tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (tvt ... · tvt-strategia on vaasan kaupungin...

19
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia ja toimintasuunnitelma Vaasan kaupungin sivistystoimi Suunnitelman laadinta Rakenteen tarkistus Muodollinen tarkistus Strategia hyväksytty 30.5.2013 Vaasan kaupungin sivistystoimen TVT-ryhmän kokous 10.6.2013 Vaasan kaupungin sivistystoimen TVT-ryhmän kokous 24.9.2013 30.1.2014 Christina Knookala

Upload: hanguyet

Post on 22-Feb-2019

219 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT)

strategia ja toimintasuunnitelma

Vaasan kaupungin sivistystoimi

Suunnitelman laadinta

Rakenteen tarkistus

Muodollinen tarkistus

Strategia hyväksytty

30.5.2013 Vaasan kaupungin sivistystoimen TVT-ryhmän kokous 10.6.2013

Vaasan kaupungin sivistystoimen TVT-ryhmän kokous 24.9.2013

30.1.2014 Christina Knookala

Sisällysluettelo

1 STRATEGIAPROSESSI 3

2 VISIO 2014-2020: TÄMÄN PÄIVÄN OPPIJASTA TULEVAISUUDEN OSAAJAKSI 4

3 TAVOITTEET 5

4 TOIMINTASUUNNITELMA 5

4.1 Pysyvät TVT-rakenteet 5

4.1.1 Suunnittelu ja kehittäminen 5

4.1.2 TVT-tekninen tuki ja palvelut 6

4.1.3 TVT-pedagoginen tuki 6

4.1.4 TVT-täydennyskoulutus 8

4.2 TVT opetuksessa 8

4.3 Tehokasta tiedonkulkua 10

5 SEURANTA JA ARVIOINTI 11

5.1 TVT-strategiat 11

5.2 Tieto- ja viestintätekniikan jalkautuminen 11

6 LÄHTÖTILANNE VUONNA 2013 12

6.1 Yhteenveto nykytila-analyysistä 12

6.2 Nykytila-analyysi / Pedagogiikka 14

6.3 Nykytila-analyysi / Tukipalvelut 15

6.4 Nykytila-analyysi / Täydennyskoulutus 16

7 LIITTEET 18

7.1 TVT-keskus 18

7.2 TVT-rakenne 18

7.3 TVT opetuksessa 18

7.4 Taitotasot 19

1 Strategiaprosessi

Vaasan kaupungin sivistystoimen johtaja Christina Knookala on 11.10.2012 asettanut

Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön (TVT) kuntatason ryhmän/työryhmän

ajalle 1.11.2012-31.10.2015. TVT-ryhmän tehtävänä on kehittää tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja

opiskelukäyttöä Vaasan kaupungin oppilaitoksissa koko sivistystoimen yhteisenä asiana yli kieli- ja

koulurajojen. Huomioitavia asioita ovat ainakin verkko-opetuksen ja monimuoto-opetuksen pedagogiset ja

tekniset kysymykset, tukipalvelut, sosiaalinen media, informaatiolukutaito, medialukutaito,

tekijänoikeuskysymykset, tietoaineistot, oppilashallinto, opettajien täydennyskoulutus, yhteisöllinen

työskentely yli toimialojen sekä

hyvien käytänteiden levittäminen ja jakaminen.

TVT-ryhmään on nimetty seuraavat henkilöt:

Knookala, Christina sivistystoimen johtaja, puheenjohtaja

Björkell-Holm, Ann-Maj rektor, Arbis

Brännkärr, Tomas biträdande rektor, VG/VSA

Gammerlgård, Lillemor varhaiskasvatusjohtaja

Höglund, Birgitta skoldirektör, svenskspråkig grundläggande utbildning

Kauhanen, Pirjo Toisen asteen johtava rehtori

Lehtonen, Teemu lehtori, Kasvatus- ja opetusviraston TVT-vastaava

Levander, Christer tietotekniikkajohtaja, hallintopalvelut

Lehmus, Juha-Pekka koulutoimenjohtaja, perusopetus

Mikola, Marja kirjastotoimen apulaisjohtaja

Mäkinen, Berit talouspäällikkö

Neste, Vesa apulaisrehtori, Vaasan lyseon lukio

Tarvonen, Sari sivistystoimen erityisasiantuntija, keskushallinto

Ullakko, Ritva hallintojohtaja, toinen aste

Äkkinen, Miia rehtori, Vaasan kesäyliopisto, sihteeri

Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön kehittämiseksi TVT-ryhmä on kartoittanut tieto- ja

viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäytön nykytilannetta neljän teeman ja näitä varten perustettujen

alaryhmien kautta: pedagogiikka, täydennyskoulutus, tukipalvelut sekä tekniikka ja media. Pedagogiikka

muodostaa kivajalan muille teemoille. TVT-ryhmä on 27.6.2013 perustanut TVT-keskuksen johtoryhmän,

jossa on mukana henkilöitä kaikilta sektoreilta (perusopetus, toinen aste, kirjasto ja atk) ja jonka

ensimmäisenä tehtävänä on tuottaa Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteinen TVT-strategia

TVT-keskuksen johtoryhmän jäsenet:

o Tomas Brännkärr, pedagogiikka toinen aste

o Stig-Ove Enlund, Vaasan kaupungin atk-osasto

o Teemu Lehtonen, pedagogiikka perusopetus

o Christer Levander, Vaasan kaupungin atk-osasto

o Marja Mikola, kirjasto

o Heikki Saarinen, IT toinen aste

o Miia Äkkinen, kokonaisuus

TVT-strategia on Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteinen ja se velvoittaa kaikki oppiasteet ja niiden

alaiset oppilaitokset luomaan oman TVT-strategiansa. Kaikilla TVT-strategioilla on seuranta- ja

päivitysvaatimukset.

TVT-strategian lähtökohtina ovat TVT-keskuksen johtoryhmän muodostamat nykytila-analyysiin perustuvat

tulevaisuuden TVT-tavoitteet, kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma sekä uudet

valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet.

2 Visio 2014-2020: Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi

Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi

Moniammatillisen ja kouluasteiden välisen yhteistyön ja resurssien yhdistämisen kautta taataan oppijoiden

monilukutaito ja muut tieto- ja viestintätekniset taidot, joita aktiiviselta kansalaiselta tietoyhteiskunnassa

vaaditaan. Opinpolkua tarkastellaan koko elämän jatkuvana prosessina, jota tieto- ja viestintätekniikka

tukee sen jokaisessa vaiheessa.

Yhteiskunnan kiihtyvä sähköistyminen ja työelämän tietoteknisten taitojen vaatimustason kasvu asettavat

paineita kouluille ja oppilaitoksille järjestää oppilailleen ja opiskelijoilleen sellaista opetusta, jonka kautta

nämä taidot voidaan oppia. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) on oltava luontainen osa oppimista, ohjausta

ja opettamista ja sen tulee toimia näitä tukevana elementtinä, ei niinkään opetuksen kohteena.

Jotta opetustilanteessa ja opetuksen sisällössä voitaisiin saavuttaa nykyisten vaatimusten asettama taso, on

koulujen ja oppilaitosten tarjottava siihen tarvittavat työkalut ja tuki niiden käyttämiseen sekä

opettajille/kouluttajille että oppilaille/opiskelijoille. Parhaiten tässä onnistutaan, jos tieto- ja

viestintätekniikka sisällytetään olemassa oleviin opetussuunnitelmiin tai tutkintovaatimuksiin käytännön

toimenpiteiden kautta eikä niinkään erillisinä vaatimuksina tai tavoitteina.

Koko oppimisprosessi tulee dokumentoida eri tapoja käyttäen. Oppimisen elinkaari esikoulusta työelämään

asti on dokumentoituna yhteen paikkaan, josta sitä voidaan tarkastella aina tarvittaessa. Oppimisen polku

ajatellaan prosessina, jossa oppijan tieto- ja taitotaso on kumuloituva. TVT on luonteva osa vuorovaikutusta

ja viestintää eri sidosryhmien kanssa kuten kodin, kirjaston, työharjoittelupaikan, työpaikan jne.

Muuttuvassa tietoyhteiskunnassa kehitys on nopeaa. Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa

suunnittelua ja kehitystä. Tieto- ja viestintätekniikan tuominen opetukseen on harkittua ja hallittua. On

tärkeää, että tieto- ja viestintäteknisen edistyksen rinnalla kuljetetaan opetuksessa monilukutaitoisuutta;

perus luku- ja kirjoitustaitoa, kykyä lukea eri tavoin tuotettua aineistoa eri formaateissa ja suhtautua

lukemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa kriittisesti ja lähteiden arvoa punniten. Pirstaloituvassa

tietoyhteiskunnassa kokonaisuuksien, esimerkiksi jonkin aihepiirin, hahmottamista voidaan tukea mm.

kirjastossa, missä on tarjolla kyseiseen aiheeseen liittyvää tekstiä, kuvaa, ääntä eri muodoissa.

TVT-strategiassa huomioidaan kaikki tämän hetken mahdollisuudet niin sosiaalisen median kuin

ohjelmistojen ja laitteiden osalta.

3 Tavoitteet

Vaasan kaupungin sivistystoimen tieto- ja viestintätekniset tavoitteet ovat:

Turvataan oppijan tieto- ja viestintätekniset sekä monilukutaidot taidot kehittyvässä

tietoyhteiskunnassa

Tieto- ja viestintätekniikalla tuetaan kaikkien osapuolten elinikäistä oppimista

Varmistetaan opettajien ja muun henkilökunnan taidot tukea oppijaa opinpolulla

TVT tukee ja edistää luontevaa ja aitoa kaksikielisyyttä

TVT:lla vastataan kestävän kehityksen vaatimuksiin, yhtenä tavoitteena esimerkiksi paperiton koulu

Alueellisiin haasteisiin saada osaavaa työvoimaa vastataan lisäämällä tarpeisiin vastaavia tieto- ja

viestintäteknisiä taitoja

4 Toimintasuunnitelma

Visio "Tämän päivän oppijasta tulevaisuuden osaajaksi" saavutetaan

luomalla pysyvät rakenteet TVT-toimintojen organisointiin ja teknisiin ja pedagogisiin TVT-

tukipalveluihin

mahdollistamalla tiedostojen hallinta ja jakaminen ja valmiin opetusta tukevan sähköisen

oppimateriaalin helppo saatavuus kaikille avoimen pilvipalvelun avulla päätelaitteesta riippumatta

tarjoamalla opettajille riittävästi kannustusta, koulutusta ja tukea tieto- ja viestintätekniikan

opetuskäyttöön omalla äidinkielellä omassa työympäristössä

tarjoamalla luotettava vuorovaikutus- ja viestintäalusta oppilaiden/opiskelijoiden ja

opettajien/kouluttajien yhteydenpitoon viestintään sekä tiedon jakamiseen ja yhteisölliseen

oppimiseen koulujen, kirjastojen sekä kouluasteiden sisällä ja välillä kielirajoista riippumatta.

4.1 Pysyvät TVT-rakenteet

Tieto- ja viestintätekniikan käytön mahdollistavien rakenteiden luomisen lähtökohtina ovat olleet laitteiden

ja verkon toimivuus sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvän teknisen ja pedagogisen lähituen

helppo saatavuus omalla äidinkielellä. Rakenteen tulee myös tukea sisäistä kouluttamista, jolloin siitä tulee

luonteva osa oppilaitosten toimintaa. Rakenteen luomisessa korostuu virtuaalisuus; ainakaan toiminnan

alkuvuosina ei perusteta yhteisiä tiloja tai keskitetä ihmisiä samaan tilaan, vaan pikemminkin kytketään

TVT-toimintaan liittyvät ihmiset yhteen. Yhteinen TVT-keskus-sivusto Office365-ympäristössä kokoaa TVT-

tiedon samaan paikkaan.

4.1.1 Suunnittelu ja kehittäminen

Strategisesta TVT-suunnittelu- ja kehittämistyöstä vastaa TVT-keskuksen johtoryhmä, joka kokoontuu

viikoittain. Jokaisella tapaamisella on teema ja kokouksiin tarvittaessa kutsutaan mukaan kuhunkin

teemaan liittyviä henkilöitä. TVT-keskuksen johtoryhmä toimii solmukohtana, joka yhdistää eri yksiköt läpi

kieli- ja oppilaitosrajojen ja varmistaa toimivan tiedonkulun ja varmistaa kuntatason TVT-strategian

tavoitteiden saavuttamisen. Yhteiset kokoontumiset ovat tärkeitä, kun fyysistä TVT-keskusta ei ole vaan

toiminta on enemmän osaamisen ja resurssien kokoamista sivistystoimen eri yksiköiden sisällä.

TVT-keskuksen johtoryhmä on yhdistelmä pedagogista ja teknistä TVT-osaamista ja johtoryhmä toimii

"suodattimena", joka tekee valinnat minkälaisia laitteita, ohjelmistoja ja koulutusta Vaasan kaupungin

järjestämässä opetuksessa otetaan käyttöön (hankkimalla ulkopuolelta tai tuottamalla itse) varmistaen että

käyttöönotettavat asiat ovat TVT-strategian mukaisia. TVT-keskuksen johtoryhmä pitää TVT-strategian

ajanmukaisena pysymällä itse ajan hermolla, suunnittelee ja ennakoi tulevaa ja katsoo tarpeeksi kauas

tulevaisuuteen.

Nykyistä TVT-keskuksen johtoryhmää vahvistetaan resurssilla, jonka tehtävänä huolehtia TVT-työn

jatkuvuudesta hakemalla toiminnalle rahoitusta. Tulevaisuudessa TVT-keskusta johtaa päätoiminen henkilö.

4.1.2 TVT-tekninen tuki ja palvelut

Yhdistetään opetuspuolen IT-palvelut, jonka tehtävänä huolehtia siitä että puitteet tieto- ja

viestintätekniikan opetuskäytölle olemassa tarjoamalla opetuskäyttöön etukäteen teknisesti ja

pedagogisesti testatut laitteet ja ohjelmistot ja turvallisen verkkoyhteyden. Tekninen tukipalvelu

toteutetaan kampusaluemallin mukaisesti, jossa toisella asteella määriteltyihin kampusalueisiin liitetään

myös alueen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitokset.

Opetuspuolen yhteisen IT-palvelun tehtäviin kuuluu oppilaitosten yhteisen edu-verkon ylläpitäminen,

tunnusten, lisenssien ja ohjelmien hallinta, tekninen tuki ja laitehankinnat. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä

Vaasan kaupungin atk-osaston kanssa.

Edu-verkko on nopea, täysin irrallaan kaupungin hallintoverkosta ja se saatavilla myös kaikkiin

henkilökunnan ja oppilaiden/opiskelijoiden omiin laitteisiin mahdollistaen omien laitteiden käytön (BYOD,

"Bring Your Own Device") käyttäjän verkkoon tunnistautumisen jälkeen.

Opetuksen yhteinen IT-yksikkö ylläpitää pilvipalveluun perustuvaa työympäristöä (toistaiseksi Office365),

joka mahdollistaa opetukseen liittyvän sähköisen materiaalin helpon saatavuuden,

laiteriippumattomuuden, järjestelmässä mukana olevien henkilöiden saavutettavuuden ja mahdollisuuden

oppilaalle tallentaa omaan verkkokansioon opiskeluun liittyvät asiat esiopetuksesta aikuisopetukseen asti.

Office365 tehdään mahdolliseksi kaikille Vaasan kaupungin palveluksessa olevien oppilaitosten

henkilökunnalle ja esiopetuksen ja perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille.

Kirjastojen henkilökunta opastaa asiakkaita ja oppijoita kirjaston tarjoaman e-aineiston käytössä (mm.

lukuohjelmien ja aineiston lataus tableteille tai aineiston käyttö kirjastotilassa).

4.1.3 TVT-pedagoginen tuki

Opettajille ja kouluttajille tarjotaan hallitusti ja johdetusti henkilökohtaista pedagogista tukea tieto- ja

viestintätekniikan opetuskäyttöön. TVT-pedagoginen tukirakenne ulottuu TVT-keskuksen johtoryhmästä

yksittäisiin oppilaitoksiin. Pedagoginen tuki halutaan lähelle opettajaa ja kouluttajaa, joten rakenteen

muodostamisessa on avainasemassa tuen saaminen omasta talosta tai omalta alueelta ja opettajan omalla

äidinkielellä. Opettaja saa omassa talossa pedagogista TVT-lähitukea oppilaitoksen/yksikön tai tietyn alueen

nimetyltä tukihenkilöltä.

1 Tukirakenne ks. liite 7.2

Avainasemassa tukirakenteen säilymiselle ja elinvoimaisena pysymiselle on sen hallittu koordinointi.

Perusopetuksessa ja toisella asteella on päätoimiset TVT-vastaavat/IT-pedagogit, jotka koordinoivat TVT-

pedagogista tukitoimintaa ja kokoavat toimijat säännöllisesti yhteen; kouluttavat kouluttajia.

Tulevaisuudessa TVT-keskuksessa toimii myös vähintään 1-2 IT-pedagogia kaikille oppiasteille yhteisenä

resurssina. Heidän päätehtävänä on tarjota ja ylläpitää ajanmukaista tietoa eri oppiasteiden ja heidän

tukihenkilöiden tarpeisiin.

Henkilökohtaista pedagogista TVT-tukea saadakseen opettaja lähestyy ensisijaisesti oman yksikön

vastuuhenkilöä (esim. perusopetuksessa "atk-vastaava", toisella asteella "eTutor"), joka tarvittaessa

kääntyy useammasta alueesta tai yksiköstä vastaavan vastuuhenkilön puoleen. TVT-asioihin nimetyt

vastuuhenkilöt tekevät yhteistyötä myös päätoimisten oppiastekohtaisten TVT-vastaavien/IT-pedagogien ja

kaikille oppiasteille yhteisten IT-pedagogien kanssa.

TVT-keskuksen verkkosivulle Office365-ympäristössä perustetaan tukifoorumi, jossa kuka tahansa

opettajista tai kouluttajista voi kysyä apua tai neuvoa tai tarjota vertaistukea muille. Office365-ympäristöön

laaditaan ja siellä ylläpidetään osaamiskarttaa, johon merkitään opettajat/kouluttajat ja erityiset TVT-

osaamisalueet.

Kirjaston pedagogisten informaatikkojen määrää lisätään yhdellä henkilöllä, jolloin yhteensä kolmen

pedagogisen informaatikon resursseilla voidaan tukea opettajia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä

ja monilukutaitoisuuden edistämisessä. Kirjaston pedagogisten informaatikkojen rooli laajenee oppilaiden

opastamisesta myös opettajien kouluttamiseen.

On tärkeää luoda jatkuvaa vuorovaikutusta sivistystoimen eri toimijoiden ja kielirajojen sisälle ja välille.

Pedagogiset TVT-käytännöt on saatava leviämään oppilaitosten sisällä ja niiden välillä. Eri koulujen ja

yksiköiden pedagogisille TVT-vastaaville luodaan säännölliset tapaamiset yhteisen työskentelyn ja

kokemusten jakamisen käynnistämiseksi.

4.1.4 TVT-täydennyskoulutus

Opettajalle tarjotaan säännönmukaista, TVT-strategian tavoitteiden mukaista TVT-täydennyskoulutusta.

TVT-keskuksen johtoryhmä määrittelee vuosittain TVT-täydennyskoulutuksen painopistealueet (kyselyjen

perusteella) sekä hankintatavat. Osa koulutuksista tullaan kehittämään itse sekä lähiopetukseen että

verkko-opetukseen soveltuvaksi, osa hankitaan ulkopuolelta ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan

olemassa olevaa verkko-opetustarjontaa.

Tavoitteena on, että jokainen opettaja / kouluttaja on vähintään taitotasolla 2 (ks. liite 7.4) vuoteen 2017

mennessä. Tämänhetkisen taitotason kartoittamiseksi luodaan aikaisempaa konkreettiset

osaamistasokyselyt. Taitotason 2 saavuttamiseksi järjestettävät täydennyskoulutukset järjestetään

ensisijaisesti sisäisenä koulutuksena omassa organisaatiossa. Perusopetuksessa esimerkiksi TVT-vastaava

kouluttaa aluevastaavat, jotka kouluttavat koulujen atk-vastaavat, jotka kouluttavat opettajat.

Kirjaston pedagogiset informaatikot osallistuvat opettajien TVT-kouluttamiseen moniluku- ja

tiedonhakutaitoihin liittyvissä asioissa. Kirjasto voi kokonaisuutena ottaa aktiivisemman roolin aineistojensa

opetuskäytön markkinoinnissa opetus- ja päiväkotihenkilöstölle. Selkeä ohjaus- ja vinkkaussuunnitelma

laaditaan eri toimijoiden kesken.

TVT-keskuksen johtoryhmä päättää mitä koulutuksia hankitaan ulkoa. Näissä koulutustilaisuuksissa on aina

mukana pedagogiseen tukirenkaaseen kuuluvia henkilöitä, jotta varmistutaan siitä että uusi asia siirtyy

organisaatiossa eteenpäin. Osaamista pyritään jakamaan entistä enemmän säännöllisissä tapaamisissa ja

verkossa. Jos esimerkiksi toisen asteen ruotsinkielinen kouluttaja käy perehtymässä uusiin TVT-asioihin,

perehdyttää tämä muut pedagogiset tukihenkilöt tämän asian osalta.

Vuonna 2014 painopisteenä täydennyskoulutuksessa on uusi oppimisympäristö Office365, minkä jälkeen

täydennyskoulutuksia järjestetään taitotasotaulukon eri osa-alueilta minimitason 2 saavuttamiseksi

opettajien TVT-osaamisessa.

TVT-keskuksen verkkosivulla tiedotetaan jatkuvasti toiminta-alueella järjestettävistä opettajille

suunnatuista TVT-koulutuksista (järjestäjinä Datero, Avi, Ely-keskus, kesäyliopistot, yksityiset

koulutuksenjärjestäjät yms.), joita järjestetään verkko- ja lähiopetuksena. TVT-keskuksen johtoryhmä

suunnittelee ja järjestää tarvittaessa myös sellaisia koulutuksia, joihin voi osallistua kuka tahansa Vaasan

kaupungin palveluksessa osallistuvat opettajat ja kouluttajat. Kouluttajina näissä täydennyskoulutuksissa

toimivat ensisijaisesti Vaasan kaupungin opettajat ja kouluttajat. Vaasan kesäyliopistoon ohjataan muun

TVT-koulutuksen järjestämiseen liittyvät tehtävät.

Ensi vaiheessa täydennyskoulutus tapahtuu lähiopetuksena. TVT-keskuksen johtoryhmä kehittää

täydennyskoulutukseen myös verkko-opetusta.

4.2 TVT opetuksessa

Viimeisten vuosien aikana opettajien ja kouluttajien työvälineet ovat muuttuneet osin huomaamatta

yhteiskunnan muutoksen mukana ja osin erilaisten valintojen sekä koulutusten kautta. Kehitys on kuitenkin

ollut lähes täysin kontrolloimatonta ja ilman yhteistä suunnitelmaa. Suurelta osin kehitys on ollut

tekniikkakeskeistä ja ilman pedagogista perustelua. On lähes täysin unohdettu, että myös oppijan välineet

ovat kehittyneet yhteiskunnan muutoksen mukana. On ajauduttu tilanteeseen, jossa opetustilassa saattaa

olla tieto-ja viestintäteknisiä laitteita jopa enemmän kuin ihmisiä, mutta silti niiden käyttö on erittäin

alhaisella tasolla. Muutoksen ei siis tule tapahtua niinkään tekniikassa vaan tavassa opettaa. Nykyinen tapa

opettaa tukee vain tiettyä tapaa oppia, joten tieto- ja viestintätekniikan tärkein tehtävä on monipuolistaa

opetusta tukemaan kaikkia eri tapoja oppia. Tulevaisuudessa TVT-tulee integroitumaan opetuksen ja

oppimisen jokaiselle osa-alueelle niin täysin, että sitä on mahdoton enää edes erottaa omaksi osaksi.

2 TVT-opetuksessa ks. liite 7.3

Opetus- ja oppimistavan muutoksen ensimmäinen vaihe on tuoda kaikkien osapuolien saataville

laiteriippumaton alusta, joka mahdollistaa kaikki halutut toiminnallisuudet ja joka toimii selkärankana

kaikelle käytetylle tieto- ja viestintätekniikalle. Jokaisella kaupungin palveluksessa olevalla opettajalla on

pääsy opetuspuolen verkkoon ja hänellä on tunnukset edellä mainittuun alustaan.

Kun tieto- ja viestintätekniikka ja monilukutaitoisuuden edistäminen tuodaan opetukseen, kytketään se

opetustilanteeseen siten, että siitä saadaan välitöntä hyötyä ja että se tukee aidosti opetusta ja oppimista,

jolloin se ei jää niistä irralliseksi. Oppiasteittain luodaan ”TVT-opetussuunnitelma”, eli

opetussuunnitelmiin/tutkintovaatimuksiin tai vapaan sivistystyön puolella oppilaitosten muihin tavoitteisiin

sidottu suunnitelma siitä mitä aiheita käsiteltäessä tieto- ja viestintätekniikka otetaan käyttöön, miten se ja

monilukutaitoiseksi oppiminen huomioidaan opetuksessa ja oppimisessa ja millä välineillä se toteutetaan.

Nämä toimivat vähimmäistavoitteina, jotka kaikkien opettajien tulee toteuttaa.

TVT-opetussuunnitelma on kaikkien opettajien tiedossa. Jokaisella opettajalla on selvä käsitys siitä mitä

häneltä vaaditaan tieto- ja viestintätekniikan ja monilukutaitoisuuden osalta tietyssä oppiaineessa/kurssilla

tietyn ikäryhmän kanssa. Peruskoulussa opettajille löytyy yhteisestä alustasta valmiit materiaalit

vähimmäistavoitteiden saavuttamiseksi. Materiaali on valmiiksi sidottu opetussuunnitelmaan ja se pitää

sisällään kullekin vuosiluokalle keskeiset asiat. Koko opinpolun kannalta erityisen tärkeässä roolissa ovat

oppilaiden valmiudet toimia verkossa ja lukea ja tuottaa sähköistä materiaalia. Keskiössä ovat asiat kuten

monilukutaito, mediakasvatus, netiketti, lähdekritiikki, tekijänoikeudet sekä ymmärrys siitä mitä seurauksia

väärällä toiminnalla voi olla.

Yhteiseen alustaan laaditaan sähköistä oppimateriaalia varten sivusto, materiaalipankki, johon voidaan

kerätä linkkejä valmiista verkossa olevasta opetusmateriaalista ja johon voidaan työstää yhdessä laadittuja

sähköisiä oppimateriaaleja. Perusperiaatteena on, että jos oppimateriaalin työstäminen tapahtuu työajalla,

on se Vaasan kaupungin omaisuutta ja jaettavissa muille. Jos työstäminen tapahtuu omalla ajalla, voi

opettaja valita laittaako materiaalin jakoon. Materiaalipankkiin voidaan tallentaa myös erilaisia valmiita

pohja opettajien käyttöön kuten esimerkiksi verkkokurssi- ja harjoitustyöpohjia sekä ohjeita miten

esimerkiksi sivustoja luodaan.

Kirjasto tarjoaa materiaalipankin kautta perustietoa tiedonhausta, lähteiden kriittisestä arvioinnista ja

tiedon eettisestä käytöstä sekä opetushenkilöstölle että oppijoille. Lisäksi pankkiin voidaan liittää mm.

tiedotusta saatavilla olevasta aineistosta, tietokannoista, e-kirjoista, luku-, elokuva-, musiikkivinkeistä,

mahdollisesti teemoittaisia opetusta tukevia aineistopaketteja sekä teknistä ohjeistusta mm. e-aineistojen

lukuohjelmien asentamiseen eri laitteille.

Opettajien kouluttamisen rinnalla myös oppilaille tarjotaan laitteiden ja ohjelmistojen peruskoulutus.

Opetuksesta vastaa tilanteesta riippuen oppilaitoksen TVT-vastuuhenkilö, ryhmää ohjaava opettaja tai

opetustilanteessa oleva opettaja. Peruskoulutuksen lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuus laajentaa

perustaitojaan esimerkiksi valinnaisaineiden, jatkokurssien ja ulkopuolelta tulevien koulutusten kautta

esimerkiksi peliohjelmoinnissa.

Kaikkien oppilaitosten tulee ottaa kantaa siihen miten oppilaiden omia laitteita voidaan opetuksessa ja

oppimisessa hyödyntää. Kaikki opetuksen yhteydessä saatavilla olevat tieto- ja viestintätekniset laitteet

tulee hyödyntää niissä opetustilanteissa, joissa se on perusteltua. Oppiastekohtaisissa TVT-strategioissa

kerrotaan mitkä painopisteet ja tavoitteet ovat. Oppilaitoskohtaisissa TVT-strategioissa kuvataan laitteiden

jalkautuminen käytännössä.

Kun sekä opettajat että oppilaat/opiskelijat ovat koulutettu käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa

opetuksessa, on sen käyttö luonnollinen osa oppimistilannetta. Koska sitä ei voi arvostella omana

oppiaineena, tulee kaikkien oppiasteiden mitata niin opettajien kuin oppilaiden/opiskelijoiden tietotekniset

taidot säännöllisesti. Mittausten perusteella oppilaitosten tulee kohdistaa tukea sinne missä sitä tarvitaan.

Tieto- ja viestintätekniikan kehittyessä jatkuvasti, tulee myös toimintatapoja ja osaamistasoa tarkkailla

aktiivisesti. TVT-opetuksessa/oppimisessa on vanheneva käsite, sillä tavoite on sen täydellinen integraatio,

jolloin sen mainitseminen tulee turhaksi.

4.3 Tehokasta tiedonkulkua

Tietotekniikan ehkä suurin mukanaan tuoma muutos on ollut tiedon leviäminen kaikkialle maailmaan sekä

yhteydenpito ihmisten välillä yli kaikkien aiempien rajojen. Pienemmässä mittakaavassa nämä kaksi asiaa

ovat kuitenkin edelleen ne tärkeimmät kriteerit, kun mietitään koulumaailman tulevaisuutta. Tieto- ja

viestintätekniikka on jo nyt mullistanut opintojen ja oppijoiden seurantatavat sekä yhteydenpidon kodin ja

oppilaitoksen välillä. Seuraava todellinen mullistus tulee olemaan itse oppimateriaalin, oppimisprosessin,

itsearvioinnin jne. siirtyminen sähköiseen muotoon ja edelleen sen tuominen jatkuvasti saataville paikasta

ja ajasta riippumatta kaikille sitä tarvitseville.

Koko tieto- ja viestintäteknisen muutoksen pohjana tulee olemaan laiteriippumaton pilvipalveluun

perustuva alusta, joka mahdollistaa saumattoman yhteistyö yli koulurajojen sekä muiden sidosryhmien

kanssa kuten kirjaston, työelämän, työharjoittelupaikkojen sekä näyttötyöpaikkojen kanssa. Alustassa kaikki

opettajat, oppilaat, opiskelijat ja tukihenkilöt voivat kommunikoida keskenään, ryhmissä, tiedostojen

välityksellä, tekstaten, videon välityksellä jne. Alustan sisällä toimii sekä tekninen että pedagoginen tuki,

joka jakaa käytäntöjä, ohjeita, vinkkejä sekä mahdollistaa monitasoisen keskustelun siitä miten tieto-ja

viestintätekniikkaa tulisi tulevaisuudessa kehittää.

Yhteydenpitoa kodin ja oppilaitoksen välillä tukee eri oppilastietojärjestelmien selainpohjaiset ohjelmat,

jotka mahdollistavat nykyaikaisen tiedonkulun, viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä huollettavan/itsensä

opintojen reaaliaikaisen seurannan.

Kaikki opetuspuolen järjestelmät toimivat samassa opetuspuolen massaverkossa ja niihin pääsy

mahdollistetaan suoraan sisään kirjautumalla verkkoon. Opettajat ja oppijat käyttävät vain yhtä tunnusta,

jonka kautta heillä on pääsy kaikkiin tarvittaviin ohjelmiin ja materiaaleihin, niin omiin kuin jaettuihin.

5 Seuranta ja arviointi

5.1 TVT-strategiat

TVT-keskuksen johtoryhmä seuraa Vaasan kaupungin sivistystoimen yhteisen TVT-strategian toteutumista

sekä varmistaa oppiastekohtaisten TVT-strategioiden samansuuntaisuuden sivistystoimen TVT-strategian

kanssa. Strategian seuranta ja kehittämistyö on jatkuvaa. Näin varmistetaan, että vuosittain asetetut

tavoitteet toteutuvat.

TVT-strategia on julkinen asiakirja, joka on aina kaikkien luettavissa. Keskustelu ja palaute ovat avointa.

Strategian muutoksista ilmoitetaan ja kaikki palaute huomioidaan muutoksia käsiteltäessä.

5.2 Tieto- ja viestintätekniikan jalkautuminen

Ensisijainen mittari TVT-tavoitteille on oppilaiden ja opiskelijoiden TVT-osaamisen taso. Oppilaiden ja

opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknisiä taitoja tullaan mittaamaan säännöllisesti. Testit ovat sidottuja

oppijan opinpolun eri vaiheisiin, jolloin saadaan jatkuvaa tietoa siitä onko opetuksessa päästy lähemmäksi

asetettuja tavoitteita. Testeistä saatujen tulosten perusteella tarvittavia opettajien TVT-koulutuksia ja

lähitukea voidaan tähdätä juuri sinne missä sitä tarvitaan.

Myös opettajien ja muun henkilökunnan TVT-taitoja tullaan testaamaan säännöllisesti niin hallinnon kuin

opetuksen näkökulmasta. Koulutuksia järjestetään ja lähitukea lisätään siten, että haluttu taitotaso

saavutetaan kaikilla oppiasteilla. Itsearviointiin ja avun pyytämiseen kannustetaan ja saatu palaute

käsitellään asianmukaisesti.

Taitotasojen mittaamisen ohella tullaan järjestämään myös kyselyjä siitä mitä mieltä nykytilanteesta ollaan

ja mihin suuntaan tulisi mennä. Kyselyt järjestetään niin oppijoille, opettajille kuin huoltajillekin.

Tavoitteena on aina huomioida jokaisen eri toimijan tilanne asetettaessa uusia tavoitteita tieto-ja

viestintätekniikalle sekä sen käytölle.

Keskeisessä roolissa kyselyjä tehtäessä ovat sen hetkiset eri laitteiden käyttöasteet. Omien laitteiden

käyttöä mahdollistetaan ja edistetään jatkuvasti. Oppilaitosten omien laitteiden määriä tasavertaistetaan ja

ajanmukaistetaan sekä niiden käyttöastetta nostetaan suunnitelmallisesti. Kyselyjen perusteella

oppilaitosten tulee asettaa tavoitteita tulevalle lukuvuodelle sekä toteuttaa ne toimintasuunnitelmien

pohjalta.

6 Lähtötilanne vuonna 2013

6.1 Yhteenveto nykytila-analyysistä

RYHMÄ / TEEMA

Kokonaisuus Pedagogiikka Tukipalvelut Täydennyskoulutus

Tekniikka ja media

Pedagogiikka-ryhmä pj. Teemu Lehtonen

Puuttuu koordinoiva taho ja resurssointi Liiaksi oman innostuksen varassa Osaavia ja innostuneita opettajia löytyy

TVT:n nähdään tukevan koulunkäyntiä, oppimista, ohjausta Henkilöriippuvaisuus (opettajat) Opiskelijoiden heikko tvt-osaaminen, huomataan erityisesti siirtymäkohdissa (7.lk, toinen aste) Opiskelijoiden innostuneisuus

Verkkopedagogin puuttuminen Tieto ja osaaminen halutaan esille Toiveena oppimiskeskus, ryhmätyötilat, verkko-opetustilat, e-aineistot, aineistopankki Kirjaston pedagogiset informaatikot apuna

Opettajan osaamisen kartoitus perustuu itsearviointiin Paljon maksutonta tvt-koulutustarjontaa Toiveena yhteinen koulutustarjonta Vapaan sivistystyön toimijat voivat tarjota täydennyskoulutusta

Oppimisalustojen erilaisuutta ei koeta ongelmana Laitteisto kouluriippuvainen Eduverkon hallinnointi haluttaisiin itselle Hidas nettiyhteys Kiinnostusta toteuttaa laite- ja ohjelmistohankinnat yhdessä

Tukipalvelut-ryhmä pj. Ritva Ullakko

Tavoitteena teknisten ja pedagogisten tukipalvelujen/-resurssien keskittäminen: synergia, ”suodatin” (erit.perusopetus) osaamiskeskus Tavoitteiden määrittely: suodatin + rehtorit (pedag.joht.) Kokonaisuuden hallinta ja tiedon jakaminen Kaksikielisyys

Kaupungin it-osaston helpdeskin resurssit kaikille sektoreille, toiveena erityinen tvt-opetuskäytön it-tuki Toisella asteella oma atk-tuki Tarve keskittää tekniset ja pedagogiset tukiresurssit samaan paikkaan Pedagoginen tuki lähelle opettajaa (e-tutor, tvt-vastaava) Tukipalvelut

OPH maksuttomat tvt-koulutukset Perusopetuksen pedagoginen tarjotin ei sisällä systemaattisesti tvt-koulutuksia Tavoitteena yhteinen täydennyskoulutuksen ohjelma, kouluttaja-koulutus

Kumppanuus Vaasan kaupungin it-yksikön kanssa Yhteistä perusopetus ja toinen aste nyt: virustorjunta + ohjelmistojen jako Perusopetuksen hankinnat nyt suodattamatta omin päin Tavoitteena pedagogislähtöiset laite- ja ohjelmisto-hankinnat ja testaus, digitaalisen materiaalin tuottaminen keskitetysti

rakennettavissa toisen asteen ratkaisun päälle *tarkennetaan helpdesk

RYHMÄ / TEEMA

Kokonaisuus Pedagogiikka Tukipalvelut Täydennyskoulutus

Tekniikka ja media

Täydennyskoulutus-ryhmä pj. Ann-Maj Björkell-Holm

Aftonläroverk edistyksellinen etäoppimisen ja verkko-oppimisen suhteen Pedagogislähtöinen tvt-täydennyskoulutus Täsmäkoulutusta ja inspiraatiota!

Toisen asteen e-tutor –koulutushanke (OPH + Palmenia); verkkopedagogista tukea kollegalta kollegalle

Varhaiskasvatus, tvt-koulutus jos itsellä omaa kiinnostusta Perusopetus + toinen aste: Koulut hankkivat tvt-koulutusta itse (OPH, Avi, CLL, Arbis) Hepake järjestää ”teknisiä” kursseja (ei-pedagoginen) Kesäyo kurssit oman kiinnostuksen perusteella (Avi) Ammattikorkeakoulut (Avi) Hyödynnetään omia asiantuntijoita kouluttajina Suoria koulutus-hankintoja yrityksiltä Vapaa sivistystyö: yksittäisiä koulutuksia

Laite- ja ohjelmistovalmistajien tarjoamat koulutukset

Tekniikka/media-ryhmä

ei kokoontunut erikseen

6.2 Nykytila-analyysi / Pedagogiikka

Huomioita pedagogiikka-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain: Kokonaisuus Puuttuu taho/henkilö, joka olisi perillä kokonaisuudesta Tvt-työn resurssointia kaivataan (kokonaisvastuu + oma työ)

Tvt-työ lepää liiaksi opettajien oman innostuksen / jaksamisen / ajan / lisätyön varassa. Vapaaehtoisvoimin toimiminen ei ole tässä asiassa kestävää. Opettajien työsopimus jarruttaa kehittymistä

Pedagogiikka TVT:n nähdään tukevan koulunkäyntiä, oppimista ja ohjausta, mahdollisuudet tiedetään.

Opiskelijoiden heikko taitotaso, kun tulevat yläkouluun ja toiselle asteelle. Oppilaiden tvt-osaaminen muuttunut työkalukäytöstä viihdekeskeiseksi. Tavoitteena oman työskentelyn dokumentointi ja tiedon jakaminen Tvt lisää opiskelumotivaatiota, oppilaat innostuneita oppimaan tietokoneiden avulla Henkilöriippuvaisuus (riippuu täysin opettajasta, taitotasosta, innostuneisuudesta, ajankäytöstä)

Tukipalvelut Kirjastohenkilöstö, erityisesti pedagogiset informaatikot apuna tiedonhaun ja

tiedonhallintataitojen opettamisessa Toiveena oppimiskeskus, ryhmätyötilat, verkko-opetustilat, e-aineistot, aineistopankki Verkkopedagogin puuttuminen Tieto- ja osaaminen halutaan esille, nyt yksittäisten henkilöiden takana, ei dokumentoitu

Täydennyskoulutus Opettajan osaamisen kartoitus perustuu tällä hetkellä itsearviointiin

Löytyy paljon maksutonta tvt-koulutustarjontaa Toiveena yhteinen koulutustarjonta Vapaan sivistystyön toimijat voivat tarjota täydennyskoulutusta

Tekniikka ja media

Oppimisalustojen erilaisuutta ei koeta ongelmana; ei tarvetta käytettävyysmielessä paikalliseen yhdenmukaistamiseen oppilaitosten välillä Laitteisto kouluriippuvainen: runsas ja nykyaikainen vs. ei varaa laitehankintoihin Eduverkon hallinnointi haluttaisiin itselle Hidas nettiyhteys Laitteistojen hankinta kaupungin vastuulla, koetaan että ei yhteyttä pedagogiikkaan ja ajoittain liian järeitä investointeja: ”samanlainen kannettava kaupunginjohtajalla ja alakoulussa” Kiinnostusta toteuttaa laite- ja ohjelmistohankinnat yhdessä; yhtenäisyys peruskoulusta

toiselle asteelle

6.3 Nykytila-analyysi / Tukipalvelut

Huomioita Tukipalvelut-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain: Kokonaisuus: Tavoitteena yhteinen tukipalvelukeskus, tvt-keskus

Yhteinen rintama, joka toimii isona tekijänä, synergiaetujen hakeminen, ”suodattimena” toimiminen, osaamiskeskus jossa uusin tieto

Tavoitteiden määrittäminen riittävän kauas tulevaisuuteen: ”suodatin” + rehtorit (pedagoginen johtaminen) Hyvien käytäntöjen, hyvien ja huonojen kokemuksien ja kokeilujen sekä mallien levittäminen; kokoaa yhteen mitä missäkin koulussa testataan ja kokeillaan Kokonaiskuva e-hankkeissa, hankkeiden koordinointi ja hakeminen Lisää myös tukihenkilöstön keskinäistä keskustelua ja tiedonjakamista Kaksikielisyys

Pedagogiikka Tukipalvelut Vakk: E-tutorit tukevat verkkopedagogisissa asioissa oman työn ohella IT-osaston helpdeskin työjono pitkä Tekninen tukiresurssikartoitus on olemassa Tarve keskittää tekniset ja pedagogiset tukiresurssit samaan paikkaan

Pedagoginen tuki halutaan lähelle opettajaa: oman koulun e-tutor, tvt-vastaava Erityisesti perusopetuksella kriittinen tarve saada ”suodatin” väliin:

o laitteiden ja ohjelmistojen pedagogislähtöinen testaus o pedagogislähtöiset ohjelmisto- ja laitehankinnat

Täydennyskoulutus Vakk hyödyntänyt OPH maksuttomia tvt-koulutuksia (Palmenia)

Pedagoginen tarjotin (perusopetus, varhaiskasvatus): irrallisuus, vapaaehtoisuus, ei koordinoitua, itsearviointi Tavoitteena yhteinen täydennyskoulutuksen ohjelma, kouluttajakoulutus Täydennyskoulutus osaksi johtamista (kehityskeskustelut, palkkaus)

Tekniikka ja media Hyvä kumppanuus Vaasan kaupungin IT-yksikön kanssa Yhteistä perusopetus ja toinen aste: virustorjunta + ohjelmistojen jako Toiselle asteelle tarjolla hyvin tukea, mahdollisuus hyödyntää laajemminkin ja rakentaa tukipalvelut sen päälle.

Perusopetuksessa koulukohtaiset koulutukset ja laitehankinnat tehdään tällä hetkellä suodattamatta, koulut omin päin yhteydessä toimittajiin ja palveluntarjoajiin. Tavoitteena että keskitetysti hoidetaan: o edistyneemmän digitaalisen materiaalinen tuottaminen o laitteiden ja ohjelmistojen testaus o laiteriippumattomien ratkaisujen löytäminen (tabletit, pc:t, kotikoneet, …)

6.4 Nykytila-analyysi / Täydennyskoulutus

Huomioita Täydennyskoulutus-alaryhmän yhteenvedosta teemoittain:

Suomenkielinen Svenskspråkig

Varhaiskasvatus / eskari

Kesäyliopiston kurssit + Vaasa-opiston ja Arbiksen atk-kurssit (oma kiinnostus)

Personalfortbildning: Intelligent på tangent –skolning Barnen får bestämma hur de lär sig läsa och skriva (ÅA, CLL) Administrationprogram: Wilma, Rondo, webtallennus Sommaruni

Perusopetus Taitotasokartoitus Hepakkeen ”tekniikkakoulutukset” (ei pedagogisia tvt-koulutuksia) Osaava: Smartboard, av-välineet (Vaasa, Laihia, Vähäkyrö) Teemun ja Anssin koulutukset Pedagoginen tarjotin (ei tvt) Kesäyliopisto (Avi) Suorat koulutushankinnat yrityksiltä Koulutukset aineenopettajille Rahaa käytettävissä täydennyskoulutukseen Chydenius-instituutti (OPH) Osallistumisia seurataan koulutuksenhallintajärjestelmä

Birgitta Höglund: 2011-2012 Osaava-hakemus Närpiön ja Maalahden kanssa; osaamisen itsearviointi. Kaikki jotka arvioineet tasoksi alle 3 koulutusta (järjestäjänä Arbis) Kunnig (Arbis) Svenska smartboardfortbildning hepake tekniska kurser CLL utbildningar för hela regionen Sommaruni (RFV) Samarbete med lähikunnat Arbis och opistos vanliga datakurser

Toinen aste Vakk: 2003 @-kortti Kysely 2012 (some, smartboard, mobiililaitteet) Laite- ja ohjelmistovalmistajien koulutukset (Anvia) Toisen asteen tietotekniikka-asiantuntijan pitämät koulutukset Agenda (ohjelmistontarjoajan järjestämät koulutukset) Studenta+ (pilotoinut aikuiskoulutuskeskus kouluttaa + sisäinen koulutus, oma tietotekniikkaopettaja) e-tutorit (verkkopedagoginen); Palmenia: Ammattiope 2.0, 7pv ammattiohjelmat Aterix, cad/cam-sovellukset (opettajat osallistuvat ohjelmanvalmistajan järjestämiin koulutuksiin)

Fronter Aftonläroverk edistynyt Kunnig (Vakk, lukiot) CLL Avi OPH koulutukset Aineyhdistysten järjestämät koulutukset omalla ajalla

Aikuiskoulutus

Kesäyliopisto: Skyot Ei jatkuvaa koulutusta Kuula-opisto; varifrån köper ni fortbildning?

Arbis: inte resurs eller kunnande Inte systematisk fortbildning Bildningsalliansen enskilda kurser med projektfinansiering Aftonläroverk: erfarenhet med distansutbildning

TVT-osaamistasokriteereistä

- voiko nyt laadittuja kriteerejä hyödyntää Osaava-hankkeen kyselyissä? - Osaava-hankkeissa useampi kunta mukana, samat taitotasokyselyt kaikille kunnille? - omat osaamistasot varhaiskasvatuksen henkilöstölle? - Eri taitotasovaatimukset eri opettajaryhmille? Asetetaanko minimitasovaatimuksia?

Täydennyskoulutus:

- Ideaalista olisi, jos olisi tvt-koulutustarjotin, jossa tarjonta klinikkatyyliin tarpeeksi pienissä osissa - Utbildning + inspiration! eli koulutus paitsi täsmäkoulutusta tiettyyn havaittuun tarpeeseen, niin

myös sellaista joka avaa silmät ja inspiroi uuteen - Opettajien koulutus halutaan järjestettäväksi kouluissa

7 Liitteet

7.1 TVT-keskus

7.2 TVT-rakenne

http://prezi.com/yozdv37-6hmn/?utm_campaign=share&utm_medium=copy

Perusopetuksessa osa opettajista on nimetty aluevastaaviksi (neljä maantieteellistä aluetta ja yksi

ruotsinkielinen alue). Aluevastaavat saavat korvausta tehtävästään ja heillä on tietyt vastuut ja

valtuudet. Perusopetukseen on nimetty päätoiminen TVT-vastaava, joka johtaa aluevastaavien

toimintaa. Aluevastaavat jalkauttavat TVT-käytäntöjä oman alueensa oppilaitosten opettajille ja

osallistuvat myös opettajien kouluttamiseen.

Esiopetuksessa nimetään perusopetuksen malliin jokaiseen yksikköön atk-vastaava ja osa heistä

nimetään aluevastaaviksi.

Toisella asteella on nimetty oppilaitoskohtaisia eTutoreita tai TVT-vastuuhenkilöitä.

Vapaan sivistystyön puolella soveltuvaa mallia haetaan meneillään olevasta Opetushallituksen

tarjoamasta Open Päivitys -koulutuksesta. Koulutuksessa on kaksi ryhmää: vapaan sivistystyön

opettajat ja opettajista muodostettu paikallistiimi, jotka tarjoavat TVT-tukea vapaan sivistystyön

opetukseen ja oppimiseen.

7.3 TVT opetuksessa

http://prezi.com/gppjqtuc0gsl/?utm_campaign=share&utm_medium=copy&rc=ex0share