teksti ja kuvat hannu pesonen kaesong, pohjois-korea kumpikin … · 2020. 6. 1. · yritys, jolla...

4
Kapitalismin kanahäkki 48/2008 | Suomen Kuvalehti 45 Pohjois-Korea kokeilee kapitalismia eteläkorealaisen teollisuusjätin Hyundain kanssa. Hanke uhkaa sortua, sillä Pohjois-Korea aikoo sulkea maiden rajan joulukuun alussa. E L Kumpikin karsinassaan. Poliisit pitävät eteläkorealai- set vierailijat tiukasti erossa paikallisista ta- louskokeilujen keskipisteessä Kaesongin kau- pungissa. Teksti ja kuvat Hannu Pesonen | Kaesong, Pohjois-Korea

Upload: others

Post on 08-Sep-2020

0 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: Teksti ja kuvat Hannu Pesonen Kaesong, Pohjois-Korea Kumpikin … · 2020. 6. 1. · yritys, jolla on merkittäviä liikesuhteita Poh-jois-Koreassa. Hyundain perustaja, maan-viljelijän

Kapitalismin kanahäkki

48/2008 | Suomen Kuvalehti 45

Pohjois-Korea kokeilee kapitalismia eteläkorealaisen teollisuusjätin Hyundain kanssa. Hanke uhkaa sortua, sillä Pohjois-Korea aikoo sulkea maiden rajan joulukuun alussa. E

L Kumpikin karsinassaan. Poliisit pitävät eteläkorealai-set vierailijat tiukasti erossa paikallisista ta-louskokeilujen keskipisteessä Kaesongin kau-pungissa.

Teksti ja kuvat Hannu Pesonen | Kaesong, Pohjois-Korea

Page 2: Teksti ja kuvat Hannu Pesonen Kaesong, Pohjois-Korea Kumpikin … · 2020. 6. 1. · yritys, jolla on merkittäviä liikesuhteita Poh-jois-Koreassa. Hyundain perustaja, maan-viljelijän

46 Suomen Kuvalehti | 48/2008

Ginsenglikööriä. Käärme-viinaa. Mustikkaviiniä. Nukkeja ja vallankumous-julisteita. Viidensadan kiihtyneen eteläkorealai-sen tungeksinta kauniiden pohjoiskorealaisten nais-myyjien ympärillä muistut-

taa suomalaisturistien kohellusta Viipurin berjožkoissa neuvostoaikaan.

Lauma turisteja on päästetty päiväksi kier-tämään nähtävyyksiä Kaesongin kaupunkiin, kymmenkunta kilometriä Etelä- ja Pohjois-Korean rajalinjan pohjoispuolelle. Taka-vuosien suomalaisten Karjalan-kävijöiden tapaan he ovat haikailleet menetettyjä koti-kyliään, jotka melkein näkyvät tänne, päivi-telleet kommunistisen naapurinsa takapa-juisuutta ja tuhlanneet hetkessä enemmän valuuttaa kuin täällä ansaitaan kuussa.

Melkein kaikki ovat ensikertalaisia. Tääl-lä aiemmin käyneidenkin viime visiitis-tä on kulunut yli 55 vuotta. Korean sodan aikana 1950–1953 monta kertaa omista-jaa vaihtanut Kaesong jäi lopullisesti Poh-jois-Korealle vuonna 1953. Rajasilta on ruo-hottunut, siitä on pitänyt huolta puolitoista miljoonaa hampaisiin asti aseistautunutta sotilasta. Joukot ovat asemissa molemmin puolin 38. leveyspiiriä pitkin kulkevaa de-militarisoitua vyöhykettä – Koreoiden välil-lä vallitsee virallisesti yhä sotatila.

Mutta viime joulukuussa 300 000 asuk-kaan Kaesong avattiin eteläkorealaisille matkailijoille. Kauan haetun toimiluvan sai Hyundai Asan. Se on autoistaan, telakois-

taan ja tietokoneistaan tunnetun eteläko-realaisen monialayhtymän Hyundain Poh-jois-Korean toiminnoista vastaava yhtiö.

Bussiletkat tuovat nyt ensi kertaa massa-turismin keskelle suuren pohjoiskorealai-sen kaupungin arkea. Kaesong oli Koryon, ensimmäisen yhtenäisen korealaisvaltion kuninkaallinen pääkaupunki lähes viiden-sadan vuoden ajan 1300-luvun lopulle as-ti. Hienoimmat muistomerkit ovat tallella – täällä korealaisilla on enemmän yhteistä kosketuspintaa kuin missään muualla.

Tuliaisostoksiin on siis aihetta. Hanbok-kansallispukuihin pukeutuneiden tyttöjen jäykkä hymy kirkastuu, kun dollarit vaihta-vat omistajaa – vain ne kelpaavat.

Hyundailla suuret suunnitelmatTurismi on silti vain sivujuonne kapitalis-min koelaboratoriossa, jota Pohjois-Korea paraikaa pystyttää Kaesongiin.

Syysusvassa siintää laatikkomaisia raken-nuksia. Kaukana niiden takana kohoavat Kaesongin 1950-luvun neuvostoarkkiteh-tuurista muistuttavien kolhojen kerrosta-lojen ruodut. Maisemaa saartavat kukkulat, jotka polttopuun kerääjät ovat kalunneet paljaiksi tiheistä mäntymetsistä.

Laatikot paljastuvat uusiksi hohtaviksi tehdasrakennuksiksi. Katoilla on eteläkorea-

laisten yritysten nimiä. Sotilaiden vartioima metalliverkkoaita kiertää niitä tiiviisti.

Tämä on Kaesongin teollisuusalue, Pohjois-Korean kaikkien aikojen suurin ovenavaus ulkomaailmaan. Kim Jong Ilin hallitus aloitti siellä neljä vuotta sitten varo-vaisen ja pakon saneleman flirttailun mark-kinatalouden ja ulkomaailman kanssa. Tä-täkin hanketta vetää Hyundai Asan. Se on vuokrannut Pohjois-Korealta 50 vuodeksi maa-alan ja kehitysoikeudet 400 miljoo-nalla eurolla ja rakentanut tiet, viestiliiken-neyhteydet, energia- ja vesihuollon.

Kaesongin tavoitteena on ”yhdistää Poh-jois-Korean taitava ja edullinen työvoima Ete-lä-Korean ja ulkomaiden yritysten pääoman ja tuotannon kanssa, edistää markkinata-loutta ja kaventaa etelän ja pohjoisen välis-tä syvää talouskuilua”, määrittelee Hyundai Asan. Alueella toimii 83 pääasiassa eteläko-realaista teollisuusyritystä, parisataa valmis-telee tuloaan. Tehtaissa työskentelee 35 000 pohjoiskorealaista, joille noin tuhannen ete-läkorealaisen työnjohto siirtää taitojaan.

”Tilasta on varattu 70 prosenttia. Alam-me jo kohta rakentaa toista vaihetta”, ker-too pohjoiskorealainen puoluevirkailija Lee Chung Chong ajaessamme alueen läpi.

Hyundai Asanin varapääjohtaja Ha Jung Byun ei ujostele:

”Kaesongista tulee parempi kuin Kiinan Shenzhenistä”, hän väittää.

1970-luvun lopussa käynnistynyt Shenzhe-nin erityistalousalue Hongkongin kupeessa sysäsi liikkeelle Kiinan talousmuutoksen. Shenzhen antoi työkalut, miten toteuttaa muutosta muualla maassa. Tulos näkyy: Kii-nan kansantalous on kasvanut pyörryttävää vauhtia, kommunistisen puolueen sanelu-valta on säilynyt ja Shenzhen on maailman suurimpia teollisuuskeskuksia.

Kaesong pyrkii samaan, ainakin Hyun-dain kaavailuissa. Byunin mukaan alueella on vuonna 2020 alueella 2000 yritystä, 350 000 työntekijää, golfkenttä, huvipuis-to, hotelleja… Tuotannon arvo nousee 15 miljardiin euroon vuodessa, mikä vastaa

Pohjoisessa tiedetään jo yleisesti, että etelän serkut ovat tolkuttoman rikkaita.

koko Pohjois-Korean nykyistä kansantuo-tetta. Tavoitteet eivät välttämättä ole suu-ruudenhulluja. Kaesong on tulen ja veden liitto, jonka kehittämisessä molempien Ko-reoiden edut kerrankin yhtyvät.

Oikeuksia työläisilleEteläkorealaisyrityksiä Kaesong houkutte-lee, koska se sijaitsee vajaan tunnin ajomat-kan päässä omasta pääkaupungista Soulis-ta. Ne voivat nyt siirtää sinne tuotantoaan Kiinan tai Vietnamin kaltaisista halpamais-

ta, mutta valmistaa yhä niiden kanssa kil-pailukykyisiä tuotteita.

”Tuotantokustannukset ovat alle puolet Kiinan tasosta. Etelä-Koreassa maksamme 1 200 euroa kuussa, vajaan 70 kilometrin päässä samaa kieltä puhuville työntekijöille 55 euroa. Kumman valitset?” tiivistää Byun.

Eikä nuoria eteläkorealaisia edes saa enää tehdastöihin, huomauttaa ensimmäisten joukossa Kaesongiin asettuneen muotivaa-tevalmistaja ShinWonin apulaisjohtaja Eun Suk Lee. Jo lähes kolmasosa ShinWonin ko-timaantuotannosta tulee Kaesongista, jossa sillä on 900 työntekijää.

”Kaesongin tuottavuus on parempi kuin Kiinan tehtaamme, ja ylittää pian Etelä- Korean tason. Tekstiilityöntekijät viipy-vät yleensä työpaikassaan vuoden tai pari. Kaesongissa he pysyvät valtion määräämi-nä paikallaan. He ovat nuoria ja taitavia ja heitä on helppo kouluttaa, koska puhum-me samaa kieltä. Rakennamme paraikaa neljä kertaa nykyistä suurempaa tehdasta, joka työllistää 3000 ihmistä. Se käynnistyy heinäkuussa.” E

L Vain dollareilla. Valuutan tarve on saanut maailman tiukinta alkukommu-nismia vaalivan Pohjois-Korean yrittä-mään tulen ja veden liittoa etelän kapi-talistien kanssa.

L Viimeisiä visiittejä? Vaivalla avat-tu maaraja on vaarassa taas sulkeutua, kun Pohjois-Korea protestoi Etelä-Ko-rean uuden hallituksen jyrkentyneitä asenteita vastaan.

L Kaikkien etu. Kaesong ke-hittyy miljar-diliiketoimin-naksi, koska se hyödyttää sekä etelää et-tä pohjoista, Hyundai Asa-nin varapää-johtaja Ha Jung Byun uskoo.

pyöristäpunaiselleristille

Puhdas vesi on elämän ehto.Pyöristä Punaiselle Ristille -kampanjassa

vaihtorahoillasi on tarkoitus.

Lisätietoja www.punainenristi.fi/pyorista.

Page 3: Teksti ja kuvat Hannu Pesonen Kaesong, Pohjois-Korea Kumpikin … · 2020. 6. 1. · yritys, jolla on merkittäviä liikesuhteita Poh-jois-Koreassa. Hyundain perustaja, maan-viljelijän

48 Suomen Kuvalehti | 48/2008

Kuten muutkin yritykset, ShinWon mak-saa työntekijöiden palkat Pohjois-Korean viranomaisille.

”Emme tiedä, paljonko nämä tilittävät heille.”

Ehkä kolmasosan – sekin on enemmän kuin pohjoisessa yleensä ansaitaan. Eikä pelkoa lakoista ole: viranomaiset ovat siir-täneet Kaesongin työvoimaksi eri puolilta maata työväenpuolueen uskollisia jäseniä.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mielestä Kaesongin työolot jäävät kauas kansainvälisten perusoikeuksien ala-puolelle. Kokoontumis-, lakko- tai palkka-neuvotteluoikeutta ei ole. Silti kyseessä on merkittävä askel kohti parempaa, järjestö myöntää: Pohjois-Korea otti huomioon mo-nia Hyundai Asanin suosituksia.

”Tutkimme tarkoin Shenzhenin mallia, myös sen heikkouksia. Sekä työntekijöitä että yrityksiä suojelevat säännökset ovat Kae songissa paremmat”, Byun sanoo.

Kokoontumis-, lakko- tai palkka neuvottelu oikeutta ei ole.

E

L Mahdottoman lähellä. Eteläko-realaiset katsovat Odu-vuoren tark-kailu-asemalla pohjoisen arkea yli kapean Imjin-joen.

L Vuosikymmen-ten kuilu. Kas-vava tietoisuus etelän vaurau-desta nakertaa jo pahasti pohjoisen valtakoneiston perusoppeja.

Tee niin kuin Gommi vai oliko se Pommi, ja anna TV-maksu lahjaksi. Hanki lahjakortti numerosta

( ma–pe klo 8–16)Katso lisää

www.tv-maksu.fi

09 61 31 61

Shh...älä kerro Pommille,että ostin hänelle TV-maksun lahjaksi!

Jos kerrot, mitä mä saan Gommilta lahjaksi, mä kerron YLElle sun

ohjelmatoiveet. Samalla voit luntata, mitä muut on toivoneet.

www.tv-maksu-shop.fi

Page 4: Teksti ja kuvat Hannu Pesonen Kaesong, Pohjois-Korea Kumpikin … · 2020. 6. 1. · yritys, jolla on merkittäviä liikesuhteita Poh-jois-Koreassa. Hyundain perustaja, maan-viljelijän

huolta, että vierailijat pysyvät tiiviisti erossa asukkaista ja kuvaavat vain muistomerkkejä. He ovat silti ihmisiä. Turistien tai tehtaiden työnjohdon kanssa asioidessaan he kysele-vät varovasti mutta uteliaasti etelän palkois-ta, asunnoista, autoista, ruoasta.

”Kaesongin matkailu on hyvä asia, koska se auttaa meitä ymmärtämään toisiamme. Ehkä opimme molemmat uusia asioita”, oppaana toimiva nuori pohjoiskorealai-nen puoluevirkailija sanoo.

Vertailu käy yhä kiusallisemmaksi. Korea on maailman 12. suurin talousmahti, Poh-jois-Korea takapajuisimpia kolkkia. Kae-song on maansa toiseksi vaurain kaupun-ki Pjongjangin jälkeen, mutta tulotaso on korkeintaan viisi prosenttia rajan takaises-ta. Ja pohjoisessa tiedetään jo yleisesti, että etelän serkut ovat tolkuttoman rikkaita.

”Emme voi sanoa, kuinka suuri vaiku-tus meillä on Pohjois-Korean muutokseen, mutta yksin Kaesongissa jo yli satatuhatta ih-mistä tuntee ajattelu- ja elintapamme. Sitten kun täällä tekee töitä 350 000 ihmistä, heitä onkin jo miljoona. Aikanaan koittavan jäl-leenyhdistymisen kannalta on hyvä, että yhä useampi pohjoisessa tuntee järjestelmäm-me ja sydämemme”, Byun muotoilee. SK

halunneet rajata Kaesongin kiistojensa ul-kopuolelle. Olemme kuin vanha aviopari – riidoista huolimatta kiinni toisissamme”, Byun hymähtää.

Etelästä virtaa vaikutteitaKaesong tarkoittaa ”avointa linnoitusta”. Käytännössä se muistuttaa kahta tiiviisti verkkoaidalla suljettua kanahäkkiä. Toi-sessa eteläkorealaistehtaat takovat rahaa, toisessa sinnittelevät pohjoiskorealaiset puutteen ja rajoitusten keskellä. Välissä vahtivat sotilaat.

”Vaikka puhumme samaa kieltä, meitä erottaa 55 vuotta”, Byun toteaa.

Mutta arkista kosketuspintaa syntyy ko-ko ajan enemmän. Rajoitukset ovat teolli-suusalueen alkuajoista löystyneet huomat-tavasti. Arvoitus on, lyökö Pohjois-Korea ovet kiinni, jos etelästä virtaa liikaa vääriä vaikutteita. Taloudellisesti ja aatteellisesti nurkkaan ajetun johtoklikin valta perustuu ”totuuksiin”, joiden sisältö paljastuu yhä useammalle tyhjäksi.

Neuvostoliiton perestroikaa vauhditti ul-komaailmasta perillä olleiden KGB:n jä-senten tuki. Kaesongissa oppaina esiinty-vät turvallisuuspalvelun työntekijät pitävät

50 Suomen Kuvalehti | 48/2008

ShinWon tarjoaa työntekijöilleen vapaa-ehtoisesti lounaan, kahvia, välipalan, suih-kut ja työterveyshuollon. Työsuojelusään-nöt ovat Etelä-Korean mukaiset.

”Suurin haasteemme on, miten voimme yhtä aikaa tuottaa korkealaatuisia tuottei-ta ja osoittaa olevamme työntekijöiden oi-keuksia kunnioittava yritys”, toteaa Lee.

Raja kiinni joulukuussa?Vararikon partaalla hoippuvalle Pohjois-Ko-realle Kaesong on keino hankkia valuuttaa. Alue on jo nyt maan suurin ulkomaisten si-joitusten kohde, jonka alkuvuoden tuotanto oli vajaat 300 miljoonaa euroa. Siellä punni-taan myös, voiko maan nykyjohto säilyttää Kiinan tavoin valtansa vaikka höllentääkin otettaan taloudesta. Arvaamaton Kim Jong Il on ollut Kaesongin päätukija alusta asti.

”Hän on näyttänyt vihreätä valoa Kaeson-gin kehitykselle. Suuri osa pohjoisen vai-kuttajista haluaa muutosta. Olemmekin vieneet heitä Shenzheniin haistelemaan ilmapiiriä”, sanoo Byun.

Hyundai on ainoa eteläkorealainen suur-yritys, jolla on merkittäviä liikesuhteita Poh-jois-Koreassa. Hyundain perustaja, maan-viljelijän poikana pohjoisessa syntynyt ja miljoonien lailla etelään paennut Ju Yung Chung maksoi toimintaoikeuksistaan viralli-sesti yli 800 miljoonaa euroa – käteisenä. Ka-esong on osa hänen unelmaansa avata ovet etelästä pohjoiseen matkailulle, kaupalle ja investoinneille.

”Todellista summaa ei tiedä kukaan. Joskus ihmettelen, miksi sijoitimme poh-joiseen, kun saman rahan olisi saanut no-peammin takaisin muualta. Mutta Chung ei ajatellut vain liiketoimintaa”, Byun toteaa.

Chungin kuoltua yhteyksiä pitää yllä hä-nen poikansa leski, Hyundain pääjohtaja Hyun Jeong Eun.

Kaesongia sitoo tiivis kohtalonyhteys maailmanpolitiikan ja Koreoiden välisten suhteiden nopeisiin, oikullisiin muutok-siin. Ne voivat hetkessä pysäyttää kehityk-sen tai romahduttaa sen kokonaan.

Paraikaa Kaesongissa ollaan varpaillaan, vaikka Yhdysvallat poisti lokakuussa Poh-jois-Korean terroristivaltioiden listalta ja lievensi talouspakotteita. Suhteet Etelä-Ko-reaan ovat kireämmät kuin vuosiin. Etelä-Korean haukkamainen presidentti Myung Bak Lee on ryhtynyt purkamaan edeltäjien-sä henkilökohtaisesti Kim Jong Ilin kanssa sopimia asioita, mitä pohjoiskorealaiset pi-tävät suurena loukkauksena.

Pohjois-Korea on uhannut sulkea vaivoin auki saadun maarajan joulukuun alussa, koska eteläkorealaiset aktivistit ovat saa-neet vapaasti lähettää Kim Jong Iliä arvos-televia ja kapinaan kiihottavaa lentolehti-siä jättiläisilmapalloilla rajan yli. Se on jo katkaissut suorat puhelinyhteydet yli ra-javyöhykkeen ja varoittanut Etelä-Korean maksavan kovan hinnan tuestaan YK:n ih-misoikeuskomission päätöslauselmalle, joka viime viikolla tuomitsi pohjoisen ih-misoikeusloukkaukset.

”Mutta molemmat hallitukset ovat aina

POHJOIS-KOREA

ETELÄ-KOREA

KIINA

VENÄJÄ

Pjongjang

Soul

Kaesong

Japaninmeri

Keltainenmeri

KS

km 100

KOREAN NIEMIMAA

suomenkuvalehti.fi

netti

E Lue reportaasi Pohjois-Korean kult-tuurifestivaaleilta (SK 20/2004).

”Vaikka puhumme samaa kieltä, meitä erottaa 55 vuotta.”

L Kauppa-tavaraa Kaeson-gista. Vain yksi juna molempiin suuntiin ylittää rajan päivässä, mutta niidenkin liikenne on nyt uhattuna.

Tee niin kuin Gommi vai oliko se Pommi, ja anna TV-maksu lahjaksi. Hanki lahjakortti numerosta

( ma–pe klo 8–16)Katso lisää www.tv-maksu.fi

09 61 31 61

Shh...älä vaan kerro Gommille,

ett mä ostin silleTV-maksun lahjaksi!

Hyvä ihminen, jos kerrot sen minulle, niin minä kerron YLElle sinun ohjelma-toiveesi. Samalla voit katsoa, mitä muut

ovat toivoneet. www.tv-maksu-shop.fi