Keski-Suomen strategian vahvuudet: bio-, digi-ja osaamis-talous. Jämsek on järjestänyt näihin liittyviä yritystilaisuuksia, sekä koordinoinut vuosittain järjestetyn Keski-Suomen liiton seutukierroksen.

Jämsek on rahoittanut hankemäärärahoistaan 27. 100 eurolla, sekä osallistunut ohjausryhmätyöskentelyynseuraaviin yritystoiminnan kehittämishankkeisiin: Stopo r/

Längelmäki Halli Ov

LangelmakLH£l, "i oy:"l

Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

K°"semivalvo""a" tarkoit"ksena on yarmistaa, että kuntakonsemin toiminta on taloudellista ja tuloksellista,paatosten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimialinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan.

Jamsä", l

Tytaryhtateäjen vakinainen henkilö-määrä 31. 12. 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Jamit Tieto OyJämsek OyJämsän Aluelämpö OyJämsän Seudun Jätehuolto OyKiinteistö Oy Jämsänmäki*Jämsän Yrityskiinteistöt OyYhteensä

327

e

2

0.5

7

e

3

0.5

7

6

3

0.5

6

7

3

0.354 22 16 15,5 16.5 16.5 16,3

* + 1 asuntoneuvoja Työvalmennussäätiö Avituksella

J°ki.laaks°" Terveys °y:n henkilöstömäärä vuoden 2016 lopussa 227 henkilöä ja Jämsän Terveys Ov:n 612henkilöä.

Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

KONSERNITULOSLASKELMA

Toimintatuotot

Valmistus omaan käyttöönTolmintakulut

Osuus osakkuusyhtefsön voitosta(tapplosta)Toiminta kate

Verotulot

Valtionosuudet

Rahoitustuototja -kulutKorkotuotot

Muut raholtustuotot

Korkokulut

Muut r