terve-sos 2013 aki lindén: millainen sairaalareformi tarvitaan?

Aki Lindén 15.5.2013

TERVE-SOS 2013, Turku

Toimitusjohtaja Aki LindénHUS

Millainen sairaalareformi tarvitaan?


Suomen sairaalat sairaanhoitopiireittäin vuoden 2010 toiminnan perusteellaHoitojaksot Leikkaukset Synnytykset

HYKS 149 684 67 566 14 991Hyvinkään sair 21 336 7 742 1 634Lohjan sair 11 312 5 231 936Porvoon sair 10 714 3 915 831Länsi-Uudenmaan sair 7 212 5 666 272Kymenlaakson ks 20 463 11 024 1 626ent. Kuusankosken sair 7 444 3 648 -Etelä-Karjalan ks 17 745 9 430 1 224TAYS 55 925 23 144 5 114Valkeakosken sair 5 845 2 727 -Vammalan sair 4 080 1 814 582Mäntän sair 1 783 802 -Päijät-Hämeen ks 36 292 15 978 2 035Etelä-Pohjanmaan ks 25 321 14 258 2 186Vaasan ks 24 795 8 869 1 467Malmin (Pietarsaaren) sair 5 741 1 969 433Kanta-Hämeen ks 24 357 9 451 1 642 Riihimäen as sisältyy K-HKS:aanForssan sair 5 523 1 645 -TYKS 54 635 28 896 4 303 Raision as sisältyy TYKS:aanSalon aluesair 7 659 3 000 778Loimaan aluesair 4 048 2 236 -Vakka-Suomen (U:ki) sair 3 386 1 710 -Turunmaan (Turku) sair 2 169 2 241 -V-S:n psykiatria 1 884 - -Satakunnan ks 34 919 15 714 2 091 Rauman as sisältyy SatKS:aanOYS 53 008 28 330 4 404Oulaskankaan sair 6 661 3 460 812Visalan sair (psyk) 718 - -Raahen sair 4 379 2 755 385Lapin ks 17 802 9 514 1 294Kainuun ks 15 140 5 395 753Keski-Pohjanmaan ks 13 934 6 806 1 331Länsi-Pohjan ks 10 735 5 666 718KYS 49 626 21 574 2 501Iisalmen sair 5 122 2 603 -Varkauden sair 2 902 251 -Keski-Suomen ks 38 162 15 278 3 078Jokilaakson sair 2 856 1 905 -Pohjois-Karjalan ks 29 556 12 132 1 568Mikkelin ks 15 582 7 259 818Pieksämäen sair 1 721 1 131 -Savonlinnan ks 11 307 4 317 402TUMMENNETTU = YLIOPISTOSAIRAALA. ALLEVIIVATTU = KESKUSSAIRAALA KURSIIVI = KUNNAN HALLINNOIMA SAIRAALA


Suomen sairaalat sairaanhoitopiireittäin vuoden 2010 toiminnan perusteella 1TUMMENNETTU = YLIOPISTOSAIRAALA. ALLEVIIVATTU = KESKUSSAIRAALA

KURSIIVI = KUNNAN HALLINNOIMA SAIRAALA

Hoitojaksot Leikkaukset Synnytykset

HYKS 149 684 67 566 14 991

Hyvinkään sair 21 336 7 742 1 634

Lohjan sair 11 312 5 231 936

Porvoon sair 10 714 3 915 831

Länsi-Uudenmaan sair 7 212 5 666 272

Kymenlaakson ks 20 463 11 024 1 626

ent. Kuusankosken sair 7 444 3 648 -

Etelä-Karjalan ks 17 745 9 430 1 224

TAYS 55 925 23 144 5 114

Valkeakosken sair 5 845 2 727 -

Vammalan sair 4 080 1 814 582

Mäntän sair 1 783 802 -


Suomen sairaalat sairaanhoitopiireittäin vuoden 2010 toiminnan perusteella (2)


Päijät-Hämeen ks 36 292 15 978 2 035

Etelä-Pohjanmaan ks 25 321 14 258 2 186

Vaasan ks 24 795 8 869 1 467

Malmin (Pietarsaaren) sair 5 741 1 969 433

Kanta-Hämeen ks 24 357 9 451 1 642

Riihimäen as sisältyy K-HKS:aan

Forssan sair 5 523 1 645 -

TYKS 54 635 28 896 4 303

Raision as sisältyy TYKS:aan

Salon aluesair 7 659 3 000 778

Loimaan aluesair 4 048 2 236 -

Vakka-Suomen (U:ki) sair 3 386 1 710 -

Turunmaan (Turku) sair 2 169 2 241 -

V-S:n psykiatria 1 884 - -

Satakunnan ks 34 919 15 714 2 091

Rauman as sisältyy SatKS:aan


Suomen sairaalat sairaanhoitopiireittäin vuoden 2010 toiminnan perusteella 3


OYS 53 008 28 330 4 404

Oulaskankaan sair 6 661 3 460 812

Visalan sair (psyk) 718 - -

Raahen sair 4 379 2 755 385

Lapin ks 17 802 9 514 1 294

Kainuun ks 15 140 5 395 753

Keski-Pohjanmaan ks 13 934 6 806 1 331

Länsi-Pohjan ks 10 735 5 666 718

KYS 49 626 21 574 2 501

Iisalmen sair 5 122 2 603 -

Varkauden sair 2 902 251 -

Keski-Suomen ks 38 162 15 278 3 078

Jokilaakson sair 2 856 1 905 -

Pohjois-Karjalan ks 29 556 12 132 1 568

Mikkelin ks 15 582 7 259 818

Pieksämäen sair 1 721 1 131 -

Savonlinnan ks 11 307 4 317 402


Peruslukuja terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta

• Viisi yliopistosairaalaa (HYKS, TYKS, TAYS, OYS, KYS) muodostavat 45 % maamme erikoissairaanhoidosta. 15 muuta keskussairaalaa muodostaa 38 % esh:sta

• 29 entisestä ”aluesairaalasta” 6 on integroitu osaksi yliopisto- tai keskussairaalaa, 11 toimii sairaan-hoitopiirien suhteellisen itsenäisinä sairaaloina (10 % esh:sta ) ja 12 on suoraan kuntien, niiden yhtymien tai yksityisessä omistuksessa (4 % esh:sta). 10 kaupungilla on lisäksi omaa erikoislääkärijohtoista sairaalatoimintaa. Osa terveyskeskuksista hankkii ostopalveluna erikoislääkäripalveluita, tutkimuksia ja toimenpiteitä.

• Erikoissairaanhoito/Perusterv.huolto = 60 % / 40 % = 1000 € / 650 € per asukas. Kaikki terveydenhuolto on 9,3 % BKT:sta = 15 Mrd€. Keski-Euroopan taso on 10-12 %, ja USA:n taso 17-18 %


Mitä erikoissairaanhoito on? 1

• ”Lääketieteen erikoisalojen mukaisesti järjestettyä terveydenhuoltoa”

• Erikoisaloja on 50

• Aiemmat ”kirurgia” ja ”sisätaudit” ovat nykyisin 11 ja 8 itsenäistä erikoisalaa, joihin kuhunkin on 6 vuoden erikoistumiskoulutus, esim. kardiologia, nefrologia, neurokirurgia, infektiosairaudet, ortopedia ja traumatologia, endokrinologia, plastiikkakirurgia, reumatologia, verisuonikirurgia jne

• Tällä on suuri merkitys terveydenhuolto-järjestelmälle ! 24/7 –päivystys keskittyy suuriin sairaaloihin.


Mitä erikoissairaanhoito on ? 2

• Erikoissairaanhoidosta 50 % (kustannuksilla mitattuna) alkaa heti eli päivystyksellisesti

• 25 % alkaa kiireellisesti 1-14 vrk ja 25 % voi alkaa myöhemmin eli ei-kiireellisesti, kaikkea ei kuulukaan tehdä heti, koska silloin tehdään turhia toimenpiteitä, jono-ongelma on pienentynyt merkittävästi

• 24/7 –päivystäminen vähintään 8 (10) kyseisen erikoisalan lääkäriä, tämän alle joudutaan kuitenkin ”olosuhteiden pakosta” välillä menemään


Mistä ”se vähintään 200 000” asukasta tulee?

• jos kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut halutaan integroida samaan hallintoon, joudutaan se tekemään suurimman väestöpohjan ehdoilla, se on erikois-sairaanhoito

• erikoissairaanhoidon 24/7 –päivystyspalveluiden tuottaminen vaatii vähintään 200 000 asukkaan väestöpohjan, koska tarvitaan 7-8 kunkin erikoisalan lääkäriä ja erikoisaloja on nykyisin enemmän kuin aikaisemmin ja ne ovat suppeampia, mikä turvaa laadun: ortopedia, infektio-sairaudet, kardiologia, mahakirurgia, syövän hoito, neurologia, knk, silmä-tadit, synnytykset ja naistentaudit jne.


Käsitteiden täsmennystä 1• Seuraava erikoissairaanhoidon sisäinen kolmijako on

toimiva, asiantuntijoiden hyväksymä ja lain mukainen, suluissa kustannusosuus erikoissairaanhoidon kokonaisuudesta:

• 1) perustasolla (=terveyskeskuksessa) tehtävä esh (5-10 %)

• 2) vaativa esh ( 75-85 %)

• 3) erityisen vaativa esh (10-15 %)

• Tekonivelleikkaukset, yöaikaiset päivystysleikkaukset, sektiot, pallolaa-jennukset, sädehoidot, keskosten hoito, akuuttipsykoosit jne ovat vaativaa erikoissairaanhoitoa, mutta eivät sitä ”erityisen vaativaa esh:oa”


Käsitteiden täsmennystä 2

• Ongelmia on syntynyt siitä, että ei ole ollut selkeää analyysiä sairaaloiden toiminnasta ja näkemystä siitä miten sairaalat hallinnoidaan kun sh-piirit lakkautetaan

• Hallitusohjelma totesi, että ”vaativa esh” ja ”esh:n päivystys” siirretään viiden erva-alueen vastuulle! 50 % kaikesta erikoissairaanhoidosta on päivystävää !

• Sairaaloiden nykyinen hallinnollinen jakauma (paikallissairaala, aluesairaala, keskussairaala, yliopistosairaala) ei noudata kaavamaisesti em. sisällöllistä jakautumaa



• Suomessa esim. yliopistosairaala on yhtä aikaa kolmen tason sairaala: erva-alueensa ”tertiääritason” eli vaativimman tason sairaala, maakuntansa keskussairaala ja kaupunkiseutunsa alue/paikallissairaala

• Tämä on myös perusteltua harvaan asutussa maassa ja takaa osaltaan suomalaisen sairaalalaitoksen korkean tuottavuuden. Olisi tehotonta rakentaa ja pyörittää keskuskaupungeissa kolmea erillistä sairaalaorganisaatiota (suurten kaupunginsairaaloiden paikka-kunnilla on korkeimmat erikoissairaan-hoidot kulut !)


HUS 2011: Pareto-analyysi22,00 % kaikista potilaista muodosti 80 % laskutuksesta



Maan eri osissa paikallis/aluesairaalan , keskussairaalan ja yliopistosairaalan tuottama osuus kaupungin erikoissairaanhoidosta (€) vaihtelee:• Pori: 5 % - 85 % - 10 %• Rauma: 20 % - 70 % - 10 %• Kouvola: 35 % - 55 % - 10 %• Salo: 50 % - 50 %• Hyvinkää: 70 % - 30 %• Kuopio: 100 %• Ei siis ole yhtä kaavaa, vaan sairaaloiden

työnjakoon vaikuttaa paikallisen sairaalan profiili ja etäisyys vaativamman tason sairaalasta


Yliopistosairaaloiden laajan omistuksen perustelut 1• Kansainvälisesti terveydenhuollon järjestämisen

väestöpohjia suurennetaan, ei pienennetä missään !

• Yhden kaupungin resurssit eivät riitä infrastruktuuri- ja teknologiainvestointiin

• Laaja omistajuus (aikaisemmin valtio, sitten kuntainliitot, sitten sairaanhoitopiirit) merkitsee laajaa yhteistä vastuunkantoa

• Kuntien hallintoperinne ja toimintakulttuuri ei turvaa lääketieteen huippuyksiköiden kehitystä

• Missään muualla maailmassa (!) ei yli-opistosairaalaa hallinnoi yksi kaupunki


Yliopistosairaaloiden laajan omistuksen perustelut 2

• ”Kaupunginsairaala” ei ole vetovoimainen työnantaja erikoistuneelle henkilöstölle, erityisesti tutkimustyötä tekeville spesialisteille: lääkärikato on varma asia !

• Kilpailevat yksityiset työantajat ovat ryhmittyneet kansallisiksi ketjuiksi

• Yliopiston tulee vahvasti osallistua yliopistosairaalan hallintoon

• Muodostuisi tilanteita (Tampere, Turku, Kuopio, Oulu), jossa kaupungin henkilöstön enemmistö muodostuu terveydenhuollon toimialasta, onko tämä tavoiteltava tilanne kaupungin muita toimialoja ajatellen?


Onko FOKUSSAIRAALA ratkaisu?

• Yhden potilasryhmän sairaala: syöpäsairaala, silmäsairaala, lastensairaala, sydänsairaala, naistensairaala ...

• tai peräti ”yhden tempun” sairaala: tekonivelsairaala, ”kaihipaja”, vrt. hammashuollon Megaklinikka

• saadaan kehitettyä prosessi huippuunsa, mutta miten palveluketjut ja hoidon kokonaisuus ?

• prosessiorganisaatio, hoitolinjaorganisaatio, osaamiskeskus-organisaatio ...


Muita muutostrendejä

• Avohoito lisääntyy edelleen

• Potilashotellitoiminta

• Sähköinen asiointi lisääntyy

• Erikoissairaanhoito-perusterveydenhuolto –rajapinta ylitetään ”molempiin suuntiin” ja häivytetään kokonaan

• Yhteispäivystykset (todelliset)

• Tukipalvelut keskittyvät hallinnollisesti

• Valinnanvapaus

• EU:n potilasdirektiivi

• Yksityinen – julkinen sekoittuvat ?


900 000 asukkaan psykiatriset sairaansijat modernilla prosessiorganisaatiolla

Lastenpsykiatria (akuutit kriisit) 15 ss

Nuorisopsykiatria (akuutit kriisit) 18 ss

Nuorisopsyk (tutkimus- ja hoito) 24 ss

Nuorisopsyk (vaikeahoitoiset) 15 ss

Aikuispsyk (yleissairaalapsyk) 45 ss

Aikuispsyk (mielialahäiriöt) 45 ss

Aikuispsyk (ensipsykoosit) 45 ss

Aikuispsyk (uusiutuneet psyk) 45 ss

Aikuispsyk (kuntoutumis ja päihd)45 ss

Aikuispsyk (vaikeahoitoiset) 30 ss


Alueellisen jakautuman mallit, esimerkkinä Uusimaa

• ”Pietarsaaren mallin” mukaisesti: Länsi-Uusimaa 2 ss, Lohja 4 ss, Porvoo 4 ss, Hyvinkää 8 ss – muut keskitetty !

• Tämän ja alla olevan välimuodot

• Alueellinen kokonaistarve 0,4/1000 as: Länsi-Uusimaa 18 ss, Lohja 40 ss, Porvoo 41 ss, Hyvinkää 79 ss, HYKS ilman Helsingin aikuispsykiatriaa 239 ss


827

864

902

880900 897

915

866

736

764

811

835

868

911

946965

978 986

882887

900

907922

967

898887

700720740760780800820840860880900920940960980

1 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012HUS Muut sh-piirit

EUROA/ASUKAS -KEHITYS DEFLATOITUNA HUS:SSA VS. MUISSA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ VUOSINA 2000 - 2012

Kustannukset deflatoitu v. 2012 tasoon Kuntaliiton sairaalakustannusindeksillä (Tilastokeskus 9.4.2013). Muut sh-piirit ilman Ahvenanmaan maakuntaa. 1.1.2010 Loviisaan liitt yivät Liljendal ja Pernaja sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä Ruotsinpyhtää ilman Haaviston ja Vastilan alueita. Väestö 31.12.2012 Lähde: Tilastokeskus.

Eur/as


Vuosittain keskimäärin korvatutVuosittain keskimäärin korvatut potilasvahingot/ 100 000 asukastapotilasvahingot/ 100 000 asukasta

Lähde: Potilasvakuutuskeskus

- ASUKASLUVUT VUOSIEN 2006-2010 LOPUSSA VUODEN 2012 SAIRAANHOITOPIIRIJAOLLA, TILASTOKESKUS- VUOSINA 2007-2011 RATKAISTUT KORVATTAVAT POTILASVAHINGOT, PVK

12,116,9

20,422,9

27,47,8

11,79,1

9,4

12,9

3,1

3,8 3,7

4,8

4,4

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

45,0

50,0

HUS PShp VSShp PPShp PSShp

Leikkaus- ja anestesiatoimenpiteet Kliiniset tutkimus- ja hoitotoimenpiteet Muut toimenpiteet

Väestö 31.12.2011 1 545 034 489 501 470 453 401 201 248 130

Aki Lindén 15.5.2013 CHESS/THLTHL/Perfectpääkaupunkiseutu

Aki Lindén 15.5.2013 CHESS/THLTHL/Perfect


Kuolleisuus korkeampi erityisesti päivystysaikana keskussairaaloissa syntyneillä pikkukeskosilla v 2000-05 (n=3070)


Lasten sydänkirurgian tuloksetVarhaiskuolleisuus (< 30 vrk), kaikki leikkaukset, Helsinki-LNS vs. Eurooppa

0

1

2

3

4

5

6

7

2000-2002

2003-2005

2006-2008

2009-2010

Eurooppa, lasten syd. kir.leikkauskuolleisuus (<30vrk)

HYKS/ NALA, lasten syd.kir. leikkauskuolleisuus(<30 vrk)

Aikajaksot

%

terve-sos 2013 aki lindén: millainen sairaalareformi tarvitaan?

Documents