tekniikan alan ammattikorkeakoulu- opiskelijoiden ... · opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus...
TRANSCRIPT
Marja Heinonen
Tekniikan alan ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2016
1
Sisällys Tiivistelmä ................................................................................................................................................................. 1
Summary ..................................................................................................................................................................... 4
1. Tutkimuksen tavoite ....................................................................................................................................... 6
2. Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä ................................................................................................. 7
3. Vastaajat ................................................................................................................................................................ 8
Sukupuoli ..................................................................................................................................................................... 8
Ikärakenne ................................................................................................................................................................... 8
Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet ........................................................................................................... 9
Koulutusala .............................................................................................................................................................. 10
4. Aiempi työkokemus ...................................................................................................................................... 13
5. Työssäkäynti opiskelujen aikana ......................................................................................................... 15
Syyt opintojen aikaiseen työssäkäyntiin ...................................................................................................... 17
Työssäkäynti koulutuksen tukena .................................................................................................................. 19
6. Kesätyöt kesällä 2016 ................................................................................................................................. 21
Kesätöiden luonne ja kesto ................................................................................................................................ 23
Kesätyöpaikan sijainti.......................................................................................................................................... 24
7. Kesätyöpaikan haku ..................................................................................................................................... 26
8. Työnantajat kesällä 2016 .......................................................................................................................... 28
Työnantajien toimialat ........................................................................................................................................ 29
9. Kesätyön työtehtävät ja työaika ............................................................................................................ 32
Työharjoittelu ......................................................................................................................................................... 34
10. Kesätyön merkitys opinnoille ja töiden sisällön kehittyminen ........................................ 36
Työtehtävien sisällön kehittyminen .............................................................................................................. 38
11. Palkat kesällä 2016 .................................................................................................................................... 40
12. Avoin palaute ................................................................................................................................................ 44
Liitteet ....................................................................................................................................................................... 45
2
Tiivistelmä
Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimus (TOTT)
kartoittaa alan opiskelijoiden kesätöitä ja lukuvuoden aikaista työssäkäyntiä.
Tutkimus toteutetaan vuosittain uuden lukuvuoden alussa kyselytutkimuksena.
Vuonna 2016 tutkimukseen osallistui 5550 opiskelijaa 28 eri oppilaitoksesta.
Lukuvuoden aikaisen työssäkäynnin yleistyminen ja muiden kuin tekniikan alan
kesätöiden vähentyminen saattavat olla merkkejä muuttuvasta suhdannetilanteesta.
Muuttuvasta tilanteesta kertoo myös parantunut kesätyötilanne sekä se, että niin
lukuvuoden aikaiset työt kuin kesätyöt liittyivät nyt enemmän opintoihin kuin
edellisvuonna.
Tutkinnon tavoiteajan ylittäminen ei tämän tutkimuksen valossa kannata.
Esimerkiksi opintojen kannalta merkityksellistä työtä tekevien osuus niin
lukuvuoden kuin kesän aikana kääntyy laskuun neljännen vuosikurssin jälkeen. Myös
kesätöiden hakeminen ja saaminen hankaloituu. Tavoiteajan ylittäneillä kesätyöt
lisäksi liittyvät vähemmän tekniikan alaan kuin neljännellä vuosikurssilla
opiskelevilla.
Työskentely lukuvuoden aikana
Opiskelujen ohessa tapahtuva työssäkäynti näyttää yleistyneen viime vuosien laskun
jälkeen. Tekniikan alan opiskelijoista 43 prosenttia työskenteli lukukausien aikana
joko jatkuvasti tai satunnaisesti, keskimäärin 15 tuntia viikossa. Naiset työskentelivät
lukuvuoden aikana edelleen useammin kuin miehet. Vuosikursseja vertaillessa
lukuvuoden aikaisen työssäkäynnin yleisyys ja viikkotyöaika kasvoivat siirryttäessä
kolmannelle vuosikurssille. Koulutusalakohtaisessa vertailussa havaitaan, että
rakennusalojen opiskelijat työskentelivät lukuvuoden aikana eniten, kun taas
tietotekniikan alojen opiskelijat työskentelivät vähiten. Pääkaupunkiseudulla ja
suurimpien kaupunkien alueilla työskenneltiin muita alueita enemmän: näillä alueilla
töitä on tarjolla eniten, mutta myös elinkustannukset ovat korkeat.
Valtaosa lukuvuoden aikana työssäkäyvistä opiskelijoista työskenteli taloudellisten
syiden takia. Reilu 40 prosenttia vastaajista ilmoitti työskentelyn syyksi lisätienestien
saamisen, kymmenesosalla vastaajista opintotuki ei riittänyt elinkustannusten
kattamiseen. Työkokemuksen työssäkäynnin syyksi ilmoitti noin viidesosa
vastaajista. Työskentelemättömyyden syyksi mainittiin useimmin halu keskittyä
opintoihin, mutta viidesosan syy oli se, ettei työpaikkaa ollut löytynyt. Esiin nousivat
myös jaksaminen ja ajanpuute.
Lukukauden aikainen työ kerrytti opintoja tukevaa työkokemusta reilun 40 prosentin
mielestä, kun taas täysin koulutukseen liittymätöntä työtä ilmoitti tehneensä noin
kolmasosa vastaajista. Miehet kokivat naisia useammin työnsä kerryttävän oman alan
kokemusta. Koulutusaloista rakennusalan opiskelijat kokivat tekevänsä opintoja
hyödyttävää työtä useimmin, tietotekniikan alojen opiskelijat harvimmin.
3
Kesätyöt
Kesällä 2016 vastaajista työskenteli 83 prosenttia, mikä on enemmän kuin aiempina
vuosina, mutta edelleen vähemmän kuin esimerkiksi vuonna 2008, jolloin jopa 93
prosenttia tekniikan alan opiskelijoista oli töissä. Naiset työskentelivät myös kesällä
hieman useammin kuin miehet. Vajaa kymmenen prosenttia vastaajista ei
hakemisesta huolimatta saanut töitä kesäksi. Viime vuosien tapaan rakennusalojen
opiskelijat työllistyivät parhaiten, kun taas tietotekniikan alojen opiskelijoiden
kesätöiden saaminen näyttää hankaloituneen entisestään. Saattaisi olla syytä pohtia,
miksi tietotekniikan alojen opiskelijat kokevat työnhaun hankalammaksi kuin
muiden alojen opiskelijat ja miksi he myös työllistyvät huonommin. Syyt saattavat
löytyä opiskelupaikkakunnasta, tutkintorakenteista tai työnantajien odotuksista.
Kesätöiden hakeminen koettiin vuonna 2016 helpommaksi kuin aiemmin. Noin
viidesosa kaikista koulutusaloista koki hakemisen selvästi helpommaksi kuin
edellisvuonna pois lukien tietotekniikan alat, joilla näin koki vain reilu kymmenesosa.
Kesätyöpaikan saaminen helpottui opintojen edetessä aina neljännelle vuosikurssille
asti, jolloin se taas kääntyi laskuun.
Kesätyöpaikan saamisessa omilla verkostoilla oli suuri merkitys, mutta työnsaanti
ilman suhteita ei ollut mahdotonta. Reilu kolmannes tekniikan alan opiskelijoista
pääsi kesätöihin suhteilla, mutta viidesosa otti itse yhteyttä työnantajaansa, kun taas
15 prosenttia vastasi näkemäänsä ilmoitukseen. Monet palasivat joko aiemmilta
kesiltä tai lukukausilta tuttuun työpaikkaan. Suhteiden merkitys työllistymisessä
vähenee opintojen edetessä, mutta vanhojen työpaikkojen merkitys kasvaa.
Kesän 2016 aikana 64 prosenttia vastaajista suoritti opintoihin liittyvän harjoittelun,
kymmenesosa heistä palkattomana. Kesällä 2016 kokopäivätöissä olleiden
mediaanipalkka koko aineistossa oli 1900 euroa, mikä ei ole muuttunut
edellisvuodesta.
Työnantajana oli useimmin rakennusliike, kun taas teknologiateollisuuden merkitys
oli jatkanut laskuaan. Tekniikan alaan kuulumattomien työtehtävien osuus oli
laskenut aiemmista vuosista, mutta edelleen neljännes opiskelijoista – erityisesti
tietotekniikan aloilta – teki muita kuin oman alansa töitä. Naiset työskentelivät
muissa kuin oman alan tehtävissä ja suunnittelutehtävissä miehiä useammin, kun taas
miehet olivat useammin työnjohdon tehtävissä kuin naiset. Reilu enemmistö
rakennusalojen opiskelijoista koki kesätyön liittyneen opintoihin vähintään hyvin,
mutta tietotekniikan alojen opiskelijoista näin ajatteli vain reilu 40 prosenttia.
Enemmistö vastanneista koki työtehtäviensä myös kehittyneen edelliskesästä;
kolmannes koki, etteivät tehtävät olleet kehittyneet lainkaan.
4
Summary
The survey of the employment of engineering students focuses on the amount and
quality of work of students during terms as well as during summer leave. The survey
was conducted at the beginning of the school year in the autumn of 2016 as a
questionnaire for the engineering students at the universities of applied sciences in
Finland. This year 5550 students from 28 institutions took part in the survey.
The decline in the amount of students working during school year that we have seen
in the past years seems to be slowing down. On top of this, the amount of summer jobs
that were non-technical had decreased from the previous year. These observations
might be signs of changing economic fluctuations. Furthermore, the fact that the
overall number of students working during summertime and that the tasks students
perform are connected to their fields of study, are additional signs of a change in the
economic situation.
In the light of this survey, studying more than the target of four years does not seem
to be a good choice. The amount of student working during term time and in the
summer in a position that is relevant to their studies decreases after the fourth year
of studying. It also looks like that applying for jobs and getting a summer job becomes
harder after the target year has been passed. For those respondents that were
studying for the fifth or higher year the amount of work that was not related to their
studies was higher than in the lower years.
Working during terms
In the past few years, working during term time has been decreasing steadily but it
seems the downward trend is now slowing down. Out of the engineering students, 43
percent worked during term time either continuously or occasionally, on average for
15 hours a week. Women worked more often than men. Working besides studying
became clearly more common when moving from the first year of studying to the third
year. The students of construction-related fields worked alongside their studies more
often than others while students of fields relating to information technology were
working the least. At the Helsinki metropolitan area and around the bigger cities
students work more often than elsewhere. This is due to higher living costs but also
due to the bigger amount of jobs on offer.
Majority of those who worked during term time worked because of financial reasons.
Over 40 percent of the respondents stated that they worked to earn some extra
income and a tenth declared that the study grant did not cover their living expenses.
Around a fifth of the respondents worked to get experience from their field of study.
Reason for not working was mainly to focus on studying, but a fifth of those who did
not work stated that they had not been able to get a job.
For 40 percent of the respondents, working during term time gained them experience
that was relevant to their field of study while a third were working in a position that
5
had no relevance whatsoever to their studies. More men than women felt that the
work they were doing gave them study-related experience at least to an extent. When
looking at the different fields of study, students of construction-related fields were
performing tasks related to their field most often and students of IT-related fields
most rarely.
Summer jobs
In the summer of 2016, 83 percent of the respondents worked. Women worked more
frequently than men also in the summer. A little less than ten percent of the
respondents did not get a job in spite of applying. In line with previous years, students
of construction-related fields were employed more often than others while for
students of IT-related fields getting a summer job had become harder than before.
Applying and achieving summer jobs was easier in 2016 than in the previous years
according to the survey. About a fifth of students in all but one of the fields of study
felt that getting a job for summer was easier than in the previous year. Among
students in IT-related fields, only a little more than tenth of the respondents felt this
way. Acquiring a position for the summer becomes easier as the years of studying
increase until it again becomes harder after the fourth year of studying. Four years is
the target time frame for acquiring an engineering degree at the universities of
applied sciences.
Getting a summer job depends a great deal on person’s own networks, but to be
employed without relevant connections is not impossible. Over a third of students of
technical fields were employed with the help of their own networks in the summer of
2016, but a fifth was employed by contacting the employer independently while 15
percent of the respondents applied by answering job offers which they found on the
Internet etc. Many students returned to their old place of work from previous
summers or from term time working. The importance of networks diminishes when
the years of studying increase, but the role of old employers rises at the same time.
During the summer of 2016, 64 percent of those who worked performed their
practical training as a summer job. Tenth of these interns were unpaid. Those who
worked full-time had an average pay of 1900 euros per month (median) which has
stayed unchanged from last year.
Students of technical fields were most frequently employed by construction
companies. The role of technology industry as an employer for students has continued
its decline. Compared to previous years, the portion of non-technical employers had
declined although a fourth of the respondents – especially from IT-related fields – still
worked in jobs unrelated to their studies. A clear majority of students of construction
fields felt that their summer job was related well to their studies, but in IT fields only
a little over 40 percent felt this way. A majority of the respondents also felt that their
tasks had become more demanding and developed from last summer while a third felt
that their tasks had not developed at all.
6
1. Tutkimuksen tavoite
Tämän Tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen
(TOTT) tavoitteena on kerätä tietoa alan opiskelijoiden kesätöiden laadusta,
palkkauksesta ja työtehtävien kehityksestä sekä selvittää lukuvuoden aikaista
työssäkäyntiä ja työn ja opiskelun yhteensovittamista. Tutkimuksen kohteena ovat
ammattikorkeakoulujen tekniikan alan opiskelijat, jotka ovat ehtineet opiskella
vähintään puoli vuotta. Samanlaista tutkimusta kesätöistä on tuotettu jo yli
kolmekymmentä vuotta ja viimeisenä yhdeksänä vuotena tutkimuksen kohteena on
ollut myös lukuvuoden aikainen työssäkäynti. Tutkimuksen pitkäikäisyyden vuoksi
on mahdollista tutkia pitkän aikavälin muutoksia vuosittaisen havainnoinnin lisäksi.
Opiskelijoiden on usein hyödyllistä työskennellä tekniikan alan töissä opintojen
edetessä, koska oman alan kokemus tukee vahvasti valmistumisen jälkeistä
työllistymistä. Työtehtävien vaativuuden olisi hyvä nousta asteittain koulutuksen
lisääntyessä. Käytännön kokemus oman alan töistä vaikuttaa positiivisesti myös
opintoihin: opittujen asioiden hyödyntäminen käytännössä lisää motivaatiota oppia
lisää ja helpottaa valinnaiskurssien valitsemista.
Käsillä olevan tutkimuksen tuloksia käytetään pohjana asetettaessa Insinööriliiton ja
Insinööriopiskelijaliiton tekniikan alan opiskelijoiden kesätöitä käsitteleviä
tavoitteita. Tutkimuksen tuloksia käytetään lisäksi apuna määriteltäessä liiton
suosituspalkkatasoja kesätöihin ja harjoitteluihin. Palkkasuosituksissa lähtökohtana
on opintoja tukeva työ.
7
2. Tutkimuksen toteutus ja kohderyhmä
Tutkimuksen aineiston kerääminen suoritettiin Insinööriliiton ja
Insinööriopiskelijaliiton yhteistyönä heti lukuvuoden alussa syksyllä 2016. Tutkimus
toteutettiin kyselytutkimuksena. Vastauksia kerättiin niin paperi- kuin
verkkolomakkeella. Liiton opiskelijatoimijat vastasivat kyselylomakkeiden
jakamisesta ja paperilomakkeiden keräämisestä yhdessä paikallisyhdistysten
aktiivien ja oppilaitosten kanssa.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat tekniikan alan ammattikorkeakoulussa
opiskelevat henkilöt pois lukien opintonsa syksyllä 2016 aloittaneet opiskelijat.
Kyselyyn vastasi yhteensä 5550 opiskelijaa, joista valtaosa eli 84 prosenttia vastasi
paperilomakkeella. Sähköisten vastausten osuus laski huomattavasti viime vuodesta,
jolloin reilu viidesosa vastasi verkkolomakkeella. Ruotsinkielisiä vastaajia oli viime
vuotta vähemmän, vain puolitoista prosenttia vastaajista vastasi ruotsiksi, kun taas
englanninkielisten vastaajien määrä kasvoi viime vuoden kolmesta prosentista
vajaaseen viiteen prosenttiin. Eri kieliryhmien osuudet on esitelty taulukossa 1.
Taulukko 1. Tutkimuksen vastaajat kieliryhmien ja vastausmuodon mukaan.
Lukumäärä % vastaajista Paperilomake Verkkolomake Suomenkieliset vastaajat 5208
93,8 4421 787 Ruotsinkieliset vastaajat 81
1,5 22 59 Englanninkieliset vastaajat 261
4,7 218 43 Vastaajia yhteensä 5550
100 4661 889
Tänäkin vuonna eniten vastauksia tuli Metropolia ammattikorkeakoulusta, 769
vastaajaa, joka on noin 14 prosenttia kaikista vastanneista. Viime vuodesta poiketen
toiseksi eniten vastauksia tuli tänä vuonna Tampereen ammattikorkeakoulusta
(462, 8 %) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta (460, 8 %). Vastaajamäärissä oli
joidenkin oppilaitosten kohdalla suuriakin muutoksia viime vuoteen verrattuna.
Liitteessä 1 on kuvattu kunkin oppilaitoksen vastaajamäärät sekä oppilaitoskohtaiset
tiedot lukuvuoden ja kesän aikana töissä olleiden osuuksista.
8
3. Vastaajat
Sukupuoli
Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaikista läsnä olevista tekniikan alan opiskelijoista
naisia oli vuonna 2015 15 prosenttia, joten tänäkin vuonna naiset olivat aineistossa
hieman yliedustettuna. Tässä tutkimuksessa naisia oli noin 18 prosenttia vastaajista,
mikä ei eroa aiempien vuosien osuudesta.
Ikärakenne
Tutkimuksen vastaajien ikä vaihteli 18 ja 58 ikävuoden välillä. Keski-ikä vastaajien
keskuudessa oli keskiarvolla mitattuna 24 ja mediaanilla mitattuna 23, mitkä
vastaavat aiempien vuosien keski-ikiä. Selkeästi keskimääräistä iäkkäämpiä vastaajia,
yli 50-vuotiaita, oli aineistossa 21 kappaletta. Vastaajajoukosta noin 44 prosenttia oli
alle 23-vuotiaita, kun taas 23–25-vuotiaita oli noin 33 prosenttia vastaajista.
Kummankin nuorimman ikäluokan osuudet vastaajista olivat viime vuoteen
verrattuna hieman laskeneet: 23–24-vuotiaiden määrä laski noin kahdella
prosenttiyksiköllä. 26–28-vuotiaita ja yli 28-vuotiaita oli lähes yhtä paljon, noin 10
prosenttia vastaajista.
Naisia oli edelleen nuorimmassa ikäluokassa suhteellisesti miehiä hieman enemmän,
kun taas miehiä oli enemmän 23–25-vuotiaiden ryhmässä. Kummankin sukupuolen
keski-ikä mediaanilla tarkasteltuna oli 23 vuotta. Taulukossa 2 on esitelty vastaajien
jakautuminen ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan.
Taulukko 2. Vastaajien ikäjakauma sukupuolen mukaan (%).
Ikä Nainen Mies Kaikki vastaajat Alle 23 vuotta 46,5 43,7 44,2 23–25 vuotta 28,6 34,7 33,4 26–28 vuotta 11,7 9,6 10,0 Yli 28 vuotta 12,5 10,6 10,9
9
Vuosikurssi ja suoritetut opintopisteet
Kyselyssä vastaajilta kysyttiin opintojen aloitusaikaa vuoden ja kuukauden
tarkkuudella. Tämän kysymyksen perusteella vastaajat jaetiin kyselyhetken
vuosikursseihin niin, että ensimmäisen vuosikurssin muodostivat keväällä 2016
opintonsa aloittaneet, toisen vuonna 2015 aloittaneet ja niin edelleen. Tänä vuonna
ensimmäisen vuosikurssin osuus vastaajista oli reilu kaksi prosenttia, mikä oli sama
kuin edellisvuonna. Toisen (47 %) ja kolmannen (30 %) vuosikurssin osuus
vastaajista kasvoi kumpikin hieman viime vuodesta; neljännen vuosikurssin osuus
tippui vajaalla 200 henkilöllä (15 %). Vähintään viidennen vuoden opiskelijoita
vastaajista oli vajaa viisi prosenttia. Vuosikurssien osuuksissa tapahtuneet muutokset
on hyvä muistaa tuloksia tulkitessa ja niitä aiempiin tutkimuksiin vertaillessa.
Kuviossa 1 on esitetty eri vuosikurssien vastaajien lukumäärät.
Kuvio 1. Kyselyyn vastanneiden jakautuminen vuosikursseittain (lkm).
Koko aineiston perusteella tekniikan alan opiskelijalla oli opintopisteitä keskiarvolla
mitattuna 105 ja mediaanilla mitattuna 90. Keskimääräiset opintopisteet olivat
jälleen tippuneet edellisvuodesta: mediaanilla mitattuna 10 opintopisteellä ja
keskiarvolla kolmella. Nämä muutokset selittynevät alkupään vuosikurssien
vastaajien osuuden kasvulla ja vanhempien opiskelijoiden osuuden pienenemisellä,
mikä on ollut trendinä myös aiempina tutkimusvuosina.
Opiskeluvuosien kertyessä tulisi myös opintopisteiden määrän kasvaa, mikä
näkyykin kuviossa 2, jossa on esitetty kunkin vuosikurssin vastaajien
opintopistemäärien keskiarvo ja mediaani. Keskimääräiset opintopistemäärät eri
30
274
856
1654
2609
127
0 500 1000 1500 2000 2500 3000
Ei ilmoitettu
5. tai korkeampi vuosikurssi
4. vuosikurssi
3. vuosikurssi
2. vuosikurssi
1. vuosikurssi (keväällä 2016 aloittaneet)
Lkm
10
vuosikursseilla olivat pysyneet lähes samoina kuin vuoden 2015 tutkimuksessa.
Insinööritutkintoon vaadittava opintopistemäärä on 240 ja valtaosa näyttää pysyvän
tavoiteajassa keskimääräisten opintopistemäärien kasvaessa noin
kuudellakymmenellä vuosittain.
Kuvio 2. Opintopistelukumäärien keskiarvot ja mediaanit kullakin vuosikurssilla.
Koulutusala
Tänä vuonna lomakkeella kysytyt tutkinto-ohjelmat jaettiin laajempiin
koulutusaloihin eri tavalla kuin aiemmissa liiton opiskelijoiden
työssäkäyntitutkimuksissa. Uusi jako on yhtenäinen Insinööriliiton
vastavalmistuneiden sijoittumistutkimuksessa ja työmarkkinatutkimuksessa
käytettävän jaon kanssa. Eniten vastauksia vuoden 2016 työssäkäyntitutkimuksessa
saatiin rakennusaloilta (29 %). Näihin aloihin kuuluivat maanmittaus-, rakennus- ja
talotekniikan opiskelijat, rakennusarkkitehtiopiskelijat ja rakennusalan työnjohdon
opiskelijat. Toiseksi suurimpana vastaajaryhmänä olivat konetekniikan alojen
opiskelijat (19 %), joihin laskettiin muun muassa auto- ja kuljetustekniikan,
energiatekniikan, konetekniikan sekä kone- ja tuotantotekniikan opiskelijat.
Tietotekniikan alojen opiskelijat olivat kolmanneksi suurin vastaajaryhmä (18 %),
joihin lukeutuivat esimerkiksi informaatioteknologian, media-, ohjelmisto- ja
tietotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat.
Sähkötekniikan alojen opiskelijat ja prosessi- ja materiaalitekniikan alojen opiskelijat
muodostivat yhtä suuret vastaajaryhmät (molemmat 13 %). Sähkötekniikan aloihin
191
179
123
64
37
200
185
120
60
30
0 50 100 150 200
5. tai korkeampi vuosikurssi (N=264)
4. vuosikurssi (N=831)
3. vuosikurssi (N=1588)
2. vuosikurssi (N=2509)
1. vuosikurssi (kevät 2016) (N=117)
Mediaani KeskiarvoOp lkm
11
kuuluivat sähkötekniikan, automaatiotekniikan, elektroniikan sekä sähkö- ja
automaatiotekniikan opiskelijat, kun taas prosessi- materiaalitekniikan aloihin
kuuluivat muun muassa bio- ja elintarvike-, kemian-, materiaali- ja pintakäsittely-,
sekä prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelijat kuin myös ympäristöteknologian,
puutekniikan, muovitekniikan ja energia- ja ympäristötekniikan opiskelijat. Muut
opintoalat muodostivat pienimmän ryhmän (7 %) sisältäen esimerkiksi
hyvinvointiteknologian, liikennealan, logistiikan, tuotantotalouden ja merenkulun.
Kuviossa 3 on esitelty eri koulutusalojen osuudet tutkimuksen aineistossa.
Kuvio 3. Vastaajien jakautuminen eri koulutusaloihin (%).
Edellisiin vuosiin verrattuna rakennusalojen ja konetekniikan alojen opiskelijoiden
osuus vastaajista oli suurempi kuin aiempina vuosina, mutta tämä saattaa johtua
ensisijaisesti uudesta tutkinto-ohjelmien luokittelusta koulutusaloihin. Aiempina
vuosina esimerkiksi talotekniikan ja auto- ja kuljetustekniikan opiskelijat ovat olleet
oma ryhmänsä.
Tilastokeskuksen tietojen mukaan läsnä olevia tekniikan alan opiskelijoita oli vuonna
2015 eniten tietotekniikan aloilla, rakennusaloilla ja konetekniikan aloilla.
Rakennusalojen opiskelijat ovat tässä tutkimuksessa hieman yliedustettuina ja
sähkötekniikan alojen opiskelijat aliedustettuina. Muut koulutusalat edustavat
todellisuutta melko hyvin.
Aineistossa tietyt tutkinto-ohjelmat nousivat esiin verratessa sukupuolten osuuksia.
Naiset ovat enemmistönä useissa englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa verrattuna
suomenkielisiin ohjelmiin, mutta on huomioitava, että näissä ohjelmissa on
29
1918
13
13
7Rakennusalat
Konetekniikan alat
Tietotekniikan alat
Sähkötekniikan alat
Prosessi- jamateriaalitekniikan alat
Muu opintoala
12
lähtökohtaisesti vähemmän opiskelijoita. Naisten osuus englanninkielisten tutkinto-
ohjelmien vastaajamäärästä oli 28 prosenttia. Taulukkoon 3 on kerätty niitä
suomenkielisiä tutkinto-ohjelmia, joissa naisten osuus vastanneista oli yli 30
prosenttia.
Taulukko 3. Tutkinto-ohjelmat, joissa vastaajista yli 30 % on naisia (%).
Tutkinto-ohjelma Naisia Miehiä Bio- ja elintarviketekniikka 61 39 Bio- ja kemiantekniikka 78 22 Energia- ja ympäristöteknologia 32 68 Liikenneala 32 68 Prosessi- ja materiaalitekniikka 35 65 Rakennusarkkitehti 67 33 Ympäristöteknologia 41 59
Kuviossa 4 on esitetty naisten ja miesten jakautuminen laajempiin koulutusaloihin.
Naisten osuus on huomattavasti muita aloja korkeampi prosessi- ja
materiaalitekniikan aloilla sekä rakennusaloilla ja muilla opintoaloilla.
Kuvio 4. Naisten osuus eri koulutusaloilla (%).
Kaiken kaikkiaan tutkimuksen aineisto myötäilee aiempien vuosien aineistoja ainakin
sukupuolen, ikärakenteen ja vuosikurssijaon perusteella lukuun ottamatta neljännen
vuosikurssin vastaajamäärän vähentymistä.
24
40
21
13
7
9
76
60
79
87
93
91
0 20 40 60 80 100
Muut opintoalat
Prosessi- ja materiaalitekniikan alat
Rakennusalat
Tietotekniikan alat
Sähkötekniikan alat
Konetekniikan alat
Naiset Miehet%
13
4. Aiempi työkokemus
Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneiden tekniikan alan opiskelijoiden kaiken
työkokemuksen määrä oli pysynyt suurin piirtein ennallaan viime vuodesta.
Keskimäärin työkokemusta oli nyt 42 kuukautta eli 3,5 vuotta keskiarvolla mitattuna
ja mediaanilla mitattuna 2,5 vuotta. Oman alan työkokemuksen määrä oli koko
aineistossa noussut viime vuodesta: keskiarvolla mitattuna oman alan työkokemusta
oli 2,5 vuotta ja mediaanilla mitattuna 19 kuukautta. Vuoden takaisessa
tutkimuksessa vastaavat luvut olivat 1,7 vuotta ja 10 kuukautta. Muutos on
positiivinen, koska muun muassa Insinööriliiton aiemmat tutkimukset ovat
osoittaneet opiskelujen aikaisen työkokemuksen olevan merkittävä tekijä
myöhemmän työuran kannalta.
Aiempiin tutkimuksiin verrattaessa sukupuolten väliset erot oman alan
työkokemuksessa olivat tasaantuneet. Mediaanilla mitattuna sekä miehillä että
naisilla oli kaikkea työkokemusta keskimäärin 2,5 vuotta. Oman alan työkokemusta
naisilla oli miehiä hieman vähemmän: mediaani oli miehillä 20 kuukautta (1v 8kk) ja
naisilla 16 kuukautta (1v 4kk). Taulukossa 4 on esitetty sukupuolten
työkokemuskuukausien määrät.
Ikäluokkien kohdalla oman alan työkokemuksen määrä oli yli 28-vuotiailla säilynyt
kolmessa vuodessa, mutta alle 23-vuotiaiden kokemus omalta alalta oli noussut 1,5
vuoteen viime vuoden tutkimuksen seitsemästä kuukaudesta. Taulukossa 4 on
sukupuolien keskimääräisen kokemuksen lisäksi esitetty myös ikäluokkien
keskimääräiset kokemusmäärät.
Taulukko 4. Sukupuolten ja ikäluokkien työkokemusmäärät vuonna 2016.
Kaikki työkokemus (kk) Oman alan työkokemus (kk)
2016
Ikä Alle 23 v. 23–25 26–28 Yli 28 v. Alle 23 v. 23–25 26–28 Yli 28 v.
Mediaani 20 30 55 116 18 18 26 36
Sukupuoli Nainen Mies Nainen Mies
Mediaani 30 30 16 20
Työkokemus omalta alalta vaihteli koulutusaloittain, vaikka kaiken työkokemuksen
määrä onkin lähes sama kaikilla aloilla. Tietotekniikan alojen opiskelijoilla oli vähiten
oman alan kokemusta ja sähkötekniikan ja prosessi- ja materiaalitekniikan alojen
opiskelijoilla kokemusta oli vain hieman enemmän. Eniten oman alan kokemusta
14
mainituista koulutusaloista oli rakennusalan opiskelijoilla, mikä on havaittu
aiemmissakin tutkimuksissa. Rakennusalojen opiskelijoiden oman alan
työkokemusta tarkasteltaessa on muistettava, että esimerkiksi rakennusalan
työnjohdon tutkimukseen vastanneista opiskelijoista 12 prosenttia oli monimuoto-
opiskelijoita, jotka opiskelevat työn ohessa. Kaiken kaikkiaan työkokemus omalta
alalta vaikuttaa lähes poikkeuksetta lisääntyneen kaikilla koulutusaloilla verrattuna
viime vuoden tuloksiin. Kuviossa 5 on esitetty kaiken aiemmin työkokemuksen ja
oman alan kokemuksen mediaanit koulutusaloittain.
Kuvio 5. Kaiken ja oman alan työkokemuksen määrä koulutusaloittain (mediaani).
Alueellisesti työkokemuksen määrä vaihteli jonkin verran. Pääkaupunkiseudulla
asuvilla kaikkea työkokemusta oli mediaanilla mitattuna lähes poikkeuksetta yli 10
kuukautta enemmän kuin muilla alueilla, mikä johtunee alueen korkeammasta
hintatasosta ja tästä johtuvasta työssäkäynnin yleisyydestä. Pääkaupunkiseudun
erottuvaa kokemusmäärää selittää myös parempi työpaikkatarjonta. Oman alan
työkokemusta pääkaupunkiseudulla työskentely ei vaikuttanut kuitenkaan takaavan,
vaan oman alan kokemusta oli mediaanilla mitattuna eniten Vaasan alueella (2v 3kk)
ja Kaakkois-Suomessa (2v 1kk). Vähiten oman alan kokemusta oli aineiston mukaan
Hämeen, Lounais-Suomen ja Itä-Suomen alueilla työskentelevillä (mediaani 1,5v
kussakin).
30
18
22
15
18
20
30
29
30
30
27
30
0 5 10 15 20 25 30
Muut opintoalat
Prosessi- ja materiaalitekniikan alat
Rakennusalat
Tietotekniikan alat
Sähkötekniikan alat
Konetekniikan alat
Kaikki työkokemus (kk) Oman alan työkokemus (kk)
15
5. Työssäkäynti opiskelujen aikana
Lukuvuoden aikaisen työskentely oli vähentynyt myös vuonna 2016, mutta ei yhtä
paljon kuin aiempina vuosina. Kyselyyn vastanneista tekniikan alan opiskelijoista 43
prosenttia oli ollut töissä jatkuvasti tai satunnaisesti kuluneen lukuvuoden aikana.
Tämä luku ei sisällä monimuoto-opiskelijoita, jotka opiskelevat työn ohessa.
Jatkuvasti työssäkäyvien osuus oli viime vuodesta laskenut 14 prosenttiin, kun taas
satunnaisesti työssäkäyvien osuus pysyi 30 prosentin tuntumassa. Viime vuosina
jatkunut opiskelujen aikaisen työssäkäynnin väheneminen näyttää kuitenkin
hidastuneen, mikä voi olla merkki muuttuvasta suhdannetilanteesta.
Naiset työskentelivät edelleen hieman useammin kuin miehet. Kyselyyn vastanneista
naisista 48 prosenttia työskenteli lukukausien aikana joko jatkuvasti tai
satunnaisesti. Miesten vastaava luku oli 43 prosenttia. Kuviossa 6 on esitetty
työssäkäyvien osuudet eri vuosikursseilla. Työskentelyn yleisyys kasvaa opintojen
edetessä: jatkuvasti ja satunnaisesti työskentelevien osuus kasvaa selkeästi
kolmannen vuosikurssin jälkeen.
Kuvio 6. Eri vuosikurssien työskentely opintojen aikana (%).
Lukukausien aikaisessa työskentelyssä oli jonkin verran koulutusalakohtaisia eroja,
kuten kuviossa 7 esitetyistä luvuista huomataan. Rakennusaloilla työskenneltiin
eniten erityisesti satunnaisesti, kun taas tietotekniikan aloilla vähiten. Myös prosessi-
14
31
19
12
13
7
29
33
35
27
28
23
55
33
44
58
57
65
2
3
2
2
2
5
0 20 40 60 80 100
Koko aineisto
5. tai korkeampi vuosikurssi
4.vuosikurssi
3. vuosikurssi
2. vuosikurssi
1. vuosikurssi (keväällä 2016 aloittaneet)
Työskentelee jatkuvasti Työskentelee satunnaisesti
Ei työskentele Monimuoto-opiskelija, opinnot työn ohessa
%
16
ja materiaalitekniikan alojen työssäkäynti opintojen ohella oli vähäistä. Muilla aloilla
opintojenaikainen työssäkäynti oli melko tasaista.
Kuvio 7. Työskentely opintojen aikana koulutusaloittain (%).
Alueelliset erot lukukausien aikaisen työssäkäynnin yleisyydessä olivat odotetusti
suuret. Pääkaupunkiseudulla töitä on tarjolla enemmän, mutta myös
asumiskustannukset ovat muita alueita korkeammat, mitkä lisäävät työssäkäynnin
yleisyyttä. Selkeästi yli puolet pääkaupunkiseudun opiskelijoista työskenteli
opintojen aikana, 29 prosenttia työskenteli jatkuvasti ja 33 prosenttia työskenteli
satunnaisesti. Myös Lounais-Suomen ja Hämeen alueella työskentely oli yleistä:
Lounais-Suomessa 20 ja Hämeessä 19 prosenttia vastaajista työskenteli jatkuvasti ja
satunnaisesti työskenteli Lounais-Suomessa 34 ja Hämeessä 38 prosenttia. Vähiten
työssäkäyviä opiskelijoita oli Kaakkois-Suomessa, jossa seitsemän prosenttia
vastaajista kävi jatkuvasti töissä ja 27 prosenttia työskenteli satunnaisesti. Kaakkois-
Suomen alueella on toisaalta myös vähemmän suuria kaupunkeja, joissa työskentely
opintojen ohessa on yleisempää.
Suurin osa lukukausien aikana työskentelevistä opiskelijoista työskenteli vain yhden
työnantajan palveluksessa. Kahden tai useamman työnantajan palveluksessa toimi 18
prosenttia työssäkäyvistä opiskelijoista. Vuokratyöfirman kautta työskenteli noin
joka kymmenes. Näissä luvuissa ei ollut tapahtunut muutosta viime vuoden
tutkimukseen verrattaessa. Opiskelijat työskentelivät keskimäärin 15 tuntia viikossa
(mediaani). Viime vuoden tuloksista poiketen miehet työskentelivät keskimäärin
enemmän kuin naiset eli 16 tuntia viikossa, naisten työaika oli keskimäärin 15 tuntia
14
17
13
15
16
12
13
29
31
25
34
21
31
32
0 10 20 30 40 50 60 70
Koko aineisto
Muut opintoalat
Prosessi- ja materiaalitekniikan alat
Rakennusalat
Tietotekniikan alat
Sähkötekniikan alat
Konetekniikan alat
Työskentelee jatkuvasti Työskentee satunnaisesti%
17
viikossa (mediaanit). Opintojen aikainen viikkotyöaika kasvaa opiskelujen edetessä:
ensimmäisinä vuosina työskenneltiin koko aineiston keskiarvon mukaisesti, mutta yli
viisi vuotta opiskelleiden työmäärä oli jo 25 tuntia viikossa (mediaani).
Syyt opintojen aikaiseen työssäkäyntiin
Valtaosa lukukausien aikana työssäkäyvistä opiskelijoista työskenteli taloudellisten
syiden takia. Työssäkäyvistä opiskelijoista 74 prosenttia ilmoitti työssäkäynnin
tärkeimmäksi syyksi taloudelliset syyt; työkokemuksen saamisen tärkeimmäksi
syyksi ilmoitti 19 prosenttia vastaajista. Tärkeimmät työssäkäynnin syyt on esitetty
kuviossa 8. Suurin osa vastanneista opiskelijoista mainitsi työssäkäynnin syyksi
lisätienestien saamisen ja yli kymmenesosa valitsi tärkeimmäksi syyksi opintotuen
riittämättömyyden. Avoimessa ”Jokin muu syy” -vaihtoehdossa korostuivat myös
taloudelliset syyt, esimerkiksi lainahaluttomuus. Lisäksi syinä mainittiin muun
muassa yrittäjyys, halu pysyä aktiivisena, kesätyöpaikan varmistelu, vakituinen
työsuhde, harjoittelun suorittaminen ja työnantajan tarpeet.
Kuvio 8. Tärkein syy opintojen aikaiselle työssäkäynnille (%).
Syyt työssäkäynnille muuttuivat hieman opintojen edetessä. Ensimmäisillä
vuosikursseilla taloudelliset syyt olivat useimmiten tärkeimmät syyt työskentelyyn,
mutta kolmannelle vuosikurssille tultaessa jo joka viides vastanneista mainitsi
työkokemuksen saamisen tärkeimmäksi motivaatiokseen. Koulutusalakohtaisessa
vertailussa rakennusaloilla kokemus mainittiin työskentelyn syyksi useammin kuin
muilla aloilla.
44
28
19
72
Halusin tienata ylimääräistä
Opintotuki ei olisi riittänytelämiseen
Halusin saada työkokemusta
Jokin muu syy
En saa enää opintotukea
18
Alueelliset erot työssäkäynnin syihin tulevat esiin kuviossa 9 esitetyssä
oppilaitosvertailussa, johon on koottu työskentelyn tärkeimmät syyt niistä
oppilaitoksista, joissa jatkuvasti työskenteleviä opiskelijoita oli noin 10 prosenttia
vastaajista. Opintotuen riittämättömyys elämiseen nousi tärkeimmäksi syyksi
erityisesti Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijoilla. Tämän lisäksi opintotuki
koettiin liian pieneksi erityisesti Lahden ja Turun ammattikorkeakoulujen
opiskelijoiden keskuudessa. Työkokemuksen saaminen korostui Tampereen
ammattikorkeakoulun vastauksissa.
Kuvio 9. Opintojen aikaisen työskentelyn syyt niissä oppilaitoksissa, joissa jatkuvasti työskenteleviä oli noin 10 prosenttia vastaajista (%). Huom. N on ne vastaajat, jotka vastasivat kysymykseen. Prosenttiosuudet kuvaavat siis syiden jakaantumista tässä joukossa, ei oppilaitoksen kokonaisvastaajamäärässä.
Vuonna 2016 reilu puolet vastaajista ei työskennellyt lukukausien aikana. Syyksi
työskentelemättömyyteen mainitaan useimmiten halu keskittyä opintoihin (68 %).
Vain 19 prosenttia vastaajista ilmoitti työskentelemättömyyden syyksi sen, että ei
ollut saanut työpaikkaa. Halu keskittyä opintoihin oli syynä erityisesti ensimmäisten
vuosikurssien opiskelijoiden keskuudessa. Noin 13 prosenttia vastaajista ilmoitti
työskentelemättömyyden syyksi jonkin muun syyn: avoimissa vastauksissa
13
14
23
13
19
17
20
19
11
17
20
59
43
39
50
46
45
48
34
47
52
51
3
2
3
2
3
4
2
2
3
3
24
35
30
28
28
29
23
36
36
19
19
4
4
6
6
5
6
5
9
4
8
7
0 20 40 60 80 100
Vaasan amk (N=95)
Turun amk (N=215)
Tampereen amk (N=239)
Seinäjoen amk (N=156)
Savonia amk, yhteensä (N=180)
Satakunnan amk, yhteensä (N=114)
Oulun amk (N=159)
Metropolia amk (N=465)
Lahden amk (N=53)
Jyväksylän amk (N=166)
Hämeen amk, yhteensä (N=123)
Halusin saada työkokemusta Halusin tienata ylimääräistä
En saa enää opintotukea Opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen
Jokin muu syy
%
19
korostuivat ajanpuute, jaksaminen, työnteon kannattamattomuus liittyen erilaisten
tukien rajoituksiin sekä harrastukset. Koulutusaloittain verrattuna keskittyminen
opintoihin oli selkeästi yleisin syy työskentelemättömyydelle kaikilla aloilla, mutta
muita aloja enemmän sähkötekniikan ja tietotekniikan aloilla mainittiin syyksi myös
se, että työpaikkaa ei ollut löytynyt.
Työssäkäynti koulutuksen tukena
Opintojen yhteydessä tehty työ kerrytti koulutusta tukevaa työkokemusta aineiston
perusteella enemmän kuin aiempina vuosina. Niistä vastaajista, jotka kävivät töissä
opintojen aikana, 44 prosenttia koki työn kerryttäneen koulutusta tukevaa
kokemusta paljon tai melko paljon. Täysin opintoihin liittymätöntä työtä koki
tehneensä 27 prosenttia työskennelleistä. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden
aikana opiskelujen aikainen työ on liittynyt joka vuosi vähemmän opintoihin, mutta
tämä trendi vaikuttaa nyt kääntyneen. Tämäkin tulos saattaa viitata muuttuvaan
suhdannetilanteeseen. Kuviossa 10 on esitetty vastaajien näkemykset lukukausien
aikaisen työn yhteydestä koulutukseen.
Kuvio 10. Lukuvuoden aikainen työ kerrytti koulutusta tukevaa työkokemusta (%).
Naiset työskentelivät lukukausien aikana miehiä useammin, mutta selkeästi
suurempi osa heistä ei kokenut työnsä kerryttävän koulutusta tukevaa työkokemusta.
Lähes puolet miehistä koki työn kerryttävän opintoja tukevaa kokemusta ainakin
melko paljon, kun naisista näin koki vain hieman reilu 30 prosenttia vastaajista, kuten
kuviossa 11 on esitetty. Tämä tulos on samansuuntainen viime vuoden tuloksen
kanssa. Sukupuolten väliset erot täysin koulutusta vastaamattomissa töissä olevien
osuuksissa olivat kasvaneet entisestään: Naiset olivat yhä useammin tehtävissä, jotka
21
23
15
14
27Paljon
Melko paljon
Melko vähän
Vähän
Ei lainkaan
20
eivät lainkaan kerryttäneet opintoja tukevaa kokemusta. Miesten osuus tässä
ryhmässä oli 20 prosenttiyksikköä naisia pienempi.
Kuvio 11. Lukuvuoden aikainen työ kerrytti koulutusta tukevaa työkokemusta sukupuolittain ja vuosikursseittain (%).
Opintoja tukevan työn osuus kaikesta lukukausien aikana tehdystä työstä kasvoi
huomattavasti siirryttäessä alemmilta vuosikursseilta kolmannelle vuosikurssille.
Neljännellä vuosikurssilla jo reilusti yli puolet koki työnsä kerryttävän koulutusta
tukevaa kokemusta. Viidennen vuosikurssin alkaessa työn hyödyllisyys opintojen
suhteen näytti kääntyvän jälleen pienoiseen laskuun.
Koulutusalakohtainen vertailu osoittaa, että erityisesti rakennusalojen opiskelijat
(55 %) ja sähkötekniikan alojen opiskelijat (47 %) kokevat lukukausien aikaisen työn
kerryttävän opintoja tukevaa kokemusta paljon tai melko paljon. Toisessa päässä
useimmin prosessi- ja materiaalitekniikan alojen opiskelijat (37 %) ja tietotekniikan
alojen opiskelijat (42 %) eivät kokeneet lukukausien aikaisen työn kerryttävän
koulutuksen liittyvää kokemusta lainkaan.
57
59
45
35
36
48
31
24
25
29
33
28
30
26
19
16
26
32
36
22
43
0 20 40 60 80 100
5. tai korkeampi vuosikurssi (N=172)
4. vuosikurssi (N=472)
3. vuosikurssi (N=725)
2. vuosikurssi (N=1102)
1. vuosikurssi (kevät 2016) (N=42)
Miehet (N=2004)
Naiset (N=498)
Paljon Vähän Ei lainkaan%
21
6. Kesätyöt kesällä 2016
Kaikista kyselyyn vastanneista tekniikan alan opiskelijoista kesällä 2016 työskenteli
83 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vajaa kymmenen
prosenttia vastaajista ei saanut töitä kesäksi 2016, mikä on hieman reilun
prosenttiyksikön vähemmän kuin viime vuonna. Neljä prosenttia vastaajista ei
halunnut töitä kesäksi, kun taas vajaa kolme prosenttia opiskeli kesän ajan. Kuviossa
12 on esitetty tekniikan alan opiskelijoiden työpaikkatiedot kesän 2016 osalta.
Sukupuolten välinen ero kesätöiden osalta hieman kasvoi viime vuodesta: naisista
töissä kesällä 2016 oli 84 prosenttia ja miehistä 81 prosenttia.
Kuvio 12. Työpaikkatiedot kesällä 2016 (%).
Kesätöissä olleiden tekniikan alan opiskelijoiden osuus oli hieman kasvanut viime
vuodesta, mutta on edelleen matalampi kuin vuosina 2007 ja 2008, jolloin jopa 93
prosenttia opiskelijoista oli kesätöissä. Kesän 2009 kovan notkahduksen jälkeen
kesätöissä olleiden tekniikan alan opiskelijoiden määrä nousi vuonna 2010, jonka
jälkeen trendi on ollut laskusuuntainen, kuten kuviosta 13 selviää. Suhdannevaihtelut
näyttävät vaikuttavan opiskelujen ohessa tapahtuvan työskentelyn lisäksi kesätöihin.
Kesätyötilanne oli pitkän laskun jälkeen vuonna 2016 jo hieman parempi kuin kesällä
2009, jota on pidetty aiemmin työllistymisen kannalta hankalimpana kesänä (82,5 %
työllistyi kesällä 2009).
83
9,8
4 2,80,5
Olin töissä kesällä 2016
En saanut työpaikkaa
En halunnut töihin kesäksi
Opiskelin
Olin vaihto-opiskelijana
22
Kuvio 13. Kesätöissä olleiden insinööriopiskelijoiden osuus 1988–2016 (%).
Koulutusalalla on merkitystä kesätöiden saamisen kannalta, kuten kuviosta 14
huomataan. Rakennusaloilla opiskelevat pääsivät kesätöihin parhaiten, kun taas
tietotekniikan alojen opiskelijat työllistyivät heikoiten. Tämä sama ilmiö on ollut
nähtävissä jo useampana aikaisempanakin vuonna ja tietotekniikan alojen
opiskelijoiden kesätöiden saaminen näyttää hankaloituneen entisestään.
Kuvio 14. Työllistyminen kesällä 2016 eri koulutusaloilla (%).
Kesätyöpaikan saaminen helpottui opintojen edetessä, mutta toisaalta työpaikan
saanti vaikeutui jälleen siirryttäessä viidennelle tai sitä korkeammalle vuosikurssille.
83
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
19
88
19
89
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
20
16
%
84
82
91
57
86
87
6
9
5
22
10
7
0 20 40 60 80 100
Muut opintoalat
Prosessi- ja materiaalitekniikan alat
Rakennusalat
Tietotekniikan alat
Sähkötekniikan alat
Konetekniikan alat
Olin töissä kesällä 2016 En saanut työpaikkaa%
23
Syksyllä 2016 toisella vuosikurssilla olleista opiskelijoista 80 prosenttia oli töissä
kesällä 2016, kuten kuviosta 15 nähdään. Neljännellä vuosikurssilla kesätöissä oli jo
88 prosenttia vastaajista. Ensimmäisellä ja viidennellä tai korkeammalla
vuosikurssilla oli eniten niitä, jotka hakemisesta huolimatta ei kesätyöpaikkaa saanut.
Kuvio 15. Työllistyminen kesällä 2016 vuosikursseittain (%).
Kesätöiden luonne ja kesto
Valtaosa kesällä 2016 työskennelleistä tekniikan alan opiskelijoista työskenteli
yhdellä työnantajalla. Vain joka kymmenes työskenteli kahden työnantajan
palveluksessa. Tätä useammalla työnantajalla työskenteli vajaa kaksi prosenttia
vastaajista. Useimmiten kesätyö oli kokopäivätyö: noin 70 prosenttia vastaajista
työskenteli säännöllisessä päivätyössä ja noin 21 prosenttia vuorotyössä.
Osapäivätöissä ja keikkatöissä tai vastaavissa oli vain harva opiskelija. Nämä luvut
ovat lähes samat kuin vuotta aiemmin. Erilaisten työmallien osuudet on koottu
kuvioon 16.
Koulutusalojen vertailu tuottaa samanlaisia tuloksia kuin aiempina vuosina.
Rakennusalojen opiskelijoilla säännöllinen päivätyö oli yleisin (89 %), muut
työmuodot olivat harvinaisempia. Prosessi- ja materiaalitekniikan alojen
opiskelijoilla säännöllinen päivätyö ja vuorotyö muodostivat lähes yhtä suuret
osuudet (46 % ja 44 %). Tietotekniikan alojen opiskelijat työskentelivät
huomattavasti muiden alojen opiskelijoita useammin osapäivätöissä.
78
88
82
80
69
12
6
10
10
13
0 20 40 60 80 100
5. tai korkeampi vuosikurssi
4. vuosikurssi
3. vuosikurssi
2. vuosikurssi
1. vuosikurssi (keväällä 2016 aloittaneet)
Olin töissä kesällä 2016 En saanut työpaikkaa%
24
Kuvio 16. Kokopäivätyön, osapäivätyön ja vuorotyön osuudet tekniikan alan opiskelijoiden kesätöistä kesällä 2016 (%).
Keskimääräinen kesätyöaika kesällä 2016 oli 14 viikkoa (mediaani) eli 3,5 kuukautta.
Tämä luku ei ole muuttunut vuoden takaisesta. Suurin osa vastanneista sijoittui
kahden ja viiden kuukauden työjaksojen välimaastoon, hieman vajaa viidesosa
vastanneista työskenteli neljä kuukautta. Osapäivätöissä olevat työskentelivät
keskimäärin 20 tuntia viikossa mediaanilla tarkasteltuna.
Kesätyöpaikan sijainti
Tekniikan alan opiskelijoista omalla koti- tai opiskelupaikkakunnallaan työskenteli
suurin osa vastaajista. Jollakin muulla kuin omalla koti- tai opiskelupaikkakunnallaan
työskenteli kesällä 2016 28 prosenttia vastaajista. Kuviossa 17 esitetyt luvut
kesätyöpaikan sijainnista ovat lähes identtiset viime vuoden tutkimuksessa
esiintyneisiin lukuihin verrattaessa.
Kuvio 17. Kesätyöpaikan sijainti kesällä 2016 (%).
71
21
5 3
Kokopäivätyö; säännöllinenpäivätyö
Kokopäivätyö; vuorotyö(kaksi- ta kolmivuorotyö)
Osapäivätyö
Muu järjestely
37
28
23
10
2 Sama kuin koti- jaopiskelupaikkakunta
Jokin muu kuin koti- taiopiskelupaikkakunta
Sama kuin kotipaikkakunta
Sama kuinopiskelupaikkakunta
Ulkomaat
25
Vuoden 2016 kesätöiden kannalta suurimmat työssäkäyntialueet olivat Häme,
pääkaupunkiseutu, Lounais-Suomi ja Pohjois-Suomi, kuten kuviossa 18 on esitetty.
Viime vuoden tutkimukseen verrattuna Lounais-Suomen osuus tippui selkeästi
Hämeen ja Vaasan alueen kasvattaessa osuuksiaan. Nämä vaihtelut saattavat
kuitenkin johtua vuodesta toiseen vaihtelevista oppilaitoskohtaisista
vastaajamääristä: esimerkiksi vuonna 2015 Turun ammattikorkeakoulusta tuli
aiempaa enemmän vastauksia. Kaiken kaikkiaan tekniikan alan opiskelijoiden
kesätyöt jakautuvat melko tasaisesti ympäri Suomea.
Kuvio 18. Työskentelyalue kesällä 2016 (%).
16 16
14 14
12 12
76
3
0
5
10
15
20
Häme Pääkaupunkiseutu Lounais-Suomi
Pohjois-Suomi Vaasan alue Itä-Suomi
Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Muu Uusimaa
%
26
7. Kesätyöpaikan haku
Koko aineiston perusteella kesätöiden hakeminen koettiin vuonna 2016
helpommaksi kuin edellisvuonna. Selvästi helpompana kesätyönhakua pitävien
määrä nousi kaksi prosenttiyksikköä viime vuodesta ja selvästi hankalammaksi
hakemisen kokevien määrä tippui noin neljällä prosenttiyksiköllä. Reilu puolet
vastaajista piti kesätyöpaikan hankintaa yhtä helppona tai hankalana kuin
edellisvuonnakin. Kokemukset kesätyöpaikan haun hankaluudesta verrattuna
edellisvuosiin on esitetty kuviossa 19.
Kuvio 19. Kokemus kesätyöpaikan hankinnan vaikeudesta vuosina 2007–2016 (%).
Naiset kokivat työnhaun selvästi hankalammaksi useammin kuin miehet
(18 % vs. 13 %). Miehet enemmistöltään kokivat työnhaun samanlaiseksi kuin
edellisvuonna; naisten vastaava luku oli 45 prosenttia. Koulutusaloittain vertailtaessa
noin viidesosa kaikilta aloilta koki työnhaun selvästi helpommaksi kuin edellisvuonna
pois lukien tietotekniikan alojen opiskelijat, joista selvästi helpommaksi työnhaun
vuonna 2016 koki vain 14 prosenttia vastaajista. Alueellisessa vertailussa lähes
viidesosa Kaakkois-Suomessa ja Vaasan alueella työskentelevistä koki työnhaun
selvästi hankalammaksi kuin edellisvuonna, kun taas noin 60 prosenttia Itä-Suomen
ja Keski-Suomen alueen vastaajista ei kokenut hakemisen muuttuneen viime
vuodesta.
Työpaikan saaminen usein helpottuu opiskelujen edetessä. Kuviossa 20 on esitetty
vuosikursseittain vastaajien kokemus kesätyöpaikan hausta. Opiskelijat kokevat
20
15
54
11
0
10
20
30
40
50
60
70
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Selvästi helpompaa Selvästi hankalampaa
Ei muutosta edellisvuoteen En ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä
%
27
työnhaun helpommaksi toisesta vuosikurssista eteenpäin, mutta tultaessa viidennelle
ja sitä korkeammille vuosikursseille, haku jälleen koetaan vaikeammaksi. Tavoiteajan
ylittäneet opiskelijat jäivät myös useammin ilman kesätyöpaikkaa, kuten aiemmin
todettiin.
Kuvio 20. Kesätyöpaikan hankinnan vaikeus kesällä 2016 vuosikursseittain (%).
Vajaa kymmenen prosenttia tekniikan alan opiskelijoista jäi ilman kesätyöpaikkaa,
vaikka olisivat halunneetkin työskennellä. Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat
aktiivisesti hakeneet töitä: kesätyöpaikan saaneet vastaajat hakivat mediaanilla
tarkasteltuna keskimäärin neljää työpaikkaa, kun taas kesätöitä vaille jääneet hakivat
keskimäärin seitsemää työpaikkaa. Lähtökohtaisesti siis ne, jotka jäivät vaille
työpaikkaa, hakivat useampia tehtäviä.
Haettujen työpaikkojen määrä pysyi melko vakiona eri tarkasteluryhmissä niiden
osalta, jotka kesätyöpaikan lopulta saivat. Eroavuuksia ryhmien välillä oli ilman
työpaikkaa jääneiden keskimääräisissä hakemusmäärissä. Ilman työpaikkaa jääneet
naiset hakivat keskimäärin yhdeksää työpaikkaa, miesten vastaava luku oli kuusi.
Muulla Uudellamaalla kuin pääkaupunkiseudulla työtä vaille jääneet hakivat
keskimäärin 15 työpaikkaa, Hämeen ja Lounais-Suomen alueilla luku oli 10. Vähiten
paikkoja hakivat Itä-Suomessa ilman kesätöitä jääneet vastaajat, joiden
keskimääräinen haettujen paikkojen määrä oli viisi.
21
29
22
16
17
13
13
14
16
12
54
51
55
54
57
12
7
9
14
14
0 20 40 60 80 100
5. tai korkeampi vuosikurssi
4. vuosikurssi
3. vuosikurssi
2. vuosikurssi
1. vuosikurssi (keväällä 2016 aloittaneet)
Selvästi helpompaa Selvästi hankalampaa
Ei muutosta edellisvuoteen En ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä
%
28
8. Työnantajat kesällä 2016
Omilla verkostoilla oli tärkeä rooli kesätyöpaikan saamisessa myös tekniikan alan
opiskelijoilla, kuten kuviosta 21 nähdään. Suurin osa vastaajista palasi aiempaan
työpaikkaansa, jonka olivat aikoinaan saaneet suhteilla ja noin kymmenesosa sai
uuden työpaikan suhteiden avulla. Monet opiskelijat luottivat aiempaan
työpaikkaansa myös kesätöissä: puolet vastaajista palasi joko aiempaan
kesätyöpaikkaansa tai samaan työpaikkaan, jossa olivat työskennelleet
lukukausienkin aikana. Toisaalta pelkkiin verkostoihinkaan ei tarvitse luottaa, vaan
oma-aloitteisuuskin toimii työnhaussa. Viidesosa vastaajista otti itse yhteyttä uuteen
työnantajaansa ja sai tätä kautta töitä, kun taas noin 15 prosenttia vastaajista vastasi
näkemäänsä ilmoitukseen ja työllistyi sitä kautta.
Suhteiden merkitys työpaikan saamisessa vaikutti vähenevän ikävuosien kertyessä.
Alle 23-vuotiaista vastaajista 32 prosenttia työllistyi suhteiden kautta, kun yli 28-
vuotiaista näin teki vain 14 prosenttia. Suhteiden merkitys vähenee näin ollen myös
vuosikurssien lisääntyessä, mutta vanhojen työpaikkojen merkitys työllistäjänä
kasvaa mitä pidemmälle opinnoissa etenee. Neljännen ja sitä korkeamman
vuosikurssin opiskelijoista 44 prosenttia työllistyi kesällä 2016 vanhaan
työpaikkaansa. Alueellisesti tarkasteltuna suhteilla oli työllistymisen kannalta eniten
merkitystä Lounais-Suomessa, muulla Uudellamaalla kuin pääkaupunkiseudulla ja
Kaakkois-Suomessa. Vanhalle työpaikalleen palasi opiskelijoista yli puolet Lounais-
Suomessa, Keski-Suomessa, Hämeessä, Vaasan alueella ja Kaakkois-Suomessa.
Koulutusalavertailussa suhteilla työllistyneitä ja myös vanhaan työpaikkaansa
palaavia oli eniten sähkötekniikan aloilla, kun taas tietotekniikan aloilla kummallakin
tavalla työllistyi koulutusaloista vähiten opiskelijoita: vain viidesosa tietotekniikan
alan opiskelijoista työllistyi suhteilla kesällä 2016. Yksityisen sektorin työnantajilla
suhteilla ja aiemmalla kokemuksella työnantajasta on enemmän merkitystä, kuin
julkisella sektorilla. Yksityiselle sektorille työllistyneistä lähes puolet vastanneista
palasi vanhaan työpaikkaansa.
29
Kuvio 21. Työpaikan saantitapa kesällä 2016 (%).
Työnantajien toimialat
Suurin osa tekniikan alan opiskelijoista työskenteli kesällä 2016 rakennusliikkeessä.
Viime vuoteen verrattuna rakennusliikkeessä työskentelevien osuus oli noussut
muutaman prosenttiyksikön; teknologiateollisuuden merkitys opiskelijoiden
työllistäjänä oli jatkanut laskuaan. Kuviossa 22 on esitetty eri työnantajien
toimialojen osuus opiskelijoiden työllistäjistä. Vain vajaa viisi prosenttia vastaajista
toimi vuokratyöyrityksessä. Muissa yksityisissä yrityksissä korostuivat kuljetusalan
ja logistiikan tehtävät sekä kiinteistöhuolto.
25
21
18
15
9
63 3
Olen ollut samassa paikassaaiemminkin, sain paikan aikanaansuhteilla
Otin itse yhteyttä uuteentyönantajaan
Olen ollut samassa paikassaaiemminkin, en saanut aikanaanpaikkaa suhteilla
Vastasin lehdessä/ Internetissäolleeseen työpaikkailmoitukseen(uusi työpaikka)
Suhteilla (uusi työpaikka)
Työskentelin samassa paikassalukukauden aikana
Muulla tavoin
Oppilaitoksen harjoitteluvälityksenkautta
30
Kuvio 22. Työnantajien toimialat kesällä 2016 (%).
Suurin osuus sekä naisista että miehistä työskenteli rakennusliikkeessä. Naiset
työskentelivät usein myös muussa palvelualan yrityksessä, kaupanalan yrityksessä ja
elintarviketeollisuudessa; miehet teknologiateollisuudessa. Naisista joka kymmenes
oli julkisen sektorin töissä, miehistä reilu kuusi prosenttia.
Konetekniikan alojen opiskelijoista 38 prosenttia ja sähkötekniikan alojen
opiskelijoista 29 prosenttia työskenteli teknologiateollisuuden palveluksessa.
Tietotekniikan alojen opiskelijoiden parissa suurimmat työllistäjät olivat
tietotekniikan palvelualan yritys (22 %) ja muu palvelualan yritys (18 %).
Rakennusalojen opiskelijoista 55 prosenttia työskenteli rakennusliikkeessä, kun taas
prosessi- ja materiaalitekniikan opiskelijat työskentelivät useimmin
elintarviketeollisuudessa (20 %). Muilla opintoaloilla yleisin työllistäjä oli
teknologiateollisuus (15 %).
Työsuhteesta sovittiin työnantajan kanssa useimmiten kirjallisesti (87 %). Hieman
reilu 11 prosenttia vastaajista sopi ehdoistaan suullisesti ja noin kaksi prosenttia ei
2
2
3
4
4
4
5
5
6
6
6
7
9
16
21
0 5 10 15 20 25 30
Valtio
Oma tai vanhempien yritys
Tietotekniikan palvelualan yritys
Energia-ala
Kemianteollisuus
Metsäteollisuus
Kunta, kuntayhtymä
Elintarviketeollisuus
Insinööri-, suunnittelutoimisto
Muu teollisuus
Muu yksityinen
Kaupanalan yritys
Muu palvelualan yritys
Teknologiateollisuus (metalli+elektroniikka)
Rakennusliike
%
31
sopinut lainkaan työsuhteensa ehdoista. Eniten suullisia sopimuksia tehtiin tai
työskenneltiin ilman sopimusta omassa tai vanhempien yrityksessä toimiessa. Reilu
kymmenesosa teki suullisen sopimuksen myös työskennellessään rakennusliikkeessä
(17 %), muussa yksityisessä yrityksessä (17 %), muussa palvelualan yrityksessä
(15 %), metsäteollisuudessa (11 %), kaupanalan yrityksessä (10 %) tai insinööri- tai
suunnittelutoimistossa (10 %). Täysin ilman työsopimusta jäätiin useimmiten
muussa palvelualan yrityksessä (3 %), muussa yksityisessä yrityksessä (3 %) ja
rakennusliikkeessä (2 %).
Erilaisia pienempiä vastaajaryhmiä tarkasteltaessa huomataan, että suullisia
työsopimuksia tehtiin eniten nuorten vastaajien keskuudessa, pääkaupunkiseudun
ulkopuolella ja erityisesti rakennusalojen opiskelijoiden kanssa.
32
9. Kesätyön työtehtävät ja työaika
Kesällä 2016 lähes neljännes tekniikan alan opiskelijoista teki muita kuin oman
alansa töitä. Tekniikan alaan kuulumattomia töitä tekevien osuus oli kuitenkin
laskenut kaksi prosenttiyksikköä viime vuodesta, mikä jatkaa näiden töiden osuuden
laskusuuntaista trendiä. Laskusuhdanteessa tekniikan alaan kuulumattomien töiden
osuus usein kasvaa, joten tämäkin tulos viittaisi suhdannetilanteen muuttumiseen.
Kuviossa 23 on esitetty erilaisten työtehtävien osuudet.
Kuvio 23. Työtehtävät kesällä 2016 (%).
Suurimpia työtehtäväjoukkoja opiskelijoiden keskuudessa olivat muut tekniikan alan
suoritustason tehtävät ja asennus-, laboratorio- ja valvomotyöt. Näiden tehtävien
osuudet ovat pysyneet samoina viime vuodesta. Suunnittelutyön ja työnjohdon
tehtävien osuudet olivat hieman kasvaneet viime vuoden luvuista.
Naiset työskentelivät miehiä useammin muissa kuin tekniikan alan tehtävissä: 35
prosenttia naisista työskenteli näissä tehtävissä, kun miehistä vain 19 prosenttia teki
niin. Miehet olivat naisia useammin työnjohdon tehtävissä, muissa tekniikan alan
suoritustason tehtävissä ja asennus-, laboratorio- ja valvomotöissä, kun taas naiset
olivat useammin suunnittelutehtävissä ja muissa tekniikan alan tehtävissä. Muut
tekniikan alan työt sisälsivät muun muassa rakennusmiehen, kunnossapidon ja
1
2
4
5
7
12
12
17
18
22
0 5 10 15 20 25 30
Opinnäytetyön teko
Teknisen alan kaupallinen tehtävä
Insinöörin kesälomasijaisuus
IT-alan työ (esim.järjestelmän hallinta,ohjelmointi, testaus, mikrotuki)
Suunnittelutyö
Työnjohto
Muu tekniikan alan työ
Asennus-, laboratorio- ja valvomotyö
Muu tekniikan alan suoritustason tehtävä
Ei tekniikan alaan kuuluva työ
%
33
logistiikan tehtäviä, kun taas ei tekniikan alan töissä korostuivat myyntityöt,
siivoustehtävät, kuljetustehtävät, asiakaspalvelutehtävät ja varastotyöt.
Työtehtävät usein muuttuvat opintojen edetessä. Ensimmäisellä vuosikurssilla
muiden kuin tekniikan alaan kuuluvia työtehtäviä oli tehnyt puolet vastanneista, kun
neljännellä vuosikurssilla osuus oli enää kymmenesosa. Kuten aiemminkin on
huomattu, alkaa neljännen opintovuoden jälkeen muiden työtehtävien osuus kasvaa
uudelleen.
Kuvio 24. Työtehtävien laatu kesällä 2016 vuosikursseittain (%).
Koulutusaloittain tarkasteltuna voidaan todeta, että vähiten insinöörin
kesälomasijaisuuksia tekivät tietotekniikan koulutusalojen opiskelijat. Eniten
työnjohdon tehtäviä ja suunnittelutehtäviä tekivät rakennusalojen opiskelijat.
Vähiten muita kuin tekniikan alaan liittyviä työtehtäviä tekivät rakennusalojen
opiskelijat ja eniten tietotekniikan alojen opiskelijat.
Työnjohdon tehtäviä tehtiin alueellisesti tarkasteltuna eniten pääkaupunkiseudulla
(21 %) ja muulla Uudellamaalla, kun taas asennus-, laboratorio- ja valvomotöitä
tehtiin selkeästi vähiten Keski-Suomessa (11 %). Eniten muita kuin tekniikan alaan
liittyviä työtehtäviä tehtiin Keski-Suomessa (29 %).
38
48
54
42
29
14
5
12
7
6
3
4
35
24
29
35
39
32
22
16
10
17
29
50
0 20 40 60 80 100
Koko aineisto
5. tai korkeampi vuosikurssi
4. vuosikurssi
3. vuosikurssi
2. vuosikurssi
1. vuosikurssi (keväällä 2016 aloittaneet)
Tekniikan alan työt (pl. IT-ala) IT-alan työt
Tekniikan alan suoritustason tehtävät Ei tekniikan alaan kuuluvat työt
%
34
Tekniikan alan opiskelijat toimivat kesätöissään hyvin moninaisilla
tehtävänimikkeillä. Yleisimpiä tehtävänimikkeitä olivat kesällä 2016 muun muassa
erilaiset asentajatittelit, harjoittelija, huoltomies, kirvesmies, kokoonpanija,
koneistaja, kuljettaja, kunnossapitoasentaja, operaattori, pakkaaja, prosessinhoitaja,
rakennusmies, suunnittelija, tuotantotyöntekijä ja työnjohtaja.
Työtehtävät vastasivat valtaosan vastaajista mielestä erittäin hyvin (69 %) tai melko
hyvin (29 %) sitä mitä oli luvattu. Miehet hieman naisia useammin kokivat
tehtäviensä vastanneen sovittua erittäin hyvin, mutta erot olivat pieniä.
Vuosikurssien, koulutusalojen, työnantajan toimialojen tai työskentelyalueiden
välillä ei ollut suuria eroja sen suhteen, miten tehtävät vastasivat sovittua.
Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka monta tuntia opiskelijat todellisuudessa
työskentelivät viikossa. Koko aineistossa keskimääräiseksi viikkotyömääräksi tuli
keskiarvolla mitattuna 39 tuntia ja mediaanilla mitattuna 40 tuntia viikossa.
Tuntimäärät näyttävät pysyvän samoina lähes joka vuosi. Noin kymmenesosa
vastaajista työskenteli enemmän kuin 40 tuntia viikossa ja vajaa neljännes noin 37
tuntia viikossa. Insinööri- ja suunnittelutoimistoissa työskennelleistä lähes puolen
työaika oli 37,5 tuntia viikossa, kun taas yli puolella eri teollisuuden aloilla ja
rakennusliikkeissä työskennelleistä työaika oli 40 tuntia viikossa.
Työharjoittelu
Opintoihin liittyvää harjoittelua suoritti kesän 2016 aikana 64 prosenttia vastaajista,
mikä on suurin piirtein samanlainen osuus kuin aiempinakin vuosina. Palkattomana
harjoitteluaan suoritti kymmenesosa niistä, jotka olivat harjoittelussa.
Työharjoittelun suorittajien osuus kasvaa vuosikurssilta toiselle siirryttäessä:
syksyllä 2016 kolmannella ja neljännellä vuosikurssilla olleista opiskelijoista yli 70
prosenttia suoritti harjoittelun edellisenä kesänä, kun toisen vuoden opiskelijoista
niin teki vajaa 60 prosenttia. Viidennellä tai korkeammalla vuosikurssilla olevista
vain noin 42 prosenttia suoritti harjoittelun kesällä 2016. Vuosikurssien välillä ei ollut
eroja siinä, maksettiinko harjoittelusta palkkaa.
Kuviossa 25 on esitetty harjoittelun kesällä 2016 suorittaneiden määrä
koulutusaloittain. Rakennusaloilla opiskelevilla kesätyö oli muita aloja useammin
harjoittelu, kun taas tietotekniikan aloilla vain vajaa 40 prosenttia suoritti
35
harjoittelun ja niistä, jotka harjoittelun tekivät, kolmasosa suoritti sen palkattomana.
Palkattomat harjoittelut eivät muilla aloilla olleet kovin yleisiä, kuten kuviosta 26
nähdään. Alueellisesti tarkasteltuna palkattomia harjoitteluita tehtiin vähiten
pääkaupunkiseudulla (2 %) ja eniten Lounais-Suomessa ja Itä-Suomessa, joissa
kummassakin noin 15 prosenttia harjoittelun suorittaneista työskenteli palkatta.
Kuvio 25. Opintoihin kuuluvan työharjoittelun kesällä 2016 suorittaneiden osuus
koulutusaloittain (%).
Kuvio 26. Palkattoman harjoittelun suorittaneiden osuus koulutusaloittain (%). Huom. Kuviossa 26 esitetyt luvut kuvaavat prosenttiosuutta niistä, ketkä suorittivat harjoittelun kesällä 2016, ei
kokonaisvastaajamäärästä.
68
53
78
39
61
66
0 20 40 60 80 100
Muut opintoalat
Prosessi- ja materiaalitekniikan alat
Rakennusalat
Tietotekniikan alat
Sähkötekniikan alat
Konetekniikan alat
12
13
8
34
8
8
0 10 20 30 40 50
Muut opintoalat
Prosessi- ja materiaalitekniikan alat
Rakennusalat
Tietotekniikan alat
Sähkötekniikan alat
Konetekniikan alat
%
%
36
10. Kesätyön merkitys opinnoille ja töiden sisällön kehittyminen
Opiskelijoilta on jo useampana vuonna kysytty, kuinka hyvin kesätyö liittyi
opiskeluihin. Suhdanteet ovat vaikuttaneet siihen, miten merkitykselliseksi kesätyö
opintojen kannalta koetaan, mikä näkyy myös kuviossa 27 esitetyissä luvuissa.
Vuoden 2009 huono työllistymisvuosi näkyy myös tämän kysymyksen kohdalla.
Kesätyöpaikat vuonna 2016 liittyivät tekniikan alan opiskelijoilla hieman paremmin
opintoihin kuin aiempina vuosina.
Kuvio 27. Kesätyön merkitys opinnoille vuosina 2007–2016 (%).
Koulutusalojen välillä oli eroa siinä, miten hyvin kesätyöt tukivat opintoja. Eri
koulutusalojen opiskelijoiden näkemykset kesätöiden merkityksestä opinnoille on
esitetty kuviossa 28. Rakennusalojen opiskelijoista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että
kesätyöt liittyivät opintoihin vähintään hyvin. Tietotekniikan aloilla näin ajatteli vain
reilu 40 prosenttia vastaajista ja lähes samankokoinen joukko oli sitä mieltä, etteivät
kesätyöt liittyneet lainkaan opintoihin. Prosessi- ja materiaalitekniikan alojen
opiskelijat jakautuivat kysymyksen suhteen melko tasaisiin osuuksiin eri
vaihtoehtojen kesken.
30
32
26
27
30
29
31
31
31
32
35
34
27
30
32
30
29
29
29
29
0 10 20 30 40 50 60 70
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
Liittyi erittäin hyvin opiskeluun Liittyi hyvin opiskeluun%
37
Kuvio 28. Kesätöiden liittyminen opintoihin eri koulutusaloilla (%).
Kesätöiden liittyminen opintoihin paranee yleensä opiskeluvuosien lisääntyessä.
Kuviossa 29 on esitetty vastanneiden kokemukset kesätyön liittymisestä opintoihin
vuosikursseittain. Kuten aiemminkin vuosikursseja vertailtaessa, lisääntyi oman alan
töiden määrä aina viidenteen vuosikurssiin asti, jolloin opintoihin liittyvien töiden
tekeminen kääntyi laskuun. Kolmannella vuosikurssilla syksyllä 2016 olleista yli 60
prosenttia vastaajista koki edellisen kesän työnsä liittyneen vähintään hyvin omiin
opintoihinsa, luku oli jo vajaa 80 prosenttia siirryttäessä neljännelle vuosikurssille.
Tulokset ovat olleet aiempinakin tutkimusvuosina samankaltaisia.
Kuvio 29. Kesätöiden liittyminen opintoihin eri vuosikursseilla (%).
Alueellisessa vertailussa pääkaupunkiseudulla työskennelleet kokivat useiten työnsä
liittyneen erittäin hyvin opintoihinsa (41 %), kun taas Keski-Suomessa koettiin
useimmin, ettei työ liittynyt opintoihin lainkaan (26 %).
24
24
46
25
30
24
33
28
32
18
30
31
32
23
14
15
24
30
11
25
8
42
16
15
0 20 40 60 80 100
Muut opintoalat
Prosessi- ja materiaalitekniikan alat
Rakennusalat
Tietotekniikan alat
Sähkötekniikan alat
Konetekniikan alat
Liittyi erittäin hyvin opiskeluun Liittyi hyvin opiskeluun
Liittyi vähän opiskeluun Ei liittynyt opintoihin lainkaan
46
46
34
26
26
30
32
28
0 20 40 60 80 100
5. tai korkeampi vuosikurssi
4. vuosikurssi
3. vuosikurssi
2. vuosikurssi
Liittyi erittäin hyvin opiskeluun Liittyi hyvin opiskeluun
%
%
38
Työtehtävien sisällön kehittyminen
Tärkeää tulevan työuran kannalta olisi, että insinööriopintojen yhteydessä tehtävien
töiden sisältö kehittyisi osaamisen lisääntyessä. Kyselyyn vastanneista tekniikan alan
opiskelijoista yli 60 prosenttia koki työtehtäviensä kehittyneen sisällöltään ainakin
jonkin verran. Silti yli kolmasosa oli sitä mieltä, etteivät työtehtävät olleet kehittyneet
lainkaan. Nämä osuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina viime vuoden
tutkimuksesta.
Kokemus työtehtävien kehittymisestä vaihtelee opintojen edetessä. Kuviossa 30 on
esitetty näkemykset työtehtävien kehittymisestä vuosikursseittain. Toisella
vuosikurssilla huomattavaa kehitystä koki vain 13 prosenttia vastaajista, kun
neljännellä vuosikurssilla näin koki jo noin 35 prosenttia vastaajista. Siirryttäessä
viidennelle ja sitä korkeammille vuosikursseille työtehtävien kehittyminen kääntyy
pieneen laskuun.
Kuvio 30. Työtehtävien sisällön kehittyminen vuosikursseittain (%).
Työtehtävien kehittyminen vaihtelee myös koulutusaloittain, mikä näkyy kuvioon 31
kootuista osuuksista. Lähes 80 prosenttia rakennusalojen opiskelijoista koki
tehtäviensä kehittyneen ainakin jonkun verran, kun tietotekniikan alan opiskelijoista
näin koki vain reilu puolet vastaajista. Myös prosessi- ja materiaalitekniikan aloilla
vajaa puolet koki, etteivät työtehtävät olleet kehittyneet lainkaan.
29
35
23
13
46
45
46
44
25
20
31
43
0 20 40 60 80 100
5. tai korkeampi vuosikurssi
4. vuosikurssi
3. vuosikurssi
2. vuosikurssi
Ovat kehittyneet huomattavasti Ovat kehittyneet jonkin verran Eivät ole kehittyneet lainkaan
%
39
Kuvio 31. Työtehtävien sisällön kehittyminen koulutusaloittain (%).
Keski-Suomessa työskennelleet kokivat useimmin, etteivät työtehtävät olleet
kehittyneet lainkaan (43 %). Pääkaupunkiseudulla ja muulla Uudellamaalla
työskennelleistä noin 26 prosentin osuudet kokivat työtehtäviensä kehittyneen
huomattavasti. Naisista 41 prosenttia koki, ettei kehitystä ollut työtehtävien osalta
tapahtunut lainkaan, kun miehistä näin koki 34 prosenttia.
21
14
12
30
19
17
15
44
47
43
46
35
48
45
35
39
45
23
46
35
40
0 20 40 60 80 100
Kaikki
Muut opintoalat
Prosessi- ja materiaalitekniikan alat
Rakennusalat
Tietotekniikan alat
Sähkötekniikan alat
Konetekniikan alat
Ovat kehittyneet huomattavasti Ovat kehittyneet jonkin verran Eivät ole kehittyneet lainkaan
%
40
11. Palkat kesällä 2016
Kesällä 2016 kokopäivätyössä olleiden keskiarvopalkka ilman lisiä oli 1967 euroa
kuukaudessa, mikä on 25 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Nousua kesän 2016 ja
kesän 2015 välillä oli 10 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Mediaanipalkka on
pysynyt samana jo kolmena vuonna peräkkäin. Palkkataulukoita tutkiessa on hyvä
muistaa, että tärkein palkkaan vaikuttava tekijä on aina tehtävän vaativuus ja siihen
liittyvä vastuu.
Sukupuolten väliset palkkaerot ovat kasvaneet verrattuna vuoden takaisiin
palkkoihin. Naisten keskiarvopalkka kesällä 2016 oli 1743 euroa kuussa, kun miesten
keskiarvopalkka oli 2015 euroa kuukaudessa. Keskiarvopalkka laski naisilla ja nousi
miehillä verrattuna viime vuoteen. Mediaanipalkkoja tarkasteltaessa sekä naisten
että miesten palkka nousi, mutta naisilla vain 14 euroa; miesten palkka nousi 50
eurolla kuukaudessa. Naisten ja miesten mediaanipalkkojen ero oli nyt jo 200 euroa.
Palkkaeroa selittävät osaltaan sukupuolten väliset erot eri koulutusaloille
jakautumisessa sekä naisten suurempi osuus julkisen sektorin työtehtävissä. Myös
sukupuolten väliset erot työtehtävien laadussa vaikuttavat palkkaeroihin: naiset
työskentelivät miehiä useammin muissa kuin tekniikan alan työtehtävissä.
Taulukossa 5 on esitetty kaikkien kokopäivätoimisesti työskennelleiden palkat
vuosien 2016 ja 2015 kesinä sekä naisten ja miesten keskiarvo- ja mediaanipalkat
samoilta kesiltä.
Taulukko 5. Kokopäiväisesti työskennelleiden palkat vuosien 2015 ja 2016 kesinä (€/kk).
Kesä 2015 Kesä 2016
Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet
Keskiarvo 1942 1782 1963 1967 1743 2015
Mediaani 1900 1786 1950 1900 1800 2000
Kesätyöpalkka nousee sitä mukaa kun opinnot etenee. Keskiarvopalkka nousi
syksyllä 2016 kolmannella ja neljännellä vuosikurssilla. Syksyllä 2016 neljännellä
vuosikurssilla olleilla oli kesällä 2016 yli sata euroa parempi keskiarvopalkka kuin
kolmannen vuoden opiskelijoilla. Kesän 2016 palkat on esitetty vuosikursseittain
taulukossa 6.
41
Taulukko 6. Kuukausipalkka (€/kk ilman lisiä) vuosikursseittain (vuosikurssi syksyllä -16).
Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %
1. vuosikurssi (kevät 2016) 59 2088 1400 1600 1900 2400 2950
2. vuosikurssi 1686 1923 1426 1600 1866 2100 2500
3. vuosikurssi 1095 1938 1400 1700 1900 2200 2500
4. vuosikurssi 634 2076 1600 1800 2000 2300 2640
5. tai korkeampi vuosikurssi 170 2127 1510 1800 2000 2400 2800
Koulutusalojen välillä oli eroja keskimääräisessä palkassa. Rakennusalojen ja
konetekniikan alojen opiskelijoiden kesätyöpalkat olivat keskiarvolla ja mediaanilla
mitattuna korkeimmat: mediaani oli kummallakin 2000 euroa kuukaudessa. Alhaisin
keskiarvopalkka oli tietotekniikan alojen opiskelijoilla, mutta heidän
mediaanipalkkansa ei jäänyt kauas prosessi- ja materiaalitekniikan alojen
opiskelijoiden vastaavasta. Koulutusalakohtaiset palkat on esitetty taulukossa 7.
Taulukko 7. Palkka eri koulutusalojen opiskelijoilla (€/kk ilman lisiä).
Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %
Konetekniikan alat 779 2011 1500 1700 2000 2200 2600
Sähkötekniikan alat 525 1997 1500 1700 1920 2200 2600
Tietotekniikan alat 342 1728 1000 1500 1799 2000 2300
Rakennusalat 1288 2031 1500 1750 2000 2200 2600
Prosessi- ja
materiaalitekniikan alat 463 1879 1400 1600 1800 2000 2424
Muut opintoalat 242 1921 1370 1600 1870 2200 2600
Työnantajan toimiala vaikuttaa tekniikan alan opiskelijan palkkaan. Kesällä 2016
korkein palkkataso oli metsäteollisuudessa, jonka mediaanipalkka oli 2200 euroa
kuukaudessa. Metsäteollisuus on ollut paras palkanmaksaja useampana aiempanakin
vuonna, mutta viimeisinä vuosina mediaanipalkan nousu on pysähtynyt.
Mediaanipalkka nousi 2000 euroon myös rakennusliikkeissä, insinööri- ja
suunnittelutoimistoissa, omassa tai vanhempien yrityksessä ja muussa yksityisessä
yrityksessä. Insinööri- ja suunnittelutoimistojen keskimääräiset palkat nousivat
viime vuoden tutkimuksen tuloksista lähes 200 eurolla kuussa. Mediaanipalkka nousi
valtiolla ja laski energia-alalla. Heikoimmat palkat ovat edelleen kuntien ja
kaupanalan yritysten palveluksessa. Työnantajan toimialan mukaiset keskimääräiset
palkat kesältä 2016 on esitetty taulukossa 8.
42
Taulukko 8. Palkka työnantajan toimialan mukaan (€/kk ilman lisiä).
Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %
Teknologiateollisuus (metalli +
elektroniikka) 645 1955 1550 1700 1900 2150 2500
Metsäteollisuus 161 2223 1600 1900 2200 2500 3000
Kemianteollisuus 138 1958 1600 1730 1900 2100 2498
Elintarviketeollisuus 206 1935 1500 1610 1900 2200 2600
Muu teollisuus 222 1928 1400 1600 1897 2200 2500
Energia-ala 139 1928 1550 1700 1900 2100 2450
Insinööri-, suunnittelutoimisto 220 2020 1500 1800 2000 2200 2500
Rakennusliike 833 2134 1684 1800 2000 2300 2720
Tietotekniikan palvelualan yritys 82 1860 1200 1600 1925 2100 2400
Kaupanalan yritys 182 1680 1200 1400 1700 1860 2100
Muu palvelualan yritys 256 1817 1300 1500 1800 2027 2400
Oma tai vanhempien yritys 49 1992 1000 1500 2000 2400 2900
Muu yksityinen 194 1980 1365 1800 2000 2300 2700
Valtio 68 1787 1200 1500 1770 1911 2500
Kunta, kuntayhtymä 197 1724 1200 1500 1700 1950 2200
Aiempien vuosien tapaan parhaiten tienasivat työnjohdon tehtävissä työskennelleet.
Työnjohtotehtävien mediaanipalkka pysyi 2100 eurossa kuukaudessa edellisvuoden
tapaan. Verrattuna aiempaan vuoteen, kesällä 2016 mediaanipalkat nousivat muun
muassa suunnittelutöissä, kun taas huonompia mediaanipalkkoja saatiin
opinnäytetöiden tekemisestä ja IT-alan töistä. Tehtäväkohtaiset kuukausipalkat
kesältä 2016 on esitetty taulukossa 9.
43
Taulukko 9. Kuukausipalkat työtehtävittäin kesällä 2016 (€/kk ilman lisiä).
Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %
Insinöörin kesälomasijaisuus 168 2048 1569 1800 2000 2300 2600
Opinnäytetyön teko 22 1695 650 1600 1800 2200 2300
Työnjohto 452 2223 1800 1900 2100 2400 2980
Teknisen alan kaupallinen
tehtävä 62 1899 1456 1600 1870 2150 2500
Suunnittelutyö 256 2027 1500 1800 2000 2200 2600
IT-alan työt 136 1791 1100 1585 1800 2095 2400
Asennus-, laboratorio-,
valvomotyöt 623 2065 1600 1750 2000 2300 2702
Muu tekniikan alan suoritustason
tehtävä 698 1925 1500 1650 1855 2100 2500
Muu tekniikan alan työ 453 1960 1500 1700 1900 2112 2600
Ei tekniikan alaan kuuluva työ 667 1763 1200 1500 1780 2000 2400
Alueellisesti tarkasteltuna parhaimmat mediaanipalkat löytyivät
pääkaupunkiseudulta, muulta Uudeltamaalta, Kaakkois-Suomesta ja Pohjois-
Suomesta, jonka keskipalkkoja nostaa Oulun alueen korkeammat palkat. Heikoimmat
palkat olivat Vaasan alueella. Tekniikan alan opiskelijoiden palkat alueittain on
esitetty taulukossa 10.
Taulukko 10. Kuukausipalkat kesältä 2016 alueittain (€/kk ilman lisiä).
Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 %
Pääkaupunkiseutu 532 2041 1600 1800 2000 2200 2550
Muu Uusimaa 116 2074 1600 1793 2000 2247 2720
Häme 546 1901 1400 1602 1900 2100 2500
Lounais-Suomi 470 1945 1500 1670 1900 2100 2500
Kaakkois-Suomi 210 2074 1500 1760 2000 2322 2800
Itä-Suomi 389 1911 1400 1600 1900 2100 2500
Keski-Suomi 186 1966 1400 1700 1920 2200 2600
Vaasan alue 431 1880 1400 1600 1817 2020 2350
Pohjois-Suomi 450 2050 1500 1700 2000 2300 2800
44
12. Avoin palaute
Tekniikan alan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen kyselyn
nettilomakeversiossa oli mahdollisuus kertoa omin sanoin lisää työstään, työnhausta,
Insinööriopiskelijaliiton toiminnasta tai muusta askarruttaneesta asiasta. Noin sata
vastaajaa käytti tämän mahdollisuuden hyödykseen. Monet kertoivat kokemistaan
ongelmista niin työelämässä kuin työnhaussakin.
Hankalina asioina mainittiin muun muassa opintoihin sopivien iltatöiden saaminen ja
työnsaantia vaikeuttavat nimeen tai ulkonäköön perustuvat ennakkoluulot. Monilla
oli hankaluuksia löytää kesätöitä ylipäätään, vaikka hakeminen oli ollut aktiivista.
Toisissa vastauksissa myös todettiin oman työuran olevan jumissa muissa kuin oman
alan tehtävissä. IT-alan työmarkkinoita kuvattiin yhdessä vastauksessa villiksi
länneksi, jossa työnantajatkaan eivät tarkkaan tiedä mitä hakevat ja odottavat
työnhakijoilta epärealistisen paljon kokemusta. Näiden lisäksi mainittiin
lukiopohjalta opiskelevien vaikeudet työnhaussa aiemman työkokemuksen
puuttuessa.
Eräs vastaaja kommentoi iltatöiden hakemista näin: ”Työnhakusivuja selaillessa kaikki
paikat haluavat jonkinlaista pitkäaikaista sitoutumista työajoilla jotka eivät sovi
opintoihin. Missä ovat pientyöpaikat, joista muutamaa tuntia vastaan saa taskurahaa
ilman, että se haittaa opintoja?”
Avointen vastausten joukosta löytyi myös positiivisia kokemuksia. Eräs kertoi
harjoittelupaikan johtaneen pidempään työsuhteeseen ja palkankorotukseen. Toinen
kertoi saaneensa kesätyöpaikan vain omalla aktiivisuudella paikasta, joka ei hakenut
työntekijää: ”Oma suositukseni kesätöitä etsiville opiskelijoille: Hakekaa kesätöitä
yrityksistä, joissa haluaisitte olla töissä. Kaikilla pk-yrityksillä ei ole aikaa/resursseja
käydä läpi julkisen kesätyönhaun tuomaa cv-läjää ja haastatteluja.”
Avoimista vastauksista tuli ilmi, että opiskelijat eivät tiedä tarpeeksi kaikista liiton
palveluista. Nettisivuille esimerkiksi toivottiin listausta insinöörien avoinna olevista
kesätyöpaikoista, mikä löytyy jo nyt liiton sivuilta nimellä Työpaikkatori. Tämän
lisäksi Insinööriopiskelijaliitolta toivottiin vuoden ympäri mahdollisuuksia
työnantajien ja harjoittelupaikkojen kontaktointiin.
45
Liitteet
Liite 1. Vastaajamäärät ja työssäkäyntitietoja oppilaitoksittain.
Oppilaitos Lukumäärä %-osuus
vastanneista
Työskenteli jatkuvasti
lukuvuonna 2015–2016
(%)*
Töissä kesällä 2016
(%)
Centria amk, yht 183 3 5 79
Centria, Kokkola 133 2 6 77
Centria, Ylivieska 50 1 2 84
Hämeen amk, yht 296 5 13 77
Häme, Forssa 4 0,1 25 100
Häme, Hämeenlinna 131 2 9 89
Häme, Riihimäki 148 3 17 69
Häme, Valkeakoski 13 0,2 8 46
Jyväskylän amk 460 8 13 72
Kajaanin amk 109 2 6 58
Karelia amk 122 2 8 77
Kymenlaakson amk 171 3 8 76
Lahden amk 124 2 14 77
Lapin amk, yht 290 5 7 84
Lappi, Kemi-Tornio 98 2 4 90
Lappi, Rovaniemi 192 4 9 81
Metropolia amk 769 14 29 86
Mikkelin amk 205 4 5 87
Oulun amk, Oulu 352 6 10 88
Saimaan amk 197 4 8 89
Satakunnan amk, yht 281 5 12 89
Satakunta, Pori 159 3 10 90
Satakunta, Rauma 122 2 14 88
Savonia amk, yht 453 8 10 83
Savonia, Kuopio 414 8 10 82
Savonia, Varkaus 39 1 5 92
Seinäjoen amk 321 6 11 88
Tampereen amk 462 8 20 85
Turun amk 398 7 22 86
Vaasan amk 238 4 10 89
Arcada, Helsingfors 33 1 9 81
Novia, yht 48 1 11 98
Novia, Raseborg 6 0,1 17 100
Novia, Vasa 42 1 10 98
Oppilaitostieto puuttuu 38 1
Kaikki 5550 100 14 83 * Jatkuvasti työskennelleiden osuus kysymyksestä ”Työskenteletkö lukukausien aikana”.
Nämä luvut eivät sisällä työnohessa opiskelevia monimuoto-opiskelijoita.
Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2016
2. Opintojen kesto ja suoritetut opintopisteet
Aloitin opinnot vuonna ________ ja aloituskuukausi oli ________ kuu
Olen tähän mennessä suorittanut ______ opintopistettä
Olen monimuoto-opiskelija
3. Sukupuoli1 mies2 nainen
4. Ikä __________ vuotta
5. Tutkintohjelma01 Auto- ja kuljetustekniikka02 Automaatiotekniikka03 Bio- ja elintarviketekniikka04 Bio- ja kemiantekniikka05 Biotuote- ja prosessitekniikka06 Elektroniikka07 Energiatekniikka08 Energia- ja ympäristöteknologia09 Hyvinvointiteknologia10 Kemiantekniikka11 Konetekniikka12 Kone- ja tuotantotekniikka13 Liikenneala14 Logistiikka15 Maanmittaustekniikka16 Materiaalitekniikka17 Materiaali- ja pintakäsittelytekn.18 Mediatekniikka19 Merenkulku
20 Ohjelmistotekniikka21 Prosessi- ja materiaalitekniikka22 Rakennusalan työnjohto23 Rakennustekniikka24 Rakennusarkkitehti25 Sähkö- ja automaatiotekniikka26 Sähkötekniikka27 Talotekniikka28 Tietotekniikka29 Tieto- ja viestintätekniikka30 Tuotantotalous31 Ympäristöteknologia32 Muu, mikä ___________________ ______________________________
OPINTOJEN AIKAINEN TYÖSSÄKÄYNTI
6. Työskenteletkö lukukausien aikana1 jatkuvasti2 satunnaisesti3 en työskentele4 olen monimuoto-opiskelija ja opiskelen työn ohessa
7. Jos työskentelet lukukauden aikana jatkuvasti, kuinkamonta tuntia viikossa työskentelet keskimäärin?__________h/vko
8. Jos et työskentele lukukausien aikana, mikä on tärkeinsyy tähän?Valitse yksi vaihtoehto seuraavista1 haluan keskittyä opintoihin2 en ole löytänyt itselleni työpaikkaa3 jokin muu syy, mikä __________________________
9. Jos työskentelit viime lukuvuoden (syksy 2015-kevät 2016) aikana, kuinka monen eri työnantajan palve-luksessa työskentelit (=olit työsopimussuhteessa)?1 yhden2 kahden3 useamman
10. Oliko työnantajasi vuokratyöfirma?1 kyllä2 ei
11. Jos työskentelit viime lukukauden aikana, kertyikötyöskentelystä koulutusta tukevaa työkokemusta?1 paljon2 melko paljon3 melko vähän4 vähän5 ei lainkaan
12. Jos työskentelit viime lukukauden aikana, mikä olitärkein syy työssäkäyntiin?Valitse yksi vaihtoehto seuraavista.1 halusin saada työkokemusta2 halusin tienata ylimääräistä3 en saa enää opintotukea4 opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen5 jokin muu syy, mikä __________________________
13. Työkokemus, merkitse vain täydet kuukaudet1. Kaikki työkokemuksesi
koko työurasi aikana _____ v ______ kk2. Työkokemuksesi
omalta opintoalaltasi _____ v ______ kk
1. Oppilaitos / opiskelupaikkakunta01 Centria amk, Kokkola02 Centria amk, Ylivieska03 Hämeen amk, Forssa04 Hämeen amk, Hämeenlinna05 Hämeen amk, Riihimäki06 Hämeen amk, Valkeakoski07 Jyväskylän amk08 Kajaanin amk09 Karelia amk10 Kymenlaakson amk11 Lahden amk12 Lapin amk, Kemi-Tornio13 Lapin amk, Rovaniemi
14 Metropolia amk15 Mikkelin amk16 Oulun seudun amk17 Saimaan amk18 Satakunnan amk, Pori19 Satakunnan amk, Rauma20 Savonia amk, Kuopio21 Savonia amk, Varkaus22 Seinäjoen amk23 Tampereen amk24 Turun amk25 Vaasan amk33 Muu, mikä _________________
Käännä
Työssäkäyntitutkimuksen avulla kartoitamme tekniikan alan ammattikorkeakouluopiskelijoiden kesäharjoittelua, kesätöitä ja opiskelun ohessa tapahtuvaa työskentelyä. Tulosten pohjalta Insinööriliitto ja Insinööriopiskelija-liitto selvittävät työssäkäynnin kehittymistä opiskelujen edetessä ja muodostavat palkkasuositukset ensi kesän kesäharjoittelulle ja kesätöille.
Meille on yhtä arvokasta saada tietoa työskentelystäsi kuin saada tieto siitä, että et ole ollut työssä, vastaa siis kyselyyn, vaikka et olisi ollut kesällä töissä. Tietoja käytämme apuna neuvotteluissa työnantajien ja viranomaisten kanssa. Tavoitteenamme on saada opiskelijoiden harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tuke-maan mahdollisimman hyvin valmistumisen jälkeistä työllistymistä.
Voit vastata täyttämällä ja palauttamalla tämän lomakkeen luokkasi yhteyshenkilölle 7.10.2016 mennessä. Hän toimittaa lomakkeen edelleen Insinööriliittoon. Voit vastata myös netissä osoitteessa:
www.iol.fi/kyselytTietoja tutkimuksen tuloksista saat niiden valmistuttua mm. Insinööriliiton nettisivuilta. Lisätietoja tutkimukses-ta antavat Insinööriliiton nuorjäsentoiminnan asiamies Heini Ristell puh. 0201 801 858 tai sähköpostitse [email protected] sekä tutkimusasiamies Jenni Larjomaa puh. 0201 801 870 tai sähköpostitse [email protected].
Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2016_ lomake.indd 1 20.6.2016 15:07:54
Liite 2.
25. TyönantajaYksityissektori01 teknologiateollisuus (metalli + elektroniikka)02 metsäteollisuus03 kemianteollisuus04 elintarviketeollisuus05 muu teollisuus06 energia-ala07 insinööri-, suunnittelutoimisto08 rakennusliike09 tietotekniikan palvelualan yritys10 kaupanalan yritys11 muu palvelualan yritys12 oma tai vanhempien yritys13 muu yksityinen, mikä toimiala ________________________Julkinen sektori14 valtio15 kunta, kuntayhtymä
tein töitä vuokratyöyrityksen kautta
26. Työtehtävän laatu kesällä 2016 Rengasta vain yksi vaihtoehto.01 insinöörin kesälomasijaisuus02 opinnäytetyön teko03 työnjohto04 teknisen alan kaupallinen tehtävä05 suunnittelutyö06 it-alan työt (esim. järjestelmän hallinta, ohjelmointi, testaus, mikrotuki)07 asennus-, laboratorio-, valvomotyö08 muut tekniikan alan suoritustason tehtävä09 muu tekniikan alan työ, mikä __________________________10 ei tekniikan alaan kuuluva työ, mikä ____________________
27. Mikä oli tehtävänimikkeesi? ________________________
28. Työn merkitys opiskelulle1 liittyi erittäin hyvin opiskeluun2 liittyi hyvin opiskeluun3 liittyi vähän opiskeluun4 ei liittynyt lainkaan opiskeluun
29. Työtehtävien sisällön kehittyminen Insinööriopintojen edistyessä saamani työtehtävät (esim. työntekijätehtävät-suunnittelu-ins.sijaisuus)1 ovat kehittyneet huomattavasti2 ovat kehittyneet jonkin verran3 eivät ole kehittyneet lainkaan
30. Suorititko opintoihin kuuluvaa työharjoittelua kesän aikana?1 kyllä2 en
31. Jos olit kesän aikana työharjoitteluksi laskettavassatyösuhteessa, saitko työstäsi palkkaa?1 minulle maksettiin työharjoittelusta palkkaa2 olin palkattomassa työharjoittelussa
32. Palkka kesällä 2016
Jos olit kesätöissä/työharjoittelussa, mikä oli peruspalkkasi yhdessä kuukaudessa ennen veroja?Huom! Älä laske koko kesän ansioita yhteen.
Palkka KUUKAUDESSA _________ euroa / kk
Jos sait peruspalkan lisäksi vuorolisiä, ylityökorvauksia ym., arvioi niiden suuruus keskimäärin yhdessä kuukaudessa. Huom! Älä laske näitä lisiä yhteen kuukausipalkan kanssa, vaan merkitse pelkät lisät.
Lisät KUUKAUDESSA _________ euroa / kk
33. Oletko työttömyyskassan 34. Oletko jäsen? Insinööriopiskelijaliiton jäsen?1 kyllä 1 kyllä2 en ole 2 en ole
KESÄTYÖT KESÄLLÄ 2016
14. Työpaikkatiedot1 olin töissä kesällä 20162 en saanut työpaikkaa3 en halunnut töihin kesäksi4 olin vaihto-opiskelijana5 opiskelin, mitä ____________________________________
15. Haettujen työpaikkojen lukumäärä1 hain _____ työpaikkaa, joista löysin itselleni työpaikan2 hain _____ työpaikkaa mutta tuloksetta3 en ole hakenut työpaikkaa
16. Oliko kesätyöpaikan hankinta tänä vuonna viimevuotista?1 selvästi helpompaa2 selvästi hankalampaa3 ei muutosta edellisvuoteen4 en ollut töissä tänä kesänä tai edelliskesänä
Jos et ollut kesätöissä, siirry kysymykseen 33.
17. Työsuhteiden määrä ja kesto Kuinka monessa eri työpaikassa olit kesän aikana?_________ Olin kesätöissä yhteensä _______ viikkoa
Huom! Vastaa seuraaviin kysymyksiin vain yhden työpai-kan osalta (tärkein, pitkäkestoisin). Vastaa siten, että kaikki vastaukset koskevat samaa työpaikkaa.
18. Työpaikan saantitapa. Valitse yksi vaihtoehto.1 olen ollut samassa paikassa aiemminkin, sain paikan aikanaan suhteilla2 olen ollut samassa paikassa aiemminkin, en saanut aikanaan paikkaa suhteilla3 työskentelin samassa paikassa lukukauden aikana4 vastasin lehdessä/Internetissä olleeseen työpaikka- ilmoitukseen (uusi työpaikka)5 otin itse yhteyttä uuteen työnantajaan6 oppilaitoksen harjoitteluvälityksen kautta7 suhteilla (uusi työpaikka)8 muulla tavoin, miten ________________________________
19. TyösopimusSovitko työsuhteesi ehdoista?1 kirjallisesti2 suullisesti3 en sopinut lainkaan
20. Oliko työskentelypaikkakuntasi?1 sama kuin koti- ja opiskelupaikkakunta2 sama kuin kotipaikkakunta3 sama kuin opiskelupaikkakunta4 jokin muu kuin koti- tai opiskelupaikkakunta5 olin töissä ulkomailla; maa, jossa olit ___________________ tehtävä ________________________ kesto _____ kk ______ vkoa
21. Työskentelypaikkakunnan postinumeroMerkitse työssäkäyntipaikkakuntasi postinumerosta kolme ensimmäistä numeroa alla olevaan ruudukkoon.
22. Valitse työtäsi parhaiten kuvaava vaihtoehto1 kokopäivätyö; säännöllinen päivätyö2 kokopäivätyö; vuorotyö (kaksi- tai kolmivuorotyö)3 osapäivätyö ______ tuntia viikossa4 muu, mikä ________________________________________
23. Mikä oli TODELLINEN keskimääräinen viikkotyöaikasi _________ h/viikko
24. Vastasiko työ sitä mitä luvattiin?1 vastasi erittäin hyvin2 vastasi melko hyvin3 vastasi vain vähän4 ei vastannut lainkaan
Kiitämme vastauksestasi!
Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus 2016_ lomake.indd 2 20.6.2016 15:07:55
Insinööriliitto IL
Ratavartijankatu 200520 Helsinkipuh. 0201 801 [email protected]
Tutkimustoiminta www.ilry.fi/tutkittuatietoa
Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner puh. 0201 801 828
Tutkimusasiamies Jenni Larjomaa puh. 0201 801 870
Työmarkkinatutkija Varpu Multisiltapuh. 0201 801 877
Tutkimusassistentti Marja Heinonenpuh. 0201 801 841