tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (tvt ... · tvt-strategia on vaasan kaupungin...
TRANSCRIPT
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT)
strategia ja toimintasuunnitelma
Vaasan kaupungin sivistystoimi
Suunnitelman laadinta
Rakenteen tarkistus
Muodollinen tarkistus
Strategia hyväksytty
30.5.2013 Vaasan kaupungin sivistystoimen TVT-ryhmän kokous 10.6.2013
Vaasan kaupungin sivistystoimen TVT-ryhmän kokous 24.9.2013
30.1.2014 Christina Knookala
Sisällysluettelo
1 STRATEGIAPROSESSI 3
2 VISIO 2014-2020: TÄMÄN PÄIVÄN OPPIJASTA TULEVAISUUDEN OSAAJAKSI 4
3 TAVOITTEET 5
4 TOIMINTASUUNNITELMA 5
4.1 Pysyvät TVT-rakenteet 5
4.1.1 Suunnittelu ja kehittäminen 5
4.1.2 TVT-tekninen tuki ja palvelut 6
4.1.3 TVT-pedagoginen tuki 6
4.1.4 TVT-täydennyskoulutus 8
4.2 TVT opetuksessa 8
4.3 Tehokasta tiedonkulkua 10
5 SEURANTA JA ARVIOINTI 11
5.1 TVT-strategiat 11
5.2 Tieto- ja viestintätekniikan jalkautuminen 11
6 LÄHTÖTILANNE VUONNA 2013 12
6.1 Yhteenveto nykytila-analyysistä 12
6.2 Nykytila-analyysi / Pedagogiikka 14
6.3 Nykytila-analyysi / Tukipalvelut 15
6.4 Nykytila-analyysi / Täydennyskoulutus 16
7 LIITTEET 18
7.1 TVT-keskus 18
7.2 TVT-rakenne 18
7.3 TVT opetuksessa 18
7.4 Taitotasot 19
1 Strategiaprosessi
Vaasan kaupungin sivistystoimen johtaja Christina Knookala on 11.10.2012 asettanut
Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön (TVT) kuntatason ryhmän/työryhmän
ajalle 1.11.2012-31.10.2015. TVT-ryhmän tehtävänä on kehittää tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja
opiskelukäyttöä Vaasan kaupungin oppilaitoksissa koko sivistystoimen yhteisenä asiana yli kieli- ja
koulurajojen. Huomioitavia asioita ovat ainakin verkko-opetuksen ja monimuoto-opetuksen pedagogiset ja
tekniset kysymykset, tukipalvelut, sosiaalinen media, informaatiolukutaito, medialukutaito,
tekijänoikeuskysymykset, tietoaineistot, oppilashallinto, opettajien täydennyskoulutus, yhteisöllinen
työskentely yli toimialojen sekä
hyvien käytänteiden levittäminen ja jakaminen.
TVT-ryhmään on nimetty seuraavat henkilöt:
Knookala, Christina sivistystoimen johtaja, puheenjohtaja
Björkell-Holm, Ann-Maj rektor, Arbis
Brännkärr, Tomas biträdande rektor, VG/VSA
Gammerlgård, Lillemor varhaiskasvatusjohtaja
Höglund, Birgitta skoldirektör, svenskspråkig grundläggande utbildning
Kauhanen, Pirjo Toisen asteen johtava rehtori
Lehtonen, Teemu lehtori, Kasvatus- ja opetusviraston TVT-vastaava
Levander, Christer tietotekniikkajohtaja, hallintopalvelut
Lehmus, Juha-Pekka koulutoimenjohtaja, perusopetus
Mikola, Marja kirjastotoimen apulaisjohtaja
Mäkinen, Berit talouspäällikkö
Neste, Vesa apulaisrehtori, Vaasan lyseon lukio
Tarvonen, Sari sivistystoimen erityisasiantuntija, keskushallinto
Ullakko, Ritva hallintojohtaja, toinen aste
Äkkinen, Miia rehtori, Vaasan kesäyliopisto, sihteeri
Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön kehittämiseksi TVT-ryhmä on kartoittanut tieto- ja
viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön nykytilannetta neljän teeman ja näitä varten perustettujen
alaryhmien kautta: pedagogiikka, täydennyskoulutus, tukipalvelut sekä tekniikka ja media. Pedagogiikka
muodostaa kivajalan muille teemoille. TVT-ryhmä on 27.6.2013 perustanut TVT-keskuksen johtoryhmän,
jossa on mukana henkilöitä kaikilta sektoreilta (perusopetus, toinen aste, kirjasto ja atk) ja jonka
ensimmäisenä tehtävänä on tuottaa Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteinen TVT-strategia
TVT-keskuksen johtoryhmän jäsenet:
o Tomas Brännkärr, pedagogiikka toinen aste
o Stig-Ove Enlund, Vaasan kaupungin atk-osasto
o Teemu Lehtonen, pedagogiikka perusopetus
o Christer Levander, Vaasan kaupungin atk-osasto
o Marja Mikola, kirjasto
o Heikki Saarinen, IT toinen aste
o Miia Äkkinen, kokonaisuus
TVT-strategia on Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteinen ja se velvoittaa kaikki oppiasteet ja niiden
alaiset oppilaitokset luomaan oman TVT-strategiansa. Kaikilla TVT-strategioilla on seuranta- ja
päivitysvaatimukset.
TVT-strategian lähtökohtina ovat TVT-keskuksen johtoryhmän muodostamat nykytila-analyysiin perustuvat
tulevaisuuden TVT-tavoitteet, kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma sekä uudet
valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet.
2 Visio 2014-2020: Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi
Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi
Moniammatillisen ja kouluasteiden välisen yhteistyön ja resurssien yhdistämisen kautta taataan oppijoiden
monilukutaito ja muut tieto- ja viestintätekniset taidot, joita aktiiviselta kansalaiselta tietoyhteiskunnassa
vaaditaan. Opinpolkua tarkastellaan koko elämän jatkuvana prosessina, jota tieto- ja viestintätekniikka
tukee sen jokaisessa vaiheessa.
Yhteiskunnan kiihtyvä sähköistyminen ja työelämän tietoteknisten taitojen vaatimustason kasvu asettavat
paineita kouluille ja oppilaitoksille järjestää oppilailleen ja opiskelijoilleen sellaista opetusta, jonka kautta
nämä taidot voidaan oppia. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) on oltava luontainen osa oppimista, ohjausta
ja opettamista ja sen tulee toimia näitä tukevana elementtinä, ei niinkään opetuksen kohteena.
Jotta opetustilanteessa ja opetuksen sisällössä voitaisiin saavuttaa nykyisten vaatimusten asettama taso, on
koulujen ja oppilaitosten tarjottava siihen tarvittavat työkalut ja tuki niiden käyttämiseen sekä
opettajille/kouluttajille että oppilaille/opiskelijoille. Parhaiten tässä onnistutaan, jos tieto- ja
viestintätekniikka sisällytetään olemassa oleviin opetussuunnitelmiin tai tutkintovaatimuksiin käytännön
toimenpiteiden kautta eikä niinkään erillisinä vaatimuksina tai tavoitteina.
Koko oppimisprosessi tulee dokumentoida eri tapoja käyttäen. Oppimisen elinkaari esikoulusta työelämään
asti on dokumentoituna yhteen paikkaan, josta sitä voidaan tarkastella aina tarvittaessa. Oppimisen polku
ajatellaan prosessina, jossa oppijan tieto- ja taitotaso on kumuloituva. TVT on luonteva osa vuorovaikutusta
ja viestintää eri sidosryhmien kanssa kuten kodin, kirjaston, työharjoittelupaikan, työpaikan jne.
Muuttuvassa tietoyhteiskunnassa kehitys on nopeaa. Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa
suunnittelua ja kehitystä. Tieto- ja viestintätekniikan tuominen opetukseen on harkittua ja hallittua. On
tärkeää, että tieto- ja viestintäteknisen edistyksen rinnalla kuljetetaan opetuksessa monilukutaitoisuutta;
perus luku- ja kirjoitustaitoa, kykyä lukea eri tavoin tuotettua aineistoa eri formaateissa ja suhtautua
lukemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa kriittisesti ja lähteiden arvoa punniten. Pirstaloituvassa
tietoyhteiskunnassa kokonaisuuksien, esimerkiksi jonkin aihepiirin, hahmottamista voidaan tukea mm.
kirjastossa, missä on tarjolla kyseiseen aiheeseen liittyvää tekstiä, kuvaa, ääntä eri muodoissa.
TVT-strategiassa huomioidaan kaikki tämän hetken mahdollisuudet niin sosiaalisen median kuin
ohjelmistojen ja laitteiden osalta.
3 Tavoitteet
Vaasan kaupungin sivistystoimen tieto- ja viestintätekniset tavoitteet ovat:
Turvataan oppijan tieto- ja viestintätekniset sekä monilukutaidot taidot kehittyvässä
tietoyhteiskunnassa
Tieto- ja viestintätekniikalla tuetaan kaikkien osapuolten elinikäistä oppimista
Varmistetaan opettajien ja muun henkilökunnan taidot tukea oppijaa opinpolulla
TVT tukee ja edistää luontevaa ja aitoa kaksikielisyyttä
TVT:lla vastataan kestävän kehityksen vaatimuksiin, yhtenä tavoitteena esimerkiksi paperiton koulu
Alueellisiin haasteisiin saada osaavaa työvoimaa vastataan lisäämällä tarpeisiin vastaavia tieto- ja
viestintäteknisiä taitoja
4 Toimintasuunnitelma
Visio "Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi" saavutetaan
luomalla pysyvät rakenteet TVT-toimintojen organisointiin ja teknisiin ja pedagogisiin TVT-
tukipalveluihin
mahdollistamalla tiedostojen hallinta ja jakaminen ja valmiin opetusta tukevan sähköisen
oppimateriaalin helppo saatavuus kaikille avoimen pilvipalvelun avulla päätelaitteesta riippumatta
tarjoamalla opettajille riittävästi kannustusta, koulutusta ja tukea tieto- ja viestintätekniikan
opetuskäyttöön omalla äidinkielellä omassa työympäristössä
tarjoamalla luotettava vuorovaikutus- ja viestintäalusta oppilaiden/opiskelijoiden ja
opettajien/kouluttajien yhteydenpitoon viestintään sekä tiedon jakamiseen ja yhteisölliseen
oppimiseen koulujen, kirjastojen sekä kouluasteiden sisällä ja välillä kielirajoista riippumatta.
4.1 Pysyvät TVT-rakenteet
Tieto- ja viestintätekniikan käytön mahdollistavien rakenteiden luomisen lähtökohtina ovat olleet laitteiden
ja verkon toimivuus sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvän teknisen ja pedagogisen lähituen
helppo saatavuus omalla äidinkielellä. Rakenteen tulee myös tukea sisäistä kouluttamista, jolloin siitä tulee
luonteva osa oppilaitosten toimintaa. Rakenteen luomisessa korostuu virtuaalisuus; ainakaan toiminnan
alkuvuosina ei perusteta yhteisiä tiloja tai keskitetä ihmisiä samaan tilaan, vaan pikemminkin kytketään
TVT-toimintaan liittyvät ihmiset yhteen. Yhteinen TVT-keskus-sivusto Office365-ympäristössä kokoaa TVT-
tiedon samaan paikkaan.
4.1.1 Suunnittelu ja kehittäminen
Strategisesta TVT-suunnittelu- ja kehittämistyöstä vastaa TVT-keskuksen johtoryhmä, joka kokoontuu
viikoittain. Jokaisella tapaamisella on teema ja kokouksiin tarvittaessa kutsutaan mukaan kuhunkin
teemaan liittyviä henkilöitä. TVT-keskuksen johtoryhmä toimii solmukohtana, joka yhdistää eri yksiköt läpi
kieli- ja oppilaitosrajojen ja varmistaa toimivan tiedonkulun ja varmistaa kuntatason TVT-strategian
tavoitteiden saavuttamisen. Yhteiset kokoontumiset ovat tärkeitä, kun fyysistä TVT-keskusta ei ole vaan
toiminta on enemmän osaamisen ja resurssien kokoamista sivistystoimen eri yksiköiden sisällä.
TVT-keskuksen johtoryhmä on yhdistelmä pedagogista ja teknistä TVT-osaamista ja johtoryhmä toimii
"suodattimena", joka tekee valinnat minkälaisia laitteita, ohjelmistoja ja koulutusta Vaasan kaupungin
järjestämässä opetuksessa otetaan käyttöön (hankkimalla ulkopuolelta tai tuottamalla itse) varmistaen että
käyttöönotettavat asiat ovat TVT-strategian mukaisia. TVT-keskuksen johtoryhmä pitää TVT-strategian
ajanmukaisena pysymällä itse ajan hermolla, suunnittelee ja ennakoi tulevaa ja katsoo tarpeeksi kauas
tulevaisuuteen.
Nykyistä TVT-keskuksen johtoryhmää vahvistetaan resurssilla, jonka tehtävänä huolehtia TVT-työn
jatkuvuudesta hakemalla toiminnalle rahoitusta. Tulevaisuudessa TVT-keskusta johtaa päätoiminen henkilö.
4.1.2 TVT-tekninen tuki ja palvelut
Yhdistetään opetuspuolen IT-palvelut, jonka tehtävänä huolehtia siitä että puitteet tieto- ja
viestintätekniikan opetuskäytölle olemassa tarjoamalla opetuskäyttöön etukäteen teknisesti ja
pedagogisesti testatut laitteet ja ohjelmistot ja turvallisen verkkoyhteyden. Tekninen tukipalvelu
toteutetaan kampusaluemallin mukaisesti, jossa toisella asteella määriteltyihin kampusalueisiin liitetään
myös alueen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitokset.
Opetuspuolen yhteisen IT-palvelun tehtäviin kuuluu oppilaitosten yhteisen edu-verkon ylläpitäminen,
tunnusten, lisenssien ja ohjelmien hallinta, tekninen tuki ja laitehankinnat. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä
Vaasan kaupungin atk-osaston kanssa.
Edu-verkko on nopea, täysin irrallaan kaupungin hallintoverkosta ja se saatavilla myös kaikkiin
henkilökunnan ja oppilaiden/opiskelijoiden omiin laitteisiin mahdollistaen omien laitteiden käytön (BYOD,
"Bring Your Own Device") käyttäjän verkkoon tunnistautumisen jälkeen.
Opetuksen yhteinen IT-yksikkö ylläpitää pilvipalveluun perustuvaa työympäristöä (toistaiseksi Office365),
joka mahdollistaa opetukseen liittyvän sähköisen materiaalin helpon saatavuuden,
laiteriippumattomuuden, järjestelmässä mukana olevien henkilöiden saavutettavuuden ja mahdollisuuden
oppilaalle tallentaa omaan verkkokansioon opiskeluun liittyvät asiat esiopetuksesta aikuisopetukseen asti.
Office365 tehdään mahdolliseksi kaikille Vaasan kaupungin palveluksessa olevien oppilaitosten
henkilökunnalle ja esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille.
Kirjastojen henkilökunta opastaa asiakkaita ja oppijoita kirjaston tarjoaman e-aineiston käytössä (mm.
lukuohjelmien ja aineiston lataus tableteille tai aineiston käyttö kirjastotilassa).
4.1.3 TVT-pedagoginen tuki
Opettajille ja kouluttajille tarjotaan hallitusti ja johdetusti henkilökohtaista pedagogista tukea tieto- ja
viestintätekniikan opetuskäyttöön. TVT-pedagoginen tukirakenne ulottuu TVT-keskuksen johtoryhmästä
yksittäisiin oppilaitoksiin. Pedagoginen tuki halutaan lähelle opettajaa ja kouluttajaa, joten rakenteen
muodostamisessa on avainasemassa tuen saaminen omasta talosta tai omalta alueelta ja opettajan omalla
äidinkielellä. Opettaja saa omassa talossa pedagogista TVT-lähitukea oppilaitoksen/yksikön tai tietyn alueen
nimetyltä tukihenkilöltä.
1 Tukirakenne ks. liite 7.2
Avainasemassa tukirakenteen säilymiselle ja elinvoimaisena pysymiselle on sen hallittu koordinointi.
Perusopetuksessa ja toisella asteella on päätoimiset TVT-vastaavat/IT-pedagogit, jotka koordinoivat TVT-
pedagogista tukitoimintaa ja kokoavat toimijat säännöllisesti yhteen; kouluttavat kouluttajia.
Tulevaisuudessa TVT-keskuksessa toimii myös vähintään 1-2 IT-pedagogia kaikille oppiasteille yhteisenä
resurssina. Heidän päätehtävänä on tarjota ja ylläpitää ajanmukaista tietoa eri oppiasteiden ja heidän
tukihenkilöiden tarpeisiin.
Henkilökohtaista pedagogista TVT-tukea saadakseen opettaja lähestyy ensisijaisesti oman yksikön
vastuuhenkilöä (esim. perusopetuksessa "atk-vastaava", toisella asteella "eTutor"), joka tarvittaessa
kääntyy useammasta alueesta tai yksiköstä vastaavan vastuuhenkilön puoleen. TVT-asioihin nimetyt
vastuuhenkilöt tekevät yhteistyötä myös päätoimisten oppiastekohtaisten TVT-vastaavien/IT-pedagogien ja
kaikille oppiasteille yhteisten IT-pedagogien kanssa.
TVT-keskuksen verkkosivulle Office365-ympäristössä perustetaan tukifoorumi, jossa kuka tahansa
opettajista tai kouluttajista voi kysyä apua tai neuvoa tai tarjota vertaistukea muille. Office365-ympäristöön
laaditaan ja siellä ylläpidetään osaamiskarttaa, johon merkitään opettajat/kouluttajat ja erityiset TVT-
osaamisalueet.
Kirjaston pedagogisten informaatikkojen määrää lisätään yhdellä henkilöllä, jolloin yhteensä kolmen
pedagogisen informaatikon resursseilla voidaan tukea opettajia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä
ja monilukutaitoisuuden edistämisessä. Kirjaston pedagogisten informaatikkojen rooli laajenee oppilaiden
opastamisesta myös opettajien kouluttamiseen.
On tärkeää luoda jatkuvaa vuorovaikutusta sivistystoimen eri toimijoiden ja kielirajojen sisälle ja välille.
Pedagogiset TVT-käytännöt on saatava leviämään oppilaitosten sisällä ja niiden välillä. Eri koulujen ja
yksiköiden pedagogisille TVT-vastaaville luodaan säännölliset tapaamiset yhteisen työskentelyn ja
kokemusten jakamisen käynnistämiseksi.
4.1.4 TVT-täydennyskoulutus
Opettajalle tarjotaan säännönmukaista, TVT-strategian tavoitteiden mukaista TVT-täydennyskoulutusta.
TVT-keskuksen johtoryhmä määrittelee vuosittain TVT-täydennyskoulutuksen painopistealueet (kyselyjen
perusteella) sekä hankintatavat. Osa koulutuksista tullaan kehittämään itse sekä lähiopetukseen että
verkko-opetukseen soveltuvaksi, osa hankitaan ulkopuolelta ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan
olemassa olevaa verkko-opetustarjontaa.
Tavoitteena on, että jokainen opettaja / kouluttaja on vähintään taitotasolla 2 (ks. liite 7.4) vuoteen 2017
mennessä. Tämänhetkisen taitotason kartoittamiseksi luodaan aikaisempaa konkreettiset
osaamistasokyselyt. Taitotason 2 saavuttamiseksi järjestettävät täydennyskoulutukset järjestetään
ensisijaisesti sisäisenä koulutuksena omassa organisaatiossa. Perusopetuksessa esimerkiksi TVT-vastaava
kouluttaa aluevastaavat, jotka kouluttavat koulujen atk-vastaavat, jotka kouluttavat opettajat.
Kirjaston pedagogiset informaatikot osallistuvat opettajien TVT-kouluttamiseen moniluku- ja
tiedonhakutaitoihin liittyvissä asioissa. Kirjasto voi kokonaisuutena ottaa aktiivisemman roolin aineistojensa
opetuskäytön markkinoinnissa opetus- ja päiväkotihenkilöstölle. Selkeä ohjaus- ja vinkkaussuunnitelma
laaditaan eri toimijoiden kesken.
TVT-keskuksen johtoryhmä päättää mitä koulutuksia hankitaan ulkoa. Näissä koulutustilaisuuksissa on aina
mukana pedagogiseen tukirenkaaseen kuuluvia henkilöitä, jotta varmistutaan siitä että uusi asia siirtyy
organisaatiossa eteenpäin. Osaamista pyritään jakamaan entistä enemmän säännöllisissä tapaamisissa ja
verkossa. Jos esimerkiksi toisen asteen ruotsinkielinen kouluttaja käy perehtymässä uusiin TVT-asioihin,
perehdyttää tämä muut pedagogiset tukihenkilöt tämän asian osalta.
Vuonna 2014 painopisteenä täydennyskoulutuksessa on uusi oppimisympäristö Office365, minkä jälkeen
täydennyskoulutuksia järjestetään taitotasotaulukon eri osa-alueilta minimitason 2 saavuttamiseksi
opettajien TVT-osaamisessa.
TVT-keskuksen verkkosivulla tiedotetaan jatkuvasti toiminta-alueella järjestettävistä opettajille
suunnatuista TVT-koulutuksista (järjestäjinä Datero, Avi, Ely-keskus, kesäyliopistot, yksityiset
koulutuksenjärjestäjät yms.), joita järjestetään verkko- ja lähiopetuksena. TVT-keskuksen johtoryhmä
suunnittelee ja järjestää tarvittaessa myös sellaisia koulutuksia, joihin voi osallistua kuka tahansa Vaasan
kaupungin palveluksessa osallistuvat opettajat ja kouluttajat. Kouluttajina näissä täydennyskoulutuksissa
toimivat ensisijaisesti Vaasan kaupungin opettajat ja kouluttajat. Vaasan kesäyliopistoon ohjataan muun
TVT-koulutuksen järjestämiseen liittyvät tehtävät.
Ensi vaiheessa täydennyskoulutus tapahtuu lähiopetuksena. TVT-keskuksen johtoryhmä kehittää
täydennyskoulutukseen myös verkko-opetusta.
4.2 TVT opetuksessa
Viimeisten vuosien aikana opettajien ja kouluttajien työvälineet ovat muuttuneet osin huomaamatta
yhteiskunnan muutoksen mukana ja osin erilaisten valintojen sekä koulutusten kautta. Kehitys on kuitenkin
ollut lähes täysin kontrolloimatonta ja ilman yhteistä suunnitelmaa. Suurelta osin kehitys on ollut
tekniikkakeskeistä ja ilman pedagogista perustelua. On lähes täysin unohdettu, että myös oppijan välineet
ovat kehittyneet yhteiskunnan muutoksen mukana. On ajauduttu tilanteeseen, jossa opetustilassa saattaa
olla tieto-ja viestintäteknisiä laitteita jopa enemmän kuin ihmisiä, mutta silti niiden käyttö on erittäin
alhaisella tasolla. Muutoksen ei siis tule tapahtua niinkään tekniikassa vaan tavassa opettaa. Nykyinen tapa
opettaa tukee vain tiettyä tapaa oppia, joten tieto- ja viestintätekniikan tärkein tehtävä on monipuolistaa
opetusta tukemaan kaikkia eri tapoja oppia. Tulevaisuudessa TVT-tulee integroitumaan opetuksen ja
oppimisen jokaiselle osa-alueelle niin täysin, että sitä on mahdoton enää edes erottaa omaksi osaksi.
2 TVT-opetuksessa ks. liite 7.3
Opetus- ja oppimistavan muutoksen ensimmäinen vaihe on tuoda kaikkien osapuolien saataville
laiteriippumaton alusta, joka mahdollistaa kaikki halutut toiminnallisuudet ja joka toimii selkärankana
kaikelle käytetylle tieto- ja viestintätekniikalle. Jokaisella kaupungin palveluksessa olevalla opettajalla on
pääsy opetuspuolen verkkoon ja hänellä on tunnukset edellä mainittuun alustaan.
Kun tieto- ja viestintätekniikka ja monilukutaitoisuuden edistäminen tuodaan opetukseen, kytketään se
opetustilanteeseen siten, että siitä saadaan välitöntä hyötyä ja että se tukee aidosti opetusta ja oppimista,
jolloin se ei jää niistä irralliseksi. Oppiasteittain luodaan ”TVT-opetussuunnitelma”, eli
opetussuunnitelmiin/tutkintovaatimuksiin tai vapaan sivistystyön puolella oppilaitosten muihin tavoitteisiin
sidottu suunnitelma siitä mitä aiheita käsiteltäessä tieto- ja viestintätekniikka otetaan käyttöön, miten se ja
monilukutaitoiseksi oppiminen huomioidaan opetuksessa ja oppimisessa ja millä välineillä se toteutetaan.
Nämä toimivat vähimmäistavoitteina, jotka kaikkien opettajien tulee toteuttaa.
TVT-opetussuunnitelma on kaikkien opettajien tiedossa. Jokaisella opettajalla on selvä käsitys siitä mitä
häneltä vaaditaan tieto- ja viestintätekniikan ja monilukutaitoisuuden osalta tietyssä oppiaineessa/kurssilla
tietyn ikäryhmän kanssa. Peruskoulussa opettajille löytyy yhteisestä alustasta valmiit materiaalit
vähimmäistavoitteiden saavuttamiseksi. Materiaali on valmiiksi sidottu opetussuunnitelmaan ja se pitää
sisällään kullekin vuosiluokalle keskeiset asiat. Koko opinpolun kannalta erityisen tärkeässä roolissa ovat
oppilaiden valmiudet toimia verkossa ja lukea ja tuottaa sähköistä materiaalia. Keskiössä ovat asiat kuten
monilukutaito, mediakasvatus, netiketti, lähdekritiikki, tekijänoikeudet sekä ymmärrys siitä mitä seurauksia
väärällä toiminnalla voi olla.
Yhteiseen alustaan laaditaan sähköistä oppimateriaalia varten sivusto, materiaalipankki, johon voidaan
kerätä linkkejä valmiista verkossa olevasta opetusmateriaalista ja johon voidaan työstää yhdessä laadittuja
sähköisiä oppimateriaaleja. Perusperiaatteena on, että jos oppimateriaalin työstäminen tapahtuu työajalla,
on se Vaasan kaupungin omaisuutta ja jaettavissa muille. Jos työstäminen tapahtuu omalla ajalla, voi
opettaja valita laittaako materiaalin jakoon. Materiaalipankkiin voidaan tallentaa myös erilaisia valmiita
pohja opettajien käyttöön kuten esimerkiksi verkkokurssi- ja harjoitustyöpohjia sekä ohjeita miten
esimerkiksi sivustoja luodaan.
Kirjasto tarjoaa materiaalipankin kautta perustietoa tiedonhausta, lähteiden kriittisestä arvioinnista ja
tiedon eettisestä käytöstä sekä opetushenkilöstölle että oppijoille. Lisäksi pankkiin voidaan liittää mm.
tiedotusta saatavilla olevasta aineistosta, tietokannoista, e-kirjoista, luku-, elokuva-, musiikkivinkeistä,
mahdollisesti teemoittaisia opetusta tukevia aineistopaketteja sekä teknistä ohjeistusta mm. e-aineistojen
lukuohjelmien asentamiseen eri laitteille.
Opettajien kouluttamisen rinnalla myös oppilaille tarjotaan laitteiden ja ohjelmistojen peruskoulutus.
Opetuksesta vastaa tilanteesta riippuen oppilaitoksen TVT-vastuuhenkilö, ryhmää ohjaava opettaja tai
opetustilanteessa oleva opettaja. Peruskoulutuksen lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus laajentaa
perustaitojaan esimerkiksi valinnaisaineiden, jatkokurssien ja ulkopuolelta tulevien koulutusten kautta
esimerkiksi peliohjelmoinnissa.
Kaikkien oppilaitosten tulee ottaa kantaa siihen miten oppilaiden omia laitteita voidaan opetuksessa ja
oppimisessa hyödyntää. Kaikki opetuksen yhteydessä saatavilla olevat tieto- ja viestintätekniset laitteet
tulee hyödyntää niissä opetustilanteissa, joissa se on perusteltua. Oppiastekohtaisissa TVT-strategioissa
kerrotaan mitkä painopisteet ja tavoitteet ovat. Oppilaitoskohtaisissa TVT-strategioissa kuvataan laitteiden
jalkautuminen käytännössä.
Kun sekä opettajat että oppilaat/opiskelijat ovat koulutettu käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa
opetuksessa, on sen käyttö luonnollinen osa oppimistilannetta. Koska sitä ei voi arvostella omana
oppiaineena, tulee kaikkien oppiasteiden mitata niin opettajien kuin oppilaiden/opiskelijoiden tietotekniset
taidot säännöllisesti. Mittausten perusteella oppilaitosten tulee kohdistaa tukea sinne missä sitä tarvitaan.
Tieto- ja viestintätekniikan kehittyessä jatkuvasti, tulee myös toimintatapoja ja osaamistasoa tarkkailla
aktiivisesti. TVT-opetuksessa/oppimisessa on vanheneva käsite, sillä tavoite on sen täydellinen integraatio,
jolloin sen mainitseminen tulee turhaksi.
4.3 Tehokasta tiedonkulkua
Tietotekniikan ehkä suurin mukanaan tuoma muutos on ollut tiedon leviäminen kaikkialle maailmaan sekä
yhteydenpito ihmisten välillä yli kaikkien aiempien rajojen. Pienemmässä mittakaavassa nämä kaksi asiaa
ovat kuitenkin edelleen ne tärkeimmät kriteerit, kun mietitään koulumaailman tulevaisuutta. Tieto- ja
viestintätekniikka on jo nyt mullistanut opintojen ja oppijoiden seurantatavat sekä yhteydenpidon kodin ja
oppilaitoksen välillä. Seuraava todellinen mullistus tulee olemaan itse oppimateriaalin, oppimisprosessin,
itsearvioinnin jne. siirtyminen sähköiseen muotoon ja edelleen sen tuominen jatkuvasti saataville paikasta
ja ajasta riippumatta kaikille sitä tarvitseville.
Koko tieto- ja viestintäteknisen muutoksen pohjana tulee olemaan laiteriippumaton pilvipalveluun
perustuva alusta, joka mahdollistaa saumattoman yhteistyö yli koulurajojen sekä muiden sidosryhmien
kanssa kuten kirjaston, työelämän, työharjoittelupaikkojen sekä näyttötyöpaikkojen kanssa. Alustassa kaikki
opettajat, oppilaat, opiskelijat ja tukihenkilöt voivat kommunikoida keskenään, ryhmissä, tiedostojen
välityksellä, tekstaten, videon välityksellä jne. Alustan sisällä toimii sekä tekninen että pedagoginen tuki,
joka jakaa käytäntöjä, ohjeita, vinkkejä sekä mahdollistaa monitasoisen keskustelun siitä miten tieto-ja
viestintätekniikkaa tulisi tulevaisuudessa kehittää.
Yhteydenpitoa kodin ja oppilaitoksen välillä tukee eri oppilastietojärjestelmien selainpohjaiset ohjelmat,
jotka mahdollistavat nykyaikaisen tiedonkulun, viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä huollettavan/itsensä
opintojen reaaliaikaisen seurannan.
Kaikki opetuspuolen järjestelmät toimivat samassa opetuspuolen massaverkossa ja niihin pääsy
mahdollistetaan suoraan sisään kirjautumalla verkkoon. Opettajat ja oppijat käyttävät vain yhtä tunnusta,
jonka kautta heillä on pääsy kaikkiin tarvittaviin ohjelmiin ja materiaaleihin, niin omiin kuin jaettuihin.
5 Seuranta ja arviointi
5.1 TVT-strategiat
TVT-keskuksen johtoryhmä seuraa Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteisen TVT-strategian toteutumista
sekä varmistaa oppiastekohtaisten TVT-strategioiden samansuuntaisuuden sivistystoimen TVT-strategian
kanssa. Strategian seuranta ja kehittämistyö on jatkuvaa. Näin varmistetaan, että vuosittain asetetut
tavoitteet toteutuvat.
TVT-strategia on julkinen asiakirja, joka on aina kaikkien luettavissa. Keskustelu ja palaute ovat avointa.
Strategian muutoksista ilmoitetaan ja kaikki palaute huomioidaan muutoksia käsiteltäessä.
5.2 Tieto- ja viestintätekniikan jalkautuminen
Ensisijainen mittari TVT-tavoitteille on oppilaiden ja opiskelijoiden TVT-osaamisen taso. Oppilaiden ja
opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknisiä taitoja tullaan mittaamaan säännöllisesti. Testit ovat sidottuja
oppijan opinpolun eri vaiheisiin, jolloin saadaan jatkuvaa tietoa siitä onko opetuksessa päästy lähemmäksi
asetettuja tavoitteita. Testeistä saatujen tulosten perusteella tarvittavia opettajien TVT-koulutuksia ja
lähitukea voidaan tähdätä juuri sinne missä sitä tarvitaan.
Myös opettajien ja muun henkilökunnan TVT-taitoja tullaan testaamaan säännöllisesti niin hallinnon kuin
opetuksen näkökulmasta. Koulutuksia järjestetään ja lähitukea lisätään siten, että haluttu taitotaso
saavutetaan kaikilla oppiasteilla. Itsearviointiin ja avun pyytämiseen kannustetaan ja saatu palaute
käsitellään asianmukaisesti.
Taitotasojen mittaamisen ohella tullaan järjestämään myös kyselyjä siitä mitä mieltä nykytilanteesta ollaan
ja mihin suuntaan tulisi mennä. Kyselyt järjestetään niin oppijoille, opettajille kuin huoltajillekin.
Tavoitteena on aina huomioida jokaisen eri toimijan tilanne asetettaessa uusia tavoitteita tieto-ja
viestintätekniikalle sekä sen käytölle.
Keskeisessä roolissa kyselyjä tehtäessä ovat sen hetkiset eri laitteiden käyttöasteet. Omien laitteiden
käyttöä mahdollistetaan ja edistetään jatkuvasti. Oppilaitosten omien laitteiden määriä tasavertaistetaan ja
ajanmukaistetaan sekä niiden käyttöastetta nostetaan suunnitelmallisesti. Kyselyjen perusteella
oppilaitosten tulee asettaa tavoitteita tulevalle lukuvuodelle sekä toteuttaa ne toimintasuunnitelmien
pohjalta.
6 Lähtötilanne vuonna 2013
6.1 Yhteenveto nykytila-analyysistä
RYHMÄ / TEEMA
Kokonaisuus Pedagogiikka Tukipalvelut Täydennyskoulutus
Tekniikka ja media
Pedagogiikka-ryhmä pj. Teemu Lehtonen
Puuttuu koordinoiva taho ja resurssointi Liiaksi oman innostuksen varassa Osaavia ja innostuneita opettajia löytyy
TVT:n nähdään tukevan koulunkäyntiä, oppimista, ohjausta Henkilöriippuvaisuus (opettajat) Opiskelijoiden heikko tvt-osaaminen, huomataan erityisesti siirtymäkohdissa (7.lk, toinen aste) Opiskelijoiden innostuneisuus
Verkkopedagogin puuttuminen Tieto ja osaaminen halutaan esille Toiveena oppimiskeskus, ryhmätyötilat, verkko-opetustilat, e-aineistot, aineistopankki Kirjaston pedagogiset informaatikot apuna
Opettajan osaamisen kartoitus perustuu itsearviointiin Paljon maksutonta tvt-koulutustarjontaa Toiveena yhteinen koulutustarjonta Vapaan sivistystyön toimijat voivat tarjota täydennyskoulutusta
Oppimisalustojen erilaisuutta ei koeta ongelmana Laitteisto kouluriippuvainen Eduverkon hallinnointi haluttaisiin itselle Hidas nettiyhteys Kiinnostusta toteuttaa laite- ja ohjelmistohankinnat yhdessä
Tukipalvelut-ryhmä pj. Ritva Ullakko
Tavoitteena teknisten ja pedagogisten tukipalvelujen/-resurssien keskittäminen: synergia, ”suodatin” (erit.perusopetus) osaamiskeskus Tavoitteiden määrittely: suodatin + rehtorit (pedag.joht.) Kokonaisuuden hallinta ja tiedon jakaminen Kaksikielisyys
Kaupungin it-osaston helpdeskin resurssit kaikille sektoreille, toiveena erityinen tvt-opetuskäytön it-tuki Toisella asteella oma atk-tuki Tarve keskittää tekniset ja pedagogiset tukiresurssit samaan paikkaan Pedagoginen tuki lähelle opettajaa (e-tutor, tvt-vastaava) Tukipalvelut
OPH maksuttomat tvt-koulutukset Perusopetuksen pedagoginen tarjotin ei sisällä systemaattisesti tvt-koulutuksia Tavoitteena yhteinen täydennyskoulutuksen ohjelma, kouluttaja-koulutus
Kumppanuus Vaasan kaupungin it-yksikön kanssa Yhteistä perusopetus ja toinen aste nyt: virustorjunta + ohjelmistojen jako Perusopetuksen hankinnat nyt suodattamatta omin päin Tavoitteena pedagogislähtöiset laite- ja ohjelmisto-hankinnat ja testaus, digitaalisen materiaalin tuottaminen keskitetysti
rakennettavissa toisen asteen ratkaisun päälle *tarkennetaan helpdesk
RYHMÄ / TEEMA
Kokonaisuus Pedagogiikka Tukipalvelut Täydennyskoulutus
Tekniikka ja media
Täydennyskoulutus-ryhmä pj. Ann-Maj Björkell-Holm
Aftonläroverk edistyksellinen etäoppimisen ja verkko-oppimisen suhteen Pedagogislähtöinen tvt-täydennyskoulutus Täsmäkoulutusta ja inspiraatiota!
Toisen asteen e-tutor –koulutushanke (OPH + Palmenia); verkkopedagogista tukea kollegalta kollegalle
Varhaiskasvatus, tvt-koulutus jos itsellä omaa kiinnostusta Perusopetus + toinen aste: Koulut hankkivat tvt-koulutusta itse (OPH, Avi, CLL, Arbis) Hepake järjestää ”teknisiä” kursseja (ei-pedagoginen) Kesäyo kurssit oman kiinnostuksen perusteella (Avi) Ammattikorkeakoulut (Avi) Hyödynnetään omia asiantuntijoita kouluttajina Suoria koulutus-hankintoja yrityksiltä Vapaa sivistystyö: yksittäisiä koulutuksia
Laite- ja ohjelmistovalmistajien tarjoamat koulutukset
Tekniikka/media-ryhmä
ei kokoontunut erikseen
6.2 Nykytila-analyysi / Pedagogiikka
Huomioita pedagogiikka-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain: Kokonaisuus Puuttuu taho/henkilö, joka olisi perillä kokonaisuudesta Tvt-työn resurssointia kaivataan (kokonaisvastuu + oma työ)
Tvt-työ lepää liiaksi opettajien oman innostuksen / jaksamisen / ajan / lisätyön varassa. Vapaaehtoisvoimin toimiminen ei ole tässä asiassa kestävää. Opettajien työsopimus jarruttaa kehittymistä
Pedagogiikka TVT:n nähdään tukevan koulunkäyntiä, oppimista ja ohjausta, mahdollisuudet tiedetään.
Opiskelijoiden heikko taitotaso, kun tulevat yläkouluun ja toiselle asteelle. Oppilaiden tvt-osaaminen muuttunut työkalukäytöstä viihdekeskeiseksi. Tavoitteena oman työskentelyn dokumentointi ja tiedon jakaminen Tvt lisää opiskelumotivaatiota, oppilaat innostuneita oppimaan tietokoneiden avulla Henkilöriippuvaisuus (riippuu täysin opettajasta, taitotasosta, innostuneisuudesta, ajankäytöstä)
Tukipalvelut Kirjastohenkilöstö, erityisesti pedagogiset informaatikot apuna tiedonhaun ja
tiedonhallintataitojen opettamisessa Toiveena oppimiskeskus, ryhmätyötilat, verkko-opetustilat, e-aineistot, aineistopankki Verkkopedagogin puuttuminen Tieto- ja osaaminen halutaan esille, nyt yksittäisten henkilöiden takana, ei dokumentoitu
Täydennyskoulutus Opettajan osaamisen kartoitus perustuu tällä hetkellä itsearviointiin
Löytyy paljon maksutonta tvt-koulutustarjontaa Toiveena yhteinen koulutustarjonta Vapaan sivistystyön toimijat voivat tarjota täydennyskoulutusta
Tekniikka ja media
Oppimisalustojen erilaisuutta ei koeta ongelmana; ei tarvetta käytettävyysmielessä paikalliseen yhdenmukaistamiseen oppilaitosten välillä Laitteisto kouluriippuvainen: runsas ja nykyaikainen vs. ei varaa laitehankintoihin Eduverkon hallinnointi haluttaisiin itselle Hidas nettiyhteys Laitteistojen hankinta kaupungin vastuulla, koetaan että ei yhteyttä pedagogiikkaan ja ajoittain liian järeitä investointeja: ”samanlainen kannettava kaupunginjohtajalla ja alakoulussa” Kiinnostusta toteuttaa laite- ja ohjelmistohankinnat yhdessä; yhtenäisyys peruskoulusta
toiselle asteelle
6.3 Nykytila-analyysi / Tukipalvelut
Huomioita Tukipalvelut-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain: Kokonaisuus: Tavoitteena yhteinen tukipalvelukeskus, tvt-keskus
Yhteinen rintama, joka toimii isona tekijänä, synergiaetujen hakeminen, ”suodattimena” toimiminen, osaamiskeskus jossa uusin tieto
Tavoitteiden määrittäminen riittävän kauas tulevaisuuteen: ”suodatin” + rehtorit (pedagoginen johtaminen) Hyvien käytäntöjen, hyvien ja huonojen kokemuksien ja kokeilujen sekä mallien levittäminen; kokoaa yhteen mitä missäkin koulussa testataan ja kokeillaan Kokonaiskuva e-hankkeissa, hankkeiden koordinointi ja hakeminen Lisää myös tukihenkilöstön keskinäistä keskustelua ja tiedonjakamista Kaksikielisyys
Pedagogiikka Tukipalvelut Vakk: E-tutorit tukevat verkkopedagogisissa asioissa oman työn ohella IT-osaston helpdeskin työjono pitkä Tekninen tukiresurssikartoitus on olemassa Tarve keskittää tekniset ja pedagogiset tukiresurssit samaan paikkaan
Pedagoginen tuki halutaan lähelle opettajaa: oman koulun e-tutor, tvt-vastaava Erityisesti perusopetuksella kriittinen tarve saada ”suodatin” väliin:
o laitteiden ja ohjelmistojen pedagogislähtöinen testaus o pedagogislähtöiset ohjelmisto- ja laitehankinnat
Täydennyskoulutus Vakk hyödyntänyt OPH maksuttomia tvt-koulutuksia (Palmenia)
Pedagoginen tarjotin (perusopetus, varhaiskasvatus): irrallisuus, vapaaehtoisuus, ei koordinoitua, itsearviointi Tavoitteena yhteinen täydennyskoulutuksen ohjelma, kouluttajakoulutus Täydennyskoulutus osaksi johtamista (kehityskeskustelut, palkkaus)
Tekniikka ja media Hyvä kumppanuus Vaasan kaupungin IT-yksikön kanssa Yhteistä perusopetus ja toinen aste: virustorjunta + ohjelmistojen jako Toiselle asteelle tarjolla hyvin tukea, mahdollisuus hyödyntää laajemminkin ja rakentaa tukipalvelut sen päälle.
Perusopetuksessa koulukohtaiset koulutukset ja laitehankinnat tehdään tällä hetkellä suodattamatta, koulut omin päin yhteydessä toimittajiin ja palveluntarjoajiin. Tavoitteena että keskitetysti hoidetaan: o edistyneemmän digitaalisen materiaalinen tuottaminen o laitteiden ja ohjelmistojen testaus o laiteriippumattomien ratkaisujen löytäminen (tabletit, pc:t, kotikoneet, …)
6.4 Nykytila-analyysi / Täydennyskoulutus
Huomioita Täydennyskoulutus-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain:
Suomenkielinen Svenskspråkig
Varhaiskasvatus / eskari
Kesäyliopiston kurssit + Vaasa-opiston ja Arbiksen atk-kurssit (oma kiinnostus)
Personalfortbildning: Intelligent på tangent –skolning Barnen får bestämma hur de lär sig läsa och skriva (ÅA, CLL) Administrationprogram: Wilma, Rondo, webtallennus Sommaruni
Perusopetus Taitotasokartoitus Hepakkeen ”tekniikkakoulutukset” (ei pedagogisia tvt-koulutuksia) Osaava: Smartboard, av-välineet (Vaasa, Laihia, Vähäkyrö) Teemun ja Anssin koulutukset Pedagoginen tarjotin (ei tvt) Kesäyliopisto (Avi) Suorat koulutushankinnat yrityksiltä Koulutukset aineenopettajille Rahaa käytettävissä täydennyskoulutukseen Chydenius-instituutti (OPH) Osallistumisia seurataan koulutuksenhallintajärjestelmä
Birgitta Höglund: 2011-2012 Osaava-hakemus Närpiön ja Maalahden kanssa; osaamisen itsearviointi. Kaikki jotka arvioineet tasoksi alle 3 koulutusta (järjestäjänä Arbis) Kunnig (Arbis) Svenska smartboardfortbildning hepake tekniska kurser CLL utbildningar för hela regionen Sommaruni (RFV) Samarbete med lähikunnat Arbis och opistos vanliga datakurser
Toinen aste Vakk: 2003 @-kortti Kysely 2012 (some, smartboard, mobiililaitteet) Laite- ja ohjelmistovalmistajien koulutukset (Anvia) Toisen asteen tietotekniikka-asiantuntijan pitämät koulutukset Agenda (ohjelmistontarjoajan järjestämät koulutukset) Studenta+ (pilotoinut aikuiskoulutuskeskus kouluttaa + sisäinen koulutus, oma tietotekniikkaopettaja) e-tutorit (verkkopedagoginen); Palmenia: Ammattiope 2.0, 7pv ammattiohjelmat Aterix, cad/cam-sovellukset (opettajat osallistuvat ohjelmanvalmistajan järjestämiin koulutuksiin)
Fronter Aftonläroverk edistynyt Kunnig (Vakk, lukiot) CLL Avi OPH koulutukset Aineyhdistysten järjestämät koulutukset omalla ajalla
Aikuiskoulutus
Kesäyliopisto: Skyot Ei jatkuvaa koulutusta Kuula-opisto; varifrån köper ni fortbildning?
Arbis: inte resurs eller kunnande Inte systematisk fortbildning Bildningsalliansen enskilda kurser med projektfinansiering Aftonläroverk: erfarenhet med distansutbildning
TVT-osaamistasokriteereistä
- voiko nyt laadittuja kriteerejä hyödyntää Osaava-hankkeen kyselyissä? - Osaava-hankkeissa useampi kunta mukana, samat taitotasokyselyt kaikille kunnille? - omat osaamistasot varhaiskasvatuksen henkilöstölle? - Eri taitotasovaatimukset eri opettajaryhmille? Asetetaanko minimitasovaatimuksia?
Täydennyskoulutus:
- Ideaalista olisi, jos olisi tvt-koulutustarjotin, jossa tarjonta klinikkatyyliin tarpeeksi pienissä osissa - Utbildning + inspiration! eli koulutus paitsi täsmäkoulutusta tiettyyn havaittuun tarpeeseen, niin
myös sellaista joka avaa silmät ja inspiroi uuteen - Opettajien koulutus halutaan järjestettäväksi kouluissa
7 Liitteet
7.1 TVT-keskus
7.2 TVT-rakenne
http://prezi.com/yozdv37-6hmn/?utm_campaign=share&utm_medium=copy
Perusopetuksessa osa opettajista on nimetty aluevastaaviksi (neljä maantieteellistä aluetta ja yksi
ruotsinkielinen alue). Aluevastaavat saavat korvausta tehtävästään ja heillä on tietyt vastuut ja
valtuudet. Perusopetukseen on nimetty päätoiminen TVT-vastaava, joka johtaa aluevastaavien
toimintaa. Aluevastaavat jalkauttavat TVT-käytäntöjä oman alueensa oppilaitosten opettajille ja
osallistuvat myös opettajien kouluttamiseen.
Esiopetuksessa nimetään perusopetuksen malliin jokaiseen yksikköön atk-vastaava ja osa heistä
nimetään aluevastaaviksi.
Toisella asteella on nimetty oppilaitoskohtaisia eTutoreita tai TVT-vastuuhenkilöitä.
Vapaan sivistystyön puolella soveltuvaa mallia haetaan meneillään olevasta Opetushallituksen
tarjoamasta Open Päivitys -koulutuksesta. Koulutuksessa on kaksi ryhmää: vapaan sivistystyön
opettajat ja opettajista muodostettu paikallistiimi, jotka tarjoavat TVT-tukea vapaan sivistystyön
opetukseen ja oppimiseen.
7.3 TVT opetuksessa
http://prezi.com/gppjqtuc0gsl/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share
7.4 Taitotasot
https://skydrive.live.com/redir?resid=BFB3EAB998D9A6DA!712&authkey=!AJDFNUaKtP2t3hI